Lunatum - Sigmatickasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2012/09/lunatum-3-2012.pdf · Dorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa

Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti �

Lunatum 3 / 2 0 1 2Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenleht i

www.kaSiterapiayhdiStyS.fi

täSSä LehdeSSä:

käden arviointi osa 2 Xiapex koukistajajännevammojen kuntoutusprotokollat


Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Helsinki, Y-tunnus �064344-8

Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote

JULKAISIJA

www.kasiterapiayhdistys.fi

[email protected]

ILMESTYMINEN

Neljä numeroa vuodessa

Jakelu Jäsenistö

Sivun koko A4

ILMOITUSTAVAT

�. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla

- suurin koko A4

- hinta �00 euroa

Aineistot

pdf-tiedostona

Aineiston toimitus

sähköpostitse tai cd-rom:lla

�. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten

postitus tai toimitus

MAKSUEHTO

Laskutus 30 pv netto.

Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,

hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

SUOMeN käSiterapiayhdiStyS

taUStatiedOt

Suomen käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna 1993.

yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää

yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa.

yhdistys osallistuu kansainväliseen

käsiterapiatoimintaan.Jäsenistö koostuu fysio- ja

toimintaterapeuteista.

LUNatUM MediakOrtti

SISäLLYS

Mediakortti

hallituksen kokoonpano

pj.palsta – Saara Raatikainen

käden arviointi, osa 2 –Tarja Rantala

Xiapex – Pia Berglund-Hintze

Villa Manus

koukistajajänteiden kuntoutusprotokollat – Sari Marjala

Senioripäivät

Stipendiasiaa

Jäsenpalsta

ifSht–New delhi


Saara raatikainen ( ft )Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti

Mehiläinen, Helsinki

[email protected]

Virpi Natt (ft)Varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti

Diacor

virpi.natt @diacor.fi

pia Nahi (tt)Sihteeri

HYKS operatiivinen tulosyksikkö

[email protected]

tiina rantanen (tt, ft)Rahastonhoitaja

Sairaala Neo, Turku

[email protected]

Soile kauppila-pekkala (tt)Jäsenrekisterin ylläpitäjä

Terveydenhoitotuotteiden

palvelukeskus Terttu Lilja Oy

[email protected]

HALLITUS �0��

Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus

annu Voipio (tt)

IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava

Kuntoutus ORTON Oy

[email protected]

Sari Marjala (tt)

Jäsenlehden kokoaja

HYKS, Lastenklinikka

[email protected]

Mirja tervo (ft)

OYS

[email protected]

piia hautala (ft)HUS Herttoniemen sairaala

[email protected]

Vuokko kuismin (tt)

HUS, Porvoon sairaala

[email protected]

Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4

PJ:N PALSTA

Syysterveisi!Kesän aurinko alkaa hiljalleen madaltaa profiiliaan ja ainakin kalenterin mukaan syksy on saapunut. Monelle meistä se tarkoittanee paluuta rutiineihin ja tuttuihin kuvioihin, toisille ehkä uusien tuulien haistelua. Uusi tuulihan voi olla myös jotain ihan pientä, joka piristää ja antaa pontta astua kohti pi-menevää syksyä ja pitää lippu korkealla niiden rutii-nien ja tuttujen kuvioiden keskellä. Tai ehkä ne ovat juuri ne rutiinit, jotka tuovat voimaa. Pääasiahan on, että jokaiselle löytyy se oma sopiva vaihde ja keino suunnata hyvillä mielin eteenpäin.

Eteenpäin mennään eurooppalaisen käsitera-piankin saralla. Kesäkuussa järjestetyssä EFSHT:n delegaattien kokouksessa järjestön hallitukses-sa tapahtui suurin yhden hetkinen muutos sitten muutamiin vuosiin. Presidentiksi nousi Sveitsin Gabriele Versümer, varapresidentiksi Norjan Turid Aasheim ja EFSHT:n sihteerinä vuosia vaikuttanut Sheila Harris jättäytyi tehtävästä ja hänen tilalleen kokous valitsi Belgian Paul de Buckin. Hallituksessa istuu nyt siis skandinaavista ja muutenkin aiempaa pohjoiseurooppalaisempaa verta, ja onkin mielen-kiintoista seurata näkyykö tämä muutos hallituksen toiminnassa millään tavalla. Antwerpenissa pide-tyssä European Hand Therapy Dayssa julkistettiin myös uudet ECHT (European Certified Hand The-rapist) sertifioinnin saavuttaneet terapeutit sekä esiteltiin EFSHT:n jäsenmaiden sisällä toteutetun Delphi tutkimuksen ja sen pohjalta valmistuvien hoitokäytöntöohjeiden etenemistä. Parin päivän kokousta ja sen ympärillä kukoistaneita keskuste-luja leimasi ihmisten, ympäri Euroopan, kiinnostus oppia tietämään mitä käsiterapeutit muissa maissa tekevät ja oppia uutta muiden käytännöistä. EFSHT ei nykyisellään järjestä virallisia tutustumiskäynte-jä tai opinto-/työntekijävaihtoja, mutta jokaisesta jäsenmaasta löytyy delegaatti tai muu yhteyshen-kilö kenen kautta tällaisia haaveita voi yksityisesti pyrkiä toteuttamaan. Jos teillä on siis haluja pääs-tä tutustumaan ja oppimaan jonnekin Euroopassa, tai haluatte ottaa vastaan käsiterapeutteja muualta

Euroopasta tutustumaan teidän tapaanne toimia, olkaa yhteydessä meihin hallituksessa, niin viemme viestiänne eteenpäin.

Omasta koulutustarjonnastamme nostan esille syk-syn Senioripäivän, jonka aiheena on tänä vuonna sormien fleksorivammat. Ilmoitus päivästä löytyy tästä numerosta ja kotisivuiltamme. Huomioikaan myös alustava ilmoitus ensi keväänä järjestettävästä oman yhdistyksemme 20-vuotis juhlasymposiumis-ta 19.–20.4.2013. Puhujien kutsumiset ja ohjelman laatiminen ovat parasta aikaa työn alla, tarkentuvis-ta tiedoista ilmoitamme kotisivuilla ja seuraavissa jäsenlehdissä. Ulkomaisten koulutusten tarjonnas-ta muistutan kaikkia ensi maaliskuussa järjestettä-västä IFSHT:n kongressista, joka järjestetään Intias-sa yhdessä kansainvälisen käsikirurgiayhdistyksen kanssa.

Eli tuulta päin. Tai myötätuulen virrasta nautiskel-len. Kukin tyylillään, kunhan löydetään kaikki itsel-lemme se kantava voiman, jonka avulla tuleva syksy ei tunnu synkältä vaan on mahdollisuuksia ja iloa täynnä!

Syysterkuin,

Saara


Kden arviointi osa 2.

Tarja Rantala, fysioterapeutti

LiikkUVUUdeN arViOiNtiYläraajan arviointilomakkeisto on netissä osoitteessa (www.kasiterapiayhdistys.fi), johon voitte kirjata kaikki mitatut tuloksenne.

Käden liikkuvuutta mitattaessa on tärkeää käyttää sopivan kokoisia mittareita sormien ja ranteen alueella. Markkinoilla on saatavana eri hintaisia tuotteita. Goniometri on yleisesti käytössä.Sitä on helppo käyttää ja sillä saadaan mittauskertojen välille hyvä toistettavuus.

MittauspaikkaMittauspaikaksi kannattaa valita pöytä, jossa pääsee istumaan tutkittavaa vastapäätä. Silloin on helppo mi-tata molemmat kädet. Mittaus on luotettavampi, jos aina toistaa sen samalla tavalla ja samoilla mittareilla.

Amerikan Käsiterapeuttien yhdistys on julkaissut vuonna 1992; Clinical Assessment recommendations kirjan, jossa on sovittu mittausmenetelmät käden arvioimiseksi. Tässä artikkelissa noudatetaan heidän suosituksiaan ja nivelten liikelaajuudet asteina on otettu Suomen Lääkärilehden eripainoksesta 20/ 71: Nivelten liikkeiden mittaaminen. Nivelten liikelaajuu-det ovat yksilöllisiä ja luotettavuuden parantamiseksi niitä kannattaa verrata toisen raajan vastaavaan liik-keeseen.

Goniometrin oikea asetteluDorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa tai sidosten peitossa ole-vissa nivelissä käytetään lateraalista mittaustapaa. Mittauksessa huomioidaan muiden mittaukseen vaikut-tavien nivelten asento. Mittarin liikeakseli ja nivelen liikeakseli asetetaan mahdollisimman lähelle toisiaan.

Mittaustuloksen kirjaaminenTässä olette huomanneet varmaan eroja eri henkilöiden kirjaamisessa. Amerikan käsiterapeutit ja käsikirur-git suosittelevat kirjaustapaa, jossa nivelen keskiasento on 0o Kun nivelessä on ojennusvajausta esimerkiksi 20 astetta, merkitään -20o. Kun nivelessä on yliojennusta esimerkiksi 15 astetta, merkitään +15o .

Amerikan Ortopedien suosittelema kirjaustapa poikkeaa edellisestä. Liikkuvuus merkitään asteina esimer-kiksi 20o- 60o, jolloin nivelessä on 20o ojennusvajausta ja se koukistuu 60o. Nivelen yliojennus merkitään miinus merkillä, esimerkiksi -15o. Teidän kannattaa työpaikallanne keskustella eri merkintätavoista, mikä palvelisi teitä parhaiten ja informaatio kulkisi terapeutilta lääkärille ja päinvastoin.

KäDEN LIIKKUVUUDEN, TURVOTUKSEN JA VOIMAN ARVIOINTI


KäDEN ARVIOINTI OSA �

ranteen liikkuvuuden mittausRanteen pääasiallinen liike tapahtuu radiokarpaali- ja keskikarpaalinivelissä.

ranteen ekstensio ( dorsifleksio )Mittarin liikkumaton varsi on volaarisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi volaarisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on kes-kiasennossa, ei supinaatiota eikä pronaatiota kyynärvarressa. Liikkuvuus on 70 astetta ( 0o - 70o).

ranteen fleksio ( volaarifleksio)

Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti radiuksen suuntaisesti ja liikkuva varsi on

dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluuta pitkin. Kyynärvarsi on keskiasennossa ja

sormet ovat rentoina. Liikkuvuus on 80 astetta ( 0o - 80o).

ranteen radiaalideviaatioKyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöydän päällä. Mittarin liikkumaton varsi on dorsaalisesti kyynärvarren suuntaisesti ja liikkuva varsi on dorsaalisesti keskisormen metakarpaaliluun suuntaisesti. Liikkuvuus on 20 astetta ( 0o - 20o).

ranteen ulnaarideviaation mittaus.

Liikkuvuus on 30 astetta ( 0o-30o).

Sormien liikkuvuuden mittausSormien liikkuvuus mitataan aina ensin aktiivisesti, jos se on sallittua. Sormen koukistus mitataan yksi nivel kerrallaan. Rannenivel ja kyynärvarsi pysyvät mit-tauksen aikana keskiasennossa

Kuvassa mitataan keskisormen keskinivelen koukistusta. Liikkuvuus on keski-nivelessä (PIP) 100 astetta ( 0o-100o, kärkinivelessä ( DIP) 80 astetta ( 0o-80o), tyvinivelessä ( MP) 90astetta ( 0o-90o).



Peukalon tyvinivelen liikkuvuutta mitattaessa kyynärvarsi ja ranne ovat kes-kiasennossa. Peukalon liikkuvuus on kärkinivelessä ( IP ) 80 astetta ( 0o-80o), tyvinivelessä ( MP ) 50 astetta ( 0o - 50o) ja karpometakarpaalinivelessä ( CMC I ) on 15 astetta ( 0o - 15o).

Sormien ojennus mitataan yhteisojen-nuksena yksi nivel kerrallaan. Rannenivel pysyy keskiasennossa mittauksen aikana.

Sormien tyvinivelissä ekstensio on 45 astetta ( 0o-45o). Se on luonnollinen liike

tyvinivelissä, mutta epäluonnollinen (hyperekstensio) keski- ja kärkini-velissä.

Sorminivelen passiivinen liikeMitataan yhden nivelen erillinen liike. Käden muut nivelet ovat ren-toina eikä niiden asentoa ole määritelty. Passiivista liikettä mitattaessa niveleen kohdistuvan voiman tulee olla pieni ja muuttumaton testistä toiseen. A.B. Swansonin ( 1990 ) mukaan puolen kilon voima olisi sopi-va sorminivelten passiivista liikettä mitattaessa. Voima tulisi kohdistaa keskelle sitä sormiluuta, joka on nivelestä distaalisesti.

keskisormen keskinivelen passiivisen koukistuksen mittaus.

Sormenpään etäisyys kämmenpoimusta

Mitataan koko sormen liikkuvuutta mittaamalla vii-vottimella sormen uloimman kohdan ja kämmenpoi-mun välistä etäisyyttä. Etäisyys mitataan aktiivisena ja passiivisena liikkeenä. Ranne on keskiasennossa mittauksen aikana. Etäisyys distaaliseen kämmen-poimuun kuvaa sormen kärki- ja keskinivelen kou-kistusta ja proksimaaliseen kämmenpoimuun kärki-, keski- ja tyvinivelen koukistusta.


peukalon liikkuvuuden mittausPeukalon liikkuvuutta mitattaessa ranne on keskiasennossa.

Etäisyysmittauksessa mitataan peukalon uloimman kohdan ja pikkusormen tyven välinen etäisyys.Tämä ei ole peukalon oppositioliikkeen mittaus.

peukalon abduktion mittausLiikkuvuus on noin 60 astetta. Vertailukohdaksi suositellaan

abduktiomittauksessa terveen käden peukaloa, koska peukalon liike on hyvin yksilöllinen.

Peukalon volaari- / palmaariabduktiota mitattaessa ranne on keskiasennossa.

Mittarin liikkumaton varsi on etusormen metakarpaaliluun suuntaisesti ja liikkuva varsi

on peukalon metakarpaaliluun suuntaisesti radiaalisesti.

Peukalon radiaali- / lateraaliabduktion mittauksessa kyynärvarsi on pronaatiossa esimerkiksi pöytää vasten ja ranne on keskiasennossa. Mittarin liikkumaton varsi on etusormen meta-karpaaliluun suuntaisesti dorsaalisesti ja liikkuva varsi peukalon metakar-paaliluun suuntaisesti dorsaalisesti.

kyynärvarren supinaation ja pronaation mittausKyynärvarren liikkuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää goniometriä, arvioida silmämääräisesti tai käyt-tää OB Myrinin kompassimittaria. Supinaatio on nollasta 80 - 90 asteeseen ja pronaatio on nollasta 80 – 90 asteeseen.

Myrinin kompassimittarilla mitattaessa testattava istuu nojaten tuolin selkänojaan. Olka-

varsi on vartalon sivulla, kyynärnivel on 90 astetta koukistettuna ja peukalo on ylöspäin. Kompassi-

mittarin kahva asetetaan etu- ja keskisormen vä-liin ja nyrkki suljetaan. Kyynärvarsia kierretään yh-täaikaa supinaatioon ja sen jälkeen pronaatioon.



tUrVOtUkSeN arViOiNtiTurvotuksen määrän arviointi ja tehokas poistaminen ovat tärkeitä käden terapiassa. Turvotus hidastaa aina kudosten paranemista ja nivelten liikkuvuuden palautumista. Luotettavin tapa mitata turvotusta on käyttää volymetriä, jossa käsi upotetaan astiaan ja mitataan raajan syrjäyttämä vesimäärä. Jäsentie-dotteessa 3 / 2005 on Heidi Miettisen kirjoittama artikkeli volymetrillä mittaamisesta. Mittanauha on käyttökelpoinen mitattaessa esimerkiksi yksittäisen sormen turvotusta, jos kädessä on avohaava tai kipsi. Mittanauhalla mitattaessa täytyy muistaa merkitä ylös mittauskohta, jotta seurantamittaukset olisivat mahdollisimman tarkkoja.

kädeN VOiMaN arViOiNti

käden puristusvoimaKäden puristusvoiman mittausta käytetään yleisesti. Mittareita on usei-ta eri merkkisiä ( Jamar , Baseline jne.). Puristusvoimamittaus antaa no-pean ja luotettavan kuvan käden kunnosta ja voimien puolierosta.

R. Härkönen ja M. Piirtomaa (1993) ovat esittäneet puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Tutkimuksessa mitattiin 204 eri-ikäisen henkilön puristusvoimaa Jamar- dynamometrillä viidellä eri kädensijan etäisyydellä. Jokainen testattava puristi kaksi kertaa kummallakin kä-dellä. Jos saman käden tulosten välillä oli eroa yli 10%, tehtiin kolmas puristus.

Paras tulos tässä tutkimuksessa saatiin oteleveydellä kolme. Amerikan Käsiterapeutit suosittelevat mittauksessa käytettäväksi oteleveyttä kak-si.

Puristusvoimaa mitattaessa testattava istuu selkä- ja käsinojattomalla tuolilla. Olkavarsi on kevyesti kiinni vartalossa ja olkavarsi on keskiasen-nossa kiertojen suhteen, kyynärnivel on 90 astetta koukussa. Ranne on 0-30 astetta dorsifleksiossa ja 0-15 astetta ulnaarideviaatiossa.

Dominantin ja ei-dominantin käden puristusvoiman ero on tutkimuksissa havaittu olevan vain 5 –10% ( Swanson 1990, Härkönen 1993 ) .

pinsetti- ja avainotteen voima Swansonin mukaan suurin osa yksinkertaista nipis-tysotetta vaativista tehtävistä onnistuu noin 1 kilon

voimalla. Mittausasento on sama kuin puristusvoi-man mittauksessa.

Avainotteessa mittari on peukalon ja etusormen keskifalangin välissä. Peukalon kärkinivelen tulee olla

suorana mittauksen aikana. Mathiowetzin ( 1985 ) tutkimuksen perusteella avainotteen voima on mie-

hillä

11.1 kg – 10.7 kg ja naisilla 7.3kg – 6.9 kg.



kolmen sormen pinsettiotteen mittausasento.

Mathiowetzin tutkimuksessa kolmen sormen pinset-tiotteen voima on miehillä 10.6 kg – 10.4 kg ja naisil-

la 7.3 kg – 7.1 kg.

Pinsettiotteen , jossa mittari on peukalon ja etusor-men välissä Mathiowetzin mukaan voima on miehil-

lä 7.7 kg – 7.4 kg ja naisilla 5.1 kg – 4.8 kg.

MaNUaaLiNeN LihaSteStaUSLihastestauksessa arvioidaan yksittäisen lihaksen voima skaalalla 0-5, jossa nolla tarkoittaa ettei lihaksessa ole havaittavaa lihassupistusta ja viisi tarkoittaa lihassupistuksen aikaansaamaa liikettä koko nivelen liike-radalla täyttä vastusta vastaan. (Boscheinen - Morris et al 2001). Lihastestausta käytetään esimerkiksi pe-rifeeristen hermovammojen jälkeisessä lihastoiminnan arvioinnissa. Lihasten testaus auttaa seuraamaan hermon toipumista vamman jälkeen.

Käden voiman mittauksesta julkaistuja vertailuarvoja pyrimme saamaan yhdistyksen jäsenten käyttöön myöhemmin.

käden arviointi artikkelisarjan kolmas osa käsittelee tunnon arviointia.

kirJaLLiSUUSBoscheinen – Morrin J., Connolly W.B. (2001) Assessment in the Hand, Fundaments of Therapy. Elsevier Limited

Clinical Assessment Recommendations, 2nd Edition (1992)

A Publication of the American Society of Hand Therapists

Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H. Käden Puristusvoiman normaaliarvot suomalaisille. Fysioterapia 1993; 5: 26 -27

Härkönen R, Piirtomaa M and Alaranta H ( 1993) Grip Strength and Hand Positions of the Dynamometer in 204 Finnish Adults. Journal of Hand Surgery (Br) 18 B; 129-132.

Kaunola Riitta, Rantala Tarja. Kuinka tutkin käden? Fysioterapia 1996; 2: 5-9

Mathiowetz V et al. (1985) Grip and Pinch Strength: Normative Data for Adults. Arch Phys Med Rehabil

Vol 66. www.bleng.com/pdf/grip1.pdf

Nivelten liikkeiden mittaaminen. Eripainos Suomen Lääkärilehden numerosta 20/71

Pernilä Marjaana. ( 2004) Käden arviointimenetelmät – nivelliikkuvuus ja voima. Suomen Käsiterapiayh-distys

Swanson A et al. (1990) Evaluation of impairment of hand function. Rehabilitation of the Hand edited by Hunter, Schneider, Mackin, Callahan pp. 109 – 134. Mosby

Viitasalo Hanna (2000) Toimintakyvyn arviointi. Käsikirurgia. Vastamäki et al, Duodecim Helsinki



Xiapex

Pia Berglund-Hintze, toimintaterapeutti

Kollagenaasi-injektiot (Xiapex) Dupuytrenin kont-raktuuran hoidossa ja toimintaterapeutin osa kä-den kuntoutuksessa

taUSta Kämmenkalvonkuroumassa syntyy kämmenen alu-een sidekudoksen liikakasvun seurauksena kyhmy-jä ja sormia koukkuun kurovia juosteita. Taudista on kuvauksia jo 1600 luvulta, mutta v. 1831 Dupuytren kuvasi, kuinka tauti aiheuttaa kurouman kämmen-kalvoon, ja ehdotti hoidoksi avointa kämmenkal-vonpoistoa. Tämän jälkeen sairaus on nimetty Du-puytrenin kontraktuuraksi.

Sairaus aiheuttaa harvoin kipuja, suurempi ongel-ma on käden toiminnallisuuden heikkeneminen ja kosmeettinen haitta. Kurouma aiheuttaa monille ihmisille vaikeuksia selviytyä arkiaskareista, kuten kättelystä, kasvojen pesusta, urheilusta, käsineen käytöstä tai tavaroihin tarttumisesta.

Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Dupuytrenin kontraktuurassa 40-70%:lla potilaista. Tauti on ylei-nen Pohjois-Euroopassa. Tauti alkaa tavallisimmin 40-60- vuotiailla, ja sitä esiintyy miehillä useammin kuin naisilla. Noin 65% :lla kontraktuura esiintyy molemmissa käsissä, pääasiallisesti IV-V sormien alueella, joskus harvoin myös jaloissa (Ledderho-sentauti). Tauti etenee hitaasti.

kirUrGiNeN hOitODupuytrenin kontraktuuraa on hoidettu kirurgises-ti, kunnes markkinoille tuli kollagenaasipistoshoito (Xiapex). Kirurgisen hoidon jälkeen käsi on kivulias ja potilas on usein pitkällä sairauslomalla. Kompli-kaationa voi olla haavatulehdus ja verenkiertohäiri-öitä, myös hermovammanriski on suuri. Lisäksi saat-taa syntyä lisääntyvää arpeutumista sekä kurouman uusiutumista. Kirurgisen hoidon jälkeen käytetään usein myös sormia ojentavaa yöortoosia 1-2:n kuu-kauden ajan.

piStOShOitOXiapex-kollagenaasihoito aloitettiin Dextran käsi-klinikalla 2008, osana monikansallista kliinistä tut-kimusta. Kolmen vuoden seurannassa todettiin lu-paavat tulokset. Varsinainen Xiapex hoito aloitettiin Dextrassa Huhtikuussa 2011.

Xiapex:in vaikuttava aine on clostridium histoly-ticum-kollagenaasi, jota Clostridium histolyticum niminen bakteeri tuottaa. Indikaatio hoidon aloitta-miselle on merkittävä toiminnallinen haitta tai kipu ja yli 30 asteen ojennusvajaus.

Lääkäri pistää Dupuytren-juosteeseen Xiapex-val-misteen, joka hajottaa koukistumajuostetta. Pistos- ja pistosta seuraavana päivänä potilas välttää käden käyttämistä ja pyrkii pitämään käden kohoasennos-sa. 1-2 päivää pistoksesta potilas palaa lääkärin vas-taanotolle, jolloin suoritetaan suoristustoimenpide. Lääkäri puuduttaa suoristettavan alueen ja suoris-taa sormen. Onnistuneen hoidon lopputuloksena potilas pystyy suoristamaan sormiaan normaalisti.

Oikaisu toimeenpiteen jälkeen toimintaterapeutti valmistaa potilaalle palmaarisen, sormia ojentavan ortoosin. Ortoosia käytetään öisin, 2-4:n kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa hoito onnistuu yhdellä injektiolla. Tapauksissa, joissa on paljon kuroumaa ja vaikeita flexiokontraktuuria, tarvitaan lisäpistok-sia. Seuraavat pistokset annetaan lääkärin laatiman suunnitelman mukaan 4:n viikon välein

tOiMiNtaterapeUtiN VaStaaNOtOLLaSormen oikomisen jälkeen, potilaan saapuessa toi-mintaterapeutin vastaanotolle, käsi ja sormet ovat turvonneet, joskus käsi on myös kipeä. Kättä ei tar-vitse sitoa sidoksilla. Jos on ollut vaikea flexiovirhe-asento, saattaa olla, että kämmenen iho on haljen-nut ja haava on syytä suojata. (kuvat 1 ja 2)


XIAPEX

Kuva2. Käsi on turvoksissa, MP IV-nivel ojentuu suoraksi. Edelleen on flexiokontraktuura näyvissä hoitamattomissa nivelissä V sormessa ja IV sormen PIP nivelessä.

Toimintaterapeutti valmistaa yksilöllisen palmaa-risen ortoosin. Sormien päältä menevien kiinnitys nauhojen avulla pyritään saavuttamaan maksimaa-lista ojennusta hoidettuun niveleen. (kuva 3,4)

3.2 mm matalalämpömuovin olen kokenut par-haaksi ja kestävimmäksi muoviksi.Helpoimmissa tapauksissa on hoidettu vain yksi ni-vel, esimerkiksi MP-nivel, jolloin ortoosin valmista-minen on yksinkertaisempaa.

Vaikeimmissa tapauksissa annetaan ensin pistos vain yhteen niveleen, jolloin muut nivelet ovat vielä flexiokontraktuurassa. Ortoosin valmistaminen on hieman vaativampaa, koska flexiokontraktuurat ei-vät anna periksi ojennus-suuntaan. Haastavimmissa tapauksissa on hyvä pyytää potilasta seuranta-käyn-nille 1-2:n viikon sisällä. Tällöin turvotus on laskenut ja ortoosia pystytään vähän vielä oikaisemaan ja säätämään istuvammaksi.

Potilaalle, jolle on suunniteltu useampaa pistosta, kannattaa heti tehdä isompi ortoosi, joka kattaa vielä hoidettavaksi tulevat sormet. Tätä isompaa

ortoosia pystytään hoidon edetessä muokkaamaan aina tilanteen mukaan. Kun hoidetaan monta sor-mea peräkkäin, suosittelen, että jokaisella sormella on oma kiinnitysnauhansa. Sormien kiinnitysnauhat on syytä olla napakat, mutta pehmeät, sillä potilas pyrkii kiinnitysnauhoilla vähitellen ojentamaan sor-mia yhä suoremmaksi. Hyvät ja kestävät tarranauha-kiinnitykset ovat tärkeät, koska nauhoihin keskittyy paljon voimaa 2-4:n kuukauden ajan. (Kuva 5 ja 6)

Ortoosi on hyvä pehmustaa reunoista ja nauhoista. Kämmenosa on hyvä jättää pehmustamatta, jotta potilas pystyy puhdistamaan ortoosin säännöllises-ti.

Ortoosin valmistuksen jälkeen potilaalle opetetaan käden liikeharjoitukset, jotka hän saa mukaansa myös kirjallisena. Liikkeet suoritetaan joka päivä 3-5 kertaa. Käden liikeharjoittelu aloitetaan hieromalla kämmentä pyörivin liikkein. Sen jälkeen käsi ase-

Kuva1. Pistos on laitettu vain MP IV alueelle. Kuva 3. Ortoosi pitää MP IV-niveltä suorassa asennossa, PIP nivelen alle on jätetty tyhjää tilaa, jotta potilas pystyy vähitellen suoristamaan myös PIP-niveltä. Pidetään huolta, että DIP-nivel ei missään vaiheessa ole ortoosissa hyperextensiossa. Ortoosi ei ylety sormenpäähän asti, jotta tunto säilyy sormenpäässä.

Kuva 4. Voimakkaissa kuroumissa tarvitaan lisäkovike ortoosin palmaaripuolelle.

Lunatum 3/2012 - Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1�

tetaan pöytää vasten ja nostetaan jokaista sormea vuorotellen irtipöydästä, pidetään sormi ilmassa 5 sekuntia, toistetaan 10 kertaa. Lisäksi sormia loiton-netaan ja lähennetään, jokaista sormea 10 kertaa. Kyynärpää pidetään pöytää vasten, ranne suorana, kärkiniveliä koukistetaan, rystysiä ojennetaan niin pitkälle, kun potilas pystyy. Potilas saa käyttää kättä ja häntä rohkaistaankin käyttämään kättä normaa-listi arkiaskareissa. Töihin hän palaa jo muutama päivä pistoshoidon jälkeen.

Kuva 5 ja 6. Esimerkki ortoosista, kun hoidetaan monta sormea, pistos on tällä kertaa annettu MP IV alueelle ja suunnitel-massa on vielä III ja V MP alueiden suoristaminen.

Kuva 5. Kuva 6.

Pia Berglund-Hinze, toimintaterapeutti, Dextran käsiklinikalla ja Kuntoutus Ortonilla [email protected]

Lähteet: Käsikirurgia, Duodecim 2000. Xiapex, potilasohje


VILLA MANUS

Ojahaanrinne 4 P. 09-454 3650 s-posti [email protected] 01600 Vantaa F. 09-454 4350 internet www.villamanus.com

Iloisia lisäyksiä tuotevalikoimaamme:tuotetiedot nettisivuillamme

Tammikuulle 2013 suunnitteilla toivottu pienryhmäkoulutus:Lastoituksen perusteet 2 pv Vantaalla.

Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset sähköpostilla.

Olemme aloittamassa North Coast Medicalintuotteiden maahantuonnin. Valikoimista löytyy tarra-nauhoja, ranne- ja peukalotukia yms.

ORFICASTTM muovisidosKudottu matalalämpömuovi.Todella helppo ja nopeakäyttöinen !Suositun 3 cm leveän nauhan lisäksi tulossa 6 cm leveänä.

Ihanan pehmeät Handaid- tuet Fabrifoamin kaltaisesta materiaalista lapsille ja aikuisille. Sisäpinnan mate-riaali estää liukumista iholla ja siten antaa hyvän tuen. Valikoimassa peukalo- ranne ja supinaatiotuet. Ihoystävälliset tuet sinisenä, mustana ja beigenä.

Upeat tarjoushinnat vuoden 2012 hankinnoille!Uusi ohjelmaversio 12 sisältää runsaasti uusia 3D harjoituspelejä.

Tutkimus- ja harjoitusjärjestelmä

Hauska ja haastava harjoitusväline hahmotuksen, koordinaation ja keskit-tymisen harjoitteluun lihas- ja nivelliik-kuvuuden ohella. Sopii kaikenikäisille. Tutkimuksen mukaan jo 4 vko harjoittelu lisäsi hemipl. asiakkaiden toimintakykyä 17% (COPM)

Vihdoinkin toimiva valmiskäsine Dupuytren kontraktuuran post-op hoitoon; FixxGlove volaarisella tai dorsaalisella muotoiltavalla tuella.

Toimitusmyyntinä Solitaire pelit ja muut tuotteet K.C.Pedersenin valikoimista.


Koukistajajnteiden kuntoutusprotokollat Sari Marjala, toimintaterapeutti

Suomen Käsikirurgiyhdistys järjesti menneenä tal-vena koulutuspäivät Levillä, jonne käsiterapeutit oli myös kutsuttu. Suomen käsiterapiayhdistyksestä koulutuspäiville osallistui neljä hallituksen jäsentä. Ensimmäisen päivän aiheena olivat käden koukis-tajajännevammat ja niiden kuntoutus. Käsiterapia-yhdistys piti oman puheenvuoronsa koukistajajän-nevammojen kuntoutukseen liittyen. Puheenvuo-roa varten kartoitimme Jyväskylän keskussairaalan sekä Yliopistosairaaloiden; Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun koukistajajännevammojen kuntoutus protokollia. Tämän toteutimme haastat-telemalla käsiterapeutteja kyseisistä sairaaloista. Kartoitimme haastattelussamme muun muassa seuraavia asioita; kuntoutuksen aikataulutus, lasta ja liikeharjoitukset. Liitännäisvammat rajasimme tässä yhteydessä pois. Toivoimme terapeuteilta myös pohdintaa siitä, mikä heidän käyttämässään protokollassa on hyvää ja mikä huonoa sekä mil-laisia toiveita heillä olisi leikkaaville lääkäreille. Kii-tokset kaikille terapeuteille, jotka autoitte meitä tässä katsauksessa ja jaoitte tietoanne! Seuraavassa koonti haastatteluista.

käytetyt prOtOkOLLatTällä hetkellä koukistajajänteiden kuntoutuksessa noudatetaan pääosin Kleinertin protokollaa tai Klei-nertin protokollasta mukailtua protokollaa. Ainoas-taan Helsingissä on käytössä rinnakkain Kleinertin protokolla ja aktiiviprotokolla. Tässä artikkelissa on yhdistetty Kleinetin protokolla ja sen mukaillut so-vellutukset. Kleinertin protokollalla tarkoitetaan tässä yhteydessä liikeohjelmaa, jossa käytetään sor-missa kumilankavetoja. Aktiiviprotokollalla taas tar-koitetaan tässä yhteydessä ilman kumilankavetoja toteutettua lastaa ja kuntoutusta.

Lasten kohdalla osassa sairaaloissa käytetään kou-luikäisten koukistajajännekorjauksissa Kleinertin protokollaa ja pienemmillä lapsilla mukailtua ak-tiiviprotokolla. Osassa sairaaloissa käytetään aino-astaan aktiiviprotokollaa kaiken ikäisillä lapsilla. Kleinertin protokolla edellyttää lapselta hyvää ko-operaatiota, sillä kumilankavetojen kanssa arjessa

toimiminen voi olla lapsilla haastavaa. Aktiiviproto-kollan hyötyihin voi lukea lastan turvallisuuden ja käytännöllisyyden.

LaStatKleinertin protokollassa lasta valmistetaan 1.-5. post.operatiivisena päivänä. Lastassa ranne on 20º- 30º fleksiossa, MCP:t 50º-70º fleksiossa ja IP-nivelet suorina. Sormiin laitetaan kumilankavedot, jotka vetävät sormet koukkuun sallien sormien aktiivisen ojennuksen lastan suojassa. Lastan käyttöaika vaih-telee kolmesta neljään viikkoon ympäri vuorokau-den, yökäyttö jatkuu usein aina kuuteen viikkoon asti. Rannekkeen käyttöön siirrytään lähes kaikkial-la neljän

viikon kohdalla, lastan käyttöä jatketaan vielä öisin lähes kaikkialla kahden viikon ajan, rannekulmaa usein muokataan tässä vaiheessa 0º. Poikkeuksia-kin on; jossakin ranteen asento lastassa on alusta alkaen 0º tai viimeistään kahden tai kolmen viikon päästä. Toisaalla ei ole ollenkaan käytössä ranneket-ta, kuminauhavedoista saatetaan luopua jo kolmen viikon kohdalla tai lastaa käytetään kokonaisuudes-saankin vain neljä viikkoa.Kleinert (Kuva: Sairaala Neo)

Aktiiviprotokollassa lastan valmistus tapahtuu usein 1.-3.post.operatiivisena päivänä. Lasta on dorsaalinen, mutta siinä on volaarinen suojaläppä. Lastassa ranne on joko 0º tai pienessä fleksiossa, MCP:t 45º-60º fleksiossa ja IP:t suorina. Lasta sallii


sormien liikuttamisen lastan suojissa päiväsaikaan ensimmäisen viikon jälkeen, yöksi sormet tuetaan lastaa vasten. Liikeharjoitusten ajaksi lasta otetaan pois kädestä. Lastan kokonaiskäyttöaika on kuusi viikkoa.

Aktiivilasta (Kuva: Helsingin lastenklinikan toimintatera-pia)

LiikeharJOitUkSet 0-6ViikkOaLiikeharjoitukset Kleinertin protokollassa aloitetaan lastan valmistus päivänä. Jokaisessa haastatellussa kaupungissa aktiiviset sormien ojennusharjoitukset sekä passiivinen fleksio yhdistettynä pitoon aloi-tetaan heti. Aktiivisen fleksion ja tenodesis harjoi-tuksen aloituksessa variaatio olikin sitten suurempi aina ensimmäisestä viikosta kuuteen viikkoon.

Liikeharjoitukset aktiiviprotokollassa aloitetaan myös lastan valmistus päivänä. Heti alusta alkaen on sallittu niin passiiviset kuin aktiivisetkin sormien koukistusharjoitukset sekä tenodesis-harjoitukset.

kONtrOLLitKuudesta viikosta eteenpäin kuntoutuskäytänteet ovat hyvin samanlaisia. Aina kahdeksaan viikkoon saakka operaatiosta on vain kevyt käden käyttö sallittua. 12 viikkoa operaatiosta on voimaa vaativa käden käyttö sallittua ja 12 viikon jälkeen tapahtuu paluu raskaaseen manuaaliseen työhön.

Terapeuttien kontrollien määrät vaihtelevat ensim-mäisen kuuden viikon aikana sairaalasta riippuen. Kuuden viikon jälkeen kontrollit toteutuvat pääosin kahdeksan ja 12.viikon kohdilla. Pääosin työnjako fysio- ja toimintaterapeuttien välillä toteutuu niin, että toimintaterapeutti valmistaa lastan sekä ohjaa arpihoidon ja fysioterapeutti ohjaa liikeharjoitukset, mutta myös poikkeuksia löytyy. Toimintaterapeutti voi sekä valmistaa lastan että ohjata liikeharjoituk-set. Lääkärin kontrollit toteutuvat pääosin kuntou-tuksen aikana kerran tai kaksi, aikataulutus lääkärin kontrollien suhteen vaihtelee niin ikään eri sairaa-loiden väleillä.

prOtOkOLLieN VertaiLUa Ja Mah-dOLLiSia kOMpLikaatiOitaVertailtaessa aktiiviprotokollaa ja Kleinertin proto-kollaa, on muutamia asioita hyvä nostaa esille. Aktii-visemmassa protokollassa fleksiotoiminta palautuu helpommin ja IP-nivelen kontraktuuria on vähem-män. Ranteen asennon ollessa neutraali, ovat ran-nekivut vähentyneet ja aikainen tenodeesis-harjoit-teiden aloittaminen on helpottanut ranteen mobili-soitumista lastahoidon jälkeen. Lastan pukeminen ilman kuminauhoja saattaa olla potilaalle helpom-paa. Aktiiviprotokollan suhteen on noussut esiin ajatuksia siitä, että kun potilaalle sallitaan lastan poisottaminen liikeharjoitusten ajaksi, lisääntyykö lastan käyttämättömyys päivän aikana?

Tyypillisimmistä komplikaatioista terapeutit nosta-vat esiin IP:n kontraktuurat, DIP:n huonon liikkeen, arpiongelmat, jänteen huonon liukumisen sekä re-ruptuurat. Lisäksi pohdituttaa pull out- vaijerin paikka (nappi) ja koko sekä lastan paikallaan pysy-minen.

Terapeutit kokevat vahvasti, että yhteneväiset hoi-tolinjat ovat erittäin tärkeitä. Moniammatillinen suunnittelu on paikallaan, kun pohditaan protokol-lien muuttamista. Leikkauskertomuksiin terapeu-tit toivovat lääkäreiltä tarkkoja tietoja, esimerkiksi jänteen kunnosta ja kireydestä, käytetyistä ompe-leista sekä selkeää jatkohoitosuunnitelmaa. Lapsi-potilaiden suhteen toiveena on aktiiviprotokollan mahdollistaminen ja sulavien ompeleiden käyttä-minen ihon sulkuvaiheessa. Lisäksi terapeutit toimi-vat usein linkkinä potilaan ja lääkärin välillä, mikäli sairauslomat, lääkkeet tai esimerkiksi kontrolliajat eivät ole järjestyksessä.

Keskustelu ja pohdinta koukistajajännevammoista jatkuu Senioripäivillä Turussa 5.10.2012.

KOUKISTAJAJäNTEIDEN KUNTOUTUSPROTOKOLLAT


SENIORIPIVTPerjantaina 5.10.2012, Sairaala NEO Turku, Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku

päiVäN teeMaNa kädeN kOUkiStaJaJäNNeVaMMat

Päivän ohjelma

klo 09:30 Päivän aloitus klo 09:45 Tutustuminen sairaala NEO:on klo 11:00 Ruokailu klo 12:00 Koukistajasysteemin biomekaniikka, käsikirurgi Teemu Karjalainen klo 13:00 Paneelikeskustelu koukistajajännevammojen kuntoutuksesta klo 13:45 Kahvitauko klo 14:15 Yhteistä keskustelua koukistajajännevammoista klo 15:30 Päivän lopetus

iLMOittaUtUMiNeN 21.9 MeNNeSSä aNNULLe

[email protected] OtSikOkSi ”SeNiOrit2012”.

Koulutus on maksuton Käsiterapiayhdistyksen jäsenille. Tarkemmat tiedot sairaala NEO:sta; www.sairaalaneo.fi

SENIORIPäIVäT


STIPENDIEN HAKU ON

KYNNISS SYKSYN 2012 OSALTA

Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden 2012 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. kou-lutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipen-dit.

ViiMeiNeN hakUpäiVä 31.10.2012Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla tiina.rantanen[@]sairaalaneo.fi

tai postitse kotiosoitteeseen:

Suomen käsiterapiayhdistys ry, c/o tiina rantanen, anniitunkatu 21c 6, 20900 turku

kerro hakemuksessa:mihin koulutukseen haet stipendiäselvitys koulutuksen kustannuksistamitä muuta tukea saat (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne)mitä summaa haetyhteystiedot tilinumero

StipeNdiä ei MyöNNetä yhdiStykSeN JärJeStäMiiN kOULUtUkSiiN.

hUOMiOithaN, että eMMe VOi käSiteLLä pUUtteeLLiSia hakeMUkSia!

Hyvää syksyä,

Tiina

►

►

►

►

►

►

STIPENDIASIAA


JäSENPALSTA

Suomen Käsiterapiayhdistyksen 20-vuotisjuhla-symposium tulossa ensi keväänä 19.-20.4.2013 Helsingissä.

Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi! Ilmoittelem-me tarkemmin ohjelmasta tulevissa lehdissäm-me ja kotisivuilla. Seuraa ilmoittelua!

Paikka: OYS Avohoitotalo, Kiviharjuntie 9, sisäänkäynti A8, 4 kerros

Käsikirurgi Marko Sunnari luennoi aiheesta; Kyynärnivelen posttraumaattiset ongelmat

Jäsenille maksuton, muut kahvirahan (5 e) hinnalla mukaan.

iLMOittaUtUMiSet 12.10 MeNNeSSä SähköpOStiLLa

[email protected] tai [email protected]

Tervetuloa!

Tulevia Kongresseja

IFSHT New Delhi 4.-�.�.201�http://www.ifssh-ifsht2013.com

EFSHT Pariisi 1�.-21.�. 2014

UUdet JäSeNet:ft Kirsi Romppanen, Joensuu

tt, ft, Hanne Kämäräinen, Joensuu

tt Marja Lindgren, Jakari

tt Asta-Riitta Pesonen, Jamali

terVetULOa!

Suomen Ksiterapiayhdistys tytt

20-vuotta!

Jsenilta Oulussa torstaina

18.10 klo 17.30


IfSHT

Join us in a vibrant, colourful, affordable, and friendly city with thousands of years of culture and history for the 9th IFSHT Triennial Congress: Knowledge Translation: Moving Evidence into Practice and Practice into Research.

Morning general sessions will focus on key hand therapy topics, with one joint therapist/surgeon session. Afternoon breakout/workshop sessions provide interactive discussions and hands-on learning while peer-

the program. All sessions in both congresses are open to all participants. Abstract submission is open until September 20, 2012.

Two afternoons of the four-day educational program are free for all participants to join family and friends in exploring the sites of New Delhi.

Free airport and intra-hotel shuttle services will help you navigate New Delhi. Many options for pre- and post-congress tours and day trips are available. Come for a few extra days and safely explore exotic India.

9th IFSHT Triennial Congress&

12th IFSSH Triennial CongressNew Delhi, India | March 4-8, 2013

www.ifssh-ifsht2013.com

Abstract Submission extended toSeptember 20, 2012

Abstract Submission extended toSeptember 20, 2012

Documents

Lunatum - Sigmatickasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2012/09/lunatum-3-2012.pdf · Dorsaalinen mittaustapa on selvästi eniten käytössä, paitsi vaikeissa turvonneissa