Lunatum - kasitera.asiakkaat.sigmatic.fikasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2011/06/lunatum-2-2011.pdf · Lunatum 2/2011 - Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 2

Lunatum 2/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 1

Tässä lehdessä: Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Rannekanavaoireyhtymä - opinnäytetyö

Lunatum 2 / 2 0 1 1Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenleht i

www.kasiterapiayhdistys.fi


► Mediakortti ► Hallituksen kokoonpano ► Puheenjohtajan palsta ► Uusi sihteeri esittäytyy – Pia Nahi ► Lymfaterapiaa käsikuntoutujalle Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti

► 3rth Week for Somatosensory Rehabilitation fysioterapeutti Sari Nikolajew

► Opinnäytetyön esittely: Potilasohje rannekanavaoire-yhtymän toimintaterapiaan Salla Lempiäinen ja Minna Timonen

► Kinesioteippauskoulutusta ► Stipendiasiaa

SiSällyS

Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Helsinki, Y-tunnus 1064344-8

Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote

JUlKAiSiJAwww.kasiterapiayhdistys.fi

[email protected]

ilMESTyMiNENNeljä numeroa vuodessa

Jakelu Jäsenistö

Sivun koko A4

ilMOiTUSTAVAT1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla

- suurin koko A4

- hinta 100 euroa

Aineistotpdf-tiedostona

Aineiston toimitussähköpostitse tai cd-rom:lla

2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten

postitus tai toimitus

MAKSUEHTOLaskutus 30 pv netto.

Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,

hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

SUOMEN KäSiTERAPiAyHDiSTyS

TAUSTATiEDOT

Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu vuonna 1993.

Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja

tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta

Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen

käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja

toimintaterapeuteista.

lUNATUM MEDiAKORTTi


Saara Raatikainen ( ft )

Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti

Mehiläinen, Helsinki

[email protected]

Tuija Oravainen (tt)

Varapuheenjohtaja

Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti

[email protected]

Pia Nahi (tt)

Sihteeri

HYKS operatiivinen tulosyksikkö

[email protected]

Tiina Rantanen (tt, ft)

Rahastonhoitaja

Sairaala Neo, Turku

[email protected]

Virpi Natt (ft)

Pohjoismaiden delegaatti

HYKS Herttoniemen sairaala

virpi.natt @hus.fi

HAlliTUS 2011

Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus

Soile Kauppila-Pekkala (tt)

Jäsenrekisterin ylläpitäjä

Terveydenhoitotuotteiden

palvelukeskus Terttu Lilja Oy

[email protected]

Annu Voipio (tt)

IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava

KuntoutusORTON Oy

[email protected]

Sari Marjala (tt)

Jäsenlehden kokoaja

HYKS, Lastenklinikka

[email protected]

Mirja Tervo (ft)[email protected]

Vuokko Kuismin (tt)

HUS, Porvoon sairaala

äitiyslomalla


KESINEN TERVEHDYS KAIKILLE

PJ:N PAlSTA

Euroopan käsikirurgia- ja käsiterapiayhdistysten liittojen yhteinen kongressi järjestettiin muutama päivä sitten Oslossa. Paikalle oli saapunut vajaat 200 terapeuttia ympäri Euroopan ja oli ilo nähdä muutamia suomalaisiakin kongressiosallistujien joukossa. Kongressin viimeisessä osiossa tehtiin pientä historiaa, kun Euroopan käsiterapiayhdis-tysten liiton (EFSHT) koulutustyöryhmä lanseerasi 7 vuoden työnsä tuloksen, Eurooppalaisten kä-siterapeuttien sertifionti -ohjelman ja ojensi to-distuksen ensimmäiselle pilottina prosessin läpi-käyneelle terapeutille. ECHT (European Certified Hand Therapist) on ohjelmana toki vielä raakile ja tullee vielä käyttöönoton jälkeen muokkautu-maan toimivaksi järjestelmäksi. Tarkemmat tie-dot ECHT-profiilista ja hakuprosessista julkaistaan EFSHT:n kotisivuilla muutaman viikon kuluttua. Lisätietoa asiaan liittyen saatte toki myös meiltä hallituksesta!

EFSHT:n kotisivuilla kannattaa vierailla aika ajoin muutoinkin, sillä siellä ilmoitetaan ympäri Eu-rooppaa tapahtuvista käsiterapia-aiheisista kou-lutuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä useimpien jäsenmaiden kotisivuille sekä EFSHT:n alaisten tieteellisen ja koulutustoimikuntien raportit kehi-tyshankkeiden edistymisestä.

Tämä alkukesän Lunatum tarjoaa luettavaksi fysio-terapeutti, lymfaterapeutti Anna-Maija Haikaran katsauksen lymfaterapiasta käsikuntoutujan apu-na. Lisäksi Sanna Lempiäinen ja Minna Timonen esittelevät opinnäytetyönsä 'Potilasohje ranne-kanavaoireyhtymän toimintaterapiaan'. Lehdestä löytyy myös tietoa syksyllä järjestettävästä kine-sioteippauskurssista. Innokkaimpien kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä kyselyjä ja kiinnostusta kurssia kohtaan on ollut paljon.

Toivottavasti kesä antaa akkujen lataamisen ja lomailun ohella teille kaikille mahdollisuuden ja energiaa pohtia myös käsiterapiaa ja omia kehi-tystavoitteitanne yhtenäistyvän eurooppalaisen käsiterapiamaailman pyörteissä.

Aurinkoista kesää toivottaen,

Saara Raatikainen


UUSi SiHTEERi ESiTTäyTyy

HEI,Olen Pia Nahi, Käsiterapiayhdistyksen uusi sihteeri. Työskentelen toimintaterapeuttina HUS:in operatiivisessa tulosyksikössä. Osan työajastani työskentelen Peijaksen sairaalassa Vantaalla reumaortopedisten potilaiden pa-rissa ja osan Helsingin fysiatrian poliklinikalla Vega-talossa tules-potilaiden parissa. Työni sisältää mm. ortoosien valmistusta, työ- ja toimintakyvyn-, ja yläraajan arviointia sekä käsiterapiaa. Valmistuin toimintaterapeutiksi v. 2004 silloisesta Stadiasta. Olen aiemmalta koulutukseltani verhoilija-entisöijä. Lähes koko tähänastisen toimin-taterapeutin työurani olen työskennellyt käsien parissa.

Minulla on näyttämömestarina työskentelevä avomies ja 4-, 14- ja 16- vuotiaat tyttäret. Espoolaistuimme kaksi vuotta sitten, kun hankimme vanhan, mutta oman talon. Perheeseemme kuuluu myös kissa, koira ja hevonen. Vapaa-ajan kiinnostukseni kohteenani ovat mm. ratsastus, käsityöt, vanhat tavarat, perhe-elämä ja talomme kunnostus.

Olen jo jonkin aikaa halunnut tutustua lähemmin Käsiterapiayhdistyksen toimintaan ja olen iloinen tullessani valituksi sen sihteeriksi!

Suloista suvea kaikille!

Toivotteleepi

Pia


Kaikille käsipotilaiden kanssa työskenteleville on tut-tua leikkauksen tai vamman jälkitilaan liittyvä turvo-tus. Turvotuksen hoitaminen ymmärretään tärkeäksi toipumisen kannalta, mutta usein keinot sen toteut-tamiseen koetaan puutteellisiksi. Manuaalinen lym-faterapia antaa tähän yhden käyttökelpoisen keinon, ja sen toteuttaminen osana potilaan terapiaprosessia on mielekästä.

Imusuonisto on verisuonistolle rinnakkainen kuljetus-järjestelmä. Turvotus syntyy, kun soluvälitilaan kertyy nestekuormaa enemmän kuin kuljetusjärjestelmät kykenevät kuljettamaan pois. Manuaalisella lymfate-rapialla pyritään kiihdyttämään imunestevirtausta ja siten poistamaan pinnallista turvotusta ihonalaisku-doksesta. Kun imusuonistolle kuuluva nestekuorma ylittää imusuoniston kuljetuskapasiteetin, puhutaan imusuoniston dynaamisesta vajaatoiminnasta. Täs-tä esimerkkinä on vamman jälkeinen turvotustila. Imusuoniston mekaanisessa vajaatoiminnassa puo-lestaan imusuonisto on vaurioitunut joko vamma-mekanismista johtuen, sairauden vaatiman hoidon seurauksena tai imusuonistossa on synnynnäinen kehityshäiriö. Mekaanisesta vajaatoiminnasta esi-merkkinä on rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tehty kainalon imusolmukkeiden poisto ja sen jälkeen syn-tynyt yläraajan turvotus.

Turvotuksista puhuttaessa käytetään termiä lymfa-ödeema silloin, kun sairaus, vamma tai leikkaus tai muu hoitotoimenpide on vahingoittanut imusuo-nistoa tai imusolmukkeita ja sen seurauksena on syntynyt valkuaisainerikas turvotus. Lymfaödeema on krooninen sairaus, jota hoidetaan lymfa- ja kompres-sioterapialla. Imusuoniston synnynnäisestä kehitys-häiriöstä johtuvaa turvotusta nimitetään primaariksi lymfaödeemaksi. Sekundaari lymfaödeema taas on syntynyt jonkin sairauden tai vamman jälkitilana ja on huomattavasti yleisempi kuin primaari lymfaödeema. Sekundaareihin tiloihin luokitellaan myös posttrau-maattiset tapahtumat sekä itseaiheutetut turvotuk-set. Yhteistä näille on se, että turvotuksen syntymisen syy on tiedossa.

Harvinaisuudestaan huolimatta primaarin yläraajan lymfaödeeman mahdollisuus on hyvä tietää, koska synnynnäisen imusuoniston kuljetuskapasiteetin

alhaisuus voi laukaista esim. trauman yhteydessä pysyvän turvotuksen synnyn. Tätä vaihtoehtoa tulee miettiä siinä tapauksessa, kun turvotus vamman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa jatkuu ja laajenee, eikä sitä voida enää selittää tapahtumalla. Tässä tilan-teessa laukeava turvotus on kroonista, ja sitä tulee hoitaa asianmukaisesti manuaalisella lymfaterapialla ja kompressiolla. Ilman jatkuvaa tukitekstiilin käyttöä turvotus pyrkii tulemaan takaisin. Tähän turvotukseen ei liity sellaisia kivun tuntemuksia tai muita säätelyjär-jestelmän häiriöön liittyviä ilmiöitä kuin crps:ssä.

SEKUNDAARINEN YLÄRAAJAN LYMFAÖDEEMARintasyöpäleikkauksen ja syöpähoitojen jälkeen syntynyt yläraajan lymfaödeema on sairautena ylei-sin lymfaterapeutin vastaanotolla. Lymfaödeemaan sairastuneiden osuus rintasyöpäleikatuista on pudon-nut jopa 10 prosenttiin ns. säästävissä leikkauksissa. Eri leikkaustekniikoiden ja jälkihoitojen yhdistelmät saavat aikaan vaihteluvälin 10-30 %. Yleensä turvo-tuksen syntymisen edellytyksenä on kainaloimusol-mukkeiden poisto (lnn. axillaris). Poistotoimenpide laskee yläraajan imunesteen kuljetuskapasiteettia ja sädehoito edelleen heikentää sitä. Sädehoito tuho-aa herkemmin imusuonistoa kuin imusolmukkeita. Kuljetuskapasiteetti on yksilöllinen, eikä sitä voi en-nustaa, kenelle syntyy turvotusongelma ja kenelle ei. Niille, joille se syntyy, saattaa laukeamista edistää esim. tulehdusreaktio (ruusu), voimakas fyysinen rasi-tus, lämpö, yläraajan vamma jne.

Lymfaödeema on krooninen sairaus. Aluksi turvotus on pehmeää ns. pitting ödeemaa. Hoitamaton turvo-tus ajan myötä fibrotisoituu, ja sen hoitotulokset eivät ole enää niin hyvät. Fibrotisoitumista eli sidekudoksis-tumista syntyy lymfanesteen suuren valkuaisainepi-toisuuden vuoksi. Fibroosia ei voida lymfaterapialla poistaa, ainoastaan pehmentää. Aina myös tällaisissa taudin muodoissa osa turvotuksesta on nestemäistä ja vaste man. lymfaterapiaan sekä kompressioterapi-aan on hyvä. Mikäli turvotusta päästään hoitamaan varhaisessa vaiheessa, päästään parhaaseen loppu-tulokseen ja yläraajan volyymi voi jopa normalisoi-tua. Tilan säilyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa tukihihan käyttämistä. Mikäli fibroosia on syntynyt,

Anna-Maija Haikara, fysioterapeutti, lymfaterapeutti

LYMFATERAPIA KSIPOTILAAN TERAPIAN TUKENA


lyMfATERAPiAA

käytetään manuaalisessa lymfaterapiassa fibroosin pehmennystekniikoita sekä fibroosin pehmennys-tuotteita kompressioon yhdistettynä. Manuaalisen lymfaterapian ja kompressioterapian avulla aikaan saatu yläraajan volyymin normaalistuminen on tärke-ää yläraajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Oma-hoito eli kompressiotuotteen käyttäminen ja yläraa-jan liikehoito sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä turvotuksen poispysymisen kannalta sekä infektioriskin pienentämisen kannalta.

POSTTRAUMAATTINEN YLÄRAAJAN TURVOTUSPosttraumaattisen turvotuksen syntyminen perustuu inflammaatio- eli tulehdusreaktioon. Aina trauman tai leikkauksen jälkeisessä tilanteessa kudoksessa verisuo-nikapillaarien paine kasvaa, kapillaarien läpäisevyys lisääntyy ja kudokseen tunkeutuu sekä nestettä että plasmaproteiineja. Plasmaproteiinit sitovat itseen-sä vettä ja pitävät yllä turvotustilannetta. Myös tämä turvotusneste on valkuaisainerikasta ja turvotustilan pitkittyessä voi tapahtua fibrotisoitumista kuten ylä-raajan lymfaödeemassakin. Kiinnikkeisyys lisääntyy ja syntyy ns. sisäistä arpea, mikä on usein yläraajan ja etenkin käden alueen vammojen ja leikkausten jälki-tiloissa yleistä ja toipumista hidastavaa. Kiinnikkeisyys estää nivelliikkuvuutta ja liimauttaa pehmytkudoksia toisiinsa; tyypillistä onkin esim. jänteisiin kohdistuva kiinnikkeisyys.

Lymfaterapian toteutus manuaalisin ottein tapahtuu aina imunesteen virtaussuuntien mukaisesti. Imusuo-nisto sijaitsee ihonalaiskudoksessa ja otteiden tulee olla huomattavan keveitä, ihoa liikuttavia ja siten imu-nesteen virtausta edistäviä. Manuaalinen lymfaterapia aloitetaan aina proksimaalisista imusolmukkeista ja edetään distaalisuuntaan kohti turvotusaluetta ja pa-lataan takaisin. Turvotusalueen käsittelyä korostetaan ja se huomioidaan käsittelytekniikoissa. Imusuonisto kulkee pääsääntöisesti raajojen pituussuuntien mu-

kaisesti kauttaaltaan ympäri raajan. Käden alueelta imuneste poistuu dorsaalipinnan kautta, ainoastaan kämmenen keskeltä imusuonisto suuntautuu ranteen volaariselle pinnalle. Kämmenen reunoilta imusuo-nisto suuntautuu dorsaalipinnalle. Samoin sormista imuneste kulkeutuu sormien dorsaalipinnoille. Käden alueen turvotusta harvemmin esiintyykään kämmen-puolella paksumman ihon aikaansaaman suuremman vastapaineen ansiosta.

Arpialueet estävät imunesteen luonnollisen kulun. Il-meisesti ohuiden arpien läpi imusuonisto voi kasvaa uudelleen, mutta joidenkin arvioiden mukaan 2 mm:n arven paksuus on liian paksu imusuoniston läpäistä-väksi. Tämä ilmiö näkyy käsivammapotilailla selkeästi etenkin poikittaisten arpien distaalipuolen turvotuk-sen runsautena. Näissä tilanteissa tulisi aktiivisesti ohjata turvotusnestettä kulkemaan ns. kiertotietä ja pyrkiä levittämään sitä laajemmalle alueelle, jotta suu-rempi imusuonikapillaarijoukko olisi ottamassa sitä vastaan.

Manuaalisen lymfaterapian käyttö mahdollisimman pian trauman tai leikkauksen jälkeen tukee tehokasta turvotuksen hoitoa. Kontraindikaationa tälle on bak-teeriperäinen tulehdusreaktio, joka on kaikessa manu-aalisessa lymfaterapiassa kontraindisoitu. Myöskään laajoja ihopuutosalueita ei voida käsitellä man.lymfa-terapialla, mutta ihopuutosalueiden ympäristöä voi-daan turvallisesti käsitellä. Ompeleet eivät myöskään ole este manuaaliselle lymfaterapialle.

KOMPRESSIOTERAPIAKompressiota tulee käyttää aina, kun se on indisoitu. Kontraindisoitua se on esim. reuman hoidossa, koska se nostaa jonkin verran kudoslämpötilaa, verisuoni-rekonstruktioissa tai muissa tilanteissa, jossa paineen kasvu haittaa paranemisprosessia. Kompression mer-kitys turvotuksen hoidossa on todennäköisesti suu-rempi kuin manuaalisen lymfaterapian. Kompression vaikutus perustuu ulkoapäin tuotettavaan kudospai-

Kuva 1. Yläraajan kompressiosidos


lyMfATERAPiAA

neen kasvuun, mikä estää nesteen suodattumista soluvälitilaan. Kompressiolla on myös laskimopaluuta tehostava vaikutus ja kompressio levittää syntyneen turvotusnesteen laajemmalle alueelle, jolloin absorp-tiopinta-ala kasvaa ja siten imusuonistolle annetaan mahdollisuus kerätä sen kuljetettavaksi kuuluva lym-falasti laajemmalta, useampien imusuonikapillaarien alueelta.

Käden alueella käytettyjä kompressiomateriaaleja ovat mm. 4 cm hieman joustava sideharso, erilaiset nyörit ja itseensä liimautuvat kapeat sidemateriaa-lit. Myös kinesioteippauksella voidaan tuottaa pai-kallinen kompressio ja kinesioteippauksella voidaan toteuttaa lymfanesteen virtausta edistävä teippaus. Kompressiohansikasta käytetään kroonisen turvotuk-sen hoidossa ns.ylläpitävänä hoitona. Vähäelastiset kompressiosidokset ovat laajempien kompressioiden tekemisen kulmakivi riittävän pehmustuksen kanssa. Kompression laajuus tulee aina miettiä yksilöllisesti. Yläraajan lymfaödeemassa komprimoidaan aina koko yläraaja. Käden vammoissa kompressio kattaa turvo-tusalueen ja alkaa riittävän distaalisesti, jotta turvotus ei pakkaannu dist. raajan osiin. Käden alueen sidostek-niikan tulee olla sellainen, että se antaa mahdollisim-man hyvän nivelliikkuvuuden sormien alueelle.

Kompression käyttöä liikehoidon jälkihoitona voi ohja-ta potilaalle itselleenkin. Liikeharjoittelu lisää luonnol-lisesti ns. aktiivista hyperemiaa eli kudoksen verekkyyt-tä ja tämä on sitä harjoittelun jälkeistä turvotusta, josta potilaat usein kertovat. Harjoittelun päätteeksi tehty kompressiosidos estää kudosturvotuksen syntymis-tä ja jäämistä kudokseen pidemmäksi aikaa. Tutumpi tapa on kylmähoidon avulla hillitä kyseistä ilmiötä.

Mikäli fibroosia on syntynyt, voidaan sitä pehmentää fibroosinpehmennystekniikoilla sekä kompression alle liitettävällä ns. epätasaisella materiaalilla. Tähän tarkoitukeen löytyy valmista aaltopahvin muotoista vaahtomuovilevyä, josta voidaan leikata sopivan ko-

koinen ja muotoinen pala kompressiosidoksen alle. Myös itse voi valmistaa tähän tarkoitukseen sopivan tuotteen esim. urheiluteipin ja ohuen vaahvomuovi-levyn avulla. Vaahtomuovia suikaloidaan urheiluteipin liimapintaan ja syntynyt suikalepinta päällystetään toi-sella teipillä. Laajempia fibroosinpehmennystuotteita voi valmistaa leveämmästä kuitukangaspintaisesta liimateipistä ( esim. Fixomull stretch). Pehmuste ase-tetaan fibroosialueen päälle niin, että suikalointi on imunestevirtauksen suuntaisesti. Sekundaarista ylä-raajan lymfaödeemaa sairastavilla yleisimmin fibroosia syntyy kyynärvarren alueelle. CRPS, REUMA JA NEURAALIKUDOKSEN ÄRSYTYSTILATManuaalisesta lymfaterapiasta on todettu olefvan apua myös CRPS:n kivun ja turvotuksen hoidossa, reu-man tulehduksellisen vaiheen hoidossa sekä hankalis-sa neuraalikudoksen ärsytystiloissa.

CRPS:n hoidossa manuaalista lymfaterapiaa kannat-taa kokeilla alkuvaiheen turvotusvaiheessa. Tosin sen käyttöä tulee soveltaa ihotunnon herkistymisen mu-kaan. Proksimaalinen käsittely auttaa myös distaalista turvotuksen poistoa, mikäli varsinaiselle turvotusalu-eelle ei voida mennä kivun vuoksi. Kompression käyt-töä voi kokeilla varovaisesti. Kokemus on osoittanut, että kohtuullinen kompressio usein helpottaa sekä ihotunnon herkkyyden aiheuttamaa kosketusarkuut-ta että turvotuksen poispysymistä. Osa tosin kokee kompression kipua lisäävänä. Tämä pitää arvioida yk-silöllisesti, ja turvallisin tapa saada arvio kompressio-tuotteen hankintaa varten on kokeilla ensin sidonnal-la toteutettavan kompression vaikutusta. Turvotuksen väheneminen edesauttaa CRPS-potilaan käden toi-minnallisuuden säilymistä.

Reuman aktiivisessa vaiheessa tulehtuneiden nivelten alueiden manuaalisella lymfaterapialla on tilanteen rauhoittumista edistäviä vaikutuksia. Manuaalisella

Kuva 2. Imunesteen virtaussuunnat käden volaari- ja dorsaalipinnoilla


lyMfATERAPiAA

lymfaterapialla voidaan vähentää nivelen turvotusta ja siten saadaan säilytettyä nivelen optimaalinen liike paremmin. Tällä edistetään myös tulehdustekijöiden poiskuljetusta, kivun lieventymistä sekä estetään turvotuksen haitallisia myöhäisvaikutuksia. Fibroosin muodostumisen riski pienenee ja nivelen ja raajan toi-mintakyvyn nopeampi palautuminen mahdollistuu. Nivelen degeneroituminen myös hidastuu. Kompres-siota ei käytetä reuman hoidossa. Manuaalista lymfa-terapiakäsittelyä voi edeltää kylmähoito, mutta manu-aalinen lymfaterapia aloitetaan vasta ihon lämmettyä, koska imusuonisto on ihonalaoiskudoksessa ja kylmä hidastaa sen mobiliteettia.

Neuraalikudoksen ärtyminen tapahtuu yleensä her-moon kohdistuvan ulkopuolisen paineenkasvun, vaurion tai itse hermoon kohdistuvan epäedullisen rasituksen myötä. Tavallisimmat primaarit hermovau-riot johtuvat mekaanisesta hankautumisesta, kom-pressiosta tai venytyksestä. Sekundaarinen vaurio voi johtua veren purkaumaasta tai turvotuksesta. Neuraa-likudoksen ärsytystilojen hoidossa käytetään usein menestyksellisesti neuraalikudoksen mobilisaation tekniikoita. Neuraalikudoksen mobilisaation tukena on järkevää käyttää manuaalista lymfaterapiaa silloin, kun vaurio on akuutti, tai ärsytystila on niin vaikea, et-tei hoidossa päästä eteenpäin. Mikäli neuraalikudok-sen testauksessa tulee esiin päälle jäävä kipu tai kipu on epätavallisen voimakas, voi se viitata hermokudok-sessa olevaan tulehdustilaan, mikä on kontrindikaatio Neuraalikudoksen mobilisaatiolle, mutta ei manuaa-liselle lymfaterapialle. Manuaalinen lymfaterapia aloi-tetaan proksimaalisesti edeten hermon kulkualuetta erityisen kevein ottein. Sekundaarisessa ärsytystilassa pitkittynyt turvotus voi aiheuttaa kiinnikkeisyyttä ja saada aikaan haitallisen ja pysyvän hermoärsytysoi-reen. Leikkausten jälkitiloissa, joissa operaatio kohdis-tuu lähelle hermokudosta, on hyödyllistä käyttää var-haisessa vaiheessa manuaalista lymfaterapiaa, esim. prolapsileikkaus, yläraajan hermopinneleikkaukset.

LOPUKSIManuaalista lymfaterapiaa ja siihen yhdistettyä kom-pressioterapiaa voidaan käyttää siis useissa yläraaja- ja käsipotilaiden toimintakykyä tukevissa kuntoutumis-prosesseissa. Sen käyttö yhdistettynä fysioterapiaan tai toimintaterapiaan on hyödyllistä niissä tapauksissa, joissa turvotuksen koetaan olevan erityisen haitallis-ta pitkittyessään tai sillä on erityinen merkitys kivun hoidon kannalta. Tärkeää on myös ohjata potilaalle turvotuksen hoitoa tukevaa itsehoitoa, johon kuuluu ohjeiden mukaan toteutettu liikehoito ja kompressi-on toteuttaminen. Usein käden alueelle potilas voi itsekin toteuttaa manuaalisen lymfaterapian otteita ja tekniikoita. Vaikkakin manuaalisen lymfaterapian vai-kuttavuudesta on vähän tutkimuksin osoitettua tie-toa, on sillä pitkät perinteet ja kokemusperäistä tietoa on paljon.

Itse koen manuaalisen lymfaterapian ja kompressiote-rapian hyödyllisenä etenkin terapiaprosessin alkuvai-heessa, jolloin mahdollistuu nopeampi eteneminen kohti aktiivista oman käden käyttöä ja toimintakyvyn palautumista. Usein riittää muutamakin käsittelykerta, ja tarve on arvioitava yksilöllisesti ja tilanteen edisty-misen mukaan. Nivelliikkuvuuden lisääntyminen kä-den alueella on nähtävissä hyvin pian ja liikkuvuuden lisääntymisen myötä oma lihaspumpputoiminta alkaa aktivoimaan itse turvotuksen poistumista.

Kuva 3. Fibroosin pehmennys yhdistettynä kompressioon


Viime syksynä käsikirurgimme antoi minulle vinkin kurs-sista, josta saattaisi olla hyötyä työssäni käsi- ja kipupoti-laiden kanssa. Kävin saamani osoitteen sivuilla ja sisältö vaikutti mielenkiintoiselta, asia jäi muhimaan. Vuoden-vaihteen jälkeen kurssi alkoi askarruttaa minua uudelleen ja päätin lähteä katsomaan mitä maailmalla on tarjolla. Otin yhteyttä kurssin järjestäjään, hänellä oli yhteystiedot edellisenä vuonna, Suomesta olleille toimintaterapeuteil-le. Sain sähköpostiosoitteet, jotta voisin kysyä kurssista lisää sekä matkaa ja hotelleihin liittyviä vinkkejä. Kävi ilmi että kyseessä olivat kurssikaverini, muutaman vuoden takaiselta yläraajan kuntoutumisen – erikoistumisopin-noilta, Oulusta. Pientä selailua internetin ihmeellisessä maailmassa ja lennot sekä hotelli oli varattu.

Kurssi järjestettiin Friburin kaupungissa, jossa sijaitsee Somatosensory Rehabilitation center. Friburiin on help-po mennä Suomesta. Lentäen Berniin, Geneveen tai Zyrichiin, kaikista pääsee helposti junalla kaupungin ytimeen. Itse lensin Geneveen, josta junalla siirtymä oli 1,5 tuntia. Saavuin kurssia edeltävänä iltana pimeässä Fri-buriin. Aamulla paljastui kaupungin kauneus, sillä hotelli-ni sijaitsi keskiaikaisessa kaupunginosassa.

Kurssillamme oli 12 osallistujaa, 8 Sveitsistä (7 tt, 1ft), 1 tt Argentiinasta, 1 ft Australiasta, 1 lääkäri Turkista sekä 1 ft Suomesta. Kurssin vetäjinä toimivat aivan loistavat toi-mintaterapeutit, metodin kehittäjä Claude Spicher sekä Rebekah Della Casa. Kurssikielenä oli englanti, mutta osa ryhmäopetuksesta toteutettiin Saksan ja Englannin kie-lellä.

Päivät olivat pitkiä, 9-17, jonka jälkeen oli vielä ulkopuoli-sia luentoja. Paikan päällä kykeni omaksumaan vain pie-nen osan. Päivien sisältö oli luotu erinomaisen vaihtele-vaksi.

Somatosensory Rehabilitation on metodi, jossa on viisi menetelmää. Sen tarkoituksena on testata, ennalta eh-käistä sekä kuntouttaa ihotunnon häiriöitä. Kuuntelim-me luentoja, jossa kävimme läpi käsitteitä liittyen kipuun, tuntoon sekä metodiin. Harjoittelimme metodiin kuulu-via testejä ja piirsimme millimetripaperille karttoja( aest-hesiography, allodynogrphy, Rainbow Pain Scale). Pereh-dyimme McGill kipu kyselyyn. Saimme tietoa hyposen-sitiivisen, mekaanisen allodynia, crps-potilaiden kuntou-tuksesta, tunnon uudelleen kouluttamisesta mekaanisen vibraation avulla sekä pääsimme seuraamaan pienissä ryhmissä potilastilanteita. Lisäksi iltaisin oli vielä vapaata keskustelua paikallisia herkkuja maistellen. Tuli tunne että kurssilla oli riittävästi tilaa ihmisten omille kokemuksille ja niitä arvostettiin, eri maissa toteutuvien käytäntöjen vaih-dolle sekä verkostoitumiselle. Onneksi kurssiin sisältyi kä-sikirja sekä juuri julkaistu atlas, ihon territorioista.

Kurssin hinta oli 763 euroa, joka piti sisällään opetuksen, aamiaiset ja välipalat(jotka olivat todella runsaat), sekä edellä mainitsemani käsikirjan sekä Atlaksen. Suosittelen kurssia niille, jotka työssään ovat tekemisissä aiemmin mainitsemieni ihotunnon häiriöiden kanssa tai muuten kiinnostuneet kivusta ja sen hoidoista. Metodiin voi täl-lä hetkellä sertifioitua vain Ranskassa, mutta seuraava eli 4th Week Somatosensory Rehabilitation järjestetään 5-8.3.2012, lisätietoja saat esimerkiksi yhdistyksen sivuilla olevan linkin kautta.

Lisäksi haluan kiittää kärsivällisiä sekä innostavia opet-tajiamme Rebekkah Della Casa:a sekä Claude Spicher::ä sekä erityiskiitos potilaille, jotka olivat valmiit jakamaan kuntoutustilanteitaan kanssamme.

Aurinkoisin terveisin fysioterapeutti Sari Nikolajew

3rth WEEK FOR SOMATOSENSORY REHABILITATION 7-10.3.2011, Sveitsi


Tukea ja toimivaa terapiaaRespectan valikoimaan sisältyy paljon tuotteita arviointi- ja terapiatilanteisiin. Tutustu Respectan kuvastoon koti-

sivuillamme www.respecta.fi mm. Ortoosit, Terapiavälineet ja Kodinhoito -osioissa useita käteviä arjen apuja.

YhteystiedotAsiakaspalvelu

puh. 0207 649 [email protected]

Myyntipalvelu puh. 0207 649 [email protected]

ma-pe 8-16www.respecta.fi

Camp SELECTION Rigid ja SoftCamp Selection on kehitetty tuttujen Tummeliten, Tummestor ja Carpus Flexi peukalo- ja ranneortoosien hyviä ominai-suuksia hyödyntäen. Uusi moderni mate-riaali. Peukalotuissa kaksi vahvuutta ja väriä, entistä ohuempi Soft ja tukevampi Rigid. Värit: Musta ja beige/musta.

Hyödynnä etusi heinäkuussa!Hyödynnä heinäkuun etu ja täydennä Rolyan BreathOprene ja Neoprene -varastosi. Materiaaleista on helppo työstää yksilöllisiä tukia tai leikata sopivan mittainen nauha ortoosiin. Alennus voimassa 1. – 31.7.2011. (Tarjousta ei voi yhdistää muihin alennuksiin.)

BreathOprene ja Neoprene -materiaalit

-5%

CAMP

ortoositRespectasta!

Heinäkuun etu:


Joulukuussa 2010 valmistui Metropolia ammatti-korkeakoulussa tekemämme opinnäytetyö aiheesta ”Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän konserva-tiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan”. Lähtökohdat työhön tulivat Vaasan keskussairaalan toimintaterapeutilta, joka toivoi työnsä tueksi selkeitä, tutkimustietoon pohjautuvia toimintaterapeuttisia potilasohjeita rannekanavaoireyhtymästä. Potilas-ohje-ehdotukset tehtiin toimintaterapian näkökul-masta ja tavoitteena oli saada potilas motivoitumaan omaan kuntoutukseensa. Työssä ja ohjeissa käytetään nimitystä potilas tietoisesti, koska ohjeet tulevat käyt-töön sairaalaan.

Rannekanavaoireyhtymä on yleistyvä vaiva ja yleisin yläraajan hermopinne. Hermopinne tarkoittaa tilaa, jossa hermo on puristuksissa ulkopuolelta tulevien syiden, esimerkiksi hermoa ympäröivien kudosten kompression vuoksi. Rannekanavaoireyhtymässä kes-kihermo (nervus medianus) on puristuksissa rantees-ta kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Suomes-sa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on 2-4%. Oireyhtymän yleisyys tuo osaltaan suuria kansantaloudellisia kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä yhteiskuntaamme.

Teoreettisina viitekehyksinä opinnäytetyössä käytet-tiin Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan mallia ja biomekaanista mallia. Opinnäytetyö tehtiin konstruk-tiivisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruume-netelmänä kirjallisuuskatsausta ja aineiston analyysiä. Työssä selvitettiin myös, minkälainen on hyvä potilas-ohje. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta ja artik-keleita, joista valittiin vain tieteelliset ja 2000-luvulla julkaistut materiaalit. Aineiston avulla kerättiin yhteen uusin tieto rannekanavaoireyhtymän konservatiivi-sesta ja postoperatiivisesta kuntoutuksesta. Näistä asioista tiivistettiin potilasohjeet, jotka terapeutti voi antaa asiakkaalleen. Potilasohjeista tehtiin selkeät ja helposti ymmärrettävät.

Konservatiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymyk-seen siitä, miten alkava rannekanavaoireyhtymä tulee huomioida arjen toiminnoissa. Esimerkkinä on käy-tetty näyttöpäätetyöskentelyä, jonka oikeanlaisia er-gonomisia asetuksia kuvataan tarkemmin. Postopera-tiivisissa potilasohjeissa vastataan kysymykseen, mitä tulee tehdä leikkauksen jälkeen, jotta kuntoutuminen toteutuisi optimaalisesti ja toimintakyky palautuisi mahdollisimman hyväksi. Lisäksi postoperatiivisten ohjeiden yhtenä tavoitteena on mahdollisten komp-likaatioiden ennaltaehkäiseminen kertomalla niistä sekä ohjeistamalla hakemaan tarvittaessa jatkohoitoa.

Potilasohje-ehdotukset ovat liitteenä opinnäyte-työssä, joka on kaikkien käytettävissä sähköisesti Theseus-tietokannassa, www.theseus.fi. Työn löytää asiasanahaulla ”rannekanavaoireyhtymä”, tekijähaulla ”lempiäinen”, ”timonen”, ”kiviaho”, tai suorasta osoit-teesta: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116555.

Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymn toimintaterapiaan

Salla Lempiinen, toimintaterapeutti (AMK)

Minna Timonen, toimintaterapeutti (AMK)

Opinnäytetyö


Kinesioteippauskoulutusta

YLÄRAAJAN KINESIOTEIPPAUSKOULUTUS 14.10.2011

Kuntoutus ORTON Oy Iso Kabinetti 5 krs.Tenholantie 10, 00280 HkiHINTA: Jäsenille 85€ , ei-jäsenille 110€, hinta sisältää teipit, lounaan ja kahvinEnsisijaisesti koulutukseen otetaan yhdistyksen jäsenet ilmoittautumisjärjes-tyksessä, loput paikat jaetaan ei-jäsenille ilmoittautumisjärjestyksessä. Kouluttajana toimii Keijo Pitkämäki ft, KP Consult Oy

Ohjelma:

8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen , päivän avaus

9.00 – 9.30 Kinesioteippaus teoria /teipin ominaisuudet

9.30 – 10.30 Eri teippaustekniikat kinesioteipillä /testaus

10.30 – 11.15 Yläraajateippaus / tenniskyynärpää

11.15 – 12.00 C-ranka / hartiarengas

12.00 – 12.45 Ruokailu

12.45 – 14.45 Olkapää , impingement , instabiliteetti

14.45 – 15.45 Ranne , peukalo

15.45 – 16.30 Ongelmakohtainen teippaus/ kysymykset

Ilmoittautumiset 15.9.2011 mennessä : [email protected]: Teippauskoulutus

Koulutus järjestetään jos vähintään 15 osallistujaa.


STiPENDiASiAA

STIPENDITKeväällä 2011 jaettiin 210 eur stipendi tt Marjo Maurolle Opintomatkaa varten Ruotsin Göteborgiin, Sahlgrenskan sairaalan käsi/selkäydinvammakirurgiseen yksikköön.  

STIPENDIEN HAKU ON KÄYNNISSÄ SYKSYN 2011 OSALTA  

Suomen käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendejä sekä koti-että ulkomaisiin vuoden 2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Myönnettävien stipendien arvoon vaikuttavat mm. hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset. Syksyllä 2011 stipendirahaa on jaossa 1790 euroa. Stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit.

Viimeinen hakupäivä 14.10.2011

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi joko sähköpostilla [email protected] postitse kotiosoitteeseen:

Suomen käsiterapiayhdistys ry c/o Tiina Rantanen Anniitunkatu 21 c 6 20900 Turku

Kerro hakemuksessa:

► mihin koulutukseen haet stipendiä ► selvitys koulutuksen kustannuksista ► mitä muuta tukea hakija saa (työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/ palkaton virkavapaus jne) ► mitä summaa haet ► yhteystiedot ► tilinumero

Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.

HUOMIOITHAN ETTÄ EMME VOI KÄSITELLÄ PUUTTEELLISIA HAKEMUKSIA!

Lämmintä kesää yhdistyksen jäsenille!

Tiina Rantanen


JäSENPAlSTA

Tulevia kongresseja 9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, 4.-8.3.2013

www.ifssh-ifsht2013.com

KAiPAAMME SiNUN EHDOTUKSiASi kiinnostavista koulutusaiheista. Millais-ta koulutusta kaipaat työsi tueksi. Laita yhdistyksemme koulutusvastaavalle Annu Voipiolle ehdotuksia osoitteeseen: annu.voipio@orton .fi

MUISTATHAN…

Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällem-me Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen [email protected]

YHDISTYKSEEN LIITTYNEET UUDET JÄSENET:

tt Mervi Parviainen, Vaasa

ft Jyrki Wigelius, Tampere

ft Kirsti Miettilä, Oulu

tt Soili Kujala, Karviala

tt Birgit Arjasto-Grönholm, Rekijoki

TERVETULOA!


Documents

Lunatum - kasitera.asiakkaat.sigmatic.fikasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2011/06/lunatum-2-2011.pdf · Lunatum 2/2011 - Suomen k siterapiayhdistyksen j senlehti 2