MEIDÄN OPE

T erv eis et l a p silt a

Tietot a itot a l k oot

Airi antaa vapauksia

Saimme idean tehdä kirjan lahjaksi ihanalle, pitkäaikaiselle opellemme

eläkkeellejäämislahjaksi.

Kirjaan tuli Airin erinomaisia luentoja, joiden pohjalta ovat teokset syntyneet.

Meitä on monia harrastelijataitelijoita, jotka kerääntyvät Helsingin Suomenkieliseen

työväenopistoon keskiviikkoisin Airin johdolla maalamaan.

Useammat ovat maalanneet jo 80-luvulta tässä samassa ryhmässä vuodesta toiseen. Se jo

kertoo, että Airilla on oma erityinen tapansa opettaa ja olla mukana ryhmässä, saada

aikaan kodinomainen tunnelma.

Airi aloittaa uuden aiheen aina luennolla ja näyttää

aiheeseen liittyviä kuvia. Tämä on erinomainen pohja

lähteä tekemään erilaisia aiheita. Ensimmäisenä

työnä tehdään yleensä asetelma, siitä siirrytään

maiseman kautta ihmisen kuvaamiseen.

Mitä useamman vuoden ryhmässä on ollut, sitä

enemmän Airi antaa vapauksia oman aiheen

tekemiseen, pohjana toimii useimmiten kuitenkin

Airin mielikuvitukselliset aiheet kauden luentojen

pohjalta.

Tässä kirjassa käydään läpi joitakin Airin

luentomateriaaleja ja niiden pohjalta syntyneitä

oppilaiden tekemiä teoksia.

Opistolla tapahtuvan opetuksen lisäksi olemme olleet Airin kanssa kesäleireillä kotimaassa

ja Virossa.

Airilta olemme saaneet laajan, monipuolisen ja kattavan tiedon öljyvärimaalauksen

maailmasta, eri kuvataiteen lajeista sekä tyylisuunnista. Värien käyttöstä teoksissa esim.

symbolisesti, vastaväripareina tosiaan korostaen, kylmien ja lämpimien värien käytöstä,

josta Airi saa kerta toisensa jälkeen huomauttaa.

Seuraavilla sivuilla voi tutustua Airin työn tuloksiin, joiden tekemisestä olemme suuresti

nauttineet.

MAISEMAMAALAUS

Maiseman rakenne – sommittelu

maasto: esim. metsä-, meri- tai kalliomaisemamaaston muodot: korkeuserot, pysty- ja vaakalinjat, diagonaalit, kaarevat muodot jne.kasvillisuus: puut, pensaat, kukat yms.rakennukset, ihmisen jäljet maisemassa tärkeä sommittelutekijäsommittelu: vertikaali, horisontaali vai diagonaali?viivarytmi: suorat, ryhtiä antavat viivat tasapainottavat käyriä linjoja (huom. erityisesti puidenoksat ja kivet)horisontin paikka määrää maiseman luonnettasyvyyssuuntaan vain joitakin yksinkertaisia tasoja, turvallisin kolme tasoa: etuala, keskiala jataustahuomioi esineiden, esim. puiden, kokonaishahmo; älä tee lehdistä irrallista pientä pistettä,vaan ”istuta” ne maisemakokonaisuuteenpelkistä aihetta, karsi irrallisia yksityiskohtiamaisema on sinun käyttövälineesi: siirtele ja muokkaa maiseman osia niin, että maalauksensommittelu on tasapainossatee oma näkemys maisemasta, älä ole ”valokuvaaja”

Vaihtuvat tekijät – värit ja valaistus

sää

vuorokaudenaika

vuodenaika

valaistuksen yhtenäistämiseksi voit tehdä pohjamaalauksen yhdellä värillä (esim. kesäaamukeltainen, talvipäivä vaaleanpunainen, ilta sininen, ukonilma violetti). Toinen keino onsekoittaa hieman samaa väriä kaikkiin maiseman väreihin

kasvi kasvaa valoon: yleensä ylhäältä vaaleampi ja kylmempi (sekoita esim. puiden oksiin

taivaan sävyjä), alhaalta tummempi ja lämpimämpi (sekoita esim. ruskeaa)

varjokohdissa on myös hiukan valoa, valokohdissa taas varjoja – säilytä kuitenkin suuret linjat

käsittele valöörit massoina, älä hajota liikaa pikkuvaloiksi

huomioi valon suunta

vesi, lumi ja pilvet heijastavat herkästi valoa ja ympäristön värejä

vesi tasoittaa valöörieroja: vaalea näyttää tummemmalta ja tumma vaaleammalta. Maalaa

veden pintaa sieltä täältä heijastuksen päälle

vaalenna tai tummenna (riippuen vuorokauden ajasta) taivasta lähellä horisonttia, antaa

ilmavuutta

iltavalossa lämpimät värit kylmenevät –valot kylmillä, varjot lämpimillä väreillä

ilmansuuntien värivaikutus:

etelä – kellertävä

pohjoinen – sinertävä

länsi – punertava

itä – neutraali valkoinen valo

Maiseman käyttövärejä

Terre Verte tai oxide of Chromium hyviä vihersävyjä, helppoja taittaa eri suuntiin

viridian ”myrkyllinen” sävyltään, älä käytä sellaisenaan, hyvä ruohonvihreä keltaisella

sekoitettuna, okran kanssa lämpimämpiä sävyjä

okra ja sienna hyviä maavärejä

cobalt ja cerulean hyviä taivaanvärejä

Maalausjärjestys

tee ensin taivas, etene sitten taustasta etualalle päin, maalaa viimeiseksi etualan puut, kukat

yms.

Kaupunkimaisema

lähestymistapoja

tekijän oma tunne määrää maiseman elementit (esim. laaja panoraama tai ajan patinoima

kivitalon seinä)

taloryhmät, vanhan ja uuden kohtaaminen, katunäkymät, näyteikkunat, liikenne, ihmiset ja

elämän syke, heräävä ja nukkuva kaupunki, valot, puistot ja talot, tapahtumat (torit ,

esitykset, juhlat) yms.

lintuperspektiivi (laaja näkymä) vai sammakkoperspektiivi (pala sinistä taivasta kivimuurien

välistä)?

näkymä ikkunasta (sisätila – ulkotila) on usein helppo kuvata lämmin – kylmäkontrastilla

valo ja väri

vuodenaika

vaikuttaa voimakkaasti väri- ja valöörivaihteluun

vuorokaudenaika

esim. heräävä kaupunki, aamun pehmeä valo

päivän kova valo, voimakkaita kontrasteja

illan pehmeä sininen hämärä

yön tummat sävyt, kaupungin valot

yleissävy hiukan siniharmaa (kaupungin saaste)

VÄRIEN SYMBOLIIKKAAValkoinen valo kätkee sisäänsä kaikki värit. Väri syntyy vasta silmissä ja aivoissa. Väritodellisuutta emme pysty havainnoimaan, vain värivaikutelman, sillä koemme aina värin ympäristönsä mukaisena. Esim. värin lämmön tai kylmyyden kokeminen riippuu ympäristön väreistä. Ihminen kokee värit omalla subjektiivisella tavallaan, esim. väriharmonian. Myös muoto ja pinnan käyttö luonteenomastuneita (pystysuunnat, pyöreät muodot jne.) värisoinnut muutamista tai useista väreistä. Toisilla pääasiassa kylmiä (metalli, arkkitehtuuri), toisilla lämpimiä (puu, veisto) sävyjä. Jokaisella ihmisellä on oma värillinen säteilynsä.

Ihminen ja värit

- ihminen luo toiminnallaan ympärilleen tiettyjä värejä ja niiden vaikutuksia- tummat, likaiset värit herättävät kielteisiä vaikutuksia, vaaleat, puhtaat värit luovat iloa ja hyvyyttä- punainen vaikuttaa kehoon, keltainen mieleen ja sininen henkeen- keltaisen, oranssin ja punaisen kautta toimimme ja rekennamme, kehitämme maallista minää- vihreä, sininen ja violetti rauhoittavat ja lepuuttavat, kehittävät henkistä minää

Kisse Massinen: Space Kisse Massinen: Ahneus, 2010.

Kevät - Rakkauden talossa

Kesä - Elämän hehku

Tässä sarjassa valitsin yksinkertaisen kuva-aiheen ja aloin tutkia värien vaikutusta

kuvan tunnelmaan. Otin myös huomioon väriyhdistelmien symboliset merkitykset.

Jossain vaiheessa sarja alkoi kuvastaa eri vuodenaikoja. Kevään hempeydestä kesän

riemun ja syksyn oranssin kautta talven hiljaisuuteen. Kuten luonnon kiertokulussa

myös ihmisen elämänkaaressa kuljemme tätä samaa polkua. - Mirkka Rouhio-

Syksy - Kohti oranssia

Talvi - Pyhä hetki

Yllä: Krissen "Kaiken keskellä on sydän"

Alavasen: Pirren "Twistataan"

TYÖN TOUHUSSA

Kiitos opettavaisista vuosista

pidämme sun sinisestä kuosista.

Yhden suhde seitsemään

joskus jopa täsmää.

Apuviivoja voi käyttää,

niin kontrapostokin hyvältä

näyttää.

Onhan täma haikeeta

ja sydämelle vaikeeta.

ERI TYYLISUUNTIA

Luennoilla on käsitelty eri tyylisuuntia realismista apstraktiin ja myöskin matkittu

eri mestaritaitelijoiden tyylejä.

Hansin realistinen asetelma

Hansin symbolistinen kasvun ihme Airin symbolistinen minäkuva

Pirjon Boteromainen tulppaaniperhe

Krissen kubistinen merimaisema

Kissen kukkasymboliikkaa Kaksonen ja leijona Kissen impressionistinen Kari ja Topi ongella

Pirjon kubistinen Grand Canyon

Krissen pointillistinen majakka Annen hevonen

Pekan apstraktit työt

Soitimet Kultaa ja hopeaa

Kupla Titsun kukat

Päivin Black ja Cafe

Mirkan Tuonelan talvi

Annen sininen tutkielma

Kissen Relalismia, Fauvismia, Symboliikkaa ja Kubismia

LEIRITUNNELMIA

Keittiövuorossa Töissä...

Lauantai-ilta

LEIRIELÄMÄÄ

Ensimmäiset leirikesät vietettiin Vuosannassa, työväenopiston kesäkodissa.

Aluksi ruokailut hoidettiin omilla eväillä yhteislämmityksenä.Yhtenä vuotena Rauni halusi tarjota porukalle uusia perunoita, joita keittettiin iso kattilallinen.

Tästä alkoi lauantai-illan vietto teemalla. Tästä siirryttiin yhteisruokailuun, jossa hankittiin ruoat yhdessä ja työpareina tehtiin ne kaikille.

Vuosannassa ei enää voinut pitää leirejä, jouduttiin etsimään uusia paikkoja. Aloitettiin Helvin Fasanlinnasta Kirkkonummella, seuraavana vuonna oltiin Sipoossa Lövhyddanissa, sitten Mareenan avustuksella löydettiin partiokämppä Lärkans Espoon Nuuksiosta, jossa viettiin monta vuotta.

Ensimmäisellä Viron leirillä oltiin vuonna 1997 Muhun saarella Koguvan kylässä, sen jälkeen

olemme olleet ainakin Käsmyssä, Valkrandissa, Palmsessa, Kihnun saarella ja jälleen Muhun

saarella.

Viron leirimatkoilla tutustuimme myös paikallisiin kulttuureihin ja nähtävyyksiin.

Y h teist y ös s ä :

Tietot a itot a l k oot