44
OAJ LAPPI OAJ LAPPI OAJ LAPPI 1/2010 Tuloksellisuus uudessa virkaehtosopimuksessa Uudet valtuutetut Väitelleitä opettajia

OAJ Lappi 1/2010

Embed Size (px)

DESCRIPTION

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 2010

Citation preview

Page 1: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPIOAJ LAPPIOAJ LAPPI1/2010

Tuloksellisuus uudessavirkaehtosopimuksessa

Uudet valtuutetut

Väitelleitä opettajia

Page 2: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

2

Sivu3 Päätoimittajan palsta4 Puheenjohtajan palsta5 OAJ:n puheenjohtajan palsta6 OAJ:n tiedottajan palsta7 Uusien valtuutettujen esittely 11 Vuoden lappilainen opettaja 200914 Kunnan opetusalan OVTES- prosessi ja tulos, Visa Pohjola16 Lastentarhanopettajien sivut17 Ylliläisten sivu18 Ysiläisten sivut22 Yhdistyksen organisaation esittely ja jäsenyhdistysten yhteystiedot24 Ammatillisten sivut26 Pedagogisten yhdistysten esittelyt28 Sopimustekstien tulkinnallisuus paikallisessa neuvottelussa, K.Filpus29 Lumia, Liisa Halonen-Laiti32 Tutkittuja juttuja35 Sivistystoimen palvelut aluehallinnossa, Elisa Suutala36 Mitä yhteistyöhankkeita kouluissa?40 Ylitornion ja Övertorneån rajayhteistyö TOKI-projektin lähtökohtana41 POHTI opettajien kaukalopalloturnauksessa Varkaudessa 13.-14.2.201042 Koulua verkossa, Pekka Pelttari

Päätoimittaja Kannen kuvaLiisa Halonen-Laiti Seppo Kemppainen Toimitus PainopaikkaMarita Kukkola Tornion Kirjapaino Ky, Tornio 2010Jaakko SarmolaIsmo Lahtela Outi Ylitapio-MäntyläHannamari Löf-Pentinpuro

Toimitussihteeri ISSN 1798-3487Marja-Terttu YlipaavalniemiLAPPI

OAJ LAPPI – OAJ:n Lapin alueyhdistyksen lehti 1/2010

OAJ LAPPIOAJ LAPPIOAJ LAPPI1/2010

Page 3: OAJ Lappi 1/2010

3

OAJ LAPPI

Päätoimittajan palsta

Koko Lappi ja kaikki jäsenryhmät kattava OAJ:n Lapin alueyhdistys elää nyt jo toista vuottaan. Myös tämä lehti, Lapin Kielas -leh-den työn jatkaja, ilmestyy nyt toista kertaa OAJ Lappi -nimisenä. Lehden ulkonäkö ja koko ovat nyt totutun perinteiset, mutta kes-kustelua ja tunnustelua on ollut jo muutoksen suuntaan tältäkin osin. Lehden ilmestymisen jälkeen tullaan jäsenistölle tekemään kysely siitä, millaisena he haluavat lehden tulevai-suudessa olevan. Lehden tehtävänä on jakaa tietoa Lapin opettajien kesken ajankohtaisis-ta ja tärkeistä järjestö- ja muistakin opettajia kiinnostavista asioista.

Paperilehtenä ilmestymisen puolesta on moniakin näkökohtia. Lehden voi sen ilmes-tyttyä panna kaapin päälle, sinne mihin muut-kin tärkeät ja mukavat asiat pannaan talteen ja sieltä sitten vähän kerrallaan tutkitaan asi-oita. OAJ Lappi on totutusti ilmestynyt ker-ran vuodessa, joten siihen valikoidaan koko vuoden ajankohtaisina pysyvät asiat, kuten yhteystiedot ja palkka - asiat. Tämä lehti il-mestyy myös nettiversiona, joten kukin voi lukea sitä itselleen parhaiten sopivassa muo-dossa.

Elämme tärkeää vuotta OAJ:n historias-sa. Tänä vuonna tapahtuu merkittäviä asioita. Uusi valtuusto astuu remmiin ja valitsee uu-den OAJ:n puheenjohtajan. Tässä lehdessä esitellään uudet valtuutetut Lapin läänistä.

Lapissa jatkuu jo jonkin aikaa tapahtunut kehitys koulupuolella. Kouluverkko harvenee. Peruskouluja on vähentynyt roimasti 1990-lu-vulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikym-menellä. Lukioiden lukumäärän suhteen ke-hitys näyttää siltä, että oltaisiin palaamassa

Hyvä OAJ Lappi!

1960-luvun tilanteeseen, jolloin kuntiin alet-tiin perustaa kunnallisia keskikouluja, oppi-kouluja ja sitä mukaa lukioita. Asutus vähe-nee syrjäkyliltä, ja niin myös lukioikäisten joukko. Muutaman maaseudulla sijaitsevan ammatillisen oppilaitoksen lisäksi ammatil-linen koulutus keskittyy etupäässä kaupun-keihin. Kaupunkikeskukset näyttävät pitä-vän väkimäärän suhteen pintansa, Rovanie-mi ja Kemi-Tornio-seutu pystynevät puolus-tamaan paikkaansa elinvoimaisina taajamina, mutta muun Lapin kehityksen näkymät ovat avoimempia. Korkea-astettakin Lapin läänis-sä on, elivoimainen ja kansainvälinen Lapin yliopisto Rovaniemellä sekä ammattikorkea-koulut Rovaniemellä ja Kemi-Tornio-alueella. Niitä tarvitaan edelleen. Kysymyksiä herättä-vät haasteet, joita mahdollisesti tulee esiin uusien korkeakoululakien myötä. Aika näyt-tää myös, miten matkailun ja kaivostoimin-nan kehitys elävöittää alueita, väestömäärää ja samalla koulujen tarvetta.

Siellä, missä on talous- ja elinkeinotoimin-taa, siellä on myös ihmisiä. Siellä on myös nuoria ihmisiä ja lapsia. Missä on lapsia ja nuoria, tarvitaan koulutusta – ja opettajia.

Missä on opettajia, tarvitaan OAJ-järjes-tötoimintaa ja sen tiedottamista.

Parasta kevättä!Liisa Halonen-Laitipäätoimittaja

Page 4: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

4

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen puheenjohta-jana olen saanut johdettavakseni korkeas-ti koulutettujen jäsenten etuja ajavan yhdis-tyksen. Erityisesti minua innostaa opetusalan osaava ja ammattitaitoinen jäsenistö, joka on tottunut ilmaisemaan mielipiteensä ja teke-mään tilanteessa kuin tilanteessa parhaansa. Lappilainen opettaja on onneksi säilyttänyt työmotivaationsa niukkojen resurssien pai-neesta ja lomautuksistakin huolimatta.

Viime vuoden aikana OAJ:n Lapin alueyh-distyksen väliaikainen hallitus kokosi verkos-toaan, tunnusteli siipiään uuden, suuren yh-distyksen toiminnan muotoja kehitellessään sekä toimintaa vetäessään. Vuoden 2010 var-sinaisella hallituksella on nyt edessään ver-kostojen laajentamisen, toiminnan tehosta-misen ja vastuunjaon jakamisen aika. Se tar-koittaa kaikkien toimintoketjujen yhteenso-vittamista sujuvaksi kokonaisuudeksi, ja jo-kaisen hallituksen jäsenen aitoa vastuunot-toa asioiden hoitamisessa.

OAJ:n Lapin alueyhdistys on jaettu maan-tieteellisen kokonsa takia kolmeen jaok-seen: Pohjois-Lappiin, Keski-Lappiin sekä Länsi-Pohjaan. Näiden jaoksien tehtävänä on alueellisen tasa-arvon takaaminen. Kos-ka alueyhdistyksen hallituksessa ei ole kai-kista jäsenyhdistyksistä edustajaa on tärke-ää, että nämäkin paikallisyhdistykset pääse-vät jaoksien kautta vaikuttaman asioihin. Ja-oksien toiminnan lisäksi tarvitaan hallitukselle asioita valmistelevia tiimejä, joiden perusta-misen aika lienee nyt. Mielestäni niin amma-tilliset opettajat, lastentarhanopettajat kuin yleissivistävät opettajat tarvitsevat alueyh-distyksessä oman alansa asioiden käsittelyä

Alueyhdistys kehittää toimintaansa

ja tukiverkostoa. On puhuttu myös tiimeistä, joissa erikseen etukäteen valmistellaan edun-valvonnan, koulutuspolitiikan ja järjestöpoli-tiikan asioita alueyhdistyksessä käsiteltäväksi.

Alueyhdistyksen toimintamalli on elä-vä organisaatio, jonka pitää pystyä muuttu-maan vallitsevien olojen, hoidettavien asi-oiden sekä jäsenten tarpeiden mukaan. Tar-vitaan vielä ideologisiakin keskusteluja siitä, millaisen tämän elävän organisaation tulisi olla. Näen, että alun perin alueyhdistys luo-tiin voimavaraksi paikallisyhdistyksille sekä organisaatioksi, joka vastaa maakunnalli-siin haasteisiin. Lapin maakunnan kokoisen alueyhdistyksen voima on paikallisyhdistyk-sille välittyvä joukkovoiman tuki.

Pitkään ay-toiminnassa mukana olleena uskon tuntevani jäsenistön tarpeet. Silti ha-luan olla jatkuvasti tietää, mitä missäkin päin Lappia ajatellaan ja mielessä liikkuu, jotta voimme hallituksessa rakentaa Lappiin par-haan alueyhdistyksen.

Marita Kukkolapuheenjohtaja

Puheenjohtajan palsta

olaa

Page 5: OAJ Lappi 1/2010

5

OAJ LAPPI

OAJ:n puheenjohtajan palsta

Meneillään on OAJ-läisittäin tärkeä kevät. Tätä kirjoitettaessa käyvät opettajat parhail-laan vaaliuurnille kouluissa, oppilaitoksis-sa ja päiväkodeissa ympäri maan. Lähipäivi-nä tiedämme, ketkä 150 jäsentä äänestettiin OAJ:n valtuustoon käyttämään järjestön ylin-tä päätösvaltaa. Uudessa valtuustossa tulee olemaan sekä vanhoja konkareita ja että uu-sia valtuutettuja, mutta kokemus on osoitta-nut, että valtuusto pystyy ensi kokouksestaan lähtien rakentavaan ja yhtenäiseen, hyvähen-kiseen työskentelyyn.

Uudella valtuustolla on myöhemmin ke-väällä edessään uuden johdon valitseminen OAJ:lle. Järjestölle valitaan uusi puheenjoh-taja nelivuotiskaudeksi ja hallitus kaksivuotis-kaudeksi. Seuraajani aloittaa työnsä 1.8.2010 lukien. OAJ on näkyvä ja keskeinen työmark-kinatoimija ja edunvalvoja, jota arvostetaan laajasti yli järjestö- ja sopimusrajojen. Myös neuvottelusuhteet työnantajaan ja valtakun-nan päättäjiin ovat kunnossa. Nämä asemat eivät ole tulleet kuitenkaan ilmaiseksi, vaan niiden eteen on tehty paljon työtä. Näitä edunvalvonnan vaikuttamisväyliä kannattaa huolellisesti vaalia. Siksi myös uusi puheen-johtaja tarvitsee jäsenistön tuen ja luotta-muksen työlleen heti alusta lähtien.

Lähes koko OAJ:n jäsenkunta on jo uusi-en virka- ja työehtosopimusten piirissä. On-nistuimme neuvottelemaan opettajille ja las-tentarhanopettajille uudet sopimukset ilman näkyviä työtaistelu-uhkia, vaikka lähtökoh-dat viime syksyn neuvotteluihin olivat erityi-sesti kunta-alalla ja yliopistoissa poikkeuk-

Työ OAJ:n jäsentenparhaaksi jatkuu

sellisen hankalat. Opettajia ja lastentarhan-opettajia koskevat uudet sopimukset kestä-vät vertailun muilla aloilla tehtyjen sopimus-ten kanssa, tulosta voi pitää kokonaisuudes-saan kohtuullisena.

OAJ on sopimusneuvottelujen ohella jat-kanut kamppailua lomautuksia sekä muita kuntien ja muiden ylläpitäjien säästötoimia vastaan. Esimerkiksi lukuisia lomautusuhkia on OAJ:n painostustoimien ansiosta perut-tu. On tärkeää, ettei perustelemattomiin ja koulutyötä haittaaviin palkanleikkauksiin vas-takaan suostuta. Päättäjillä ei ole läheskään aina käsitystä siitä, mihin leikkaukset kouluis-sa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa johtavat. OAJ:n jäsenten ja järjestötoimijoiden velvol-lisuutena on varoittaa leikkauksen seurauk-sista, konkretisoida niistä koituvia haittoja ja muistuttaa päättäjiä heidän vastuustaan.

Työ opetuksen ja kasvatuksen voimava-rojen sekä opetus- ja kasvatustyön arvostuk-sen puolesta jatkuu. Siihen tarvitaan terä-vää ja yhtenäistä OAJ:läistä edunvalvontaa niin valtakunnan, alue- kuin paikallistasolla - meitä kaikkia!

Lappilaisia OAJ:n jäseniä ja luottamushenkilöitä lämpimästi tervehtien!Erkki KangasniemiOAJ:n puheenjohtaja, kouluneuvos

Kuv

a: A

nne

Nis

ula

Page 6: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

6

OAJ:n tiedottajan palsta

OAJ ylitti vuoden vaihteessa 120 000 jäsenen rajapyykin. Yksittäinen opettaja on siis osa suurta yhteisöä. OAJ vastaa opetus- ja kas-vatusalan edunvalvonnasta, valvoo jäsenten etuja ja tekee työtä opettajien arvostuksen nostamiseksi. Palkkaan ja palvelussuhteisiin liittyvän edunvalvonnan ohella OAJ on myös keskeinen koulutuspoliittinen vaikuttaja. Jä-senyys OAJ:ssa on myös tärkeä ammatillinen yhdysside, korkean koulutuksen saaneen am-mattilaisen tunnusmerkki. Alan järjestäyty-misprosentti onkin moneen muuhun ammat-tiryhmään verrattuna korkea, kun työssäkäy-vistä opettajista yli 95 prosenttia on jäseniä.

OAJ:n jäsenyys tuo jäsenetuja. Jäsen saa luottamusmiespalveluista turvaa työssään ja ammatissaan. OAJ:n kouluttama luottamus-mies antaa apua mm. palkka-asioissa. Pai-kallisia epäselvyyksiä pitääkin ensin selvit-tää oman luottamusmiehen avulla, sillä myös asiaan liittyvä tieto on paikallistasolla. OAJ:n tarjoaa jäsenilleen myös oikeusapua sekä opettajan ammatilliseen asemaan liittyviä la-kimiespalveluja. Jäsenet ovat oikeusturva-vakuutuksen piirissä. Työttömyyden varal-ta opettajat on vakuutettu Opettajien Työt-tömyyskassassa. Kassan jäsenmaksu sisältyy järjestön jäsenmaksuun, joka on verovähen-nyskelpoinen.

Vakuutusedut kaiken kaikkiaan ovat OAJ:n jäsenellä laajat ja kattavat. Opetta-jan vapaa-ajalla on voimassa järjestön mak-sama tapaturmavakuutus. Järjestö on hankki-nut jäsenilleen myös matkustajavakuutuksen, joka koskee myös mukana matkustavaa alle 20-vuotiasta lasta. Tarkempaa tietoa vakuu-tuksista saa osoitteesta www.if.fi /oaj

OAJ on siis mukana myös opettajan va-

paa-ajassa. OAJ on osakas Holiday Clubissa, joten opettajille on tarjolla markkinahintoja edullisemmin lomaviikkoja mielenkiintoisis-ta kohteista. Tarjontaan pääsee tutustumaan OAJ:n jäsensivuilta. Lomaviikkoja on tarjolla kotimaisten kohteiden lisäksi Ruotsin Åresta.

OAJ:lla on Kouvolan lähistöllä luonnon-kaunis virkistysalue, Tirvan entinen teollisuus-yhdyskunta. Jäsenten käytössä on 9 hyvinva-rustettua loma-asuntoa. Esimerkiksi autoile-valle opettajaperheelle on Tirva kosken pau-huineen kiehtova kohde.

Helsinkiin saapuvan OAJ:n jäsenen kan-nattaa yöpyä järjestön omassa hotellissa Park Hotel Käpylässä, jossa on edullista ma-joittua erityisesti viikonloppuisin ja koulu-jen loma-aikoina. Jäsenkortilla saa alennus-ta ruoista, ks. park.fi Myös A-lomat tarjoaa OAJ:n jäsenille matkailu- ja virkistyspalvelu-ja, ks. a-lomat.fi

Kaikille opettajille tuttuja ja läheisiä jä-senetuja ovat mm. Opettaja-lehti ja OAJ:n taskukalenteri. Opettajaa seuraavat myös monet päättäjät. Järjestö- ja ammattileh-ti Opettaja on maamme vanhin viikoittain il-mestyvä aikakauslehti.

Muitakin etuja löytyy. Opettajilla on mah-dollisuus ottaa käyttöönsä maksuton @opet-taja.fi -päätteinen sähköpostiosoite. Autoile-van jäsenen kannattaa näyttää OAJ:n jäsen-korttia Teboilin kassalla, näin saa alennusta bensiiniostoksista. Ostoalennuksista ja tar-jouksista on myös paikkakuntakohtaisia sopi-muksia, jotka selviävät parhaiten esim. oman yhdistyksen kotisivulta.

Heikki SahlmanOAJ:n tiedotuspäällikkö

Ota OAJ:n jäsenedutkäyttöösi

Page 7: OAJ Lappi 1/2010

7

OAJ LAPPI

Uusien valtuutettujen esittely

Uudet valtuutetutvaalipiireittäin

Lastentarhanopettajaliiton vaalipiiriRantala TanjaTurska Kirsti

OAJ:n Ammatillisten Opettajien vaalipiiriKangasniemi Ulla

OAJ-Ysi Lapin vaalipiiriLahtela IsmoSarmola Jaakko(Ruokamo Katariina)(Veikkolainen Petri)

OAJ-Ysi Länsi-Pohjan vaalipiiriAlanärä Matti(Kukkola Marita)

OAJ-Ysi Pohjois-Lapin vaalipiiriSinisaari Elina(Lakkala Heikki)

********************************************

Kysymykset uusille valtuutetuille:

1. Nimi ja kuva2. Työ3. Koulutus4. Mitä odotan valtuustotyöskentelyltä5. Mihin haluan vaikuttaa valtuustossa6. Oma mietelause

********************************************

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n valtuustovaalit 2010

Tanja Rantala

1. Tanja Rantala2. Olen lastentarhanopettajana Teerikallion

päiväkodissa Rovaniemellä.3. Olen valmistunut vuonna 1990 lastentar-

hanopettajaksi Oulusta.4. Odotan, että valtuustotyöskentelyssä eri

opettajaryhmien välinen yhteistyö lisään-tyy ja pääsisimme muutenkin kehittämään koneistoltaan aika raskasta ja isoa valtuus-ton työskentelyä.

5. Valtuustossa haluan vaikuttaa lastentar-hanopettajien palkka- ja palvelusuhde-eh-toihin, uuden varhaiskasvatuslain aikaan saamiseen ja tietenkin tulevassa ensim-mäisessä kokouksessa OAJ:n uuden pu-heenjohtajan valintaan.

6. Omana mietelauseena valtuustotyössä: Kuunnellen, keskustellen yhteistyössä toi-mien.

Kirsti Turska

1. Kirsti Turska2. Päiväkodin johtaja Kivikon päiväkodissa

Kemissä

pettajana Teerikallion

Kivikon päiväkodissa

Page 8: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

8

3. Lastentarhanopettaja 4. Hyvän yhteistyön parantamista ja tehokas-

ta toimintaa. 5. Lastentarhanopettajien sopimuksen siirtä-

minen OVTESsiin, koska se yhdenmukais-taisi ja helpottaisi edunvalvontaamme. Ri-peämpää tavoitteiden toteuttamisaikatau-lua.

6. Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta. (lai-nattu Kolmesta muskettisoturista)

Ulla Kangasniemi

1. Ulla Kangasniemi2. Lehtori (englanti, ruotsi) ja vieraskielisen

koulutuksen koordinaattori, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

3. FM4. Vaikuttamisen mahdollisuutta, uusia kon-

takteja ja kokemuksia5. Haluan vaikuttaa erityisesti ammatillisen

opettajan palkkapoliittiseen ja koulutus-poliittiseen edunvalvontaan.

Ismo Lahtela

1. Ismo Lahtela2. Päätoiminen pääluottamusmies Rova-

niemellä. Luokanopettajan virka Kosken-kylän koululla

3. Peruskoulun opettaja4. Valtuustotyöhön olen ehtinyt jo edellisel-

lä kaudella tutustua. Ison valtuuston työs-kentely on tarkoin säädeltyä. Valtuusto te-kee tärkeitä päätöksiä koskien esimerkiksi opettajia, koulutuspolitiikkaa, koululaitos-

otsi) ja vieraskielisen

tamme sekä ammattijärjestöämme.5. Pääluottamusmiehenä opettajan palve-

lusuhteen ehdot nousevat ensimmäisenä pinnalle. Myös pohjoisen opettajien edun-valvonta on lähellä sydäntäni. Opettajien ammattiyhdistystoiminnan resurssien tur-vaaminen täällä Lapissa ja pohjoisessa on tärkeää, vaikka täällä on opettajia huomat-tavasti vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa.

6. Yhteistyöllä eteenpäin

Jaakko Sarmola

Olen Jaakko Sarmola, 33-vuotias äidinkielen ja kirjallisuuden leh-tori. Työskentelen Rovaniemellä Napapii-rin yläasteella. Koulutukseltani olen fi losofi -an maisteri.

Opettajan työn lisäksi toimin OAJ:n Rova-niemen paikallisyhdistyksen ja Rovaniemen opettajien ammattiyhdistyksen puheenjoh-tajana, varapääluottamusmiehenä ja Nope-kouluttajana. Pedagogisessa toimikunnassa edustan Äidinkielen opettajain liittoa.

Valtuustokaudelta odotan mielenkiintoi-sia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa tä-hänastisia edunvalvonnallisia vaikuttamis-mahdollisuuksiani. Kontaktiverkosto uudes-sa valtuustossa on jo varsin kattava.

Tärkeimpien tavoitteideni joukossa on nuorten opettajien aseman vahvistaminen tinkimättä siitä, että kokeneidenkin opetta-jien ansiokehitys turvataan. Kun peruskoulu-ja kehitetään entistä yhtenäisemmiksi ja kun opetussuunnitelmien

Mietelauseenani on, että asioilla on ta-pana järjestyä. Toisaalta mietelauseenani ja toimintani johtoajatuksena on ollut käsitys siitä, että jos haluaa vaikuttaa päätöksente-koon, on oltava itse valmis olemaan päättä-mässä asioista.

Page 9: OAJ Lappi 1/2010

9

OAJ LAPPI

Matti Alanärä

1. Matti Alanärä2. Luokanopettaja, Keminmaa3. Kannan huolta opettajien jaksamisesta ja

työhyvinvoinnista4. Haluan nostaa opettajan perustehtävän

kunniaan5. Opetusryhmien enimmäiskoko tulisi mie-

lestäni määrätä laissa

Elina Sinisaari1. Elina Sinisaari2. Luokanopettaja Lukkarin koulussa Kittilässä3. Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja,

tekstiilityön aineenopettaja

4. Odotan, että pää-sen seuraamaan ja vaikuttamaan valtakunnantason ammattiyhdistys-toimintaan. Kun oma osaaminen ja ymmärrys asi-oihin laajenee, on siitä toivottavasti hyötyä myös paikallis- ja aluetason toiminnassa. Uusia asioita tu-lee varmasti paljon, mutta mielenkiinnol-la osallistun keskusteluun ja toivottavasti saan alueemme äänen kuuluviin.

5. Toivon, että pystyn vaikuttamaan siihen, että opettajien työskentelyolosuhteet py-syvät hyvinä ja ansiokehitys jatkuu myön-teisenä. Pidän tärkeänä, että harvaan asut-tujen alueiden opettajat huomioidaan ja tarvittaessa heidän äänensä kuuluu.

6. Asioilla on tapana järjestyä!

Page 10: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

10

Kevätaamuna, kun herää aikaisin, vilkaisee jääkaap-

piin ja huomaa, että siellähän on vaikka mitä, peru-

noita, porkkanoita, selleriä, sipulia, lantunpala, kaali .

Kuivattuja yrttimausteita taas näkyy lieden yläpuolella

lipstikkaa, meiramia, mustapippuria, maustepippuria.

Pakasteessa on hirven jauhelihaa kerta-annoksiin

pakattuna, viimesyksyisiltä hirvipeijaisilta ostettua.

Sen panen paistinpannuun tilkkanen voita alle ja levy

kuumalle. Pienentelen sitä levyn kuumetessa puulas-

talla pannussa pikku murusiksi ja panen levyn kiinni.

Siitäpä sitten vain kattila esiin, tilkkanen vettä

pohjalle ja levylle lämpiämään. Kuorin pari perunaa,

huuhtelen ja pilkon pieniksi. Kuorin sipulin ja pork-

kanan, leikkaan pikkupaloiksi. Leikon sellerin varren

palasiksi, samoin lantunpalan ja kaalta vähän. Kaik-

ki vain kattilaan vesitilkkasen päälle ja levy kuumalle.

Helppo ruoka illaksiTyhjennän vielä pakastevihannespussin kattilaan

ja pari lihaliemikuutiota, lipstikkaa, meiramia, .mus-

tapippuria ja vähän maustepippuriakin ja päälle li-

hat pannusta. Annan kiehahtaa muutaman minuu-

tin, aukaisen vielä vähän kantta ja panen nokareen

voita joukkoon.

Sitten vain kattila aromipesään hyvin suljettuna

muhimaan keittiön pöydälle, ja illalla ruoka on val-

mista, lämmintä. herkullisen tuoksuista ja ennen kaik-

kea helposti ja nopeasti jo aamulla valmiiksi tehtyä.

Eiku syömään!

Lopuksi: Jos ei satu omistamaan aromipesää, sen

voi korvata styroksisella kylmälaukulla. Sekin eristää

niin, että ruoka kypsyy ja pysyy lämpimänä.

LHL

Page 11: OAJ Lappi 1/2010

11

OAJ LAPPI

Vuoden lappilaiseksi opettajaksi valitaan opettajien paikallisten tai alueyhdistyksen tai työnantajan tekemien esitysten pohjalta opettaja, joka on saavuttanut työssään mer-kittäviä tuloksia ja on tuonut opettajan työtä positiivisesti julkisuuteen.

Vuoden lappilainen opettaja on nimetty vuodesta 1996 lähtien joka vuosi, joskus ar-vonimen on saanut kaksi opettajaa. Tähänas-tiset vuoden lappilaiset opettajat:

1. Leena Aspegren, 1996, erityisopettaja, Rovaniemen maalaiskunta

2. Pekka Pelttari, 1997, lukion matemaat-tisten aineiden lehtori, Tornio

3. Annele Halmekoski, 1998, peruskoulu-lun kieltenopettaja, Sodankylä

4. Mikko Vähäkari, 1999, ammattioppilai-toksen opinto-ohjaaja, Rovaniemi

5. Matti Lauronen, 2000, aikuislukion rehtpri, Kemi

6. Lea Silvander, 2001, lastentarhanopet-taja, Tornio

7. Taimi Arvola, 2002, rehtori, Tornio ja Heikki Kuosmanen, 2002, koulunjohta-ja, Muonio

8. Mika Pihlajaniemi, 2003, luokanopetta-ja, Kemi

9. Kaisa Akola, 2004, musiikkiopiston reh-tori, Kemijärvi

10. Hannu Siitonen, 2005, luokanopettaja, Ranua

11. Kaija Hatakka, 2006, luokanopettaja, Rovaniemi

12. Seija Hassinen, 2007, matemaattisten ai-neiden lehtori, Inari

13. Anu Turunen, 2008, lukion opinto-ohja-uksen lehtori, Rovaniemi ja Sirkka Veik-kolainen, 2008, lukion äidinkielen ja kir-jallisuuden lehtori, Rovaniemi

Vuoden lappilainen opettaja 2009

Riitta Rainio, vuoden lappilainen opetta-ja 2009, onnittelut saamasi tunnustuksen johdosta!

1. Mistä olet syntyisin, missä koulut käynyt, missä opiskellut?

2. Miten valitsit oman opintosuunnan?3. Työhistoriasi, mitä vaiheita oli ennen ny-

kyistä työtäsi ja mikä on nykyinen virkasi?4. Mikä on opetustyössä mielestäsi parasta?5. Miten otit vastaan uutisen, että sinut oli ni-

metty vuoden lappilaiseksi opettajaksi?LHL

Vastauksia vuoden lappilainen opettaja –teeman kysymyksiin:

Nälkämaan laulu on soinut kotiseutuni lau-luna, olen syntynyt Vuolijoella ja sieltä jo varhaisessa lapsuudessa muuttanut Kajaa-niin. Neljä vuotta piti kivuta Teppanan mä-keä ylös kansakouluun ja sen jälkeen milloin pyöräillen milloin kävellen yhteiskouluun kes-kustaan.

Kuulun siihen enemmistöön, jolla kouluai-kana ei ole ollut selvyyttä uranvalinnasta. Tuo 1970-luvun tilanne on vieläkin vallitseva nuor-ten keskuudessa: nuori ei välttämättä tiedä miksi hän isona aikoo huolimatta siitä, että opintojen ohjausta ja ammatteihin tutustu-mista on paljon lisätty kouluissa.

Ajauduin yliopiston pääsykokeisiin, kun sattumalta näin Kainuun Sanomissa Oulun yliopiston pääsykoeilmoituksen biologian opiskeluun kesällä 1970. Ruskea kirjekuori kertoi iloisen viestin: olin päässyt opiskele-maan kasvitiedettä ja maantiedettä! Eläin-tieteen aloitus mahdollistui samana syksy-nä jälkikäteen.

Niin alkoi vaiherikas opiskelu, jota nyt on mukava muistella – niitäkin hetkiä, jolloin itku

Page 12: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

12

silmässä ja koti-ikävä mielessä nieleskelin äi-din leipomaa mustikkapiirakkaa ja kalakuk-koa, jotka olin hakenut aamujunalta asun-nolleni. Tai niitä hetkiä, jolloin epätoivoises-ti piirsin kauran johtojänteen poikkileikkaus-ta enkä saanut sitä kovin hyvin onnistumaan. Professori Vasarin toteamus ’minäkään en ol-lut aikanani hyvä piirtämään’ ei juuri lohdut-tanut. Oli pakko tulla vielä illalla piirtämään uusia kuvia.

Opiskeluaika on elämänvaihe, jonka toi-voisi jokaisen nuoren kokevan. Se on kämp-päasumista ja niukkuuden kanssa taistelemis-ta, mutta kuitenkin rikasta kasvun ja itsenäis-tymisen aikaa.

Jotenkin opiskelut etenivät, koska fi lkan-din paperit olivat auskultointivuonna 75-76 käsissäni ja ensimmäiset työvuodet edessä-ni. Samoihin aikoihin oli kuitenkin perheen-pää kävellyt vastaani ja olimme menneet nai-misiin syksyllä -75. Keväällä esikoinen ilmoit-ti tulostaan. Oulun Norssissa oli tuolloin oh-jaavana opettajana Tellervo Renko, joka antoi neuvon ’tehdä kaikki lapset peräkkäin saman-tien’. Niitähän tulikin sitten seitsemän enem-män tai vähemmän peräkkäin!

Työkokemusta alkoi kertyä pikku hiljaa vuosi tai puolikas sijaisuuksia tehden. Virkaa en kuitenkaan tuossa vaiheessa saanut, joten lähdin hakemaan lisäpätevyyttä maa- ja met-sätalouden sekä puutarhanhoidon opettajien poikkeuskoulutuksesta. Sitä järjestettiin Jo-ensuussa kesä- ja etäopiskeluna. Neljä las-tamme jäi kahden viikon jaksoksi hyvän koti-apulaisen ja isän hoiviin kolme kertaa kesän -82 aikana, kun matkasin kursseille milloin Ilo-mantsin Mekrijärvelle, milloin Liperin maata-lousoppilaitokseen tai Valamoon, luostarin puutarhan kasvimaata kitkemään.

Opiskelu jatkui syksyllä Joensuun yliopis-tossa pari kuukautta kestävällä jaksolla ja sen ajaksi muutimme koko perhe Joensuuhun.

Yhdeksän muuttoa kymmenen ensimmäi-sen avioliittovuoden aikana ja perheen kas-vaminen tasaista tahtia työllisti kohtuullisen paljon. Muuttokuorma kulki sitten Haaparan-nan kautta Tornion Laivaniemeen vanhaan apteekkarin huvilaan, josta tuli kesätyölei-rimme ja kotimme näihin päiviin asti. Tilanne

mutkistui, kun perheen pää aloitti työt Oulus-sa ja alkoi elämä kahden kaupungin ja jossain vaiheessa kahden kodinkin välillä. Pääsin töi-hin Tornioon -83 ja siitä asti on yläasteen bio-logian ja maantiedon opetus ollut ’virallista työtäni’ vaikkakin väliin mahtuu myös työs-kentelyä ja lisäopiskelua Oulussa.

Arkirutiinien pyörittäminen niin kotona kuin opetustyössäkin on vienyt paljon aikaa ja voimiakin, mutta arkea on rikastuttanut se, että olen saanut olla mukana erilaisissa pro-jekteissa ja työryhmissä tai muissa kokoonpa-noissa kehittämis- ja organisointitehtävissä. Olen käynyt kaksivuotisen suggestopedisen opetuksen kurssin ilta- ja viikonloppukoulu-tuksena. Se on rikastuttanut opetusmenetel-miä. Koulumme rehtorit ovat suhtautuneet kannustaen ja tukien työhöni, mikä on erittäin tärkeää. LUMA-talkoiden alkuaikoina koulul-lamme järjestettiin lumamessut ja olimme järjestämässä erilaisia koulutuksia. Lähdin mukaan myös globe-ohjelmaan, mutta yksin vedettynä se osoittautui liian raskaaksi, kun matemaattisten aineiden kollegalta loppui innostus toimia projektissa. Eräänä vuonna teimme jäkäläkartoitusta kaupunkiluonnossa ja 2000-luvun alussa alkoi neljä vuotta kestä-nyt Arctic Globe –projekti. Se oli kansainvä-linen koko pohjoiskalottia koskeva tiedepro-jekti, jossa kartoitettiin ihmisravinnoksi käy-tettävien kalojen sisältämiä ympäristömyrk-kyjä. Projektissa mukana olleet oppilaat sai-vat tehdä oikeaa tutkimusta ja osa oppilaista pääsi työn tiimoilta jopa Islantiin ja Norjaan ’kongressimatkoille’.

Kun pitkään kestänyt projekti loppui, tun-tui olo jotenkin kummalliselta ja tyhjältä: ei ollut mietittävänä miten sovittaa normaali työ ja kaikki se ylimääräinen työ, joka projektei-hin liittyy, ei tarvinnut kesän aikana järjestää matkoja tai anoa rahoitusta, ei ollutkaan vii-konloppuna tai iltaisin projektiin liittyvää työ-tä. Kesti jonkin aikaa, kunnes vähitellen taas alkoi syntyä ideoita tutkimusprojekteista, joi-ta voisi tehdä oppilaiden kanssa... Muutamia innokkaita oppilaita lähti mukaan tupakka-projektiin, jossa kartoitimme yläasteikäisten tupakointia kyselytutkimuksella ja kehitte-limme oman valistustunnin materiaalin. Eräs

Page 13: OAJ Lappi 1/2010

13

OAJ LAPPI

tutkimusaihe oli yläasteen oppilaiden hius-ten värjääminen ja hiusväriaineiden vaikutus herneiden kasvuun. Näillä projekteilla on ol-lut aika hyvä kilpailumenestys valtakunnalli-sessa Tu-Ko-Ke –kilpailussa.

Tässä olisikin oma tutkimusaiheensa: Mi-ten tehdä tiedeprojekti yläasteikäisten oppi-laiden kanssa, toteuttaako se valinnaiskurs-sina vai ylimääräisellä ajalla, kuten me olem-me tehneet? Mitkä ovat tiedeprojektin sisäl-tövaatimukset ja laajuus? Kuinka paljon tä-mäntyyppisiä laajempia tutkimusprojekte-ja on yleensäkin tehty peruskoulussa? Tutki-mus on antoisaa niin oppilaiden kanssa teh-tynä kuin omana projektinakin!

Kaikkien näiden ’projektivuosien’jälkeen on taas hengähdystauko ja olen opiskellut kasvatustiedettä iltaopiskeluna. On mielen-kiintoista verrata millaista opiskelu on nykyi-sin siihen aikaan, jolloin kalkkeripaperit vain rapisivat luennolla ja istuttiin hiljaa kysele-mättä liikoja! Nyt vuorovaikutteiset luennot tuntuvat kotoisilta ja motivoivilta.

Näin kuluvat vuodet, opettajan työ on monipuolista ja sitä voi aina kehittää voimi-ensa mukaan. Biologia ja maantiede ovat op-piaineita, joiden opettamisessa on rikas sisäl-töalue ja oppilaat etenkin yläasteella loppu-mattoman haastavia ja ihania.

Tieto vuoden lappilaiseksi opettajaksi va-linnasta yllätti ja ilahdutti, mutta samalla sai mietteliääksi, olenko ansainnut tämän huo-mionosoituksen. Olen sanonut aiemminkin, että nykyaikana opettajan työ on niin haas-tavaa monella tavoin, että kun opettaja saa vuoden kerrallaan tehdyksi, hän voi todeta olleensa taas vuoden opettaja!

Laivaniemessä 4.3.2010Riitta Rainio

Ps. projektien raportteja on koulun kotisivuil-la osoitteessa http://www.pudas.tornio.fi /

Ohjaamassa kahvin homehtumista tutkivien 7.-luokkalaisten Esa Mäyrän ja Rasmus Mellerin työtä.

Page 14: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

14

Kunnan opetusalan virka- ja työehtosopimus-neuvottelut on taas saatu päätökseen. Tällä kertaa asetelma neuvotteluille oli poikkeuk-sellisen monimutkainen ja siksi vaikea, vaik-ka lopulta tulokseen päästiinkin. Kunta-alan henkilöstöhän on viiden eri sopimuksen pii-rissä (yleinen kunta-ala, opetusala, lääkärit, tekniset ja tuntipalkkaiset), joista kutakin eril-lään käytäviä neuvotteluita ohjaa kuitenkin ns. pääryhmä. Pääryhmässä, joissa OAJ:läisiä opettajia edustaa pääsopijajärjestö JUKO, neuvotellaan ns. raami, ts. tulevien sopimus-ten palkankorotusten suuruudet, muodot ja ajankohdat. Pääryhmä neuvottelee myös kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) keskeiset tekstit.

Jo syksyllä aloitettuja neuvotteluita han-kaloitti edelliseltä sopimuskierrokselta periy-tyneet tai sen jälkeen esiin tulleet ongelmat: pääsopimuksen irtisanominen (vaikka vanhan voimassaoloa olikin jatkettu), ns. Tehy-pöy-täkirja ja maailman talouden laman myötä myös kuntien taloudellisen aseman heikke-neminen. Lisäväriä toi Elinkeinoelämän Kes-kusliiton ilmoitus kieltäytyä edes neuvottele-masta ns. Tupo-ratkaisusta. Hiukan yksinker-taistaen ja oikaisten voisi todeta, että kun-nallinen neuvottelujärjestelmä natisi liitok-sissaan, valtakunnan oikeusoppinut kyseen-alaisti Tehy-pöytäkirjan vaikutusten laillisuu-den ja sitä kautta koko suomalaisen virka- ja työehtosopimuskulttuurin. Toisaalta tervey-denhuoltoalan hyvinä aikoina sovitut koro-tukset antoivat vetoapua muiden kunta-alo-jen koulutettujen naisten palkkatason korot-tamiselle.

Kunnan opetusalan virka- ja työehtosopimus OVTES – prosessi ja tulos

Näihin olosuhteisiin asetti OAJ:n hallitus kierroksen tavoitteeksi ennen muuta:

- ansiokehityksen jälkeenjääneisyyden kiinnikurominen muihin sopimusaloihin näh-den

- paikallisten toimijoiden aseman paran-taminen, erityisesti luottamusmiesten ajan-käyttösopimus

- palkkausjärjestelmien edelleen kehit-täminen

- lastentarhanopettajien siirtäminen OVTES:n piiriin

Jo viime keväänä aloitettu ns. Selko-työ-ryhmä (sopimuksen ilmaisullinen selkeyttämi-nen) muuttui vähin erin syksyn ruskan myö-tä varsinaiseksi neuvottelutoiminnaksi, jossa pääpaino oli tekstikysymyksissä, koska em. isot kysymykset olivat palkkausjärjestelmien kehittämistä lukuun ottamatta pääryhmän neuvoteltavina. Paine sopimukseen pääsemi-seksi kasvoi tarpeeksi suureksi vasta vuoden vaihteen jälkeen, jolloin sekä eri pääsopija-järjestöt että KT hahmottivat vihdoin mah-dollisuuksia kompromisseille. Aiheesta me-diassa ja myös valtioneuvoston taholta esi-tetyt kommentit julkisen sektorin asemasta työmarkkinakentässä olivat omiaan sävyttä-mään ratkaisuun pääsemistä, näkökulmasta riippuen haitaten tai edistäen.

Tulos kuitenkin saatiin aikaan: koulute-tut naiset, tässä opettajat, saivat, OAJ:n ja JUKO:n puheenjohtajan vetojuhtana toimi-essa, suhteellisesti vielä paremman osuu-den kunta-alan potista kuin viime kierrok-sella, jolloin valtiokin oli mukana tukemassa koulutettujen naisten aseman parantamista.

Page 15: OAJ Lappi 1/2010

15

OAJ LAPPI

Tämä tarkoittaa n. 1,5 % (keskimäärin 0,8 % 1.2.2010 ja 0,7 % 1.9.2010) palkankorotuk-sia sopimuksen ensimmäisenä vuonna, las-tentarhanopettajilla vieläkin enemmän. Se on paljon aikana, jolloin EK:n 0,5 %:n palk-ka-ankkuri on monilla kaulassa. Lisäksi tu-lee muistaa, että viime syksyn 2,4 %:n yleis-korotukset ovat vasta tänä vuonna täydellä voimallaan rasittamassa kuntien budjetteja. Kunnallinen neuvottelujärjestelmä pysyi kui-tenkin sen verran kasassa, ettei lastentarhan-opettajia saatu opetusalan sopimuksen pii-riin. Luottamusmiesten asema kuitenkin ko-heni: suosituksesta tuli sitova määräys ja an-nettiin lisää aikaa tehtävien hoitoon. Palk-kausjärjestelmään olennaisena osana kuu-luva henkilökohtaista lisää koskeva määräys uudistettiin, mikä on erityisen tärkeää siksi, että syksyn palkankorotuserä; tuloksellisuus-erä, maksetaan tehtävien vaativuuden ja hen-kilökohtaisen ammatinhallinnan perusteella. Mikä onkin sitten ihan oman tarinan aihe…

Itse sopimuskirja OVTES 2010–2011 muuttuu ulkoisesti siten, että määräysten ot-sikointia on muutettu vastaamaan paremmin sisältöä, mutta myös palvelemaan entistä tar-kempaa sisällysluetteloa. Tämän toivotaan helpottavan sopimuksen käytettävyyttä en-nen kaikkea luottamusmiehillä, mutta myös rivijäsenillä. Lisäksi palkat ovat jatkossa erilli-sessä palkkaliitteessä, jolloin sopimuskauden aikana tarkistetut palkat esitetään aina uu-dessa palkkaliitteessä. F-osion kansanopis-toja koskevat määräykset on erotettu omak-si liitteekseen.

Uuden opetusalan sopimuksen (OVTES 2010- 2011) 1.3.2010 voimaan tulleet teksti-muutokset ovat pääosin ilmaisullisia täsmen-nyksiä. Jotain olennaistakin: peruskoulun 3. yt -tunti säilyy edelleen, kuntajaon muuttu-minen ei pienennä opettajan kalleusluokkiin perustuvaa tehtäväkohtaista palkkaa, eikä kuntajaon muuttuminen vaikuta myöskään kehitysaluelisän maksamiseen, vaan kehitys-aluelisää maksetaan ja voidaan maksaa edel-leen niissä viroissa ja tehtävissä, joissa sitä maksettiin 28.2.2007.

Em. henkilökohtaista lisää koskevan mää-räyksen muuttaminen helpottaa täst´edes

paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämis-tä, koska kunnissa ja kuntayhtymissä on nyt opetusalan ja yleisen alan virka- ja työehto-sopimuksissa samanlaiset määräykset palk-kausjärjestelmistä. Tehtävien vaativuus ja vas-tuullisuus sekä henkilökohtainen ammatin-hallinta ja sitä kautta työtulokset muodosta-vat nyt kokonaisuuden palkkausperusteille, minkä tulee johtaa oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkaukseen.

Paljon jäi saamatta; ansiot eivät edel-leenkään vastaa opettajan pitkää koulutusta ja työn vaativuutta, lisätyön korvaaminen on edelleen ohuen langan varassa, lainsäädän-nön mahdolliset muutokset ja niiden myötä tulevat haasteet ovat edessä. Työ jatkuu, kai-killa tasoilla!

Visa Pohjola, apulaisneuvottelupäällikkö, OAJ

Page 16: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

16

OAJ:n Koulut kuntoon -projektin puitteissa Lapin Lastentarhanopettajat ry päätti tehdä Varhaiskasvatuksen linjaukset, joihin on kirjat-tu yhdistyksen mielestä tärkeitä asioita, jotka tulee huomioida Rovaniemen kaupungin var-haiskasvatuspalveluissa.

Asiapaperin avulla pyrimme vaikutta-maan Rovaniemen talousarvioon ja varhais-kasvatuspalveluiden järjestämiseen.

Linjausten työstäminen alkoi syksyllä 2009 ja valmis asiapaperi julkaistiin valtakunnallise-na Varhaiskasvatuspäivänä 10.2.2010. Julkis-tamistilaisuus oli kaikille avoin, mutta tilaisuu-teen lähetettiin myös henkilökohtaisia kutsu-ja luottamustehtävissä oleville henkilöille ku-ten esim. koulutuslautakunnan jäsenille. Vali-tettavasti paikalle ei tullut montaa poliittista

RovaniemelleVarhaiskasvatuksen linjaukset

Lastentarhaopettajien palsta

päättäjää. Tilaisuus itsessään oli erittäin an-toisa ja herätti läsnä olleissa paljon rakenta-vaa keskustelua.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että linjaus-ten asiakohdista osan todettiin olevan Rova-niemellä jo hoidettu hyvin tai asia on valmis-telussa, mutta kehitettävääkin löytyi.

Varhaiskasvatuksen linjaukset on hyvä pohjapaperi, jonka avulla pystymme tuo-maan esille Rovaniemen varhaiskasvatusta koskettavia osia eri yhteyksissä niin, että pe-rustelut pysyvät samoina.

Lapin kuntien varhaiskasvatuksen kehit-tämistyöhön saatte apua ja tukea ottamalla yhteyttä Lapin Lastentarhanopettajiin. Yhte-ystiedot löytyvät sivulta www.oajroi.com/jä-senyhdistykset

16

Page 17: OAJ Lappi 1/2010

17

OAJ LAPPIYlliläisten sivut

Uusi yliopistolaki on astunut voimaan 1.1.2010. Yliopistoväki sai odottaa työsopi-muksen syntyä tovin, eikä sitä vielä tätä kir-joittaessammekaan ole vahvistettu. Tilannet-ta seuratessa koko yliopisto oli lakkovalmiu-dessa tutkijoista yliopistolehtoreihin ja viras-tomestareista harjoittelukouluun asti. Lakko-valmiuden nostaminen yhdisti yliopistoissa toimivien työntekijöiden yhteenkuuluvuutta, ”Me olemme yliopisto”.

Yliopiston opetus- ja tutkimuksen hen-kilöstöön kuuluvilta työntekijöiltä yliopisto-lehtorit mukaan lukien vaaditaan tasokkaan opetustyön lisäksi korkeatasoista ja ajankoh-taista kansainvälistä tutkimusta, jonka pitäisi syntyä opetustyön ohessa. Tutkimuksen teke-minen opetuksen rinnalla nostaa opetuksem-me tasoa, mutta yhtälö ajankäytön suhteen on mahdoton. Kokonaistyöaika 1600 tuntia täyttyy kontaktiopetuksella, suunnittelulla ja opiskelijoiden ohjauksella, aikaa tutkimuksel-le löytyy lähinnä vapaa-aikana ja ilta- tai aa-muyön hämärinä tunteina.

Ajankohtaisen tutkimukseen perustuvan opetuksen lisäksi yliopistolehtoreiden työn-kuvaan kuuluu monenlaisia tehtäviä. Jokai-selle opiskelijalle tulisi laatia henkilökohtai-nen opetussuunnitelma, opiskelijoiden oh-jaus ja opiskelijoiden aikaisemman osaami-sen huomioiminen räätälöittää opettajan työ-tä, mikä puolestaan vie yhä enemmän aikaa. Opiskelijoiden yksilölliset opintopolut haas-tavat opettajaa työssään ja resursseja ei ole suinkaan lisätty viime aikoina. Päinvastoin uhkana on henkilöstön vähentäminen, kuten Oulun yliopiston tämän kevään 1600 henki-lön yt-neuvottelut osoittavat. Tämänkaltai-nen suuntaus on ristiriidassa kansainvälisten yliopistovertailujen mukaan, mitkä osoittavat Suomessa opetushenkilöstöä olevan liian vä-hän suhteessa opiskelijamääriin.

Monimuotoisia haasteita yliopiston lehtoreidenedunvalvonnassa

Yliopiston tutkintouudistus on tuonut tul-lessaan lisätyötä opetussuunnitelmauudis-tuksen muodossa, unohtamatta entisiä hal-linnollisia lisätöitä kuten täydennyskoulutus- ja tutkimusstrategiatyöryhmissä työskente-lyä. Uuden lain myötä uudenlaiset paineet kasaantuvat lehtoreidenkin niskaan. Opet-tajien tulisi olla aktiivisena mukana tutkimus-hankkeissa, joihin haetaan ulkopuolista ra-hoitusta. Tutkimushankkeiden työstäminen vaatii monenlaisiin uusiin asioihin paneutu-mista, mikä vie aikaa muulta työltä.

Uudet työsopimukset on allekirjoitettu. Vanhojen työntekijöiden siirtyminen virka-ehtosopimuksesta työsuhteeseen tapahtui tämän vuoden vaihteessa. Lapin yliopistos-sa tämä tapahtui jouhevasti ja korviimme ei ole kantautunut mitään pulmallisia tilantei-ta. Vanhoille työntekijöille sopimusten allekir-joittaminen oli tuttua, mutta tietävätkö uudet työntekijät, mihin kaikkeen sitoutuivat? Työ-sopimus sisältää palkkaukseen, työaikaan, toimipisteeseen sekä vuosilomaan liittyviä määrittelyjä eli kyseessä ovat tärkeät asiat jo-kaisen yksittäisen työntekijän kohdalla.

Lapin yliopisto on mukana Rovaniemen ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulujen yh-teistyössä. Tämä voi vahvistaa tulevaisuut-tamme, mutta tällä hetkellä se tuo mukanaan paljon hallinnollisia lisätöitä eri työryhmiin kuulumisen muodossa. Henkilöstön ollessa sijoitettuna konsernin sisällä oleviin Matkai-lualan tutkimus- ja koulutusinstituuttiin sekä Kulttuuri-instituuttiin edunvalvonnan tarve li-sääntyy ja luottamusmiesten tarve lisääntyy.

Haasteita siis riittää!

Lapin yliopistolehtoritPäivi LinnansaariSanna MommoOuti Ylitapio-Mäntylä

Page 18: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

18

Ysiläisten sivut

Peruskoulujen kehittämisen kannalta tämä luku-vuosi on osoittautunut hyvin monipuoliseksi. Kun-nilla on ollut erinomainen tilaisuus parantaa pe-rusopetuspalvelujaan – tai sitten jättää ne kehit-tymään ikään kuin itsestään. Vähintään yhtä suur-ten kysymysten äärellä on oltu valtakunnan tasolla.

Opettajien kannalta viime kuukausina on val-misteltu ja toteutettu useita eri hankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttavat peruskoulujen toimin-taan vielä vuosien, jopa vuosikymmenen, kuluttua. OAJ:n kannalta haastavin ja kauaskantoisin uudis-tus on perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunni-telmien perusteiden uudistustyö. Minkään oppi-aineen edustajat eivät ole valmiit luopumaan ole-massa olevista tunneistaan, vaan pikemminkin nii-tä on haluttu lisää. Samaan aikaan peruskouluun on ehdotettu useita kokonaan uusia oppiaineita. Kaikkien toiveita ei voi mitenkään toteuttaa: rea-listista olisi puhua koko peruskoulun ajalle muu-taman vuosiviikkotunnin lisäämisestä. Keskuste-luissa on nostettu esiin myös nivelkohtien asema sekä aihekokonaisuuksien kehittäminen. Esillä on ollut esillä useita ratkaisuesityksiä, ja johtavaksi aja-tukseksi on noussut määrätietoinen mutta hillitty uudistaminen: radikaaleihin muutoksiin ei ole ha-luttu ryhtyä. Tämän lukuvuoden lopussa tiedäm-me, millaista tuntijakoa kouluihin esitetään, ja kun esitys aikanaan hyväksytään, on vuorossa opetus-suunnitelmien perusteiden uudistaminen. Jo tun-tijaon suunnitteluvaiheissa on ollut luontevaa pitää mielessä opetussuunnitelma-asiat, sillä tuntijako ja ops liittyvät toisiinsa hyvin kiinteästi.

Tuntijaon ohella muutkin perusopetuksen uu-distushankkeet liittyvät tavalla tai toisella rahaan eli opetuksen resursointiin. Opetusministeriö sai vii-me vuoden lausuntokierroksen jälkeen lopullises-ti valmiiksi perusopetuksen laatukriteeristön, jota ollaan nyt jalkauttamassa kuntiin. Laatukriteerien käyttöönottoa vauhditettiin erillisrahoituksella. Toi-vottavaa on, että nuo rahat koituvat tavalla tai toi-sella myös opettajien hyödyksi: laadukkaasti toimi-va peruskoulu on sekä oppilaan että opettajan etu.

Perusopetuksessapaljon pelissä

Huomattava summa rahaa on jaettu myös ryh-mäkokojen pienentämiseen. Käytännössä tuo-ta rahaa on käytetty esimerkiksi resurssiopettaji-en palkkaamiseen ja jakoryhmien perustamiseen. Opettajien kannalta on tärkeää, että tuota rahaa on käytettävissä myös ensi syksynä. Koska ensi vuoden rahoitus on vielä avoinna, on tärkeää kye-tä osoittamaan, että tästäkin erillisrahoituksesta on todellista hyötyä.

Opettajien täydennyskoulutus on ollut pit-kään kuntien oman veso-koulutuksen ja läänien ja yliopistojen järjestämän toiminnan varassa. Tar-jolla on ollut myös Opetushallituksen ja eri säätiöi-den ja yritysten järjestämää maksullista koulutusta. Osaava-hanke tuo mukanaan opettajien kannalta paljon hyvää, kun koulutustarjonta monipuolistuu. Etenkin pedagogisten opettajajärjestöjen antama oma koulutus hyväksytään entistä laajemmin oi-keasti opettajien täydennyskoulutukseksi. Tarkoi-tus on tukea koulutuksen järjestäjiä niin, että hen-kilöstön pääsy omaa ammatillista osaamista pa-rantavaan koulutukseen voidaan varmistaa. Hank-keella halutaan lisätä erityisesti sellaisten henkilöi-den täydennyskoulutukseen osallistumista, joka eivät ole osallistuneet lainkaan tai osallistuvat vain vähän tarjottuun koulutukseen esimerkiksi riittä-mättömän alueellisen koulutustarjonnan tai pitki-en välimatkojen vuoksi.

Parhaillaan on meneillään myös perusopetus-lain uudistus erityisopetuksen kehittämisen osal-ta. Uudistus on hyvin merkittävä, ja sen on tavoi-teltu astuvan voimaan jopa ensi elokuun alussa. OAJ on koko ajan korostanut hankkeen kustan-nusvaikutuksia: on laskettu, että erityisopetuksen uudistaminen aiheuttaisi koko Suomessa satojen miljoonien eurojen kustannukset. Vasta viime ai-koina ovat myös valmistelevat virkamiehet toden-neet, että uudistus ei ole niin kustannusneutraali kuin alun perin näytti. Erityisopetuksen uudistusta on kokeiltu jo Kelpo-hankkeessa, ja kun lakiuudis-tus toteutuu, antaa OAJ jäsenilleen ohjeet uudis-tuksen vaikutuksista.

Jaakko Sarmola

k h k l

Page 19: OAJ Lappi 1/2010

19

OAJ LAPPI

Page 20: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

20

Ysiläisten sivut

Opetusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan suomalaisen lukiokoulutuksen kehittämistä. Työryhmän toimikausi päättyy lokakuun lopussa 2010. Tuntijakotyö lukion osalta käynnistyy perusopetuksen tuntijaon valmistuttua, aikaisintaan vuonna 2011. Ensi syksynä on lukiolaisilla mahdollisuus suorit-taa A-kielissä ja B1-kielissä syventävä kurs-si, jolla arvioidaan suullista kielitaitoa. OAJ:n edunvalvontaosastolla seurataan lukion ke-hittämistyötä ja vaikutetaan asioihin monin eri tavoin, mm. osallistumalla kehitystyötä te-kevien työryhmien työhön.

Miltä suomalainen lukio näyttää?Kansainvälisesti vertaillen on suomalainen lukio hyvin moderni. Suomessa 1990-luvul-la tehdyt uudistukset, kuten luokattomuus, kurssittaminen ja opintoajan variointi herät-tävät kiinnostusta ulkomailla. Niinpä ns. PI-SA-turistien lisäksi maassamme ja OAJ:ssäkin vierailee lukiostamme kiinnostuneita dele-gaatioita. Luokattomuus ja kurssimuotoisuus tarjoavat meillä muita maita paremmat edel-lytykset oppilaitosten väliselle yhteistyölle, kun kursseja voidaan valita myös muista lu-kioista, ammatillisista oppilaitoksista ja kor-keakouluista.

Noin viisitoista vuotta sitten tehtyjen iso-jen muutosten jälkeen on kehitetty mm. yli-oppilaskirjoituksia esim. luomalla ainereaa-li ja uudistamalla äidinkielen koetta. Tarvetta lukiokoulutuksen perusteelliseen remonttiin ei siis tältä osin ole.

Lukiolaisten liiton syksyllä 2009 julkais-tu selvitys Lukion suunta 2009 kertoo lukio-laisten itsensä olevan tyytyväisiä saamaan-sa opetukseen ja lukion ilmapiiriin. Luokat-tomuuteen ollaan tyytyväisiä ja yleissivistävä perustehtävä sekä jatko-opintokelpoisuuden tuottaminen nähdään tärkeänä. Saman vah-vistaa myös koulutuksen arviointineuvoston vuonna 2009 tekemä lukion pedagoginen

Lukio puhuttaa, missä mennään?

arviointi. Merkille pantavaa on jälkimmäises-sä myös se, ettei tilanne olennaisesti vaihte-le lukion koon, sijainnin tai opetuskielen pe-rusteella. Kehittämistarpeiksi noissa selvityk-sissä nousevat mm. yhteisöllisyys ja opiskeli-jan henkilökohtainen ohjaus.

Lukiokoulutuksen haasteetMaamme lukioverkko on toistaiseksi säilynyt hyvin kattavana, lukiokoulutusta annetaan hieman yli neljässä sadassa oppilaitokses-sa. Ikäluokkien pieneneminen, muuttoliike ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ovat kuitenkin vähentäneet lukiolaisten mää-rää. Kevään 2009 yhteishaussa perusopetuk-sen päättäneistä hakijoista noin 51 % haki lu-kioon ja 49 % ammatilliseen koulutukseen. Alueellisesti prosentit vaihtelevat paljonkin, mutta valtakunnallisesti työnjako näyttäisi olevan kohdallaan. Pienten lukioiden määrä on kuitenkin kasvanut ja lukioverkossa tapah-tuu varmasti muutoksia. Ongelmiin voidaan pyrkiä vastaamaan tehostamalla verkosto-maista yhteistyötä ja tarkastelemalla lukio-verkkoa laajempina kokonaisuuksina.

Lukion saamien valtionosuuksien yksikkö-hinnat ovat jääneet jälkeen todellisista kus-tannuksista ja joissakin kunnissa on pohdittu lukion siirtoa kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Varkaudessa näin onkin jo tapahtunut. Ylläpi-toratkaisuja pohdittaessa merkitystä on mm. sillä, onko kunta käyttänyt yli valtionosuu-den menevää omaa rahaansa lukiokoulutuk-seen. Siirto kuntayhtymään merkitsisi tällöin rahoituksen pienenemistä. Vastaavasti lukio-taan huonosti pitelevän kunnan kohdalla voi ratkaisu hieman lisätä toimintaedellytyksiä.

Monin paikoin lukiolla on yhteisiä aineen-opettajia peruskoulun kanssa. Lukiota koske-villa päätöksillä on siis vaikutusta myös perus-opetukselle. Kainuun hallintokokeilusta on saatu kokemuksia kuntayhtymässä toimimi-sesta ja kokemuksia kannattaa kysellä sieltä.

Page 21: OAJ Lappi 1/2010

21

OAJ LAPPIYsiläisten sivut

Olivatpa ratkaisut millaisia hyvänsä, oli-si toivottavaa, että paikallisesti odotettaisiin opetusministeriön asettaman lukiokoulutuk-sen kehittämistyöryhmä työn valmistumista.

LopuksiLukion opettajilta haasteita tiedusteltaessa nousee useimmin esiin kasvanut työmäärä. Lukion opetusryhmien kokoja tulisikin selvit-tää ja miettiä, tarvittaisiinko perusopetuksen laatukriteerien kaltaisia suosituksia myös lu-kiolle. Ylioppilaskirjoituksien uudistaminen on käytännössä merkinnyt uusien element-tien tuomista vanhalle pohjalle. Kun mitään ei ole jäänyt pois, on kokonaisuudesta tullut niin raskas, että kirjoitukset ja niihin liittyvät järjestelyt vaikuttavat koko lukuvuoteen. Rau-hallista aikaa opetuksen perustehtävään jää liian vähän. Tälle pitäisi tehdä jotain.

Suuri haaste on myös lukioverkon tulevai-suus. Väestökehitys ja muuttoliike ovat täs-sä tärkeimmät vaikuttajat. Ammatillisen kou-lutuksen vetovoima on toivotusti kasvanut,

mutta valtakunnallisesti se ei ole uhka luki-olle. Ongelmia se voi lisätä lukiolle lähinnä silloin, kun opiskelijamäärät ovat jo valmiik-si kovin vähäisiä.

Netistä Lukiolaisten liiton tutkimus löytyy täältä: http://www.lukio.fi /lukionsuunta2009 ja Koulutuksen arviointineuvoston raport-ti täältä: http://www.edev.fi /portal/julkaisu

Olavi ArraerityisasiantuntijaOAJAJ

OPI-11 Pohjois-Suomen Opettajainpäivätjärjestetään Oulussa 21.-22.1.2011

Voikko nää hyvin, kuulukko porukkaa – Hyvinvointia rakentamaan

Päivillä luennoivatvaltakunnallisestiparhaimmatja mielenkiintoisimmat henkilöt.OPI-kotisivutwww.opioulu.fi

Pe 21.1.11 Madetojan salissa OPI 40-vuotisjuhlakonsertti, esiintyjänä SEMMARIT.

Page 22: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

22

Vuosi 2009 oli OAJ:n Lapin alueyhdistyksen 1. varsinainen toimintavuosi. Yhdistys perus-tettiin 21.11.2008 Rovaniemellä ja OAJ:n hal-litus hyväksyi yhdistyksen jäsenyhdistykseksi 1.1.2009 alkaen. Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 3.7.2009. Uuden yhdistyksen tar-koituksena on selkeyttää ja tehostaa opetta-jien paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Tehtäviin kuuluu mm. vaikuttaminen OAJ:n tavoitteiden toteuttamisessa maakunnan ta-solla. Samalla alueyhdistys edistää yhteisiä alueellisia hankkeita ja eri jäsenryhmien vä-listä alueellista yhteistyötä.

OAJ:n Lapin alueyhdistys käyttää itses-tään lyhyesti nimeä OAJ Lappi. Sen organi-saatio jakautuu kolmeen alueelliseen jaok-seen: jaoksia ovat siis Pohjois-Lappi, Keski-Lappi ja Länsi-Pohja. Sääntöjen mukaan re-kisteröityjä paikallisyhdistyksiä alueyhdistyk-sessä on 22. Pohjois-Lapin jaoksen paikallis-yhdistyksiä ovat: Kittilä, Enontekiö, Utsjoki, Pelkosenniemi, Inari, Sodankylä, Kolari, Sa-

OAJ:n Lapin alueyhdistyksen organisaatiosta

vukoski ja Muonio. Keski-Lapin jaoksen pai-kallisyhdistyksiä ovat; Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Posio, Ranua ja Pello. Länsi-Pohjan ja-oksen paikallisyhdistyksiä ovat; Kemi, Tornio, Ylitornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Lap-pia. Jäsenmäärä yhteensä näissä on 3425.

Alueyhdistyksessä ovat edustettuina las-tentarhanopettajat, peruskoulun ja lukion opettajat, ammatilliset opettajat ja yliopis-ton lehtorit koko Lapista. Hallituksessa on yh-teensä 19 henkilöä. Sääntöjen mukaisia toi-mielimiä ovat vuosikokoukset ja hallitus.

Tavallisen opettajan näkökulmasta tär-keimmän työn tekee edelleen oman paikka-kunnan tai työpaikan paikallisyhdistys, jon-ka työtä alueyhdistys tukee. Oma paikallis-yhdistys vastaa arkisesta työstä ja paikalli-sesta edunvalvonnasta, ja sillä on yhä neu-votteluoikeudet paikallisissa neuvotteluissa. Alueyhdistys keskittyy maakunnalliseen toi-mintaan, ja antamaan tarvittaessa neuvotte-lutukea paikallisyhdistyksien neuvottelijoille.

OAJ LAPPI hallituksen jäsenet 2010-2011Puheenjohtaja Marita Kukkola, Kemi, (YSI) ([email protected] )I Varapuheenjohtaja Outi Ylitapio-Mäntylä, Rovaniemi, (YLL) [email protected] II Varapuheenjohtaja Hannamari Löf-Pentinpuro, Kolari, (LTO) [email protected] Sihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi, Rovaniemi, aluetoimisto, [email protected]

Länsi-Pohjan jaos:Marita Kukkola YSIAki Luosujärvi YSIKyösti Miettinen YSIRaija Kurki OAOMarkku Saastamoinen OAOTeija Sauvolainen LTO

Keski-Lapin jaos:Petri Veikkolainen YSIPetri Kärri YSITuula Häyrinen OAORitva Lampela OAOBirgitta Elo LTOTanja Rantala LTOOuti Ylitapio-Mäntylä YLL

Pohjois-Lapin jaos:Eija Arvola YSIElina Sinisaari YSITiina Kyrö LTO HannamariLöf-Pentinpuro LTOPekka Tjäderhane YSISirpa Pelkonen YSI

Opetusalan ammattijärjestö OAJ Lapin aluetoimistoKorkalonkatu 18 c 2, 3-kerros, 96200 RovaniemiPuh. (016) 313 212, sähköposti: [email protected] Avoinna: ma klo 10-16, ti-ke 10-15, pe 10-14www.oajlappi.fi

Page 23: OAJ Lappi 1/2010

23

OAJ LAPPI

OAJ LAPPI paikallisyhdistysten yhteystiedotPaikallisyhdistys Puheenjohtaja PääluottamusmiesEnontekiö Aila Keskitalo Pekka Tjäderhane [email protected] [email protected] Inari Ulla Keskitalo Eija Leivo [email protected] [email protected] Kemi Marita Kukkola Kari Filpus [email protected] kari.fi [email protected] Kemijärvi Tuula Narkilahti Petri Kärri [email protected] [email protected] Keminmaa Matti Alanärä Jukka Nikula [email protected] [email protected] Kittilä Elina Sinisaari Tero-Tapio Nikkinen [email protected] [email protected] Kolari Hannamari Löf-Pentinpuro Aarne Simu [email protected] [email protected] Lappia Raija Kurki Sami Karvonen [email protected] [email protected] Pekka Oksanen [email protected] Muonio Taisto Oikarinen Raimo Alaoja [email protected] [email protected] Pelkosenniemi Sirpa Pelkonen Veli Kairala [email protected] [email protected] Juha Nikka Saila Sirkkala [email protected] [email protected] Posio Jaana Pitkänen Markku Kummala [email protected] [email protected] Ranua Tarja Asukas-Kivijärvi Kaisa Alavuotunki-Näyhä [email protected] [email protected] Rovaniemi Jaakko Sarmola Ismo Lahtela (YSI) [email protected] [email protected] Marko Bohm (LTO) [email protected] Ritva Lampela (OAO) [email protected] Marko Karhu (YLL) [email protected] Salla Leena Hautajärvi Raimo Salmijärvi [email protected] [email protected] Savukoski Pertti Stenberg Veli Kairala [email protected] [email protected] Kyösti Miettinen Matti Poikela [email protected] [email protected] Sodankylä Ari Arvola Eila Mikkonen [email protected] [email protected] Tervola Jaana Paronen Jari Piipponen [email protected] [email protected] Tornio Raija Collin Seppo Kemppainen [email protected] [email protected] Utsjoki Kyllikki Antila Jorma Autio [email protected] [email protected] Ylitornio Tuire Kariniemi Aulikki Välimaa [email protected] [email protected]

Page 24: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

24

Ammatillisten sivut

Opinpaja-hanke starttasi tarpeesta ohjata tiettyjä opiskelijaryhmiä tutkintoon. Opet-tajat olivat huolestuneet ns. viittä vaille val-miista amk-opiskelijoista, jotka olivat vaa-rassa tipahtaa kelkasta ja jättää opinnot sik-seen. Hanke syntyi Kemi-Torniossa ja sai part-nereiksi Kajaanin amkin ja Oulun Diakin.

Hanke tarttui ohjauksen haasteeseen ja alkoi tukea opiskelijan valmistumista syste-maattisesti ammattikorkeakoulussa. Mukaan projektiin otettiin myös ennakoivasti niitä opiskelijoita, joilla arveltiin olevan valmistu-mista hidastavia ongelmia. Projektin jälkeen haluttiin siirtää hyviä tuloksia ja käytänteitä suoraan koulutusohjelmien toimintaan. Näin on käytännössä jo toimittukin. Hyvälle hank-keelle kun on ominaista sen jatkuminen han-kerahoituksen jälkeenkin. Hankkeen tuloksia voi hyödyntää hyvin muillakin kouluasteilla kuin ammattikorkeakoulussa. Opinpaja-han-ke keskittyi alkumetreiltä alkaen toimintaan, opiskelijan ohjaamiseen.

Opinpaja on auttanut opiskelijaa suoritta-maan tutkintonsa loppuun tavoiteajassa. Tut-kinnon suorittamista ajallaan voi estää mm. vanhempainvapaa, asevelvollisuus, opiske-lijan puutteet aiemmissa opinnoissa, opis-kelijavaihto ja muutto toiselle paikkakun-nalle. Tähän haasteeseen Opinpajassa on vastattu mm. hyödyntämällä tekniikan suo-mia välineitä (reaaliaikainen etäopetusjärjes-telmä LearnLinc ja verkko-oppimisympäris-tö Moodle), joiden avulla opiskelija on voi-nut suorittaa opintojaksoja paikkaan tai ai-kaan sitomatta. Pienryhmät ja intensiiviope-tus (tuki-) tietyissä aineissa ovat puolestaan paikanneet puutteita opiskelijan aiemmissa opinnoissa. Opinpajassa on annettu ns. nor-maalia kasvokkain tapahtuvaa opetusta ja ohjausta sekä tekniikan välinein mahdollis-tettua opetusta.

Opinpaja-hanke on tuonut ohjauksen näkyväksi Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa

Millainen on hyvä ohjaus?Opintojen ohjauksen tulee olla ennakoivaa, tulevien tilanteiden miettimistä. Uuden opis-kelijan kokonaistilanteen kartoitus tehdään tuutorointi- ja ohjausmenetelmin heti en-simmäisellä lukukaudella opintojen alussa. Opettaja ja opinto-ohjaaja kartoittavat opis-kelijan kanssa yhdessä mm. mahdolliset kom-pastuskivet opinnoissa. Joskus kyse on opis-kelijan tavoitteesta valmistua etupainottei-sesti, ennen varsinaista valmistumisaikaa. Tä-hänkin Opinpaja on antanut tukea. Opiske-lijaa on tuettu Opinpajassa opintojen alus-sa, keskivaiheella ja lopussa. Hyvässä ohja-uksessa otetaan opiskelijan kokonaistilan-ne huomioon.

Mitä on saatu aikaan?Partnereiden toiminta on ollut monimuotois-ta. Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opin-paja tuotti uutta toimintaa insinöörikoulu-tuksen Tuutorituvassa sekä Elektroniikka- ja radiokerhossa. Tehtäväklinikassa suomen-kieliset ja vieraskieliset opiskelijat saivat tu-kea opinnäytteen eli lopputyön tekemisessä.

Oulun Diakissa Opinpaja selkiytti ohjaus-prosesseja ja työnjakoa. Siellä myös kehitet-tiin uutta toimintaa lääkelaskujen opettami-sessa sekä kielten preppauskursseilla.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu kes-kittyi uuden teknologian pedagogisen hyö-dyntämisen lisäksi opinnäytetyöprosessiin, mm. kaupan ja kulttuurin Superklinikalla. Siel-tä saatiin hyviä tuloksia valmistumassa ole-ville, jotka olivat muuttaneet toiselle paikka-kunnalle. Pienryhmäopetus tietyissä aineissa (talousaineet, kielet, insinööriaineet, kirjoit-taminen) toi lisäksi hyviä tuloksia valmistu-neiden määrässä: jopa 15 % nousu tutkinto-jen määrässä. KTAMK toimitti julkaisun hank-keesta. Se on luettavissa www.tokem.fi sivul-

Page 25: OAJ Lappi 1/2010

25

OAJ LAPPIAmmatillisten sivut

la http://www.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Lausas_A_3_2009.pdf

Jatkohanke?Kaiken kaikkiaan Opinpaja ottaa huomioon opiskelijan kokonaistilanteen, mahdollisuu-det, voimavarat ja tavoitteet kohti tutkin-toa. Pohjoisen ammattikorkeakoulut halua-vat myös valmistuneiden jäävän alueelle hyö-dyntämään elinkeinoelämää. Opinpajan jat-kohanke voisikin hyvin liittyä työelämäyhteis-työhön, opiskelijan yrittäjyyteen rohkaisemi-seen ja uuden työn luomiseen..

Opinpajan tuloksia on lisäksi yhteistyön li-sääntyminen ammattikorkeakoulujen ja omi-en toimialojen välillä. Hyviä käytänteitä vaih-dettiin puolin ja toisin. Innovatiiviset kipinät ovat sinkoilleet sinne tänne ja herättäneet intoa lähteä kokeilemaan uusia – ja joskus myös vanhoja hyväksi havaittuja - ohjausme-netelmiä. Loppujen lopuksi kyse on opiskeli-jasta välittämisestä, joka näkyy myös valmis-tuneiden tilastoissa. Opinpajan tavoite saa-da opiskelija valmiiksi ajoissa on myös valta-kunnallinen tavoite korkeakoulumaailmassa. Opinpajassa on yhdistynyt affektiivinen puo-li eli opiskelijan tukeminen ja ohjaus sekä ta-loudellinen, opiskelutehokkuuden ja proses-sien tarkistaminen oppilaitoksissa.

Faktalaatikko:

Opinpaja on korkeakouluopiskelijan opinto-jen ohjaukseen liittyvä hanke• MIKÄ Opinpaja 2008 -2009, Opetusminis-teriön rahoitusta• KETKÄ Kemi-Tornion ammattikorkeakou-lu koordinoi, projektipäällikkö lehtori Raija Lummi sekä partnerit: Kajaanin ammattikor-keakoulu ja Oulun Diakin yksikkö• MITÄ Opiskelijan ohjaamista tutkintoon myös uudella tekniikalla• MIKSI Keskeyttämisten vähentäminen ja lä-päisyasteen lisääminen• MITEN Ennakoimalla opintojen mahdol-lisia esteitä tai viivytyksiä järjestelmällisesti• TULOS valmistuneiden määrän kasvu ja uu-det innovaatiot •Opinpajasta tehtiin julkaisu toukokuussa 2009, Pia-Maria Lausas (toim.)• Meneillään on hankkeen tulosten esittelyä laajemmalti koulukentälle• KTAMK: perustettu 1992, opiskelijoita 2 800, koulutusohjelmia on yhteensä 15 kpl., joista osa on vieraskielisiä, ylempään amk-tutkintoon valmistavia koulutusohjelmia on 4• Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulu: pe-rustettu 2000, opiskelijoita Oulussa 300, kou-lutusohjelmia Oulussa 2 kpl ja koko Diakonia amk:ssa yhteensä 3 kpl. ylempään amk-tut-kintoon valmistavaa koulutusohjelmaa• Kajaanin ammattikorkeakoulu: perustettu 1992, opiskelijoita 2000, henkilökuntaa 200, koulutusohjelmia 12 kpl. ja ylempään amk-tutkintoon valmistavia ohjelmia 3 kpl.

Projektipäällikkö, lehtori ja opinto-ohjaaja Raija Lummi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta.

KTAMK:n opinto-ohjaajat ja lehtorit vasemmalta Jouko Uusitalo (kulttuuri), Martta Ruottu (tekniik-ka) ja hankkeen projektipäällikkönä toiminut Rai-ja Lummi (kauppa).

Page 26: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

26

Pedagogisia yhdistyksiä

Lapin Kieltenopettajat ry

Puheenjohtaja Katriina Volmanen, Napapiirin yläaste [email protected] Sihteeri Riitta Hurtig, Lyseonpuiston lukio Rovaniemi, [email protected]

• pitää yhteyttä Suomen Kieltenopettajien liiton hallitukseen ja eri kieliyhdistyksiin sekä eri oppilaitosten kieltenopettajiin

• järjestää jäsenilleen koulutus-ja virkistysti-laisuuksia

• kampanjoi valinnaiskielten puolesta• seuraa kielten yo-kokeiden uudistamista

sekä lukion kieltenopettajien työmäärän muutosta sen yhteydessä

• seuraa kieltenopettajien asemaa kaikissa koulumuodoissa

Lapin Äidinkielen opettajat ry.

Puheenjohtaja Tuija Hyvönen, [email protected] Sihteeri Jaakko Sarmola, [email protected] Toiminta: Yhdistys järjestää jäsenilleen erilai-sia keskustelu-, virkistys- ja koulutustilaisuuk-sia. Esimerkiksi järjestetään jouluruokailu, teatteri-iltoja, kahvikeskusteluja jne. Yhdistys toimii yhteistyössä muiden yhdistysten kans-sa ja vaikuttaa siihen, että alueen äidinkie-len ja kirjallisuuden opettajat saavat täyden-nyskoulutusta. Valtakunnallisesti yhdistys vai-kuttaa myös: Jaakko Sarmola on ÄOL:n hal-lituksessa ja Tuula Saraniemi on Neuvottelu-kunnan puheenjohtaja sekä hallituksen jäsen. Yhdistys tiedottaa toiminnastaan jäsenkirjein sekä ÄOL:n jäsensivuilla.

Pedagogisia yhdistyksiä

Lapin Tekstiilityön opettajat ry

Puheenjohtaja Riitta Pietarila, [email protected] Sihteeri Helinä Harjuniemi, [email protected]

Lapin Kuvataideopettajat KUVATA ry

Puheenjohtaja Kristiina Ylinärä-Tikkala, [email protected] Aino Peltola, [email protected]

Lapin Kuvataideopettajien yhdistys KUVATA ry on toiminut kymmenen vuotta lappilais-ten kuvataideopettajien yhteisönä. Pohjoi-sessa taidekasvattajat toimivat maantieteel-lisesti laajalla alueella, lähin kuvataideopet-taja voi olla hyvinkin kaukana, siksi KUVATA toimii luontevana yhteistyöfoorumina ja ver-taistukena. Toisaalta pohjoisessa lähin kolle-ga voi joskus löytyä väylän tai vuonon takaa naapurimaasta.

Siksi olikin varsin luontevaa järjestää juh-lavuoden toinen näyttely juuri valtakunnan rajalla Haaparannalla yhdessä ruotsalais-ten kuvataideopettajien kanssa. Ensimmäi-nen 10-vuotisnäyttely pidettiin Rovaniemel-lä. Näihin molempiin jäsenten omaa taidet-ta esitteleviin näyttelyihin osallistui kuvatai-deopettajia useista Lapin kunnista. Omakoh-tainen kuvallinen työskentely on luonnollinen osa ammattia. Itse koettu taiteellinen proses-si auttaa ymmärtämään oppilaan ponnistelu-ja kuvan tekemisessä.

Kuvatalaiset myös jakavat osaamistaan jä-senten kesken. Näillä jäsenten vetämillä kurs-seilla on opiskeltu mm. erilaisia keramiikan ja kankaanpainon ilmaisumahdollisuuksia ja seuraavana ideoinnissa on mediakasvatuk-seen liittyvä kurssi. Läheinen yhteistyö La-

Page 27: OAJ Lappi 1/2010

Pedagogisia yhdistyksiä

27

OAJ LAPPI

pin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa tarjoaa myös koulutusmahdollisuuksia, tänä vuonna erityisesti kestävään kehitykseen liit-tyvää taidekasvatuksen pohdintaa. Olemme yhdistyksenä mukana valtakunnallisten, kes-tävään kehitykseen profi loituneiden taide-kasvatusnäyttelyiden ”Polkuja, Pathways” järjestelyissä. Lapin yliopistolla ja Arktiku-missa esiteltävät näyttelyt ovat osa kesäkuus-sa Rovaniemellä pidettävää kansainvälistä InSEA:n taidekasvatuskongressia.

Lapin Kuvataideopettajat järjestävät myös taidematkoja, pääosin oman maakun-nan taidekohteisiin. Tänä vuonna kutsumme jäsenet ja muutkin kiinnostuneet heti elo-kuussa tutustumaan taidekasvatusnäyttelyyn Arktikumin tiloissa ja sitten maalausretkelle Ounasvaaran upeaan luontoon. Lisäksi hy-vin alkanut yhteistyö ruotsalaisten taidekas-vattajien kanssa jatkuu tapaamisilla. Kansain-välinen keskustelu on kiintoisaa myös, kun seuraamme keskustelua suomalaisen pe-ruskoulun uudistamistarpeista. Opetushalli-tuksen tuntijakotyöryhmä ja monet kannan-otot lehdistössä ovat kiinnittäneet huomiota taito-ja taideaineiden merkitykseen lapsen ja

nuoren kasvussa. Toimimme yhteistyössä val-takunnallisen Kuvataideopettajat ry:n kans-sa ja odotamme tietenkin, että tilanne taito-ja taideaineiden kohdalla korjaantuu uudes-sa tuntijaossa

Lisätietoja KUVATAn toiminnasta anne-taan ja uusia vinkkejä toimintaan otetaan vastaan, kun otat yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin.

Lapin opinto-ohjaus ry

Puheenjohtaja Sinikka Kuukasjärvi-Kantoopinto-ohjaaja, Ounasvaaran yläaste, puh. 040-5336513Sihteeri Tuija Ristimellaopinto-ohjaaja, Ounasvaaran yläaste, puh. 040-5336463

Yhdistyksen tarkoituksena on työskennellä oppilaanohjauksen kehittämiseksi, opinto-ohjaajien ammattitaidon parantamiseksi, hy-vän yhteishengen ja yhteenkuuluvaisuuden edistämiseksi jäsenistössä sekä valvoa jäse-nistön yleisiä ammatillisia etuja.

Eliina Kolehmaisen maalaus ”Laulava puu”. Haaparannan näyttelystä lokakuulta 2009.

Kuva: Aleksi Tikkala

Page 28: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

28

Suomalainen koulutus on saanut viime vuosina laajaa kansainvälistä tunnustusta. Koulutusympä-ristöjämme ja opetuksemme laatua on käyty häm-mästelemässä ympäri maapalloa. Suomalainen opettajankoulutus on onnistunut vastaamaan yh-teiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Perintei-sen opettamisen, ohjaamisen ja kasvattamisen rinnalle on tullut uusia tehtäviä. Opettajalta vaa-ditaan entistä enemmän ihmissuhde- ja vuorovai-kutustaitoja. Silti on hyvä muistaa, että opettaja on edelleen opettaja ja kasvattaja, ei terveydenhoita-ja tai psykologi.

Mielestäni nämä onnistumiset eivät ole hei-jastuneet edunvalvontaan. Meillä ei käy vierailijoi-ta tutustumassa siihen, kuinka sopimukset neuvo-tellaan paikallisella tasolla. Emmekä ole viemässä neuvottelukulttuuria ulkomaille. Miksi? Meillä oli-si varmasti jo tietoa ja taitoa tästä, sillä 2000-luvul-la paikallisten sopimusten neuvottelu on tullut tu-tuksi paikallisyhdistyksille.

Mielestäni siitä mistä neuvotellaan, ja mitä vel-vollisuuksia molemmilla osapuolilla on, ohjeiste-taan hyvin selkeästi mm. alla olevilla ohjeilla:

A. 5 § Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano (OVTES ja KVTES)Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat pai-kallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluis-sa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasialli-nen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuk-sien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasaver-taisesti neuvotteluosapuolia.

B. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat (YT-laki)Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimin-nassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka kos-kevat:

1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikut-tavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan pal-velurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välises-sä yhteistyössä;

Sopimustekstien tulkinnallisuus paikallisissa neuvotteluissa

2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaat-teita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaiku-tuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta;

3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäi-seen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suun-nitelmia; sekä

4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toi-meenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Ongelmaksi on mielestäni muodostunut YT-laki. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta hyvin useasti työnantajapuoli unohtaa lain hen-gen. Eli melkeinpä kaikista henkilöstöä koskevista muutoksista tulisi neuvotella jo hyvissä ajoissa etu-käteen. Hyvin monesti aloitteentekijäksi neuvotte-luille joutuu paikallisyhdistys.

Toinen ongelma on sopimusten pykälien tul-kinnanvaraisuus. Varsin monesti neuvotteluissa joudutaan tilanteeseen, jossa työnantajapuoli ky-syy lisäneuvoja kunnalliselta työmarkkinalaitoksel-ta ja työntekijäpuoli OAJ:stä. Saadut ohjeet ovat molemmille osapuolille varsin selvät. Ongelma on siinä, että ohjeet ovat täysin erilaiset. Pitäisikö paikallisista neuvotteluista luopua, kun pääsopija-järjestöillä on niin erilaisia sopimustulkintoja? Toi-saalta monesti neuvotteluissa on kysymys vain pe-riaatteesta, ei niinkään suurista summista. Tässä jos missä työnantaja voi aiheuttaa itselleen kauaskan-toista hallaa omalla toiminnallaan esim. työntekijän kokiessa motivaation puutetta omassa työssään.

Voi vain arvata mitä tämä uusien sopimusten tuloksellisuus-termi tulee aiheuttamaan. Uskon, että useat luottamusmiehet tulevat saamaan mitä erilaisimpia näkemyksiä vastapuolelta termin avaa-miseksi. Jotenkin tuntuu, että nyt pitäisi sopimuk-sista saada ensin pääsopijajärjestöjen selkeä yhtei-nen näkemys ja sitten vasta jalkauttaa sopimukset paikalliselle tasolle neuvoteltaviksi.

PalkkasihteeriKari Filpus

psi.

Page 29: OAJ Lappi 1/2010

29

OAJ LAPPI

”Ne ovat menneen talven lumia”- sanotaan, kun jokin on auttamattomasti ohi. Lumet tu-levat aina uusina ja sulavat keväällä. Lumi ku-vastaa elämän kiertokulkua.. Se on aina uusi, mutta oikeastaan se on samaa vettä, joka pallollamme kiertää eri muodoissa.

Lumi on hyvä monelle, niin on ollut ja on. Lumen myötä tulevat hiihto-, reki- ja mootto-rikelkkakelit. Kun kouluun kuljettiin ennen, lu-

Lumiamen tultua sukset olivat kulkuneuvo, ratkai-sevasti parempi kuin kulkea jalan. Saattoi oi-kaista poikkimaisin, että matka lyheni. Latu tosin oli usein, erityisesti maanantaiaamuisin ummessa. Talvellahan oli joko pakkanen, sa-toi lunta tai muuten vain tuiskutti, aivan niin kuin kuluvana talvenakin on ollut.

Kun tulee lauhempaa, on mukava tehdä lumiukkoja tai peräti lumilinna. Illaksi haus-

Kuv

a: L

iisa

Hal

one

n-La

iti

Page 30: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

30

kuutta tuovat lumilyhdyt, jotka on rakennet-tu nuoskalumen aikana. Nykypäivien ilmiöi-tä ovat lumiveistokset, jotka on rakennettu poistamisperiaatteella muotteihin tehdyistä lumikuutioista. Ja sitten odotetaan, että pak-kaset jatkuisivat eikä sataisi kovin paljon lisää lunta niiden päälle. Ja onpa lumilinnasta ai-van matkailuvaltiksikin asti.

Lumi on aivan mukava silloinkin, kun sitä on vielä niin vähän, että ei ole vielä hiihtoke-liä. Kerran kouluaikana oli juuri sellainen vä-häinen lumi, että saattoi hyvin kävellä missä vain ja jäljet jäivät. Koulumatkalla tehtiin kar-hunrengas suolle ja siinä sitten juostiin myö-häiseen iltaan. Kotona olivat jo vähän ihme-telleet, kun koulukkaita ei kuulunut taval-liseen aikaan. Ilta oli jo hämärtynyt, mutta kuun valossa oli hyvä juosta karhunrengasta eikä siinä ajankulua huomannut. Suo oli jää-tynyt kovaksi ja lunta oli vain sen verran, että se ei menoa haitannut.

Kerran maanantaiaamuna syksyllä oli vii-konloppuna tullut huomattava määrä lunta. Koulukkaat, 13-, 11- ja 9- vuotiaat, itse olin keskimmäinen, saimme idean, että lähde-täänkin oikaisemaan kävellen kairan poikki. Ajatus ja päätös tulivat parin kilometrin pääs-sä kotoa koulumatkalla. Metsään vain. Mat-kaa oli siitä paikasta, Karhumaansuolta, kou-luun yli viisi kilometriä. Aukeilla oli kohtalai-sen hyvä kävellä, mutta metsäisillä kankailla lumi oli kinostunut yli puolen metrin nietok-siksi. Kahlominen vaati ponnisteluja. Ei kui-tenkaan palattu kesken, kun kerta oli lähdet-ty. Matkanteko oli hidasta ja seurauksena oli, että koulusta myöhästyttiin kokonainen tun-ti. Vaatteetkin olivat kastuneet, kun lunta oli tarttunut joka puolelle. Kotiin mentiin koulu-päivän jälkeen tietä pitkin.

Keskitalven lumilla oli useinkin pimeää tai sitten kuu valaisi. Silloin oli myös revontulia ja tähtiä, että ei ollut aivan pimeää muuten kuin pilvisellä lauhalla säällä.. Naapuriin, Ma-tin talolle oli aina latu auki. Siellä käytiin jopa viikoittain, hiihtäen tai hevosella. Joskus kuu-tamoillalla lähdettiin suksilla aivan huvikseen vain, hiihtelemään ja tehtiin samanlaisia jälkiä suksilla kuin nykyisin luisteluhiihdossa tulee. Niin tehtiin, kun oli hanki, että suksi ei upot-tanut. Erikoisesti kuun valo yllytti sellaiseen.

Keväämmällä, kun aamulla oli kova pak-kanen, aurinko lämmitti ja päivällä saattoi olla jopa aivan vesikeli. Suksenjäljet olivat sen verran syvennyksessä, että lumi ei ollut joka paikassa alkanut sulaa, keli oli hyvin luistava. Kun suvea oli ollut muutamana päivänä, tuli aivan lentokeli, suksenjäljissä lumen päällä oli päivän aikana sulaneesta lumesta jääkerros, yön aikana jäätynyt, ja silloin alamäissä luisti hyvin. Lentokelit jatkuivat enimmäkseen niin kauan kuin lunta riitti.

Huhtikuulla alkoi jo näkyä pälviä puiden juurilla ja latojen seinustoilla. Kuloheinän pil-kahtaminen lumen alta ja jäniksen jälkien ku-vioima hanki toivat mukavan kesäisen tuulah-duksen ja alkoi taas odottaa kesää. Aurinko paistoi ja alkoi jo kuulua lintujen ääniä. Valo hallitsi kaikkea. Pian olivat talvella tehdyt lu-miukot, lumilinnat ja lumilyhdyt sulaneet. Tal-vitiet alkoivat upottaa ja sukset kulkivat poh-jia myöten. Ladut ja lumikinokset alkoivat olla menneen talven lumia.

Aurinko lämmitti ja kesä oli tulossa.Liisa Halonen-Laiti

Page 31: OAJ Lappi 1/2010

31

OAJ LAPPI

Enemmän Hyviä PalvelujaHotelli Luostotunturissa

Uudet huoneet

Uudet kokoustilat

Ametistikylpylä

Wellness hoidot

Luostontie 1, 99555 Luosto, Puh. 016-620 400

[email protected]

WWW.LUOSTOTUNTURI.COM

Tanssia jakaraokea.

Huippusolisteja ja bändeja.

Hyvää seuraaympäri

vuoden.

Tervetuloaravintola-maailmaammeherkuttelemaanja viihtymään.

Pidä

täm

me

oike

udet

muu

toks

iin

Elämyksiäja ohjelmaa

vuodenjokaisellepäivälle.

Katso ohjelmatkotisivuiltamme.

Pyydä esitevastaanotosta.

Page 32: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

32

Tutkittuja juttuja

Outi Ylitapio-Mäntylä

1. Väitöskirjan nimi ja väitösajankohta?Ylitapio-Mäntylä, Outi 2009: Lastentarhan-opettajien jaettuja muisteluja sukupuoles-ta ja vallasta arjen käytännöissä. Rovanie-mi: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lap-poniensis 171. Väittelin 12.12.2009.

Julkaisun myynti: Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopiston-katu 8, Rovaniemi), p. (016) 341 2924, [email protected] , verkkotilaukset: www.ulap-land.fi /julkaisut

2. Mikä innosti väitöstutkimuksen tekemiseen?Tutkiminen ja tutkijan työn innostuksen kipi-nä heräsi minussa voimakkaana kasvatustie-teen maisteriopintojen vaiheessa, kun aloin työstää gradua. Samaan aikaan työstäessäni gradua istuin kuuntelemassa fi losofi an luen-toja ja aloin pohtia tietämiseen ja tietoon liit-tyviä fi losofi sia käsityksiä ja määrittelyjä. Yh-teiskunnalliset ja kulttuuriset käytännöt aloin nähdä toisin kuunnellessani sukupuolen tut-kimuksen luentoja. Tutkimukseen liittyvät ou-dot ja vieraat käsitteet kuten metodi, empi-ria, analyysi, epistemologia ja metodologia alkoivat pikkuhiljaa avautua minulle lukiessa-ni erilaisia tutkimuksia ja tutkimuskirjallisuut-ta. Kipinästä oli tullut palava halu jatkaa tut-kimuksen tekemistä maisteriksi valmistumi-sen jälkeenkin.

Väitöstutkimuksen alkutaipaleella hapui-levana tutkijana mietin eri vaihtoehtoja tut-kimuksen aiheen rajauksen ja menetelmi-en suhteen. Tekemäni tutkimussuunnitel-ma muuttuikin radikaalisti ensimmäisen jat-ko-opiskelu vuoden jälkeen. Tällöin pääsin vauhtiin ja kiinnostuin tutkimaan valtaa ja kasvatuksen sukupuolistavia käytäntöjä las-tentarhanopettajan työssä. Aloin kerätä las-tentarhanopettajan tarinoita kasvatuksesta,

opettamisesta ja opettajuudesta muistelu-työmenetelmällä, jossa työskennellään ryh-mässä omia muistoja ja kokemuksia jakaen. Oma aikaisempi työ lastentarhanopettajana oli myös innoittava tekijä aiheen valinnassa, sillä olin tajunnut sukupuolen tutkimukseen liittyviä opintoja opiskellessani oman suku-puolistavan toimintani kasvattajana ja opet-tajana. Olin ohjannut poikia rajuihin fyysisiin leikkeihin jumppasaliin ja tytöille olin tarjon-nut rauhallisempia kotileikkejä.

Myös tutkimukseni tulokset kuvastavat, kuinka lastentarhanopettajat ajattelevat koh-televansa lapsia tasa-arvoisesti, mutta eivät välttämättä näe sukupuolistavia käytäntöjä omassa toiminnassaan ja puheessaan. Kas-vattajat, toiset lapset ja koko lapsen lähipiiri määrittelevät, millaiset lelut ja leikit kuuluvat tytöille ja pojille ja millainen käyttäytyminen on sopivaa. Päiväkodin työnjakokin voi tuot-taa sukupuolistavia käytäntöjä. Mies ohjaa poikia miestapaisiin töihin kuten puutöihin ja pelaamaan jalkapalloa tai sählyä. Nainen puolestaan ohjaa tyttöjä naistapaisiin töihin sormivirkkaamaan tai taitoluistelemaan.

3. Mikä on väitöstutkimuksen paras anti tekijälle?Valitsemani tutkimusmenetelmä muistelu-työ osoittautui haastavasi ja samalla rikkaak-si menetelmäksi. Sen avulla sain käsiini mo-nipuolisen aineiston. Olin itsekin tutkijana tuottamassa aineistoa, mikä on muistelutyö-menetelmän lähtökohtana. Tutkimus oli mi-nulle antoisaa myös siinä mielessä, että sain pohtia omaa lastentarhanopettajuuttani. Eri-tyisesti työstäessäni väitöskirjan käsikirjoitus-ta esitarkastusvaiheeseen ymmärsin, että tut-kimukseni oli ollut myös matka omaan opet-tajuuteeni.

Kollektiiviset ryhmäkeskustelut olivat voi-maannuttavia niin tutkijalle ja ennen kaik-kea tutkimukseeni osallistuville lastentarhan-opettajille, jotka kokivat työskentelyn työn-

Väitelleitä opettajia

Page 33: OAJ Lappi 1/2010

33

OAJ LAPPITutkittuja juttuja

ohjaukselliseksi. Ryhmässä muistelu ja muis-telutyöskentelyn luonne antoivat ryhmään osallistujille mahdollisuuden puhua työstään. Yhteisissä, jaetuissa keskusteluissa oli usein eheyttävää voimaa, joka auttoi opettajaa kohtaamaan työssään jokapäiväiset haasteel-liset tehtävät. Muistelutyömenetelmän työn-ohjauksellisuuden ja terapeuttisuuden ele-mentit haastoivat minut pohtimaan tutkimuk-sen eettisiä näkökulmia erityisen huolella.

Ennen väitöstilaisuutta kävin puhumassa tutkimuksestani kasvatustieteen päivillä Tam-pereella marraskuussa 2009 Tasa-arvo- ja su-kupuolitietoinen pedagogikka -seminaaris-sa. Ilahduttavaa oli kuulla lastentarhanopet-tajaopiskelijoiden palaute: He pitivät tärkeä-nä, että valtaan ja sukupuoleen liittyvistä asi-oita puhuttaisiin opiskeluaikana. He sanoi-vat, että heidän opiskeluissa ei ole puhut-tu sukupuolen ja vallan merkityksistä kasva-tus- ja opetustyössä. Myös tutkimukseni val-mistuttua olen saanut kuulla myönteistä pa-lautetta kentän lastentarhanopettajilta, van-

hemmilta ja muilta opettajilta. Tämä palaute on lämmittänyt mieltäni ja rohkaisee minua jatkamaan haastavalla tutkijanuralla.

Outi Ylitapio-Mäntylä

Mirja Hiltunen

Väitöskirjasi nimi ja väitösajankohta? Väitte-lin 18.4.2009

Hiltunen, M. 2009. Yhteisöllinen taidekasva-tus. Performatiivisesti pohjoisissa sosiokult-tuurisissa ympäristöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 160, Rovaniemi: Lapin yliopis-tokustannus. Available at: http://www.ulapland.fi /?Deptid=28914

Väitöskirja: Lapin yliopisto, ISSN: 0788-7604, ISBN: 978-952-484-289-1Julkaisun myynti ja tilaukset yliopiston pääkirjastoTiede- ja taidekirjakauppa Tila puh. 016-3412924, fax 016-341 [email protected]

2. Mikä innosti väitöstutkimuksen tekemiseen?Taidekasvatuksen alan kehittämiseen ja sa-malla konkreettiseen pohjoisten alueiden ke-hittämistyöhön osallistuminen on innostanut tutkimuksen tekoon. Taidekasvatuksen mer-

y

Kuv

a: N

iina

Huu

sko

nen

Kuv

a: A

rto

Män

tylä

Page 34: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

34

Tutkittuja juttuja

kityksen näkeminen laajasti osana erilaisten yhteisöjen arkea, taiteen tarkastelu yhteis-kunnallisesta näkökulmasta, taiteen, hyvin-voinnin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kysy-mysten pohtiminen johtivat tarkastelemaan taidekasvatuksen yhteisöllisiä kysymyksiä.

Tutkimukseni tavoitteena on kehittää yh-teisöllisen taidekasvatuksen teoriaa sekä käy-täntöä pohjoisen haja-asutusseuduilla mo-nialaisten hankkeiden ja kuvataideopettaja-koulutuksen vuorovaikutuksessa. Tarkastelen tutkimuksessani monivuotisia taidekasvatus-hankkeita, joissa on etsitty pohjoisten kyli-en ja nykytaiteen välistä vuorovaikutusta. In-nostus on syttynyt käytännön kokemuksista hankkeiden parissa. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen taidetoiminnan parissa sekä tietei-denvälinen vuorovaikutus niin Lapin yliopis-tossa kuin kansainvälissä yhteyksissä ovat vuosien myötä vain vahvistaneet innostusta-

ni. Toimintatutkimuksena toteutettu väitös-kirjatyö on luonteva osa yhteisöllisen taide-kasvatuksen kehittämistyötä.

3. Mikä oli väitöstutkimuksen paras anti tekijälle?Monialaisiin hankkeisiin osallistuminen ja toi-minnan dialogisuus! Yhteisöllisessä taide-kasvatuksessa kaikki ovat oppijoita. Toimin-nassa on mahdollistunut eri-ikäisten ja eri kulttuurisista taustoista kotoisin olevien ih-misten vuoropuhelu. Samalla olemme yhdes-sä kehittäneet uusia kulttuurituotteita alueel-la, jossa luontaiselinkeinot kohtaavat elämys-teollisuuden ja matkailu paikallisten ihmisten arkisen elämänpiirin.

Toimintatutkimuksessani on kyse myös tulevien kuvataideopettajien käytännön val-miuksien ja tietoisuuden lisäämisestä, heidän opettajuutensa kehittymisprosessien edistä-misestä. Keskeistä itselleni tutkijana on luon-nollisesti, että tutkimuksen parissa oma ym-märrykseni paitsi yhteisöllisestä taidekasva-tuksesta myös pohjoisen sosiokulttuurisesta ympäristöstä on syventynyt.

Väitöstutkimuksen paras anti minulle on-kin ollut huomata että yleisten taidekasva-tuksen tavoitteiden lisäksi yhteisöllinen tai-dekasvatus on konkreettisesti vaikuttanut ympäristöjen ja yhteisöjen laatuun niin kou-luissa kuin koulun ulkopuolella sekä osallis-tunut ruohonjuuritason toiminnan kautta laa-jemmin pohjoisten kylien kehittämiseen. On upeaa todeta, että kehittämistyöllä voi nähdä olevan merkitystä paikallistasoa laajemmin myös valtakunnallisesti ja että se on saanut huomiota osakseen lisäksi maamme rajojen ulkopuolella. Hankkeista saatu palaute ja jul-kisuus sekä uusien yhteistyötahojen innostu-minen ja yhteydenotot kertovat osaltaan ke-hittämistyön toimivuudesta, ajankohtaisuu-desta ja havahduttavuudesta.

Kuva: Mirja Hiltunen

Page 35: OAJ Lappi 1/2010

35

OAJ LAPPI

Aluehallintouudistus on vaikuttanut erityi-sesti opetusministeriön hallinnonalan palve-lujen sijoittumiseen aluehallinnossa. Sivistys-toimen palvelut ovat 1.1.2010 alkaen jakautu-neet kolmeen virastoon:

Lapin aluehallintovirastoon (AVI) sijoittu-vat mm. oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus-turvaa sekä yleissivistävää koulutusta koske-vat asiat ja henkilöstö.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukseen (ELY) sijoittuvat mm. ammatillis-ta ja aikuiskoulutusta, oppilaitosrakentamis-ta sekä opetusmi-nisteriön hallinnonalan ESR -hankkeita, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoin-ta koskevat asiat ja henkilöstö.

Maakunnan liittoon sijoittuvat EAKR -hankkeita koskevat asiat ja henkilöstö.

Eräitä sivistystoimen tehtäviä, esimerkik-si opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, Osaava-hankkeen toimeenpanoa, alueen si-vistystoimen peruspalvelujen arviointia ja lä-hialueyhteistyötä koskevia asioita hoide-taan yhteistyössä AVIn ja ELYn kesken.

Sivistystoimen yhteystiedot virastoittain ja asiaryhmittäin ovat seuraavat:1. Lapin aluehallintovirasto ([email protected] )• yleissivistävä koulutus ja oikeusturva, sivistystoimentarkastaja Elisa Suutala, puh. 040 578 0262• saamelaiskoulutus, sivistystoimentarkastaja Kari Torikka, puh. 0400 188 472• peruspalvelujen arviointi, opetustoimen ti-

lastot ja varautumisasiat, erikoissuunnitte-lija Marjatta Tarkiainen, puh. 040 730 1899

• peruspalvelujen arviointi, Osaava-hank-keen toimeenpanoon liittyvät tehtävät, täydennyskoulutukseen liittyvät tehtävät,

suunnittelija Aune Kina, puh. 040 716 9999• täydennyskoulutuksen käytännön järjeste-

lyt ja ilmoittautumiset sekä valtionavustus-ten maksatus,

osastosihteeri Marketta Enbuska, puh. 040 708 0731

Sivistystoimen palvelut aluehallinnossa

Opetustoimen palvelut kuuluvat aluehallin-tovirastossa peruspalvelut, oikeusturva ja lu-vat -vastuualueelle. Vastuualueen johtaja on Raimo Pantti.

2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus ([email protected] )

• ammatillinen ja aikuiskoulutus, sivistystoi-mentarkastaja Kauko Kunnari, puh. 040 526 5098 ja sivistystoimentarkastaja An-na-Liisa Eeronheimo, puh. 040 761 7752

• oppilaitos-, kirjasto- ja liikuntapaikkara-kentaminen, erikoissuunnittelija

Marjatta Huhtala, puh. 0400 232 278• kirjastotoimi, sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki, puh. 040 731 8505• liikuntatoimi, liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona, puh. 0400 538 115• nuorisotoimi, sivistystoimentarkastaja Seija Kähkönen, puh. 0400 891 241• EU -hankkeet, ylitarkastaja Satu Huikuri,

puh. 040 546 5037Lisätietoja uudistuksesta antavat Lapin aluehallintovirastossa sivistystoimentarkas-taja Elisa Suutala ja Lapin elinkeino-, liiken-ne- ja ympäristökeskuksessa sivistystoimen-tarkastaja Kauko Kunnari.

SivistystoimentarkastajaElisa Suutala

********************************************Päivähoidon osalta aluehallintovirastolle

kuuluvat ohjaus ja valvontatehtävät (kante-lut, tarkastukset ja koulutus).

Lääninsosiaalitarkastaja Elina Uusitalo, [email protected] , puh. 050 399 7588

Page 36: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

36

Lapissa toteutetaan vilkkaasti erilaisia hankkeita ja projekteja koulutyön mer-keissä. Muutamia niistä saadaan tässä esiin haastattelun keinoin. Projektit keskittyvät yhteistyön keinoin ihmisenä kasvamiseen, osaamisen kehittämiseen, ympäristökysy-myksiin ja kansainvälisyyteen.

Kysymykset:1. Projektin nimi?2. Mitä projektissa tehdään ja mistä rahoi-

tus tulee?3. Projektin tavoitteet?4. Mitä tahoja projektissa on mukana? Milloin projekti on aloitettu ja kauanko sen on suunniteltu kestävän?5. Projektin parasta antia?

********************************************

Timo Lakkalalle monikulttuurisuusprojektista

1. Monikulttuurisuusprojekti. Tutustumme rovaniemeläiseen monikulttuurisuuteen.2. Joka toinen viikko järjestetään vapaamuo-toinen keskusteluhetki koulupäivän yhtey-dessä. Paikalla on oppilaita, opettajia, kau-pungissa asuva maahanmuuttaja tai ryhmä ohjaajansa kanssa. Hanke on yksi IB-lukion lukuvuoden kehittämishankkeista, eikä siihen tule ulkopuolista rahoitusta.3. Lähtökohtana on ollut vain saada aikaan konkreettisia kohtaamisia eritaustaisten ih-misten välillä. Tavoitteena olisi samalla tutus-tua koulunkäyntiin, koulun asemaan, oppi-las-opettaja-vanhemmat -suhteeseen ja jopa opetukseen muissa kulttuureissa ja maissa. 4. Rovalan ylläpitämä MoniNet on ryhtynyt yhteistyökumppaniksemme ja toimii elintär-

Projekteja ja yhteistyö-hankkeita Lapin kouluissa

Tohmon koulun oppilaita. Paras leikki kansantanssi.

Page 37: OAJ Lappi 1/2010

37

OAJ LAPPI

keänä kontaktina. MoniNetin asenne hank-keeseemme on ollut upea. 5. Meillä on ollut vasta kaksi tilaisuutta kou-lulla ja lisäksi olemme käyneet oppilaiden kanssa tutustumassa MoniNetin toimintaan. Olemme saaneet tähän mennessä vieraan Bangladeshista ja Iranista. Parasta antia on ollut huomata oppilaiden aito kiinnostus ja halu keskustella. He osaavat luoda tilantees-ta välittömän, kuten koko hankkeessa on ol-lut tarkoitus. Vaikka maailma on pienenty-nyt ja Iran nuorille on neljän kirjaimen pääs-sä Googlen haussa, inhimillinen kontakti on oppilaille jotain aivan toista.

1. Pohjoisen pojat koulussa hanke2. Tutkitaan poikien koulunkäyntiin liittyviä tekijöitä ja ongelmakohtia. Työskennellään yhdessä opettajien kanssa ja pyritään kehit-tämään pojat paremmin huomioivaa peda-gogiikkaa.3. Tunnistaa haja-asutusalueiden poikien koulunkäyntiin liittyviä ongelmakohtia. Ke-hittää poikien oppimista ja opiskelua tukevia pedagogisia malleja. Parantaa pohjoisen po-kien kouluviihtyvyyttä ja lisätä oppimismoti-vaatiota. Edistää sukupuolten välistä tasa-ar-voa ja ehkäistä syrjäytymistä.

4. Lapin yliopisto ja Utsjoen, Enontekiön, Ke-mijärven, Rovaniemen, Ranuan ja Tervolan kunnat. Projektin toteutusaika on 1.5.2008–28.2.20115. Opettajien keskinäinen yhteistyö ja ver-taisoppiminen, vierailut kouluilla sekä hank-keessa mukana olevin opettajien monipuo-linen täydennyskoulutus. Hankkeen kautta kenttäkoulujen tilanteet välittyvät myös suo-raan Lapin yliopiston opettajankoulutukseen ja kehittämistyötä tehdäänkin yhteistyössä opettajankouluttajien kanssa.

Arto K. Ahonen

www.ulapland.fi /pohjoisenpojat

Viihreä lippu -projektiSari Laakkonen, Raimo Koponen, lisäksi pro-jektin ohjausryhmään ”ympäristötiimiin” kuuluvat Tuula Saraniemi ja rehtori Risto Kuoksa.

Page 38: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

38

1. Olemme mukana opettajajäseninä Vihreä lippu -projektissa. Tämä projekti on oppilas-johtoinen ja meidän tehtävämme on olla oh-jaamassa ja auttamassa opiskelijoita ympäris-tökysymyksiin liittyvän projektin toteuttami-sessa. 2. ja 3. Kuluneena lukuvuonna aiheena on ollut jätteiden vähentäminen ja tavaroiden kierrättäminen niin koulussa kuin kotona. Laajempina tavoitteina ovat tiedon levittämi-nen ympäristöasioista. yhteisöllisyyden lisää-minen sekä opiskelijoiden oman aktiivisuu-den kautta tapahtuvan vaikuttaminen kou-lun asioihin, esim. tulevan remontin suunnit-telussa. Tavoittelemme projektin edetessä Suomen ympäristökasvatuksen seuran stan-dardoimaa Vihreää lippua. 4. Olemme mukana opetusministeriön ra-hoittamassa Compa-hankkeessa. Mukana tässä hankkeessa on Lapin yliopisto, kouluja Rovaniemeltä, Sallasta ja Kemijärveltä sekä Murmanskin alueelta Venäjältä. Jokaisella mukana olevalla koululla on oma projekti, jota he toteuttavat ja jonka tuloksia sekä ko-kemuksia jaetaan rajan molemmin puolin jär-jestettävissä seminaareissa.

Kuluvana lukuvuonna yhteistyökumppa-neina ovat olleet myös Napapiirin Residuum ja SPR:n Kontti.

Projekti on aloitettu keväällä 2009 ja se kestää kolme vuotta.5. Opiskelijat osallistuvat vapaaehtoisesti ympäristöasioiden kehittämiseen koko kou-luyhteisössä. Lisäksi he pääsevät tutustu-maan Murmanskin alueen nuoriin ja heidän projekteihinsa. Vihreä lippu -projektin myö-tä koulullamme on pienillä muutoksilla saatu aikaan tehokkaampia tapoja jätteiden kierrä-tykseen ja lajitteluun.Sari Laakkonen, Raimo Koponen

Comenius –hanke Roots and wingsUlla Keskitalo Ivalon lukiosta oli helmi-maa-liskuussa viikon Belgiassa Jod shadowing -viikolla, (CIMON rahoittama) .1. Projekti on kaksivuotinen Comenius -han-ke Roots and wings, alkoi syksyllä 2008 ja loppuu keväällä 2010, mukana 7 maata, koor-

dinaattorikoulu VISO, Roeselare, Belgia.2. Hankekokoukset syksy -08Bleketskolan Tjörnin saarella Ruotsissa, ke-vät -09 Agira, Sisilia, Italia, syksy -09 Cáceres, Espanja ja kevät -10 Varsova Puola. Olem-me tehneet Walk in nature -päivästä vide-on (http://www.peda.net/veraja/ivalo/lukio/comenius2), power point-esityksen Unes-con maailmanperintökohteesta Sallivaaran-poroerotusaita (löytyy samalta nettisivulta), Man bites dog -videon, jota ei vielä ole la-dattu YouTubeen, Ekologinen jalanjälki -tes-tin ja Cooperin testin, tulokset löytyvät myös Comenius -hankesivultamme. Edelleen on meneillään yhteiseurooppalaisten maalaus-ten tekeminen. Joka maa aloitti oman suu-ren maalauksen ja valitsi aiheen. Maalaukset liikkuvat koululta toiselle ja joka koulu tekee oman 50 cm:n levyisen osansa. Meidän tee-mamme on stereotypiat. Muita teemoja ovat monumentit, patsaat, maisemat, tyypilliset rakennukset sekä sarjakuvahahmot. Äänitie-dostot omalla kielellä, muutama lause ja va-paata keskustelua, löytyvät nettisivuiltamme.Tehtäväni on vetää kansainvälisyyskurssia koulullamme ja tehdä em. työt, osallistua hankekokouksiin ja pitää yhteyksiä koordi-naattoriin sekä muihin kouluihin. Arvioida projektin anti lopuksi.3. Tavoitteena on oppia arvostamaan omia juuriaan ja saada siivet Eurooppaan.Opitaan myös lisää muista kulttuureista ja opitaan ar-vostamaan niitä. Tutustutaan eri kieliin.4. Ivalon lukio, VISO Roeselaresta Belgiasta, Saksasta yksi koulu, Espanjasta yksikoulu, Si-siliasta yksi koulu, Puolasta ja Ruotsista kou-lu. Kaksivuotinen: syksy 2008 - kevät 2010.5. Hankekokousmatkat, kansainvälisen ver-koston luominen, opiskelijoiden mahdolli-suus matkustaa.

Lisäksi Ivalon lukiosta lähtee syksyllä op-pilasvaihtoon yksi tuleva opiskelija Blekets-kolaniin Ruostiin kolmeksi kuukaudeksi. Kyse on CIMO:n oppilasliikkuvuudesta. Saamme myös Bleketskolanista opettajan Job sha-dowing -viikolle Ivalon lukioon viikolla 11. Olemme myös yhdessä SAKK:n kanssa jär-jestämässä Opintovierailu -viikkoa keväälle

Page 39: OAJ Lappi 1/2010

39

OAJ LAPPI

2011, johon hakuaika on jo käynnissä. Opin-tovierailu on tarkoitettu eurooppalaisille opettajille ja rehtoreille ja on nimeltään ICT in Arctic Multicultural Education.

Petri Veikkolainen1. ja 2. Kassel ja Rovaniemi ovat ystävyys-kaupunkeja - eräs näkyvimmistä yhteistyön muodoista on oppilaitosten Goethe Gym-nasium ja Lyseonpuiston lukion 1970-luvul-la käynnistynyt yhä jatkuva ystävyyskoulutoi-minta. Saksalaiset vierailevat joka toinen vuo-si helmikuussa tutustumassa suomalaiseen elämään ja kouluun, suomalaiset tekevät sa-man vuoden syksyllä vastavierailunsa vastaa-vin tavoittein. Opiskelijoiden lisäksi vaihtoon osallistuvat koulujen opettajat. Rahoitus tu-lee koulutuksen järjestäjältä ja opiskelijoiden omista lompakoista.3. ja 4. Kytkeytyy olennaisesti Lyseonpuiston UNESCO-koulun periaatteisiin: kansainväli-nen yhteistyö, kulttuurien välinen yhteistyö, empatia, vierauden ymmärtäminen yms. Li-säksi maan ja kulttuurin tuntemusta pyritään lisäämään, historiaa, kulttuuria, taidetta yms. Tärkeällä sijalla on myös kannustaa opiskeli-joita kielen opiskeluun sekä kansainväliseen toimintaan yleisemmällä tasolla. Toivottavas-ti projekti jatkuu ainiaan! Niin hienoja koke-muksia tästä kouluvaihdosta on! 5. Into ja kiinnostus toista kulttuuria ja kieltä kohtaan! Pienet askeleet kohti maailmankan-salaisuutta! Uudet ystävyyssuhteet! Jatkuva yhteistyö!

Matematiikkaprojekti PC Based M@th Project for High School StudentsProjektin toteutuksesta Lyseonpuiston lukion osalta ovat vastanneet opettajat: Raimo Huh-tala ja Osmo Huhtala.

Tähän Comenius projektiin sain rahoi-tusta Comeniuksen kautta n. 11 000 euroa ja lisäksi Suomen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö antoi 35 200 euron apura-han kertoo Raimo Huhtala. Lyseonpuiston lu-kio on mukana tässä projektissa, johon osal-listuu yhteensä 13 muuta lukiota Itävallas-ta, Saksasta, Norjasta , Islannista, Tanskasta, Liettuasta, Portugalista, Slovakiasta, Puolas-ta, Tsekistä ja Vihannin lukio Suomesta.

Projektin tavoitteena on mm tyttöjen in-nostaminen matematiikan opiskeluun, kan-sainvälistyminen ja verkossa oppiminen käy-täen modernia matematiikka ohjelmaa (Mat-hematica, Math Desktop).

Olemme tehneet n. 50 viikon mittaista vierailua partneri lukioihin eri maissa. Vierai-lun aikana on opiskeltu ja vapaa-ajalla olem-me tutustuneet monipuolisesti paikalliseen kultuuriin. Elokuussa 2009 meidän vieraa-namme oli oppilaita Slovakiasta, Puolasta ja Tsekistä. Opiskelun lisäksi vierailimme mm. Sodankylän geofysiikan observatoriossa ja UKK-puistossa. Projektin myötä oppilaille ovat saaneet ystäviä eri puolilta eurooppaa.

Projekti loppuu tulevana kesänä, mutta neljä lukiota jatkaa uudella projektilla ja näi-den lukioiden mukana on myös Lyseonpuis-ton lukio.

Oppilaille on syntynyt elinikäisiä ystävyys suhteita eri puolille eurooppaa.Lisä tietoja projektin kotisivuilta: http://www.lyska.net/MathProject/index.html

Raimo Huhtala ja Osmo Huhtala

Raimo Huhtala. Osmo Huhtala.

Page 40: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

40

Ylitornion yhteiskoulun lukio on tehnyt monipuo-lista yhteistyötä Ruotsin Övertorneålla sijaitsevan Gränsälvsgymnasietin kanssa jo vuodesta 1996 lähtien. Aktiivinen rajayhteistyö olikin yksi perus-te sille, että lukio pääsi mukaan Opetushallituk-sen syyskuussa 2007 perustamaan toisen koti-maisen kielen opetuksen kehittämishankkeeseen (TOKI-projekti), joka päättyy tämän vuoden syk-syllä. Projektissa mukana olevien lukioiden tavoit-teena on lisätä toisen kotimaisen kielen syventävi-en kurssien valinneiden opiskelijoiden määrää, yli-oppilaskokeessa toisen kotimaisen kielen kirjoitta-vien määrää sekä yleistä kiinnostusta ruotsin kiel-tä kohtaan. Hanke toimii yhteistyössä Hanasaa-ren kulttuurikeskuksen Svenska nu -nimisen hank-keen, CIMO:n ja Pohjola-Nordenin sekä OPH:n arviointiyksikön ja Kansalliskielet-hankkeen kans-sa. Projektissa on mukana parikymmentä kuntaa eri puolilta Suomea. Lapista mukana ovat Ylitorni-on yhteiskoulun lukion (yksityinen ylläpitäjä) lisäksi Ainiovaaran koulu (Ylitornion kunta), Syväsenvaa-ran koulu, Napapiirin yläaste ja Ounasvaaran lukio (Rovaniemen kaupunki). Projektissa mukana olevat oppilaitokset saavat ylimääräistä valtionavustusta, jota voidaan käyttää esimerkiksi materiaalihankin-toihin. Lisäksi oppilaitokset voivat hyödyntää Ope-tushallituksen kansainvälistä toimintaa oppimisym-päristönsä kehittämiseksi.

TOKI- hankkeen ansiosta Ylitornion yhteiskou-lun lukio on voinut kehittää jo lähes koulun nor-maaliksi toiminnaksi muodostunutta rajayhteistyö-tä Gränsälvsgymnasietin kanssa. Rajayhteistyöhön ovat kuuluneet vuosittain mm. ykkösten yhteiset teemaillat ja opiskelijavaihto, kulttuurivaihto (Lucia-kulkue, Vanhojen päivä) lukioiden yhteinen liikun-tapäivä sekä tutustuminen toisen maan koulutus-järjestelmään. Viime syksynä yksi merkittävä yhtei-nen tapahtuma oli seminaaripäivä, jonka aikana ra-ja-alueen nuoret tutustuivat seudun yhteiseen his-toriaan ja merkkivuoden 1809 seurauksiin Tornion-

Ylitornion ja Övertorneån rajayhteistyö TOKI-projektin lähtökohtana

Ykkösten teemaillan pukuja.

jokilaaksossa. TOKI- hankkeeseen ovat kuuluneet myös pohjoismaiset luennoitsijavierailut (Norja ja Tanska), elokuvakäynnit sekä kieli- ja kulttuurimat-kat (Luulaja ja Tukholma). Hankkeen ansiosta luki-olla on voitu toteuttaa aikaisempia vuosia useam-min toisen kotimaisen kielen suullisen ilmaisun al-keis- ja jatkokursseja ja onpa se poikinut yhden uu-denkin kurssin, jonka tavoitteena on innostaa lu-kiolaisia tutustumaan pohjoismaiseen nuortenkir-jallisuuteen ja elokuvaan.

Vaikka TOKI-hanke alkaa olla lopuillaan, Ylitor-nion yhteiskoulun lukion yhteistyö Gränsälvsgym-nasietin kanssa jatkuu entiseen tapaan. Koska ra-jalla asuvat ja tulevaisuudessa täällä työskentele-vät nuoret tarvitsevat ruotsin kieltä päivittäin, ai-koo lukio panostaa toisen kotimaisen kielen ope-tukseen vahvasti projektin päätyttyäkin. Hankkeen parasta antia ja mieleenpainuvimpia tapahtumia ovat opiskelijoiden näkökulmasta olleet varmasti erilaiset teemapäivät, vierailut ja vierailijat. Lukion kannalta erittäin hyödyllistä on ollut mahdollisuus verkostoitua toisten oppilaitosten kanssa ja nähdä, millaisin keinoin niissä on onnistuttu kehittämään toisen kotimaisen kielen opetusta.

Rehtori Sari Lantto, Ylitornion yhteiskoulun lukio

Page 41: OAJ Lappi 1/2010

41

OAJ LAPPI

Tornion opettajien kaukalopallojoukkue ”POHTI” on kahden vuosikymmenen ajan toiminut aktiivisesti ja osaltaan liikuttanut tor-niolaista opettajakuntaa kaukalossa syksys-tä kevääseen ja välillä jalkapallon merkeis-sä kesäisinkin.

Vuosittain kauden kohokohta on ollut osallistuminen opettajien SM-kisoihin joko A- tai B-sarjaan tai kuluneena vuonna jouk-kueen keski-iän lähennellessä jo 50 vuotta ensimmäistä kertaa veteraanisarjaan. Peli-reissulle otettiin mukaan Oulun kollegat, joi-den kanssa vuosittaiset ystävyys- ja muisto-pelit ovat jatkuneet 1990-luvun alusta lähtien.

Varkauden turnaus oli kaikin puolin on-nistunut; loukkaantumisilta vältyttiin ja sijoi-tus (4.) oli sarjan ensikertalaisille myönteinen yllätys. Pronssipelissä taivuimme vasta rank-karikisassa Hämeenlinnalle. Oululaiset veivät kokemuksen turvin kultamitalit voittaen lop-

POHTI opettajienkaukalopalloturnauksessaVarkaudessa 13.-14.2.2010

puottelussa Kuopion; vaikkakin vasta rankka-reiden jälkeen.

Tornion joukkueeseen kuuluu tätä nykyä n. 10-13 aktiivia, osa Keminmaan opettajia. Vanhimmat joukkueen jäsenet ovat jäämäs-sä tänä vuonna eläkkeelle ja keski-ikä tosi-aan lähentelee 50 vuotta. Joukkueen kuopus on 37-vuotias ja joutui ”alaikäisenä” valmen-tajan tehtäviin Varkaudessa. Osa aktiiveista toimii nykyisin kaukalon ulkopuolella jouk-kueen johdossa ja on edelleen innolla muka-na ystävyyspeleissä ja turnauksissa. Kuluneet 20 vuotta iloineen ja suruineen ovat luoneet vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen; POHTI onkin paljon enemmän kuin pelkkä opettaji-en kaukalopallojoukkue.

TurnausterveisinPekka Ylimaunu

41

Page 42: OAJ Lappi 1/2010

OAJ LAPPI

42

Mitä verkko-opiskelulla tarkoitetaan?Verkossa opiskelu on kuin ylimääräinen ikku-na luokkahuoneessa. Verkko tarjoaa vaihto-ehtoisen tavan opiskeluun kontaktiopetuk-sen rinnalle. Verkko-opetuksella saavutetaan kaksi keskeistä koulutuksen tavoitetta: oppi-minen henkilökohtaistuu ja yhteistyötaidot kehittyvät. Hyvin järjestetty verkko-opetus ohjaa luontevasti aktiiviseen oppimiseen ja tukee myös eri tavoin oppivia.

Lapin toteutusmallissa verkon välityksellä toteutettava etäopetus tapahtuu netin pääl-lä iLincin virtuaaliluokassa, jossa äänet, so-vellukset ja taulutyöskentely välittyvät vuoro-vaikutteisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijoille. Suppeimmillaan on kyse vain opetuksen ja-kelusta, mutta verkko-opiskeluun oleellise-na osana kuuluu myös oppimisalustan käyt-tö opetuksen rinnalla. Oppimisalustan käy-töllä tuetaan tehtävien ja ryhmätöiden teke-mistä, opetusmateriaalin saatavuutta, vuoro-vaikutteisuutta mm. sosiaalista mediaa hyö-dyntämällä.

Verkko-opetuksen kehittäminen on ko-konaisvaltaista koulun toimintakulttuurin ja opetustyön kehittämistä.

Miksi etäopetusta suunnitellaan ja ketä se palvelee?Lapissa etäopetuskäytännöt ovat osana päi-vittäistä ja viikottaista opetusta korkea-as-teella ja toisella asteella. Perusopetuksessa Lapin alueella on yksittäisiä etäopetuksen pi-lottihankkeita.

Opiskelijamäärien kehitys on Lapissa ol-lut laskeva jo jonkin aikaa ja suunta on sama myös tulevina vuosina. Kehityssuunta muut-taa merkittävästi koulujen toiminta-ympä-ristöä erityisesti lukioissa, mutta myös koko toisella asteella. Monen kunnan lukiolla on jo nyt vaikeuksia toteuttaa kaikkia opiskeli-joiden kurssitoiveita ja lyhyiden kielten valit-sijoita yhdessä lukiossa on niin vähän, ettei ryhmää synny. Pulmaan on etsitty ratkaisua lukioiden verkostoitumisesta ja laajentamal-la opetustarjontaa etäopetusta hyödyntäen.

Koulua verkossaEtäopetuksen avulla on mahdollista turva-ta tasa-arvoinen opintotarjonta asuinpaikas-ta riippumatta.

EU:n rahoittamassa Lapin etäopetuksen kehittämishankkeessa toteutusta on suunni-teltu tarvelähtöisesti ja toimintamalli luo ta-sa-arvoiset puitteet opiskelijoiden kurssiva-linnoille koulun koosta riippumatta.

Missä oppiaineissa etäopetusta mielestäsi tarvitaan?Ensisijainen tarve on kursseissa, joita valitaan vähän ja ryhmää ei synny koulun omin voi-mavaroin. Tällaisia ovat lyhyet ns. B2- ja B3 –kielet (saksa, ranska, venäjä, saame) ja reaa-lin eri aineiden syventävät kurssit. Tänä luku-vuonna lukion etätarjonnassa on ollut 20 – 25 kurssia jaksoa kohden ja etäopiskelijoita 20 – 40 jaksossa. Lukuvuoden aikana etäopetus-ta välitetään noin 5000 opiskelijatuntia. Kun otetaan mukaan korkea aste, niin tuntimäärä nousee yli 114 000 opiskelijatunnin. Mitä etäopetus maksaa, kuka maksaa ja kenelle?Etäopetuskurssin hinta tällä hetkellä on 150€

tutkintotavoitteiselta toisen asteen opiskeli-jalta. Kurssin maksaa opetusta antavalle kou-lulle se koulu, joka on opiskelijan pääkoulu.

Mikä on etäopetustoivotuksesi tai -houkutuksesi?Verkostoituminen on koulujen mahdollisuus vastata toimintaympäristön muutokseen. Avoimuus rikastuttaa koulun toimintakulttuu-ria ja verkossa yhden koulun vahvuudet tule-vat kaikkien saataville.

Pekka PelttariLapin etäopetuksentukipalveluterikoissuunnittelija

e.

Page 43: OAJ Lappi 1/2010

�������� ���� �������������� � ����� ������ ����������������������������

�������������������� ��������������������� ����� ��������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������������������������������������������������� !"�!���

#��������������$%$� �������

Page 44: OAJ Lappi 1/2010

Eläkepäivät kaikilla, Kissanpäivät yksillä.

Sam

po

Pan

kki O

yj, w

ww

.sam

pop

ankk

i.fi

Rakenna eläkepäivistäsi lokoisat Kissanpäivät.Tule käymään, niin kerromme lisää pitkäaikais-säästämisen uusista verotehokkaista mahdollisuuksista.

Rovaniemi: Rovakatu 23, puh. 010 546 0780