Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät - VTT · Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät Haastattelututkimus Future trends of wood construction, interviews.Appu Haapio. Espoo 2013

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymätHaastattelututkimus

Appu Haapio•VISIO

NS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

141

VTT TECHNOLOGY 141

Puurakentamisentulevaisuuden näkymätHaastattelututkimus

Appu Haapio

ISBN 978-951-38-8076-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

VTT Technology 141

ISSN-L 2242-1211ISSN 2242-1211 (Print)ISSN 2242-122X (Online)

Copyright © VTT 2013

JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER

VTTPL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo)02044 VTTPuh. 020 722 111, faksi 020 722 7001

VTTPB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo)FI-02044 VTTTfn +358 20 722 111, telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of FinlandP.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo)FI-02044 VTT, FinlandTel. +358 20 722 111, fax +358 20 722 7001

http://www.vtt.fi/publications/index.jsp

3

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymätHaastattelututkimus

Future trends of wood construction, interviews. Appu Haapio.Espoo 2013. VTT Technology 141. 46 s. + liitt. 5 s.

TiivistelmäPuun käytön lisäämiselle rakentamisessa on useita syitä. Suomessa on merkittävätmetsävarat, hakkuumääriä olisi mahdollista kasvattaa kestävästi. Puu on ekologinenraaka-aine ja ainoa teollisesti merkittävä rakentamisessa käytettävä uusiutuvaluonnonvara. Myös metsäteollisuuden rakennemuutos puoltaa puurakentamisenedistämistä. Alan on uusiuduttava vähenevän paperiteollisuuden myötä. Perinteisenmassateollisuuden rinnalle on kehitettävä uusia poikkitieteellisiä ja -teknologisiatuoteinnovaatioita.

Tämä julkaisu liittyy VTT:n WinC – Wood in Construction -projektiin, jonka tarkoi-tuksena oli kartoittaa puurakentamisen tulevaisuuden näkymiä. Julkaisun pääpainoon haastattelututkimustulosten esittelyssä ja analysoinnissa. Haastattelututkimustoteutettiin nettikyselyn avulla. Kysely lähetettiin 162 asiantuntijalle. He olivat eri-taustaisia: puurakentamisen parissa, kilpailevilla tahoilla ja materiaalin suhteenneutraaleilla tahoilla työskenteleviä asiantuntijoita.

Korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen on panostettava. Puukerrostalo-rakentaminen edellyttää valmiimpia tuotteita ja tuoteratkaisuja. Rakennusliikkeilläon oltava riittävästi valinnanvaraa. Uudentyyppisille, esivalmistetuille rakennerat-kaisulle on kysyntää markkinoilla. Kasvupotentiaalia on puun ja muiden materiaalienparhaat ominaisuudet yhdistävissä hybrideissä sekä erilaisissa eristeratkaisuissa.

Puurakentamisen on löydettävä menestyksen avaimet työmaa-ajan lyhentymi-sestä sekä toimituksen jälkeisestä häiriövapaudesta niin uudisrakentamisen kuinkorjausrakentamisen puolella. Puurakentamisen osaamista on vahvistettava kokorakentamisen arvoketjussa. Uusille rakentamisen innovaatioille ja tehokkaammillerakentamisen järjestelmille on tarvetta. Vaikka puurakentamiseen ja puun käytönedistämiseen suunnattuja ohjelmia on viime vuosina ollut useampia, ne eivät käy-tännössä ole edistäneet tutkimusta. Puututkimuksen resurssit ovat liian hajallaan.Tutkimustulosten vieminen käytäntöön ja muuttaminen rahaksi on hidasta. Alatarvitsee rohkeita veturiyrityksiä, yhteistyötä ja laaja-alaista verkostoitumista.

Avainsanat wood, construction, wood industry, roadmap

4

Future trends of wood constructionInterviews

Puurakentamisen tulevaisuuden haasteet, haastattelututkimus. Appu Haapio.Espoo 2013. VTT Technology 141. 46 p. + app. 5 p.

AbstractThere are a number of reasons to increase the use of wood in construction. InFinland, there are significant forest resources and it would be possible to increasethe felled volumes sustainably. Wood is ecological material, and the only industri-ally important renewable natural resource used in construction. In addition, thestructural change of the forest industry supports wood construction. The sectorhas to be renewed due to the decreasing paper industry. In addition to the tradi-tional pulp industry, new multidisciplinary and technological product innovationsare needed.

This publication is part of VTT’s project WinC – Wood in Construction. The aimof the project was to survey the future trends of wood construction. The focus is onpresenting and analysing the results of the interviews. The interviews were com-pleted by a web-based questionnaire. The questionnaire was sent to 162 special-ists working in different areas: wood construction, competing materials and mate-rial neutral areas.

The development of high value-added products has to be emphasised. Highrise wooden buildings require finished products and product solutions. Construc-tion companies have to have choices. There is a demand for new, prefabricatedstructural solutions in the market. Growth potential can be seen in the hybridscombining the best properties of wood and other materials and in the variety ofinsulation solutions.

Wood construction sector has to find the keys to the success from a shortenedtime period on the construction site and from the freedom of disturbances after thedelivery, both in new buildings and on construction sites. The competence in woodconstruction has to be strengthened throughout the whole value chain of construc-tion. There is a need for new innovations in construction and more efficient build-ing systems. Although there have been several programmes focused on woodconstruction and promoting the use of wood, they have not promoted the researchin the area. The resources of wood research are too scattered. Taking the re-search results into practice and converting them into cash flow is slow. The sectorneeds brave pioneering enterprises, co-operation and broad networking.

Keywords wood, construction, wood industry, roadmap

5

AlkusanatTämän julkaisu liittyy VTT:n WinC – Wood in Construction -projektiin, jonka tarkoi-tuksena oli kartoittaa puurakentamisen tulevaisuuden näkymiä. Puurakentaminenherättää usein varsin tunnepohjaista keskustelua. Tulisi ehkä puhua puun käytöstärakentamisessa puurakentamisen sijaan.

Julkaisun alkuosassa luodaan katsaus puuteollisuuden suurimpiin tutkimus-hankkeisiin, teolliseen puurakentamiseen ja rakennetun ympäristön tulevaisuuteen.Julkaisun pääpaino on haastattelututkimuksen tulosten esittelyssä ja analysoinnissa.Johtopäätöksissä nostetaan esille haastatteluiden tärkeimmät tulokset sekä esitetäänjatkotutkimus- ja kehitystarpeita.

WinC – Wood in Construction -projektin loppumetrien aikana Vesa Ijäs väittelipuukerrostalojen rakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista Tampereen teknilli-sessä yliopistossa. Työ pohjautui rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien laa-joihin ja syvällisiin haastatteluihin.

Julkaisussa esitettyjen tulosten julkaiseminen ei olisi onnistunut ilman haastat-teluun osallistuneita henkilöitä. Haluan kiittää projektiin ja haastatteluihin osallistu-neita henkilöitä sekä lopputulokseen vaikuttaneita tahoja.

Helsingissä 12.10.2013

Appu Haapio

6

SisällysluetteloAbstract ........................................................................................................... 4

Tiivistelmä ....................................................................................................... 3

Alkusanat ......................................................................................................... 5

1. Johdanto ................................................................................................... 8

2. Metsäteollisuuden muutokset ................................................................... 92.1 MSO – Metsästrateginen ohjelma...................................................... 112.2 TEPUTU – teollisen puuelementtirakentamisen tuotteistaminen ......... 132.3 RunkoPES – puuelementtirakentamisen teollisuusstandardi .............. 14

3. Teollinen puurakentaminen .................................................................... 153.1 Elinkaariajattelu rakentamisessa ....................................................... 163.2 Puutuoteteollisuus ja palveluliiketoiminta ........................................... 173.3 Innovatiivisuus puutuoteteollisuudessa .............................................. 173.4 Referenssikohteita ............................................................................ 193.5 Viennin mahdollisuudet ..................................................................... 203.6 Patentit............................................................................................. 21

4. Rakennetun ympäristön tulevaisuus ...................................................... 224.1 Korjausrakentamisen haasteet .......................................................... 234.2 Puurakentamisen erityishaasteet ....................................................... 24

5. Haastattelututkimuksen tulokset ............................................................ 265.1 MSO – Metsästrateginen ohjelma...................................................... 265.2 TEPUTU – Teollisen puuelementtirakentamisen yhteistutkimushanke...... 275.3 runkoPES – puuelementtirakentamisen teollisuusstandardi ................ 275.4 Puun käytön lisäys ............................................................................ 275.5 Puukerrostalorakentamisen parhaat ja huonoimmat puolet................. 285.6 Puukerrostalorakentaminen Ruotsissa .............................................. 295.7 Edellytykset puukerrostalorakentamiselle .......................................... 295.8 Edellytykset kerrostalojen korjausrakentamiseen ............................... 305.9 Puurakentamisen liiketoiminta-alueiden kasvu ................................... 31

7

5.10 Palveluliiketoiminnan rooli puutuoteteollisuudessa ............................. 325.11 Älykkäät puutuotteet ......................................................................... 325.12 Puurakentamisen mainonta ............................................................... 335.13 Puurakentamisen mahdollisuudet vientimarkkinoilla ........................... 335.14 Tulevaisuuden näkymät puurakentamisessa...................................... 345.15 Puurakentamisen tulevaisuuden trendejä .......................................... 355.16 Puurakentamisen kehittäminen Suomessa ........................................ 36

6. Johtopäätökset ....................................................................................... 376.1 Haastattelututkimus .......................................................................... 376.2 Rakennetun ympäristön roadmap ...................................................... 396.3 Jatkotutkimus- ja kehitystarpeita ........................................................ 40

Lähdeluettelo ................................................................................................. 42

Liitteet

Liite A: WinC – Wood in Construction -kysely

1. Johdanto

8

1. Johdanto

Kiinteistöjen osuus on noin 40 % Suomessa käytetystä energiasta. Rakennuksissaja rakentamisessa käytetyn energian kasvihuonepäästöt muodostavat noin 35 %Suomen kasvihuonepäästöistä. (Vehviläinen et al., 2010) Ilmastomuutoksen tor-juntatyössä kiinteistö- ja rakennussektorilla on tärkeä rooli. Asetettuja ilmastota-voitteita ei saavuteta ainoastaan uudisrakentamisella, sillä rakennuskantammeuusiutuu verrattain hitaasti, 1–1,5 %:n vuosivauhdilla. Tulee muistaa, että raken-nusmateriaaleista ja -tuotteista huomattava osa on uusiutumattomia tai niidenjalostaminen vaatii paljon energiaa. Tulevaisuudessa elinkaaren aikaisten ympä-ristövaikutusten huomioiminen päätöksenteossa tulee olemaan merkittävässäroolissa. (Airaksinen et al., 2011)

Metsäteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on erittäin suuri. Metsä-teollisuus työllistää suoraan noin 50 000 henkilöä, joista 46 % toimii paperiteolli-suudessa ja 54 % puutuoteteollisuudessa. Huonekaluteollisuus työllistää lisäksinoin 10 000 henkilöä. Puutuoteteollisuuden (ml. huonekaluteollisuus) tuotannonarvo oli 6,8 miljardia euroa vuonna 2011. Suomen metsäteollisuus tuottaa noin18 % Suomen teollisuustuotannosta ja noin 16 % teollisuuden työpaikoista. Vien-nin arvo on viidennes koko Suomen viennistä. (MT ry, 2013a)

Julkaisun alkuosassa luodaan kirjallisuuskatsaus puuteollisuuden suurimpiintutkimushankkeisiin sekä teolliseen puurakentamiseen. Rakennetun ympäristöntulevaisuutta ja sen tuomia haasteita pohditaan erityisesti puurakentamisen näkö-kulmasta neljännessä luvussa. Viides luku keskittyy haastattelututkimuksen tulostenesittelyyn ja analysointiin. Haastattelututkimus toteutettiin nettipohjaisen kyselynavulla. Kysely lähetettiin 162 asiantuntijalle. He olivat eritaustaisia: puurakentamisenparissa, kilpailevilla tahoilla ja materiaalin suhteen neutraaleilla tahoilla työskente-leviä asiantuntijoita. Julkaisun viimeisessä osiossa, johtopäätöksissä, kootaanyhteen tutkimuksen tärkeimmät tulokset sekä esitetään jatkotutkimus- ja kehitys-tarpeita.

2. Metsäteollisuuden muutokset

9


Teollisuuden raakapuusta 60 % päätyy massa- ja paperiteollisuudelle, lähes 40 %puutuoteteollisuudelle. Puutuoteteollisuuden tuotteista, sahatavarasta, vaneristatai niiden jalosteista, 70–80 % päätyy rakentamiseen. Puuta käytetään rakentami-sessa runkorakentamiseen, sisustukseen, pihapiirirakentamiseen sekä työmaallaesimerkiksi muotteihin. Käyttäjiä ovat talotehtaat, teolliset jatkojalostajat (mm.liimapuu), rakennuspuusepänteollisuus (mm. ikkunat, ovet ja kalusteet), huoneka-luteollisuus, kuljetusvälineteollisuus, pakkausten valmistajat sekä tee-se-itse-asiakkaat. Vaikka puun markkinaosuus rakennusmateriaaleista on jo nyt verrattainkorkea, kasvu nykyisestä 35 %:sta 55 %:iin merkitsisi Metsäteollisuus ry:n mukaanyli 4,8 miljardin euron arvosta uutta liiketoimintaa puurakentamiseen (MT ry 2013a).Kuva 1 havainnollistaa puun kulkua metsästä tehtaalle Suomessa.

Kuva 1. Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2011 (milj.m3) (MT ry, 2013b).


10

Puunjalostuksen tulevaisuuden tuotantoa ja puunkäyttöä arvioidaan ajoittain(esim. Hetemäki & Hänninen, 2009; Honkatukia & Simola, 2011). Globaali kuvasyntyy YK:n vuosittaisesta katsauksesta (UN, 2012). Myös politiikan vaikutusmah-dollisuuksia pohditaan. Hetemäki ja Hänninen (2009) toteavat esimerkiksi, ettäilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavat toimet saattavat johtaa puun käytönnykyistä voimakkaampaan kasvuun.

Puuraaka-aine on ainoa teollisesti merkittävä rakentamisessa käytettävä uusiu-tuva luonnonvara. Kasvaessaan puu sitoo hiilidioksidia ilmasta. Rakennettaessapuusta hiilidioksidi varastoituu pitkiksi ajoiksi rakennusmateriaaliin. Puurakenteettoimivat hiilivarastona rakennuksen elinkaaren loppuun saakka, kunnes ne polte-taan tai ne joutuvat hajoamistilaan. Puurakentamisella voidaan viivästyttää puuhunsitoutuneen hiilen vapautumista ilmakehään. (Koskela et al., 2011) Puurakentami-sen ympäristöystävällisyys korostuu huomioitaessa puurakenteisiin sitoutunut hiili(Ruuska & Häkkinen, 2012). CEI-Bois’n tekemässä selvityksessä painotetaansamoja näkökohtia (CEI Bois Roadmap, 2010).

Euroopassa noudatetaan kestävää metsänhoitoa ja näytetään tietä metsäserti-fioinnissa. Hakkuumääriä olisi mahdollista kasvattaa Euroopassa metsävarantojenlisääntyessä (Roadmap, 2010). Suomessa puuston vuotuinen keskikasvu on noin104 milj. m3, ja poistuma noin 70 milj. m3. Poistuma sisältää luonnonpoistumansekä hakkuukertymän. Suomen metsissä on huomattava hakkuupotentiaali, hak-kuumääriä olisi mahdollista kasvattaa kestävästi. (Kuva 2).

Kuva 2. Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi (MT ry, 2013a).

Suomen ulkopuolella käytävä keskustelu ja tulevat poliittiset päätökset luovatepävarmuutta puun hyödyntämiseen etenkin energialähteenä. Härmälän (2013)mukaan on nähtävissä kolme trendiä, jotka käyvät puun energiakäyttöä vastaan:


11

1. Kaikki polttaminen on pahasta. Aurinko ja tuuli ovat oikeita uusiutuviaenergialähteitä – mitään ei polteta.

2. Puiden kasvattaminen vie maa-alaa muilta tärkeämmiltä toiminnoilta, kutenruoan tuottamiselta tai luonnon monimuotoisuudelta.

3. Poltettaessa puuta hiilidioksidi vapautuu välittömästi. Uuden puun kasva-minen ja hiilen sitoutuminen kestää vuosikymmeniä. Syntyy hiilivelka.

Kuten Härmälä (2013) toteaa, meneillään oleva vääntö EU:n kestävyyskriteereistäkiinteälle biomassalle on esimakua tulevaisuuden haasteista. Keskustelu biomassanhiilineutraalisuudesta on nousemassa.

Seppälä (2010) muistuttaa metsätalouden muutospaineista. Ilmaston lämpe-nemiseen varautuminen tulee muuttamaan puun kasvatusta ja metsänhoitoa jon-kin verran. Kasvukausi pitenee ja routakausi lyhenee. Nämä ovat haasteita, jatoisaalta mahdollisuuksia, esimerkiksi metsäkoneteollisuudelle.

Strategisella energiateknologiasuunnitelmalla ”Kohti vähähiilistä tulevaisuutta”(SET Plan, 2007) pyritään nopeuttamaan kustannustehokkaiden ja vähähiilistenteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa EU:n tasolla. Metsäenergiaan liittyviätutkimushankkeita on käynnistynyt useampia viime vuosina, mm. ForestEnergy2020,INFRES – ”Innovative and effective technology and logistics for forest residualbiomass supply in the EU” sekä ENERWOODS – puuhun perustuvaa energiaapohjoismaisista metsistä.

2.1 MSO – Metsästrateginen ohjelma

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on linjattu Metsäalan strategi-sen ohjelman (MSO 2011–2015) tavoitteet. MSO:n mukaan metsäalan suurimmatmahdollisuudet ovat:

puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen lisääminen

perusmetsäteollisuuden toimintojen vahvistaminen ja jalostusasteen nos-taminen

puubiomassaan perustuvan uuden yritystoiminnan ja uusien tuotteiden ke-hittäminen

uuden metsäpalveluliiketoiminnan luominen

puunkäytön lisääminen ja puunhankinnan tehostaminen (MSO, 2012).

Puurakentamisen osalta tavoitteet kohdistuvat puukerrostaloihin. Puun markkina-osuus yli 2-kerroksisissa kerrostaloissa on alle 1 %. MSO:n mukaan markkina-osuutta on tarkoitus kasvattaa uudistuotannossa 10 % vuoteen 2015 mennessä.Ruotsissa puukerrostalojen osuus uudisrakentamisessa kasvoi 1 %:sta 15 %:iin10 vuodessa vuosituhannen vaihteessa. Puutuotejalosteiden viennin arvo ontarkoitus kaksinkertaistaa 0,5 miljardista eurosta 1 miljardiin euroon. Puukerrosta-lojen 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen tarkoittaisi noin 1 200–1 300 puu-


12

kerrostaloasuntoa. Yli 60 kuntaa on osoittanut kiinnostuksensa puukerrostalora-kentamista kohtaan (Laukkanen, 2012a). Vuoden 2012 loppuun mennessä Suo-messa oli 37 puukerrostaloa, joissa oli 649 kotia. Lukuisia uusia hankkeita onvireillä, ne käsittävät yli 6 000 kerrostaloasuntoa. Tehtävä ei siis MSO:n välirapor-tin mukaan ole mahdoton. (MSO, 2012) Lisäksi korjausrakentaminen ja lisäkerros-rakentaminen tuovat mahdollisuuksia puurakentamiselle. Puurakentamisen lisään-tyminen kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää. Kerrostalorakentamisen li-säksi mahdollisuuksia olisi myös hallirakentamisen puolella.

Väliraportin mukaan suurimmat haasteet ovat alan kilpailukyky ja imago. Eten-kin sahateollisuuden nykytilanne huolestuttaa. Raaka-aineen saatavuus ja tuote-markkinoiden epävarmuus asettavat haasteita. Uudistumista jarruttavat rakenteetsekä perinteiset toimintatavat herättävät keskustelua. Alalle kaivattaisiin myösinnovatiivisia pk-yrityksiä. (Sunabacka, 2012)

Suomeen tarvitaan yrityksiä, jotka jatkojalostavat puuta erilaisiksi rakentamisentuotteiksi, jotta rakennusliikkeillä on riittävästi valinnanvaraa. Muussa tapauksessaajaudumme väistämättä tilanteeseen, jossa Suomesta viedään bulkkisahatavaraaulkomaille ja ostetaan korkean jalostusasteen komponentteja rakennusteollisuudentarpeisiin. (Saksa, 2012)

Strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, ettäteollinen puurakentaminen tulee vahvasti kasvamaan Suomessa. Hänen näke-myksenä mukaan rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu suurin odotuksin puura-kentamiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Sunabacka peräänkuuluttaa puu-alan ja rakentajien välistä yhteistyötä sekä puurakentamista tukevia tutkimushank-keita. (Laukkanen, 2013a)

Puurakentamisen ohella MSO:n toiminnan painopisteenä on saha- ja puutuote-teollisuuden toimintaympäristön kehittäminen ja kansainvälistyminen. Kettunen(2013) haastatteli saha- ja puutuoteteollisuusyrittäjiä puutuotealan kasvun ja kan-sainvälistymisen esteistä. Sisäisinä esteinä mainittiin mm.:

Myynti- ja markkinaosaaminen Yhteistyön ja verkostoitumisen puute Liiketoiminnan kehittäminen ja muutoskykyisyys yrityksissä Lisäarvon tuottaminen alalla sekä brändin rakentaminen Sisäänpäin kääntyneisyys osittain perheyrittäjyyden kautta.

Ulkoisina esteinä mainittiin mm.:

Taloudellinen taantuma Heikko kilpailukyky ja toiminnan kannattamattomuus Kuljetuskustannukset ja energiapolitiikka Työehtosopimukset ja työvoimakustannukset Rahoitus- ja neuvontapalveluiden tunnistaminen etenkin pienissä yrityksissä.

Kettunen (2013) on esittänyt ratkaisut teemoittain, avaten niitä sekä saha- ettäpuutuoteteollisuuden näkökulmasta:

1. Liiketoiminta-ajattelun kehittäminen ja lisäarvon tuottaminen puutuotealalla


13

2. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen puutuotealalla

3. Yhteistyön lisääminen puutuotealalla

4. Kansainvälistyminen puutuotealalla

5. Ulkoisen toimintaympäristön asettamien toimintaedellytysten parantaminenpuutuotealalla

6. Rahoituspalveluiden sekä muiden palveluiden kehittäminen kasvun ja kan-sainvälistymisen edistämiseksi.

2.2 TEPUTU – teollisen puuelementtirakentamisentuotteistaminen

Teollisen puuelementtirakentamisen tuotteistaminen (TEPUTU) -hankkeen tarkoi-tuksena oli luoda yhtenäinen ja avoin rakentamisjärjestelmä puuelementtiraken-tamiseen. Yrityskohtaisten puurakentamisen sovellusten ja liiketoimintamallienkehittämisen tavoitteena on synnyttää Suomeen pitkällä aikavälillä kilpailukykyinenpuurakennusteollisuus. Hankkeen tuloksina syntyvät:

”Puuelementtirakentamisen avoimen teollisuusstandardin (RunkoPES)määrittelyt

vuoden 2012 vaatimustasoa olevien rakenneteknisten ratkaisujen yleisetsovellukset

suunnitteluohjeina ja tuotemallipohjaisina IT-työkaluina tutkitut ja mitatut pi-lottikohteet, joissa ratkaisut testataan

puurakentamiselle sovitetut ja optimoidut talotekniset ratkaisut

perusteet puukerrostalorakentamisen uusille liiketoimintamalleille

kansainvälisesti menestyvän puurakennusteollisuuden perusratkaisut

runkoPES-teollisuusstandardin tiedottaminen ja koulutus yhteistyössä Puu-info Oy:n kanssa” (Tekes, 2011a).

TEPUTU-hankkeelle on luvassa jatkoa. Finnish Wood Researchin tilauksesta BoostBrothers (2013) fasilitoi työpajan, jossa pohdittiin TEPUTU II -hankkeen painotuksia.Puurakentamisen nopeimmin kasvavina liiketoiminta-alueina pidettiin seuraavia:

arktisen rakentamisen vientimarkkinat teollisen uudisrakentamisen markkinat täydennysrakentamisen markkinat ylläpitopalvelujen markkinat näkyvien rakenteiden (sisäpinnat, julkisivuratkaisut) markkinat korjausrakentaminen (Boost Brothers, 2013).


14

Kasvualueiden markkinoiden valloittamiseksi tulisi kehittää elementtejä ja elementti-rakentamisen prosesseja, yhdistelmämateriaaleja ja liitostekniikkaa, julkisivurat-kaisuja sekä komposiitteja. Lisäksi alan terminologiaan tulisi kiinnittää huomiotasekä panostaa tieteelliseen tutkimukseen. (RYM, 2013)

2.3 RunkoPES – puuelementtirakentamisenteollisuusstandardi

Puu Elementti Systeemi (RunkoPES) -teollisuusstandardin kehitystyö on osaedellä mainittua laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta(TEPUTU).

1970-luvun taitteessa Suomessa kehitettiin avoin Betoni Elementti Systeemi(BES) -järjestelmä asuinrakentamista varten. Järjestelmässä standardoitiin beto-nielementit ja niiden liitosdetaljit. Tämä edesauttoi kilpailuttamista ja useammantoimittajan hyödyntämistä. Puurakentamisen puolelta vastaava järjestelmää ei oleollut. Yhtenäisen järjestelmän puuttumista on pidetty teollisen puurakentamisenkehityksen hidasteena. (Laukkanen, 2012b)

RunkoPES julkaistiin alkuvuodesta 2013, ja se on halukkaiden käytettävissä.Järjestelmässä sovitaan mittamoduulit, liitosperiaatteet ja perusrakenneratkaisut.Eri valmistajien tuotteet ja ratkaisut ovat näin yhteensopivia. Vakiointi ei rajoitaarkkitehdin suunnitteluvapautta eikä yrityskohtaisten sovellusten kehittämistä, silläPES-järjestelmä vakioi ainoastaan rakennusrungon liitosjärjestelmän puurakenta-misessa. RunkoPES-järjestelmä merkitsee elinkeinoministeriön puurakentamisoh-jelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan teollisen puurakentamisenläpimurtoa. (Laukkanen, 2012b)

3. Teollinen puurakentaminen

15


Puurakentaminen ei ole yleistynyt vauhdikkaasti pientalojen ulkopuolella. Junnosen(Tori, 2012) mukaan tämä liittyy rakentamisen säädösten lisäksi puurakentamiseenliittyvän arvontuottoketjun hajanaisuuteen sekä yhtenäisten liiketoimintamallienpuuttumiseen. Junnonen peräänkuuluttaa puurakentamiseen liittyvien prosessienja verkostojen kehittämistä – suunnittelu, toimitus ja asennus on tapahduttavaasiakkaan suuntaan helposti, nopeasti ja varmasti. Yleistyäkseen puurakentaminentarvitsee eri toiminnot integroivan mallin. Laajamittaisen teollisen puukerrostalora-kentamisen etenemistä hidastaa osaamisen ja tiedon puute (Laukkanen, 2013b).

Uudisrakentamisen puolella puukerrostalot tekevät uutta tulemistaan. Hankkeitaon vireillä lukuisia: Versowoodin hybridipuukerrostalo nousi harjakorkeuteen elo-kuussa 2011, MetsäWoodin (ent. Finnforest) viisi puukerrostaloa nousee Viikkiin,SRV ja Stora Enso ilmoittivat puukerrostalo-korttelihankkeestaan Jätkäsaaressahiljattain. Uutta puukerrostalorakentamisessa on puutuoteteollisuuden aiempaaisompi rooli. Suuremmat toimijat luovat parhaillaan omia rakentamisjärjestelmiäpuukerrostalorakentamisessa. Sekä MetsäWood että Stora Enso asentavat myy-mänsä kerrostalon rungot. Toistaiseksi rakennusliikkeiden haluttomuus ottaa ko-konaisvastuuta puurakentamisesta on johtanut tähän tilanteeseen (Tekniikka jaTalous, 2011).

Rakennuttajat ja rakennusliikkeet pelkäävät puukerrostalorakentamiseen liittyviäriskejä, kuten palonkestävyyttä, kosteusvahinkoja, painaumia/narinoita sekä julki-sivuihin liittyviä ennakoimattomia elinkaarikustannuksia (Tekes, 2011b). Uusitutpalomääräykset vaativat sprinklauksen yli nelikerroksisille puukerrostaloille. Pyr-kimyksenä on tuoda asia esille positiivisesti ja kilpailuetuna hyödyntäen. (Tekes,2011b) Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela pitää useammanrakentamisjärjestelmän kehittämistä hyvänä asiana kilpailun ja kehityksen kannalta.Hän toivoisi avoimuutta kokemuksien ja tiedon vaihtamiseen. Airaksela uskoomarkkinavoimien päättävän mikä rakennusjärjestelmä jää elämään. (Laukkanen,2012a)

Puurakentamisen tulee olla kilpailukykyistä. Airakselan mukaan puukerrostalontulisi olla betonitaloa hieman halvempi, koska puukerrostalon pitkäaikaiset huolto-kustannukset ovat kalliimmat. Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja TimoSotavalta puolestaan uskoo, ettei itse puurakentamisen tarvitse olla halvempaamuuhun rakentamiseen verrattuna, koska puurakentamisen etu tulee nopeudesta


16

ja keveydestä. Myös arkkitehti Hermann Kaufmann uskoo kilpailukyvyn syntyvänpuurakentamisen nopeudesta ja keveydestä, jota on edelleen kehitettävä ja kartu-tettava kokemuksia. (Laukkanen, 2012a)

Stora Enson läpimurto on ollut paljon julkisuutta saanut 8-kerroksinen kerrostaloLontoossa. Kerrostalossa on hyödynnetty myös muita materiaaleja; se on vuorattutiilellä. Stora Enson Puutuotteiden johtaja Hannu Kasurinen kannattaa yhteistyötäkaikkien materiaalien kanssa. Kuten Kaufmann toteaa, harvoin rakennukset ovatpuhtaita puu- tai betonitaloja. Yhteistyötä tarvitaan. Puurakentamisen edistämi-seksi tarvitaan erilaisia puurakentamisen järjestelmiä ja teollisesti esivalmistettujaelementtejä, joihin voitaisiin liittää nykyistä enemmän talotekniikkaa, ovia ja ikku-noita, toteaa Kaufmann (Laukkanen, 2012a). Esivalmistuksen kehittämisessä onpuurakentamisen menestyksen avaimet.

Ruotsissa puukerrostalojen markkinaosuus on noin 20 %. Ruotsalaisista puu-kerrostaloista 70–80 % toteutetaan moduulitekniikalla, ja yli puolet niistä tekee yksiyritys. Tehtaalla moduulit kootaan suuriksi tilaelementeiksi, jotka varusteellaan jaosittain jopa sisustetaan. Julkisivuratkaisuina Ruotsissa on valtaosin rappaus taitiili. Talot ovat kustannuksiltaan samalla tasolla kuin suomalainen betonielementti-rakentaminen, ja mahdollisesti hieman ruotsalaista betonielementtirakentamistahalvempaa. Tietoisuuteen puurakentamisesta on panostettava myös Suomessa.Kehityspotentiaali on saatava nopeasti näkyviin, muussa tapauksessa rakennuttajathermostuvat, ja menettävät kiinnostuksensa kokonaan. Puukerrostalorakentamisenmyönteistä kehitystä Ruotsissa olisi syytä analysoida tarkemmin. Tilanteen vertailuSuomeen olisi myös hyödyllistä (Tekes, 2011b).

3.1 Elinkaariajattelu rakentamisessa

Edellisen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan elinkaariajattelu ja ilmasto-ystävällisyys tulisi huomioida nykyistä paremmin rakentamisen materiaalivalin-noissa. (Laukkanen, 2012a). Ekologisuutta on tarkasteltava rakennuksen kokoelinkaaren ajalta aina rakennuksen purkuun ja materiaalien jatkokäyttöön saakka.Vaikka puun ekologisuutta on korostettu monessa yhteydessä, Tekesin (2011b)haastattelemien asiantuntijoiden mukaan puun on löydettävä todellinen kilpailukykymuista tekijöistä. Ekologisten tekijöiden varaan menestystä ei pelkästään voi rakentaa.

Puurakentamisen edistämistä puoltaa myös metsäteollisuuden rakennemuutos.Puulle on löydettävä uusia käyttökohteita paperintuotannon vähentyessä. Onpanostettava korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen. Perinteisen massa-teollisuuden rinnalle on kehitettävä uusia poikkitieteellisiä ja -teknologisia tuotein-novaatioita. (Uusiutuva Metsäteollisuus, 2007)

Puujulkisivujen elinkaarikustannukset ovat myös nousseet tapetille. Ne ovatkorkeammat kuin tiilijulkisivujen tai lämpörapatun julkisivun elinkaarikustannukset.Julkisivumateriaali on mielenkiintoinen kysymys myös puukerrostalojen identiteetinkannalta. Kun julkisivu on muuta materiaalia kuin puuta, jää puu käytännössä piiloonrakenteisiin. (Tekes, 2011b) Puukerrostalojen julkisivujen roolia ja kustannuksia tulisitarkastella lähemmin, ja puujulkisivujen elinkaarikestävyyttä tulisi kehittää.


17

Julkisella rakentamisella on merkittävä rooli puurakentamisen lisäämisessä,etenkin näyttävien referenssikohteiden osalta. Rakennuksen elinkaaren aikaisenympäristöarvioinnin ottaminen mukaan hankkeiden kilpailuttamiseen ja valintakri-teereihin kasvattaisi mahdollisesti puurakentamisen osuutta. Myös maankäytön jakaavoituksen tulee tukea energiatehokasta, pitkän elinkaaren omaavaa rakenta-mista, toteaa asunto- ja viestintäministeri Kiuru (Laukkanen, 2012a).

Hankkeita voidaan toteuttaa myös rakentamisen elinkaarihankkeina. Tolvasen(2013) mukaan olisi järkevää siirtyä malliin, jossa rakentaja kantaa vastuun seu-raavat vuosikymmenet myös kunnossapidosta. Uusi toimintatapa saattaa kohdatavastustusta ”vanhan kansan” rakennuttajissa, jotka ovat tottuneet siihen, etteirakentaja vastaa mistään takuuajan jälkeen. Tolvasen (2013) mukaan kokemuksetelinkaarihankkeista ovat todistaneet, että rakentaminen voidaan ohjata katteenmaksimoinnista rakennuksen koko elinkaaren palveluajatteluksi.

3.2 Puutuoteteollisuus ja palveluliiketoiminta

Tuotekehitykseen panostaminen on edellytys puun käyttökohteiden lisäämisellerakentamisessa. Tulee kuitenkin muistaa, etteivät pelkät uudet tuotteet auta, jostoimintatavat jäävät ennalleen (Seppälä, 2010). Metsäteollisuudelle tuotanto- jatarjontalähtöisyys on ollut luonteenomaista. Seppälä (2010) peräänkuuluttaa siir-tymistä kysyntälähtöisyyteen. Puutuoteteollisuudesta puuttuu asiakaslähtöisyys jaasiakkaat joutuvat tyytymään tarjolla oleviin tuotteisiin. Toimintaympäristö kuitenkinmuuttuu ja asiakkaat odottavat yhä parempaa palvelua. Toimialalla ei ole menes-tyksen edellytyksiä, ellei sen tuotantoprosesseissa pystytä, tai haluta, joustaa.

Palvelut tulee kytkeä olennaisena osana tuotekehitykseen (Loukasmäki, 2012).Metsäsektori ottaa vasta ensi askeleita tällä saralla moniin muihin toimialoihinverrattuna (Seppälä, 2010). Kuten Enroth ja Valtonen (2012) toteavat, palveluteivät perinteisesti ole olleet puutuoteteollisuuden, eivätkä jakeluketjujen, vahvuuk-sia. Tuotteisiin liitettävät palvelut edellyttävät yhteistyötä ja verkostoitumista puu-tuoteteollisuudelta rakennussektorin ja asennuspalveluita tuottavien yritysten sekävähittäiskaupan kanssa. Esimerkkeinä Enroth ja Valtonen (2012) mainitsevatparkettien, paneelien ja listojen asennuspalvelun sekä kalusteiden kokoamispalve-lun. Talopaketin kyljessä voisi tarjota korjaus- ja muutospalveluita. Rakennustarvi-keliikkeissä tuotteet esitellään edelleen teknisinä tuotteita, vaikka kuluttaja tekeeostopäätöksensä visuaalisuuden perusteella. Tulevaisuudessa myydään tuotteensijaan palveluita, jotka sisältävät tuotteen. Palveluiden rooli korostuu kilpailussahalvan kustannustason maiden tuotteita vastaan. (Loukasmäki, 2012)

3.3 Innovatiivisuus puutuoteteollisuudessa

Innovatiiviset puu- ja kuitupohjaiset tuotteet tulevat korvaamaan hiili-intensiivisetbetonin ja teräksen, todetaan Metsäsektorin teknologiafoorumin strategisen tutki-mus- ja innovointiohjelmassa (SRA:ssa). Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi puunkäyttöä tulisi lisätä sisäympäristössä sekä funktionaalissa huonekaluissa. Puuma-


18

teriaalin ja muiden materiaalien parhaat ominaisuudet tullaan yhdistämään uusissahybridimateriaalien rakennusjärjestelmissä. (SRA, 2013) Myös Fraunhofer Institutefor Wood Research -tutkimuslaitoksen johtaja Bohumil Kasal ennustaa parhaankasvupotentiaalin olevan hybrideissä (Frondelius, 2013). Puu on nähtävä osanarakenteita, ei pelkästään puurakenteina.

Puukomposiittien ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttäon parannettava. Puurakennusten purkamis- ja kokoamismahdollisuuksiin onmyös kiinnitettävä huomiota. Rakennusprosessissa syntyvä jätepuu tulisi hyödyntääparemmin. (SRA Annex, 2013)

Euroopassa on rakennettu 8–10 kerroksisia puukerrostaloja, ja jopa 20-kerroksisia on suunnitteilla. Kohteissa on hyödynnetty pitkälle tehdasolosuhteissaesivalmistettuja tuotteita. Potentiaalia löytyy jopa rakennussektorin vallankumouk-seen. Rakennusmääräykset ja yleisön ennakkoluulot ovat kuitenkin hidastaneetpuukerrostalojen suosion kasvua. (SRA Annex, 2013) Tutkimukselle ja innovatiivi-suudelle on tarvetta. Ohjelman (SRA Annex, 2013) mukaan tulisi:

tunnistaa kestävän ja ympäristöystävällisen rakentamisen esteet sekä ke-hittää alueellisen rakentamisen ratkaisuja

harmonisoida rakennusstandardit Euroopassa

integroida informaatio- ja tuotantoteknologiat suunnitteluun sekä BIM (buil-ding information models) uuden aikakauden puurakennuksiin

kehittää kustannustehokas, integroitu, esivalmistukseen pohjautuva puura-kentamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään hybridi- ja komposiittimateriaaleja

tutkia puurakennuksien käyttöturvallisuutta, rakenteellista laatua, energia-tehokkuutta sekä käyttäjien hyvinvointia

kehittää suunnittelukonsepteja, jotka huomioivat rakennuksen elinkaarenaikana muuttuvan talotekniikan

parantaa rakennusfysiikkaa, puurakenteiden käyttäytymistä ja sisäilmanlaatua, etenkin matalaenergiataloissa

kehittää ainetta rikkomattomia mittausjärjestelmiä puun laadun ennustamiseensekä arvioimiseen rakennuksissa ja rakenteissa

kehittää kevyitä puu- ja kuitupohjaisia tuotteita sekä insinööripuutuotteita jakomposiittimateriaaleja, joilla on ylivoimainen suorituskyky, alhaiset päästötja joiden tuotannossa on hyödynnetty uusia korkealuokkaisia ympäristöys-tävällisiä biopohjaisia liima-aineita

kehittää puupohjaisista, kuitupohjaisista tai ekologisesti käsitellyistä eriste-materiaaleista ratkaisuja, joilla on ylivoimaiset lämpö- ja ilmanvaihto-ominaisuudet, positiiviset terveysvaikutukset sekä resistanssi kosteudelleja mikrobihyökkäyksille


19

kehittää liitoksia laajentamaan puurakenteiden sovelluskohteita, joilla voikorvata hiili-intensiivisiä materiaaleja

parantaa puupohjaisten materiaalien soveltuvuutta ulkokäyttöön ja kehittääuusia biopohjaisia suojakäsittelyjä puupohjaisille tuotteille sekä kehittääpuunsuojausmenetelmien hyödyntämistä suunnittelussa

lisätä puupohjaisten tuotteiden pitkäaikaiskestävyyttä kehittämällä raken-nusjärjestelmiä ja biopohjaisia käsittelyjä huomioiden vastaavien tuotteidentoiminnalliset vaatimukset sekä kehittää menetelmiä sovittamaan puunelinkaari muiden rakennusmateriaalien kanssa (holistinen lähestyminen,epäonnistumisen riski, elinkaarikustannukset, elinkaarisuunnittelu, lujuus-analyysi sekä kestävyys).

3.4 Referenssikohteita

Puurakentaminen ja puukerrostalorakentaminen hakevat näkyvyyttä referenssi-kohteiden avulla. Referenssikohteita on useita, seuraavassa on esitelty muutamiaajankohtaisia ja innovatiivisia kohteita:

Skanska ja IKEA kehittävät yhteistyössä BoKlok-koteja. BoKlok-elementitvalmistetaan Stora Enson tehtaalla Hartolassa. BoKlok-kodeilla pyritääntarjoamaan yhteisöllistä asumista kohtuuhinnalla. (Skanska, 2013) Ratkaisuedustaa pienimuotoista tiivistä ja matalaa kaupunkirakentamista. EnsimmäisetBoKlok-kodit rakennetaan Vantaalle.

Helsingin Jätkäsaareen on nousemassa puukaupunkikortteli Wood City.Kortteli tulee edustamaan urbaania puurakentamista sekä ympäristöystä-vällisen rakentamisen teknologiaa. Puurakenteissa tullaan käyttämään StoraEnson Urban MultiStorey -runkojärjestelmää, jota on kehitetty yhteistyössäSRV:n kanssa. Puukaupunkikortteliin on tulossa asuin-, toimisto-, hotelli- jaliikerakennuksia. (Wood City, 2013; Good News, 2013)

Suomen ympäristökeskuksen toimitalo Helsingin Viikissä on hyvä esimerkkijulkisesta ekotehokkaasta puutalohankkeesta. Energia- ja ekotehokkaitasuunnannäyttäjiä kaivataan referensseiksi, mikäli Suomi mielii vahvaksitoimijaksi maailmalle (Laukkanen, 2012a).

Finnvera, Tekes ja Finpro, Suomen innovaatiotoiminnan keskeiset rajoittajatja asiantuntijat, saavat yhteisen toimitilan Otaniemestä. Uusi toimitalo tuleeolemaan innovatiivinen, energiatehokas ja puurakenteinen. Suunnitelmienmukaan toimitalosta tulee 6-kerroksinen. Espoon kaupunki on aloittanut yh-teistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Aalto-yliopiston kanssa mittavatpuurakennusteollisuuden ja puualan kehittämishankkeen. (Espoo, 2012)

Ruotsalainen Lindbäcks Bygg (2012) myy puukerrostaloja palvelulla, eipuurakentamisella. Sana puu kategorioisi taloja liikaa toimitusjohtaja StefanLindbäckin mukaan. Tilaelementeistä koottavat talot nousevat muutamassa


20

päivässä perustusten päälle. Pari kuukautta kestävän viimeistelyn jälkeentalo on muuttovalmis. Konseptin ydin on nopeus – asiakkaan rahat ovatprojektissa kiinni vain lyhyen ajan. Lindbäckin mukaan menestyminen onkiinni asiakkaan palvelemisesta, ei teknisistä ratkaisuista. Yrityksellä oli aiemminongelmia kosteiden tilojen kanssa – kuinka saada kylpyhuoneiden lattioistatarpeeksi kevyitä ja tiiviitä. Ratkaisu löytyi veneteollisuudenkin käyttämästälasikuidusta. (T&T, 2011)

3.5 Viennin mahdollisuudet

Puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mielestä Venäjätulisi ottaa mukaan puurakentamisen kehittämiseen (Laukkanen, 2012a). Venäjälläon valtavat metsävarat. Puurakentamisen ennakkoluulojen hälvetessä, Karjalainenuskoo uuden ajan kehittyneen puurakentamisen läpimurron olevan Venäjällä varmaa.Energiatehokkaiden, ekologisesti rakennettujen ja kohtuuhintaisten asuntojentarve tulee suorastaan räjähtämään Venäjällä seuraavien 10–20 vuoden aikana.Puurakentamisella on oiva tilaisuus lisätä osuuttaan rakentamisessa (Merzeder etal., 2012). Marttila ja Ollonqvist (2012) toteavat asiakkaiden tarpeet ja toiveethuomioonottavan, tehokkaisiin tehdastuotteisiin perustuvan kuluttajarakentamisenedistyvän Venäjällä hitaasti. Konseptien kehittämisessä tulee kuitenkin olla ää-rimmäisen tarkka, sillä puurakentaminen on perinteisesti rajoittunut Venäjällävapaa-ajanasuntojen, datšojen, lisäksi halvan rakentamisen kerrostaloihin. Merze-der et al. (2012) mukaan venäläiset suhtautuvat välinpitämättömästi yhteistenalueiden kunnossapitoon, siisteyteen ja arvostukseen kerrostaloalueilla.

Yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa tulisi kehittää.Mahdollisuuksia löytyy asenteisiin vaikuttamisesta, säätelyn uudistamisesta sekätiedon lisäämisestä puun käytön ominaisuuksista rakentamisessa ja asumisessa.Kokemusten ja osaamisen siirtäminen pohjoismaiden kesken on perustelua Suna-backan mukaan. (Laukkanen, 2013a)

Venäjällä puun osuus on kasvussa pientalomarkkinoilla ja kolmikerroksisissakerrostaloissa. Rakentamissäädökset estävät korkeampien puukerrostalojen ra-kentamisen. Tavoitteena on uudistaa rakentamissäädöksiä vastaamaan EU:nnormeja. Venäjän Puuinfon johtaja Aleksandr Chernykh kertoo venäläisten odotta-van Suomesta osaamisen, koulutuksen ja teknologian tuontia Venäjälle enemmänkuin valmiiden rakennusosien tuontia (Laukkanen, 2012a). Suomalaisilla raken-nusalan toimijoilla ja laadulla on kuitenkin Venäjällä hyvä maine, joten puuraken-tamisen suosion kasvaessa markkinatkin kasvavat. (Merzeder et al., 2012) Martti-lan ja Ollonqvistin (2012) tekemässä kyselyssä suomalaiset puutuoteteollisuudentuotteet ja yritykset saivat venäläisiltä vastaajilta hyvät arviot. Laajamittaisempivenäläiskuluttajille suunnattu kysely on kuitenkin tarpeen, jotta kuluttajat voidaanryhmitellä paremmin ja tuotekehitystä voidaan rakentaa tämän perusteella.

Kiina, Intia ja Venäjä ovat uudisrakentamisen kasvavia markkinoita. Korjausra-kentamisessa markkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Japanissa sekä EU-maissa.Enrothin ja Valtosen (2012) mukaan korjausrakentamisen kasvu merkitsee mark-


21

kinoiden pirstaloitumista ja luo mahdollisuuksia räätälöidyille puutuotteille sekäniihin liittyville palveluille.

Kiinassa kerrostalorakentaminen on yleistä. Puun tunnettuus on kuitenkin heikko,joten puun käytön lisääminen runkorakenteissa ei tule olemaan helppoa. Toden-näköisesti markkinaosuuden kasvattaminen sisäverhouksissa ja muissa jatkojalos-teissa on helpompaa kuin rakentamisen bulkkituotteissa. Metsäteollisuuden tar-peisiin Kiinan omat metsävarat ovat riittämättömät. (Enroth & Valtonen, 2012)

Pellervon taloustutkimus (PTT) uskoo työpaikkojen lisääntyvän puurakentami-sen osuuden kasvaessa kotimaisessa rakentamisessa. Puolen miljardin euronviennin lisäys toisi PTT:n mukaan noin 6 300 uutta työpaikkaa Suomeen. Puura-kentamisen lisäys edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja puuelementtituo-tantoon. (Esala et al., 2012)

3.6 Patentit

Viime vuosien aikana lattioita, ikkunoita, ovia ja seinärakenteita koskevien hake-musten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Myös puukerrostaloihin liittyvät pa-tenttihakemukset ovat lisääntyneet. Kymmenen viime vuoden ajan Japani (30 %)ja Kiina (29 %) ovat dominoineet puurakennusalan patentointia. Kiina on ohittanutJapanin selkeästi viimeisten vuosien aikana niin patenttihakemusten alkuperä-maana kuin hakemusten kohdemaana. Euroopan yhteenlaskettujen patenttihake-musten osuus (25 %) puurakentamisen saralla on pysynyt viime vuodet ennallaan.(Housh & Lehtinen, 2012) Suomen osuus patenteista on vaatimaton – alle 0,5 %.Housh ja Lehtinen (2012) listasivat tutkimuksessaan kiinnostavia, esille nousseitaaihealueita ja trendejä:

puurakenteiset aurinkosuojat polveilevat kattomuodot vanhentuvat puusillat teräs- ja betonivahvisteiset korkeat (jopa 150 m) puukerrostalot puuelementit bambu-kuitulevy ja teollinen bambupuurakentaminen sveitsiläinen ”puuharkkorakentaminen” (Steko) puurakennusten kestävyys pyörremyrsky- ja maanjäristysalueilla palosuojatut puiset runkorakenteet puun kilpailijat – kierrätysmuovi ja keinopuu.

4. Rakennetun ympäristön tulevaisuus

22


Erittäin hitaasti muuttuvat gigatrendit ovat muutoksentekijöitä, jotka aiheuttavatmegatrendejä; globaaleja muutosprosesseja. Hietanen (2011) tiivistää gigatrenditkolmeen muutoksentekijään: väestönkasvu, talouskasvu ja teknologian kehityksennopeutuminen. Globaaleja megatrendejä ovat mm. niukentuminen, ympäristöon-gelmat, kansainvälistyminen sekä erilaisten konfliktien ja häiriöiden lisääntyminen.

Korjausrakentaminen ja puurakentamisen kehittäminen tulevat korostumaanlähitulevaisuudessa. Lainsäädännön kehittäminen ja hallintokuntien välinen yhteis-työ nousevat esille. Kehittyviä teemoja ovat myös uudenlaiset asumisen palvelutsekä palveluketjujen optimointi, unohtamatta rakennetun ympäristön elinkaarenkokonaisoptimointia. Ijäksen (2013) mukaan uusien innovaatioiden tuominen ra-kentamis- ja kiinteistöalalle on haasteellista. Puurakentamisen kannalta tavoitteel-lista olisi lisätä vientiä. Esimerkkeinä Airaksinen et al. (2011) mainitsevat puukau-punkien viemisen Venäjälle tai Aasiaan (esim. maanjäristysalueille).

Suomessa rakentamisen määrä on laskussa. Korjausrakentamisen lisääntyminenkorvaa osittain uudisrakentamisen vähentymistä. Suomessa laman jälkeinen nousuon ollut nopeampaa kuin Euroopassa. Nopeinta rakentamisen kasvu on ollut Ve-näjällä. Mikäli talous lähtee laskuun, rakentaminen myös hidastuu Venäjällä erittäinnopeasti.

Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen tiimoilta nousi esille kiinteistö- jarakennusalan haasteita, jotka Hietanen (2011) kokosi yhteen:

1. Kiinteistöjen ja rakennusten ymmärtäminen palveluina

2. Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalo-giikoita

3. Julkisen sektorin innovaatiohaaste

4. Yhteisöllinen asuminen sekä julkisen ja yhteisen tilan korostuminen

5. Tilojen monikäyttöisyys

6. Muunneltavuus, joustavuus ja yksilöllisyys

7. Elämäntapojen, harrastusten ja hyvinvoinnin korostuminen

8. Lähipalvelujen ja -tuotannon sekä etätyön korostuminen


23

9. Infrastruktuurin reaaliaikainen seuranta

10. Uudisrakentamisessa on tehostettava puun käyttöä

11. Kolme suurinta tulevaisuushaastetta ovat energiatehokkuus, korjausraken-taminen ja uusien, asumisen palveluiden kehittäminen

12. Kaikessa rakentamisessa on pyrittävä vientiin

13. Rakentaminen on muutoksen johtamista.

Puurakentamisen puolelta Skanskan ja Ikean yhteistyössä kehittämä BoKlok(Skanska, 2013) on hyvä esimerkki yhteistyöstä rinnakkaistoimialojen kanssa(kohta 2) (yhdistää rakentaminen, sisustus, huonekalut, kodinkoneet) sekä yhtei-söllisestä asumisesta (kohta 4). Toinen esimerkki yhteisöllisestä asumisesta,yhteisistä tiloista sekä aktiviteettimahdollisuuksista on Saarijärven senioripuuker-rostalo (Puuinfo, 2013).

Metsäsektorin teknologiafoorumin strategisessa tutkimus- ja innovointiohjel-massa SRA:ssa (2013) niin ikään peräänkuulutetaan uusia liiketoimintamalleja japalveluliiketoimintaa. Terveys, hyvinvointi ja ikääntyvien ihmisten huomioiminenovat sosiaalisia haasteita, jotka metsäsektorin tulee osaltaan huomioida. Ergonomianparantamiseen ja rakennusten toiminnallisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Hietasen (2011) mukaan ”uudisrakentamisessa on tehostettava puun käyttöä”useammasta syystä. Tärkeimmät syyt kannustavat tehostamaan puun yhtä hyvinmyös korjausrakentamisessa:

Suomessa on merkittävät metsävarat

Puu on ekologinen materiaali

Kotimaisen metsäteollisuuden on uusiuduttava vähenevän paperiteollisuu-den myötä työllisyyden ja energiahakkeen turvaamiseksi.

4.1 Korjausrakentamisen haasteet

Suomessa rakentaminen on painottunut uudisrakentamiseen. Korjausrakentami-sen merkitys on ollut vähäinen, ja sitäkin ovat leimanneet uudisrakentamisenmenetelmät. Suuret määrät 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja kerrostalolähiöitäodottavat perusteellisia korjauksia. (Soikkeli, toim. 2011) Korjausrakentamisessaon neljä samaan aikaan tapahtuvaa kasvu-uraa (Hietanen, 2011)

1. Energiatehokkuus2. Vanhentuvan ja vanhentuneen rakennuskannan kunnossapito3. Nykyaikaistaminen (uusille sukupolville ja käyttäjäryhmille)4. Uusi käyttö (vanhojen toimintojen loppuessa).

Rakennussektorin toimijat mieltävät korjausrakentamisen usein varamarkkinoiksi,joilla tasataan uudisrakentamisen suhdanteita. Tämän seurauksena korjausraken-tamisessa käytetään samoja prosesseja ja tuotteita kuin uudisrakentamisessa.


24

Niin kauan kuin korjausrakentamisen kehittäminen tapahtuu uudisrakentamisenehdoilla, korjausrakentaminen ei varsinaisesti edisty, eikä markkinoille saadainnovatiivisia ratkaisuja. (Airaksinen & Vainio, 2011)

Uudenlaisten, teolliseen rakentamiseen perustuvien rakennusten korjaamisenmallien kehittäminen on välttämätöntä korjausurakan laajuuden huomioiden. Pienihankekoko asettaa korjaushankkeille haasteita, samoin vanhojen rakennustenasettamat reunaehdot suunnittelulle ja toteutukselle sekä tarve rakennuksen käy-tölle korjausten aikana. Asunto-osakeyhtiöissä tilaajalla ei välttämättä ole ammatti-taitoa tai ylipäätään kokemusta rakennushankkeista. Lisäksi tilaajien taloudellinentilanne ja tavoitteet asettavat lisähaasteita. (Lindstedt et al., 2011)

Ympäristönäkökulmasta korjausrakentaminen on parempi vaihtoehto kuin pur-kaminen ja uuden rakentaminen. Purkamisesta syntyy jätteitä, uuden rakentami-nen kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä. Tulevaisuudessaelinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioiminen tulee korostumaan pää-töksenteossa. (Airaksinen & Vainio, 2011)

Korjausrakentamisen tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen tulisi nähdä mah-dollisuutena ja tulevaisuuden markkina-alueena, samoin palveluiden tarjoaminenkorjausrakentamisen yhteydessä. Kuten Airaksinen et al. (2011) toteavat, korjaus-rakentamisen palveluiden kehittämisessä tulisi unohtaa uudisrakentamisen raamitja pohjata kehitystyö tutkimustuloksien ja uusien teknologioiden hyödyntämiselle.

4.2 Puurakentamisen erityishaasteet

Ennakkokäsitysten ja vanhojen uskomusten murtaminen on haasteellista. ”Puupalaa, puu homehtuu, rakennuksessa on oltava jotain vikaa, jos vaaditaan sprink-lausjärjestelmän käyttöä”. Toinen vahva ennakkoasenne on ylläpitoa, huoltokus-tannuksia ja -maalauksia kohtaan. Kiinteistöjen ylläpito koetaan työläämmäksi jakalliimmaksi kuin vaihtoehtoisilla rakennusmateriaaleilla. Ijäksen haastattelututki-muksen mukaan rakennuttajat ja rakennusliikkeet pitävät puukerrostalojen raken-tamista taloudellisena riskinä mm. koerakentamisluonteen ja viranomaisten enna-koimattomuuden johdosta (Ijäs, 2013).

Sunabackan mukaan asenteet ja ilmapiiri puurakentamista kohtaan ovat kui-tenkin muuttuneet. Rakentajien tahto yhteistyön lisäämiseen puualan kanssa onkasvanut. Uusien vaihtoehtojen kautta halutaan lisätä tehokkuutta ja kilpailukykyäkoko rakentamisen ketjuun. Sunabacka korostaa tiedon kasvun merkitystä asen-teiden muutoksessa (Laukkanen, 2013a).

Puulla on paljon etuja rakennusmateriaalina. Puun korkea lujuus-painosuhdeon ylivoimainen verrattuna esimerkiksi betoniin ja teräkseen. Puu on uusiutuva jaaidosti kierrätettävä materiaali. Joitakin teknisiä haasteita ei kuitenkaan ole täysi-painoisesti pystytty ratkaisemaan. Bohumil Kasalin mukaan näitä ovat mm. alhai-nen veto- ja puristuslujuus kohtisuoraan puiden syitä vastaan, alhainen kimmomo-duuli ja elävän puuaineksen ominaisuuksien suuri vaihtelu. (Frondelius, 2013)

Viime aikoina korkeat puukerrostalot ja niiden suunnitelmat ovat saaneet osak-seen paljon julkisuutta. Kasalin mielestä olisi kuitenkin parempi keskittyä edullisiin


25

perusratkaisuihin kuin korkeuden maksimointiin. Perusratkaisuja voitaisiin hyödyntääsuurina volyymeina massatuotannossa ja vallata betonin ja teräksen hallitsemiamarkkinoita. (Frondelius, 2013)

Puurakentamisen osaamista on vahvistettava koko rakentamisen arvoketjussa.Uusille rakentamisen innovaatioille ja tehokkaammille rakentamisen järjestelmilleon tarvetta. Sunabacka toivoo vientimaiden olevan myös näistä kiinnostunut. Ra-kentajien ja puualan tulisi yhteistyössä kehittää rakentamisen järjestelmiä toimiviksi.Puurakentamisen konkreettiset edut tulee selvittää; mitkä parantavat kilpailukykyä,rakentamisen laatua, estetiikkaa ja materiaalitehokkuutta. Puurakentamisen koko-naisvaltainen kilpailukyky tulee lyhyemmästä rakennusajasta, tämä olisi syytähuomioida rakentamisen laskentamallissa paremmin (Laukkanen, 2013a).

Myös Kasalin mukaan puualan olisi panostettava enemmän tutkimus- ja kehi-tystyöhön. Markkinat kaipaavat uudentyyppisiä esivalmistettuja rakenneratkaisuja.Puun ja muiden materiaalien hybrideissä on suuri kasvun potentiaali, samoineristysratkaisuissa. Luonnonkuitueristeillä on vain 5 %:n markkinaosuus. Puukui-tuihin ja muihin kasvipohjaisiin materiaaleihin pohjautuville uusille eristetekniikoilleoli markkinoilla tilaa. (Frondelius, 2013)

Vaikka kiinnostus puukerrostaloja kohtaan on lisääntynyt huomattavasti, kiin-teistöalan on itse kiinnostuttava puukerrostalorakentamisesta. Pakottamisen kauttase ei onnistu. Rakennuttajat valittavat tarjonnan puutteesta ja valmistava teollisuuspuolestaan kysynnän puutteesta. Tästä oravanpyörästä on päästävä.

Ijäksen mukaan puusektorin tulisi itse avoimesti tuoda rakentamiseen liittyviätodellisia haasteita esille ja pyrkiä samalla osoittamaan markkinoita synnyttäviävahvuustekijöitä. Puukerrostalohankkeista tulisi tuottaa luotettavaa seurantatietoahankeprosessin eri vaiheissa. Valmistuneiden puukerrostalojen toimivuutta jaylläpitokustannuksia tulisi seurata. (Ijäs, 2013) Ijäksen mukaan puurakentamistakoskevan RYM-tutkimusohjelman avulla voitaisiin avata markkinoita suomalaisellepuurakentamiselle niin kotimaassa kuin ulkomailla. Rakennushankkeiden riskejäjakavien toteutusmallien käyttöönottoa tulisi tutkia. Oman rakennuttajaorganisaationperustaminen takaisi myönteisen kehittämisympäristön puurakentamiselle (Ijäs, 2013).

Paine rakentaa kasvukeskuksiin on kova, etenkin vuokrataloista on huutava pula.Tässä olisi saumaa puukerrostalorakentamiselle. Vuokratalon asukasta rakennus-materiaalin valinta tuskin kiinnostaa, rakennuttajaa mahdollisesti. Puurakentamisentuomat edut, kuten työmaanopeus, saattavat olla innoittavia tekijöitä. Ijäksen mu-kaan vuokra-asuntotuotannossa on suuri mahdollisuus puurakentamiselle, silläennakkomarkkinointia ei tarvita eikä neuvotteluja usean osapuolen kanssa (Laukka-nen, 2013b). Tulee kuitenkin muistaa, että rakennettavien puukerrostalojen sijaintivaikuttaa imagoon paljon. Tavoiteltaessa ”hyvää mainetta” on rakennettava hyvienkulkuyhteyksien päähän. Rakennettaessa puukerrostaloja taantuville paikkakunnillevuokrataloiksi, on vaarana, ettei vuokralaisiin voida vaikuttaa. Negatiivisimmassaskenaariossa puukerrostalot saatetaan jopa leimata sosiaaliseksi asuntotuotannoksi.

Puutuotteiden kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Toimi-alan kasvua on haettava viennistä. Aasia ja Itä-Eurooppa saattavat tuoda uusiamahdollisuuksia. (Enroth & Valtonen, 2012) Kyseisillä alueilla puurakentamisenkulttuuria ei ole, tai se on vähäistä.

5. Haastattelututkimuksen tulokset

26


Haastattelut toteutettiin nettipohjaisella kyselyllä. Kyselypohjan vedos on liitteenä(liite A). Kysely lähetettiin 162 eritaustaiselle asiantuntijalle. Edustajia löytyi niinpuutuote-, betoni-, teräs- ja rakennusteollisuudesta kuin tutkimuspuolelta. Kyse-lyyn vastasi 35 henkilöä (22 %). Tulokset on laskettu 33 vastanneen henkilönmukaan, sillä 2 vastanneista palauttivat lomakkeet tyhjinä. Valtaosa kyselyynvastanneista oli koulutukseltaan diplomi-insinöörejä (61 %). Tekniikan lisensiaatte-ja ja tohtoreita oli 9 %. Vastanneista 41 % toimi puutuoteteollisuuden parissa taitehtävässä, jonka tarkoituksena on edistää puun käyttöä. Lähes puolet (48 %)toimi käytettävän materiaalin suhteen neutraalilla toimialalla. Kilpailevissa tehtä-vissä toimi 9 %. 75 % vastaajista oli yli 10 vuoden työkokemus. 5–10 vuodentyökokemus oli 18 %:lla ja alle 5 vuoden työkokemus 6 %:lla vastaajista. Vastaajientoimenkuvat jakaantuivat seuraavasti:

42 % tutkimus- ja opetustehtävissä 15 % tuoteteollisuuden (rakennustuotteet, talotekniikka) parissa 12 % rakennusliikkeessä 9 % julkisessa hallinnossa 18 % muissa tehtävissä.

5.1 MSO – Metsästrateginen ohjelma

Kyselyn perusteella metsästrategisen ohjelman vahvuuksina pidettiin vahvaavaltiovallan ja alan sitoutumista, ajankohtaisuutta sekä laaja-alaista lähtökohtaa.Kolmasosalle ohjelma tai sen sisältö ei ollut lainkaan tuttu.

Periaatteessa ohjelma on oikealla asialla, mutta teollisuuden sitoutuminen jakosketuspinta asiakkaisiin puuttuu. Ohjelmaa moitittiin liian kapea-alaiseksi, sekeskittyy liian yksipuolisesti puurakentamisen edistämiseen. Ohjelmaa ei tunnetaalan ulkopuolella. Päätöksenteko, strategioiden ja tuloksien jalkauttaminen sekäresurssien puute mainittiin ohjelman heikkouksina. Toistaiseksi on esitetty vainpaljon kauniita sanoja.


27

5.2 TEPUTU – Teollisen puuelementtirakentamisenyhteistutkimushanke

Hankkeen vahvuuksina pidettiin erityisesti yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Konk-reettisista projekteista koostuva yhteistutkimushanke on ajankohtainen ja puuteol-lisuuden kannalta tärkeänä. RunkoPES -standardin julkaiseminen keräsi kiitosta.

Hankkeen riskinä pidettiin sortumista ”SHOK-maiseen” puuhasteluun vaillakonkreettisia tuloksia – tutkimusta ei tule tehdä itse tutkimisen takia. Pääpainopitäisi olla uuden luomisessa, ei prosessien seurannassa. Teollisuuden sitoutta-mista pidettiin myös haasteellisena. Betonielementtirakentamisen heikon brändinleiman tarttuminen on myös riski. Liiketoimintamallien kehittämistä hankkeessaarvosteltiin myös; markkinamuutoksen aikaansaaminen on haasteellista.

5.3 runkoPES – puuelementtirakentamisenteollisuusstandardi

RunkoPES vastaa vihdoin alan tarpeisiin. Standardia pidettiin kilpailun kannaltavälttämättömänä, ilman standardia puurakentamisen nousu jää toteutumatta.RunkoPES mahdollistaa nopean rakentamisen suurelementtejä hyödyntäen.

Vaikka runkoPES tarjoaa selkeästi standardoidut ratkaisut suunnittelijoidenkäyttöön, suunnitteluohjelmistoja on kehitettävä. Standardi on kehitetty suljetussapiirissä, eikä alaa ole kuultu riittävästi. Sitoutuvatko toimialan yritykset? RunkoPESinsanottiin edustavan standardoinnin edellistä sukupolvea, olevan liian monimutkainenja johtavan liian kalliisiin ratkaisuihin. RunkoPESin vaatima jatkokehitys tulee ole-maan haasteellista. Korjausrakentaminen olisi myös syytä huomioida. Rakennus-alan konservatiivisuus asettaa omia rajoitteita. Todellinen sitoutuminen ja toteutus-kelpoisuus jäävät nähtäväksi.

5.4 Puun käytön lisäys

Puun käytön lisääminen edellyttää puolueetonta argumentointia sekä tutkimustie-toa, esimerkiksi puumateriaalin eduista sekä puurakentamisen taloudellisuudesta.Tärkeää on myös rakennuttajien tiedon lisääminen puun käytöstä. Tietoa tuleetuottaa niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Tulee panostaa alan yhteiseen kehitys-ja edunvalvontatoimintaan, menekinedistämiseen sekä kuluttajamarkkinointiin.

Onnistuneet esimerkit ja puun näkyvän käytön lisääminen edesauttavat. Puura-kentamisen kilpailukyky tulee osoittaa käytännössä. Puumateriaalin kilpailukykyävoidaan kehittää vaikuttamalla normitukseen. Puun käytön lisääminen vaatii pitkä-jänteistä työtä. Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin ja kaavoittajiin on tärkeää.

Tulee kehittää valmiimpia tuotteita ja tuoteratkaisuja niin omatoimiseen kuinammattimaiseen rakentamiseen. Ratkaisuja kaivataan muuhunkin kuin kerrostalojenrunkoihin. Tulisi panostaa sisustusratkaisuihin, verhousmateriaaleihin, julkisivurat-kaisuihin sekä korjausrakentamisen erikoistuotteisiin. Ratkaisujen kehittämisen


28

pitää olla asiakaslähtöistä. Tuotteiden ja tuoteratkaisujen tulee olla laadukkaita,unohtamatta designia. Lisäksi tulisi kehittää puurakenteiden kunnossapito- jakorjausohjeita.

Paloturvallisuuteen ja sisäilmaan liittyvät kysymykset tulee hallita. On tärkeäähallita kokonaisuus; omaksua elinkaari-ajattelu (raaka-aine, valmistus, huolto japalvelut, hävittäminen). Puun elinkaaren tuntemus luo pohjan elinkaaren hallintaanliittyvien palveluiden tuottamiselle.

Palveluiden lisääminen kasvattaisi kulutusta. Tarjottavia palveluita voisivat ollamm. huolto, uudelleenmaalaus, asumisviihtyvyyteen vaikuttavat tekijät sekä ra-kennuksen uudistamiseen ja korjaamiseen liittyvät palvelut. Lisäksi voisi tarjotaratkaisupalveluja: miten lisätä asiakasarvoa lopputuotteeseen. Tuotteiden älykkäi-siin rakenteisiin yhdistetyt palveluinnovaatiot voisivat lisätä puun käyttöä. Yhteis-työtä alan sisällä ja muiden alojen kanssa on lisättävä. Sekarakenteiden käyttösaattaisi lisätä myös puun käyttöä, samoin infrarakentaminen. Kansainvälisiämarkkinoita ei saa unohtaa.

5.5 Puukerrostalorakentamisen parhaat ja huonoimmat puolet

Puukerrostalorakentamisen paras puoli on puun ekologisuus. Hiilivarastona toimivapuu on ympäristöystävällinen uusiutuva luonnonvara. Rakentamisen nopeuttapidettiin myös puurakentamisen etuna. Kotimaisen raaka-aineen hyödyntämistä jatyöllistämisvaikutuksia arvostettiin, samoin rakenteiden keveyttä ja puumateriaalintyöstettävyyttä. Etuina pidettiin myös kuivana rakentamista sekä pitkälle vietyäesivalmistusta tehdasolosuhteissa. Puukerrostalorakentaminen saa kiitosta vaih-toehdon ja kilpailun tuomisesta markkinoille. Tämä tarjoaa mahdollisuuden uusilletuotteille ja palveluille. Lisäksi puu sopii hybridirakentamiseen muiden materiaalienkanssa. Osalle asiakkaista puu on imagollinen asia. Puun ulkonäkö sisäverhouk-sissa ja sisustusmateriaalina mainittiin myös.

Paloturvallisuus nousi esille puukerrostalorakentamisen huonoimpina puolina,mutta muutama vastaaja näki asian positiivisena. Pakollinen sprinklaus luo turval-lisuutta. Paloturvallisuuden ohella toinen ennalta odotettu näkökohta nousi esille –kosteuden hallinta. Äänieristys sai vain muutaman maininnan. Negatiivisena pidettiinmyös huolto- ja ylläpitotarvetta. Ne nostavat elinkaarikustannuksia. Hintakilpailu-kykyä ei ole vielä osattu hyödyntää.

Puukerrostaloissa puuta on kovin vähän näkyvissä, ulkonäkö muistuttaa harmit-tavan paljon betonikerrostaloa. Laajempia puukerrostaloalueita ei juuri ole.

Rakennusliikkeiden huono sitoutuminen ja toisistaan poikkeavat rakennusjär-jestelmät eivät vahvista puukerrostalorakentamista. Valitettavasti rakennusalanheikko laatu näkyy myös puukerrostalorakentamisen puolella. Uuden opetteleminenja rakennusalan vaikeasti muutettavissa olevat asenteet vaikeuttavat puukerrostalo-rakentamisen tarinaa. Eikä suunnittelijoiden ja laskentatyökalujen puute helpotatilannetta. Referensseistä on pulaa. Kokeilua löytyy, systematiikkaa ei. On panos-tettava teolliseen tuotantoon ja tuotekokonaisuuksien toimivuuteen.


29

5.6 Puukerrostalorakentaminen Ruotsissa

Tärkeimpinä tekijöinä puukerrostalorakentamisen läpilyöntiin Ruotsissa pidettiinennakkoluulottomuutta sekä valtiovallan tukea. Puurakentamiseen on panostettuenemmän ja aikaisemmin kuin Suomessa. Merkittäviä tekijöitä ovat myös sitoutu-neet erikokoiset rakennusliikkeet sekä erilainen asumisjärjestelmä. Kilpailuasemaapidettiin terveempänä kuin Suomessa. Puukerrostalorakentamisen edistämiseneteen on tehty pitkäjänteistä pohjatyötä, ja tutkimuksella on luotu tausta järjestelmienkäytölle. Tuotteistaminen ja tuoteratkaisut on viety pidemmälle. Kilpailukyky janopeus ovat myös valtteja. Kriittistä massaa on kasvatettu myös puurakentamisenosaajien parissa.

Muutaman vastaajan mielestä puukerrostalorakentaminen ei ole lyönyt itseäänläpi. Yksi totesi kaavapakon ohjaavan puukerrostalorakentamisen suuntaan. Ky-syttäessä tärkeimpiä tekijöitä puukerrostalorakentamisen läpimurtoon Ruotsissalähes kaikki vastasivat. Tiedusteltaessa puukerrostalorakentamisen haasteistakolmannes ei osannut sanoa. Mikään mainituista haasteista ei noussut merkittä-västi toisten edelle. Haasteita olivat mm.:

Valittujen ratkaisujen pitkäaikaistoimivuus Kosteus ja homeongelmat Äänieristys Asukasviihtyvyys Paloturvallisuus Laatu ja halpatuotannon leima Kilpailukykyinen hinta Julkisivujen huoltoratkaisut.

5.7 Edellytykset puukerrostalorakentamiselle

Vastausten havainnollistamiseksi hyödynnettiin Wordle-sovellusta, joka muodos-taa lähdeaineistosta ”sanapilviä” (Kuva 3). Sitä suuremmalla sana on kirjoitettukuvassa, mitä merkittävämpi se on. Tärkeimpänä tekijänä puukerrostalorakenta-misen menestymiselle Suomessa pidettiin hintaa. Laadukkaat referenssikohteetsekä kaavoittajat ovat avainasemassa puukerrostalorakentamisen edistämisessä.Muita merkittäviä tekijöitä ovat rakennusajan lyheneminen, panostaminen laatuunsekä valtiovallan tuki. Myös teollisten toimijoiden sitoutuneisuutta peräänkuulutettiin.

Merkittävinä tekijöinä mainittiin myös puukerrostalorakentamisen kokonaisval-tainen kehittäminen, standardisoidut teolliset ratkaisut, tuotekehitys, toimintatapo-jen kehittäminen, sekä teknisten ratkaisujen toimivuuden, kustannustehokkuudenja kilpailukyvyn osoittaminen. Puutuoteteollisuus sai osakseen kritiikkiä puuraken-tamisen tuputtamisesta ja alan sisäänpäin kääntyneisyydestä. Elinkaaren hallintaaja tuntemusta sekä huoltoystävällisyyttä pidettiin tärkeinä. Ekologisuus nostettiinesille vain yhdessä vastauksessa, ja siinäkin vasta kolmanneksi tärkeimpänätekijänä.


30

Kuva 3. Edellytykset puukerrostalojen menestymiselle Suomessa (www.wordle.net).

5.8 Edellytykset kerrostalojen korjausrakentamiseen

Tärkeimpänä tekijänä puutuoteteollisuuden menestymiselle kerrostalojen korjaus-rakentamisessa pidettiin hintaa (Kuva 4). Merkittävinä tekijöinä mainittiin teknisestitoimivien ratkaisujen ja järjestelmien kehittäminen sekä toiminnallisuuden ja kilpai-lukyvyn osoittaminen käytännössä.

Kuva 4. Edellytykset kerrostalojen korjausrakentamisessa (www.wordle.net).

http://www.wordle.net



31

Tuotekehitykseen ja rakennusjärjestelmiin on panostettava. Kehitettävien ratkaisujenon sovelluttava betonirakentamisen elinkaarimalliin. Lisäksi niiden asentamisen jahuollon tulee olla helppoja. Ratkaisujen ja remonttien tulee olla asiakaslähtöisiä.Vastauksissa peräänkuulutettiin myös innovatiivisia ratkaisuja, mutta muistutettiinarkkitehtonisesta yhteensopivuudesta ympäröivän rakennuskannan kanssa. Alanteollisten toimijoiden sitoutuminen on oleellista.

5.9 Puurakentamisen liiketoiminta-alueiden kasvu

Puurakentamisen kasvua uudisrakentamisen, korjausrakentamisen, lisä- ja täy-dennysrakentamisen, huollon ja ylläpidon, sisäpintojen sekä julkisivuratkaisuidenliiketoiminta-alueilla arvioitiin (Kuva 5).

Nopeimmin kasvavana liiketoiminta-alueena pidettiin sisäpintoja: 4 % uskoikasvun olevan erittäin nopeaa ja 41 % nopeaa. Korjausrakentamista pidettiinmyös kasvavana alueena: 7 % uskoi erittäin nopeaan ja 31 % nopeaan kasvuun.Hitaimmin kasvavia liiketoiminta-alueita olivat huolto ja ylläpito, uudisrakentaminensekä täydennysrakentaminen. Lisäksi vastaajat ehdottivat kasvaviksi liiketoiminta-alueiksi seuraavia:

Omakotitalorakentaminen Puistot, ulkotuotteet ja piharakentaminen Sillat.

Kuva 5. Puurakentamisen liiketoiminta-alueiden kasvu.


32

5.10 Palveluliiketoiminnan rooli puutuoteteollisuudessa

Palveluliiketoiminnan rooli on toistaiseksi vähäinen. Suuri osa vastaajista pitääpalveluliiketoimintaa merkittävänä kasvualana. Etenkin elinkaaren hallintaan liittyvätpalvelut ovat tervetulleita, puujulkisivujen huoltosopimukset eturintamassa.

Osa näkee palveluliiketoiminnan uutena mahdollisuutena, on kehitettävä uu-denlaisia verkostoja ja yrityksiä. Palveluliiketoiminta ei varsinaisesti ole sahojenydinliiketoimintaa. Potentiaalia siis löytyy, mutta sen muuttaminen kannattavaksiliiketoiminnaksi lähivuosina on haasteellista.

Soraääniäkin kuului. Mikäli palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa, puurakentami-sen suosio vähenee, sillä huolettomuus on parempi myyntivaltti kuin pelaava huolto.Taloyhtiöt saattavat myös karsastaa puujulkisivujen huoltomaalauskustannuksia.

Valtaosa vastaajista uskoi puurakentamisen mahdollisuuksiin konseptirakenta-misessa. Puurakentaminen on vahvoilla matalassa (1–2-kerroksisessa) rakenta-misessa. Monimuotoiselle, innovatiiviselle, asiakaslähtöiselle konseptirakentamiselleon kysyntää. Puurakennusten terveysnäkökulma nostettiin myös useammassavastauksessa esille. Julkiset rakennukset ovat suuri mahdollisuus. Laatuun tuleekuitenkin kiinnittää huomiota, ettei maine kärsi huonojen referenssikohteiden takia.

5.11 Älykkäät puutuotteet

Erilaiset anturoinnit, seuranta- ja mittauslaitteet voisivat tuoda puutuotteisiin älyä.Kantavia rakenteita, lämpötilaa, kosteutta ja sisäilman laatua voitaisiin seurata,esimerkiksi kehittämällä printattua tekniikkaa puurakenteisiin soveltuvaksi. Muitahyödynnettäviä ja kehitettäviä näkökulmia:

Puun antibakteeriset ominaisuudet

Ilmankosteuden tasaaminen

Puun käyttö sähkölaitteissa

Kameleontti-pinnoitteet, jotka muuttuvat esimerkiksi valaistuksen tai lämpö-tilan mukaan

Itsepuhdistuvat pinnat (esim. raitiovaunun tai puiston penkit)

Nanokalvot ikkunoissa huolehtimassa mm. pesusta, laadunvalvonnasta jaenergiantuotannosta

Lokaatiotunnus tuotteissa varkauden selvittämiseksi

Tuotteisiin, kuten huonekaluihin, liitettävä tarina tuotteen taustoista

Puhuvat pakkaukset

Hybridiratkaisut, joilla haetaan parasta lopputuotetta, eikä pyritä yksittäisenmateriaalin menekin edistämiseen.


33

5.12 Puurakentamisen mainonta

Puutuoteteollisuuden mainonta jakoi mielipiteitä. 22 %:n mielestä ala mainostiriittävästi, 47 %:n mielestä ei. Lähes kolmannes (31 %) ei osannut sanoa.

Kolmanneksella vastaajista muodostui korkeintaan hatara kuva puukerrostalo-rakentamisesta mainonnan perusteella. Onko mainontaa edes? Muutama vastaa-jista totesi mainonnan antavan liian ruusuisen kuvan puukerrostalorakentamisesta,esimerkiksi selkeää eroa toiminnallisten faktojen ja ekologisen mielikuvamainonnanvälillä on vaikea tehdä. Yksittäisinä kommentteina mainittiin:

Puurakentamista tuodaan esille pääasiassa vain oman alan keskuudessajättäen loppukäyttäjät vähemmälle huomiolle.

Mainontaa on kohdistettu liiaksi maallikoille ammattilaisten sijaan.

Vastakkainasettelu betonin kanssa on korostunut puolin ja toisin.

Ekologisuuden painottamisen sijaan kaivataan näyttöjä kilpailukyvystä, tyy-tyväisistä rakennuttajista, nopeasta aikataulusta ja hinnasta.

Rakentajille ja käyttäjille on osoitettava, että puu kestää oikeissa rakenne-ratkaisuissa.

Mainontaa tulisi suunnata kuluttajille (asunnon hankkijoille), tilaajille ja rakennuttajille,urakoitsijoille, suunnittelijoille, kaavoittajille ja päätöksentekijöille. Poikkipuolisenvastauksen mukaan tuotetta, joka ei ole vielä kunnossa, on paha mainostaa.

5.13 Puurakentamisen mahdollisuudet vientimarkkinoilla

Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suhtautui positiivisesti puurakentamisen mah-dollisuuksiin vientimarkkinoilla, ja vajaa viidennes erittäin skeptisesti. Mahdolli-suuksia nähtiin mm. konseptiratkaisuissa, ekologisuudessa sekä korjausrakenta-misen parissa. Osa vastanneista suhtautui varauksella mahdollisuuksiin. Niitä on,mikäli ne osataan hyödyntää. On panostettava tuotteiden ja konseptiratkaisujenkehittämiseen, markkinoiden analysointiin sekä kilpailukyvyn parantamiseen.Puurakentamisen mahdollisuuksia vientimarkkinoilla syövät paikalliset tehtaat,maiden erilaiset rakennusmääräykset sekä ilmastolliset erot. Vientimarkkinoillamenestyminen on pienemmille yrityksille huomattavasti haasteellisempaa.

Merkittävimmät vientikohteet viiden vuoden aikajänteellä ovat Venäjä ja Aasia,erityisesti Japani ja Kiina. Lisäksi Eurooppa, etenkin Itä-Eurooppa ja Pohjoismaat,ovat merkittävässä asemassa (Kuva 6).


34

Kuva 6. Merkittävimmät puutuoteteollisuuden vientikohteet viiden vuoden aikajän-teellä (www.wordle.net).

Venäjällä puurakentaminen on ollut rajoitettua paloturvallisuussyistä. Uudis- jakorjausrakentaminen on tällä hetkellä kiivasta. Kysyntä on kovaa ja osaaminenalueella on rajoitettua. Tulee kuitenkin muistaa tuotteiden soveltuvuus markkinoille.Venäjän vahvuuksia ovat lähimarkkinat, sopiva ilmasto sekä rautatieyhteys. Aasia-laisten, eritoten kiinalaisten, vaurastuminen saattaa avata markkinoita puulle japuurakentamiselle. Alueella on pulaa puutavarasta. Japanissa puu on arvostetturakennusmateriaali.

5.14 Tulevaisuuden näkymät puurakentamisessa

Puurakentamisen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin vastasi 19 henkilöä. Puura-kentamisessa tulisi seuraavan viiden vuoden aikana panostaa tuotteiden ja ratkaisui-den kehittämiseen teollisessa mittakaavassa. Kehitystyössä on otettava huomioonasiakaslähtöisyys, design, laatu ja kilpailukyky. Myös eri materiaaliyhdistelmättulisi huomioida.

Rakennuttamisen liiketoimintaprosessia ja palveluliiketoimintaa tulisi kehittää,samoin puurakenteiden elinkaaren hallintaa. Standardisointityö on myös tärkeää.Lisäksi tulisi panostaa uusien tuoteryhmien kehittämiseen sekä uusien markkinoidenetsimiseen. Verkostojen kehittäminen on erittäin tärkeää varsinkin alan pienemmilletoimijoille. Viestinnän ja tiedon levittämisen merkitystä ei tule unohtaa.

Alan eri toimijat saavat moitteita siitä, etteivät puualan pienet tutkimushankkeetkasva suuriksi hankekokonaisuuksiksi. Yksi suurimmasta hidasteista on tutkimuk-sen keskittyminen tuotteeseen asiakkaiden ja tarpeen sijaan. Yritysten tutkimus-panostukset ovat alhaiset, tutkimuslaitoksia vaivaa osaamisen puute ja tulosten



35

vieminen käytäntöön on hidasta. Julkisen rahoituksen puute ja ehdot asettavathaasteita. Alaa vaivaa myös teollisten veturiyritysten puuttuminen, mustasukkaisuussekä kokemattomuus yhteistyöstä. Tutkimushankkeilla ei ole omistajaa, jonkaseurauksena tavoitteet ovat pirstaleisia, eikä hankkeissa saavuteta merkittäviätuloksia.

5.15 Puurakentamisen tulevaisuuden trendejä

Puurakentamisen tulevaisuudesta esitettiin seuraavia väittämiä:

Puurakentamisen suosio kasvaa eri sektoreilla Euroopassa.

Korjausrakentamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa myös puurakenta-misen sektorilla.

Puukerrostalojen suosio tulee kasvamaan Suomessa merkittävästi seuraa-van vuoden aikana.

Puurakenteiden suunnittelua on kehitettävä.

Komposiittirakenteet tulevat yleistymään.

Tuoteominaisuuksien kehittämisen merkitys tulee kasvamaan.

Kuva 7. Puurakentamisen trendejä.


36

Vastaajat olivat valtaosin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämien kanssa(Kuva 7). Korjausrakentamisen merkityksen kasvuun uskoi peräti 94 %. Puuraken-teiden suunnittelua on kehitettävä – täysin samaa mieltä oli 72 % ja jokseenkinsamaa mieltä 16 %. Tuoteominaisuuksien kehittämisen merkityksen kasvun kanssatäysin samaa mieltä oli 59 % ja jokseenkin samaa mieltä 25 %. Vähiten kannatustasai puukerrostalojen suosion kasvu: Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaamieltä oli 63 %, ja jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä oli 22 %.

5.16 Puurakentamisen kehittäminen Suomessa

Puurakentamisen parissa toimivat eri osapuolet on saatava kehittämään alaayhdessä. Myös viiteryhmät tulee huomioida. Laaja-alainen yhteistoiminta on vält-tämätöntä etenkin vientimarkkinoille tähdättäessä.

On panostettava asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja osaamisen kartuttamiseen.Alalle kaivataan lisää toimivia puurakennusjärjestelmiä sekä lisää toimijoita. Oppiavoisi hakea myös maailmalta. Tulee kehittää puurakentamista eikä yksittäisentoimijan ratkaisuja. Kilpailutekijöitä voisivat olla laatu, design ja erottautuminen.Arvostuksien (eettisyys, esteettisyys, ekologisuus, arvo jne.) osuutta materiaaliva-linnoissa tulisi tutkia.

Kyse on ensisijaisesti rakennusten ja rakennetun ympäristön kehittämisestä.Puu on joissain asioissa ylivoimainen, ja näitä ylivoimatekijöitä on kehitettävä. Onlähdettävä toimivuus- ja tuoteominaisuuksien pohjalta. Kehitettäessä uusia ratkai-suja ja tähyttäessä uusille markkinoille tulee perinteiset markkinat varmistaa. Pien-talomarkkinoilla puulla on vahva asema, tämä tulee säilyttää. Korjausrakentaminenrooli kasvaa kestävän kehityksen myötä. Näyttävät korjausrakentamisen ratkaisut ovattervetulleita markkinoille.

Puurakentamisen kehittäminen onnistuu yritysvetoisesti. Heinolan puukerrostaloaja rakennusliike Reposen toimintaa pidetään esimerkillisenä. Ehkä ruotsalaistenpelureiden houkutteleminen Suomen markkinoille nopeuttaisi alan kehitystä. Puu-rakentaminen on hyvässä poliittisessa myötätuulessa, joten virheisiin ja toimimat-tomiin ratkaisuihin ei ole varaa. Toivottavasti puhumisen ja mainostamisen sijaanryhdytään käytännön töihin. Tutkimuksen on oltava kiinteästi mukana alan kehit-tämisessä.

6. Johtopäätökset

37


Metsäteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Rakentaminenon puutuotteiden suurin käyttöalue, kotimaisista puutuotteista noin 70–80 % päätyyrakentamiseen. Osittain ironista on, että betoniteollisuus on yksi puutuoteteolli-suuden suurimmista asiakkaista. Puuta käytetään betonirakentamisen muoteissa.

Puuraaka-aine on ainoa teollisesti merkittävä rakentamisessa käytettävä uusiutuvaluonnonvara. Puurakentamisen ympäristöystävällisyys korostuu huomioitaessapuurakenteisiin sitoutunut hiili. Suomessa olisi mahdollista kasvattaa hakkuumääriä jalisätä puun käyttöä kestävästi. Metsäteollisuuden rakennemuutos puoltaa myöspuurakentamisen edistämistä. Metsäteollisuuden on uusiuduttava vähenevänpaperiteollisuuden myötä.

Ennakkokäsitysten ja vanhojen uskomusten murtaminen on haasteellista. Vah-vimmat ennakkoasenteet koskevat puurakennusten homehtumista ja palamista.Ylläpitoa, puujulkisivujen huoltomaalauksia ja -kustannuksia kohtaan on myösvahvoja ennakkoasenteita. Pitkäjänteisellä tutkimuksella luodaan perustaa puu-tuoteteollisuudelle ja puukerrostalorakentamiselle. On osoitettava rakennuttajille,rakentajilla ja kuluttajille, että puu kestää oikeissa rakenneratkaisuissa. Tutkimus-tiedon, onnistuneiden referenssikohteiden ja kohdennetun markkinoinnin lisäksivertaileva tutkimus muihin puukerrostaloja rakentaviin maihin on paikallaan. Ruot-sin, Saksan, Itävallan ja Ison-Britannian lisäksi Pohjois-Amerikka ja Japani tulisihuomioida. Puurakentamisen kehitystrendejä tulisi ennakoida kotimaassa ja lähi-alueilla, etenkin Venäjällä, EU:ssa ja myös globaalisti.

6.1 Haastattelututkimus

Haastateltavat eivät tunteneet ohjelmia (MSO, TEPUTU, runkoPES) kovin hyvin.Etenkin MSO:n tunnettavuus oli alhainen. Ohjelmia pidettiin kuitenkin tärkeinä jaajankohtaisina. Puuala sai moitteita sisäänpäin kääntyneisyydestä. Myös Ijäksenhaastattelututkimus (2013) osoittaa, etteivät kiinteistöalan toimijat tunne teollisenpuukerrostalorakentamisen järjestelmiä ja alalle luotua runkoPES-järjestelmää.

Gustavsson et al. (2006) pohtivat tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet puun alhaiseensuosioon Euroopan rakennussektorilla. Samat tekijät korostuivat haastatteluissa.Puun positiivisesta imagosta huolimatta siihen suhtaudutaan varauksella mm.


38

paloturvallisuuteen ja äänieristykseen liittyvien kysymysten takia. Myös Mahapatraet al. (2012) tekivät samoja havaintoja analysoidessaan määräysten, käsitystensekä myynninedistämisen vaikutusta puurunkoisiin kerrostaloihin Saksassa, Ruot-sissa sekä Isossa-Britanniassa. Osaamisen ja kokemuksen puute puhuttaa puura-kentamisen saralla. Haastatteluissa huolenaiheeksi nousivat myös huolto- ja yllä-pitotarve sekä suunnittelu- ja laskentatyökalujen puute. Yllättävää kuitenkin on,ettei huoltoa ja ylläpitoa nähty nopeasti kasvavina liiketoiminta-alueina (Kuva 5),vaikka huolto- ja ylläpitotarve nousivat huolenaiheiksi. Eikö huollon ja ylläpidonmerkitystä ole vielä sisäistetty?

Rakennusliikkeet eivät ole valmiita ottamaan taloudellisia riskejä puurakentami-sessa. Nopean rakentamisen potentiaalia ei ole osattu toistaiseksi hyödyntää.Puutuoteteollisuuden olisi syytä panostaa markkinointiin, kilpailevat materiaalitvievät suuremman huomion. Materiaalivalinnoista päättävillä osapuolilla näyttäisiolevan enemmän uskoa betoniin.

Puun käytön lisäys edellyttää puolueetonta argumentointia ja tutkimusta sekätiedon tuottamista ammattilaisille ja kuluttajille. Onnistuneet referenssikohteet lisäävätkiinnostusta puurakentamista kohtaan. Puutuoteteollisuuden on panostettavavalmiimpien tuotteiden ja tuoteratkaisujen kehittämiseen sekä palveluliiketoimintaan.

Ruotsissa puukerrostalorakentamisen läpilyöntiä ovat edesauttaneet ennakko-luulottomuus, valtiovallan tuki sekä pitkäjänteinen pohjatyö. Lisäksi markkinoiltalöytyy valmiimpia tuotteita ja tuoteratkaisuja. Haastateltavien mielestä hinta jakaavoittajat ovat avainroolissa puukerrostalorakentamisen menestymiselle Suo-messa. Puukerrostalorakentamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen on panos-tettava. Toiminnallisuus ja kilpailukyky ovat osoitettava käytännössä. Hinta onmääräävä tekijä myös korjausrakentamisen puolella. Puutuoteteollisuuden onpanostettava myös teknisesti toimivien ratkaisujen ja järjestelmien kehittämiseen.

Korjausrakentamisen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa nopeasti. Toinen,nopeasti kasvava liiketoiminta-alue on sisäpinnat. Uudis- ja täydennysrakentamisenliiketoiminta-alueet kasvavat hitaammin, samoin huolto ja ylläpito. Palveluliiketoi-minnan rooli on toistaiseksi ollut vähäistä, ja tällä liiketoiminnan alueella olisikinparantamisen varaa. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on mahdollisuus, vaikkeise varsinaisesti sahojen ydinliiketoimintaa olekaan. Toisin sanoen: potentiaali on,mutta sen muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi lähivuosina on haasteellista.

Puurakentamisella saattaisi olla iskun paikka konseptirakentamisessa, silläpuurakentaminen on vahvoilla matalassa rakentamisessa. Monimuotoiselle, inno-vatiiviselle, asiakaslähtöiselle konseptirakentamiselle on kysyntää. Puutuotteisiinvoidaan myös lisätä älykkyyttä – erilaisia antureita, seuranta- ja mittauslaitteita.Puu ilmankosteuden tasaajana sekä puun antibakteeriset ominaisuudet tulisi myöshyödyntää. Konseptiratkaisuilla saattaisi ekologisuuden ja korjausrakentamisenohella olla mahdollisuuksia menestyä myös vientimarkkinoilla. Kotiläksyt, markkina-analyysi ja kilpailukyvyn parantaminen, on kuitenkin tehtävä kunnolla tähdätessäVenäjän ja Aasian, lähinnä Kiinan ja Japanin, markkinoille.

Puutuoteteollisuuden tulisi panostaa mainontaan, sillä monella haastateltavallaoli korkeintaan hatara kuva puukerrostalorakentamisesta mainonnan perusteella.


39

Tämän hetkinen mainonta saattaa antaa liian ruusuisen kuvan. Eroa toiminnallistenfaktojen ja ekologisen mielikuvamainonnan perusteella on vaikea tehdä.

Puurakentaminen on hyvässä poliittisessa myötätuulessa, mahdollisuuksia eikannata siis hukata. Eri toimijat viiteryhmät huomioiden on saatava kehittämäänalaa yhdessä. Tuotteita ja ratkaisuja on kehitettävä teollisessa mittakaavassa, japuurakenteiden suunnitteluun on panostettava. Kehitystyössä on huomioitavaasiakaslähtöisyys, design, laatu, kilpailukyky sekä erilaiset materiaaliyhdistelmät.Tuotteen sijaan on keskityttävä asiakkaaseen ja tarpeisiin.

Oheisessa kuvassa (Kuva 8) on esitetty puukerrostalorakentamisen SWOT-analyysi (Tekes, 2011b). Samat teemat korostuivat myös haastatteluissa. Vah-vuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen ei ehkä kuitenkaan ole noussutriittävälle tasolle, ainakaan toistaiseksi.

Kuva 8. Puukerrostalorakentamisen SWOT-analyysi (Tekes, 2011b).

6.2 Rakennetun ympäristön roadmap

Rakennetun ympäristön roadmap 2011–2050 on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 9).Tarkasteltaessa roadmappia, tulee muistaa, ettei tulevaisuudentutkimuksen tavoit-teena ole yleensä keksiä täysin uusia ilmiöitä tai asioita. Tavoitteena on tunnistaaolemassa olevaa, josta voi kehittyä valtavirtaa tulevaisuudessa (Hietanen, 2011).

Vahvasti tätä päivää ovat esimerkiksi kuvassa esitetyt energiatehokkuus, puu-rakentaminen sekä palveluvaltaistuminen. Yhteisöllisyys puolestaan edustaa aavis-tuksen uudempaa ajattelua. Korjausvelan pienentäminen tulisi ottaa vahvemminhuomioon roadmapissa. Toinen päivänpolttava kysymys on terveellinen sisäilmaja sen huomioiminen.


40

Kuva 9. Rakennetun ympäristön roadmap 2011–2050. (Hietanen, 2011, s. 21)

Vuoden 2050 rakennetun ympäristön visio Hietasen (2011) mukaan on:

nähdä rakentaminen muutoksen johtamisen työvälineenä muuttaa rakennusala palveluvaltaisemmaksi osallistaa yhteisöt, käyttäjät ja asiakkaat rakennettuun ympäristöön aikaansaada kestävä rakennettu ympäristö mahdollistaa rinnakkaistoimialojen yhteisö.

6.3 Jatkotutkimus- ja kehitystarpeita

Puukerrostalorakentaminen edellyttää valmiimpia tuotteita ja tuoteratkaisuja.Markkinat kaipaavat uudentyyppisiä esivalmistettuja rakenneratkaisuja. Tuotekehi-tykseen on panostettava. Puun ja muiden materiaalien hybrideissä sekä erilaisissaeristeratkaisuissa on kasvupotentiaalia. Puurakentamisen on löydettävä menes-tyksen avaimet työmaa-ajan lyhentymisestä sekä toimituksen jälkeisestä häiriöva-paudesta, niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisen puolella. Rakentami-sen määrä on Suomessa laskussa. Korjausrakentamisen lisääntyminen korvaaosittain uudisrakentamisen vähentymistä.

Materiaali-, bio- ja informaatiotekniikka tarjoavat myös mahdollisuuksia puutuot-teiden ominaisuuksien kehittämiseen. Seuraavat näkökulmat tulisi myös huomioidakehitystyössä:


41

Green – ympäristöystävälliset ratkaisut Smart – laaja-alaiset ratkaisut Low Cost – kustannustehokkaat ratkaisut.

Tuotteiden elinkaaren hallintaan on panostettava. Koko elinkaari tulee huomioidajo tuotesuunnittelussa. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttäon parannettava. Ympäristövaikutukset ja elinkaarikustannukset ovat merkittävässäroolissa vertailtaessa erilasia vaihtoehtoja. Puurakentamisen osalta erityisestipuujulkisivut ja niiden huoltokustannukset ovat nousseet esiin. Mielenkiintoista on,etteivät haastateltavat nähneet huoltoa ja ylläpitoa nopeasti kasvavana liiketoiminta-alueena (Kuva 5). TEPUTU II -hankkeen painotuksia pohtineessa työpajassaylläpitopalvelujen markkinat puolestaan nähtiin nopeasti kasvavana liiketoiminta-alueena.

Toistaiseksi palveluliiketoiminnan rooli on ollut vähäinen. Puutuoteteollisuudestapuuttuu asiakaslähtöisyys. Tutkimus keskittyy tuotteeseen asiakkaiden ja tarpeensijaan. Asiakkaat ovat joutuneet tyytymään tarjolla oleviin tuotteisiin. Tulevaisuudessapalvelujen merkitys tulee kuitenkin kasvamaan ja toimintaympäristö muuttuu asiak-kaiden odottaessa yhä parempaa palvelua. Toimialalla ei ole menestyksen edelly-tyksiä, ellei sen tuotantoprosesseissa pystytä, tai haluta, joustaa. Palvelut tuleekytkeä olennaisena osana tuotekehitykseen. Tuotteisiin liitettävät palvelut edellyt-tävät puutuoteteollisuudelta yhteistyötä ja verkostoitumista rakennussektorin jamuiden alan toimijoiden kanssa.

Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää osana palvelujen tuotekehitystä. Palvelu-muotoilu on uusi ja kehittyvä muotoilun osaamisala, joka on saanut viime vuosinakasvavaa huomiota osakseen. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen innovoin-tia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Koiviston (2007) mukaankäyttäjäkeskeisyys, vuorovaikutus, palvelujen suunnittelun kehittämättömyys,heikko tuottavuus ja innovatiivisuuden taso sekä yleinen tyytymättömyys palvelujenlaatuun ovat olleet kimmokkeina palvelumuotoilun syntymiselle.

Puurakentamiseen ja puun käytön edistämiseen suunnattuja ohjelmia on ollutuseampia viime vuosina, mutta ne eivät käytännössä ole edistäneet tutkimusta.Osasyynä ovat liian hajallaan olevat puututkimuksen resurssit. Yritysten tutkimus-panostukset ovat alhaisia, julkisen rahoituksen puute ja ehdot asettavat haasteita,ja tutkimuslaitoksia vaivaa osaamisen puute. Tutkimustulosten vieminen käytän-töön ja muuttaminen rahaksi on hidasta. Toistaiseksi koerakentaminen ja asioidentoteaminen tekemisen kautta vaikuttaa olevan vallalla. Tämä kokemuksen jälkeentutkimus- ja kehitystyöllä saattaisi taas olla arvoa. Puukerrostalohankkeita onvireillä lukuisia. Osa alalla toimijoista liputtaa hurjan vauhdin puolesta, osa hiljen-täisi hieman tahtia.

Ala tarvitsee rohkeita veturiyrityksiä, yhteistyötä ja laaja-alaista verkostoitumista.Puurakentamisen kehitystyön tulee ulottua puuelementtijärjestelmien kehittämisenlisäksi logistiikkaan, työmaakäytöntöihin ja yhteentoimivuuteen alihankkijoiden kanssa,toteaa Ijäs (Laukkanen, 2013b). Hän peräänkuuluttaa riskejä jakavaa allianssimallia.

Niin kauan kuin tutkimushankkeilla ei ole varsinaista omistajaa, hankkeiden ta-voitteet säilyvät pirstaleisina, eikä hankkeissa saavuteta merkittäviä tuloksia.

42

Lähdeluettelo

Airaksinen, M. ja Vainio, T. 2011. Korjausrakentamisen roadmap. Teoksessa:Airaksinen, M., Hietanen, O., Manninen, A.P., Reijula, K., Vainio, T. jaNenonen, S. (toim.) 2011. Rakennetun ympäristön roadmap. Loppuraportti5/2011. Tekes. Saatavilla: http://www.tekes.fi/Julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf.

Airaksinen, M., Hietanen, O., Manninen, A.P., Reijula, K., Vainio, T. ja Nenonen, S.(toim.) 2011. Rakennetun ympäristön roadmap. Loppuraportti 5/2011. Tekes.Saatavilla: http://www.tekes.fi/Julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf.

Boost Brothers. 2013. Koonti työpajan ryhmätöistä. Teollisen puurakentamisensuuntaustyöpaja 17.1.2013. Kalvosarja.

CEI-Bois Roadmap 2010. Tackle Climate Change: Use Wood. Saatavilla:http://www.cei-bois.org/files/b03500-p01-84-ENG.pdf.

Enroth, R.R. ja Valtonen, K. 2012. Puutuotemarkkinat ja puun kilpailuetujen hyö-dyntäminen. Teoksessa: Verkasalo, E. ja Karvinen, L. (toim.). 2012.Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki. PKM-tutkimus-ohjelman tulokset ja niiden hyödyntäminen. Metlan työraportteja 251.Saatavilla: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp251.pdf.

Esala, L., Hietala, J. ja Huovari, J. 2012. Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaiku-tukset. PTT raportteja 239. Saatavilla: http://www.ptt.fi/dokumentit/rap239_2911120933.pdf.

Espoo, 2012. Finnveran, Teksin ja Finpron yhteinen toimitila Otaniemeen: Vierailtu09.04.2013. http://www.espoo.fi/fi-FI/Finnveran_Tekesin_ja_Finpron_yhteinen_to%2822795%29.

Frondelius, R. 2013. Tutkimuksella uusia ratkaisuja rakentamiseen. Puumies (3)2013.

Good News. 2013. Puu palaa kaupunkiin. Vierailtu 21.02.2013. http://www.goodnewsfinland.fi/arkisto/teemat/puurakentaminen/puu-palaa-kaupunkiin/.

Gustavsson, L., Madlener, R., Hoen, HF., Jungmeier, G., Karjalainen, T., Klöhn, S.,Mahapatra, K., Pohjola, J., Solberg, B. ja Spelter, H. 2006. The role ofwood material for greenhouse gas mitigation. Mitigation and AdaptationStrategies for Global Change 11:1097–1127.

http://www.tekes.fi/Julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf


http://www.cei-bois.org/files/b03500-p01-84-ENG.pdf

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp251.pdf

http://www.ptt.fi/dokumentit/rap239_2911120933.pdf

http://www.espoo.fi/fi-FI/Finnveran_Tekesin_ja_Finpron_yhteinen_to%2822795%29

http://www.goodnewsfinland.fi/arkisto/teemat/puurakentaminen/puu-palaa-kaupunkiin/

43

Hetemäki, L. ja Hänninen, R. 2009. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta japuunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122. Saatavilla:http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp122.pdf.

Hietanen, O. Rakennetun ympäristön tulevaisuus. Teoksessa: Airaksinen, M.,Hietanen, O., Manninen, A.P., Reijula, K., Vainio, T. ja Nenonen, S.(toim.) 2011. Rakennetun ympäristö roadmap. Loppuraportti 5/2011. Tekes.Saatavilla: http://www.tekes.fi/Julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf.

Honkatukia, J. ja Simola, A. 2011. Selvitys Suomen nykyisestä ja tulevasta puun-käytöstä. VATT Tutkimukset 164. Saatavilla: http://www.vatt.fi/en/publications/latestPublications/publication/Publication_1345_id/888.

Housh, R. ja Lehtinen, H. 2012. Puutalot ja rakennuspuusepäntuotteet 2012. In-novaatiomaisema. VTT. Saatavilla: http://www.vtt.fi/files/services/inf/Puurakentamisen_innovaatiomaisema.pdf.

Härmälä, E. 2013. Puun polttamista demonisoidaan maailmalla. Tekniikka ja Talous,Energiablogi 12.9.2013. Vierailtu: 03.10.2013 http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/energia/puun+polttamista+demonisoidaan+maailmalla/a929729#.

Ijäs, V. 2013. Puukerrostalojen rakentamisen esteet ja mahdollisuudet. Keskeistensuomalaisten rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien vertaileva asenne-tutkimus. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3125-5.

Kettunen, L. 2013. Puutuotealan kasvun ja kansainvälistymisen esteet ja ratkaisut.Selvitys. Loppuraportti 12.3.2013. Metsäteollisuuden strateginen ohjelma.Saatavilla: http://www.tem.fi/files/37115/TEMrap_26_2013_01072013.pdf.

Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? – Muotoilun hyödyntäminen palvelujensuunnittelussa. Taideteollinen korkeakoulu. Taiteen maisterin lopputyö.Saatavilla: http://www.muova.fi/documents/key20130116140108/Raportit%20ja%20julkaisut/Lopputyo_TaM_MikkoKoivisto_2007.pdf.

Koskela, S., Korhonen, M.R., Seppälä, J., Häkkinen, T. ja Vares, S. 2011. Materiaali-näkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. Suomen ympäristökeskuksenraportteja. 16/2011. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=128607&lan=fi.

Laukkanen, M. (toim.). 2012a. Puheenvuoroja puurakentamisesta. Puuinfo Oy.Scanweb, Kouvola.

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp122.pdf


http://www.vatt.fi/en/publications/latestPublications/publication/Publication_1345_id/888

http://www.vatt.fi/en/publications/latestPublications/publication/Publication_1345_id/888

http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/energia/puun+polttamista+demonisoidaan+maailmalla/a929729#

http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3125-5

http://www.tem.fi/files/37115/TEMrap_26_2013_01072013.pdf

http://www.muova.fi/documents/key20130116140108/Raportit%20ja%20julkaisut/Lopputyo_TaM_MikkoKoivisto_2007.pdf

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=128607&lan=fi

44

Laukkanen, M. 2012b. Puurakentamisen merkittävä puute poistuu: Alalle vihdoinyhtenäinen avoin standardi. Julkaistu 10.04.2012. Vierailtu 25.04.2013:http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisen-merkittava-puute-poistuu-alalle-vihdoin-yhtenainen-avoin-standardi.

Laukkanen, M. 2013a. TEM uskoo puukerrostalorakentamisen vahvaan kasvuun.Puuinfo 17.04.2013. Suomen Kiinteistölehti. Vierailtu 22.04.2013:http://www.kiinteistolehti.fi/asuntomarkkinat/asuntomarkkinat/tem-uskoo-puukerrostalorakentamisen-vahvaan-kasvuun.

Laukkanen, M. 2013b. Teollinen puurakentaminen tarvitsee onnistuneita kohteita,vastuun jakamista ja tietoa. Vierailtu 18.09.2013: http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/teollinen-puurakentaminen-tarvitsee-onnistuneita-kohteita-vastuun-jakamista-ja-tietoa.

Lindstedt, T. ja Junnonen, J.M. 2011. Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakenta-misratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti. Sitran selvityksiä 11. Saatavilla:http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2011.pdf.

Lindbäcks Bygg, 2012. Vierailtu 23.11.2012. http://www.lindbacks.se/.

Loukasmäki, P. 2012. Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.Toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Mahapatra, K., Gustavsson, L. ja Hemström, K. 2012. Multi-storey wood-framebuildings in Germany, Sweden and the UK. Construction Innovation: In-formation. Process, Management 12(1): 62–85.

Manninen, A.P. 2011. Infrastruktuurin roadmap. Teoksessa: Airaksinen, M., Hieta-nen, O., Manninen, A.P., Reijula, K., Vainio, T. ja Nenonen, S. (toim.) 2011.Rakennetun ympäristö roadmap. Loppuraportti 5/2011. Tekes. Saatavilla:http://www.tekes.fi/fi/document/.../rakennetun_ympariston_roadmap_pdf.

Marttila, J. ja Ollonqvist, P. 2012. Kuluttaja-arvostusten vaikutukset suomalaisen puu-rakentamisen kilpailukykyyn Luoteis-Venäjällä. Metsätieteen aikakauskirja2/2012. Saatavilla: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff122126.pdf.

Merzeder, W., Ivanova, D. ja Kivelä, H. 2012. Venäjän ja Itävallan puurakentamisenmahdollisuudet (Liite I). Teoksessa: Loukasmäki, P. (toim.). 2012. Toimialara-portti, Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Saatavilla:http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1680/Puutalot_rakennuspuusepan2012_web.pdf.

http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisen-merkittava-puute-poistuu-alalle-vihdoin-yhtenainen-avoin-standardi

http://www.kiinteistolehti.fi/asuntomarkkinat/asuntomarkkinat/tem-uskoo-puukerrostalorakentamisen-vahvaan-kasvuun

http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/teollinen-puurakentaminen-tarvitsee-onnistuneita-kohteita-vastuun-jakamista-ja-tietoa

http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2011.pdf

http://www.lindbacks.se/

http://www.tekes.fi/fi/document/.../rakennetun_ympariston_roadmap_pdf

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff122126.pdf

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1680/Puutalot_rakennuspuusepan2012_web.pdf

45

MT ry. 2013a. Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuuden tietopalvelut. Vierailtu 12.4.2013.http://www.metsateollisuus.fi/tietopalvelu/Sivut/default.aspx.

MT ry. 2013b. Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuuden tilastopalvelut. Vierailtu 18.2.2013.http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu2/Sivut/Default.aspx.

MSO. 2012. Metsäalan strateginen ohjelma 2011–2015. Väliraportti ja toimenpi-deohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 43/2012.Saatavilla: http://www.tem.fi/files/33826/Metsaalan_strateginen_ohjelma_2011_2015_Valiraportti_ja_toimenpideohjelma.pdf.

Puuinfo. 2013. Suomalainen puukerrostalohankekanta. Suunnitteilla ja rakenteillaolevat suomalaiset puukerrostalohankkeet 04/2013. Saatavilla: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/info/tulevia-puukerrostalokohteita/puukerrostalohankekantajulkaistava04-2013pienennos.pdf.

Ruuska, A. ja Häkkinen, T. 2012. Potential impact of wood building on GHG emissions.VTT Research Report. Saatavilla: http://www.tem.fi/files/33422/TEM_GHG_saving_potential_of_wood_building_12_5_2012NET.pdf.

RYM. 2013. An international success concept for wooden multi-storey buildings isemerging. Vierailtu: 20.02.2013. http://www.rym.fi/en/newsandevents/2687.aspx.

Saksa, M.L. 2012. Puutaloja markkinoiville valtti käteen. Puu & Tekniikka 12: 3.

Seppälä, R. 2010. Metsäalan murroksessa. Teoksessa: Roslin, B. (toim.). 2010.Ennustuksesta jälkiviisauteen.) Sitran raportti 86. S. 57–79. Saatavilla:http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti86.pdf.

SET Plan. 2007. Strateginen energiateknologiasuunnitelma – Kohti vähähiilistätulevaisuutta. Saatavilla: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0723:FIN:FI:PDF.

Skanska. 2013. BoKlok – fiksuja koteja kaikille. Vierailtu 20.02.2013:http://kodit.skanska.fi/boklok/.

Soikkeli, A. (toim.) 2011. Puun mahdollisuuden lähiöiden korjauksessa. Oulunyliopisto, Arkkitehtuurin osasto. Saatavilla: http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24288&lan=fi.

SRA. 2013. Strategic Research and Innovation Agenda for 2020. Forest-basedSector, Technology Platform. Vierailtu: 22.03.2013: http://www.forestplatform.org/files/SRA_revision/130121_Sandy_brochure-sra_v1a16.pdf.

http://www.metsateollisuus.fi/tietopalvelu/Sivut/default.aspx

http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu2/Sivut/Default.aspx

http://www.tem.fi/files/33826/Metsaalan_strateginen_ohjelma_2011_2015_Valiraportti_ja_toimenpideohjelma.pdf

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/info/tulevia-puukerrostalokohteita/puukerrostalohankekantajulkaistava04-2013pienennos.pdf

http://www.tem.fi/files/33422/TEM_GHG_saving_potential_of_wood_building_12_5_2012NET.pdf

http://www.rym.fi/en/newsandevents/2687.aspx

http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti86.pdf

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServdo?uri=COM:2007:0723:FIN:FI:PDF

http://kodit.skanska.fi/boklok/

http://www.ara.fi/downloadasp?contentid=24288&lan=fi

http://www.forestplatform.org/files/SRA_revision/130121_Sandy_brochure-sra_v1a16.pdf

46

SRA Annex. 2013. Annex to the Strategic Research and Innovation Agenda, Researchand Innovation Areas. Forest-based Sector, Technology Platform. Vierailtu:22.03.2013: http://www.forestplatform.org/files/SRA_revision/130121_Sandy_brochure-annex_v1a28.pdf.

Sunabacka, S. 2012. Ajankohtaista puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa.Puupäivä, 29.11.2012. Wanha Satama.

Tekes. 2011a. Teollisen puuelementtirakentamisen yhteistutkimushanke TEPUTU.Vierailtu 04.06.2013: http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3b/tekes-ali2%3b7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/esimerkkeja/teputu.pdf.

Tekes. 2011b. Puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. 3/2011Vierailtu 22.03.2013: http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3b/tekes-ali2%3b7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/lisaa/puukerrostalorakentaminen.pdf.

Tekniikka ja Talous, 2011. Törmänen, E. Puukerrostalo – vihdoinkin se tulee! 33 /07.10.2011.

Tolvanen, R. 2013. Homekouluista päästäisiin pysyvästi elinkaariajattelulla. Hel-singin Sanomat, Vieraskynä. 15.04.2013.

Tori, 2012. Haastattelussa Juha-Matti Junnonen. Puurakentamisen ongelmanaliiketoimintamallien puut. Vierailtu 20.08.2012:http://tori.tekes.fi/networks/news/news.38443.

Vehviläinen, I., Pesola, A., Heljo, J., Vihola, J., Jääskeläinen, S., Lahti, P., Mäkelä, K.ja Ristimäki, M. 2010. Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvi-huonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39. Saatavilla: http://era17.fi/wp-content/uploads/2010/10/sitran_selvityksia_39.pdf.

UN, United Nations. 2012. Forest Products Annual Market Review 2011–2012.Geneva Timber and Forest Study Paper 30. Vierailtu 09.04.2013.http://www.unece.org/fileadmin/DAM/timber/publications/FPAMR_2012.pdf.

Uusiutuva metsäteollisuus, klusteriohjelma 2007–2013. 2007. Saatavilla: http://oske-net-bin.directo.fi/@Bin/43173604b75977da583a0f89b9b8a94d/1381312618/application/pdf/68224/FIF_ohjelma.pdf.

Wood City. 2013. Wood City hankkeen kotisivut. Vierailtu 28.09.2013. http://www.woodcity.fi/.

http://www.forestplatform.org/files/SRA_revision/130121_Sandy_brochure-annex_v1a28.pdf

http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3b/tekes-ali2%3b7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/esimerkkeja/teputu.pdf

http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3b/tekes-ali2%3b7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/lisaa/puukerrostalorakentaminen.pdf

http://tori.tekes.fi/networks/news/news.38443

http://era17.fi/wp-content/uploads/2010/10/sitran_selvityksia_39.pdf



http://www.unece.org/fileadmin/DAM/timber/publications/FPAMR_2012.pdf

http://oske-net-bin.directo.fi/@Bin/43173604b75977da583a0f89b9b8a94d/1381312618/application/pdf/68224/FIF_ohjelma.pdf

http://www.woodcity.fi/


A1

Liite A: WinC – Wood in Construction -kyselyArvoisa vastaanottaja!Teemme kartoitusta puurakentamisen tulevaisuuden näkymistä, ja haluammekuulla Sinun näkemyksesi. Kysely lähetetään eritaustaisille asiantuntijoille, sekäpuurakentamisen piirissä toimiville että sen kanssa kilpaileville tahoille. Jokainenvastaus on meille ensiarvoisen tärkeä. Kartoitus tehdään VTT:n omasta aloitteesta.Tuloksia tullaan hyödyntämään mahdollisten tutkimus- ja kehityshankkeiden ideoin-nissa. Kyselyyn vastaaminen vie korkeintaan vartin!

Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Appu Haapio, VTT

WinC – Wood in Construction

Mikä on koulutuksesi?( ) diplomi-insinööri( ) arkkitehti( ) ekonomi( ) maisteri( ) tekniikan lisensiaatti( ) tekniikan tohtori( ) Jokin muu, mikä ______________________________________________

Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten toimialaasi?( ) Toimin puurakentamisen tai puutuoteteollisuuden piirissä tai olen tehtävässä,jossa tarkoituksena on edistää puun käyttöä( ) Toimin puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kanssa kilpailevassa tehtävässä( ) Toimintani on neutraalia käytettävän materiaalin suhteen

Mikä on toimenkuvasi?( ) Toimin suunnittelutehtävissä( ) Toimin tuoteteollisuuden (rakennustuotteet, talotekniikka) piirissä( ) Toimin rakennusliikkeen tehtävissä( ) Toimin kiinteistönomistajan tai rakennuttajan tehtävissä( ) Toimin julkisessa hallinnossa( ) Toimin tutkimus- tai opetustehtävissä( ) Toimin muissa tehtävissä

Kuinka pitkä työkokemus sinulla on?( ) alle 5 vuotta( ) 5–10 vuotta( ) yli 10 vuotta


2

Mitkä ovat mielestäsi MSO – Metsästrateginen ohjelman vahvuudet jaheikkoudet? (max 400 merkkiä)Vahvuudet _______________________________________________________Heikkoudet _______________________________________________________

Mitkä ovat mielestäsi TEPUTU – teollisen puuelementtirakentamisenyhteistutkimushankkeen vahvuudet ja heikkoudet? (max 400 merkkiä)Vahvuudet _______________________________________________________Heikkoudet _______________________________________________________

Mitkä ovat mielestäsi runkoPES – puuelementtirakentamisenteollisuusstandardin vahvuudet ja heikkoudet? (max 400 merkkiä)Vahvuudet _______________________________________________________Heikkoudet _______________________________________________________

Miten puutuoteteollisuus voi mielestäsi parhaiten lisätä puun käyttöäja kulutusta rakentamisessa?________________________________________________________________

Mitkä ovat puukerrostalorakentamisen parhaat puolet? Mainitse kolme asiaatärkeysjärjestyksessä ja perustele näkemyksesi. (max 400 merkkiä)tärkein ________________________________________________toiseksi tärkein ________________________________________________kolmanneksi tärkein ________________________________________________

Mitkä ovat puukerrostalorakentamisen huonoimmat puolet? Mainitse kolmeasiaa tärkeysjärjestyksessä ja perustele näkemyksesi. (max 400 merkkiä)tärkein ________________________________________________toiseksi tärkein ________________________________________________kolmanneksi tärkein ________________________________________________

Miksi puukerrostalorakentaminen on lyönyt itsensä läpi Ruotsissa?Mainitse 3 tärkeintä tekijää ja perustele näkemyksesi. (max 400 merkkiä)tärkein ________________________________________________toiseksi tärkein ________________________________________________kolmanneksi tärkein ________________________________________________

Mitkä ovat puukerrostalorakentamisen suurimmat haasteet Ruotsissa?Mainitse 3 merkittävintä haastetta ja perustele näkemyksesi.merkittävin haaste ___________________________________toiseksi merkittävin haaste ___________________________________kolmanneksi merkittävin haaste ___________________________________


A3

Mitkä ovat edellytykset puukerrostalojen menestymiselle Suomessauudisrakentamisessa? Mainitse 3 tärkeintä tekijää ja perustele näkemyksesi.(max 400 merkkiä)tärkein tekijä ___________________________________toiseksi tärkein tekijä ___________________________________kolmanneksi tärkein tekijä ___________________________________

Mitkä ovat edellytykset puutuoteteollisuuden menestymiselle kerrostalojenkorjausrakentamisessa (esimerkiksi betonikerrostalojen julkisivuremonteissa)?Mainitse 3 tärkeintä tekijää ja perustele näkemyksesi. (max 400 merkkiä)tärkein tekijä ___________________________________toiseksi tärkein tekijä ___________________________________kolmanneksi tärkein tekijä ___________________________________

Mitkä ovat puurakentamisen nopeimmin kasvavat liiketoiminta-alueet?

kasvu erittäinnopeaa

kasvunopeaa

kasvukohtalaista

kasvuhidasta ei kasvua

uudisrakentaminen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

korjausrakentaminen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

lisärakentaminen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

täydennys-rakentaminen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

huolto- ja ylläpito ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

sisäpinnat ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

julkisivuratkaisut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Minkälainen rooli palveluliiketoiminnalla (esim. julkisivujen huolto ja ylläpito)on puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisessa? Miten odotat roolinmuuttuvan seuraavien 5 vuoden aikana?__________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitkä ovat puurakentamisen mahdollisuudet konseptirakentamisessa, kutenhoivakotien, koulujen ja päiväkotien rakentamisessa? Perustele näkemyksesi.__________________________________________________________________________________________________________________________________


4

Millaisia älykkäät puutuotteet voisivat mielestäsi olla?Anna muutamia esimerkkejä.__________________________________________________________________________________________________________________________________

Minkälainen kuva sinulla on puukerrostalorakentamisesta mainonnan perusteella?__________________________________________________________________________________________________________________________________

Mainostaako ala riittävästi?( ) kyllä( ) ei( ) en osaa sanoa

Kenelle mainontaa tulisi suunnata? (max 400 merkkiä)_________________________________________________________________

Mitkä ovat puurakentamisen mahdollisuudet vientimarkkinoilla 5 vuodenaikajänteellä?__________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitkä ovat merkittävimmät vientikohteet 5 vuoden aikajänteellä ja miksi?(max 400 merkkiä)tärkein vientikohde ___________________________________toiseksi tärkein vientikohde ___________________________________kolmanneksi tärkein vientikohde ___________________________________

Mainitse tärkeysjärjestyksessä 3 aihealuetta, joihin puurakentamisen tulisipanostaa seuraavan 5 vuoden aikana. Havainnollista esimerkein ja perustelenäkemyksesi. (max 400 merkkiä)tärkein aihealue ___________________________________toiseksi tärkein aihealue ___________________________________kolmanneksi tärkein aihealue ___________________________________

Mitkä ovat esteitä pienten puualan tutkimushankkeiden kasvattamiseksisuuremmiksi hankekokonaisuuksiksi? Mainitse kolme merkittävintä hidas-tetta perusteluineen. (max 400 merkkiä)merkittävin hidaste ___________________________________toiseksi merkittävin hidaste ___________________________________kolmanneksi merkittävin hidaste ___________________________________


A5

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?

Täysinsamaamieltä

Jokseen-kin samaa

mieltä

Ei samaaeikä erimieltä

Jokseen-kin erimieltä

Täysin erimieltä

Puurakentamisen suosiokasvaa eri sektoreillaEuroopassa.

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Korjausrakentamisenmerkitys kasvaa tulevai-suudessa myös puura-kentamisen sektorilla.

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Puukerrostalojen suosiotulee kasvamaanSuomessa merkittävästiseuraavan 10 vuodenaikana.

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Puurakenteiden suunnit-telua on kehitettävä. ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Komposiittirakenteettulevat yleistymään. ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Tuoteominaisuuksienkehittämisen merkitystulee kasvamaan.

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Miten puurakentamista tulisi mielestäsi kehittää Suomessa?__________________________________________________________________________________________________________________________________

Muita kommentteja.____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Julkaisun sarja ja numeroVTT Technology 141

Nimeke Puurakentamisen tulevaisuuden näkymätHaastattelututkimus

Tekijä(t) Appu Haapio

Tiivistelmä Puun käytön lisäämiselle rakentamisessa on useita syitä. Suomessa on merkittävätmetsävarat, hakkuumääriä olisi mahdollista kasvattaa kestävästi. Puu on ekologi-nen raaka-aine ja ainoa teollisesti merkittävä rakentamisessa käytettävä uusiutuvaluonnonvara. Myös metsäteollisuuden rakennemuutos puoltaa puurakentamisenedistämistä. Alan on uusiuduttava vähenevän paperiteollisuuden myötä. Perinteisenmassateollisuuden rinnalle on kehitettävä uusia poikkitieteellisiä ja -teknologisiatuoteinnovaatioita.

Tämä julkaisu liittyy VTT:n WinC – Wood in Construction -projektiin, jonka tarkoi-tuksena oli kartoittaa puurakentamisen tulevaisuuden näkymiä. Julkaisun pääpainoon haastattelututkimustulosten esittelyssä ja analysoinnissa. Haastattelututkimustoteutettiin nettikyselyn avulla. Kysely lähetettiin 162 asiantuntijalle. He olivat eri-taustaisia: puurakentamisen parissa, kilpailevilla tahoilla ja materiaalin suhteenneutraaleilla tahoilla työskenteleviä asiantuntijoita.

Korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen on panostettava. Puukerrostalo-rakentaminen edellyttää valmiimpia tuotteita ja tuoteratkaisuja. Rakennusliikkeilläon oltava riittävästi valinnanvaraa. Uudentyyppisille, esivalmistetuille rakenneratkai-sulle on kysyntää markkinoilla. Kasvupotentiaalia on puun ja muiden materiaalienparhaat ominaisuudet yhdistävissä hybrideissä sekä erilaisissa eristeratkaisuissa.

Puurakentamisen on löydettävä menestyksen avaimet työmaa-ajan lyhentymi-sestä sekä toimituksen jälkeisestä häiriövapaudesta niin uudisrakentamisen kuinkorjausrakentamisen puolella. Puurakentamisen osaamista on vahvistettava kokorakentamisen arvoketjussa. Uusille rakentamisen innovaatioille ja tehokkaammillerakentamisen järjestelmille on tarvetta. Vaikka puurakentamiseen ja puun käytönedistämiseen suunnattuja ohjelmia on viime vuosina ollut useampia, ne eivät käy-tännössä ole edistäneet tutkimusta. Puututkimuksen resurssit ovat liian hajallaan.Tutkimustulosten vieminen käytäntöön ja muuttaminen rahaksi on hidasta. Alatarvitsee rohkeita veturiyrityksiä, yhteistyötä ja laaja-alaista verkostoitumista.

ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-8076-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)ISSN-L 2242-1211ISSN 2242-122X (verkkojulkaisu)

Julkaisuaika Joulukuu 2013

Kieli Suomi, englanninkielinen tiivistelmä

Sivumäärä 46 s. + liitt. 5 s.

Projektin nimi WinC – Wood in Construction

Toimeksiantajat

Avainsanat Wood, construction, wood industry, roadmap

Julkaisija VTTPL 1000, 02044 VTT, puh. 020 722 111


Series title and numberVTT Technology 141

Title Future trends of wood constructionInterviews

Author(s) Appu Haapio

Abstract There are a number of reasons to increase the use of wood in construction. InFinland, there are significant forest resources and it would be possible to increasethe felled volumes sustainably. Wood is ecological material, and the only industriallyimportant renewable natural resource used in construction. In addition, the structuralchange of the forest industry supports wood construction. The sector has to berenewed due to the decreasing paper industry. In addition to the traditional pulpindustry, new multidisciplinary and technological product innovations are needed.

This publication is part of VTT’s project WinC – Wood in Construction. The aimof the project was to survey the future trends of wood construction. The focus is onpresenting and analysing the results of the interviews. The interviews were completedby a web-based questionnaire. The questionnaire was sent to 162 specialistsworking in different areas: wood construction, competing materials and materialneutral areas.

The development of high value-added products has to be emphasised. High risewooden buildings require finished products and product solutions. Constructioncompanies have to have choices. There is a demand for new, prefabricated structuralsolutions in the market. Growth potential can be seen in the hybrids combining thebest properties of wood and other materials and in the variety of insulation solutions.

Wood construction sector has to find the keys to the success from a shortenedtime period on the construction site and from the freedom of disturbances after thedelivery, both in new buildings and on construction sites. The competence in woodconstruction has to be strengthened throughout the whole value chain of construction.There is a need for new innovations in construction and more efficient buildingsystems. Although there have been several programmes focused on wood constructionand promoting the use of wood, they have not promoted the research in the area.The resources of wood research are too scattered. Taking the research results intopractice and converting them into cash flow is slow. The sector needs brave pioneeringenterprises, co-operation and broad networking.

ISBN, ISSN ISBN 978-951-38-8076-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)ISSN-L 2242-1211ISSN 2242-122X (Online)

Date December 2013

Language Finnish, English abstract

Pages 46 p. + app. 5 p.

Name of the project WinC – Wood in Construction

Commissioned by

Keywords Wood, construction, wood industry, roadmap

Publisher VTT Technical Research Centre of FinlandP.O. Box 1000, FI-02044 VTT, Finland, Tel. +358 20 722 111


VT

T T

EC

HN

OL

OG

Y 1

41

P

uu

raken

tam

isen

tule

vaisu

ud

en

näkym

ät. H

aasta

ttelu

tutk

imu

s

ISBN 978-951-38-8076-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)ISSN-L 2242-1211ISSN 2242-122X (verkkojulkaisu)

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät Haastattelututkimus


Documents

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät - VTT · Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät Haastattelututkimus Future trends of wood construction, interviews.Appu Haapio. Espoo 2013