Talouden näkymät 2016 – 2018

Salassa pidettävä

Ennustepäällikkö, Suomen Pankki

Talouden näkymät 2016 – 2018

10.6.2016

Juha Kilponen

1

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Salassa pidettävä

Kansainvälisen talouden lähtökohtien

vertailua

10.6.2016 Juha Kilponen

Lähde: EKP, BMPE ennusteet

Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015

2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018

Maailmantalouden BKT

(ilman euroaluetta) 3,1 3,1 3,7 3,8 3,1 3,6 3,9 X

Maailmankauppa

(ilman euroaluetta) 0,7 1,8 3,5 4,0 0,5 2,9 3,8 X

Euroalueen

vientikysyntä 0,6 2,0 3,5 4,0 –0,1 2,7 3,8 X

2


Euroalueen kasvunäkymissä

ei merkittävää muutosta – inflaatio kuitenkin

hitaampi


Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015

2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018

Reaalinen BKT1,6 1,6 1,7 1,7 1,5 1,7 1,9 X

Kotimainen kysyntä1,7 2,1 1,7 1,7 1,5 1,8 1,9 X

Nettovienti–0,1 –0,4 0,0 0,1 0,0 –0,1 0,0

X

YKHI0,0 0,2 1,3 1,6 0,1 1,0 1,6 X

YKHI

pl. ruoka ja energia0,8 1,0 1,2 1,5 0,9 1,3 1,6 X

3


Korot ja öljynhinta alempana


Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015

2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018

3 kk:n euriborkorko 0 –0,3 –0,3 –0,3 0 –0,2 –0,1 X

Valtion 10 vuoden

joukkolainojen tuotot, %1,2 0,9 1,1 1,4 1,2 1,4 1,7 X

Öljyn barrelihinta,

Yhdysvaltain dollareina52,4 43,4 49,1 51,3 53,8 52,2 57,5 X

Muiden kuin energiaraaka-

aineiden hintakehitys, %–19,9 –3,3 4,3 4,6 –18,7 –5,2 4,1 X

Euron dollarikurssi 1,11 1,13 1,14 1,14 1,11 1,09 1,09 X

Suomen nimellinen

kilpailukykyindikaattori97,8 98,4 98,5 98,5 98,2 97,6 97,5 X

4


Suomen talous palaa kasvu-uralle

kotimaisen kysynnän tukemana

Tuotannon kasvu jää 1 prosentin tuntumaan vuosina 2016 – 2018

Inflaatio on jäämässä hitaaksi pitkäaikaisesti

Työmarkkinoilla nähty käänne parempaan, työttömyysaste jää kuitenkin korkealle

Kasvu on kulutuksen ja investointien varassa –vienti vetää edelleen heikosti

Teollisuuden alavire ja velkaantuminen nostavat huolen kasvun kestävyydestä



Pitkä taantuma jäämässä taakse


Kokonaistuotanto, %

Kesäkuu Joulukuu

2015 0,5 –0,1

2016e 1,1 0,7

2017e 1,1 1,0

2018e 1,0

–10

–5

0

5

10

140

160

180

200

220

2000 2005 2010 2015

Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko)

Viitevuoden 2010 hinnoin (vasen asteikko)

Mrd. euroa %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

9.6.2016

eurojatalous.fi


Kasvu vahvasti kotimaisen kysynnän

varassa



Huoltotase


Prosenttimuutos edellisvuotisesta 2015 2016e 2017e 2018e

Bruttokansantuote 0,5 1,1 1,1 1,0

Yksityinen kulutus 1,4 1,6 0,6 0,7

Julkinen kulutus –0,9 0,6 0,3 0,2

Yksityiset kiinteät investoinnit –1,0 4,7 3,6 2,6

Julkiset kiinteät investoinnit –1,2 2,3 1,6 –0,5

Vienti 0,6 0,7 2,4 2,5

Tuonti –0,4 2,7 2,5 2,0



Vienti euroalueelle lisääntynyt,

euroalueen ulkopuolelle supistunut


60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

2008 2010 2012 2014 2016 2018

Kokonaisvienti Vienti euroalueelle Vienti euroalueen ulkopuolelle

2008=100

Lähde: Suomen Pankin laskelmat, Tilastokeskus.

9.6.2016eurojatalous.fi32707@@EX

Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä


Vienti erityisesti Saksaan kasvanut

Osuus tavara-

viennin arvosta, % 2005 2015

Euroalue* 34 37

Saksa 11 14

Ruotsi 11 10

Venäjä 11 6

Yhdysvallat 6 7

Iso-Britannia 7 5

*) Euroalueen nykyiset 19 maata.

Lähde: Tulli.

Suomen tavaraviennin

arvon muutos vuosina

2014 ja 2015 yhteensä, %

Euroalue* +10

Saksa +38

Ruotsi -15

Venäjä -41

Yhdysvallat +6

Iso-Britannia -5

10Juha Kilponen10.6.2016


Työmarkkinoilla nähty jo käänne parempaan


Työlliset ja työttömyysaste

Työlliset,

1000 henkeä

Työttömyysaste,

%

2015 2 437 9,4

2016e 2 447 9,2

2017e 2 463 9,0

2018e 2 477 8,9

11


Vaihtoehtoislaskelma: Työllisyysasteen

huomattava nostaminen edellyttäisi selvästi

ripeämpää kasvua


8 mrd. euroa

175 000

180 000

185 000

190 000

195 000

200 000

205 000

210 000

2015 2016 2017 2018 2019

Perusura Laskelma

Bruttokansantuote

Viitevuoden 2010 hinnoin, miljoonaa euroa

Lähde: Suomen Pankin laskelmat.

9.6.2016eurojatalous.f

32365 @BKT


Yksikkötyökustannusten kasvu

hidastumassa


Palkansaajakorvaukset ja

tuottavuus, %

Palkasaajak. Tuottavuus

2015 1,6 1,0

2016e 1,2 0,7

2017e 0,9 0,4

2018e 1,3 0,5

–6

–4

–2

0

2

4

6

8

10

2005 2010 2015

Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti

Yksikkötyökustannukset

Tuottavuus työllistä kohti


9.6.2016eurojatalous.fi31717@E&T_3_2016

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

13


Inflaatio pitkään hidasta


YKHI, %

Suomi Euroalue

2015 –0,2 0,0

2016e 0,2 0,2

2017e 0,8 1,3

2018e 1,0 1,6

14


Kotitalouksien säästämisaste alentunut


–2

–1

0

1

2

3

4

5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Säästämisaste, % 3 kk:n euriborkorko, %

15


Julkisen velan kasvu jatkuu –

velkasuhde nousee yli 70 prosenttiin


34.0 32.7

41.7

47.1 48.552.9

55.459.0

62.566.0

68.4 70.2

0

20

40

60

80

2007 2009 2011 2013 2015 2017

Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki.

Julkinen velka % BKT:stä

%

9.6.2016eurojatalous.fi24903@E&T_3_2016_velka_julkyht


Julkisyhteisöjen alijäämä supistuu –

rakenteellinen alijäämä ennallaan


-6

-4

-2

0

2

4

6

2007 2009 2011 2013 2015 2017

Kunnat Sosiaaliturvarahastot

Valtio Julkisyhteisöt yhteensä


% BKT:stä

9.6.2016eurojatalous.fi24903@E&T_3_2016_luotonanto


Vaihtotase jää alijäämäiseksi


-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

2000 2005 2010 2015

Kauppatase Palvelutase

Ensitulo ja tulonsiirrot ulkomailta Vaihtotase

% BKT:stä

Lähde: Tilastokeskus.9.6.2016eurojatalous.fiE&T_3_2016_Vaihtotase


Ennusteen riskit aiempaa enemmän

tasapainossa

Kansainväliseen talouteen liittyy edelleen negatiivisia

riskejä etenkin nousevien talouksien kehityksen

osalta

Myös poliittinen tilanne Yhdysvalloissa ja EU-

kansanäänestys Iso-Britanniassa luovat

epävarmuutta

Ruotsin asuntomarkkinatilanne on riski Suomen

rahoitusjärjestelmän kannalta

Kotimaassa työmarkkinatilanne, finanssipolitiikka,

rakennehankkeiden eteneminen ja tuottavuuskehitys

keskeisiä riskitekijöitä10.6.2016 Juha Kilponen 19


Ennusteen keskeiset tulemat


2015 2016e 2017e 2018e 2015 2016e 2017e 2018e

Bruttokansantuote 0,5 1,1 1,1 1,0 Työmarkkinat

Yksityinen kulutus 1,4 1,6 0,6 0,7 Tehdyt työtunnit –0,1 0,6 0,8 0,5

Julkinen kulutus –0,9 0,6 0,3 0,2 Työlliset –0,4 0,4 0,7 0,6

Yksityiset kiinteät investoinnit –1,0 4,7 3,6 2,6 Työttömyysaste, % 9,4 9,2 9,0 8,9

Julkiset kiinteät investoinnit –1,2 2,3 1,6 –0,5 Yksikkötyökustannukset 0,7 0,5 0,6 0,8

Vienti 0,6 0,7 2,4 2,5Palkansaajakorvaukset

työntekijää kohti 1,6 1,2 0,9 1,3

Tuonti –0,4 2,7 2,5 2,0 Tuottavuus 1,0 0,7 0,4 0,5

Kysyntäerien vaikutus

kasvuun

Kotimainen kysyntä 0,4 1,9 1,1 0,9Bruttokansantuote,

hintaindeksi0,4 0,1 0,7 1,0

Nettovienti 0,4 –0,7 –0,1 0,2 Yksityinen kulutus, hintaindeksi 0,2 0,4 0,6 0,8

Varastojen muutos ja tilastovirhe –0,2 0,0 0,0 0,0

Säästämisaste,

kotitaloudet,%–0,6 –0,8 –0,7 –0,3

Yhdenmukaistettu

kuluttajahintaindeksi–0,2 0,2 0,8 1,0

Vaihtotase, % BKT:stä 0,1 –0,6 –0,8 –0,7Pl. energia

Energia

0,3

–6,0

0,6

–4,4

0,6

3,2

0,9

2,8

20


Artikkeleita

Alhaiset korot näkyvät asuntojen hinnoissaEssi Eerola

Väestörakenteen muutos näkyy työmarkkinoillaMeri Obstbaum

Työpaikkojen synty yrityksissä – onko Suomessa pula gaselliyrityksistä?

Juuso Vanhala, Matti Viren ja Satu Nurmi (TK)

Koulutus ja ikä tasoittavat tulokehityksen epävarmuuttaPetri Mäki-Fränti

Mistä tiedämme, miten taloudessa menee tänään?Juha Itkonen

Onko Suomi Japanin tielläHelvi Kinnunen ja Sami Oinonen

10.6.2016 Juha Kilponen 21


Kiitos!



Lisäkalvoja



Työpaikkojen synty yrityksissä

Uusien yritysten työllistävyys on pienentynyt

– Aloittavien yritysten määrä pysynyt samana,

mutta koko pienentynyt

Erityisen tärkeitä ovat nopeasti kasvavat

”gaselliyritykset”– Alle 10 % yrityksistä luo yli 50 % uusista työpaikoista

Kasvu- ja työllisyyspolitiikan kannalta haasteellisia

– Gaselleja vaikea tunnistaa/ennustaa

– Gasellit eivät pysy samoina



Tuloepävarmuuden kehitys Suomessa I

Tulokehityksen ennakoitavuudella on suuri

merkitys kotitalouksien hyvinvoinnin

kannalta

Koko väestön tasolla tulokehityksen

epävarmuus on pysynyt ennallaan 1990-

luvun alun jälkeen

Väestöryhmien välillä on tulokehityksen

epävarmuudessa kuitenkin suuria eroja



Tuloepävarmuuden kehitys Suomessa II

Tuloepävarmuus vähenee iän myötä

Myös korkeampi koulutus on yhteydessä paremmin

ennakoitavaan tulokehitykseen

Tulonsiirroilla on pystytty tehokkaasti tasoittamaan

tulokehityksen riskejä

Yrittäjien tuloriski on selvästi suurempi kuin muun

väestön, mutta tulokehitys ei ole palkansaajia

parempi. Yrittäjien riskinsietokyky muuta väestöä

parempi?



Artikkeli: Mistä tiedämme, miten

taloudessa menee tänään

Tilastot tarjoavat tietoa taloustilanteesta,

mutta ne julkistetaan huomattavan viiveen kuluttua.– Lyhyen aikavälin ennustemalleilla voidaan arvioida talouden tilaa

ennen kuin tilastot valmistuvat.

– Ennustehorisonttina edellinen, kuluva tai seuraava vuosineljännes

Suomen Pankissa on käytössä useita malleja– Erityyppiset mallit suoriutuvat eri tavoin eri aikahorisonteilla

– Ennuste kuva tarkkenee sitä mukaa kun uutta tietoa julkistetaan

Tuorein indikaattorimateriaali– ennakoi toiseksi vuosineljännekseksi vaimeaa kasvua

– on hyvin linjassa Suomen Pankin ennusteen kanssa



Ennusteiden tulkinta vaatii taitoa

-8

-6

-4

-2

0

2

4

2007 2009 2011 2013 2015

Muutos edellisestä vuosineljänneksestä, %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

24 vaihtoehtoista BKT:n kehitystä koskevaaennustetta

[email protected] Juha Kilponen 28


Kohtaanto-ongelmat eivät ole hellittäneet



Mikä selittää yksityisen kulutuksen kehitystä?


-1,2

-1

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Yksityisen kulutuksen taustatekijät 2012 – 2018

Muut Tarjonta KysyntäUlkoiset tekijät Korot ja valuutat VerotusYhteensä

Prosenttiyksikön poikkeama

Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

30


Inflaation osatekijät


Documents

Talouden näkymät 2016 – 2018