Kuntien elinkeinotoimien tulevaisuuden näkymät

Etelä-Pohjanmaalla 2016 Kuntien elinkeinotoimien tulevaisuuden näkymät EP:lla 2007 – 2009 Kehityspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 2006 – 2007 Ohjelmapäällikkkö, yrittäjyysohjelma, Seamk 1999 – 2001 EU-koordinaattori, Etelä-Pohjanmaan liitto 1998 – 1999 Projektityöntekijä, Seamk, Ilmajoki 1995 – 1997 Toimitusjohtaja, PMI-Kehitys Oy, Pihtipudas juha.tall@seamk.fi

Seamk Seinäjoki 29.4.2016

Teemat • Esittäytyminen • Tutkimuksen tausta ja toteuttaminen • Tulokset • Johtopäätökset

Tavoitteena herättää uusia ajatuksia kuntien elinkeinotoimien tulevaisuudesta!

Taustaa • Yrittäjyydellä on keskeinen merkitys Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämässä • Yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan • Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian vision tavoitteena on tarjota

yrittäjille ja yrityksille paras yrittäjyyden ekosysteemi • Tutkimuksen tarkoitus on luoda katsaus yrittäjyyden ekosysteemiin ja

tehdä toimenpide-ehdotuksia yrittäjyyden ekosysteemin kehittämiseksi paikallisella tasolla

• Huomion keskiössä kunnalliset elinkeinotoimet • Kunnissa ja maakunnassa suurimman huomion viime vuodet vienyt sote-

uudistus • Nyt aika pysähtyä ja paneutua kuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen

Tutkimuksen tavoitteet • Päätavoitteena on tuottaa kuntien ja niiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä

kuntien elinkeinotoimen tulevaisuudesta sekä toimenpide-ehdotuksia kunnallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen.

• Alatavoitteet 1) tehdä katsaus olemassa oleviin kuntien elinkeinopalveluja koskeviin selvityksiin 2) haastatellen tuottaa näkemyksiä kuntasektorilta itseltään sekä muilta keskeisiltä sidos- ja yhteistyöryhmiltä kuntien elinkeinopalvelujen tulevaisuuden visioista sekä keinoista tavoitetilaan pääsemiseksi, 3) tuottaa näkemystä, mitä palveluja yritysten tulisi saada omasta kunnasta tai seudun elinkeinoyhtiöltä ja mitä maakuntatasoisesti, 4) selvittää, mikä on kunnissa palvelusetelin käytön nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat.

• Lisäksi tarkoitus on herätellä keskustelua aihealueesta maakunnassa haastattelujen, seminaarien ja kolumnien muodossa.

Tutkimuksen rakenne ja viitekehys

Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimus toteutettiin 1.12.2015-30.4.2016 välisenä aikana • Teemahaastattelut 1) kunnanjohtajille ja elinkeinovastaaville kaikissa

eteläpohjalaisissa kunnissa sekä lisäksi Isossakyrössä sekä 2) muille asiantuntijoille (yrittäjiä, eri sidosryhmien asiantuntijoita)

• Kuntahaastatteluita tehtiin 18 kunnassa yhteensä 26 (28 henkilöä) ja asiantuntijahaastatteluita 22 (26 henkilöä)

• Kunta-aineistoa taltioitiin 28 h 50 min ja asiantuntija-aineistoa 20 h • Haastatteluja oli toteuttamassa neljä eri tutkijaa (Juha Tall, Erkki Petäjä,

Kirsti Sorama ja Elina Varamäki), joista päätutkija teki 90%. • Lisäksi benchmarking-kohteina tutustuminen JOSEK, Jykes ja VASEK

Elinkeinostrategiat kunnissa • Elinkeinostrategia 16 kunnassa • Yhdessä kunnassa sitä ei ole ja yksi kunta noudatettaa seudullisen

kehittämisyhtiön strategiaa • Etelä-Pohjanmaalla ei ole kahta sellaista kuntaa, joilla olisi samat

painopisteet elinkeinostrategioissaan – Toimialakohtaisia painotuksia löytyy 7 kunnasta – Elinkeinostrategian painopisteinä olevien toimialojen lukumäärä

vaihteli 1–4 toimialaan – Asiakassegmenteistä puhutaan kolmen kunnan elinkeinostrategioissa

Elinkeinopalvelujen resursointi EP:llä

• Summa summarum

30 €/as → 6 M€/v (60 htv)

Kunnalliset elinkeinopalvelut – ryhmittely

Suorat palvelut Välilliset palvelut Yrityskohtainen (yrittäjän) neuvonta Sijoittuminen

Palveluiden välittäminen Yritysten asioiden edistäminen

Yhteistyön edistäminen Hanketoiminta

Markkinointi ja matkailu

Elinkeinopalvelujen vahvuudet Vahvuus Kpl • Yhteistyö yritysten kanssa 7

• Osaava henkilöstö 6

• Uusien yritysten neuvonta 4

• Tonttitarjonta 4

• Ketteryys 3

• Neuvontapalvelut 3

• Toimitilatarjonta 3

Palveluihin liittyvät tarpeet - palvelupuutteet

Usein ilmenneet palvelutarpeet • Enemmän yhteyttä yrittäjiin (9)

• Lisää resursseja (5)

• Kunnalle oma elinkeinoasiamies (2)

• Digitalisaation hyödyntäminen (2)

Kehittämistarpeet - toiminnan kehittäminen

Kehittämistarpeet useissa kunnissa

• Keskittyminen olennaiseen / fokusoituminen (6)

• Lisää resursseja (5)

• Enemmän yhteyttä yrittäjiin (4)

• Systemaattinen strategia (3)

Kunnallisten elinkeinopalvelujen rooli Rooli useissa kunnissa • Yrittäjyyden edellytysten luominen (6)

• Edistää uusien työpaikkojen syntymistä (5)

• Tarjoaa alkavien yrittäjien palvelut (5)

• Toimivien yritysten neuvonta (5)

Rooli kahdessa kunnassa • Huolehtii tonteista ja rakennusluvista

• Tarjoaa yrityksille toimitiloja

• Rakentaa yritysten tarvitseman kunnallistekniikan

• Yrittäjyyttä edistävä päätöksenteko

• Yritysten sijoittumispalvelut

• Tarjoaa matalan kynnyksen palveluja yrittäjille

Elinkeinopalvelujen roolien kehitysnäkymät

Kehitysnäkymät useissa kunnissa • Kunnallisten elinkeinopalvelujen rooli vahvistuu (8)

• Maakunnalliset elinkeinopalvelut lisääntyvät (4)

• Sosiaalisen median ja sähköisten palvelujen merkitys kasvaa (3)

Kehitysnäkymät kahdessa kunnassa • Elinvoimapolitiikan rooli vahvistuu

• Uusi kuntastrategia valmistumassa

• Seudullinen yhteistyö jatkuu

• Tarvitaan palveluiden ja toimijoiden roolin selkiinnyttämistä

• Kunta mielellään mukana kehittämishankkeissa

Kunnallisten elinkeinopalvelujen toteuttaminen

Taso Usean kunnan näkemys (3 tai enemmän)

Paikallisesti • Elinkeinoasiamiespalvelut, lähipalvelut, kasvollinen palvelutarjonta, lähin luukku yrittäjille (14)

• rakennusluvat, tontit ja kaavoitus (5) • yritysten sijoittumispalvelut (3)

Seudullisesti • kehittämishankkeet (5) • neuvontapalvelut (4) • elinkeinotoimijoiden (tavoitteellinen) yhteistyö (4)

Maakunnallisesti • koulutuspalvelut (6) • omistajanvaihdospalvelut (6) • kehittämishankkeet (5) • erityisosaamista edellyttävä neuvonta: omistajanvaihdokset,

kansainvälistyminen (3)

Valtakunnallisesti • Yritys-Suomi, sähköiset palvelut (4)

Yhteistyön esteet kunnallisten elinkeinopalvelujen toteuttamisessa

• Luottamuksen puute (6) !!! • Kateus (4) • Asenteet (4) • Kuntien välinen kilpailu (3) • Hallinnon rajat (2) • Oman edun tavoittelut (2) • Laki, tietosuoja (2) • Epäselvä tilannekuva (2) • Ei tunnisteta yhteistyön mahdollisuuksia (2)

Palvelusetelien käytön nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

• Palveluseteli käytössä 14 kunnassa – yleisimmin (11 kunnassa) sosiaali- ja terveysalalla (päivähoito, kotihoito, siivous) – 2 kunnassa seutukunnallisen liikelaitoksen kautta – 2 kunnassa käytössä elinkeinopalveluissa

• Palvelusetelijärjestelmään kohdistetaan suuria odotuksia ja hyviä esimerkkejä löytyy – yritykset ovat uskaltaneet investoida ja kehittää toimintaansa – asiakkaiden valinnanvapaus on lisääntynyt – kuntien palveluiden budjetointi on helpottunut – kunnat ovat säästänet palveluiden järjestämiskustannuksissa.

• 7 kuntaa on lisäämässä palvelusetelien tarjontaa ja 6 kuntaa pysyttelee nykyisellä tasolla. • Kokemukset ovat positiivisia, on myös kuntien toimintatavoissa kehitettävää, jotta palveluseteliä

voidaan hyödyntää – Esimerkiksi palvelusetelin arvon laskeminen vaatii aikaa ja osaamista

• Mielenkiintoista: palvelusetelin käyttöä nuorten työllistämisessä • Elinkeinopalveluiden kannalta haasteena on, että tarvitaan ”portinvartija” myöntämään seteleitä • Seuraava askel voisi olla maakunnallisesti koottava palvelusetelityöryhmä

JOSEK • Resurssit

– 24 htv – 24,23 €/as

• Painopisteet – seudun vahvat toimialat – osaamislähtöiset tulevaisuuden toimialat – painopisteitä leikkaavat teemat (kansainvälistyminen, koulutus ja osaaminen

sekä seudun markkinointi ja viestintä) • Palvelut

– aloittavien yrittäjien neuvonta – neuvontapalveluja yritysten kehittämiseen, sijoittumiseen,

kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin – seutumarkkinointi – Kehittämishankkeet

• Asiakastapaamisia yli 5000 (2015); yli 200 kpl/htv

Jykes • Resurssit

– 40 htv – 23 €/as

• Palvelut – Yrityspalvelut

• yrityksen perustamisneuvonta • toimivien yritysten neuvonta • omistajanvaihdosten neuvonta • rahoitusneuvonta

– Kasvu- ja kehittämispalvelut – Yritysympäristön kehittäminen

• Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma • Nimetyt omistajakuntien yhteyshenkilöt • Asiakastapahtumia noin 2800 (2015); 70 kpl/htv

VASEK • Resurssit

– 18 htv – 14 €/as

• Painopisteet – Yrityspalvelut – Alue- ja toimialakehittäminen – Seutuviestintä

• Palvelut – Yritysten elinkaaren kattava perus- ja toimialakohtainen neuvonta

(perustaminen, kehittyvät ja kasvuyritykset, omistajan- ja sukupolvenvaihdosten neuvonta)

– Sähköiset palvelut (yritysrekisteri, tontti- ja toimitilarekisteri sekä LISSU; liiketoimintasuunnitelman laatiminen verkossa)

• Palvelusetelikoordinaattori • Yritys- ja asiakastapaamisia yli 4000 (2015); 225 kpl/htv

Johtopäätökset

Hyviä toimintatapoja eri kunnista • Elinkeinoasiamiespalvelut • Elinvoimaohjelma • Hankinta-asiamiestoiminta • Invest In –konsepti • Kasvuyritysten kehittämisrahasto • Kaupungin palvelusetelityöryhmä • Palvelusetelikoordinaattori • Tavoitteiden toteutumisen

mittaaminen

• Toimitilat ja tontit online palveluna • Tulevaisuuden kärkialojen

kehittämishankkeet • Uusien yrittäjien neuvontapalvelu • Visit –konsepti • Yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö • Yrittäjien palvelupiste • Yrityslähtöiset kehittämishankkeet • Yritysten omistajanvaihdospalvelut

Yleisiä havaintoja kunnallisista elinkeinopalveluista 1/2 • Sote-uudistus on hoikentamassa tai on jo hoikentanut kuntaorganisaatioita alle puoleen

nykyisestä koosta Elinkeinoelämän dynamiikan ja paikallisen elinvoiman näkökulmasta kuntien pitäisi

vähentää vielä merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen jäävästä organisaatiosta ja keskittyä lähidemokratian hoitamiseen ja paikallisen elinvoimapolitiikan toteuttamiseen

• Kunnallisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseen liittyvät keskeiset ominaisuudet 1. Toiminnan ja toimijoiden tulisi nauttia luottamusta. Vaatimus luottamuksesta koskee suhdetta yrittäjiin, kuntaan, vastaaviin muihin toimijoihin ja elinkeinotoimen tarvitsemiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin yhteistyökumppaneihin 2. Tekemisen tulee olla ammattimaista ja toimenpiteiden tulee perustua todennettuun tietoon 3. Elinvoimapolitiikan toteuttamisen tulee olla systemaattista. Kehittämistoimilla ja palveluilla tulee selkeä fokus ja rooli ja perusteltu paikka kokonaisuuden osana 4. Yrittäjyyden edistämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä 5. Toimintaympäristön ja yrittäjien tarpeiden jatkuva uudistuminen edellyttää myös elinkeinotoimen palvelujen ja toimintatapojen jatkuvaa uudistamista

Kunta 2015→2020

4 → 2 → 1

Yleisiä havaintoja kunnallisista elinkeinopalveluista 2/2 • Vahvuudet yrittäjien näkökulmasta ovat läheisyys, matala kynnys palveluihin sekä kasvollisuus ja

henkilökohtaiset yhteydet yrittäjiin. Kunnallisen elinkeinopalvelun tulee tarjoa yrittäjille lähin luukku, johon voi olla yhteydessä

asiassa kuin asiassa. Elinkeinopalvelut toimivat myös linkkinä muuhun kuntaorganisaatioon sekä välittävät yhteyksiä seudullisiin ja maakunnallisiin palveluihin ja erikoisosaajiin.

• Heikkouksia ovat resurssien vähyys suoraan yrittäjien palveluun sekä suurempien organisaatioiden osalta etääntyminen yrittäjien arjesta. Resurssien vähyys suoriin yrityspalveluihin voi johtua palveluhenkilöstön moninaisista tehtävistä

sekä tehtävien painottumisesta hallintoon ja yleiseen yritystoiminnan edistämiseen. Tasapaino suorien yrityspalveluiden ja yleisen yritystoiminnan edistämisen osalta on

kuntakohtainen strategien valinta. • Elinkeinopalvelut ovat osa kunnan elinkeinostrategian toteuttamista ja niitä johdetaan sen

tavoitteiden pohjalta. • Elinkeinopalveluita on kehitettävä vahvuuksien pohjalta kasvolliseksi matalan kynnyksen

lähipalveluksi, josta yrittäjän on helppo saada neuvoja, tietoa ja yhteyksiä muihin palveluihin ja asiantuntijoihin.

• Proaktiivista ja yritysten tulevista tarpeista lähtevää kohdennettua toimintaa olisi hyvä entisestään lisätä. Kun nämä ennakointi ja edistämistoimet perustuva hyvään oman alueen yrityskentän ja yrittäjien tuntemiseen, ne kohdentuvat oikein ja ovat kustannustehokkaita.

Etelä-Pohjanmaan kunnallinen elinkeinotoimi 2020

I Yksi! II Kaksi! III Näillä mennään!(tilanne 2016)

Elinkeinopalvelujen työnjako Kunta- tai seututaso Maakuntataso Valtakunnan taso

Lähtökohta Kunnan tai seudun elinkeinopolitiikka Maakunnallinen elinkeinopolitiikka Valtakunnallinen elinkeinopolitiikka

Strategia ja

johtaminen

Kunnan tai seudun elinkeinostrategia,

mittarit, resurssit, organisointi ja prosessit

Maakunnallinen elinkeinostrategia,

mittarit, resurssit, organisointi ja

prosessit

Kunnan tai seudun elinkeinostrategia,

mittarit, resurssit, organisointi ja

prosessit

Keskeiset

palvelut

Lähimmän luukun reaktiiviset ja

proaktiiviset palvelut yrittäjille

Neuvonta, tiedon ja yhteyksien välitys

Yritysten tarpeiden ennakointi ja

toimintaedellytysten parantaminen

Yritysnäkökulman esiintuominen

Kaavoitus, infra, tontit, toimitilat

Erikoisosaamista vaativat palvelut kuten

rahoitus, omistajanvaihdokset,

innovaatiopalvelut, kasvuyrityspalvelut ja

kansainvälistymispalvelut

Kaavoitus ja infra

Invest in-palvelut

Yhteiset tietokannat esim. yrittäjät,

yritykset, toimitilat, tontit

Yhteiskunnan toimivuus mm.

lainsäädäntö, verotus, kansainvälien

kauppa, koulutus, tutkimus

Sähköiset yrityspalvelut

Eritysrahoitus ja yritystuet

Palveluiden

organisointi

Kuntien omina, kuntien yhteisinä tai

elinkeinoyhtiöiden toteuttamana

Täydentäviä palveluita yksityiseltä

sektorilta

Itsehallintoalueiden johtama palvelu,

jossa toteuttajia itsehallintoalueen omat

asiantuntijat, kunnalliset elinkeinoyhtiöt

tai toimijat ja yksityiset toimijat

Valtion organisoimana ja julkisten ja

yksityisten toimijoiden toteuttamana

Elinkeinoasiamies 2.0

Kunnallisen elinvoimapolitiikan toteuttajan toimenkuvan keskeiset elementit

1. Yhteistyö yrittäjien kanssa, tapaamiset yrittäjien kanssa

2. Yrittäjien välisen vuorovaikutuksen edistäminen

3. Yrittäjien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistäminen

4. Osaamisen, asiantuntijoiden ja taloudellisten resurssien välittäminen yrittäjien käyttöön

5. Yrittäjyysnäkökulman esille tuominen kuntaorganisaatiossa

6. Yhteistyö kunnanjohtajan kanssa

7. Tuo lisäarvoa kollegojen kanssa yhteiseen tiimiin, on hyvä tiimin jäsen

Elinkeinoasiamies 2.0

Yrittäjät

Asiantuntijat, osaaminen ja taloudelliset

resurssit

Kunta

Kj

Elinkeinotoimen asiantuntija

1.

2.

7.

4.

5.

6.

3.

Puuttuvia palveluja tai avauksia (alustava lista)

Puuttuvat palvelut Uudet avaukset • Tontit ja toimitilat (maakunnallinen

verkkopalvelu, yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa)

• Investoi Etelä-Pohjanmaalle – Invest in Seinäjoki Region

• Etelä-Pohjanmaan sijoittumispalvelut yrittäjille ja muille asukkaille

• Pienten kasvuyritysten pääomarahasto (riskirahasto)

• Yrittäjärekisteri (Y-tunnus → Hetu)

• Elinvoimapolitiikka: mitä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimapolitiikka (AJATUSPAJA)

• Yrittäjien tarpeista lähtevä ja heidän kanssa yhteistyössä laadittu maakunnan elinvoimastrategia, kunnalliset elinvoimastrategiat (prosessit ja niiden johtaminen)

• Yrittäjien sähköinen asiointi kunnan kanssa (esim. lomakkeet ja hakemukset)

• CHAT - Etelä-Pohjanmaan elinkeinopalvelut

• Elinkeinopalvelujen palvelutarjotin maaliin

Seminaarin jälkeen

• Tutkimus viimeistellään ja se ilmestyy online julkaisuna SeAMKin julkaisusarjassa

• Tieto lopullisen julkaisun valmistumisesta lähetetään jokaiselle haastattelussa tai seminaarissa mukana olleelle

Kiitos!