Sulake 2/2011

Pohjoisen voiman puolesta

Suo Saa uuden elämän

turvetuotannon jälkeen

SiSältää oppaan etuasiakkuuden käyttöönottoon

kalavelvoitteethyvässä hoidossa

etämittarien aSennuS etenee

postinumeroiden mukaan

2 • 2011

onni yksillä, kesä kaikilla. Näinhän sitä sanotaan. Nyt kesä on taas meillä

kaikilla. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä lienee se kaikkein mieluisin vuodenaika. Onhan tiedossa aurinkoisia päiviä, valoisia öitä, pirteitä sadekuuroja, kiireetöntä oleilua ja puuhastelua, lomailua, mökkeilyä ja mat-kustelua.

Kesällä on mukavaa ottaa rennosti. Poh-joisen voiman tekijöille alkava suvikausi on kuitenkin poikkeuksellisen vilkas ja työn-täyteinen. Erilaista rakentamista ja tekemistä on runsaasti – ja sekin tuntuu mukavalta. Rakentaminen ja tekeminen on nyt lisäksi luonteeltaan hyvin näkyvän sorttista.

Esimerkiksi kaukolämmön runkoputken vetäminen Oulusta Kiiminkiin tapahtuu vilk-kaalla paikalla Kiiminkiin johtavan tien varres-sa. Uudella putkella on mittaa kaikkiaan noin 13 kilometriä ja se poimii matkalla Kiiminkiin piiriinsä muun muassa Jäälin ja yrityskylän.

Runkolinjaa rakennetaan myös Kellon Kivinie-messä ja Oulunsalon Niemenrannassa.

Oulun kävelykadun Rotuaarin perus-korjauksessa Oulun Energia on puolestaan mukana tekemällä johtosiirtoja ja rakentamal-la uusia liittymiä. Hieman syrjemmässä Kemi-ran tehdasalueella on iso työmaa, kun Oulun Energia rakentaa sinne Laanilan ekovoima-laitosta. Työn vilkkain vaihe ajoittuu juuri kesäksi, jolloin voimalaitosta on pystyttämässä kaikkiaan parisataa ihmistä.

Iso hanke on myös uusien etäluettavien mittareiden asentaminen vanhojen sähkö-mittareiden tilalle. Urakka etenee reipasta vauhtia kesän aikana. Oulussa ja Kiimingissä etäluettavan mittarin saa yli 90 000 sähkön käyttäjää. Tähän mennessä uusia mittarei-ta on asennettu noin 30 000 kappaletta. Kokonaan valmis hankkeen on tarkoitus olla syksyyn 2013 mennessä.

Myös Toppilan voimalaitoksella tapahtuu.

Voimalaitoksen ykkösyksikön generaattoria ja kakkosyksikön turbiinia korjaillaan. Lisäksi puupolttoaineen vastaanottoaseman rakenta-minen Toppilaan alkaa loppukesästä.

Kaikenlaista puuhaa siis piisaa. Mutta toki kesästä pitää myös nauttia. Toivotankin kaikil-le Sulakkeen lukijoille mukavia ja rentouttavia kesäpäiviä!

Arto Sutinen

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAoulun sähkönmyynti oykasarmintie 6, Pl 11690101 ouluPuhelin: (08) 5584 3200telefax: (08) 557 1269ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAarto sutinen [email protected]

TOIMITUSSIhTeerI Mari laulumaa [email protected]

TOIMITTAJATkari arokylä, Hilkka lahti, Päivi Mäkinen

VALOKUVAAJATkati leinonen, vesa Ranta

TAITTOdarwin

PAINOPAIKKAJoutsen Median Painotalo

POhJOISTA VOIMAA -YhTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.pohjoistavoimaa.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirtoOulun Energia Urakointi Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

työntäyteinen kesä

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

Risulinnojen rakentajat

Mustavarikset osaavat tehdä eri rakennustarvikkeita käyttäen näyttäviä kuppimaisia pesiä.

8 turvetuotantoalueen uusi elämä

turvetuotannosta vapautuva suopohja on monien mahdollisuuksien maa.

10 tutustu muuntamotaiteeseen!

Hyppää pyörän satulaan ja käy ihailemassa taideteoksiksi maalattuja muuntamoja.

12

4 yMPäRistötilin aPuRaHat Haettavanaympäristötililtä jaettavat apurahat kohdistetaan tänä vuonna älykkäiden sähköverkkojen tutkimukseen ja kehitykseen. viime vuonna apurahan saanut noora Huotari havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan tuhkan tehostavan soiden kunnostusta turvetuotannon jälkeen.

6 koluMnisusanne Päivärinta karttaa kaikkea turhaa ostamista. Hänen mielestään aika on ainoa asia, jota kannattaa ostaa ja antaa.

14 MittaRiasennus etenee PostinuMeRoiden Mukaanetäluettavien sähkömittareiden massa-asennukset lähestyvät. työt tehdään postinumeroalue kerrallaan.

16 PoHJoisen voiMan tekiJätoulun energialla on hoidettavanaan monenlaisia kalajuttuja. niistä vastaa kahden miehen työpari.

18 GRaaFikosta käsityöläiseksikatja lettinen vaihtoi työnsä graafikosta korujen suunnittelijaksi ja tekijäksi.

21 säHkönkulutus kuRiinsenaatti-kiinteistöt on saavuttanut erinomaisia tuloksia sähkönsäästökampanjallaan.

22 säHköeneRGiaHinnasto

23 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Puu- ja turvetuhkan avulla pystytään merkittävästi nopeuttamaan kasvillisuuden palautumista turvetuotannosta vapautuneille soille. Tuhkalannoitus edistää niin pohjakasvillisuuden kuin hieskoivun taimienkin kasvua suopohjilla – ja tekee sen vieläpä paremmin kuin vertailtavana ollut kaupallinen lannoite.

Näin toteaa Noora Huotari parhaillaan viimeisteltävänä olevassa väitöskirjatutkimuksessaan Voimalaitostuhkan hyötykäyttö energiapuu-metsikön alkukehityksen nopeuttajana turvetuotannosta vapautuvilla suopohjilla.

Tutkimuksen tulos on merkittävä monessa mielessä: Ensinnäkin tuhka näyttää tarjoavan hyvän keinon turvetuotannossa olleiden soiden kunnostamiseen ja energiapuun kasvattamiseen. Ja toiseksi voimalaitoksissa ja teollisuudessa syntyvälle suurelle määrälle tuhkaa muodostuu näin merkittävä hyötykäytön mahdollisuus.

”Tuhkalla on kasvua edistäviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tuh-kalannoite muun muassa moninkertaisti pohjakasvillisuuden peittävyyden.

tuHka teHostaa soiden kunnostustaturvetuotannon jälkeenteksti: Kari arokylä kuvat: Kati leinonen

Erityisesti palopaikoilla viihtyvät nuotiosammalet hyötyivät tuhkasta. Peittäessään paljaan suopohjan, ne vähentävät eroosiota ja tasoittavat kosteusvaihteluja. Lisäksi koivuntaimien määrä oli tuhkalannoitetuilla aloilla kaksinkertainen verrattuna kaupallista lannoitetta saaneisiin aloihin”, toteaa Huotari.

lisää hyötykäyttöäMyönteistä on myös se, että tuhkan hyödyntäminen lannoitteena vähen-tää sen sijoittamista kaatopaikoille ja läjitysalueille. Nykyisin teollisuus-tuhkan hyötykäyttö lannoitteena on Huotarin mukaan hyvin vähäistä.

”Uusien tapojen löytäminen tuhkan järkevälle käytölle on erityisen tärkeää siksi, että sen määrä vain kasvaa, kun biomassojen polttaminen energian tuotannossa lisääntyy”, hän huomauttaa.

Tuhkan hyödyntäminen suopohjien lannoittamiseen toteuttaa näppärästi kiertokulun ajatusta. Biomassojen poltosta voimalaitoksissa

"tuHkalla on kasvua edistäviä ominaisuuksia."

• noora Huotari

noora Huotarin tutkimus osoittaa puu- ja turvetuhkalla olevan huomattavia kasvua edistäviä ominaisuuksia.


älykkäitä sähköverkkoja koskeva tutkimus- ja kehitystyö on oulun energian ympäristötililtä vuonna 2011 jaettavien apurahojen kohteena. oulun energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä sanoo älykkäiden sähköverkkojen valikoituneen ympäristötilin tuen kohteeksi, koska niiden mer-kitys nousee tulevaisuudessa hyvin suureksi.

”verkkojen kehitys pääsee toden teolla vauhtiin ihan lähivuosina. Parhaillaan asen-nettavat etäluettavat mittarit ovat ensimmäi-nen askel. noin 10–15 vuoden päästä kehitys saattaa olla jo hyvin pitkällä”, hän ennustaa.

uudenlaiset verkot tarjoavat monenlaisia etuja: niiden avulla voidaan torjua ilmaston-muutosta, lisätä energiatehokkuutta, parantaa huoltovarmuutta sekä kohottaa energiatuo-tannon tehokkuutta. lisäksi verkot antavat kuluttajille mahdollisuuden hallita nykyistä paremmin sähkönkäyttöään. ne myös enna-koivat ja korjaavat sähkönjakelun häiriöitä.

Ympäristötilin apurahat haettavissa!Hakuaika 13.6.–30.9.2011hakemuslomakkeet ja -ohjeet osoitteessa www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/ymparistotili/apurahojen_haku

ympäristötili tukee nyt älyKKäiden SähKöverKKojen tutKimuSta ja KehityStä

ympäristötililtä tänä vuonna jaettavien apurahojen hakuaika päättyy syyskuun lopus-sa. oulun energian johtokunta tekee marras-kuun kokouksessaan päätöksen apurahojen saajista erityisen ympäristöraadin esityksestä.

toimitusjohtaja Järvelän arvion mukaan ympäristötilille on kertynyt tämän vuoden syksyyn mennessä rahaa noin 150 000 euroa. kaikkea ei kuitenkaan jaeta ulos, vaan osa jätetään tilille kerryttämään tulevina vuosina myönnettäviä apurahoja.

Rahat ympäristötilille kertyvät oulun sähkönmyynnin vihreistä tuotteista, joiden hintaan sisältyy pieni ympäristöosuus – vihreävirrassa 0,15 senttiä ja tuulivirrassa 0,30 senttiä kilowattitunnilta. oulun energia kak-sinkertaistaa summan maksamalla tilille euron jokaista asiakkailta tullutta euroa kohden.

viime vuonna ympäristötililtä jaettiin apurahoja kaikkiaan 43 000 euroa. aMk-lop-putyötä varten apurahan saivat Jaakko Ahola ja Piia Juntunen, Pro Gradu -työhön Mona Miihkinen, diplomityöhön Susanna Ollila ja väitöskirjatyöhön Noora Huotari. lisäksi aloittavan yrityksen tuen sai Hemeltron tmi.

syntynyt tuhka kuljetetaan suolle, jossa se edistää maiseman kannalta tärkeän pohjakas-villisuuden sekä uuden energiapuun kasvua.

Tuhkan lannoituskäyttöä säätelee ja rajoit-taa nykyisin lainsäädäntö, joka asettaa varsin tiukat raja-arvot esimerkiksi kadmiumille. Noora Huotarin mielestä tietynsuuruiset raja-arvot ovat paikallaan, mutta nykyisiä rajoja hän pitää liian tiukkana.

”Vaikuttaa siltä, että haitalliset aineet eivät juuri liukene tuhkasta ympäristöön”, hän toteaa.

Noora Huotari on tehnyt väitöskirjatutki-mustaan Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) Muhoksen toimipaikassa. Hän väittelee tu-levan syksyn aikana Oulun yliopistossa. Tut-kimustaan varten Huotari sai 12 000 euron apurahan Oulun Energian Ympäristötililtä.


Älä osta!

koluMni

K esällä kannattaa lopettaa kaikki turha. varsinkin ostami-nen. ei sen luulisi niin vaikeaa olevan. suomalaisethan ovat tunnetusti mökkikansaa.

sellaisia metsäläisiä, joista osa luopuu lomiensa ajaksi sähköstä ja vesihanoista. tuli ritisee pesässä, vedet kannetaan järvestä ja matka ulkohuussiin tehdään mukisematta.

Parasta lomassa on joutilaisuus. aika. niin pitäisi olla lomien ulkopuolellakin.

onhan se hullua, että oma aika myydään työnantajalle siksi, että vapaa-aikana voidaan ostaa enemmän. niinpä aikaa on vähän, kos-ka pitää kerätä rahaa, jotta voidaan ostella.

ei siitä niin kauaa ole, kun mielenterveyttä hoidetaan muualla kuin seiska-lehtiä luke-malla ja ostoskeskuksissa lojumalla. Mielihy-vää haettiin muutoin kuin kuluttamalla.

Joululahjaksikin annettiin jotakin itse tehtyä, ei ostettua. saatettiinpa pakettiin kääriä pitkään ”kadoksissa olleet” sakset tai neulepusero, jonka alkuperäinen omistaja vastaanotti ikionnellisena takaisin. tärkeintä ei ollut saaminen, vaan antaminen.

Jo omassa lapsuudessani asiat alkoivat luisia sivuraiteille halpatalo Hepsin keltaisten muovipussien myötä. Muoviromuja kertyi läjiksi asti. kavereille oltiin kateellisia kaikesta, jopa pyyhekumeista. tärkeintä ei ollut laatu, vaan määrä.

isoäitini Rauha oli sentään vielä toista maata. Hän oli kiitollinen vähästä, pelkästään kauniista lahjapapereista ja –naruista, jotka hän viikkasi huolella kaappiin ja säästi.

Susanne Päivärinta

itse en kestä nykyisin tavaraa, en yhtään ylimääräistä. eipä silti, en ole koskaan ollut himo-ostelija. Päinvastoin. Mitä suurempi on kaup-pakeskus, sitä suurempi on ahdistukseni. Jos kaapeissa notkuu romua tai vaatetta, jota ei ole käytetty vuoteen, pistän ne heti kiertoon. turha odottaa toista tai kolmatta vuotta. käyttämättä jäävät.

uskokaa tai älkää, on mahdollista säilyä hengissä, vaikkei ostaisi itselleen yli vuoteen yhtään uutta vaatekappaletta, italialaista kenkä-paria tai nahkalaukkua. iloisuus ja tyytyväisyys saattavat jopa kasvaa.

lokakuussa vietetään taas eri puolilla maailmaa älä osta mitään -päivää. aivan naurettavaa. tuo kanadasta lähtöisin oleva Consumer Holiday pitäisi muuttaa heti älä osta mitään -vuodeksi. silläkin uhalla, että kauppiaat ja ekonomistit hiiltyisivät. vasta tuolloin ostamatto-muudella olisi merkitystä.

Jotta ostointomme ei sammuisi, meille markkinoidaan eettistä kuluttamista – huonolla menestyksellä. enemmistö suomalaisista selvittää tuotteen alkuperän ennen ostopäätöstään korkeintaan satunnaisesti. tämä tarkoittaa, ettei juuri koskaan. Myös hävyttömän suuri osa yrityksiä ei selvitä tarpeeksi tuotteidensa alkuperiä tai tuo-tantotapoja.

voiko kuluttaminen ylipäätänsä olla eettistä? Meidänhän pitäisi säästää luontoa ja energiaa. ainoa asia, mitä kannattaa ostaa ja antaa on aika. kesälomarahatkin kannattaa muuntaa vapaaksi. ystäville, sukulaisille ja lapsille ei voi antaa mitään niin arvokasta kuin aikaa.

laatu kestää ajassa. Ja elämä vaatii aikaa. onneksi on kesä ja loma. aloitetaan siis siitä: sähköt katki, vesihanat kiinni ja vessanpönttö ve-tämättömissä. Hiljalleen ajantaju hidastuu. aurinko ei laske yölläkään. silloin tajuaa, että yhden pienen ihmisen hymy voi olla koko elämä.

[email protected]


ekovoiMalaitokselle tehokas puhdistuslaitteisto

uusi puupolttoaineen vastaanottoaseMa toPPilaanoulun energian toppilan voimalaitokselle rakennetaan uusi puupolttoaineen vastaanottoase-ma. investoinnin jälkeen polttoaineen vastaanotto ei enää rajoita puun käyttöä, ja voimalaitos voi käyttää puuta kattilatekniikan salliman määrä. samalla voimalaitoksen käyttövarmuus para-nee, kun voimalaitosta voidaan syöttää kahden erillisen polttoaineaseman kautta.

uuden vastaanottoaseman valmistuttua toppilan voimalaitos voi hyödyntää suuren osan maakunnassa tarjolla olevasta puuenergiamäärästä. turve säilyy edelleen voimalaitoksen pääpolttoaineena, mutta puun mahdollisuus toimia turpeen tavoin voimantuotannon tarpeita palvelevana polttoaineena paranee oleellisesti, kun vastaanottokapasiteetti kasvaa. uusi vas-taanottoasema valmistuu kesällä 2012.

nimitysuutisiaoulun energian johdon assistenttina on aloittanut merkonomi Katja Isoaho 11.4. Hän siirtyi eläkkeelle jääneen johdon sihteeri Maisa Ilvesviidan paikalle antell-Catering oy:n johdon assistentin toimesta ja on aiem-min työskennellyt muun muassa vastaavissa tehtävissä Haukiputaan kunnassa.

”energiateollisuus alana on erittäin mielen-kiintoinen ja tehtäväkenttäni on sekä haastava että monipuolinen. työyhteisö on ihanan lämminhenkinen, joten viihdyn täällä oikein hyvin”, katja kertoo. vapaa-ajalla neljän lapsen äiti harrastaa muun muassa maantiepyöräilyä,

hiihtoa ja puutarhan hoitoa. koko perhettä liikuttaa

väsymätön saksanseiso-jauros Rocky.

tornion energian talous- ja hallintopääl-

likkönä on aloittanut tradenomi Merja

Nelimarkka 1.3.2011. Merja siirtyi tehtävään hallintopäällikön

toimesta katri antell oy:stä. energinen nainen opiskelee vapaa-ajallaan liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja harrastaa muun muassa zumbaa sekä perheen kanssa pyöräilyä ja ulkoilua. Mer-ja kertoo viihtyvänsä uudessa työssään hyvin. työyhteisö on mukava ja työ mielen-kiintoista ja monipuolista.

sulake toivottaa katjan ja Merjan tervetulleiksi Pohjoista voimaa -joukkoihin ja Maisalle energisiä eläkepäiviä!

ekovoimalaitos animaatioksilaanilan ekovoimalaitoksesta on valmistunut animaatio, joka esittelee voimalaitoksen toimintaperiaat-teen erittäin havainnollisella tavalla. animaatio on toteutettu yhteistyössä oululaisen HappyWise oy:n kanssa. katso animaatio netissä: www.oulunenergia.fi/ekovoimalaitos

teksti: Kari arokylä kuvat: Kati leinonen

ekovoimalaitoksen työmaalla laanilassa on alkamassa laitoksen rakentamisen vilkkain vaihe. Rakennustöiden ja kattila-asennusten lisäksi menossa on myös savukaasujen puh-distuslaitteiden asentaminen. voimalaitos saa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edus-tavan puhdistuslaitteiston, jonka toimittaja on saksalainen lühr Filter GmbH & Co kG.

Puhdistuslaitteistolla varmistetaan, että ekovoimalaitos täyttää ne tiukat kriteerit, jotka eu on asettanut jätteitä polttaville laitoksille. esimerkin vuoksi voi todeta, että jätevoimalai-tosten savukaasujen puhdistukselle asetetut vaatimukset ovat 5-10 kertaa tiukemmat kuin hiiltä polttavien laitosten.

savukaasujen puhdistuslaitteiston hinta on reilut 8 miljoonaa euroa eli yli kymmenen prosenttia koko ekovoimalaitoksen kustan-nusarviosta. laanilan ekovoimalaitoksen

puhdistuslaitteisto on lührin toinen toimitus suomeen, mutta muualla euroo-passa se on ollut usein mukana vastaavissa hankkeissa.

ouluun tulevan puhdistusjärjestelmän päärakenteita ovat kemikaalien syöttöön ja käsittelyyn liittyvät laitteistot, pussisuodatin lentotuhkaa ja puhdistusprosessissa muodos-tuvia reaktiotuotteita (hiukkasia) varten sekä savukaasulauhdutin, jonka avulla savukaasujen sisältämä lämpöenergia voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotantoon. lisäksi järjestel-mään kuuluu 90 metriä korkea savupiippu.

Puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja ovat muun muassa kalkki ja aktiivihiili. ensiksi mainittu ottaa pois rikkidioksidi- ja jälkimmäi-nen muun muassa erilaiset epämetallipäästöt.

laitteiston asennustyöt valmistuvat suun-nitelmien mukaan syyskuun aikana.

ekovoimalaitoksen rakentamisessa kiinnitetään suurta huomiota työturvallisuuteen. tätä kävi työmaalla pidetyssä tilaisuudessa painottamassa myös oulun energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä.


Näyttävät risurakennelmat huojuvat män-nynlatvojen mukana navakassa tuulessa. Ulkonäkö ei ehkä ole se viimeistellyin eikä rakennustarvikkeiden kanssa ole muutenkaan niin nuukaa: niitä voidaan napata vaikka naapurien pesästä. Sopiviin oksanhankoihin kyhätty kuppimainen pesä täyttää kuitenkin mainiosti tehtävänsä eli majoittaa munia hautovan emon.

Mustavaris rakentaa pinoamalla. Se kantaa tarvitsemansa rakennusaineet eli risut, ruohot, sammalet ja kasvien osat puuhun nokassaan ja pinoaa ne päällekkäin. Pinoamalla rakentavat pääasiassa isot linnut kuten kotkat, pelikaanit ja haikarat. Pinoamiseen liittyy usein jonkin verran risujen ja oksien yhteen punomista.

Kraa! Kraa! Mustavarisyhdyskunnassa limingassa käy melkoinen mekkala. Pesien rakentaminen on loppusuoralla, ja lintu toisensa jälkeen lennättää nokassaan pehmikettä pesiin.

teksti: päivi mäkinen kuvat: vesa ranta

Paksut risut ovat pesän päärakenne. Sisem-pänä pesän reunoilla on ohuita risuja, ja sisältä pesä on vuorattu kerroksilla ruohoa, lehtiä ja kasvien varsia. Pesien pohjilta on löytynyt saveakin, vaikka pinoamiseen ei sidosaineiden käyttäminen yleensä kuulu.

tiiviissä yhdyskunnissaHukkaneliöitä ei suosita. Tilaa pesässä on vain sen verran, että emo ja munat mahtuvat sinne sopivasti. Sateella ja kylmällä emo lämmittää ja pitää poikaset kuivina. Mustavariksen pesän halkaisija on noin 30-40 senttimetriä.

Mustavarikset ovat yhdyskuntalintuja. Li-minkalaisen lintuharrastajan Teppo Mutasen mukaan pesät on rakennettu joskus

RakentaJatlinnunpesät syntyvät risuista ja korsista pinoamalla ja punomalla


kerrostalomaiseen tapaan hieman limittäin. Yhdessä yhdyskunnassa voi pesiä satoja mustavariksia. Vaaran uhatessa yhdyskuntaa puolus-tetaan yhteisvoimin. Mustavaristen pesissä ei ole puolustautumiseen liittyviä rakenteita, mutta moni laji on ottanut puolustautumisen rakentamisessaan huomioon. Esimerkiksi kutojalinnun pesään johtaa käytävä, joka estää pesärosvojen pääsemisen sisälle.

Mutanen ei ole tullut tarkkailleeksi, miten ja millaisilla rakenteilla mustavaris tarkalleen pesänsä rakentaa. Työ alkaa joka tapauksessa yhdestä sopivaan oksanhankaan sijoitetusta risusta. Pesä on valmis muutamassa viikossa.

Pesänrakennustaito on linnuilla vaistoissa. ”Laji häviäisi, jos lintu ei osaisi rakentaa eikä saisi pesää pysymään

puussa”, Mutanen sanoo.

Pelloilla ja puistoissaMustavaris on Oulun seudulla tyypillinen laji. Se on variksen kokoi-nen, mutta täysin musta ja sen nokan tyvessä on höyhenetön läntti. Sen jalat ovat mustat ja nokka harmahtavan musta. Vuonna 2005

Oulun seudulta löytyi 500–600 mustavariksen pesää. Limingan yh-dyskunta on suurin: siellä pesiä oli 200–300. Yhtä runsaasti mustava-riksia pesii länsirannikolla Vaasan seudulla ja erityisesti Porin seudulla. Kaikkiaan Suomessa pesii arviolta 1200 paria.

Mustavaris pesii yleensä peltojen lähistöllä männiköissä, mutta kau-punkien puistoissakin ne viihtyvät. Mutanen on havainnut Muhoksella ja Tyrnävällä niiden pesiä myös korkeajännitejohtojen pylväissä. Tutkija Petri Lampila Oulun yliopistosta arvelee mustavaris-ten viihtyvän Oulun seudulla laajojen peltoaukeiden takia. Aukeilta löytyy ruokaa ja rakennustarpeita.

vanhakin pesä kelpaaMustavaris ei joka kevät rakenna uutta pesää. ”Ne voivat ottaa jonakin vuonna käyttöönsä van-han pesän, jota ensin vähän korjailevat. Sama pari ei pesi samassa pesässä joka vuosi”, Lampila sanoo. Mustavariksen poikaset siirtyvät kasvettuaan yleensä uusiin yhdyskuntiin.

Myös pöllöt voivat ottaa käyttöönsä jonkin lajin vanhan pesän. Käytetyn pesän haittapuolena on kaupantekijäisinä tulevat entisten asukkaiden loiset. Hän huomasi kotipihassaan naakkojen na-kelleen pesästä pehmikkeet pois. ”Kevätsiivouksen” tarkoitus oli luultavasti päästä loisista eroon.

”Jotkut linnut osaavat käyttää aromaattisia maus-tekasveja loisten häätämiseen”, sanoo Lampila.

Pesät kannattaa kuitenkin jättää rauhaan tai ainakin tyytyä tarkkailemaan niitä pienen matkan päästä. Mustavaris on rauhoitettu laji, ja pesimäai-kaan kaikki linnut ovat lain mukaan rauhoitettuja.

eläinten rakennelmat suojaavat ja pitävät lämpiminä, varastoivat ravintoa tai auttavat hankkimaan sitä ja kertovat toisille eläimille jotain käyttäjästään. Pesä voi olla koiraan ”mainospala” siinä missä laulu tai vaikkapa riikinkukon pyrstö.

”Pussitiaiskoiras alkaa rakentaa pesää huolimatta siitä, onko sillä naarasta tai ei. Pesän koko on pussitiaisnaaraalla yksi peruste koiraan valinnalle”, sanoo tutkija Petri lampila. kun naaras on hy-väksynyt rakennelman, se jatkaa pesäntekoa rakentamalla pesään johtavan käytävän ja viimeistelemällä pesän sisäpuolen.

eläinten rakennelmat voivat olla hyvin teknisiä. yhtymäkohtia ihmisasumuksiin on niin pesien ja kekojen teknisessä toiminnassa kuin niiden rakentamisessa. esimerkiksi termiittien keoissa on tehokkaat lämmönsäätely- ja ilmastointijärjestelmät kanavineen ja kammioineen, ja ne on rakennettu niin, että aurinko ei pääse lämmittämään kekoa ulkopuolelta liikaa.

täryttäminen on betonin valamisesta tuttu työvaihe. Räystäs-pääskykin täryttää pesää rakentaessaan. se ottaa ensin nokkaansa kovaa ainetta maasta vesilammikon läheltä. nokkansa päälle se ottaa pehmeämpää mutaa. laittaessaan mutaa nokaltaan pesän reunalle lintu sekoittaa sitä tärisyttämällä nokkaansa. Pehmeä muta muodostaa sauman jo vähän kuivuneen pesärakenteen ja kovan aineen väliin.

aina vertaukset eivät pidä paikkaansa. ihmisen tekemää huteraa ja harvaa mökkiä kutsutaan usein harakanpesäksi, mutta oikea harakanpesä on kaikkea muuta. Risujen lisäksi harakka käyttää ra-kentamisessa savea, ja pohjan ja reunojen lisäksi pesässä on katto. suojaavaa seinää ja eristeitä on, mutta puhuri ei kuitenkaan pääse puhaltamaan rakennelmaa maahan.

suoJaa, läMPöä Ja tekniikkaa

Pesät on Rakennettu Joskus keRRostaloMaiseen taPaan HieMan liMittäin


monien mahdollisuuksien maa. Ongelma-na on se, että alueet ovat laajoja ja useiden maanomistajien omistamia, jolloin yhteisten hankkeiden toteuttaminen hankaloituu.

Pitkäikäinen hankeEnnen kuin suo otetaan turvetuotantoon, sen täytyy käydä läpi tarkka seula. Turpeen pitää olla käyttöön soveltuvaa, sitä täytyy olla paksulti, alueen on oltava riittävän kokoinen ja lisäksi sen pitää sijaita sopivalla etäisyydellä käyttökoh-teesta. Ennen kuin turpeen noston voi aloittaa, tarvitaan lisäksi ympäristölupamenettely.

Turvetuotantosuon elinkaari on pitkä. Suon käyttöönotto, varsinainen turpeen tuotanto ja jälkihoitovaihe kestävät vuosikymmeniä. Turvetta kyetään nostamaan suolta keskimäärin 20–25 vuotta, ja sen käyttö päättyy vaiheittain.

Joutomaaksi luokitellusta suosta voi turvetuotannon jälkeen tulla uusien mahdollisuuksien maa. usein suopohja metsitetään tai se otetaan peltoviljelyyn, mutta onpa entisille turvetuotantoalueille rakennettu lintuvesiä ja kosteikkojakin.

teksti: hilkka lahti kuvat: Kati leinonen

”Turvetuotantoalueet vuokrataan maan-omistajilta. Useimmiten maanomistajia on alueella useita”, johdon sihteeri Kersti Kirja-lainen Turveruukista kertoo.

Suo on metsätaloudessa määritelty jouto-maaksi. Turvetuotannossa maanomistajan alueelta saama taloudellinen hyöty perustuu ensin vuokratuloihin ja tuotannon päätyttyä jälkikäyttömahdollisuuksiin.

Tuottaja tekee tarvittavat jälkihoitotoimet ennen kuin alue luovutetaan takaisin maan-omistajalle, mutta maanomistaja päättää, mitä sille tapahtuu turvetuotannon jälkeen.

Jälkikäyttöön suunnitelmaEnnen tuotannon loppumista Turveruukki tekee kartoituksen pohjamaaperän laadusta, pohjanmuodostuksesta ja vesitaloudesta. Sen

Turvetuotanto alkoi Suomessa todenteolla 1970-luvun puolessavälissä energiakriisin koetellessa maailmaa. Turvetuotantoalueiden elinkaaressa eletään nyt vaihetta, jossa tuotan-toaloja on poistumassa käytöstä hurjaa vauhtia.

”Turveruukin alueella 2 500 hehtaaria on poistunut turvetuotantokäytöstä. Koko valtakun-nassa määrä on 30 000 hehtaaria”, ympäristö-päällikkö Tarja Väyrynen Turveruukista laskee.

Turvetuotannosta vapautuva suopohja on

uusi elämätuRvetuotantoalueen

turveruukin ympäristöpäällikkö tarja väyrynen tunteen turvesuot.


vaiHtoeHtoJa Jälkikäytölle

MeTSITTÄMINeN ʶ Peltoviljely: energiakasvit, nurmi, vilja, vihannekset, marjat, yrtit ʶ vesittäminen: lintuvedet ja riistakosteikot, luonnonravintolammikot, kala-altaat ʶ kosteikkoja voidaan käyttää myös jäteveden puhdistukseen, esi-merkiksi turvetuotanto- ja metsätalousalueilta johdettujen vesien puhdistamiseen ʶ Muita käyttömuotoja: varastoalueet, bioenergian käsittely, maa-ai-nesten otto, matkailu- ja virkistyskäyttö, urheilu ja muut harrastukset

TUrVefAKTAA ʶ turvetuotantoalueita noin 60 000 hehtaaria, Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotannossa 14 000 hehtaaria. turvetuotannosta poistuu vuo-teen 2020 mennessä noin 40 000 hehtaaria. ʶ turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä yleisintä on metsittäminen tai peltoviljely.

perusteella tehdään esitys, mihin käyttöön alue sopii.”Esimerkiksi metsänkasvatuksessa on hyvin tärkeää, minkälainen

on pohjan maalaji, kun taas viljelykäyttöön vaikuttaa maan ravinneta-lous”, ympäristöasiantuntija Pentti Åman Turveruukista kertoo.

Selvitysten perusteella alueelle voidaan määrittää parhaat jälkikäyt-tövaihtoehdot. Koska turvetuotantoalueet voivat olla suuria, niiden eri osiin sopivat erilaiset jälkikäyttöratkaisut. Hyvin harvoin koko alue sopii kokonaisuudessaan esimerkiksi metsänkasvatuksen tai peltoviljelyyn.

”Turvekerroksen alta paljastuu 8 000 vuoden takainen alusmaa, joka on puhdas saasteista. Se tarjoaa huimat näkymät esimerkiksi puhtaalle luomuviljelylle”, Åman huomauttaa.

Tuottaja siistii alueen ja poistaa rakenteet suolta, loppu on maan-omistajan kontolla. Alueelle jää raskaan kaluston kestävä tiestö, jota voi käyttää hyväksi esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa.

”Maanomistajan kannattaisi olla asialla jo viisi vuotta ennen tuo-tannon päättymistä”, Åman kehottaa. Jos suopohjalle ei tehdä mitään kahteen kolmeen vuoteen, on jo voitu menettää esimerkiksi metsänkas-vatuksen mahdollisuudet.

etuasiakasRetki kurunnevan lintujärvelle 3.9.2011lähde tutustumaan turvetuotantoon oulun sähkönmyynnin ja turveruukin yhteiselle etuasi-akasretkelle Rantsilan kurunnevan lintujärvelle ja Pikarinevan turvetuotantosuolle lauantaina 3.9.2011 klo 9-15. Matka oulusta Rantsilaan taitetaan yhteiskuljetuk-sella. ilmaiselle retkelle mahtuu mukaan 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. lisätietoja ja ilmoittautumiset www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakasretki

Rantsilassa sijaitseva kurunneva on hyvä esimerkki turvetuo-tantoalueesta, jonka jälkikäyttö onnistui hyvin. kurunnevan 400 hehtaarin alueesta osa on maatalouskäytössä, osassa kasvaa ruokohelpi, osa on metsitetty, osa on kosteikkona ja osa lintuvetenä.

kurunnevan turvetuotanto aloitettiin 1976 ja nykyisen lintu-veden alueella se loppui 1995. lintuvesi saatiin valmiiksi paria vuotta myöhemmin.

kurunneva oli ensimmäinen valtakunnallinen lintuvesi-kokeiluhanke. sen toteuttivat yhteistyössä turveruukki oy, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Rantsilan kunta ja paikalliset metsästys- ja kalastusseurat.

”Hankkeen toteuttamista helpotti se, että silloinen Rantsilan kunta oli hyvin aktiivinen ja hankki alueen haltuunsa eri maanomistajilta”, ympäristöpäällikkö tarja väyrynen turveruu-kista kertoo.

noin 50 hehtaarin kokoinen kurunnevan lintuvesi raken-nettiin virkistyskäyttöön. alueelle on rakennettu retkeilyrei-tistö, kota, turvekammi sekä lintutorni. kurunneva on tärkeä virkistysalue, sillä Rantsilassa on vähän järviä. alueella vierailee vuosittain 4 000 – 5 000 ihmistä.

linnut ottivat alueen hyvin nopeasti omakseen ja siellä onkin havaittu yli 80 lintulajia.

”linnut eivät näytä välittävän, mikä alue oli aiemmin”, väyrynen naurahtaa. Maansiirtokoneet olivat vielä töissä, kun ensimmäinen joutsenpari jo odotti järven syntymistä. siitä lähtien joutsenet palaavat joka kevät ja syksyn tullen muutto-matkalle lähtee myös poikue.

”suo ei ole turvetuotannossa lopullisesti menetetty, vaan se voidaan ottaa uudelleen käyttöön. siitä kurunneva on hyvä esimerkki.”

Moninainen kuRunneva

"tuRvekeRRoksen alta PalJastuu 8 000 vuoden takainen alusMaa, Joka on PuHdas saasteista. se taRJoaa HuiMat näkyMät esiMeRkiksi PuHtaalle luoMuvilJelylle”


3

4

56

7

8

9

2

1

Sulakkeen toimitusryhmä on suunnitellut kesän kunniaksi muuntamopyöräilyreitin, joka kulkee kahdeksan maalatun muuntamon kautta oulun keskustan tuntumassa. Maalatut muuntamot ovat ympäristötaidetta parhaimmillaan, joten hyppää satulaan ja lähde tutustumaan muuntamotaiteeseen.

HyPPää satulaan Ja tutustu

muuntamo-taiteeseen!


muuntamopyöräily

oulun energialla on eri puolilla oulua kaksikymmentä maalattua muuntamoa, jotka ovat saaneet iloisen ilmeen pintaansa kesinä 2005–2010. Pääosan niistä on maalannut parivaljakko katja karvinen ja Pietu kotila, muutama on toteutettu kouluprojektina.

Muuntamopyöräilyreitti (noin 9,5 km) kulkee oulun keskustasta kuusiluotoon ja nuottasaareen, nokelasta Höyhtyän kautta karjasillalle ja siitä edelleen Raksilan läpi Myllytulliin. Reitti saa kalaisan lopun, kun polkaisee ainolan puiston läpi Patosillalle ja käy tutustumassa Merikosken kalatiehen. taiteellista matkaa!

1 Rantakatu | Kuusiluoto2 niilontien ja Rekkakujan risteys | nuottasaari3 Jarrutien silmukan pääty | nokela4 nokelantien ja latokartanontien risteys | höyhtyä5 nokelantie | Karjasilta6 Hillapuisto | Karjasilta7 nokelantien alku | Karjasilta8 tulliväylän ja kosteperänkadun risteys | myllytulli9 kalatie | patosilta

1

4

2 3

5 6

7 8 9


Jokainen oulun energia siirto ja Jakelu oy:n asiakas oulussa ja kiimingissä saa etäluettavan sähkömittarin vuoden 2013 syksyyn mennessä.

Vanhojen mittareiden vaihtaminen uusiin on iso savotta, joka pääsee täyteen vauhtiin tä-män vuoden marraskuussa.

Oulun Energia Siirto ja Jakelun (OESJ) toimitusjohtaja Antti Timonen lupaa, että asennustyöt tehdään asiakkaille mahdollisim-man vähän häiriötä tuottaen.

”Jos asennus menee hyvin, ei asiakas vält-tämättä edes havaitse sitä. Noin 15 minuutin

mittaisen sähkökatkoksen mittarin uusiminen toki aiheuttaa”, hän sanoo.

Sähkömittarien vaihtourakka etenee tarkan suunnitelman ja pääosin postinumeroihin perustuvan aluejaon mukaisesti. Asenta-jat hoitavat aina yhden alueen valmiiksi ja siirtyvät sitten työskentelemään seuraavalle. Kaikkiaan alueita on 15.

OESJ:n järjestelmäpäällikkö Timo Määttä sanoo, että postinumeroihin perustuva selkeä jako auttaa yhtiötä tiedottamaan asiakkailleen etukäteen ja tehokkaasti asennusten etenemi-sestä.

”Mittareiden massa-asennukset alka-vat tammikuussa 2012 Oulun keskustasta postinumeroalueelta 90100. Tämän vuoden

Postinumerot rytmittävätETälUETTAvIEN SäHKö-MITTAREIdEN ASENTAMISTA teksti: Kari arokylä kuvat: Kati leinonen

"MittaReiden Massa-asennukset alkavat MaRRaskuussa oulun keskustasta PostinuMeRo-alueelta 90100"

etäluettavien mittareiden asentamista johtavat oulun energia siirto ja Jakelu oy:ssä

toimitusjohtaja antti timonen (oik.) ja järjestelmäpäällikkö timo Määttä.


etäluettavien MittaReiden edut• sähkölaskutainakuukaudentoteutuneen

kulutuksen perusteella

• mittarienluentatapahtuuautomaattisesti

• omaasähkönkäyttöäänvoiseuratatunnintarkkuudella

• markkinoilletuleeuudenlaisiasähkötuotteitajapalveluja

• vikatilanteidenhallintaparanee

• vikojenpaikallistaminennopeutuu

• sähkönlaatuvalvontatehostuu

• kaksisuuntainenviestintäsähköverkossamahdollistuu

asennusaikatauluPostinumero Asennusalue Aikataulu

90650 (osa) Pilotti marraskuu 201190100 1 tammi-helmikuu 201290100 2 helmi-maaliskuu 201290120 290140 290150 3 maalis-huhtikuu 201290160 390220 390400 390130 4 huhti-toukokuu 201290230 490600 5 touko-kesäkuu 201290620 590630 590660 590830 590970 590900 6 kesä-heinäkuu 201290910 690940 693630 690310 7 elokuu 201290650 790240 8 syys-lokakuu 201290250 890410 9 lokakuu 201290420 990500 10 loka-marraskuu 201290510 1090520 11 marras-joulukuu 201290530 1190550 12 joulukuu 201290560 1290540 13 tammi-helmikuu 201390580 1390570 14 helmi-maaliskuu 201390800 15 maaliskuu 2013

marraskuussa tehdään jo asennukset suppealla pilottialueella, joka kattaa osan postinumeroalu-eesta 90650”, hän kertoo.

tieto aina etukäteenTimo Määttä korostaa, että asiakkaille lähete-tään aina etukäteen tieto mittarien asennusajan-kohdasta. Kerros- ja rivitaloissa mittarit sijait-sevat nykyisin yleensä rakennuksen teknisissä tiloissa, eikä asiakkaiden tällöin tarvitse välittää asennuksesta lainkaan. Omakotitaloissa asuvien kanssa – ja muutenkin tarvittaessa – mittarin vaihtoajankohta sovitaan erikseen.

Kaiken kaikkiaan OESJ:n alueelle tulee noin 90 000 etäluettavaa mittaria. Jo aiemmin uusia mittareita on ehditty asentaa noin 30 000 kap-paletta, joten pian alkavan suurhankkeen voimin vaihdetaan noin 60 000 mittaria.

Projektin toteuttaa OESJ:n tilauksesta ko-konaispalveluna Landis+Gyr. Yhtiöiden välisen sopimuksen mukaan Landis+Gyrin palveluun sisältyy muun muassa etäluentaratkaisun suun-nittelu ja toimitusprojektin hallinta, mittareiden toimitus ja niiden massa-asennukset, järjestelmän vaatiman palvelininfran toteutus, tietoliikenne sekä integraatiot Oulun Energian järjestelmiin. Landis+Gyrin aiemmin toimittamat noin 30 000 mittaria liitetään niin ikään palveluun.

Mittareiden käytännön vaihtotyön tekevät alihankintana Eltel Networksin asentajat.

OESJ:n toimitusjohtaja Antti Timonen kuvai-lee etäluettavien mittareiden asentamista monin tavoin isoksi hankkeeksi. Hintaa sillä on noin 20 miljoonaa euroa.

Etälukujärjestelmän tuottaman tiedon määrää kuvaa se, että aikaisemmin Oulun ja Kiimin-gin alueen sähköverkosta saatiin noin 100 000 mittaustietoa vuodessa, mutta nyt määrä nousee kahteen miljoonaan vuorokaudessa. Tietoturvan varmistamiseen onkin kiinnitetty aivan erityisen suurta huomiota.


oulun energian istutusvelvoiteoulun energian istutusvelvoitteen tarkoituksena on korvata sitä haittaa, joka on syntynyt kalataloudelle Merikosken voimalaitoksen vuoksi, kertoo oulun kaupungin teknisessä keskuksessa toimiva kalabiologi kari Hanski.

* toteutettu kalastuskokoisella kirjolohella, taimenella ja puronie-riällä, määrä kirjolohena 4 251 kg/vuosi.

lisäksi oulun energia -konserniin kuuluva turveruukki oy suorit-taa kalatalousmaksua ja vastaa omasta istutusvelvoitteestaan.

MeRikosken vuotuinen istutusvelvoitelaji määrä (kpl) aluemerilohi (vähintään 14 cm) 26 200 Merimeritaimen (vähintään 20 cm) 4 550 Merivaellussiika (1-kesäinen, vähintään 10 cm)tai vastakuoriutuneena

133 60013 360 000

MeriMeri

nahkiainen (emo, ylisiirto) 50 000 sisävedetjärvitaimen (vähintään 20 cm) 9 100 sisävedet *Sisävesisiika, 1-kesäinen, vähintään 9 cmtai vastakuoriutuneena

33 4003 340 000

sisävedet *sisävedet *

Kalajutut kunnossa

oulun energian kala-asioista huolehtii kahden miehen työpari

ahti sipola on innokas kalamies. kalaonneaan hän kokeilee jatkuvasti muun muassa Hartaanselällä.


”Ja kyllä sieltä muuten kalaa saakin”, vakuut-taa Ahti Sipola, joka usein soutelee Hartaan-selällä veneineen ja vapoineen tai kuljeskelee muuten vain ja seurailee muiden touhuilua.

Sipolalla on kalojen parissa monta rautaa tulessa. Hän kalastaa innokkaasti, kilpailikin vetouistelussa vielä muutamia vuosia sitten, on mukana alan järjestötoiminnassa ja osal-listuu työssään Oulun Energian kala-asioiden hoitamiseen.

kalat työllistävätOulun Energia puuhaa kalojen ja kalastuksen parissa enemmän kuin äkkiä ajatellen saattaisi kuvitella. Töitä teettävät muun muassa istu-tusvelvoite, josta Hartaanselänkin kalastajat hyötyvät, nahkiaisten ylisiirrot ja Merikos-ken kalatie. Kalajuttujen hoitaminen Oulun Energiassa on pääosin keskittynyt kahdelle miehelle, Sipolalle ja Ville Airovuolle.

Airovuo tunnustaa suoraan tekevänsä kala-hommia lähinnä siksi, että ne kuuluvat hänen työhönsä.

”En juuri kalasta eikä koneinsinöörin kou-lutusohjelmakaan juuri eväitä tähän työhön ole tarjonnut. Mutta tämä on tärkeä ja hyvä asia ja se on hoidettava kunnolla ja vastuulli-sesti”, hän korostaa.

Ahti Sipolalle kala-asiat ovat taas enem-mänkin kuin tärkeää työtä.

”Kalastus on minulle henki ja elämä.Hoidan paljon tähän liittyviä hommia vapaa-ajallakin – ihan vain rakkaudesta lajiin”, hän nauraa.

Täyttä työaikaa kalat eivät toki vie. Ener-giainsinöörinä toimiva Airovuo arvioi niiden haukkaavan pari kolme päivää kuukaudessa, koneasentaja Sipola puolestaan suunnilleen päivän viikossa. Päätyökseen Airovuo vastaa

muun muassa Merikosken voimalaitoksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvistä asi-oista, Sipola taas hoitelee laitoksen mekaa-niseen kunnossapitoon sekä Oulujokivarren kuivatusjärjestelmiin ja patoturvallisuuteen kuuluvia tehtäviä.

Monenlaista puuhaaMutta siirrytäänpä takaisin kalahommiin, joihin kuuluu niin paperitöitä kuin kalojen narraamistakin ja monenlaista siitä väliltä.

Ville Airovuo kertoo koordinoivansa Oulun Energian edustajana kalojen istutus-velvoitteen toteuttamista ja hoitavansa siihen liittyviä sopimusasioita.

”Ahti on sitten yksi avainhenkilöistä nah-kiaisten pyynnin kehittämisessä ja ylisiirto-velvoitteiden täyttämisessä. Lisäksi Ahti huo-lehtii Merikosken voimalaitoksessa sijaitsevan kalahautomon tiloista ja puuhaa tarvittaessa sen kimpussa muutenkin”, hän selvittää.

Nahkiaisten pyytäminen ja ylisiirrot vaati-vat ehkä hieman selittämistä.

Oulun Energialle on asetettu velvoite siirtää vuosittain 50 000 nahkiaista Merikos-ken voimalaitoksen yläpuolelle. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että Ahti Sipolan vetämä ryhmä pyytää nahkiaiset voimalaitoksen

apukoneen kanavasta, jonka jälkeen Oulun kaupungin teknisen keskuksen koordinoima-na ne kuljetetaan vapautettavaksi eri puolille Oulujokea ja Sanginjokea. Pyyntiluvat myön-tää ja toimintaa valvoo kaupungin tekninen keskus viranomaisen edellyttämällä tavalla.

Merikosken voimalaitoksessa sijaitsevassa hautomossa – joka niin ikään on teknisen keskuksen hallinnassa – taas haudotaan tällä hetkellä siian mätiä. Lisäksi sitä käytetään tarvittaessa nahkiaisten välivarastona.

Ja sitten on se MeRikosken kalatie, Josta on Jo Muodostunut Melkoinen näHtävyys HuPisaaRille

Pohjoisen voiman TekijaT ..Aivan Oulun keskustan vieressä sijaitseva Hartaanselkä

likimain vilisee kalastajia, kun sää on sopiva ja syönti kohdallaan. autiota alueella on tuskin koskaan – muutamia toiveikkaita kalastajia on veneissään tai rannalla lähes aina.

teksti: Kari arokylä kuvat: Kati leinonen

vilkas kalatieJa sitten on se Merikosken kalatie, josta on jo muodostunut melkoinen nähtävyys Hupi-saarille. Ahti Sipola hoitelee sen huoltoa ja kunnossapitoa. Lisäksi hän käy aina maa-nantaisin purkamassa tietokoneella laskuri-laitteeseen kertyneet tiedot tien liikenteestä. Kalatien kautta kulkee joka vuosi sadoittain lohia, kirjolohia, taimenia, lahnoja, ahvenia ja särkiäkin.

”Aika paljon myös esittelen kalatietä, otan valokuvia tarkkailuikkunasta näkyvistä isoista tai muuten kiinnnostavista kaloista ja avustan myös erilaisissa tutkimusprojekteissa”, hän kertoo.

Parhaillaan on menossa Riista- ja kalatalo-uden tutkimuslaitoksen (RKTL:n) tutkimus, jossa pyritään selvittämään lohien ja taimen-ten määrä kalatien alapuolella ja kuinka suuri osa näistä lopulta lähtee nousemaan. Lisäksi tutkitaan tarkemmin lohien ja taimenten kul-kua kalatiellä. Apuna ovat Oulun Energian avustuksella kalatielle viiteen kohtaan asenne-tut anturit ja kaloihin laitetut mikrosirut.

ahti sipola (vas.) ja ville airovuo vastaavat suurelta osin oulun energian kala-asioiden hoidosta.


työvälineet vaihtuivat totaalisesti, kun oululainen Katja Lettinen lähti opiskelemaan itselleen uutta ammattia. Graafikko tarvitsee pääasiassa tietokonetta, mutta hopeaa ja kiviä koruiksi työstävä

artesaaniopiskelija lehtisahaa, viiloja, laikkoja, kaivertimia, hiomapape-reita ja monenlaisia muita metallityöpajan työkaluja. Työn eteneminen näkyy nyt selvästi ja tuntuu käsissä.

Lettinen oli miettinyt alan vaihtoa pitkään, mutta rohkeus muutokseen ei tahtonut kuitenkaan riittää. Taantuman tultua hänen työpaikkansa sanoi työntekijöitä irti.

”Mainosalalla talouden notkahdukset tuntuvat heti. Olin jo pitkään miettinyt, että seuraavan irtisanomisen tullen en ala etsiä itselleni uutta työpaikkaa, vaan lähden opiskelemaan.”

Muotoilu kiinnosti, mutta allergia sulki pois vaa-tetus- ja puualat. Koruissa yhdistyivät Lettisen mie-lenkiinnon kohteet muoti, käsillä tekeminen ja muotoi-lu. Korujen tekeminen oli ennalta tuttua harrastuksen kautta, mutta ”uskonvah-vistukseksi” tarvittiin vielä matka Balille ja työskentely siellä hopeakoruja tekeväs-sä perheessä. Palattuaan Suomeen hän alkoi selvittää, missä olisi alan koulutus-paikkoja vapaana. Vaihtoeh-dot olivat Inari ja Varkaus. Pohjoiseen tuntui luonte-vammalta lähteä, vaikka Inari oli aiemmin tuttu vain ohikulkumatkalta.

Saamelaisalueen kou-

Graafikosta käsityöläiseksiteksti: päivi mäkinen kuvat: vesa ranta, Katja lettinen

Katja Lettinen vaihtoi kaksi vuotta sitten työn mainosalalla artesaaniopintoihin inarissa. Päätöstä ei ole tarvinnut katua.

Poronnahkaiset rannekorut ja kierrätysmateriaalista valmistettu kaulakoru ovat lettisen uusinta tuotantoa.


"Mietin tuotteen Melkein auto-Maattisesti sellaiseksi, että sen voi valMistaa tuotantoteHokkaasti Ja vaikka saRJatyönä."

kaukolämmön siirtolinjaa rakennetaan kiiminkiinoulun energia on aloittanut kaukolämmön siirtolinjan rakentamisen oulusta välikylän yri-tyspuiston kautta Jääliin ja edelleen kiiminkiin toukokuun alussa. kiimingin liitos kauko-lämpöön tapahtuu marraskuun puoliväliin mennessä. Jälki- ja viimeistelytyöt valmistuvat toukokuun 2012 loppuun mennessä.

linjan välittömässä läheisyydessä asuville jaetaan tiedote rakennustöistä ja ilmoitetaan yhteyshenkilöt, joihin ottaa yhteyttä tarvittaes-sa. katuja ei suljeta rakennustöiden takia, vaan tonteille ajo on mahdollista lyhyitä katkoksia lu-kuun ottamatta. asuntoalueilla työskennellään klo 6–22. tavaran kuljetukset ja kuormien purku kuusamontiellä ajoitetaan klo 20–06 väliselle ajalle, jotta liikenne häiriintyisi mahdollisimman vähän. työt aiheuttavat melua jonkin verran.

kesä saaPui MeRikosken kalatielleMerikosken kalatie ja nettikamera avattiin jälleen toukokuun vaihteessa talven jälkeen. kalatie mah-dollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi oulujoen yläjuoksulle aina Montan voimalai-tokselle saakka sekä oulujoen sivuhaaroihin, Muhos- ja sanginjokeen. kalatien kulkijoita voi seurata nettikamerasta osoitteessa http://www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie. alkukesästä joen vesi on hyvin humuspitoista, mutta nettikameran kuva selkenee joen veden kirkastuessa.

lutuskeskus Sogsakk pitää yllä saamelaiskäsi-työn perinteitä. Korukivi- ja jalometallialan opintojen aikana valmistetaan perinteisiä Lapin hopeita. Omaa suunnittelua ja kokeiluja perinnekäsityöt eivät sulje pois.

luuta ja hopeaaLettisen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana koulu järjesti valtakunnallisen muotoilukil-pailun, jossa oli valmistettava tuote käyttäen jotain porosta saatavaa materiaalia. Hän suunnitteli korusarjan, jossa hopeaan yhdistyy poron luu. Konttiluun eli sääriluun poikki-leikkauksen aaltomainen muoto kiehtoi, ja siitä alkoi syntyä jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittunut Skađi-sarja.

”Heti ensimmäisenä opiskeluvuotena kilpailussa menestyminen toi tunteen siitä, että olen oikealla alalla ja uskaltanut tehdä oikean valinnan.”

Uniikki korusarja valittiin Etelä-Koreaan Cheongju Craft biennaleen, jossa tänä vuonna on yhtenä teemana suomalainen käsi- ja taide-teollisuus.

Graafikkona työskentelystä ja markkinoin-titaustasta on etua koruja suunnitellessa. Oma maku ja tyyli on jo löytynyt, eikä aikaa tarvitse käyttää enää ”taidehaahuiluun”.

”Mietin tuotteen melkein automaattisesti sellaiseksi, että sen voi valmistaa tuotantotehok-kaasti ja vaikka sarjatyönä. Usein suunnittelen koulutyön ympärille koko konseptin. Mielessäni on myös kohderyhmä: kenelle tätä tehdään.”

Koulua on jäljellä vielä yksi vuosi. Opintonsa Lettinen viimeistelee äitiysloman jälkeen. Lapin hopeiden tekijäksi hän ei aio ryhtyä, mutta viit-teitä niistä ja saamelaiskulttuurista hän haluaa jatkossa tuoda töissään esiin. Perinteisten hopea-korujen koristeellisuus ja pienet yksityiskohdat ovat olleet selkeästä muotokielestä pitävälle Lettiselle aiemmin ehdoton ei, mutta hän on huomannut koristelevansa töitään nyt rohkeam-min. Elämänmuutos ja ympäristönvaihdos ovat tehneet tehtävänsä.

kaukolämmön runkolinja Haukiputaan kiviniemeenHaukiputaan energia on aloittanut Hau-kiputaan kiviniemessä kaukolämpötyöt toukokuun alussa. kaukolämmön runko-linja rakennetaan kesän 2011 aikana kellon keskustasta kiviniemen koululle. lämmön-toimitus koululle alkaa heinäkuussa. kesän aikana myös kaksi rivitaloa kiviniemessä vaihtaa öljylämmityksen kaukolämpöön. kaukolämpölinjan rakennustyöt val-mistuvat syyskuun loppuun mennessä. omakotitaloille kaukolämpöä ryhdytään rakentamaan halukkuuden mukaan kesän 2012 aikana.

oulussa testataankatuvaloJen eneRGiateHokkuuttaoulun energia urakointi oy on aloittanut oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa katuvalaistuksen testaushankkeen, jolla pyritään löytämään sopivimmat valaisimet vastaamaan tiukentuvia energiatehok-kuusvaatimuksia ja korvaamaan nyt käytössä olevat elohopealamput. Hanke toteutetaan rakentamalla katuvalotestikenttä Myllyojan ja nykäsenkankaan väliin jäävälle omakotitaloalueelle kesän aikana. oulun energia urakointi oy vastaa testikentän rakentamisesta, suunnittelusta ja raportoinnista.

katuvalotestikenttään kuuluu yli sata valaisinta ja kaksikymmentä eri mallia. kenttä käsittää yli kym-menen katua, joihin vaihdetaan uudet testattavat katuvalaisimet nykyisten tilalle. kenttä on käytössä ainakin vuoden 2011 loppuun asti.


5 €

lippuja myyvät kaikki oulun Sähkönmyynnin palvelupisteet arkisin klo 8–16 Energiatalo, Kasarmintie 6, Oulu • Haukiputaan Sähköosuuskunta,

Martinniementie 31 • Raahen Energia, Rantakatu 8 A • Kemin Energia, Kalkkinokantie 5, Keminmaan Energia, Jauholantie 4 • Rantakairan Sähkö,

Lanssitie 1 • Tenergia, Keskustie 81 • Tornion Energia, Asemakatu 5 ei ennakkovarauksia. Maksun pyydämme suorittamaan käteisellä,

kortit eivät käy maksuvälineenä.

Pääsylipun hinta asiakkaille on 5 €. konsertin lipputulot kartuttavat Pohjoista voimaa ympäristötiliä.

kesaä-..

toppilan Möljällä 12.8.2011 klo 19.00

Tomi meTsaäkeTo

Johanna kurkela

oulu sinfonia

..

konserTTi

TerveTuloa!

10 vuotta

Palvelevaasähkönmyyntiä

oulun säHkönMyynti 10 vuotta –

Nyt juhlitaan!tervetuloa juhlistamaan oulun sähkönmyynnin kymmenvuotista

historiaa 5.6.–22.6.2011 juhlaviikoilla. Juhlimme tasavuosia turuilla ja toreilla mukavin yllätyksin sekä tarjoamalla erinomaisia

etuasiakastapahtumia. katso juhlaviikkojen koko ohjelma, tapahtumien etuasiakasedut sekä pääsylippujen hinnat

osoitteesta www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas.

Juhlaviikot 5.–22.6.2011

lauantai 18.6.

oulu Pesäpallostadionoulun lippo - Puijon Pesis

Sunnuntai 19.6.

oulu CastrenoPs - FC Hämeenlinna

oulu Pesäpallostadionoulun lippo - lievestuoreen kisa

KemiPs kemi kings - FC PoPa

maanantai 20.6.

oulu oulun sähkönmyyntietuasiakaskilpailun lentojen arvonta

KeSKiviiKKo 22.6.

oulu Raatin stadionoPs - aC oulu

torniotP47 - Haupa

tiiStai 14.6.

oulu PesäpallostadionPattu - kankaanpään Maila

KeSKiviiKKo 15.6.

oulu vauhtipuisto. lastentapahtuma koko perheelle! ilmaiset rannekkeet 500 ensimmäiselle!

oulu Castren.ons-GBk

Tervetuloa!

Synttäri- tarjoukset

OIVATUrVA -50 %

uusiin 2 vuoden sopimuksiin

31.8.2011 saakka!

PerUSMAKSU 0 €

Uusiin SpotVirta-sopimuksiin

31.12.2011 asti!

”energian säästämisessä kyse on asenteesta ja motivaatiosta”, sanovat kehityspäällikkö esa Halmetoja (oik.) ja energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen.

sÄÄsTÖvinKiT• sammuta laitteet, kun et niitä käytä.• Sammutaturhavalaistus.• Käytävirransäästöasetuksia.• Hanki energiatehokkaat laitteet.

Säästöä sähkölaskuun saa syntymään muuttamalla käyttötottumuksiaan. se on huomattu myös senaatti-kiinteistöjen oulun virastotaloissa.

säHkön- kulutus Kuriin

Hankkeessa ei Haluttu käskeä, vaan vaikuttaa tiedottaMalla

teksti: hilkka lahti kuvat: Kati leinonen

senaatti-kiinteistöissä Oulussa vuonna 2010 aloitettu sähkönsäästöhanke tuotti tulosta enemmän kuin kukaan osasi

odottaa. Verohallinnossa ja työvoimahallin-nossa sähkönkäyttö aleni 18 ja 8 prosenttia. Juuri peruskorjatussa ja jo ennestään energia-pihiyteen tähdänneessä ympäristötalossakin sähköä säästyi kaksi prosenttia edellisvuodesta.

Oulusta aloitettu sähkönsäästökampanja laajeneekin valtakunnalliseksi, ajatuksen isä, kehityspäällikkö Esa Halmetoja Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

näkökulma käyttäjiinSenaatti-kiinteistöillä on hallussaan valtion arvokkain kiinteistökanta Valtioneuvoston linnasta vankiloihin. Suurin osa kiinteistöistä on valtion virastotaloja. ”Olemme todella iso sähkön ja lämmön käyttäjä. Pelkästään sähkölasku maksoi meille viime vuonna 17 miljoonaa euroa”, Halmetoja kuvaa.

Suomen valtio on sitoutunut EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin, jonka yhtenä pää-määränä on kohottaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

”Olemme saaneet hillittyä energian kulu-tusta vähitellen, mutta laitekantaa paranta-malla tai teknisin uudistuksin tehokkuutta ei voitu enää lisätä. Siksi näkökulma piti siirtää sähkön käyttäjiin.”

viesti perilleSähkönsäästöhankkeessa hyviin tuloksiin päästiin tiedottamalla ja vetoamalla mieli-kuviin ja asenteisiin. Käyttötottumuksiin voi yrittää vaikuttaa liimaamalla Sammuta valot -kyltti jokaisen valokatkaisimen alle, mutta Senaatti-kiinteistöjen hankkeessa ei haluttu käskeä, vaan vaikuttaa tiedottamalla. Sähkön säästämisestä kampanjoitiin nettisivuilla ja pidettiin tiedotustilaisuuksia, joissa kerrottiin vakavista asioista unohtamatta viihtymistä.

Jäämies-animaatio pyöri virastotalojen näy-töillä kertoen, miten kampanja etenee.

”Käyttötottumukset muuttuvat, kun ih-miset saavat tiedon kautta ymmärrystä. Usein on vain oivaltamisesta kiinni, että sammuttaa tietokoneen näytön ja turhat valot”, Halmetoja miettii.

Työn tekemistä säästötalkoilla ei hanka-loitettu, vaan tavoite oli turhan kulutuksen minimoiminen, hän tähdentää.

Pienistä pisaroista kasvaa suuri virta; sen todistaa myös Torikadun virastotalojen 500 työntekijän tuloksekas toiminta. Kuluja

kampanjasta ei juuri syntynyt, sillä uusiin laitteisiin ei tarvinnut investoida. Kampanjaan tarvittiin käytännössä Halmetojan työpanos.

Jokainen voi vaikuttaaPohjoista voimaa -yhtiöiden energiapalvelu-neuvoja Jarmo Meriläinen toteaa, että ener-giaa säästävä toimistokulttuuri voidaan luoda jo pienillä käyttötottumusten muutoksilla. ”Energiansäästöä saadaan, kun jokainen oival-taa oman osuutensa yhteisessä tavoitteessa.”

Julkisen sektorin ja palvelusektorin säh-könkulutus on nelinkertaistunut 30 vuodessa.

”Tavallisessa toimistossa jo pelkästään valaistus voi muodostaa 30–50 prosenttia sähkönkulutuksesta, joten turhien valojen sammuttelu ei ole hyödytöntä”, Meriläinen muistuttaa.

Senaatin Käyttäjäsähköprojekti on liitetty osaksi Sisäympäristön energiatehokas hallinta -kehitys- ja tutkimushanketta, jossa ovat mu-kana muun muassa VTT ja Aalto-yliopisto.

Juhlaviikot 5.–22.6.2011

Tervetuloa!21Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

oivaetu oivaetu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi oulun sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. etu koskee kotitalousasiakkaita.

sÄhKÖenergiahinnasTo

Ainavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 7,56 7,71 7,86Yleissähkö 2 5,04 €/kk 7,38 7,53 7,68Aikasähkö 5,04 €/kk

Päiväenergia 7,38 7,53 7,68yöenergia 6,77 6,92 7,07

Kausisähkö 5,04 €/kktalviarkipäivä 7,75 7,90 8,05Muu aika 7,07 7,22 7,37

varmavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 7,25 7,55 7,40 7,70 7,55 7,85Yleissähkö 2 5,00 €/kk 7,07 7,37 7,22 7,52 7,37 7,67Aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 7,35 7,65 7,50 7,80 7,65 7,95yöenergia 6,60 6,95 6,75 7,10 6,90 7,25

Kausisähkö 5,00 €/kk talviarkipäivä 7,50 7,99 7,65 8,14 7,80 8,29Muu aika 6,70 6,99 6,85 7,14 7,00 7,29

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi

toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneil-le ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuu-kausi etukäteen. sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. kausisähkössä tarviarkipäivä-ener-gia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan.

määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päätty-misen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana oulun sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessa sopimus päättyy. sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. sopimuk-seen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan.

pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu.

etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelli-seen tuntipohjaiseen kulutukseen. Muussa tapauksessa mitta-rilukema tulee ilmoittaa kuukausittain oulun sähkönmyynnil-le. Mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon.

kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan viral-lisen tasekäyrän arvoilla. kaksiaikamittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille.

Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalen-terikuukauden viimeinen päivä. sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

PÖrssihinTainen soPimus Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Spotvirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Perusmaksu5,00 €/kk 0,25 + spot 0,40 + spot

spot-hinta on kuukauden nord Pool -keskihinta. kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. sähkön siirtomaksut laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto ei ole voimassa kohteissa, joissa pääsulake on yli 3X63 a.

oivatuRva-vakuutus oivaturva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen varmavirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus oulun sähkönmyynti oy:n kanssa.

Kuukausittain KertamaksuYleissähkö 1 0,75 € (1,50 ) 18 € (36 ) Yleissähkö 2 1,25 € (2,50) 30 € (60 )

Aikasähkö 1,75 € (3,50) 42 € (84 )

Kausisähkö 1,75 € (3,50) 42 € (84 )

Hintakattospotvirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. tällöin sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,50 € / kk

mÄÄrÄaiKainen soPimus Hinnasto 1.6.2011 alkaen, voimassa toistaiseksi Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

ToisTaiseKsi voimassa oleva soPimus Hinnasto 1.2.2011 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fiasiakaspalvelu, puh. 0800 30 [email protected]

Nyt 0 €

Synttäri- tarjous

OIVATUrVA -50 %uusiin 2 vuoden

sopimuksiin

31.8.2011 saakka!

Synttäri- tarjous

PerUSMAKSU 0 €Uusiin SpotVirta-

sopimuksiin

31.12.2011 asti!

ToisTaiseKsi voimassa oleva soPimus Hinnasto 1.2.2011 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita.

lähetä vastauksesi 31.8.2011 mennessä osoitteeseen: oulun sähkönmyynti oy / Ristikko, Pl 116, 90101 oulu

NIMI

OSOITe

POSTINUMerO JA -TOIMIPAIKKA

sulakkeen 1/2011 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat esa Rantakari (Raahe), Ritva Blomster (keminmaa), eila timonen (oulu), katja vesa (oulu), inkeri kärkkäinen (oulu), antero Piirala (kuivaniemi), esko soutukorva (tornio), seppo vuoti (oulu), anja akkanen (oulu), Martta toivanen (tervola). onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

rISTIKKO

•

uuDeT PalKinnoT:DigiTaaliseT lÄmPÖ- miTTariT!

Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat käyttöösi monipuolisen etupaketin,

joka sisältää mukavia lisäpalveluita ja rahanarvoisia etuja. Tutustu, ihastu ja ota

etuasiakkaan mobiilikortti käyttöösi: www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

eTuasiaKas saa enemmÄn

Documents

Sulake 2/2011