Sulake 04/09

Pohjoisen voiman puolesta

4 • 20

09

HunajaLämmittää ja Lääkitsee

STUK varjeleesäteilyn vaaroilta

Sähköiset katuvalot Ouluun

120 vuotta sitten

Sähkön ja kaukolämmön mittauksessa koit-taa uusi aika, kun kaikki mittarit vaihdetaan muutaman vuoden kuluessa automaattisesti luettaviksi. Tekniikka on kehittynyt niin, että mittarit voidaan lukea etänä vaikka tunnin välein. Mittarinlukijan käyntiä paikan päällä ei enää tarvita. Älymittari on arkipäivää suurimmalle osalle suomalaisista talouksista jo parin vuoden sisällä.

Uusien mittareiden myötä tietomäärä kasvaa valtavasti. Kun tieto käytetään oikein, voittavat sekä asiakkaat että sähköyhtiö. Yksi merkittävä hyöty asiakkaille on todelliseen kulutukseen perustuva laskutus. Arviolaskut ja kerran vuodessa postitettava tasauslasku jäävät historiaan. Omakotiasukkaiden ei enää tarvitse ilmoitella mittarinlukemia soitta-malla tai kortteja postittamalla tai päivystää kotona odottamassa lukijan käyntiä.

Niin asiakkaiden kuin energiayhtiönkin etu on, että mahdollisten vikojen paikan-taminen helpottuu. Tähän saakka niitä on usein haettu asiakkaitten ilmoitusten perus-teella. Jatkossa valvomon henkilöstö on koko ajan tilanteiden tasalla omien älykkäiden järjestelmiensä ansiosta.

Asiakkaat puolestaan pystyvät fiksujen mittareiden ansiosta seuraamaan energian käyttöään entistä paremmin – internetin kautta vaikka tunneittain. Sopimuksen vaihto tai muuttotilanteet voidaan hoitaa aikaisempaa helpommin, kun asiakaspalvelija saa mittarinlukeman saman tien eikä kenen-

kään tarvitse lähteä autolla sitä hakemaan. Energiayhtiön toiminta tehostuu ja on entistä ympäristöystävällisempää.

Älytekniikan ansiosta sähkön hinta voi tu-levaisuudessa perustua siihen miten kuluttaja kuormittaa sähköverkkoa. Sähkö olisi kalleinta verkon huippukuorman aikana ja edullisinta silloin kun kuorma on alhaisimmillaan.

Suurimmat sähkön kulutushuiput synty-vät meillä talvella kovien pakkasten aikaan. Kaikki mahdolliset tuotantolaitokset ovat silloin käytössä viimeistä hiilivoimalaitosta myöten. Ja se jos mikä maksaa paljon ja aiheuttaa päästöjä.

Sähkönkäyttäjän kannattaisi miettiä mil-loin olisi oikea hetki laittaa pyykinpesukone pyörimään tai kiuas lämpiämään. Ajoituk-sella olisi suuri merkitys oman sähkölaskun suuruuteen.

Tässäkin tulee varmasti tekniikka avuksi. Yhdysvalloissa on jo testattu esimerkiksi pyy-kin kuivausrumpua, jonka lämmitin viilenee hetkeksi, kun sähköverkon kuormitus ylittää tietyn tason. Tai jääkaapin kompressori py-sähtyy toviksi kulutuspiikin aikana. Kulutta-ja ei huomaa mitään, laitteiden automatiikka hoitaa homman sähkönkäyttäjän eduksi.

Hyvän joulun toivotuksin

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

jULkaisijaOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PäätOimittajaMali Seppälä[email protected]

tOimittajatKari Arokylä, Hilkka Lahti, Päivi Mäkinen

VaLOkUVaajatKati Leinonen, Jari Tikka, Vesa Ranta, Tuomo Ylinärä

taittODarwin

PaiNOPaikkaJoutsen Median Painotalo

POHjOista VOimaa -YHtiÖt:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fiKeminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Energiankäyttäjille tarjolla lisää älyä

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Oulun Energian toiminta alkoi 120 vuotta sitten. Tuolloin Oulun kaupunkiin tulivat ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot. Sähkönsä valot saivat Kiikelin saareen pystytetystä pienestä höyryvoimalaitoksesta.

Sivu 6Juha Ruusuvuori ihmettelee kolumnissaan, kuinka Suomessa edelleen yritetään unohtaa historiallinen ja kulttuurinen sidos Ruotsiin.

Sivu 12Sirpa Kivilompolo tekee käsin valmistamastaan paperista kortteja, valaisimia ja tuhkauurnia. Tornionjokilaakson Karungissa työskentelevää Kivilompoloa kiehtoo paperissa sen keveys, läpikuultavuus ja muovailtavuus.

Sivu 14Pohjoista voimaa -yhtiöiden energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen hoksauttaa, että useimmat voivat tottumuksiaan muuttamalla vähentää energian kulutustaan jopa 30 prosenttia.

Sivu 16 Jätteenpolttolaitos pitää projektipäällikön kiireisenä.

Sivu 17 Ensimmäinen ympäristöraati on valittu.

Sivu 18Makeaa elämää hunajalla. Juha Huhtanen pitää mehiläistarhaa Haukiputaalla.

Sivu 22 Sähköenergiahinnasto

Sivu 23 Ristikko

Sivu 8Säteilyturvakeskuksen tehtävä on vähentää erilaisista lähteistä peräisin olevan säteilyn haitalliset vaikutukset niin pieniksi kuin mahdollista, määrittelee STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen. Tehtävänsä täyttääkseen laitos valvoo niin taskuun mahtuvia laserleluja kuin ydinvoimalaitoksia ja monenlaisia laitteita näiden väliltä.

Sivu 11 Sähkösopimukset kuntoon jo ennen muuttoa.

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

viittäkymmentä valaistuspylvästä ja Kiikelissä sijaitsevaan puutaloon kahdella dynamolla varustettua höyryvoimalaa.

LasareetinväyläKiikelin höyryvoimalaitoksen käyttäminen osoittautui odotettua kalliimmaksi. Se muun muassa nieli vuosittain 500 kuutiosyltä hal-koja ja kulutti melkoisen määrän voiteluöljyä. Kaupunginvaltuusto asettikin vuoden 1898 lopulla valiokunnan pohtimaan voimalaitok-sen rakentamista Merikoskeen.

O ulun Kaupungin Sähkölaitoksen – nykyisen Oulun Energian – toi-minta alkoi, kun kaupungissa syt-

tyivät ensimmäiset sähköllä toimivat katuva-lot. Tämä tapahtui tarkasti ottaen 8.12.1889. Tarvitsemansa sähkön valot saivat Kiikelin saareen rakennetusta pienestä höyryvoima-laitoksesta.

Valojen syttymistä edelsi noin vuoden mittainen pohdiskelu, keskustelu ja selvittely. Vuoden 1888 marraskuussa oli kaupun-ginvaltuuston kokouksessa käsitelty katu-

valaistuksen parantamista petrolilamppuja lisäämällä. Tässä yhteydessä oli ehdotettu sähkövalojen hankkimista. Asiaa tutkimaan valtuusto asetti toimikunnan.

Toimikunta esitteli työnsä tulokset kaupunginvaltuustolle huhtikuussa 1889. Katuvalaistuksen kehnoudesta kaikki olivat samaa mieltä, mutta sähkövalojen uutuus ja mahdollinen kalleus arvelutti. Toukokuussa valtuusto kuitenkin päätyi perustamaan sähkölaitoksen, jotta valaistus saataisiin kun-toon. Kaupunkiin ryhdyttiin pystyttämään

120 vuotta

Pohjoista voimaa

Teksti: kari arokylä Kuvat: Oulun energian arkisto

Oulun Energian toiminta alkoi joulukuussa 1889

Merikosken voimalaitoksen rakentaminen oli jättiponnistus 1940-luvun Oulussa. Kuvassa asennustaan odottava turbiini on nykyisin esillä voimalaitoksen pihalla Tuirassa.


Neljä vuotta myöhemmin valiokunta eh-dotti, että Myllytullin Lasareetinväylään teh-täisiin vesivoimalaitos. Toimintansa se aloitti vuoden 1903 elokuussa. Saman vuoden alussa oli jo ryhdytty yhdistämään yksityisiä talouk-sia kaupungin sähköverkostoon.

MerikoskiMerikosken voimalaitoksen rakentamisesta Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen elokuussa vuonna 1939. Talvisodan sytyttyä jo neljännesvuosisadan ajan vireillä olleet suunnitelmat kuitenkin raukesivat.

Kesällä 1940 rakennustyöt pääsivät alkuun, mutta etenivät hitaasti: pulaa oli niin tekijöistä, työkoneista kuin rahastakin. Vuonna 1947 urakka alkoi silti olla loppusuo-ralla: valmiina olivat paitsi itse voimalaitos myös kanavien patoseinät ja tukimuurit, Lasareetinväylän maapato, Tuiran silta, maankaivutyöt ja kalliolouhinnat.

Voimalaitoksen koneistoja ei kuitenkaan Ouluun saatu lisenssien ja rahoituksen puutteen vuoksi. Tilanne saatiin kuitenkin hoidettua kuntoon ja vuoden 1948 toukokuussa Merikos-ken ensimmäinen kone kytkettiin verkkoon.

KaukolämpöKaukolämpötoiminta alkoi Myllytullin läm-pökeskuksen rakentamisella vuonna 1969. Aluksi verkostoa laajennettiin Kasarmintieltä kohti Oulun kasarmialuetta ja Isokatua pitkin kaupungin keskustaan.

ToppilaKaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa Toppi-

lan voimalaitoksen vuoden 1972 keväällä. Sen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön viisi vuotta myöhemmin. Vuoden 1995 syksyllä val-mistui Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikkö.

Turvetta ja puuta polttava laitos tekee säh-köä ja lämpöä yhteistuotantona. Vuosittain sen kattiloissa palaa puuta ja turvetta noin 35 000 rekkakuormallista.

SillatYksi Suomen kauneimmista kevyen lii-kenteen reiteistä kiertää Oulun keskustan kupeessa Oulujoen suistoa. Olennainen osa reittiä ovat sillat, jotka kulkevat kaupungin-kirjaston vierestä Pikisaareen ja Korkeasaa-reen sekä edelleen Korkeasaaresta Hietasaa-reen. Ne valmistuivat niin oululaisten kuin matkailijoidenkin iloksi vuonna 1995.

Siltojen rakentamisessa Oulun Energialla oli merkittävä osuus – myös taloudellisesti. Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikön valmistumisen myötä tarvittiin kaupungin keskustaan kulkeva uusi kaukolämpöputki, koska olemassa oleva verkosto ei enää ollut siirtokapasiteetiltaan riittävä. Oulun kaupun-ki oli puolestaan pohtinut jo pitkään joki-suiston saarten yhdistämistä uusilla silloilla. Hanke sai vauhtia, kun kaukolämpöputken ja siltojen rakentaminen yhdistettiin asentamal-la putki kulkemaan siltojen kannen alla.

TuulivoimaVuoden 2001 lokakuussa Oulun Energia aloitti Oulun Vihreäsaaressa tuulivoiman tuotannon ensimmäisellä kotimaisella tuulivoimalaitoksella. Tämä oli alkusysäys

voimakkaalle panostukselle tuulivoimaan. Nykyisin Oulun Energia osallistuu useisiin tuulivoimahankkeisiin PVO-Innopower Oy:n merkittävänä osakkaana.

KalatieKesällä 2003 Hupisaarten puistoon valmis-tuneesta kalatiestä pitävät niin kalat kuin ihmisetkin. Tien ansiosta kalat voivat nousta Merikosken voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle ja edetä neljänkymmenen kilo-metrin matkan aina Montan voimalaitokselle saakka sekä Oulujoen sivuhaaroihin Muhos- ja Sanginjokeen.

Kalatien loppupäässä on rekisteröintilaite ja suosittu tarkkailupiste. Tietä käyttävät lohen lisäksi muun muassa ahvenet, kuhat, lahnat, siiat ja taimenet.

TulevaisuusEnnustaminen on tunnetusti vaikeaa. Mutta sähkön kulutus ja merkitys tulevaisuudessa saattaa olla paljon suurempi kuin nyt ajatel-laan. Ehkä sähköä käytetään tulevaisuudessa laajemmin: autot kulkevat, talot lämpiävät ja yhä useammat koneet ja laitteet toimivat sen voimalla.

Sähkön kulutuksen merkittävän kasvun mahdollistavat uudet, entistä puhtaammat tuotantotavat. Aurinko on valjastettu suoraan sähkön tekemiseen eikä sen energiaa enää hyödynnetä epäsuoraan esimerkiksi puuta polttamalla. Aurinkovoiman lisäksi sähköä voidaan tehdä täysin päästöttömästi fuusio-tekniikalla.

1889 1903 1948 1969 1977 1995 2001 2003

Toiminta alkaa

Lasaretinväylä

Merikoski

Kaukolämpö

Toppila2, sillat

KalatieTuulivoima

Toppila1


Meillä kirjailijoilla on tapana harrastaa mielikuvittelua ja kum-mallisia ajatusleikkejä. Mielikuvituksen tietoinen lennättämi-nen on tavallaan ammatin edellytys; täytyy pystyä luomaan

uusia maailmoja ja rakentamaan ihmisiä ja tilanteita, joita ei oikeasti ole olemassa.

Tällä hetkellä tuijotan Saaristomeren pimenevää maisemaa, ja kuvittelen hetkellisesti itseni Oulun toukokuun valoisaan yöhön. Olen nuori ja ajan rämisevällä polkupyörällä aution kaupungin halki... mutta päätänkin ruveta kuvittelemaan jotakin pakinaksi kelpaavaa.

Suomen ja Ruotsin tiet erkaantuivat lopullisesti vuonna 1809, kak-sisataa vuotta sitten. Suomen sodan juhlavuoden kunniaksi olen usein kuvitellut, miten Suomen olisi käynyt jos emme olisikaan päässeet suu-riruhtinaskunnaksi Venäjän alaisuuteen. Entä jos olisimme joutuneet tavallisen Venäjän maakunnan asemaan. Emme olisikaan saaneet pitää luterilaista uskoamme emmekä ruotsalaisia lakejamme?

Suuriruhtinaanmaan venäläistämistähän yritettiin pariinkin ottee-seen, mutta yritykset kuihtuivat suomalaisten passiiviseen vastarintaan. Miten olisi käynyt, jos tsaarit olisivat pyrkimyksissään onnistuneet?

Meillä olisi varmaankin nyt ortodoksinen usko vallitsevana. Huo-nossa lykyssä olisi Venäjä ehtinyt entrata Suomeen oman maaorjuuten-sa; itsenäisten talonpoikien maat olisi besorkattu kreiveille ja paroneil-le. Salamyhkäinen bysanttilais-venäläinen byrokratia eli virkavaltaisuus olisi istutettu lujasti Suomeen. Lakeja ei olisi enää tulkittu pohjois-maiseen tapaan tuomioistuimissa, vaan virkamiesten ja roistojohtajien kabineteissa, kuten nyky-Venäjälläkin tehdään.

Tällaista ei lopullisesti tapahtunut, Suomi onnistui luovimaan väyläl-lään puolivapaana suuriruhtinaskuntana, saipa kertaalleen oman rahan ja postimerkitkin. Ryssänlimpusta ei tullut yleisintä murkinaa, eikä kaali-keitto liene vieläkään herkkuruokaa. Ainakaan kenenkään koululaisen.

Nykyisin koulussa opetettava historia keskittyy Suomen osalta melko paljon ajanjaksoon Venäjän alamaisuudessa. Useat professorit suitsuttavat tuon ajan hyvyyttä, aivan kuin Suomen kehitys olisi ilman tsaaria tyssännyt täysin.

Tämä ei kuitenkaan aivan pidä kutiaan. Minun mielestäni on näköharhan lietsontaa, kun historiankursseilla ruvetaan unohtamaan Suomen aika Ruotsin yhteydessä. Meidän demokraattista käytäntöäm-me oli muovaamassa suomalaisten osallistuminen kuninkaanvaaliin Ruotsin Morassa jo 1300-luvulla. Suomeen, kuten koko valtakuntaan, julistettiin naisrauha jo 1200-luvulla, samoihin aikoihin poistettiin orjuus. Itsenäiset talonpojat olivat elinkeinoelämämme tukiranka. Va-

paan kaupankäynnin aatteet tulivat tänne yhtä nopeasti kuin Ruotsiin, ja Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius oli merkittävä taloustietei-lijä 1700-luvun Euroopassa. Tuo liberaali valtiopäivämies oli syntynyt Sotkamossa ja käynyt poikana Oulun triviaalikoulua.

Suomessa luotetaan aika lailla oikeuslaitokseen. Tämä asia on van-hojen Ruotsin lakien perua. Venäjällä tapahtuva lakien halveksunta ja tosiasioiden pimittäminen oikeudessa olisi sula mahdottomuus meillä.

Tätä taustaa vasten onkin ollut jännittävää seurata, miten Suomessa yhä enemmän yritetään unohtaa historiallinen ja kulttuurinen yhteys Ruotsiin. Ikään kuin 1930-luvun yltiöisänmaallinen henki olisi herän-nyt uudelleen: Ruotsia kuulee edelleen nimitettävän siirtomaavallaksi, joka orjuutti suomalaisia.

Toki vanhaan aikaan kuningasvalta alisti kansalaisiaan, mutta ei se sii-nä asiassa katsonut puhuivatko kansalaiset suomea vai ruotsia. Tosiasiassa Suomi oli olennainen osa Ruotsin valtakuntaa ja Turku sen tärkeimpiä kaupunkeja, siitä huolimatta että siellä puhuttiin etupäässä suomea.

Läntisen kulttuuriyhteyden tajuaminen on ikävä kyllä hämär-tymässä. Ei Bryssel ole ollut meille koskaan mikään henkinen koti. Puhumattakaan Venäjästä, joka on aika moneen otteeseen pyrkinyt miehittämään maapalasemme aina 1300-luvulta alkaen.

Suomalaisten pyrkimyksiä historiassa on aina leimannut lännestä tulleisiin ajatuksiin pitäytyminen. Sisällissodan kauheina aikoina puhui työväestökin eurooppalaisen työväenliikkeen kieltä: vapaus oli se tärkeä sana molemmin puolin rintamaa.

Suomen venäläistämistä ajoivat ehkä eniten Staliniin hurmaantuneet Neuvostoliittoon muuttaneet työväen aktiivit. Monien silmät aukesivat vasta vankileireillä. Tämän ajatuksellisen itäsuuntauksen käsittämättömä-nä huippuna toimivat sitten suomalaiset taistolaiset 1970-luvulla.

Suomen asema idän ja lännen välisenä treenisäkkinä sai minut-kin uudessa romaanissani ihmettelemään tuota outoa aikaa, jolloin kaikki poliittiset nuorisojärjestöt kumarsivat itään päin. Itsensensuuri, ylivarovaisuus ja Tehtaankadulle kieliminen olivat vallitseva tapa. Tällä stallaroinnilla on pitkät juuret, ja vieläkin löytyy yhteiskunnan huipul-ta väkeä, joiden mielestä on tehtävä juuri niin kuin Venäjä sanoo - jopa ennen kuin Venäjä on ehtinyt suutaan avata.

Läntinen historia ja skandinaavisen kulttuurin tärkeys kannattaa pitää mielessä. Suomen sodan 200-vuotisjuhlan lopuksi voimme huo-kaista, muistella hetken Sven Tuuvan mielenlaatua ja miettiä vastausta seuraavaan kysymykseen:

Kumman valtion haluaisit miehittävän maamme: Norjan vai Venäjän?

Juha Ruusuvuori

Olkaamme edelleen suomalaisia

KOLUMni


Häntä on kuvattu muun muassa ärsyt-täjäksi ja miellyttäjäksi, itsevarmaksi ja epävarmaksi, rujoksi rocksatiiri-

koksi ja hymyileväksi poplaulajaksi. Paitsi ristiriitainen on Röyhkä aina ollut

myös työteliäs, eikä pitkä ura ole rapistanut työvirettä. Musiikkia ja kirjoja syntyy edelleen kovaa vauhtia. Röyhkä ei myöskään halua määritellä kumpi tuntuu mieluisammalta, mu-siikin tekeminen vai kirjojen kirjoittaminen.

”Molemmat toimivat hyvin ja kulkevat käsi kädessä”, hän huomauttaa.

Röyhkä on tehnyt vuosien mittaan reilusti yli kaksikymmentä albumia, kirjoittanut

lähes parikymmentä kirjaa ja keikkaillut jat-kuvasti. Uusimmat työt ovat tältä vuodelta. Aivan tuoreinta Röyhkää on hänen yhdessä valokuvaaja Juha Metson kanssa tekemänsä kirja Suursaaresta.

”Kirja perustuu Metson kuviin. Erään kaverini piti alun perin tehdä kirjan tekstit,

mutta sitten hän pyysi minua kirjoittamaan ne”, hän kertoo.

Tämän talven aikana Kauko Röyhkän ohjelmaan kuuluu muun muassa uuden levyn työstäminen yhdessä kitaristi Riku Mattilan kanssa ja keikkailuja sekä yksin että jazzmuu-sikko Severi Pyysalon kanssa.

Maailma pysyy kasassaMaailman nykymenoa Kauko Röyhkä tarkkai-lee rauhallisen huvittuneena.

”Uutisia kun kuuntelee ja katselee, niin tuntuu siltä, että maailma romahtaa piakkoin. Mutta samanlaiselta on varmaankin tuntunut

aina. Eikä tämä sitten mihinkään romahda.”Paljon on julkisuudessa puhetta ja uutisia

myös energiasta ja sen säästämisestä. Röyhkä ei pidä itseään ollenkaan pahimpana tuhlarina.

”Minulla ei ole autoa, suosin julkista liikennettä ja pyrin välttämään lentämistä, vaikka kokonaan se ei kyllä onnistu.”

Kauko Röyhkä – rosoinen ja tuotteliasViisikymmentä ikävuotta täyteen tämän vuoden helmikuussa. Musiikkia ja kirjoja kolmenkymmenen vuoden ajan. Kauko Röyhkä on – vaikka se vähän hassulta tuntuukin – jo veteraani alallaan.

Teksti: Kari Arokylä

”UUTiSiA KUn KUUnTELEE JA KATSELEE, niin TUnTUU SiLTä, ETTä MAAiLMA ROMAHTAA PiAKKOin. MuTTa SaMaNlaISElTa ON vaRMaaNKIN TuNTuNuT aINa.”

Sähkö on nyky-yhteiskunnassa tietysti välttämättömyys. Röyhkä myöntää, että hänen olisi vaikea luopua esimerkiksi monen-laista mukavuutta tarjoavista kodinkoneista – tietokoneesta puhumattakaan.

”Tietokone on musiikin tekemisessä ja kir-joittamisessa ihan välttämätön työväline. Tele-vision voisin kyllä heittää huoletta pellolle.”

Oulun ilmapiiri kohentunutKauko Röyhkä vietti lapsuutensa ja nuoruu-tensa Oulussa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Me-rikosken lukiosta vuonna 1978. Kaupungin perusmaisemaa hän pitää edelleen samana kuin kolmekymmentä vuotta sitten, vaikka yksityiskohdat ovat muuttuneet paljonkin.

Maisemaa enemmän on muuttunut Ou-lun ilmapiiri – ja Röyhkän mielestä parem-paan suuntaan. Halu mennä eteenpäin on kaupungissa ilmiselvästi kova. Oulu on myös kasvanut ja kehittynyt monella tapaa.

”Oulu on mukava kaupunki ja siellä on aina tosi kiva käydä”, nykyisin Turussa asuva Röyhkä vakuuttaa.

Kauko Röyhkä on Sulakkeen kolumnisti vuonna 2010.


STUKvArjelee säteilyltä

Säteily ja sen mahdolliset haitat askarruttavat ihmisiä. Onko ydinvoima vaarallista? Mitä vaikutuksia wlan-verkoilla ja matka-puhelimilla on? Voiko solariumissa käydä ja aurinkoa ottaa? Mitä

voimajohdot oikein aiheuttavat? Altistuuko lääketieteellisissä kokeissa turhaan säteilylle? Uskaltaako laserlelun antaa lapselle?

Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtaja Jukka Laaksonen on huomannut kiinnostuksen säteilyä ja sen vaikutuksia kohtaan kasva-neen. Hän harmittelee kuitenkin sitä, että ihmiset tuntuvat olevan eni-ten huolissaan vähiten vaarallisista laitteista ja tekniikoista. Sen sijaan varmasti haitallisiin tekijöihin ei niinkään kiinnitetä huomiota.

”Todelliset riskit ovat radon ja solariumit sekä aurinko. Nämä aihe-uttavat Suomessa vuosittain satoja syöpätapauksia – radon keuhkosyö-pää ja solariumit sekä aurinko ihosyöpää”, Laaksonen korostaa.

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota virtaa asuntoihin maaperästä. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat maailman korkeimpia. Riski on erityisen suuri tietyillä alueilla eteläisessä Suomessa – Oulun seutu puolestaan on radonin suhteen puhtainta aluetta. Sisäilman radonpitoi-suutta voi vähentää rakennuksiin tehtävillä korjauksilla, mutta tärkeää olisi kiinnittää asiaan huomiota ja rakennusvaiheessa.

Solariumien ja liiallisen auringonoton haitat ovat puolestaan hyvin kaikkien tiedossa. Laaksosen mielestä on aivan hölmöä ottaa turhia riskejä ihon ruskettamisen takia.

Kahdenlaista säteilyäPieni fysiikan kertaus saattaa olla paikallaan.

Säteilyä on kahdenlaista: ionisoivaa ja ionisoimatonta. Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa irrottamaan säteilyn kohteeksi joutuvan aineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Sitä lähettävät radioaktiiviset aineet tai esimerkiksi röntgenlaitteet. Elävissä soluissa ionisaatio voi aiheuttaa vaurioita solujen perimäaineksessa sekä

erilaisia terveydellisiä haittoja tai jopa syöpää.Ionisoimaton säteily puolestaan on sähkömagneettista aaltoliikettä.

Sitä käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa ja mikroaaltouuneissa. Myös auringon säteily on ionisoimatonta. Auringonoton haitalliset vaikutukset tunnetaan, mutta esimerkiksi wlan-tukiasemien tai mat-kapuhelimien säteilyn ei ole tutkimuksissa todettu aiheuttavan vaaraa terveydelle.

”Silti tällaisten laitteiden aiheuttaman säteilyn vaikutuksia on hyvä seurata”, huomauttaa Jukka Laaksonen.

Säteilyä ei pääse karkuun. Noin puolet ihmisten saamasta sätei-lyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Neljäsosa kertyy luonnon taustasäteilystä ja toinen neljäsosa erilaisista lääketieteellisistä tutkimuksista. Ihmisen omassa kehossakin on säteileviä aineita kuten radioaktiivista kaliumia.

Turhalta altistumiselta säteilylle ja sen haitoille kuitenkin voi ja kannattaa suojautua.

Ydinvoiman käyttö turvalliseksiSTUKin keskeisin työsarka on ydinvoiman käytön turvallisuuden varmistaminen. Radioaktiivisia päästöjä ei voimalaitoksista saa tulla ja jätteistä on huolehdittava kunnolla.

”Tällä toiminnalla on tärkeä merkitys myös ydinaseiden leviämisen estämiselle. Suomesta ei saa päästä radioaktiivisia aineita vääriin käsiin ja meidän on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Olemme myös aktiivisesti mukana Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n toiminnassa”, Jukka Laaksonen toteaa.

Toinen tärkeä STUKin toimintakenttä on huolehtia lähinnä teol-lisuudessa ja terveydenhoidossa käytettävien säteilylähteiden turvalli-suudesta. Kolmantena merkittävänä STUKin toimintona Laaksonen nostaa esille tutkimuksen.

kaikki ihmiset altistuvat eri lähteistä peräisin olevalle säteilylle. Säteilyturvakeskus pyrkii vähentämään säteilyn haitalliset

vaikutukset niin pieniksi kuin mahdollista. Keskuksen valvonnan kohteena ovat niin ydinvoimalaitokset kuin laserlelutkin.

Teksti: kari arokylä Kuvat: jari tikka


”iHMiSET TUnTUVAT OLEVAn EniTEn HUOLiSSAAn väHITEN vaaRallISISTa laITTEISTa ja TEKNIIKOISTa.”

Suomessa on parhaillaan suunnitteilla kolmen uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Fennovoima puuhaa laitosta Simoon, Pyhäjoelle tai Ruotsin-pyhtäälle, Fortum Loviisan Hästholmeniin ja Teollisuuden Voima (TVO) Eurajoen Olkiluotoon. STUK on antanut jokaisesta hankkeesta alustavan turvallisuusarvion-sa, jonka mukaan niiden toteuttamiselle ei ole esteitä.

”Kaikki vireillä olevat hankkeet kelpaavat meille. Mikään niistä ei tosin sellaisenaan täytä turvavaatimuksia. Kaikki vaativat parannuksia, joiden tekemiseen voimayhtiöt ja laitosten myyjät ovat valmiita”, toteaa STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen.

Laaksonen varoo tarkoin hankkeiden asettamista mihinkään järjestykseen.

”Poliitikot päättävät miten edetään”, hän tyytyy toteamaan.

Laaksonen huomauttaa kuitenkin, että uuden ydinvoimalaitoksen rakentami-nen ei Suomessa ala ennen vuotta 2014, vaikka valtioneuvosto antaisikin yhdelle tai useammalle hakijalle myönteisen periaatepäätöksen kuluvan talven aikana. Tarvittaessa voimayhtiöt myös vaiheis-tavat rakennustyöt keskenään – useita työmaita tuskin käynnistyisi yhtä aikaa.

Turvallisuus tiukassa valvonnassaSäteilyturvakeskus on mukana valvo-massa ydinvoimalaitosten turvallisuutta kaikissa mahdollisissa vaiheissa – niin niiden suunnittelun, rakentamisen kuin varsinaisen käytönkin aikana. Valvonta ei kohdistu vain rakenteisiin ja tekniikkaan, vaan myös muun muassa organisaatioon ja työntekijöiden koulutukseen, osaami-seen ja toimintaan. Pääjohtaja Laaksonen kehaisee, että suomalaisten viranomais-ten ydinvoimalaitoksia koskevat turvalli-suusvaatimukset ovat ajaneet eteenpäin alan kehitystä koko maailmassa.

ViHREää VALOA UUSiLLE YDinVOiMALAiTOKSiLLE

Voimayhtiöt ja ydinvoimalaitosten rakentajat haluavat toki itsekin tehdä laitoksistaan mahdollisimman turvallisia. Jukka Laaksosen mukaan niistä tulee kuitenkin vielä parempia viranomaisten tarkan valvonnan ansiosta.

Ydinvoimalaitosten turvallisuusajat-telu pohjautuu sotastrategiasta tuttuun syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Perusajatus on, että jos jokin rintama-linja pettää, sen takana on vielä useita muita linjoja, jotka torjuvat hyökkäyksen. Samalla tavalla ydinvoimalaitoksissa on moninkertaiset ja toisistaan riippumat-tomat järjestelmät, jotka häiriötilanteissa varmistavat laitoksen turvallisuuden.

Olkiluodon rakentaminen alkoi liian nopeasti TVO:n kolmannen ydinvoimayksikön rakentaminen Olkiluodossa on tunnetusti edennyt takkuisasti ja työ on jo useita vuosia aikataulusta jäljessä. Jukka Laak-sosen mielestä myöhästymisen selittää pitkälti se, että tekeillä on kokonaan uutta tekniikkaa edustava ja olennaisesti suu-rempi laitos kuin muualle on rakennettu.

Lisäksi Olkiluodossa ryhdyttiin rakenta-maan liian aikaisin. Laaksonen sanoo, ettei urakasta vastaavalla ranskalaisella Arevalla ollut valmiutta aloittaa jättimäistä hanketta niin nopeasti kuin tapahtui. Mukana olisi myös heti alusta lähtien pitänyt olla koke-nut rakennusyhtiö.

”Suunnitteluun ja valmisteluun olisi pitänyt käyttää kaksi vuotta enemmän”, hän arvelee.

Millään tavalla huolestunut ei Juk-ka Laaksonen kuitenkaan ole. Hänen mukaansa Arevan ja TVO:n yhteisenä tavoitteena on saada Olkiluodon kolmas reaktori valmiiksi nopeasti ja tehdä laitoksesta hienosti toimiva ja huipputur-vallinen.

”Pyrimme muun muassa selvittämään, kuinka radioaktiiviset aineet käyttäytyvät luonnossa. Meillähän on edelleen ympäris-tössä Tshernobylin onnettomuudesta ja ydin-asekokeista peräisin olevia jäämiä. Tutkimme myös esimerkiksi pienten säteilyannosten vaikutuksia”, hän kertoo.

Kysyntää ulkomaillaSTUKin osaamisella on myös paljon kysyn-tää Suomen rajojen ulkopuolella.

”Pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei uut-ta Tshernobyliä tule. Minunkin työajastani noin puolet kuluu kansainväliseen työhön”, laskee pääjohtaja Laaksonen.

Käytännössä STUKin kansainväliseen toimintaan kuuluu muun muassa ydinvoima-laitosten turvallisuuden ja säteilyturvaviran-omaisten toiminnan arviointia muissa maissa. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat ovat olleet johtavassa roolissa laatimassa tärkeimpiä Kansainvälisen Atomienergiajär-jestön turvallisuusohjeita.

”Näin olemme voineet vaikuttaa siihen, että Suomen mallin mukaiset turvallisuus-vaatimukset ja -valvonta muodostuvat kan-sainväliseksi standardiksi”, hän sanoo.

Pääjohtaja Laaksonen arvioi, että STUKin toiminta jatkuu tulevaisuudessa jokseenkin nykyisellään. Ydinvoiman mahdollinen lisärakentaminen Suomessa asettaa toki uusia vaatimuksia myös STUKille.

Jonkin verran uusia linjauksiakin tarvitaan. Lisää työtä teettää muun muassa kuluttajien käyttöön tarkoitettujen laser-laitteiden valvonta. Uusien ionisoimatonta säteilyä lähettävien laitteiden valikoima kas-vaa jatkuvasti. Monet laitteista ovat peräisin Kiinasta eivätkä välttämättä ole turvallisia ja määräysten mukaisia.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtaja Jukka Laaksonen.


ViHREää VALOA UUSiLLE YDinVOiMALAiTOKSiLLE

Muuttaminen on aina jonkinmoinen urakka, eikä kaikkia sii-hen liittyviä asioita ole helppo pitää mielessä. Kaiken tohinan keskellä pitäisi hoksata hoitaa kuntoon muun muassa kodin

sähköasiat. Oulun Energia muistuttaa, että sähkösopimukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa. Näin vältytään sähköjen katkaisuil-ta, joita silloin tällöin tapahtuu kaikkien osapuolten harmiksi.

Sähköjen katkaisujen määrä on viime aikoina kasvanut, kun Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on ryhtynyt aikaisempaa herkemmin lait-tamaan sähköt poikki sopimuksettomassa tilanteessa. Käyttöpäällikkö Matti Lehdon mukaan yhtiö toimii tässä tarkalleen lakien ja Energia-teollisuus ry:n ohjeiden mukaisesti.

”Ilman myynti- ja verkkosopimusta oleviin kohteisiin ei sähköä voi jakaa. Tällaisissa kohteissa käytettävän sähkön maksavat muut asiak-kaat ja se ei tietenkään ole oikein. Ihan tavatonta ei ole, että asunnossa on vaikkapa tehty iso remontti muiden kustantamalla sähköllä”, hän huomauttaa.

Matti Lehto painottaa, että yhtiö pyrkii parhaansa mukaan otta-maan käyttöpaikkaan yhteyttä ennen katkaisua. Se kertoo tilanteesta muun muassa kortilla. Aina viesti ei valitettavasti kuitenkaan mene perille tai ketään ei onnistuta tavoittamaan, jolloin sähköt saattavat mennä poikki asiakkaan mielestä yllättäen.

Oulun alueella on jatkuvasti reilusti toistatuhatta sähkön käyttö-paikkaa, joissa ei ole voimassa olevaa sähkön myynti- eikä verkkoso-pimusta. Valtaosa näistä on kerrostalojen vuokra-asuntoja, mutta joukossa on myös rivitalo- ja liikehuoneistoja.

Tavallisesti sopimukseton tila syntyy muuttotilanteissa. Käyttöpääl-likkö Lehto neuvoo, että muuttaessa kannattaa tehdä riittävän ajoissa myynti- ja verkkosopimus uuteen asuntoon. Muuten voi käydä niin ikävästi, että asunnossa ei ole lainkaan sähköä tai ne katkeavat pian muuton jälkeen. Sähköjen kytkeminen katkon jälkeen on ilmaista kah-den työpäivän toimitusajalla. Nopeampi kytkentä maksaa tilausajasta riippuen 95-195 euroa.

SäHKöSOPiMUKSET kUNtOON jO eNNeN mUUttOa

ilmAn myynti- jA verKKosopimustA OLEViin KOHTEiSiin Ei SäHKöä VOi JAKAA.


Valo sirpa kivilompolo valmistaa käsin tekemästään paperista kortteja, valaisimia ja tuhkauurnia studiossaan Karungissa Tornionjokilaaksossa.Teksti: Päivi mäkinen Kuvat: tuomo Ylinärä

näYTTää VESiLEiMAn


Sirpa Kivilompolo nostaa paperimassaa viiralla altaasta. Ylimääräinen vesi tippuu seulamaisesta viirasta takaisin

altaaseen musikaalisesti ja paperimassa jää viiran tiheään verkkoon. Jos verkon päälle asetetaan ennen massan nostoa kuviomuotti, jää muotin kohdalle vähemmän paperikuitu-ja. Paperiarkkiin syntyy vesileima.

Vesileiman tekeminen on ikivanha osa paperinvalmistuksen tekniikkaa. Vesileima on ollut alun perin valmistajan tapa merkitä oma paperinsa. Sirpa Kivilompolo kuvioi sillä paperia.

Paperin lumoihin Kivilompolo joutui har-joitteluaikanaan helsinkiläisessä paperipajassa 1990-luvun alussa. Tekstiilisuunnittelijaksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusoppilaitokses-ta valmistunut Kivilompolo ei koskaan innos-tunut lopullisesti tekstiileistä, mutta paperi oli menoa saman tien. Paperissa kiehtovat sen keveys, läpikuultavuus ja muovailtavuus. Hän perusti yrityksensä Paperivalon 1997.

Monikäyttöinen valaisinVesileima vaatii näkyäkseen valon. Valon ja paperin yhdistäminen puolestaan on ollut Kivilompolon haave ja haaste alusta alkaen. Korteista alkanut tuotevalikoima sai rinnalleen Valot-valaisinmalliston 2001. Malliston Kivi-lompolo suunnitteli yhteistyössä helsinkiläisen teollisen muotoilijan Risto Granlundin kanssa.

Granlund suunnitteli valaisimeen metalli-sen neliömäisen kehyksen, johon kiinnitetään lamppu ja asetetaan paperiarkki. Kun lamppu sytytetään, paperin kuviointi näkyy. Yhdellä valaisimella on monta virkaa: sen voi sijoittaa seinälle, pöydälle tai käyttää jalustallaan lat-tiavalaisimena. Valaisimen paperi on vaihdetta-vissa, joten kuosia vaihtamalla valaisimen ilme muuttuu. Kuosivaihtoehtoja on lähes 20 ja niitä suunnitellaan lisää tarpeen mukaan. Valot-valai-

sin sai ensimmäisen palkinnon Forma-messujen uutuustuotekilpailussa vuonna 2001.

Puhdas ja kaunis valoSuunnittelun eräs lähtökohta oli Kivilompo-lon käyttämän paperiviiran koko. Valaisimen rungon mittojen tuli sopia käytettävissä ole-vaan paperikokoon. Valaisinasioissa ollaan te-kemisissä sähkön kanssa, ja jos syntyy valoa, syntyy tavallisesti lämpöäkin. Turvallisuus-

tekijät oli otettava huomioon. Messuilla Ki-vilompola sai jatkuvasti vastata valaisimiensa paloturvallisuutta koskeviin ihmettelyihin ja kysymyksiin. Ylhäältä ja alhaalta avoin rakenne ei kuitenkaan Kivilompolon mukaan kuumene. Paperia pidetään herkkänä sytty-mään, mutta koska käytännössä hänen val-mistamansa paperi on puuvillaa, se ei syty sen herkemmin kuin kankainen varjostin. ”Tee-tin valaisimille sähköturvatarkastuksen ja nyt ne on FI-rekisteröity”, hän sanoo. Valaisin on rekisteröity hehkulampulle, mutta toki toimii myös energiansäästölampulla. ”Hehkulam-pun lämmin valo sopii hyvin paperiin”, sanoo Kivilompolo. Valaisimien kaunis ja puhdas valo on tavannut kerätä myös messuvieraiden ihastelut ja kiitokset.

Materiaalin ehdoillaKivilompolo on tehneet tuotekehitystä vuosi-en varrella. Valaisimen muoto on pysynyt sa-mana, mutta kehyksen materiaaliksi on tullut metallin rinnalle puu. Ensimmäiset puukehyk-siset valaisimet esiteltiin Paperivalon kymmen-vuotisnäyttelyssä Helsingissä 2007. Puukehyk-set tuovat valaisimiin lisää värivaihtoehtoja. Syyskuun alussa Helsingissä Habitare-sisus-tusmessuilla esiteltiinkin valkoisia, harmaita ja koivun värisiä valaisinuutuuksia.

Valaisinten metallirungot valmistetaan Hyvinkäällä alihankintana. Taitava ja luotettava alihankkija on kullanarvoinen, mutta sellaisen löytäminen ei ole aina yksinkertainen asia. Ka-runkiin pari vuotta sitten palanneelle Kivilom-pololle olisi tärkeä saada tuotanto lähemmäs.

Yksinkertaista ei aina ole materiaalin saa-minen haluttuun muotoon. Kivilompolo ke-hitteli yhteistyössä erään suunnittelijan kanssa muodoltaan pyöreää moniosaista paperivalai-sinta. Toimivaa ratkaisua paperien pysymiseen

toivotussa muodossa ei yrityksistä huolimatta saatu. ”Paperia ei voi vääntää siihen, mihin se ei luonnistu”, sanoo materiaalinsa ja sen mahdollisuudet tunteva Kivilompolo.

Jankutus vei laboratoriosta taiteen tielleKarungista maailmalle – ja nimenomaan maailmalle – lähtee pääasiassa kortteja, mutta jonkin verran myös valaisimia. Paperiva-

lolla on agentteja ja jälleenmyyjiä ympäri maailmaa Australiasta Amerikkaan. Viennin avainsana on oikeiden agenttien ja maahan-tuojien löytäminen. Maailma on avautunut ja yhteydenpito helpottunut sitten yrityksen alkuaikojen. Ensimmäiset kansainväliset asiakkaat tulivat vuosien takaisista Ruotsin Formex-messujen kontakteista. Nyt Kivilom-polo on yhteyksissä ulkomaille sähköpostitse jos ei aivan päivittäin, niin ainakin viikoit-tain. Helmikuussa toteutui Kivilompolon pitkäaikainen haave, kun Paperivalo osallistui noin kymmenen muun suomalaisen yrityksen kanssa Frankfurtissa pidetyille suurille Am-biente-messuille. Tapahtumassa esittäytyivät laajasti keittiö- ja lahjatavara ja asuminen.

Kivilompolo tietää, että uutta mallistoa pitäisi tehdä, mutta aika on tahtonut viime vuodet olla kortilla. ”On ollut iso prosessi muuttaa koti ja työtilat tänne. Kaksi vuotta on siihen lyhyt aika”, hän sanoo.

Kivilompolo muutti takaisin kotikulmilleen Kuopiosta. Sinne hänet veivät aikoinaan sattu-ma ja työt. Ensimmäinen ammatti oli laborato-rionhoitaja, mutta työtoverien vuosia kestänyt jankutus käsi- ja taideteollisuusalan opiskele-misesta sai aina käsillään tehneen luovan naisen vihdoin hakemaan opiskelemaan alaa. Kun sairaalan laboratorio vaihtui käsi- ja taideteolli-suusalan oppilaitokseen, tiesi Kivilompolo heti lähteneensä tielle, josta paluuta ei ollut.

Sirpa Kivilompolo nostaa paperimassaa altaasta viiralla. Kun viiraan jäänyt massa kuivataan, syntyy paperiarkki.

”PAPERiSSA KiEHTOVAT SEn KEvEyS, läpIKuulTavuuS ja MuOvaIlTavuuS.”


E nergiansäästäminen edellyttää tie-toa ja kulutuksen seurantaa. Mutta ennen kaikkea jokaisen pitäisi tie-

dostaa, kuinka paljon vuositasolla kuluttaa energiaa ja millainen on sähkönkäyttäjänä, energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen Pohjoista voimaa -yhtiöistä sanoo.

Seurantaa vaikeuttaa se, että tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista ei tiedä, paljonko he kuluttavat sähköä vuodessa kilowattitunteina.

”Kun omaa sähkönkulutustaan seuraa vain euroina, ei pääse asian ytimeen eli siihen, paljonko energiaa vuodessa kuluu ja mihin sitä kuluu”, Meriläinen tähdentää.

Energiankulutuksesta voi säästää jopa 30

Tieto, seuranta ja tiedostaminen ovat energian säästämisen

kulmakivet. Säästöä saa syntymään muuttamalla käyttötottumuksiaan.

Teksti: Hilkka Lahti

”Lämpö on tottumiskysymys. Lattialämmityksen ei tarvitse tuntua kuumalta vielä villasukankaan läpi...”

prosenttia muuttamalla käyttötottumuksiaan.

Syöppö lämmittäminenSähkölämmitteisessä omakotitalossa yli puolet energiasta kuluu lämmitykseen ja seuraavaksi suurimman siivun, liki viidenneksen, vie ve-den lämmittäminen. Myös rivi- ja kerrostalois-sa yhtiövastikkeen suurimman osan nielaisevat veden ja asunnon lämmittäminen.

Lämpö häviää niin katon, seinien, ulko-ovien kuin ikkunoiden kautta, mutta suurin hävikki tulee ilmanvaihdosta.

”Lämmityksen ja ilmanvaihdon oikea säätäminen on taloudellisen energiankäytön perusta”, Meriläinen neuvoo.

Hanki kaikkiin huoneisiin lämpömittarit

ja tarkkaile, että huonelämpötila ei nouse yli 22 asteen. Makuuhuoneessa riittää 18 - 21 astetta ja autotallissa pärjää 5 - 12 asteen lämmössä.

”Lämpö on tottumiskysymys. Lattialäm-mityksen ei tarvitse tuntua kuumalta vielä villasukankaan läpi, vaan 22 astetta lattiassa riittää”, Meriläinen sanoo.


Säästövinkit lämmittäjälle

Huonelämpötilan •alentaminen yhdellä asteella merkitsee viiden prosentin säästöä lämpölaskussa.

Sopiva lämpötila on 20 - 22 •astetta, makuuhuoneessa 18 - 21 astetta.

Loman ajaksi lämpötilan •voi laskea huomattavasti normaalia alemmaksi.

Tarkista patterit, termostaatit •ja ilmanvaihto säännöllisesti. Puhdista suodattimet.

Tiivistä ikkunat ja ovet.•

Tuuleta nopeasti ja •tehokkaasti.

Käytä varaavia tulisijoja •oikein.

Säästövinkit vedenkäyttöön

Tarkista vesivuodot•

Vuotava hana tai wc •lisäävät vesilaskua.

Vältä veden turhaa •juoksutusta.

Muutaman minuutin •suihku riittää. Sulje hana saippuoinnin ajaksi.

Säädä vesihanojen ja •suihkun virtaamat sopiviksi. Hanki energiansäästösuihku tai paineenalennusventtiili.

Veto tuntuu kylmältä. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on järkevämpää kuin lämpötilan nostaminen.

Yksi lämpöaste vähentää viisi prosenttia energiankulutusta. Kun alennat huoneen lämpötilaa 24 asteesta 22 asteeseen, kulutus laskee 10 prosentilla.

Jatkuvasti raollaan oleva ikkuna on energiasyöppö. Tuuletus kannattaa tehdä vanhanaikaisen rivakasti ristivedolla.

”Koneellinen ilmanvaihto pitää tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Ilmastointilaitteen suodattimet kannattaa pitää puhtaana ja jälkilämmitysvastus säätää korkeintaan 17 asteeseen. Kesällä korvausilmaa ei tarvitse lämmittää lainkaan”, Meriläinen neuvoo.

Kun jätät kotisi esimerkiksi lomamatkan ajaksi, alenna huonelämpötilaa ja pienennä ilmanvaihtoa.

Vettä läträämässäKäytämme vettä keskimäärin 155 litraa vuo-rokaudessa. Suurimmaksi osaksi kulutamme lämmitettyä vettä. Pelkkään peseytymiseen valuu 60 litraa ja keittiössäkin lääräämme 35 litraa asukasta kohden. Vedenkulutus on hyvin yksilöllistä, sillä osa pärjää jopa 90 litralla vuorokaudessa. Tavoite on vähentää vedenkulutusta 130 litraan vuorokaudessa asukasta kohden.

”Lämpimän veden käyttö on suurimmalta osalta tottumiskysymys. Yhtä puhdasta tulee, jos seisot suihkun alla kymmenen minuutin sijaan viisi minuuttia”, Meriläinen vakuuttaa. Esimer-kiksi saippuoinnin ajaksi hanan voi sulkea.

Vesipetoa voi kesyttää myös hankkimalla energiansäästösuihkun tai alentaa veden painetta paineenalennusventtiilillä.

Energiaa kuluu myös raakaveden hankin-taan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn. Vesimaksussa maksam-me niistä kaikista.

Elvari tutkiiKotitalouksien energiatehokkuutta pa-rantamaan on perustettu Elvariksi ristitty sähkölämmityksen tehostamisohjelma. Sen käynnistämistä projekteista on valmistunut Tee se itse -kotikatselmus. Siinä voi testata ja tutkia oman talonsa energiankäytön ja oppia välttämään turhaa energiankäyttöä. Testiä voit kysellä lähimmältä energiayhtiöl-tä. Katselmus on laadittu sähkölämmitteistä pientaloa varten, mutta sitä voi soveltaa myös muihin asuntoihin.

Motivan, Energiateollisuus ry:n ja energia- ja talotekniikka-alan yritysten käynnistämässä Elvarissa on seuraavaksi valmistumassa tulokset lämpöpumpuista sähkölämmitystaloissa.

Laskutus reaaliaikaanPohjoista voimaa -yhtiöiden alueella ollaan siirtymässä kaukoluettaviin mittareihin, jolloin sähkön arviolaskut joutuvat historiaan ja energiasta maksetaan kulutuslukemien perusteella.

”Kuluttajilla se näkyy eri suuruisina laskuina eri vuodenaikoina, sillä pääosa kotitalouksien energiasta käytetään talvi-kuukausina”, Meriläinen sanoo. Hän uskoo reaaliaikaisen laskutuksen parantavan sähkön kulutuksen seurantaa.

Vuoden vaihteessa on tulossa myös laki, joka velvoittaa energiayhtiöt antamaan asiak-kailleen vähintään kerran vuodessa raportin energian käytöstä. Raportissa on asiakkaan energiankulutus raportin ajanjaksolta ja ver-tailutietoja asiakkaan energiankulutuksesta verrattuna muihin vastaaviin käyttäjiin.

”Sen perusteella asiakas voi vertailla, onko hän tuhlari, pihtari vai jotain siltä väliltä.”

Pohjoista voimaa -yhtiöiden energiapalveluneuvoja

Jarmo Meriläisen tavoitat numerosta

040 703 3084

Kuva: kati Leinonen


Oulun energia on kesän ja syksyn aikana valmistellut jätteenpolttolaitoksensa rakentamista. Työtä on vetänyt syyskuun lopusta lähtien projektipäällikkö mikael tervaskanto. Valituskiemuroiden takia jonkin aikaa hyllyllä olleen laitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2010 keväällä.

Lopullisen päätöksen jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta teki Oulun kaupunginval-tuusto marraskuun lopulla. Jo aiemmin oli Oulun Energian johtokunta hyväksynyt hankkeen. Lupa-asiat ratkesivat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla viime keväänä.

Projektipäällikkö Tervaskannon työpäi-vät ovat tässä vaiheessa täyttyneet projektin suunnittelusta ja koordinoinnista, tarjouskil-pailujen järjestämisestä, hankintaneuvotte-luista ja tiedottamisesta.

”Kaikenlaista tässä joutuu tekemään ja olemaan vähän jokapaikan höylä”, naurahtaa Tervaskanto.

Tarkoitus on, että laitoksen hyödynnet-täväksi kuljetetaan likimain kaikki poltto-kelpoinen jäte Oulusta ja Pohjois-Suomesta. Vuosittain sen kattilassa palaa kotitalouksien syntypaikkalajiteltua sekajätettä ja teollisuu-den jätettä yhteensä noin 120 000 tonnia. Nämä jalostuvat laitoksen käsittelyssä säh-köksi ja lämmöksi.

Tarjouskilpailu loppusuorallaJätteenpolttolaitoksen suurimpien ja tärkeim-pien laitteiden – jätekattilan ja sen apujärjestel-mien sekä savukaasujen puhdistusjärjestelmän

– toimittajat Oulun Energia valitsee tarjouskil-pailun perusteella vielä ennen vuodenvaihdetta.

”Euroopassa on vain kymmenkunta sellaista yritystä, jotka pystyvät tällaisia laitteistoja toimittamaan. Me saimme tar-jouskilpailuumme useampia hyviä vastauksia. Innokkuutta osallistua tähän projektiin tuntuu riittävän”, Tervaskanto toteaa.

Jätekattiloiden ja savukaasujen puhdis-tuslaitteiden toimitusaika on noin 2,5 vuotta tilauksesta. Näin ollen Kemiran tehdasalueel-le sijoittuva jätteenpolttolaitos on käyttökun-nossa vuoden 2012 kesällä, mikäli kaikki sujuu suunnitellulla tavalla.

Onnistuneita ratkaisujaProjektipäällikkö Tervaskanto on vakuuttu-nut, että laitoksesta tulee hyvä.

”Alkutaipaleella tässä vielä ollaan, mutta olen varma, että teemme erinomaisen lai-toksen. Jätteenpoltto on aika vanha laji ja onnistuneita ratkaisuja on rakennettu paljon eri puolille maailmaa. En yhtään epäile, ettemmekö pystyisi samaan.”

Tervaskannon mukaan modernit jätteen-polttolaitokset eivät aiheuta ympäristöongel-mia. Teknisesti laitokset eivät toki ole aivan yksinkertaisia ja sekä niiden suunnittelu että käyttö vaatii huolellisuutta. Näin vältetään esimerkiksi korroosiopulmat, joita eräissä laitoksissa on ilmennyt.

Kolme laitosta SuomessaSuomessa – joka on paatunut kaatopaikka-maa – on tällä hetkellä toiminnassa vasta kolme jätteenpolttolaitosta. Ne sijaitsevat Riihimäellä, Turussa ja Kotkassa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa vastaavia laitoksia on jo noin kolmekymmentä, Tanskassa ja Saksassa noin kuusikymmentä kummassakin.

Jätteenpolttolaitokset eivät yleensä ole

jätteeNPOLttOLaitOs pitää projektipäällikön kiireisenä

mitoiltaan mitään jättiläisiä. Oulun laitoksen polttoaineteho on noin viisikymmentä mega-wattia. Ruotsissa ne ovat keskimäärin samaa luokkaa, Tanskassa taas hieman pienempiä. Vertailun vuoksi: Oulun Energian Toppilan kahden voimalaitosyksikön yhteenlaskettu polttoaineteho on noin 600 megawattia.

Noin 80 miljoonaa euroa maksavan jät-teenpolttolaitoksen rakentaminen työllistää Oulussa eri tehtävissä useita kymmeniä ihmisiä. Valmiina se pyörii puolenkymmenen ihmisen voimin.

Laitoksen rakentamista valmisteltu jo pitkälleTeksti: Kari Arokylä

JäTTEEnPOLTTO On VAnHA LAJi JA onnistuneitA rAtKAisujA on rAKennettu pAljon eri puolille mAAilmAA.

Projektipäällikkö Mikael Tervaskanto.


Ensimmäinen

ympäristörAAti On VALiTTU!

Ympäristöraadille tulleita ehdotuksia

ViEMäRiLäMPöPUMPPU”Paljon käyttökelpoista lämpöenergiaa lasketaan koko ajan viemäriin. Viemäriin laskettavan veden lämmöstä voitaisiin ottaa osa uudelleen käyttöön esimerkiksi talojen lämmitykseen jonkinlaisen lämpöpumpun avulla. Lämpöpumpputeknologiahan on jo olemassa, joten ei tarvita kuin olemassa ole-van tekniikan soveltamista uudelle alueelle.”-lämpöpumppari

LiSää KiERRäTYSPiSTEiTä”Jos kierrätyspisteitä olisi jokaisen asuinalu-een jokaisella tiellä, kierrättäminen olisihuomattavasti helpompaa. Tällä hetkellä kierrättäminen on helppoa vain erilaisissataloyhtiöissä asuville. Jos pientaloasuinalueilla olisi esim. muovi-, metalli-, paperilaatikoita,ihmiset lajittelisivat jätteitänsä paljon enem-män. Helppous on päivän sana!”-Litho

LiiKKUVA KiERRäTYSPiSTE TAAJAMiEn ULKOPUOLELLE”Ajatukseni on perustaa kunnittain tai alueittain liikkuvia kierrätyspisteitä, jotka avustaisivat ongelmajätteiden keruussa ja kierrätyksen tehostamisessa. Malli olisi kuin vanhan ajan kauppa-autossa, joka kiertäisi kyliä läpi säännöllisesti. Kierrätysauto vain hakisi tavaraa pois.”-oulunvalo

Oulun Energian johtokunta valitsi marraskuussa 2009 ensimmäisen Pohjoista voimaa Ympäristöraadin.

Raadin puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja Jari Latvala. Pysyvinä jäse-ninä raadissa ovat toimitusjohtaja Tapani Kurkela (Oulun Energia) sekä myyntipääl-likkö Seppo Tuomi (Oulun Sähkönmyynti). Tuomi toimii myös raadin sihteerinä. Asiak-kaiden edustajiksi raatiin valittiin Arto Yli-martimo, Timo Ojala ja Tuuli Pohjola.

Uusi Ympäristöraati on paljon vartijana, sillä sen tehtävänä on valita oikeat käyttö-kohteet Ympäristötilille kertyneille varoille. Uusia ideoita raati kerää herkällä korvalla ympäröivästä yhteiskunnasta, tuoreista tutkimuksista sekä saadusta asiakaspalaut-teesta. Arvokas kanava on Pohjoista voimaa -verkkosivuston ympäristöosiossa oleva kan-salaisfoorumi ideoiden jättämiseen ja niiden arviointiin. Ympäristötilin varat kertyvät

Oulun Sähkönmyynnin vihreiden tuotteiden myynnistä. Jokainen myyty VihreäVirta-ki-lowattitunti kasvattaa tilin saldoa 0,15 senttiä ja jokainen TuuliVirta-kilowattitunti 0,30 senttiä. Tämän lisäksi Oulun Energia kaksin-kertaistaa ympäristötilille kertyneet varat.

Ensimmäiset käyttökohteet julkistetaan vuoden 2010 alussa. Ympäristöraadin toi-minnasta ja Ympäristötilin varojen käytöstä kerrotaan tulevissa Sulakkeissa sekä Pohjoistavoimaa.fi-sivustolla.

Esimerkki:Asiakas ostaa vuoden aikana 5000 kWh

VihreäVirta-sähköä

• Ympäristöosuuden suuruus on 7,5 €, joka

talletetaan Ympäristötilille

• Oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkaan

7,5 € osuuden maksamalla saman summan

Ympäristötilille

• Ympäristötilille kertyy rahaa yhteensä 15 €

onko sinulla idea?Voit jättää omia ehdotuksiasi Ympäristöraadille osoitteessa

www.pohjoistavoimaa.fi/ymparisto. Palkitsemme hyvät ideat ja kommentit tuotepalkinnoilla.


Mehiläiskarjaa hoitamassa

Makeaa elämää hunajalla

K evään tullen hunajan kerääjät pääsevät jälleen töihin. Silloin työnsä aloittaa myös haukiputaalainen mehiläistar-

haaja Juha Huhtanen. Kiinnostus mehi-läisten elämään syntyi jo 1990-luvun alussa, jolloin hän kävi mehiläishoidon kurssin. Huhtasen mielestä mehiläisten hoitaminen on sen verran taitolaji, että koulutusta kan-nattaa hankkia, jos aikoo mehiläisten elämää seurata pitempään kuin kaksi kesää.

”Taisi olla tekemisen puutetta”, mies itse myhäilee, mutta hunaja on pitänyt häntä makeassa otteessaan jo 15 vuotta. ”Kohta jo ehkä osaan tämän homman.”

Siedätyshoitoa Huhtanen on saanut roimas-ti, sillä mehiläisen pistoksia on tullut satoja.

”Vieläkään en halua saada niitä nahkaa-ni”, hän myöntää. Mehiläisen pistos tuntuu suojahaalarin, jopa nahkahansikkaan, läpi.

Tiesittekö muuten, että ihmistä pistä-essään mehiläinen kuolee. Myrkkypiikissä on väkänen, joka tarttuu ihoon ja pumppaa myrkkyä vielä pistoksen jälkeenkin. Siitä joh-tuu ihon kihelmöinti kauan piston jälkeen.

Leppä kukkii ensinMehiläiset pörräävät talvipallossaan ja pitävät emon keskellä lämpimänä. Pallo on koko ajan liikkeessä, kun mehiläiset vaihtavat paikkaa sisäpallon lämpimästä viileämmälle ulkokehälle. Kun ulkoilma kääntyy plussan puolelle, ensimmäiset tunnustelijat lähtevät pesistään haistelemaan kevään etenemistä ja useimmiten heittävät henkensä hangelle.

”Ensimmäisenä reilusti lämpimänä kevät-päivänä mehiläiset lähtevät puhdistuslennolle suolen tyhjennykseen. Silloin lumi pesän lähellä on aivan keltainen”, Huhtanen kertoo.

Mehiläisten talviloma loppuu, kun leppä ensimmäisenä aloittaa kukintansa. Saalis on vielä heikko, sillä kunnolliset lentoilmat ovat harvassa, mutta jo pajun kukkiessa alkaa mettä kertyä.

Pesän emon työt alkavat jo aikaisemmin maaliskuulla, kun se ryhtyy munimaan uusia jälkeläisiä. Muninta kiihtyy, mitä enemmän työläiset kantavat pesään siitepölyä.

Luontaisesti pesässä on vain yksi emo. Kahden naisen talous ei mehiläispesässä onnistu kuin erotettuina.

Hunaja sivutuoteHunajan tuotantokautena Huhtanen tarkistaa pesät noin kymmenen päivän välein. Pesiä on nelisenkymmentä, kauimmaiset Pudasjärvellä. Pesiä saa sijoittaa toisten maille luvan kanssa. Huhtasen hunajapurkista löytyy metsähunajaa.

”Mielellään maanomistajat niitä ottavat, sillä mehiläiset pölyttävät metsäkasvit, mikä tietää parempaa marjasatoa”, Huhtanen muistuttaa. Mehiläisten pölytysarvo onkin suurempi kuin hunajan arvo: hunaja on pelkästään sivutuote.

Mehiläisen paras lentoilma on yli 20 asteen kesäpäivä, mutta siivilleen se lähtee jo 15 asteessa. Mehiläinen kantaa mettä ja siitepölyä pesäänsä jopa kolmen kilometrin päästä.

Tarkka työnjakoKesäaikaan yhdessä pesässä pörrää 50 000 mehiläistä. Mehiläisyhdyskunnan työnjako on tarkka. Emo munii, kuhnurit ovat haku päällä löytääkseen halukkaan naaraan. Työ-mehiläiset ovat ulkotöissä ja keruuretkelle ne menehtyvätkin, kun siivet ovat kuluneet tyn-giksi. Vartijamehiläisten tehtävä on pölähtää pesän suulle heti, kun tunkeilijat uhkaavat.

Vastakuoriutuneet mehiläiset tekevät sisätöitä, ruokkivat toukkia ja puhdistavat kennostoja. Mehiläiset myös kuivaavat huna-jan ja peittävät sen vahakannella. Syyskesällä on sadonkorjuun aika. Huhtanen vie hunajan ja antaa tilalle sokeria mehiläisten talvievääk-si. Sokeria kuluu jopa 600 kiloa.

”Keskimäärin yhdestä pesästä saa noin 36 kiloa hunajaa, mutta parhailla paikoilla sitä saattaa kertyä jopa 50 kiloa”, Huhtanen laskee. Kylminä, kuivina ja sateisina kesinä mehiläisten saalis jää niukaksi.

Hoitajan tehtäväksi jää keräämisen jälkeen lingota hunaja, puhdistaa roskasta ja purkittaa se.

Makeaa elämääJuha Huhtanen valuttaa hunajaa jopa kahvinsa mausteeksi. Hunaja sopii makeu-

tusaineeksi niin leivontaan kuin ruuanlait-toonkin. Sokeria ei perheessä juuri käytetä, se syötetään mehiläisille.

Pohjoisen hunajalle on tyypillistä juokse-vuus. Jos hunajassa on paljon rypälesokeria, se kiteytyy helpommin kuin paljon hedel-mäsokeria sisältävä hunaja.

”Puhdas horsmahunaja säilyy juoksevana kolmekin vuotta, mutta myös metsähunaja

säilyy kiteytymättä”, Huhtanen sanoo. Hunaja on antibakteeerinen aine, joten

sitä voi käyttää haavojen ja pienten palohaa-vojen lääkitsemiseen. Lapsiperheessä hunaja on koettu yskänlääkkeenä paremmaksi kuin apteekin tuotteet. Flunssa on perheessä liki tuntematon sairaus, Huhtanen kehuu.

Mehiläispesästä saadaan hunajan lisäksi mehiläisvahaa ja propolista, mehiläiskittiva-haa, jolla mehiläiset kittaavat pesänsä kolot.

”Propolis on luonnon antibiootti. Kaivan sitä pesän reunoista ja liuotan väkevään alkoholiin”, Huhtanen kertoo. Moni nielaisee sitä kurkun karheuteen, toiset hoitavat ihon pikkurikkeet.

Runollisin mehiläispesän tuotteista on emo-maito, gele royale, joka lupaa ikuista nuoruutta, ainakin naisille. Työläismehiläiset valmistavat sitä erikoisravintona toukalle, josta aikovat kasvattaa emon. Työläistoukalle sitä ei anneta.

”Kitkerältä maistuu”, Huhtanen kommen-toi, eikä tunnusta nuortuneensa yhtään, vaikka on emomaitoa maistanut suoraan kennosta.

Mitä hunaja sisältää?

Hunajan raaka-aine on kukkien mesi, joka sisältää vettä (55 %),

sokereita (40 %) sekä valkuais- ja kivennäisaineita (5 %). Meden so-keri on etupäässä ruokosokeria,

mutta siinä on myös rypäle- ja hedelmäsokeria.

Pohjoisen kullankeltainen ja juokseva hunaja lämmittää talven viimoissa. Hunajatyöläiset ovat kerääntyneet palloksi pesäänsä lepäämään pimeän ja kylmän yli. Teksti: Hilkka lahti Kuvat: vesa ranta

HUnAJA SOPii MAKEUTUSAinEEKSi NIIN lEIvONTaaN KuIN RuuaNlaITTOONKIN.


Oulun Energian kaukolämpö saa jatkuvasti uusia käyttäjiä. Syyskuun lopusta lähtien se on pitänyt kylmän loitolla Oulun lentoase-malla Oulunsalossa. Marraskuun lopussa samaista lämpöä alkaa virrata Haukiputaan Energian asiakkaille Haukiputaalle.

Kaukolämpöpäällikkö kaj Norrbacka on tyytyväinen tuotteensa koko ajan kasvavaan suosioon. Kaukolämmön tekee Ouluun ja moniin Oulun lähikuntiin Toppilan voima-laitos, jonka rahkeiden norrbacka vakuuttaa riittävän vallan mainiosti.

Lentoasemalla kaukolämmön – joka kor-vaa aseman oman lämpölaitoksen – piirissä ovat muun muassa matkustajaterminaali, lennonjohtorakennus, kunnossapitotukikoh-ta ja eräät muut rakennukset. Järjestelmän rakentamisessa varauduttiin jo nyt myös aseman tulevaan laajentamiseen.

Oulun lentoaseman päällikön Pekka mäntysen mukaan kaukolämpöön päädyt-tiin, koska se osoittautui vertailussa taloudel-lisimmaksi ja kätevimmäksi ratkaisuksi.

”Meille tämä oli iso muutos, mutta kaikki on sujunut erittäin hyvin”, hän sanoo.

Oulunsalon alueen kaukolämpöverkko on ollut Oulun Energian vastuulla vuodesta 2006 lähtien.

Lentoaseman liittäminen kaukolämpöön vaati noin 700 metriä pitkän yhdysputken rakentamisen. Urakka alkoi elokuun alussa ja valmistui syyskuun lopussa.

pitkä putki HaukiputaalleKaukolämmön toimittaminen Haukiputaan

Lentoasema ja Haukipudas lämpimiksi

KAuKolämmöllä

EnERgiAnSääSTö- ViiKKOA ViETETTiin leppoisissa tunnelmissaValtakunnallisen Energiansäästöviikon tapahtumat Oulussa, Kemissä ja Torniossa vetivät paikalle runsaasti väkeä. Energian säästäminen ja ”hehkulamppudirektiivi” ovat olleet viime aikoina paljon esillä tiedotus-välineissä ja tämä heijastui myös kävijöiden kysymyksiin.

Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen kiersi mukana tapahtumissa opastamassa energiansäästöön arjen isoissa ja pienissä valinnoissa. ”Perheissä oltiin kiinnostuneita energiankäytön järkevöittämisestä ja siten saatavista säästöistä. Myös hehkulamppujen korvaajista ja energiansäästölamppujen erois-ta oltiin kiinnostuneita”, toteaa Meriläinen.

Vaikka Energiansäästöviikko on jo päätty-nyt, jatkuvat energiansäästötalkoot kotitalo-uksissa ja yrityksissä kautta maan.

arvonnoissa voittaneetTapahtumissa arvottiin runsaasti tuotepalkinto-ja. Oulussa pääpalkinnon, Muhoksen Villan vil-lapuseron, voitti oululainen Viljo makkonen. Lisäksi arvottiin 10 kpl energiansäästölamppu-ja. Torniossa suihkuvahti/säästölamput voittivat maija-Liisa soini, Olavi sorvisto, mirja koiksniemi, terhi mäntylä ja eino Orre. Kemin tapahtumassa arvottiin parikymmentä energiansäästölamppuja kävijöiden kesken.

Palkinnot on toimitettu voittajille.

Energian asiakkaille vaati huomattavasti pitemmän eli 13 kilometriä pitkän putken rakentamista. Putken tekeminen aloitettiin kesäkuun alussa ja työt tulevat valmiiksi mar-raskuun lopussa. Peittotyöt jatkuvat vielä pari kuukautta pitempään. Viimeistely tehdään loppuun ensi kesänä.

Lämpöputki yhdistää Oulun ja Haukipu-taan kaukolämpöverkot. Sitä on rakennet-tiin kahdesta suunnasta: Oulussa työ alkoi Pateniemen lämpökeskuksen läheisyydestä ja Haukiputaalla taas Torpantieltä. Putki sijoit-tuu vanhan nelostien tuntumaan.

Oulun Energia osti kaukolämpötoimintaa harjoittavan Haukiputaan Energian koko osakekannan vuoden 2008 kesällä. Samalla yhtiön kaukolämpöjärjestelmä päätettiin liittää osaksi Oulun Energian runkoverkkoa. Kauko-lämpöä on Haukiputaalla aikaisemmin tuotettu pääasiassa palaturvetta käyttävässä kiinteän polttoaineen lämpökeskuksessa ja sitä täyden-tävissä öljylämpökeskuksissa.

Tällä hetkellä kaukolämmön piirissä Hauki-putaalla on kunnan keskusta-alue. Asiakkaita on kaikkiaan noin 250. norrbackan mukaan tavoitteena on laajentaa kaukolämmön asiakasmäärää ja ulottuvuutta.

”Haukiputaalta tavoitellaan asiakkaiksi muun muassa Holstinmäen teollisuusalueen, Kellon taajama-alueen, Annalankankaan ja Holman alueen kiinteistöjä. Uusi putki on siirtokyvyltään sellainen, että siihen voidaan liittää myös Oulun pohjoisen alueen kiinteistö-jä”, toteaa norrbacka.


Etäluettavien mittareiden

ASEnTAMinEn ETEnEEKemin Energia Oy:lle lAAtu- sertiFiKAAttiHyväksytty sertifiointi-laitos Det Norske Veritas (DnV) on myöntänyt Kemin Energia Oy:lle uuden aikaisempaa kattavamman laatujär-jestelmäsertifikaatin. Sertifikaatti on todistus siitä, että Kemin Ener-gian laadunhallintajär-jestelmä täyttää uudistetun standardin iSO 9001:2008 vaatimukset.

Sertifikaatti kattaa nyt yhtiön sähköverk-kotoiminnan ja asennustoiminnan lisäksi myös lämmön tuotannon ja myynnin. Yh-tiön tavoitteena on toiminnan ja palvelu-jen jatkuva kehittäminen. Kemin Energian sisäisten laatuarviointien lisäksi sertifikaatin myöntäjä arvioi yhtiön toimintaa määräai-kaistarkastuksilla.

Uusien etäluettavien sähkömittareiden asentaminen Pohjoista voimaa -yhtiöiden alueella etenee hyvää vauhtia. Kuluneen vuo-den aikana yhtiöt ovat vaihtaneet yhteensä tuhansia vanhoja mittareita uusiksi AMR-mit-tareiksi. Määrä luonnollisesti vaihtelee yhtiön koon mukaan.

Kaikkien perinteisten mittareiden korvaami-nen uusilla on toki sen verran iso savotta, että sen saattaminen loppuun kestää vielä vuosia. Lainsäädäntö edellyttää, että 80 prosenttia mittareista on etäluennan piirissä vuonna 2014. Tässä vauhdissa Pohjoista voimaa -ryh-mittymään kuuluvat yhtiöt hyvinkin ovat – osa on siitä edelläkin. Yhtiöt korvaavat vanhat mittarit uusilla tavallisesti alueittain. Uusiin kohteisiin ei vanhanmallisia mittareita enää asenneta kuin poikkeustapauksissa.

AMR-laitteiden myötä loppuu sähkömit-tarien lukeminen paikan päällä, sillä etäluet-tavista mittareista kulutuslukemat välittyvät automaattisesti sähköyhtiölle. ne tuovat kuitenkin mukanaan paljon muutakin uutta niin asiakkaiden kuin yhtiöiden kannalta.

Asiakkaille isoin muutos on laskutuksen muuttuminen todelliseen kulutukseen perustuvaksi. Vanhat arvio- ja tasauslaskut jäävät kokonaan pois. Lisäksi asiakkaat pysty-

vät internetiin lähivuosina tulevan palvelun avulla seuraamaan tunnin tarkkuudella sähkön kulutustaan. Tämä kaikki parantaa olennaisesti asiakkaiden mahdollisuutta tarkkailla sähkön käyttöään ja näin suoraan vaikuttaa laskunsa suuruuteen. Tasaerälas-kuihin tottuneille asiakkaille loppusumman vaihtelu saattaa toki aluksi tulla yllätyksenä.

Sähköyhtiöille uusi järjestelmä tarjoaa tilaisuuden rakentaa kokonaan uudenlaisia palveluja. Lisäksi se muun muassa parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia tarkkailla sähkön laatua sekä tehostaa vika- ja häiriötilanteiden hoitamista.

Asiakkaat ovat Pohjoista voimaa -alueella suhtautuneet mittariuudistukseen varsin myönteisesti. Monin paikoin AMR-mittareita on jo kyseltykin. Sähkölämmittäjistä osa on tosin ollut huolissaan laskujensa euromäärän vaihtelusta eri vuodenaikoina.

Tuhannet asiakkaat ovat myös jo alkaneet saada AMR-mittarin lukemiin perustuvia entistä ajantasaisempia laskuja. Kaikki etäluennan piirissä olevat asiakkaat eivät välttämättä uusia laskuja vielä saa, sillä tämä edellyttää tarvittavan tekniikan asentamista koko alueelle.Oulun OP

vAlitsi viHreänOulun OP:n konttoreissa käytetään tulevaisuu-dessa Oulun Sähkönmyynnin vihreää sähköä.

Pankinjohtaja Helinä saarela Oulun OP:sta kertoo päätöksestä: ”Vastuullisuus on yksi Oulun OP:n toimintaa ohjaavista arvoista ja tärkeä osa vastuullisuutta on vastuu ympäristöstä. Huomioimme rahoituksessa, sijoitustoiminnassa ja vahinkovakuuttami-sessa ympäristönäkökohdat, minkä lisäksi ympäristövastuu tarkoittaa meille konkreet-tisia tekoja oman toiminnan ympäristövaiku-tusten hallitsemiseksi. Tästä tuorein esimerkki on vihreän sähkön käyttöönotto ja siihen liittyvä yhteistyö toisen paikallisen toimijan, Oulun Sähkönmyynnin, kanssa”.


säHkÖeNergiaHiNNastOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

ainavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu

yleissähkö 1 2,50 €/kk 6,71 6,86 7,01

yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,41 6,56 6,71

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,34 6,49 6,64Yöenergia 5,67 5,82 5,97

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 6,47 6,62 6,77Muun ajan 5,98 6,13 6,28

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt 1-vuotiset sopimukset ovat voimassa 31.12.2010 asti ja 2-vuotiset 31.12.2011 asti.

varmavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

yleissähkö 1 2,50 €/kk 5,30 4,95 5,45 5,10 5,60 5,25

yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,00 4,90 5,15 5,05 5,30 5,20

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 5,30 5,00 5,45 5,15 5,60 5,30Yöenergia 4,70 4,60 4,85 4,75 5,00 4,90

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 5,50 5,20 5,65 5,35 5,80 5,50Muun ajan 4,80 4,70 4,95 4,85 5,10 5,00

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

toistaiseksi voimassa olevan sopi-muksen tehneille ilmoitamme hinnan-muutoksista kirjallisesti kuukausi etu-käteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloitus-päivänä ja on voimassa sovitun sopimus-kauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopi-muksen siirrosta uuteen kohteeseen voi-daan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaole-via sähkönmyyntiehtoja.

HinnASTO 1.9.2009 alkaenHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

TOiSTAiSEKSi VOiMASSA OLEVA SOPiMUS

HinnASTO 1.12.2009 alkaen, voimassa rajoitetun ajanHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

MääRäAiKAinEn SOPiMUS

OiVATURVA-VAKUUTUS oivaturva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OiVAETU oivaetu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

OivaTurvaKuukausittain Kertamaksu

yleissähkö 1 1,5 € 1,13 € 36 € 27 €

yleissähkö 2 2,5 € 1,88 € 60 € 45 €

aikasähkö 3,5 € 2,63 € 84 € 63 €

Kausisähkö 3,5 € 2,63 € 84 € 63 €

-25% Alennus koskee 31.12.2009 mennessä tehtyjä sopimuksia.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.lähetä vastauksesi 31.12.2009 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, pl 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

120-vuotta

Pohjoista voimaa

0-vuohjoista voim

5,30snt/ kWh*

Hinnat alkaen:

*VarmaVirta 2-vuotta. Kahden vuoden määräaikainen sopimus, perusmaksu 2,5 € / kk.

Se on yhteinen asiamme. Se on...

Sopimuksen voit tehdä kotisivuillamme

www.pohjoistavoimaa.fi ,

puhelimitse numerossa 0800 30 5000tai asiakaspalvelupisteissämme.

TARTU TILAISUUTEEN– TEE MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖSOPIMUS

VALITSE VARMAVIRTA JA SÄÄSTÄ SÄHKÖLASKUSSASähkölaskussa säästäminen on nyt helppoa, sillä VarmaVirta-sopimustemme hintataso on ennätyksellisen alhaalla. Määräaikaiseen sopimukseen vaihtamalla nautit huolettomasti edullisista hinnoista vuoteen 2011 saakka.

Vaihda sähkösopimusta jo tänään!

Documents

Sulake 04/09