Embed Size (px)
Citation preview
1
Hankesalkku
SOTE-LIIKELAITOS: VALINNANVAPAUSPALVELUT
Projekti
SUUN TERVEYDENHUOLTO
Sebastian Kaste
Jari Linden
Uusimaa 2019 -hanke
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus
Uudenmaan liitto // Nylands förbund
Helsinki-Uusimaa Regional Council
Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland
[email protected] • www.uusimaa2019.fi
2
Sisällysluettelo
1. Projektin nykytila ja tavoitteet ......................................................................................................... 3
1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 3
1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 3
1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 3
Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet ............................................................................ 4
Rohkean uudistumisen mahdollisuudet ................................................................................... 4
2. Projektin kuvaus............................................................................................................................... 4
2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 4
2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 5
2.3. Rajaukset .................................................................................................................................. 6
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ................................................................................................. 6
3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät ........................................................................................ 6
3.2. Projektin vaiheet ........................................................................................................................ 6
3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 6
4. Organisaatio ja päätöksenteko ....................................................................................................... 7
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ..................................................................................... 7
4.2. Projektitiimit ............................................................................................................................... 7
4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 8
Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ...................................................................... 8
Riskit ....................................................................................................................................................... 9
Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ................................. 10
3
1. Projektin nykytila ja tavoitteet
1.1. Projektin nykytilan kuvaus
Suun terveydenhuollon projekti jäi 8.3.2019 toteuttamisvaiheeseen. Projektia tekivät
liikelaitosvalmistelijat ja valmisteluryhmä, sekä näiden ohella HUS alueen suun terveydenhuollon
johtajaverkosto. Suun terveydenhuollon projekti keskittyi substanssin lisäksi suun terveydenhuollon
integraatioon muihin sote- palveluihin.
1.2. Vaatimukset
Vaatimus Voimassa oleva lainsäädäntö
Perustuslaki
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
Uudistuksen lainsäädäntö
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Laki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta
Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Valinnanvapauslainsäädännön mukana tuleva mahdollinen kilpailutilanne vaikutti positiivisesti
valmistelun aikana kuntien kehittämiseen ja kannusti kustannustehokkaaseen toimintaan. Toisaalta
valmisteilla olevan lainsäädännön ja aikataulujen muuttuminen aiheuttivat kuntien henkilöstöissä
epäselvyyttä ja epävarmuutta.
Järjestämisen siirtyminen kuntia laajemmille itsehallintoalueille kannusti kuntien väliseen yhteistyöhön.
Eri sote- toimialojen integraatio parani ja etsittiin uusia toimintatapoja asiakkaan näkökulmasta.
1.3. Tavoitteet
Projektin tavoitteet olivat maakunnan sote- liikelaitoksen suun terveydenhuollon ja maakunnan
suunhoidon yksiköiden suunnittelu, liiketoimintasuunnitelman laadinta ja kilpailukykyisyyden
4
varmistaminen. Lisäksi suunnitella lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluiden sekä
päivystyksen ja erityisryhmien hoidon kokonaisuus sote- liikelaitoksessa.
Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet
Turvallisen siirtymän tavoitteita olivat palveluiden saatavuus, saavutettavuus, yhteneväisyys ja laatu,
yhtenäiset toimintaperiaatteet, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen. Palvelutuotannon tulee
jatkua keskeytyksettä siirryttäessä kuntaorganisaatioista maakunnan liikelaitokseen. Samalla
huomioiden henkilöstön muutostuki ja henkilöstön kouluttaminen uuteen palvelumalliin.
Rohkean uudistumisen mahdollisuudet
Rohkean uudistumisen mahdollisuuksina nähtiin asiakaskokemuksen parantaminen, peruspalveluiden
vahvistaminen, vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio. Toimivat prosessit vaikuttavat
henkilöstökokemukseen ja kustannuskehitykseen. Painopistettä tulee siirtää sairaudenhoidosta
terveyden ylläpitoon. Tärkeinä nähtiin myös tiedolla johtamisen mahdollisuudet (esim. Apotti, laatu- ja
vaikuttavuusmittaristo), tietoteknisten järjestelmien varmistamat laatua takaavat rutiinit sekä
ammattilaisten ja asiakkaiden sähköiset palvelut.
2. Projektin kuvaus
2.1. Projektin laajuus
Uudenmaan suun terveydenhuollon palvelut on tarkoitettu kaikille Uudenmaan asukkaille ja kiireellisen
hoidon osalta kaikille apua tarvitseville. Palvelu sisältää suun sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyn
ja hoidon sekä terveyden edistämisen.
Vuonna 2016 Uudenmaan kuntien suun terveydenhuollossa oli asiakkaita yhteensä 550 887 ja käyntejä
1 469 673 kpl. Peittävyys on noin 1/3 koko väestöstä. Vuonna 2016 peittävyys koko alueen väestöstä oli
noin 1/3 ja alle 18-vuotiaista noin 2/3 (80–90 % ns. neuvola-asetuksen mukaisista ikäluokista).
Julkisessa perusterveydenhuollossa on n. 1800 suun terveydenhuollon vakanssia.
Työtä on tehty seuraavasti:
• Sähköiset kyselyt kuntien suun terveydenhuollon johtajille
• osallistavat työpajat sisäisesti suun terveydenhuollon johtajien kesken ja läpileikkaavasti sote-
toimijoiden kanssa
• suun terveydenhuollon valmisteluryhmä
• HUS-alueen suun terveydenhuollon johtajaverkosto (tärkeä, sillä edustajat melkein jokaisesta
kunnasta)
• liikelaitosvalmistelu ja suun terveydenhuollon verkostoituminen liikelaitoksen muihin rakenteisiin
ja prosesseihin
• perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) yhteistyö, myös suun PTH ja muu
ESH (ei suun terveydenhuollon) esim. suu infektiovapaaksi ennen leikkauksia
• yhdyspintatyö (tärkeimpien kumppanien ja uusien yhdyspintojen tunnistaminen)
• suun terveydenhuollon tukitoiminnot esim. yhteistyö välinehuollon tuottamisesta Uudenmaan
maakunnassa
5
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SUHAT-verkostossa tietojen ja kokemusten vaihtaminen
muiden maakuntien suun terveydenhuollon edustajien kanssa
• Nordic Healthcare Groupin vertaisarviointi ja laatu- ja vaikuttavuusmittaristo mukana oleminen.
Ideoita mittarointiin ja kokemusten vaihtaminen muiden maakuntien suun terveydenhuollon
edustajien kanssa
• some-vaikuttaminen, erityisesti Twitter (#uusimaa2019, #turvallinensiirtymä,
#rohkeauudistuminen, #suunterveydenhuolto, #sote, #integraatio, #hammashoito,
#valinnanvapaus, #suunhoidonyksikkö, #potilasturvallisuus, #omavalvonta, #lean,
#soteliikelaitos, #soteuudistus)
Haasteina
• kuntien vapaaehtoisuus, mandaatin puuttuminen (määräysvallan puute), poliittinen ohjaus
• lainsäädännön puuttuminen ja sisällön muuttuminen
Mitä jäänyt tekemättä ja mitä osaamista lisää
• asiakkaan äänen kuuleminen (esim. asiakasraadit, asiakaskyselyt), tosin nyt tehty vasta vielä
ylätason suunnittelua
• hyvinvointi- ja terveydenedistämisen työ (hyte) ja suun terveydenhuollon osallistuminen hyte-
työhön
• kuntakierros. Suunnitelmissa oli jalkauttaa valmisteluryhmän kokouksia eri puolille Uudenmaan
suun terveydenhuollon yksikköjä. Samalla kasvojen antaminen valmistelutyölle ja gemba-
käynnit paikallisessa yksikössä (Uudenmaan eri alueiden moninaisuuden ymmärtäminen)
• kts. kohta 1.11 osaamisen lisäämisestä
2.2. Lopputuotokset
Valmiit
• Uudenmaan suun terveydenhuollon nykytilan kuvaus
• Uudenmaan suun terveydenhuollon palveluverkon kuvaus
• Hyvien käytäntöjen tunnistaminen
• lasten ja nuorten tarkastusprosessi
• yhtenäiset toimintamallit (geneerinen malli): yhteisen toimintamallin teko vie aikaa!
Nykytilanteen kartoitus, avoin keskustelu, yhteisen mallin luominen, yhteisen mallin
implementointi käytäntöön
Odottavat / keskeneräiset
• kts. excel Suun terveydenhuollon projektin tehtävät ja virstanpylväät
• sote-keskus integraatio, yhtiöitettävässä mallissa samaan yhtiöön sote-keskus ja suun
hoidonyksikkö
• sosiaalihuoltointegraatio
• tuotteistus
• valinnanvapauskokeilut ja -pilotit
• omavalvonta, tästä tulossa keväällä 2019 kolme työpajaa, joissa työstetään yhteistä mallia
kuntien työn pohjaksi
• toimintamalli kun lapsi/nuori jää tulematta hoitoon
• sähköiset palvelut (kts. Hyvät käytännöt dokumentti)
6
2.3. Rajaukset
Kuvaus siitä, mitä projektissa ei ole mm. tehty.
• rahoitusmalli. Korvausmallia suunniteltu järjestäjän suun terveydenhuollossa.
• liiketoimintasuunnitelma
• palveluverkon linjaukset (poliittinen ohjaus puuttui)
• erityisryhmien kokonaisuus sote- liikelaitoksessa
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet
3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät
Työtä pyritään jatkamaan kuntien välisenä yhteistyönä. Tässä tärkeässä roolissa on HUS suun
terveydenhuollon johtajaverkosto.
Vaihe 1 (jatketaan alkanutta työtä)
• Hyvien käytäntöjen levittäminen
• Omavalvonta
• Toimintamalli, kun alaikäinen jää tulematta
Vaihe 2 (2020 – painopiste sairauden hoidosta terveyden ylläpitoon)
• Ienkudossairauksien diagnosointi ja hoito
• Karieksen pysäytyshoito
• Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat
• Hoitohenkilökunnan osaamisen toteaminen ja kouluttaminen
Lisäksi liikelaitosvalmistelijat tukevat 30.6.2019 asti KEU- SOTE:n lasten- ja nuorten tarkastus- ja
hoitoprosessin yhtenäistämistä.
3.2. Projektin vaiheet
Suun terveydenhuollon osalta riippuen aihiosta ideavaihe – toteuttamisvaiheessa.
Kuvaus olennaisista riippuvuuksista
Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden kriittisyys Riippuvuuden hallintamenetelmä
1_352 Suun terveydenhuollon ohjaus Järjestäjä määrittää toiminnalle ohjauskeinot, strategiset tavoitteet ja mittarit
Kriittinen Tiivis yhteistyö järjestäjän kanssa
1_337 Tuotteistus Tuotteistusmallilla suuri vaikutus kustannuslaskennalle, korvausmalleille ja ohjauskeinoille sekä kilpailukyvylle
Kriittinen Tiivis yhteistyö järjestäjän kanssa. Oma aktiivinen vaikutustyö työstettävään malliin
1_232 Brändi ja markkinointi Kilpailukyvyn, maineen ja tunnettavuuden varmistaminen
Kriittinen Luotettava tuottaja asiakkaille, hyvä työnantajakuva, kustannustehokas toiminta
7
1_332 LaNuPe palvelukokonaisuus Lasten ja nuorten, alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto jää maakunnan liikelaitokselle
Tiivis yhteistyö liikelaitoksen eri toimijoiden kanssa, suun terveydenhuollon palveluiden vieminen muiden sote-palveluiden yhteyteen (esim. neuvolat)
4. Organisaatio ja päätöksenteko
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko
Tunnistetaan projektia koskevat päätöksentekopisteet ja kuka linjaa projektiin liittyvät päätökset, eli
tunnistetaan:
• Projektin asiat, jotka eskaloitava ylemmälle tasolle käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi
• R A C I (Responsible /Accountable/Consulted /Informed) roolit projektin edetessä.
Asia/Päätös Projektitiimi OJR SJR VATE Maakuntavaltuusto
Esimerkiksi Asia x R A I C I
Suun terveydenhuolto Projektipäälliköt: Tiina Karppinen, Jari Linden, Sebastian Kaste Hankejohtaja: Kati Liukko
Lisäksi suun terveydenhuollon valmisteluryhmä ja HUS suun terveydenhuollon johtajaverkosto.
Valmisteluryhmän tuotokset tuotu valmisteluryhmien puheenjohtajien kokoukseen ja
liikelaitosvalmisteluun. Johtajaverkoston tuotokset on tuotu liikelaitosvalmisteluun ja päinvastoin. Täältä
vaikutus myös kuntiin vapaaehtoispohjalta.
4.2. Projektitiimit
Sote-liikelaitoksessa suun terveydenhuollon projektipäälliköinä toimivat Sebastian Kaste ja Jari Linden
ja hankejohtajana Kati Liukko. Projektiryhmään kuului myös projektipäällikkö Tiina Karppinen.
Ensimmäisinä kuukausina valmistelutyössä oli mukana myös Merja Auero. Liikelaitoksen suun
terveydenhuollon ammattilaiset olivat 20% resurssisopimuksilla omista kuntaorganisaatioistaan.
Järjestäjän puolella suun terveydenhuoltoa edusti Joona Iso-Lotila tuntisopimuksella.
Valmistelijoilla oli pitkäaikainen kokemus suun terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja
tuottamisesta, sekä esimies- ja kehittämiskokemusta. Suun terveydenhuollon valmistelun lisäksi
projektipäälliköt osallistuivat omavalvontaan, sähköiseen asiointiin, ICT-palveluihin,
palvelusetelikokeiluun ja tuotteistukseen.
Tiimin toimintatapa ollut osallistava, kuunteleva ja Uudenmaan eri alueet huomioiva.
Hankeorganisaation ulkopuolelta valmistelutyöhön on osallistunut suun terveydenhuollon
valmisteluryhmä ja HUS-alueen suun terveydenhuollon johtajaverkosto.
8
Valmistelun tukena voisi lisäksi olla lainsäädäntöosaamista (esim. oikeustieteilijä), syvempää talous- ja
markkinaosaamista (KTM), paikallista tiedottamista, hoitotyön ja terveydenedistämisen osaamisen
vahvistamista.
4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät
Sidosryhmän kuvaus
Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?
Kunnat ja kuntayhtymät Yhteistyöverkosto, resurssit, tieto nykyisestä toiminnasta, luoda pohja uudelle järjestelmälle
Tuki, resurssien antaminen muutostyöhön, tietojen vaihtaminen, muutosten implementointi esimiestyön kautta
1.352 Suun terveydenhuollon ohjaus (järjestäjällä, pp Joona Iso-Lotila)
Yhteistyötä, tiedon vaihtoa, sopimista
Henkilökohtaiset tapaamiset, yhteiset tietoalustat
[omavalvonta] Kuntien suun terveydenhuollon omavalvonnan tason kohentuminen ja yhtenäistäminen
Suun terveydenhuolto mukana omavalvontavalmistelussa ja työpajoissa
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava
työmäärä
Kts. excel Suun terveydenhuollon projektin tehtävät ja virstanpylväät
9
6. Riskit
Riskin kuvaus Vaikuttavuus Todennäköisyys Riskiluku yht.
Korjaavat toimenpiteet
Suunnittelu ja yhteistyö järjestäjän ja konsernihallinnon kanssa eriytyy liikaa tai ei toimi.
2 1 2 Hyvä vuoropuhelu ja avoin yhteistyö järjestäjän ja konsernihallinnon
kanssa. Pilotteja ei päästä aloittamaan
1 2 2 Valmistautuminen, simulointi ja tuotteistus mahdollisimman pitkälle ennen pilotteja. Vaihtoehtoisten toimintamallien suunnittelu.
Suunnitteluun ei saada tarpeeksi asiantuntijaosaamista
2 2 4 Varmistetaan kriittisten henkilöiden rekrytointi tarpeeksi ajoissa. Tehdään hyvää yhteistyötä kuntakentän kanssa.
Toimintaa ei saada yhdenmukaistettua ja tehostettua ennen valinnanvapauden alkua. Toiminta ei ole kannattavaa
3 2 6 Hyvä vuoropuhelu ja luottamuksen rakentaminen. Kehittämiseen täytyy osoittaa resursseja. Kehittämisen tiekartta suoran valinnan palveluille.
Epäonnistuminen brändityössä tai brändin epäonnistuminen asiakasviestinnässä. Asiakkaiden menetys
3 2 6 Asian tiedostaminen. Hyvä yhteistyö viestinnän kanssa. Henkilökunnan kouluttaminen.
10
7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät
keskeiset dokumentit
Dokumentin nimi Päiväys: Tekijä(t): Dokumentin osoite
Liitteenä
Palvelukuvaus SUUNTE
14.6.2017 Valmisteluryhmä Sote-liikelaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
kyllä
Hammashoitolat Uusimaa2018
11.2.2019 Liikelaitosvalmistelu Sote-liikelaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Ei
Hyvät käytännöt- siistitty versio (diat 48-51)
22.1.2019 Valmisteluryhmä, liikelaitosvalmistelu
Sote-liikelaitos > Valmisteluryhmät > Hyvät käytännöt > Aikataulutetut koosteet
Ei
Lasten ja nuorten prosessit
2.7.2018 Liikelaitosvalmistelu Sote-liikelaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Ei
Lasten ja nuorten tarkastukset- selvitys 010219
7.2.2019 Liikelaitosvalmistelu Sote-liikelaitos < Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Kyllä
Maakuntavalmistelun seuraavat stepit 030519
Liikelaitosvalmistelu Sote-liikelaitoslaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Ei
Suun terveydenhuollon esiselvitys- raportti 28042017
Valmisteluryhmä Sote-liikelaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Kyllä
Suun terveydenhuolto sote-toimikunta 060519
6.5.2019 Uusimaa2019- valmistelu
Sote-liikalaitos > Projektikohtaiset kansiot > Suun terveydenhuolto
Kyllä
Lomake 1 (7)
Päiväys
Suun terveydenhuollon Valmisteluryhmä / Työryhmän jäsenet:
❖ Joona Iso-Lotila, Vantaa (pj) ❖ Sari Holmberg, Itä-Uusimaa (vpj) ❖ Sebastian Kaste, Espoo (siht) ❖ Seija Hiekkanen, Helsinki ❖ Jari Linden, Länsi-Uusimaa ❖ Marja-Riitta Paasonen, KUUMA ❖ Krista Brander-Aalto, Kerava ❖ Päivi Laakso, Kauniainen ❖ Arja Liinavuori, Kirkkonummi ❖ Risto Kontio, HUS
Työryhmän työskentelyyn osallistuneet myös varajäsenet: ❖ Merja Auero, Helsinki ❖ Helena Salusjärvi-Juopperi, Länsi-Uusimaa
Palvelukuvaus Palvelukuvauksen avulla on tarkoitus selvittää ja jäsentää Uudenmaan tasolla (summatieto) yksittäisen palvelun/palvelukokonaisuuden sisältö ja luoda ymmärrystä siitä, miltä Uudenmaan maakunnan alueella toimiva ko. palvelukokonaisuus tällä hetkellä näyttäytyy. Ymmärryksen pohjalta pystytään luomaan kokonaiskuvaa ja näkemystä tulevaisuuteen, ts. miltä palveluiden tulee näyttää ja minkälaisia palvelukokonaisuuksia tulee muodostaa vuoden 2019 jälkeen. Tällä lomakkeella kerättyä laadullista dataa hyödynnetään mm. maakuntastrategian ja sen sisältämän palvelustrategian valmisteluprosessissa. Kuvauksen tulee kattaa kaikkien tehtäviä luovuttavien organisaatioiden (kuntien) palvelut. Niissä palveluissa/lomakkeen osissa, joissa tämä ei ole mahdollista, laaditaan erilliset kuvaukset. Valmisteluryhmän puheenjohtaja linjaa tarvittaessa käsiteltävää palvelu-/tehtävävalikoimaa muutosjohtajaa konsultoiden.
Palvelu- kokonaisuuden
nimi:
Suun terveydenhuolto
Palvelun sisältö • Uudenmaan suun terveydenhuollon palvelut on tarkoitettu kaikille Uudenmaan asukkaille ja maan laajuisesta näkökulmasta koko väestölle. Palvelu sisältää suun sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä terveyden edistämisen.
• Uudenmaan kuntien suun terveydenhuollossa oli asiakkaita yhteensä 550 887 ja käyntejä 1 469 673 kpl. Peittävyys on noin 1/3 koko väestöstä. Vuonna 2016 peittävyys koko alueen väestöstä oli noin 1/3 ja alle 18-vuotiaista noin 2/3 (80–90 % ns. neuvola-asetuksen mukaisista ikäluokista).
2 (7)
• Suun terveydenhuollon palveluja kehitetään jatkuvasti asiakaslähtöisyys, laatu ja vaikuttavuus, tuottavuus sekä henkilöstön työhyvinvointi huomioiden. Tavoitteena ovat asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen perustuvat korkeatasoiset yhdenvertaiset palvelut.
Palvelujen käyttäjät,
käyttäjäryhmät
• Suun terveydenhuollon asiakkaat voidaan jakaa eri segmentteihin esimerkiksi
palvelujen tarpeen ja arjessa pärjäämisen perusteella (kuva 1). Useimmiten henkilöillä, joilla on suuri suun terveydenhuollon palvelujen tarve, on myös suuri muiden sote-palvelujen tarve. Erityisesti nämä henkilöt hyötyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisesta osaamisesta ja yhteistyöstä. Jokainen asiakas tulee kohdata yksilönä ja suunnitella palvelut yhdessä hänen kanssaan juuri hänen tarpeitaan vastaamaan.
• Suun terveydenhuollon asiakkuuksien kestot vaihtelevat lyhyistä yksittäisistä käynneistä vuosia kestäviin hoitoihin. Esimerkkeinä lyhyistä asiakkuuksista ovat yksittäiset päivystyskäynnit ja pitkistä puolestaan vuosia kestävät kroonisten iensairauksien hoidot sekä oikomishoito. Lähtökohtana on elinikäinen suun terveydenhuollon asiakkuus, jossa painottuvat terveyden edistäminen ja hyvän elämänlaadun ylläpitäminen.
• Suusairauksien erikoissairaanhoidolle on ominaista lyhytkestoinen potilaan tutkimus- ja hoitojakso sekä päivystyksellisten hoitojaksojen suuri osuus. Erikoissairaanhoito tarvitsee toimiakseen tehokkaasti suunnitellut ja toteutetut hoitoketjut.
Palvelujen käyttäjien
määräytyminen
• Suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjien määräytyminen ja oikeus käyttää palveluita perustuvat lainsäädäntöön (perustuslaki 19 §, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 § ja terveydenhuoltolaki 10 §). Hoitoon pääsyn valvonnasta vastaa aluehallintovirasto. Asiakkaalle annettavan hoidon tulee aina olla lääketieteellisesti perusteltua.
Palvelutarpeen
selvittäminen
• Kysynnän seuranta, asiakasvirrat. Laatu- ja vaikuttavuusmittarit. Resurssien hallinta
Vaikuttavuus • Palvelujen tarkoituksena on tarjota vaikuttavaa suun sairauksien ja vammojen
ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Vaikuttavalla hoidolla turvataan asiakkaalle terve ja toiminnallisesti ja anatomisesti normaali suu sekä valmiudet huolehtia omasta suun terveydestä läpi elämän. Tarveperustaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn tulee olla kustannustehokasta ja niiden vaikutusten tulee näkyä jo lyhyelläkin ajanjaksolla kustannusten alenemana ja hoidon tarpeen vähenemisenä.
• Suun terveydellä on vahva näyttöön perustuva yhteys asiakkaan muuhun terveyteen (J Dent. 2013 Jul;41(7):581-9. Association between perceived oral and general health. Reissmann DR1, John MT, Schierz O, Kriston L, Hinz A.). Se antaa vahvoja signaaleja asiakkaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista ja mahdollistaa asiakkaan ohjaamisen myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin.
• Asiakkaan suun terveys korreloi vahvasti yksilön pärjäämisen kanssa. Huonosti hoidettu suu aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytymistä, vaikeuttaa parisuhteen muodostusta ja työllistymistä. Suun terveydessä tapahtuvat muutokset korreloivat vahvasti erityisesti itsetunnossa ja -kunnioituksessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Itsetunnossa ja -kunnioituksessa tapahtuneet muutokset ovat vahvassa korrelaatioyhteydessä ulkonäön lisäksi erityisesti henkiseen terveyteen (Alanen Olli, Kainulainen Sakari, Saari Juho: Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset, Helsingin Diakonissalaitos 1/2014).
• Ikäihmisten osalta hoitamaton suu ja vajaahampaisuus korreloivat aliravitsemuksen
kanssa. Riitta Saarelan väitöskirjassa Oral and nutritional problems among residents in assisted living facilities, todetaan mm. seuraavaa: Palveluasumisen asukkaiden suun puhdistus ei ollut riittävällä tasolla ja vähäinen hampaiden harjaus/proteesien ja suun puhdistus oli yhteydessä avun tarpeeseen,
3 (7)
alentuneeseen kognitioon ja muihin suun ongelmiin (purentaongelmat, nielemisvaikeudet, kuiva suu) sekä vajaaravitsemukseen.
• Lasten ja nuorten huono suun terveys voi antaa viitteitä siitä, että varhainen puuttuminen koko perheen tilanteeseen on tarpeen sote-sektorin ammattilaisten yhteistyönä. Käynti suun terveydenhuollon palveluissa on usein ensimmäinen kontaktipiste, jossa yksilön ja/tai perheen koko elämää koskevat ongelmat tulevat esille.
• Suun terveydenhuollossa perusterveydenhuollon toimijat ehkäisevät asiakkaiden erikoissairaanhoidon tarvetta. Hoitopolut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä pyritään saamaan mahdollisimman sujuviksi.
Sidosryhmät ja kumppanuudet
• Suun terveydenhuollolla on runsaasti sidosryhmiä ja kumppanuuksia eri sektoreilta.
Vahvin kumppanuus ja ydinpinta on lääketieteen perusterveydenhuollon, kaikkien erikoisalojen ja erikoissairaanhoidon välillä. Muita tärkeitä kumppaneita ja rajapintoja ovat sosiaalihuolto, kotisairaanhoito, lastensuojelu sekä vanhus- ja vammaispalvelut.
• Varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa tehdään merkittävää ehkäisevää yhteistyötä. Esimerkkinä tästä ovat terveydenedistämiskampanjat ja projektit, kuten monialaiset neuvolaikäisten tarkastukset, joissa ovat mukana lastentarhanopettaja, suun terveydenhuollon ammattilainen sekä terveydenhoitaja.
• Sidosryhmätoiminnaksi voidaan katsoa myös yhteistyö asiakkaan omaisten kanssa.
• Koulutusyhteistyötä tehdään koko Uudenmaan alueella Helsingin yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun, Arcadan ja Stadian kanssa.
• Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi ammattiliittojen (Suomen Hammaslääkäriliitto, Suun terveydenhuollon ammattiliitto, jne) sekä potilasjärjestöjen (esim. Sydänliitto) kanssa. Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tehdään sekä perusterveydenhuollon että erikoisairaanhoidon osalta.
• Uudellamaalla ollaan mukana Apotti- ja UNA-hankkeissa, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on mm. toiminnan ja palveluiden kehittäminen yhteisten tietojärjestelmärajapintojen avulla.
Palvelulupaus
• Asiakaslähtöinen, laadukas, tehokas ja vaikuttava suun terveydenhoito.
Henkilöstö • Uudenmaan julkisen perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon
henkilöstöresurssit on kuvattu alla taulukossa. Välinehuolto on suurimmassa osassa kuntia ulkoistettu. Niiden kuntien osalta, joissa välinehuolto on osa omaa toimintaa, voidaan arvioida suun terveydenhuollon muodostavan 80 % koko perusterveydenhuollon välinehuoltotarpeesta. Referenssinä koko välinehuollon henkilöstötarpeeseen voidaan esimerkinomaisesti käyttää Vantaan suun terveydenhuoltoa, jossa toimii 13 välinehuoltajaa resursoituna pelkästään suun terveydenhuollon käyttöön. Karkealla laskennalla tämä tarkoittaa koko Uudenmaan alueella väestöön suhteutettuna noin sataa välinehuoltajaa. Toisena tekijänä tulee huomioida hammaslääketieteen ja hoitotyön opiskelijat. Heillä on usein lyhyitä määräaikaisia työsuhteita, jotka eivät tule täysipainoisesti esiin tiedonkeruusta.
• Vakanssipohjia alueella on yhteensä 1805.
4 (7)
Resurssit
• Taloudelliset resurssit perustuvat 2016 tilinpäätöksen tietoihin. • Palvelun tuotannon toteutuneet kustannukset koko tuotannon osalta: 169 473 914
€ • 103,29 €/ASUKAS • 307,64 €/ASIAKAS • 115€ / käynti • Asiakasmaksutulot: 43 744 951 € • Ulkoistetun- ja ostopalvelutoiminnan osuus koko toiminnasta (€): 12,4 %
(20 934 879 €)
Hyvät käytännöt,
kehittämis-hankkeet
• Useassa Uudenmaan kunnassa suun terveydenhuollossa on vakiintuneita, hyväksi havaittuja asiakaslähtöisyyttä ja toimintaa tehostavia käytäntöjä sekä kokeiluja. Monessa kunnassa on käytössä monihuonemalli, jossa hyödynnetään jokaista suun terveydenhuollon ammattilaista mahdollisimman tehokkaasti. Hyviin käytäntöihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät oleellisena osana myös hoitotapojen ja välineistön standardointi sekä kerralla kuntoon -ajattelumalli. Tärkeä kehittämishanke on sujuvien ja tehokkaiden hoitopolkujen ja hoitomoduulien luominen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.
• Useassa kunnassa on käytössä mobiiliyksiköitä, joilla tuodaan palvelut asiakkaiden lähelle kouluihin, laitoksiin tai jopa asiakkaiden kotiin. Niitä hyödynnetään erityisesti lasten ja vanhusväestön suun terveyden hoidon tarpeen arvioissa, tutkimuksissa ja hoidoissa.
• Kiireettömän hoidon aukioloaikoja on pidennetty perinteisen virka-ajan ulkopuolelle saavutettavuuden ja asiakaspalvelun turvaamiseksi. Jo yli viiden vuoden ajan on kuntien yhteystyönä järjestetty virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys.
• Potilaiden segmentoimiseksi kolmeen vaikeusasteeseen on rakennettu sähköinen työkalu, jonka avulla pystytään ohjaamaan potilas eri hoitopoluille. Toimintamallilla saadaan kohdennettua resurssit tehokkaammin. Segmentointi perustuu asiakkaan aikaisempaan hoitohistoriaan.
• Digitalisaation osalta asiakkaan näkökulmasta ollaan osin otettu ja ollaan ottamassa käyttöön etävastaanotto- ja neuvontapalvelut, sähköinen ajanvaraus,
5 (7)
sähköiset esitietolomakkeet, sähköinen hoidontarpeen arviointi, sähköinen laskutus- ja tiedusteluasiointi ja sähköisen lähetteen käyttöönotto. Sisäisesti toiminnassa on käytössä erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä ja tiedonhakuportaaleita sekä yksilökohtaisia seurantaraportteja.
• Paikkaushoidossa on käytössä CAD/CAM ja 3d tulostusmenetelmiin perustuvia menetelmiä, jotka mahdollistavat kestävämmät hoitoratkaisut.
Palvelujen
yhdyspinnat ja yhteistyö
muiden palveuiden
kanssa
• Toimivat yhdyspinnat ja yhteistyö suun terveydenhuollon ja koko muun SOTE-sektorin kanssa on edellytys asiakkaan kokonaispalveluun. Suun terveys on merkittävä kokonaisuus asiakkaan sosiaalista- ja terveydellistä pääomaa.
• Synergia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja suun terveydenhuollon välillä on merkittävä. Lapsen kehittymisen ja kasvun aikana yhteistyössä tehtävä terveyden edistäminen ja onnistunut ennaltaehkäisevä työ heijastuvat pitkälle aikuisuuteen.
Palvelun laatu • Palvelun laatu perustuu lääketieteellisesti perusteltuun vaikuttavaan hoitoon ja
hyviin hoitokäytänteisiin. Tämä turvataan kattavalla peruskoulutuksella, jatko- ja täydennyskoulutuksella ja valvonnalla. Palvelun laatua seurataan vaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyysmittareilla. Uudellamaalla on kehitetty suun terveydenhuollon laaturekisteriä.
• Esimerkkejä palvelun laadun mittaamisesta: - Hammastäytteiden elinikä-mittarit tekijä- ja yksikkökohtaisesti - Juurihoidettujen hampaiden elinikä-mittarit tekijä- ja yksikkökohtaisesti - Sairastavuusindeksit, kuten DMF-kertymä ja CPI - Asiakastyytyväisyys - Potilasturvallisuutta lisäävä työkalu (HaiPro)
Toiminnalliset ja taloudelliset
mittarit
❑ peruuttamattomat poisjäännit ❑ käyntitilastot ikäryhmittäin ❑ asiakkaat ikäryhmittäin ❑ päivystyskäynnit virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella ❑ kysynnän mittaaminen yhteydenottojen kautta ❑ hoitojakson/kokonaisuuden pituus sekä käynteinä että aikana ❑ tarkastusvälit ❑ yhdellä käynnillä valmiiksi hoidettujen asiakkaiden osuus ❑ SUHAT indikaattorit (THL:n koordinoima valtakunnallinen hanke) ❑ hoidon saatavuus esimerkiksi T3 (kolmas vapaa aika) ja mahdollinen jonotilanne ❑ käyttösuunnitelmaseuranta, talousarvio, tilinpäätöstiedot ❑ €/asukas ja €/asiakas ❑ €/ erikoisala esimerkiksi parodontologia ❑ kustannukset/suorittaja ❑ tuotteistusmittarit ❑ tuottavuusluvut ❑ resurssien käyttöaste, henkilöstö ja hoitoyksikkötasolla ❑ toimenpidejakauma; kirurgia, protetiikka, kariologia, endodontia jne. ❑ erikoissairaanhoidon lähetteet ❑ tietoturvaseuranta ❑ koulutusseuranta ja säteilyturva ❑ sairauspoissaolot ❑ työtyytyväisyys
Osallisuus ja
vaikuttaminen
• Pääsääntöiset asiakkaan vaikuttamiskanavat ovat palautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Käytössä on erilaisia sähköisiä asiakaspalautejärjestelmiä, HappyOrNot – palautteet ja THL:n asiakastyytyväisyystutkimukset.
• Asiakkaille järjestetään asiakasiltoja, joissa voidaan vapaasti tuoda toiveita ja puutteita esiin toiminnassa.
• Myös poliittisen päätöksenteon kautta toteutetaan ohjausta ja kehittämistä.
6 (7)
• Sosiaalisen median ja kohdennettujen kyselyiden kautta voidaan tiedustella kehittämistarpeita.
Kielelliset
oikeudet
• Kaksikielisissä kunnissa palvelut on turvattu molemmilla kotimaisilla kielillä. Muiden kielien osalta ammattikunnassa on useiden eri kielten edustajia mm. arabia, venäjä ja viro. Potilasmateriaaleja on käännetty lähes 20 kielelle. Mikäli asiakkaalle ei voida taata asiakkaan omalla kielellä puhuvaa suun terveyden ammattilaista, turvataan kielelliset oikeudet tulkkipalveluilla.
Muutoksen
mahdollisuudet ja muutos
asiakas-näkökulmasta
• Asiakasnäkökulmasta muutoksella pyritään ensisijaisesti nopeuttamaan
hoitoonpääsyä. Kilpailu asiakkaista tuo joiltain osin palveluja lähemmäksi asiakkaita, jolloin palveluiden saavutettavuus mahdollisesti paranee. Hoidon laadun parantumista voidaan pitää myös mahdollisena, kun asiakas saa saman tuottajan valikoimasta sekä perustason suun hoidon että vaativan tason hoidon. Laatu paranee myös nopeamman hoitoon pääsyn seurauksena, jolloin ongelmat eivät pääse komplisoitumaan ja hoito pystytään antamaan oikea-aikaisesti.
• Jos rahoitus kannustaa tuottajia terveyden edistämiseen, on muutoksella hoidon tarpeeseen merkittäviä vaikutuksia sekä terveyden että kustannusten näkökulmasta. Tämä edellyttää syvällistä paneutumista osaoptimoinnin poissulkevan kannustinjärjestelmän rakentamiseen. Hoidon vaikuttavuuden tulee olla kannustinjärjestelmässä merkittävässä painoarvossa suhteessa mahdolliseen kapitaatioon/toimenpide-kannustimiin. Seurantaan on oltava käytössä toimivat vaikuttavuusmittarit, joilla voidaan luotettavasti mitata laatua ja vaikuttavuutta.
• Muutos kannustaa maakuntaa ja tuottajia keskinäiseen ICT-integraatioon sekä kehittämään omia digitaalisia asiointi- ja etävastaanottopalveluita. Tälle nähdään suun terveydenhuollossa suuri tarve.
• Laadun pitäisi parantua myös nopeamman hoitoon pääsyn seurauksena, ongelmat eivät pääse komplisoitumaan, hoito pystytään antamaan oikea-aikaisesti.
• Muutoksessa tulee huomioida kaikkien asiakkaiden saaminen palveluiden piiriin terveyserojen polarisaation ehkäisemiseksi.
• Uusien toimintamallien ja innovaatioiden kehittäminen on välttämätön osa tulevaisuuden kustannustehokkaiden palveluiden tuottamista. Malli, jossa kaikki tuottajat kilpailevat tasa-arvoisilla säännöillä, johtaa väistämättä toimintojen tehostamismahdollisuuksien tarkasteluun. Tällä on huomattavia positiivisia vaikutuksia hoitoon pääsyyn sekä kustannuksiin.
• Aikataulutus on oleellinen osa muutoksen valmistelua ja täytäntöönpanoa, jotta asiakkaille voidaan turvata terveydenhuoltolain edellyttämät laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. On otettava myös huomioon, että kouluterveydenhuoltoon kiinteänä osana kuuluva suun terveydenhuolto ei kuulune valinnanvapauden piiriin.
• Jokainen asiakas on yksilö: Oikea hoito, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Muutos tulee toteuttaa jokaisessa vaiheessa asiakas edellä.
• Muutoksen valmistelussa tulee hyödyntää asiantuntijoiden apua laajalla spektrillä. Pelkkä sosiaali- ja terveydenhuollon substanssiasiantuntijuus ei riitä.
Muutoksen
uhat • Kilpailu terveydenhuollon markkinoilla ei koskaan pääse normaaliin
kilpailuasetelmaan koska asiakkaan ja asiantuntijan välillä vallitsee tiedon epäsymmetria. Asiakkaille saatetaan luoda hoidontarve, joka ei ole todellinen. Uhkana tässä on kustannusten hallitsematon kasvu.
• Mikäli rahoitus maakunnalta tuottajille tulee lähes täysimääräisesti kapitaatio/toimenpidekannustimilla, johtaa tämä väistämättä tiettyjen toimintojen ja toimenpiteiden priorisointiin sekä joissain tilanteissa myös mahdolliseen alidiagnosointiin ja –hoitoon. Käytännössä tuottaja pystyy ohjaamaan toimintaa henkilöstön palkkausjärjestelmän kautta haluttuun lopputulokseen. Tämä saattaa johtaa suun terveydenhuollon eriarvoistumiseen subventoitujen palveluiden ja puhtaasti yksityisten palveluiden käyttäjien välillä. Huomioitavaa on, että Uudenmaan alueella yksityisiä tuottajia on merkittävästi enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.
7 (7)
• Kulkuyhteydet Uudellamaalla eivät kehyskunnissa ole yhtä kattavat kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä voi johtaa palveluiden tarjonnan laajentumiseen ainoastaan suurissa kasvukeskittymissä. Osaavan henkilökunnan riittävyys tulee olemaan haasteellista.
• Riittävä suun terveydenhuollon asiantuntemus sekä toimintojen muutos-, hallinto- että valvontaorganisaatioissa tulee turvata. Tämän lisäksi on välttämätöntä varmistaa asiantuntemus uudessa toimintaympäristössä, jossa ovat mukana yksityiset toimijat ja kolmas sektori. Näitä ovat mm. liiketoiminta, henkilöstöhallinto, markkinointi, viestintä, yrityslainsäädäntö ja palvelumuotoilu.
• Pilotoimaton toiminnan aloittaminen ilman yhteinäisiä laatu- ja vaikuttavuusmittareita voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei tiedä, miten arvioida palvelun tuottajia valintansa perustaksi. Toiminnan näkökulmasta jokainen yksityiskohta toiminnan siirtämisestä markkinaehtoiseen tuotantoon tulee selvittää huolellisesti. Tärkeintä uhkakuvien realisoitumisen välttämiseksi on huolellinen valmistelu ja riskien analysoiminen.
Muut toiminta-
ympäristön muutokset
• Asiakkaiden tietoisuus omasta terveydentilasta ja mahdollisuudet hankkia tietoa
lisääntyvät koko ajan. Lääketieteellinen tekniikka, robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät asiakkaiden mahdollisuuksia oman terveyden hoitamiseen, ennaltaehkäisyyn sekä asiointiin. Pääasiassa tällä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia, mutta kääntäen siitä voi seurata myös haasteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Asiakas saattaa itse tehdä diagnoosin ja mikäli saatu hoito ei vastaa asiakkaan näkemystä tarpeellisesta hoidosta, on asiakas tyytymätön ja hakee palvelun sieltä, missä palvelu tuotetaan puhtaasti asiakkaan asiantuntemuksen varassa.
• Ikääntyneen väestön määrän kasvu ja työikäisen väestön suhteellinen väheneminen aiheuttavat laajemmassa mittakaavassa kustannuspaineita. Nykyisten hoitojen kehityksen ja hoitolinjojen muuttumisen myötä hampaallisten ikäihmisten määrä on kasvanut merkittävästi. Aiemmin suurin osa vanhusväestöstä oli hampaattomia. Tämä lisää hoidon tarvetta.
• Ikääntymisen myötä myös monisairaiden ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden lukumäärä kasvaa, mikä lisää tarvetta yhteistyöhön muiden lääketieteen osa-alueiden kanssa kuten yleisanestesiassa tai syvässä sedaatiossa tehtäviin toimenpiteisiin.
• Syrjäytyminen on Suomessa lisääntynyt, minkä voidaan katsoa osin muodostuvan yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Nyt tehtävän muutoksen tulee keskittyä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.
• Maahanmuutto, maastamuutto ja maassamuutto tuovat omat haasteensa tiedon siirron näkökulmasta. Ne tuovat myös uudenlaisia tarpeita erilaisten kulttuuristen ja kielellisten haasteiden näkökulmasta.
• Ympäristömuutokset esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja aavikoituminen heijastuvat globaalisti joka sektorille, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi maahanmuutto kriisialueilta, epävarmuus, elintason erot ja globaali talous heijastelevat ympäristömuutoksia.
Lasten ja nuorten tarkastukset suun terveydenhuollossa jatkotyöskentely
HUS-alueen suun terveydenhuollon johtajaverkosto
1.2.2019 Biomedicum
Projektipäälliköt: Sebastian Kaste ja Jari Linden
Yhteisen aikamme tarkoitus
1. Jatkotyöstää lasten tarkastusten mallia ja valita mallista alaprojektit, joita lähdetään viemään eteenpäin maakunnallisesti
2. Käsitellä geneerinen malli toimintatapojen yhtenäistämiselle
Tausta lasten ja nuorten suun terveydenhuollon tarkastuksia Uudellamaalla prosessin muutokselle
• Kysely kuntien suun terveydenhuollon johtajille lähettämällä valmis vastauspohja sähköpostitse toukokuussa 2018
• Kyselyn perusteella yhtenäisen mallin esittäminen 30.11.2018 kokouksessa ja pohjaesityksen prosessointi työpajassa
• Työpajan tuotoksen jatkokäsittely Uudenmaan suun terveydenhuollon valmisteluryhmässä 13.12.2018
• Tästä jatkokäsittelystä jatketaan tänään
Kyselyn johtopäätökset:
• Useita vastaanottotapoja käytössä Uudenmaan alueella. Suurta vaihtuvuutta siinä kuinka usein ja mikä ammattiryhmä tekee tarkastuksen
• Lasten kutsujen teon keskittäminen
• Pop up ja yhteiskirja/monihuonemalli – erinomainen käytäntö paikallisesti
• Selkeä yhteinen toimintamalli tarvitaan, kuinka toimitaan lapsen tai nuoren jäädessä pois vastaanotolta
• Paljon mahdollisuuksia kehittää ja samalla parantaa muidenkin ikäluokkien hoitoon pääsyä
1 vuotta
3 vuotta
5 vuotta
7 vuotta (1.lk)
9 vuotta (3. lk)
11 vuotta (5. lk)
14 vuotta (8. lk)
17 vuotta
Uudenmaan kuntien yhteinen käytäntö lasten suun terveydenhuollon tarkastuksista, kyselyn pohjalta keskustelun pohjaksi 30.11.2018
kokoukseen
Hammaslääkäri Suuhygienisti Hammashoitaja
HUOM! Tämä
oli pohja
keskustelulle, ei
ole sovittu malli.
Riskilapsille
välitarkastukset
lisäksi.
Työpajan kommentteja työstettiin eteenpäin valmisteluryhmässä joulukuussa 1/2• Suuhygienisteille lisää koulutusta
• Kohdennetaanko kaikille?• Hoitolassa hands on, alueittain, koko Uusimaa, Skypen käyttö?• Kuka kouluttaa (AMK, yliopisto), kuka maksaa koulutuksen (kunnat suhteessa osallistujiin)• Kuntakohtainen shg koulutustarve• Osaamisen vakiointi (esim. havainnointi karies, iensairaudet, purenta, pysäytyshoito)• Alkukartoitus (BW:t, ICDAS, karieksen havaitsemisen osaamistaso) koulutuksen
suunnitteluun, Päivi Siukosaari
• Lisäkoulutus hammashoitajille (1,3 ja 5-vuotiaat)
• Lisäkoulutus terveydenhoitajille (Lohjan hyvät kokemukset)
• Liittyminen YAHH -prosessiin
• 17-vuotiaat porrasteisesti mukaan (vuonna 2017 17427 kpl)
• 1,5v ryhmätarkastus neuvolassa
• Osaamisen kalibrointi
Työpajan kommentteja työstettiin eteenpäin valmisteluryhmässä joulukuussa 2/2• (Riskiryhmäläisten) aktiivinen karieksen pysäytyshoito
• Prosessin teko koko Uudellemaalle Käypä hoito –suosituksen mukaan
• Karieksen hallinta KH, Hannu Hausen?, Päivi Siukosaari?, Hanna-Mari Kommonen?
• Pop up –malli, liikkuvat• Pääasiallinen taajamien ulkopuolella, tukitoimenpide hoitoon tulemattomille?
• Kutsujen ajon keskittäminen
• Toimintamallin rakentaminen hoidosta pois jäämiselle• Huomioidaan vanhempien voimavarat ja perheen tuen tarve
• Keskustele: pop up tukitoimenpiteenä
• Tilatarpeet, paikalliset esteet
Alustukset jatkokeskustelua varten
ICDAS (International Caries Detectionand Assessment System)
ICDAS
ICDAS-kouluttautuminen
• Tiedoksenne sekä jaettavaksenne, että International Caries Classification and Management System (ICCMS) -järjestö tarjoaa verkkosivuillaan ilmaisen englanninkielisen kariesdiagnostiikan verkkokurssin. Järjestön takana on nimekäs kansainvälinen kariologien joukko ja verkkomateriaali sisältää erittäin kattavan ohjeistuksen eritasoisten kariesvaurioiden hallintaan moduuleissa: "ICCMS(TM) Core Training: Element 2" sekä "3 and 4". Verkkomateriaaliin pääseminen edellyttää käyttäjätunnuksen luomista sivulle, linkki verkkomateriaaliin: https://www.iccms-web.com/content/resources/elearning
• Järjestön ICDAS -kariesdiagnostiikkajärjestelmä on ollut Tampereen YTHS:lläkäytössä vuodesta 2010 lähtien ja on myös mukana THL:n Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjen toiminnalliset määritykset -dokumentaatiossa uutena rakenteellisena indeksitietona. Lisätietoja ICCMS -järjestelmästä: https://www.iccms-web.com/uploads/asset/592845add7ac8756944059.pdf
Pysäytyshoito 1, karieksen hallinta käypä hoito
• Jos aktiivisia kariesvaurioita havaitaan, niiden syntyyn johtaneet syytekijät on selvitettävä ja vaurioiden eteneminen pysäytettävä. Potilasta tuetaan myös elintapojen kohentamisessa.
• harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä (ja tarvittaessa hammasvälien puhdistaminen erikseen) siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vauriokohtien pysymiseen puhtaina
• aterioiden säännöllisyys ja veden käyttäminen janojuomana• ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5
g/päivä)• hammastahnan lisäksi mahdollisesti myös muiden fluorivalmisteiden käyttö
omahoitona.
• Huoltajien pitää valvoa yläkouluikään asti, että heidän lastensa hampaat tulevat riittävän puhtaiksi.
Pysäytyshoito 2, karieksen hallinta käypä hoito
• Varmistetaan, että potilaan hampaiden harjaus on säännöllistä ja tehokasta, ja ruokatottumukset kunnossa.
• Potilaalle tai hänen huoltajalleen kerrotaan biofilmin haitallisista vaikutuksista ja näytetään etenevät kariesvauriot ja vaikeasti puhdistettavat hampaiden pinnat, joissa on jäännösplakkia.
• Ongelmakohtien puhdistaminen harjoitellaan kädestä pitäen
• Potilaan on helpompi toteuttaa hyvää suuhygieniaa, kun hampaisto perusteellisesti puhdistettu.
• Tarvittaessa voidaan käyttää plakkivärjäystä. • jäännösplakki poistetaan hoitokäynneillä ja vauriokohdat käsitellään fluorilakalla.
• purupintojen uurteissa esiintyvät aktiiviset etenevät kariesvauriot voidaan pysäyttää pinnoittamalla. 2v puhkeamisesta ja harkiten
• Elintapamuutoksiin motivoiva haastattelu
Pysäytyshoito 3, karieksen hallinta käypä hoito
• Suunterveyden ammattihenkilön tekemien toimenpiteiden teho on kuitenkin lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä kariesvaurioiden pysäyttäminen onnistuu ainoastaan yhteistyössä potilaan kanssa.
Riskipotilaat 1, Karieksen hallinta käypähoito
Riskipotilaat 2, Karieksen hallinta käypähoito
Alle 18-vuotiaiden tarkastus- ja hoitoprosessi
Asiakaslista väestörekisteristä, Primuksesta tai potilastietojärjestelmästä• Yhtenäiset ikäluokat
• Riskipotilaat
Keskitetty kutsut• Kirjojen luonti
• Aikojen varaaminen vai asiakkaat varaavat itse netin kautta kehotteen saatuaan ?
Tarkastus ja hoito• Monihuonemalli
• Liikkuv a y ksikkö
• Hoitoloissa, neuv oloissa, kouluissa
• Vanhemmat mukana
• Riskipotilaiden määrity s
• Py säy tyshoito
• Eri ammattiry hmien osaaminen
Ei tulleet• 25% ei tule (Espoo)
• Seuranta toteutumisesta keskitety sti
• Uusinta kutsu/kehote (2. kutsu)
Ei tulleet 2. kutsun jälkeen• n. 10 %
alkuperäisestä populaatiosta
• Aloitetaan selv ity s ja listojen siiv ous
• Puhelinkontakti
Jos ei sittenkään tule hoitoon, LS-
ilmoitus
Jatko• Potilaan tuen arv iointi
kev y t/raskas
• Yleisanestesia hh• LAPE ja kotikäy nnit
• maahanmuuttajat
YAHH prosessi liitetään tähän
Onko jokainen YAHH lähete indikaatio LS-
ilmoitus tai tuen tarpeen arviointi
Terveystarkastukset
• Yhtenäiset ikäluokat
• Hammaslääkärin tutkimus vain 8-luokalla
• SHG ja HH tarkastusten osaaminen
• Miten todennetaan
• Koulutus yhteinen/kohdennettu
Kutsujen keskittäminen
• Oppilaslista keskitetysti koulujen tietokannasta tai väestörekisterikeskuksesta
• Kutsut keskitetysti yhdestä pisteestä – kuka tekee
• Resursointi
• Ensisijaisesti vanhemmat mukana
• Jos ei tule, kuinka monta kertaa kutsutaan, milloin huoli-ilmoitus tai lastensuojeluilmoitus
Kehitettävän alaprosessin valinta
Mistä jatketaan seuraavaksi kehittämistä?
1. Suuhygienistien osaamisen varmistaminen ja tarvittaessa kohottaminen
2. Karieksen hallinta prosessi (pysäytyshoito)
3. Toimintamallin rakentaminen hoidosta pois jääneille
4. Ienkudossairauksien prosessi
5. Monihuonemallit ja pop up
6. Kutsujen ajon keskittäminen
Jokaisella on kaksi ääntä. Priorisoi mistä alaprojektista tulisi lähteä liikkeelle.
Keskustelua
• TE-hoitajien käyttö, nimitys terveyden edistäjä –hammashoitaja katsottiin hyvänä
• SHG purennan tarkastaminen, antaako koulutus tarpeeksi tietoa
• Oikomisen putken rakennus
• Vantaalla skannataan kouluilla purenta, jolloin konsultaatio helpompaa, eikä asiakkaan tarvitse liikkua erilliselle vastaanottokäynnille
• Hyvä käytäntö: Porvoon itsehoitokortti, hammaskaaret, johon merkitty asiakkaan omahoitoa vaativat hampaat/välit/pinnat -> tärkeä asiakkaan motivointiin ja hoitoon sitouttamiseen, sekä karieksen pysäytyshoitoon. Pyydetty Sarilta Porvoon itsehoitokortti.
• Pidä motivoiva keskustelu mukana
• Mieluummin suoraan varattu aika ilman vanhempaa, vanhemman kanssa nettiajanvaraus, jotta vanhemmat paremmin paikalla. Havaittiin, että näin saadaan parempi kattavuus. Suurta vaihtelua kuntien välillä, kuinka moni jättää tulematta 1. kutsun/kehotteen jälkeen (esim. Kirkkonummi 5% ja Espoo 25%, Kirkkonummella annetaan aika, Espoossa kehote varata aika) -> tätä tulisi testata Espoossa, muuttaako poisjäävien määrää eli vaikuttaako suora ajan antaminen paikalle tuloon. Koulut toisten kuntien alueella voivat selittää pk-seudun korkeita lukuja.
• Olisi hyvä selvittää eri kuntien 1. kutsun/kehotteen toimiminen ja mikä tekijä selittää tuleeko lapsi vai ei
• Poista primuslista vai onko ylireagointi GDPR -> selvitettävä! Lista tulee olla salattu ja listauksesta on tehtävä rekisteriseloste
• Vakioidut ajanvarauskirjat/ajat elintärkeitä keskitettyjen kutsujen onnistumiselle
Keskustelu valituista alaprosesseista
1. Karieksen hallinta prosessi (pysäytyshoito) 10
2. Suuhygienistien ja TE-hoitajien osaamisen varmistaminen ja tarvittaessa kohottaminen 8
3. Toimintamallin rakentaminen hoidosta pois jääneille 5
4. Ienkudossairauksien prosessi 4
5. Monihuonemallit ja pop up 4
6. Kutsujen ajon keskittäminen 1
Karieksen hallinta prosessi (pysäytyshoito) 10 ääntä, kommentteja
• Miten koulutetaan, pelkkä luennointi ei riitä
• Hands on
• Kasvatustieteilijät
• Palkkausjärjestelmän muuttaminen
• Helsingin toimintamalli 0-6 –vuotiaat (kysytty Sinikalta yhteyshenkilö)
• Tuija Palin-Palokas Kouvolassa
• Hannu Hausen (kontaktoitu), Marina M-G Turusta (Marina kontaktoitu), Maarit Natunen (kontaktoitu), Sakari Kärkkäinen (Oulu, kontaktoitu), Katja Lepistö (Satakunta, kontaktoitu)
• Nykytilanteen kuvausta
• Omahoitoon panostaminen, motivoiva keskustelu
• Miten seurataan vakioidun toimintamallin käyttöä
• Suun terveydenhuollon hoitotyön johtajaverkosto perustaminen (Hki vetämään?)
To do - lista
1. Lista väestörekisteristä, Primuksesta tai potilastietojärjestelmästä – miten omassa kunnassa?
2. Keskitetyt kutsut, miten toteutetaan?
3. Eri ammattiryhmien osaaminen, onko puutteita, osaamistesti?
4. Kuinka paljon poisjääntejä?
5. Tehdäänkö lastensuojeluilmoituksia?
Toimintatapojen yhtenäistäminenGeneerinen malli
Miten yhdenmukaistettavan käytännön jalkauttaminen ennen vuotta 2021
• Yhteinen forum ja tarvittaessa sen kokoaminen
• Uusimaa2019 hanke: etsii käsiteltävät mallit
• Valmisteluryhmä priorisoi ja valitsee käsiteltävät
• Nykytilanteen kartoitus tärkeä: kyselyt, haastattelut
• Yhteenveto, analysointi, tarkennukset, valmiin ehdotuksen rakentaminen
• Sähköisellä systeemillä ideointi kerääminen, yksin ensin, jako ryhmiin nopeammin, ryhmä esittelee tuotoksen, kommentit kerätään
• Palautteen ja käsittelyn perusteella valmisteluryhmä tekee yksityiskohtaisen prosessikuvauksen ja vakioidun toimintaohjeen luominen
• Viedä maakunnan Project On Line –järjestelmään (POL)
Prosessikaavio
Yhdenmukaistettavien käytäntöjen esivalinta
• Liikelaitosvalmistelun henkilöt
• Hyvät käytännöt esivalmistelu
• TKI (kehittämisen tiekartta)
Käytäntöjen priorisointi ja käsiteltävien valinta
• Valmisteluryhmä
Kuntien asiantuntijafoorumin
kokoaminen
• Valmisteluryhmä kokoaa sopivan ryhmän
Tiedon kerääminen kunnista
• Liikelaitosvalmistelu
Tulosten analysointi ja valmiin ehdotuksen
teko
• Liikelaitosvalmistelu
Ehdotuksen käsittely (ideointi,
jatkoanalysointi)
• Asiantuntijafoorumi
Vakioidun toimintaohjeen
täsmentäminen ja kirjoittaminen
• Valmisteluryhmä ja liikelaitosvalmistelun henkilöt
Jalkauttaminen
• Kuntien operatiivisten yksiköiden johto
Prosessin arviointi
• Liikelaitosvalmistelun henkilöt
www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019
#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun
Suun terveydenhuollon
esiselvitys - Raportti
28.4.2017
Työryhmä
❖ Joona Iso-Lotila, Vantaa (pj)❖ Sari Holmberg, Itä-Uusimaa (vpj)
❖ Sebastian Kaste, Espoo (siht)
❖ Seija Hiekkanen, Helsinki
❖ Jari Linden, Länsi-Uusimaa
❖ Marja-Riitta Paasonen, KUUMA❖ Krista Brander-Aalto, Kerava
❖ Päivi Laakso, Kauniainen
❖ Arja Liinavuori, Kirkkonummi
❖ Risto Kontio, HUS
Työryhmän työskentelyyn osallistuneet myös varajäsenet:
❖ Merja Auero, Helsinki
❖ Helena Salusjärvi-Juopperi, Länsi-Uusimaa
Johdanto
• Esiselvitysraportti on laadittu suoraan
Uudenmaanliiton toimittaman kyselypohjan
perusteella.
• Suun terveydenhuollon työryhmä on
kokoustanut neljästi ennen raportin
toimittamisen määräaikaa.
• Selvitysmenetelminä on käytetty mm. webropol-
kyselyä, työpajaistuntoja ja avointa keskustelua.
Sisältö
1 Palvelukuvaus1.1 Palvelun sisältö1.2 Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät1.3 Palvelujen käyttäjien määräytyminen1.4 Vaikuttavuus1.5 Sidosryhmät ja kumppanuudet1.6 Palvelulupaus1.7 Henkilöstö1.8 Resurssit1.9 Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet1.10 Palvelujen yhdyspinnat ja yhteistyö muiden palveluiden kanssa1.11 Palvelun laatu1.12 Toiminnalliset ja taloudelliset mittarit1.13 Osallisuus ja vaikuttaminen1.14 Kielelliset oikeudet1.15 Muutoksen mahdollisuudet ja muutos asiakasnäkökulmasta1.16 Muutoksen uhat1.17 Muutoksen toimintaympäristön muutokset
2 Vaikuttaminen ja osallistaminen2.1 Sidosryhmät2.2 Avain sidosryhmät2.3 Osallisuuden muodot2.4 Osallisuuden työnjako2.5 Osallisuuden ajoitus
1 Palvelukuvaus
1.1 Palvelujen sisältö
• Uudenmaan suun terveydenhuollon palvelut on tarkoitettu kaikille Uudenmaan asukkaille ja maan laajuisesta näkökulmasta koko väestölle. Palvelu sisältää suun sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä terveyden edistämisen.
• Uudenmaan kuntien suun terveydenhuollossa oli asiakkaita yhteensä 550 887 ja käyntejä 1 469 673 kpl. Peittävyys on noin 1/3 koko väestöstä. Vuonna 2016 peittävyys koko alueen väestöstä oli noin 1/3 ja alle 18-vuotiaista noin 2/3 (80–90 % ns. neuvola-asetuksen mukaisista ikäluokista).
• Suun terveydenhuollon palveluja kehitetään jatkuvasti asiakaslähtöisyys, laatu ja vaikuttavuus, tuottavuus sekä henkilöstön työhyvinvointi huomioiden. Tavoitteena ovat asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen perustuvat korkeatasoiset yhdenvertaiset palvelut.
1.2 Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät
• Suun terveydenhuollon asiakkaat voidaan jakaa eri segmentteihin esimerkiksi palvelujen tarpeen ja arjessa pärjäämisen perusteella (kuva 1). Useimmiten henkilöillä, joilla on suuri suun terveydenhuollon palvelujen tarve, on myös suuri muiden sote-palvelujen tarve. Erityisesti nämä henkilöt hyötyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisesta osaamisesta ja yhteistyöstä. Jokainen asiakas tulee kohdata yksilönä ja suunnitella palvelut yhdessä hänen kanssaan juuri hänen tarpeitaan vastaamaan.
• Suun terveydenhuollon asiakkuuksien kestot vaihtelevat lyhyistä yksittäisistä käynneistä vuosia kestäviin hoitoihin. Esimerkkeinä lyhyistä asiakkuuksista ovat yksittäiset päivystyskäynnit ja pitkistä puolestaan vuosia kestävät kroonisten iensairauksien hoidot sekä oikomishoito. Lähtökohtana on elinikäinen suun terveydenhuollon asiakkuus, jossa painottuvat terveyden edistäminen ja hyvän elämänlaadun ylläpitäminen.
• Suusairauksien erikoissairaanhoidolle on ominaista lyhytkestoinen potilaan tutkimus- ja hoitojakso sekä päivystyksellisten hoitojaksojen suuri osuus. Erikoissairaanhoito tarvitsee toimiakseen tehokkaasti suunnitellut ja toteutetut hoitoketjut.
Kuva 1
1.3 Palvelujen käyttäjien määräytyminen
• Suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjien
määräytyminen ja oikeus käyttää palveluita
perustuvat lainsäädäntöön (perustuslaki 19 §,
laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 § ja
terveydenhuoltolaki 10 §). Hoitoon pääsyn
valvonnasta vastaa aluehallintovirasto.
Asiakkaalle annettavan hoidon tulee aina olla
lääketieteellisesti perusteltua.
1.4 Vaikuttavuus
• Palvelujen tarkoituksena on tarjota vaikuttavaa suun sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Vaikuttavalla hoidolla turvataan asiakkaalle terve ja toiminnallisesti ja anatomisesti normaali suu sekä valmiudet huolehtia omasta suun terveydestä läpi elämän. Tarveperustaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn tulee olla kustannustehokasta ja niiden vaikutusten tulee näkyä jo lyhyelläkin ajanjaksolla kustannusten alenemana ja hoidon tarpeen vähenemisenä.
• Suun terveydellä on vahva näyttöön perustuva yhteys asiakkaan muuhun terveyteen (J Dent. 2013 Jul;41(7):581-9. Association between perceived oral and general health. Reissmann DR1, John MT, Schierz O, Kriston L, Hinz A.). Se antaa vahvoja signaaleja asiakkaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista ja mahdollistaa asiakkaan ohjaamisen myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin.
• Asiakkaan suun terveys korreloi vahvasti yksilön pärjäämisen kanssa. Huonosti hoidettu suu aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytymistä, vaikeuttaa parisuhteen muodostusta ja työllistymistä. Suun terveydessä tapahtuvat muutokset korreloivat vahvasti erityisesti itsetunnossa ja -kunnioituksessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Itsetunnossa ja -kunnioituksessa tapahtuneet muutokset ovat vahvassa korrelaatioyhteydessä ulkonäön lisäksi erityisesti henkiseen terveyteen (Alanen Olli, Kainulainen Sakari, Saari Juho: Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset, Helsingin Diakonissalaitos 1/2014).
1.4 Vaikuttavuus
• Ikäihmisten osalta hoitamaton suu ja vajaahampaisuus korreloivat aliravitsemuksen kanssa. Riitta Saarelan väitöskirjassa Oral and nutritional problems among residents in assisted living facilities, todetaan mm. seuraavaa: Palveluasumisen asukkaiden suun puhdistus ei ollut riittävällä tasolla ja vähäinen hampaiden harjaus/proteesien ja suun puhdistus oli yhteydessä avun tarpeeseen, alentuneeseen kognitioon ja muihin suun ongelmiin (purentaongelmat, nielemisvaikeudet, kuiva suu) sekä vajaaravitsemukseen.
• Lasten ja nuorten huono suun terveys voi antaa viitteitä siitä, että varhainen puuttuminen koko perheen tilanteeseen on tarpeen sote-sektorin ammattilaisten yhteistyönä. Käynti suun terveydenhuollon palveluissa on usein ensimmäinen kontaktipiste, jossa yksilön ja/tai perheen koko elämää koskevat ongelmat tulevat esille.
• Suun terveydenhuollossa perusterveydenhuollon toimijat ehkäisevät asiakkaiden erikoissairaanhoidon tarvetta. Hoitopolut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä pyritään saamaan mahdollisimman sujuviksi.
1.5 Sidosryhmät ja kumppanuudet
• Suun terveydenhuollolla on runsaasti sidosryhmiä ja kumppanuuksia eri sektoreilta. Vahvin kumppanuus ja ydinpinta on lääketieteen perusterveydenhuollon, kaikkien erikoisalojen ja erikoissairaanhoidon välillä. Muita tärkeitä kumppaneita ja rajapintoja ovat sosiaalihuolto, kotisairaanhoito, lastensuojelu sekä vanhus- ja vammaispalvelut.
• Varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa tehdään merkittävää ehkäisevää yhteistyötä. Esimerkkinä tästä ovat terveydenedistämiskampanjat ja projektit, kuten monialaiset neuvolaikäisten tarkastukset, joissa ovat mukana lastentarhanopettaja, suun terveydenhuollon ammattilainen sekä terveydenhoitaja.
• Sidosryhmätoiminnaksi voidaan katsoa myös yhteistyö asiakkaan omaisten kanssa.
• Koulutusyhteistyötä tehdään koko Uudenmaan alueella Helsingin yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun, Arcadan ja Stadian kanssa.
• Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi ammattiliittojen (Suomen Hammaslääkäriliitto, Suun terveydenhuollon ammattiliitto, jne) sekä potilasjärjestöjen (esim. Sydänliitto) kanssa. Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tehdään sekä perusterveydenhuollon että erikoisairaanhoidon osalta.
• Uudellamaalla ollaan mukana Apotti- ja UNA-hankkeissa, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on mm. toiminnan ja palveluiden kehittäminen yhteisten tietojärjestelmärajapintojen avulla.
1.6 Palvelulupaus
• Asiakaslähtöinen, laadukas, tehokas ja
vaikuttava suun terveydenhoito.
1.7 Henkilöstö
• Uudenmaan julkisen perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon henkilöstöresurssit on kuvattu taulukossa 1. Välinehuolto on suurimmassa osassa kuntia ulkoistettu. Niiden kuntien osalta, joissa välinehuolto on osa omaa toimintaa, voidaan arvioida suun terveydenhuollon muodostavan 80 % koko perusterveydenhuollon välinehuoltotarpeesta. Referenssinä koko välinehuollon henkilöstötarpeeseen voidaan esimerkinomaisesti käyttää Vantaan suun terveydenhuoltoa, jossa toimii 13 välinehuoltajaa resursoituna pelkästään suun terveydenhuollon käyttöön. Karkealla laskennalla tämä tarkoittaa koko Uudenmaan alueella väestöön suhteutettuna noin sataa välinehuoltajaa. Toisena tekijänä tulee huomioida hammaslääketieteen ja hoitotyön opiskelijat. Heillä on usein lyhyitä määräaikaisia työsuhteita, jotka eivät tule täysipainoisesti esiin tiedonkeruusta.
• Vakanssipohjia alueella on yhteensä 1805.
1.7 HenkilöstöTaulukko 1. Uudenmaan julkisen perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon
henkilöstöresurssit, taulukko (*=ei sisällä esimiehiä):
1.8 Resurssit julkisessa
perusterveydenhuollossa
• Taloudelliset resurssit perustuvat 2016 tilinpäätöksen tietoihin.
• Palvelun tuotannon toteutuneet kustannukset koko tuotannon osalta: 169 473 914 €
• 103,29 €/ASUKAS
• 307,64 €/ASIAKAS
• 115€ / käynti
• Asiakasmaksutulot: 43 744 951 €
• Ulkoistetun- ja ostopalvelutoiminnan osuus koko toiminnasta (€): 12,4 %(20 934 879 €)
1.9 Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet
• Useassa Uudenmaan kunnassa suun terveydenhuollossa on vakiintuneita, hyväksi havaittuja asiakaslähtöisyyttä ja toimintaa tehostavia käytäntöjä sekä kokeiluja. Monessa kunnassa on käytössä monihuonemalli, jossa hyödynnetään jokaista suun terveydenhuollon ammattilaista mahdollisimman tehokkaasti. Hyviin käytäntöihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät oleellisena osana myös hoitotapojen ja välineistön standardointi sekä kerralla kuntoon -ajattelumalli. Tärkeä kehittämishanke on sujuvien ja tehokkaiden hoitopolkujen ja hoitomoduulien luominen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.
• Useassa kunnassa on käytössä mobiiliyksiköitä, joilla tuodaan palvelut asiakkaiden lähelle kouluihin, laitoksiin tai jopa asiakkaiden kotiin. Niitä hyödynnetään erityisesti lasten ja vanhusväestön suun terveyden hoidon tarpeen arvioissa, tutkimuksissa ja hoidoissa.
• Kiireettömän hoidon aukioloaikoja on pidennetty perinteisen virka-ajan ulkopuolelle saavutettavuuden ja asiakaspalvelun turvaamiseksi. Jo yli viiden vuoden ajan on kuntien yhteystyönä järjestetty virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys.
1.9 Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet
• Potilaiden segmentoimiseksi kolmeen vaikeusasteeseen on rakennettu sähköinen työkalu, jonka avulla pystytään ohjaamaan potilas eri hoitopoluille. Toimintamallilla saadaan kohdennettua resurssit tehokkaammin. Segmentointi perustuu asiakkaan aikaisempaan hoitohistoriaan.
• Digitalisaation osalta asiakkaan näkökulmasta ollaan osin otettu ja ollaan ottamassa käyttöön etävastaanotto- ja neuvontapalvelut, sähköinen ajanvaraus, sähköiset esitietolomakkeet, sähköinen hoidontarpeen arviointi, sähköinen laskutus- ja tiedusteluasiointi ja sähköisen lähetteen käyttöönotto. Sisäisesti toiminnassa on käytössä erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä ja tiedonhakuportaaleita sekä yksilökohtaisia seurantaraportteja.
• Paikkaushoidossa on käytössä CAD/CAM ja 3d tulostusmenetelmiin perustuvia menetelmiä, jotka mahdollistavat kestävämmät hoitoratkaisut.
1.10 Palvelujen yhdyspinnat ja yhteistyö
muiden palveluiden kanssa
• Viitataan kohtaan 1.5
• Toimivat yhdyspinnat ja yhteistyö suun terveydenhuollon ja koko muun SOTE-sektorin kanssa on edellytys asiakkaan kokonaispalveluun. Suun terveys on merkittävä kokonaisuus asiakkaan sosiaalista- ja terveydellistä pääomaa.
• Synergia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja suun terveydenhuollon välillä on merkittävä. Lapsen kehittymisen ja kasvun aikana yhteistyössä tehtävä terveyden edistäminen ja onnistunut ennaltaehkäisevä työ heijastuvat pitkälle aikuisuuteen.
1.11 Palvelun laatu
• Palvelun laatu perustuu lääketieteellisesti perusteltuun vaikuttavaan hoitoon ja hyviin hoitokäytänteisiin. Tämä turvataan kattavalla peruskoulutuksella, jatko- ja täydennyskoulutuksella ja valvonnalla. Palvelun laatua seurataan vaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyysmittareilla. Uudellamaalla on kehitetty suun terveydenhuollon laaturekisteriä.
• Esimerkkejä palvelun laadun mittaamisesta:
- Hammastäytteiden elinikä-mittarit tekijä- ja yksikkökohtaisesti
- Juurihoidettujen hampaiden elinikä-mittarit tekijä- ja yksikkökohtaisesti
- Sairastavuusindeksit, kuten DMF-kertymä ja CPI
- Asiakastyytyväisyys
- Potilasturvallisuutta lisäävä työkalu (HaiPro)
1.12 Toiminnalliset ja taloudelliset
mittarit
• Kohdassa 1.11 listattujen lisäksi toimintaa ja taloutta arvioidaan seuraavilla mittareilla:
❑ peruuttamattomat poisjäännit❑ käyntitilastot ikäryhmittäin❑ asiakkaat ikäryhmittäin
❑ päivystyskäynnit virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella❑ kysynnän mittaaminen yhteydenottojen kautta
❑ hoitojakson/kokonaisuuden pituus sekä käynteinä että aikana❑ tarkastusvälit❑ yhdellä käynnillä valmiiksi hoidettujen asiakkaiden osuus
❑ SUHAT indikaattorit (THL:n koordinoima valtakunnallinen hanke)
❑ hoidon saatavuus esimerkiksi T3 (kolmas vapaa aika) ja mahdollinen jonotilanne
❑ käyttösuunnitelmaseuranta, talousarvio, tilinpäätöstiedot
❑ €/asukas ja €/asiakas ❑ €/ erikoisala esimerkiksi parodontologia
❑ kustannukset/suorittaja❑ tuotteistusmittarit❑ tuottavuusluvut
❑ resurssien käyttöaste, henkilöstö ja hoitoyksikkötasolla
❑ toimenpidejakauma; kirurgia, protetiikka, kariologia, endodontia jne.❑ erikoissairaanhoidon lähetteet
❑ tietoturvaseuranta❑ koulutusseuranta ja säteilyturva
❑ sairauspoissaolot❑ työtyytyväisyys
1.13 Osallisuus ja vaikuttaminen
• Pääsääntöiset asiakkaan vaikuttamiskanavat ovat palautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Käytössä on erilaisia sähköisiä asiakaspalautejärjestelmiä, HappyOrNot – palautteet ja THL:n asiakastyytyväisyystutkimukset.
• Asiakkaille järjestetään asiakasiltoja, joissa voidaan vapaasti tuoda toiveita ja puutteita esiin toiminnassa.
• Myös poliittisen päätöksenteon kautta toteutetaan ohjausta ja kehittämistä.
• Sosiaalisen median ja kohdennettujen kyselyiden kautta voidaan tiedustella kehittämistarpeita.
1.14 Kielelliset oikeudet
• Kaksikielisissä kunnissa palvelut on turvattu
molemmilla kotimaisilla kielillä. Muiden kielien
osalta ammattikunnassa on useiden eri kielten
edustajia mm. arabia, venäjä ja viro.
Potilasmateriaaleja on käännetty lähes 20
kielelle. Mikäli asiakkaalle ei voida taata
asiakkaan omalla kielellä puhuvaa suun
terveyden ammattilaista, turvataan kielelliset
oikeudet tulkkipalveluilla.
1.15 Muutoksen mahdollisuudet ja
muutos asiakasnäkökulmasta
• Asiakasnäkökulmasta muutoksella pyritään ensisijaisesti nopeuttamaan hoitoonpääsyä. Kilpailu asiakkaista tuo joiltain osin palveluja lähemmäksi asiakkaita, jolloin palveluiden saavutettavuus mahdollisesti paranee. Hoidon laadun parantumista voidaan pitää myös mahdollisena, kun asiakas saa saman tuottajan valikoimasta sekä perustason suun hoidon että vaativan tason hoidon. Laatu paranee myös nopeamman hoitoon pääsyn seurauksena, jolloin ongelmat eivät pääse komplisoitumaan ja hoito pystytään antamaan oikea-aikaisesti.
• Jos rahoitus kannustaa tuottajia terveyden edistämiseen, on muutoksella hoidon tarpeeseen merkittäviä vaikutuksia sekä terveyden että kustannusten näkökulmasta. Tämä edellyttää syvällistä paneutumista osaoptimoinnin poissulkevan kannustinjärjestelmän rakentamiseen. Hoidon vaikuttavuuden tulee olla kannustinjärjestelmässä merkittävässä painoarvossa suhteessa mahdolliseen kapitaatioon/toimenpide-kannustimiin. Seurantaan on oltava käytössä toimivat vaikuttavuusmittarit, joilla voidaan luotettavasti mitata laatua ja vaikuttavuutta.
• Muutos kannustaa maakuntaa ja tuottajia keskinäiseen ICT-integraatioon sekä kehittämään omia digitaalisia asiointi- ja etävastaanottopalveluita. Tälle nähdään suun terveydenhuollossa suuri tarve.
• Laadun pitäisi parantua myös nopeamman hoitoon pääsyn seurauksena, ongelmat eivät pääse komplisoitumaan, hoito pystytään antamaan oikea-aikaisesti.
1.15 Muutoksen mahdollisuudet ja
muutos asiakasnäkökulmasta
• Muutoksessa tulee huomioida kaikkien asiakkaiden saaminen palveluiden piiriin terveyserojen polarisaation ehkäisemiseksi.
• Uusien toimintamallien ja innovaatioiden kehittäminen on välttämätön osa tulevaisuuden kustannustehokkaiden palveluiden tuottamista. Malli, jossa kaikki tuottajat kilpailevat tasa-arvoisilla säännöillä, johtaa väistämättä toimintojen tehostamismahdollisuuksien tarkasteluun. Tällä on huomattavia positiivisia vaikutuksia hoitoon pääsyyn sekä kustannuksiin.
• Aikataulutus on oleellinen osa muutoksen valmistelua ja täytäntöönpanoa, jotta asiakkaille voidaan turvata terveydenhuoltolain edellyttämät laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. On otettava myös huomioon, että kouluterveydenhuoltoon kiinteänä osana kuuluva suun terveydenhuolto ei kuulune valinnanvapauden piiriin.
• Jokainen asiakas on yksilö: Oikea hoito, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Muutos tulee toteuttaa jokaisessa vaiheessa asiakas edellä.
• Muutoksen valmistelussa tulee hyödyntää asiantuntijoiden apua laajalla spektrillä. Pelkkä sosiaali- ja terveydenhuollon substanssiasiantuntijuus ei riitä.
1.16 Muutoksen uhat
• Osa väestöstä saattaa pudota kokonaan pois palveluiden piiristä asiakasmaksujen noustessa. Asiakasmaksut julkisessakin suun terveydenhuollossa ovat tällä hetkelläkin esteenä osalla asiakkaista hakeutua hoitoon. Mikäli asiakasmaksuja ei haluta nostaa on todennäköinen vaihtoehto palveluiden supistaminen. Tämä saattaa johtaa lisääntyneeseen päivystyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon käyttöön.
• Tietojärjestelmien epäsopivuus sekä julkisen sektorin sisällä että julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä vaikeuttaa hoitoa tai lisää vaaratilanteita erityisesti, jos asiakas vaihtaa tiheään palveluntuottajaa: mm. potilastietojärjestelmät, Kanta-arkisto, kansallinen röntgenarkisto, hoidon vaikuttavuuden ja laadun seuranta, talouden seuranta ja tilastoinnit. Uudenmaan maakunnassa on useita terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Maakunta tarvitsee toimivan tietojärjestelmän kokonaisuuden hallintaan mukaan lukien palveluntuottajien hallinnointi, rahaliikenteen järjestäminen, asiakkaan valinnan rekisteröinti jne.
• Integraatio muun sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tulee olemaan haaste erityisesti suoran valinnan palveluissa, joita suun terveydenhuollon palveluissa on merkittävästi. Integraatio suusairauksien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-alueella on pohtimatta. Suusairauksien erikoissairaanhoidon valtakunnallinen keskittäminen on keskeneräinen. Tällä on vaikutusta maakuntatason ratkaisuihin erityisesti Uudellamaalla.
1.16 Muutoksen uhat
• Kilpailu terveydenhuollon markkinoilla ei koskaan pääse normaaliin kilpailuasetelmaan koska asiakkaan ja asiantuntijan välillä vallitsee tiedon epäsymmetria. Asiakkaille saatetaan luoda hoidontarve, joka ei ole todellinen. Uhkana tässä on kustannusten hallitsematon kasvu.
• Mikäli rahoitus maakunnalta tuottajille tulee lähes täysimääräisesti kapitaatio/toimenpidekannustimilla, johtaa tämä väistämättä tiettyjen toimintojen ja toimenpiteiden priorisointiin sekä joissain tilanteissa myös mahdolliseen alidiagnosointiin ja –hoitoon. Käytännössä tuottaja pystyy ohjaamaan toimintaa henkilöstön palkkausjärjestelmän kautta haluttuun lopputulokseen. Tämä saattaa johtaa suun terveydenhuollon eriarvoistumiseen subventoitujen palveluiden ja puhtaasti yksityisten palveluiden käyttäjien välillä. Huomioitavaa on, että Uudenmaan alueella yksityisiä tuottajia on merkittävästi enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.
• Kulkuyhteydet Uudellamaalla eivät kehyskunnissa ole yhtä kattavat kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä voi johtaa palveluiden tarjonnan laajentumiseen ainoastaan suurissa kasvukeskittymissä. Osaavan henkilökunnan riittävyys tulee olemaan haasteellista.
• Riittävä suun terveydenhuollon asiantuntemus sekä toimintojen muutos-, hallinto- että valvontaorganisaatioissa tulee turvata. Tämän lisäksi on välttämätöntä varmistaa asiantuntemus uudessa toimintaympäristössä, jossa ovat mukana yksityiset toimijat ja kolmas sektori. Näitä ovat mm. liiketoiminta, henkilöstöhallinto, markkinointi, viestintä, yrityslainsäädäntö ja palvelumuotoilu.
• Pilotoimaton toiminnan aloittaminen ilman yhteinäisiä laatu- ja vaikuttavuusmittareita voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei tiedä, miten arvioida palvelun tuottajia valintansa perustaksi. Toiminnan näkökulmasta jokainen yksityiskohta toiminnan siirtämisestä markkinaehtoiseen tuotantoon tulee selvittää huolellisesti. Tärkeintä uhkakuvien realisoitumisen välttämiseksi on huolellinen valmistelu ja riskien analysoiminen.
1.17 Muutoksen toimintaympäristön
muutokset
• Asiakkaiden tietoisuus omasta terveydentilasta ja mahdollisuudet hankkia tietoa lisääntyvät koko ajan. Lääketieteellinen tekniikka, robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät asiakkaiden mahdollisuuksia oman terveyden hoitamiseen, ennaltaehkäisyyn sekä asiointiin. Pääasiassa tällä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia, mutta kääntäen siitä voi seurata myös haasteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Asiakas saattaa itse tehdä diagnoosin ja mikäli saatu hoito ei vastaa asiakkaan näkemystä tarpeellisesta hoidosta, on asiakas tyytymätön ja hakee palvelun sieltä, missä palvelu tuotetaan puhtaasti asiakkaan asiantuntemuksen varassa.
• Ikääntyneen väestön määrän kasvu ja työikäisen väestön suhteellinen väheneminen aiheuttavat laajemmassa mittakaavassa kustannuspaineita. Nykyisten hoitojen kehityksen ja hoitolinjojen muuttumisen myötä hampaallisten ikäihmisten määrä on kasvanut merkittävästi. Aiemmin suurin osa vanhusväestöstä oli hampaattomia. Tämä lisää hoidon tarvetta.
• Ikääntymisen myötä myös monisairaiden ja vaikeasti dementoituneiden potilaiden lukumäärä kasvaa, mikä lisää tarvetta yhteistyöhön muiden lääketieteen osa-alueiden kanssa kuten yleisanestesiassa tai syvässä sedaatiossa tehtäviin toimenpiteisiin.
1.17 Muutoksen toimintaympäristön
muutokset
• Syrjäytyminen on Suomessa lisääntynyt, minkä voidaan katsoa osin muodostuvan yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Nyt tehtävän muutoksen tulee keskittyä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.
• Maahanmuutto, maastamuutto ja maassamuutto tuovat omat haasteensa tiedon siirron näkökulmasta. Ne tuovat myös uudenlaisia tarpeita erilaisten kulttuuristen ja kielellisten haasteiden näkökulmasta.
• Ympäristömuutokset esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja aavikoituminen heijastuvat globaalisti joka sektorille, myös sosiaali-ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi maahanmuutto kriisialueilta, epävarmuus, elintason erot ja globaali talous heijastelevat ympäristömuutoksia.
2 Vaikuttaminen ja osallistaminen
2.1 Sidosryhmät
• Taulukossa 2 listausta sidosryhmistä. Myös
tavaroiden toimittajien kanssa tehdään
sidosryhmätoimintaa mm- yhteisten kehittämis-
ja kampanjointihankkeiden osalta. Lista ei ole
tärkeysjärjestyksessä.
2.1 Sidosryhmät
taulukko 2
Sidosryhmät
1 Muu perusterveydenhuolto
2 Neuvolat
3 Geriatria
4 Puheterapia
5 Hammastekniset laboratoriot
6 Sosiaalihuolto
7 Yliopistot, AMK:t ja toisen asteen oppilaitokset
8 Varhaiskasvatus ja perusopetus
9 Päättäjät
10 STM, AVI, THL, KELA
11 Urheiluseurat
12 Apteekit
13 Työmarkkinajärjestöt
14 Erikoissairaanhoito
15 Yksityiset toimijat
16 Konsultit
17 Potilasyhdistykset
18 Folkhälsan
19 Hammastarvikeyritykset
20 Tietojärjestelmätoimittajat
21 Kansainväliset toimijat
22 Ammatilliset jatkokoulutusorganisaatiot
2.2 Avain sidosryhmät
• 1. Muu sosiaali- ja terveydenhuolto: ➢ Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus
• 2. ICT:➢ Digitalisaatio on koko maakunta- ja SOTE-uudistus hankkeen yksi kulmakivistä ja
siinä onnistuminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ICT-toimijoiden kanssa
• 3. Koulutus ja tutkimus:➢ Terveydenhuollon työntekijöiden eläköityminen vaatii uuden osaavan henkilöstön
kouluttamista
➢ Päivitetty informaatio lääketieteellisestä tutkimustiedosta laadukkaan hoidon takaamiseksi
• 4. Asiakkaat ja päättäjät➢ Palvelut tuotetaan palveluiden käyttäjille
2.3 Osallisuuden muodot
• Valmisteluvaiheessa ennen 1.1.2019 tulee valmisteluelinten olla tiiviissä yhteydessä sidosryhmien kanssa (myös muiden kuin avainryhmien).
• Toiminnassa huomioitavat näkemykset tulee saada dokumentoiduksi sidosryhmiltä valmistelua ja yhteistyömuotojen jatkolinjauksia varten.
• Nykyiset osallisuuden muodot tulee vähintään säilyttää.
2.4 Osallisuuden työnjako
• Valmisteluelimet ja työryhmät koordinoivat
muutoksen valmistelua. Sidosryhmien
asiantuntemusta hyödynnetään valmistelun
edetessä alusta alkaen.
• Osallistamisen tarkka aikatauluttaminen tulee
tarkentaa kun tuleva muutoslainsäädäntö on
vahvistettu.
2.5 Osallisuuden ajoitus
• Heti
Suun terveydenhuolto
Valmisteluryhmän pj: Joona Iso-Lotila
Projektipäälliköt: Sebastian Kaste ja Jari Linden
Sote-toimikunta 6.5.2019
Tekijät
1. Suun terveydenhuollon valmisteluryhmä
2. Uusimaa2019 –hankevalmistelijat
3. HUS-alueen suun terveydenhuollon johtajaverkosto (kuten HUS alueen kansanterveystyön verkosto)
Miten turvallista siirtymää ja rohkeaa uudistumista tehtiin suun terveydenhuollossa• Osallistavat työpajat sisäisesti suun terveydenhuollon johtajien kesken ja läpileikkaavasti sote-toimijoiden kanssa
• Liikelaitosvalmistelu ja suun terveydenhuollon verkostoituminen liikelaitoksen muihin rakenteisiin ja prosesseihin
• Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) yhteistyö, myös suun PTH ja muu ESH (ei suun terveydenhuollon) esim. suu infektiovapaaksi ennen leikkauksia
• Yhdyspintatyö (tärkeimpien kumppanien ja uusien yhdyspintojen tunnistaminen)
• Sähköiset kyselyt kuntien suun terveydenhuollon johtajille
• Suun terveydenhuollon tukitoiminnot esim. yhteistyö välinehuollon tuottamisesta Uudenmaan maakunnassa
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SUHAT-verkostossa tietojen ja kokemusten vaihtaminen muiden maakuntien suun terveydenhuollon edustajien kanssa
• Nordic Healthcare Groupin vertaisarviointi ja laatu- ja vaikuttavuusmittaristo mukana oleminen. Ideoita mittarointiin ja kokemusten vaihtaminen muiden maakuntien suun terveydenhuollon edustajien kanssa
• Toimintatapa ollut osallistava, kuunteleva ja Uudenmaan eri alueet huomioiva
• Some-vaikuttaminen, erityisesti Twitter (#uusimaa2019, #turvallinensiirtymä, #rohkeauudistuminen, #suunterveydenhuolto, #sote, #integraatio, #hammashoito, #valinnanvapaus, #suunhoidonyksikkö, #potilasturvallisuus, #omavalvonta, #lean, #soteliikelaitos, #soteuudistus)
Tehty työ ennen valmistelun alasajoa
• Uudenmaan suun terveydenhuollon nykytilan kuvaus
• Uudenmaan suun terveydenhuollon palveluverkon kuvaus
• Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levityksen aikatauluttaminen
• Lasten ja nuorten tarkastusprosessi
• Yhtenäiset toimintamallit (geneerinen malli)
Opit seuraavalle kierrokselle
• Järjestämisen siirtyminen kuntia laajemmille itsehallintoalueille kannusti kuntien väliseen yhteistyöhön• Valmisteluorganisaatio ja muutosten implementaatio (mandaatti muodostaa muutosorganisaatio)• Asiakaspinnan toiminnan yhteensovittaminen ja integraatio tarvitsee aikaa ja resursseja. Tähän
tarvitaan sote-kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito
• Eri sote-toimialojen integraatio parani ja etsittiin uusia toimintatapoja asiakkaan näkökulmasta
• Valinnanvapauslainsäädännön mahdollinen kilpailutilanne vaikutti positiivisesti valmistelun aikana kuntien kehittämiseen ja kannusti kustannustehokkaaseen toimintaan
• Toisaalta valmisteilla olevan lainsäädännön ja aikataulujen muuttuminen aiheuttivat kuntien henkilöstöissä epäselvyyttä ja epävarmuutta
• Suun terveydenhuollon riittävä rahoitus
• Suun terveydenhuollon palveluiden hoidon tarve ja kysyntä kasvavat tulevaisuudessa
• Riittävätkö prosessien kehittäminen ja nykyresurssit kattamaan kasvava kysyntä huomioiden vaikuttavat ja tasavertaiset palvelut asukkaille?
Seuraavat askeleet
• Suun terveydenhuollon johtajaverkosto keskeisessä roolissa
• Vaihe 1 (jatketaan alkanutta työtä)• Hyvien käytäntöjen levittäminen
• Omavalvonta• Toimintamalli, kun alaikäinen jää tulematta
• Vaihe 2 (2020 – painopiste sairauden hoidosta terveyden ylläpitoon)• Ienkudossairauksien diagnosointi ja hoito
• Karieksen pysäytyshoito• Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat• Hoitohenkilökunnan osaamisen toteaminen ja kouluttaminen
www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019
#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun
