Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 3 / 2016

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ

Suomi ratifioi vihdoinYK:n vammaissopimuksen s. 8

Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lleuudet säännöt s. 12

Helsingin Invalidien Yhdistys ry on perustettu vuonna 1938 edistämään fyysisesti vammaisten henkilöiden yh-denvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Yhdistys tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, liikuntaa ja va-paa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja lii-kuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yh-distyksen neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Täyttä Elämää- lehti ja kotisivut toimivat tiedotuskanavina jäsenistölle.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväk-syä fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henki-lö, hänen perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hy-väksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen 15-vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.Varsinai-sena jäsenenä henkilö voi kuulua ainoastaan yhteen In-validiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen.

Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä henkilö, re-kisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Vuoden 2015 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä 1805, kannatusjäseniä 56 ja 3 yhteisö-kannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia henkilöjäseniä vuoden 2015 aikana 69 henkilöä.

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2016 on varsinaisilta jäseniltä 23 €, kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöltä 50 € ja yhteisöltä 150 € vuosi. Lisätietoja jäseneksi liit-tymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta www.hiy.fi.

HIYHENKILÖKOHTAISTA APUA

PALVELUSETELILLÄVälitys avoinna maanantaista perjantaihin

klo 8.00 – 17.00puh. 045 8519000 tai palveluseteli@hiy.fi

HELSINGININVALIDIEN YHDISTYS RY

Perustettu vuonna 1938Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki

YhteystiedotToimisto auki ma – pe klo 9 – 16puh. 09 7206 240s-posti toimisto@hiy.fi

Yhdistyksen puheenjohtajaRiitta Jolankipuh. 040 5147526s-posti pj.hiy@hiy.fiToiminnanjohtaja Ilse Uotipuh. 09 7206 2415 tai045 6578943Talouspäällikkö Helena Venäläinenpuh. 09 7206 2411

VuokratalotAs. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 HelsinkiTalonmies Seija Saleniuspuh. 040 5849 204

Tuulimyllyntie 5, 00920 HelsinkiHuoltoyhtiö R. Asikainen Oypuh. 09 3421 006

Voudintie 6, 00600 HelsinkiHuoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oypuh. 020 7433 400 tai asiakaspalvelu@pth-huolto.fi

Julkaisija: Helsingin Invalidien Yhdistys ry

Päätoimittaja: Ilse Uoti

Toimittaja: Eija Mäntynen Charlotta Marsh

Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti ilse.uoti@hiy.fi

HELSINGININVALIDIEN YHDISTYS RY

Asiantuntijalehtivammaisille

sekä sosiaali-ja terveyden-huoltoalan

ammattilaisille

3/2016

Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa

Ilmoitusmyynti: toimisto@hiy.fi puh. (09) 720 6240

Paino: Oriveden Kirjapaino

Kansikuva: Laura Lundström

Sisällysluettelo

Lukijalle ............................................................... 4

In Memoriam ....................................................... 5

Hevossalmen kesäjuhla - Reija Lampisen juhlapuhe .. 6

Suomi ratifioi vihdoin YK:n vammaissopimuksen 8

Kalle Könkkölä kunniatohtoriksi ........................ 10

Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle

uudet säännöt..................................................... 12

Raaja-amputoitujen vertaistukihanke ................. 14

Vammaisille naisille oma yhdistys! ..................... 16

Päivä Tallinnassa ................................................. 18

Kulttuurikeskus Sofia .......................................... 20

Sitkeästi kohti unelmia ....................................... 21

We were Wien .................................................... 22

Suomen Asiakastieto Oy lahjoitti 1500 euroa

koululaisten liikuntaryhmille! ............................ 26

Hattutemppu-hankkeen luontoretki ................... 27

Nyrkkeily tempasi mukaansa .............................. 29

Koululaisryhmät liittyivät mukaan

Easy Sport-toimintaan ........................................ 30

Pieniä paloja ....................................................... 32

HIY Istumalentopallo vahvasti mukana

Paralympiapäivässä ............................................. 34

Kerhot syyskausi 2016 ....................................... 36

HIY:n liikuntaryhmät ......................................... 37

Jäsenhakemus ..................................................... 39

Syksy 2016 ............................................... takakansi

TE - Täyttä Elämää -lehti

4

TE 3

/201

6

HYVÄÄ ALKANUTTA SYYSKAUTTA KAIKILLE

LUKI

JALL

E

Viljapellot kellastuvat, ja työhön tul-lessa näkee muuttolintujen ko-koontuvan sähkölangoille muuttoa

suunnittelemaan, aamukaste viipyy ruo-honkorsilla pitkälle päivään.

Kulunutta kesää olemme saaneet viettää lämpimien säiden helliminä, ja nyt uusin voimin katseemme suuntautuu taas syksyn rientoihin. Viimeisen Täyttä Elämää -lehden ilmestymisen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon merkittäviä asioita.

Suuren muutoksen yhdistyksen toimin-taan tuo kevätkokouksessa hyväksytty yh-distyksen sääntöuudistus. Yksi keskeisis-tä muutoksista on yhdistyksen jäsenyyden avautuminen myös ei-vammaisille ihmisil-le. Nyt yhdistyksen varsinaiseksi jäsenek-si voivat liittyä myös esimerkiksi vammai-sen henkilön omaiset, mutta myös kaikki muut, jotka jakavat yhdistyksen arvopohjan ja toimintaideologian. Tervetuloa siis jäse-niksi kaikki, jotka haluavat vaikuttaa vam-maisten ihmisten tasa-arvoa ja elämälaatua edistävään toimintaan! Sääntöuudistuksesta kerrotaan vielä tarkemmin tämän lehden sivuilla 12-13.

Valtakunnallisesti merkittävä edistysas-kel vammaisten ihmisten aseman vahvis-tamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa to-teutui, kun 10.6.2016 astui Suomessa voi-maan YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Sopimuksessa taataan vam-maisille täydet ihmisoikeudet, estetään syrjintää sekä edistetään esteettömyyttä. 10.6. järjestettiin sopimuksen voimaan as-tumisen kunniaksi juhlatilaisuus Pikkupar-lamentin puistossa ja Musiikkitalon läm-piössä. Juhlassa oli osallistujia yli 200, ja mukana olivat myös Helsingin Invalidien Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko mui-ta jäseniä.

Ylpeitä voimme myös olla vammaisjär-jestöjen osallistumisesta vuosittain järjes-tettävään, seksuaali- ja sukupuolivähem-mistöjen oikeuksia esiin nostavaan Helsin-

ki Pride -kulkueeseen. Viime vuonna vam-maisjärjestöjen poissaolo kulkueesta herätti keskustelua mediassa. 30 000 marssijaa ke-ränneessä kulkueessa oli tänä vuonna mu-kana neljä vammaisjärjestöä, muiden mu-assa Invalidiliitto.

Syksy tuo vaikuttamistyöhön taas uusia haasteita, joista yksi on liikennekaari-suun-nitelma. Kuljetuspalveluja on jo nyt supis-tettu merkittävästi, joten liikkumisen es-teettömyyteen, turvallisuuteen ja hintaan tehtäviä muutoksia tulee seurata valppaa-na ja olla ajoissa vaikuttamassa päätöksiin.

Aloitamme syksyn toiminnan iloisin ja valoisin mielin. Toiminnan tavoitteena on taas tarjota mahdollisimman monelle eri-laiselle harrastajalle mielenkiintoista teke-mistä ja mahdollisuus löytää itselleen so-piva vertaisryhmä tai ystäväjoukko, jossa voi olla osallisena juuri sellaisen kuin on. Uutena hankkeena yhdistyksessä on alka-nut raaja-amputoitujen vertaistukeen liit-tyvä selvitystyö, josta myös enemmän täs-sä lehdessä.

Toivotan kaikki uudet ja vanhat jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan ja naut-timaan yhdistyksen tarjoamista lomanviet-to-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksis-ta.

ToiminnanjohtajaIlse Uoti

5

TE 3

/201

6

IN MEMORIAM

Kevään korvalla 8.4.2016 yhdis-tyksemme aktivisti Jari Jokinen menehtyi äkillisesti. Jari oli yh-distyksen hallituksen jäsen vuo-

sina 2011–2012 ja 2014–2015. Hevossal-mitoimikunnan puheenjohtajana 2011–2012 hän kehitti lomakylän toimintaa ja osallistui aktiivisesti HIY:n toimintaan ava-rakatseisena uudistajana. Lisäksi hän toi-mi Aivovammaliitossa ja oli jäsenenä Maa-ilman mittainen ry:ssä. Jari tunnettiin ai-vovammaisten ihmisten auttajana ja monet vammaiset henkilöt saivat häneltä apua, tukea ja neuvoja. Aivan erityisesti Jarin sy-däntä lähellä oli hänen perustamansa Hip-pokampus-nettiyhteisö.

Luonteeltaan Jari oli reilu ja oikeuden-mukainen, luotettava ja hänellä oli loista-va huumorintaju. Äkillinen poismeno jätti suuren aukon ja tyhjiön sekä vammaisjär-jestökentälle että etenkin kaikkien meidän sydämiin, jotka tunsimme hänet henkilö-kohtaisesti.

Helsingin Invalidien Yhdistys ry Hallitus

Jari Jokinen 1965–2016

Helsingin Invalidien Yhdistyksen jäsen, Suomen kuntoutustoi-minnan grand old man Veikko Niemi kuoli 93-vuotiaana 2.

maaliskuuta 2016 Mikkelissä. Hän oli syn-tynyt Helsingin maalaiskunnassa 15. maa-liskuuta 1922.

Veikko Niemen suuria saavutuksia oli mm. Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen VKK:n perustaminen. Vammaisten ihmisten auttaminen, kuntoutus ja erityisesti työhön kuntouttaminen olivat Veikko Niemelle tär-

keitä, samoin kuin kansainväliset vammais-politiikan kysymykset. Niemi kehitti Poh-joismaiden yhteistyötä kuntoutuksessa. Niemi oli mukana perustamassa Vammais-historian seuraa ja hän kirjoitti ahkeras-ti alan oppikirjoihin ja lehtiin. Yhteiskun-ta- ja sosiaalipoliittisesti Niemen esikuva ja mentori oli Invalidiliiton perustaja, sosiaa-lineuvos Eino K. Kalervo.

Helsingin Invalidien Yhdistys ry Hallitus

6

TE 3

/201

6

Tervetuloa perinteiseen Hevos-salmen kesäjuhlaan. Perinteisiin kuuluu myös juhlapuhe, joka tänä vuonna minut on pyydetty pitä-

mään. Nöyrä kiitos luottamuksesta; tehtä-västä ei kuulemma voi kieltäytyä. Mutta si-tä saa, mitä tilaa. Toivottavasti ette pitkästy.

Elämme vammaiskentällä oleellisten muutosten aikaa. Sen on pystyttävä enna-koimaan ja reagoimaan asioihin nopeas-ti ja oikeasuuntaisesti. Helsingin kaupunki on tekemässä palvelutuotantoonsa ja johta-misjärjestelmään historiallisen suurta muu-tosta. Urakka on iso ja aikataulu tiukka. 31 virastoa tai itsenäistä liikelaitosta organisoi-daan keskushallinnon lisäksi laajoiksi koko-naisuuksiksi neljään toimialaan: kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä sosiaali- ja terveys. Kullakin toimialalla on omat 13-jäseniset lautakun-nat ja myös jaostojen määrää vähennetään nykyisestä. Samaan aikaan otetaan käyt-töön pormestari-malli kaupunginjohtajis-ton sijaan. Pormestarit valitaan poliittisin perustein määräajaksi. Kaupunginvaltuus-ton on määrä päättää hallintosäännöstä ja toimialarakenteesta vielä tämän kesäkuun aikana. Uusi toimintamalli otetaan käyt-töön 1. kesäkuuta 2017.

Ydintoiminnoissa vammaistyö sulau-

tuu osaksi perhekeskusten, terveys- ja hy-vinvointikeskusten sekä mahdollisesti van-husten monipuolisten palvelukeskusten toimintaa. Idea on, että vammaistyönteki-jät jalkautuvat sinne, missä vammaiset asi-akkaat muutoinkin käyvät ja asiakkaiden vammaisten sosiaalityö toteutuu osana so-siaali- ja terveyspalveluja.

Helsingin toimintamallin muutoksella on myös eurooppalaisia ja laajempia kan-sainvälisiä yhtymäkohtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa etsitään tulevaisuuden ratkai-suja.

Myös kuntien ja valtion suhde tulee muuttumaan, kun aluehallinto rakennetaan ja sote-ratkaisu on tulossa vuonna 2019. Kyseinen palvelurakenneuudistus heijas-tuu myös vammaispalvelujen toteuttami-seen. Uudistus ei vaikuta vammaispalvelu-ja koskevan erityislainsäädännön sisältöön tai siihen, kenellä on oikeus kyseisiin pal-veluihin. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnil-ta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle, jot-ka saavat rahoituksen palveluille valtiolta. Maakunnat voivat tuottaa palvelut itse, teh-dä yhteistyötä keskenään tai ostaa palvelut kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kun järjestämisvastuu siirtyy maakun-nille, niihin voidaan keskittää osaamista ja

Yleisöä

Hevossalmen kesäjuhlaReija Lampisen juhlapuhe

Tervetulotoivotuksen pitivät Riitta Jolankija Tuula Partanen

7

TE 3

/201

6

Vammaisasiamies Reija Lampinen piti juhlapuheen Hevossalmessa

palvelujen laatu saattaa tasoittua eri kuntien välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteu-tuksen samanaikaistuminen tietyissä tapa-uksissa olisi myös suotavaa. Siinä kuka pitää hanskassa yksittäisen asiakkaan palveluko-konaisuuden, on vielä haasteita. On myös jatkuvasti havainnoitava kaikki muutokset tarpeeksi ajoissa ja arvioitava niiden vaikut-tavuutta vammaisen henkilön arkeen. Val-tiovallan ja julkishallinnon sektoreilta sekä vammaisjärjestökentältä tulee organisaatio-muutoksista, lainsäädännöstä tai taloudel-lisista säästövaatimuksista aiheutuvia pai-neita. Tulevaisuudessa vammaisjärjestöjen tulisi kohdistaa vaikuttamistyötään enem-män maakuntiin. Järjestöjen yhteistyö on nyt myös entistä tärkeämpää. Jäsenistön oikeuksienvalvontaa tulisi oleellisesti lisätä edunvalvonnan sijaan. Sote-uudistus ei kui-tenkaan ole pelkkiä uhkakuvia tai kasvavia haasteita, vaan myös selkeästi joukko uusia mahdollisuuksia.

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015. Laki edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää. Yhdenvertaisuus ei tar-koita tasapäistämistä, vaan erilaisten ongel-makohtien huomioon ottamista ja ratkaisu-jen tekoa yksilöllisesti vammaisen henki-lön näkökulmasta. Kohtuulliset mukautuk-set ovat usein välttämättömiä vammaisten yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Vam-maisten henkilöiden yhdenvertaisuutta on verrattava aina valtaväestön mahdollisuuk-siin; ei ensisijassa muihin vammaryhmiin. Yhdenvertaisuuslain soveltamisala laajeni koskemaan koulutuksen, järjestöjen, työn-antajien ja viranomaisten lisäksi tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Se siis koskee myös yksityisiä yrityksiä ja elinkeinon harjoitta-jia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenver-taisuuslautakunta auttavat syrjinnän koh-teeksi joutunutta maksuttomasti.

Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten oi-keuksien sopimuksen ensimmäisten jou-kossa, mutta sen ratifioiminen vei melkein 10 vuotta. Nyt se on totta. Sopimus astui Suomessa voimaan viime perjantaina. Vam-maisia ei voi enää syrjäyttää heidän oman elämänsä asioista. Vammaista ei saa kohdel-

la eri tavoin kuin vammatonta, ja jotta niin ei kävisi, vammaisella on oikeus kohtuulli-siin mukautuksiin. Mukautus ei ole ylimää-räinen etu, vaan kädenojennus, joka saattaa vammaisen samalle viivalle vammattoman kanssa. Vammaissopimuksessa on keskeis-tä osallisuus ja esteettömyys. Velvollisuus sopimuksen toteuttamiseen koskee myös kuntia. Ja se pitää ottaa huomioon laadit-taessa uusia lakeja. Yleissopimus korostaa vammaisten oikeutta osallistua yhteiskun-taan täysimääräisesti. Vammaisia pitää kuul-la aina, kun heidän asioistaan päätetään. Syrjintä on kielletty vammaisuuden perus-teella. Sopimus korostaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta kaikessa yhteiskunnan toi-minnassa. Tuotteet, ympäristö, toiminta ja palvelut pitää suunnitella niin, että kaikki voivat käyttää niitä.

YK:n vammaissopimus on merkittävä saavutus, mutta varsinainen työ asioiden muuttamiseksi käytännössä alkaa todente-olla vasta nyt. Työ ei tule valmiiksi viikos-sa, vaan se on hidasta. Siinä meidän kaikki-en pitää olla aktiivisesti mukana. Kyse on asennemuokkauksesta ja yhdessä tekemi-sestä.

Hyvät mukanaolijat! Aurinkoista Hevos-salmen kesäjuhlaa ja samalla hyvää Helsin-ki-päivää.

Reija Lampinen

8

TE 3

/201

6

Suomi ratifioi vihdoinYK:n vammaissopimuksen

Mistä on kysymys?

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan 10.6.2016. Yleissopimuksen johtavana pe-riaatteena on syrjinnän kielto. Sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuk-sia ja velvoittaa valtion toimimaan näiden oikeuksien edistämiseksi. Vammaiset hen-kilöt eivät ole enää hyväntekeväisyyden, hoidon tai sosiaaliturvan kohteita, vaan oi-keuksien haltijoita, jotka voivat tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja toimia yh-teiskunnan aktiivisina jäseninä.

Kansainvälisesti sopimus tuli voimaan jo toukokuussa 2008. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten joukossa maa-liskuussa 2007, mutta lopullista voimaan-saattamista eli ratifiointia saatiin odottaa lä-

hes 10 vuotta. Suomessa YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on so-pimuksen mukaisella tasolla. Tässä tapauk-sessa muutettiin muun muassa kotikuntala-kia, sosiaalihuoltolakia ja kehitysvammais-ten erityishuollosta annettuun lakia.

Jotta YK:n vammaissopimuksen sisältä-mät ihmisoikeudet toteutuisivat täysimää-räisesti käytännössä Suomessa, tulee perus-taa kansallinen valvontamekanismi.

Juhlinta alkoi Pikkuparlamentin edustalla

Pitkä odotus huipentui Pikkuparlamentin puistossa ja Musiikkitalon lämpiössä pi-dettyyn juhlaan. Innokkaita osallistujia oli yli 200. Mukana oli Helsingin Invalidien Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko mui-ta yhdistyksen jäseniä. Juhlasta vastasivat

Merja Heikkonen puheenvuorossaKuva: Marja Pihnala

9

TE 3

/201

6

Ihmisoikeusliitto, Invalidiliitto, Kehitys-vammaliitto, Kuurojen liitto, Kynnys, Nä-kövammaisten liitto, Vammaisfoorumi sekä Ihmisoikeuskeskus, valtakunnallinen vam-maisneuvosto ja yhdenvertaisuusvaltuutet-tu. Juhlaohjelmassa oli musiikkia, perfor-mansseja ja tervehdyksiä.

Tervehdyksensä esittivät monet nimek-käät vaikuttajat: Henrik Gustafsson Inva-lidiliitosta, Merja Heikkonen valtakun-nallisesta vammaisneuvostosta, Markku Jokinen, Kuurojen liitosta, Kalle Könk-kölä Vammaisfoorumista, Sari Loijas Näkövammaisten liitosta, Marianna Oh-tonen Kehitysvammaliitosta, yhdenvertai-suusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Sirpa Rau-tio Ihmisoikeuskeskuksesta.

Puhemies Marja Lohela toi eduskunnan tervehdyksen juhlaan. Hän iloitsi tärkeäs-tä päivästä. Koska Suomessa asiat tehdään huolella, asioiden valmisteluun saattaa ku-lua liiankin kauan, kuten juuri tässä sopi-musprosessissa. Hän muistutti, että nyt so-pimuksen toimeenpano edellyttää tarkkai-lua ja seurantaa. Hän muistutti myös, että ensi vuonna Suomi viettää itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa, joka on koko kansan juh-la. ”Juhlitaan kaikki ensi vuonna yhdessä.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli myös saanut kutsun juhlaan, muttei aika-taulusyistä päässyt paikalle. Lähettämässään tervehdyksessä presidentti pahoitteli, että ratifiointiprosessi oli kestänyt niin kauan, ja toivoi, että nyt sopimuksen toimeenpa-nosta huolehditaan tehokkaammin.

Tervehdysten välissä tunnelmaa nostatti-vat Hammond-urkuri ja jazz-virtuoosi Kal-le Salonen.

Yllätysohjelmanumero oli tekstiili- ja kä-sitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Hei-mosen performanssi. Jenni-Juulia istutti Ritva Karlssonin kanssa Hammond-urkujen tahtiin siemenistä kasvattamiaan pyörätuo-lintaimia, jotka todellakin näyttivät pyörä-tuolin taimilta.

Puheenjohtaja Kalle Könkkölä on ollut vahvasti mukana YK-sopimuksen luomi-sessa. Hän suuntasi katseensa kymmenen

vuoden päähän. Tuolloin vammaiset ihmi-set voivat aivan eri tavalla osallistua yhteis-kuntaan kuin nyt. Liian monet vammaiset ihmiset ovat jääneet syrjään. Hän ehdotti, että kesäkuun 10. päivästä tulee vammais-ten ihmisten itsenäisyyspäivä.

Pääsihteeri Merja Heikkonen kertoi Val-takunnallisen vammaisneuvoston Vanen roolin muuttuvan. Siitä tulee koordinaa-tioelin. Hän tiukkasi, että YK-sopimus on toimeenpantava kaikilla tasoilla. Vammaisia ihmisiä ei voi enää sivuuttaa missään asi-oissa. Vammaisten on pidettävä kiinni tästä osallisuuden näkökulmasta läpi yhteiskun-nan, hän sanoi. Ensi vuonna Vammaisneu-vostot ovat lakisääteisiä. Merja innosti kaik-kia jatkamaan vuoropuhelua.

Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen haastatteli räppäri Koo Havumäkeä. Koo sanoi, ettei ketään saa kiusata ja toivoi ta-vallisten ihmisten juttelevan vammaisille. Vammaisia ihmisiä ei pidä pelätä. Hän vaa-ti myös tietoa ja helppoa pääsyä nettiin.

Kirsi Pimiä piti YK-sopimusta upeana. Sopimus auttaa myös tulkitsemaan vam-maispalvelulakia. Hienoa on yksilölli-nen valitusoikeus. Hän sanoi, että yhdessä voimme edistää sopimuksen tunnettavuut-ta Suomessa.

Lakimies Henrik Gustafsson muistut-ti, että vammaiset ihmiset eivät ole enää oman elämänsä sivustakatsojia. Hän kertoi YK-vammaissopimus käyttöön! -käsikirjas-taan. Se on oivallinen työkalupakki artikloi-den käsittelyyn ja sopimuksen läpikäyntiin. Hän muistutti artiklasta 33, jossa muistute-taan vammaisten ihmisten huomioon otta-misesta. Hän sanoi, että kilpailutuksessa ei pidä kilpailuttaa niitä sosiaalipalveluja, jot-ka menevät ihmisen iholle.

Puheenjohtaja Sari Loijas sanoi, että so-pimus on kartta: Aikoinaan vammaiset läh-tivät vaeltamaan kohti oikeuksia. Nyt on päästy maaliin ja ollaan taas tienristeykses-sä. Sopimus on saatava näkymään arjessa. Sopimus on tehtävä tunnetuksi. Huonolla toteutuksella olemme kohta rähmällämme. Ei kompastuta ensimmäiseen kiveen.

10

TE 3

/201

6

Ruotsinkielisten vammaisjärjestöjen puolesta Hanna Grandell piti lyhyen pu-heen ruotsiksi. Hän muistutti ruotsin kie-len tärkeydestä ja siitä, että sopimus on nyt otettava haltuun.

Tilaisuuden lopuksi juhlan osanot-tajille jaettiin käteen sinisiä ja valkoisia ilmapalloja, jotka lähetettiin yhdessä tai-vaalle tilaisuuden kunniaksi.

Juhla jatkui Musiikkitalon lämpiössä

Pikkuparlamentista Musiikkitalolle mentiin kävellen tai rullaten saattajina Toni Välita-lo Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesterista rummuttajineen. Mannerheimintien ylitys onnistui turvallisesti poliisien pysäytettyä liikenteen. Musiikkitalossa juhla alkoi juh-lavasti maljan kohotuksella ja jatkui puhein ja musiikkiesityksin.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi puheenvuorossaan, että Suomessa lainsää-däntö vastaa kaikilta osin sopimuksen ar-tikloita. Tuomioja kiitti vammaisjärjestöjä siitä, että ne koko ajan painostivat Suomea ratifioimaan sopimuksen. Tuomioja muis-tutti yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja siitä, ettei ketään saa syrjiä. Hän piti tärkeä-nä myös sitä, että Suomi joutuu säännöl-lisesti raportoimaan vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa YK:n sopimusta valvovalle komitealle. Tuomio-ja toivoi myös kunnon resursointia, jotta sopimuksen toimeenpano on mahdollista.

Tihkusateesta huolimatta päivä tuntui kovin aurinkoiselta ja juhlakansa lähti voi-maantuneena ja sydän täynnä kiitollisuutta kotimatkalleen! Juhlatunnelmaa pääsee vie-läkin katsomalla Ismo Helenin YouTube-vi-deot: YK:n sopimuksen ratifiointi JUHLIS-TUS 10.6.2016, osa 1 (Pikkuparlamentin edessä) ja osa 2 (Musiikkitalolla).

Riitta Jolanki ja Charlotta Marsh

KALLE KÖNKKÖLÄKUNNIATOHTORIKSIVammaisten ihmisten perus- ja ihmisoi-keusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohta-ja Kalle Könkkölä vihittiin kunniatohto-riksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa 27. toukokuu-ta 2016. Kunniatohtori on yliopiston tie-dekunnan myöntämä arvonimi ja korkein kunnianosoitus. Promootiossa vihittiin kunniatohtoreiksi yhteensä kuusi tiedekun-nan tieteenaloilla tai yhteiskunnallisesti an-sioitunutta henkilöä.

Kalle Könkkölä on pitkäjänteinen vam-maisten ihmisoikeuksien edistäjä. Könk-kölä on toiminut Kynnys ry:n toiminnan-johtajana vuodesta 2003 lähtien. Hän on toiminut myös Vihreän liiton kansanedus-tajana sekä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hänellä on lisäksi ollut merkittä-vä rooli vammaistutkimuksen määräaikai-sen professuurin perustamiseen tarvittavien varojen keräämisessä sekä vammaisten ke-hitysyhteistyötä tukevan Abilis-säätiön pe-rustamisessa.

Könkkölän pitkäjänteinen työ huomioi-tiin myös viime vuonna, kun hän sai elä-mäntyöstään Yhdysvaltojen kansainvälisen vammaisneuvoston USICD:n International advocate award -palkinnon. Palkinto luovu-tettiin Könkkölälle Washingtonissa kansain-välisen vammaisten päivän aattona, 2. jou-lukuuta 2015. Könkkölä on ensimmäinen suomalainen tunnustuksen saaja.

Kuva

: Yod

it M

elak

u

11

TE 3

/201

6

 

Treeniksessä treenataan, pelataan, tutustutaan uusiin lajeihin urheiluseurojen lajiesittelyiden kautta. Haasta itsesi oppimaan uusia liikuntataitoja ja innostumaan urheilusta. Nyt saa tulla hiki! Treenis on ensisijaisesti yli 12-vuotiaille koululaisille.

Torstaisin 8.9.2016 alkaen klo 18-19.30 Metropolian AMK:n liikuntasalissa, Vanha viertotie 23, 00380 Helsinki

 

       

Sporttiksessa leikitään, pelataan, liikutaan monipuolisesti, tehdään temppuratoja, tutustutaan uusiin lajeihin. Sporttis on ensisijaisesti 7-11-vuotiaille.

Maanantaisin 29.8.2016 alkaen klo 18-19 Iiriksen liikuntasalissa, Marjaniementie 74, 00930 Helsinki

       

Ilmoittautumiset ja tiedustelut:

Marjo Vainikka marjo.vainikka@hiy.fi 0504623334

Järjestäjinä Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa.

   

LIIKUNTAKERHOT  LIIKUNTA- JA/TAI NÄKÖVAMMAISILLE KOULULAISILLE

12

TE 3

/201

6

Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle uudet säännöt Sääntöuudistus oli pitkällinen prosessi: In-validiliiton hallitus nimesi 8.3.2013 työ-ryhmän valmistelemaan sääntöluonnoksia sekä Invalidiliitolle että jäsenyhdistyksil-le. Luonnoksia käsiteltiin järjestöpäivillä 2015 ja sen jälkeen ne olivat lausunnolla jäsenyhdistyksissä. Myös Invalidiliiton yh-distystoiminnan kehittämistyöryhmä kom-mentoi sääntöjä. Liittovaltuusto käsitte-li sääntöluonnoksia sekä keväällä 2015 että syksyllä 2015, jolloin saatiin valmiiksi mo-lemmat mallisäännöt.

Yhdistyksen hallitus päätti 17.2.2016 kokouksessaan, että sääntöuudistus esite-tään kevätkokouksen hyväksyttäväksi ja asi-aa valmistelemaan valittiin hallituksen jä-senet: Risto Korhonen, Kirsti Pesoja ja Lee-na Simola-Nikkanen sekä varapuheenjohtaja Arto Peltoniemi ja puheenjohtaja Riitta Jo-lanki. Hallituksen kokouksessa 13.4.2016 muotoutui esitys Helsingin Invalidien Yh-disty ry:n uusiksi säännöiksi: Säännöt muu-tetaan pääosin Invalidiliitto ry:n jäsenyhdis-tysten mallisääntöjen mukaisiksi, mutta py-käliin 6 § ja 7 § hallitus esitti mallisäännöis-tä poikkeavia muutoksia.

Yhdistyksemme kevätkokoukseen 23.4.2016 osallistuneet muistavat, että yh-distyksen uudet säännöt hyväksyttiin yhdis-tyksen hallituksen valmistelemassa ja esittä-mässä muodossa lopulta yksimielisesti.

Koska kevätkokouksessa hyväksytyt sään-nöt poikkeavat Invalidiliitossa työstetyis-tä mallisäännöistä, sääntömuutos piti alis-taa Invalidiliiton hallituksen hyväksyttäväk-si. Kyseinen kokous oli 19.5.2016. Tämän jälkeen säänöt toimitettiin Patentti- ja Re-kisterihallitukseen, joka merkistsi ne yhdis-tysrekisteriin. Yhdistysrekisteriin merkitse-minen tapahtui 9.6.2016 ja samalla säännöt astuivat voimaan.

Muutokset Invalidiliiton valmistelemiin mallisääntöihin

Mallisääntöjen 6 §:n mukaan asia, joka ha-lutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syysko-kouksen käsiteltäväksi on esitettävä yhdis-tyksen hallitukselle kirjallisesti kuukautta ennen kokousta. Vuosikokous hyväksyi yh-distyksen hallituksen esityksen, jonka mu-kaan asia on esitettävä yhdistyksen halli-tukselle kirjallisesti kahta kuukautta ennen kokousta.

Sääntöjen mukaan kutsu kevät- ja syys-kokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäi-vää, julkaisemalla kutsu syyskokouksen päät-tämällä tavalla. Peristeisesti se on julkaistu Invalidiliiton IT-lehdessä. Edellä mainitulla muutoksella yhdistys haluaa varmistaa, et-tä yhdistyslain 23 §:ssä mainitut asiat ehti-vät kokouskutsuun. Muutos oli aiheellinen, koska IT-lehden ilmestymiskerrat ovat hiljat-tain vähentyneet.

Mallisääntöjen 7 §:ään muutettiin huo-mattavasti: Yhdistyksen kokoonpanon halut-tiin säilyvän 10 jäsenenä eli siihen kuuluvat edelleen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 8 jäsentä. Mallisääntöjen mukaan yh-distyksen hallitukseen kuuluu puheenjohta-jien lisäksi 4-10 jäsentä ja näiden lukumäärä päätetään vuosittain yhdistyksen syyskoko-uksessa vuosittain.

Hallituksen jäsenten toimikausi säilyy kahtena kalenterivuotena, kuitenkin siten, että kunakin vuonna, ensin arvalla ja sit-ten vuorollaan hallituksesta eroaa puolet jä-senistä. Mallisääntöjen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi kestää yhden kalenteri-vuoden.

13

TE 3

/201

6

Merkittävimmät mallisääntöjen mukaiset muutokset

Uusien sääntöjen 2§:ää (Toiminnan tarkoi-tus) muutettiin seuraavasti: Yhdistyksen tar-koituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdolli-suuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertai-sina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa hei-dän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehit-tää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon.

Toimintamuodot -pykälään (3 §) tehtiin lähinnä vain kielellisiä korjauksia.

Yhdistyksen jäsenyys on avattu 4 §:ssa avattu myös muille kuin niille, joilla on py-syvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toi-mintarajoitteen. Yhdistyksen varsinaisek-si jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammaisen tai toimintaesteinen henki-lön lisäksi myös tämän perheenjäsen tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Uusien sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäsenek-si voi siis liittyä myös lapsi. Yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenel-lä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Nämä muutokset tullevat muuttamaan ehkä eni-ten yhdistyksen toimintaa.

Uusien sääntöjen 5 §:nmukaan yhdis-tyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaali-aikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava ko-kouskutsussa.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia kos-kevan 6 §:n mukaan sekä kevät- että syys-kokouksessa käsitellään muut asiat, jot-ka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määrä-enemmistöllä annetuista äänistä huomi-oon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset. Aiemmin yhdistyksen vuosikokouksessa on voitu ottaa käsiteltäviksi vain kokouskutsus-sa mainitut asiat.

Syyskokouksessa valitaan yksi tai kaksi varsinaista tilin- tai toiminnantarkastajaa

sekä yksi tai kaksi varatilin- tai toimin-nantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodel-le. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintar-kastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.

Hallituksen kokoonpanoa säätelevän 7 §:n mukaan yli puolet hallituksen jäse-nistä on oltava fyysisesti vammaisia tai toimintaesteisiä henkilöitä. Lisäksi tämän pykälän mukaan puheenjohtaja ja varapu-heenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina. Varapuheenjohtajan toimikausi on sääntöjen voimaantulon jälkeen ensin yksi kalenteri-vuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta.

Hallituksen tehtävät on lueteltu 8 §:ssä. Luetteloon on lisätty: Hyväksyy jäsenet. Tekstissä korostuu hallituksen vastuu hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta.

Yhdistyksestä eroamista ja erotta-mista koskevan 9 §:n mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Uusien sääntöjen mukaan hallitus voi katsoa jäsen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa mak-samatta muistutuksesta huolimatta kysei-sen kalenterivuoden loppuun mennessä. Aiemmin jäsen katsottiin eronneeksi, jos hän oli jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yli kaksi vuotta. Ennen erottamista jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen.

Uusien sääntöjen 10 § (Yhdistyksen ni-men kirjoittaminen) kuuluu seuraavasti: Yh-distyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jompikumpi heis-tä yhdessä jonkun hallituksen määräämän henkilön kanssa.

Kunniajäsenyyttä koskevaa 11 §:ää tar-kennettiin muotoon: Kunniapuheenjohta-jan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

Yhdistyksen uudet säännöt löytyvät yh-distyksen kotisivuilta ja ne ovat noudetta-vissa yhdistyksen toimistolta. Tarvittaessa ne voidaan myös lähettää sähköpostitse tai kir-jepostina.

Riitta JolankiPuheenjohtaja

14

TE 3

/201

6

Raaja-amputoitujen vertaistukihanke Helsingin ja Oulun Invalidien Yhdistysten yhteistyönä

Projektityöntekijät Miira Peltomaa ja Charlotta Marsh

Alkuvuodesta 2016 käynnistyi HIY:n ja Oulun Invalidien Yh-distyksen OIY:n yhteistyöhanke, jossa selvitetään raaja-amputoi-

tujen vertaistuen tilannetta ja tarvetta Suo-messa. Vuoden mittaista selvitystyötä ra-hoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Vertaistukitoimintaa amputoiduille jär-jestää Suomessa useampi taho, mutta yh-teistä tiedotuksen kanavaa ei ole. Tietoa vertaistuesta on etsittävä useista lähteistä, ja tämän vuoksi itselle lähimmän ja sopi-vimman tukimuodon löytäminen voi olla vaikeaa; jotkut toivovat kahdenkeskistä ver-taistukea tai keskustelua internetin välityk-sellä, toiset kokevat perinteisemmät vertais-tukiryhmät tai yhteiset harrastusryhmät it-

selleen sopivammaksi. HIY:n ja OIY:n yh-teishankkeen yhtenä tavoitteena on koota yhteen tieto kaikesta amputoitujen vertais-tukitoiminnasta Suomessa.

Projektityöntekijät Miira Peltomaa Ou-lusta ja Charlotta Marsh Helsingistä ovat kevään aikana kartoittaneet amputoitujen vertaistukitoimintaa, ja tiedot tullaan koos-tamaan amputoidut.fi-sivustolle, joka ava-taan myöhemmin syksyllä. Sivuston tarkoi-tus on helpottaa vertaistuen löytämistä ja tarjota yhteinen tiedotuskanava vertaistukea järjestäville tahoille.

Yhteistyötä projektissa tehdään niin In-validiliiton, Suomen Amputoidut ry:n kuin Suomen Nuoret Amputoidut ry:n kanssa. Yhteistyö on tärkeää, jotta jokaiselle ampu-

15

TE 3

/201

6

toitavalle voidaan mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa tarjota mahdollisuutta ver-taistukitoimintaan osallistumiseen, ja tieto toiminnasta tavoittaa amputoidut, heidän läheisensä ja amputoituja työssään kohtaa-van sosiaali- ja terveysalan ammattihenki-löstön.

”Amputoitujen kohdennettu vertaistuki on erityisen tärkeää, sillä amputoitu henki-lö kohtaa elämänmuutoksen myötä asioita, joiden läpi käymisessä toisen amputoidun henkilön kanssa keskustelu ja kokemuksien jakaminen voi olla tärkeä voimavarojen ja jaksamisen lähde. Henkilön taustat ja elä-mäntilanne vaikuttavat vertaistuen toteutu-miseen, siksi tavoitteenamme on tuoda sa-mankaltaiset vertaiset yhteen oikeanlaisen tuen tarjoamiseksi”, kertoo Miira Peltomaa Oulun Invalidien Yhdistyksestä.

Oulun Invalidien Yhdistyksessä on vank-ka kokemus amputoitujen vertaistukitoi-minnasta, sillä toimintaa on siellä järjes-tetty RAY:n tukemana jo 1990-luvulta asti.

”Toivottavasti Oulussa hyväksi havait-tuja toimintamalleja pystytään hyödyntä-mään myös muualla Suomessa. Projekti-vuoden aikana ollaankin selvittämässä, so-veltuisivatko Oulun käytännöt myös muissa yhdistyksissä toteutettaviksi,” toteaa Oulun Invalidien Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Lotvonen.

Vertaistukitoiminnan tarvetta selvitetään amputoiduille suunnatulla kyselyllä. Kyse-lyyn voi vastata osoitteessa:

www.oiy.fi/projektit, ja se on auki vie-lä vuoden loppuun asti.

Kysely tulee myös löytymään Ampu-toidut.fi-sivustolta, osoitteessa www.am-putoidut.fi

Projektin tiimoilta on myös perustettu facebook-ryhmä Amputoidut, osoitteessa: https://www.facebook.com/groups/amputoidut

Teksti: Charlotta MarshKuva: Marika Vanhatalo/Invalidiliitto

AMPUTOITUJEN VERTAISTAPAAMISET HIY:SSÄ

Syyskaudella 2016 tapaamiset 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. klo 18.30-20.30 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toi-mintakeskuksen kerhotilassa, osoitteessa Voudintie 6, Helsinki.

Tapaamiset ovat avoimia kaikille am-putoiduille.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Charlotta Marshcharlotta.marsh@hiy.fi,050 321 5150

16

TE 3

/201

6

Vammaisille naisilleoma yhdistys!

Marja Pihnala ei totisesti jää-nyt laakereilleen lepäämään, vaan toteutti vammaisten naisten ja - naisliikkeen pit-

käaikaisen haaveen. Vammaiset naiset saivat oman yhdistyksen. Helmikuussa pidettiin kokous, jossa yhdistys päätettiin perustaa. Seuraavassa kuussa saimme vahvistuksen, että olemme ry.

Yhdistyksen nimi on Rusetti-Vammais-ten naisten valtakunnallinen yhdistys ry. Tarkoituksena on edistää vammaisten tyt-töjen, naisten ja naiseksi kokevien henkilöi-den hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista. Yhdistys edistää naisten osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä osallistuu julkiseen keskusteluun.

Kesäkuun alussa järjestimme Kampin palvelukeskuksessa tutustujaiset, jonne saa-

pui noin 40 naista. Sitä ennen osa ruset-tilaisista oli mukana pyhiinvaellusmatkal-la, joka suuntautui Espanjaan Santiago de Compostelaan.

Yhdistyksen nuoresta iästä huolimatta, olemme ehtineet jo osallistua yhteiskun-nalliseen keskusteluunkin. Ennen pyhiin-vaellusmatkaa teimme yhteisen lausunnon Suomen Polioliiton kanssa meneillään ole-vasta vammaislainsäädännön uudistamis-työstä. Hallitushan kaavailee vammaispal-veluiden lakkauttamista henkilön täytet-tyä 75 vuotta. Yhteislausunnossa korostim-me, ettei ainavammaisen henkilön vamma iän myötä mihinkään katoa, vaan tulemme tarvitsemaan omia vammaisille suunnat-tuja palveluja läpi elämämme. Lisäksi Ru-setti lähetti tutustujaistensa lopuksi kaikil-le ministereille hienolle paperille painetun

Pirkko Justander, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, Pirjo Auer, Marja Pihnala, Marjo Vainikkaja Riitta Jolanki

17

TE 3

/201

6

henkilökohtaisen kirjeen postitse. Kirjees-sä kannustimme ministereitä miettimään, miten paljon vammaiset ihmiset tarvitsevat esteettömyyttä ja usein myös toisen hen-kilön apua niinkin jokapäiväisessä asiassa kuin WC:ssä asioinnissa. Rusetin hallituk-sen jäsenten keskuudessa kirje kulki työni-mellä ”pissakirje”.

Kehittelemme koko ajan kaikkea kivaa. Kesän alussa lähti eräs rahoitushakemus. Jos lykästää, tehdään kurssi nuorille naisil-le sekä tapahtuma ladyille. Meillä on oma facebookryhmä. Se löytyy, kun laittaa face-bookin hakuun yhdistyksen koko nimen. Facebook-ryhmän jäsenyys ei tarkoita täys-jäsenyyttä. Siksi meillä on menossa myös jäsenhankintakampanja. Rusetti on tarkoi-tettu sekä vammaisille, että vammattomil-le naisille ympäri Suomen ja vaikka koko maailman.

Puheenjohtaja on Marja Pihnala, va-rapuheenjohtaja toimii Pirkko Justander. Hallituksen jäseniä ovat Pirjo Auer, Kristii-na Harju, Tuula Partanen, Jenni-Juulia Wal-

linheimo-Heimonen sekä Marjo Vainikka. Hallituksen ulkopuolelta olemme pyytä-neet sihteeriksi Riitta Jolangin sekä asian-tuntijoiksi Sari Lehikoisen ja Liisa Leppä-korven.

Tervetuloa mukaan Rusetin toimintaan!

Tiedustelutrusetti@luukku.comMarja Pihnala 0400 9877 48Pirkko Justander 050 55 41 83

NAISTEN LINJAN MONINAISUUSPÄIVYSTYSTIISTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN KLO 12-15 NUMEROSSA 0800 02400Päivystys on tarkoitettu naisille ja tytöille, joiden on ehkä muita naisiavaikeampaa saada keskusteluapua ja muuta tukea, kohdatessaan väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Iltapäivisin ammattilainen vastaa puheluihin.

Samassa numerossa päivystävät Naisten Linjan koulutetut vapaaehtoisetiltaisin ja viikonloppuisin. Päivystys ma–pe klo 16–20 ja la–su klo 12–16.Soittaminen on aina maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista.

Tietoa väkivallasta tai sen uhasta naisille, joilla on vamma tai sairaus,löydät nettisivuiltamme www.naistenlinja.fi taiwww.naistenlinja.fi/tietoa-vakivallasta/naisten-moninaisuus/vammaiset-naiset/

Naisten Linjan Uusien toimintojen ohjausryhmä ja Invalidiliiton naistyöryhmä ovat yhdessä laatineet testin, jonka avulla voi miettiä kohtaako elämässään väkivaltaa juuri nyt. Löydät testin nettisivuiltamme yllä kerrotun linkin kautta.

Lämpimin terveisinNaisten LinjaNaisten puolella. Väkivaltaa vastaan. Nyt ja aina.

18

TE 3

/201

6

PÄIVÄ TALLINNASSA, PATAREIN VANKILA JA MUUTA KIVAA

Eckerö Linen tarjouksen innoittamana Voimakaksikko päätti iskeä hellun-taina ja kaatuneiden muistopäivänä

15.5 lähdöllä päiväretkelle Tallinnaan. Vii-naa emme olleet hakemassa ja kanssaihmis-ten ”vain omaan käyttöön” autojen jouset soiden -roudaus hiukan hymähdyttää. Sun-nuntairisteily oli melko rauhallinen. Ajatte-limme ostaa maissa päiväliput julkisiin ja katsastaa pahamaineisen Patarein vankilan ja sen naapurissa sijaitsevan Merimuseon.

Seuraavalla kertaa tiedän että laivassa saa edullisen puuroaamiaisen, eikä tarvitsisi herätä kotona niin aikaisin aamiaisen lait-toon. Välttämätön katkarapuleipä teemalla kolesteroli kiittää ja Eckerön tarjousta hal-veksien heidän kuoharinsa tilalle Fresita ja matka sai alkaa.

Eckerö Linen infosta sai hyvän Tallinnan kartan jossa näkyi myös julkisen liikenteen kartta. Toki olisi kannattanut tutkia karttaa paremmin, erotella raitiovaunu- (trammi) ja bussilinjat. Päivälippu maksaisi termi-naalin ärrällä 3 euroa mutta sitä varten pi-tää lunastaa kahden euron arvoinen mat-kakortti. Sen voi sitten seuraavalla kertaa ladata uudestaan eikä kortista mene enää maksua.

On sellin hämy seuranainVirhe numero yksi oli että katsoin tram-min kulkevan aivan terminaalin kupeesta. Se olisi ollut bussi numero kaksi. Kävelim-me terminaalista trammipysäkille, ajoimme yhden pysäkin välin ja olimme jossakin he-vonkuusessa. Sieltä sitten reippaasti klenk-kasimme kohti Patarein vankilaa ja totesim-me jalkojemme huutaessa hoosiannaa että Merimuseo jäisi seuraavaan kertaan.

Patarein vankila rakennettiin vuosina 1828-1840 ja se toimi alkujaan tykkipat-teristona, sitten kasarmina ja lopulta van-kilana. Vankila toimi vuoteen 2006 saak-

ka ja 1990-luvun alussa siellä suoritettiin viimeinen teloitus. Vangit koostuivat mie-lipidevangeista ja tavallisista rikollisista, se-kä miehistä että naisista. Yhdessä sellissä oli 16 punkkaa ja 30 vankia. Naisilla oli hie-man paremmat oltavat, yleensä jokaisella oli oma sänky.

Saimme mennä sisälle maksamatta, opaskierroksesta ainakin olisi veloitettu parisen euroa. Sellaisella kierroksella olisi päässyt näkemään teloitushuoneen. Hirt-tohuoneen näin. Lattiassa oli aukko ja sen takana tuoli. Tuolia ei potkaistu hirtettävän alta vaan lankkulattia vedettiin sivuun alta. Mieheni Pekka jaksoi kiertää yhden käytä-vän, sitten hän siirtyi muurien ulkopuolel-le istumaan. Lähituolit vaikuttivat hänestä siltä että ne hajoaisivat koska tahansa alta. Hän ehti jo huolestua kun minua ei alkanut kuulua että olisinko jopa eksynyt raken-nuksessa. Kun astuin porteista sisälle, tein vaistomaisesti ristinmerkin kunnioitukses-ta vankilassa kärsineitä ja kuolleita kohtaan.

Kiersin käytäviä monessa kerroksessa. Seinille oli ilmestynyt värikkäitä maalauksia joissa oli englanninkielistä tekstiä: ”Eikö sosialismi olekin ihanaa?” tai ”Neuvosto-terrori ei ole koskaan joutunut vastuuseen

19

TE 3

/201

6

sillä EU ja USA ovat myöskin kommuniste-ja” tai miten ”Normaalius on suhteellista”.

Nyt taitaa olla vielä aikaa vierailla koh-teessa sillä vanha rakennus ränsistyy ja ra-pistuu, vettä sataa osassa rakennusta sisään. Siellä on kylmä myös kesällä. Talvella raken-nukseen ei pääse omin päin, vain opaste-tuille kierroksille. Paikka ei missään tapa-uksessa ole esteetön. Allekirjoittanut rappu-si sydän kylmänä alaspäin sivuttain ja jän-nitti kynnänkö naamallani alas. Patareissa voisi koska tahansa aloittaa jonkun kauhu-pätkän kuvaamisen. Tiloissa oli ruosteisia ja rikkinäisiä sairaalasänkyjä gynekologisi-ne telineineen, hammaslääkärin tuoli, ir-visteleviä kirjoituskoneita, karseita sellejä ja muuta vastaavaa. Välillä tunsin jopa paniik-kia kiertäessäni.

Käytävän seinien monet väripiirrokset ja graffitit olivat taidokkaita. Sukulaispojalla on pesti Eestissä ja kerran saapuessaan sata-maan hän oli jutellut jonkun miehen kans-sa kannella. Mies oli osoittanut vankilaa ja kertonut istuneensa Patareissa 1980-luvul-la kolme vuotta. Ne olivat olleet hänen elä-mänsä pisimmät kolme vuotta, merinäkö-alasta huolimatta.

LevähtämistäAivan Patarein viereen tulee bussi joten palasimme sillä keskustan suuntaan. Vie-railimme vielä hetken pienessä katolisessa kirkossa jonka yhteydessä on dominikaani-luostari. Pekka jäi lepuuttamaan jalkojaan pieneen puutarhaan lintujen ja suihkuläh-teen seuraan ja itse jatkoin Pyhän Nikolain ortodoksiseen kirkkoon. Molemmissa oli vielä helluntain palvelusten jälkeen paksu suitsukkeen tuoksu. Minulla on tapana os-taa kotiin tuohuksia ja jos mahdollista jon-kin kortin tai esitteen kirkosta. Samoin sy-tytän tuohuksen ja hiljennyn, pää peitetty-nä. Kotona sytytän tuohuksia sunnuntaisin ja läheisten kuolin- ja syntymäpäivänä.

Oli vielä pienen aterian aika. Toki tä-mä keskiaikainen Räävelin Hansakaupun-ki ihastuttaa monella tapaa ja samalla Neu-vostoajan aiheuttama rappio vihastuttaa.

Näkee paljon kaunista rakennuskantaa jo-ka on saanut ränsistyä tyylikkäästi. Edel-lisellä käynnillämme pääsimme sukulais-pojan kanssa tutustumaan Glehnin linnan ympäristöön jossa 2000-luvulla restauroi-tu Palmimaja, tähtitorni ja laaja ulkoilualue. Näimme valtavan kokoisen Kalev-patsaan. Kalevin tarina on kuin meidän Kalevalasta. Hänen tuomionsa oli joutua helvetin varti-jaksi, vartioimaan ettei sieltä pääse kukaan pois. Kalev on myös monen eestiläisen ur-heiluseuran nimi.

KotiinEnnen kotimatkaa ajelimme vielä ratikalla ja piipahdimme terminaalin lähistöllä si-jaitsevassa myymälässä. On mukava viedä jotakin paikallista tuliaiseksi. Kun on Mus-tosen kanssa päässyt enemmän näkemään tätä muoilmaa ja samaa, vanhaa Lotto-mai-nosta mukaellen saanut paljon ”kaikenlaista tekemistä”, on nähnyt että terminaaleissa ja laivoilla on ne samat iänikuiset Tobleronet ja Mentokset. Itse tykkään eestiläisistä kek-sintapaisista kahvihyvistä joissa on sisällä luumua tai kirsikkaa. Linnupiim on osoit-tautunut mieleiseksi tuliaiseksi monelle lä-heiselle, laatikko on kaunis ja vaalea, kuvas-sa herkin värein piirretty riikinkukko. Ku-ten alussa totesin, sunnuntai oli hyvä päivä risteilylle sillä meno oli rauhallista eikä pa-

20

TE 3

/201

6

KULTTUURIKESKUS SOFIAMinna M. Jussilan ikoneita 28.8. saakka

Vuosaaren metroasemalta, laiturilta 16 läh-tee pikkubussi 816 kaksi kertaa tunnissa ar-kisin kulttuurikeskus Sofiaan. Viikonlop-puisin on muutama bussivuoro. Ajat kan-nattaa tarkistaa HSL:n sivuilta. Sofia sijaitsee Kallvikinniemessä. Siellä on tarjolla mo-nenlaista kokous- ja kurssitarjontaa, majoi-tusta, hiljentymisviikonloppuja, näyttelyi-tä ja nyt myös yhteisöllisiä senioriasuntoja.

Kävin nyt toista kertaa Sofiassa, tälläkin kertaa näyttelyn innoittamana. Minut otti vastaan ensin Rosa Liksomin postmoderni ikonostaasi jota katsellessa en oikein osan-nut asennoitua näkemääni. Graffiteja, lap-sen piirtämiä, erilaisia tekniikoita vai mitä?

Pöydällä oli vanhoja kirjoja ja teksti siitä miten voi ottaa haluamansa ja halutessaan jättää koriin pari lanttia tukemaan Sofian kirjaprojektia. Koska minulla oli jo ennes-tään koululaisena saamiani Saara Lehtosen kirjoja, otin hänen kirjoittamansa kirjan ”Kukin omalla tavallaan”. Kirjassa oli, jos-kin hieman repeytyneet, nätit paperikan-net.

Siirryin sitten varsinaiseen ikoninäytte-lyyn joka oli kyllä mukavasti koottu. Min-na M. Jussila oli saanut opetusta Heinäve-dellä Valamossa jolloin opetukseen liittyy vahvasti ortodoksinen teologinen opetus. Eräs ystävättäreni kertoi aikoinaan että en-nen ikonin maalausta perehdytään aihee-

seen, paastotaan ja todella perehdytään sii-hen mitä ollaan tekemässä.

Ikoni ei ole taulu eikä kuva. Se on ik-kuna ikuisuuteen, rukouksen välikappale ja auttaa hiljentymisessä. Ikonin esikuvana voitaneen Minnan mukaan pitää jonkinlais-ta muumiomuotokuvaa jonka tarkkaa ni-meä en nyt tähän hätään muista. Kreikka -huone kätki seinilleen hienoja kreikkalais-tyyliin maalattuja ikoneita joiden värimaa-ilma on hyvin vaalea ja vastoin yleistä ta-paa, kreikkalaisissa ikoneissa taiteilija myös signeeraa ikoninsa.

Kun tämä juttu ilmestyy, Minnan iko-ninäyttely on jo ohi, mutta Sofia on siitä huolimatta käymisen arvoinen. Pikkubus-seihin pääsee rollaattoreilla ja yksi pyörä-tuolipaikka löytyy. Jos jaksaa kävellä tai ke-lata, matka Sofiaan metroasemalta on kuin pieni pyhiinvaellus. Kevyen liikenteen väy-lät hieman risteilevät matkalla, mutta se käy mainiosti myös pienestä luontopolusta sillä kauniita maisemia on molemmin puolen tietä kun käännytään Sofian tielle. Päätiellä kulkee monia busseja, esimerkiksi 560, jo-ka menee mm. Malmille.

Sofiassa on pieni kappeli jossa järjeste-tään palveluksia. Isä Ambrosius vaikuttaa Sofiassa.

Kirsi Maria Mustonen

hemmin näkynyt ördääviä suomalaisia joi-den käytös lähtee lapasesta kun pääsee pois jonkun valvovan silmän alta. Kaiken lisäk-si Suomi voitti MM-jääkiekossa Slovakian.

Kirsi Maria Mustonen

21

TE 3

/201

6

Sitkeästi kohti unelmia

Nuori nainen avaa oven ja johdattaa tulijat peremmälle hyvällä maul-la sisustettuun asuntoon. Roda Ali

Mire on 27-vuotias, juuri valmistunut vaa-tetusompelija.

Nuorempana Roda haaveili vaatesuun-nittelijan urasta. Omien sanojensa mukaan hänen oli pienikokoisena vaikea saada val-misvaatteita, joten hän suunnitteli ja teki it-se itselleen vaatteita. Ennen vaatesuunnitte-lijan koulutukseen hakeutumista olisi opit-tava ompelemaan hyvin. Roda aloittikin vaatetusompelijan opinnot vuonna 2006. Roda huomasi keskittyvänsä mieluummin itse ompelutyön oppimiseen, kuin teo-reettisiin opintoihin. Haaveet ammattivaa-tesuunnittelijan urasta vaihtuivat unelmak-si vaatetusompelijan työstä. Sairastelun ta-kia hän joutui kuitenkin tuolloin keskeyt-tämään opinnot. Sisukkaana naisena Roda kaikesta huolimatta vuonna 2015 jatkoi opintojaan, ja tänä kesänä valmistui vaate-tusompelijaksi. Se oli juhlan arvoinen asia.

Roda tuli Suomeen Somaliasta lapse-na sukulaisten mukana. Rodan sukulaisis-ta vain kaksi enoa perheineen asuvat Suo-messa. Matkalla Etiopian sotaa pakoon Ro-da sairastui polioon, ja siksi hän liikkuu nyt pyörätuolin avulla. Roda on asunut yksin 17-vuotiaasta asti. Sukulaisten tilanne Etio-piassa huolettaa Rodaa. Muun muassa lää-kärikuluihin tarvitaan rahaa, ja erään suku-laislapsen terveydellinen tilanne aiheuttaa Rodalle paljon huolta.

Roda epäilee, että ompelijan työt eivät tässä vaiheessa vielä elättäisi häntä vaan hän etsii jotain muutakin työtä. ”Työn saanti tuntuu olevan kovin vaikeaa, kun on pyö-rätuolissa ja tummaihoinen” hän toteaa. Ai-emmin Roda on työskennellyt muun mu-assa puhelinvaihteessa ja puhelinhaastatte-lijana. Mahdollisen muun työn ohessa hän tekisi mielellään esimerkiksi pieniä korja-

usompelutöitä, ja niitä onkin jo häneltä ti-lattu.

Lukuisat harrastukset pitävät liikunnalli-sen Rodan kiireisenä. Hän pelaa sähköpyö-rätuolisalibandya, sulkapalloa ja käy avus-tajan kanssa uimassa ja kuntosalilla. Roda on myös kiinnostunut joogasta ja toivoisi saavansa enemmän tietoa pyörätuolin käyt-täjän terveellisestä ruokavaliosta. Hän ker-too kuuntelevansa myös musiikkia ja viime aikoina varsinkin somalialaista musiikkia, josta tulee mieleen selkeitä kuvia lapsuu-desta.

Unelmana on tulevaisuudessa oma om-pelimo. Sitä varten tarvittaisiin sopiva työ-tila ja työvälineitä. Saumuri on kyllä jo val-miina. ”Ompelutyössä parasta on, kun nä-kee kankaan omissa käsissä muodostuvan valmiiksi työksi. Se on palkitsevaa”, Roda kertoo.

Teksti: Eija MäntynenKuva: Charlotta Marsh

Rodan haaveena on perustaa oma ompelimo

22

TE 3

/201

6

WE WERE WIEN

Lauantaina 27.5.2006 klo 12.14.37 sanoimme Puotilan kappelissa Kirsi Kankaan kanssa toisillemme ”TAH-

DON” ja vaihdoimme sormuksia. Suvivir-ren soidessa astelimme keskikäytävää pitkin kohti kappelin ovea, jossa meitä oli vastassa aurinkoinen ja lämmin sää.

Häälahjaksi saamillamme rahoilla os-timme itsellemme Wienin matkan, jon-ne lähdimme heinäkuun alussa. Nyt tuos-ta hetkestä on kulunut kymmenen vuot-ta ja päätimme sen vuoksi lähteä Wieniin juhlistamaan avioliittomme täysiä vuosia. 25.5 klo 8.30 lähti Finnairin kone kohti Itävallan pääkaupunkia, jonne laskeuduim-me 9.55 (paikallista aikaa). Tätini Laura ja hänen miehensä Hossein olivat saapuneet meitä lentokentälle vastaan ja veivät mei-dät Das Capri hotelliin. Das Capri sijait-see aivan Wienin keskustan läheisyydessä ja ihan hotellin edessä sijaitseva U1 -lin-jan metro- aseman hissillisen sisäänkäyn-

nin kautta pääsemme liikkumaan kohti kes-kustaa. Meidän hotellihuoneemme ei ollut tullessamme vielä vapaa, joten kysyimme respakaverilta hyvää pitseriaa. Semmoinen sijaitsikin noin parin sadan metrin päässä. Tultuamme kylläisiksi runsaista pitsoista saimmekin jo huoneemme. Itävallasta pi-tää todeta, ettei siellä ole vielä samanlainen tupakkakielto kuin meillä täällä Suomessa, ravintoloissakin sai poltella melko vapaasti, tosin omissa tiloissaan.

Saatuamme tavarat purettua ulos mat-kalaukuistamme, olimmekin valmiita baa-nalle. Ei muuta kuin lähimmälle metropy-säkille ja kohti uusia seikkailuja. Harva sen muistaa, että Wienkin oli toisen maailman-sodan jälkeen jaettu neljään osaan voitta-javaltojen kesken kuten Berliini. Tästä ajas-ta kertoo esim. klassikkoelokuva Kolmas Mies, jonka loppuratkaisu tapahtuu Rie-senrad -maailmanpyörässä.

Torstai oli jo etukäteenkin toivoa täynnä,

23

TE 3

/201

6

koska olin sopinut treffit hotellimme au-laan yhden maailman johtavista levykeräi-lijöistä, Hans Pokoran kanssa. Sovittu aika oli klo kymmenen ja olimme Kirsin kanssa jo hyvissä ajoin aulassa odottamassa vieras-tamme. Vähän yli klo kymmenen hotellim-me edestä ajoi pitkätukkainen ja -partainen ”hippi” Indian-merkkisellä moottoripyö-rällä. Se oli levymoguli Hans, joka tuli kah-den vinyylejä sisältävän kassin kanssa meitä tapaamaan. Kirsi otti meistä ”levymiehistä” pakolliset fotot ja jätti meidät kahdestaan juttelemaan (englanniksi). Noin tunnin ru-pattelun jälkeen olimme saaneet levykaupat ja levyasiat sovittua, joten kättelimme toi-semme ja meistä oli tullut ystäviä. Tämän jälkeen Laura ja Hossein tulivat hakemaan meitä syömään, kotinsa lähellä sijaitsevaan persialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja maukasta, mutta persialaiseen tapaan an-nokset turhan suuria. Hieman liioiteltuna riisiä tuli kebab annoksen mukana pesuva-dillinen. Jälkiruoaksi maistui makeat bak-lavat (nam). Aterian jälkeen kävimme vielä Lauran ja Hosseinin luona kahvilla.

Perjantai 27.5 oli sitten se meidän kym-menvuotis-hääpäivämme. Me olimme laa-tineet hyvän suunnitelman, johon kuului taidetta, syömistä ja hevosajelua. Ensim-mäisenä menimme Albertinan taidemu-seoon, joka oli esteetön ja sieltä sai pant-tia vastaan lainaksi pyörätuolin. Pyörätuo-lin saaminen ei ollut ongelma, mutta his-sit olivat epäkunnossa. No hätä, pystynhän minä sen verran rappusia liikkuman ylös ja alas. Ongelma olikin lähinnä se kuinka saisimme pyörätuolin kulkemaan rappu-sissa. Auttavia ihmisiä olikin helppo löytää, he tulivat pyytämättä ja kyselemättä kanta-maan pyörätuolia rappusissa. Kerrosten vä-lissä oli paljon välikerroksia, joiden välissä oli rappusia. En tiedä miten näistä esteis-tä selviää, jos on täysin riippuvainen me-nopelistään (hissejä ei näkynyt tai ne oli piilotettu hyvin).

Kierreltyämme museon jälkeen vielä hieman kaupungilla lähdimme kohti ravin-tolaa. Hans Pokora oli antanut meille vin-kin hyvästä wieninleikepaikasta (Schnit-zelwirt). Löydettyämme paikan ovella oli-

24

TE 3

/201

6

kin vastassa kansallispukuun (erittäin ava-ra kaula-aukko) pukeutunut nainen, joka ohjasi meidät pöytään. Saatuamme menut huomasimme Wienerschnitzelin maksavan vain seitsemän euroa, semmoisethan me ti-lasimme. Eteemme tuotiin lautaset, joissa oli isot Wieninleikkeet tuplana, eikä muu-ta (lisukkeet piti tilata erikseen). Tarjoilija suositteli minulle Kartoffelsaladin (peruna-salaatti), Kirsi otti paistinperunat (jättikul-hollinen). Jos olisimme tienneet annosten koot etukäteen, niin meille olisi riittänyt aivan hyvin yksi annos.

Kylläisinä suunnistimme Stephansplatzil-le, missä sijaitsee hevosajelukärryjä. Kym-menen vuotta sitten jätimme tämän eta-pin nuukuuttamme väliin, nyt emme jät-täneet. Tarjolla oli 20 minuutin ja 40 mi-nuutin kiertoajelu, valitsimme pitemmän. Kahden hevosen vetämä kärry antoi meille tunnelman vanhasta Wienistä. Hevosten ka-

viot kopisivat sen verran kovaa katukiveyk-seen, ettemme saaneet oikein mitään selvää ajurin opastuksesta.

Kaksi viimeistä päivää kiertelimme pit-kin Wieniä ja kävimme myös Lauran suo-sittelemassa jäätelöbaarissa, joka sijaitsee Schwedenplatzilla (ruotsalaisten aukio). Nimi tulee siitä, että ruotsalaiset ottivat Ruotsiin huostaansa ensimmäisen maail-mansodan jälkeen nälkiintyneitä itävaltalai-sia lapsia ja aukion nimi on kunnianosoi-tus heille. Kotiinpaluu sujui vaivattomasti ja väsyneinä mutta onnellisina oli kiva pa-lata taas kotiin ja omaan sänkyyn.

PS. Kirjoituksen otsikko on tietenkin vä-hän väkisin väännetty, sillä Wien on eng-lanniksi Vienna.

Pumu

25

TE 3

/201

6

26

TE 3

/201

6

Suomen Asiakastieto Oylahjoitti1500 euroakoululaisten liikuntaryhmille!

Kuvassa vasemmalta Anniina Latikka,Katja Saarinen, Marjo Vainikka,Heikki Ruponen ja Katri Tuominen

Suomen Asiakastieto Oy otti yhteyttä huhtikuussa Hattutemppu-hankkeen lii-kuntakoordinaattoriin tarjotakseen koulu-laisten liikuntaryhmille 1500 euron lahjoi-tusta toimintaan.

Lahjoitussumma kerättiin Suomen Asia-kastieto Oy:n työntekijöiden tartuttua yri-tyksen liikuntahaasteeseen. Tavoitteena oli kerätä vähintään 5000 pistettä. Yhden pis-teen sai kun liikkui puoli tuntia niin et-tä syke nousi. Työntekijöitä yrityksessä on 150 ja heistä noin 70 henkilöä osallistui haasteeseen keräten lähes 7000 pistettä! Lahjoituskohteeksi Suomen Asiakastieto va-litsi näkö- ja liikuntavammaisten lasten lii-kunnan tukemisen Sporttis- ja Treenis -ryh-missä. 1500 euron lahjoitus luovutettiin 8.6.2016 Hevossalmen lomakylässä.

Lahjoituksen luovuttivat Suomen Asia-kastieto Oy:n pelinrakentajat Heikki Ru-ponen, Katri Tuominen sekä Jani Heiska-nen. Pelinrakentajien tehtävä on aktivoida työntekijöitä liikkumaan ja tuoda hyvää il-mapiiriä työyhteisöön erilaisilla tempauk-silla. Hevossalmen lomakylässä lahjoitus-shekin vastaanottivat Sporttiksen ohjaajat Marjo Vainikka ja Anniina Latikka, Tree-niksen ohjaaja Katja Saarinen ja fysiotera-peuttien opettaja Anita Ahlstrand Metropo-

lia AMK:sta. Anita kouluttaa fysioterapeut-tiopiskelijoita, jotka ovat yhteistyön kautta päässeet tutustumaan käytännön ohjaus-työhön koululaisten liikuntaryhmissä.

Jäätelön ja kahvin nauttimisen ohessa Sporttiksen ja Treeniksen ohjaajat kertoi-vat toiminnasta ja lahjoituksen mahdolli-sista käyttökohteista. Esimerkkeinä nousi-vat lasketteluun käytettävien apuvälineiden vuokraus tai ohjattu uimahallikäynti. Lah-joitus on koululaisten liikuntaryhmille tär-keä ja antaa mahdollisuuden testata jotain hyödyllistä ja hauskaa.

Pelinrakentajat kutsuttiin tutustumaan Sporttiksen ja Treeniksen toimintaan pai-kan päälle ja he olivatkin kiinnostuneet näkemään mihin raha oikeasti käytetään. Heikki Ruponen totesi lopuksi: ”Onnistu-nut liikuntahaaste on takana ja lahjoituk-sen perille tuominen oli erittäin mieluisa tehtävä. Itselle tuli varma olo siitä, että apu menee perille ja käytetään oikeisiin asioi-hin.”

Kiitos Suomen Asiakastieto Oy!

Marjo Vainikka Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori

ja Sporttis-ryhmän ohjaaja

27

TE 3

/201

6

Hattutemppu-hankkeenluontoretki Villa Elfvikiin 19.5.2016

Sää suosi Hattutemppu-hankkeen ke-väistä luontoretkeä Villa Elfvikiin, Es-pooseen. Osallistujia retkellä oli 26

henkilöä. Asiantuntijaksi oli palkattu bio-logi Virpi Karén. Yleisavustajina olivat Mia Tarvainen ja vapaaehtoistyöntekijä Inge-Maj Gustafsson. Luontoretkeen osallistujia oli mukavasti kaikista kolmesta Hattutemp-pu-hankkeen yhdistyksestä eli HIY:n lisäk-si Helsingin ja Uudenmaan Näkövammai-set ry:stä ja Helsingin ja Uudenmaan Neu-royhdistys ry:stä (HUMS).

Retki alkoi lainakiikareiden jakamisella halukkaille ja sitten kuunneltiinkin jo mus-tapääkertun laulua. Virpillä oli puhelimes-saan sovellus, jonka avulla ”härnättiin” pai-kalla ollutta mustapääkerttua vastaamaan. Härnäys oli saman lajin linnun laulua pu-helimen kautta. Hienosti lintu reagoi laula-malla takaisin. Seuraavaksi halukkaat saivat maistella kuusenkerkkää. Meitä ensikerta-laisia maistelijoita oli muutamia ja kuusen-kerkän maku oli aika miellyttävä, hieman suolaheinän makua muistuttava kuulemma.

Vaikka kevät oli edennyt jo toukokuun puoliväliin, saimme kuulla - ja osa myös onnistui näkemään - jos jonkinlaisia lin-tuja. Paikalla oli ainakin Räyskä, Euroopan isoin tiiralaji, jonka ääntely on ”räyh”. Li-säksi oli naurulokkeja, kalalokkeja, kurki, kirjosieppo ja peippo, jota kuunneltiin hu-vimajan vieressä. Punavarpunen terveh-tii laulamalla ”nice to meet you”. Pitkos-puilla kulkiessamme kokeilimme järviruo-koa ja saimme kuulla että kasvin pehmeää osaa on käytetty saaristossa tyynyjen sisällä pehmikkeenä, vartta puolestaan on käytetty karjan kuivikkeena. Metsänlaidassa oli met-säorvokkeja, puna-ailakkia ja kumariinilta tuoksuvaa maarianheinää. Kokemuksia tu-li kaikille aisteille. Lintutorniin oli esteetön pääse luiskaa pitkin, joskin pyörätuolilla liikkuvalle avustajan apu on silti paikallaan.

Ulkoillessa tulee nälkä, joten seuraavaksi

nautimme makkaraa, tikkupullia ja kahvia ja mehua. Villa Elfvikin päärakennuksen lä-heisyydessä on punainen tupa nimeltä Ui-kunpesä. Uikunpesän pihalla nautimme eväät, kaasugrillillä oli kyllä hyvä paistaa makkarat, mutta tikkupullien paistoon se ei ollut paras mahdollinen. Noh, tulihan kokeiltua ja monille retkeläisille tikkupulla oli ihan uusi makuelämys. Mia ja Inge-Maj toimivat upeasti yhteistyössä ja mahdollis-tivat kaikille hiukopalaa ja juotavaa.

Luontoretkelle osallistuneet kiittivät ko-vasti järjestelyitä ja opastusta. Mieleenpai-nuvin toteamus oli ”Tämän retken avul-la jaksan talven”. Kovasti toivottiin myös uutta retkeä ja tuli ehdotuksia mahdolli-sista retkikohteista. Tätä kirjoittaessani on Hevossalmen liikuntapäivän 27.8. valmiste-lu menossa. Uudesta luontoretkestä ei olla vielä päätetty, ajankohta voisi olla mahdol-lisesti syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

Kiitos seurasta kaikille mukana olleille! Minulle voi laittaa viestiä tai soittaa toi-

veistaan syksyn toiminnan suhteen marjo.vainikka@hiy.fi tai 050 462 3334

Marjo VainikkaHattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori

28

TE 3

/201

6

29

TE 3

/201

6

Nyrkkeily tempasi mukaansa

HIY:ssä järjestettiin Hattutemppu-hankkeen puitteissa kuntonyrk-keilykurssi kevätkaudella 2016.

Kurssi oli sarjassaan jo toinen, ja suosio ylitti odotukset. Ryhmä päätettiinkin jakaa kahteen osaan osallistujien suuren määrän vuoksi.

Kurssin ohjaaja Jenni Blomqvist on pit-kään toiminut HIY:n liikuntatoiminnan pa-rissa, ja hän olikin monelle kurssilaiselle jo entuudestaan tuttu. Jennillä on pitkä koke-mus kuntonyrkkeilystä: hän innostui nyrk-keilystä jo 1990-luvun alkupuolella ja on ohjannut kuntonyrkkeilyryhmiä jo use-amman vuoden. Fysioterapeutin koulutus puolestaan tuo hyvää tuntumaa erityisryh-mien ohjaamiseen. ”Kuntonyrkkeily sopii lähes kaikille, myös ikäihmisille ja erityis-ryhmille”, Jenni toteaakin.

Jenni ohjasi ryhmää iloisella mielellä ja lempeästi komensi ryhmäläiset liikkeelle. Tunnit alkoivat huolellisella lämmittelyl-lä, jotta vältyttäisiin revähdyksiltä ja venäh-dyksiltä. Harjoitukset sopivat sekä istuen että seisten tehtäväksi, ja jokainen löysikin itselleen sopivan tavan harjoitella. Lämmit-telyn jälkeen keskityttiin tekniikkaharjoi-tuksiin. Oikean lyöntitekniikan oppiminen on tärkeää, sillä jos mätkii säkkiä miten sat-tuu, voi helposti satuttaa itsensä. Jenni val-voi harjoittelua ja opasti kutakin kurssilais-ta tekniikan hiomisessa.

”Kuntonyrkkeily on eräs mukaansatem-paavimmista lajeista. Jokainen voi löytää itsestään pienen tai suuremman Rockyn. Kunto nousee kuin huomaamatta ja tek-niikkataitoja voi hioa läpi elämän”, kertoo Jenni.

Kuntonyrkkeilyssä treenataan pareittain. Kaveria ei lyödä, paitsi pistehanskoihin, jotka on nostettu ylös lyöntiluvan merkik-si. Kurssilla harjoiteltiin niin suoria lyön-tejä kuin koho- ja sivukoukkujakin. Myös nyrkkeilijälle tärkeitä ketteriä väistöjä pääs-tiin kurssin lopulla harjoittelemaan.

”Tää on se juttu, mitä voin vetää täysil-lä”, kommentoi yksi kurssilaisista.

Jo toista kertaa kurssille tullut treenaaja kiteytti tunnelmat: ”Hauskaa oli joka kerta. Ja aika meni niin, että tuntui ettei yksi tun-ti olisi riittänyt. Käsivoimien hiipuessa kui-tenkin tietää, että tuli treenattua tarpeeksi. Kun on kivaa, niin treeni hujahtaa ohi ihan huomaamatta.”

Kaisa Heiskanen ja Charlotta Marsh

KUNTONYRKKEILYÄ HIY:SSÄMaanantaisin 5.9.-28.11.2016 klo 18-19Helsingin Invalidien Yhdistys ryVoudintie 6

Kuntonyrkkeily sopii kaikenikäisilleja -kuntoisille, naisille ja miehille.Erityistaitoja ei tarvita. Harjoitella voi joko seisten tai istuen.

Hinta: Hattutemppulaisille(HIY, HUN, HUMS) 50 €. Muut: 60 €Ohjaajana: Jenni Blomqvist

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. 050 462 3334, s-posti: marjo.vainikka@hiy.fi

Tervetuloa harjoittelemaan nyrkkeily-tekniikoita iloisin mielin!

30

TE 3

/201

6

Koululaisryhmät liittyivätmukaan Easy Sport-toimintaanKoululaisryhmät liittyvät mukaan Easy

Sport-toimintaanHelsingin Invalidien Yhdistyksen ja Hel-

singin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n yhteistyöryhmät Sporttis ja Treenis liittyvät syksystä 2016 mukaan Helsingin kaupun-gin liikuntaviraston EasySport-toimintaan. EasySport tarjoaa edullisia tai täysin mak-suttomia liikuntaryhmiä alakoululaisille yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseuro-jen kanssa. Perheiltä tulleen palautteen pe-rusteella soveltavan liikunnan ryhmiä on haasteellista löytää, joten nyt toivotaan, et-tä perheet löytävät helpommin ensisijaises-ti liikunta- ja näkövammaisille koululaisil-le tarkoitetut liikuntaryhmämme. Syyskau-den tarjonta päivittyy EasySportin sivuille www.easysport.fi viikkojen 37-38 aikana, ja tarjonnasta julkaistaan esite, joka jaetaan jokaiselle oppilaalle koulussa.

Yhteistyön tiimoilta Sporttiksen ohjaa-jat Anniina Latikka ja Marjo Vainikka olivat mukana EasySportin Liikuntamyllyn tapah-tumassa 4.8.2016. Lajeina olivat jättikuuti-olentopallo ja maalipallo. Lapset innostui-vat erityisen paljon jättikuution kanssa pe-laamisesta.

Marjo Vainikka

31

TE 3

/201

6

Aiheena vammaisen ihmisen esteetön elämä; luovia ratkaisuja, hyviä oivalluksia. Valoku-vanäyttelyssä katsotaan esteetöntä elämää ja arjen hetkiä uudesta näkökulmasta.

Osallistumisaika on vuoden 2016 loppuun saakka. Näyttelyn kuvat valitaan osal-listuneiden kuvien joukosta, ja valokuvista kootaan näyttely kevättalveksi 2017. Lähettämällä kuvan luovutat kuvan käyttöoikeudet HIY:lle. Kuvia voidaan siis käyt-tää esimerkiksi yhdistyksen tiedotteissa.

Lähetä ottamasi kuva digikuva jpg-muodossa osoitteeseen toimisto@hiy.fi. Merkitse viestin aihekenttään tunnus ”Valokuvanäyttely”. Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeu-det ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Voimme ottaa kuvia vastaan vain digitaalisessa muodossa.

Yksi kuvaaja voi osallistua kilpailuun korkeintaan viidellä kuvalla.

Lähetä kuvasi HIY:n valokuvanäyttelyyn

32

TE 3

/201

6PI

ENIÄ

PALO

JA PÄÄTTIÄNSADONKORJUUJUHLA

Jo perinteeksi muodostunutta Päättiän sadonkorjuujuhlaa vietettiin lauantaina 13.8. sateisissa merkeissä mutta

iloisin mielin. Lopen Martat jakoivat sieni-tietoutta ja myynnissä oli Mikkolan tilan ja Marttojen tuotteita, Päättiän väen koritöitä, kortteja ja huovutustöitä.

TARINOITATUULIMYLLYNTIELTÄ

1960-luvulla alkanut muuttoliike pää-kaupunkiseudulle käynnisti esikau-punkialueiden rakentamisen myös

Myllypurossa. Nimensä alue sai Viikin pel-tojen laskuojan äärellä sijainneesta pienes-tä myllystä. Vuonna 1965 valmistui HIY:n rakennuttamana Tuulimyllyntie 5 ja sen 60 uutta, esteetöntä asuntoa palvelemaan lii-kuntarajoitteisia asukkaita. Vuonna 1986 Myllypuro sai oman metroaseman.

Tuulimyllyntie 5 on 50 vuotensa aikana ehtinyt nähdä lukuisia asukkaita ja HIY:n moninaisia vaiheita. Nyt keräämme tari-noita Tuulimyllyntieltä! Lähetä meille muisto, valokuva tai vaikka runo Tuuli-myllyntie 5:stä toimisto@hiy.fi tai pos-

Marraskuussa 2016 juhlistetaan HIY:n asuintalo Tuulimyllyntie 5:n 50-vuotispäivää.

tissa Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Voudintie 6, 00600 Helsinki. Jos lähetät kuvan, liitä mukaan vuosiluku, kuvaaja ja kuvateksti. Kuvaajalla on oltava kuvaan täy-det oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä ku-van julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan ni-mi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Muis-toja tullaan julkaisemaan yhdistyksen TE-lehdessä ja tulevassa 80-vuotishistoriikissa.

Uusi henkilö toimistolla

HIY:n avustajavälityksessä aloit-ti 31.3.2016 uusi työntekijä Miu Mannila. Miu työskentelee avus-

tajavälityksen koordinaattorin sijaisena lo-makausina ja kiireaikoina, ja muina aikoina hän tekee avustajan töitä.

33

TE 3

/201

6PI

ENIÄ

PALO

JABOCCIAA LOHJALLA

Odotettu päivä koitti 13.7.2016, jolloin HIY:n Boccia-pelaa-jat lähtivät jälleen jo traditioksi

muodostuneeseen ystävyysotteluun Lohjan Invalidien kesäkotiin Leporantaan.

Tällä kertaa saimme kokoon kaksi jouk-kuetta. Ennakkopaineita oli ilmassa, kun puolustimme viimekesäisiä voittojamme. Sää oli mainio ja tunnelma leppoisa.

Pelit olivat tiukkoja, mutta lieneekö ollut kotikenttäetu kysymyksessä, kun voitot me-nivät nyt Lohjan pelaajille. Se ei kuitenkaan tunnelmaa haitannut vaan totesimme, että vuoroin vieraissa.

Pelien päätteeksi nautimme mukavasta yhdessäolosta, maittavasta lounaasta ja iha-

nista Lohjanjärven maisemista.Seuraava ystävyysottelumme Lohjalais-

ten ystäviemme kanssa pelataan ensi kesä-nä Hepparissa.

Paula Talpia

MINILEIRI, ISO KIITOS!

Kaksipäiväiset, perinteeksi muodos-tuneet Hevossalmen joogapäivät vietettiin tänä vuonna suuremmalla

porukalla kuin koskaan aikaisemmin. Val-tavan suuret kiitokset kaikille osallistujille!

Lempeän asanaharjoituksen lisäksi kes-kustelu kävi vilkkaana muun muassa sen asian tiimoilta, että naapurimaassamme Ruotsissa jooga kuuluu jo ns. Kelakorvauk-sen piiriin. Koska meillä?

Pääasia kuitenkin lienee se, että meillä on näin ihana mahdollisuus harrastaa joo-gaa niin Voudintien tiloissa kuin myös He-vossalmen kesäkylän huimassa salissa, me-ren äärellä!

Kiittäen, Heidi

Teksti: Heidi ViheriäläKuva: Voitto Laurila

TiedoksiHUMS, Helsingin ja Uudenmaan MS-yh-distys ry:n uusi nimi Helsingin ja Uuden-maan Neuroyhdistys ry.

Syystalkoot lomakylissäHevossalmessa su 26.9.2016 klo 9.00 al-kaen ja Päättiällä la 24.9.2016 klo 9.00 alkaen.

MYYDÄÄN rauhallinen esteetön

KAKSIO 46 m2 kauppakeskuksenvieressä Konalassa.

Soita Kristiina Karhos 050-555 707.

34

TE 3

/201

6

HIY ISTUMALENTOPALLOVAHVASTI MUKANAPARALYMPIAPÄIVÄSSÄ

Ististurnauksen osallistujat: Alarivissä vasemmalta Ande Kavander, Petra Pakarinen, keskirivissä Kai Liuk-konen, Kati Harju, Riikka Lehtonen, Taru Lahti, Mika Tiitto, takarivissä tuomari Sari Mannersuo, Tarmo Valkonen, tuomari Helena Tenhola ja Sampsa Söderholm.

Suomen Paralympiakomitea ol i 11.8.2016 Paralympiapäivän tapah-tumassa järjestänyt kerrassaan mainiot

puitteet Beach-istikselle Hernesaaren ran-nassa uiskentelevaan proomuun. Beach-is-tiksen haasteturnaukseen osallistui 9 jouk-kuetta, joista voittajaksi selviytyi Sulkapal-loliitto.

Yllätysnumerossa haasteturnauksen voit-tajan haastoi joukkue, jonka muodostivat Riikka Lehtonen ja Taru Lahti valmenta-jansa Kai Liukkosen kanssa. Todella urhei-lulliset ja valovoimaiset Beach-tähdet eivät antaneet mahdollisuuksia haasteturnauk-sen voittajalle ja päättivät vieläpä osallistua myös VAU:n istumalentopalloilijoiden kol-men joukkueen näytösturnaukseen.

Luokitelluista HIY:n pelaajista (Arnold ”Ande” Kavander, Sampsa Söderholm ja Petra Pakarinen) muodostettu Team Para oli

kuitenkin pystybeachin erinomaisille taita-jille vielä liian kova pala yhtäkkiseltään pu-reskeltavaksi. Samaten Team HIY (Mika Tiit-to, Tarmo Valkonen ja Kati Harju) onnistui omassa pelissään kaatamaan haastajat.

Leikkimielisen turnauksen loppuotte-lussa kohtasivat siis Team Para ja Team HIY, joista Team Para onnistui ensimmäisen erän tiukkojen vaiheiden jälkeen kampeamaan turnausvoiton itselleen.

Paralympiapäivän VAU:n ististurnauk-sen tulokset:

Lehtonen/Lahti/Liukkonen - Team Para 0-1 (6-15)

Team HIY - Lehtonen/Lahti/Liukkonen 1-0 (15-12)

Team Para - Team HIY 2-0 (21-19, 21-13)

Teksti: Sampsa SöderholmKuvat: Mika Tiitto

35

TE 3

/201

6

Team HIY:n Mika Tiitto, Kati Harju ja Tarmo Valkonen seuraavat, onnistuuko Lehtonen/Lahti/Liukkonen kaivamaan pallon vielä peliin.

Lahti passaa, Lehtonen seuraa ja Liukkonen valmistautuu hyökkäykseen. Vastapuolella Team Paran Ande Kavander, Petra Pakarinen ja Sampsa Söderholm asettautuvat puolustamaan hyökkäystä.

36

TE 3

/201

6KE

RHOT

SYYS

KAUS

I 201

6 KERHOT HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6.

�CanastaKeskiviikkona klo 15.00–21.00. Yhteyshenkilö Seija Suominen puh. 040 744 3209.

�DELETE- Atk-neuvontapisteAjanvarauksella henkilökohtaista neuvontaa. Varaa aika: Eino Meriläinen, eino.merilainen@hiy.fi tai puh. 045-1314576

�Eläkeläisten kerhoTorstaina klo 13.00–15.00. Yhteyshenkilöt: Tarja Raassina puh. 045 2700 969 jaLiisa Leinonen puh. 040 744 6274 Syyskausi alkaa 15.9.

�MaalauskerhoMaanantaina klo 12.30- 15.30. Opettaja Sari Koski-Vähälä puh. 050 567 4505.Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 5.9.

�Omat Käsityöt - ryhmäTiistaina klo 15.30-17.30. Yhteyshenkilö Anneli Koskinen puh. 040 5959106.Ryhmä aloittaa 6.9.

�Naisten illatSyyskaudella torstaisin 8.9., 29.9.,20.10.,10.11. ja 1.12.2016 klo 17.30- 20.00. Yhteyshenkilö Riitta Jolankipuh. 040 514 7526 tairiitta.jolanki@hiy.fi

�Amputoitujen vertaistapaamisetSyyskaudella: 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12.Klo 18.30-20:30 HIY:n toiminta-keskuksen kerhotila, Voudintie 6.Tapaamiset ovat avoimia kaikille amputoiduille.Ilmoittautumiset ja lisätiedot: charlotta.marsh@hiy.fi, puh: 050 321 5150.

�Keskusteluryhmä henkilökohtaisten avustajien työnantajille.

Tule vaihtamaan ajatuksia henkilökohtaisen avustajan työnantajan roolista ja työnantajuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoon puh. 09-7206 240 tai toimisto@hiy.fiKokoontumiset kuukauden 1. perjantai klo 16.30- 18.30.

YHDISTYKSEN TOIMINNANKEHITTÄMISPÄIVÄ JÄSENISTÖLLE3.11.2016 klo 12.00–16.00Ohjelmassa:• Uusien sääntöjen tuomia mahdollisuuksia• Ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa vuodelle 2017• Vastauksia kysymyksiin yhdistyksen toiminnasta ja vammaispalveluista

Tuo ideasi ja ajatuksesi toiminnan kehittämiseen!Ilmoittautumiset 28.10.2016 mennessätoimisto@hiy.fi tai puh. 09 720 6240.

Tule mukaan vaikuttamaan!

37

TE 3

/201

6

VOUDINTIE 6 TOIMINTAKESKUKSESSA KOKOONTUVAT RYHMÄT:

HIY:

N LI

IKUN

TARY

HMÄT

2016

�AsahiSyyskausi alkaa 5.9. Maanantaina klo 10.00 - 11.00.Ilmoittautuminen puh.09-7206 240, s-posti: toimisto@hiy.fi.Kausimaksu HIY:n jäsenille 34 €.

�BocciaTiistaina ja perjantaina klo 13.00- 16.00. Yhteyshenkilö: Paula Talpia, puh. 040 514 3395. Syyskausi alkaa 6.9.

�Flamencoa istuen - Hecho A Mano!

RYHMÄSSÄ ON TILAATiistaina klo 17.00–19.00. Ohjaaja: Hannele Tuomipuu,puh.040 736 5800 Ilmoittautumiset Hannele Tuomipuulle tai synnove.lehtonen@hiy.fi.Kausimaksu 49 €.Syyskausi alkaa 6.9.2016.

�Jooga Keskiviikkona klo 11.00–12.00. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä,puh. 040 584 3188, heidi.viheriala@welho.com.Kausimaksu 34 €. Syyskausi alkaa 7.9. – 14.12.

�TuolijoogaKeskiviikkona klo 12.30–13.30. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh. 040 584 3188,,heidi.viheriala@welho.com. Kausimaksu 34 €.Syyskausi alkaa 7.9.-14.12.

�TuolijumppaPerjantaina klo 10.00- 11.00, (20.5.16 saakka) ohjaajana Marjo Vainikka,puh. 050 4623334,marjo.vainikka@hiy.fi.Ei ennakkoilmoittautumista.

Ryhmä on maksuton. Torstaina klo 12.00-12.45, ohjaajana fysioterapeutti Pukinmäen fysiopalvelusta. Syyskausi alkaa 15.9. Maksuton.

�ÄijäjoogaTorstaina klo 13.00- 14.00, Voudintie 6Yhteyshenkilö: Eino Meriläinen,puh. 045 1314 576eino.merilainen@hiy.fi Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 8.9.

Jooga, Futuuri (Sporttis ja Treenis), Flamencoa Istuen - Hecho A Mano –kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.

Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät:Liikunta- ja näkövammaisten koululaisten liikuntaryhmät:

�Sporttisalle 12-vuotiaat koululaiset. Maanantaina klo 18.00- 19.00 Iiriksen liikuntasali, Marjaniementie 74. Ohjaaja ja yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, marjo.vainikka@hiy.fi 050-4623334.

�TreenisYli 12-vuotiaat nuoret.Torstaina klo 18.00-19.30 Metropolia ammattikorkeakoulu, Vanha viertotie 23. Ohjaaja Katja Saarinen.Yhteyshenkilö: Marjo Vainikka,marjo.vainikka@hiy.fi 050-4623334.

�GolfTalviharjoittelun tiedot julkaistaan Suomen HCPgolf ry:n sivulla www.suomenhcpgolf.fi/talviharjoittelu. Ilmoittautumiset: Jukka Syrjänenpuh. 0400-446592.

38

TE 3

/201

6

�Istumalentopallo Siltamäen ala-asteen koulu, Siltakyläntie 7-9, 00740 HelsinkiMaanantaina klo 19.30- 21.00 ja torstaina klo 19.00- 21.00Ilmoittautuminenhiyhelsinki.nimenhuuto.comjärjestelmän kautta.Yhteyshenkilö:Aulis Vistbackas-posti aulis@vistbacka.fija Petra Pakarinens-posti petra.pakarinen@wippies.fi. Kausimaksu 30 € €

�JousiammuntaYhteyshenkilö: Keijo Kallunki, puh. 0400 456 109 tai keijo.kallunki@elisanet.fi.

�KuntosaliTorstaina klo 18.00- 20.00 Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia). Nordenskiöldinkatu 18 B. Ilmoittautumiset suoraan ohjaajalle. Kausimaksu 34 €. Syyskausi 8.9.-15.12.

�PyörätuolikoripalloTorstaina klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Helsinki(Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänenpuh. 040 838 9479. Kausimaksu 30 €.

�PyörätuolirugbyKeskiviikkona klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh.0400 436 413, petteri.liski@kotiportti.fi. Kausimaksu 30 €.

�PyörätuolisalibandyMaanantaina klo19.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen, puh. 0400 453 318. Kausimaksu 30 €.

�PöytätennisKisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen puh. 0500 449 792,erkki.puranen@pp.inet.fi.

�Sisäkurling ja sulkapalloTiistaina klo 19.00- 21.00. Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia), Nordenskiöldinkatu 18 B. Sulkapallo yhteyshenkilö: Risto Korhonen puh. 045 171 6492 tairipa.korhonen@hotmail.com.Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 6.9.

�SähköpyörätuolisalibandyM-Team Electric Gladiators Latokartanon liikuntahalli, Agronominkatu 26.Tiistaisin klo 17.00-19.00 Yhteyshenkilö: Anna Niemelä 041-504 3443, annaelinaniemela@gmail.com Helsinki Outsiders Treenit Myllypuron Liikuntamyllyssä (Myllypurontie 1) keskiviikkona klo 16.30-18.00 ja perjantaina klo 17.00-18.30.Perjantaisin valmennusta myös junioreille. Yhteyshenkilö Saila Luumi: jory@helsinkioutsiders.net,puh. 044 343 5661 Lajin www-sivut: http://www.sptsalibandy.net. Yhteystiedot: lajivaliokunta@sptsalibandy.net.

Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta puh. 09 3108 7509 ja Facebook.com Spurtti-liikunta sivuilta.

JÄSENHAKEMUS

Sukunimi Etunimet

Syntymäaika Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Koulutus Ammatti tai muu vastaava

 Liityn varsinaiseksi jäseneksi  Liityn kannatusjäseneksi Haluan vaihtaa yhdistystä (vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota edellisestä paikallisyhdistyksestä

 Haluan It-lehden jäsenetuna  En halua It-lehteä jäsenetuna  Tilaan kannatusjäsenenä It-lehden hintaa 53 €/vuosi

Ensisijainen liittymissyy (valitse yksi)

 Olen fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö  Olen fyysisesti vammaisen tai toimintaesteisen henkilön omainen

 Haluan edistää Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta-ajatuksen toteutumista ja hyväksyn yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt

Toimintakyky- ja osallistumisrajoitteeni on

 Tapaturman aiheuttama  Sairauden aiheuttama  Synnynnäinen

Asiointikieli  Suomi  Ruotsi  Englanti  Muu

Ensisijainen diagnoosi, joka aiheuttaa toimintakyky- ja osallistumisrajoitteita

Ensisijaiset apuvälineet

Paikka ja päiväys Allekirjoitus

Yhdistyksen nimi Jäseneksi hyväksymisaika Jäsennumero

Lisätietoja / Terveiset Invalidiliitolle tai jäsenyhdistykselle

Invalidiliitto www.invalidiliitto.fi

UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ:

Vapaaehtoiset tiedot: Seuraavien tietojen täyttäminen on vapaaehtoista. Tietojen avulla voimme huomioida paremmin tarpeesi palvelujen ja toiminnan suunnittelussa. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti.

SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUSSuostun ylläesitettyjen tietojen tallentamisen Invalidiliitto ry:n ja jäsenyhdistyksen rekisteriin ja tietojen käyttämiseen keskinäisessä yhteyden-pidossa. Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti ja Henkilötietolain 22.4.1999/534 mukaisesti.

Jäsenmaksusi määräytyy jäsenyhdistyksen mukaan.

JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ

YHDISTYS

Liity yhdistyksen sähköpostilistalle: toimisto@hiy.fiJos haluat saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja yhdistyksen kuulumisista, liity sähköpostilistalle lähettämällä viesti osoitteeseen toimisto@hiy.fi. Viestin otsikoksi ”Sähköpostilistalle”.

SYKS

Y 201

6 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@hiy.fi tai 09-720 6240

� Miesten saunaillat torstaisin 22.9., 20.10. ja 17.11.2016. klo16.00–19.30 s. 25

� Koulutusta henkilökohtaisesta avusta s. 11 7. 9. 2016 klo 10-15 Työlainsäädäntö 12.10.2016 klo 10-15 Työsuojelu 9 .11.2016 klo 10-12 Vuorovaikutus työpaikalla ja työnjohtajuus 14.12.2016 klo 10-13. Ostajan opas

� Ti 13.12.2016 HIY:n Pikkujouluristeily MS. Finlandialla s. 28

� Naisten illat torstaisin 8.9., 29.9., 20.10.,10.11., ja 1.12. klo17.30-20.00, s. 36

� Raaja-amputoitujen vertaistapaamiset 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. s. 36

� Henkilökohtaisten avustajien työnantajat, kokoontumiset kuukauden 1. pe klo 16.30- 18.30

� Syystalkoot Hevossalmessa su 25.9. klo 9.00 alkaen ja Päättiällä la 24.9.klo 9.00 alkaen.

� 26.11.2016 klo 12.00 HIY:n syyskokous. Paikka: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki