5. Elämää sääty-yhteiskunnassa26. Elämää sata vuotta sitten

Tehtäväomavaraistalous =

kaikki tarvittava valmistettiin itse esim. ruoka omalta pellolta

taksvärkki =

(päivätyö) maksaminen työsuoritteella esim. torpparit maksoivat tilansa vuokran tekemällä töitä tilanomistajan pellolla

torppari=

vuokraviljelijä, ei kuulunut säätyihin. Heikko oikeusturva.

Mäkitupalainen =

vuokramaatyöläinen, ei kuulunut säätyihin.

Loinen = ei tilaa eikä asuntoa, teki ruokapalkalla hanttihommia.

Porvari = kauppiaat ja käsityöläiset kaupungissa. Kaupungeilla osittain itsehallinto. Säätyoikeutena kaupankäynti.

Taustaa: 1800-luvun ”Suomi” verrattuna 2000-luvun Bangladeshiin

Taustaa: Nopea väestönkasvu: 1912 kolme miljoonaa suomalaista

Taustaa: Manner-Euroopassa kaupungistuminen ja teollistuminen etenivät 1800-luvun alkupuolella; köyhässä Suomessa elettiin maatalousyhteiskunnassa

Maaseudun herrasväki (0,1%): ruotsinkieliset aateliset ja oppineet papit

Ruumiillinen työ ei ollut sopivaa aatelisarvolle. Palvelijoiden huolehtiessa käytännönasiasta jäi aikaa mm. pitojen pidolle salongeissa

AATELISTO• hallitsijan palvelu upseerina tai

virkamiehenä• verovapaus ja yksinoikeus korkeimpiin

virkoihin

Kinkerit, paha ”rasti”. Jos raamatun ulkoluku ei onnistunut, niin ei irronnut aviolupaa…

Koulutetut papit olivat linkki kansan ja keskusvallan välissä (0,3 %)

Jalkapuu: julkinen häpeärangaistus

PAPISTO• rukoilu esivallan puolesta, opetus ja

hallinnolliset tehtävät• verovapaus ja verotusoikeus

Sukutilojen talonpojat (26 %)

• Sukutila -> periytyy• Pitäjät ja kylät• Rukki, rengit

•Ruotsi-Suomessa itsenäiset talonpojat muodostivat oman säätynsä.•Sukutilat periytyivät

TALONPOJAT• maataloustyö ja

verojen maksaminen

• paikallishallinnon tehtävät (esim. käräjät)

• omistusoikeus maahan

Torpparit ja tilattomat (70 %)Torppari = vuokraviljelijäMaksu taksvärkkeinä eli työsuoritteina (dags verka)

Suurin osa kansasta ei nauttinut säätyjen oikeuksista. Mm. ”loiset” tekivät pikkutöitä

nälkäpalkalla

Palkolliset• Piiat ja rengit• Saivat asunnon ja ylläpidon lisäksi työstään palkkaa• Tavallisesti nuoria ja naimattomia• Pestattiin taloon vuodeksi kerrallaan• Saivat talosta lähtiessään päästökirjan, jossa heidän

käytöstään ja työkykyään arvioitiin.

Mäkitupalaiset, muonamiehet ja loiset• Maaseudun köyhimpiin kuuluvia• Asuivat pienissä omissa mökeissä

vuokratontilla tai kirjaimellisesti tuvan nurkassa

• Tilapäistyöt, maataloustyöt ja rakennustyöt

Kaupunkien porvarit (7 %)Teollistuneessa Manner-Euroopassa porvarit

olivat merkittävä muutosvoima; Köyhässä maaseutu ”Suomessa” kaupungit olivat pieniä

Kauppiaat ja käsityöläiset

PORVARISTO• yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön• raadit ja ammattikunnat

Mikkeli 1800-luvulla

• Jopa kirkossa istuttiin arvojärjestyksessä.

• ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta – – Sen tähden te verojakin maksatte – – .”

• Te vaimot, olkaa alamaisia miehillenne; niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi – –”

• ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein – –.”

Mikkeli

• Savupirtti, eläimet sisälle talvella, huonekaluja vähän• 11000 ihmistä 1800-l puolivälissä• Viimeisistä suurista nälkävuosista Mikkelin seutu selvisi muuta Suomea

vähäisemmin väestömenetyksin. Vuonna 1868 kuolleisuus oli pahimmillaan eli 57,9 ‰. Syntyvyys oli tuolloin noin 25 ‰. Mikkelin läänin syntyvyys oli yleensäkin vähäisintä koko Suomessa 1800-luvun lopulla. 1764 24,2 vuotta - 1776 21,9 " - 1779 24,9 " - 1800-luvun aikana noin 30 vuotta - 1910 45 vuotta - Nykyään keski-ikä on noin 70 vuotta.

Keskipituus sotamiehillä oli 1800-luvun alussa vähän yli 168 cm; vuonna 1922 keskipituus oli 170 cm. Sen jälkeen se on kasvanut vielä selvästi.

Säädytöntä käytöstä ” Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on silkki silkin päällä, kultasormuksia ja muita hempuja, miten kullakin on voimaa ja varallisuutta.”Katkelma Suomettaren 1851 julkaisemasta senaattori Yrjö Koskisen Hämeenkyrön talonpoikia koskevasta kirjeestä

”Reppurilta ostamillaan rääpäleillä uljaasti vaatetettuina tytöt eivät enää huoli muista sulhasista, paitsi niistä, jotka kantavat vapriikkiverkaa (tehdastekoista villakangasta) ja joilla pitää oleman hyvä hevonen, muhkeat kääsit (kaksipyöräiset vaunut), kultakello taskussa, hopeapislainen syöskumipiippu (hopealla koristeltu meripihkapiippu) hampaissa, vähintäänkin 100 ruplaa maksavat kihlat; miehestä ei sitten ole enää lukua, on mikä hyvänsä.” Suomettaressa julkaistu kirje vuodelta 1857

”Miksi ei saisi, jos varansa sitä kannattaa, käydä siisteissä vaatteissa, ajaa kieseissä ja asua hyvästi rakennetuissa huoneissa.” Katkelma Vihtiläisen isännän vastauksesta vihtiläisiä talonpoikia koskeviin lehtikirjoituksiin

Tiivistelmä1800-luvulla Suomen alueen asukkaista suurin osa asui maaseudulla.

Väestö jakautui eri säätyihin, jotka määrittivät yhteiskunnallisen aseman sekä erityisoikeudet. Kartanoissa asuivat korkein sääty eli ruotsikielinen aatelisto (0,1 %), jotka viettivät palvelusväen pyörittämää ylellistä elämää. Koulutuksen saanut papisto (0,3 %) hoiti kirkollisten toimituksien ohessa mm. lukutaidon kuulustelut eli kinkerit. Suomen alueella talonpojat (25 %) olivat oma säätynsä, jotka elivät omavaraistaloudessa viljellen sukutilojaan. Porvareiden (3 %) säätyoikeus oli yksinoikeus kaupankäyntiin kaupungeissa.

On tärkeä muistaa, että suurin osa ihmisistä (70 %) oli vailla minkäänlaisia säätyoikeuksia. Esimerkiksi torpparit (vuokraviljelijät), mäkitupalaiset, rengit ja loiset elivät usein kurjissa oloissa, tehden työtä ruokapalkalla.

26. Elämää sata vuotta sitten

• Omavaraistalous = tarvittavat tuotteet valmistetaan itse ->Rahatalous = tarvittavat tuotteet ja palvelut ostetaan

• Teollistuminen kohensi myös köyhien taloudellista tilannetta• Sääty-yhteiskunnasta -> luokkayhteiskuntaan (Ammattiin

perustuva luokkayhteiskunta)- Asema pystyttiin hankkimaan, eikä se määräytynyt syntyperän mukaan- Aikakäsitys muuttui tarkemmaksi (yhteinen työaika)

1900-luvun alussa sääty-yhteiskunta alkaa hajoamaan

1800-luku 2000-luku

”Tavallisen” kansan huvituksia: markkinat, tivoli, sirkus, kirjastot

Säätyläisten huvituksia: teatterit, konsertit, ooppera, polkupyöräretket, tennis, kylpylät.

Ryhmätyö: Seinälehti -> 1) Jakaudumme ryhmiin 2) Teemme kpl:sta 5 ja 26 seinälehden miellekarttaohjeiden pohjalta. Valitkaa ryhmästä seuraavat roolit: Johtaja, kirjuri, järjestäjä. Muista pysyä ryhmäsi luona ja osallistua työskentelyyn. Työ suunnitellaan erilliselle paperille.

5. Elämää sääty-yhteiskunnassa

Porvarittalonpojat

Aatelisto

Papisto

Säädyttömät

Tehtävät sivuilta 153 – 154

1) Piirrä kuva talonpojan pirtistä.

2) Miten tilattoman väen elämä muuttui? Listaa asiat ranskalaisin viivoin.

3) Miten maalaisten ja työväestön ruokailutottumukset muuttuivat?

4) Piirrä kuva säätyläisten asunnosta.

Kuvittele itsesi 1900-luvun alun lapseksi ja

kirjoita pieni tarina elämästäsi.

- missä synnyit- millaiseen perheeseen- olitko koulussa vai työskentelitkö

- missä asuit