Taloudentekijät 5/2013

Raha & Talous:Julkiset hankinnat uudistuneet s. 15

TaloudenTekijäTEtelä-Savo • torstaina 31.10.2013 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 5/2013

Reijo heiskanen:Talouden näkymät piristymässä s. 4

olli Rehn valtakun-nallisilla Yrittäjäpäivillä s. 9

Etelä-Savon yrittäjien hallitus

Kansanedustajienvieraana s. 11 Pk-yritykset kansain-

välistymään s. 13

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Elämme yrittäjyyden varassa

TaloudenTekijäT

suomi ei nouse ilman yrittäjiä

arkadianmäeltä

kaTRi komi, kansanedusTaja (keskusTa)

ToimitusjohtajaltamiRja haavikko, eTelä-savon YRiTTäjäT

lyhyesti

Toimituksen valinnat

ajassa

Nyt tarvitaan tehokkaam-pia kannusteita yrittämiseen, kasvuun ja innovaatioihin. Yrittämiseen ja työn tekemi-seen kannustaminen tulee olla vahvassa roolissa.

julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

kusTanTaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

PääToimiTTaja: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, [email protected]

ToimiTus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiska-

nen ja Arto Tolvanen, [email protected]

ulkoasu ja TaiTTo, ilmoiTusmYYnTi ja -valmisTus:

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

ilmesTYY vuonna 2013: 12.2., 11.4., 4.6., 10.9., 31.10. ja 10.12.

PainoPaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä tuli vahvasti esille Suomen Yrittä-jien liittokokouskannanotossa ja useissa muissa puheenvuorois-sa EU:n yrittäjyys- ja pk-politiikan periaatteet. Small Business Act tarkoittaa lyhyesti sitä, että luodaan elinkeinotoimintaan sellainen

toimintaympäristö, jossa yrittäjät yrityksineen menestyvät ja yrittäjyys palki-taan. Small Business Actin kymmenen periaatetta vahvistettiin vuonna 2008, mutta tulokset ovat jääneet vielä vähäisiksi. Nyt tarvitaan uusia toimia EU:ssa ja sen jokaisessa jäsenmaassa vauhdittamaan ”Pienet ensin” -periaate käytän-nön toimiksi vahvistamaan Yrittäjyyden Eurooppaa.

Suomen Yrittäjien toiminnan neljästä painopisteestä 2014 yksi onkin vaikut-taminen EU-vaaleissa siten, että Suomen ja EU:n politiikka on entistä yrittäjä-myönteisempää seuraavalla parlamenttikaudella.

Suomen Yrittäjät valmistelee vaalivaikuttamista varten ohjelman, joka sisäl-tää yrittäjäjärjestön keskeiset EU-poliittiset viestit. Ohjelmalla viestitetään yrit-täjyyden merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle ja osoitetaan yrittäjyyspoli-tiikan tärkeimmät haasteet. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjyys ja kilpailukyky olisivat peruuttamattomasti sisällä niin komission, neuvoston ja parlamentin rakenteissa.

Vaaleilla on iso merkitys yrittäjyydelle, sillä parlamentin valtaa lainsäätäjä-nä on lisätty jatkuvasti. Menestyvän yrittäjyyden merkitys meidän kaikkien hy-vinvoinnille on niin tärkeä asia, että muutosta on saatava aikaiseksi. Nyt tar-vitaan ehdokkaiksi yrittäjyyden merkityksen ymmärtäviä henkilöitä, joista va-lituksi tulevat päättäjät luovat yrittäjyydelle hyvät ja toimivat mahdollisuudet.

On muistettava, että yritystoiminta on talouden moottori. Toimivat ja terveet yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Yrittäjyys luo menestystä ja työtä. Vii-meisen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki uudet yksityisen sektorin työ-paikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Toisinaan kuulee sanottavan, että valtio aut-

taa yrityksiä eniten pysymällä pois niiden

tieltä. Ajatus luo mielikuvan robottimaisesti toi-mivista organisaatioista, joiden muuten vimma-tusti pyöriviin rattaisiin valtio sujauttaa veroja, byrokratiaa ja muita kapuloita.

Aivan näin mustavalkoinen ei asia ole. On ko-ko yhteiskunnan etu, että uusia yrityksiä syntyy, vanhat menestyvät ja löytävät jatkajia.

Valtion on toki toiminnassaan sovitettava yh-teen monia eri intressejä aina kestävästä kehityk-sestä työntekijöiden hyvinvointiin. Suomalainen liiketoimintaympäristö on kuitenkin jo monessa mielessä hyvä. Byrokratian karsimistalkoot tulisi kyllä tälläkin saralla käynnistää. Lupien saanti on myös venynyt monissa tapauksissa liian pitkäksi.

Nykyisessä taloustilanteessa valtion rooli yrit-täjyyden edistämisessä voisi mielestäni olla ak-tiivisempi.

Yritysten taseet ovat heikentyneet. Harva ky-kenee investointeihin. Jotta yritykset saisivat lai-naa, tulisi esimerkiksi Finnveran riskinottoval-tuuksia pikimmiten lisätä.

Pk-yrityksille on annettava samantasoiset ve-rohelpotukset kuin yhteisöveron alennuksesta hyötyville suuryrityksille. Yhteisöveroalennuk-sen jaksottamista useammalle vuodelle kannat-taisi ehkä harkita. Yksinyrittäjiä on tuettava en-simmäisen työntekijän palkkaamisessa.

Keskustan esittämä miljardiluokan kasvura-hasto sai budjetissa miniatyyrin – tarvitsemme isomman. Myymällä valtion ei-strategisia omis-tuksia ja sijoittamalla varat tuhansiin pienempiin yrityksiin autettaisiin teollisuuden uusiutumista ja synnytettäisiin uusia työpaikkoja.

On myös muistettava, että yrityksen perusta-jana on aina ihminen. Valtion rooli yrittäjyyden tukemisessa lähtee siitä, kuinka hyvin vaikkapa

vanhemmuus on sovitettavissa yhteen yrittäjyy-den kanssa ja millaisia asioita kouluissa opete-taan.

Luin kesällä myyntimenestykseksi nousseen Taivas + helvetti -kirjan, jota puheenjohtaja-Ju-ha suositteli. Se sisälsi 21 kaunistelematonta ker-tomusta yrittäjyydestä. Ne osoittivat sen, kuinka palkitsevaa ja hyvää elämä voi olla, vaikka työ ei aina ole helppoa ja vastuuta sekä riskejä on otet-tava. Mainiota sekin, että jokaista ostettua kir-jaa kohden lahjoitetaan yksi kirja valmistuval-le nuorelle.

Elämme maailmassa, jossa ammatti tai tutkin-to on harvalla alalla työpaikan tae.

Yrittäjyyskasvatus on hyvä asia. On tärkeää, että nuoret havahtuvat mahdollisimman varhain pohtimaan yrittäjyyttä varteenotettavana vaihto-ehtona tai ainakin asennoituvat yrittäjämäises-ti elämäänsä.

Pitkiin maksuaikoihin kyllästytty Suomen Yrittäjät jätti oikeusministerille ehdotuksen, että lakia

maksuehdoista muutettaisiin. Esityksen yritysten välisessä kaupassa

enimmäismaksuaika olisi 30 päivää. Syksyllä julkaistun yritysbaromet-

rin mukaisesti 44 % yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30

päivän maksuaikoja. Ja mikä huolestuttavinta kolmannes näistä yrityk-

sistä on joutunut hyväksymään jopa yli 60 päivän maksuajan.

mamk:in avoin amk järjestää Taloushallinnon koulutustaAvoin AMK järjesti keväällä Taloushallinto tutuksi –opintokokonaisuu-

den, joka sisälsi Debetistä kreditiin – johdatus taloushallintoon, Kirjan-

pidosta tilinpäätökseen ja Taloussuunnittelulla tuloksiin -opintojaksot.

Yksi suorittajista, kangasniemeläinen Marja-Leena Laitinen (53)

osallistui opintoihin, koska työpaikan vaihto vei laskennallisiin tehtä-

viin. – Tämä ensimmäinen opiskelukokemukseni Mamkissa oli erittäin

positiivinen, Laitinen iloitsee. Ammattitaitoiset opettajat, uudenaikainen

oppimisympäristö, hyvä ryhmähenki ja sopiva opiskelutempo aikaan-

saivat positiivisen kuvan. – Tämä sopii työssäkäyville, koska opinnot

suoritetaan ilta-, viikonloppu- ja verkko-opintoina, Laitinen toteaa.

Avoimessa AMK:ssa alkaa sama Taloushallinta tutuksi -opintokokonai-

suus jälleen keväällä 2014. Kaikki Avoimen AMK:n opintojaksot löytyvät

osoitteesta www.mamk.fi/koulutuskalenteri.

Timo lindholm sitraanSuomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm jättää Yrittäjät ja

suuntaa vuodenvaihteessa Sitraan. Suomen Yrittäjissä Timo Lindholm

ehti toimia vuosina 2009 – 2013. Yrittäjiin Lindholm siirtyi Osuuspankin

pääekonomistin tehtävistä.

kestävätkö sillat uusia eu-rekkoja? Ajoneuvoyhdistelmien enimmäispaino kasvoi 60 tonnista 76 tonniin.

Suomessa on kymmenkunta valta- ja kantateiden siltaa, jotka ovat

pikaisessa korjaustarpeessa. Kaikista Suomen silloista noin viisi pro-

senttia tarvitsee korjausta lähivuosina. Nykyisin maantieverkolla on

143 painorajoitettua siltaa. Uusia painorajoituksia uhkaa tulla noin 270

maantiesillalle ja 80:lle katuverkoston sillalle. Liikenneviraston www-si-

vuilta löytyy kartta painorajoitetuista silloista ja alikulkujen rajoituksista.

On koko yhteiskunnan etu, että uusia yrityksiä syntyy, vanhat menes-tyvät ja löytävät jatkajia.

Maakunnan rahalaitokset vakuutta-vat rahan riittävän. Rahahanat eivät ole kiinni. Kotiläksyt on tehtävä kuiten-kin yrityksissä huolellisesti. Lue lisää si-vuilta 3-7.

Pk-yrityksille oma kansainvälisty-mistilaisuus. Konserttitalo Mikaelissa, Mikkelissä järjestetään 14.11. Team Fin-land KIVINET -tapahtuma, jossa pk-yrityk-sille tarjotaan ajankohtaista tietoa kan-sainvälistymisen mahdollisuuksista. Lue lisää sivulta 13.

35/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Raha & Talous

Arto tolvAnen

maakunnan yritykset ajan hermolla

– Vastuullisuus korostuu tänä päi-vänä alueen Pk-yritysten toiminnassa, Jukka-Pekka Jordan iloitsee. Yri-tykset ovat reagoineet hyvin muuttu-neisiin tilanteisiin.

– Pk-yritysten taseet ovat pääosin kunnossa ja taantuman aikana ha-lutaan kehittää yritysten toimintoja, Jordan tietää.

– Myös osaamisen kehittämiseen panostetaan, sekä huolehditaan, et-tä työntekijät pysyvät talossa, Jordan painottaa. Jordan on varma, että maa-kunnan hyville hankkeille löytyy tänä päivänä myös rahoitus.

–Positiivisen rahoituspäätöksen syntyminen edellyttää, että kaikki osapuolet, omistaja, pankki ja Finnve-ra sijoittavat hankkeeseen oman pa-noksensa, aluejohtaja Jordan opastaa.

– Kotiläksyt on oltava hyvin tehty-nä ja suunnitelmat hiottuina. Tämä takaa myös yritysten pärjäämisen jat-kossa. Jordan iloitsee myös siitä, että maakunnan pk-yritykset ovat aloitta-neet kansainvälistymisen.

– Meillä on maakunnassa ELY:n tilastoinnin mukaan yli 200 yritystä, joilla on vientitoimintaa. Lisäksi tule-vat yritykset, jotka tekevät vientiyri-tyksille alihankintaa.

omistajanvaihdoksiin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin vauhtia

Yritysosto on erinomainen tapa ryh-tyä yrittäjäksi tai laajentaa yritystä.

– Etelä-Savossa yritysten omista-janvaihdokset ovat maakunnan ke-hittymisen kannalta avainasia, alue-johtaja Jordan painottaa. Aluejohta-jalle asia on sydäntä lähellä ja alueelta löytyy noin 1400 yritystä, joiden jat-kokuviosta päätetään lähivuosina. Ko-ko valtakunnassa yli 55-vuotiaita yrit-täjiä on yli 70 000 kpl ja myyntiin on tulossa 30 000 yritystä.

– Haluamme olla mukana omis-tajanvaihdosprosesseissa ja edesaut-taa liiketoiminnan siirtymistä uusille sukupolville ja omistajille. Kokemuk-sesta tiedän, että se tuo virtaa ja dy-namiikkaa yritysten toimintaan lisää, Jukka-Pekka pohtii. Soisin näkeväni myös entistä enemmän ylimaakun-nallisia hankkeita esimerkiksi matkai-lun puolella, Jordan toivoo. Matkai-lun verkostoitumisen kehittyminen on jäänyt jälkeen ja ei ole Jordanin mielestä vielä läheskään riittävällä ta-solla. Pankkien yritysrahoitus on alu-eella erittäin osaavissa käsissä. Hyväs-sä yhteystyössä olemme yhdessä yrit-täjien kanssa pystyneet viemään läpi haastaviakin hankkeita. Apua on saa-tu myös muilta Yritys-Suomi -toimi-joilta: uusyrityskeskukset, Ely, TE-toimistot ja Finpro, unohtamatta kuntien ja kaupunkien elinkeinotoin-ta. Jordan haluaakin esittää kiitokset kaikille yhteistyötahoille.

Yritysten rahoituksen kehittämi-seksi Finnvera aloittanee pk-yritys-ten joukkovelkakirjalainojen merkit-semisen ensi vuoden alussa. Myös

viennin rahoitukseen on suunnitteil-la uusia malleja.

Aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan, Finnvera:

Nyt on oikea momentum investoida ja kehittää Finnvera on yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja vientikaupan rahoittamiseen erikoistunut valtion ’työrukka-nen’. Finnveran pääasiallisena tehtävänä on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä rahoituksen keinoin. Etelä-Savossa pai-nopisteet ovat liiketoimintaa käynnistävien yritysten tukemisessa, sekä kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten kehittämisessä. Finnveran Mikkelin aluekonttorin alueella on tänä vuonna toteutettu rahoitushankkeita yhteensä 47 miljoonaa euroa, joka on vuoden 2012 tasoa. Positiivista värinää tuo vientitakausten selvä kasvu. Investointihankkeita kokonaispotista on ollut 41%.

aluejohTaja jukka-Pekka joRdan toivoo lisää ylimaakunnallista yhteistyötä.

if.fi/yritys

Soita meille, niin tehdään sinulle maksuton Oikea Turva -kartoitus, jonka avulla saat itsellesi ja työn-

tekijöillesi sopivan vakuutusturvan.

Tukena liiketoimintasiturvaamisessa.

Jani Ollanketo050 424 8778

Kristiina Jaakkola 050 424 8765

Finnvera mikkelin aluekonttori � Henkilöstö: 1 + 6

� Rahoittaa maakunnan aloittavia, kehittyviä, kasvu- ja kansainvälisty-

viä yrityksiä

� Myöntää vientitakuita joista Suomen valtio vastaa

� Rahoituskanta 100 miljoonaa euroa

� Rahoituskannasta uusiutuu vuosittain 25%

� Rahoitushakemuksia vuosittain 600 kpl

� Luottopolitiikka täsmälleen sama joka puolella Suomea

� Aluejohtajana Jukka-Pekka Jordan, TMC, HHJ

”Yritysosto on erin-omainen tapa ryh-tyä yrittäjäksi tai laajentaa yritystä.”


Laulussa sanotaan, että myrskyn jälkeen tulee poutasää. Tällä kertaa myrskyn jäl-keen pilvet roikkuvat edelleen matalalla ja niiden raosta aurinko paistaa vain paikoin. Toisin sanoen, talou-den näkymät ovat tällä erää varsin eri-laiset näkökulmasta riippuen. Yleiskuva tunnutaan jaettavan varsin laajalti. Talous on piristymässä, mutta luvassa on vain verkkaista kohenemis-ta.

Sijoittajien tunnelmat ovat selvästi korkeam-malla kuin vaikkapa ta-louspoliittisten päättäji-en. Yhdysvaltain budjet-

tiväännöt hermostuttivat osakemark-kinoita vain hieman. Tilapäinenkin ongelmien ratkaisu auttoi osakekurs-sit jälleen uudelle huipputasolle At-lantin länsipuolella.

Osakemarkkinat ennakoivat tyypil-lisesti aina talouden käänteet. Mark-kinoiden pirteys tukee siis näkemystä,

että maailmantalous on hiljalleen ko-henemassa. Valitettavasti markkinat-kaan eivät aina ole oikeassa. Kursseis-sa voi nytkin olla ylimääräistä nostetta Yhdysvaltain poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan vuoksi.

Osakemarkkinat eivät toki yksin ennakoi käännettä parempaan. Suh-dannekyselyt ja ennakoivat indikaat-torit puoltavat myös talouden elpyvän maltillisesti ensi vuonna. Talouden vauhti on kohenemassa ennen kaik-kea teollistuneiden maiden johdolla. Yhdysvallat on ottamassa ensi vuo-deksi aiempaa selvemmin suhdanne-veturin roolin. Kotitaloudet ovat saa-neet taloutensa siinä määrin tasapai-noon, että kulutuksen ja asuntoinves-tointien näkymät ovat myönteiset. Yrityksien taloustilanne on historial-lisen hyvä ja rahkeita investointeihin on mukavasti. Talouspolitiikkahuolet pitävät talouden vauhdin kuitenkin maltillisena myös ensi vuonna.

euroalueella toiveikkaampaa

Merkit euroalueen talouden alul-laan olevasta virkoamisesta ovat suo-malaisittain erityisen myönteisiä.

Euroalueen kannalta on kriittis-tä, että ongelmamaat pääsevät vähi-tellen kasvuun. Uutiset tältä saralta ovatkin olleet selvästi aiempaa myön-teisempiä. Markkinat ovat olleet var-sin rauhalliset jo vuoden päivät. Krii-simaiden taloudet ovat kohentuneet ja moni niistä on jo ottanut ensimmäi-siä askelia pois taantumasta. Irlanti on pääsemässä joulukuussa pois tu-kiohjelmastaan.

Murheita toki riittää. Kreikka vaa-tii lisätukea jossain muodossa ja Por-tugalin tietä markkinoille joudutaan myös tasoittamaan. Suhdannekuvas-sa huolettaa muun muassa kallis euro.

Alullaan oleva elpyminen ei vielä johda korkeampiin euribor-korkoi-hin. Inflaatio on hidasta ja keskus-pankki on kertonut aikovansa pitää korkonsa nykytasolla tai matalam-malla pitkään.

Kehittyvillä markkinoilla luotta-mus on jälleen kohentunut kesän hermoilun jälkeen. Kiinassa merkit verrattain hyvän kasvun jatkumises-ta ovat lisääntyneet. Suurin osa maa-ilman talouskasvusta tulee ensi vuon-nakin kehittyvistä maista. Niiden ke-hitys on silti rauhoittunut siinä mää-rin, että esimerkiksi raaka-aineiden hintanäkymät ovat aiempaa maltil-lisemmat. Inflaationäkymien osalta tämä on myönteistä, mutta osalle yri-tyksistä rauhallisempi vauhti on tuo-nut myös ikäviä uutisia.

suomen talouteen nostetta viennistä

Suomen talous seuraa tyypillisesti suhdannekäänteissä hieman vienti-markkinoiden vanavedessä. Tälläkin kertaa monet talousluvut puoltavat si-tä, että Suomen talous alkaa vähitel-len ja verkkaisesti elpyä muun euro-alueen mukana. Talouden tunnelmat ovat Suomessa kuitenkin ontuneet viime kuukausina, vaikka luottamus muualla euroalueella on kohentunut. Tähän on epäilemättä monia syitä. Auki olevat talouspoliittiset ratkaisut, irtisanomisuutiset, Nokian matkapu-helimien myynti ulkomaille ovat osa luottamusta horjuttaneista tekijöistä. Myönteiset uutiset ovat jääneet edel-leen kielteisten varjoon.

Nopeaa muutosta parempaan ei Suomessa ole luvassa. Maltillinen palkkaratkaisu tukee kuitenkin vien-nin elpymistä vientimarkkinoiden paremman vireen ohella. Suomen ta-

louden elpyminen nojaa ilman muuta vientiin. Vasta viennin päästessä kas-vuun luottamus talouteen alkaa ko-hentua ja näkymät myös kotimarkki-noilla piristyvät.

Maailmantalouden kriisien ja suh-dannetuulien ohella Suomen talou-dessa on voimakkaasti esillä raken-nemuutos, joka vaikuttaa monilla

toimialoilla. Teollisuu-den rakennemuutos on ollut paljon esillä, mut-ta myös muiden alojen muutospaineet ovat nous-seet esille. Monilta osin ta-louden rakenteiden muutos onkin lähivuosina selväs-ti suurempi tekijä kuin odotuksissa oleva verkkainen suhdannenou-su. Talouden tunnelmat tu-levat näin ole-maan jatkos-sa parhaim-millaankin ristiriitaiset.

Raha & Talous

tApio tilli

Ennusteiden mukaan puu-kaupparahan määrä jat-kaa kasvuaan myös en-si vuonna. Metsän mer-kitys korostuu Ete-

lä-Savossa, josta löytyykin Suomen johtavaa metsäosaamista.

Puukaupparaha on usealle metsän-omistajalle tuloa, joka ohjautuu sääs-töön ja sijoituksiin. Yksityistalouksis-sa tuloa käytetään myös isompien in-vestointien rahoittamiseen, esimer-kiksi auton vaihtoon. Säästökohteista selvästi suosituin on pankkitalletuk-set. Pankkitalletuksissa metsänomis-tajia viehättää se, että rahat ovat hel-posti otettavissa käyttöön. Pankki-

talletuksilla oleva talletussuoja tekee niistä myös halutun ja turvallisen si-joituskohteen.

Parempaa tuottoa hakemassa

Pankkitalletusta korkeampaa kor-koa puukaupparahalle tarjoavat esi-merkiksi Osuuspankeissa myynnissä olevat Yrityskorko -tuotteet. Yritys-korko perustuu lainan viiteyhtiöinä olevien yritysten luottoriskin hinnoit-teluun. Vielä korkeampaa tuottoa löy-tyy osakemarkkinoilta, jonne kannat-taa lähteä sijoittamaan usein rahas-tojen kautta. Osuuspankin säästäjän rahastoissa sijoitus koostuu korko- ja osakesijoituksista. Tuotto-odotukset vaihtelevat 3,8 – 7,3 prosenttiin.

Asuntosijoittaminen kiinnostaa myös osaa metsänomistajista. Tuot-to muodostuu usein tässä sijoitus-muodossa asunnon säännöllisestä vuokratulosta. Osuuspankin Vuokra-tuotto -rahasto tarjoaa vaihtoehtoi-sen tavan sijoittaa puukaupparahoja asuntomarkkinoille. Sijoituksen mini-mimäärä on 30 000 euroa ja tuotto-odotus 6 prosenttia.

Puukaupparahoilla voi harjoittaa myös perintöverosuunnittelua. Esi-merkiksi OP-Sijoitusvakuutukseen sisältyvän kuolemanturvan perus-teella vakuutussäästö voidaan mak-saa vakuutuksenottajan nimeämälle edunsaajalle. Kuolemantapaukses-sa on kullekin edunsaajana oleval-le lähiomaiselle perintöverovapaata 35 000 euroon saakka. Osa puukaup-parahoista kannattaa sijoittaa totta kai omaan metsän metsänhoitotöi-hin. Näin varmistaa, että puunmyyn-timahdollisuuksia on myös jatkossa.

Puukauppa kasvussa Etelä-Savossa

Puukaupparahoille osaavaa varainhoitoaSuomen yksityismetsänomistajien saama puu-kauppatulo nousee tänä vuonna noin kymme-nyksellä, liki 1,5 miljardiin euroon. Puukauppa-tulojen taustalla on sekä hakkuiden että puun hintojen nousu.

Talouden pilvet rakoilevat

Reijo heiskanen � On toiminut OP-Pohjola-

ryhmän pääekonomistina

vuodesta 2010.

� On koulutukseltaan yhteis-

kuntatieteiden lisensiaatti

pääaineena kansantalous-

tiede.

� Syntynyt vuonna 1963

Kuopiossa.


Yritysrahoitus vahvassa kasvussa

– Yrityspankin kaksi viimeistä vuotta ovat olleet vahvaa kasvun ai-kaa. Pystyäksemme palvelemaan asi-akkaidemme tarpeita yhä paremmin, muokkasimme organisaatiotamme uuteen muotoon: koko yrityspankki toimii yhtenä tiiminä. Näin pystym-me hyödyntämään vahvan paikallisen osaamisen ohella myös koko Suur-Sa-von Osuuspankin osaamista, selven-tää Suur-Savon OP:n uusi yrityspan-kinjohtaja Tero Pulkkinen muutok-sen taustoja.

– Toimintaympäristön ja asiakkai-den tuntemus ovat vahvuuksiamme ja teemme rahoituspäätökset täällä

omassa maakunnassa. Pystymme tarjoamaan yritysten käyttöön niin rahoituksen, maksuliikkeen, varain-hoidon kuin vakuuttamisenkin asi-antuntijoita ja palvelemme yrityksiä kasvokkain laajassa konttoriverkos-tossamme. Haluamme tuntea asiak-kaamme ja pyrimme myös vieraile-maan asiakasyrityksissä, Pulkkinen kertoo.

– Pankin tehtävä on olla yrityksen pitkäaikainen kumppani, yrityspan-kin myyntijohtaja Ulla Hansmann painottaa.

investointeja tarvitaan

– Yrityskäynneillä on mukana pan-kin rahoitus- tai maksuliikeosaajan lisäksi yhä useammin myös yritys-vakuutusten asiantuntija. Suur-Sa-von OP:n alueella toimii yli kymme-nen yritysvakuutusasiantuntijaa, jot-ka auttavat yrittäjää löytämään so-pivimmat vakuutusratkaisut, kertoo Ulla Hansmann.

– Korkoriskin hallintaan sekä yri-tysten sijoitustarpeisiin on myös tar-jolla monipuolisia keinoja ja instru-mentteja, Hansmann jatkaa.

– Nyt on yrityksille hyvä aika in-vestoida, korkotaso on alhaalla ja urakoihin löytyy hyvin tekijöitä, Tero Pulkkinen miettii.

– Yhteistyö Finnveran kanssa toi-mii hyvin, mutta maakuntaan kaivat-taisiin myös uusia pääomasijoittajia, Pulkkinen jatkaa.

– Yrityksen talouden suunnittelu, asioiden ennakointi sekä avoin kes-kusteluyhteys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä yritysrahoituksessa.

kaiken kokoisiin rahoitushankkeisiinKun maakunnan neljä suurinta osuuspankkia vuosikymmenen alussa fuusioituivat, oli läh-tökohtana varmistaa eturivin pankkipalvelut eteläsavolaisille. Haluttiin myös varmistaa, että oman maakunnan pankki pystyy rahoit-tamaan alueen yritykset. Nyt kun Suur-Savon Osuuspankin maakunnallinen yrityspankki sai lokakuun alussa lopullisen muotonsa, ovat yrityspankin lähes 50 henkilön osaajajoukko ja Suur-Savon Osuuspankin vahva rahoitusky-ky valmiina vastaamaan yritysten palveluja investointitarpeisiin.

savonlinnan alueen yrityspankki

Aikaisemman asiakkuusjohtajan Juha Jekusen muutettua Hämeenlinnaan järjestettiin Savon-

linnan alueen yrityspankki uudelleen. Yrityksistä vastaavana asiakkuusjohtajana toimii nyt Jyrki

Korhonen, asiakkuuspäällikköinään Varpu Termonen ja Markku Halonen. Asiantuntijatiimin

täydentävät sijoituspäällikkö Jyrki Huovinen, asiakkuusasiantuntija Pirkko Vellonen sekä asi-

akkuusneuvojat Minna Rasimus, Mia Hirvonen ja Satu Korhonen. Erityisosaamista vaativissa

palveluissa käytettävissä on koko Suur-Savon Osuuspankin lähes 50 henkilön asiantuntijatiimi.

Kaikkien yrityspankkilaisten sähköpostit ovat muotoa [email protected]

suur-savon osuuspankin Yrityspankki � Lähes 50 yrityspalvelujen asiantuntijaa

� Yrityspankin palvelut koko Suur-Savon Osuuspankin toimialueella

� Yrityspankin johtaja: Tero Pulkkinen

� Myyntijohtaja: Ulla Hansmann

� Maa- ja metsätalouden asiantuntijapalvelut p. 010 255 2606

� Yrityspalvelujen puhelinnumero: 010 255 2605

YRiTYsPankin savonlinnan Tiimiläisiä: Minna Rasimus (vas.), Varpu Termonen, Jyrki Korhonen ja Mia Hirvonen palvelevat alueen yritysasiakkaita. Kuvasta puuttuvat koulutuksessa olleet Markku Halonen, Satu Korhonen ja Pirkko Vellonen.

suuR-savon osuusPankin YRiTYsPankkia luotsaavat yrityspankinjohtaja Tero Pulkkinen ja myyntijohtaja Ulla Hansmann (oik.). Kuvassa keskustelemassa uusista vakuutuseduista myös yritysmyyntineuvoja Päivi Holpai-nen.

2,0%

Tuottotilin korko jopa, lisäksi sijoitus osake-tai yhdistelmärahastoon,sijoitusvakuutukseen, indeksi- tai yrityskorkolainaan.

* Sijoituskohteen tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan. OP-sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, sijoitusvakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus ja indeksi- ja yrityskorkolainojen liikkeellelaskijana toimii Pohjola Pankki Oyj.

Tarjouksemme koskee vähintään 10 000 euron sijoitusta, josta 50 % sijoitetaan yhdistelmärahastoon, sijoitusvakuutukseen tai indeksi- tai yrityskorko-

Talletuksen korko on kiinteä.

Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka. Tule meille tai soita 010 255 2601 ja kysy lisää!

Määräaikaiselle tuottotilille

50 %

Sijoitus- vaihtoehto*

50 %

Korko 24 kk

2,0 %

Korko

12 kk

1,7 %

määräaikaiselle tuottotilille.määräytyy sijoitusajan ja valitun vaihtoehdon mukaan.

osake- tailainaan ja 50 % Sijoituksen tuotto

Yhdistelmä-tarjous*:Yhdistelmä-tarjous*:

”Pankin tehtävä on olla yrityksen pit-käaikainen kump-pani”

suur-savon osuus-pankki verkossa: www.op.fi/suur-savo

PääekonomisTi Reijo heiskanen: Merkit euroalueen talouden alullaan olevasta virkoamisesta ovat suomalaisittain erityisen myönteisiä.

YRiTYsPankin johTaja TeRo Pulkkinen: Yrityspankin kaksi viimeistä vuotta on ollut todella vahvan kasvun aikaa.


Raha & TalousNordea ja IF tiiviiseen yhteistyöhön

Yritysten riskienhallintapainopisteenäNordea päivitti vakuutusyhteistyökumppani-aan, kun Tryg poistui tunnetun valtakunnal-lisen toimijan IF:n ostettua Trygin Suomen liiketoiminnot. Paketti yritysten palvelemiseksi muodostui näin kattavammaksi ja jakelu- ja asi-antuntijaverkko moninkertaistui. Kaikki tähtää yritysten liiketoiminnan hallittuun kehittämi-seen.

Arto tolvAnen

liiketoiminnassa riskit kannattaa ennalta ehkäistä

– Yritysten kannalta oleellista täs-sä yhteistyössä on, että henkilötur-van perusasiat hoituvat kuntoon jo pankkitiskillä ja vakuutusyhtiö ote-taan mukaan yritysten kokonaisriski-en hallintaan yrityksen niin halutes-sa, Nordea Pankki Oyj:n pankinjoh-taja Aarni Siljala avaa.

– Tavoitteenamme kokonaisriskien hallinta, eli mahdollisimman huolelli-sesti ennalta ehkäistä yrityksen riski-tekijät ja varmistaa häiriötön liiketoi-minta, Aarni Siljala kiteyttää.

– Asiakasvastaavamme toimivat tässä tiiviissä yhteistyössä IF:n va-kuutusasiantuntijoiden kanssa, mut-ta vain jos yritys niin haluaa, Siljala painottaa.

– Elinkeinorakenteemme on sel-lainen, että kasvu Suomessa tapah-tuu tulevaisuudessa pienyritysseg-mentissä, siksi panostamme pk-yri-tyksiin., IF-vakuutusyhtiön aluejoh-taja Tuomas Sepponen vakuuttaa. Molempien yritysten toimintamallis-sa asiakasyrityksellä on oma nimetty

vastuuhenkilönsä. IF:ltä niitä löytyy maakunnassamme Mikkelistä ja Sa-vonlinnasta. Esimerkkinä ennalta eh-käisevästä riskienhallinnasta Tuomas Sepponen kertoo, että IF-vakuutusyh-tiöllä on lämpökamerakuvausryhmä, joka voi tarkistaa ennalta mm. yrityk-sen sähkökeskusten kunnon.

Yritysten monipuoliset palvelutarpeet vaativat erikoisasiantuntemusta

Korkosuojaus on välttämätön jut-tu investointien rahoituksessa. Va-luuttariskeihin voi varautua ja raaka-aineen hinnan korotuksilta voi myös suojautua.

– Instrumentteja on useita ja ne vaativat tänä päivänä monipuolis-ta eritysasiantuntemusta, Aarni Sil-jala valottaa. Myös rahan kiertono- peus on hidastunut ja ostolaskujen ra-hoitus on kasvanut meilläkin voimak-kaasti. Käyttöpääomarahoitus on oma osaamiskenttänsä ja on osattava las-kea mitä kautta kussakin tapauksessa saadaan aikaiseksi yritykselle kannat-tavin ratkaisu, Siljala erittelee. Vakuu-tuspuolella on vastaavasti omat eri-koisosaamistarpeensa.

– Kaikki tämä edellyttää tänä päi-vänä myös tehokasta asiantuntijaver-koston hyödyntämistä, Siljala ja Sep-ponen toteavat yhdessä.

– Yhteistyön kautta pystymme ko-konaisvaltaiseen yrityspalveluun, kaikki samasta paikasta, herrat pai-nottavat.

Rahoituskysyntä heräämässä

– Kevääseen verrattuna rahoitus-kysyntä on selvästi heräämässä, vaik-

ka alueellisia eroja onkin. Osansa ky-synnän kasvuun tekevät myös lisään-tyneet yrityskaupat maakunnassa, Aarni Siljala analysoi.

– Investoinneista toki suuri osa on vielä ns. korvausinvestointeja, Siljala pohtii. IF:n kasvulukuihin toteutunut Tryg-kauppa toi sievoisen hyppäyk-sen. Valtakunnallisesti uusia asiak-kaita siirtyi uudelle omistajalle noin 155 000.

noRdean aaRni siljala ja iF:n Tuomas sePPonen yhdistivät voimansa yritysten riskienhallinnassa.

YhteyshenkilötMikkeli

� Nordean yritysrahoitus:

f Päivi Rauhala, [email protected]

� IF yritysvakuutukset:

f Kristiina Jaakkola, [email protected]

f Jani Ollanketo, [email protected]

Savonlinna

� Nordean yritysrahoitus:

f Simo Pirhonen, [email protected]

� IF yritysvakuutukset:

f Olli Tervonen, [email protected]

henkilöt esillä

– Meillä kaikilla handelsbanke-nilaisilla on suorat puhelinnume-rot ja konttoriin saa tulla ilman eril-lisiä aikarajoja. Kassapalvelumme ovat aina avoinna kun konttori on avoinna. Haluamme siis olla asiak-

kaiden tavoitettavissa, pankinjohta-ja Jouko Kervinen Handelsban-kenin Mikkelin konttorista toteaa. – Koko pankin organisaatiossa on vain kolme tasoa ja päätöksenteko on hajautettua. Vastaamme itse kontto-riemme kannattavuudesta ja rahoi-tuspäätöksistä, Kervinen esittelee.

– Luotonantopolitiikkamme ei ole tarvinnut muuttaa 41 vuoteen. Esi-merkiksi asunnon vakuusarvo on ol-lut koko tuon ajan 70 %, Kervinen va-lottaa. Handelsbankenin varat riittä-vät myös eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin, sillä pankki on Ruotsin keskuspankin suurin tallettaja ja sen likviditeettivaranto on yli 90 miljar-dia euroa. Suomessa Handelsbanke-nilla on yhteensä 45 konttoria ja sen vakuutusyhteistyökumppanina toimii Fennia. Mikkelin konttori on Suomen konttoreista 10 kannattavimman jou-kossa. Mikkelin konttorin henkilö-määrä on 1 + 4 asiantuntijaa.

Taantumasta eroon

– Taantuma on mitä suurimmis-sa määrin pääkuoren sisällä, pan-kinjohtaja Kervinen ihmettelee.

– Isolla osalla toimialoista menee hy-vin ja yritykset kasvavat. Totuus on, että yritysten maksuajat ovat piden-tyneet ja suuryritykset mittaavat ulos alihankkijoidensa maksuajat. Alueen pk-yritysten on opittava hinnoittele-maan maksuaikamuutokset mukaan tuotteen ja palvelun hintoihin, Kervi-nen painottaa. Investointien rahoitus-kysyntä on nupullaan. Hankkeita las-ketaan ja suunnitellaan maakunnassa kyllä, mutta aloitussysäys ja positiivi-nen signaali tarvitaan. Tähän auttaa myös analyyttinen rohkeus. Halu-amme olla mukana maakunnan yri-tyshankkeissa, pankinjohtaja Jouko Kervinen painottaa.

maakunnan nuorin asuu vanhimmassaRuotsin isoimman pankin Handelsbankenin konttori avautui Mikkelin vanhimpaan yksityi-seen kivitaloon Porrassalmenkadulle vuonna 2007. Pankki kilpailee markkinoilla kevyemmäl-lä kulurakenteellaan ja matalalla organisaatiolla sekä sitä kautta paremmalla kannattavuudella. Lisäksi se on keskittynyt vain peruspankkitoi-mintaan.

PankinjohTaja jouko keRvinen ja asiakasneuvoja lauRa maRTi-nez ovat valmiina palvelemaan eteläsavolaisia pankkiasioissa.


Onko ’pörssi’ kunnossa ja rahasäkki suuta myöten?Pankkeja ja rahalaitoksia on vuoden mittaan moitiskeltu myös yrittä-

jien taholta eri barometreissä rahahanojen tiukentamisesta. Pankit

taas siirtävät osoittavan sormen kohti Finanssivalvontaa, hallitusta ja

EU:ta rahamarkkinoiden säätelyn tiukentumisesta sekä veronkiristyksiä.

Pk-yritysten käyttöpääomat ovat huvenneet suurten yritysten harjoit-

tamien pitkien maksuaikojen takia. Taloudentekijät otti asiasta selvää,

istutti rahalaitosten edustajat piinapenkkiin ja kysyi mikä on yritysrahoi-

tuksen tilanne maakunnassa tällä hetkellä.

Arto tolvAnen

Taloudentekijöiden kysymykset rahalaitoksille:1. kuinka hyvin pk-yritykset osaavat kotiläksynsä ja ovat valmistautuneet rahoitusneuvotteluihin?

2. mikä on investointien rahoituskysynnän tilanne rahalaitoksessanne tällä hetkellä?

3. viestivätkö asiakasyrityksenne maksuaikojen pidentymisestä ja missä määrin?

4. onko luottopolitiikkanne muuttunut viimeisen vuoden aikana?

5. löytyykö rahaa maakunnan yritysrahoitustarpeisiin?

suuR-savon osuusPankki Tero Pulkkinen

1. Yritykset tietävät ja tuntevat tilanteen hyvin. Suunnitelmat ovat hyvin valmisteltuja ja laskel-mat ovat tarkentuneet. Omarahoitusosuuksista ollaan hyvin perillä.

2. Investointi-ikkuna maakunnassa on avautumassa. Toivottavaa olisi, että kysyntä siirtyisi talven aikana korvausinvestointien puolelta enemmän uusinvestointien puolelle.

3. Jossain määrin kyllä. Meiltä löytyy oma asiantuntija myös tälle ostolaskurahoitus puolelle jon-ka kanssa ratkoa sopivimmat vaihtoehdot yrityksen kannalta.

4. Emme tee äkillisiä muutoksia toimintapolitiikassamme, vaan pitkäaikaista yhteistyötä yritys-ten kanssa. Lait ja määräykset asettavat raamit toiminalle ja niitten mukaan toimimme.

5. Kyllä löytyy. Pystymme rahoittamaa kaikki maakunnan rahoitushankkeet ja päätös syntyy viipymättä omassa maakunnassa.

noRdea aarni siljala

1. Yritykset ymmärtävät vakavaraisuuden vaatimukset ja sen, että oman pääoman osuuden määrä vaikuttaa rahan hinnoitteluun.

2. Rahoituskysyntä on selvästi heräämässä kevääseen verrattuna.

3. Ostolaskujen rahoitus on kasvanut voimakkaasti ja viestit ovat juuri tuon suuntaisia.

4. Puhuisin mieluummin riskienhallinnasta myös yritysten näkökulmasta. Haluamme, että yri-tyksen liiketoiminnan riskit ovat hallinnassa ja meiltä löytyy paletti instrumentteja, jotta yritys voi hyvin.

5. Raha riittää. Rohkeasti hankesuunnitelmat pöydälle ja yritykset kasvu-uralle.

handelsbanken jouko kervinen

1. Yritykset ovat hyvin perillä asioista.

2. Kysyntä on ilahduttavasti kasvanut. Keskitymme vain pankkitoimintaan eli myymme rahaa emme vakuutuksia.

3. Kyllä. Alueen pk-yritysten olisi osattava ottaa muuttunut tilanne myös omassa hinnoittelus-saan huomioon.

4. Emme ole muuttaneet luottopolitiikkaamme 40 vuoteen. Esimerkiksi koko tämän ajan asun-non vakuusarvoksi meillä kelpaa ja on kelvannut 70 %.

5. Raha riittää varmasti toimialueen tarpeisiin. Koko Handelsbankenin likviteettipuskuri on 90 miljardia euroa.

FinnveRa jukka-Pekka jordan

1. Pääsääntöisesti hyvin. Toimintaympäristön muutoksiin osataan myös varautua.

2. Ollaan viime vuoden tasolla. Vientitakuiden kasvun määrä ilahduttaa.

3. Selkeitä tällaisia viestejä kuuluu kentältä. Maakunnan yrityksillä on taseet onneksi hyvässä kunnossa.

4. Omistaja eli valtio määrittelee luotonantopolitiikkamme raamit ja rahoitusprosentit. Elämme niiden mukaisesti. Haastavina aikoina valtio tukee yrityksiä Finnveran kautta.

5. Kysyntä saa kasvaa roimasti ja raha riittää. Investointeja kaivataan.


Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Savonlinna

Punkaharju

Enonkoski

Savonranta

Pertunmaa

Sulkava

Kerimäki

Puumala

Juva

Hirvensalmi

Kangasniemi

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matka-puhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KED

Eija RantalainenKiinteistönvälittäjä

LKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV, KiAT

Anna-Katriina AnttonenMyyntisihteeri

Päivi HeikkinenKiinteistönvälittäjä

LKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Väl.palkkio 4,96 %, min. 2.480 euroa (sis. alv)

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

Lea PulkkinenMyyntipäällikkö

LKV, YKV

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

Tarja PulkkinenMyyntisihteeri

LKV

Matti TanhuamäkiKiinteistönvälittäjä

LKV

Liisa HiltunenKiinteistönvälittäjä

LKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0440 476 089

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

Raha & Talous

Arto tolvAnen

500 uuden työpaikan tavoitteen kanssa startannut SYKE (Savonlin-nan Yrityskehitys) on saanut organi-saatiostaan ja yhteistyöverkostostaan enemmän irti kuin kuntayhtymämal-lissa. Savonlinnan kaupunkialueen li-säksi SYKE vastaa myös Enonkosken yrityspalveluista.

entiset kuntarajat unohdettu

– Yrittäjät ovat kiitettävästi unoh-taneet entiset kuntarajat ja osaavat hakea yrityspalvelut saman katon al-ta Olavinkatu 1:destä, toimitusjohtaja Juha Turtiainen iloitsee Yrtti-yri-tyskyselystä selvinneitä tuloksia.

– Samalla voimme todeta, että yri-tykset uskaltavat nyt entistä parem-min tarjota tuotteitaan ja palvelui-taan yhä laajemmalle alueelle, Turti-ainen jatkaa.

– Olemme toteuttaneet Yritys-

Suomi toimintamallia jo useamman vuoden ajan ja aloittavien, kehittyvi-en sekä kansainvälistyvien yritysten palvelut, sekä työvoima- ja osaamisen kehittämispalvelut löytyvät täältä sa-man katon alta, Turtiainen esittelee.

– Eturivin esimerkkinä Pestuuto-ri-hanke yritysten työvoiman saan-nin varmistajana ja Uusyrityskes-kus aloittavien yritysten palvelijana voidaan mainita toimivista panos-tuksista yritysten auttamiseksi, Juha Turtiainen kiittelee.

– Meillä on eri tomijatahojen kes-ken joustava työnjako ja yrittäjää ei jätetä missään tilanteessa yksin, toi-mitusjohtaja Turtiainen lupaa. Kai-ken kaikkiaan elinkeinoyhtiöllä on reilusti työnsarkaa ja haastavat ta-voitteet. Elinkeinoyhtiöllä on myös mahdollisuudet onnistua tavoitteis-saan tiiviissä yhteistyössä yritys-ten kanssa ja kaupungin vahvan sel-känojan tuella.

invest in –ohjelma liikkeelle

Savonlinna seudulla on vireillä useita teknologiahankkeita, jotka tu-kevat toinen tosiaan.

– Tarvitsemme täällä selkeät in-vestointipaketit eri vaiheissa olevista projekteista, ja yhteistyö- sekä syner-giaedut on johtavilla toimialoillamme konkretisoitava lisäinvestointien saa-miseksi ja uusien yritysten mukaan-tulon helpottamiseksi. Siksi näistä painopistealojen projekteista on teh-tävä selkeät invest in -kokonaisuudet, Juha Turtiainen alleviivaa. Matkailu-puolella invest in -ohjelman rakenta-minen on jo startannut, ja sitä on ve-tänyt Pellervo Kokkonen.

Suomen Nizzaksikin mainittu Sa-vonlinna tarjoaa valtiolle menes-tymisen mahdollisuuksia ajatellen myös Jan Vapaavuoren matkai-luavauksia.

– Invest in pitää olla tuotteistus-prosessi, joka on pitkälle mietitty ko-

konaisuus mihin investori voi tarttua, Turtiainen painottaa. Parikkalan ra-janylityspaikan kansainvälisty-minen asettaa myös seudun in-vestoin-t i t a r j o n -nalle täysin uusia mah-dollisuuksia ja näkökulmia.

– Politiikkoje-mme tulisikin nyt päättää, halutaanko me tänne kymmenker-tainen tai satakertainen määrä venäläisiä, ja suun-nattava päätöksenteko ja toiminta sitten sen tavoitteen saavuttamiseksi, elinkeinoyh-tiön toimitusjohtaja Turtiainen patistaa.

Kehitysyhtiön ensimmäinen vuosi

YRITYSTEN PALVELUKSESSAKohtuullisen kovan väännön tuloksena syntynyt Savonlinnan kaupungin kehitysyhtiö on osoit-tanut tarpeellisuutensa myös käytännössä. Kaupungin alaisuudessa toimiessa ei päätöksen-tekoprosessi olisi ollut reaktiokyvyltään riittävän nopea, tunnustaa nyt myös kaupunginjohtaja Janne Laine.


Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 2013

Kasvu ja hyvinvointi yrittäjien harteilla Etelä-Karjalan Yrittäjät vastasi Valtakunnal-listen Yrittäjäpäivien järjestelyistä Lappeen-rannassa 18.-20. lokakuuta. Tapahtuman teema, Ylitä rajasi, toistui seminaareissa ja iltamenoissa. Lauantain iltagaalassa puhu-nut EU:n talouskomissaari Olli Rehn kannusti tavoittelemaan EU:n ja Venäjän välistä vii-sumivapautta. Valtakunnalliset yrittäjäpal-kinnot annettiin tänä vuonna perinteikkäille yrityksille.

HEiMo TURUnEn, ARTo TolVAnEn

Yrittäjäpäivät käynnistettiin Suo-men Yrittäjien liittokokouksella. Per-jantain Venäjä -seminaarissa suurlä-hettiläs Hannu Himanen Mosko-vasta ruoti melko ankarin sanoin Ve-näjän talouden tilaa.

– Kasvun eväitä meille suomalaisil-le löytyy läheltä. Venäjä on luonut uu-sia mahdollisuuksia sekä tuonut työtä ja toimeentuloa. Itä-Suomen yliopis-ton tekemän selvityksen mukaan ve-näläisten rahankäyttö Suomessa vä-hintään kolminkertaistuisi viisumi-vapauden myötä ja toisi Suomeen yli 12 000 uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on kiinni kummasta-kin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä, talouskomissaari Olli Rehn puoles-taan taustoitti päivän teemaa.

Yrittäjien asemassa vielä petraamista

– Yrittäjyyden merkitys EU:n tu-levaisuudelle on oivallettu. Tule-valla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan nimenomaan pienissä yrityk-sissä, Suomen Yrittäjien puheenjoh-taja Mikko Simolinna alleviivasi. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopis-teet, todeten talouskasvun ja hyvin-voinnin olevan yrittäjyyden varassa.

– Yksinyrittäjän aseman paranta-

minen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt it-sensä aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot, jotka työllis-tävät runsaasti, Järventaus analysoi. Järventaus vaati myös elinkeinohar-joittajille ja henkilöyhtiöille verotuk-sessa yrittäjävähennystä. Alv-huojen-nusta on laajennettava ulottumaan 50 000 euroon saakka, sekä yrityksil-le sallittava maksuperusteinen alv:n periminen. Nuorten työllistymisessä koulutussopimuksen käyttöönottami-nen olisi merkittävä parannus.

Yrittäjyyteen kannus-tettava myös eu:ssa

Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kään-tämistä takaisin kasvu-uralle yrittä-jien kannusteiden lisäämisellä. Poli-tiikan suunta on käännettävä, raken-teet on remontoitava ja yrittäjiä kah-litsevaan sääntelyyn on puututtava. Suomen Yrittäjät vaatii tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Kes-keistä olisi saada pienet ensin -periaa-te toteutumaan käytännössä. Se tar-koittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritys-ten olosuhteisiin. Tarvitaan myös sy-vällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestel-mä on sitoutettava vahvistamaan kil-pailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä.

laatu yhteinen nimittäjä

Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot

jaettiin nyt 45. kerran. Palkituksi tu-livat mekaanisen puunjalostuksen osaaja Keitele Forest Oy, lähiruo-kaan erikoistunut Lihajaloste Kor-pela Oy, lahja- ja taloustavaroiden sekä lelujen valmistaja ja tukku Mar-tinex Oy sekä yrittäjyyden hyvin-voinnin edistämisessä kunnostautu-nut monialayrittäjä Markku Wuoti.

– Palkittujen yrittäjien yhteinen nimittäjä löytyy laadusta. Palkittavi-en yritysten valinnat ja investoinnit osaamiseen sekä laatuun ovat osu-neet oikeaan. Yrityksissä on myös muistettu kuunnella asiakasta, totesi puheessaan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka.

monipuolinen viihdeohjelma

Ohjelmaan sisältyi myös sähköi-nen verkostoitumismahdollisuus yh-teistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Elämän ma-kuisia tarinoita esittivät yrittäjäval-mentajat sekä musiikki- ja media-

alan konkarit Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen. Nuorille yrit-täjille oli erillinen tilaisuus, josta vas-tasi Radio SuomiPopista tuttu Jaajo Linnonmaa.

Päivien viihdeohjelma oli moni-puolista. Perjantai-iltana viihteestä

vastasi bilebändi Osmo’s Cosmos. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyi-vät Imatra Big Band ja solistinaan Johanna Försti. Mainiosta illan juonnosta vastasivat Lappeenranta-laiset Päiviö Pyysalo ja Inka He-lenius. Juhlien ainoa ’moka’ oli juh-

laillallisen myöhästyminen kahdella tunnilla. Vuonna 2014 Valtakunnal-liset yrittäjäpäivät järjestetään Tam-pereella.

valTakunnalliseT YRiTTäjäPalkinnoT jaettiin 45. kerran.

YRiTTäjävalmenTajaT Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen.

TalouskomissaaRi olli Rehn toimi juhlapuhujana valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä.

ONNISTUNUT YRITYSKAUPPAKoulutuspaikka: Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna

7.11. Valmistautuminen omistajanvaihdokseen, ilmoittautuminen 1.11. mennessä.- Miten yritys myyntikuntoon?, Aino Österlund- Miten löytää ostaja, Jarkko Wuorinen

28.11. Yrityksen arvomääritys, ilmoittautuminen 22.11. mennessä.- Yrityksen kannattavuus ja taloudellinen asema, Jarkko Wuorinen- Yrityskaupan rahoitus, Finnvera- Yrityksen immateriaalinen arvo, Jarkko Wuorinen

17.12. Miten kauppa maaliin?, ilmoittautuminen 12.12. mennessä.- Yrityskaupan käytännön toteutus, Jarkko Wuorinen- Esimerkkejä onnistuneista omistajanvaihdoksista, Satu Ahlman

Tilaisuudet ovat maksuttomia.Ilmoittautumiset: [email protected]ätietoja: Jarkko Wuorinen, Puh: 050 537 6707

Maire Huopalainen, Puh: 044 550 6682

Omistajanvaihdos -koulutussarjamme alkaa!

TalouskomissaaRi olli Rehn: Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä.

ToimiTusjohTaja jussi jäRvenTaus: Yksinyrittäjien aseman parantaminen on keskeisellä sijalla Suomen Yrittäjien tavoitelistalla.


Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto | Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA | puh. (015) 550 6000 | [email protected] | www.samiedu.fi

Alkavaa aikuiskoulutusta

samiedu.fi >> koulutuskalenteri: mm. lisää koulutuksia, tarkennetut ajankohdat, hakuajat, mahdolliset puuttuvat hinnat ja yhteyshenkilöt.

*) Koulutuksista peritään mahdol-lisen kurssimaksun lisäksi OPH:n tutkintomaksu 58 €.

Kulttuuriala

LISÄTIEDOTOpinto-ohjaaja Pirjo [email protected] ,puh. 044 550 6413

UUTEEN AMMATTIIN

• Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto, artesaani, (tekstiili) *

• Käsi- ja taideteollisuusalan pe-rustutkinto, artesaani, (valmistava koulutus: esinevalmistus ja teatte-ritekniikka) *

• Teatterialan ammattitutkinto, maskeeraus, 200 € *

• Vaatetusalan ammattitutkinto, valmistava koulutus, 200 € *

• Sisustusalan ammattitutkinto, 200 € *

• Käsityöntekijän ammattitutkinto, 100 € *

Opiskelija vastaa omaan käyttöön valmistettavien tuotteiden materi-aalikustannuksista.

Yhteiskuntatieteiden, liiketa louden ja hallinnon ala sekä Luonnontieteiden ala


UUTEEN AMMATTIIN

• Tieto- ja viestintätekniikan perus tutkinto, datanomi *

• Tieto- ja viestintätekniikan am-mattitutkinto, 200 € *

• Myynnin ammattitutkinto, 200 € *

• Markkinointiviestinnän ammatti-tutkinto, 200 € *

• Liiketalouden perustutkinto, merkonomi *

• Yrittäjän ammattitutkinto, 200 € *

• Kaupan esimiehen erikoisammat-titutkinto, 300 € *

Luonnonvara- ja ympäristöala


Opintosihteeri Taru [email protected] ,puh. 044 550 6218

UUTEEN AMMATTIIN

• Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, elokuussa 2014 *

• Metsämestarin erikoisammattitut-kinto, 15.9.2014, 200 € *

• Metsätalousyrittäjän ammattitut-kinto, 4.4.2014 – 11.12.2015, Imatra/Lappeenranta, 200€ *

LISÄVIRTAA URALLE

• Luonnonhoitotutkinto, 15.5 – 27.6.2014, Savonlinna, 100 €

• Luonnonhoitotutkinto, 15.5 – 27.6.2014, Lappeenranta, 100 €

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

LISÄTIEDOTOpinto-ohjaaja Silja [email protected] ,puh. 044 550 6301

UUTEEN AMMATTIIN

• Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki *

• Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, tarjoilija *

• Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, vastaanottovirkailija *

• Tarjoilijan ammattitutkinto, 200 € *

• Ravintolakokin ammattitutkinto, 200 € *

• Majoitus- ja ravitsemisalan esi-miehen erikoisammattitutkinto, 200 € *

• Baarimestarin erikoisammattitut-kinto, 200 € *

• Kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinto, toimitilahuoltaja *

• Kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinto, kodinhuoltaja *

• Laitoshuoltajan ammattitutkinto, 200 € *

• Siivoustyönohjaajan erikoisam-mattitutkinto, 200 € *

• Kalatalouden perustutkinto *

• Erä- ja luonto-oppaan ammatti-tutkinto, 350 € *

• Luonto- ja ympäristöalan perus-tutkinto, luonto-ohjaaja *

Edellä mainitut koulutukset alkavat 7.1.2014

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

LISÄTIEDOTOpinto-ohjaaja Riitta [email protected] ,puh. 044 550 6512

UUTEEN AMMATTIIN

• Sosiaali- ja terveysalan perus-tutkinto, lähihoitaja, 7.1.2014 – 21.12.2015 *

• Hierojan ammattitutkinto, 3.2. - 5.12.2014, 300 € *

• Hierojan ammattitutkintoon val-mistava täydennyskoulutus tera-peuteille, 6.3.2014 - 10.10.2014, 300 € *

• Jalkojenhoidon ammattitutkinto, 1.9.2014, 500 € *

• Kehitysvamma alan ammattitut-kinto, 7.1.2014, 400 € *

• Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Perhepäivähoitajan ammattitut-kinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäi-vätoiminnan ohjauksen erikoisam-mattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Työvalmennuksen erikoisammat-titutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Vanhustyön erikoisammattitutkin-to, 7.1.2014, 500 € *

LISÄVIRTAA URALLE

• TunteVa®-hoitajan pätevyyteen johtava koulutusohjelma, 12 pv 2014: 16.1., 23.1., 30.1., 13.2., 18.2., 4.3., 20.3., 3.4., 15.4., 29.4., 15.5., 27.5., 700 €

• Käytösoireisen muistisairaan asi-akkaan kohtaaminen, 1 pv 14.1. ja 10.4., 70 €

• Muistihoitaja, 10 ov 4.2.2014 alkaen, 550 €

• Saattohoito, 2 pv 18.2., 11.3 ja 29.4., 6.5., 140 €

• Eri kulttuurit asiakastyössä ja työyhteisössä, (6 t)24.4., 70 €

• Kylläpäs osasin! Lisäluovuutta etsimässä, 1-2 pv 12.5., 13.5., 70 €/pv

• Työelämä on taitolaji, 1 pv 18.3. ja 13.5., 70 €

• Asiakaspalvelu sosiaali- ja tervey-denhuollossa, 1 pv 20.2. ja 2.4., 70 €

• Voimavaravalmennus, 1pv 13.2. ja 15.4., 70 €

• Työhyvinvoinnin päivä tilauksesta, 70 €/pv

• Mielenterveys- ja päihdeasiak-kaan kohtaaminen, 1 pv 28.1. ja 27.3., 70 €

• Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoi-to (THL), 6 op 4.2.2014 alkaen, 300 €

• Aktivoiva ja kuntouttava työote sosiaali- ja terveysalalla, 1 pv 11.2. ja 8.4., 70 €

• Potilassiirtoergonomia sosiaali- ja terveysalalla, 2 pv 6.5., 13.5., 140 €

• Haavanhoitokoulutus, 1 pv 30.1. ja 24.4., 70 €

• Diabeetikon jalkojenhoito, 1 pv 17.2., 70 €

• Siivouksen toteuttaminen asumis-palveluissa, 1 pv 25.3. ja 27.5., 70 €

• Turvallinen lääkehoito, (16 t) 4.3., 11.3., 18.3., 25.3. ja 6.5., 13.5., 20.5., 27.5., 40 €

• Turvallinen lääkehoito sosiaali-huollon toimintayksiköissä, (16 t)6.3., 13.3., 20.3., 27.3. ja 1.4., 8.4., 15.4., 22.4.(4 h/pv), 140 €

• Ikääntyneiden lääkityksessä esiin-tyvät yhteisvaikutukset, 1pv 4.2. ja 20.3., 70 €

• Ensiapukoulutus EA1(SPR), (16 t) 13. - 14.1., 10.-11.2., 10.-11.3., 14.-15.4. ja 5.-6.5., 140 €

• Ensiapukoulutus EA2 (SPR), (16 t) 20.-21.1., 3. - 4.2., 3.-4.3., 7. - 8.4. ja 19.-20.5., 140 €

• Hätäensiapu (SPR), (8 t) 28.1., 6.3. ja 16.5., 70 €

• Defi brillaattori elvytyksen PPE-D peruskurssi, (4 t) 3.4. ja 8.5., 40 €

• Kinestetiikan peruskurssi, 4 pv 20. - 21.1.2014, 13. - 14.3.2014, 330 €

• Työssäoppimisen ohjaaminen sosiaali- ja terveys alalla, 1 pv 18.2., ilmainen

Tekniikan ja liikenteen ala


Opintosihteeri Taru [email protected] ,puh. 044 550 6218

UUTEEN AMMATTIIN

• Autoalan perustutkinto, ajoneuvo-asentaja, alkaa elokuussa 2014 *

• Logistiikan perustutkinto, auton-kuljettaja, monimuoto-opiskeluna, alkaa elokuussa 2014 *

• Merenkulun koulutus, kotimaan-liikenne, kotimaanliikenteen kuljettaja, 21.2.2014, 460 €

• Merenkulun koulutus, kotimaanlii-kenne, kotimaanliikenteen laivuri, 21.2.2014, omaehtoisen koulu-tuksen hinta 820 €

• Merenkulun koulutus, koti-maanliikenne, kansimies, 5.4. – 11.5.2014, 200 €

• Puualan perustutkinto, puuseppä, 7.1.2014 – 18.12.2015, 140 € *

• Veneenrakennuksen perustutkin-to, veneenrakentaja, 7.1.2014 – 18.12.2015, 115 € *

• Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja, 7.1.2014 – 28.2.2015, maksuton TE-toimiston asiakkaille

• Puualan koulutus maahanmuutta-jille, 7.1. – 18.12.2014, 115 € *

LISÄVIRTAA URALLE

Autonkuljettajan ammattipätevyy-den jatkokoulutukset, koulutuksis-sa kirjaamismaksu 17 €

• Trukkikoulutus, (8 t) 27.1.2014., 120 €

• ADR-peruskurssi, (32 t), 10 – 13.2.2014, 385 €

• Kuorman sidonta ja digipiirturi, (8t), 10.3.2014, 120 €

• ADR-täydennyskoulutus, (8 t), perusajoluvan uusinta, 28.3.2014., 120 €

• Ennakoiva ajaminen raskaalla ajo-neuvolla, (8 t), 31.3.2014, 120 €

• Työturva autonkuljettajalle, (8 t), 7.4.2014, 120 €

• Tieturva 1 -koulutus, (8 t), 21.4.2014, 120 €

• Työturva autonkuljettajalle, (8 t), 5.5.2014, 120 €

KORTTIKOULUTUKSET

• Trukkikoulutus, (8 t), 120 €

• Työturvakoulutus, (8 t), 120 €

• Tulityökoulutus, (8 t), 120 €

• Tieturva 1 -koulutus, (8 t), 120 €

• Siltanosturin käyttäjäkoulutus, (8 t), 120 €

• Märkätila-asentajan sertifi ointi-koulutus. Seuraa koulutuska-lenteriamme. Seuraava koulutus 11.-12.11.2013, 280 €

Kielikoulutukset

LISÄTIEDOTOpinto-ohjaaja Ulla [email protected] , puh. 044 550 6238

Kielikoulutuksiin hakeminen TE-toimiston kautta

• Suomi ABC 2, lukuja kirjoitustai-dottomille maahanmuuttajille, 7.1. -30.5.2014

Maahanmuuttajien kotoutumis-koulutukset, Suomessa pysyvästi asuville ulkomaalaisille:

• Suomi 1, 7.1. - 30.5.2014

• Suomi 2, 7.1. - 30.5. 2014

• Suomi 3, 13.1. – 4.4.2014

• Työsuomi, 7.4- 5.6.2014, pysy-västi Suomessa asuville ulkomaa-laisille, jotka ovat käyneet Suomi 3 -kurssin tai saavuttaneet vas-taavan tason suomen kielessä.

OPISKELE AMMATTI - KEHITÄ OSAAMISTA - ETENE URALLA

Jos et löydä

etsimääsi koulutusta,

ota suoraan yhteys

opinto-ohjaajaan!Työnantaja, tarvittaessa räätälöimme teille sopivan kokonaisuuden!


Miksi tätä hyötyä ei oteta käyttöön? Miksi ei miel-letä, että oikeasti saa-daan hyötyä, joka mita-

taan silloin kun tilipäivä koittaa. Maa-tilayrittämiseen löytyy monenlaista ohjelmaa, joka palvelee viljelijän, kar-jankasvattajan tai vaikkapa luomu-tuottajan arkea. On viljelysuunnitel-maohjelmaa, ruokintaohjelmia, tuo-tevirtakirjanpito-ohjelmaa ja monen monta muuta hyödyllistä.

Tuotannon tulosten seuraamisella ja niiden optimoimisella sekä järke-vien menetelmien käyttöönotolla on tulotasoa nostava vaikutus. Maatila- ja maaseutuyrittäjä saa koneen ääres-sä vietetyt tunnit moninkertaisesti ta-kaisin kasvaneena kannattavuutena. Joskus on vaan niin, että pitää men-nä, käyttääksemme nykyajan muoti-sanaa, oman mukavuusalueen ulko-

puolelle.Viime aikoina tapetille on noussut

maaseudun paikka paikoin surkeat tietoliikenneyhteydet. Aika vaikeaa on käyttää sähköisiä palveluita, vaik-ka haluja niiden käyttöön on, jos yh-teys pätkii tai sen nopeus on huono. Edellinen tulisi ottaa huomioon sekä valtiovallan että operaattoreiden kes-kuudessa, koska palveluita siirretään entistä enemmän verkkoon.

Valtiovalta asetti vuonna 2008 ta-voitteeksi saada 100 Mt laajakaista-kuitu enintään 2 km päähän jokaises-ta suomalaisesta kodista vuoteen 2015 mennessä. Aikaa on enää reilu vuosi. Tässä vaiheessa voitaneen todeta, et-tä tuo visio on haavekuvaa.

Edellä mainituissa asioissa maati-la- ja maaseutuyrittäjiä auttaa opas-tuksen ja koulutuksen saralla Etelä-Savon Maatila ICT –hanke.

Hankkeesta lisätietoa sivuillamme www.maatilaict.fi.

KAi MöllER

PRoJEKTiPäälliKKö

ETElä-SAVon MAATilA iCT –HAnKE

Tietotekniikan osaaminen kannattaa maaseutuyrittäjälleKaikessa yritystoiminnassa tietoja viestintäteknologia on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenten aikana. Ja syykin on selvä. Rutiineja siirretään entistä enemmän tietokoneiden harteille. Lisäksi kaikille toimi-aloille löytyy kannattavuutta parantavia ja tehokkuutta lisääviä sovel-luksia, myös maatila- ja maaseutuyrittämiseen.

Arto tolvAnen

eteläsavolaiset kansanedus-tajat yrittäjien tentissä

Lokakuun alussa eteläsavolais-ten yrittäjäyhdistysten puheenjohta-jat vierailivat eduskunnassa viemäs-sä ajankohtaisia kuulumisia ja toivei-ta yrittäjän ja yritysten arjen helpot-tamiseksi. Alueen kansanedustajista Lenita Toivakkaa, Katri Komia, Jouni Backmania ja Jari Leppää kiinnosti aidosti yrittäjien ja työllistä-misen asiat. Muut alueen edustajat ei-vät osallistuneet tilaisuuteen.

Kangasniemen Yrittäjien pu-heenjohtaja Matti Tulla kan-toi huolta yritysten omistajanvaih-doksista yrittäjäpolven ikääntyessä. – Geneettinen perimä ei saisi vaikut-taa perintö- tai lahjaveroprosenttiin, kun yritys vaihtaa omistajaa, Tulla

kiteytti mielipiteensä. Tilaisuudessa mukana ollut Suomen Yrittäjien elin-keinoasioiden päällikkö Kari Jääs-keläinen kertoi omistajan- ja suku-polvenvaihdosten olevan SY:n ensi vuoden painopisteenä.

viestejä yrittäjille

Kansanedustaja Jouni Backman painotti työmarkkinaratkaisun tuo-van vakautta yrittäjän arkeen. Alu-een kansanedustajista Lenita Toi-vakka kannatti lämpimästi Suomen Yrittäjien esittämää koulutussopi-musta nuorten työllistämisen edis-tämiseksi. Opposition edustaja Jari Leppä ihmetteli tehtyjä energiarat-kaisuja, joilla kotimaisen biopolt-toaineen kilpailukyky on pilattu, ja maahan tuodaan nyt ennätysmää-rä kivihiiltä. Alueen kansanedusta-jat peräsivät yhdestä suusta, että ete-

läsavolaisten on uskottava itseensä. – Meidän on pystyttävä parempaan yhteistyöhön maakunnassa sekä huo-lehdittava maakunnan ja yritysten kil-pailukyvystä maan rajojen sisäpuo-lella, Leppä jylisi. Yrittäjät toivoivat myös hallitukselta tempoilematonta politiikantekoa, sillä juuri se tuo en-nustettavuutta. Ees taas -politiikka, jota esimerkiksi kotitalousvähennyk-sen osalta on toteutettu, saa yrittäjil-tä jyrkän tuomion.

julkiset hankinnat ja lähiruoka myös asialistalla

Juuri valmistuneessa itäsuomalai-sessa tutkimuksessa kartoitettiin laa-jasti julkisten hankintojen kerran-naisvaikutuksia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnasta valuu julkisia hankintoja maakunnan ulkopuolel-le melkein puolet. Se on todella liian

suuri määrä noin 200 miljoonan ko-konaispotista. Sama tilanne on myös muissa itäisissä maakunnissa. Eräs parhaimmista positiivista kerran-naisvaikutusten aiheuttajista on lähi-ruoka. Omasta maakunnasta hankit-tu ruokaeuro paisuu yli 1,3 -kertaisek-si. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös Jari Leppä, joka patisteli hank-kimaan omasta maakunnasta. Lepän mielestä ruoan tuottaminen ja hank-kiminen omasta maakunnasta on mennyt myös liian byrokraattiseksi. Yritysten toiminnan erilainen sään-tely on lisääntynyt. Lenita Toivakka kerää parhaillaan tietoja, millainen sääntely haittaa yrityksiä. Etelä-Savon Yrittäjien jäsenet voivatkin toimittaa nyt kommentteja ja tietoja haitallisis-ta sääntelyistä ESY:n toimistolle, joka kokoaa ne ja lähettää kootusti edusta-ja Toivakalle.

Parikkalan rajanylityspaikka Suomen Venäjä-strategiaan

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pu-heenjohtaja, Varkautelainen kansanedustaja Kari Rajamäki löi nyrkkiä pöytään ja vakuutti Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen eduskun-tavierailulla, että Parikkala hoidetaan mukaan Suomen uuteen Venäjä-strategiaan. Samaa on vaatinut sittemmin myös Savonlinnna kaupun-ginhallitus. Eteläsavolaiset kansanedustajat liputtavat vahvasti Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen puolesta ja sen avaami-seksi henkilöliikenteelle. Onpa Suomelle ehdo-tettu jo omaa Venäjä-ministeriäkin.

kansanedusTajaT Kari Rajamäki (vas.), Jouni Backman, lenita Toivakka ja Katri Komi olivat Etelä-Savon Yrittäjien tentattavana eduskunnassa.


Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00.

Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin?

Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan. Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan.

Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus.Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuu-tusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla tur-vaat toimeentulosi ja varmis-tat yrityksesi toiminnan jatku-vuuden. Etkä maksa mistään turhasta.

If Turvatesti paljastaa piilevät riskitRäätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisim-min on vaaraa yrityksesi työn-tekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puut-teiden korjaamiseen.

Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsit-telemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mah-dollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme anta-vat korvauspalvelullemme arvo-sanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5.

Anna palaa yrittäjä! Me emme anna.Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkö-tarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi

jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkoti-lastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus-

Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu

toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturval-lisuuden asiantuntijoita.

Vain Ifistä! Ilmainen sopimuskonsultointi.Investointitukea turvatoimiin.

Katso kuinka lämpökuvaus tehdään

youtube.com/ifvahinkovakuutus


Arto tolvAnen

Tilaisuudessa on esittelemäs-sä omia kansainvälistymispolku-jaan paikallisista yrityksistä mm. Pi-pe-Modul Oy, Tehomet Oy, Lomaky-lä Järvisydän Oy ja Short Rest Solu-tions Oy. Yritykset tutustuvat myös samalla Team Finland –toimintaan. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskus, Finnvera, Etelä-Savon kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät ja yli 20 valtakunnal-lista kv-palvelujen tarjoajaa. Verkos-toa koordinoi EK.

kansainvälistyminen on pk-yritystenkin mahdollisuus

Mikkelin Team Finland KIVI-NET -tilaisuudessa on tarjolla kon-takteja ja tietoa oman yrityksen kan-sainvälistymisen eri vaiheisiin. Kan-sainvälistymistorilla on paikalla n. 30 kansainvälistyvän yrityksen yri-tyspalveluja tarjoavan toimijan li-säksi kansainvälisiä opiskelijoita. – Tullin tilastojen mukaan eteläsavo-laisten vientiyritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa asiantunti-

ja Maaret Kaksonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta vahvistaa. Tätä tu-kee myös Finnveran aluetoimiston il-moittama vientitakuiden määrän hy-vä kasvu tänä vuonna. Team Finlan-din toimijoihin kuuluvat myös kaikki ulkomailla sijaitsevat Suomen lähe-tystöt, jotka toimivat vientilähettiläi-nä kohdemaissa. Etelä-Savossa Team Finlandin aluekoordinaattorina toi-mii ELY-keskuksen yksikön päällik-kö Kirsi Kosunen.

eteläsavolaisten pk-yritysten vientikohteet

Ruotsi on eteläsavolaisten yritys-ten suurin vientikohdemaa. Seuraa-vina tulevat Venäjä ja Saksa. Kiinnos-tus Norjan vientiin on myös mukavas-sa nousussa, asiantuntija Vesa Saa-rinen ELY-keskuksesta muistuttaa. Norjan vahva investointibuumi ruok-kii etenkin korkean teknologian yri-tyksiä. ELY:llä on myös suunnitteilla uusi koulutusohjelma Norjaan vien-nistä, Saarinen paljastaa. Unohtaa ei sovi myöskään Aasian kasvavia mark-kinoita ja Kiinaa. Suurimpina haastei-na pk-yritysten kansainvälistymiselle

Saarinen mainitsee resurssien ja kär-sivällisyyden puutteen sekä palvelu-viidakon, joka kohtaa yrittäjää kan-sainvälistymisen ensimetreillä. ELY-keskuksen Innovaatiot ja yritysrahoi-tus-yksikön kesällä 2013 toteuttaman selvityksen mukaisesti Etelä-Savon vientiyritysten näkymät ovat posi-tiivisia ja niiden määrä on kasvussa. Etelä-Savossa on järjestetty jo syksyn aikana ProAgrian kansainvälistymis-seminaari Rantasalmella mm. elintar-vikkeiden Venäjän vientiä suunnitte-leville ja matkailuyrittäjille, lisäksi marraskuun lopussa järjestetään Mik-kelin yliopistokeskuksessa Internatio-nal Mikkeli Day -tapahtuma.

PK-yritykset kasvuun kansainvälistymälläYhdessä maailmalle Etelä-Savosta - on viennin ja kansainvälis-tymisen aktivoimisen marraskuisen teemapäivän tunnus. Team Finland KIVINET –päivä järjestetään konserttitalo Mikaelissa Mik-kelissä 14.11. Jos yritys miettii kansainvälistymistä, on KIVINET-tapahtuma erinomainen paikka aloittaa projekti.

elY-keskuksen maaReT kaksonen kannustaa yrityksiä kansainvälistymään.

kivineT-TaPahTuma mikkelissä 14.11.

� Maksuton

� Ilmoittautuminen 6.11.2013

mennessä verkossa: www.

ek.fi/kivinet.

� Lisätietoa Team Finlandis-

ta: www.team.finland.fi

”

”

”

”


tero elorAntA

Pieksämäen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Markus Vesterinen jos kuka tietää, millainen pi-

tää olla hyvän liikepaikan. Lidl Suo-men liikepaikkapäällikön tehtävis-tä kotikaupunkinsa elinkeinoelämän kehittäjäksi siirtyvä Vesterinen uskoo Pieksämäen kasvumahdollisuuksiin.

– Kilpailu yrityksistä on kuntien ja kaupunkien kesken kova. Tietyn tyyp-pisiä yrityksiä haluavat kaikki. Pieksä-mäki on toki myös haasteellisessa ko-koluokassa. Moni kaupan alan toimi-ja kun pitää 20 000 asukkaan määrää rajana omalle sijoittumispäätöksel-leen, sanoo Vesterinen.

Pieksämäen vahvuuksina hän mai-nitsee osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman hyvän saatavuuden, työn-tekijöiden vahvan sitoutuneisuuden sekä isoja kaupunkeja edullisemmat asumis- ja elinkustannukset. Sopivia tontteja on myös riittävästi tarjolla eri alojen toimijoille.

– Palvelut vaikuttavat houkuttele-vuuteen. Pelkät hyvät liikepaikat eivät riitä, vaan on oltava uimahalli, kirjas-to sekä muut kunnalliset ja yksityiset palvelut saatavilla, Markus Vesteri-nen listaa.

Entisenä liikepaikkapäällikkönä hän ymmärtää hyvin yritysten näkö-kulmat, joiden pohjalta ne sijoittu-mispäätöksiään tekevät. Pieksämäellä Markus Vesterinen haluaa hyödyntää

tätä osaamista mm. uusien liikepaik-kojen kaavoituksessa sekä paikkakun-nalle sopivien yritysten etsimisessä.

– Yksityisellä puolella päätöksiä tehdään joskus hyvin nopeasti. On tärkeää, että kunnallisella puolella on olemassa selkeät raamit, joiden puitteissa nopeitakin päätöksiä voi-daan tehdä ja asioita viedä juohevasti eteenpäin, hän toteaa.

Vaihdos yksityiseltä puolelta kun-nan virkamieheksi ei ole ollut Markus Vesterisen mielestä kovin suuri muu-tos. Yrityspuolella myyntihenkisyys ja tekemisen tahto ovat toisenlaista, mutta paljolti se on kuitenkin lopul-ta kiinni yksilöistä ja ihmisistä. Piek-sämäellä Vesterisen mukaan tahtoa kyllä löytyy.

veturitallit kääntävät nousuun

Hän uskoo, että vanhojen veturi-tallien kunnostaminen kaupunkilais-ten ja yritysten käyttöön sekä niiden viereen nouseva uusi kauppakeskus kääntää kaupungin uudelle kasvu-uralle. Edellisestä kaupan alan inves-toinnista on aikaa jo vuosikymmen.

– Kauppa on kehittynyt ja tilan tar-ve muuttunut siitä, kun Pieksämäelle on viimeksi rakennettu liikekiinteis-töjä. Veturitallien alue sijaitsee aivan keskustassa torin välittömässä lähei-syydessä. Näin se tukee osaltaan myös keskustan nykyisiä yrityksiä ja yrittä-jiä, uskoo Markus Vesterinen.

Pieksämäki on aloittanut vanho-jen veturitallien kunnostushankkeen, jonka yhteydessä tallirakennukset ja vanha saunarakennus peruskorja-taan. Tiloihin on kaavailtu mm. yleistä saunaa, kaupunkilaisten yhteistä oles-kelutilaa, tiloja yrityksille sekä kaup-pakeskusta palveleva kahvila- ja ra-vintolamaailma. Veturitalleista tulee portti itse kauppakeskukseen, jonka rakentamisesta tallien viereen vastaa rakennusyhtiö Skanska.

Markus Vesterisen mukaan kaup-pakeskuksen lopullinen koko ja siihen tulevat päätoimijat selviää vielä tänä vuonna. Hän itse toivoo, että hanke toteutuisi mahdollisimman laajana.

– Alkupäräisen suunnitelman mukaisesti toteuessaan kauppakes-kuksesta tulee todella vetovoimai-nen kohde, joka houkuttee asiakkai-ta myös lähikunnista ja kaupungeista sekä matkailijoita kauempaakin Piek-sämäelle.

laaja pohja kaupungin etu

Pelkkien kaupallisten hankkeiden edistämistä elinkeinojohtajan työ ei ole, vaan myös muita aloja Vesteri-

nen on viemässä eteenpäin. Pieksä-mäen vahvuus on, ettei paikkakunta ole vain yhden tai kahden suuren toi-mijan varassa.

– Meillä on kaksi merkittävää toi-mialaa, hoiva ja metalli, jotka ovat kaupungin yrityselämän tukijalat. Uskon, että uusia työpaikkoja syntyy erilaisia ulkoistettuja ja sähköisiä pal-veluja tarjoaville aloille, sanoo Veste-rinen.

Hän itse katselee kaupunkia paluu-

muuttajan silmin.Vesterinen on syn-tynyt ja kasvanut Pieksämellä. Kaup-patieteiden maisteriksi hän valmistui Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.

Valmistumisensa jälkeen Vesteri-nen työskenteli aluksi Attendo Me-donen palveluksessa ja Sampo Pan-kin yrityspuolen rahoituspäällikkönä Kuopiossa ennen siirtymistää Hel-sinkiin Lidl Suomen liikepaikkapääl-liköksi.

– Uskon, että Pieksämäellä riittää

haastetta vuosiksi eteenpäin. Elin-keinojohtajan tehtäväkenttä on hyvin laaja-alainen ja monipuolinen, joten intoa ja kiinnostusta työn hoitamiseen kotikaupungissa löytyy pitkäksi aikaa, sanoo Markus Vesterinen.

Liikepaikkapäälliköstä elinkeinojohtajaksi

vanhojen veTuRiTallien alueen sijainti kivenheiton päässä kauppatorista on Markus Vesterisen mukaan ainutlaatuinen.

”kilpailu yrityksistä on kuntien ja kau-punkien kesken ko-va”

Joulu on taas lähestymässä. Siihen ei ole aikaa kuin alle kaksi kuukautta. Jouluun liittyvät joululahjatoiveet ja joulupukit. Kun on esiintynyt niin va-lelääkäreitä kuin muitakin valehenki-löitä, niin veikkaan, että jotkut meistä esiintyvät pian aitoina joulupukkeina jakaen toisten ostamia lahjoja Korva-tunturilla tehtyjen sijaan ja siirtyvät ilman poroa talosta toiseen valepuk-kireissullaan. Joululahjatoiveet ovat useimmiten aitoja, mutta mitä mah-taisi tänä vuonna yrittäjä toivoa?

Suomalaiset pk-yritykset muodos-tavat merkittävän osan bruttokan-santuotteesta. Kun merkittävä osa Nokiasta on myyty, niin myyntipäi-vää on moni pitänyt suruliputuspäi-vänä. Joillekin kännykkäbusineksen myynti on aikaansaanut suuren hen-kisen kolauksen ja sen on sanottu vai-kuttaneen jopa kansalliseen itsetun-toomme. Tässä tilanteessa kuitenkin harvempi pk-yrittäjistä, päättäjistä puhumattakaan, tulee miettineeksi,

miten rajusti suomalainen yhteiskun-ta pysähtyisi, jos pk-yrittäjät sanoisi-vat, että menemme lakkoon muuta-maksi viikoksi. Päätöksentekijät eivät meitä juuri ymmärrä, koska se riski, jonka yksilöistä, yrityksestä ja yhteis-kunnasta kannamme, palkitaan tällä hetkellä keppipolitiikalla.

Pk-yrittäjien merkityksen reto-riikka suomalaiselle yhteiskunnalle päättäjien puheissa vetää välillä ver-toja Runebergin lyriikalle. Kun kat-somme, miten retoriikka konkreti-soituu käytännön motoriikkana, voi kuilu sanojen ja tekojen välissä olla melkoinen.

Otetaanpa esimerkiksi julkisen sektorin ostotoiminta. Olen melkoi-sen huolestunut siitä, miten hyvin virkamiehet ja kilpailutuksiin osallis-tuvat luottamushenkilöt ymmärtävät sen, miten euro kiertää kansantalou-dessa ja aluetaloudessa. On jotenkin ironista, että osaamme yksityishenki-löinä eli amatööreinä kohtalaisen hy-vin ostaa tietyllä budjetilla esim. ta-lon omilla ja pankin rahoilla ilman rakennusmestarin tai sisustusarkki-tehdin koulutusta, mutta kun ostam-me asiantuntijoina tuotteita ja palve-luja toisten eli veronmaksajien rahoil-la, terve arkijärki ostamisesta katoaa.

Huolimatta hankintalain heikkouk- sista, se mahdollistaa erityisesti kyn-nysarvojen alle jäävien hankintojen tekemisen alueen yrityksiltä kohtuul-lisen hyvin. Niillä pienilläkin ostoilla

on suuri viestinnällinen ja taloudel-linen merkitys alueen yrittäjille. Os-tavien virkamiesten kannattaa muis-taa noin kolmen vuoden takaa Etlan tutkimus, jonka mukaan tällä hetkel-lä yhdellä yksityisen sektorin työnte-kijällä on elätettävänään 1,6 julkisen sektorin työntekijää ja julkisen talou-den toiminnan jatkuessa nykymuo-dossaan suhdeluku kipuaa kymme-nen vuoden kuluessa 2,8:aan.

Olisiko yrittäjän joululahjatoive se,

ettei tarvitsisi yhteistyön sujumiseksi laulaa sen lauluja, joka ymmärtämät-tään syö koko ajan yrittäjän leipää. Voisivatko virka- ja luottamushen-kilöpäättäjät ymmärtää paremmin pk-yritysten merkityksen ja pyrki-sivät aina ostamaan alueen yrittäjil-tä, kun se käytännössä ja juridiikan näkökulmasta on mahdollista? Olisi-ko yrittäjän aito joululahjatoive, et-tä ensi vuonna kateus suomalaisessa yhteiskunnassa vähenisi ja kumppa-nuus lisääntyisi? Olisiko meitä kaik-kia yhdistävä joululahjatoive se, että tällä alueella olisi ensi vuonna hyvä ja tulevaisuuteen uskova meininki elää, tehdä työtä ja yrittää?

JARKKo WUoRinEn

YRiTTäJä JA ETElä-SAVon

MAAKUnTAHAlliTUKSEn

PUHEEnJoHTAJA

Julkiset hankinnat vaikutta-vat suuresti pk-yrittäjyyden tulevaisuuteen

www.finnvera.fi

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, 50100 Mikkeli


Kaksi vuotta aikaa viilata julkiset hankinnat uuteen kuosiin Kokonaistaloudelliset ratkaisut ovat se, mihin EU haluaa kannustaa jä-senmaitaan kahden vuoden kuluttua voimaan tulevalla uudella julkisten hankintojen direktiivillä. Suomalaismeppi sirpa Pietikäinen sanoo, että yritysten ja kuntien kannattaa aloittaa valmistautuminen nyt.

PäiVä KAPiAinEn-HEiSKAnEn

Kokonaistaloudellisten ratkaisujen tekeminen ei toki ole ollut pois suljet-tua nytkään. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että julkinen sektori on usein mennyt halvimman hinnan pe-rässä, eikä laatua ole ehkä osattu kil-pailuttaa oman alueenkaan näkökul-masta kokonaistaloudellisesti.

– Julkiset hankinnat ovat strategi-nen työkalu kuntatasolla. Kokonais-taloudellisesti ajateltuna halpa hinta ei ole paras, vaan pitäisi miettiä käyt-tötuntihintaa. Myös yhteiskunnalli-set tavoitteet korostuvat, kuten ym-päristönsuojelu, resurssi- ja ener-giatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, innovoinnin ja sosiaalisen osallistuuden edistäminen sekä par-haiden mahdollisten edellytysten var-mistaminen sosiaalipalvelujen tuotta-misessa.

EU:n 2020 strategia painottaa re-surssitehokkuutta, innovatiivista kas-vua, sosiaalisten seikkojen ottamista mukaan päätöksentekoon sekä vihrei-tä valintoja.

– Viranomaisten tavara-, palveluja rakennusmenot ovat noin 19 pro-senttia EU:n BKT:hen suhteutettuna. Ei siis ole samantekevää, miten kilpai-lutuksia tehdään. Jos suositaan aina suuria toimijoita, sillä on vaikutuk-sensa talouden rakenteisiin alueella. Jos ostetaan aina halvinta, jonka tuo-tannosta syntyy suuri hiilijalanjälki, sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Jos tehdään valintoja, joilla EU:n ve-roeurot valuvat unionin ulkopuolelle, sillä on vaikutuksensa verotukseen,

yritysten kannattavuuteen ja työlli-syyteen. Nämä asiat on otettava nyt vakavasti, Pietikäinen herättelee.

Käytännössä kyse on lähellä tuotet-tujen, tuttujen palvelujen kilpailutuk-sesta kotikunnissa. Pietikäinen antaa esimerkiksi vaikkapa taksikuljetukset sairaalasta.

– Jos kuljetuksia on ostettu vähän, odotusajat sairaalassa pitenevät ja po-tilaat tarvitsevat petiä ja ruokaa.

Yksi suomalaisille tyypillinen on-gelma on ollut myös se, että EU:hun vedoten on kilpailutettu turhia asioi-ta.

– Nyt kilpailutusrajat nousevat, et-tei turhia asioita enää kilpailutettaisi. Meillä kilpailuttaminen on ollut sir-paleista ja sillä on tapettu paikalli-sia yrityksiä. Turha kilpailutus ei ole tuottavaa, vaan maksaa ja on voinut vääristää markkinoita. Kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä on saattanut joutua myymään kalustonsa tai ryhtymään kilpailutuksen voittaneen yrityksen alihankkijaksi.

Kunnille Pietikäinen laittaa tervei-siä, että nyt on hyvä aika ryhtyä laa-timaan hankintastrategioita eli mää-ritellä, mitä halutaan tuottaa omina palveluina ja mitä kilpailutetaan ja koska.

Uutta on myös se, että molemmat osapuolet voivat valmistautua kilpai-lutukseen hyvissä ajoin. Ns. teknistä tarkastelua ja ennakkopuhuntaa kan-nattaa tehdä hyvissä ajoin eli tarjous-kilpailuista kiinnostuneita kannuste-taan selvittämään jo vuotta aiemmin kilpailutuksen raameja.

– Tällä halutaan varmistaa, että syntyy uusia innovatiivisia palveluja. Sen sijaan, että haluttaisiin kilpailut-taa 200-paikkainen palvelutalo, stra-tegiana voikin olla, että yli 75-vuoti-aat kuntalaiset säilyvät mahdollisim-man aktiivisina ja terveinä kotona ja saavat kuntoutusta. Heille tarjotaan mahdollisimman ravintorikasta, tuo-

retta ja herkullista ruokaa, haluttaes-sa luomuruokaa, niin, että hiilijalan-jälki säilyy pienenä. Tällaisia asioita kunta voi jatkossa sisällyttää tarjous-pyyntöihin.

Pietikäisen mielestä uusi tilanne avaa pk-yrityksille uudenlaisia mah-dollisuuksia kehittää palvelujaan ja miettiä, miten jalostaa tuotteitaan.

– Jos sopimukset solmitaan 5-10 vuodeksi, yritykset saattavat alkaa kehittää tuotekonsepteja, joilla on laajempiakin liiketoimintamahdolli-suuksia.

Pietikäinen korostaakin, että jat-kossa innovatiiviset tarjouspyynnöt ovat mahdollisimman avoimia.

– Klemmareiden sijaan voidaan kilpailuttaa niin, että haluamme os-taa jonkin tuotteen, jolla paperit saa-daan pysymään yhdessä. Oivalluksis-ta voi syntyä uusia tuotteita, joita voi-daan valmistaa ympäristön kannalta kestävämmin.

Suomalaisten hän toivoo ravistele-van nykyisiä käytäntöjä niin, että yli-varovaisuus häviää, eikä hankinnois-ta tehdä liian pieniä saati liian isoja klönttejä.

– Kilpailutuksen kokoluokan mää-rittely on tärkeää, ettei toimijoita tipu markkinoilta. Isot toimijat ovat koke-neita tarjoamaan. He tarjoavat tismal-leen sitä, mitä tarjouspyynnössä pyy-detään, kun pienet saattavat pistää samaan pakettiin enemmän palvelu-ja. Iso toimija voittaa hinnalla, mut-ta osaa kyllä laskuttaa lisäpalvelut lis-tahinnan mukaan. Tässä on ollut iso

ammattitaito-ongelma.Uudistuksen tarkoitus on tuottaa

parempaa laatua ja palveluja käyttä-jille.

– Ei läheltä -kriteeriä ei saa käyt-tää, sillä voihan läheltäkin tulla huo-noa laatua. Sen sijaan voi edellyttää laatua, kuten tuoreutta tai pientä il-mastojalanjälkeä, monimuotoisuut-ta, valvottavuutta ja innovatiivisuut-ta. Missään ei lue nytkään, että pitää ostaa halvalla huonoa isoilta.

Oman huomionsa vaativat ns. SGEI-palvelu eli luonteeltaa yleis-

hyödylliset taloudelliset palvelut, jot-ka viranomaisten on turvattava kai-kissa olosuhteissa, vaikkei markki-noilla olisikaan riittävästi palvelun-tarjoajia.

– Näitä ovat esimerkiksi asumi-seen, liikenneyhteyksiin ja terveyden-huoltoon liittyvät palvelut. Suurin osa kolmannen sektorin tarjoamista pal-veluista ei ole taloudellista toimin-taa, jolle olisi markkinoita. Näin ol-len vaikkapa turvakoteja, tulkkipal-veluita, opaskoirien kouluttamista tai muistisairaiden kävelypalveluja ei tar-

vitsisi kilpailuttaa. Tässä Suomen tul-kinta on tähän saakka uhannut kol-mannen sektorin tuottamia palveluja.

Uutta on myös se, että isoja ihmis-joukkoja koskevien palveluhankinto-jen kohdalla pitää järjestää aina pal-velujen loppukäyttäjien kuuleminen ennen hankintaprosessin käynnistä-mistä. Näin halutaan lisätä käyttäjien osallistumista ja vaikutusvaltaa.

Sopu uuden direktiivin sisällöstä syntyi jo viime kesänä. Parlamentti äänestää laista joulukuussa ja se si-netöityy loppuvuodesta.

lissabonin soPimus PalauTTi vallan Takaisin mePeille. Sirpa Pietikäinen on syventynyt viime aikoina muun muassa julkisiin hankintoihin ja tuoteturvallisuuteen. Hän kannustaa äänestäjiä seuraamaan tarkkaan, mi-ten oma meppi suhtautuu geenimuunneltujen maataloustuotteiden ja rehun pääsyyn EU:n markkinoille. Asiasta väännetään tiukasti Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppaneuvotteluissa.

EU arjessa -yleisötapahtuma haas-taa eteläsavolaiset keskustelemaan EU-vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa Euroopan unionista ja sen vaikutuksista maakunnan arkeen. Perjantaina 15. marraskuuta keskus-tellaan köyhyydestä, syrjäytymisestä, varallisuuseroista ja hyvinvoinnis-ta. Avoimessa keskustelutilaisuudes-sa pohditaan muun muassa, riittää-kö vaurautta ja hyvinvointia kaikille?

Seminaarissa Konsertti- ja kong-ressitalo klo 12-14 ovat äänessä sisä-ministeri Päivi Räsänen, sosiaalioi-keuden professori Pentti Arajärvi ja työllisyyspolitiikasta vastaava virka-mies Outi Niiranen, Euroopan ko-mission työllisyys-, sosiaali- ja osalli-suusasioiden pääosasto. Meppipanee-liin osallistuvat Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Anneli Jäätteen-mäki ja Hannu Takkula.

Mikaelin sisääntuloaulassa on näh-tävillä Savonlinnan Taidelukion kuva-taidelinjan ”Oikeus”-julistenäyttely ja ulko-ovilla maksuton hernekeittotar-joilu klo 11.00 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.

EU arjessa - ylei-sötapahtumassa kauppakeskus Stel-lassa klo 14.30–17.00 on paikalla EU-vaikuttajien lisäksi eteläsavolaisia EU-toimijoita. Esillä on mm. maa-

kunnan EU-rahoitteisia hankkeita ja rakennerahastonäyttely.

EU-päättäjät vierailevat aamul-la Mikkelin ammattikorkeakoulul-la ja yliopistokeskuksella, Etelä-Sa-von ammattiopistolla ja Ristiinan yh-tenäiskoululla ja lukiolla oppilaiden tentattavina. Myös Euroopan suurin vaneritehdas, UPM Pellos, kuuluu tu-tustumiskohteisiin.

Kiertueen suunnittelusta ja to-

teutuksesta vastaavat ulkoministeri-ön Eurooppatiedotus, Euroopan ko-mission Suomen-edustusto, Euroo-pan parlamentin Suomen-tiedotus-toimisto, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumi-en valtakunnallinen päämediayhteis-työkumppani Yle.

Mikkelin tapahtuman järjestäjiä ovat lisäksi Yle Etelä-Savo, Etelä-Sa-von ELY-keskus, Etelä-Savon maa-

kuntaliitto, Itä-Suomen aluehallin-tovirasto, Mikkelin kaupunki, Län-si-Savo, Etelä-Savon ammattiopisto, EURES, ESLI, Via Dia, Savonlinnan Taidelukio, Itä-Suomen yliopisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin yliopistokeskus.

Lisätietoja: www.euarjessa.fi

EU jalkautuu Mikkeliin 15.11.

eu, etelä-savo ja elämän eväät - Riittääkö vaurautta ja hyvinvointia kaikille?

”julkiset hankinnat ovat strateginen työkalu kuntata-solla.”

”oivalluksista voi syntyä uusia tuot-teita, joita voidaan valmistaa ympäris-tön kannalta kestä-vämmin.”


PaikallisYhdisTYsTen TaPahTumaT

YhTeYsTiedoT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinenp. 0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 [email protected]

TaRjousasiamiesIlkka [email protected]. 044 794 5695

omisTajan- vaihdokseTRaija [email protected]. 040 129 4163

YhTeiseT TaPahTumaT

� 12.11. Kuntien kilpailutukset – isoista paketeista palasteltuihin kilpailutuksiin

� 14.11. Team Finland KIVINET –yhdessä maailmalle Etelä-Savosta

� 21.11. Google Analytics -käytön perusteet (webinaari)

� 23.11. Sydänyön pidot –maakunnallinen yrittäjäjuhla

� 26.11. Nuorten foorumi: Luo oma polkusi!

� 27.11. Hallituksen kokous � 28.11. Laadun merkitys, mittaaminen

ja kehittäminen julkisissa hankinnoissa

� 29.11. Google Analytics tehokäyttäjälle (webinaari)

alueelliseT jäseneduT

YRiTYsveRoTus

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat lakiasiaT

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 135fax (015) 161 694 [email protected] Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 [email protected] www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 [email protected]

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeu-delliset asiat tapauskohtaisesti

alueelliseT neuvonTaPalveluT

lisäTiedoT veRkossa

jäsenpalvelut

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsen-edut verkossa: yrittajat.fi/etelasavo Taloudentekijät-lehti verkossa: talou-dentekijat.fi

Enonkosken Yrittäjät � 30.11. Syyskokous ja pikkujoulu

Heinäveden Yrittäjät � 26.11. Joulunavauskonsertti � 28.11. Kaupallisen joulunavaus � 10.12. Vuosikokous

Joroisten Yrittäjät � 9.11. Vuosikokous ja pikkujoulut

Juvan Yrittäjät � 7.11. Syyskokous ja saunailta

Jäppilän Yrittäjät � 16.11. Syyskokous ja pikkujoulut

Kangasniemen Yrittäjät � 14.11. Syyskokous � 30.11. Joulun avaus ja joulumyyjäiset � 30.11. Pikkujoulut

Kerimäen Yrittäjät � 6.11. Yrityspalvelujen aamukahvit

Mikkelin Seudun Yrittäjät � 1.11. Syyskokous ja Yrittäjäwäen

Iltamat

� 12.11. YrittäjäLiite ilmestyy

Pieksämäen Yrittäjät � 5.11. Jäsenilta � 3.12. Jäsenilta

Punkaharjun Yrittäjät � 22.11. Jouluraitti � 23.11. Syyskokous

Rantasalmen Yrittäjät � 31.10. Aamukahvit yrittäjille � 1.11. Syyskokous � 30.11. Joulun avaus ja joulutori

Ristiinan Yrittäjät � 16.11. Pikkujoulut

Savonlinnan Seudun Yrittäjät � 7.11. YrittäjäLiite

Savonrannan Yrittäjät � 30.11. Vuosikokous ja pikkujoulut

Reporakennus Oy, Kari Repo, puh. 0500 652 049

[email protected], www.repo.fi

As Oy Kaarlonranta,hulppein järvinäkymin

Upo uusi kaupunkikoti. Oiva sijoitus.

huoneisto

1h+k+(s)2h+k+(s)2h+k+(s)2h+k+(s)

38,540,044,049,0

143 000,-145 000,-157 000,-175 000,-

velaton hinta alk.m2

Tämän lähemmäksi ydinkeskustaa ei pääse!Koti tai liiketila huippusijainnilla.

autohallipaikat 17.000,-/kpl kannen alla

Hyvin suunniteltuja pikkukoteja,uusin teknologia, maalämpöja viilennys. Hanki nytsuoraan rakennuttajalta!

Monien mahdollisuuksien kohde, jossa 16 kpl pieniäkeskusta-asuntoja. Asumiskustannukset jahelle eivät huimaa. Ja arvo säilyy. Kodiksiitselle tai sijoitukseksi opiskelijalle.Huoneistoosi voit valita saunan taivaatehuoneen.

AS OY KORALLI 2, Savonlinna

Enää yksi

3h+k+s, 71,5 m , velaton hinta2

250.000,-, autotallit alkaen25.000,-, osakevarastoja

alkaen 4000,-

JÄLJELLÄ!

7 huoneistoa jo varattu!

Kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi meille juuri nyt, voit saada vuodeksi maksutta kotivakuutuksen, henkivakuutuksen ja päivittäispalvelupaketin*. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia**, joilla maksetaan muun muassa vakuutuksia. Aikamoisia etuja siitä hyvästä, että helpotat elämääsi. Kysy lisää näistä ja muista eduista.

*Edut voimassa 1.9.–31.12.2013. **OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy ja OP-Henkivakuutus Oy, joiden asiamiehenä pankki toimii.

Documents

Taloudentekijät 5/2013