Ajankohtaista Mieli-ohjelmasta, itsemääräämislaista ja THL:n pakonvähentämisryhmästä

J. Moring 1

AJANKOHTAISTA MIELI-OHJELMASTA, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAISTA JA THL:N

PAKONVÄHENTÄMISTYÖRYHMÄSTÄ Pohjoismainen verkosto, Suomen osasto

Rauhan sairaala kylpylä 15.11.2013

Mieli-suunnitelma perustana

24.8.2010 J. Moring 2

Muutoksen tarve?

J. Moring 3 7.11.2013

1.10.2009 Tuohilampi Veijo Nevalainen/jm 4

Osa isompaa kokonaisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjes- tämistä koskeva laki (ei tullut voimaan 2013)‏

KASTE- ohjelma

MIELI www.thl.fi/mielijapaihde

Toimiva tk -toimenpideohj.

Terveyden edis- tämisen p.o.

Palveluinno- vaatiohanke

Lapsiperheiden hyvinvoinnin p.o.

S O S I A A L I H U O L L O N L A I T

2013

Lakihankkeita Potilaslaki ja asiakaslaki, vammaispalvelulaki, palveluse-

teli, yksityinen th ja sh, päivähoitolaki, th.ammattihenkilölaki

PARAS-hanke 31.12.2012 asti

VOS-uudistus 2010

ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009 Olli Kerola 2009

T e r v e y d e n h u o l t o l a k i

Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan - Ehdotukset 1 - 5

II Panostetaan ehkäisyyn

- Ehdotukset 6 - 7

III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena - Ehdotukset 8 - 13

IV Ohjauskeinoja kehitetään

- Ehdotukset 14 - 18

05.03.2012 J. Moring 5

STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi Mieli-suunnitelman toimeenpanon etenemisestä

•  Mitä edistystä?

•  Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä?

J. Moring 6 20.03.2013

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman puoliväliarviointi

Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus,

kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen

Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen

kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja

päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys-

ja päihdetyö

20.03.2013 THL/Airi Partanen 7

Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen

E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus

E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit

Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö

- miten on edistytty eri ehdotusten osalta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä vuoteen 2015?

EHDOTUKSET

Keskeisiä •  Ehkäisy, varhainen tunnistaminen

ja hoito •  alkoholin kulutuksen vähentäminen •  yli sukupolven siirtyvien ongelmien

ehkäiseminen •  peruspalveluiden saatavuus ja laatu

(terveysasemat, neuvolat, koulu-, opiskeluterveydenhuolto)

2.  Vakavat psykiatriset sairaudet •  syrjinnän ja leimaamisen

vähentäminen •  asumisolosuhteiden kohentaminen •  opiskelun, työnteon tai toiminnan

mahdollisuus

HS 1.5.2013

20.03.2013

THL TOIMEENPANOssa •  Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat

– Materiaalit: esitteet, slaidit, verkkosivut –  julkaisut –  Tilaisuudet –  verkostot –  neuvonta, ohjaus

•  Kärkihankkeet •  Lainsäädäntö •  THL:n yhteistyö- ja omat projektit •  KASTE-hankkeet •  Tiedon tuottaminen

05.03.2012 J. Moring 9

07.11.2013 10 J. Moring

Mieli-suunnitelman toimeenpanon julkaisuja yhteensä 886 sivua + >200

KASTE-hankkeet •  Tervein mielin Pohjois-Suomessa •  Välittäjä •  Länsi-Suomen päihde ja mielenterveystyön

kehittämishanke Länsi 2012 •  Etelä-Suomen Mielen Avain •  Itä-Suomen hanke Arjen mieli

•  KASTE 2?

J Moring 11 7.11.2013

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan 2.

Panostetaan ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut

toteutetaan toimivana

kokonaisuutena Ehdotukset 1-‐5 Ehdotukset 6-‐7

Ehdotukset 8-‐13 Ehdotukset 14-‐16

THL:n toiminnot ja hankkeet 2009-‐2010

Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen

palvelutuotannon keskeisenä toimijana

Syrjäytymistä ja M&P-‐ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat

ohjelmat

Perus-‐ ja erityistason avomielenterveys-‐ ja päihdepalveluiden

kehiEäminen elämäkaaren kaEavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi

M&P-‐työn kehiEämistä tukevien

ohjauskeinojen vahvistaminen

AVAINTEEMAT

KÄRKIHANKKEET Vertaistuen ja

kokemusasiantunHjuuden vahvistaminen

Verkkoportaalin kehiEäminen ja ylläpitäminen

Valtakunnallinen pakon käyEöä psykiatrisissa sairaaloissa

vähentävä ohjelma

M&P strategiat osaksi kunHen

hyvinvoinHsuunnitelmia M&P-‐ongelmien ylisukupolvisen

siirtymisen ehkäisemiseen liiEyvien työmenetelmien

kehiEäminen ja juurruEaminen, sekä sektorirajat yliEävien palveluiden kehiEäminen

Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-‐palveluiden

saatavuuden ja laadun seuranta

Matalakynnyksisten M&P-‐vastaanoEojen kehiEäminen peruspalvelujen yhteyteen

Ehkäisevän M&P-‐työn kehiEämisen kansallisen

koordinaaHon keskiEäminen THL:een

THL:n antama asiantunHjatuki lakivalmisteluun

J. Moring

THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA

12 05.03.2012

RahapelihaiEo-‐jen ehkäisy ja hoito

Itsemurhien ehkäisy

L & N käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito

Mt-‐kuntoutujien asuminen (YM)

Lainsäädäntö

•  Terveydenhuoltolaki § •  Järjestämislaki (SoTe-uudistus) •  Sosiaalihuollon lait •  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan

itsemääräämisoikeuden rajoittamisen lainsäädäntöhanke

•  Mielenterveyslain tekeillä olevat muutokset

•  Päivystysasetus §

7.11.2013 J Moring 13

Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen

HE 2012

2010 2013 2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö

•  tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy •  sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta

Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus •  sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset

Terveydenhuoltolaki •  terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset •  mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät

2020 2025

Kokeilu HE syksy 2010

2011 2012

14 J. Moring 21.09.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen - lainsäädäntöhanke

PÄIVYSTYSASETUS •  Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta

2015. Asetuksen 14 § (synnytykset) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

•  3§ Henkilöstön rakenne •  Päivystysyksikön käytössä on oltava

moniammatillinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus ja työkokemus ja joka tuntee alueen olosuhteet. Lisäksi päivystysyksikössä on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri niiden päätösten tekemistä varten, jotka edellyttävät virkavastuulla toimimista.

J. Moring 15 04.11.2013

PÄIVYSTYSASETUS •  4§ Päivystyksen johtaminen •  Päivystysyksikössä on oltava päivystyspalvelun

kokonaisuudesta vastaava laillistettu lääkäri. •  .................... •  Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden

aikoina laillistettu lääkäri, joka johtaa päivystysyksikön toimintaa.

J. Moring 16 04.11.2013

PÄIVYSTYSASETUS •  5§ Toimintaedellytykset •  Päivystysyksikön käytössä on oltava riittävät

kuvantamis- ja laboratoriopalvelut potilaan tutkimusta, hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa varten. Päivystysyksikön on voitava tarvittaessa saada lausunto radiologian erikoislääkäriltä tai radiologiaan perehtyneeltä lääkäriltä. Lausunto voidaan hankkia teleradiologisen etäkonsultaation avulla.

J. Moring 17 04.11.2013

PÄIVYSTYSASETUS •  10 § Päivystyksen erityistilanteet •  Alaikäinen potilas ja hänen perheensä on

otettava huomioon päivystyksessä ja hänen hoidon tarpeensa arvioinnissa on oltava mukana lasten sairauksiin perehtynyt sairaanhoitaja tai muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kun alaikäistä potilasta hoidetaan päivystyksessä, tilojen on oltava asianmukaiset siten, että potilaan vanhemmat voivat osallistua hänen hoivaansa. Hoidon toteuttamisessa on otettava huomioon alaikäisen potilaan ikä ja kehitystaso.

•  Iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arvioinnista ...

J. Moring 18 04.11.2013

PÄIVYSTYSASETUS •  15 § Psykiatria ... •  Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että

päivystysyksikössä on •  1) saatavilla psykiatristen erikoisalojen

erikoislääkäri tai psykiatriaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta psykiatrian erikoisalojen erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava hoitoa antavaan yksikköön (siis kumman? Ks. perustelumuistio*)

•  2) valmius arvioida ja seurata potilaan kriisitilanteita ensisijaisesti avohoitoon ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla palveluilla.

•  J. Moring 19 04.11.2013

Perustelumuistio* •  Paikallisista järjestelyistä riippuen psykiatristen erikoisalojen kuten esimerkiksi

psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri voi toimia vapaamuotoista päivystystä suorittavana takapäivystäjänä, jota psykiatriaan erikoistumaton etupäivystäjällä on mahdollisuus konsultoida. Kunnan tai kuntayhtymän on 2 §:n mukaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja siten määriteltävä, missä muodossa päivystys (sairaalapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä) on tarkoituksenmukaista järjestää potilasturvallisuus huomioiden.

•  Tämä edellyttää sen määrittämistä, missä ajassa psykiatrian kotona vapaamuotoisessa päivystyksessä olevan erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen päivystävän lääkärin on saavuttava toimintayksikköön, jotta potilasturvallisuus kyetään ylläpitämään. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa toimintaolosuhteet, potilasaineisto sekä mahdollisen erikoistumattoman lääkärin osaaminen ja muut valmiudet. Väkivaltainen psykoosipotilas, päihdepsykoosi ja muut vastaavat tilanteet voivat edellyttää sitä, että erikoislääkäri saadaan suhteellisen nopeasti päivystävään yksikköön. Tällaisen valmiusajan tulisi tavallisesti olla alle tunnin mittainen.

•  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1862521#fi

04.11.2013 J. Moring 20

PÄIVYSTYSASETUS •  ...15 § Psykiatria •  3) potilaan terveydentilan arviointia varten

käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta.

•  Tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäriä ja tarvittaessa saada hänet hoitoa antavaan yksikköön.

•  J. Moring 21

Takapäivystäjä!

Lab, Rtg (CT, MRI?),

konsultaatiot!

04.11.2013

Perustelumuistio* •  2 momentti. Tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että

kaikkina vuorokauden aikoina hoitoon ottavassa ja hoitoa toteuttavassa yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäriä ja tarvittaessa saada hänet hoitoa antavaan yksikköön.

•  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1862521#fi

•  Tulkinta: Mahdollisesti voi olla myös vapaamuotoinen päivystys??? –  on oltava = koko ajan paikalla??? –  on saatavilla = saatavissa paikalle määritellyn ajan kuluessa???

•  Käytäntö muotoutuu sitten valvontaviranomaisten ja oikeusistuinten kautta

04.11.2013 J. Moring 22

PÄIVYSTYSASETUS •  ...15 § Psykiatria •  Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien

päivystyksellistä arviointia varten tulee erityisvastuualueella sopia menettelytavoista, jotka mahdollistavat kattavan ja riittävän laajapohjaisen lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin konsultoimisen.

J. Moring 23 04.11.2013

LAINSÄÄDÄNTÖHANKE ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus”

•  Virkavastuukysymykset-alatyöryhmä •  Päihdeäidit –alatyöryhmä •  Vanhukset ja vammaiset henkilöt –alatyöryhmä •  Akuutit ja päivystystilanteet –alatyöryhmä •  Oikeuspsykiatria-alatyöryhmä

21.09.2012 24 J. Moring

Virkavastuukysymykset-alatyöryhmä •  valmistellut HE:tä mielenterveyslain ja raskauden

keskeyttämisestä annetun lain muuttamiseksi •  mielenterveyslain muuttaminen

–  Mielenterveyslaissa lueteltaisiin ne potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat mielenterveyslakiin perustuvat päätökset ja ratkaisut, joiden tekemiseen edellytetään virkasuhdetta.

•  raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttaminen •  Nämä vietiin edelliseen Eduskuntaan muttei ehditty käsitellä, nyt

tilanne auki, paitsi KHO:n päätöksen osalta

•  STM tekemässä uutta esitystä •  Sisältö?

21.09.2012 25 J. Moring

Lainsäädäntöhanke ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus”

Päihdeäidit -alatyöryhmä •  Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien tahdosta

riippumaton hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen hoidon aikana

–  tahdosta riippumattoman hoidon perusteet –  menettely sikiön terveysvaaran toteamiseksi –  tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä koskeva

päätöksentekomenettely –  tahdosta riippumattoman hoidon kesto ja hoidon jatkamisen uudelleen

arviointi –  päihdehuoltolain prosessuaalisten säännösten ja henkilön oikeusturvaa

koskevien säännösten muuttaminen perustuslain mukaisiksi –  hoitoa antavien toimintayksiköiden määrittäminen –  hoidon sisältö –  itsemääräämisoikeuden rajoittaminen hoidon aikana


21.09.2012

Vanhukset ja vammaiset henkilöt -alatyöryhmä •  Toimeksiantoon kuuluvat seuraavat sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakasryhmät: dementoituneet henkilöt, aivovamman saaneet henkilöt, kehitysvammaiset henkilöt ja mielenterveyskuntoutujat

•  Potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen laitoshoidossa, asumispalveluissa, päivä- ja työtoiminnassa, kotihoidossa

•  Alatyöryhmän tulee selvittää –  rajoitustoimenpiteiden tarve vapaaehtoisessa hoidossa –  kehitysvammaisten henkilöiden tahdosta riippumatonta hoitoa

edellyttävät tilanteet ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen hoidon aikana

–  rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisy


21.09.2012

Akuutit ja päivystystilanteet -alatyöryhmä •  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan

itsemääräämisoikeuden rajoittaminen akuuteissa ja päivystystilanteissa

•  toimeksiantoon kuuluvat akuutit tilanteet sosiaali- tai terveydenhuoltoa toteutettaessa:

–  uhkaavasti tai sekavasti käyttäytyvät tai päihtyneet sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysyksiköissä tai muissa toimintayksiköissä, kotikäynnillä tai muissa tilanteissa

–  tajuttomat ja muistamattomat potilaat, valtuuden siirto omaiselle –  akuutit tilanteet sairaalan osastoilla –  turvatarkastukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä –  päihtyneet tai sekavasti käyttäytyvät terveyden- tai sairaanhoitoa

tarvitsevat henkilöt, jotka eivät suostu ambulanssin kuljetettavaksi –  sosiaalihuollon viranomaisen oikeus päästä henkilön asuntoon tai

olinpaikkaan huollon tarpeen selvittämiseksi (sosiaalihuoltolaki 41 §) –  sairaankuljetushenkilöstön oikeus päästä avun tarpeessa olevan

asuntoon ja saada virka-apua asuntoon pääsemiseksi –  rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen akuuteissa

tilanteissa


21.09.2012

Oikeuspsykiatria-alatyöryhmä •  Alatyöryhmä valmistelee hallituksen esityksen laiksi

oikeuspsykiatristen potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta. •  Selvitettävät lainsäädännön muutostarpeet:

–  Alatyöryhmän selvittävänä ovat erityisesti seuraavat kysymykset: –  oikeuspsykiatrisia potilaita koskevien rajoitustoimenpidesäännösten

täsmentäminen ja ajantasaistaminen –  tahdosta riippumattoman hoidon perusteiden muuttaminen siten, että

hoitoon määrääminen on mahdollista mielisairauden lisäksi myös vakavan mielenterveydenhäiriön perusteella

–  oikeuspsykiatristen potilaiden velvoitteinen avohoito –  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuspsykiatrisen lautakunnan

tehtävien tarkempi sääntely –  oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoa koskevan päätöksenteon

mahdollinen siirtäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tuomioistuimelle

–  rikoksiin syyllistyneiden kehitysvammaisten henkilöiden hoidon järjestäminen

–  lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksiin liittyvän sääntelyn kehittämisen tarpeen arviointi

21.09.2012 29 J. Moring


LUONNOS Hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi 15.8.2013

•  Uuden lain tarkoituksena olisi edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa, samoin kuin turvata sosiaalihuollon ja hoidon saanti myös niissä tilanteissa, joissa tarpeen mukaisen huollon tai hoidon antaminen ei ole mahdollista kokonaan ilman asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

J. Moring 30 15.11.2013

Kuulemistilaisuuden HE-versio

Luonnos .... •  Itsemääräämisoikeuslakia ei sovellettaisi

päihdehuoltolain mukaiseen tahdosta riippumatta annettavaan päihdehoitoon, mielenterveyslaissa tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon tai tutkimukseen, eikä tartuntatautilaissa tarkoitettuun tartuntatautien vastustamistyöhön. Lakia ei sovellettaisi myöskään lastensuojeluun, lukuun ottamatta säännöksiä oikeudesta päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan terveydentilan tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi.

•  Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tahdonvastaista erityishuoltoa ja tutkimusta koskevat säännökset kumottaisiin itsemääräämisoikeuslain voimaantulon yhteydessä, samoin kuin kehitysvammalain rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskeva yleissäännös. J. Moring 31 15.11.2013

Luonnos .... •  Palvelujen tuottajan tulisi edistää

itsemääräämisoikeuden toteutumista antamissaan palveluissa. Ehdotettavaan uuteen itsemääräämisoikeuslakiin sisältyisivät myös säännökset asiakkaan tai potilaan toimintakyvyn arvioinnista sekä yksilökohtaisesta itsemääräämisoikeutta koskevasta suunnittelusta. Viimeistään kun asiakkaan tai potilaan toimintakyky olisi todettu laissa tarkoitetulla tavalla alentuneeksi, hänelle olisi laadittava yksilökohtainen suunnitelma.

•  Itsemääräämisoikeuslaissa säädettäisiin rajoitustoimenpiteiden yleisistä ja yksittäistä toimenpidettä koskevista käyttöedellytyksistä, sekä rajoitustoimenpidettä koskevan päätöksen tai muun ratkaisun tekemisessä noudatettavasta menettelystä.

J. Moring 32 15.11.2013

Luonnos .... •  1 luku Yleiset säännökset •  2 luku Palvelujen tuottajan velvollisuudet asiakkaan

tai potilaan itsemääräämisoikeuden edistämisessä 5 § Yleinen velvollisuus itsemääräämisoikeuden edistämiseen ja rajoitustoimenpiteiden käytön seurantaan 6 § Henkilöstön perehdyttäminen, täydennyskouluttaminen ja ohjeistaminen 7 § Itsemääräämisoikeutta koskeva tiedottaminen

J. Moring 33 15.11.2013

Luonnos .... •  3 luku Toimintakyvyn arviointi ja yksilöllinen

itsemääräämisoikeussuunnitelma 8 § Toimintakyvyn arviointi

Asiakkaan tai potilaan toimintakyky voidaan tämän lain mukaisesti todeta alentuneeksi, jos hän ei kykene tekemään sosiaalihuoltoaan taikka terveyden- tai sairaanhoitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia, ja tämän vuoksi todennäköisesti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuten kuin vähäisessä määrin vahingoittaa omaisuutta. Asiakkaan tai potilaan toimintakyvyn arvioinnissa on meneteltävä 9-10 §:n mukaisesti, jos hänen toimintakykynsä on saatavissa olevan selvityksen perusteella perusteltua syytä epäillä pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentuneen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

•  9 § Toimintakyvyn arvioinnin toteuttaminen ja sisältö •  10 § Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen

toimintakykyä arvioitaessa •  11 § Toimintakyvyn arviointi kiireellisissä tilanteissa

J. Moring 34 15.11.2013


itsemääräämisoikeussuunnitelma ... •  12 § Toimintakyvyn alenemisen toteaminen

–  Edellä 9 §:ssä tarkoitetun toimintakyvyn arvioinnin perusteella on tehtävä päätös, onko asiakkaan tai potilaan toimintakyky alentunut pysyvästi tai pitkäaikaisesti niin, että hän ei kykene tekemään sosiaalihuoltoaan taikka terveyden- tai sairaanhoitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia, ja tämän vuoksi todennäköisesti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuten kuin vähäisessä määrin vahingoittaa omaisuutta.

–  Päätöksen henkilön toimintakyvystä tekee terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitettu vastaava lääkäri tai sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

J. Moring 35 15.11.2013


itsemääräämisoikeussuunnitelma ... •  13 § Yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma •  Asiakkaalle tai potilaalle, jonka toimintakyvyn on todettu alentuneen 12 §:n 1

momentissa tarkoitetulla tavalla, on laadittava yksilöllinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, johon on kirjattava:

•  1) toimenpiteet hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumisen edistämiseksi hänelle annettavassa sosiaalihuollossa taikka terveyden- tai sairaanhoidossa;

•  2) keinot, joilla hänen sosiaalihuoltonsa taikka terveyden- tai sairaanhoitonsa toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä;

•  3) miten hänen 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimintakyvyn alenemisensa ilmenee;

•  4) rajoitustoimenpiteet, joita hänen sosiaalihuollossaan taikka terveyden- tai sairaanhoidossaan suunnitellaan käytettäviksi; ja

•  5) suunnitelmassa mainittavien rajoitustoimenpiteiden sisältöä ja käyttöä koskevat yksilökohtaiset tarkennukset.

•  Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu kirjaus käytettävistä rajoitustoimenpiteistä ei sisällä päätöstä tai muuta ratkaisua rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

•  14 § Asiakirjamerkinnät ja tiedon antaminen toimintakyvyn arvioinnin tuloksista

J. Moring 36 15.11.2013

Luonnos .... •  4 luku Rajoitustoimenpiteiden soveltaminen,

toteuttaminen, päätöksentekomenettely ja tiedonsaantioikeus

•  15 § Rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten soveltaminen

–  [Kesken: soveltaminen yksityisesti järjestettyyn tai tuotettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon]

–  Tätä lakia ei sovelleta päihdehuoltolain tahdosta riippumatta annettavaan päihdehoitoon, mielenterveyslain tahdosta riippumattomaan hoitoon ja tutkimukseen, eikä tartuntatautilain 3 §:ssä tarkoitettuun tartuntatautien vastustamistyöhön, eikä 6 lukua lukuun ottamatta lastensuojelulain 3 §:ssä tarkoitettuun lastensuojeluun.

•  16 § Rajoitustoimenpiteen käyttäminen •  17 § Rajoitustoimenpiteen käyttämistä koskeva päätös

tai muu ratkaisu •  18 § Asiakkaan tai potilaan tiedonsaantioikeus

J. Moring 37 15.11.2013

Luonnos .... 5 luku Rajoitustoimenpiteet... •  19 § Kiinnipitäminen •  20 § Rajoittavien välineiden käyttö asiakas- ja

potilaskuljetusten aikana •  21 § Rajoittavien välineiden käyttö päivittäisen

lepäämisen ja ruokailun yhteydessä sekä muissa vastaavissa tilanteissa

•  22 § Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö •  23 § Rajoittavien välineiden ja asusteiden käytön

jatkaminen •  24 § Lyhytaikainen erillään pitäminen asiakkaan tai

potilaan rauhoittamiseksi •  25 § Erillään pitäminen ulkopuolelta lukittavassa

tilassa J. Moring 38 15.11.2013

Luonnos .... 5 luku Rajoitustoimenpiteet... •  26 § Erillään pitämisen jatkaminen •  27 § Poistumisen estäminen •  28 § Poistumisen estämisen edellytysten arviointi

toimielimessä •  29 § Teknisen välineen tai niiden yhdistelmän käyttö •  30 § Omaisuuden haltuunotto •  31 § Asiakkaan tai potilaan omaisuuden ja

lähetysten tarkastaminen •  32 § Henkilöntarkastus •  33 § Hygieniaan liittyvän toimenpiteen suorittaminen

vastustuksesta huolimatta

J. Moring 39 15.11.2013

Luonnos .... 5 luku Rajoitustoimenpiteet... •  34 § Välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon

toteuttaminen vastustuksesta huolimatta •  35 § Lääkityksen antaminen vastustuksesta

huolimatta •  36 § Henkilön siirtäminen olinpaikastaan terveyden-

tai sosiaalihuollon toimintayksikköön

J. Moring 40 15.11.2013

Luonnos .... 6 luku Oikeus päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan sosiaalihuollon taikka terveyden- tai sairaanhoidon tarpeen selvittämiseksi •  37 § Ensihoitohenkilökunnan oikeus päästä henkilön

asuntoon tai muuhun olinpaikkaan terveydentilan selvittämiseksi

•  38 § Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi

J. Moring 41 15.11.2013

Luonnos .... 7 luku Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely, kirjaaminen, tilastointi ja valvonta •  39 § Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittely •  40 § Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen •  41 § Rajoitustoimenpiteiden tilastointi •  42 § Rajoitustoimenpiteiden käytön valvonta 8 luku Muutoksenhaku ja täytäntöönpano •  43 § Muutoksenhaku •  44 § Täytäntöönpano ja sen kieltäminen tai

keskeyttäminen

J. Moring 42 15.11.2013

Luonnos .... 9 luku Erinäiset säännökset •  45 § Virkavastuu

Rajoitustoimenpiteestä päättävään tai rajoitustoimenpiteen käyttämistä koskevan ratkaisun tekevään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

•  46 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2014.

J. Moring 43 15.11.2013

VALINNANVAPAUS Terveydenhuoltolaki

•  48 § Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta •  Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan

terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta.

•  Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske16 §:ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle.

Lain 48 §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

J. Moring 44 15.11.2013

TERVEYDENHUOLTOLAKI

•  48 § Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta

•  Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

J. Moring 45


15.11.2013

•  49 § Muu valinnan mahdollisuus

•  Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa.

•  Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista.

J. Moring 46


15.11.2013

THL:n PAKONVÄHENTÄMISTYÖRYHMÄ •  Työryhmän kokonaissuunnitelma

–  Työkirja valmiiksi –  Toiminnan yhdistäminen Pohjoismaisen verkoston

Suomen osaston kanssa –  Ensi vuoden verkostokokouksen valmistelu

•  Meillä (sairaalassa, toimipaikassa, alueella tms.) on oma pakonvähentämisohjelma

J. Moring 47 15.11.2013

Muuttuuko mikään?

05.03.2012 J. Moring 48

Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*

20.03.2013 Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 49

* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat vuodesta 2006 alkaen.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon hoitojaksot ja hoitojaksojen potilaat sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100


Pakkotoimien kohteena olleet potilaat 2005–2012*


*2012 ennakkotietoa

Psykiatriset potilaat, hoitopäivät ja muutokset edellisestä vuodesta

Potilaita/ 1000 as3

Hoitopäiviä/ 1000 as

Muutos1 % 2010-2011

Hoitojakso-jen muutos%

Avohkäynt muutos2 %

Etelä- Karjala

6,64 237 - 16 - 8 33

Itä- Savo

3,74 251 - 18 - 26 22

Keski- Suomi

3,71 190 - 4 - 13 92

Koko maa 5,50 269 - 5 - 2 7

18.02.2013 J. Moring/ Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/2013 52

1. Muutos hoitopäivien kokonaislukumäärässä 2. Vain erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 3 Sairaalahoidossa

Mieli 2009 – 2015 ja WHO 2013 (draft)*

•  Asiakkaan asemaa vahvistetaan

•  Panostetaan ehkäisyyn

•  Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena

•  Ohjauskeinoja kehitetään

•  To strengthen effective leadership and governance for mental health

•  To provide comprehensive,

integrated and responsive mental health and social care services in community-based settings

•  To implement strategies for

promotion and prevention in mental health

•  To strengthen information

systems, evidence and research for mental health

•  + six cross-cutting principles and approaches

20.03.2013 J. Moring 53

*WHO: Draft comprehensive mental health action plan 2013–2020; EB132/8, 11 January 2013

15.11.2013 [email protected] 54

www.thl.fi/mielijapaihde

Health & Medicine

Ajankohtaista Mieli-ohjelmasta, itsemääräämislaista ja THL:n pakonvähentämisryhmästä