Luonnonvaraoikeus

1

Luonnonvaraoikeus

Luonnonvaraoikeudesta yleisesti

• Ympäristöoikeuden lohko, jossa on kyse luonnonvarojen hyödyntämisestä ja niiden käytön rajoittamisesta

• Mitä ovat luonnonvarat?• Pohjalla kiinteistön omistusoikeus ja siihen kuuluva kiinteistönomistajan

käyttövalta, jota rajoitetaan yhteiskunnan järkeväksi katsomalla tavalla– Luonnonsuojelullisesta syystä– Riittävyyden vuoksi tmv. syystä

• Säästävän ja kestävän käytön periaatteet• Luonnonvarojen käyttöä voidaan säädellä ”omassa” laissa, esim. maa-

aineslaki, tai käytön reunaehdot voivat tulla ympäristölainsäädännöstä yleisesti, esim. turve ja tuuli

• Erilaiset historiat– Metsälainsäädäntö– Vrt. kaivoslainsäädäntö– Vrt. maa-aineslainsäädäntö

3

Metsät

Metsien käytön ohjauskeinot

• Lainsäädäntö• Itsesääntely ja muut ohjauskeinot• Metsäserfiointi

– Yleensä ryhmäsertifiointina, Metsänomistajien liitot sertifikaattien haltijoina • MO:t mukana ryhmäsertifioinnissa MHY:n jäsenyyden perusteella• Ryhmäsertifioinnin ulkopuolelle jäämisestä ilmoitus MHY:lle tai sertifikaatin

haltijalle – Laiminlyöntitapauksissa huomautus tai sulkeminen sertifioinnin ulkopuolelle

• Ryhmäpoikkeamat • Jäsenpoikkeamat

– Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit (PEFC FI 1003:2009)

– Sertifiointikriteerien mukainen toiminta vastaa pitkälti hyvän metsänhoidon suositusten mukaista metsänhoitoa

Metsäoikeuden lähtökohtia

• Maanomistusolot– Erilaiset omistajaryhmät– Erilaiset omistusmuodot– Yksityinen maanomistus,

julkinen maanomistus, yhteismetsät, yhteiset alueet, määräosainen yhteisomistus jne.

• Omaisuudensuoja PL 15 §

Yhteismetsät

• Yhteismetsälaki (109/2003)• Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu

käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi (1 §)

• Kiinteistöjen omistajat voivat sopia perustamisesta, jos mukaan otettavat alueet muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden

• Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat osakaskunnan• Ohjesääntö, jonka MK vahvistaa

– Vahvistettava, jollei lainvastainen tai loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta

Yhteismetsät (2)

• Yhteismetsän hallinto– Osakaskunnan kokous, väh 1/per vuosi– Hoitokunta (3-15 jäsentä)– Toimitsija

• Hoitokunnan sijasta tai lisäksi• Yhteismetsän aluetta on käytettävä ensisijassa metsätalouden

harjoittamiseen• Metsäsuunnitelmavelvoite• Osuuksia voi luovuttaa erillisenä muusta kiinteistöstä, ellei

ohjesäännössä ole rajoitettu• Ohjesäännöllä ei voi rajoittaa osuuden luovutusta

osakaskunnalle tai toiselle osakkaalle• MK ylläpitää yhteismetsärekisteriä

Metsien sääntelyn historiaa (1)

• Vuosien 1647 ja 1664 metsälait– Ensimmäiset yksityiskohtaiset säännökset

metsien käytöstä– Vuoriteollisuuden kehittyminen ja pelko metsien

loppumisesta• Vuosi 1734

– RK 10 luvussa yleiset säännökset– Yksityiskohtaiset säännökset metsäasetuksessa

edelleen merkantilismin hengessä• Vuoden 1793 ja 1805 metsälaeissa siirtyminen liberalismin aatteisiin

Metsien sääntelyn historiaa (2)

• Vuonna 1886 yleinen metsälaki– Metsän autioksi hävittäminen kiellettiin– Todellinen merkitys vähäinen puutteellisen

aineellisoikeudellisen sisällön ja puutteellisen valvonnan vuoksi

• Vuoden 1917 laki toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi

• Vuoden 1928 yksityismetsälaki• 1967 uusi yksityismetsälaki• 1996 metsälaki

– Lukuisia osittaisuudistuksia

Metsälain soveltamisala• Asiallinen soveltamisala

– Metsien hoitamiseen ja käyttämiseen• Alueellinen soveltamisala

– Sovelletaan• Metsätalousmaa

– Metsämaa, kitumaa, joutomaa– Määrittely metsätieteellisillä kriteereillä

– Ei sovelleta• Suojelualueet

– LSL:n mukaiset suojelualueet– Suojelutarkoitukseen hankitut alueet– Valtion omistamat alueet, joita hoidetaan suojelupäätöksen mukaisesti– MRL:n mukaisessa kaavassa suojeluun osoitetut alueet– Erämaalain mukaiset alueet (paitsi ML 12.1 §)

• Kaava-alueet– Asemakaavassa muut kuin maa- ja metsätalousalueet– Yleiskaavassa muut kuin maa- ja metsätalous sekä virkistysalueet– Alueet, joilla voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi

• Puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla

11

Muut kuin maa- ja metsätalouteen sekä virkistykseen osoitetut alueet

Muut kuin maa- ja metsätalouteen osoitetut alueet

Maakuntakaava

Yleiskaava Asemakaava

Suojelualueet (LSL, erämaalaki)

Metsälakia sovelletaan

Metsälakia sovelletaan Metsälakia

sovelletaan

Maankäyttömuodon muutos

• Siirtyminen pois metsätalousmaasta• Metsätalous väistyvä maankäyttömuoto• Periaatteessa aina mahdollista• Metsälain soveltaminen siihen asti, kun mahdollinen lupa

muutokseen saatu• Toteutettava neljän vuoden kuluessa

Metsätalouden suunnittelu

•Metsäsuunnitelma– Yhtä tai useampaa metsäkiinteistöä koskeva– Sisältää tiedot

• Metsien puuvarat ja tila• Luontoarvot• Hoito ja käyttö

– Toimenpiteet lainsäädännön mukaisia– Laatiminen

• Pääsääntö: vapaaehtoista• Poikkeukset: pakollista

– Yhteismetsät– Ortodoksiset seurakunnat– Ev.lut seurakunnat

• Kansallinen metsäohjelma– Laatiminen

• MMM• Yhteistyö (Ministeriöt, metsäalaa edustavat tahot, muut tarpeelliset tahot)

– Päämäärä• Lisätä metsien monipuolista käyttöä• Lisätä metsistä kertyvää hyvinvointia

• Alueellinen metsäohjelma– Laatiminen

• Metsäkeskus (Yhteistyössä muiden tahojen kanssa)– Sisältö

• Metsien kestävän hoidon ja käytön yleiset tavoitteet• Rahoituslainsäädännön mukaisten toimenpiteiden tavoitteet• Alueen metsätalouden kehittämiselle asetettavat yleiset tavoitteet

– Ei tietoja, jotka yksilöitävissä yksittäistä metsäkiinteistöä koskeviksi

Kasvatushakkuu• Sisältö

– Jäljelle jäävän puuston kasvattamisen edistäminen– Tämän ohella uuden taimiaineksen syntymisen edistäminen

• Hakkuun jälkeen– Riittävästi kasvatuskelpoista puustoa

• Määrän arviointiperusteet– Käsittelyalueen maantieteellinen sijainti (Eteläinen Suomi, Keskinen Suomi, Pohjoinen Suomi)– Kasvupaikka (Ojitetuilla turvemailla 20 %alhaisempi, Jako metsätyypeittäin)– Kasvatushakkuiden toteuttamistapa ( Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu,

Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu)– Valtapituus

• Laadun arviointiperusteet– Jätettävä ensisijassa hyväkasvuisia ja -laatuisia puita– Elinkelvottomia tai korjuuvauriopuita ei lueta

• Arvioinnin toteutustapa– Käsittelyalueeseen kuuluvaa yhtenäistä taimikkoa ei lasketa mukaan– Ajourat ja ojalinjat mukaan

• Seuraukset– Ei riittävää: uudistamisvelvoite– Riittävää: edelleenkasvatus

– Tasaisesti jakautuneena• Luontaiset kasvuolosuhteet huomioiden• Käsittelyalueen sisällä 0,3 ha taimettomia alueita

Uudistushakkuu

• Sisältö– Hakkuu uuden puuston aikaansaamiseksi– Avoimeksi alueeksi lukuunottamatta siemen-, säästö-, suojuspuita

• Seurauksena uudistamisvelvoite– Päättyy, kun alueelle saatu aikaan 8 §:n mukainen taimikko– Ei ole

• Puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla– Runkopuun kasvu alle m3/ha – Jätettävä kuitenkin monimuotoisuutta edistävää puustoa (Väh. 20 runkoa/ha)

• Alueella, jolla metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella ennallistetaan alun perin avonainen tai harvapuustoinen suo taikka perinneympäristö

– Toimitettava asiakirjat alueen tilasta ja suunnitelma toimenpiteistä (ELY tai Metsäkeskus)

• Päättyminen, kun käsittelyalueelle syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue

Hakkuu erityiskohteissa

• Hakkuu erityisluonteen edellyttämällä tavalla– Metsän monimuotoisuuden säilyttäminen– Maisema– Metsän monikäyttö

• Hakkuu käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla– Tutkimuskäyttö– Opetuskäyttö– Muu erityiskäyttö

• Toimenpiteet ja perustelut metsänkäyttöilmoituksessa

Puunkorjuun toteutus

• Puuston vaurioitumisen välttäminen– Käsittelyalueella– Käsittelyalueen ulkopuolella

• Puuston vaurioitumisen arviointi– Rinnankorkeuden alapuolelta 12cm2– Koko rungon alueelta 30 cm2– Juurivauriot

• Yli 2 cm paksuiset juuret• Enintään metrin päässä rungon keskipisteestä

– Vaurioprosentti max 15• Maastovaurioiden välttäminen (Urapainaumat)

• Turvemaat max 25% käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta• Kangasmaat max 20 %• Kangasmaat yli 1m ja 10 cm syvä• Turvemaat yli 1 m ja 20 cm syvä

Hakkuisiin liittyvät vastuut

• Metsän hakkaaja– Metsänomistaja/hakkuuoikeudenhaltija– Vastuu metsälain noudattamisesta hakkuissa– Vastuun arviointi

• Leimikkosuunnitelma• Saadut ilmoitukset erityisen tärkeistä elinympäristöistä

• Leimikkosuunnitelman tekijä– Vastuu leimikkosuunnitelman lainmukaisuudesta

Uudistamisvelvollisuus

• Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite• Käsittelyalueelle on saatava aikaan taimikko alueen

maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä

• Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, – kun se on riittävän tiheä, – taimet ovat tasaisesti jakautuneina, – niiden keskipituus on 0,5 metriä ja – niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus

• Voidaan toteuttaa joko luontaisesti tai viljellen• Uudistusalan raivaus, heinäntorjunta, maanpinnan käsittely,

vesitalouden järjestely• Taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen

vuoden kuluessa velvoitteen aiheuttaneen puunkorjuun päättymisestä

Jussi Airaksinen 2015 20

Metsänkäyttöilmoitus

• Metsälain mukainen valvontajärjestelmä• Vrt. lupa• Tehtävä

– Kasvatushakkuusta– Uudistushakkuusta– Metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta– Toimenpiteestä METE-kohteella

• Ei tarvita– Kotitarvehakkuu– Pienikokoisen puuston hakkuu– Linjahakkuu

• Viimeistään kymmenen päivää ja aikaisintaan kolme vuotta hakkuun aloittamisesta

Maisematyölupa (MRL 128 §): pääsääntö• Maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei saa suorittaa

ilman lupaa– Asemakaava-alueella– Yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään– Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan

laatimiseksi– Alueella, jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten

on niin määrätty

Maisematyölupa (128 §): poikkeukset

• Lupaa ei tarvita– Yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden

suorittamiseen– Myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden

suorittamiseen– Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin– Maantielain mukaiseen yleissuunnitelmaan perustuviin

toimenpiteisiin

Maisematyöluvan myöntämisen edellytykset• Asemakaava- tai yleiskaava-alueella lupa myönnettävä,

– Jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai

– Jollei toimenpide turmele kaupunki- tai maisemakuvaa• Asemakaavan laatimiseksi määrätyllä

rakennuskieltoalueella tai yleiskaavan mukaisella toimenpiderajoitusalueella lupa voidaan myöntää, jollei

– Toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle – Taikka turmele kaupunki tai maisemakuvaa

Ilmoitus luonnonarvoista• Mo:n tai metsänkäyttöilmoituksen tekijän ilmoitettava

hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoitukseen merkityt tiedot erityisistä elinympäristöistä

• Metsäkeskuksen ilmoitus– Maanomistajalle, maanomistajan edustajalle, hakkuuoikeuden haltijalle

• Jos käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on, tai sitä koskee metsäkeskuksen tiedossa oleva

– Erityisen tärkeä elinympäristö– Erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymää koskevaa päätös– Natura 2000 -verkostoon sisältyvä alue– Muu vastaava viranomaisen toimittamaan päätökseen perustuva kohde (esim.

Kiinteä muinaismuisto)• Luonteeltaan tekninen• Ei synnytä etuja, oikeuksia velvollisuuksia• Tavoitteet

– Hakkuuoikeuden haltijan oikeusturvan parantaminen– Tahattomien, metsien monimuotoisuutta heikentävien hakkuiden estäminen

– ELY-keskukselle• Jos käsittelyaluetta tai sen osaa koskee

– Erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymää koskevaa päätös– Natura 2000 -verkostoon sisältyvä alue

Seuraamukset ja menettely

• Hallinnolliset keinot– Neuvotteluvelvoite MK:n ja maanomistajan tai muun oikeudenhaltijan välillä– Käsittelykielto: jos perusteltua syytä epäillä– Korjaavat toimenpiteet

• Rikosoikeudellinen vastuu– Metsärikkomus– Metsärikos

• Suojametsäaluesäännösten rikkominen (tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta)

• Erityisen tärkeän elinympäristön vahingoittaminen (tahallaan)– Metsän hakkuun estäminen– Menettämisseuraamus

• Muutoksenhaku– Hallintovalitus– Valituslupajärjestelmä

27

Metsätalouden rahoituslainsäädäntö

1. Puuntuotannon kestävyyden turvaaminen

2. Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen

3. Metsäluonnon hoitohankkeet

4. Yllä mainittuja hankkeita tukevat toimenpiteet

Rahoituslainsäädännön uudistus – uudistuksen keskeistä sisältöä• Määräaikainen KEMERA (34/2015) voimaan 1.6.2015, voimassa

2020 loppuun, maksatukset 2023 loppuun• Hakemukset tehtävä jatkossa ennen aloittamista• Tuki hankkeen kokonaiskustannuksiin• Tuensaajajoukon laajentaminen (juurikäävän torjunta)• Nuoren metsän hoito jaetaan kahdeksi työlajiksi: taimikon

varhaishoito ja nuoren metsän hoito• Kunnostusojitus => suometsän hoitoon• Uudistamisen tuista luovuttiin• Energiapuun korjuu korvattiin taimikon varhaishoidon ja nuoren

metsän hoidon korotetulla pinta-alatuella• Kantojen nostoa ei tueta• Ympäristötukeen uusi laskentamalli


Tuettavia kohteita

• Metsänuudistaminen • Taimikon varhaishoito • Nuoren metsän hoito • Terveyslannoitus • Juurikäävän torjunta • Suometsän hoito • Yksityistien perusparannus ja uusi metsätie • Ympäristötuki • Metsäluonnon hoitohankkeet


Poistettavat tukikohteet

• Pystykarsinta • Kantojen nosto • Luonnontuhon jälkeinen metsän uudistaminen • Pellon metsitys • Metsän uudistaminen • Energiapuun korjuu • Vahingonkorvaus ja vahinkojen korjaaminen • Kokeilu- ja selvitystoiminta rahoitettavaksi valtion vuosittaisen

talousarvion perusteella ilman erityissäännöksiä


31

Hyönteis- ja sienituhot

• Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013)• Velvoitteita koskien

– Puutavaran poistamista hakkuupaikalta– Metsätuhojen torjuntaa– Korvausvelvollisuutta

• Toimivaltaiset viranomaiset– MMM– Metsäkeskus– Mavi

• Muutoksenhaku hallintovalitus• Hallintopakko, rangaistus rikkomisesta

Hirvivahinkokorvaukset

•Riistavahinkolaki (105/2009)

•Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko

•Yksityiselle taholle tai yhteismetsälle

Metsävahinkojen korvaaminen

• Taimikon on pitänyt olla taloudellisesti kasvatuskelpoinen• Taimikon tai varttuneemman puuston arvon merkittävä

aleneminen– yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen

yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue– yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- tai

lehtimassalle tai kuorelle aiheutetut vauriot• Ei makseta, jos metsänhoitosuositusten mukaiset

metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet ylittyvät

• Metsäkeskus myöntää

Metsäkeskus

• Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011) – voimaan vuoden 2012 alusta

• Metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio

• Merkittävä julkisen vallan käyttö siirretty Maviin – PL 124 §

• Säännökset metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta asetuksessa 1417/2011

• MMM:n ohjauksessa

• Julkisen palvelun yksikkö – Hoitaa julkisia hallintotehtäviä – Muodostuu keskusyksiköstä ja alueyksiköistä – Johtokunnan alaisuudessa oleva johtaja johtaa

• Liiketoimintayksikkö – Taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti julkisten

hallintotehtävien hoitamisesta eriytettyä liiketoimintaa – Johtokunnan alaisuudessa oleva liiketoimintajohtaja johtaa – Metsäkeskuksessa on johtokunta (mm. johtaa ja valvoo

metsäkeskuksen toimintaa) • Jokaisessa alueyksikössä alueneuvottelukunta (mm. AMO:ien

valmistelu, esitykset kemera-tukien kohdentamisesta)

Maa-ainekset

Maa-ainesten ottaminen

• Maa-aineslaki (555/1981, MAL)• Soveltamisala

– sovelletaan maa-ainesten (savi, multa, hiekka, sora, kivi, ei kuitenkaan turve) ottamiseen (1 §)

– ottaminen poiskuljetettavaksi tai paikalla jalostettavaksi– poikkeukset soveltamisalasta (2 §):

• kaivoskivennäiset• ottaminen rakentamisen yhteydessä• ottaminen vesialueilla• mitä muualla laissa säädetään

• Suhde muuhun lainsäädäntöön• Hankkeet saattavat lisäksi edellyttää myös muun lainsäädännön mukaisia

lupia• Viittaussäännös LSL:iin: ”Ainesten ottamisessa on tämän lain lisäksi

noudatettava, mitä muualla laissa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja sen nojalla säädetään. (20.12.1996/1098)”

Luvanvaraisuus

• lupaa ei tarvita tavanomaiseen kotitarveottoon (4 §):– asumiseen– maa- ja metsätalouteen– rakentamiseen– kulkuyhteyksien kunnossapitoon

• luvan hakija voi olla ottamisoikeuden haltija tai maanomistaja

• lupaharkinta on kunnallista päätöksentekoa– kunnanhallitus tai lautakunta– sidottua oikeusharkintaa (6 §)

• lupahakemukseen on liitettävä ottamissuunnitelma (ei vähäinen hanke), josta käy ilmi (5 §):

– varsinaiseen maa-ainesten ottamiseen liittyvät seikat– ympäristön hoitaminen

Maa-ainesten ottamisen rajoitukset

• kauniin maisemakuvan turmeltuminen• Harjujensuojeluohjelma soft law –lähde• KHO 2015:128• KHO 2015:129

• luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen

• huomattavat muutokset luonnonolosuhteissa• tärkeän pohjavesialueen vaarantuminen• asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella

– kaavan vaarantuminen– kaupunki- ja maisemakuva

• rantavyöhyke– edellyttää erityistä syytä tai– kaavavarausta

• ottamistapa– kestävän käytön periaatteella– vähäiset vaikutukset luontoon– naapuruushaittojen minimointi

http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2015/201502354


Lupamääräykset

• aina annettava– rajauksesta– suojaamisesta ja siistimisestä– kasvillisuuden säilyttämisestä

• voidaan antaa– pohjaveden suojelemiseksi laitteista ja liikenteestä– toimenpiteiden suoritusajasta– muista haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi

tarpeellisista toimenpiteistä

Muuta huomioitavaa

• oikeussuojan antaminen– maanomistaja

• oikeusharkinta• mahdollinen lunastus (8 §), jos lupa on evätty eikä mo voi käyttää

aluetta maa- ja metsätalouteen tai vastaavaan– naapuri

• kuuleminen (13 §)• ottajan korvausvelvollisuus (ei vähäinen vahinko tai haitta) (9 §)

• muutoksenhaku (20 §)– ottamisluvassa kunnallisvalitus– muissa hallintovalitus– valitusviranomainen voi tehdä vähäisiä muutoksia

palauttamatta• vesioikeudellinen ottamissääntely

Kaivosmineraalit

42

43

Kansainväliset sääntelylinjat kaivosmineraalien hallinnassa

• Yksityisomistukseen perustuva disponointi• Konsessio

– Suomen aluevedet• Valtaus

– Suomessa 1734 alkaen– Tarkoitus edistää kaivostoimintaa– Nykyinen kaivoslaki painottaa yleistä etua edellistä enemmän

44

Yleistä• Kaivoslaki (621/2011), voimaan 1.7.2011• Tarkoitus

– Kaivostoiminnan edistäminen ja järjestäminen– Yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys– Yleisten ja yksityisten etujen turvaaminen

• Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset• Kiinteistöjen omistajien ja haitankärsijöiden asema• Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön

• Lain soveltamisala sidottu pitkälti kaivosmineraalien käsitteeseen• Viranomaisjärjestelmä

– Työ- ja elinkeinoministeriö• Yleinen ohjaus ja seuranta

– Turvallisuus ja kemikaalivirasto: kaivosviranomainen• Lain valvonta

– VN• Kaivoslupa uraanille ja toriumille• Kaivosaluelunastuslupa

http://www.theguardian.com/environment/2014/sep/03/mining-threat-northern-europe-wilderness-finland-sweden-norway

45

Etsintätyö

• Kaivosmineraalien löytämiseksi tarpeelliset geologiset mittaukset ja havainnot sekä vähäiset näytteet

• Edellytyksenä, ettei aiheudu– Vahinkoa eikä– Vähäistä suurempaa häiriötä

• Ennen näytteenottoa ilmoitus kiinteistönomistajalle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea

• Etsintätyötä ei saa tehdä– Hautausmaalla (ei poikkeusmahdollisuutta)– Puolustusvoimain hallussa olevalla alueella– Alueella, jolla liikkumista on rajoitettu tai pääsy kielletty– Yleisessä käytössä olevalla liikenne- ja kulkuväylällä– 150 metriä lähempänä asumiseen tai työntekoon tarkoitettua rakennusta– Puutarhatalouden käytössä olevaa aluetta– 50 metriä lähempänä yleistä laitosta tai rakennusta– Muulla vastaavalla tavalla erityiseen käyttöön otetulla alueella

46

Malminetsintälupa (1)

• Kaivosviranomainen myöntää• Luvan tarve

– Jos etsintätyönä toteuttaminen ei ole mahdollista– Kiinteistönomistaja ei ole antanut suostumusta– Aiheutuu haittaa

• Ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle• Muulle elinkeinotoiminnalle

– Maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä– Etsintätyö kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikantamiseen– Lupa on tarpeen etuoikeuden saamiseksi esiintymän hyödyntämiseen

• Oikeusvaikutukset– Oikeus geologisten muodostumien rakenteiden ja koostumien tutkimiseen

luvan asettamissa puitteissa– Väliaikaisten rakennelmien rakentamisoikeus– Ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen

47

Malminetsintälupa (2)• Etsinnän toteuttaminen

– Vain tutkimustyön kannalta välttämättömät toimenpiteet– Toimenpiteiden suunnittelu siten, ettei aiheudu kohtuudella vältettävissä olevaa

yleisen tai yksityisen edun loukkausta– Ei saa aiheutua

• Haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle• Olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle• Merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa• Harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista• Merkittävää maisemallista haittaa

• Lupaan liittyvät ilmoitus- ja selvitysvelvollisuudet– Kirjallinen ilmoitus kiinteistön omistajille ja oikeudenhaltijoille

• Vahingon tai haitan aiheutuminen• Väliaikaiset rakennukset

– Vuosittain selvitys tutkimustöistä kaivosviranomaiselle (samoin luvan rauettua)• Mahdollisuus varausilmoituksen tekoon ennen malminetsintäluvan hakemista

– KHO 2013:179• Voimassa max 4 vuotta, jatkomahdollisuus 3 vuotta kerrallaan yhteensä max

15 vuotta


48

Malminetsintäluvan lupaharkinta

• Lupa myönnettävä, jos – Edellytykset täyttyvät– Eikä luvan myöntämiselle ole säädettyä estettä

• Lupaa ei saa myöntää alueelle1. Jolla ei saa suorittaa etsintätyötä (suostumuksella mahdollisuus poiketa, paitsi

hautausmaa)2. Joka on varattu yleiseen käyttöön (suostumuksella mahdollisuus poiketa)3. Joka on aikaisemmin ollut malminetsintäalue (3v määräaika, suostumuksella

mahdollisuus poiketa)4. Joka on ollut aikaisemmin kaivosalue (3v määräaika, suostumuksella

mahdollisuus poiketa)5. Jolla vireillä tai käynnissä kaivoslain mukainen hanke6. Jolla luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan

toteuttamista7. Jolla kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta tai muusta alueiden

käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle erityistä syytä8. jos on painavia perusteita epäillä luvanhakijan tarkoitusperiä

49

Kaivoslupa (1)• Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava

lupa• Oikeusvaikutukset

– Oikeuttaa hyödyntämään• Kaivosmineraalit• Kaivostoiminnan sivutuotteet• Muut kallio- ja maaperään kuuluvat aineet

• Luvan haltijan velvollisuudet. Huolehdittava:– Ettei kaivostoiminnasta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle

turvallisuudelle– Ettei kaivostoiminnasta aiheudu huomattavaa haittaa yleiselle tai

yksityiselle edulle eikä toiminnan kokonaiskustannukset huomioon ottaen kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta

– Ettei louhinnassa ja hyödyntämisessä tapahdu kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta

– Ettei esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä vaaranneta

50

Kaivoslupa (2)

• Luvan myöntämisen edellytykset– Esiintymän tulee olla hyödyntämiskelpoinen– Kaivosalue ei saa sijaita alueella

1. Jolla ei saa suorittaa etsintätyötä2. Joka on varattu yleiseen käyttöön 3. Joka on aikaisemmin ollut malminetsintäalue4. Joka on ollut aikaisemmin kaivosalue5. Jolla vireillä tai käynnissä kaivoslain mukainen hanke

– 1-4 kohdista huolimatta lupa voidaan myöntää, jos1. Oikeudenhaltija suostuu tai2. Kaivosaluetta ei muutoin ole mahdollista toteuttaa

yhtenäiseksi alueeksi ja kyseessä ei ole hautausmaa, puolustusvoimain käytössä oleva alue tai yleinen alue

51

Kaivoslupa (3)

• Luvan myöntämisen esteet– Jos on painavia perusteita epäillä luvan hakijan

tarkoitusperiä– Vaikka myöntämisedellytykset täyttyvät, lupaa ei saa

myöntää, jos aiheutetaan• Vaaraa yleiselle turvallisuudelle• Huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia• Merkittävä heikennystä paikkakunnan asutus- ja elinkeino-

oloihin• Eikä vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa

• Voimassa toistaiseksi, voidaan myöntää myös määräajaksi

52

Kaivosaluelunastuslupa

• Voidaan myöntää, jos– Kaivosalueen yhtenäisyyttä ja muotoa koskeva perusedellytys

täyttyy– Kaivoshanke on yleisen tarpeen vaatima

• Yleisen tarpeen vaatimuksen arviointi– Paikallis- ja aluetaloudelliset vaikutukset– Työllisyysvaikutukset– Yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarve

• Mineraalien louhintaan ja apualueisiin erikseen• Voimassa toistaiseksi (yhdessä kaivosluvan kanssa)

53

Lupamenettelyt

• Toimivaltainen viranomainen– Valtioneuvosto

• Kaivosaluelunastuslupa – Vn:n myöntämä lupa käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena

• Uraanin tai toriumin tuottamista koskeva kaivoslupa-asia– Kaivosviranomainen

• Muut luvat• Säädetyt edellytykset koskien

– Lupahakemuksen sisältöä– Lupahakemuksesta pyydettäviä lausuntoja– Muuta lupahakemukseen liittyvää kuulemista

• Mm. Saamelaiskäräjät ja paliskunnat

54

Ennakolliset vaikutusmahdollisuudet

• Lupahakemuksesta tiedottaminen– 30 pv viranomaisen ja kunnan ilmoitustaululla– Ilmoitukset lehdessä– Kaivosaluelunastusluvasta erikseen tieto lunastuksen

kohteena oleville• Asianosaisilla oikeus tehdä muistutuksia• Muilla kuin asianosaisilla oikeus esittää mielipiteensä

55

Lupapäätökset

• Sisältö– Hakemuksen sisällön referointi tarpeellisessa määrin– Kannanotot lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin

yksilöityihin vaatimuksiin– YVA:n merkitys lupaharkinnassa– KaivosL 51-54 §:ssä yksilöidyt määräykset

• Antaminen julkipanon jälkeen• Kaivosaluelunastusluvasta jäljennös

maanmittaustoimistolle

56

Kaivostoimitus

• Kaivosalueeksi ja kaivoksen apualueeksi tarvittavien käyttöoikeuksien lunastaminen

• Lunastuslain säännökset täydentävästi• Maanmittaustoimisto antaa toimitusmääräyksen luvista

tiedon saatuaan• Kustannuksista vastaa luvan haltija• Toimituksen asianosainen on luvan haltija tai se, jonka

oikeutta ja etua toimitus välittömästi koskee• Kaivostoimitusta ei saa lopettaa ennen kuin luvat ovat

saaneet lainvoiman

57

Kaivoksen kiinteistöoikeudellinen toteuttaminen• Kiinteistön omistajan lunastusvaatimus

– Jos kaivosalueesta aiheutuu merkittävää haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle

• Oikeus vaatia lunastusta– Jos asemakaavassa on merkitty alue kaivostoimintaan varten

• Oikeus kaivostoimituksessa vaatia lunastusta• Mahdollisuus tilusjärjestelyihin• Haltuunotto tapahtuu haltuunottokatselmuksessa

58

Korvaukset

• Malminetsintäkorvaus– 20 euroa hehtaarilta neljältä ensimmäiseltä vuodelta– Nousee ajan myötä

• Louhintakorvaus (kaivosluvan haltija)– Kiinteistöä kohti 50 euroa/ha + 0,15 prosenttia louhitun metallimalmin

lasketusta arvosta– Muita mahdollisia laskentatapoja

• Sivutuotekorvaus– Kohtuullinen, enintään 10 % myyntitulosta

• Muut korvaukset– Kullanhuuhdontakorvaus– Muut vahingot ja haitat

• Voidaan sopia kirjallisesti, muutoin toimituksessa• Ennakoimattomat vahingot

– Toimituksen hakeminen kolmen vuoden kuluessa vahingon ilmenemisestä

59

Muutoksenhaku

• Forum– Kaivosviranomaisen päätös

® Hallinto-oikeus– Valtioneuvoston päätös

® KHO• Valitusoikeus

– Asianosainen– Yhdistys, joka tarkoituksena ympäristön- tai luonnonsuojelu– Kunta– ELY tai muu yleistä etua valvova viranomainen– Saamelaiskäräjät yms. erityisperusteilla

Kaivoslain mukaiset viranomaisvaiheet

Lähde: Tietopaketti kaivoslaista ja kaivoshankkeiden viranomaisvaiheista

61

Metsästys

62

Yleistä• Metsästyslaki (615/1993)• Soveltamisala

– Lakia sovelletaan metsästykseen ja rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran pitämiseen

– Laki koskee soveltuvin osin myös luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla rauhoitettujen nisäkkäiden ja lintujen pyydystämistä tai tappamista

– Sen lisäksi, mitä metsästyslaissa säädetään, on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädetään

• Keskeiset määritelmät– Metsästys

• Luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystäminen ja tappaminen sekä saaliin ottaminen metsästäjän haltuun

• Pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.

– Riistanhoito• Toiminta, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet

turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa.

• Metsästysvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta• Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247

63

Oikeus harjoittaa metsästystä• Alueen omistajan oikeus• Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (Pohjois-Suomen

kunnat)• Oikeus metsästää LSL:n mukaisilla suojelualueilla LSL:n mukaan• Metsästysoikeuden käyttämisestä ja riistanhoidosta valtion

alueilla päättää se viranomainen, jonka hallinnassa alue on• Pyyntilupa ja alueellinen kiintiö

– Ministeriön asetuksella, jos kanta vaarantuu tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää

– Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen on saatava lupa (hirvieläimen pyyntilupa).

• hirvieläinten pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus• edellytyksenä riittävän yhtenäinen alue (1000 ha hirvi, 500 ha muut,

MMM poikkeus)• pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja (kielto-oikeus)

64

Metsästysoikeuden luovutus• Alueen omistaja voi antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai osittain

(metsästysvuokrasopimus). – Vaatimuksesta kirjallisesti ja allekirjoitettava– ei siirtoa kolmannelle ilman vuokranantajan suostumusta– Toistaiseksi tai määräajaksi: ”Toistaiseksi tehty vuokrasopimus voidaan irtisanoa

milloin tahansa ja se päättyy irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut. Jos irtisanomisajasta ei ole muuta sovittu ja sopimus irtisanotaan viimeistään kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppua, vuokrasuhde päättyy saman metsästysvuoden viimeisenä päivänä. Muussa tapauksessa vuokrasuhde päättyy irtisanomisvuotta seuraavan metsästysvuoden viimeisenä päivänä.”

– Vuokrasopimuksen pysyvyys alueen omistajan vaihtuessa: ”Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta säädetään. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy kuitenkin voimassa. Jos luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa.”(13.2 §)

• Metsästyslupa– Se, jolla on metsästysoikeus, voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle luvan metsästää

(metsästyslupa), jollei tätä ole vuokrasopimuksessa kielletty.– vastikkeetta tai vastikkeellisesti

65

Metsästyksen rajoitukset (1)• Metsästyksen harjoittaminen

– kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, – että riistaeläinkannat eivät vaarannu,– luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, – riistakantaa ei vaaranneta – eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.

• Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle.– KKO 2011:107

• Joidenkin eläinten osalta säädetty ampumakoevelvollisuudesta– RHY järjestää ja antaa todistuksen

• Riistanhoitomaksun suorittaneelle myönnetään metsästyskortti, mikäli on suorittanut metsästäjäntutkinnon

• Metsästyskortti tai sen jäljennös on pidettävä metsästettäessä mukana ja pyydettäessä esitettävä metsästystä valvovalle henkilölle.

• Metsästyksen yleiset rajoitukset– 150 metriä lähempänä asuinrakennusta– Tien yli– Yleiset vaatimukset: kestävä käyttö– Riistanhoitomaksu valtiolle– AVI voi kieltää metsästyksen yleisen turvallisuuden tai esim. eläintautien leviämisen

ehkäisemiseksi• Laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline

toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2011/20110107

66

Metsästyksen rajoitukset (2)

• Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoitukset:– Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää

ilma-aluksella taikka – maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä

aluksella tai veneellä moottorin käydessä• Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä on rajoitettu• Metsästysasetta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai

metsästysoikeuden haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai metsästyslupaa. Tämä ei kuitenkaan koske metsästysalueeseen rajoittuvaa yleistä tietä.

67

Riistaeläinten rauhoittaminen

• Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa.

• Riistaeläin voidaan rauhoittaa• Voidaan perustaa riistansuoja-alue (saaret)• Poikkeusmahdollisuus

– 41 a – 41 c §:n tulkinnassa otettava huomioon luonto- ja lintudirektiivit: jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole

68

Rauhoittamattoman eläimen pyydystäminen• Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai

tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.

• Pyyntimenetelmien ja pyyntivälineiden rajoitus• Asetuksella voidaan rauhoittaa rauhoittamaton eläin tai

rajoittaa sen pyydystämistä ja tappamista.

69

Organisaatiot

• Riistahallintolaki (158/2011) ja VnA riistahallinnosta (171/2011)• Valtion viranomaiset

– Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

– Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtävistä on voimassa, mitä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta annetussa laissa (1131/87) säädetään.

• Suomen riistakeskus– Julkisoikeudellinen laitos– Julkiset hallintotehtävät ja muut tehtävät– Valtakunnallinen riistaneuvosto– Alueelliset riistaneuvostot

• Riistanhoitoyhdistys– Julkisia hallintotehtäviä, mm. ampumakokeiden vastaanottaminen– Muita tehtäviä, mm. kestävän riistatalouden edistämistehtävä– Työsuhteinen toiminnanohjaaja

• Metsästystä ja riistanhoitoa koskevia asioita hoitavat lisäksi metsästysseurat ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvat valtakunnalliset metsästäjäjärjestöt

70

Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys

• Metsästäjätutkinto => Riistanhoitomaksu => Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys

– Kotipaikan mukaan, jollei muuta ilmoita– Henkilö voi samanaikaisesti olla vain yhden

riistanhoitoyhdistyksen jäsen tai olla kuulumatta lainkaan riistanhoitoyhdistykseen.

• Jäsenyyden lakkaaminen– Riistanhoitomaksun laiminlyönti– Metsästyskielto

71

Muuta

• Lainvastaisen toiminnan seuraamukset– Metsästysrikos: Rangaistus metsästysrikoksesta säädetään

rikoslain (39/1889) 48 a luvun 1 §:ssä.– Metsästysrikkomus– Metsästyslain säännösten rikkominen– Luvaton pyynti ja laittoman saaliin kätkeminen– Metsästyskielto– Menettämisseuraamus

• Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen riistavahinkolain mukaan

• Muutoksenhaku– Hallintovalitus

72

Kalastus

73

Lähtökohdat• Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT)

– EU:n yksinomainen toimivalta: ”meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa” (SEUT 3 artikla)

• Kalastuslaki (286/1982) ja kalastusasetus (1116/1982)– Voimaan 1983– Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa vuoden 1998 alusta– Yleiskalastusoikeuksien laajentaminen => Laki yleisestä kalastusoikeudesta

(valtuuslaki 285/1982)• Uusi kalastuslaki (379/2015) voimaan 1.1.2016

– Asetus myöhemmin• Kalastusoikeus

– Suojattu valta harjoittaa kalastusta tietyllä alueella– Perustuslaillista omaisuudensuojaa nauttiva varallisuusarvoinen etu (esim. PeVL

8/2012 vp)• Pääsääntö: Kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle• Vesialueen omistaja

– Yksityinen vesialue: harvinainen (n. 14400 kpl)– Yhteinen vesialue

• Vesialue, joka kuuluu useampaan kiinteistöön• Yleisin vesialueen omistuksen muoto (1 400 000 osakaskiinteistöä, 20500 osakaskuntaa)

Kalastusoikeudet• Yleiskalastusoikeudet

– Yleiset yleiskalastusoikeudet• Onkiminen, pilkkiminen• Uudessa laissa myös silakkalitka• Viehekalastus (edellyttää kalastajakohtaista viehekalastusmaksua, uudessa laissa

kalastonhoitomaksu)• Uudessa laissa täyskielto vaelluskalavesistöjen virtapaikoissa

– Erityiset (rajoitetut) yleiskalastusoikeudet• Yleisellä vesialueella meressä

– Suomessa asuva Euroopan talousalueen valtion kansalainen– Oikeus harjoittaa kalastusta (vapaa-ajan)

• Yleisellä vesialueella järvessä (poistuu)– Kunnan asukas– Koukkukalastus

• Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaiset: maksutta oikeus kalastaa valtion vesillä• Erityisperustaiset kalastusoikeudet

– Kiinteistölle kuuluva erityinen etuus tai erityinen oikeus– Rinnakkaisia omistajan kalastusoikeuden kanssa

• Vesialueen omistaja voi myydä kalastuslupia tai vuokrata alueen kalastusta varten


Kalastusoikeudet• Uudessa kalastuslaissa ELY:n luvalla kalastusoikeus

ammattikalastajille• Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan hyvin kaupalliseen

kalastukseen soveltuva, eikä aiheuta merkittävää haittaa


Nykyinen kalastuslaki

Kalastustapa >18 vuotta, 64< vuotta

18-64 vuotta

Onkiminen ja pilkkiminen

maksuton yleiskalastusoikeus


Viehekalastus, heittokalastus, uistelu 1 vavalla

ei kalastuksenhoitomaksuaei viehekalastusmaksua

kalastuksenhoitomaksu+ viehekalastusmaksu tai vesialueen omistajan lupa

Muu kalastusUistelu useammalla kuin yhdellä vavallaMuu kalastus ja ravustus

ei kalastuksenhoitomaksuaaina vesialueen omistajan lupa

kalastuksenhoitomaksu + vesialueen omistajan lupa


Uusi kalastuslaki

Kalastustapa >18 vuotta, 64< vuotta

18-64 vuotta

Onkiminen, pilkkiminen,silakkalitka



Viehekalastus, heittokalastus, uistelu 1 vavalla

ei kalastonhoitomaksua

kalastonhoitomaksu

Muu kalastusUistelu useammalla kuin yhdellä vavallaMuu kalastus ja ravustus

ei kalastonhoitomaksuaaina vesialueen omistajan lupa

kalastuksenhoitomaksu + vesialueen omistajan lupa


Yhteisen vesialueen kalastuksesta päättäminen• Yhteisaluelaki (758/1989)• Yhteisellä alueella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle

kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta (YhtAL 2 §)• Yhteisalueen osakkaat muodostavat osakaskunnan

– Järjestäytynyt tai järjestäytymätön– Toimii myös kalastuslain mukaisena kalastuskuntana (termi

poistuu)• Järjestäytyneellä osakaskunnalla on säännöt• Hoitokunta ja/tai toimitsija• Osakaskunta päättää

– Osakkaille kuuluvien kalastusoikeuksien käytöstä– Muille kuin osakkaille myytävien kalastuslupien hinnoista ja

määristä


http://www.ahven.net/v2_tiedostot/26.pdf

http://www.ahven.net/v2_tiedostot/26.pdf

Päätöksenteko osakaskunnan kokouksessa• Äänimäärä osuuksien suuruuden perusteella (30 %:n leikkuri)• Yksinkertainen enemmistö suurin osa päätöksistä

1. Äänten mennessä tasan pääluvun mukaan2. Puheenjohtajan mukaan, jos osakas3. Arpa

• Määräenemmistö (YhtAL 15 §)• Jälkikäteinen oikeussuoja

– Tietyt määräenemmistöpäätökset voidaan alistaa tuomioistuimen vahvistettavaksi

– Osakaskunnan kokouksen päätöstä voi vaatia oikaistavaksi (23 a §)– Lisäksi moiteoikeus käräjäoikeudessa (60 pv alkuperäisestä

kokouksesta, 30 päivää oikaistusta)– KKO 2007:26– KKO 2011:68


KKO:2007:26

• O:n osakaskunta oli vuosikokouksessaan päättänyt, että avorysäkalastus ja troolikalastus osakaskunnan vesialueella Päijänteellä edellytti osakaskunnan lupaa ja että muilla osakaskunnan vesialueilla pyydysyksikköjen lukumäärä oli rajoitettu. Osakaskuntaan kuuluvaa valtiota oli vuosikokouksessa edustanut Metsähallitus, jonka asiamies ei ollut vastustanut kokouksessa yksimielisesti tehtyjä päätöksiä.

• Asiassa on kysymys siitä, onko Metsähallitus menettänyt oikeutensa nostaa moitekanne kokouksen päätösten kumoamiseksi, kun se oli kerrotulla tavalla myötävaikuttanut niiden tekemiseen.


KKO:2007:26• Yhteisaluelaissa ja sen esitöissä ei vastausta• Yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeus moittia yhdistyksen päätöstä on vain

sellaisella yhdistyksen jäsenellä, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

• Vesilain 5 luvun 76 §:ssä säädetään uittoyhdistyksen kokouksen päätöksen tehottomuudesta sellaista yhdistyksen jäsentä kohtaan, joka ei ole päätöksen tekemiseen osallistunut (1 momentti), ja yhdistyksen jäsenen moiteoikeudesta sellaisen päätöksen osalta, jota hän ei ole hyväksynyt

• Eri yhteisöjä koskevat lait eivät nykyisin yleensä sisällä nimenomaisia säännöksiä, jotka rajoittaisivat yhteisön jäsenen oikeutta moittia yhteisön kokouksen päätöksiä sillä perusteella, että tämä on itse myötävaikuttanut päätösten syntymiseen. Tosin vuoden 1895 osakeyhtiölain 30 §:n (350/1935) 1 momentin mukaan kokouksessa läsnäolleen osakkaan tuli kokouksessa vastustaa sellaista päätöstä, johon hän halusi myöhemmin kohdistaa moitekanteen, tai muutoin näyttää, ettei hän ollut päätöksessä osallisena. Sen sijaan vuoden 1978 osakeyhtiölaissa (734/1978) ei enää ollut vastaavaa säännöstä. Lain esitöiden mukaan tällaista sääntöä oli kuitenkin edelleen tarkoitettu noudatettavaksi (HE 27/1977 vp s. 63 ja 69). Myöskään vuoden 2006 osakeyhtiölaissa ei ole vastaavaa säännöstä. Asunto-osakeyhtiölaissa (809/1991) ja osuuskuntalaissakaan (1488/2001) ei tällaista säännöstä ole. Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen tekemiseen myötävaikuttaneen osakkaan on yleensä katsottu menettäneen moiteoikeutensa (KKO 1984 II 148).


KKO:2007:26• Analogisesti edellisiin verrattuna• Päätöksentekoon myötävaikuttamiseen perustuvan

moiteoikeuden rajoittamisen yhtenä tavoitteena on ollut varmistaa yhteisöjen kokousten päätösten pysyvyys ja siten lisätä yhteisöjen päätöksenteon tehokkuutta. Sen vuoksi on tärkeää, että kokouksen päätöksen yksimielisyyden voidaan tulkita ainakin lähtökohtaisesti merkitsevän kaikkien kokoukseen osallistuneiden sitoutumista päätökseen ja samalla luopumista mahdollisuudesta jälkeenpäin moittia sitä. Tämä tavoite on perusteltu niin yhtiömuotoisissa kuin muissakin yhteisöissä. Päätöksentekoon myötävaikuttaneen oikeutta moitekanteen nostamiseen on siten katsottu voitavan rajoittaa, vaikka asianomaista yhteisöä koskevassa laissa ei olisikaan moiteoikeutta nimenomaisesti rajoittavaa säännöstä. Moiteoikeutta ei ole kuitenkaan menetetty silloin, kun sanottu myötävaikuttaminen on perustunut erehdykseen ja ymmärtämättömyyteen (KKO 1984 II 148).


Organisaatiot

• Kalastuskunta: – kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kalaveden osakkaat muodostavat– yhteisen kalaveden osakkaiden muodostama yhteisaluelain (758/1989) mukainen

osakaskunta toimii kalastuskuntana– kalastuskunnan kokous voi päättää, että sille kuuluvat tehtävät, jotka koskevat kalakannan

hoitoa ja kalastuksen järjestämistä, jollaisena pidetään myös 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupien antamista ja maksujen perimistä, siirretään kalastusalueelle

• Kalastusalue: itsehallinnollinen lakisääteinen yhteisö– Julkisoikeudellinen yhteisö– Merkittävä osa tehtävistä luonteeltaan viranomaistehtäviä– Jäseniä mm. kalastuskunnat– Käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen– KHO 2014:126– KHO 2014:113

• Valtion hallinto– ELY-keskus– MMM– Metsähallitus– Luke– (Kalastuksenvalvojat)


http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2014/201402393?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kalastuslaki

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2014/201402036?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kalastuslaki

Organisaatiot - kalatalousalue

• Korvaa kalastusalueen• Valmistelee käyttö- ja hoitosuunnitelman

– ELY hyväksyy• Tehtävät

– Kalastuksenvalvonnan järjestäminen– Yhtenäislupa-alueiden perustamisen edistäminen– Kalastonhoitomaksuvarojen jako omistajille– Omistajien delegoimat tehtävät

• Jäseniä kalastusoikeuden haltijat ja valtakunnalliset kalastusalan järjestöt (MMM vahvistaa)


Kalaston kestävää käyttöä koskevat rajoitukset• VN:lla ja ELY:llä toimivalta rajoittaa pyyntitapoja, mittoja,

ajankohtia, pyydysten määrää, yms.• VN:n asetuksella tai ELY:n päätöksellä


Kalastuslain uudistuksen avainkohdat

• Valtuuslaista luovutaan• Perusrakenteet säilyvät• Järjestelmä, etenkin säädöksen luettavuus selkiytyy• ELY-keskuksen toimivalta kasvaa• Kalastusalueista kalatalousalueita• Kalastuksenhoitomaksusta kalastonhoitomaksu


87

Jokamiehenoikeudet

• Yleiskäyttöoikeudet• Maantapa?• Tunnusomaista

– Käytön haitattomuus, satunnaisuus, maksuttomuus• Lähtökohta

– Jalkaisin, suksilla, pyörällä, ratsastaen– Maanomistajalla ei kielto-oikeutta– Haittaa tai häiriötä aiheuttamatta

• Moottoriajoneuvolla liikkuminen ei jokamiehenoikeutta (yksityistiet?)

• Luonnontuotteiden ottaminen

88

Yksityistiet

• Yksityiset tiet, maantiet, kadut• Tiet, joihin sovelletaan yksityistielakia

– Toimitustiet– Sopimustiet

• Tiet, joihin ei sovelleta yksityistielakia– Ns. omat tiet

89

Jaottelun merkitys

• Yksityistielain alaiset tiet– Käyttöoikeus osakkailla– Oikeus liikkua jokamiehenoikeuksien nojalla

• Edellytykset (haitattomuus, satunnaisuus)• Liikkumismuodot

– Tie, joka saa tienpitoavustusta• Ei saa sulkea

– Kunnan avustus: yksi vuosi– Valtion avustus: kymmenen vuotta

• Muut kuin yksityistielain alaiset tiet– Käyttöoikeus vain maanomistajalla– Oikeus liikkua jokamiehenoikeuksien nojalla

90

Yksityistieoikeus

• Se, jolla on tieoikeus, on tieosakas® Tienpitovelvollisuus, joka jakautuu hyödyn mukaan

• Tieoikeuden perustaminen toimituksessa• Tieoikeuden perustamisedellytykset

– Hallitsevan kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö– Palvelevalle kiinteistölle aiheutuvan haitan kohtuullisuus

91

Yksityistien hallinnointi

• Tiekunta– Tiekunnan perustaminen – Yksityistierekisteri – Tiekunnan toimielimet ja nimenkirjoitus

• Toimitsijamies tai • Hoitokunta

– Tiekunnan kokous• Kokouksen koollekutsuminen• Tiekunnan kokouksessa päätettävät asiat• Päätöksentekomenettely• Tiekunnan päätöksen saattaminen tielautakunnan ratkaistavaksi sekä

päätöksen täytäntöönpano• Tieosakkaat, jotka eivät muodosta tiekuntaa

– Järjestäytynyt ja järjestäytymätön tieyritys– Erityissäännökset järjestäytymättömästä tieyrityksestä

www.uef.fi

Law

Luonnonvaraoikeus