VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYS – JA MITEN PALVELUIDEN EDELLYTYKSET KEHITTYVÄT?

Jaakko Kiander

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.10.2012

1

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYS – ja miten palveluiden edellytykset kehittyvät?

• Suomen julkinen talous finanssikriisin jälkeen

• Väestö ikääntyy

• Ikääntyminen ja julkinen talous

• Hyvinvointivaltion kehitysnäkymät

• Päihde- ja mielenterveyspalvelut puristuksessa

• Kuka ottaa vastuun?

2

SUOMEN JULKINEN TALOUS FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN

• Suomen julkinen talous oli hyvässä kunnossa ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ja sitä seurannutta syvää taantumaa

– Valtiontalous ylijäämäinen

– Kestävyysvaje vähäinen

• Kriisi muutti tilanteen eikä julkinen talous ole toipunut

– Verotulot supistuivat 2009 eikä tilanne ole korjaantunut – syynä vientiteollisuuden ongelmat

– Tuloksena valtiontalouden suuri alijäämä

3

SUOMEN JULKINEN TALOUS FINANSSIKRIISIN JÄLKEEN

• Näkymät edelleen heikot & arviot tulevasta synkkiä

– Euroopan talouskriisin pitkittyminen jarruttaa talouskasvua

– Tilanne pysyy pitkään heikkona

– Heikko nykytilanne heikentää myös tulevaisuuden lähtökohtia

• Finanssipolitiikka pysyy kireänä koko 2010-luvun ajan

– Alijäämän poistamiseksi finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään

– Verot nousevat ja menoja leikataan 2012–2016

– Tilaa julkisten menojen kasvulle ei ole vaikka tarpeita olisikin

4

VÄESTÖ IKÄÄNTYY

• Väestön ikääntymisellä tarkoitetaan vanhusväestön kasvua suhteessa muihin ikäryhmiin

– Taustalla eliniän kasvu ja nuorten ikäluokkien pienuus

• Ikääntyminen on yleinen ilmiö melkein kaikissa teollisuusmaissa

– Syntyvyys alittaa uusiutumisluvun useimmissa maissa

• Seurauksena huoltosuhteen voimakas heikentyminen

– Eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin kaksinkertaistuu

• Suomessa voimakkain muutos tapahtuu 2010–2030

– Huoltosuhde vakiintuu Suomessa vuoden 2030 jälkeen

– Monissa muissa maissa ikärakenne heikkenee enemmän kuin Suomessa

5

IKÄÄNTYMINEN JA JULKINEN TALOUS

• Huoltosuhteen kasvu johtaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun

– Eläkemenot nousevat (-> eläkejärjestelmä)

– Vanhusväestön terveys- ja sosiaalipalvelumenot kasvavat (-> kuntatalous)

• Menojen kasvua voidaan rajoittaa:

– Rahastoimalla eläkevaroja

– Nostamalla eläkeikää

– Parantamalla terveyttä ja toimintakykyä

6

IKÄÄNTYMINEN JA JULKINEN TALOUS

• Suomi on varautunut ikääntymiseen muita maita paremmin

– Silti Suomessakin sosiaalimenojen nousupaine noin 5 % / BKT

– Tilanne on lähes mahdoton niissä maissa, joissa lähtökohtana on suuri vaje ja velka (Kreikka, Espanja,…)

7

HYVINVOINTIVALTION KEHITYSNÄKYMÄT: EU-MAAT

• Lama ja velkakriisi ovat heikentänet jo eurooppalaisia hyvinvointivaltioita

– Työttömyyden kasvu

– Julkisten menojen leikkaukset

• Säästöt jatkuvat

– Julkisen talouden vakauttaminen edellyttää vielä mittavia lisäsäästöjä monessa maassa

• Ikärakenteen muutoksen vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä

– Väestön ikääntymiseen on varauduttu huonosti

– Ratkaisuna eläkeiän nousu ja eläkkeiden leikkaaminen

• Johtopäätös: Eurooppalainen hyvinvointimalli on murenemassa

8

HYVINVOINTIVALTION KEHITYSNÄKYMÄT: SUOMI

• Suomen lähtökohdat jonkin verran muita EU-maita paremmat

– Parempi tasapaino, pienempi velka, suuremmat rahastot

– Pitkän ajan väestökehitys näyttää kohtuullisen hyvältä

• Silti säästöpaineet ja väestön ikääntyminen luovat yhdessä merkittävän sopeutuspaineen

– Vuoteen 2030 mennessä olisi sopeuduttava ikääntymismenojen kasvuun ja julkisen talouden tasapainottamiseen

• Todennäköinen kehityskulku:

– Sosiaalietuuksien ja -palvelujen taso heikkenee

– Kysymys: kenen edut säilyvät parhaiten? 9

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT PURISTUKSESSA

• Julkisen talouden kiristyessä menoja karsitaan ja priorisoidaan

– Eturyhmät kamppailevat niukkenevista resursseista

• Yhteiskunta päätyy luultavasti priorisoimaan ansaittuja etuja ja aktiivisväestön toimintakykyä

– Enemmistön intressit

– Taloudellinen logiikka: työkyvystä on huolehdittava

10

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT PURISTUKSESSA

• Työssäolevien palvelut voivat kehittyä myönteisesti työterveyshuollon kautta

– Pyrkimykset pidentää työuria ja puuttua ongelmiin varhain

• Työmarkkinoilta pudonneiden tilanne voi heikentyä

– Pitkäaikaistyöttömät ja työkyvyttömät päihde- ja mielenterveyspotilaat heikossa asemassa (ei neuvotteluvoimaa)

– Syrjäytyneiden palvelut potentiaalinen säästökohde kunnille

– Satunnaiset tragediat voivat ajoittain kiinnittää huomiota

11

KUKA OTTAA VASTUUN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJISTA?

• Työpaikat ja työterveyshuolto

– Varhainen puuttuminen voi edistyä

• Kunnat

– Resurssit supistuvat

• Kolmas sektori

– Järjestöjä kaivataan apuun

• Omaiset ja omavastuu

12