3 2 0 0 7

Henkilöstö-ja järjestö-

hallinto

Puheenjohtaja Jorma Rihto luotsaa Akavan Erityisaloja Sivu 10

Puheenjohtaja Matti Viljasta häiritsee akavalainen kiltteysSivu 6

sivu 9 Päivi Hytönen

sivu 12 Kaija Halme ja Mervi Heikkilä

sivu 13 Aino Honkapohja

sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä

sivu 14 Tärkeät yhteystiedot

sivu 15

Näillä Tove Janssonin sanoilla on hyvä aloittaa tä-mä pääkirjoitus, sillä kirjoitan tätä elokuun lopussa, jolloin sopimusneuvottelut ovat kiihkeimmillään, mutta lopputuloksesta kukaan ei vielä halua arvata mitään. Nyt kun saatte tämän lehden käsiinne, on jo tiedossamme, kuinka neuvotteluissa kävi – tai sitten on käynyt, kuten Jaakko Korpisaari kirjoituksessaan näkee mahdolliseksi, että neuvottelut ovat kriisiyty-neet ja olemme mahdollisesti käymässä jopa kohti työtaistelua.

Kävi sitten miten tahansa, minusta näissä neuvot-teluissa on medialla ja julkisella sanalla ollut poik-keuksellisen näkyvä rooli. Lehtien palstoilla sekä television ja radion keskusteluohjelmissa sai-raanhoitajat ovat kilvan todistelleet, kuinka heille kuuluvat isot korotukset riippumatta siitä, onko kunnilla niihin varaa tai mitä se vaikuttaa talouteen tulevina vuosina. Julkinen keskustelu on vetänyt pyörteisiinsä myös poliitikot, jotka ovat kilvan lupaamassa tai vaatimassa toisia täyttämään antamansa vaalilupa-ukset puoluekannasta riippuen. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka tämä mediamyllytys vaikuttaa todelli-siin neuvotteluihin, sillä totuushan on kuitenkin se, että toimittajat tai poliitikot eivät palkankorotuksista päätä, vaan sopimukset syntyvät työmarkkinajärjes-töjen välisissä neuvotteluissa.

Täytyy myöntää, että välillä olen tuntenut jopa kateutta terveydenhoitoalan edustajien kykyyn kieltää kuntatalouden tosiasiat ja vain yksinkertaisesti vaatia itselleen enemmän kuin mitä järjellisesti ajatellen olisi viisasta, sillä näinhän tietysti omiensa etuja ajavien jär-jestöjohtajien tuleekin toimia. Uskon kuitenkin, etten ole ainoa kumulalainen, joka valitettavasti ei pysty samaan – olemmehan me juuri niitä, jotka joudumme

työssämme kuntataloudessa aina miettimään, millä moninaiset vaateet rahoitetaan. Jos veroja ei voida tai haluta korottaa, mistä lisärahat otetaan - palveluja karsimalla vai maksujen korotuksilla? Eiköhän siinä suuren yleisön sympatiat melko nopeasti karise, jos asukkaille ilmoitetaan roimista veroäyrinkorotuksista, jotta kunta-alan palkat saataisiin maksettua.

Tilanne on oikeasti vaikea, sillä me kunta-alan pienipalkkaiset, jos ketkä olemme taatusti korotuk-semme ansainneet! Kuinka paljon valtio sitten tukee mahdollisesti syntynyttä ratkaisua ja sitä kautta hel-pottaa kuntien taloustilannetta, on sekin vielä täy-

sin hämärän peitossa. Mutta tuo valtionosuuden kasvattaminen on todennäköisesti ainoa keino,

jolla palkkakurjuuteen saataisiin edes jon-kinlaista kohennusta.

Tässä lehdessä kiperän sopimusneu-vottelutilanteen ohessa esitellään kaksi

myös meille kumulalaisille tärkeää miestä: AKAVAn uusi puheenjohtaja Matti Viljanen ja

Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Jorma Rihto. Vaikka heistä kumpikaan ei suoranaisesti osallistu

sopimusneuvotteluihin, on heidän roolinsa ja suh-tautumisensa KUMULAan erittäin tärkeä. Toivonkin yhteistyön kummankin puheenjohtajan kanssa vain syvenevän tulevina aikoina.

Syysterveisin

Maarit Helénpäätoimittaja, puheenjohtaja

Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi JULKAISIJA Kuntien asian-tuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, kumula@kumula.fi TOIMINNANJOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh. 0201 235 385 ja 0400 811 886, reija.ala-peijari@kumula.fi JÄR-

JESTÖSIHTEERI Jussi Näri, puh. 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritala, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-3605 2. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi KANSIKUVA

AKAVAn puheenjohtaja Matti Viljasen kuvasi Tuija Heikkilä.

KUMULALAINEN

PALKITTU KUMULALAINEN

UUSI JÄSEN

AJANKOHTAISTA KUMULASSA

KUN TARVITSET...

SVENSK RESUMÉ

Vaan kuinkas sitten kävikään…?

3K U M I N A 3 / 2 0 0 7

Kesäkuun alussa Kuopiossa järjestetyillä valtakunnalli-silla Kirjastopäivillä KUMULA esittäytyi omalla messuosas-tollaan. Osastollamme oli myös kysely, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa halukkuuttaan osallistua jälkeenjääneen palkkauksen parantamiseen ja mietti-mään, mitkä ovat ne keinot, jolla palkkaus saataisiin kuntoon.

Kyselyyn jätettiin yli 200 vastausta, joten noin joka toinen Kirjastopäivien osallistuja kävi tutustumassa KUMU-LAn osastoon. Saatujen vastausten perusteella selvä enemmistö vastaa-jista (noin 60 %) haluaa tuntuvan palkankorotuksen ja on itse valmis toimimaan sen saamiseksi. Vastaa-jista noin 41 % on valmis tilanteen niin vaatiessa työtaisteluun, vaikka ei osallistukaan siihen mielellään. Vain 6 % vastaajista on sitä mieltä, että lak-ko on paras keino palkankorotusten saamiseksi kirjastoalalle. Lähes yhtä moni vastaaja oli sitä mieltä, että ei aio itse toimia mitenkään, koska tuntuva palkankorotus kuuluu kirjastolaisille. Kukaan vastaajista ei ollut sitä mieltä, että kirjastoalan palkkoja ei tarvitse korottaa lainkaan.

Lähes 2/3 vastaajista kirjoitti kyse-lylomakkeelle myös omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan siitä, kuinka palkat parhaiten saataisiin korjattua. Näis-sä vastauksissa näkyi selvästi neljä pääteemaa: alan imagon, työnjaon ja osaamisen kehittäminen, tiedottami-nen ja vaikuttaminen mediassa, järjes-töjen välinen yhteistyö sekä työtais-telulla vaikuttaminen neuvotteluihin.

Useimmat avovastaukset korostivat julkisuuskuvan ja mediassa näkymi-sen merkitystä. Kuten esimerkeissä: ”työn hyödyn / tuottavuuden todis-taminen, vaikuttajiin vaikuttamien asiapuolella”, ”enemmän julkisuutta – markkinointia, ”äänen saamista”, ”puhua asioista ääneen joka paikassa” ja ”suuren mekkalan nostaminen sekä jämäkkä poliittinen lobbaaminen”.

Toiseksi eniten keinoiksi esitet-tiin yhteistyön syventämistä ja lisää-mistä alalla toimivien eri järjestöjen kesken, niin aatteellisten kuin eri ammattijärjestöjenkin välillä. Useam-pikin vastaaja näki, että liittojen yh-distämisellä saavutettaisiin toivotut tulokset. Kirjastoalan julkisuuskuvan toivottiin kehittyvän alan vaatimuksia paremmin esiintuovaksi, kuten erään vastaajan mukaan ”nyhveryys pois, imago paremmaksi”. Keinoina nähtiin myös kirjastojen sisäisen työnjaon kehittäminen ja ammattitaidon esiin-tuominen.

Kysymykseen mikä olisi paras keino korjata kirjastoalan palkkojen jälkeenjääneisyys, tuli muutama yksin-kertainen vastaus: ”korottaa palkko-ja!”. Mutta siihen, kuinka se tehtäisiin, eivät nämä vastaajatkaan osanneet antaa ratkaisua.

Kirjastoalan keinot palkkojen korottamiseksi

T E K S T I J A K U V A T M A A R I T H E L É N

KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén ja Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari keskustelivat Kirjastopäivillä työministeri Tarja Cronbergin kanssa kirjastoalan palkkauksesta.

KUMULAn osastolla Kuopion Kirjastopäivillä kävi runsas 200 henkeä.

Lahtelainen kirjastonhoitaja Merja Kalliomäki jututti KUMULAn hallituksen Tarja Vuorinnettä.

”Nyhveryys pois, imago paremmaksi!”

Kuntasektorin sopimus-neuvottelut aloitettiin 13. elokuuta. Kokous-aikataulu on tiivis: tavoitteena on saada kunta-alan sopimukset tehtyä 7. syyskuuta mennessä.

Kuntasektorin sopimusneuvotteluille asetettu aikataulu vaikuttaa kireältä. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Jul-kisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ehättikin arvelemaan neuvottelujen venyvän syksyn lumille. Todennäköi-sesti neuvottelujen perinteinen kriisiy-tymisvaihe erilaisine lakkouhkailuineen ajoittuu syyskuun alkupuolelle.

Neuvottelut ovat haastavat, koska työntekijäliitoilla on sekä yhteisiä että erillistavoitteita. Yhteisistä tavoitteista tärkeimmät ovat yleisen korotuslinjan mukaisen tason saaminen yleiskorotuk-siin, kunta-alan palkkaohjelman jatka-minen, henkilöstön edustajien asema ja työajan ulkopuoliseen työhön liittyvän matka-ajan korvaaminen.

Kunta-alan palkkaohjelma 2003-2007 päättyy sopimuskauden lopussa 30.9.2007. Palkkaohjelman vaikutuk-sesta kuntasektorin ansiot nousivat parina viime vuonna muita sektoreita enemmän. Palkkaohjelma on kohden-tunut hyvin akavalaisiin esimies- ja asi-antuntijatehtäviin, mutta alipalkattujen alojen tasokorotusta ei sen avulla ole pystytty saamaan.

Hallituksen tasa-arvokirjauksen koh-dentamisesta on syntynyt kovin vääntö. Neuvotteluihin vaikuttaa erityisesti, kuinka hoitoalan järjestöt Tehy ja SuPer suhtautuvat korjausrahan kohdenta-miseen myös muille ammattiryhmille. Jos nämä järjestöt haluavat enemmän kuin muut, joutuvat ne käyttämään lakkoasetta. Lopputulos ei tällöinkään ole välttämättä muihin liittoihin nähden parempi.

4K U M I N A 3 / 2 0 0 7

sopimusneuvottelutKuntasektorin

Akavalaisten liittojen piirissä seura-taan tarkasti Opetusalan ammattijärjes-tön neuvottelutaktiikkaa. OAJ:n etuna on ”oma” sopimus. Opetusalan sopi-mukseen haetaan vastaavia korotuksia mitä on luvassa muillekin kunta-alan sopimuksille – olkoonpa korotusraha sitten yleiskorotuksen, palkkaohjelman tai hallituksen kirjauksen perua.

Akavan Erityisalojen tavoitteetAkavan Erityisalojen ammattinimikkeet ovat pääosin KVTES-sopimuksen kult-tuurin ja hallinnon nimikkeitä. Näistä kulttuurialan kirjasto-, museo- sekä kulttuuri- ja vapaa-aika-alojen ammat-tien keskeisin ongelma on palkkauk-sen jälkeenjääneisyys. Liiton keskeise-nä tavoitteena on saada näille omille ammattinimikkeillemme hallituksen tasa-arvokirjauksen perusteella taso-korotus.

Tulevalla neuvottelukierroksella on järjestön työtaisteluvalmiuden oltava kunnossa. Tavoitteena on neuvottelujen sujuminen ja sopimukseen pääseminen mahdollisimman nopeasti. Mahdollista on kuitenkin, että neuvottelut kriisiyty-

vät ja niiden jatkaminen edellyttää lak-kovaroituksen jättämistä. Liiton järjestö-valmiutta valmistellaan 19 suurimman kaupungin jäsenten osalta yhteisesti akavalaisten liittojen kesken.

Palkankorotusten tasoYksityissektorin suuret sopimusalat ovat näyttäneet tietä palkankorotusten tasossa. Sekä metalliteollisuuden että akavalaisittain tärkeän teknologiate-ollisuuden sopimuksissa vuosittaiset palkankorotukset ovat 3,5-4,5 prosen-tin tasolla. Korotukset sisältävät sekä kohtuullisen korkean yleiskorotuksen että paikallisesti työpaikkakohtaisesti jaettavat korotukset. Sopimuskaudeksi on sovittu pääsääntöisesti kaksi vuotta mutta siinäkin on vaihtelua.

Korkeiden palkankorotusten lisänä ja erityispiirteenä sopimuksissa koro-tuksen taso on sidottu sen muotoon: palkankorotus on suurempi, jos se onnistutaan neuvottelemaan ja koh-dentamaan paikallisesti. Jos yhteisym-märrykseen ei päästä ja korotus on prosenttipohjainen, on korotuspotti pienempi.

Kuntasektorin KVTES-alan neljä pääsopijajärjestöä

KTN =Tekniikan ja Perus-palvelujen Neuvottelu-järjestö (pääosin STTK:n liittoja)4 %

Kunta-alan unioni = Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (SAK) ja Julkis- ja yksi-tyisalojen toimi-henkilöliitto Jyty (STTK)47 %

JUKO (KVTES) = Julkisalan koulutettujen neuvottelujär-jestö (akavalai-set liitot)26 %

KVTES-alan neuvotteluosapuolet

• Kunta-alan henkilöstöä on noin 428 000.• Akavan Erityis-alojen kuntasektori on noin 15 % JUKOsta ja KUMU-LAn osuus Akavan Erityisalojen kunta-sektorista (5 200 jä-sentä) on noin puo-let (2 600 jäsentä)

TNJ = Toimi-henkilöiden neuvottelu-järjestö (Tehy ja Suomen lähi- ja perus hoitajaliitto SuPer)23 %

5K U M I N A 3 / 2 0 0 7

Kenelle kuuluu ”tasa-arvotupo”Kevään eduskuntavaalien jälkeen työn-sä aloittaneen maan uuden hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin maininta koulutettujen naisvaltaisten alojen palk-kausepäkohdan korjaamisesta. Kirja-us kohdentuu erityisesti kunta-alan koulutettujen naisten palkkauksellisen aseman parantamiseen.

Hallitusohjelman kirjaus on yksi esimerkki työmarkkinamekanismien uusista tuulista. Tupo- neuvotteluissa ei ole pystytty ratkaisemaan korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen ali-palkkausta. Politiikassa asia on nous-sut esille yhtenä yhteiskunnallisena ongelmana, ja kevään eduskuntavaa-litaistossa erityisesti Kokoomus nosti asian esille.

Hallitusohjelman kirjaus osui erityi-sesti kuntasektorin työmarkkinajärjes-töjen toiminta-alueelle. Toisaalta liitot ovat innokkaasti esittäneet kirjauksen kohdennuksen piiriin omia ammatti-ryhmiään, toisaalta ollaan oltu närkäs-tyneitä valtiovallan sekaantumisesta työmarkkinajärjestöjen toimintaan.

Myös tasa-arvotupon nimeä moiti-taan harhaanjohtavaksi. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun solmimisesta ei aloi-tettu neuvotteluja, joten tupoa ei tullut. Tasa-arvon käsitettäkin on muokkailtu tarpeen mukaan, joko tarkoittamaan kaikille annettavaa samansuuruista kakunpalaa, naisten ja miesten sama-palkkaisuutta tai nais- ja miesvaltais-ten ammattien välistä palkkauksellista tasa-arvoa.

Tasa-arvokorjaus myös akateemisilleAkavan Erityisalat onnistui kevään ai-kana nostamaan liiton edustamista am-mattinimikkeistä muun muassa kirjas-tonhoitajat mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä onnistui keväällä 19 paikkakunnalla toteutetun Tavoittee-na reilu palkka -aluekiertueen hyvällä läpimenolla maakuntalehdissä.

Hyvä medianäkyvyys on jatku-nut elokuun alun kuntaneuvotteluja käynnistettäessä. Tämä on ollut erittäin myönteinen merkki yleisen mielenkiin-non jakaantumisesta hoitoalaa laajem-malle. Kuntasektorin kulttuurialojen korkeakoulutetut asiantuntijaryhmä ovat pieniä ammattiryhmiä. Palkko-jen tasokorjauksen tarve on kuitenkin kiistaton.

Hallitukselle jää harkintamahdolli-suus kunta-alan sopimusten sisältöjen tulkitsemiseen. Sinänsä rahoituksen malli on tuttu kunta-alalla. Kuntien valtionosuusjärjestelmässä kuntien pal-

velutuotantoa ohjataan tietylle mallille tai tasolle sitomalla valtionosuus siihen, miten kunnat valtion ohjausta noudat-tavat. Uusi innovaatio on se, että malli on siirretty työmarkkinajärjestelmään: valtionosuutta tulee sitä enemmän, mitä enemmän huomioidaan sopimuksessa hallituksen kirjausta.

NeuvottelujärjestelmäKoulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaongelma koskettaa erityisesti Kunnallisen yleisen virka- ja työehto-sopimuksen (KVTES) piirissä olevia työntekijöitä. KVTES on Suomen suu-rin työehtosopimus, jonka piirissä on yli 300 000 työntekijää tuhansissa eri ammattitehtävissä. Sen sopimuksesta neuvottelevat Kunnallisen työmarkki-nalaitoksen kanssa työntekijöitä edus-tavat neljä pääsopijajärjestöä Kunta-alan unioni, TNJ, JUKO ja KTN. Neuvottelu-järjestelmästä johtuen ei yhtä ammat-tiryhmää tai yhtä ongelmaa ole voinut neuvotella kaksin työnantajan kanssa. Kaikki sopijaosapuolet haluavat saman kuin muut.

Yhdeksi tasa-arvotupon kohdenta-misen hankaluudeksi on nostettu kun-

Risto Kangas JUKOn neuvottelujohtajaksi

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä

Ajankohtaista tietoa neuvottelu-jen etenemisestä Akavan Erityis-alojen kotisivujen neuvottelu-kierros-osiosta www.akavan-erityisalat.fi ja www.juko.fi.

tasektorin neuvottelujärjestelmä. Sen erityispiirre on, että sopimuspöydässä ovat kaikki kunta-alan sopimukset ja kaikkia työntekijäryhmiä edustavat neljä pääsopijajärjestöä.

Kunta-alan pääsopimukset ovat ylei-nen, opetusalan, lääkäri- ja tekninen sopimus. Normaalilla neuvottelukier-roksella kaikille tarjotaan korotusvai-kutuksiltaan samansuuruista sopimusta. Parempaa sopimustasoa voi hakea työ-taistelulla. Monisäikeisessä KVTES-so-pimuksessa ei menestyksellistä lakkoa ole viime vuosikymmeninä onnistuttu toteuttamaan. Lakonlopettamissopi-muksen ylimääräisen annin ovat muut ammattiryhmät onnistuneet kuromaan kiinni muutamassa vuodessa.

J A A K K O K O R P I S A A R I

Kuntasektorin asiamiesAkavan Erityisalat ry

Julkisalan koulutettujen neuvot-telujärjestö JUKO ry:n neuvottelu-johtajaksi nimitettiin elokuussa Risto Kangas, 52. Hän on työskennellyt vuodesta 2003 järjestön yhteyspääl-likkönä ja sitä ennen OAJ:n asiamie-henä, pääluottamusmiehenä, reh-torina ja luokanopettajana. Kangas seuraa JUKOn neuvottelujohtajana Pekka Hemmilää.

Monet kumulalaiset ovat olleet huolissaan siitä näyttävästä media-huomiosta, jonka Tehy on sairaan-hoitajien palkkavaatimuksille saanut pitkin kesää ja kunta-alan työehto-sopimusneuvottelujen käynnistyttyä elokuussa. KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén on vastannut tiuhaan tah-tiin jäsenille, jotka miettivät, saavatko suurimmat korotukset ne, joista pu-hutaan eniten julkisuudessa.Mikä on median merkitys palkkaneu-votteluissa, kuntasektorin akavalaisen pääsopijajärjestön, JUKOn neuvottelu-johtaja Risto Kangas?

– Median tarkoitus on tehdä myy-viä juttuja. Juttu syntyy provosoi-

vasta vastakkainasettelusta, ja jos sellaista ei ole, se tehdään ja asioita viedään dramaattisempaan suun-taan. Julkinen keskustelu tehyläisten palkankorotuksista lähti liikkeelle osaksi äänten toivossa annetuista eduskuntavaalilupauksista, joilla ei ole mitään tekemistä sopimusneu-vottelutoiminnan kanssa.

– Aika näyttää neuvottelukierros-ta arvioitaessa, miten julkisuus on vaikuttanut sairaanhoitajien palk-kaneuvotteluihin, tuliko voittoa vai tappiota ja miten onnistunut tilanne kullakin on ollut. Tätä voisi ehkä verrata eduskuntavaalien aikaiseen, esittämättä jääneeseen SDP:n tv-mainoskampanjaan: mikä oli sen mediassa nostaman kohun vaikutus puolueen vaalitulokseen…

– Liittojen asiantuntijat ja neu-vottelijat tekevät joka tapauksessa kaikkensa ja pyrkivät jäsenkunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämän päivän leh-tiin puolestaan paketoidaan huo-menna kaloja.

6K U M I N A 3 / 2 0 0 7

TH: Olen lukenut tarkkaan Matti Simu-lan jutun sinusta Suomen Kuvalehdessä. Siinä toivot AKAVAan syntyvän lisää OAJ:n kaltaisia vahvoja liittoja, jotta ke-hittyisi entistä vahvempi AKAVA. Suuria vahvoja liittoja on jo nyt useita – OAJ, insinöörit, lääkärit – ja nehän mää räävät tahdin, kun keskusjärjestö toimii demo-kraattisesti, nuppilukuja laskien. MV: Rakenteeltaan AKAVA on läheltä katsoen järjestö, jossa on paljon erilaisia osia. Jäsenillä on erilaisia tutkintoja ja työtehtäviä, kirjo on aivan mieletön. Mutta meillä akavalaisessa perheessä on yhdis-täviä tekijöitä. Ensimmäinen on perusfilo-sofia, että akavalaisilla on korkeatasoinen koulutus – niin korkea tasoinen, että se on kannattavaa, että sillä on hinnoitte-lumerkitys palkkapolitiikassa.

Toinen yhdistävä tekijä on ilman muuta se, että kaikki akavalaiset, te-kevät he sitten melkein mitä tahansa, ovat ainakin jossain määrin johtavassa asemassa, joko johtaen asiantuntijuu-dellaan tai esimiesasemassa. Suomalai-sessa yhteiskunnassa ei tapahdu mitään ilman akavalaisia. Vaikka mihin katsot, lähestulkoon kaikki on akavalaisten suunnittelemaa, toteuttamaa tai johta-maa. Akavalainen osaaminen ratkaisee, onko muulle osaamiselle käyttöä.

Jos suomalainen yhteiskunta oikeasti

Tärkeintä on yksittäinen jäsen

arvostaisi koulutettua väkeä, meidän palkathan olisivat toisenlaisia. Tämän hetken palkkaustilanne ei kerro todel-lista arvostusta tehtävää kohtaan, koska palkanmuodos tuksen rakenteessa on voimapoliittisia tekijöitä, ja ne ohjaavat enemmän kuin arvostus. Se on vahvem-man laki. Ne ottavat enemmän, joilla on voimaa ottaa.

Tämän pitäisi olla meille AKAVAn sisäpolitiikkaa ajatellen yhteistä liimaa. Yhdistämisessä on tärkeää myös tiedon-välitys. Tietoa pitää jakaa avoimemmin ja paljon, paljon enemmän, että kaikki tietävät ja voivat vaikuttaa.

Ei liiton koko ole ratkaiseva, vaan organisaation sisäinen tahtotila. Vahva liitto voi olla kuinka pieni tahansa. Mutta jos se on kyllin vahva, se kestää sisäisesti paineita, ja sillä täytyy olla aito painostusvalmius – ei suomalaisessa yh-teiskunnassa kukaan lahjoituksia tee.

Akavalaistenkin tulee nähdä, että vaikka kuinka arvostettaisiin jotakin tehtävää, mutta jos palkkaus on kaksi tonnia, arvostus kääntyy päälaelleen. Ei kukaan vapaaehtoisesti mitään maksa, niin se vaan on. Siksi vain organisaa-tioltaan vahvat liitot pärjäävät. Joka ikisen akavalaisen liiton pitäisi olla vahva. Sillä tavalla AKAVAn vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan ja säteilee

palkkapolitiikkaan. Ratkaisevaa on me-henki, tahtotila, sekä rohkeus ja selvät tavoitteet. Kun organisaatio on sisältä vahva, se kestää aika tavalla ulkoista puristusta. TH: Jäsenmäärät nyt kuitenkin mää-räävät, ja onhan se ainoa mahdolli-suus johtaa tämänkaltaista järjestöä. Kun lähdetään äänestämään asioista, pienillä liitoilla ei yksinkertaisesti ole ääniä tarpeeksi ja niiden tahto ei kuulu, olkoon vaikka kuinka sisäisesti vahvoja ja vaikuttavia ja yhteiskunnan avain-henkilöitä jäseninään. MV: Siinä piilee vaaransa. Senpä takia viestinnän merkitys korostuu. Myös keskusjärjestö on vastuussa siitä, että me viestimme, mitä tietoa tarvitsemme. Meidän täytyy myös olla aktiivinen osa-puoli, oli kyseessä pieni tai iso liitto, kertoa, että nyt olisi tämmöinen asia meneillään, tarvitsemme näkemyksen-ne. Mutta jos näkemyksiä ei meille tule, ei tietenkään voida vaikuttaa.

Osallistumisjärjestelmien kehittämi-nen onkin yksi vaativimpia juttuja: miten kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä.

Tällä hetkellä meitä on 31 AKAVA-yhteisössä, ja se on jossain määrin paljon. Mutta se ei kuitenkaan ole rat-kaisevaa, vaan vuorovaikutus, se miten

Toukokuun lopussa AKAVAn liittokokouksessa Uuden insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n johtohahmo Matti Viljanen, 58, valittiin yksimielisesti AKAVAn puheenjohtajaksi. Kesäkuussa tasavallan presidentti myönsi hänelle lukuisien tunnustusten jatkoksi insinöörineuvoksen harvinaisen arvonimen. Viikkoa myöhemmin Suomen Kuvalehden toimittaja nimitteli henkilöhaastattelussaan Viljasta mölytoosaksi ja kertoi, mistä nimitys ”hiljanen Viljanen” lähti aikanaan liikkeelle. Heinäkuussa Viljanen peräsi maan hallitukselta rohkeutta toteuttaa kirjauksensa kuntasektorin koulutettujen ja matalapalkkaisten, naisvaltaisten alojen palkkauksen korjaamiseksi. Kuminan toimittaja tapasi monikasvoisen Viljasen AKAVA-talossa kuumana elokuisena perjantaina aamiaisen ja mielenkiintoisen keskustelun merkeissä. Siinä selvisi paljon muutakin kuin, että insinöörin lempikirjailijat ovat Voltaire ja Waltari.H A A S T A T T E L U J A K U V A T U I J A H E I K K I L Ä

7K U M I N A 3 / 2 0 0 7

pystytään ratkaisemaan, että tieto saa-daan kulkemaan edestakaisin.

Siksi minulla on aina ovi auki. Enhän minä tiedä, ellei minulle kerrota, ei sel-laista Fakiiri Kronblomia olekaan. Mo-lemminpuolista aktiivisuutta tarvitaan: minun puoleltani ja AKAVAsta jäsenjär-jestöille ja jäsenjärjestöltä tänne. TH: Entä toisinpäin: miten näet koko-naistumisen ja joidenkin käsittämättö-män pienten liittojen tulevaisuuden? MV: Erittäin pieneltä liitolta pitäisi kysyä, pystyykö sen organisaatio jäsen-palveluun. Mehän emme keskusjärjes-tönä hoida yksittäisen jäsenen asioita, vaan se on liiton tehtävä. Kaikki mitä tehdään tähtää siihen, että yksittäinen jäsen voi hyvin. Me haluamme tehdä onnellisia akavalaisia paljon enem-män kuin heitä on tänään. Tänään on 500 000 akavalaista. Me haluamme heitä paljon, paljon enemmän ja me haluamme, että jokainen heistä on onnellinen akavalainen.

Keskusjärjestö luo väyliä ja mah-dollisuuksia, tiettyjä ratkaisuja ja jopa lainsäädäntökysymyksiä, joilla on suuri vaikuttavuus yksilötasolle asti. Liitot hoitavat sitten käytännössä jäsenen henkilökohtaisen palvelun, koulutuk-sen, edunvalvonnan – mitä siihen verk-koon sitten kussakin liitossa kuuluu.

Jos on kovin pieni organisaatio, ei sillä ole resursseja. Vääjäämättä tarvi-taan rehellisyyden nimissä uskallusta katsoa, minkälaisella yhteistyökuviolla saadaan sen verran voimaa ja resursseja, että pystytään hoitamaan asiat, jotka edunvalvontatehtävään kuuluvat. TH: Ymmärränkö oikein, että taval-laan AKAVAlla ei ole kiinnostusta sii-hen, paljonko sillä on liittoja, koska pienenpienen liiton yhdistyessä toiseen akavalaiseen liittoon sen jäsenet pysy-vät AKAVAssa? MV: Jos ajattelee asiaa järjestöpoliit-tisesti, ei sillä karkeasti katsottuna ole kovinkaan paljon merkitystä montako liittoja on. Mutta sillä on merkitystä, kuinka paljon on jäseniä. Järjestäyty-misaste on voiman mittari. Jäsenliit-tojen on kyettävä hankkimaan uusia jäseniä, pitämään heidät jäsenyydessä ja huolehdittava siitä, että jäsenyys kannattaa.

AKAVA on jäsenestä pykälän kau-empana. Liiton jäsenmäärä ei kuiten-kaan ole oleellista, vaan se, että sillä on oikea, aito toimintakyky jäsenen palvelemiseen. Jos se merkitsee orga-nisaatiomuutosta, niin se pitää tehdä, jos se merkitsee yhteenliittymistä, se merkitsee sitten sitä. Jäsenestä se vaa-timus tulee, ei täältä.

Jäsenen palvelu on myös AKAVAn huoli. Tuen kaikkia sellaisia ratkaisu-ja, joissa aidosti synnytetään lisäarvoa maksavalle jäsenelle. Vain lisäarvolla jäsen pysyy jäsenenä, ja kaikkein tär-kein asia on yksittäinen jäsen, häntä varten me olemme olemassa, häneen täytyy kiinnittää kaikki huomio, hänen hyvinvointiinsa ja onnistumisensa edel-lytysten vahvistamiseen.

Valtapoliittinen organisoituminen on toisarvoista. Organisaatio on vält-tämätön paha moottorin käynnissä pitämiseksi, ei itseisarvo. En minä siitä hymyile, että organisaatio muuttuu. Mutta jos muutos hoitaa tilanteen sii-hen, että jäsen hymyilee, pistää AKA-VA-tarran rintapieleen ja liittonsa lipun kainaloon, silloin minä hymyilen. Jee, jee, se on hyvä! TH: KUMULAn kaltaisessa liitossa jäseniä yhdistää kunnassa työskentely, mutta jäsenet edustavat eri aloja. MV: Tietyllä tavalla se on helppous, kun on yksi työnantajataho, mutta vai-keutena on se, että on monia ammat-tinimikkeitä mukana. TH: Se saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa ristiriitoja. MV: Ei saisi aiheuttaa. Pitää hakea aina ne suuret yhteiset nimittäjät ja purkaa mustasukkaisuus. Kerralla ei

88K U M I N A 3 / 2 0 0 7

pysty saamaan kaikkea kuntoon. Mutta ratkaisevaa on se, että ylätasolle löytyy suuri yhtenäinen tahtotila ja näkemys tavoitteista. Ja tavoitteet pitää määritellä niin, että joka ikinen ymmärtää: tätä tavoitellaan ja tämän vuoksi.

Suomalainen sopimusjärjestelmä on eräällä tavalla kaunis, aivan huippuhie-no. Sillä voi syntyä talouden ennustet-tavuutta ja vakautta. Yhteiskuntarauha on kohtuullisen hyvä. Tämmöisellä järjestelmällä olemme pystyneet kehit-tämään hyvinvointiyhteiskunnan pal-velurakennetta. Mutta palkkapolitiikka ei välttämättä ole oikeudenmukaista.

Se että työnantaja ostaa neuvotte-luilla työrauhaa paljastaa, miksi aka-valaiset ovat jääneet eurooppalaisessa mittaristossa alimpaan neljännekseen. Me olemme liian fiksuja, kilttejä kan-salaisia. Kannamme vastuuta, niin että jos meidän palkkaamme nostetaan viisi prosenttia enemmän, me aiheutamme yhteiskuntaan kaaoksen. Miksi Euroo-passa samasta tehtävästä maksetaan kaksi kertaa enemmän? Eivät nekään mene konkurssiin.

Haluaisinkin nähdä sellaisen akava-laisen ryhmän, joka arvostaa itseään, työtään ja tekemistään niin paljon, että sanoo, että näistä palveluista makse-taan niin ja niin paljon ja pitää kiinni oikeudestaan kunnes raha tulee – vaik-ka olisi puoli vuotta lakossa. Jos palk-kaedunvalvontaa ei saada muutettua, ajaudumme tilanteeseen, jossa monet akavalaisten tänään hallitsemat ammat-tikuvat näivettyvät eikä koulutusaloille hakeuduta. Mitäs sitten tehdään?

Minua häiritsee akavalainen kiltteys, anteeksi vaan. En minä halua kapinaan teitä yllyttää tai olla lakkokenraali, mut-ta sanon, että olkaa ylpeitä itsestänne, koska se on oikeutettua. Ja hinnoitel-kaa se oikein: ”Tällä palkalla ei pidä tehdä yli neljää tuntia päivässä töitä. Tällä hinnalla saa neljä tuntia. Jos pa-nette hintaa lisää, voi olla, että tulen töihin iltapäivälläkin.” TH: Tämä onkin isolle osalle kumu-lalaisia, alipalkatuille kirjastonhoitajille, ydinkysymys. Suomen Kuvalehdessä sanoit, että haluat huolehtia, että AKA-VAn jäsenet saavat ansaitsemansa palk-katason. JUKOhan palkoista liittokier-roksella neuvottelee, mutta mitä sinä olet valmis tekemään kirjastonhoitajien palkkatilanteen korjaamiseksi? MV: Keskusjärjestön puheenjohtajalla on aika pienet eväät. Minun tehtäväni on antaa tukea kaikin mahdollisin keinoin, mutta JUKOn puheenjohtajan yli en kävele missään tilanteessa. Olen samaa mieltä ehdottomasti, että alipal-

katuille pitää saada korjausta. Hallitus-kirjaus on aika hyvä, mutta on myös saatava suuri yleisö ymmärtämään, mitä työtehtävä edellyttää ja ettei siitä selviytyminen ole mahdollista ilman kyseessä olevaa koulutusta.

Koko kunnallinen sopimusjärjestel-mä on sellainen, että se vaatii isomman remontin. Pitää uskaltaa pohtia, suoko se järjestelmänä mahdollisuuksia aka-valaisten palkkakorjaukseen. TH: Viimetalvinen näkyvyyden ja jul-kisuuden kannalta onnistunut Reilu palkka -kampanja aiheutti kuitenkin ilmeisesti AKAVAssa närää. Mitä mieltä olet tämänkaltaisista kampanjoista? MV: Kaikki on hyvästä. Ulos vain! Jo-kaisella on oikeus oman asiansa ulos tuomiseen! Eivät kampanjat minua häiritse, olen iloinen vain. TH: JUKOn silloinen neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä sanoi alkuvuoden Ku-minan haastattelussa, että hän ei näe, että voisi olla luvassa rysäyksenomaista alipalkkaongelman ratkaisua.MV: Se on varmaan rehellisyyttä. En minäkään taida uskoa siihen, olkoon mikä ammattikunta tahansa kyseessä KVTESin alueelta. Mistä semmoinen raha sinne löytyy, ei mistään. Koko KVTESin alueen pitäisi uskaltaa olla yhtenäisenä rintamana työtaistelussa, että valtiolta tulisi 500 miljoonaa rahaa, eihän sitä mistään muualta tule.

Mutta se ei tule sillä tavalla, että sai-raanhoitajat ovat viisi viikkoa lakossa ja kirjastonhoitajat ovat viisi viikkoa lakossa. Palkkatason kulmakertoimen nostaminen vaatii palkkaohjelman, ku-ten Kunpas, ja siihen pitää saada sellai-set työkalut, että se tukee akavalaisia ryhmiä mahdollisimman hyvin. Ja mi-nusta siihen on mahdollisuus. Palkka-ohjelman rakentaminen on myös kun-tatalouden ja valtiontalouden kannalta ainoa järkevä malli. Toisaalta meillä on nyt Suomessa hämmästyttävän hyvä taloudellinen tilanne ja liikkumatilaa tehdä korjausliikkeitä. TH: Puhutaanko Matti Viljasesta. MV: Huh! TH: Kuvalehdessä väitetään, että olet kova vallankäyttäjä. Oletko? MV: Tota… Joo, täytyy olla kaksi roo -lia, tietysti. AKAVAn sisäinen rooli – täällä haluan olla hyvin herkkä kuun-telija, koska vain sillä tavalla minulle syntyy substanssitietoa ja asiaa, jonka puolesta tehdä töitä. En halua olla AKAVAn sisällä vallankäyttäjä vaan tiimipelaaja, yhdessä tehdään. Yksi-nään jalkapallojoukkueena oleminen on huonoa. Kun on niin monta asiaa, joiden tulee onnistua, niin siihen tar-

vitaan koko joukkue. Tämä on yhteis-peliä: minun täytyy kyetä tukemaan jokaista akavalaista liittojohtajaa heidän asemassaan ja tehtävässään ja tietysti toivon saavani itse tukea heiltä.

Mutta sitten kun mennään ulospäin AKAVAsta… Rakastan niin hullunlailla ja arvostan tätä akavalaista osaamista, ahkeruutta, vastuunkantoa, ettei mi-nulla ole pienintäkään heikkoutta olla tarvittaessa kovakin vallankäyttäjä. En epäile hetkeäkään. Minulle ehdoton ykkösasia on akavalaisen etu, ja sen saavuttamiseksi olen tarvittaessa hy-vinkin härski. Kova pystyn olemaan – vähän inhottava sanoa – ja tuntuu hassulta sanoa itse, mutta en ole ujo. TH: Sinulla on pitkä kokemus ay-asioista. MV: Onhan sitä. TH: Mikä siinä on ollut parasta? MV: Olen aina tykännyt siitä, että ih-misiä on paljon. Aikanaan perustettiin Porissa AKAVAlle aluetoimikunta. Tu-li opettajia, työterveyshoitaja, ekono-meja, upseeri – vaikka ketä. Siitä alkoi yhteistoiminta ja syntyi iloinen ilma-piiri. Akavalaisessa seurassa myös opin ihmisiä kuunnellessani koko ajan aina uutta. Se on kuin luennolla olisi, minua viehättää se hirmuisesti.

Vastapainoksi haluan olla myös yksin, sekin on minulle tärkeää. Silloin me-nen maalle, keskelle luontoa. Tarvitsen oman rauhan, että saan lukea, olla ajattelematta mitään, vaikka puhuttele-vat kirjat jäävätkin mietteisiin pitkäksi aikaa. Metsästys on minulle tärkeää, vaikka olenkin huono metsästäjä: saa-tan istua puun alla ottamatta asettakaan pussista ja kettu tulee kahden metrin päähän ihmettelemään, mikä äijä toi on. Kerran kävi näin. TH: Onko sinulla jokin haave, suuri ajatus, AKAVAn kehittämiseksi? MV: Kyllä minulle on erittäin iso asia se, että tämä sisäinen yhtenäisyys vah-vistuu. Toinen tärkeä asia on akava-lainen itsetunto ja kolmas nuoriso. Siitä on pidettävä huolta ja katsottava, että nuoret ymmärtävät järjestäytymisen merkityksen. Kassajäsenyys ei ratkaise mitään, koska silloin ei ole neuvotte-lumandaattia. Neuvottelupöytä ja luot-tamusmiesjärjestelmä ovat todellinen turvaverkko.

Myös itsestään huolehtimisesta pitäisi kaikki saada innostumaan. Ei ihminen ole kone. En ole koskaan ymmärtänyt työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Se on työnantajalähtöinen, psykologisesti taitavasti rakennettu sanapari. Työ on työtä, vapaa-aika itselle ja perheelle!

9K U M I N A 3 / 2 0 0 7

Työssä pitää olla oikeus osata, onnistua ja osallistua

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A M A A R I T H É L E N

KUMULAn hallituksen varapuheenjohtaja Päivi Hytönen hoitaa ammatikseen henkilöstöhallintoa.

Espoon keskellä sijaitseva Kauni-ainen on pääkaupunkiseudun nel-jästä kaupungista pienin. Asukkaita on vajaa 8 500, pinta-ala vain kuusi neliökilometriä. Alhaisen veroäyrin ja hyvätuloisten asukkaiden kaksikieli-senä kaupunkina tunnetussa Kauniai-sissa on kaupungin palkkalistoilla 700 työntekijää.

Päivi Hytönen hallinnoi heitä hen-kilöstöpäällikkönä. Kauniaisissa hän ei kuitenkaan asu, vaan Helsingin Töölössä.

– Minusta piti tulla kansainvälinen seikkailija… Elämä vain ajan myötä rauhoittaa ja vakiinnuttaa asettumaan, Päivi Hytönen tunnustaa.

Matkailusta hän nauttii yhä, työs-sä puolestaan ilahduttavat ihmiset, hyvät työtoverit ja terveet työyhteisöt sekä inspiroiva ja innostava yhdessä tekeminen.

Vuorovaikutus ja yhteistyö ovatkin näytelleet vahvaa osaa Päivin ural-la: hän on opettanut siirtolaislapsille suomen kieltä, toiminut päivähoidon esimies- ja johtotehtävissä ja nyt hen-kilöstöhallinnon parissa.

– Aloitin Kauniaissa 1996 uuden päivähoitolain voimaantulon aikoihin ja nyt työskentelen viidettä vuotta kau-pungin henkilöstöpäällikkönä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö on Kauniaisille tärkeää.

– Pääkaupunkiseudun keskinäisen yhteistoimintasopimuksen ja valmis-teilla olevan kunta- ja palvelurakenne-uudistuksen vaatimukset työllistävät ja puhututtavat paljonkin. Nyt lähdemme mukaan yhteiseen henkilöstöstrategia-työhön suurten naapurikuntien aiem-min aloittaman hankkeen jatkoksi.

Päivi uskoo vahvasti, että jokaisella on oikeus asialliseen työympäristöön, niin henkiseen kuin fyysiseen.

– Työssä pitää olla oikeus osata, onnistua ja osallistua. Kokemus osal-lisuudesta on mielestäni työhyvinvoin-nin suurin selittäjä. Organisaatiolle on haastetta turvata työrauha kehittämisen paineissa ja hurmioissa.

Päivi Hytönen ei innostukaan mi-tattavuuden vaatimuksista. Maailmalla nähdyt mittarit ovat hänestä usein sangen keinotekoisia, milloin mistäkin hihasta puristetun oloisia.

– Sanotaan, että ei voi johtaa sitä, mitä ei voi mitata, mutta onhan ihmisiä johdettu tuhansia vuosia.

Toimiessaan myös työsuojelupääl-likkönä Päivi Hytönen kokee usein ole-vansa tulkkina tai välittäjänä henkilös-tön ja esimiesten välisissä suhteissa.

Parhaimmillaan työ on itsessään palkitsevaa, innostavaa ja inspiroivaa, mutta liiallinen työmäärä ja asioiden sujumattomuus ovat nykyisin myös esimiestehtävissä työskentelevien su-runa.

– Joskus uupuu itsekin siihen, kun jonkun asiat eivät tunnu yhtään edis-tyvän. Sitoutuminen on hienoa, mutta toivon, ettei työ olisi kenellekään elä-mää suurempi asia. Toisaalta tyytymät-tömyys vie ilon muiltakin.

Kehitettävää onkin jatkuvasti – haas-te on löytää innostavimmat keinot.

– Olen joskus hämmentynyt suuresta määrästä ohjeita, joita henkilöstöhallin-nolta odotetaan. Paikallinen sopiminen on tärkeää ja tulee lisääntymään. Yh-teistoiminta ja yhteinen asioiden pro-sessointi on tärkeää. Joskus kuitenkin toivoo, että jostain keskustasolta olisi saatavissa esimerkiksi malleja eri sopi-musalojen arviointijärjestelmiin. Kovin on suuri työmäärä, kun joka kunnassa näitä luodaan paikallisesti.

Päivi Hytönen kokee julkisen sek-torin työntekijöiden tekevän arvokasta

työtä. Erityisellä myötätunnolla hän ajattelee kuntien hallintohenkilöitä, etenkin niitä ainoita pienissä ja pie-nehköissä kunnissa.

– Tehtäväkenttä on laaja, kun he toimivat suunnittelu-, tilastointi-, arvi-ointi-, valmistelu- ja viestintätehtävistä, vastaavat laki- ja henkilöstöasioista ja vaikka mistä. Laajat asiantuntijatehtävät tulee tietysti huomioida palkkauksessa, Päivi Hytönen muistuttaa.

KUMULAn hallitustyöskentelystä hänellä on vasta puolen vuoden ko-kemus.

– Toki myönteinen, hän kiittelee.Ammatillisesta asemastaan huoli-

matta Päivi Hytönen pitääkin tärkeänä ja itsestään selvänä ammattijärjestöön kuulumista.

– Mielestäni kaikkien on hyvä järjes-täytyä, niin työnantajakin tekee.

1010K U M I N A 3 / 2 0 0 7

Kuminan tässä nume-rossa käynnistyy sarja, jossa teemme lukijoille tutuiksi KUMULAn emo-järjestön, Akavan Erityis-alat ry:n luottamushenki-löitä ja toimiston väkeä. Ensimmäisenä esittelyssä on järjestön puheen-johtaja, Jorma Rihto, joka tuntee kuntasektorin myös työnsä puolesta. Rihto korostaa KUMULAn roolia ja merkitystä niin kunta-alan muutoksissa, meneillään olevalla neuvottelukierroksella kuin Akavan Erityisaloissa sen suurimpana kunta-sektorin järjestönä.

Akavan Erityisalat

H A A S T A T T E L U T U I J A H E I K K I L Ä K U V A T A R I I J Ä S , M A A R I T H É L E N

Kuka olet?Olen Jorma Rihto, 47-vuotias kulttuuri-toimenjohtaja. Olen syntynyt Jyväskylän kupeessa, Korpilahdella ja asunut Vii-tasaarella vuodesta 1984. Perheeseeni kuuluvat liikkeenharjoittaja-vaimo sekä kaksi aikuista lasta.Mitä teet työksesi?Työskentelen kahden kunnan, Viita-saaren kaupungin sekä Pihtiputaan kunnan yhteisen palvelutuotannon, Wiitaunionin palveluksessa. Toimin vapaa-aikatoimen esimiehenä, vas-taan kulttuuritoimen järjestelyistä sekä tietyistä kaupunginhallituksen dele-goimista erillishakkeista, joista tällä hetkellä merkittävimmät ovat historian kirjoitus ja muistomerkkihanke. Merkit-tävän osan työstäni muodostavat myös Tuulensuun taidesäätiön asiamiehen

tehtävät. Kyseessä on paikkakunnalla sijaitseva taiteilijoiden vierasateljee, taidekokoelma sekä näitä ylläpitävän säätiön toiminta.

Hallinnon osuus työssäni on tällä hetkellä merkittävän suuri, kun ai-emmin toimin enemmän kulttuurin eri projektien parissa. Nykyisin niiden lisäksi toimenkuvassani painottuvat ke-hittämis- ja koordinointitehtävät koko vapaa-aikatoimessa.

Työni on tällä hetkellä kovin moni-muotoista, ja kokonaisuus muodostuu pirstaleisesta kentästä. Elän keskellä kuntarakenteen muutosta ja saan olla sitä itse koordinoimassa. Tämä tuo työhön kokonaan uuden ulottuvuuden. Toisaalta tilanne on hyvin sekava, koska ennestään kirjavan toimenkuvan lisäksi pitäisi keskittyä kahden kunnan yhtei-

Haastavassa tilanteessa puheen-johtajaksi

Akavan Erityisalojen hallituksen seminaarissa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Toimintaterapeuttil-iiiton Helena Kara ja Jorma Rihto.

K U M I N A 3 / 2 0 0 711

sen tilaaja-tuottajamallin hallintaan.Millainen on ay-urasi?Olen tullut mukaan ay-tehtäviin Tai-de- ja Kulttuurialan Ammattijärjestö TAKUn kautta. Lähdin yhdistyksen toi-mintaan mukaan osallistumalla ensin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin, 1990-luvun puolivälissä olin TAKUn hallituksen jäsen ja myöhemmin sen puheenjohtaja.

Kulttuurialalla oli tuolloin, ja on vieläkin, kohtuullisen heikosti alan ammattilaisten tapaamisia sekä koulu-tustilaisuuksia. Itsenäinen työ, jota olen alusta saakka tehnyt, vaatii verkostoja sekä kommunikointia toimijoiden kes-ken. Näen osallistumisen ay-toimin-taan osittain ammatillisen kehittymisen, identiteetin sekä terveen ammattiyl-peyden valossa: TAKUssa olen saanut verkostoitua laajan sekä julkista että yksityistä sektoria edustavan ammat-tiväen kanssa.

Olen aina ollut kovasti kiinnostunut yhteiskunnallisesta toiminnasta ja po-litiikasta, vaikka en olekaan minkään puolueen jäsen. On mielestäni tärkeää, että kukin voi haluamallaan tavalla osallistua yhteiskunnalliseen keskus-teluun. Osallistumisen ay-toimintaan näen laajasti yhteiskunnallisena vaikut-tamisena, jonka tulosten pitää näkyä myös edunvalvonnassa.

Paikallispolitiikkaan en tunne kiin-nostusta, enkä näe suotavanakaan, että virkamiehet osallistuvat myös luotta-mushenkilöinä päätöksentekoon, vaan olen ehdottomasti virkamiesvallan li-säämisen kannalla. Asiantuntijatehtä-vissä toimivan virkamiehen pitää tuoda näkemyksensä selkeästi esille, sillä se antaa perustaa myös päätöksenteolle. Se edellyttää eettisesti kestävää ajatte-lua ja oman että yhteisen arvoperustan tuntemista.Millaisissa tehtävissä olet ollut Aka-van Erityisaloissa?Olen toiminut Akavan Erityisalojen Keskusliitossa eli AEK:ssa, nykyiseltä nimeltään Akavan Erityisaloissa, eri luottamustehtävissä 1990-luvun lop-pupuolelta alkaen: olen ollut kunnan neuvottelukunnan jäsen ja puheenjoh-taja sekä yhden kauden liiton hallituk-sessa. Liiton puheenjohtajaksi minut valittiin 2004.Millaisena näet roolisi Akavan Erityis-alojen puheenjohtajana?Tilanne, jossa tulin puheenjohtajaksi oli vähintään haastava. Liitossa oli me-neillään luonnollisia henkilövaihdoksia, ja samaan aikaan parin jäsenjärjestön, KUMULAn ja Tradenomi HSO Sihteerit ry:n taholta tuli kovaa kritiikkiä liiton palveluista ja edunvalvonnasta. Tilanne

oli hyvin kriittinen. Kesä ja syksy 2004 menivät sisäisen eheytyksen merkeissä. Juuri aloittaneena puheenjohtajana tuo myrskyn silmään joutuminen tuntui haasteelliselta ja oli rankka mutta toi-saalta hyvä sisäänajo. Lähtökohtaisesti ajattelin, että sovun ja yhteistyön löy-täminen on puheenjohtajan tehtä-vä. Tuota ajatusta olen kanta-nut mukana koko toimintani ajan. Kyseessä on jatkuva prosessi, jonka joutuu pitämään selkäyti-messä aina kun liiton asioissa toi-mitaan.

Olen alusta saakka saanut tukea tehtävässäni sekä jäsenistöltä luottamus-organisaatioiden kautta että toi-miston organisaatiosta. Luottamus-toimisen puheenjohtajan rooli näin suuressa liitossa näkyy toisinaan hie-man haitallisena. On nimittäin tilanteita, joissa tulisi olla enemmän näkyvillä, mitä ei luonnollisestikaan voi olla yhtä usein kuin päätoimisena puheenjohta-jana. Sen vuoksi on välttämätöntä, että puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kesken vallitsee täydellinen luottamus ja tiedonkulku.Miten kehittäisit Akavan Erityisaloja?Akavan Erityisalojen tulevaisuuden nä-en erittäin myönteisenä. Jäsenkasvu näyttäisi jatkuvan vilkkaana, ja meillä on jo tällä hetkellä tarjolla erittäin kilpai-lukykyiset tuotteet, jos edunvalvonnasta ja jäsenpalveluista tällaista nimitystä käytetään. Olemme saaneet huomat-tavasti näkyvyyttä lisää, ja erityisesti viime talvi ja kevät olivat julkisuuden kannalta tähän mennessä liiton histo-rian parhaat kaudet.

Kuitenkaan emme saa jäädä positii-visen vireen keinuteltaviksi. Meidän on tehtävä lujasti työtä pitääksemme kehi-tyksen myönteisenä. Kilpailu jäsenistä on kovaa, ja meidän tulee saavuttaa uskottavia tuloksia, joihin päästään vain laajalla sisäisellä yhteistyöllä sekä omassa liitossa että AKAVAssa.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen alu-eella meillä on paljon tehtävää, enkä voi olla tyytyväinen siinä vallitsevaan tilanteeseen. Tietenkin on muistettava, että vie kauan ennen kuin saamme konkreettista painoarvoa yhteiskun-nallisessa vaikuttamisessa.

Edunvalvonnan kannalta näen asi-an siten, että meillä tulee olla selkeät priorisoidut tavoitteet jotka määritel-lään yhä vahvistuvassa neuvottelukun-tien työskentelyssä. Etunamme ovat asiantuntevat neuvottelijat, joiden viesti neuvottelujärjestöissä on saatava yhä

paremmin kuuluville. On löydettävä painopistealoja, joita tulemme korosta-maan tulosopimuskierroksella, ja siihen suuntaan ollaankin mielestäni hyvää vauhtia menossa. Siksi haluan vielä painottaa neuvottelukuntien merkitystä

asiantuntijaeliminä.Akavan Erityisaloissa on me-neillään tulevan strategian

valmistelu. Tavoitteena on laatia kasvua tukeva, pal-

veluorganisaatiota vah-vistava ja kehittävä

sekä toimintaym-päristön muutok-

set huomioiva ja kil-pailukykyä parantava

strategia. Strategian val-misteluun osallistuvat liiton

luottamushallinto, henkilöstö sekä jäsenjärjestöjen toimihenkilöt.

Henkilökohtaisesti haluan korostaa, että strategian valmistelun tulee olla prosessi, joka vahvistaa me-henkeä ja yhteisöllisyyttä.Millaisena näet KUMULAn ja Akavan Erityisalojen suhteen?

KUMULAn ja Akavan Erityisalojen välinen suhde on mutkaton ja yhteis-työhakuinen. KUMULAn kanssa käydyt järjestöneuvottelut olivat tarpeelliset, ja niissä sovittujen tavoitteiden toteutumis-ta arvioidaan kerran vuodessa. Haluan korostaa, ettei ole olemassa varsinaisia järjestöjen välisiä vaan niissä toimivien henkilöiden välisiä suhteita. Siinäkin mielessä asiat KUMULAn kanssa ovat kunnossa.

KUMULA edustaa merkittävällä ta-valla alueellista tuntemusta. Akavan Erityisalojen suurimpana kunta-alan järjestönä KUMULAn rooli heijastuu vahvasti liiton päätöksentekoon. Me-neillään on historiallinen muutos kun-ta-alalla, ja KUMULAn jäsenet ovat pitkälti tuon myllerryksen keskellä ja toteuttajia. Näin ollen liiton ja koko akavalaisen kentän kannalta KUMULAn rooli korostuu. Järjestön painoarvo on merkittävä myös meneillään olevalla neuvottelukierroksella - ovathan tasa-arvotupon kohteena juuri KUMULAn jäsenet.Mitä mieltä olet suurta kumulalaisten joukkoa koskettavasta alipalkkaon-gelmasta?Toivon todella, että alipalkkatavoittei-siin saadaan vastaavuutta syksyn kier-roksella. On myönteistä, että kuntien palkkaohjemaa on toteutettu. Seuraa-vaksi onkin huolehdittava, että ohjel-malle saadaan jatkoa. Akavan Erityisalat on tehnyt vahvaa työtä alipalkattujen, korkeastikoulutettujen alojen palkka-uksen parantamiseksi. Viime talven

K U M I N A 3 / 2 0 0 712

Jussi Näri KUMULAn järjestösihteeriksiKUMULAssa avoinna olleeseen järjestösihteerin määräaikaiseen teh-tävään tuli määräaikaan mennessä lähes 50 hakemusta. Tehtävään valittiin hallintotieteiden maisteri Jussi Näri Hämeenlinnasta.

Näri aloitti työnsä syyskuun alussa ja hänen työsuhteensa kestää vuoden 2009 loppuun. Hänet tavoittaa numerosta 0400 816 284 ja sähköpostilla jussi.nari@kumula.fi.

Kirjastonjohtaja Kaija Halme Lahdesta ja kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä Nurmosta palkittiin kesäkuun alussa Kuopion kirjastopäivillä – Halme Suomen kirjasto-seuran Mikko Mäkelä -tunnustuspalkinnolla ja Heikkilä Kirjastolehden Jyvä-palkinnolla.

Kirjastoalan arvostetuimman tunnustuksen, Mikko Mäkelä -pal-kinnon sai tänä vuonna lahtelai-sen Launeen kirjaston johtaja Kaija Halme ansioistaan lähikirjastotyössä.

Halme on hoitanut menestyksekkäästi kirjas-topalvelujen markkinointia ja sidosryhmäsuhteita koulujen, päiväkotien ja sosiaalitoimen yk-siköiden sekä asukasyhdistyksen kanssa. Esimerkki hänen luomas-taan vuorovaikutuksesta asiak-kaiden ja kirjaston välillä ovat kirjastonkäyttäjien Lue kirja -vinkit verkkosivuilla http://kaupungin-kirjasto.lahti.fi/lue_kirja.htm. Hän on myös edistänyt sekä lasten että ikääntyneiden lukuharrastusta kir-

javinkkarina sekä sanataidekerhon ja ikäihmisten kirjallisuuspiirin vetäjänä.

Jyvä-palkinto myönnetään vuo-sittain Suomen kirjastoseuran jul-kaiseman Kirjastolehden kirjoituk-sesta, joka käsittelee kirjastoasioita uusia näköaloja avaavalla ja tuo-reella tavalla. Nurmon kirjasto-toimenjohtaja Mervi Heikkilä sai vuoden 2006 Jyvän artikkelistaan Kirjaston ystävistä on moneksi: Ratsuväki, lukupiiri, sanataiteen edistäjä, joka julkaistiin Kirjasto-lehdessä 2/2006.

”Mervi Heikkilä onnistuu nap-paamaan lukijan mukaansa teks-tissään, joka etenee kuin ratsuväki, sulkee syliinsä kuin lukupiiri ja

tuo esiin vielä uinuvan sanatai-deopetuksen”, palkitsijat kiit-

tävät selkeästi kirjoitettua, uusia ideoita antavaa ja innostavaa lukuko-

kemusta.Artikkeli käsittelee yksilö-

keskeisen kulttuurin rinnalle kai-vattua yhteisöllisyyttä – sitä, miten kirjasto voi kunnan olohuoneena yhdistää kirjaston ja kulttuurin harrastajia tarjoamaan sellaista toi-mintaa, mihin kirjaston resurssit eivät riitä. ”Älä kysy, mitä kirjasto tekee hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä kirjastosi hyväksi”, Heikkilä kirjoittaa.

Kirjastoalan tunnustuksia kumulalaisille

Reilu palkka -kampanja oli tästä hyvä esi-merkki. Kuitenkin vielä liian usein meidät sivuutetaan, kun julkisuudessa puhutaan alipalkkaryhmistä.

Toivonkin, että AKAVAn uusi johto si-toutuu alipalkattujen korkeastikoulutettujen alojen palkkauksen epäkohtien poistami-seen. Mielestäni AKAVAn sisäinen toiminta ei nimittäin ole viime vuosina edistänyt ta-voitteiden toteutumista, eikä sitä tukea, jota tiukoissa paikoissa tarvitaan, valitettavasti ole tullut. Toisaalta neuvottelukierrosten välillä ei myöskään ole kiinnitetty asiaan huomiota yhteiskunnallisessa vaikuttami-sessa.Mitä mieltä olet järjestöjen kokonaistu-misesta?Suurten jäsenjärjestöjen, kuten KUMULAn, asema liiton sisäisen toimivuuden kannalta on tärkeä. Toivon, että hyvässä vaiheessa oleva suurten jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteistyö jatkuisi myönteisenä. Epävirallises-ti on puhuttu kokonaistumisesta jolloin pie-niä ja miksei suurempiakin järjestöjä liittyy toisiinsa. Tällaisiin hankkeisiin suhtaudun myönteisesti ja toivonkin, että suuret jäsen-järjestöt olisivat aloitteellisia asiassa. Yhtä Akavan Erityisalat -nimistä järjestöä ei kui-tenkaan olla synnyttämässä, vaan yksittäi-sen jäsenen edunvalvontaa saattaa tehostaa kuuluminen suurempaan kokonaisuuteen. Tällöin on muistettava eri ammattiryhmien identiteetistä huolehtiminen.Miten näet liittojen väliset suhteet ja mahdolliset eturistiriidat?Tiedottamisella, avoimella keskustelulla sekä luottamus- ja toimihenkiöiden välisillä kontakteilla olemme välttäneet epäterveet jäsenrajariidat sekä muun hyödyttömän keskustelun.

Akavan Erityisalojen sekä jäsenliittojen väliset suhteet ovat kohtalaisen mutkatto-mat, mutta kehitettävää löytyy. Saamme kriittisiä arvioita järjestöjen taholta, ja py-rimme kehittämään toimintoja sen mukaan. Liiton hallituksen linjauksissa on toimittu viime aikoina ja tulee jatkossakin toimia siten, että voisimme yhä paremmin ottaa huomioon jäsenjärjestöjen kirjavuuden. On kuitenkin muistettava, että meidän pitää saada selkeitä viestejä ja kannanottoja, jotka eivät aina sovi kaikille järjestöille.

Sanotaan, että suuri laiva kääntyy hi-taasti. Sama on havaittavissa liiton kohdal-la – tosin ei välttämättä liikana hitautena. Akavan Erityisalojen viimeaikainen kehitys on ollut vahvaa, mutta puheenjohtajana toivoisin malttia niille, jotka kärsimättömi-nä tarttuvat joka vaiheessa pienimpiinkin asioihin. Vaikka tärkeintä on vaikuttaa yksittäisen jäsenen asioihin tässä ja nyt, on muistettava kuitenkin kehityksen pitkä kaari, joka tuottaa tulosta, vaikkei sitä aina heti huomaakaan.

13K U M I N A 3 / 2 0 0 7

Neuvottelut edessä?

Valmistaudu, valmistaudu ja valmistaudu!Yhä useampi työntekijä joutuu neuvottelemaan paikallisesti itse työnantajansa kanssa palkastaan ja työehdoistaan. Uuden Neuvottelutaidon oppaan toinen tekijä Pentti Vanha-aho antoi kumulalaisille vinkkejä neuvotteluissa onnistumiselle.

Neuvottelutaidon opasta voi tilata TJS:stä, toimisto@tjs-opintokeskus.fi tai puh. (09) 229 30303 tai sivuiltawww.tjs-opintokeskus.fi aineistot. Kirjan hinta on 15 € + postituskulut.

HA

AS

TA

TT

EL

U T

UI

JA

H

EI

KK

IL

Ä

KU

VA

A

IN

O

HO

NK

AP

OH

JA

N

AR

KI

ST

O

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä

Mitkä ovat neuvottelutaidon kolme tär-keintä asiaa, Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden neuvotte-lutaidon lehtori Pentti Vanha-aho?

1) Voisin kuitata kaikki kolme sa-nomalla: valmistaudu, valmistaudu ja valmistaudu! Valmistautuminen on aina ykkösasia, oli kyseessä sit-ten pieni tai iso neuvottelukysymys. Monesti neuvottelut tulevat eteen yllättäen. Joskus valmistautumiseen riittää viisi minuuttia ja muutaman ajatuksen asettaminen. Joskus taas tulee valmistautua työryhmässä taktisia tavoitteita asettaen.

2) Valmistautumiseen liittyvä kakkoskohta saattaa kuulostaa kli-seeltä: tunne asiasi. Se sisältää nor-maalin asiatietämyksen lisäksi sen, mistä ei nyt neuvotella ja mistä on syytä pitää suunsa kiinni. On syytä tuntea oman asiansa perustelut, val-mistautua vastaperusteluihin ja py-sähtyä miettimään, mikä tekee eri osapuolten, myös sen toisen, vaati-

mukset oikeutetuiksi. Kannattaa muistaa, että myös minun oikeu-tettuna kokemaani kantaa voidaan pitää hulluna.

3) Neuvotteluja käydään yhteis-työssä. Yhteistyöaspekti sisältää ennen kaikkea kysymyksen: miten tulevaisuudessa? On syytä muis-taa, että kaikki vaatimukset täytyy mitoittaa niin, ettei anna itsestään ei toivottua kuvaa tai vie pohjaa tulevilta neuvotteluilta. Yhteistyöl-lä nimenomaan tähdätään siihen, että voidaan olla tiukkojakin sa-malla kun osoitetaan, että asian-tuntemuksella voi saada tuloksia aikaan.

Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi?Olen Aino Honkapohja, Helsingin yli-opistosta valmistunut 27-vuotias filo-sofian maisteri. Työskentelen henki-löstökonsulttina Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa. Aloitin työt tässä virastossa ja Helsingin kaupun-gin palveluksessa maaliskuussa 2007. Tehtäviini nuorisoasiainkeskuksen henkilöstötoimistossa kuuluu muun muassa viraston omien koulutusten suunnittelua ja hallinnointia, oppisopi-muskoulutusten koordinointi virastossa sekä henkilöstöasioista ja koulutuksista tiedottaminen. Henkilöstöhallinnossa työskenteleminen on vaihtelevaa – vi-raston henkilökuntaa palvellessaan saa perehtyä monenlaisiin asioihin.

Miksi liityit KUMULAan?Kuuluin aikaisemmin toiseen ammatti-liittoon. Kun siirryin Helsingin kaupun-gin palvelukseen, ajattelin, että minun kannattaa liittyä liittoon, joka ajaa kun-tasektorilla työskentelevien asiaa.

Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet?Se että suuri osa kuntasektorin henki-löstöhallinnossa työskentelevistä kuu-luu KUMULAan. Lisäksi KUMULA on jäsenkunnaltaan varsin suuri liitto.

Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?Ajankohtaista tietoa ja asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua.

Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalais-ten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon.

Tervetuloa KUMULAanAino Honkapohja

Akavalaisten ja STTK:laisten ammattijärjestöjen neuvotteluosaamiseen perustuva opas on kirjoitettu auttamaan luottamusmiehiä, työsuojelu-valtuutettuja ja työntekijöiden edustajia vaativissa neuvottelutilanteissa aina tiukoista palkkaneuvotteluista tai irtisanomisten torjuntaotteluista avoimeen ja ennalta ehkäisevään työpaikan kehittämiseen.

– Neuvotteluyhteiskunnassa ammattirakennemuutos johtaa siihen, että ammattien sisällöt ja kuvat muuttuvat niin nopeasti, että joudumme yhä useammin käymään erilaisia neuvotteluja ja olemaan oman onnemme seppiä, tahdoimme tai ei. Niinpä kirja auttaa myös ketä tahansa työnte-kijää neuvotteluissa oman työn arvioinnista, palkkauksesta tai työhön liittyvistä tulostavoitteista, Pentti Vanha-aho sanoo.

Pentti Vanha-aho – Keijo Mäkelä: Neuvottelutaidon opas (TJS, 2007)

14K U M I N A 3 / 2 0 0 7

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY

KUMULAn ja Specian hallitusten yhteinen seminaari

KUMULAn hallitus kokoontui lauantaina 9. kesäkuuta 2007 Helsinkiin yhteiseen ke-hittämis- ja suunnitteluseminaariin Akavan Erityisalojen suurimman jäsenjärjestön, SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n hallituksen kanssa.

Päivän tavoitteena oli vahvistaa KUMULAn ja Specian hallitusten johtamisvalmiuksia ja syventää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena oli myös selkiyttää järjestöjen ase-mointia toimintaympäristöissään sekä löytää uusia ratkaisumalleja edunvalvontaan. Ke-hittämispäivä koettiin molempien järjestöjen hallitusten taholta antoisaksi sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti.

Kummankin järjestön hallitukset pitivät tärkeänä lisätä keskinäistä yhteistyötä eri tasoilla ja sovittiin, että yhteistä koulutusta jatketaan syksyllä.

Koulutuspäivästä vastasi yhteyspäällikkö Jarmo Nurmio JVN Oy Kehittämistalosta.

Valtuuston kokous KUMULAn valtuusto kokoontuu la–su

27.–28.10.2007.

Hallituksen kokoukset KUMULAn hallituksen kokoukset pidetään

pe 28.9. ja pe 14.12.2007.

AKAVAN ERITYISALAT RY

LiittokokousAkavan Erityisalat ry:n liittokokous pidetään

pe–la 16.–17.11.2007.

Hallituksen kokoukset Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu

to 18.10. ja pe 30.11.2007.

Kunnan neuvottelukunnan kokoukset Akavan Erityisalat ry:n kunnan neuvottelu-

kunta kokoontuu pe 5.10.ja pe 16.11.2007.

Akavan Erityisalat henkilöstöhallinnon ammat-tilaisten messuilla

Akavan Erityisalat on mukana Helsingin Wanhassa Satamassa ke–to 26.–27.9.2007 järjestettävillä Uudista&Uudistu-messuilla. Ta-pahtuma on suunnattu erityisesti henkilöstö-hallinnon ammattilaisille.

TULEVAA KOULUTUSTA

KUMULA kustantaa jäsenilleen Akavan Erityis-alat ry:n järjestämien koulutusten osallistumis-maksun sekä yhden TJS:n järjestämän koulu-tuksen / jäsen / vuosi. Mahdolliset matkakulut jäsenet maksavat itse. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen www.akavanerityisalat.fi

jäsenkoulutus yleinen jäsenkoulutus sekä www.tjs-opintokeskus.fi.

KUMULAn jäseneksi voi liittyä kätevästi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi/lo-makkeet/kunta.php olevalla lomakkeella. Sivuston www.akavanerityisalat.fi jäsenyys-osiossa on lomakkeet myös muun muassa jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin.

Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 385kumula@kumula.fiwww.kumula.fi

Akavan Erityisalat ryMaistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 340 (ma-pe klo 9-15), faksi (09) 147 242jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370www.akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassaAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila)puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma-to klo 12-15), faksi (09) 272 1212sähköposti erityiskoulutettujen.tk@erko.fiwww.erko.fi

KUMULAn ja Specian hallitukset yhteispotretissa.

Yhteisessä seminaarissa vas. Ritva Partanen (Specia), toiminnanjohtaja Markku Saarinen (Specia), Maria Iho (Specia), Minna Ahola (Specia), puheenjohtaja Leena-Maija Talikka (Specia), Mervi Jokinen, Tarja Vuorinne, Ahmed El-Ashram (Specia) ja Pentti Jormanainen.

Ku

va

t: M

aa

rit

He

lén

K U M I N A 3 / 2 0 0 7 15

Temat för dethär numret av Kumina (Kummin) är personal- och organisations-förvaltning men innehållet tangerar också starkt de nu aktuella avtalsförhand-lingarna, vilkas resultat vi eventuellt vet redan när detta nummer kommer ut.

I sin ledare medger Maarit Helén att hon som organisationsledare med avund följt med representanternas för hälsovårds-sektorn förmåga att negligera fakta inom kommunekonomin och kräva åt sig själva mera än vad som rationellt sett skulle vara rimligt. ”Vi inom KUMULA är ju just de som i vårt arbete inom den kommunala sektorn ständigt är tvungna att beakta hur man kan finansiera de mångfaldiga kraven. Ifall man inte kan eller vill höja på skatterna, var skall då tilläggspengarna tas ifrån – genom att reducera tjänsterna eller att höja avgifterna?”, skriver Helén.

Kuminas redaktör träffade Matti Viljanen, 58, som i våras blev vald till AKAVAs nya ordförande. Viljanen som är en ingenjör med lång erfarenhet inom fackföreningsarbetet medger att han innehar två roller: Inom AKAVA vill han vara en lyhörd lyssnare och teamspelare, utanför organisationen vill han däremot vid behov vara en härsken och tuff maktutövare då han kämpar

för medlemmarnas förmåner. Som det allra viktigaste understryker Viljanen den enskilda medlemmens välgång, välfärd och de tjänster som facket kan erbjuda. ”Snällheten inom AKAVA stör mig”, säger Viljanen apropos lönerna och han upp-manar akavamedlemmarna att vara stolta över sig själva, sin utbildning och sitt kunnande.

I serien KUMULAs medlemmar träffar vi vår viceordförande Päivi Hytönen som arbetar som personaldirektör i Grankulla stad. En ny KUMULAmedlem, Aino Honkapohja är å sin sida personal-konsulent i Helsingfors.

I dethär numret av Kumina startar vi en ny serie, där vi presenterar Akavas Specialorganisationers förtroende-ledamöter och kanslipersonal. Den första i turen är ordföranden Jorma Rihto. Han känner väl den kommunala sektorn också å arbetets vägnar emedan har arbetar som kulturdirektör inom två kommuners gemensamma tjänste-produktion i Mellersta Finland. Rihto understryker KUMULAs roll och betydelse likväl inom förändringarna på kommun-fronten, den pågående avhandlings-ronden som även inom Akavas Special-organisationer som dess största medlems-organisation på kommunsektorn.

Julkisen sektorin edunvalvontakoulutus 11.–12.10.2007, Oulu ja 29.–30.11.2007,

Mikkeli Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssiJärjestöjä JUKO ry

TJS Opintokeskuksen syksyn 2007 koulutus AKAVAn ja STTK:n yhteinen koulutus- ja

kulttuurijärjestö TJS Opintokeskus järjestää koulutusta eri puolilla maata. Syksyn tarjon-nassa on 16 uuta kurssia. Painetun oppaan syksyn ja kevään 2008 kurssitarjonnasta voi tilata sähköpostiosoitteesta toimisto@tjs-opin-tokeskus.fi.

EHDOTA VUODEN

OSAAJAA!

Akavan Erityisalat ry ja Osuuspankkiryhmä (OP-ryhmä) myöntävät vuosittain Vuoden osaa-jan palkinnon. Palkinto on suuruudeltaan 1000 euroa ja sen myöntämis-perusteet ovat seuraavat:

Osaajan palkinto voi-daan esityksestä myön-tää jäsenyhdistyksen jä-senelle liiton edustamaa ammatti- tai koulutusalaa edistävästä merkittä-västä teosta tai muusta osoituksesta hyödyntää korkeatasoista osaamista työssä tai siihen liittyväs-sä toiminnassa.

Osaajan palkinto voi-daan myöntää myös alaan liittyvästä tutki-muksellisesta tai taiteelli-sesta saavutuksesta.

Vuoden osaajan palkin-to julkistetaan Akavan Erityisalojen syysliitto-kokouksen yhteydessä. Jokainen jäsen voi jättää perustellun esityksensä palkinnon saajaksi maa-nantaihin 15.10.2007 mennessä Akavan Eri-tyisalojen toimistoon.

Lisätietoja: toiminnan-johtaja Salla Luoman-mäki, puh. 0201 235 241 tai sähköpostilla salla.luomanmaki@akavaneri-tyisalat.fi.

Akavan Erityisalat ry:n syksyn 2007 jäsenkoulutusta 28.9.2007 Tarjoajana julkisessa tarjouskilpailussa, Jyväskylä 29.9.2007 Ajankohtaista kuntasektorilla, Helsinki 2.10.2007 Breikki työputkeen – mitkä ovat oikeuteni?, Turku 6.10.2007 Hiljainen tieto talteen, Joensuu 11.10.2007 Tie työhön – onnistunut työnhaku, Oulu 13.10.2007 Sujuvuutta omaan ajankäyttöön – itsensä johtaminen, Rovaniemi 18.10.2007 Epätyypillisistä tyypillisiin työsuhteisiin, Helsinki 1.11.2007 Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin, Mikkeli 3.11.2007 Virkistystä ja energiaa järjestötyöntekijöille, Siuntio 6.11.2007 Breikki työputkeen – mitkä ovat oikeuteni?, Helsinki 9.11.2007 Ammatinharjoittaja työnantajana, Helsinki

FCG Efeko Oy

Tulevia valtakunnallisia foorumeitaValtakunnallinen työllisyysasiain foorumi4. - 5.10.2007

Päättäjäpäivät16. - 17.10.2007

Henkilöstöfoorumi18. - 19.10.2007

Kuntien toimitilapäivät31.10. - 2.11.2007

Seutufoorumi21. - 22.11.2007

Terveyskeskuspäivät22. - 23.11.2007

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö16.1.2008

Aikuiskoulutuksen ajankohtaispäivä17.1.2008

Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi6. - 8.2.2008

Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme,www.efeko.fi

Efeko Oy:n nimi muuttui 1.9.2007 alkaenFCG Efeko Oy:ksi.