1|2010 DIABETESLIITON NUORTENLEHTI

NETTI ANTAA LEGENDOILLE SIIVET

HBA1C:N MITTAYKSIKKÖ MUUTTUI

HAAVEISTA TOTTA MERELLÄ JA RALLITIELLÄ

KAHDEKSAN KYSYMYSTÄ JALOISTA

Acc

u-C

hek

, Acc

u-C

hek

Nan

o ja

Liv

e lif

e th

e w

ay y

ou w

ant o

vat R

oche

n ta

vara

mer

kkej

ä. K

aikk

i oik

eude

t pid

ätet

ään.

Roche Diagnostics Oy Asiakaspalvelupuh:PL 160 0800 9206602180 Espoo fi.accuchek@roche.com www.accu-chek.fi

Tyylikäs. Innovatiivinen. Loistava.

Pieni kooltaan. Suuri sielultaan.

Käyttää tuttua Aviva-liuskaa.

Valaistu näyttö.

Ateriamerkinnät.

Luonnollisessa koossaan.

Tutustu lisää www.accu-chek.fija www.accu-chek.fi/nano

mainos_kesäkuu_09.indd 1 7.9.2009 14:24:10

Maailma on täynnä tietoa ja ”tietoa” aiheesta kuin aiheesta, myös diabeteksesta.

Internetin paras ja samalla ehkä huonoin puoli on siinä, että kuka vain voi laittaa sinne

mitä vain.

Etenkin terveyteen ja sairauteen liittyy paljon taistelua oikeasta tiedosta. Taistelu

johtuu monista syistä, yksi niistä on raha. Hyvin moni ”oikeaa tietoa” internetissä tar-

joileva taho myy samalla jotakin sairauden hoitamisen kannalta ”aivan välttämätöntä”

– kuten kirjoja tai lisäravinteita.

Toinen syy taisteluun oikeasta tiedosta on ihmisen luontainen halu epäillä kaikkea.

Voiko se sama vanha totuus jota kaikki viralliset tahot toitottavat, olla totta? Entä jos

takana onkin suuri teollisuuden salaliitto, johon viranomaiset, järjestöjen väki ja tutki-

jat ovat kaikki osallisia? Tällaisiin ajatuksiin törmää netissä ihmeen taajaan.

Kun mietin juttuideaa internetin tarjoamasta diabetes”tiedosta” käännyin tietysti

ensimmäiseksi Googlen puoleen. Suomenkielisenä nettisurffaajana olen hiukan

paremmin suojassa aivan hulluimmalta huuhaalta kuin jos googlettelen englanniksi.

Silti löysin monen laatuista tietoa. Kiinnostavimmat ja samalla hulluimmat jutut tulivat

vastaan keskustelupalstoilla, joitakin myös Diabetesliiton ylläpitämällä Kohtauspai-

kalla. Englaninkielisessä nettimaailmassa hurjaa humpuukia löytyy massoittain, ja sii-

hen törmää muuallakin kuin keskustelupalstojen kellareissa.

Toimin ainakin tämän vuoden 2010 Inspiksen toimitussihteerinä. Vinkkaa juttu-

ideasta, kerro, mistä haluaisit Inspiksessä lukea, anna palautetta, sähköpostiosoit-

teeni on johanna.hame-sahinoja@diabetes.fi .

Johanna Häme-Sahinoja

Inspiksen toimitussihteeri

INSPIS –

Diabetesliiton nuortenlehti

Toimituksen osoite

Diabetesliitto

Kirjoniementie 15

33680 Tampere

Puh. 03 2860 111

Fax 03 2860 422

tiedotus@diabetes.fi

www.diabetes.fi /inspis

Toimitus

Ideointi:

Diabetesliiton nuoriso toimikunta

Toimitussihteeri:

Johanna Häme-Sahinoja

Ulkoasusuunnittelu ja taitto

Markkinointitoimisto Deeper Oy

Ilmoitukset

Myyntisihteeri Tarja Pentti

tarja.pentti@diabetes.fi

Paino

PunaMusta

Ilmestymisajat

Huhti- ja marraskuu

Inspis on maksuton nuorten diabetes-

lehti, ja se postitetaan automaattisesti

kaikille 12–25-vuotiaille Diabetesliiton

jäsenille. Myös muut voivat halutes-

saan tilata lehden. Ota yhteyttä Diabe-

tesliittoon, jos haluat tilata lehden tai

sen jäsenjakelussa on ongelmia. Leh-

den toimitus ottaa mielellään vastaan

palautetta, ideoita ja ehdotuksia. Soita,

kirjoita, meilaa tai täytä palautelomake

netissä osoitteessa:

www.diabetes.fi /inspis

Lisätietoa Diabetesliiton

nuorisotoiminnasta

Järjestösuunnittelija Mari Noppa

Puh. 03 2860 426

mari.noppa@diabetes.fi

Taistelu oikeasta tiedosta

PÄÄKIRJOITUS

SIS

ÄL

LY

SL

UE

TT

EL

O

Netti antaa legendoille siivet

Noorasta tuli Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja

Hannu tekee haaveista totta yksi kerrallaan

Kilpailut kutsuvat jälleen Eva Wahlströmiä

Jaksaa, ei jaksa, jaksaa sittenkin

HbA1c – tuttavallisemmin pitkäsokeri, hobis

”Sata metriä ysikymppi vasen”

Jogurttihyllyn runsaudenpulaa selättämässä

Jarkko löysi heti hoitomotivaation

Sarjakuva

Kysymys ja vastaus

Kolumni: Sokkotreffeille

Diabetesliiton nuorten tapahtumat 2010

489

14161820222426283031

3

Netti antaa

legendoille siivetTeksti: Mari Vehmanen

Piirros: Karoliina Pertamo

4

Internet suorastaan pursuaa

vaihtoehtoisia diabeteksen

hoitotapoja. Ei ole mikään ihme,

että ne kiinnostavat monia.

Jos netin väitteisiin on uskominen, tyypin

1 diabetekseen on keksitty parannus-

keino − tai oikeastaan niitä on löytynyt

monta erilaista.

Yleensä nämä koulukunnat neuvovat

muuttamaan radikaalisti syömistottu-

muksia. Samalla ne useimmiten lyttäävät

vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen

siitä, millainen on diabetesta sairastavan

hyvä, monipuolinen ruokavalio.

On täysin luonnollista, että verkon

paranemistarinat houkuttavat. Onhan

diabeteksen hoitaminen lääkärin ohjei-

den mukaan elinikäinen, vaikea ja uuvut-

tava urakka.

Sivustoja ja keskusteluja lukiessa

kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että

nettiin jokainen voi kirjoittaa nimettömä-

nä mitä vain. Usein mielipiteiden taustalla

on halu myydä omia tuotteita.

Jos joka tapauksessa aiot testata

näitä konsteja, älä tee sitä salaa lähei-

siltäsi. Myös oman hoitajan tai lääkä-

rin kanssa kannattaa jutella avoimesti

ennen kokeiluihin ryhtymistä. Inspis käy

seuraavassa läpi muutamia netin suosi-

tuimpia diabetesväittämiä.

1. ”Hiilihydraateille huutia”

Mistä on kyse? Karppaus eli vähähiilihydraattinen dieetti on juuri nyt yksi kuu-

mimmista puheenaiheista netin diabetesaiheisilla keskustelupalstoilla.

Karppauksessa pääpointtina on välttää hiil ihydraattipitoisia ruokia,

kuten perunaa, riisiä, pastaa, leipää, leivonnaisia, hedelmiä, mehuja ja ma-

keisia. Karppaajienkin keskuudessa on hyvin monenlaisia näkemyksiä siitä,

kuinka vähäistä hiilihydraattien saannin tulisi olla.

Hurjimmillaan netissä näkee näkemyksiä, että karppauksen avulla tyypin 1

diabeetikot voisivat vähentää merkittävästi insuliiniannoksiaan tai jopa lopet-

taa pistämisen.

Mitä sanoo lääketiede? Tyypin 1 diabetesta sairastava yksinkertaisesti tarvit-

see hiilihydraatteja. Tiukalle karppausdieetille ryhtyvää diabeetikkoa uhkaavat

esimerkiksi rajut hypoglykemiat, ellei insuliinilaatuihin ja -annoksiin tee riittäviä

korjauksia. Muutenkin verensokeri lähtee herkästi heittelemään, kun hiilihyd-

raatit vähenevät.

Insuliinin vähentäminen ei ole mikään tavoite sinänsä, eikä käytön lopetta-

minen kokonaan ole edes mahdollista tyypin 1 diabeetikolle. Insuliini on elin-

tärkeä hormoni, jota jokainen ihminen tarvitsee.

Hiilihydraattien laatuun kyllä kannattaa kiinnittää huomiota. On oikein järke-

vää vähentää karkin, limsan ja valkoisen leivän käyttöä ja korvata ne hedelmillä,

marjoilla ja täysjyvätuotteilla.

Jos aiot kokeilla… Jos joka tapauksessa haluat kokeilla vähähiilarista dieet-

tiä, syö ainakin reilusti vihanneksia ja edes jonkin verran täysjyväleipää ja he-

delmiä. Muuten kuidun ja monien tärkeiden ravintoaineiden saantisi romahtaa.

Kiinnitä myös huomiota rasvan laatuun ja suosi kasvirasvoja. Voi- ja kermakuu-

rilla sydäntautien riski kasvaa jo nuorellakin.

2. ”Purkista pelastus”Mistä on kyse? Erilaisilla luontaistuotteilla, ravintolisillä ja vitamiinivalmisteilla

on niin ikään omat puolestapuhujansa netissä. Tietyt sivustot suosittelevat dia-

beetikoille esimerkiksi kromi-, sinkki-, magnesium- ja seleenituotteiden runsasta

käyttöä.

Yksi uusista luontaistuotetulokkaista on berberiini. Sen väitetään parantavan

diabeetikon hoitotasapainoa ja laskevan pitkäaikaista verensokeria.

Mitä sanoo lääketiede? Jos ruokavalio koostuu lähinnä pikaruuasta ja ma-

keista herkuista, hivenaineiden ja vitamiinien saanti voi todella olla turhan

vähäistä. Pilleripurkkien kaivelemiseen ei kuitenkaan ole tarvetta, kun vain muis-

taa syödä monipuolisesti.

Berberiinin tehosta ihmisillä ei ole tutkittua näyttöä.

Jos aiot kokeilla… Luontaistuotteiden käyttämisestä ei yleensä ole vaa-

raa − joskaan ei suurta hyötyäkään. Muista joka tapauksessa aina noudattaa

pakkauk seen merkittyä annosteluohjetta. Älä käytä rinnakkain useita valmisteita,

joissa on samoja aineita: muuten saamasi määrät voivat vahingossa nousta hai-

tallisen suuriksi.

5

Muita netin diabetesväitteitä:

”Lehmänmaito aiheuttaa

tyypin 1 diabeteksen,

joten sen käyttäminen

pitää heti lopettaa.”

”Noni-mehu on tuhansia

vuosia tunnettu rohto,

joka auttaa muun muassa

diabeteksen hoidossa.”

”Aloe vera -tuotteiden

käyttäminen hyödyttää

erityisesti diabeetikoita.”

3. ”Raakaravinnolla tasapainoon”

Mistä on kyse? On olemassa aivan oma vaihtoehtoinen terveyskäsityksensä,

jonka mukaan sairaudet johtuisivat kehon ph-tasapainon häiriöistä.

Monet nettisivustot ovat keskittyneet jakamaan ohjeita ja myymään laitteita,

joilla ph-tasapainon saa kuntoon. Ruokavaliossa pitäisi siirtyä enimmäkseen

raakojen kasvisten syömiseen. Lisäksi joka päivä tulisi juoda monta litraa erityi-

sellä puhdistimella käsiteltyä vettä.

Ph-sivustot kaupittelevat ajatuksiaan varsinkin diabeetikoille ja muille krooni-

sesti sairaille. Netistä voi lukea ihmetarinoita, joiden mukaan tyypin 1 diabetes

olisi hävinnyt ph-hoidolla.

Mitä sanoo lääketiede? Ph-teorian paikkansapitävyydestä ei ole minkään-

laista näyttöä.

Raa’at vihannekset ovat kyllä hyvä osa ruokavaliota, mutta täysin niiden

varaan syömistä ei pitäisi rakentaa. Pelkkä raakaravinto kieltämättä laihduttaa

− niin vähän se usein sisältää energiaa. Vaatii kuitenkin todellista paneutumista

asiaan, jotta tästä ruokavaliosta saisi kaiken tarvitsemansa.

Vedenjuonnissa 1,5 litraa päivässä riittää mainiosti. Suomalainen kraanavesi

ei kaipaa minkäänlaista käsittelyä.

Jos aiot kokeilla… Varo liian matalaa verensokeria. Raakaravinnossa tärkkelys

on kovin huonosti imeytyvässä muodossa. Pidä myös huolta, että saat kalkkia

ja proteiinia edes jostakin. Älä siis heittäydy kokonaan raastelinjalle.

Vettä ei kannata litkiä sentään litrakaupalla. Liika juominen rasittaa diabeeti-

kon munuaisia.

4. ”Pois auringosta”

Mistä on kyse? Yksi erikoisimmista netissä esiintyvistä diabeteksen vaihto-

ehtoisista hoitotavoista on niin kutsuttu Marshallin protokolla.

Tämä amerikkalaisteoria neuvoo ensinnäkin välttämään D-vitamiinia sisältä-

viä ruokia. Lisäksi pitäisi pysyä pois päivänvalosta, sillä myös auringon säteilystä

saa D-vitamiinia. Ohjelman seuraaviin vaiheisiin kuuluu muun muassa vuosia

kestävä antibioottikuuri.

Mitä sanoo lääketiede? Tuorein tutkimustieto on D-vitamiinista täysin päin-

vastaista mieltä kuin Marshallin protokolla. Viime vuosina tutkijat ovat pikem-

minkin esittäneet, että D-vitamiinin saantisuosituksia olisi syytä nostaa reilusti.

D-vitamiinia saa hyvin kalasta ja maitovalmisteista, mutta talvella ei niistäkään

riittävästi.

Suomessa talviaikaan kaikkien olisi siis hyvä käyttää D-vitamiinivalmisteita.

Kesäpäivänä taas puoli tuntia t-paidassa ulkona takaa riittävän D-vitamiini-

annoksen. Muista silti varoa ihon palamista!

Antibioottien käyttö vuosien ajan on paitsi turhaa myös haitallista.

Jos aiot kokeilla? Älä kokeile Marshallin protokollaa. Pidä päinvastoin huolta

siitä, että saat riittävästi D-vitamiinia. Nuori tarvitsee sitä esimerkiksi luuston

kehittymiseen.

Asiantuntijana toiminut ravitsemusterapeutti

Eliina Aro Diabetesliitosta.

6

NovoInfo

Tietoa tuotteistamme 0800 122 566

... Mikä on insuliinianalogi... Kuinka

säilytän insuliineja kesähelteellä tai

talvipakkasella... Miksi neula tulee

poistaa annosteluvälineestä jokaisen

pistoksen jälkeen... Kuinka kauan

voin käyttää avattua esitäytettyä in-

suliinikynää... Mikä on kaksivaiheinen

insuliini... Olen lähdössä ulkomaille,

saako käytössäni olevaa valmistetta

matkakohteestani... Mitä tarkoittaa

pikainsuliini... Mitä tapahtuu, jos

käytän samaa neulaa useammin kuin

kerran...

Kuinka usein insuliinia pistetään...

Miksi insuliini sekoitetaan... Mikä

on ylipitkävaikutteinen insuliiniana-

logi... Mikä aiheuttaa insuliinin

tuoksun... Kuinka hävitän käytetyn

esitäytetyn insuliinikynän... Kuinka

vaihdan säiliön insuliinikynääni...

Mikä on insuliinikynäni maksimiannos...

Mitä tarkoittaa perusinsuliini...

Pitääkö kirkas insuliini sekoittaa...

At Novo Nordisk, we are changing diabetes. In our approach to developing treatments, in our commitment to operate profitably and ethically and in our search for a cure. We know we are not simply treating diabetes, we are helping real people live better. That understanding is behind every decision or action we take, and fuels our passion to change the treatment, perception and future of diabetes for good.

Kun luokkakaveri ekaluokalla nosti paidanhelmaa ja pisti itseään

– Ensimmäisen kerran törmäsin diabe-

tekseen ekaluokalla. Yksi luokkakaveri

nosti paidanhelmaa ja pisti itseään pii-

killä. En pelästynyt, ajattelin vain, että

eikö tuo satu. Silloin muuten puhuttiin

vielä sokeritaudista, huittislainen Noora

Hakala muistelee.

23-vuotias Hakala on Huittisten Seu-

dun Diabetesyhdistyksen tuore puheen-

johtaja. Yksi Suomen nuorimpia dia-

betesyhdistyksen puheenjohtajia, ellei

nuorin.

Hänen toinenkin diabetesmuistonsa

on samoilta ajoilta.

– Opettaja sanoi, että tuon oppilaan

pulpetissa olevaa suklaata toiset eivät

saa syödä.

Sittemmin Hakala on kaveripiiris-

sään törmännyt muutamaan diabeetik-

koon. Oma isä sairastui parisen vuotta

sitten.

– Asuin jo silloin pois kotoa, eli en ole

”kanssaelänyt” diabeetikon arkielämää

ja kokenut niitä haasteita.

Ensin lentopallon riemua

Diabetesyhdistykseen Hakala päätyi kym-

menkunta vuotta sitten lentopallon kautta.

– Ensiksi pelasin verhon toisella puo-

lella ja kun tytöt kävivät vähiin, niin dia-

betespalloilijat huikkasivat, että tulkaa

tänne puolelle pelaamaan. Sen jälkeen

olen pelaillut heidän seurassaan.

– Lentopalloilumme on mukavan lep-

poisaa, hiki kyllä tulee, mutta liian toti-

sesti ei pelata.

Yhdistyksen sihteeri keksi kysyä Noo-

ran kiinnostusta puheenjohtajaksi.

– Tiesin heti, että periaatteessa tah-

don puheenjohtajaksi. Hetki piti miet-

tiä, pystynkö opiskeluiltani siihen aska-

reeseen myös käytännössä sitoutumaan.

Teksti ja kuva:

Minna Karru, Lauttakylä-lehti

Noora Hakala myöntää, että

yhdistyselämän hallintokokemusta

hänellä ei juuri ole.

– Olenkin liikkeellä innostuneella,

oppivaisella mielellä. Edelliseltä

puheenjohtajalta Ossi Rekolalta

ja sihteerinä jatkavalta Sirpa Rekolalta sekä yhdistyksen

hallituksen jäseniltä saan varmasti

apua.

Päätin, että ajanhallintaa se vain edellyttää

ja suostuin.

Noora Hakala opiskelee sosiaali-

alaa Satakunnan Ammattikorkeakoulun

Porin yksikössä.

Tunnustellen vauhtiin

Huittisten seudun Diabetesyhdistyksen

uusi puheenjohtaja Noora Hakala aloit-

taa kautensa tunnustellen.

– Mitään ei muuteta pelkästä muut-

tamisen ilosta. Katson millä lailla asiat

hoituvat, ja jos jotain voi tehdä pa-

remmin, niin sitten vasta muutetaan

toimintatapoja.

– Pitää muistaa, että yhdistyksen tar-

koitus ei voi olla pelkästään ”viihdyttämi-

nen”. Tarkoituksena ja päämääränä tulee

olla diabetes- ja yhdistystiedon levittä-

minen ja vertaistuen antaminen. Se on

parasta jäsenhankintatyötäkin.

DIABETESYHDISTYKSEN UUDEN PUHEENJOHTAJAN

ENSIMMÄINEN DIABETESKOKEMUS:

8

Olen aina tykännyt elää

täysillä. Ihmisellä pitää olla

unelmia ja tavoitteita joihin

pyrkiä. Viimekesäinen ajo

moottoripyörällä 1 680

kilometriä vuorokaudessa

oli aikamoinen tempaus,

mutta vielä suurempi unelmani

oli osallistua Tall Ships’ Race

-purjealustapahtumaan.

Tall Ships’ Race on kokoontumispurjeh-

dus (tai purjehduskilpailu, ihan kuinka

sen haluaa ottaa), joka järjestetään Itä-

merellä neljän vuoden välein. Viime

heinä kuussa osallistuin kisan ensim-

mäiselle kilpailuosuudelle välillä Puola,

Gdynia –Venäjä, Pietari.

Tapahtuman järjestäjä vaati kisaosuu-

delle osallistuvien miehistön jäsenten

olevan yli 15-vuotiaita. Joten pääsin osal-

listumaan varsinaiseen tapahtumaan vasta

nyt, kun mittariin kilahti 17 ikävuotta.

Jännitystä jo ennen lähtöä

Takapakkia meinasi tulla heti alkumet-

reillä. Pitkään vaivannut närästys paheni

viime keväänä. Minulla todettiin refl uksi-

tauti, eli mahaportti ei oikein hoitanut

hommiaan ja vatsahapot pääsivät myl-

läämään ruokatorvessa. Vaiva päätettiin

Hannu tekee haaveista totta yksi kerrallaanTeksti ja kuvat: Hannu Hänninen

9

”Avomeren aallokko

on petollista

ja se kasvoi todella suureksi

pienestäkin puhurista.”

leikata kesäkuun ensimmäisenä, jolloin

kilpajuoksuni ajan kanssa lähti käyntiin,

sillä noin kuukauden kuluttua oli lähtö

Puolaan. Viikkoa ennen reissua olin al-

kanut syödä kiinteää ruokaa. Ennen sitä

elin pillimehuilla, sillä mitään muuta en

saanut syödyksi.

Lähtöpäivän sarastaessa kokoon-

tui entuudestaan toisilleen tuttu partio-

laisista koostuva kisamiehistö tavoit-

teena päästä Turusta Helsingin kautta

Puolan Gdyniaan ja sieltä purjehtien

Venäjän Pietariin. Menomatka sujui

pienen juhlinnan merkeissä, jokainen

kuitenkin jännitti, missä kunnossa aluk-

semme, 50-jalkainen S/y Merissi olisi ai-

kaisemman miehistön jäljiltä.

Parin päivän Gdyniassa oleskelun jäl-

keen ilmoille kajahti lähtölaukaus ja muu-

tama meillä miehistössä ollut kilpapurjeh-

tija osasi laskea oikeat kurssit, purjeet ja

nopeudet. Ylitimme lähtöviivan kolmansina

ja jatkoimme nousuamme alusta lop-

puun.

10

Kotkan satamassa. Purjehduksen jälkeen alus

ja miehistö kaipasivat remonttia.

Tätä ei näytetty Tall Ships’ Race -yleisölle.

Koko reissu meni yhdellä halssilla,

eli purjeiden puolta ei tarvinnut vaih-

taa. Purjeita kyllä piti vaihtaa tuu-

lennopeuden va ihdel lessa todel la

navakasta pelkkään kuiskaukseen ilmas-

sa. Lähes puolet matkasta pääsimme

purjehtimaan pallopurjeella eli spinnulla,

joka eroaa muista purjeista kooltaan ja

muodoltaan. Samalla sillä on joissakin

piireissä ammattipurjehtijastatus.

Leikkauksen jälkeen olin saanut vä-

hennettyä insuliinin tarpeeni puoleen ja

reissun aikana sain laskettua sitä vielä

kolmanneksella. Merellä ruokapuoli

oli yleensä hoidettu hyvin – mikäli siis

vain kykeni syömään. Avomeren aallok-

ko on petollista ja se kasvoi todella suu-

reksi pienestäkin puhurista. Sisällä ole-

minen vaati joiltakin hieman liikaa, joten

suurin osa miehistöstä nukkui kannella.

Itse menin turvallisin mielin sisälle nuk-

kumaan, sillä leikkauksen jälkeen en ole

pystynyt oksentamaan.

Dramatiikkaa maaliviivalla

Kun maaliin oli enää 12 tuntia, ja kaikki

kuuntelivat radiopuhelimesta uutisia Po-

goriasta (alus jonka mastot katkesivat),

tapahtui jotain mitä kukaan ei osannut

odottaa: yksi mastoa tukevista vaije-

reista katkesi yhtäaikaisen takapurjeen

laskemisen ja keulapurjeen vaihtamisen

aikana. Alus rampautui, sillä takapurjetta

ei voinut enää käyttää. Se kostautui maa-

lin edustalla. Hävisimme leikkimielisessä

kilpailussa toisessa sarjassa kisaavalle

suomalaisalukselle muutamilla minuu-

teilla. Omassa luokassamme purjeh-

dimme kuitenkin ensimmäisenä maaliin,

mutta useita tunteja perässämme tullut

suomalaisalus Henrika pääsi pisteiden-

tasoitusjärjestelmän takia edellemme.

Tasoitus lasketaan purjehdusominaisuu-

det silmällä pitäen, eli mitä huonommin

alus purjehtii sen enemmän se saa aikaa

anteeksi.

Kolme päivää oli vaatinut veronsa ja

uuvuttanut miehistön täysin. Ruoka- ja

vesitäydennystä kävimme hakemassa

Kotkasta, mistä yhden yön levon jälkeen

suuntasimme Pietariin. Pietarin edustalle

saapuminen oli mielenkiintoista verrat-

tuna johonkin Suomen kaupunkiin, sillä

mitä enemmän vedessä lillui romua, sen

lähempänä oltiin. Sataman porteista

sisälle päästyämme näimme sukellus-

veneitä, sotalaivoja ja muuta neuvosto-

romua pilvin pimein. Se oli vaikuttavaa

ja ehkä hieman pelottavaakin. Satama-

päällikkö seurasi meitä tarkasti tutkalla

ja antoi radiopuhelimella lähestymisoh-

jeita. Sanomista seurasi, mikäli ajoimme

vähänkin harhaan tai emme ilmoittautu-

neet säännöllisin väliajoin.

Aluksemme ui Nevaan ja aloimme

kaikki vähitel len uskoa, että suurin

koetus ol i tässä. Ol imme kuitenkin

väärässä. Passintarkastus osoittau-

tui o letet tua hankalammaksi hom-

maksi, sillä olimme onnistuneet täyt-

tämään pakol l isen venäjänk ie l isen

lomakkeen väärin. Siinä sitten olikin

11

selit telemistä kun suomipoijat eivät

puhukaan moskovaa.

Lopulta saimme paattimme samoi-

hin laitureihin, joissa Volvo Ocean Race

-veneetkin olivat. Ihmiset tulivat rannasta

käsin ihastelemaan aluksia ja hetken

tunsin olevani kuuluisa, vaikka purjeve-

neitä ja -laivoja oli ranta täynnä.

Luottamusta ja kokemuksia

Hyvä lukija – saatoit ihmetellä missä

ovat kaikki kertomukset insuliinien säi-

lyttämisistä, rajavalvonnan puuttumisista

lääkkeisiin tai neuloihin. Ne puuttuvat

tästä tarinasta, sillä niiden kanssa ei ollut

mitään ongelmaa. Käytän insuliinipump-

pua ja varasin kymmenen päivän reis-

suun vain muutaman ampullin mukaan.

Varajärjestelmänä oli Lantusta ja Huma-

logia muutamilla neuloilla ja Glucagen.

Edes niistä en tarvinnut puoliakaan.

Pari sanaa vanhemmille: luottakaa,

luottakaa ja luottakaa. Kyllä nuori useim-

miten itse tietää mitä tekee ja kuinka

tekee. Kaikkea ei kannata suunnitella

pomminvarmaksi. Muuten ainoastaan

aiheuttaa itselleen stressiä tai jää paitsi

kokemuksista.

12

Jotkut jaksoi ja jotkut ei. Nukkuminen on kannella mukavampaa

kuin sisällä, jos on pahoinvointia luvassa.

Omistaja: Turun Partio-Sissit ry

Pituus: 15,15 m

Leveys: 4,23 m

Syväys: 2,35 m

Uppouma: 15 t

Purjeala: 120 m2

Makuupaikat: 16

Maston korkeus: 21 m

Kaksimastoinen, alumiinirunkoinen kou-

lutusalukseksi suunniteltu. Suunnittelija

argentiinalainen German Frers jr.

S/y Merisissi

13

Teksti: Päivi Paju

Pääkuva: MTV3

Kilpailut kutsuvat jälleen Eva Wahlströmiä

Paluuta nyrkkeilykehiin tekevä

Eva Wahlström on voittamassa

pahimman vastustajansa,

terveysongelmat. Omista

kokemuksistaan hän pystyy

ammentamaan ajatuksia myös

valmentaessaan muita.

FAKTA

EVA WAHLSTRÖM

29-vuotias nyrkkeilijä

Voittanut kahdesti EM-hopeaa

ja kerran EM-pronssia, viisi PM-

kultaa ja kymmenen SM-kultaa

Asuu Helsingissä avomiehensä ja noin

vuoden ikäisen poikansa kanssa

Lapsuudenperheeseen kuuluvat

äiti ja kaksi isoveljeä

Koulutukseltaan liikunnanohjaaja

Parhaillaan hoitovapaalla

Valmentanut Suurin pudottaja

-tosi-tv-ohjelman kilpailijoita

Kirjoittaa myös kolumneja

14

Eva Wahlström elää vailla tuttua ja tur-

vallista päivärytmiä. Ja juuri niin hän

haluaakin.

Tähtinyrkkeilijänä tunnetuksi tullut

Wahlström hoitaa kotona pientä Leon-

poikaansa, tekee keikkatöitä ja raivaa

tietään takaisin rakkaan urheilulajinsa

pariin.

Menestyksekkään uran katkaisi-

vat vuonna 2007 yllättäneet terveys-

ongelmat. Nyt alkaa vihdoin näyttää

valoisalta.

– Luulen pystyväni ottelemaan loppu-

keväällä. Teknisesti olen jo ihan hyvä,

mutta juokseminen ei vielä onnistu.

– Elämässäni missään ei ole rytmiä,

ja se sopii minulle hyvin. Hakeuduin tar-

koituksella tilanteeseen, jossa töitä on

sen verran, että elää ja samalla voin ur-

heilla, Wahlström kertoo.

Jalat eivät kantaneet

Wahlströmin terveysongelmat lähti-

vät selän loukkaamisesta. Sen jälkeen

menivät käytännössä jalat alta, eikä

hän vuoteen pystynyt edes kunnolla

seisomaan.

Toisin kuin pitkään oletettiin, kyse ei

ehkä olekaan varsinaisesta loukkaantu-

misesta. Talvella on alettu tutkia, onko

vaivojen takana sittenkin jonkin bak-

teerin aiheuttama jälkitauti. Esimerkiksi

ulkomaanmatkalta saatu salmonella

saattaa osalla ihmisistä tulehduttaa

nivelet ja aiheuttaa pitkäaikaisenkin

sairauden.

Hiljalleen kuntoutus ja lääkkeet ovat

alkaneet purra. Elämästä on tullut hy-

vässä mielessä tavallista.

– Tavallinen arki on mielestäni elä-

mässä parasta.

”Huippu-urheilu on

epäterveellistä”

Wahlström harjoittelee kerran tai kah-

destikin päivässä. Lapsi viihtyy sillä välin

esimerkiksi isänsä kanssa, joskus muka-

na salilla.

Liikunta kuuluu päiviin kirjavissa muo-

doissa. Nyrkkeily edellyttää monenlaista

harjoittelua kuntosalikäynneistä alkaen.

Lisäksi hän ui sekä treenaa ilma-akroba-

tiaa päälajinaan trapetsi.

Wahlström arvioi elävänsä suurim-

maksi osaksi terveellisesti – varsinkin

nyt, kun ei ole vielä pystynyt harjoittele-

maan täysillä.

– Mielestäni huippu-urheilu ei ole ter-

veellistä, Wahlström tunnustaa.

– Siinä tulee vähän sokeaksi. Esimer-

kiksi nyrkkeilyyn kuuluu ankara painon-

pudotus saunomisineen ennen kisoja,

jotta paino on oman painoluokan ra-

joissa. Sellainen ei ole hyväksi, mutta

muuten elän mielestäni terveellisesti.

Myös ruokavalionsa hän arvelee ole-

van parempi nyt kuin kiivaina kilpa-

aikoina. Täysin rasvattoman ruoan

sijasta hän pyrkii nykyisin syömisissään

monipuolisuuteen ja tasapainoon.

– Joka tapauksessa en polta, en ole

pitkään aikaan juonut, ulkoilen ja nukun

hyvin, Wahlström summaa elintapojaan.

Valmennusta

televisiossa ja kouluissa

Aiemmin keväällä televisiossa pyörivät

Suurin pudottaja -tosi-tv-ohjelman jak-

sot. Wahlström valmensi jälleen toista

joukkueista, joiden jäsenet kisasivat siitä,

kuka onnistuu pudottamaan eniten pai-

noaan ruokavalion ja liikunnan keinoin.

Toisena valmentajana kilpailijoita tsemp-

pasi ex-huippu-uimari Jani Sievinen.

– Tärkeää on, ettei joukkueiden kanssa

vain vedetä treenejä, vaan myös jutellaan

paljon. Pyrkimyksenäni on, että kilpaili-

jat oppivat tuntemaan itsensä ja alkavat

uskoa itseensä. Vaarallinen ylipaino on

monesti oire jostakin, ja pitää selvittää,

mistä se johtuu, Wahlström sanoo.

– Ohjelman kautta esille on tullut

myös diabetes, mutta en tiedä sairau-

desta hirveästi, hän kertoo.

Wahlström itse on viime ajat saanut

kamppailla alipainoa vastaan. Raskau-

den jälkeen kilot ovat pikemminkin karis-

seet kuin kertyneet.

Suurimman pudottajan lisäksi Wahl-

ström on osallistunut toisenlaiseen val-

mennukseen. Hän käy yläkouluissa

luennoimassa nuoril le ja kannustaa

näitä miettimään, missä he ovat erityi-

sen hyviä.

– Hankkeessa yritetään saada nuo-

ret löytämään oma lahjakkuutensa. Se

voi olla kouluaineisiin liittyvää tai jotakin

ihan muuta. Miten monta asiaa onkaan,

missä voi olla hyvä, Wahlström toteaa.

Liikunnanohjaajan koulutuksen saa-

nut Wahlström haluaa olla nuorten kans-

sa tekemisissä myös jatkossa.

– Koetan jatkaa samalla tavalla kuin

nytkin, mutta haluan taas urheilla am-

mattimaisesti. Poikaani haluaisin hoitaa

mahdollisimman pitkään kotona. Ainoa

asia, jonka toivon muuttuvan, on se että

pääsen takaisin kilpailukehään.

Iloisena luonteena tunnettu nyrkkeilijä Eva Wahlström on monessa mukana.

Kuva

: E

va W

ahls

trö

min

kotialb

um

i

15

Saskia ja Ruska Brandt

ovat tyypin 1 diabeetikoita

ja sisaruksia. Heillä on

kokemusta diabeteksesta

yhteensä yli 40 vuotta.

Inspis tapasi Saskian ja

Ruskan Diabeteskeskuksessa

insuliinihoidon käytännön

soveltaminen -kurssilla.

28-vuotias Saskia Brandt oli nelivuotias,

kun hän sairastui diabetekseen.

– En muista aikaa ennen diabetesta,

minulla on muistoja siitä sairaala-ajasta

eteenpäin, hän kertoo.

25-vuotias Ruska Brandt sairastui

diabetekseen 8-vuotiaana. Pistäminen

alkoi heti sujua itsenäisesti, hän kun oli

kotona nähnyt sisarustensa pistävän.

Saskian ja Ruskan seitsenlapsisessa

lapsuudenperheessä on neljä diabeetik-

kotyttöä. Tukea hoitoon sai kotona hy-

vin, mutta teini-iässä hoito ei kiinnosta-

nut lainkaan. Menot kavereiden kanssa

olivat tärkeämpiä kuin mittailu, syöminen

ja pistäminen.

– El in kuin diabetesta ei ol isi ol-

lutkaan. Hoidosta muistut te leval le

äidille tiuskin, että pistä ite, mittaa ite,

Ruska kertoo.

Halu hoitaa itseä löytyi uudestaan

myöhemmin.

– Kun ikää tuli lisää, opin arvosta-

maan terveyttäni. Väsymistä tulee vie-

läkin, aina ei jaksaisi mitata joka kerta

sokeria kun lähtee ulos ovesta, ja on

Jaksaa, ei jaksa,

jaksaa sittenkin

otettava mukaan välipaloja, insuliinia...

Aina ei jaksaisi, Saskia kuvaa.

– Hoidan itseäni nyt paremmin kuin

teininä, se sujuu ihan luonnostaan, mutta

hoitomotivaation puutetta on nytkin. En

yritä enempää kuin sen rutiinin, Ruska

kertoo.

Saskialla on puoliso ja kaksi pientä

lasta, Ruska asuu yksin. Lapsuuden-

kodista irtaantuminen oli aikanaan iso

muutos diabeteksen hoidon kannalta.

– Oli siinä selvä ero. Kun kotona oli

huolehdittu, niin aluksi tuntui hassul-

ta, kun ei ollut kukaan sanomassa, että

nyt mittaat, syöt, pistät. Aloin itse hoi-

taa itseäni paremmin, vaikka olin kyllä

aiemminkin hoitanut itseäni. Saskia

kertoo.

Suuren muutoksen hoitomotivaa-

tioon Saskialle toi ensimmäisen lapsen

odotus.

– Kun tulin raskaaksi, halusin hoi-

taa itseäni mahdollisimman, hyvin, ettei

vauvalle käy mitään. Aloin mitata veren-

sokeria vähintään viidesti päivässä. Se

toi motivaatiota, kun oli toinenkin, josta

olin vastuussa. Nykyään on hyvä syy

hoitaa itseä hyvin, kun on kaksi pientä

lasta, Saskia selvittää.

Työpaikalla ei ihmetellä

Ruska muistaa, miten opiskeluaikoina oli

välillä vaikeuksia pitää jääkaapissa riit-

tävää eväsvarastoa ja piti turvautua lap-

suudenkodin antimiin.

– Kotona en nykyään edes ehdi pal-

joa olla, kun olen koko ajan töissä. Yöllä

herään tarvittaessa mataliin, joten siitä ei

ole ongelmaa, Ruska selvittää.

Saskia ja Ruska ovat opiskelleet

lähihoitajiksi.

Saskia työskentelee kehitysvammais-

ten lasten ja nuorten lyhytaikaisen hoi-

don yksikössä kaksivuorotyössä.

– Jo työhaastattelussa kerroin, että

minulla on diabetes. Työkaverit tietävät,

että tarvitsen silloin tällöin pienen hetken

hoitoa varten. Meillä ei ole kiinteää ruo-

ka-aikaa, vaan syömme töiden salliessa.

Työkaverini ottavat dia betekseni huomi-

oon ruoka-ajoissa, että pääsen ajoissa

syömään. Työkaverit myös tietävät, mitä

Teksti ja kuva: Johanna Häme-Sahinoja

16

tehdä, jos tulee sokki, vaikka niitä ei työ-

aikana olekaan tullut, Saskia kertoo.

Ruskalla on sivutyö nuorisotilassa ja

varsinainen kolmivuorotyö lastensuoje-

lun pienryhmäkodissa.

– Siellä diabetekseen on suhtauduttu

hyvin, voin vapaasti käydä jääkaapilla

ottamassa ruokaa. Pidän sokerit mie-

luummin vähän korkealla, ettei tule on-

gelmia etenkään yövuorossa, hän

kertoo.

Pahimmat hetket

Saskia on joutunut diabeteksen takia

luopumaan haaveammatistaan.

– Olin kuin halolla päähän lyöty, kun

minulle aikanaan selvisi, etten pää-

se poliisiksi diabeteksen takia. Edel-

leen ha luaisin poli isiksi, mutta ym-

märrän miksi en voi. Se ei kuitenkaan

poista haikeutta ja kaipausta poliisin

ammattiin.

Vaikeinta Saskialle on ollut huoli sil-

mien kunnosta. Neljä kuukautta esikois-

pojan syntymästä Saskian toisen silmän

kunto heikkeni, eikä laserointi riittänyt

Järvenpääläiset sisarukset Ruska ja Saskia

Brandt ovat käyneet läpi monia vaiheita

tyypin 1 diabeteksen kanssa.

hoidoksi. Kahden vuoden aikana silmä

leikattiin neljä kertaa.

– Se oli henkisesti väsyttävää aikaa.

Olin ihan avuton pitkien toipumisjakso-

jen ajan, kun en voinut nostaa mitään, ja

poika oli parin kuukauden ikäinen vauva.

Huonoksi jäänyt näkö toisessa sil-

mässä ei kuitenkaan estänyt Saskiaa

opiskelemasta loppuun ja tekemästä töi-

tä. Nyt silmien tilanne on rauhoittunut.

Ruskan vaikeat hetket liittyvät joka-

päiväiseen hoitoon.

– Haluaisin hoitotasapainon parem-

maksi, ihmeen vähällä olen selvinnyt

l isä sairauksista. Sel laista vapautta

ei ole, josta haaveilen, että voisi vain

yhtäkkiä lähteä minne mieli tekee maa-

ilmalle. Aina pitää olla insuliinia ja rahaa

ruokaan. Mutta onneksi olen päässyt

kuitenkin reissaamaan, hän tuumii.

Yhtenä monista

Vaikka neljän diabeetikkosisaruksen

kesken vertaisuutta on, Ruska ja Sas-

kia ovat olleet iloisia Diabeteskeskuksen

kurssien vertaistuesta. Viime joulu kuussa

he osallistuivat insuliinihoidon käytännön

soveltaminen -kurssille.

– Olen saanut kurssi l ta ver tais-

tukea ja motivaatiota hoitoon. Minulla

on diabeetik koja siskojen lisäksi kaveri-

piirissäkin, mutta silti täällä on ihanaa,

kun ei tarvitse tuntea itseään yhtään ou-

doksi diabeteksen takia, kertoo Ruska.

– Kurssilla on hyvä yhteishenki, vaikka

olemmekin aika eri-ikäisiä. Annamme

vinkkejä toisillemme ja ahaa-elämyksiä

tulee, Saskia puolestaan kertoo.

Tärkeää on myös ollut irtautuminen

arkisista kuvioista ja keskittyminen ihan

vain itseen ja omaan hoitoon.

– Olen tosi tyytyväinen että läh-

din tänne. Kurssille meno kannattaa jo

senkin takia, että voi vaihtaa kokemuk-

sia: pettymyksen ja ilon tunteita, saa

asiantuntijapalvelua ja uusia ystäviä.

Olen saanut enemmän kuin odotinkaan,

Saskia tiivistää.

17

HbA1c

-mittaus kertoo verensokerin pit-

käaikaisesta tasosta. HbA1c

eli sokeri-

hemoglobiini kertoo, kuinka paljon

sokeria on tarttunut kiinni veren hemo-

globiiniin. Mitä korkeampi verensokeri

on ollut, sitä enemmän sokeria tarttuu

hemoglobiiniin. Hemoglobiini on veren

punasoluissa happea kuljettava valku-

aisaine. HbA1c

:stä monet diabeetikot

käyttävät nimeä pitkäsokeri, hobis tai

sokeriprosentti.

HbA1c

näyttää sokeritasapainon ku-

luneiden 6–8 viikon ajalta. Eniten tulok-

seen vaikuttavat viimeiset 3–4 viikkoa.

Sokerihemoglobiini ei kerro päivittäi-

sestä verensokerivaihtelusta, eikä siitä,

koska tai miten ne vaihtelevat. Sokeri-

hemoglobiini voi siis olla kohtuullisen

hyvä, vaikka verensokeri heilahtelisi päi-

vän aikana paljonkin korkeasta mata-

laan. Tämän vuoksi myös itse mitatut

verensokeriarvot on tärkeää kirjata ylös.

Korkea HbA1c

-arvo ker too myös

kohonneesta riskistä saada diabetek-

seen liittyviä lisäsairauksia. Samalla kun

sokeri tarttuu kiinni hemoglobiiniin, sitä

tarttuu myös muualla kehossa oleviin

valkuaisaineisiin. Juuri tämä sokerin ker-

tyminen elimistöön lisää elinmuutosten

riskiä.

Jokaisella oma tavoite

Jokaisen ihmisen hemoglobiini soke-

roituu hieman eri tavalla, sillä punasolu-

jen elinikä vaihtelee eri ihmisillä. Tämän

vuoksi eri ihmisten arvoja ei pitäisi ver-

rata toisiinsa. Hoitopaikassa mietitään

jokaiselle oma tavoitearvo. Omia sokeri-

hemoglobiiniarvoja verrataan aikaisem-

piin arvoihin yhdessä itse mitattujen

verensokeriarvojen kanssa. Näin näh-

dään mihin suuntaan hoitotasapaino on

menossa.

Hobikseni on 53!

Tähän asti sokerihemoglobiini on ilmoi-

tettu prosenttilukuna. Tämä luku on

usein mennyt sekaisin verensokeriarvon

kanssa.

Eri laboratoriot ovat mitanneet HbA1c

:tä

hivenen erilaisilla menetelmillä, joten

tuloksia ei ole voinut vertailla keske-

nään. Maaliskuun alussa kaikki labora-

toriot siirtyivät samaan menetelmään.

Samalla HbA1c

saa uuden ilmoitustavan

mmol/mol.

Uuden ilmoitustavan mukaiset arvot

ovat selvästi korkeammat kuin ennen.

Esimerkiksi HbA1c

8 % on uuden ilmoitus-

tavan mukaan 64 mmol/mol. Laboratoriot

ilmoittavat toistaiseksi tulokset vielä

myös vanhalla prosenttiarvolla.

Teksti: diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja Johanna Häme-Sahinoja

Kuva: Karoliina Pertamo

HbA1c – tuttavallisemmin

pitkäsokeri, hobis

Veren sokeripitoisuuden keskimääräinen taso (mmol/l)

HbA1c (mmol/mol) Uusi yksikkö

HbA1c (%) Poistuva yksikkö

7 42 6

8,6 53 7

10,2 64 8

11,8 75 9

13,4 86 10

14,9 97 11

16,5 108 12

18

AD

C 0

12/0

8/20

08

Miksi tyytyisit yhteen, kun voit saada kaksi.

Precision Xceed on markkinoiden ainoa mittari, jolla voit mitata

verensokerin lisäksi myös ketoaineet.

Tilaa ilmainen mittari sähköpostitse diabetes.finland@abbott.com

tai puhelimitse maksuttomasta palvelunumerosta 0800 555 500.

Ilmoita tilauksen yhteydessä koodi: KETO

Lisätietoja www.abbottdiabetescare.fi

Olen Nina Ranta, 19-vuotias

nurmijärveläinen tyypin

1 diabeetikko. Olen kauan

haaveillut pääsystä ralliautoon

kartturiksi. Haaveeni toteutui

vihdoin 20.2.2010 järjestetyssä

Hankirallissa.

”Sata metriä ”Sata metriä

ysikymppi vasen” ysikymppi vasen”

Perjantai 19.2.

Jännittää! Ajopuku, kypärä, kengät ja

muut tarvittavat varusteet on pakattu ja

tarkastettu ainakin sen seitsemän ker-

taa. On kai uskottava, että kaikki on val-

mista huomista varten. Olen seurannut

verensokeriani vähän tiheämmin, ettei

aamuksi tule yllätyksiä. Nyt vain nukku-

maan ja odottamaan aamua.

Lauantai 20.2.

Herätys klo 6.30. Aamuarvo oli hyvä.

Söin kunnon aamupalan, jotta jaksan pit-

kän päivän. Kävimme vielä hakemassa

kaupasta hedelmiä ja mehuja evääksi,

minkä jälkeen matka kohti Olympia-

stadionia alkoi.

Olen ollut ensimmäisen kerran ralliauton

kyydissä 4-vuotiaana, joten kipinä auto-

urheiluun syttyi jo nuorena. Diabetekseni

todettiin vuoden 2001 tammikuussa.

Silloin luulin, että haaveet kartturina ole-

misesta saisivat jäädä, sillä minulla oli

usein matalia verensokeriarvoja, jotka

haittasivat jo tavallistakin arkea. Matalat

verensokerit kuitenkin jäivät pois ja vih-

doin oli sopiva aika päästä toteuttamaan

unelmaa.

Suoritin rallitutkinnon tammikuussa

2009 ja liityin Nurmijärven urheiluautoili-

joihin. Kilpailulisenssin saamiseksi vaa-

dittiin hoitotasapainosta ja lääkityksestä

diabeteslääkärin erikoislausunto, joka

toimitettiin AKK-motorsportille. Asioiden

hoiduttua kuljettajaksi varmistui tyypin 2

diabeetikko Kari Bäckroos, joka edustaa

Handcuff Team Police Finland ry:tä.

Teksti: Nina Ranta

20

Klo 9.00: Kilpailutoimisto aukesi

ja menimme yhdessä Karin kanssa

ilmoittautumaan. Saimme numerot ja

tarvittavat paperit. Jännitys alkoi olla

jo aivan mieletön. Sitten numerot kiinni

autoon, ajovarusteet päälle ja katsas-

tusjonoon. Katsastuksesta päästyämme

siirryimme suoraan lähtöjonoon. Nyt oli

siis tosi kyseessä. Pitkäaikainen haave

toteutuu muutamien minuuttien päästä.

Ensimmäisen pätkän alussa per-

hoset lentelivät vatsassa ja fi ilis oli mitä

uskomattomin. Tuntui epätodelliselta,

sillä asia, josta oli haaveillut yli 15 vuotta,

toteutui vihdoin ja viimein!

Huoltotauoilla huoltomiesten huol-

taessa autoa minä ja kuljettaja huol-

simme itseämme. Verensokerin tarkistus

”Sata metriä

ysikymppi vasen”

Hankirallin reittejä ei kerrota kilpailijoille etukäteen, joten kartturilla ei ole nuotteja luettavanaan.

Kartturi kertoo kuljettajalle sen, mitä näkee, ja mitä merkit rallin järjestäjän antamassa tiekirjassa sanovat.

Kuva: ralli.verkkonen.net / Matti Verkkonen

Tästä ralliurani alkoi.

HANKIRALLI 2010Kilpailun kokonaispituus 297 km • Seitsemän erikoiskoetta, jotka ajettiin Inkossa, Siuntiossa, Nummi-Pusulassa, Somerolla

ja Nurmijärvellä • Ns. pimeä ralli, eli reitteihin ei saa tutustua etukäteen • Kilpailu alkoi ja päättyi Helsingin Olympiastadionilla

• Tänä vuonna Hankiralli ajettiin 50. kerran

ja syöminen kävivät nopeasti ja kilpailu

jatkui seuraaville pätkille.

Tulimme maaliin Olympiastadionille

n. klo 19.20. Haaveeni täyttyi ja pystyin

todistamaan itselleni sen, ettei diabetes

estä unelmien toteuttamista. Nykyään

mittarit ja insuliinit menevät niin pieneen

tilaan, että hoitaminen on helppoa lyhyil-

läkin tauoilla.

Suuret kiitokset vielä varusteiden lai-

naamisesta Marko Bäckroosille, Joonas

Erolalle, Mika Rannalle ja erityiskiitokset

vielä kuljettaja Kari Bäckroosille, he aut-

toivat tekemään unelmastani totta!

Kuva

: N

inan k

otialb

um

i

21

Jogurttihyllyn runsaudenpulaa selättämässäSydänmerkki auttaa valinnassa

Kiire, äkkiä kaupasta välipala,

vaikka bansku ja jogurtti. Miksi

ihmeessä noita on noin valtava

määrä, miten mä voin tietää,

mikä olisi hyvää ja mielellään

terveellistä? Kaikenlaisia

merkkejäkin purkkien kyljissä

on, vihreitä ja punaisia,

tossa on tuollainen sydänkin,

mitähän se meinaa?

Diabetesliiton nuorisotoimikunta testasi

helmikuussa erilaisia sydänmerkittyjä jo-

gurtteja ja jogurtin tapaisia maidottomia

välipaloja. Testaajina olivat nuoristoimi-

kunnan jäsenet Nina Ranta, Heikki

Hesso ja Minni Mankki, lisävahvistuk-

sena joukkueessa oli järjestösuunnittelija

Mari Noppa Diabetesliitosta.

Testiin pääsi mukaan kuusi tuotetta

suoraan kaupan hyllyltä, yksi sekoitet-

tiin itse 2 desilitrasta maustamatonta

jogurttia ja 1 desilitrasta pakasteman-

sikkaa. Testiin osallistui viisi maitopoh-

jaista jogurttia, yksi kauravalmiste ja yksi

soijavalmiste.

Sokeria vai ei?

Jogurteista kolme on osittain keinotekoi-

sesti makeutettuja.

– Jos syö yhden jogurtin päivässä,

ei ole merkitystä, onko se makeutettu so-

kerilla vai energiattomalla makeutusaineel-

la. Mutta jos nauttii joguttia vaikkapa litran

päivässä, makeuttajan laadulla on jo mer-

kitystä ainakin painonhallinnan kannal-

ta, ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen

Diabetesliitosta kommentoi.

Teksti: Johanna Häme-Sahinoja

Kuvat: Laura Torkkeli

Nina Ranta miettii suosikkiaan.

22

Yhdessä litrassa tavallista jogurttia

on monesti 80–100 grammaa silkkaa

sokeria.

Maidottomat soija- ja kauravalmisteet

sopivat erityisesti kasvissyöjille.

Valion Evolus-jogurttiin on lisätty

kasvistanolia.

–Sitä voi suositella nuorille, joilla on

kohonnut kolesteroli. Jos kolesteroli

on normaali, ei ole tarvetta käyttää täl-

laisia erikoistuotteita, Eija Ruuskanen

huomauttaa.

Muutoinkin Eija Ruuskanen kehottaa

miettimään ensisijaisesti ruokavalionsa

suuret linjat kuntoon: niukasti eläinras-

vaa, paljon kasviksia ja vihanneksia.

Runsaasti markkinoidut erikoistuotteet

ovat pääsääntöisesti turhia. Tavallisilla

elintarvikkeilla voi hyvin koostaa terveel-

lisen ruokavalion.

Yksi tykkää yhdestä

Neljä testaajaa löysi jogurteista neljä

suosikkia. Jonkun inhokki oli toisen suo-

sikki. Vähiten pisteitä sai itse sekoitettu

mansikkajogurtti, jossa ei ollut lisättyä

sokeria lainkaan. Yksi testaaja tunnisti

siitä ”pakastimen maun”. Soijapohjainen

Tuotteen nimi Makeutus Paras kommentti Kriittisin kommenttiKokonaispisteet,

keskiarvo

1. Evolus 2 jogurtti mansikka, Valio

Sokeri ja keinotekoinen

makeutus

Ehkä paras, maistuis sullekin.

Ihan mukavan makuinen, ehkä vähän

tylsä.3

2. Rasvaton luonnonjogurtti, Arla Ingman + pakastemansikka

Ei lisättyä sokeria tai makeutusainetta

Ihana kun oli mansikanpaloja, maku kuitenkin aika hapan,

en ostaisi.

Tämä jugurtti ei miellyttänyt lainkaan.

1,5

3. Yosa metsämarja, Bioferme (maidoton)

SokeriSopivan kiinteä,

miellyttävän pehmeä, maukas.

Limainen, liian kiinteä. 2,75

4. Luonto+ rasvaton mustikka-banaani, Arla Ingman

SokeriTarjoaisin hyville ystävilleni.

Hyvää oli.Bansku ei kuulu jogurttiin, piste.

2,75

5. Keiju Mansikka Soygurt, Ravintoraisio (maidoton)

SokeriIhan hyvää.

Kaurasen makuinenKeinotekoinen. Mauton. 2,5

6. Rasvaton vadelma-vaniljajogurtti, Arla Ingman

Hedelmäsokeri ja keinotekoinen

makeutus

Just sopivan makea, makua löytyi.

Maistuu kevyeltä, vähän esanssinen.

3,5

7. Valiojogurtti rasvaton mansikka-vanilja, Valio

Hedelmäsokeri ja keinotekoinen

makeutusTykkäsin! Paras näistä. Mitäänsanomaton. 3

Pisteytyksen asteikko 1 En pidä 2 Syömäkelpoinen ainakin hätätilanteessa 3 Ihan hyvää 4 Tosi hyvää, saisinko lisää kiitos!

Sydänmerkki kertoo, että tuote on omassa tuoteryhmässään hyvä valinta. Sydänmerkki kertoo erityisesti rasvan laadusta ja määrästä sekä suolan määrästä. Tuoteryhmästä riippuen myös kuidun tai sokerin määrällä on merkitystä Sydänmerkin saamiseen. Muihin vas-taaviin tuotteisiin verrattuna sydänmerkitty tuote on hyvä sydämen ja verisuonten terveydelle – hyvä valinta kaikille, mutta erityisesti diabeetikoille.Kaikki vihannekset ja hedelmät (paitsi kookos) ovat Sydänmerkki-tuotteita, vaikkei kyljessä punaista sydäntä näkyisikään.

www.sydanmerkki.fi

Keiju-valmiste maistui yllättäen monen

suussa kauraiselta tai viljaiselta.

Parhaat pisteet sai Arla Ingmanin ras-

vaton vadelma-vaniljajogurtti.

Makutestissä oli mukana kuusi erilaista

jogurttia tai jogurtin tapaista valmistetta.

23

1A Hopeinen riipus + hopeaketju €

✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ pyöreä riipuslaatta, kaksi kokoa, halk. 18 mm ja 20 mm ✦ panssariketju 50 cm

1B Kultainen riipus (ei ketjua) 90 €

✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ pyöreä riipuslaatta 14 karaattia, halk. 18 mm ✦ erikseen tilattavissa kultainen Venetsia-ketju 50 cm, 70 €

2A Hopeinen panssariketju + hopealaatta 55 €

✦ laatta 4 cm, ketju 17 cm ✦ kaksi lukkokokoa

2B Hopeinen, kapea panssariketju + hopealaatta 40 € ✦ nuorisolle sopiva ✦ laatta 3,5 cm, ketju 15 cm

3. Hopeinen X-lenkkiketju + hopealaatta 35 €

✦ laatta 3 cm, ketju 17 cm

4. Hopeinen Figaro-ketju + hopealaatta 35 €

✦ laatta 3 cm, ketju 17 cm

5A Teräsranneke 32 €

✦ naisten ja nuorten malli ✦ rannekkeen pituus laatan kanssa 19 cm, leveys 9,5 mm

5B Teräsranneke 32 €

✦ miesten malli ✦ rannekkeen pituus 20 cm, leveys 10 mm

6. Musta perlonranneke + hopealaatta 16 €

✦ laatta 3 cm, ranneke 22 cm ✦ sopii lapsille

7. LASTEN hopeinen panssariketju + hopealaatta 19 €

✦ laatta 2 cm, ketju 13 cm ✦ sopii alle kouluikäisille

Lahjarasiat, rannekkeelle ja riipukselle 3 €

✦ sinistä muovia, kannessa Diabetesliiton logo ✦ voidaan postittaa kirjeenä

Diabetestunnus turvanasiValitse riipus tai ranneketju – tai molemmat

Tilaukset ja lisätiedot:Diabetesliitto Kirjoniementie 15, 33680 Tamperep. 03 2860 111materiaalitilaukset@diabetes.fiwww.diabetes.fi

au tiedabetesliittooniemen

03 2860materiaalitilauks

etes.fi

✦ Hopea- ja perlonrannekkeissa saatavilla tekstivaihtoehdot SOKERITAUTI-DIABETES tai DIABETES-DIABETES. Mainitse tilatessa tunnus SD tai DD.

✦ Lasten ranneketjussa (nro 7), teräsrannekkeissa (nrot 5A ja 5B), kapeassapanssariketjussa (nro 2B) sekä kaulariipuksissa on aina tekstinä DIABETES-DIABETES.

✦ Tunnukset on valmistettu sterling-hopeasta, joka ei sisällä nikkeliä.Teräsranneke on valmistettu ns. kirurginteräksestä, eikä sitä suositellahenkilöille, joilla on nikkeliallergia.

✦ Hintoihin lisätään posti- ja lähetyskulut 6,31 €/tilaus, toimitus postiennakolla.€€

Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

Hyvä matikkapää auttaa myös

insuliinihoidon oppimisessa.

Pomarkkulainen 14-vuotias

Jarkko Peltonen suhtautuu

luontevasti vuosi sitten

todettuun diabetekseen

ja pitää huolta lääkityksestään

itsenäisesti.

Jarkon jatkuva jano, väsymys ja laihtu-

minen havahduttivat sairaanhoitajaäidin

Satu-Merita Peltosen kevättalvella 2009.

Maaliskuisena keskiviikkona poika nu-

kahti kesken illan, mutta lähti torstaina

kouluun matematiikan kokeisiin. Äiti oli

huolissaan.

Äiti ja poika menivät koulun jälkeen

mittauttamaan pojan verensokeritason

Pomarkun terveyskeskuksessa, jossa

mittari ei enää pystynyt analysoimaan

korkeaa arvoa.

– Tiesin heti, mistä oli kyse. Jo mat-

kalla Poriin Satakunnan keskussairaa-

laan vakuutin Jarkolle, että diabetes ei

ole maailmanloppu, vaan elämä jatkuu

hyvällä hoidolla suhteellisen normaalina,

äiti muistelee.

Sairaalassa verensokeriarvoksi saa-

tiin 44 mmol/l.

– Kysyin myöhemmin opettajalta,

että miten ihmeessä Jarkon matikankoe

meni, kun pojan on täytynyt olla silloin

aika heikossa kunnossa. Opettaja sanoi,

ettei huolta: Jarkko sai kokeesta arvosa-

nan 9 1/2.

Matkailua entiseen tapaan

Jarkko Peltonen on alusta asti ollut hyvin

motivoitunut diabeteksen hoitoon.

– En ole ajatellut, että diabetes vai-

kuttaisi elämääni niin, etten voisi tehdä

mitä haluan. Eniten pelkäsin, että kark-

kien syönti loppuu kokonaan, Jarkko

myöntää.

Jarkko löysi heti hoitomotivaation

Teksti ja kuva Soila Ojanen

Välipalapakkaus on aina

mukana sählykentällä.

Jarkko esittelee verensokerin

noston pika-avut.

25

Jo sairaalassa hoitajan tarjoama light-

cola osoitti käytännössä, että hän voi

yhä nauttia samoista asioista kuin en-

nenkin, vähän toisenlaisin valinnoin vain.

– Sokerittomien hedelmäkarkkien iso

hiilihydraattimäärä on tosin ollut yllätys.

Jarkko herkuttelee nyt useimmiten suk-

laalla, äiti kertoo.

Perheen reipas suhtautuminen dia-

betekseen auttaa sopeutumisessa.

Vaikka Jarkko sairastui maaliskuun lo-

pussa, koko perhe – vanhemmat, Jark-

ko, isoveli Joonas ja pikkusisko Henna –

kesällä matkailuautolla yli kolmen viikon

reissulle Baltiaan ja Keski-Eurooppaan.

Mukaan pakattiin ruisleipää ja tupla-

annos insuliinia. Kaikki meni hyvin.

Itsenäinen ote hoitoon

Jarkon tunnollinen omahoito on jopa

hämmästyttänyt Satakunnan keskus-

sairaalan diabeteslääkäriä Samuli

Ylitaloa.

– Sieltä tuli jopa toppuuttelua, ettei

diabetesta tarvitse näin tunnon tarkasti

hoitaa, vaan verensokeriarvon voi pääs-

tää välillä vähän nousemaankin, Satu-

Merita Peltonen kertoo.

Jarkon pitkäaikaisverensokeri on ol-

lut tasaisesti 6 prosenttia. Jarkko hoi-

taa itse päivittäiset pistämiset. Äiti tosin

pistää pitkävaikutteisen insuliinin po-

jan pakaraan, jotta käytössä on monta

pistospaikkaa.

Jarkko arvioi itse aterioidensa hiili-

hydraatin määrän ja pistää insuliinin heti

ruokailun jälkeen.

– Koulussakin se onnistuu pöydäs-

sä nopeasti. Kaverit ovat tottuneet, hän

kertoo.

Sairaalan diabeteshoitaja kävi pitä-

mässä infotilaisuuden Jarkon luokka-

kavereille.

– Hoitajan esitelmä tuntui ensin vähän

erikoiselta idealta, mutta se oli ihan hyvä

juttu, Jarkko arvioi.

Viime syksynä uusille yläluokkaisille

järjestetty ryhmäytymisleiri oli silti men-

nä sivu suun. Opettajat eivät olisi otta-

neet tuoretta diabeetikkoa yöleirille ”tur-

vallisuussyistä”. Keskustelujen jälkeen se

kuitenkin onnistui, eikä ongelmia ollut.

Kroppa reagoi liikuntaan

Jarkon sählyharrastus on jatkunut nor-

maaliin tapaan: hän ottaa mukaan pie-

nen ensiapupakkauksen, jossa on pilli-

mehua, rusinoita ja hunajaa.

Jarkon verensokeri reagoi herkästi

liikuntaan. Korkeaa verensokeria hän

alentaa pienellä hyppynarutreenillä tai

juoksulenkillä.

Verensokerin hän mittaa 11–14 ker-

taa päivässä. Äiti tsekkaa tilanteen ker-

ran yössä – joskus mehutankkaus on

tarpeen.

Kohta on ajankohtaista taas ensi ke-

sän lomamatkan suunnittelu.

26

Bayerin CONTOUR® USB. Ensimmäinen kytke&käytä verensokerimittari. Kytkeydy kokonaan uuteen diabeteksenseurantakokemukseen.Saat tietoa, joka auttaa alentamaan HbA1c -tasoasi. Kamppailussa diabeteksen kanssa yksinkertaiset ratkaisut voittavat - simple wins.+ Kytke&käytä tekniikalla pääset heti katsomaan kehityskulkuja ja trendejä+ Bayerin GLUCOFACTS™ DELUXE -ohjelman avulla saat arvokkaita oivalluksia+ Voit jakaa tiedot diabeteshoitajasi ja -lääkärisi kanssaTilaa mittarisi osoitteesta www.bayercontourusb.fi

Bayer, Bayerin risti, CONTOUR, GLUCOFACTS ja simplewins ovat Bayerin reksiteröityjä tuotemerkkejä.

NÄYTE

GR

ØS

ET™

01

.10

.A.F

I

Hae nyt Bayerin CONTOUR® USB -mittarin mielipidekyselyn osallistujaksi.Kaikki valitut osanottajat saavat pitää mittarin omanaan kokeilun jälkeen. Ilmoita meille kiinnostuksesi osallistua sähköpostitse osoitteeseen diabetes@bayer.fi 30.5.2010 mennessä.

Kysyjänä Heikki Hesso, 21,

teologian opiskelija Helsingistä

ja vastaajana jalkojenhoitaja

Jaana Huhtanen

Diabetesliitosta

Diabeetikon

yleisimmät

jalkavaivat?

Mitkä uhkaavat

diabeetikon jalkoja?

Diabeetikon jalkojen kunto ei eroa

ei-diabeetikon jalkojen kunnosta silloin,

kun diabetes on hyvässä hoitotasapai-

nossa ja diabetekseen liittyviä lisäsai-

rauksia ei ole kehittynyt. Jalat tulee tar-

kastaa hoitopaikassa kerran vuodessa.

Jalkojen tutkiminen on siis osa diabetek-

sen hoidon seurantaa.

Pahimmillaan ongelmat voivat olla

pitkäkestoisia haavoja sekä kuolion

uhka. Tällaiset muutokset eivät kuiten-

kaan tapahdu hetkessä ja niiden kehit-

tyminen vaatii, että monta asiaa on jää-

nyt huomioi matta ja hoitamatta. Tämä

uhka väistyy tutkimalla ja puuttumalla

ongelma tilanteisiin ajoissa.

Tällä palstalla nuori kysyy ja asiantuntija vastaa.

Kysymys ja vastaus

Kynsien leikkuusta

kuulee kahta

versiota, joko

suoraan tai kynnen

muodon mukaan.

Kumpi on oikea tapa

ja miksi se on parempi?

Kumpikin on oikein. Kynnen leikkuu-

tavan määrää kynnen muoto ja minkälai-

set kynsivallit kynnen reunoilla on. Mitä

kuperampi eli sisäänkasvavampi kynsi-

levy ja mitä runsaammat kynsivallit on,

sitä suorempana kynsi leikataan. Aina

on tärkeätä jättää kynsi riittävän pitkäksi.

Kynnen pään pitää tuntua kun painat

sormellasi varpaan päästä.

Mitä on neuropatia

ja miten sitä voi estää?

Neuropatia tarkoittaa hermostovauriota.

Diabetekseen liittyviä hermostovaurioita

ovat tuntohermoston, lihashermoston ja

autonomisen hermoston vauriot.

Hemostovaurioiden tärkeimpiä ehkäi-

sykeinoja ovat diabeteksen hyvä hoito

ja tupakoimattomuus. Hermoja vaurioit-

taa korkeiden verensokereiden lisäksi

verenkierron heikentyminen, jota tupa-

kointi lisää merkittävästi.

Miten neuropatia

todetaan ja missä

vaiheessa tulisi

mennä tutkimuksiin?

Neuropatian toteamiseksi on kehitetty

käytännön työhön tutkimuksia, joilla saa-

daan nopeasti melko luotettavaa tietoa.

Näitä tutkimuksia pystyy jokainen lää-

käri, hoitaja ja jalkaterapeutti tekemään.

Tunto tutkimus on varmastikin monille

tutuin. Tuntotutkimuksia voidaan tehdä

joko ääniraudalla ja/tai tuntolankatestillä.

Nämä tutkimukset antavat tietoa tunto-

hermojen toiminnasta, mutta lihashermon

ja autonomisen hermoston vauriois ta

ne eivät kerro. Lihasten hermotusta tut-

kitaan refl eksitesteillä sekä arvioimalla

jalan rakennetta ja lihasten kuntoa. Auto-

nomisen hermoston vaurioiden toteami-

nen on jo sitten vähän vaikeampaa.

Mikäli jaloissasi on oireita: kipuja,

puutumisia, väsymistä jne. jotka hanka-

loittavat päivittäistä elämääsi, niin puhu

niistä lääkärisi kanssa. Tutkimusten

perusteella lääkäri tekee päätelmiä siitä

mistä voisi olla kyse. Muista myös, että

kaikki ei johdu diabeteksesta.

Mitä tukea

diabeetikko

voi saada

jalkojenhoitoon?

Diabeetikon jalkojenhoito ei kuulu

Kelan korvausten piiriin. Jalkojenhoito-

palvelujen järjestämisestä ei ole lakeja ja

säädöksiä, joten jalkojenhoitopalvelujen

saatavuus on hyvin kirjavaa eri puolilla

Suomea. Jalkojenhoitopalveluiden jär-

jestäminen on kuntien oma asia. Tapaan

aina sanoa asiakkailleni, että saadak-

seen palveluita tulee olla aktiivinen vai-

kuttaja. Tässä on yksi hyvä syy äänes-

tää, sillä palvelujen saatavuuteen me

kaikki voimme vaikuttaa äänestämällä.

Myös Diabetesliiton paikalliset yhdistyk-

set pitävät toivottavasti asiaa esillä ja vai-

kuttavat omalta osaltaan palvelujen saa-

tavuuteen – ja tässä on hyvä syy miksi

kuulua Diabetesliittoon.

Tämän lehden lukijoista suurin osa

käy keskus- tai yliopistosairaalassa dia-

beteksen hoidon seurannassa. Käytän-

nössä kaikissa niissä on myös jalkojen-

hoitajan tai jalkaterapeutin virka. Joten

Kuva: Laura Torkkeli

Heikki Hesso, opiskelija, Helsinki

28

kysy diabeteshoitajaltasi mitkä mahdol-

lisuudet sinulla on saada jalkojenhoito-

palveluja hoitopaikastasi.

Kuinka usein

jalkojenhoitajalla

tulisi käydä?

Yleissääntöä ei ole. Hoitohenkilökun-

nan, siis hoitajan ja lääkärin, tehtävä

on tutkia jalat kerran vuodessa. Sen

perusteella tehdään arvio jalkojen kun-

nosta ja määritetään jalkojenhoitopal-

velujen tarve.

Nuorille riittää usein hoitohenkilö-

kunnan tekemät tutkimukset kerran

vuo dessa. Tämän lisäksi nuoret saat-

tavat tarvita satunnaisesti vastaanotto-

käyntejä esim. sisäänkasvaneen kynnen

vuoksi, syylien hoidossa ja tukipohjallis-

ten arviossa. Nuorilla ei yleensä ole va-

kavia jalkaongelmia.

Minkälaisia kenkiä

kannattaa tai

ei kannata hankkia?

Minun mielestäni kaikenlaisia kenkiä voi

hankkia, kunhan ne ovat riittävän pitkät

ja kengän kärki ei puserra varpaitasi lyt-

tyyn korkeus- ja leveyssuunnassa.

Ehkä minua harmittaa eniten tietyn-

lainen ”terveysterrorismi” mm. kenkä-

markkinoilla. Saatavilla on paljon erilaisia

ns. terveyskenkiä, joissa on usein run-

saatkin sisäpohjan muotoilut. Terve jalka

ei kuitenkaan tarvitse muotoiluja. Mikäli

asentovirheitä on syntynyt, saatetaan

tarvita yksilöllisiä tukipohjallisia. Tukipoh-

jallisten tarpeellisuuden määrittävät ja

niitä valmistavat asiantuntijat, joita ovat

jalkaterapeutit ja fysioterapeutit. Ken-

gissä olevat valmiit sisäpohjan muotoilut

eivät ole sama asia.

Kaikille diabeetikoille soveliaita kenkiä

ei ole olemassa, sillä jalat ovat yksilöllisiä.

Kuva: Janne Viinanen Kuva: Janne Viinanen

Hyvän kengän tärkein ominaisuus on oikea pituus. Jaana Huhtanen,

jalkojenhoitaja, Diabetesliitto

Mitkä ovat hyviä

päivittäisiä

”’jalkarutiineja”

diabeetikon

jalkojen hoidossa?

Normaalista hygieniasta huolehtiminen

on sitä rutiinia josta kaikkien tulisi huo-

lehtia. Tämä tarkoittaa sitä että jalat ovat

puhtaat. Jalat pestään ja se hoituu siinä

samalla kun käyt suihkussa. Jokainen

nuori käy varmasti kerran päivässä suih-

kussa ja siinä samalla ne jalatkin pesey-

tyvät. Mitään ihmeellisempiä temppuja

ei jalkojen kanssa tarvitse tehdä. Ihon

rasvausta suosittelen niille, joilla on kuiva

iho ja tahtoo tulla kovettumia. Ihon ras-

vaaminen ei ole kuitenkaan mikään

itseistarkoitus. Jos iho on hyvässä kun-

nossa niin rasvaa ei tarvitse iholle laittaa.

Perushoidon kruunaavat puhdas sukka

ja hyvät kengät.

29

SokkotreffeilleAamuyöstä heräsin hypoihin. Lounaalla

sokerit olivat pilvissä. Iltapäivällä huimasi

ja tärisytti, mittari näytti kolmosta. Pitkä-

vaikutteisen insuliinin pistäminen kirpaisi,

muutama veripisarakin tirskahti. Illaksi

sokerit taas pomppasivat, mutten viitsisi

pistää yötä vastaan.

Tällaiset päivät ovat syvältä. Miksei

niiden vastapainoksi olisi joskus jotain

kivaa?

Rankan arjen keskellä todellakin

haluaisi jotain piristävää. Erilaista ja mu-

kavaa toimintaa eri-ikäisille tarjoavat

paikalliset diabetesyhdistykset. Täällä

Tampereella RAY:n rahoittaman Diapeli-

projektin merkeissä on muuan muassa

keilailtu, ajettu cartingia ja melottu joella.

Kerran i lmoittauduin innokkaana

nuorten viikonloppuleirille. Sitä ei kuiten-

kaan koskaan tullut, sillä osallistujamäärä

oli olematon. Tänä talvena mainostettiin

mahdollisuutta curlingin pelaamiseen.

Olin aivan innoissani. Nyt saisin kokeilla

jotakin totaalisen uutta. Tapahtuma

peruttiin samasta syystä kuin aiempi.

Osallistujia ei ollut tarpeeksi.

Harmistukseni oli kummallakin ker-

ralla suuri, monesta syystä. Tilaisuudet

vaativat järjestämistä, tiedottamista ja

organisoimista. Peruuntuminen on ikä-

vää niiden kannalta, jotka olisivat halun-

neet tulla mukaan. On turha vaatia haus-

kaa tekemistä ja menevää meininkiä,

jos ei itse ole valmis osallistumaan.

Useimmat tapahtumat ovat ilmaisia.

Niissä tapaa uusia, samanhenkisiä tut-

tavuuksia. Viime syksynä olimme vii-

dentoista nuoren porukalla pelaamas-

sa megazonea. Ottelun jälkeen kävimme

ravintolassa syömässä. Emme joutu-

neet maksamaan illasta senttiäkään. Itse

maksettuna kokonaishinta olisi lähennel-

lyt sataa euroa. Ruokailun lomassa jut-

telimme pelin käänteistä, harrastuksista

ja diabeteksen kiemuroista. Mei l lä

oli mielettömän hauskaa, kerrankin tun-

sin sairaudestani olevan jotain hyö-

tyä. Siksi ihmettelen, mikseivät ihmiset

lähde mukaan valmiiksi järjestettyihin

tilaisuuksiin?

Diabetesyhdistyksen jäsenyydestä

kannattaa ottaa kaikki irti. Lähde seu-

raavaan tapahtumaan katsomaan,

millaista toimintaa nuorille on tarjolla.

Kokeile rohkeasti yksin, ilman sitä ai-

naista parasta kaveria. Houkuttele dia-

beetikko tuttusi mukaan, pyydä van-

hempiasikin levittämään tietoa. Vinkkaa

omalle yhdistyksellesi, mitä juuri Sinä

haluaisit tehdä. Ehkäpä sitten pääset

kokeilemaan retkiluistelua, seinäkiipeilyä,

värikuulasotaa tai capoeiraa.

KOLUMNIMERI ÖHMAN

Meri Öhman on 16-vuotias

diabeetikko Tampereelta.

Kuva: Pirjo Silveri

30

Diabetesliitonnuorten tapahtumat 2010

Elina Hautakoski odottaa

kiinnostuneena toukokuun

puolivälissä järjestettävää

leiriohjaajakoulutusta. Inspis

kysyi Elinalta muutaman

tärkeän kysymyksen:

Ikäsi? 17 vuotta.

Kuinka kauan sinulla on ollut diabetes?

10 vuotta.

Koska olit ensimmäisen kerran mu-

kana Diabetesliiton nuorten toimin-

nassa? Osallistuin 12-vuotiaana murk-

kuviikonloppuun Tampereella.

Millaisissa jutuissa olet ollut mukana?

Olen ollut murkkuviikonlopuissa useam-

man kerran: Tampereella, Mikkelissä,

Virroilla ja Jyväskylässä. Lisäksi olen ol-

lut Diabetesliiton järjestämällä viikon mit-

taisella nuorten kurssilla 13-vuotiaana.

Miksi kannattaa tulla mukaan? Saa

uusia kavereita eri puolilta Suomea.

Leireillä on mukavaa tekemistä ja yhdes-

säoloa ja siellä voi vaihtaa kokemuksia

muiden kanssa.

Mitä odotat leiriohjaajakoulutukselta?

Toivon tapaavani siellä sekä tuttuja että

uusia ihmisiä. Leiriohjaajakoulutukses-

ta tulee toivottavasti hauska ja antoisa

tapahtuma.

Elina

kiinnostui

leiriohjaaja-

kurssista

LEIRIOHJAAJAKOULUTUS SUOMENLINNASSA HELSINGISSÄ

HALUAISITKO TOIMIA OHJAAJANA DIABEETIKKOLASTEN JA NUORTEN LEIREILLÄ?

Diabetesliitto tarjoaa leiriohjaajakoulutusta 18 – 22-vuotiaille (voit osallistua myös,

jos täytät 18 vuoden 2010 aikana) Suomenlinnan viihtyisässä ympäristössä 14.–16.

toukokuuta. Koulutuksessa saat opastusta leiriohjelman toteuttamiseen ja leiriohjaa-

miseen. Pääset myös käytännössä harjoittelemaan näitä taitoja. Lisäksi koulutuksessa

opetellaan perusensiaputaitoja.

Leiriohjaajakoulutukseen osallistuneet saavat valmiuksia toimia apuohjaajina

diabeetikko lasten ja nuorten leireillä. Leirin hinta 90 € / hlö sisältää ruokailut, majoituk-

sen ja ohjelmat.

Ilmoittautumiset (12.4. mennessä) ja lisätietoa:

Diabetesliiton järjestösuunnittelija Mari Noppa

Puh. 0400 698 486, mari.noppa@diabetes.fi

NUORTENLEIRI SUOMENLINNASSA HELSINGISSÄ

TULE MUKAAN VIETTÄMÄÄN IKIMUISTOISIA LEIRIHETKIÄ

SUOMENLINNAN KAUNIISSA YMPÄRISTÖSSÄ!

13 –17-vuotiaille diabeetikkonuorille tarkoitettu leiri pidetään 14.–16. toukokuuta

Suomenlinnassa Helsingissä. Leirin ohjelmassa on muun muassa Viaporin tykit ja tun-

nelit -tutkimusretki, ensiaputaitoja sekä monenlaista muuta mukavaa toimintaa uusien

ja vanhojen kavereiden seurassa.

Leirin hinta on 90 € / hlö, sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman.

Ilmoittautumiset (12.4. mennessä) ja lisätietoa:

Diabetesliiton järjestösuunnittelija Mari Noppa

Puh. 0400 698 486, mari.noppa@diabetes.fi

HALLOWEEN!-NUORTENLEIRI

DIABETESKESKUKSESSA TAMPEREELLA

JUURI SINÄ 13 –17-VUOTIAS DIABEETIKKONUORI,

LÄHDE MARRASKUUSSA (5.–7.11.) HALLOWEEN!

-NUORTENLEIRILLE DIABETESKESKUKSEEN

TAMPEREELLE!

Prinsessa, sammakko, vankikarkuri, velho, örkki, mörkki tai hirviö… päästetään mieli-

kuvitus irti ja loihditaan yhdessä ikimuistoiset asut leirin Halloween-juhliin!

Leirin ohjelmassa on teeman mukaista toimintaa – tule jos uskallat! ;)

Leirin hinta on 90 euroa / henkilö, sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen (4.10. mennessä):

Diabetesliiton järjestösuunnittelija Mari Noppa

Puh. 0400 698 486, mari.noppa@diabetes.fi

31

Auttaa näkemään ruoan vaikutukset verensokeriin.

Mittaa milloin haluat,missä tahansa.

Verensokerimittari ja elektroninen päiväkirja yhdessä.

Soita LifeScanin asiakaspalveluun tänään ja tilaa oma OneTouch® -mittarisi: 0800 122 322

Lisää tietoa LifeScanista ja verensokerimittareistamme löydät verkkosivuiltamme: www.lifescan.fi

Jos sinulla on käytössäsi OneTouch verensokerimittari, voit tilata OneTouch® Diabetes Management -purkuohjelman –ja kaapelin veloituksetta asiakaspalvelustamme!

Life

Scan

, Lif

eSca

n lo

go

One

Touc

h®, O

neTo

uch®

Ult

ra®2

, One

Touc

h® U

ltra

Eas

y® ja

One

Touc

h®

Ult

raSm

art®

ova

t Li

feSc

an In

c.:n

rek

iste

röit

yjä

tava

ram

erkk

ejä.

© 2

010

Lif

eSca

n Su

omi.

One

Touc

h® V

eren

soke

rin

seur

anta

järj

este

lmä.

AW

095

-00

9A-O

TDM

S-FI

1

Mikä mittari sopii sinulle parhaiten?

® ® ®