Jyväskylän ylioppilaslehti

3300.. HHUUHHTTIIKKUUUUTTAA––.. 1133.. TTOOUUKKOOKKUUUUTTAA 5533.. VVUUOOSSIIKKEERRTTAANNUUMMEERROO 66//22001122

Lozzille luvatTodelliset ikiopiskelijatHäirintää yliopistollaOsaako yliopiston johto käsitellä konflikteja oikein?Uutiset 2–3.

Oman viinan bileet loppuivat Sonaatin ravin-toloissa. Sivu 12.

Jos opinnot seisovat, niin hae lohtua 40. vuoden opis-kelijoilta. Keskiaukeama.

”Teatterion ruohon-juuritasontoimintaa”Sivu 19.

UUTISET30.4.2012

2

Rentukka jatkaa toimintaa

Kortepohjan ylioppilaskylänRentukka-ravintolan toiminta jat-kuu jälleen. Rentukkaa alkaa pyö-rittää nuorten jyväskyläläisten

Ideaosuuskunta Made. Ovet avau-tuvat vielä ennen kesää.Tuleva ravintolapäällikkö EmppuPaananen lupaa, että kaikkienhanatuotteidein hinta laskee.Tulossa on uudistuksia myös ta-pahtumanjärjestämiskäytäntöihin.

Häirintäjuttu viipyi rehtoraatkuukausiaLaitoksen halvaannuttanuthäirintäjuttu odotti päätöstä yli kymmenenkuukautta. Rehtori tekipäätöksen vasta, kun oli jotiedossa, että kantelijatvaihtavat työpaikkaa.

JYVÄSKYLÄN yliopiston matemaat-tis-luonnontieteellisessä tiedekun-nassa kyti vuosia vaikea työilmapii-riongelma. Nykyisin Oulun yliopis-tossa professorina toimiva MaaritJärvenpää kanteli esimiesasemassaolleesta miehestä tiedekuntaan syyt-

täen häntä työpaikkakiusaamisesta.Hän kertoo myös valittaneensa sek-suaalisesta häirinnästä.

Silloinen dekaani MattiManninen teki asiassa päätöksenvuonna 2007. Asiakirja on salai-nen, eikä tietoa sen sisällöstä saaantaa sen enempää Järvenpää kuinpäätöksen valmistellut tiedekun-nan hallintopäällikkö MattiPylvänäinenkään.

ASIAN käsittely ei päättynyt tähän.Järvenpää kanteli yliopiston keskus-hallintoon, silloiselle hallintojohta-jalle Erkki Tuunaselle toukokussa2008. Jo ennen sitä rehtori AinoSallinen oli kuullut asiasta ja pyytä-nyt dekaanin päätöstä ja siihen liit-tyviä asiakirjoja tiedekunnasta.

Tuunanen kuuli touko-kesäkuunvaihteessa tuoreeltaan matematiikanja tilastotieteen laitoksen henkilös-töä. Kesän jälkeen kuulemisissa ke-rätyt tiedot kerrottiin asianosaisilleja heiltä pyydettiin vastineita.

JÄRVENPÄÄ toimitti vielä lisää kir-jattuja valituksiaan syksyn mittaan.Silloin Järvenpään mukaan hallinto-johtaja Tuunanen oli sanonut, ettäasian päätymisestä julkisuuteen voisiolla vakavia seurauksia.

Henkilökunnan kuuleminen



Syytetyn vastine kuulemisiin

Järvenpään vastine kuulemisiin

Keskustelutilais

Järvenpää es

Uude

n. 10 kuukautta

19.5.2008

Kantelu

Päätös tuli vasta, kun olijo tiedossa, ettäJärvenpäät lähtisivätJyväskylän yliopistostaOuluun. Asian käsittelyäon voinut viivyttää se,että Järvenpäiden muka-na Jyväskylän yliopistomenetti Oululle yhdenhuippututkimusyksikön.

” Oikeusturvasta huolehdittavHÄIRINTÄTAPAUKSIEN käsittely eiensisijaisesti kuulu lehtien palstoille.Sen sijaan häirintätapauksien käsitte-lemisen käsittely Jylkkärissä on mieles-täni perusteltua.

Mainituista häirintätapauksista saa-tujen tietojen varmistaminen on likimahdoton työ etenkin, kun asioistatietävät harvoin haluavat tai edes voi-vat puhua nimellään.

SE PUOLI asiasta ei onneksi Jylkkärilleoikeastaan kuulukaan. Sen sijaan kes-kusteluissa esiin tuleavat pelot ja käsi-

tykset siitä, ettei häirintäasioita pysty-tä yliopistossa kunnolla käsittelemään,ovat syynä siihen, että Jylkkäri ottaaesille nämä tapaukset.

REHTORI Sallista pyydettiin vastaa-maan Jylkkärin kysymyksiin tiistai-ilta-päivänä. Vastaukset olisimme tarvin-neet torstaiaamuun mennessä.Julkaisemme vastaukset sitten, kun nesaamme Jylkkärin verkkoversiossa tä-män juttupaketin yhteydessä.

Aiheen käsittely ilman konkreettisiaesimerkkejä on uskoakseni palstatilan

hukkaa. Konkreettisiin esimerkkeihinviittaaminen taas sulkee ihmisten suutja saattaa aiheuttaa turhaa kärsimys-tä eri osapuolille. Tätä olemme pyrki-neet välttämään nimettömyydellä.

SELVÄKSI on käynyt, että häirintäätapahtuu Jyväskylän yliopistolla, kutentämän kokoisessa organisaatiossa so-pii odottaa, mutta siitä ei puhuta.Niinpä jokainen häirinnän uhri ja häi-rinnästä syytetty tuntuu kokevan koh-tuutonta yksinäisyyttä ja epävarmuut-ta asioiden käsittelystä.

Aino Sallinen selitti sähköpostivies-tissään Järvenpäälle:

“Kommunikaatiossa on hyvä erot-taa toisistaan varoittaminen ja uhkai-lu, josta varmasti ei ole ollut kyse.Julkisuus toimii aivan omien lainalai-suuksiensa mukaan ja arvaamatto-muuksiensa perusteella, mistä omaahenkilökuntaa on joskus tarpeenmuistuttaa monista tapauksista viisas-tuneina”.

TUUNANEN sai selvityksensä val-miiksi loppuvuodesta 2008. Tässä vai-

heessa riidan aiheuttamat ongelmatlaitoksella olivat jatkuneet jo ainakinkaksi vuotta.

PÄÄTÖKSEN saaminen kuitenkinkesti vielä neljä kuukautta.Hallintopäällikkö MattiPylvänäinen kuvailee päätöksenodottamiseen kuluneita kuukausia“raastaviksi”.

“Soitin muutaman kerran päätök-sen perään kiirehtiäkseni sitä”, hänkertoo.

Rehtori kuitenkin teki päätöksen

vasta, kun oli jo tiedossa, ettäJärvenpäät lähtisivät Jyväskylän yli-opistosta Ouluun. Rehtorille olimyös kerrottu jo prosessin aikana,että Jyväskylästä lähtisi huipputut-kimusyksikkö heidän mukanaan.

REHTORI Sallinen ei ehtinyt kom-mentoida asiaa ennen lehden pai-noonmenoa kiireisen aikatauluunvedoten. Kysyimme Salliselta mm.seuraavia asioita.

Miksi hän teki päätöksen vastamaaliskuun lopussa? Odottiko hän

Joukko yhteiskuntatieteelli-sen tiedekunnan opiskeli-joita on kannellut tiedekun-nan miesprofessoristasyyttäen häntä seksuaali-sesta häirinnästä.

JYLKKÄRIN tietojen mukaan yhteis-kuntatieteellisen tiedekunnan dekaa-ni Timo Ahonen käsittelee häirintä-tapausta, jossa opiskelijat ovat kannel-leet eräästä tiedekunnan professorista.Ahonen ei halua tapausta kommentoi-da.

“En tiedä, mitä voin tässä sanoa”,sanoo Ahonen.

“Sen verran varmaankin, että joställainen tilanne olisi, niin se hoidet-taisiin niin, että ensin molempia osa-puolia kuultaisiin erikseen. Sen jäl-keen – jos molemmille osapuolille so-pii – pidettäisiin yhteinen palaveri,jossa sovittaisiin pelisäännöt, joilla on-gelma korjaantuu. Sitten sovittaisiin

seurantapalaveri, jossa varmistettai-siin, onko tilanne korjaantunut”, sa-noo Ahonen.

ASIASTA tietävät opiskelijat ovat pe-loissaan tilanteen vuoksi. Moni onkertonut asiasta Jylkkärille, muttakieltäytynyt ehdottomasti esiintymäs-tä nimellään peläten opintojensa vai-keutuvan. Monilla on ollut myös epä-varmuutta siitä, käsitelläänkö asia va-kavasti.

JYLKKÄRI pyysi tapaukseen liittyvienasiakirjojen julkisia osia, voidakseenvastata kysymykseen siitä, miten asiaakäsitellään. Asiakirjoja tai niiden osiaei saatu.

“Mikäli meillä olisi esittämäsi kal-tainen tapaus tiedekunnassame, jou-tuisimme tarkoin pohtimaan, miltäosin siihen liittyvät varhaisen puuttu-misen menettelyyn liittyvät muistiotolisivat julkisia”, sanoo Ahonen.

“Pahin lopputulos olisi käsittääkse-ni viesti siitä, että tällaisen varhaisentuen luottamukselliset keskustelut janiiden sisältö voi koska tahansa ilmes-tyä ylioppilaslehden sivuille”, hän jat-kaa.

Jarno [email protected]

3

Liikunta kiinnosti yhteishaussa

Suosituimmat hakukohteet suh-teessa paikkamäärään olivat tänävuonna liikunnan yhteiskuntatie-teet, liikuntalääketiede ja liikunta-

pedagogiikka.Viime vuoden suosituimpaan

hakukohteeseen journalistiikkaanoli tänä vuonna noin 200 hakijaavähemmän, joka pudotti aineenneljänneksi. Tiputus selittyy pro-fessori Raimo Salokankaan mu-

kaan sillä, että hakijamäärää kei-notekoisen korkealle nostanut ha-kuyhteistyö Tampereen tiedotus-opin kanssa on päättynyt.

Hakijatilastot on julkaistu koko-naisuudessaan jylkkari.fin data-blogissa.

YLIOPISTOKOLLEGION tarkas-taessa viime vuoden tilinpäätöstä,huomio keskittyi Kasvatus-tieteellisen tiedekunnan tulok-seen, joka on kahtena vuonna pe-räkkäin ylittänyt säästötavoitteenyli miljoonalla eurolla.Tiedekunnan ylijäämän osuus tuo-toista on 9 prosenttia, kun muillase on 1–6 prosenttia. RehtoriAino Sallinenkin epäili kokouk-sessa, että siellä on saattanut ol-la säästöliekki päällä opetuksenkustannuksella.

Dekaani Marjatta Lairio, onkoylijäämää kerrytetty opetuksenkustannuksella?

“Missään tapauksessa se ei pidäpaikkaansa. Kaikki opetus on jär-jestetty aivan opetussuunnitelmienja opetusohjelmien mukaisesti.Tulosta selittää, että erityisesti pro-fessuurien kohdalla on menossasukupolvenvaihdos ja näiden teh-tävien täyttäminen vie aikaa. Myöshanketoiminta on ollut tulokselli-sempaa, ja ulkopuolisen rahoituk-sen osuus on kasvanut. Tilakuluttaas ovat pienemmät, koska käy-tämme väistötiloja.Ylijäämähän muuttuu nyt saata-viksi, jolloin pystytään vahvista-maan toimintaa tutkimuksen jakansainvälistymisen osalta, jolloinmyös koulutustehtävä vahvistuu.”

Jylkkärin ainejärjestö Emiléstäsaamien tietojen mukaan opis-kelijat kaipaisivat enemmänkontaktiopetusta ja yhdessäte-kemistä itseopiskelun sijaan.Voidaanko opetusta nyt kehit-tää kertyneen ylijäämän avul-la?

“Tiedekunnassa on aina panostet-tu opetukseen ja kehittämiseen,ja sama linja jatkuu. Tulevien vuo-sien suunnittelussa on kuitenkinrealistista varautua yliopistojen ta-louden kiristymiseen.”

Ilpo Puhakka

?Tehdäänkökasvatustie-teellisessä tu-losta opetuk-sen kustannuk-sella?

KYSYN VAAN

Matti Leino yliopistonhallitukseen

Juha Äystön erottua yliopiston hal-lituksesta professorijäseneksi va-littiin Matti Leino. Leino on fysii-kan professori.

Pahin lopputulos olisikäsittääkseni viesti siitä,että tällaisen varhaisentuen luottamuksellisetkeskustelut ja niiden sisältö voi koska tahansa ilmestyä ylioppilaslehden sivuille.

”TimoAhonen

Yhteiskuntatieteellisen opiskelijat nostivat kissanpöydälle

tissa

suus

ittää uusia asioita

et asiat esitettään syytetylle

Järvenpää esittää uusia asioita

Järvenpää esittää uusia asioita

Vuosi 2009

24.3.2009

Rehtorin päätös

Toimitus onkiinnostunut kuulemaan niin myöntei-siä kuin kielteisiä kertomuksia siitä, mi-ten häirintätapauksia on Jyväskylänyliopistossa hoidettu.

Toimitukseen voi olla yhteydessämyös luottamuksellisesti.


va

tietoa siitä, saako Järvenpää hake-mansa professuurin Oulusta?Kysyimme myös, toteutuiko asian-osaisten oikeusturva, kun päätöksen-teko kesti yli 10 kuukautta.Vaikuttiko huippututkimusyksikköasian käsittelytapaan tai aikatau-luun?

Julkaisemme vastaukset lehdenverkkoversiossa, kun ne saadaan.


TOIMITUS SUOSITTELEE

Jyrock näyttää tänä vuonna peittäneenkulunsa. Viime vuonna Jyrockin kerrottiintehneen 8000 euroa tappiota.

Kai kaikki nyt ymmärtävät, että tämä ei oletotuus? Kulttuurisihteeri saa palkkaa ja hänenaikaansa kuluu Jyrockin järjestämiseen huo-mattavia määriä. Eikö näitä tuhansia lasketaJyrockin tappioksi?

Toisaalta Ilokivi ei ole ilmainen sekään.Rakennukseen sidotut summat saavat muu-tamat tuhannet eurot näyttämään nauretta-vilta. Mitä opiskelijoille maksaa seisottaaomistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363iltaa vuodessa? Pitääkö tältä pohjalta laskeaJyrockille “voittoa”?

Kun istuu (harvoin) edustajiston kokouksis-sa tai lukee JYYn strategiaa tai toiminta-

suunnitelmia, iskee epätoivoinen olo.Strategisina tavoitteina tuntuu olevan hyvienyhteyksien ylläpito sinne ja tänne sekä opiske-lijoiden edustuksen turvaaminen niissä ja näis-sä toimielimissä.

Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääk-seen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisellaedustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaavastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita.Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän pe-rustaminen Student Life -hankkeeseen.

Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääk-seen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisella

edustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaavastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita.Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän pe-rustaminen Student Life -hankkeeseen.

Koska viimeksi tässä yhdistyksessä ovat vas-tuulliset kysyneet toisiltaan: miten ha-

luamme jäsentemme elämän muuttuvanJYYn ansiosta?

Kun on päätetty, mitä halutaan, voidaanpäättää, miten tavoitteisiin päästään. Jos va-paaehtoisia ei löydy asioita ajamaan, palka-taan ihmisiä tekemään se. Silloin jäsenmaksu-rahoja käytetään siihen, mihin pitää.

Käsittämättömät määrät voimavaroja haas-kataan täysin joutavan-päiväiseen kokous-tamiseen ko-koustamisen

vuoksi. Edustajisto tappelee tuntikausia siitä,kuka valitaan toimielimeen, jonka kokouksiinei meinaa muilta kokouskiireiltä ehtiä.

Sen kerran, kun jotain konkreettista sittenpäätetään tehdä, tuppaa käymään niin, et-

tä hommat resursoidaan perseelleen ja jälkion sen mukaista. Tiettävästi hallituksessa poh-ditaan nyt, pitäisikö projektityöntekijällä vii-me vuonna pilkkahintaan teetetyt nettisivutperuskorjata vai tehdä kokonaan uudet.Ilmeisesti kysymys kiikastaa siitä, kumpi vaihto-ehto tulisi halvemmaksi.

Euroista välittämättä sanoisin, että Jyrockon joka vuosi ollut tekemisen voitto.


MUNKIT (ruoka).Parempaa kuin tippaleipä, mutta ei tulelainkaan humalaan.

SIMA (juoma).Pahempaa kuin Jaloviina, eikä tule lainkaanhumalaan.

HARJU(huvialue)Varmasti tulee humalaan.

4

Pekka Manninen

AAMUYÖSTÄ ilmestyvä Iltalehti on löytänytSaksasta, Mendenin kaupungista virkamiehen, jo-ka sanoo vetelehtineensä työssään neljätoista vuot-ta tekemättä juuri mitään. Lehdessä suomalaisettyöntekijät kertovat velttoilustaan.

”Roikun netissä, istuskelen kollegani kanssa,suunnittelen lomamatkoja, odottelen ruokatuntia,lasken päiviä lomaan.”

Keskustelusivuilla ihmiset sättivät laiskoja työto-vereitaan. Laiskat työtoverit ärsyttävät, herättävätkaunaa.

SUNNUNTAISUOMALAINEN selvitti taannoin, et-tä työpäivästä yli 2 tuntia menee netissä surffaami-seen. Työnantajapiireissä on viritelty paniikkia, jo-ka on heiveröistä teeskentelyä. Selvitys kertoo, et-tä eniten surffailevat yrittäjät ja johtajat.Ajankäytön hallinta on helppoa pyramidin huipul-la. Hiostus on suunnattu suoritusportaaseen.

Luulimme, että teknologia vapauttaisi ihmisenraadannasta. Mutta ei. Työ ja vapaa-aika ovat su-lautuneet, töitä tehdään kotona, irtisanomiset uh-kaavat, työväki vähenee, työtaakka kasvaa, sairas-tellaan, pillereitä napsitaan.

TYÖTÄ EI jaeta tasan (6 tuntisella päivällä). Yhdetnäännytetään hengiltä, toiset jäävät työttä, tai pa-kotetaan palkattomiin pakkotöihin (320 000 hen-keä v. 2008). Yksitoikkoisissa ja alipalkatuissa töissälusmuilu on hiljaista protestia.

Työväenliike on luopunut työajan lyhentämises-tä. Se taipunee elinikäisen työajan pidentämiseen.Elämä, henki ja terveys uhrataan osakesijoittajienlompakolle. Vapauden ala supistuu, kurjuus kukois-taa. Työelämän uudistaminen ei etene: työstä ontullut perverssi uskontunnustus.

Työväenlaulu veisaa: ”Työ on kunniamme, työon vapautemme.” Vaan isäntämentaliteetti vallit-see ja ay-liikkeeltä on katkottu syömähampaat;taisteluhenki, kunnia ja vapaus.

D.H. LAWRENCEkirjoitti: ”Työ on juuri se, jota ih-misillä on ollut liikaakin./Lakkautetaan työ, jäte-tään työ historiaan!/ Touhuaminen voi olla haus-kaa ja ihmiset voivat nauttia siitä; silloin se ei oletyötä./Tehdään siis niin! Tehdään vallankumous hu-vin vuoksi!”

Mitä opiskelijoille maksaa seisottaa omistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363 iltaa vuodessa?”

pääkirjoi-tus

Tekemisen voitto

Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120Keskussairaalantie 2, 40600 JyväskyläFaksi (014) 260 3928Sähköposti [email protected], nettisivut www.jylkkari.fiPäätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, [email protected]

Toimittaja Ilpo Puhakka010 423 4510, [email protected] Tommi Puska010 423 4511, [email protected] kuva: Tommi PuskaPainos 7 000 kpl. Painopaikka I-printOy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750.ISSN 0356–7362.

JYVÄSKYLÄNYLIOPPILASLEHTI

NÄKÖKULMIA

REUNAHUOMAUTUS

Vallankumous huvin vuoksi

YLIOPISTOMME tilaongelmat, pää-asiassa terveydelle vaaralliset raken-nukset, ovat olleet jo pidemmän ai-kaa puheenaiheena niin yliopiston si-sällä, kuin laajemminkin.

Tilaongelmia sivuttiin myös viimesyksyn edustajistovaaleissa, joissa vies-ti päättäjille oli yksiselitteinen – on-gelmat on ratkaistava mahdollisim-man nopeasti! Tämä linja on varmas-ti myös ylioppilaskunnan hallituksenhelppo allekirjoittaa, vaikkei asia hei-dän käsissä olekaan.

Hankalaksi tilanteen tekee paitsiriittävien väistötilojen löytäminen,myös ongelman laajuus.

Useammassa rakennuksessa rapor-toidaan olevan terveydelle vaarallisiamikrobeja, joissa työskentely joillekinhenkilöille on jo täysin mahdotonta.Yhtäkkiä ongelmat eivät kuitenkaanole syntyneet. Tilannetta voisi kuvataniin sanotulla porttiteorialla, jossa vii-mein, kun kissa on nostettu pöydälle,on kaikki ongelmat lopulta tulleet il-mi. Ajoissa reagointi on siis pettänytja pahasti.

ENSIMMÄISEKSI on ryhdyttävä rat-komaan tehokkainta keinoa taatahenkilökunnan ja opiskelijoiden ter-

veydelle turvallinen työskentely. Tätäasiaa käsittääkseni pohditaan jouseammassa tahossa.

Tärkeintä on paitsi toimia nopeas-ti, myös taata paras mahdollinen rat-kaisu pitkällä aikavälillä tarkasteltu-na. Terveyttä ei ole laitettava samaanvaakakuppiin rahan kanssa.

PALJON on myös puhuttanut muunmuassa Mattilanniemen arkkitehto-ninen kokonaisuus, jonka purkami-sen puolesta ja vastaan on paljon hy-viä argumentteja. Olisin täysin valmissäilyttämään Mattilanniemen raken-nukset, mikäli olisi täysi varmuus sii-tä, että ongelmat saadaan poistettuasata prosenttisesti.

En kuitenkaan usko, että tällaistavarmuutta saadaan. Lisäksi uusi ra-kentaminen luo myös mahdollisuu-den paikata laajemminkin yliopistonpuutteita tilojen osalta. Tämän vuok-si olen omalta osaltani valmis sano-maan hyvästit Mattilanniemen ter-veydelle haitallisille rakennuksille jatoivottamaan uudet rakennukset ter-vetulleiksi.

Joonas KönttäEdustajiston jäsen

JYLKKÄRIN taso vain laskee laske-mistaan. Pieni ja sisäsiittoinen kaveri-piiri toimituksessa taputtelee toisiaanselkään. Vastikään Jylkkärin toimitta-jaksi palkattu Ilpo Puhakka (vas.) ana-lysoi osuvasti Kukkalan valintaa ko-lumnistiksi Facebook-profiilissaan.

“Pitäskö sit kysyä Matti Apusta vailöytyisikö jostain joku oikeasti järkeväporvari, joka osaa vielä kirjoittaa?”

Kukkala on Puhakan tavoin aktiivi-nen vasemmistonuori. Ainoa vasem-mistonuori Puhakka ei tietenkäänJylkkärissä ole. Taneli Hämäläisen(vas.) analyysi Jylkkärin nykytilasta onosuva.

“Mikä vitun vassariannos?Laskeskelin huvikseni, että uudessanumerossa esiintyy oman nimeni li-säksi ainoastaan 17 tuttua. =)”

VIELÄ enemmän Jylkkärin nykytilas-ta kertoo uusimman numeron juttuvuosijuhlista. Aiheena juhlien hetero-normatiivisuus ja juomalaulujen rasis-mi, kirjoittajina Aino Siren (vas.) jaMatti Lahdenmäki (vas.).

Kukaan muu ei koko kampuksellapitänyt vuosijuhlaperinnettä hetero-normatiivisena tai juomalauluja rasis-tisina. Se ei jyvivalaistoimittajia on-

neksi haitannut. Kirjoittajat haastat-telivat Kyösti Hagertia (vihr.),Joonatan Virtasta (vas.) ja KyöstiYlikuljua (vihr.). Kaikki haastateltavatVirtasta lukuunottamatta toimivattoimittajina Jylkkärissä. Virtanen onviime vuoden Jyy:n hallituksen pu-heenjohtaja ja aktiivinen jyvivalainen.

Tätä kommenttia ei tietenkään jul-kaista seuraavan paperilehden kom-menttiosastolla. Liskillä on liian kiireSappi-ristiretkensä kanssa ja pahojensuuryritysten hyväveliverkostojen pal-jastamisessa. Ketä Jylkkärin hyväveli-verkostot kiinnostaisivat?

Kyllä tähän lehteen kannattaa 100000 euroa vuodessa hassata.

Nimim. Sivustakatsoja

Jyy ja miljoonat

On harvinaisen myönteistä, että opis-kelijalehti kiinnittää huomiota toi-minnan usein hankalimpaan puoleen– talouteen. Huoli taloudesta sai mi-nut jättämään eriävät mielipiteenJyyn eri sektoreiden budjetteja hy-väksyttäessä.

Opiskelijan kannalta huonointa onse, että paine kohdistuu ylioppilasky-lään ja siten vuokriin. Rentukan jat-kuva tukeminen asuntovuokrilla onsaatava loppumaan, sillä meillä kylänasukkailla ei ole varaa maksaa kor-

keampia vuokria. Ne ovat jo tällä het-kellä yli 13 markkaa neliöltä koko ky-län alueella, joissain asunnoissa 15markkaa, ja kaupungin yleinen vuok-rataso on siinä kymmenen markantienoilla. Järki voittoon!

Kari Djerf (17.1.1979)Jyväskylän ylioppilaslehti

5

Kellastuneet sivut

"Vitut on!"

JYYn hallituksen Janne Ruuth kysymykseen, onko Opinkivellä

nyt paremmat löylyt. (Opinkiven saunan lauteilta 25.4.2012.)

Joonas Viljakainen, 21,englanti“Meen Helsinkiin nauttimaansäästä ja oluesta.”

Emilia Varmavuori, 23,psykologia“Tyhjän kämpän bileet.”

Sirkku Miikkulainen, 22,suomen kieli“Myyn muikkuja Helsingin to-rilla.”

Mitä teet vappuna?

GALLUP

Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella [email protected] taitekstiviestillä p. 045 1371957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhen-tää ja käsitellä kirjoituksia tar-vittaessa.

VAPAASANA

IRTO

KUVA

Yliopiston kirjastolla dyykattiin kirjoja.

TOMMI PUSKA

Pauliina Juvonen, 25, psykologia“Meen Hyyppäälle kaverei-den kanssa mökkeilemään.”

Näkemiin punatiilitalot! Nettipalautetta lehdelle

6

Jyväskylän yliopistonKoulutuksen tutkimuslai-toksella tutkitaan PISA-koulujen opettajia. Suomeapidetään koulutuksen mal-limaana, lähinnä PISA-me-nestyksestä johtuen.

KOULUTUKSEN tutkimuslaitok-sella tehtävässä Teaching and

Learning International Survey -tut-kimuksessa (TALIS) selvitetään -opettajien käsityksiä opettamisestasekä opettamisen käytäntöjä.Tutkimus toteutetaan ensi vuonnaOECD:n johdolla. Suomen osaltatutkimuksen toteuttaa KTL, muttamukana on 32 muutakin maata, vii-deltä mantereelta.

Suomessa PISA 2012 -tutkimuk-

seen osallistuvien koulujen opetta-jat ovat tutkimuksessa mukanaomana ryhmänään. Näin saadaantietoa siitä, ovatko opettajat Suomenerinomaisten PISA-sijoitusten taka-na.

Tutkimuksen tavoite on tuottaakansainvälisesti vertailtavaa tietoaopetuksen ja oppimisen laatuun vai-kuttavista tekijöistä. Hankeessa saa-

daan tutkimustietoa siitä, mitensuomalainen opetus vertautuu mui-hin maihin.

Projektipäällikkö MattiTaajamon ja suunnittelija EijaPuhakan mukaan nyt tehtävä tutki-mus mahdollistaa ensimmäistä ker-taa kansainvälisen vertailtavuuden.

Annimaria Valli

Opettajan ylempi korkea-koulututkinto on kansain-välinen harvinaisuus.Maailmalla moni opettajavaihtaa alaa nopeasti.

“YMPÄRI maailman on eri tutkimuk-sissa havaittu, että opettajan ammattiei enää kehittyneissä maissa kiinnos-ta. Monet opettajat myös vaihtavat am-mattia ensimmäisen viiden vuoden ai-kana työssä aloittamisen jälkeen.Suomessa kuitenkin opettajankoulu-tus on suosittua”, Taajamo kuvailee.

Esimerkiksi juuri julkaistuissaJyväskylän yliopiston hakutuloksissa

suosituimmat hakukohteet olivat luo-kanopettajakoulutus ja liikuntapeda-gogiikka. Taajamon mielestä tätä selit-tää osittain se, että Suomessa opettajil-la on ylempi korkeakoulututkinto, jol-loin opettajankoulutus antaa pätevyy-den toimia myös monissa muissa teh-tävissä.

“Vuoden 2008 TALIS-tutkimuk-sessa yksi teema oli, miten vastaval-mistuneet opettajat saataisiin pysy-mään ammatissaan. Tällaista tutki-musta tehdään myös Koulutuksen tut-kimuslaitoksella Jyväskylässä”, uuttaTALIS-tutkimusta vetävä MattiTaajamo kertoo.

Suomi ei osallistunut vuoden 2008TALIS-tutkimukseen.

ETENKIN johtamistavoissa löytyi ai-kaisemmassa tutkimuksessa eroja.Oppilaitoksia johdetaan joissain mais-sa hyvin hallinnollisesti, ja toisissa joh-taminen keskittyy enemmän opetuk-seen kehittämiseen.

“Vaikka Suomen osalta tuloksia eivielä olekaan, voisin kuvitella, ettämeillä olisi opetuksen kehittämiseenkeskittyvä johtamistapa”, sanooTaajamo.

Tällaisessa johtamismallissa yhteis-työ kollegoiden kesken on tiivistä, ja

päätöksiä tehdään yhteistyössä opetta-jien kanssa.

TUTKIMUKSESSA kysytään myösopettajien saamasta palautteesta.Taajamon mukaan opettajien saamapalaute on aikaisemmassa tutki-muksessa todettu tärkeäksi työtyy-tyväisyyden kannalta.

Lisäksi kartoitetaan opettajientäydennyskoulutustarvetta. Vuoden2008 tutkimuksessa tuli esille, ettäjopa 90 prosenttia opettajista onhankkinut jonkinlaista täydennys-koulutusta. Tutkimukseen silloinosallistuneissa maissa koulutusta

hankittiin keskimäärin päivä kuu-kaudessa.

“Nyt on mielenkiintoista nähdä,mikä on Suomen tilanne”, Taajamokertoo.

Hänen mukaansa kehittyneissämaissa koulutusta tarvitaan yleensäerityistukea tarvitsevien oppilaidenkanssa toimimiseen, työrauhan yl-läpitoon ja tietoja viestintätekno-logian hyödyntämiseen opetukses-sa. Todennäköistä on, ettäSuomessa tarpeet ovat hyvin sa-manlaisia.

Annimaria Valli

FAKT

A • Tutkimuksen koh-teena ovat ylä- ja ala-koulut sekä 2. asteenoppilaitokset

• Kysely toteutetaankeväällä 2013

• Tuloksia saadaankesällä 2014

Opettajan ammatti ei maailmalla kiinnosta

Pisa-menestystä tutkitaanmyös opettajien kautta

Suunnittelija Eija Puhakka kertoo, että kyselyn tavoitteena on 75 prosentin vastausaste. Kysely lähetetään opettajille postissa. Siihen vastataan verkossa tai paperilla.

TOMMI PUSKA

Lisää löylyä OpinkivelleVaihdetut vastukset eivätjuuri muuttaneet Opinkivenlöylyjä. Seuraavaksi voisikokeilla säätää termostaattia suuremmalle.

JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilas-kunnan saunatiloihin Opinkivelle onvaihdettu kiusakivet sekä vastukset.

Vastukset vaihtanut sähköasentajaJussi Koskinen Ukonvirta Oy:stä mit-tasi vanhat vastukset yleismittarilla.

“Ehjiä ovat kaikki”, totesiKoskinen.

OPINKIVEN sauna on aiheuttanuttuskastumista opiskelijoissa, sillä sau-nasta on vaikea saada kunnon löylyjä.Syy ei siis ole ollut ainakaan rikkinäi-sissä vastuksissa. Toisaalta kiuaskivetolivat jo kuluneita ja murentuneita.

KOSKISEN mukaan kiukaiden ter-mostaattien anturit on asennettu aivanoikein kiukaan yläpuolelle. Sen sijaanantureiden etäisyys ilmastointiventtii-listä saattaa hänen mukaansa olla vää-rä ja aiheuttaa ongelmia.

“En nyt pysty sanomaan, kun ei oleohjekirjaa mukana, että mikä tuonetäisyyden pitäisi olla”, sanooKoskinen.

Kiukaat ovat 10,5-kilowattisia, joten

kiukaan tehon pitäisi kyllä riittää läm-mittämään löylyhuoneet. Koskisenmukaan vastaavankokoiset kiukaatriittävät isompaankin tilaan.

“Tosin onhan tuolla aika paljon la-sipintaa, kun on ne ikkunat sekä lasi-ovi. Se syö kyllä lämpöä”, sanooKoskinen.

Yhteen kiukaaseen laitettiin noin 50kg kiviä. Koskinen sanoi, että kiukaantermostaatit on säädetty 80 asteeseen.Säätövaraa termostaateissa on, jotenmikäli löylyt eivät riitä, kannattaa sau-nan varaajan yrittää neuvotella ter-mostaattiin hieman isompi lukema,esimerkiksi 90 astetta.

KIPAISIN saunaan kyselemään tun-nelmia, kun ekologian oppiaineenopiskelijat ja henkilökunta siellä sau-noivat. Nyt on vaihdettu vastukset, on-

ko paremmat löylyt?“Vitut on”, vastasi Janne Ruuth,

JYYn hallituksen ympäristövastaava.Kiirehdimme toimittajan kanssa kes-ken taittokiireiden toteamaan tilan-teen.

RUUTHIN tuomio oli oikea.Kiukaasta ei vieläkään saanut kun-non löylyjä.

Saunassa tosiaan on reilun kokoi-nen kiuas, mutta toisaalta lauteet ovatniin alhaalla, että pään päälle jää kuu-tiometreittäin kuumempaa ilmaa.

Kokeilemalla kädellä katonrajaavaikuttaisi siltä, että löylyt voisivatnippa nappa olla riittävät siellä.

Uudet kivet saattavat kuivua hie-man nopeammin, mutta yhtä lannis-tava veden läsähtely kylmille kiville

odottaa jokaista vakavampaa löylyn-heittäjää.

Seuraavan kerran saunottaessaJylkkärin testiryhmä neuvoo vaati-maan termostaattia suuremmalle.Ainakin sitä on syytä kokeilla ennenseuraavaa vastusten vaihtoa.


Tosin onhan tuolla aikapaljon lasipintaa, kun onne ikkunat sekä lasiovi.Se syö kyllä lämpöä.

”JussiKoskinen

Jussi Koskinen vaihtoi Opinkiven kiukaisiin kivet ja vastukset. Molemmat ovat järkevää määräaikaishuoltoa, mutta onnettomia löylyjä ne eivät korjanneet. Opiskelijoiden ääninoussee vaatimaan kovempia lukemia kiukaan termostaattiin.

7

Kaikki vanhat vastukset olivat vielä vaihdettaessa ehjiä. Toimimattomissa vastuksissa ei siis ole ollutOpinkiven lauhojen löylyjen syy.

KUVAT: TOMMI PUSKA

Lex Kukkaruukku hajosi sir8

Viherpeukku-liikkeen tuo-miosta odotettiin ennakko-tapausta, mutta toisin kävi.Hovioikeus tarkensi, missäolosuhteissa hampun kas-vattamiseen soveltuvankukkaruukun myymisestätulee rikos. Kun asiakas-kunta on kunnossa ja tuo-tevalikoima oikea, puutar-hayrittäjä on turvassa.

TURUN hovioikeus hylkäsi huhtikuunalussa syytteet niin sanotussaViherpeukku-jutussa. Oikeuden pää-töksen odotettiin linjaavan, voiko lail-listen puutarhatarvikkeiden myyntiäpitää huumausainerikoksen edistämi-senä, jos asiakkaat käyttävät tuotteitakannabiksen kasvatukseen. Linjausoli, että jokainen tapaus on tapauskoh-tainen.

Kihlakunnansyyttäjä MikkoMännikön mukaan oikeuden päätöskuitenkin tarkensi, missä tilanteissa ri-kosnimike täyttyy.

”Kyllä minä pidän riskialttiina sitä,että myydään erityisesti hampun kas-vattamiseen soveltuvia välineitä jaohessa tuotteita, jotka tunnetusti liitty-vät siihen kulttuuriin samoissa tilois-sa”, Männikkö toteaa.

JYVÄSKYLÄN Hempsterissä ei oikeu-den päätös pelota, eikä pelota muuta-man metrin päässä Pispalanpalmussa-kaan. Ensimmäisessä myydään piippu-ja, toisessa puutarhatuotteita, kaikkisamoissa tiloissa. Lisäksi tuotevalikoi-ma sisältää tuotteita aina ekologisistavaatteista suitsukkeisiin ja seinäkan-kaisiin.

”Meillä on tarkat säännöt miten toi-mitaan ja me toimimme Suomen lainmukaan”, JPS-Import Oy:n toimitus-johtaja Jarno Salmi tiivistää.

Salmi muistuttaa monen muunkinliikkeen jakavan heidän valikoimansa.Esimerkiksi Prisma ja Citymarketkauppaavat vastaavia tuotteitaJyväskylässä saman katon alla.

Männikön mukaan ostoskeskustenlaaja tuotevalikoima erottaa pienet liik-keet suurista. Salmen mukaan tämäpätee myös heihin. Se, että kaksi yri-tystä toimivat tiloissa eri tuotevalikoi-milla on puhdasta sattumaa ja talou-dellinen pakko.

”Suoraan sanottuna tupakointituot-teilla saadaan elanto perheelle.Puutarhatuotteiden kate ei ole tarpeek-si hyvä, että pelkästään niitä myymäl-lä ei ruokkisi perhettään”, hän jatkaa.

VIHERPEUKUN tapaukseen liittyimuutaman syytetyn osalta huumaus-ainerikos. Yksikään tuomioista ei ol-lut törkeä. Hovioikeus katsoi osittainnäistä rikoksista johtuen, ettäViherpeukun kohdalla pääsyytetytolivat tietoisia tuotteiden myynnistäkannabiskäyttöön kevääseen 2005.Tähän saakka yritys toimi samoissatiloissa tupakointivälineitä myyvänliikkeen kanssa. Syyteoikeus on kui-tenkin tältä osin vanhentunut.

Salmi ja Hempsteri eivät liity mil-lään tavalla Viherpeukkuun, eikäyrittäjällä ole aikomusta rikkoa lakiatulevaisuudessakaan. Lex kukka-ruukku ei paljon kuitenkaan yrittäjäälämmitä.

”Laissa ei ole todellakaan järkeä.Otetaan esimerkiksi tuo Bauhaus. Eise meistä hirvästi eroa. Sieltä raken-netaan kaikki kasvatukseen, meiltälöytyy valmiita paketteja. Me olemmemyös lähempänä kaupunkia, eli jos eiomista autoa, voi silti kasvatella omattomaattinsa.”

Taneli Hämäläinen

Yhden ennakkotapauksen hiOli vuoden 2009 joulukuu.Yrittäjä Petri Mikkonen olityömatkalla Kajaanissa,kun hänet pidätettiin. Tästäalkoi yli kahden vuoden oi-keusprosessi, jossa hän oliyksi pääsyytetyistä.

“SE TULI täytenä yllätyksenä. Poliisitkorjasivat aamulla talteen, eivätkä senkummemmin selittäneet muuta kuin,että Tampereelta oli tullut virka-apu-pyyntö”, Mikkonen kertoo.

Matka jatkui eristysselliin, missäMikkosta pidettiiin 84 vuorokautta.

“Viimesen kuukauden aikana polii-sin ainoa tehtävä oli käydä kopissa ky-symässä, vieläkö pää kestää vai lähde-täänkö kuulusteluihin.”

Syytteiden vakavuudesta johtuenMikkonen pitää todennäköisenä, että

Viherpeukusta haettiin ennakko-tapausta.

KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄMikko Männikkö ymmärtää

poliiseja. Hän muistuttaa, että onpoliisin velvollisuus tutkia.

“Julkisuudessa poliisin toimintaa onkritisoitu kauheasti, kun asiassa on

Jyväskylän Hempsterissä ihmetellään, miten kaksi muuten laillista tuotetta muuttuu saman katon alla rikolliha- ja tupakkatuotteita samoista tiloista. Yrittäjän mukaan säännöt ovat selvät eikä lakia rikota, syyttäjän m

rpaleiksi hovissa 9

inta

Tietämisen tasojaja vastuun rajojaTÄMÄ AUKEAMA ei ota kantaa siihen, pitäisikö kannabis laillistaa. Se on aivan erikeskustelu. Tapaus Viherpeukku herättääperustavammanlaatuisen kysymyksen yksilön vastuusta ja oikeusturvasta.

LOGIIKKAA kuvaa vanha nurkkapöydän ta-rina, jossa mies ostaa moraa. Myyjä kysyy pannaan-ko pussiin, mihin mies vastaa: ”Ei tarvitse, tulee suoraan käyttöön” jaiskee puukon seuralaisensa vatsaan. Tiesikö myyjä mihin tarkoituk-seen moran myi, ja kenen on vastuu?

Turun hovioikeus määrittää päätöksessään tietämisen tasoja. 50prosenttia riittää. Siinä on aika paljon vastuuta kassahenkilö-kunnalle. Saako kirveen ja korin kaljaa myydä perheenisälle perjantaina?

KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ Mikko Männikkö kuvailee päätöstäHelsingin Sanomissa ”oikein kannattavaksi”. Pelkät vastaajien osal-ta korvattaviksi määrätyt oikeudenkäyntikulut nousevat yli 200 000euroon. Sanomattakin selvää, että tästä laskusta puuttuu kaikki, mi-tä rahalla ei korvata.

Voiko vastuuta ketjuttaa ja kuinka pitkälle? Tämä on kysymys, jo-ta ei ratkaista pelkästään oikeusasteissa vaan

julkisessa keskustelussa.


vangitsemisesta ja vakuustakavarikois-ta päättänyt tuomioistuin”, Männikkökertoo.

Mikkosen mukaan juuri poliisi toi-mi esitutkinnassa väärin.

“Minä pidän poliisilta kohdalta hy-vin tarkoitushakuisena, että väänne-tään ihmisille sanat suuhun ja kysy-mykset esitetään totena, vaikka mis-tään ei ole näyttöä.”

Samaan tulokseen päätyi myös ho-vioikeus. Se katsoo, että kuulusteltujenannettiin ymmärtää syyllistyneen va-kavampiin rikoksiin kuin mistä näyt-töä oli.

SYYTTEIDEN hylkäämisestä huoli-matta poliisin isku oli Viherpeukullekohtalokas. Valmiiksi talousvaikeuk-

sissa painiskellut yritys ajautui kon-kurssiin 2009. Mikkonen kuitenkinkertoo, että hän selvisi esitutkinnastavähällä.

Mikkonen kertoo, että tutkinta onaiheuttanut niin avioeroja kuin talou-dellisiakin vahinkoja työntekijöille.Hänen on vaikea käsittää, miten polii-si voi toimia näin.

“Jos leimataan huumekauppiaaksi jarikolliseksi, ja poliisit myös vakuutta-vat perheelle, että näin on. Niin onhanse ihan selvä, että siitä aiheutuu ongel-mia.”

ERISTYSSELLISTÄ vapuduttuaanMikkonen ei tuntenut oloaan turvalli-seksi. Hän kertoo poliisin päivystä-neen tontin nurkalla ja joskus pyöräh-

täneen pihallakin.Mikkonen on

jälleen käyn-nistänyt yri-tys to imin-nan. Tälläkertaa Virostakäsin. Syymaan vaihtoonlöytyy oikeus-prosessista. Yhdenyrittäjän usko oikeus-valtioon katosi esitutkin-nassa.

“Ihan on turha tulla kenenkään se-littämään, että poliisi on toiminut oi-kein tai että tämä on oikeusvaltio.”


iseksi toiminnaksi oikeiden olosuhteiden täyttyessä. Hempsteri ja Pispalanpalmu myyvät jatkossakin puutar-mielestä tuotevalikoima on riskialtis. Tapauksen liikkeet eivät liity Viherpeukun oikeusjuttuun.

KUVAT: TANELI HÄMÄLÄINEN

Kun n tarkoittaa neljääKuudennen vuoden opiskelijat, huokaiskaa helpotuksesta! Luennoilla istuu myös opiskelijoita,jotka ovat tulleet yliopistoon neljä tai viisi vuosikymmentä sitten. Kävimme kysymässä konkareilta kokemuksia ja vinkkejä opintoihin.

ÄRSYTTÄÄKÖ sinuakin, kun kirjas-ton tietokoneluokka on täynnä ja ko-netta joutuu odottamaan? HelenaKasvi osaa antaa ongelmaan perspek-tiiviä.

”Tämä nykysysteemi, että kaikilleon omat tietokoneet, on aivan mahta-va”, tietojärjestelmätieteen opiskelijahuomauttaa.

Hän tietää mistä puhuu. Kasvialoitti opintonsa Jyväskylässä jo 1977matematiikan pääaineopiskelijana, sil-loin kun matemaattis-luonnontieteel-linen tiedekunta oli vielä hajallaanympäri kaupunkia ja luentoja pidet-tiin jopa vanhassa leipomossa.Korpista saattoi vain haaveilla ja opis-kelijat juoksivat ilmoitustaululta toi-selle. Professoritkin olivat vanhankoulukunnan kurinpitäjiä.

KASVI aloitti pian tietojenkäsittely-opin opinnot. Vaikka ohjelmointi oliopetusohjelmassa silloinkin, näyttö-päätteelle pääsy ei ollut itsestäänsel-vyys.

”Yliopistolla oli silloin yksi ainoaiso keskustietokone, se hurisi lasken-takeskuksessa. Siellä käytiin tekemäs-sä harjoitustöitä”, Kasvi muistelee.

Päätteitä oli kymmenkunta ja niitäkäyttivät niin henkilökunta kuin opis-kelijatkin. Sen lisäksi laskentakeskuk-sessa oli yksi Applen mikrotietokone,jonka pientä kokoa opiskelijat kävivätihmettelemässä ovelta.

SUORITETTUAAN nykyisen kandinverran opintoja Kasville kävi niinkuin monille alan opiskelijoille nyky-äänkin: työ vei mukanaan. Pieni oh-jelmointiurakka venyi vuosikymme-nien uraksi.

”Sen piti olla kolmen kuukaudenpätkä, mutta se muuttui vähitellen va-kityöksi. 30 vuotta tuli juuri täyteen”,Kasvi sanoo.

Maisterin paperit jäivät kuitenkinkummittelemaan mielen perukoille, javiime vuonna Kasvi tarttui toimeen.Hän aloitti opinnot tietojärjestelmätie-teen maisteriohjelmassa, ja suorittaanyt kursseja työnsä ohella. Kaivattuoppiarvo pitäisi saavuttaa muutamanvuoden sisällä.

PARIN vuosikymmenen tauko ei oleainakaan vähentänyt Kasvin opiskelu-intoa. Päinvastoin, hän uskoo työn-teon tarjoavan hyvän pohjan opintoi-hin.

”Työelämässä oleminen antaa erilai-sen näkökulman ja fiilingin opiske-luun”, Kasvi toteaa.

Vastoin valtioneuvoston linjauksiaKasvi miettii, että työssäolojakso aine-opintojen ja syventävien opintojen vä-lissä voisi tehdä kaikille opiskelijoilleterää. Pitkä kokemus työelämästä onosoittanut, ettei pelkkä tenttikirjojentahkoaminen valmista työnantajienvaatimuksiin.

”Kantapään kautta joutuu töissäkyllä silloin oppimaan asiat.”

VAIKKA yliopisto nykyisellään miel-lyttääkin Kasvia, opiskelijaelämä eiole vetänyt osa-aikaopiskelijaa enäämukaansa.

”Satuin kerran kauppakadun ap-pron aikaan kaupungille”, Kasvimuistelee. ”Silloin ajattelin että huh-huh, pikkuisen rauhallisemmat kuviotsopii minulle.”

”Antaa nuorempien juhlia.”

Minna Tiainen

Työelämä antaa uuden näkökulman

Helena Kasvi ylioppilaskuvassaan ja nyt. Kasvi kirjautui yliopistolle 1977 ja opiskelee nyt tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa.

Satuin kerran kauppa-kadun appron aikaankaupungille...”

HelenaKasvi

äkymmentä

PENTTI TIAISEN ensimmäisenäopiskeluvuonna myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta viettifuksivuottaan. Tiaisen pääaine oli ma-tematiikka, ja sitä olikin helppo päästälukemaan: juuri perustettuun tiede-kuntaan otettiin sisään kaikki hakijat.

ELETTIIN VUOTTA 1965 jaJyväskylän yliopisto tunnettiin nimel-lä Kasvatusopillinen korkeakoulu.Tiainen opiskeli matematiikan ohellatietojenkäsittelyoppia. Ohjelmat tal-lennettiin reikäkortille ja ohjaus olikyseenalasta.

”Se oli melkein huijaukseen verrat-tavissa, ei se ollut ohjelmointia”, häntoteaa.

Tiainen päätyikin pian atk-alan töi-hin. Hän suoritti hiljakseen kursseja,mutta opintojen yhdistäminen työnte-koon oli vaikeaa.

”Ne oli sellaisia höpsötyksiä, ei sesilloin työelämässä ollut mahdollista”,hän muistelee.

Yliopisto tarjosi kuitenkin jatkuvas-ti kehittyvällä alalla sellaista tietoa, jo-ta muualta ei saanut. Opintoja kertyi,ja 1980-luvulla tietojenkäsittelyopinkandidaatin tutkinto oli koossa.

”Ainakaan minun kohdallani itseis-arvo ei ole tutkinto, vaan se tieto, min-kä yliopisto antaa”, Tiainen sanoo.

NYT TIAINEN on jättänyt työelämän,ja terveydentilan salliessa tavoitteenaolisi lopulta suorittaa maisterin tutkin-to. Opiskelu on hänelle tätä nykyä har-rastus.

Vaikka kokemusta yliopisto-opin-noista on kertynyt monelta vuosikym-meneltä, Tiainen ei suostu antamaanneuvoja opintopisteitä jahtaaville pari-kymppisille.

”Minun kokemukset ovat toisestamaailmasta”, hän tokaisee.

”Toisin päin, nykyajan opiskelijoil-la olisi minulle paljon opetettavaa.”

Minna Tiainen

ANJA RANTANEN aloitti englan-nin ja ranskan opinnotJyväskylässä vuonna 1970. Hänopiskeli lukuisia kieliä ja nauttiopiskelijaelämästä.

Loppusuoralla Rantasen opis-kelu tyssäsi rahan puutteeseen.1970-luvulla opintotuki ei kilahta-nut kuukausittain tilille, vaanopiskelijat rahoittivat arkensa lai-nalla. Ja vuonna 1976 tulonlähdeehtyi.

”Pankit eivät antaneet ulosopintolainoja”, Rantanen muiste-lee. ”Jokin kriisi kai se oli.”

Rantanen joutui etsimään töitäja päätyi opettajaksi.Tarkoituksena oli jatkaa opintojasivutoimisesti, mutta töistä irrot-tautuminen oli vaikeaa. Jossainvaiheessa aiemmin nostettu opin-tolainakin lankesi maksettavaksi.

OPINNOT etenivät hiljalleen vuo-sikymmenten saatossa. NytRantanen kirjoittaa gradua.Opiskelu on harrastus, joka vie ir-ti arjesta ja pitää mielen virkeänä.

Kiirettä ei ole. Innoittajana ja kan-nustajana on 81-vuotias ystävä, jo-ka istuu paraikaa tohtoriseminaa-rissa.

”Kun gradu on valmis, yritänvielä tehdä käännöstöitä seitse-mänkymppiseksi”, Rantanen suun-nittelee.

Nykypäivän nuoria Rantanenkannustaa tekemään opinnot ker-ralla valmiiksi. Pilke silmäkulmas-sa hän sanoo toivovansa, että olisiitse aikanaan uskaltanut käyttää ra-hapulassa kaikki mahdollisuudettavoitteen saavuttamiseksi.

”Niin kuin sanotaan, että beg,steal and borrow.”

Minna Tiainen

TUULA HENTTU on tehnyt liikun-tapedagogiikan opintojaan palasissamonella vuosikymmenellä. Hänaloitti opintonsa vuonna 1974.Suoritettuaan alemman kandidaatintutkinnon Henttu päätti, ettei opet-taminen olisi häntä varten ja jatkoitöihin markkinointisihteeriksi.

Kymmenen vuoden ja kahden lap-sen kuluttua Hentusta tuntui, ettäkerran hylätty ala voisi sittenkin ol-la sopiva. Paluu yliopiston penkilletuotti vaikeuksia.

”Piti orientoitua uudelleen kuun-televaan massaan”, Henttu muiste-

lee. ” En varmaan ollut helppo oppi-las.”

Auskultoinnin jälkeen Henttupäätyi opettajaksi. Maisterin paperitjäivät edelleen saamatta.

SITTEN HENTTU sai kolmannenlapsensa. Tämä osoittautui vakavas-ti kehitysvammaiseksi, ja Henttuhuomasi, etteivät omat tiedot riittä-neet uudessa tilanteessa. 2000-luvunalussa yliopisto kutsui jälleen.

”Että saisin teoriapohjaa sille, ettämitä tämän lapsen kanssa teen”,Henttu selittää.

Tietoa löytyi erityispedagogiikankursseilta.

Opinnot valmistivat niin kotiinkuin työhönkin. Nykyään Henttu vas-taa vammaisten liikunnastaJyväskylässä. Gradu on kesken, muttakyllä se valmistuu.

NUORILLE opiskelijoille Henttutoivoo uskallusta testata omia kiin-nostuksen kohteita ja hypätä opiske-lun oravanpyörästä kylmänrauhalli-sesti töihin tai välivuotta pitämään.Itse eri aloja kokeilleena hän uskoo,että monipuolinen koulutus ja eri

asioiden kokeilu antavat hyvät eväätelämälle.

”Muuten on haavoittuvaisempi”,Henttu huomauttaa.

Minna Tiainen

Yksipuolinen koulutus tekisi haavoittuvaksi

”Steal, borrow, beg” Tutkinto ei ole itseisarvo

Tuula Henttu nyt ja tuoreena ylioppilaana. Henttu aloitti opintonsa 1974 liikuntapedagogiikassa ja puuhaa edelleen graduaan.

Pankit eivät antaneetulos opintolainoja”

AnjaRantanen

Piti orientoitua uudelleen kuuntelevaan massaan”

TuulaHenttu

12

KORKEAKOULUT VOIVAT vuosina 2010 - 2014 osallistua lukukausimaksu-kokeiluun. Maksuja voidaan periä vieraskieliseen ylempään korkeakoulu-tutkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulu-tusohjelmaan hyväksytyltä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiske-lijalta.

Edellytyksenä on korkeakoulujen apurahaohjelma, jolla voidaan tarvitta-essa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiske-lua. Jyväskylän yliopisto on lähtenyt kokeiluun mukaan yhdessä 8 muun yli-opiston ja 10 ammattikorkeakoulun kanssa.

Opetus-ja kulttuuriministeriön asettaman lukukausimaksukokeilun seu-ranta- ja arviointityöryhmän raportointitilaisuudessa 14.3. kuultiin väliaika-tietoja kokeilun etenemisestä. Tulokset olivat opiskelijaliikkeen näkökulmas-ta todella positiivisesti yllättäviä.

KOKEILUSSA ON mukana 125 kou-lutusohjelmaa, joista vain 19 peritäänmaksua. Maksun suuruus vaihtelee 3500 ja 12 000 euron välillä lukuvuo-dessa. Maksavia opiskelijoita on 63,joihin kuuluu myös täyden stipendinsaavat opiskelijat.

Meillä Jyväskylässä maksullisissa oh-jelmissa aloitti syksyllä 2011 seitsemänopiskelijaa, joilla kaikilla on EU:n ra-hoittama Erasmus Mundus-apuraha,joka korvaa lukukausimaksujen lisäk-si myös mm. asumiskuluja. EsimerkiksiAalto-yliopistossa maksullisissa ohjel-missa opiskelee 29 opiskelijaa, joistavain yksi maksaa lukukausimaksun it-se.

Todellinen maksavien määrä on siis häviävän pieni ja tiedusteluista huo-limatta OKM:n edustaja ei tarkkaa lukumäärää osannut tai halunnut ker-toa.

KORKEAKOULUT OLIVAT lähteneet mukaan kokeiluun osaksi testatak-seen koulutusohjelmiensa kilpailukykyä. Tuloksista voidaan päätellä, etteisuomalainen laatu myy – etenkään kun rinnalla markkinoidaan maksutto-mia ohjelmia.

Monet oppilaitokset olivat kokeneet myös hallinnon ja markkinointikulu-jen lisääntymisen ongelmallisena ja useissa tapauksissa lukukausimaksutuo-tot eivät riitä kattamaan koulutusohjelmien kuluja.

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ korkeakoulujen tutkimuksessa ja koulutuksessa pa-nostetaan laatuun ja kansainvälisyyteen. Nämä tavoitteet eivät kuitenkaantoteudu lukukausimaksujen kautta, jotka saattavat päinvaistoin sulkea mo-nia ovia.

Hyvä maineemme kansainvälisellä koulutuskentällä johtuu suurimmaksiosaksi maksuttomasta sekä laadukkaasta opetuksesta. Maksulliset ohjelmatpuolestaan karkottavat matalamman elintason maista tulevan huippututki-japotentiaalin. Näihin tuloksiin nojaten on siis perusteltua vaatia, että luku-kausimaksut jäävät meillä Suomessa vain kokeiluksi.

Lukukausimaksut jääköön kokeiluksi!

Kirjo

ittaja

on JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Hanna-MariSavolainen

JYYPÄÄ

Yli viiden euron kaljapulloon saanut ainejärjestöt siir-tämään juhlansa poisSonaatin tilojen suojistakeskustan yökerhojen hyväksi.

JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilas-kunnan, Jyväskylän yliopiston jaFazer Food Services Oy:n yhteisyritysSonaatti Oy on hankkinut anniskelu-oikeudet Lozzille. Anniskeluoikeudettulivat voimaan tämän vuoden alussa.Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden alus-ta alkaen Lozzilla ei ole voinut tarjoil-la kuin Sonaatin myymiä alkoholijuo-mia.

Sonaatin toimitusjohtaja ArtoMaijalan mukaan anniskeluluvat onhankittu nimenomaan omaan tilaus-ravintolatoimintaan lähinnä ilta-ai-koina. Normaalin opiskelijalounaanyhteydessä ei siis edelleenkään olemahdollista ostaa viiniä tai olutta ruo-kajuomaksi.

Maijala kertoo poliisiviranomaisentulkitsevan, että missään elintarvike-huoneistossa (lakitermi paikalle, jossavalmistetaan ja myydään ruokaa) eisaa tarjoilla alkoholia ilman anniske-lulupaa. “Olemme todenneet, että onselkeintä, jos meilläkin on A-luvatkäytössä,” Maijala sanoo.

PERINTEISESTI juuri Lozzi on ollutsuosittu tila sitsien, vuosijuhlien ja

muiden opiskelijoiden illanviettojenjärjestäjille. Sen keskeinen sijaintikampuksella sekä tilan avaruus ja va-loisuus selittänevät suurta suosiota.

Sonaatin tämän hetkisen hinnastonmukaan kuitenkin esimerkiksi 0,33litran olutpullo maksaa 5,10 euroa jakossupaukku 5 euroa. Näillä hinnoil-la tavanomaisten sitsien pelkän juo-matarjoilun hinta nousisi yli 25 euron.Esimerkiksi Ilokivi ja monet keskus-tan yökerhot pystyvät tarjoamaan vii-den juoman sitsipakettia noin kym-menen euron hintaan.

Maijala antaa kuitenkin toivoa, ettähinnat saattaisivat jatkossa muuttuaopiskelijaystävällisemmiksi.

“Lozzille saimme luvat vasta tam-mikuussa, joten tilanne varmaan eläävielä jatkossa.”

KAIKKI tavoittetut ainejärjestötoimi-jat kertoivat Lozzin uuden käytännönjohtaneen siihen, että jatkossa tilai-suuksille etsitään vaihtoehtoisia tilo-ja.

Dumppi ry:n puheejohtaja AnnikaJokisuu kertoo, että tämän vuoden ta-pahtumia ei ole enää voitu Lozzillajärjestää vaan on pitänyt etsiä muitavaihtoehtoja. Lähinnä on hyödynnet-ty keskustan yökerhoja, joita Jokisuupitää toimivana vaihtoehtona, muttatoivoo kuitenkin, että olisi mahdollis-ta järjestää myös juhlia, joihin voi ot-taa omat juomat mukaan.

Fokus ry:n hallituksen jäsen AnttiSeppänen ihmettelee, ettei Sonaatinopiskelijaystävällinen hinnoittelupo-litiikka ole voimassa enää iltaviidenjälkeen. Seppäsen mukaan juhlatilojaon kyllä lopulta löytynyt, mutta nii-den etsiminen on ollut työlästä.

Sporticuksen puheenjohta HilkkaAranen epäilee Lozzin toiminnan ole-van “omiin muroihin kusemista”, sil-lä kun tilaan ei voi viedä omia juomia,myös ruokatarjoilu otetaan useinmuualta.

MAIJALAKIN myöntää A-lupien vai-kuttaneen jo Lozzin varaustilantee-seen. “Haluamme kuitenkin terävöit-tää toimintaamme myös viranomais-ten suuntaan. Pahimmillaan omienjuomien nauttiminen voisi johtaa sii-hen, että poliisi tulee keskeyttämääntilaisuuden. Emme halua saattaa asia-kastamme sellaiseen tilanteseen,”Maijala selittää.

Maijala muistuttaa, että Sonaattitoimittaa kyllä mielellään pitopalvelu-na ruokia kaikkialle kampusalueella.Jos juhlatila ei ole normaalisti ravin-tolakäytössä, siellä saa vapaasti naut-tia myös omia alkoholijuomia.

Yliopiston tiloja juhlakäyttöön voitiedustella Jyväskylän yliopiston tila-palveluista.

Annimaria Valli

Lozzin anniskelu-lupa ajoi sitsitmuualle

Monet oppilaitokset oli-vat kokeneet myös hal-linnon ja markkinointiku-lujen lisääntymisen on-gelmallisena ja useissatapauksissa lukukausi-maksutuotot eivät riitäkattamaan koulutusoh-jelmien kuluja.

”

Jaana Lehtonen kertoo, että Lozzin viinavarannot ovat käyneet kaupaksi ainoastaan erityistilaisuuksis-sa. kuten konserteissa ja valmistujaisissa.

TOMMI PUSKA

JOSKUS JOPA systeemin ammatti-laisille käy niin heikosti, että rahatloppuvat ennen kuun vaihdetta. Siltion syötävä. Tässä muutama niksi ka-loritasapainon ylläpitämiseen hei-koimpina aikona.

ELINTARVIKELIIKKEIDEN jäteka-tokset ovat hyviä paikkoja löytää syö-mäkelpoista ruokaa. Paras aika löytö-retkelle on yleensä hieman sulkemis-ajan jälkeen, jolloin seuraavana päi-vänä vanhaksi menevät elintarvikkeeton heitetty pois. Varaa mukaan kumi-hanskat ja taskulamppu.

Usein dyykkaamalla löydetyt ruo-kavarat eivät ole järin monipuolisia.Lisäksi syyllistyt näpistykseen sillä van-hentunut ruoka on jäteyhtiön omai-suutta. Lain mukaan on yhtä tuomit-tavaa dyykata ruokaa roskiksista,kuin marssia kauppaan sisään, täyttää

reppu elintarvikkeilla ja kävellä ulos.Ruoka kannattaa siis varastaa suo-

raan kaupasta. Valikoima on parem-pi, kylmäketju ei katkea ja rangais-tukseksi saa päiväsakkoja.

KANNATTAA valita joku pi-rinistien suosima lähiö-kauppa. Siellä kympin tun-tipalkalla olevaa vuokra-firman kassatyöntekijäätuskin kiinnostaa, mitäkaupasta lähtee. Vaikkakiinnostaisikin, niin toden-näköisesti heitä on ankaras-ti kielletty puuttumasta myy-mälävarkauksiin.

Ei siksi, että kauppaketjunjohto vitut välittäisi, saako myy-jä puukosta tai neulasta. Kyseessäovat isommat asiat. Jos myyjienturvallisuus on uhattuna, saattaa

ketju joutua palkkaamaan stevaritkauppaan päivystämään. Se maksaa.

Varo kuitenkin törmäämästä varti-joihin, sillä ketjut palkkaavat heitäkyttäämään työntekijöitä. Tähän onpäädytty, koska muuten köyhät ku-

sipäät veisivät vanhentuvaa ruo-kaa kotiin, eivätkä heittäisi sitä

roskiin, kuten on määrätty.

PAKKAA ateria hylly-jen välissä reppuun japoistu paikalta. Näinon elämisen perus-tarpeet tyydytetty,kunnes seuraava tu-

kipaketti kilahtaa ti-lille.

Sumu-SeppoPs. Sisäfile käy kesäisin hyvin

kaupaksi kadulla.

Ruokaa saa Siwasta

Kannattaa valita joku pi-rinistien suosima lähiö-kauppa. Siellä kympintuntipalkalla olevaavuokrafirman kassatyön-tekijää tuskin kiinnostaa, mitä kaupasta lähtee.

”

13

KUSETUSOPAS

Palsa tulee, oletko valmisKeski-Suomessa on tulevana kesänä tarjollaperäti kaksi Kalervo Palsantaidetta esittelevää näyttelyä. Kukaan ei vaintiedä niistä mitään.

NÄYTTELYIDEN taustalta löytyyKauko Sorjosen säätiö. MäntänHonkahovin näyttelystä tiedotetaantaidekeskuksen internetsivuilla sekäKritiikin Uutisten (1/12) takakannes-sa. Tammikuussa avatun GalleriaVariantin tulevasta näyttelystä on sensijaan vaikeampi löytää tietoa.

Pikagallup viidelle Jyväskylän yli-opistossa taideaineita opiskelevalleosoittaa, ettei kukaan ole kuullutVariantista saati sen tulevasta näytte-lystä. Kyse ei ole kiinnostuksen, vaaninformaation, puutteesta. Galleriangooglaus tuottaa linkit kahteen blogiinja Keskisuomalaisessa tammikuussajulkaistuun Sorjosen elämäntyötä ylis-tävään kolumniin.

KOSKA hakukoneeseen ei voi luottaa,soitan kulttuurimesenaatti Sorjoselle.Pidättyväisen ja vaivaantuneen oloi-nen kotiseutuneuvos toteaa, ettei hoidagallerian asioita ja kehottaa ottamaanyhteyttä säätiönsä hallituksen puheen-johtajaan. Kun kysyn gallerian auki-oloaikoja, Sorjonen kertoo sen olevan

”auki tarvittaessa”, mikäli haluan kir-joittaa aiheesta.

Uusi yritys. Yritysoppaasta löytyysäätiön virallinen puhelinnumero, jo-hon ei saa yhteyttä. Säätiön omilla si-vuilla kerrotaan asiamies JuhaniLaurilan sähköpostiosoite, puhelinnu-meron saan Enirosta. Valitsen säätiönomistaman liittymän, josta ei vastata.Virastoaika on päättymässä, joten pää-tän kokeilla aamulla uudestaan.

Tilanne ei muutu. Valitsen Laurilanhenkilökohtaisen liittymän numeron.Ystävällinen Laurila kehottaa otta-maan yhteyttä säätiön puheenjohta-jaan Seppo Salmeen ja antaa tämänyhteystiedot.

SALMI tarjoutuu avaamaan mi-nulle gallerian ja tuomaan muka-naan informaatiota näyttelystä.Toimittajalle on siis tietoa tarjolla,hienoa. Entä muut potentiaalisetmuseovieraat? Salmi kertoo, ettägallerialle avataan internetsivuttulevaisuudessa, mutta vasta hyvätovi Palsa-näyttelyn avautumisenjälkeen. Mediassa näyttelyä eimarkkinoida, sillä se on kuulem-ma Sorjosen linja. Mutta eikö olesurullista, mikäli näyttely jää ih-misiltä näkemättä vain sen vuok-si, etteivät he tiedä siitä?

”No tavallaan. Uskon kuitenkin,

että ennen kuin näyttely päättyyelokuussa, joku olisi sen ehtinytkäydä katsomassakin”, Salmi tote-aa.

Liiallisesta kunnianhimosta kä-vijätavoitetta ei voi syyttää.

Kauko Sorjonen säätiöineen te-kee hienoa ja arvokasta työtä, jotailmainen Palsa-näyttelykin edus-taa. Vielä hienompaa olisi, mikälimyös muilla kuin pressikortinomistavilla olisi mahdollisuus saa-da siitä tietoa.

Johannes Silvennoinen

Salmi kertoo, että gallerialle avataan internetsivut tulevaisuudessa, muttavasta hyvä tovi Palsa-näyttelyn avautumisenjälkeen. Mediassanäyttelyä ei markkinoida, sillä seon kuulemma Sorjosenlinja.

”

Kalervo Palsan ”Miehekkäät kuukautiset” (1973). Palsan elinaikana hänen taiteensa tuomittiin pornoksi.

LAURA POHJAVIRTA

Jyrockin tappajat riisuttiin aseista

”Olen helvetin utelias näkemään, mitä tämä touhu on nykyisin. On hemmetin hauskaa olla Jyrockissa tänään”, illan juontanut ja itsekin lyhyesti esiintynyt Heikki Salo kommentoi.Miljoonasade - yhtyeestä tunnettu Salo oli mukana perustamassa ensimmäistä Jyrockia.”Olin kulttuurisihteerinä vuosina 1985–86, ja mukana kulttuurivaliokunnassa kun Jyrock keksittiin. Meininki vaikuttaa edelleen samalta. Olen tosi iloinen siitä, ja on ihana nähdä, että silloin ideoitu tapahtuma toimii vieläkin. Ei mennyt nuoruus hukkaan”, Salo tuumasi.

Illan viimeis“Jyväskylä okehtoja”, JaLaitinen itse“Jyrock oli m

“Helvetin hyvä keikka ja hyvä fiilis”, kehui The Megaphone State -yhtyeen keulakuva Ekow.Helsinkiläisyhtye oli Jyrockissa toista kertaa ja ilahtunut uudesta kutsusta, sillä edelliskerralla oli ystävystytty hyvien tyyppien kanssa.Alun perin Liberiasta kotoisin olevalla Ekow’lla on kansainvälinen soundi, mutta maailmanvalloitussuunnitelmia ei ole vielä laadittu.“Olen ollut Suomessa vuodesta 1991, mutta usein minua luullaan ulkomaalaiseksi. Eilen just joku kysyi kelloa suomeksi, se veti hymyn huuleen”, Ekow kertoi.

Kevään Suomessa musiikin laitoksella opiskellut italialainen Francesco Stringhettioli tiennyt odottaa Jyrockia, eikä joutunut pettymään.”Tunnelma täällä on ollut tosi hyvä, kaduttaa, etten tullut jo eilen. Huikea idea, että yliopistossa soitetaan rokkia. Minua ei haitannut yhtään, että moni bändi lauloi suomeksi, enkä ymmärtänyt”, Stringhetti kertoi.

“Olen ollmiehenäJyrock on“Minä olejoten täm

TÄMÄNVUOTINEN Jyrock näyttää tasapainot-taneen budjettinsa. Tapahtuman promoottorinMarko Kainulaisen mukaan säästöjä haettiintiheällä kammalla.

“Bändejä oli vähän vähemmän ja oikeastaankaikesta säästettiin hieman”, hän kertoo.

Myös sponsorituloja ja avustuksia saatiin hie-man nostettua viime vuotisesta. Varsinaisestifestivaalin talous seisoo tai kaatuu kävijätulojenmyötä. Tänä vuonna lauantai oli loppuunmyy-ty.

“Festivaali on hinnoiteltu siten, että talo onoikeastaan pakko myydä täyteen, että päästäisiinkuiville. Ensi vuonna on hyvän vuoden jälkeenhelpompi nostaa hintaa. Tietenkin voi olla, ettähalutaan jatkossakin tarjota festari halvalla”, sa-noo Kainulainen.

VIIME VUONNA festivaalin laskettiin tehneennoin 8000 euroa tappiota. Tämä sai jotkut yo-poliitikot vaatimaan, että JYY ei festivaalia enääjärjestäisi.

Summien heittely ja “tappioiden” tai “voitto-jen” on kuitenkin sikäli vaikeaa, että Jyrock onmyös jäsenpalvelu. Toisaalta kulupuolelle voi-daan laskea myös osa kulttuurisihteerin palkas-ta, jolloin voidaan puhua suuremmasta “tappios-ta”. Jos taas lasketaan, mitä maksaa Ilokiven sei-sottaminen tyhjillään, “voittoa” saadaan jo siitä,että opiskelijoiden omistamassa tilassa on opis-kelijoita pitämässä hauskaa edes kahtena iltanavuodessa.


KuvatTeksti

senä esiintynyt Jaakko Laitinen & Väärä Raha otti yleisöstä kaiken irti. Rovaniemeläisyhtye vetosi festarikansaan niin, että muutama eturivin nuori mies riisuutui kiihkoissaan.on tosi mahtava ja rakas paikka, toinen Rovaniemen ulkopuolella. Olemme käyneet täällä vain keikoilla, mutta kummastakin kaupungista säteilee se, että ne ovat sivistyksenaakko Laitinen hehkutti.e on opiskellut yliopistossa pari vuotta serbiaa, mutta lopulta bändi vei kaiken ajan.mahtava päätös kiertueellemme. Yleisö ei ollut ollenkaan väsynyttä, emmekä onneksi mekään.”

Kyösti Ylikulju oli pukeutunut Jyrockia varten valmistettuun Radio Hearin viralli-seen asuun. Takin on tehnyt Jamkissa opiskeleva Kirsti Hirvinen.”Asussa on vähän anti-turkismeininkiä. Se on valmistettu kierrätysmateriaaleista.Lelujen silpominen tuntui pahalta. Ensimmäinen murha oli pahin, sitten siihen tottui”, Hirvinen kertoi.Ylikulju oli asuunsa tyytyväinen. ”Asun käyttäminen tuntuu mahtavalta, muttakummalliselta. Kaikki haluavat kosketella. On se pelottavaakin, kun joku haluaakoskea sun oravaa.”

ut jo neljänä vuotena mukana järjestämässä Jyrockia. Tänä vuonna olen keittiössä ja yleis-ä. Yksi ilta ollaan töissä ja toinen vapaalla, joten työskentely ei turmele hauskanpitoa.n työntekijäystävällinen festari”, Iiris Hosia sanoi.en piirtänyt kartan, joka johtaa Jyrockiin. Olen käynyt täällä neljänä tai kolmena vuotena,mä on hyvä jatkumo. Jyrockissa on aina paljon kavereita”, Sirpa Varis kertoi.

t: Marika Nurmelait: Emmi Tuomisto

Leo Silolahti: Pilvilinna (DominantPolyrhythm 1998)

TÄLLÄ PALSTALLA on jo aiemmin käsitel-ty useiden urheilijoiden sivuloikkia musii-kin maailmaan. Levylaulajia löytyy niinolympiavoittajista (Carl Lewis, MattiNykänen) kuin jumbosijoille sijoittuneista-kin (Eddie Edwards). Ehkä musiikin maail-ma on tuonut hyvän vastapainon urheilunpaineille – onhan musiikilla tunnetusti ren-touttava ja terapeuttinenvaikutus.

Myös urheilutoimittajiaon kiinnostanut musiikinmaailma. 1960- ja 70-luku-jen popidoli Arto Sotavaltaelätti itseään jonkin aikaaurheilutoimittajana laulu-hommien loputtua, muttaurakehitys on kulkenutmyös toiseen suuntaan.Jälkimmäisestä käy esi-merkkinä MTV3:n pitkäaikainen urheilu-ankkuri Leo Silolahti, joka levytti 1990-lu-vulla albumillisen Tapio Rautavaaran laulu-ja.

RAUTAVAARA on musiikista kiinnostunei-den urheilupiirien melko itsestäänselvä ido-li, koska hän menestyi vakuuttavasti sekälaulajana että urheilijana, ja kilpakentillä

vieläpä useammassa urheilulajissa. Lisäksimiehen levytetty tuotanto on niin laaja, et-tä siitä riittää valikoituja kappaleita itsekunkin makuun. Silolahti on valinnut albu-mille kymmenen suosikkiaan, joiden jou-kossa on niin klassikkoja (Isoisän olkihattu,Päivänsäde ja menninkäinen) kuin tunte-mattomiampiakin Rautavaaran lauluja.

Silolahti ei ole huono laulaja, muttaRautavaaran tulkintojen rinnalla hänenversionsa kuulostavat auttamatta köykäi-

semmiltä. Rautavaaransyvässä rintaäänessä onjotakin sellaista uskotta-vuutta, joka jää perushy-vältä mutta melko persoo-nattomalta laulajalta ta-voittamatta.

VALITETTAVASTI Silolahtilienee ainoa korkean pro-fiilin urheilutoimittaja, jo-ka on kokeillut siipiään le-

vylaulajana. Esimerkiksi Jari Porttilan levysaattaisi olla kysyttyä tavaraa urheilufanienkeskuudessa, mutta miehelle ovat toistai-seksi riittäneet puhetyöläisen hommat.

Mikko MattlarSarjassa esitellään unohtuneita

kulttilevyjä.

16

ARVIOTDIVARIN HELMI

RRaauuttaavvaaaarraaaa vviiiikkssiieenn ttaakkaaaa

Teppo Vapaus -Herra Ylpön sydänLike

Herra Ylpön sydämellä on selkeä kohdeyleisö.Jos Maj Karman sekä Herra Ylpön & Ihmistennokkamiehen käänteet eivät kiinnosta laulujenlyriikoissa, avautuminen nappaa tuskin nytkään.Yhtyeiden ja artistin faneille Teppo Vapaudenkirjoittama elämänkerta on kuitenkin erinomai-sen viihdyttävä tietopaketti.

Vapaus seurasi Herra Ylpön elämää lähietäi-syydeltä parin vuoden ajan. Kirja eteneekin kah-della tasolla – toisaalta Ylppö muistelee elä-mänvaiheitaan ja musiikkiaan, mutta myös kak-sikon yhteiset seikkailut ovat keskiössä. Laulajasyväluotaa kokemuksiaan avoimesti, ja levyjäkäydään läpi biisi biisiltä.

Muusikon historiaa käsitellään huolella, mut-ta tilaa jää myös tuoreemmille toilailuille.Vapaus kirjaa ylös Ylpön humalaisia monologe-ja ja kuvaa parivaljakon pikkuhiljaa syventyvääystävyyttä. Kirjailija ei eristä itseään tapahtu-mien ulkopuolelle, vaan heittäytyy mukaan rok-karin epäsäännölliseen elämään.

Opus rakentuu pitkälti Herra Ylpön puheidenvaraan. Vapauden sujuvan kerronnan ansiostaratkaisu toimii. Herra Ylpön sydän esittelee vainlyhyen väläyksen artistin elämästä, mutta maa-laa silti moniulotteisen muusikon muotokuvan.Nimensä mukaisesti teos tavoittaa taiteilijan sy-dämen.

Arimo Kerkelä”Avoin katsaus rokkarin alitajuntaan”

Iron SkyOhjaus: Timo Vuorensola

Siniristilippu salkoon, Sibeliuksen Finlandia soimaanja Kekkosen kuva seinälle – suomalaisen osaamisen,sisun ja taidon lippulaiva Iron Sky on vihdoin täällä!Kotimaisin voimin työstettyä, mutta kansainvälisillänäyttelijöillä miehitettyä scifi-komediaa on odotettuvuosikaudet.

Iron Sky kertoo kuun pimeälle puolelle vetäytyneis-tä natseista, jotka palaavat vuonna 2018 miehittä-mään Maan. Teoksen budjetti on maamme elokuva-historian suurin, ja leffaa esitetään ulkomaillakin.Valitettavasti mittavat puitteet eivät korvaa ammatti-taitoa. Natsifarssia arvostaa projektina, mutta eloku-vana se on valtava pettymys.

Iron Skyn suurin – muttei todellakaan ainoa – on-gelma on ankea ja kömpelö käsikirjoitus. Komedianpitäisi välillä huvittaakin, mutta hauskat hetket ovatharvassa. Pitkä kehitysaika on verottanut vitsejäkin,sillä irvailut Sarah Palinista ja George W. Bushista van-henivat jo vuonna 2008. Huumorin taso vaihteleejossain Poliisiopiston jatko-osien ja Eddie Murphyn ny-kytuotannon välillä.

Jotta Iron Skysta nauttisi, täytyy silmillä olla Suomi-lasit vähintään kaksinumeroisilla vahvuuksilla. Muutenlastenpiirrettyjen logiikalla etenevää juonta, epätasa-painoista ohjausta ja yksipuolisia roolisuorituksia eipysty katsomaan tylsistymättä.

Arimo Kerkelä”Hohhoijaa”

Lihava alkoholisti on

pullollaan.

A

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee

Korkeakoulupoliittistasihteeriä

Sihteeriä haetaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 6.8.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Sihteerin tehtävänä on organisoida ja kehittää ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa. Hän seuraa korkeakoulupoliittista kenttää, toimii opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä, osallistuu hallituksen ja edustajiston päätösten valmisteluun ja toimeenpa-noon sekä tukee yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia ja ainejärjestöjä.

Työn hoitamisessa eduksi on ajankohtaisten koulutuspoliittisten kysymysten sekä Jyväskylän yliopiston ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää hakijalta hyviä esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä organisointikykyä. Edellytämme hakijalta korkeakouluopintoja ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Aktiivinen toiminta ainejärjestössä, ylioppilaskun-nassa ja yliopiston hallinnossa voidaan katsoa hakijalle eduksi.

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla tiistaihin 8.5.2012 klo 9:00 mennessä osoitettuna JYYn hallituk-selle. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Tällöin hakemuksen liitteineen tulee olla PDF-muodossa. Kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tulee lisätä merkintä “Korkeakoulupoliittisen sihteerin haku”.

Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä.

Lisätietoja :Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Jokinen, 045 137 1964, [email protected] korkeakou-lupoliittinen sihteeri Sami Tuori, 050 330 1025, [email protected]

IN ENGLISH

WILLIE’S LESSON

“So far the experiment has not exactly been a mo-ney maker in the Finnish universities”

Anna Grönlund-QvarnbergHead of internationalisation

University of Jyväskylä

17

The University of Jyväskylähas not started collectingtuition fees from studentscoming from outside of theEU and the EEA. The onlymaster programme subjectto charge continues to bethe Erasmus Mundusprogramme for sport andexercise psychology.

HEAD OF internationalisationAnna Grönlund-Qvarnberg sus-pects that there is a lack of incentivefor collecting fees.

“So far the experiment has notexactly been a money maker in theFinnish universities”, she explains.

Only few programmes nationwi-de have taken advantage of the per-mission to collect fees, and the fi-nancial rewards have been meagre.Moreover, to be allowed to chargestudents, universities would have todevelop scholarship systems.

“The investments and profits ha-ven’t met”, Grönlund-Qvarnbergsums up.

FINNISH universities are currentlyallowed to charge tuition fees fromstudents coming from outside of theEU and EEA in specific program-mes. The permission prevails du-ring a trial period lasting from 2010to 2014, after which the system willbe reviewed.

In the University of Jyväskylä,there are 15 English speaking mas-

ter programmes which would be al-lowed to charge tuition fees.Faculties make the final decisionsabout whether or not to do so.

Foreign student adviser ElinaIsännäinen says that experiencesfrom other Nordic countries as wellas Finnish universities show a decli-

ne in the amount of applicants asprogrammes begin charging fees.She remarks, however, that fees mayalso be read as a sign of good quali-ty abroad.

POSSIBLE image benefits do nothelp pay for living in an expensive

country, though. Navdeep Singh, astudent in the master programme inrenewable energy, points out that li-ving in Finland can be expensive forforeign students even without tui-tion fees. For him, fees would at leasthave postponed his studies inFinland.

“Personally, if I were to decide insuch a scenario, I would not have ap-plied right after my bachelors. Butafter having a full time job for acouple of years, I might have appliedfor this masters program”, he says.

Minna Tiainen

No tuition fees for foreign students yet

A FINE Thursday morning inJyväskylä. Spring seems to be makingits way to Central Finland. Your intre-pid columnist has no observations torelate and has decided to stop in fora coffee at Ylä-Ruth. If he wasn’t afamily man with a day full of respon-sibility ahead of him he’d gladly beenjoying a cold bottle of beer, but ti-mes change and so do old habits,most likely for the better.

Ylä-Ruth, in operation since thesixties is, in case you haven’t noticed,located right next door to the cam-pus library. Known historically in thevernacular as the “branch library”,this fine establishment has undergo-

ne change in the form of expansions,remodels, and personnel over theyears, but its basic purpose has remai-ned the same – to provide a meetingplace for both greater and lesserminds to meet and discuss issues ran-ging from the mundane to the pseu-do-intellectual.

WHEN I first moved to Jyväskylä,some referred to “Ruth” as theworld’s worst wax museum. Onewas guaranteed to see the same fa-ces in the same places during everyvisit. I chose Ylä-Ruth as a regularwatering hole for a simple reason– nobody would bother to try and

speak English with me and as afresh immigrant I was desperate toimprove my Finnish skills by anymeans necessary. This extremeform of language immersion pro-ved invaluable and as a side bene-fit I received a healthy dose ofFinnish history and culture. Theclientele has undergone a youthfultransformation over the past fewyears, but you can still find some ofthe older characters embalmingthemselves slowly. This is a goodthing.

RUTH provides musical instrumentsfor those who wish to play them.

In most bars this is a truly bad idea,and even at Ylä-Ruth this is usuallythe case, although on occasion I ha-ve found myself lucky to have stop-ped in for refreshment and beenpleasantly surprised by some of themost amazing impromptu perfor-mances I have ever seen. One win-ter’s evening I witnessed Vilkki andDown’s duet of “Reppurin laulu”, acomposition by Oskari Merikanto -an experience that gave me quickpeek through the window that isthe Finnish soul. You won’tencounter moments such as thisanywhere else in our fair city.

Home of the 6 euro soup lunch,

which includes bread, salad, andthe non-alcoholic beverage of yourchoice, followed up by a cup of cof-fee, Ruth provides an dining alter-native for those who aren’t interes-ted in waiting in line at the studentcafeterias just to save a couple ofcoins. For those addicted to nicoti-ne, the year-round outdoor seatingis also a plus. Do yourself a favornext time you find yourselfoverwhelmed by your studies andswing by the branch library, youmight learn more there than youever will in school.

Willie Männikkölahti

Library card not required

Navdeep Singh notes that living expenses alone in Finland are high. Tuition fees would’ve at least postponed his studies.

LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16

MA 30.4.Kuskus-kasvispihvitChilikalaParmesankanaleike

TI 1.5.VAPPU – Ilokivi suljettu

KE 2.5.PapupataPaistettua kalaakebabkiusaus

TO 3.5. PinaattiohukaisetPaneroitu sitruunaturskaJauhelihapihvi, tomaatti-kastike

PE 4.5. Kassviskastike, spaghettiSavukalakastike, spaghettiIntialainen lihapata

MA 7.5.KasvispizzaMantelikalaYrttikalkkunakastike

TI 8.5.PapurisottoLohipyörykätChili con carne

KE 9.5.KesäkurpitsaherkkuMausteinen broilerpataPorsaanleike, sinappi-kastike

TO 10.5.Kasvishernekeitto, pannariHernekeitto, pannariBroilerpyörykät

PE 11.5.FalafelpyörykätPaellaNakkipannu

Myös vegaanivaihtoehto joka päivä.Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalistat

Paleface Lutakossa

Uuden levynsä Maan tapa julkaissutPaleface esiiintyy LutakossaRäjähtävä nyrkki -kokoonpanonsakanssa. Kokoonpanoon kuuluuTuomo Prättälä, Aki Haarala, MikkoPöyhönen, Heikki Laine ja DJLeijonamieli. Paleface lupailee uu-den levynsä olevan “taustamusiikkiakansannousulle”.Lutakko. 16.5. Liput 14/12e

MENOT

MA 14.5.KasvislasagneJauhelihakeittoBroilerpatukat

TI 15.5.Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastikeLohikiusausPorsasstroganoff

KE 16.5.Feta-kasvispataOopperakellarin silakatTulinen lihapata

TO 17.5.Helatorstai – Ilokivi suljettu

PE 18.5.TomaattikroketitTonnikalakastike,spaghettiKinkkupizza

Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman.Jatko-opiskelijat 5 e, muut 5,60 e

Matti Johannes KoivuRedneckissä

Matti Johannes Koivu ja Egotripinlaulunkirjoittaja Knipi nousevat yh-dessä lavalle kevään "Koivu ja Tähti"kiertueellaan. Luvassa on pelkistetys-ti sovitettuja yhteisesityksiä niin MattiJohannes Koivun lauluista kuinKnipin yhtyeelleen ja myös muille ar-tisteille säveltämistä kappaleista.Redneck. 4.5. Liput 7e

Dj-kurssiIlokivessä

JYYn kulttuurivaliokunta järjestää DJ-kurssin ti 8.5. klo 17-20 Ilokiven ala-kerrassa. Kurssilla perehdytään levy-jen soiton alkeisiin: piuhojen kytke-miseen sekä mikserin ja levysoitin-ten (CD ja vinyyli) käyttöön.Kouluttajina toimivat DJ:t KyöstiYlikulju, Niko Vartiainen ja TeroUuttana. Kurssille mahtuu 15 no-peinta. Ilmoittautuminen kurssille ta-pahtuu Korpissa koodille: JYYkurssi.Ilmoittautuminen päättyy torstaina3.5. klo 12.

AamukasteklubiAlvar Aalto -museolla

Yläkaupungin yö vaihtuu aamuksi aa-mukasteklubilla, joka järjestetään klo05-09 Alvar Aalto -museon kahvilas-sa Café Alvarissa. Tarjolla on muhkeabuffet-aamiainen ja musiikkiesityk-siä. Aamukahviaan saa särpiä muunmuassa La Sega del Canto -yhtyeentahdissa.Alvar Aalto -museo. 20.5.

Kaj ChydeniusVakiopaineessa

Kaj Chydenius esiintyyVakiopaineessa 20.5. Vuotuiseksiperinteeksi muodostunut KajChydeniuksen kevätkonsertti tuleetaas Vakiopaineeseen. Harrastunutkulttuurinharrastaja saattaa olla kon-sertissa jo melko väsynyt, jos on har-rastanut Yläkaupungin yöstä aamu-kasteklubille. Oona Airola laulaa.Vakiopaine. 20.5. Liput 10e

Puh. (014) 3348 000, toimisto@j

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.Soluasunnot 190–260 ! / kk / asukasTiedustelut puh. (09) 3877133, [email protected] • www.latokartanonyokyla.fi

19. SIVUNKASVOT

TOMMI PUSKA

Jani-Petterin syli eilohtua tarjoaTeatteri on kuollut. Tai eiehkä sittenkään, liennyttäänäyttelijä Jouni Salo.Teatterista löytyy edelleenjotain syvällistä, mitä tusi-naviihde ei tavoita.

”MÄ OON kotosin tuolta Pohjan-maalta, Kaustiselta. Se tunnetaan mu-siikkipitäjänä. Se on monen kulttuu-rin risteyskohdassa. Musiikki on pesi-ytynyt sinne jäädäkseen. Niinä pahoi-na aikoina ku kirkko tukahdutti kult-tuuria, tanssimista, musiikkia, sillä pie-nellä vapauden saarekkeella se on saa-nut elää.

Aloitin 6-vuotiaana viulunsoitonopinnot, mutta en mahtunut sen pitä-jän 300 parhaan joukkoon, joten mäpäätin lopettaa.

Kaikki se missä oli mukana ja mitänäki, se tarttui puseroon aina. Totta kaimä olin koulussa kaikissa ohjelmissa janiin edelleen. 80-luvun alussa sinneperustettiin musiikkiteatterikoulutus,kesäyliopisto. Siinä aukes mahollisuus,että pääsi vuosittain hyvän ammattioh-jaajan koulutukseen ja ohjaukseen.Tää oli harvinaista siihen aikaan maa-seudulla.

Tosiasiallisesti kiinnostus teatteriinheräsi, kun olin muuttanutJyväskylään ja satuin tapaamaan oikei-ta ihmisiä. Perustettiin Yövieraat -teat-teri, tää oli vuonna -88. Se lähti liik-keelle yltiöpäisestä haaveen toteutta-

misesta, tai toteuttamisyrityksestä.Siitä syntyi nopeasti hyvin tuotteliasteatteri, Suomi kierrettiin ympäri pa-riin kertaan. Porukka suhtautui siihenäärimmäisen tosissaan, mutta ei vaka-vasti.

MÄ OPISKELIN täällä kulttuurin-tutkimusta yliopistossa, tai matema-tiikkaa mä alunperin opiskelin.Toinen jalka oli jo menossa syvem-mälle, olin tutkijaryhmässä mukana.Mutta mä jätin ne hommat kertahei-tolla opintojen loppuvaiheessa.Oliko kypsyyttä vai kypsymättö-myyttä, mutta se valinta oli ehdoton.Päätin, että teen teatteria niin paljonku mahdollista, niin kauan ku mah-dollista. Totesin, että myös yliopis-ton ulkopuolella voi sivistää itseään.

Jyväskylän kaupunginteatte-riin sain kiinnityksen -95.Oon jotenkin sitoutunuttähän kaupunkiin. Tääon äärettömän aktiivi-nen teatterikaupunki,teatteri ei ole täällämikään kummajai-nen. Teatterin tekemi-sen innostus lähteesuusta suuhun, esi-merkistä. Mulla on ro-manttinen ajatus siitä,että teatteri on just sitäruohonjuuritason toi-mintaa.

MAAILMA ON muuttunut ihan hir-veesti, yhä nopeammin ja yhä kum-mallisemmaksi. Kun avaa lehen, niinsiellä Jani-Petteri sekoitti Keljon, ja 28-vuotias poika järkyttyi kun Salkkari-Seppo teki rankan tempun.

Teatteri on ollut aika monen suoja-paikka, totalitarismia vastaan, sensuu-ria vastaan. Se on sanan, älyn, ilmaisunja tunteen liitto. Herää vaan kysymys,onko Jani-Petterin ja Salkkari-Seponkainalo se, mihin voi mennä suojaan jaturvaan. Hakemaan järkähtämätöntäinhimillisyyttä. Mun vastaus on ei.

Teatteri on jotain muuta ku media-seksikkyys ja ihmisten miellyttämisel-lä hankittu suosio. Ilman muuta pitäi-si yrittää tulla kuuluisaksi, mutta eimiellyttääkseen, vaan että ajatuksia

kuultaisiink a i -

ken sen hölinän yli.90-luvun puolivälissä olin City-leh-

den mukaan Jyväskylän neljännekspuhutuin henkilö. Se riittää, ei se mi-tään tuo.

TEATTERIN tarkoitus ei ole vapauttaasyyllisyyden tunteista, vaan aiheuttaaniitä. Tekemällä esityksiä, jotka onpuhtaasti miellyttäviä ja lohtua tarjoa-via ja ongelmia ratkaisevia autetaankatsojaa hyväksymään, että ei ole hä-tää. Vaikka hätä on helvetin suuri.

Tässä mielessä teatteri on kuollut,että Jani-Petteri tukki Keljon liiken-teen. Milloin teatteri tukki yhtään mi-tään? Kukin voi miettiä, millainen voi-ma teatteri nyky-yhteiskunnassa on.Mutta ruohonjuuritasolla kasvatetaanuutta sukupolvea. Jotkut sitä teatteriapitää hengissä. On vakiintuneita teki-jöitä ja katsojia, siinä se tulos on.

Teatteri on tässä ja nyt, se ei oo mi-tään museotyötä tai katedraalin ra-

kentamista, vaan nopeeta toimin-taa.

TOSIASIA on se, että laitos-teatteri on sitovaa työtä, siinäei ehdi mitään taiteilijaelämääviettää. Meillä on kaksosanenpäivä kuus päivää viikossa, sevie kaiken ajan. Siinä kyllä glo-

ria karisee. Toisaalta sitä gloriaaon kuitenkin sen verran, että…

Tää on oma valinta, ei voi muuta

sanoa.Mulle mieleenpainuvimpia esiinty-

mistilanteita ovat ääripäät.Esiintyminen Moskovan yliopistonteatterissa Neuvostoliiton romahtaes-sa, tai sahan ja urkuharmonin kanssa700 vasemmistopunkkarille, nää eitoistu. Suhteessa tähän viime vuodeton olleet enemmän ku tavanomaisia.

Teatterin kiinnostavuus on suoraansuhteessa siihen, kuinka kompleksi-nen se näytelmä on. Nautin kun on pi-run paljon vaikeeta tekstiä ja joudunpistämään itteni äärirajoille. Se aika,kun oli vaan kiva olla mukana on jää-nyt yläasteelle.

Näyttelijälle jokainen repliikki onmahdollisuus. Toiset työt kiinnostaaenemmän ku toiset, mutta yhtä kaik-ki, se on mahdollisuus.

Rooli ei jää päälle. Ei aitajuoksija-kaan mene loikkimalla kotiin, muttakyllä se varmaan mielessä on.

MULLA ON nyt uusioperhe kissoi-neen ja koirineen. Kumppani on yli-opistomaailmasta. Teatteri nielee yksi-tyiselämän, mutta perheaikaakin jää,se on vaan kummallisiin aikoihin.

Paraikaa juonin mitä teen viiskymp-pisenä, parin vuoden päästä. Aion tehäjotain repäsevää. Musta on kiva juoniakaikenlaista sitä vuotta ajatellen. Aionottaa haaveet omiin käsiini.”

Emmi Tuomisto

Uudistunut Jylkkäri tulossa...

Jyväskylän ylioppilaslehti ilmestyy 14.5. täysin uusitulla ulkoasulla.Mainokset myy: pirunnyrkki.fi ja opiskelijamediat.fi

Documents

Jyväskylän ylioppilaslehti