1VAIHTARINUMERO

2

SisältöSivu

3Pääkirjoitus4Puheenjohtaja5Opintosihteeri6Edaripalsta8hallitusesittely13Nobel-palsta14 Kvartaalikatsastus16Mediamaksu20Provokaattori22Pääministeripeli24Pankkiiri yliarvostelee26KTTO vs. Media28Valtsikan Speksi32Puuhanurkka

Kapitaali 1/10 verkossa: KTTO.fi

Päätoimittaja: Matti Mitrunen

Sisältö: Nina Ahola, Mira Hoffström, Paul Stenbäck, Samuli Harala, Olli Hyytiäinen, Jani Valtonen, Sanni Myllyaho, Provo, Jaakko Meriläinen, Anna Stenroos, Topi Hulkkonen, Katariina Pentti

Taitto: Juhana Pihlajamaa

3

Pääkirjoitus Matti MitrunenPäätoimittaja

Uusi vuosi, uudet kujeet ja uusi toimitus. Tänä vuon-na Kapitaalissa on kiertävä päätoimittajuus ja minä sain kunnian toimia tässä tehtävässä ensimmäisenä.

Kapitaali on muuttunut paljon viime vuodesta, mut-ta ei kuitenkaan välttämättä huonompaan suuntaan. Monet vakiopalstat jäävät valitettavasti pois tästä nu-merosta, mutta onneksi ne on saatu korvattua uusilla. Se on kai sitä kehitystä.

Tämän kapitaalin teemana on Media. Mediasta ei ole tietenkään kovin montaa juttua tässä lehdessä, mutta olemme yrittäneet saada lehden muistuttamaan hie-man keltaisen lehdistön tekelettä. Tästä numerosta löytyy siis puuhanurkka, horoskooppeja ja jopa kes-kiaukeaman tyttö.

Keltaisen Lehdistön tapaan Kapitaalin kannen otsi-koilla on hyvin vähän tekemistä lehden sisällön, saati sitten todellisuuden kanssa. Kannessa oleva otsikko viittaa tietenkin Anna Stenroosin vaikeuksiin koulun raskauden kanssa, eikä sitä käsitellä mitenkään tässä lehdessä - anteeksi Anna. Tästä kapitaalista kuitenkin löytyy Annan kirjoittama artikkeli valtsikan speksis-tä.

Kultti ei enää suostunut vastaamaan kysymyksiin, jo-ten sain oivan tilaisuuden haastatella lempiprofessori-ani Panu Poutvaaraa Yleisradiosta, tämä haastattelu on vuoden ensimmäisen Kapitaalin pääjuttu.

Aiheeseen liittyen olemme pyytäneet myös medialai-sen kirjoittamaan tämän periodin Kapitaaliin. Tämä kirjoitus KTTO:n ja Media ry:n eroista on ehkä hiu-kan puolueellinen, mutta menköön.

Median ja Suomen sananvapauden rajoja uhmaa Pro-vokaattori. Pankkiiri taas tapansa mukaan yliarvos-telee – tällä kertaa lentoyhtiöitä. Tässä kapitaalissa aloittaa myös uusi Paul Stenbäckin kirjoittama palsta edustajistotoiminnasta, joka on pistetty kunniapai-kalle heti Opintosihteerin palstan jälkeen.

Rankan painostamisen ja sukupuolten tasa-arvoon vetoamisen jälkeen viime vuotinen keskiaukeaman poika on todellakin tänä vuonna korvattu keskiau-keaman tytöllä. Ensimmäisenä vuorossa on Katariina - kiitos Pena.

Tässä numerossa siis haukutaan mediamaksua, kes-kustapuoluetta ja jopa hieman KTTO:ta, tämä on jotenkin päässyt toimituksen sensuurin läpi.

Joten ottakaa mukava asento ja nauttikaa kyydistä, jonka maan johtava kansantaloustieteellinen julkaisu teille tarjoaa.

Peace.

Tämä Kapitaali on omistettu Jaakolle <3

4

Taas on uusi hallitus-vuosi lähtenyt käyntiin. KTTO:lla on siis jälleen uusi hallitus, joka koos-tuu tällä kertaa 15 in-nokkaasta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuo-den opiskelijasta. Edelli-sen vuoden hallituksesta ovat vain allekirjoitta-nut sekä opintosihteeri. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, vaan aivan

päinvastoin! Hallituksessa löytyy intoa, motivaatiota ja ideoita vaikka muille jakaa. Tähän asti varsinkin hallituksen kokousten osallistumisprosentti on ollut huikea.

Tänä vuonna kansantaloustieteen oppiaine on osa politiikan ja talouden tutkimuksen laitosta. Näin ollen olemme nyt saaneet laitostovereita kehitysmaa-tutkijoista, valtio-oppijoista, filosofeista ja erilaisista historioitsijoista. Heidän kanssaan olisikin tarkoitus järjestää laitosbileet, joissa itse kullekin ehkä vähän paremmin selviäisi keitä täällä nyt oikein opiskelee-kaan. Laitosuudistus on myös uusinut oppiaineyksi-kön budjettia, josta ei ainakaan vielä tämän kirjoitta-mishetkellä ole tietoa. Tämä aiheuttaa tietysti pientä epätietoisuutta koskien niitä KTTO:n tapahtumia, joita entinen laitos oli tukemassa. Ei kuitenkaan hä-tää, Tiedettä ja viiniä järjestetään myös tänä keväänä!

Hallituksen yksi painopisteistä on tänä vuonna jär-jestösuhteet. KTTO:lla on varmasti monenlaista mainetta niin valtsikan sisällä kuin myös muualla. Kuluvana vuonna tarkoitus on keksiä uusia yhteis-työmuotoja niin kulttuuritoiminnassa, urheilussa kun esimerkiksi palaavassa KTTO-retoriikassa. Yksi uusista yhteistyömuodoista onkin juuri uudelleen ja-loilleen nostettava KTTO-retoriikka, johon KTTO kutsuu muita järjestöjä yhteiseen väittelyyn. Tarkoi-

Puheenjohtajan palsta Nina Aholapuheenjohtaja

tuksena ei siis missään nimessä ole mikään KTTO vastaan muut asetelma.

Koska KTTO täytti viime vuonna huimat 50 vuot-ta, oli edellisen vuoden vuosijuhla varsin suurella budjetilla toteutettu. Toki tänäkin vuonna täytetään vuosia, ja vuosijuhla järjestetään, mutta osallistujille edullisemmalla hinnalla. Järjestelyt eivät siis ole ai-van edellisvuoden kaltaiset mahtavuudessaan, mutta tunnelmaltaan tämänkin vuoden vuosijuhla tulee olemaan häikäisevä.

Urheilua ja kulttuuria KTTO tukee tänä vuonna mahdollisuuksien mukaan. Järjestämme useita pie-nempiä tapahtumia ja näihinkin on tarkoituksena kutsua mukaan muita järjestöjä! Ainakin syksyllä suosiota saanut Stand Up-excu tullaan toteuttamaan! KTTO ei tietenkään ole unohtamassa jo luotuja jär-jestösuhteita, eikä perinteiksi jo muodostuneita ta-pahtumia. Kansissitsien suunnittelu onkin jo täydes-sä vauhdissa, eikä KTTO<3Media-sitsejä tai syksyn Roomalaisiakaan tulla poistamaan tapahtumakalen-teristamme.

Hallitus esittäytyy myös tässä juuri lukemassasi leh-dessä. Tutkikaapa sieltä keitä KTTO:n johdossa tänä vuonna oikein onkaan. Tietoa hallitustoiminnasta, tulevista tapahtumista sekä muuta mielenkiintoista löytyy myös KTTO:n nettisivuilta, www.ktto.fi ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös KTTO-lis-tan uudessa uutiskirjeessä!

Terveisin,puheenjohtajattarenne Nina

PJ puhuu asiaa!

5

Nina Aholapuheenjohtaja Opintosihteerin palsta Mira Hoffström

Vuonna 2010 opinto-asiat ovat ainejärjestös-sämme keskeisellä sijal-la. Hallituksessamme toimii tänäkin vuonna kaksi opintosihteeriä, jotka jakavat vastuuta opintoasioista. Vaikka pääasiassa yhteistyötä tehdään edelleenkin vanhan kansantalous-tieteen laitoksen, nykyi-sen oppiaineen kanssa,

niin uusi laitos työllistää opintosihteereitämme tänä vuonna, sillä vaikka laitosuudistus on nyt tehty, niin uutena haasteena on keskusteluyhteyden ja yhteistyön rakentaminen uudistuneen laitoksen kanssa. KTTO pyrkii mahdollisuuksien mukaan pitämään yhteyttä kansantaloustieteen yksikköön ja sen henkilökuntaan. Perinteisesti syksyllä laitosillassa uudet fuksit viettävät aikaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Tällöin heillä on mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä ja tutustua kansantaloustieteen yksikön henkilökuntaan.

Toinen opintovastaavistamme osallistuu opintojen kehittämistyöryhmän kokouksiin. Ryhmän muut jä-senet ovat laitoksen henkilökuntaa kansantaloustieteen yksiköstä.

Kansantaloustieteen opiskelijoilla on myös sääntöjen mukaisesti kolme edustajaa oppiaineen johtoryhmässä sekä kaksi edustajaa laitosjohtoryhmässä. Näitä kanavia käyttäen pidämme huolen siitä, että myös opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon laitoksen päätöksenteos-sa. Pyrimme kutsumaan näitä edustajia säännöllisesti hallituksen kokouksiin kertomaan toiminnastaan ja yhdistystämme koskettavista päätöksistä. Lisäksi opin-tosihteerit pyrkivät pitämään yllä keskustelua opintojen kehittämisestä yhdistyksemme sähköpostilistalla aina jokaisen periodin päätteeksi. Tavoitteena on lisätä

tiedonvälitystä ja jäsenistön aktiivisuutta palautteen antamisessa.

Aineemme matemaattisuus ja varsinkin pakolliset matematiikan kurssit aiheuttavat uusille ja vanhoillekin opiskelijoillemme vaikeuksia opintojen alkuvaiheessa. Viime syksynä opiskelijoiden oli mahdollista osallistua matematiikan tukikurssille, josta saatu palaute oli erittäin hyvää. Opiskelijat kokivat kurssin hyödylli-seksi ja sen auttaneen matemaattisen analyysin kurssin läpipääsyyn. Keväällä, laitosuudistuksen ja budjetin puuttumisen vuoksi samanlaista kurssia ei ollut mah-dollista järjestää. KTTO kuitenkin hankki kurssin osallistujille tukimateriaalin, joka ilmestyy viikoittain yhdistyksen nettisivuilla. KTTO:n tavoitteena onkin saada ensi vuodeksi samanlainen tukikurssi, joka kes-täisi koko lukuvuoden. Viime vuonna aloitti toimintansa Kansisklinikka. Ker-ran viikossa järjestettävään klinikkaan on mahdollista mennä kysymään apua esimerkiksi laskuharjoitusteh-tävien ratkaisemiseen. Toiminnan aloitus oli hieman nihkeää, mutta täksi vuodeksi klinikka on siirretty torstaipäivältä maanantaille, jonka toivotaan lisäävän kävijämäärää. Käyttäkää siis tätä mahdollisuutta hyö-dyksenne! Paikallaolijoilta voit kysyä apua niin mikron syvärin kuin analyysin jatkokurssin laskareihin.

Perinteinen Tiedettä & Viiniä -ilta järjestetään 23.3. Mannerheim-salissa. Tilaisuuteen kutsutaan kolme neljä alan tutkijaa tai asiantuntijaa kertomaan tutki-muksistaan. Laittakaa päivä kalentereihinne!

Mira

Opintosihteeri

6

Edustajistosta

”Yliopistopolitiikka ei kiinnosta muita kuin siihen osallistuvia”, kyyninen vanhempi toimija tilitti edus-tajistokauteni alkutaipaleella. Vajaan puolen vuoden kokemuksella allekirjoitan lauseen vain osittain; kiin-nostus yhteisiä asioita ja päätöksiä kohtaan on olemassa, mutta osallistumista rajaavat muut tekijät. Politiikka ja opiskelijan asian ajaminen kilpailee ajasta ja voi-mista monen muun aktiviteetin kanssa, ja jää tässä usein viimeisille sijoille. Toinen ja muutettavissa oleva tärkeämpi seikka on tiedon puute korkeamman tason yliopistovaikuttamisesta. Aion tällä vakituisella pals-talla kiivetä alas siitä kuuluisasta norsunluutornista ja paljastaa ylioppilaskunnassa piileviä salaisuuksia.

Lakisäädöksiltään ja toiminnaltaan ylioppilaskunta on lähempänä kuntaa kuin järjestöä. On demokraatti-sesti valittu edustajisto, joka linjaa ja budjetoi. Elimen edustavuus on kuitenkin kyseenalaistettava, kun vaali-prosentti polkee kolmenkympin tienoilla. Edustajisto valitsee hallituksen, joka toimeenpanee edustajiston linjausten mukaisesti. Hallituksen jäsenet ovat niitä, jotka kommentoivat lehdissä ja televisiossa, käyvät eduskunnassa lobbaamassa korkeamman opintotuen puolesta ja kirjoittavat kannanottoja jopa kaikkien opiskelijoiden nimissä.

Lisäksi on puolueita ja ideologiaa. Ryhmiä voi karke-asti jakaa kolmeen blokkiin. Oikeisto haluaa leikata ylioppilaskunnan toimintaa rankalla kädellä, ja pyrkii poistamaan ylioppilaskunnan pakollisen jäsenmaksun. Vasemmiston sydämenasioita ovat sosiaalipolitiik-ka, opiskelijoiden toimeentulo ja ylioppilaskunnan kehitysyhteistyö. Kolmantena isona blokkina ovat sitoutumattomat ryhmät, jotka pyrkivät ideologiasta riippumatta parantamaan jäsenistönsä ja järjestöken-tän toimintaedellytyksiä yliopistoyhteisössä. Monessa asiassa ollaan kuitenkin puoluekannasta riippumatta samaa mieltä, kuten esimerkiksi maksuttomasta kou-lutuksesta tai kaupunki- ja asuntovaikuttamisesta. On myös mainittava, että HYY on perinteisesti ollut sitoutumattomampi ja vasemmistolaisempi kuin muut ylioppilaskunnat, ja tälläkin hetkellä valtaa pitävät sitoutumattomien ja vasemmiston ryhmittymä.

Tarinan mukaan 1800-luvun loppupuolella opiskeli-joita haluttiin saada pois silloisesta keskustasta rellestä-mästä, ja HYY:lle lahjoitettiin maata kaupungin laidal-ta. Nykyään nämä lahjoitetut kiinteistöt muodostavat Helsingin ydinkeskustan, ja Kaivopihan kiinteistöjen tuotto ja muu ylioppilaskunnan liiketoiminta on

EdaripalstaPaul ja Daniel kirjoittavat HYY:n edustajistosta

”Aion tällä vakituisella palstalla kiivetä alas siitä kuuluisasta norsunluutornista ja paljastaa ylioppilaskunnassa piileviä

salaisuuksia.”

7

”Aion tällä vakituisella palstalla kiivetä alas siitä kuuluisasta norsunluutornista ja paljastaa ylioppilaskunnassa piileviä

salaisuuksia.”

mahdollistanut HYY:n laajan toiminnan. Nousevat kustannukset, taantuma ja maisterisuman aiheuttama jäsenkato on kuitenkin tänä päivänä aiheuttanut ison alijäämän ylioppilaskunnan budjettiin, ja edustajiston seuraavien vuosien kiperimmät haasteet ovat oikeiden säästökohteiden löytämisessä.

Ylioppilaskunta on vuosien saatossa toiminut pika-vippifirmana, lastenkotina, asunnonvälittäjänä, reilun kaupan ylioppilaskuntana ja ties missä sivutoimissa. On mielestäni päivänselvää, etteivät nämä tehtävät kuulu ylioppilaskunnalle, ja että HYY:n tulisi kaventaa katseensa niihin tärkeimpiin ydintehtäviinsä. Opiskeli-joiden asioiden liittyvän edunvalvomisen lisäksi HYY:n tulisi taata, että järjestöillä on tarpeelliset resurssit ja toimintamahdollisuudet toimia sinä elävänä yhteisönä, joina valtsikan järjestöt tänä päivänä toimivat.

Ilkeät kielet pilkkaavat nykyajan yliopistopolitiikkaa pelkkänä poliittisten broilerien leikkikenttänä, vailla mitään oikeaa valtaa ja merkitystä. Viimeksi Raimo Sai-las haukkui ylioppilasliikettä uudistusten jarruttajaksi. Ylioppilaskuntia tulisi mieltää edunvalvojana siinä missä muutkin, ottamassa opiskelijoiden näkökulman huomioon päätöksenteossa, puhumassa opiskelijoiden puolesta lyhennettyjen opiskeluaikojen ja korkeam-pien vaatimusten aikakautena. Pitää paikkansa, että HYY-aktiivit ovat valitettavan pieni joukko, ja että he paikoitellen mieltävät itsensä tärkeämmiksi, kuin he oikeasti ovat. Mutta kuten Sailaskin on todennut, korkeamman tason päättäjät kuuntelevat ylioppilas-liikettä. Se on merkki siitä, että ylioppilaskunnilla on sitä oikeaa valtaa ja siihen kuuluva vastuu.

HYY tiedostaa, että se on riviopiskelijalle etäinen. Tämä ei ole kenenkään tarkoitus, vaan oire, joka johtuu ylioppilaskunnan suuresta koosta. HYAL:n edustajistoryhmä haluaa pysyä jalat maassa kansanta-loustieteilijöiden ja valtiotieteilijöiden edunvalvojana, joten olethan ystävällinen ja otat yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää, kommentoitavaa tai esimerkiksi Uni-cafén aukioloajat ottavat päähän. Lupaamme tehdä parhaamme asiasi edistämiseksi.

Paul Stenbäckpaul.stenback@helsinki.fiKirjoittaja on HYY:n edustajiston jäsen

ainejärjestöjen (HYAL) ryhmästä.

8

Hei kaikki, olen Nina Ahola ja KTTO:n tämän vuoden puheenjohtaja. Toimin viime vuonna hallituksessa bilevastaavana sekä tuutorvastaavana. Olen yltiöpositiivinen per-fektionisti, ja suurin haasteeni puheenjohtajana onkin yrittää pysyä jotenkin järjissäni sen suhteen mitä haluaisin saada ensi vuonna aikaiseksi. Uskon uuden hallituksen olevan yhtä täynnä intoa ja meidän saavan KTTO:n toimintaa kehitettyä entisestään, vanhoja perinteitä unohtamatta! Asun tällä hetkellä Ullanlinnassa, mutta olen sielultani espoo-lainen. Tänä vuonna oletettavasti lähes olematonta vapaa-aikaani vietän juoksennellen Kaivopuistossa, salilla, tennishallilla tai ratsastuskentällä. Viihdyn toki myös kaikissa erilaisissa juhlissa, ja teen yllytettynä melkein mitä vaan. Ottakaa yhteyttä sähköpostilla jos jotakin asiaa on, tai vaikka ei olisikaan!

Nina Ahola, Puheenjohtaja

HallitusesittelyKTTO:n vuoden 2010 hallitus esittäytyy

Hei, olen Anna Stenroos, 19-vuotias maailmanparantajatyttö Tampereelta. Ponnis-tin jo fuksivuotenani huipulle – toimin vuonna 2010 KTTO:n varapuheenjohtajana. Toki ei sovi unohtaa ympäristövastaavan pestiänikään, jota nuoruuden innolla tar-mokkaasti hoidan. Syystä tai toisesta olen eksynyt hyvin ahkerasti erilaisiin opiskeli-jatapahtumiin, ja vielä hämmentävämpien syiden johdosta olen eksynyt niiden jälkei-sinä aamuina luennoille ja laskareihin, ajoissa tietenkin. Minä soitan harmonikkaa ja pidän muutenkin musiikista, mutta kulttuuririentojen lisäksi nautin myös urheilusta. Kukaan ei päihitä minua sulkapallossa, mutta varsinainen bravuurini on koripallo. Kuulun myyttiseen Vapaamuurarijärjestön kaltaiseen Kansantaloustieteelliseen Las-karibileseuraan, johon vain harvat ja valitut voivat liittyä. Tämän kuvauksen saattoi kirjoittaa Meriläisen Jaakko.

Moi! Olen ensimmäisen vuoden opiskelija ja ylleni on langennut raskas vastuu rakkaan ainejärjestömme rahojen vahtimisesta. Oman paikkani kansantaloustieteen opiskeli-jatovereideni joukosta löysin harhailtuani yhteiskunnassa parin vuoden verran.

Olen majoittanut itseni Kallioon ja nautin elämästäni kantakaupungin alueella. Tä-män lisäksi nautin korkealaatuisista elintarvikkeista, kohtuuttoman mustasta huumo-rista sekä ylettömästä opiskelun oheistoiminnasta. Ei siis ole millään muotoa tavatonta havaita minua useista opiskeluun vain löyhästi, jos ollenkaan, vivahtavista riennoista.

Anna Stenroos, varapuheenjohtaja, ympäristövastaava

Juhana Pihlajamaa, taloudenhoitaja

9

Heippa. Olen 21-vuotias Tuusulan maalaisidyllistä Espoon kautta Helsingin Laut-tasaareen tieni löytänyt toisen vuoden kansiksenopiskelija. Hallitukseen hakeminen oli mielessä jo ensimmäisenä vuonna mutta vasta nyt sain itseäni niskasta kiinni ja päädyin mukaan tämän hienon ainejärjestön toimintaan. Vapaa-aikaani vietän opis-keluelämän lisäksi kuntosalilla ja leffoja katsellen – joskus saatan myös eksyä data-maailmaan lisäilemään otoksia bileistä, joissa tykkään leikkiä paparazzia,like it or not. Lähellä sydäntäni ovat myös koirat, pasta, hömppäkirjallisuus, ratsastus ja matkailu.

Hei, olen Mira, 22-vuotias toisen vuoden kansislainen ja hallituslainen. Viime vuoden hallituksessa toimin vuosijuhlavastaavana ja nyt minulle lankesi opintosihteerin pesti. Toimenkuvanani on toimia linkkinä opiskelijoiden ja laitoksemme välillä. Onko kurs-si järjestetty huonosti? Uudistettu laitos mietityttää? Ota yhteyttä minuun!

Vapaapäiväni vietän kesäisin nauttien auringosta. Talven kylmyydessä nautin hyväs-tä ruuasta kynttilöiden loisteessa tai suuntaan kotoani Vantaalta pääkaupunkiimme kohti kuumia opiskelijabileitä!

Hei, Iida Suomela on nimeni ja olen juuri tullut vanhaksi, eli täyttänyt 20 vuotta, jonka takia ostin silmänympärysvoidetta. Opiskelen ensimmäistä vuotta ja opinnot etenee ihan huomaamatta jopa nopeaan tahtiin. Matikasta en tykkää enää mutta raha on vieläkin kivaa. Voisin kyllä alkaa papiksikin.

Kävin lukion ja peruskoulun Lahdessa, Suomen Chicagossa, josta sitten tulin tänne Z-junan toiseen päähän asumaan. Tai no asun Sörkassa eikä se juna tähän tule mutta melkein. Vietän aikaani ahkerasti erään puolueen nuoriso- ja opiskelijatoiminnassa, voitte ihan itse päätellä minkä niistä. Tykkään siis olla vähän kaikessa mukana, ja nyt oli sitten ainejärjestötoiminnan vuoro selvästi. Yritän toimia sihteerinä, sellaista toimea en ole vielä itselleni hankkinutkaan järjestötoimintahistoriani aikana.

Iida Suomela, sihteeri

Mira Hoffström, opintosihteeri

Paula Halunen, tiedottaja

10

Olen 21-vuotias kaakkoissuomalais-helsinkiläisidentiteetin omaava toisen vuoden kansislainen. Minut on helppo tunnistaa positiivisesta asenteesta, pilkkeestä silmä-kulmassa ja toisinaan turhankin kuuluvasta äänestä. Ensimmäisen vuoden kevätpuoli meni intensiiviseen tiedekunnan sisäisten suhteiden rakenteluun (lue: bilettämiseen) ja nyt kun henkilökohtainen suhdepuoli on hoidettu, siirryn mielelläni hoitamaan vastaavia suhteita myös KTTO:n puolesta. Vuosien varrella harrastukseni ovat alka-neet pikkuhiljaa keskittyä edellämainittuun suhdetoimintaan ja sitä tasapainottavaan Yliopistoliikunnan palveluiden hyväksikäyttöön. Rakastan myös ruokaa, sen laitta-mista, matkustamista, elämää, rauhallisia dataus- tai leffailtoja kotona, leffoja, kesää ja jäätelöä.

Moi! olen Ozan, kansiksen ensimmäisen vuoden opiskelija. Olen sosiaalinen ja hel-posti ystävystyvä, joten minusta tehtiin KTTO:n tämän vuoden ulkosuhdevastaava. Hoidan ainejärjestön ulkoisia suhteita mm. Kauppiksen ja Hankenin kanssa.Suurimpiin intohimoihini kuuluu hengaileminen/lukeminen/valvominen Aleksandri-an lukusaleissa, tapahtumissa mukana oleminen ja tutustuminen uusiin ihmisiin.

Mulla on hyvin kansainvälinen historia, sillä kävin päiväkodin Oxfordissa/Englan-nissa, ala-asteen Istanbulissa/Turkissa, yläasteen Kyproksella ja lukion Helsingissä/Suomessa. Tämän lisäksi vietin yhden eksoottisen yliopistovuoden Turussa. Asun täl-lä hetkellä Helsingin keskustassa, heti eduskuntatalon ja ECOn vieressä.Voit ottaa yhteyttä, jos sinulla on ainejärjestömme ulkoisiin suhteisiin liittyviä ideoita tai mielipiteitä!

Televisiosta tuttu Matti Mitrunen ei esittelyjä kaipaa.Aikaansa seuraamattomille voin kuitenkin kertoa olevani 21-vuotias ensimmäisen vuoden kansantaloustieteen opiskelija, joka jakaa Helsingin munkkivuoressa taiteili-jaresidenssin 2. Vuosijuhlavastaava Meriläisen kanssa.Ainoa ajanvietteeni opiskelun lisäksi onkin Jaakko Meriläisen hetkittäinen vieroitta-minen laskareista, joka on yllättävän vaikea tehtävä. Toki hallituslaista painaa myös viran tuoma vastuu osallistua erinäisiin alkoholin täytteisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin.Yrityssuhdevastaavana yritän jatkaa edeltäjäni hyvää ja vahvaa linjaa, sekä pyrkiä parantamaan kansantaloustieteilijöiden jostain syystä aliarvostettua mainetta yritys-maailmassa. Peace

Susanna Rokkanen, sisäsuhdevastaava

Ozan Yanar, ulkosuhdevastaava

Matti Mitrunen, yrityssuhdevastaava

11

Olen 20-vuotias ja opiskelen kansista ensimmäistä vuotta. Kotoisin olen Suomen Te-xasista, Somerolta. Minua on kuvailtu sanoilla “verbaalisesti karkea” mutta oikeasti olen ihan lempeä. Asun tällä hetkellä Pohjois-Haagan idyllissä, mutta helmikuussa jo Lauttasaaressa.

Hallituksessa pestini on kv-vastaava, pyrin siis tuomaan kansisvaihtarit saatavillenne. Osaan myös teoriassa ajaa kuorma-autoa. Tämä on nähty viimeksi inssissä noin kaksi vuotta sitten, joten en takaa perillepääsyä.

Olen Jaakko Meriläinen, eikä minua kutsuta Jaakoksi. Olen siis Jaakko Meriläinen. Olen ylpeä haapavetinen, ja tykkään kertoa tarinoita pohjoisen maan kansasta. Tyk-kään myös laskareista, ja vietän suuren osan vapaa-ajastani niiden kanssa. Minulle kaikki on triviaalia; olen laskaribileiden yksinoikeutettu kuningas. Muutin vuoden alussa yrityssuhdevastaava Mitrusen kanssa yhteen, ja yhteinen kotimme valkotaului-neen tuleekin olemaan virallinen laskaribileresidenssi. Olen ahkera opiskelija, ja tätä tahtia suoritan luultavasti kolmessa vuodessa koko tutkinnon. Hidastaakseni valmis-tumistani hoidan KTTO:n hallituksessa vuonna 2010 montaa pestiä: olen toinen yri-tyssuhdevastaava, toinen opintovastaava, toinen vuosijuhlavastaava sekä ensimmäinen kebabvastaava. Tämän kuvauksen saattoi kirjoittaa Anna Stenroos.

Hei! Olen Anton ja päässäni on mikrosiru jolla kommunikoin Jumalan kanssa. Hän sanoi että tämän vuoden KTTO:n hallituksessa ovat tulevaisuuden kaiken tärkeim-mät ihmiset (joskus uskoni tähän horjuu, mutta se menee ohi kun vähennän lääkitys-tä). Niinpä ryhdyin KTTO:n juhlavastaavaksi, jotta voin aivopestä ihmisiä alkoholin ja paskan tanssimusiikin yhdistelmällä. Positiivinen palaute on tervetullutta, mutta jos esität minulle krittiikkiä tai parannusehdotuksia, teet itse naurunalaiseksi, tulevat-han ohjeeni ylemmältä taholta. Ei mulla muuta. Allah on suuri, mutta ei laisinkaan läski niinkuin ilkeät kielet joskus väittävät.

Katariina Pentti, kv-vastaava

Jaakko Meriläinen, 2. yrityssuhdevastaava, 2. opintovastaava

Anton Nikolenko, juhlavastaava

12

Olen 20-vuotias Helsinkiin hyvin kotiutunut lammilainen. Lukion jälkeen hengailin vuoden tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Ohjelmointi ei oikein ottanut tulta alleen, joten löysin itseni kansiksen pääsykoekirjan äärestä. Sisäinen nörttini pääsee kuiten-kin nyt toteuttamaan itseään nettivastaavana. Vapaa-aikani kuluu lähinnä politiikan ja siihen liittyvien järjestöjen parissa. Silloin tällöin muistan myös liikkua ja lukea muutakin kuin tenttikirjoja.

Moi. Olen 22-vuotias Pasilassa nykyään majaileva Pohjois-Helsingin kasvatti. Kan-sisksen opiskelussa on menossa toinen vuosi, tosin matkailun vuoksi en ole kerennyt aivan joka luennolle, tai edes joka periodiin. Tätäkin viestiä kirjoittelen Jakartalla nettikahvilassa ja heti kun kerkeän riippumattoon aion ruveta miettimään KTTO:n kevään matkaa Kroatiaan. Matkan suunnittelun lisäksi toimin kulttuurivastaavana ja pyrin järjestämään mieltä avartavia kulttuurikokemuksia mahdollisimman paljon ja monipuolisesti.

Heissan! Olen 20-vuotias ensimmäisen vuoden kansislainen niin paljon puhutustapohjois-Helsingistä. En ole kuitenkaan aina saanut nauttia näistä Kehä kolmosensisäpuolen ihanuuksista, sillä ennen opintojani asustelin vielä ”Matti Vanhasen luva-tussa maassa” - Klaukkalassa. Urheiluvastaavana aion pyrkiä ylläpitämään KTTO:n urheiluperinteitä pystyssä muutamalla uudella tapahtumalla maustettuna. Tänä vuonna järjestän myös KTTO:n 51-vuotis vuosijuhlia, joiden järjestämiseen upotan-kin suuren osan vapaa-ajastani.

Elisa Selinummi, web-vastaava

Ilari Määttä, matka- ja kulttuurivastaava

Jasmina Lehti, vuosijuhlavastaava, urheiluvastaava

13

Vuonna 1885 ökyrikas tiedemies sai idean. Hän jää-dytti valtaosan omaisuudestaan tulevaisuuden tie-demaailman tähdille. Tästä rahakasasta sulatetaan vieläkin vuosittain viisi palkintoa Alfred Bernhard Nobelin muistoksi. Laihaan Idols-formaattiin perus-tuvan kilpailun alkuperäiset palkintokategoriat ovat fysiikka, kemia, lääketietiede, kirjallisuus ja rauha. Nobelin omien sanojen mukaan palkinnot kuulu-vat henkilöille, jotka ovat tieteellisillä löydöillään tai henkilökohtaisella toimeliaisuudellaan tehneet palveluksen koko ihmiskunnalle. Ruotsin keskus-pankki uhmasi tiedemiehen muistoa ja synnytti yh-den ylimääräisen - taloustieteen Nobelin - vuonna 1968. Kansantaloustieteilijöiden Olympiakulta siis ole virallisen palkintoperheen kuopus, pikemminkin serkkutyttö.

Miksi Nobel halusi lahjoittaa niin dynamiitilla kuin öljykentilläkin ansaitsemansa rahat tiedekilpailun pe-sämunaksi? Monien mielestä tutkijaa motivoi huono omatunto. Todellinen syy on kuitenkin epäselvä. Se, että kemisti-insinööri halusi palkita luonnontieteili-jöitä, ei yllätä ketään, mutta harmaalla alueella kel-luvat kirjallisuus ja rauha herättivät jo ensimmäisten mitalien jaon yhteydessä kummastusta. Tällöin vuosi oli kuitenkin jo 1901 ja Nobel nukkunut pois viisi vuotta aiemmin, joten tiedemiehen visiota tarkenta-neet kysymykset jäivät vailla vastausta. Hänen aika-laistensa mukaan mies luki paljon ja piti kirjallisuutta suuressa arvossa, joten eksaktimpien tieteiden linjasta poikkeava kirjallisuuspalkinto sopi herran aivoituk-siin. Venäjän öljykenttiä varten luodun räjähdysai-neen isän keksimä rauhanpalkinto ampui edellisiin verrattuna kuitenkin reippaasti ohi. Välittikö aika-naan yksi maailman rikkaimmista miehistä rauhasta, vai sattuiko hänellä ainoastaan olemaan Bertha von Suttnerin (voitti myöhemmin rauhanpalkinnon) kal-taisia esihipahtavia ystäviä? Oli miten oli, palkinto kuuluu Nobelin testamentin mukaan henkilölle, joka lisää veljeyttä kansojen välillä ja edistää rauhanomais-ta yhteiseloa. Palkinnolla voidaan muistaa myös eri-laisten rauhankonferenssien järjestäjiä.

Nobelille rauhanpalkinto ei välttämättä eronnut ko-vinkaan paljoa fysiikasta, kemiasta tai lääketieteestä, sillä hän uskoi avoimesti teknologian parantavaan

vaikutukseen. Toiset tulkitsevat Nobelin sanoja jopa siten, että hän oletti dynamiitin ja asekehityksen, lopettavan sotimisen. Tämän näkemyksen mukaan ydinaseiden luoma pelote yllyttäisi diplomatiaan ja selkkausten ratkaisemiseen. Valtataistelun logiikka näyttää kulkeneen kuitenkin toisin päin, sillä maa-ilmanpolitiikka kehittyi 1900 luvulla täysin Nobelin visioiden vastaisesti.

Myös objektiivinen rauhasta palkitseminen osoittau-tui alusta asti miltei mahdottomaksi. Missä mietitään rauhan palkinnon saajaa, siellä viuhuvat verbaaliset peitset. Ironisesti juuri viides alkuperäinen kategoria on syntymästään asti ollut kaikkein riidellyin ja kiis-tanalaisin. Ei vähiten silloin, kuin Norjan parlamen-tin nimeämä komitea tahtoo politikoida. Tästä syystä pitkä 120 palkitun lista sisältää yhden jos toisenkin hihasta vedetyn jokerin.

Tämän vuoden Kapitaalit esittelevätkin seuraavas-ta julkaisusta alkaen muutaman mielenkiintoisen rauhannobelistin. Vaikka Stalinilta, Mussolinilta tai Hitleriltä (kaikki virallisia ehdokkaita) jäi rauhan mitali saamatta, silti Juha Valjakkala täyttää Alfred Nobelin testamentin mukaiset ehdot paremmin kuin monet rikastuneet rauhan ritarit.

Kaikkea muuta kuin puhtaita jauhoja, loogisia perus-teluita ja paljastettuja yksityiskohtia kevään toisessa Kapitaalissa.

Lähteet: nobelprize.org/alfred_nobel/biographical/nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/index.html

”Alfred Nobel”. Encyclopædia Britannica.

Rauhan ritarit ja sisältä tyhjät Nobelit Samuli Harala

14

Etelä-Euroopan poliittiset polttopisteet luovat kuumia kysymyksiä koko vanhan mantereen markkinoille. Finanssikriisistä toipuvien valtioiden tukitoimien eriastei-

nen purkaminen saattaa luoda vääristymiä talouteen. Nykyinen taloustilanne ajaa ns. PIGS-maita (Portugali, Italia, Kreikka, Espanja) pahasti nurkkaan. Näistä pahimman

liemen itselleen on keittänyt Kreikka, jota ravistellaan nyt rahaliiton vakaampien järkäleiden, kuten Saksan suunnalta.

Kreikka kärsii tällä hetkellä vakavasta julkisen sek-torin velkaantuneisuudesta, muttei yksityiselläkään puolella juhlita. Tilannetta eivät yhtään helpota ne lakkoilevat lusmut, jotka eivät ole valmiita kiristä-mään vyötään. Ymmärrys on kateissa: useat suur-lakot tekevät lisätuhoja jo nyt umpikujaan ajetulle kansantaloudelle ja julkiselle sektorille. Tilanne on johtamassa siihen, että muiden EU-maiden täytyy pelastaa Kreikka euroalueen yleisen uskottavuuden säilyttämiseksi. Mutta kun pelastettava on härskisti käyttänyt muita hyväkseen esimerkiksi ”tarkaste-lemalla” omia tilastojaan, tulee helleenien kävellä rahaliiton pakeille nöyränä ja hattu kourassa. Pian saattaa käydä niin, että Kreikan valtionobligaatiot tipahtavat kohta alle investment grade -luokituksen eli ns. roskaluokkaan. Kärjistettynä valtion maksu-kykyyn luotetaan siis yhtä paljon kuin Reiskan ren-gasliikkeeseen tai Pepen Pizzeriaan. Jostain Kreikka tarvitsee rahaa, ja Saksan suunnalta on kuulemma tullut ehdotuksia jo saarien myymisestä. Mutta mihin kriisi johtaa? Realistisimmat skenaariot ovat seuraavanlaiset:

1) Sisäinen devalvaatio, jossa valuutan arvoa lasketaan palkkoja leikkaa-malla. Tämän prosessin seuraus on kotitalouksien velkojen ja tulojen suhteen heikkeneminen. Laskevat palkat kaventavat veropohjaa, josta julkisen talouden pitää kasvattaa tulojaan, ja tämä kierre tekee julkisen talouden tasapainottamisen erittäin vaikeaksi. Ennen pitkää kilpailukyky kuitenkin paranee muuta maailmaa hitaamman inflaation ansiosta.

2) Avun hakeminen, joka Kreikan tapauksessa tarkoittaa kääntymistä Euroopan unionin tai Kansainvälisen valuutta-rahaston puoleen. Näiden vetoapu johtaa ensim-mäisen vaihtoehdon kaltaiseen tilanteeseen, jossa rahoitukseen liittyy tiukat julkisen talouden terveh-dyttämisehdot. On myös huhuttu, että kreikka olisi käynyt markkinoimassa lainaemissioitaan Kiinalle ja ylijäämäisille öljyntuottajamaille. Mene ja tiedä: näissä papereissa on riskiä, mutta myös tuotot kohdallaan. 3) Valtion ”konkurssi”, mikä on ehkä nöyryyttävin tie kohti parempia aikoja. Konkurssissa velat ovat niin ylivoimaiset, että ne jätetään tylysti julkiset velat maksamatta. Tämä johtaa totta kai luottamuksen kadottamiseen. Sovittelukierteestä tulee pitkä kuin nälkävuosi ja kansainvälisille lainamarkkinoille pääsy on es-tetty. Tässä vaiheessa Kreikka saisi kenkää myös rahaliitosta ja drakman (Kreikan entinen valuutta) uudelleen käyttöönotto. Tähän vaihtoehtoon liite-tään yleisesti myös eroaminen rahaliitosta ja entisen valuutan, Kreikan tapauksessa drakman, käyttöön-otto. Devalvaatiosta tulisi näyttävä, koska kriisiti-lanteessa valuutan uskottavuus olisi kovin matala.

Palataksemme vielä lakkoiluun, ei sitä voida pitää ainoastaan kreikkalaisena ilmiönä. Yleisesti ottaen kaikki lakkoilijat vallitsevassa taloustilanteessa sahaavat omaa oksaansa. Palkoista ei haluta luopua, vaikka vaihtoehtoiskustannus ovat irtisanomiset. Etujaan sokeasti ajavat ”alipalkatut” tuskin naut-

KvartaaliOlli HyytiäinenJani Valtonen

15

tivat kummoista tukea kansalaisten keskuudessa. Suomessa SDP:ltä kysyttiin mielipidettä Finnairin lentäjälakkoon. Sanoivat tukevansa periaatetta. Nyt olisikin hauska kuulla, mitä mieltä kansa on ahtaaji-en vaatimista johtotason kultaisista kädenpuristuk-sista, näistä ”muutosturvista”? Ymmärrettävää on, että työntekijöiden etuja tulee ajaa eikä työnantajien pidä antaa jyrätä, mutta tilannetaju ja maltti ovat joskus hakusessa. Kaikkien työnsä säilyttäneiden os-tovoima on kuitenkin selvässä nousukiidossa vuoden takaiseen verraten.

Osakemarkkinoilla on nähty aika mukavaa ylämä-keä maaliskuusta lähtien. Nyt onkin saavutettu taso, jolla odotukset yritysten toiminnan elpymisestä ovat todellisuuteen verrattuna hieman liiankin positiivi-sia. Tilanne saattaa johtaa jonkinlaiseen rekyyliin. Lisäksi mausteena ovat yleinen paniikki, epäratio-naaliset toimijat ja laumakäyttäytyminen. Kurssien ennustamisen vaikeudesta on aina puhuttu, mutta juuri nyt ekonomistien työkalupakkiin voitaisiin regressioanalyysien rinnalle lisätä pari arpakuutiota.

16

MITÄ MEDIA MAKSAA?

Viime aikoina on ollut paljon puhetta uudesta tavasta järjestää Yleisradion rahoitus. Hallituksessa on poh-dittu erilaisia varainhankintamuotoja, joista eniten esillä on ollut mediamaksu, joka olisi kaikille pakolli-nen ja samansuuruinen.

Median ja kansan soraäänistä pelästyneenä viestin-täministeri Suvi Lindén (kok.) teki hyvän poliittisen päätöksen ja lykkäsi ratkaisun tekemisen ensi vaali-kaudelle, jättäen näin vanhan tv-maksujärjestelmän ennalleen.

Mutta jos sivuutamme politiikan hetkeksi ja pohdim-me mikä on paras tapa rahoittaa arvostettu Yleisra-diomme?

Tv-maksussa on tietenkin se hyvä puoli mediamak-suun verrattuna, että sitä periaatteessa maksetaan käytön mukaan. Jos ei televisiota omista, ei lupia tar-vitse maksaa. Tv-lupa ja sitä edeltänyt radiolupa ovat järjestelmiä, jotka ovat alusta asti perustuneet käyt-täjän omiin ilmoituksiin ja keskinäiseen luottamuk-seen. On hieman surullista myöntää, ettei tällainen järjestelmä toimi nyky-yhteiskunnassa - jos se ylipää-tään toimi koskaan.

Tv-lupajärjestelmässä on kansantaloustieteen opiske-lijoille tuttu vapaamatkustajaongelma. Mediamak-sun logiikka onkin selvästi pistää pinnarit kuriin.

Mutta onko mediamaksu oikeudenmukainen? Ei – mediamaksu on nimittäin saman suuruinen kaikil-le: köyhille ja rikkaille, opiskelijoille ja eläkeläisille. Ja nekin, jotka eivät televisiota edes omista, joutuvat maksamaan saman verran kuin sähköisen median suurkuluttajat.

Rahoituksen lisäksi tapetille on noussut myös koko yleisradion tarpeellisuus instituutiona. Ennen van-haan radiomaksulla taattiin tiedonkulku, mutta ny-kyään tieto kulkee myös ilman yleisradiota. Aikojen saatossa tv-maksun, kuten monien verojenkin asema on muuttunut. Tv-lupa ei ole enää maksu uutisista tai oikeudesta katsoa televisiota, se on maksu, jolla yhteiskunta säilyttää tärkeän instituutionsa ja ehkä ostaa hitusen mielenrauhaa. Suomalaiset pitävät sen muutaman satasen arvoisena joka vuosi, että jääkie-kon maailmanmestaruuskisat näkyvät luotettavasti ja ilmaiseksi suorana koko maassa, Euroviisuja näy-tetään vaikka kukaan ei niitä katsoisi, ja että edes yhdellä kanavalla voi ohjelmia katsoa ilman mainos-katkoja.

Professori Panu Poutvaara vertaa haastattelussaan Yleisradiota kirjastolaitokseen. Tämä on oiva vertaus: kukaan ei taida nykyään kirjastossa käydä, mutta kai-kista on hienoa, että ne ovat olemassa jos niitä sattuu tarvitsemaan.

Kapitaali haastatteli aiheesta julkistalouden professori Panu Poutvaaraa, tämä haastattelu, ja sitä kautta jär-kevämpi näkökulma, löytyy seuraavalta sivulta.

Teksti: Matti Mitrunen

17

6. Vaarantaisiko mainosrahoitteisuus sen?

Ei.

7. Miten yleisradiotoimintaa rahoitetaan muissa maissa?

Useissa muissakin maissa on tv-lupa tai siihen verrat-tava maksu.

8. Voidaanko ruotsinkielisiä uutisia, korkea-kulttuuria ja urheilua pitää terveydenhuoltoon ja katuvaloihin rinnastetta-vina julkishyödykkeinä siinä määrin, että nekin pitää maksaa yhteisistä varoista vaikka niitä ei käyttäisikään?

Vertaisin YLEä pikemmin kirjastolaitokseen. Samalla periaatteella olen valmis hyväksymään jonkinasteisen julkisen rahoituksen sille.

Taloustieteilijänä näen tiettyjä ongelmia sen peruste-lemisessa, miksi YLE olisi edelleen syytä säilyttää, kun yksityisten toimijoiden määrä on kasvanut ja YLE ei ole enää välttämätön tiedonkulun takaamiseksi. Kan-salaisena ja äänestäjänä olen kuitenkin YLEn säilyttä-misen kannalla.

9. Mitä professori itse katsoo mieluiten tele-visoista? Vaikuttaako tämä mielipiteeseen YLEn tarpeellisuudesta?

Katson mieluiten erilaisia ajankohtaisohjelmia, uutisia ja dokumentteja, joista BBC:n tuottamat kuuluvat parhaimpiin. Katson televisiota harvoin, ehkä pari kolme kertaa viikossa. Silloin kun katson niin katson pääosin YLEn kanavia ja BBC Worldia. Myönnän, että omat kat-somistottumukseni vaikuttavat mielipiteeseeni YLEn tarpeellisuudesta.

” Selkeintä olisi antaa yleisradiolle tuleva julkinen rahoitus suoraan veroista.”-Panu Poutvaara

1. Tulisiko sinun mielestäsi yleisradion rahoitus hoitaa verotuksesta, tv-luvalla, mediamaksulla vai jollain muulla tavalla? Entä hyväksyisitkö mainokset yleisradion rahoitus-muotona tai osana sitä?

Selkeintä olisi antaa yleisradiolle tuleva julkinen rahoitus suoraan veroista. Hyväksyn mainoksien rajatun käytön osana yleisradion rahoi-tusta, etenkin kalliiden urheilukisojen yhteydessä. Rajaisin mainokset mieluiten olemaan ennen ja jälkeen ohjelmia, ei niiden keskellä.

2. Jos rahoitus hoidetaan yleisellä media-maksulla, kuten on kaavailtu, pitäisikö maksut mielestäsi porrastaa tulojen tai käytön mukaan?

Ei. Tulojen mukaan porrastaminen lisäisi verotuksen progressiivisuutta.

3. Onko YLE mielestäsi yhä välttämätön instituutio?

Pidän YLEä arvokkaana osana suomalaista mediaa, mutta se ei ole välttämätön instituutio. On hyvä ti-lanne, että meillä on sekä YLE että iso määrä yksityisiä toimijoita.

4. Pitäisikö YLEn olla poliittinen laitos? Se on kuitenkin julkinen laitos, joten pitäisikö pää-töksienkin olla poliittisia? Esimerkiksi pääjohta-jan puoluetausta?

YLEn ei pidä olla poliittinen instituutio.

5. Vaarantaako tällainen yhteys valtioon YLEn puolueettomuuden? Onhan valtion omistamalla medialla erittäin huono maine esimerkiksi Venäjällä ja Italiassa. Amerikassa taas pidetään sananvapauden kannalta erittäin tärkeänä median vapautta valtiosta.

Yhteys valtioon vaarantaa periaatteessa median puo-lueettomuuden. Paljon riippuu siitä, miten hallinto järjestetään. On tärkeää, että valtion asema ei ole liian keskeinen, ja että yksityisille toimijoille jää tilaa.

18

Katariina

19

20

PROVOKAATTORIPROVOKAATTORIPROVOKAATTORI

Viime vuosina olemme saaneet mediasta ja ennen kaikkea hesarin keskustelupalstalta lukea uuden ns. maahanmuuttokriittisen liikkeen noususta. Liikkeen perusajatus on kritisoida maahanmuutosta koituvia sosiaalisia ilmiöitä, ja kyseenalaistaa koko maahan-muuton tarkoituksenmukaisuus. Minun on myönnet-tävä, että itsekin olen välillä vaistomaisesti nyökkäilyt osoittaakseni hyväksyntäni lukiessani Halla-Ahon kirjoituksia. Ajan kuluessa aloin kuitenkin huomaa-maan liikkeen kannanotoissa yhden erittäin häirit-sevän piirteen: Ideologian ovat kaapanneet rasistiset ä ä r i l a id a n ihmiset.

Toki, kaikki mitä mus-limeista sa-notaan on totta ja enemmänkin, mutta minusta on käsittämätöntä, että nykyisessä monikulttuurisuuden piirissä ajatus jätetään kesken, ja unohdetaan esittää tasapuolista kritiikkiä kaikkia muita maahanmuutta-jaryhmiä kohtaan. Otetaan esimerkiksi islamin tai-pumus alistaa naisia. Kyllä, mutta Suomessa asuu 50 000 venäjänkieltä äidinkielenään puhuvaa. Tuntuu todella epäreilulta heitä kohtaan jättää mainitsematta Venäjän saavutukset tällä alalla: 14 000 naista kuo-lee vuosittain kotiväkivallan seurauksena, keskiver-tonainen tekee n. 8 aborttia elämänsä aikana (2 766 360 aborttia viime vuonna) ja Venäjän korkeimman oikeuden vuonna 2009 tehdyn päätöksen mukaan naiset eivät saa olla töissä metrokuljettajina, palomie-hinä, sukeltajina, teurastajina, terästehtaalla, rahdin käsittelijöinä tai öljyporalla. Viimeistään tutkittaessa venäläisten sotilaiden edesottamuksia Tšetšeniassa käy selväksi, ettei islamilla ole sellaista yksinoikeutta

naisten sortamiseen, kun maahanmuuttokriitikoiden puheista voisi käsittää.

Toinen häkellyttävä piirre maahanmuuttokriitikoi-den puheissa on heteronormatiivisuus. Olemme ehkä eläneet lintukodossa, kun jaksamme päivitellä vain sitä, kuinka suuri osa syntyvistä lapsista on maahan-muuttajataustaisia. Muiden pohjoismaiden esimerkit kuitenkin varoittavat meitä jo niistä trendeistä, jotka tulevat muuttamaan seksuaalivähemmistöjen elämää meilläkin. Ruotsina on viime talvena kuohuttanut

kaksi erillis-tä ”gay-pride murder” tai s u o m e k s i

”homokunniamurha”-tapausta, joissa maahanmuut-tajataustainen mies on tappanut rekisteröidyn pa-risuhteen toisen osapuolen tämän innostuessa pus-sailemaan työkavereitaan firman viinanhuuruisissa pikkujouluissa. Toisaalta Amsterdamin Drag queen-piireissä ollaan jo kolme vuotta oltu huolestuneita burkhien yleistymisestä heidän tapahtumissaan.

Vaadinkin, että me tavalliset kansalaiset valtaamme takaisin aatteen takaisin näiltä rasistisilta sovinisteil-ta, jotka tahraavat meidän arkiset ennakkoluulot ja stereotypiat fasistisilla lausunnoillaan ja tuomme vah-vasti esille sen oikean syyn miksi maahanmuuttoa tu-lee vastustaa: Emme vastusta vierasmaalaisia heidän outojen tapojen, erilaisen kulttuurin tai uskonnon ta-kia. Vastustamme heitä, koska he ovat köyhiä. Tämä voidaan todeta yksinkertaisella ajatusleikillä: Vitut-taako, kun pääkaupunkiseudun koulujen ruokaloissa

”Emme vastusta vierasmaalaisia heidän outojen tapojen, erilaisen kulttuurin tai uskonnon takia. Vastustamme heitä, koska he ovat köyhiä. ”

21

PROVOKAATTORIPROVOKAATTORIPROVOKAATTORI

PROVOKAATTORIPROVOKAATTORI

PROVOKAATTORI

ollaan luovuttu eettisesti tuotetun kotimaisen possun käytöstä raaka-aineena suuren muslimivähemmistön takia? Kyllä. Vi-tuttaako, kun saat kutsun saudi-sheikin vastaanotolle ja tar-jolla on vain lampaan ja naudan sisäfileetä? Ei. Vituttaako kun tehtaasi siirretään Kiinaan kun köyhät siellä tekevät työsi niin paljon halvemmalla? Kyllä. Vituttaako kun Kiinalla on niin suuri valuuttaylijäämä, että heidän on pakko syöttää valuuttaa takaisin länteen, jotta saisit lähes korotonta asuntolainaa? Ei. Ja niin edelleen.

Tullessaan Suomeen maahanmuuttajat muodostavat uuden, kaikkein köyhimmän sosioekonomisen ryhmän. Enää työläis-luokka ei ole sitä kaiken pohjimmaista sakkaa ja tämän alhaal-ta päin pakotetun arvonnousun seurauksena heiltä odotetaan tietynlaista käytöstä. Tämä vie tavalliselta suomalaiselta syr-jäytyneeltä heteromieheltä sen tavanomaisen perustelun, että rötöksiä on tehty, koska työtä ei saa ja sossu ei anna tarpeeksi ra-haa. Kovin vaikeaa on väittää naama peruslukemilla ettei duu-nia ole, kun joku ”viidakosta karannut apina” pääsee SOL:lle metron siivoajaksi osaamatta sanoa suomeksi kuin ”kiitos ja näkemiin”. Maahanmuuttokriittisen liikkeen olisi nyt etsittävä voimaa suomalaisuudesta. Peruskansallisen itseinhon innoitta-mana, pitäisi todeta, ettei vika ole ulkomaalaisissa. Olemme siinä määrin ennakkoluulojemme orjia, ettemme yksinker-taisesti pysty suhtautumaan vierasmaalaisiin asiankuuluvalla kunnioituksella. Tarja Halosen lukiessa tämän myllylämäisen itkuvirren YK:n yleiskokoukselle voinemme olla varmoja, että Suomen pakolaiskiintiön asettaminen nollaan ei aiheuta vasta-lauseiden myrskyä.

22

Tapahtui niinä päivinä niin, että Matti Vanhanen ei enää halunnutkaan jatkaa Keskustan johdossa. Ter-veydellisistä syistä, kuulemma. Todellisuudessa huo-nosti eivät voineet vain jalat, vaan myös hallituksen nokkamiehen uskottavuus ja kannatus.

Ei siinä tietenkään mitään väärää ollut, mutta se oli hieman odottamatonta. Vielä muutama kuukausi sit-ten pääministerimme uhosi heiluttavansa puheenjoh-tajan nuijaa ja istuvansa päämiehenpallillaan pitkälle tulevaisuuteen.

Mutta Matti päätti lopettaa leikin. Muutamien mie-lestä oli jo aikakin.

Puheenjohtajapeli pyörähti pian Vanhasen ilmoi-tuksen jälkeen käyntiin. Matin paikalle halajavat ainakin Mari Kiviniemi, Paavo Väyrynen, Mauri Pekkarinen ja joku Timo Kaunisto. Katukeskusteluissa Keskustan tulevaa puheenjohtajaa ja Suomen pääminis-teriä pidetään usein arvoituksena. Kyseessä ei kumminkaan ole minkään-lainen ongelma, ja esitänkin pulmaan yksinkertaisen vastauksen seuraavien parin minuutin aikana.

Kaikki tietävät, että Mari Kiviniemellä ei oikeasti ole mitään mahdollisuuksia puolueen johtoon, vaan ky-seessä on puhtaasti etelän sinipunamedian haihatte-lu. Ja koska kukaan ei ole koskaan kuullutkaan Timo Kaunistosta, myös hänet voi sulkea johtajakilpailun ulkopuolelle. Jos uusia nimiä ei mukaan ilmesty, jäl-jelle jää vain kaksi konkarisarjan kepulia – Paavo ja Mauri.

Paavo on kunnon pelimiehenä käytännössä jo valin-nut itsensä puolueensa puheenjohtajaksi ja Suomen

Me haluamme Paavon!uudeksi pääministeriksi. On kuulemma kallellaan ”siihen periaatteelliseen vaihtoehtoon, että varttunut puheenjohtaja valitaan.” Kunhan ei vain Mauri tu-lisi tielle!

Olisi kumminkin perin oudoksuttavaa, jos Mauri pääsisi pilamaan Paavon Suomen-valloitussuunni-telman. Helsingin Sanomain verkkolehdessä tiedus-teltiin, kelpaisiko pääministeri-Pekkarinen kansal-le. 31 % äänestäneistä ei huolisi Mauri Pekkarista johtajakseen, joten 69 % äänestäjistä haluaa jotakin muuta. Koska Timo Kaunisto ja Mari Kiviniemi on jo edellä suljettu pois kilvasta, voi loogisesti ajatella valtaosan gallupiin vastanneista kannattavan Paavo Väyrystä.

Helsingin Sanomien gallupin 7150 äänestäjän an-tama tulos on omiaan pönkittämään yksinkertaista

tosiasiaa: Paa-vo on kan-san suosikki. Paavoa ra-kastavat niin nuoret kuin vähän vart-

tuneemmatkin suomalaiset. Me haluamme samaa kuin Paavokin. Me haluamme Paavon. Paavolla on varmasti ratkaisu kaikkiin Suomen ongelmiin: maa-hanmuuttoon, talouskriisiin, köyhyyteen, työttö-myyteen, eläkepommiin...

Aivan erityistä kannatusta Paavo tosin nauttii luonnollisesti omiensa joukossa. Kukapa muukaan pystyisi tekemään sen, mistä kaikki keskustalaiset haaveilevat – lunastamaan puolueelle voiton seuraa-vissakin vaaleissa. Kulunut vaalikausi on ollut sellai-nen farssi, että vain Paavo voi vetää tilanteen kotiin ja saattaa Keskustan kannatuksen oikealle tasolle.

Paavo on kietonut pauloihinsa myös median. Kerta

”Paavo on kansan suosikki. Paavoa rakastavat niin nuoret kuin vähän

varttuneemmatkin suomalaiset.”

23

Me haluamme Paavon!toisensa jälkeen charmööri Väyrynen on perialkiolai-sella agendallaan lumonnut toimittajat. Myös ne pa-hamaineiset etelän median edustajat, jotka 90-luvulla upottivat julkeasti Paavon pääministeriyshaaveet. Se oli ensimmäinen kerta, kun Paavo ei saanut halua-maansa. Mutta nyt on toinen ääni kellossa – viesti-metkin rakastavat Paavoa. ”Media olen minä”, my-häilee kai Paavo. Toki täysin aiheesta.

Ja pian Paavo on myös valtio.

Urho F. Lehmäpoikapolitiikan asiantuntija, vapaa kirjoittaja

24

Pankkiiri yliarvostelee

Lentoyhtiöt ovat yrityksiä, joilla on lentokoneita. Ne tarjoavat asiakkailleen logistisia palveluita. Kiireelli-sille liikemiehille ja –naisille lentäminen on arkipäi-vää, varsinkin toimiessa kansainvälisessä yrityksessä tai vaikka vain kansallisesti merkittävässä tehtävässä. Lentämällä liikutaan niin konsernin sisäisiin koko-uksiin Tukholmaan, alan messuille Hongkongiin kuin asiakastapaamisiin Atlantaan. Lentäminen ei välttämättä kuulu kaikkien yrityksien kulttuuriin ja ne ovatkin korvanneet videoneuvotteluilla face-to-fa-ce -tapaamiset. Lomalle Rivieralle, Andamaneille tai Bahamalle kätevimmin pääsee silti lentämällä.

Lentoyhtiöitä on maailmassa pari. Tässä arvostelus-sa nousee esille neljä erilaista yhtiötä. Halpalento-yhtiöistä esiin nousee Blue1, joka on SAS-konsernin tytäryhtiö ja osa Star Alliancea. Tavallisista ja perin-teisistä eurooppalaisista lentoyhtiöistä esiin nousevat Air France ja Lufthansa. Mukaan ei voitu ottaa kan-sallisylpeyttämme, valtionyhtiö Finnairia, jonka tähti on hiipunut loiston vuosistaan ja jonka arvostelu olisi äärimmäisen epänationalistista. Mukaan tulee lisäksi maailman paras lentoyhtiö, Cathay Pacific.

Halpalentoyhtiöt ovat olleet viimevuosien suuri tren-di, jossa matkasta karsitaan kaikki ylimääräinen, ku-ten vessakäynnit ja tarjoilut, ja näin luodaan edullinen lento. Yleensä kuluttajat eivät kuitenkaan huomioi

Lentoyhtiöt

matkoja 200 km päässä oleville sivukentille, mah-dollisia eväskustannuksia, joilla söisi ruhtinaallisen lounaan, tai tiukkoja pakkausrajoituksia, joiden ylit-täminen tulee järkyttävän kalliiksi. Lisäksi matkus-tustilat eivät aina ole mahdollisimman tilavat, kuten esimerkiksi eräässä irlantilaisessa yhtiössä. Blue1 on kuitenkin ollut positiivinen tapaus. Lennot sillä ovat olleet mukavia ja hintakin on ollut yleensä kohtuul-linen, jos on osannut varata lippunsa oikein. Kaikki on sujunut lennoilla mukavasti ja mitään negatiivista sanottavaa ei ole. Lisäksi yhtiö avasi juuri kuun alussa uuden lentoreitin Berliiniin, jonne tarjosivat minulle ilmaisen edestakaisenlennon.

Air France puolestaan on aivan toista maata. Len-toyhtiö on epäluotettavuuden ja palveluhaluttomuu-den ruumiillistuma ja koko yhtiön olemus voidaan konkretisoida sen käyttämään päälentokenttään. Aéroport de Roissy-Charles de Gaulle, cul du mon-de, on epäjärjestyksen, kaoottisuuden ja inhon ma-teriaalistuma. Jos haluat myöhästyä vaihtolennol-tasi, hävittää matkatavarasi tai muuten vaan katua matkustamista, on tämä lentokenttä valintasi. Lisä-mausteena on ranskalaisten mukava asennoituminen ei-ranskaa puhuviin turisteihin ja ainainen lakkoilu. Mikä tahansa vaihtoehtoinen lentoreitti olisi varmas-ti oivempi valinta.

25

Blue1

Air France

Lufthansa

Cathay Pacific

Kotikenttä

Siinä missä ranskalainen la liberté ja la révolution saavat työntekijät lakkoilemaan on saksalainen vaih-toehto Lufthansa jämptiyden ja organisoituvuuden perikuva. Poikkeuksena, joka vahvistaa säännön, mainittakoon juuri ollut lentäjälakko, joka oli mitä ilmeisemmin ay-liikkeiden kiukuttelua ja muskelei-den pullistelua. Tämä on ollut yleinen trendi siellä täällä vaikka yleinen taloustilanne globaalisti onkin heikko. Yleisesti ottaen Lufthansa on lentänyt jämp-tisti, koneissa on nahkapenkit ja lennoilla tarjotaan kunnon olutta. Lentokentät, joiden kautta olen itse-kin lentänyt, Frankfurt ja München, toimivat kuin sveitsiläisen kellon koneisto.

Cathay Pacific Airways on valittu maailman par-haimmaksi lentoyhtiöksi taas kerran. Tuo Hong-kongin kruununjalokivi lentoyhtiö on laadukas ja tyylikäs. Lennot luovat määritelmiä termeille jetset ja glamour. Palvelu on laadukasta koko matkan palve-lukaaren ajan ja perillä ollessa melkein toivoisi len-tävänsä saman matkan uudelleen. Lohdutuksena on kuitenkin se, että paluulento on vielä edessä Boeing ”Sikari” -777:lla, kuten eräskin Finnairin pilotti sitä kuvasi.

Vaikkakin nykyään lentämistä pidetään epäekologi-sena ja muutenkin paheksuttavana, on se kuitenkin tehnyt maailmaa pienemmäksi lyhentämällä välimat-koja. Tyylillä on kiva lentää ja siihen tarkoitukseen kaikki huiput kuten Cathay Pacific, Singapore Air-lines, Qatar Airways, Emirates, Qantas ja Etihad ovat oivia valintoja. Turvallisuutta preferoidessa lentämi-nen israelilaisella EL Alilla on varma valinta, onhan koneissa oma ohjuspuolustusjärjestelmä. Euroopan sisäisillä lennoilla Lufthansa ja Blue1 ovat kohtuul-lisia valintoja.

Arvosteluasteikko on perinteikäs 1-5 asteikko, missä korkeampi on parempi arvosana. Poikkeuksena on Hinta/Laatu-suhde, missä nu-meerisesti pienempi arvo on parempi. (ks. Aikaisemmat julkaisut) Kotikentät on arvioitu kokonaissuorituksen perusteella.

Nämä mielipiteet eivät edusta minkään edustamani tahon mielipitei-tä saati aitoja omia käsityksiäni.

Itse en ole koskaan lentänyt Air Francella tai käynyt Aéroport de Roissy-Charles de Gaullella ja havaintoni ovat täysin kuulopuheiden varassa. Huhuissa on usein ainakin osa totuudesta.

”Faktat ovat vain mielipiteitä, ja mielipiteet voivat olla vääriä” - Veronica, Verian Dynamics –

Vastuuvapauslauseke

Tyyli

2

1

3

5

Hinta/laatu

2

5

2

3

Hyöty

3

0

4

4

Helsinki

Aéroport de Roissy-Charles de Gaulle

Frankfurt am Mein

Hongkong

Arvosana

4

-1

5

4

26

Media ry:n ja KTTO:n tiedekuntaottelu

Täysin puolueettomana tahona otin vastaan haasteen selvittää, kumpi on parempi Media vai KTTO. Fa-cebook-profiilini ja sukujuureni on tarkistettu, eikä minulla todistettavasti ole mitään tekemistä kum-mankaan hallituksen kanssa. Ei ole siis mitään ai-hetta epäillä, että sympatiani olisivat kallellaan kum-paankaan suuntaan tai että seuraava selonteko olisi

kirjoitettu huumaavien aineiden vaikutuksen alaise-na. Lahjuksia otetaan vastaan.

Lähden liikkeelle sanojen etymologiasta. Sana media tulee latinankielisestä sanasta medium, jolla voidaan viitata välittäjään, tai välineeseen, julkiseksi tekemi-seen ja julkaisemisen keinoihin. Niemisen ja Pantin

Sanni Myllyaho

27

mukaan taas suomenkielinen monikko media viittaa sekä yksittäiseen välineeseen että joukkoviestinten muodostamaan kokonaisuuteen. Aika hyvin oli tämä viestinnän pääsykoekirja tässä sormien ulottuvilla. Onneksi on myös Wikipedia: ”Kansantalous tarkoit-taa yhteiskunnan talouden muodostamaa kokonai-suutta. – Kansantalouden toimintaa tutkii kansanta-loustiede”. Kaikki muu oli vähän vaikeatajuisempaa. Media kuulostaa hienommalta. Monimutkaisemmal-ta. Toisaalta mediumilla voidaan viitata myös keski-kokoiseen vaatteeseen tai puolikypsään pihviin. Silti. Media 1 – 0 Kansis.

Kansantaloudesta hypätään kansanvaltaan, eli ai-noaan oikeaan tapaan selvittää kumpi on parempi. Voiko miljoona kärpästä olla väärässä? Tieteellisiä menetelmiä kunnioittaen kysyin asiaa Facebookissa ja tulokset olivat murskaavia: kaikki vastanneet liput-tivat Median puolesta. Kaiken kaikkiaan vastanneita oli viisi. Median puolta pitivät mm. seuraavat argu-mentit: 1. mediassa on enemmän tyttöjä 2. medialai-silla on tunteet 3. medialaiset saa ja 4. ”Ööh… siis… mitä? :o :D”. Kyllä kansa tietää. Media 2 – 0 Kansis. ”Paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.” – Winston Churchill. Onkohan tässä perää? Toisaalta kansislaisia on enemmän. Voiko miljoona (vai kuinka monta niitä nyt tarkalleen ottaen olikaan) kansislaista olla väärässä? Media 2 – 1 Kansis.

Koska kyse on kuitenkin ennen kaikkea järjestötoi-minnasta, päätin haastatella myös molempien halli-tusten puheenjohtajia, jotta nämä kertoisivat, mistä heidän mielestään heidän ainejärjestöissään on ennen kaikkea ja viime kädessä kysymys. Sain KTTO:n puheenjohtajalta Nina Aholalta seuraavanlaisen vas-tauksen:

Minulle KTTO:ssa on syvimmillään kyse ystävistä, yhteisöstä johon voi tuntea kuuluvansa. KTTO on kaikki sen jäsenet, ei vain hallitus. KTTO on yhtei-sö, jossa jokainen voi vaikuttaa. Sen ei ole tarkoitus vain tarjota palveluja, vaan myös luoda sitä kuului-saa kansislaisten yhteishenkeä. KTTO on se joka tuo kansislaiset yhteen tapahtumissa ja esim. hank-kii tukea opetukseen, jos sitä ei luennoilla tarpeeksi saada. KTTO:n kautta viestitään oppiaineen ja nyt myös uuden laitoksen ja opiskelijoiden välillä. KTTO pyrkii myös luomaan mahdollisuuksia tutustua mui-hin samanhenkisiin ihmisiin niin tiedekunnan si-

sällä, kuin myös saman aineen opiskelijoihin muissa oppilaitoksissa. KTTO ei ole vain pienen sisäpiirin toimintaa, vaan tavoittaa hyvin suuren osan kansis-laisista.

Tavoitin Media ry:n puheenjohtajan Verneri Ruoho-rannan päivä deadlinen jälkeen. (Media 2 – 2 Kan-sis.) Ehti kuitenkin vielä mukaan:

Mediasta voisi heittää vaikka kuinka kliseisiä sanan-parsia kuten ”sellainen kuin sinäkin”. Mutta ei Media ry ole mitään noin kornia. Viestinnän opiskelijoille se on ainoa pieni valonpilkahdus, joka muuten niin pi-meässä maailmassa johdattaa kohti paratiisia ja siellä odottavaa totuutta. Toisaalta Media ry johdattaa suu-ren osan jäsenistään kaupan kassalta näyttöpäätteen ääreen tekemään mystisiä oman alan töitä.

Entäs sitten järjestölehdet Groteski ja Kapitaali? Wi-kipedian mukaan groteskilla voidaan viitata kirjasin-tyyppiin, koristeaiheeseen tai adjektiiviin, jolla tar-koitetaan kohtuuttoman liioittelun takia naurettavaa asiaa. Kapitaalilla taas viitataan pääomaan tai vaih-toehtoisesti georgian kielen vanhanaikaisiin koriste-aakkosiin. Kansantalous ja kansankapitaali. Pahoit-teluni. Media 3 – 2 Kansis. Toisaalta onko minussa tarpeeksi groteskia? Minusta tuntuu vähän siltä, että jokainen tähän lehteen kirjoittava kansislainen on hoitanut hommansa suuremmalla journalistisella ammattitaidolla kuin minä pääaineestaan huolimat-ta. Media 3 – 3 Kansis.

28

Jo edellisvuonna Kati Hirvonen oli miettinyt Speksin tekemiseen mukaan lähtöä, muttei lopulta kuitenkaan lähtenyt mukaan. ”Esitystä katsoessa sitten harmitti, kun ei itse ollut yksi lavalla olleista. Päätin silloin, että ensi vuonna menen mukaan”, toteaa Hirvonen. Kun Speksin ensitapaaminen viime syyskuussa sitten lä-hestyi, ajatteli Hirvonen vielä jänistää, mutta lopulta poikaystävä pakotti Hirvosen paikalle. Hirvosen on-

neksi, sillä Speksin tekeminen oli hänen mukaansa ihan mahtavaa.

Ennen projektiin ryhtymistä Hirvonen tiesi vähän, mitä odottaa, ”mutta hyvin vähän”. ”Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka näytelmiä lähdetään ohjaa-maan ja työstämään. Lisäksi odotin kyllä, että tutus-tun uusiin ihmisiin, mutta en odottanut, että yhteis-henki kasvaisi niin vahvaksi projektin aikana.”

Sirkushuveja valtsikalaisille-Taustalla reeniä ja taas reeniä

Tämän vuoden Valtsikan Speksin ”Jumalainen näytelmä: Pekka tuli taloon” -näytökset ovat jo takanapäin. Jo syksyllä alkanutta projektia valmisteltiin pit-kään ja hartaasti. Kapitaali haastatteli Speksissä näytellyttä kansantaloustieteen

opiskelijaa Kati Hirvosta Speksin tekemisestä.

Kuva: Mikko Kuusisalo

Anna Stenroos

29

Pitkä harjoituskausi

Näytelmätreenit alkoivat lokakuun alussa, ja harjoi-tuksia oli aluksi kaksi kertaa viikossa yhteensä noin neljä tuntia. Joulua ennen harjoittelulle uhrattiin yksi kokonainen viikonloppu, ja joulun jälkeen tahti kiih-tyi: harjoituksia saattoi olla viisikin kertaa viikossa.

Vaikka aikaa harjoituksiin kului paljon, ei Hirvosta missään vaiheessa kaduttanut, että hän oli ryhtynyt touhuun. Pitkää pinnaa projekti kuitenkin vaati, sillä pitkät päivät sisälsivät toisinaan paljonkin odottelua ja projektia tekemässä oli monta erilaista persoonaa.

Harjoitteluvaihe oli Hirvosen mielestä jännittävää, sillä improvisaatioharjoitusten osuus oli suuri. ”En ole kovin hyvä improvisoimaan, ja harjoittelu pai-nottui aika paljon tähän osa-alueeseen. Pikkuhiljaa kuitenkaan ei enää jännittänyt niin paljon, kun oppi tuntemaan muita paremmin”, Hirvonen kertoo. Hän kokikin Speksin tekemisen kasvuprosessiksi, jonka aikana täytyi monesti ottaa itseään niskasta kiinni ja pistää itsensä likoon kokonaan.

Roolivalintoihin näyttelijät pääsivät vaikuttamaan jonkin verran. Saatuaan käsikirjoitukset käsiinsä he saivat esittää kolme mieluisinta roolitoivetta. Roolit sitten jaettiin sekä toiveiden että ohjaajan näkemyk-sen pohjalta. Hirvonen päätyi näyttelemään poliisin ja poplarinaisen roolit. Vaikkei Hirvonen poliisin roolia ollutkaan toivonut, ei hän hetkeäkään harmi-tellut rooliaan. Hirvosen toinen rooli, poplarinainen, ilmestyi vasta ohjausvaiheessa.

Roolihahmoihinsa näyttelijät olisivat halutessaan voi-neet vaikuttaa, muttei Hirvonen nähnyt tarvetta suu-rille muutoksille. ”Toki roolihahmo muokkautui lo-pulta minun näköisekseni roolin työstämisvaiheessa. Mikäli olisin ollut kovin tyytymätön rooliin, luulen, että sitä olisi muokattu minulle mieluisammaksi.”

Vihdoinkin valokeilassa

Esitysten lähestyessä Hirvosella oli jonkun verran perhosia vatsassa muttei yhtä paljon kuin ensitapaa-misessa. Lavalla oleminen oli kivaa: ”Muutamassa esityksessä oli itselläni vähän latteampi fiilis, mutta kyllä siitä aina nautti. Mahtavin fiilis oli, kun kuuli, että yleisö pitää esityksestä.”

Valtsikan Speksi sai näyttävän päätöksen, kun se Helsingin näytösten jälkeen lähti ensimmäistä ker-taa kiertueelle muihin kaupunkeihin, Tampereelle ja Turkuun. ”Se oli ihan mahtava päätös koko Speksil-le. Esityksemme Helsingissä päättyivät sunnuntaina 7.2., jonka jälkeen meillä oli viikon tauko ennen kier-tuetta. Sunnuntaina 14.2. oli sitten ihana nähdä taas kaikki speksitutut ja lähteä yhdessä ’valloittamaan’ Suomea.”

”Uudet esiintymispaikat toivat oman jännityksensä ennen esitystä, mutta eivät haitanneet menoa. Tam-pereella yövyimme tuttavien luona, ja maanantai-aamuna lähdimme Turkuun. Siellä saimme loppu-huipennuksen esityksillemme ja mahtavan yleisön! P-Klubi vielä järjesti meille loppubileet ja yöpaikan jatkopaikalle, joten kiertue ja koko Speksi sai pisteen i:n päälle.”

Hauskoja muistoja

Speksin tekeminen sisälsi Hirvosen mukaan pal-jon hauskoja hetkiä. ”Yksi hauskimpia oli varmaan yhteistanssien harjoittelu. Hauskoihin hetkiin lu-keutuvat myös viimeisimmät treenit, kun vedimme näytelmän omstarttien kera läpi, kaikki esitykset, esityksissä tulleet omstartit, källit, ihmisten kanssa jutustelu ja oleilu”, Hirvonen listaa.

Vielä ei ole varmaa, nähdäänkö Kati Hirvosta ensi vuoden Speksissä lavalla. ”Ihan mahtavaa se on, toki aikaa vievää, mutta sen arvoista. En ole varma, ha-luanko tämän säilyvän ainutlaatuisena kokemuksena vai haluanko ehkä olla tekemässä toista yhtä mahta-vaa Speksiä. Sen näkee myöhemmin. Mutta en kyllä ihmettelisi, vaikka olisinkin Speksissä toistamiseen.”

30

Teht.

Lukupari (m, m + 2) on alkulukupari (alkulukukaksoset), jos ja vain jos pätee 4((m - 1)! + 1) = -m mod (m(m + 2)). Osoita, että tällaisia lukupareja on äärettömän monta.

31

Ratk. Sivuutetaan. □

32

1. Mikä ainejärjestö?5 pistettä: Kyseinen ainejärjestö on perustettu vuonna 1968. Ainejärjestön ensimmäinenpuheenjohtaja oli professori Yrjö Vartia.3 pistettä: Tämän ainejärjestön tytöt ovat aika nättejä.1 piste: Ainejärjestön nimi tarkoittaa tilastotieteen ’tyyppiarvo’-termiä.

2. Kuka tiedemies?5 pistettä: Hän luennoi KA4-kurssin (mikrotalousteoria) ensi syksynä.3 pistettä: Hän luopui Lapin yliopiston dosentuuristaan, kun Paavo Väyrynen nimitettiin poliittisenhistorian dosentiksi.1 piste: Hän on sinua parempi derivoimaan, laulamaan ja hyppäämään seivästä. Häneltä onilmestynyt useita levyjä ja kaunokirjallisia teoksia.

3. Mikä kuuluisa kampusalue?5 pistettä: Tällä kampuksella opiskelee noin 6000 ihmistä ja työskentelee 1000 opettajaa ja tutkijaa.3 pistettä: Tällä kampusalueella sijaitsee muun muassa tutkimuslaitos Dynamicum.1 piste: Tällä kampusalueella saatat törmätä esimerkiksi loogikkoihin tai topologeihin.

4. Mikä soitin?5 pistettä: Tässä soittimessa on kolme osaa: palje, diskanttipuoli ja bassopuoli.3 pistettä: KTTO:n varapuheenjohtaja Anna Stenroos on säveltänyt tälle soittimelle ”Ruokalaulu”-nimisen kappaleen.1 piste: Tämä soitin tunnetaan myös nimillä kurttu ja pirunkeuhko.

5. Mikä työkalu?5 pistettä: Tämä työkalu valmistetaan yleensä teräksestä. Se painaa yleensä alle kymmenen kiloa seon noin puolitoista metriä pitkä.3 pistettä: Työkalun nimi on yhdyssana, jonka jälkimmäinen osa on kansanedustaja Antti Kaikkosenlempinimi.1 piste: Tätä työkalua voi käyttää hankenlaisen ja kauppakorkeakoululaisen miesopiskelijantoisistaan erottamiseen.

6. Mikä vuosiluku?Oikea vuosi – 5 pistettä± 1 vuosi – 3 pistettä± 2 vuotta – 1 piste23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev ei pitänyt antamassaanlausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjalaoluenetiketissä on Karjalan vaakuna.26. marraskuuta − Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti 100-vuotisjuhliaan.27. syyskuuta – Mari Kiviniemi, ex-KTTO:lainen kansanedustaja ja ministeri, syntyi.

Vastaukset:1. Moodi, 2. Vesa Kanniainen, 3. Kumpulan kampus, 4. Harmonikka, 5. Rautakanki, 6. 1968

PuuhaNurkka5+1 kysymystä

33

Anagrammitehtävä

Mikä ainejärjestö?

1. ylipaska sosiologia

2. näe vitsit

3. juo silti sosiaalirahastoa

4. kadonneita tulessa

5. sammuta kehitystuki

6. alitodisteet

7. laiskat poiki loisia

1. Sosiaalipsykologia 2. Viestintä 3. Talous- ja sosiaalihistoria 4. Kansantaloustiede5. Kehitysmaatutkimus 6. Tilastotiede 7. Sosiaalipolitiikka

Tunnista hallituslainen

1. 2.

3.

4.

1. Matti Mitrunen 2. Katariina Pentti 3. Anna Stenroos 4, Jaakko Meriläinen

34

Vesimies 20.1. - 19.2.Tapaat mukavan sosiaalipolitiikan opiskelijan. Tar-kempi tutustuminen osoittaa, ettei hän olekaan niin mukava, vaan haluaa vain viedä rahasi.

Kalat 20.2. - 20.3.Saatat eksyä Kumpulaan. Eksyttyäsi törmäät miellyttävään matemaatikkoon, joka törmäyksen seurauksena kaatuu maahan ja joutuu sairaalaan.

Oinas 21.3. - 19.4.Elämäsi jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin. Siinä tapahtuu kumminkin perustavaa laatua oleva muutos.

Härkä 20.4. - 20.5.Tapaat muukalaisen, joka ei halua tavata sinua. Lähestyt häntä fyysisesti, minkä seurauksena hän haastaa sinut oikeuteen häirinnästä.

Kaksoset 21.5. - 20.6.Saatat juoda liikaa alkoholia. Tämän seurauksena luulet olevasi s-tieteilijä ja lahjoitat kaikki varasi Haitin maanjäristyksen uhreille. Onneksi sinulla ei ole kovin paljon varoja!

Rapu 21.6. - 22.7.Luota sokeasti horoskooppiisi – se voi muuttaa elämäsi suuntaa. Se onkin toivottavaa, sillä poh-jalta pääsee vain ylös.

Leijona 23.7. - 22.8.Et ehkä saa kesätöitä. Älä siinä tapauksessa valmistu koskaan, sillä se tarkoittaa vain sitä, että sinulle ei ole paikkaa työelämässä.

Neitsyt 23.8. - 22.9.Saat yllättävän, noin neljänsadan euron suurui-sen, rahasumman tilillesi ensi kuun alussa. Älä tuhlaa kaikkea heti, rahoille saattaa olla oikeaakin käyttöä.

Vaaka 23.9. - 23.10.Hetkellinen mielenhäiriö saa sinut luulemaan, että olisit loogikko. Et ymmärrä enää kaikkea, mitä ympärilläsi tapahtuu. Toivottavasti tulet pian järkiisi.

Skorpioni 24.10. - 22.11.Sinulla saattaa olla Matti kukkarossa. Ota Matti pois.

Jousimies 23.11. - 21.12.Eteesi tuodaan mielenkiintoinen funktio. Derivoi se, saatat yllättyä.

Kauris 22.12. - 19.1.Löydät itsesi lukemasta Kapitaalin kvartaalihoro-skooppia. Se on täysin turhaa. Keksi jotain oikeaa tekemistä.

Kvartaalihoroskooppi

35

36