4
KESKARI Syyskuussa 2015 piraattipuolue.fi Linkki kulkee, data ei SIVU 2 • Ihmisarvo ensin SIVU 3 Kuva CC-BY-SA Miika Hämynen Arto Lampila Puoluesihteeri Yksi koulutuspolitiikan vakiokysy- myksiä on, miten nuoret saadaan entistä nopeammin työmarkkinoil- le. Esitettyjä keinoja ovat tyypilli- sesti suorat tai epäsuorat rajaukset opintojen kestoon, kuten opiske- luaikojen rajoittaminen, tukikuu- kausien määrän rajoittaminen ja nopeampaan valmistumiseen kan- nustaminen lukukausimaksuilla. Miksi tämä on typerää? Vaikka kysymystä tarkastelisi tar- peettoman kyynisesti puhtaasti jul- kisten menojen näkökulmasta, on helppo huomata että rauhalliseen- kin tahtiin opintojaan viimeistele- vä (ja opintotuen varassa elävä) tulee hänelle maksettujen tukien osalta merkittävästi halvemmaksi kuin työtön. Kun vielä huomioidaan, että lähes kaksi kolmasosaa yliopisto-opiske- lijoista tekee ainakin jonkin verran palkkatöitä opintojensa ohella (ks. Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset*), on tämä valtion näkökulmasta varsin hyvä diili. Opiskelijat tuovat jäykille työmark- kinoille työvoimaa, jolle on talou- dellisesti järkevää ottaa vastaan monia työtehtäviä joita esimerkiksi työtön ei uskalla ottaa vastaan. Vaikka yllämainitun julkaisun mu- kaan opiskelujen aikainen työnteko hidastaa valmistumista vuodella, on se loppujen lopuksi hyväksi opiskelijan työllistymisen kannalta. Jopa 77% yksityisen sektorin työ- nantajista pitää hyvänä sitä, että työkokemusta oli ehtinyt kertyä jo opintojen aikana. Pitäisin todennä- köisenä, että työmarkkinatilanteen vaikeutuessa kokemuksen vaikutus korostuu entisestään. Absurdeja kannustimia luodaan jälleen kerran rajoittamalla oikeut- ta hakea opiskelemaan mikäli tut- Onko opiskeluaikojen lyhentämisessä järkeä? " Absurdeja kannustimia luodaan jälleen.

Keskari Syyskuu 2015

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Keski-Suomen Piraattien tiedotuslehti. Aiheina mm. opiskelu ja joukkoliikenne.

Citation preview

Page 1: Keskari Syyskuu 2015

KESKARISyyskuussa 2015 piraattipuolue.fi

Linkki kulkee, data ei SIVU 2 • Ihmisarvo ensin SIVU 3

Kuva CC-BY-SA Miika Hämynen

Arto Lampila

Puoluesihteeri

Yksi koulutuspolitiikan vakiokysy-myksiä on, miten nuoret saadaanentistä nopeammin työmarkkinoil-le. Esitettyjä keinoja ovat tyypilli-sesti suorat tai epäsuorat rajauksetopintojen kestoon, kuten opiske-luaikojen rajoittaminen, tukikuu-kausien määrän rajoittaminen janopeampaan valmistumiseen kan-nustaminen lukukausimaksuilla.

Miksi tämä on typerää?

Vaikka kysymystä tarkastelisi tar-peettoman kyynisesti puhtaasti jul-kisten menojen näkökulmasta, on

helppo huomata että rauhalliseen-kin tahtiin opintojaan viimeistele-vä (ja opintotuen varassa elävä)tulee hänelle maksettujen tukienosalta merkittävästi halvemmaksikuin työtön.

Kun vielä huomioidaan, että läheskaksi kolmasosaa yliopisto-opiske-lijoista tekee ainakin jonkin verranpalkkatöitä opintojensa ohella (ks.Opiskeluaikainen työssäkäynti jasen vaikutukset*), on tämä valtionnäkökulmasta varsin hyvä diili.Opiskelijat tuovat jäykille työmark-kinoille työvoimaa, jolle on talou-dellisesti järkevää ottaa vastaanmonia työtehtäviä joita esimerkiksityötön ei uskalla ottaa vastaan.

Vaikka yllämainitun julkaisun mu-kaan opiskelujen aikainen työntekohidastaa valmistumista vuodella,on se loppujen lopuksi hyväksiopiskelijan työllistymisen kannalta.Jopa 77% yksityisen sektorin työ-nantajista pitää hyvänä sitä, ettätyökokemusta oli ehtinyt kertyä joopintojen aikana. Pitäisin todennä-köisenä, että työmarkkinatilanteenvaikeutuessa kokemuksen vaikutuskorostuu entisestään.

Absurdeja kannustimia luodaanjälleen kerran rajoittamalla oikeut-ta hakea opiskelemaan mikäli tut-

Onko opiskeluaikojen lyhentämisessä järkeä?

"Absurdeja kannustimia

luodaan jälleen.

Page 2: Keskari Syyskuu 2015

Linkkiuudistuson vielä kesken

Miika Hämynen

Piirin puheenjohtaja

Jyväskylän seudun joukkoliiken-teen järjestämisestä on vuoden ver-ran vastannut paikallinenjoukkoliikenneviranomainen yksi-tyisen Jyväskylän Liikenteen sijaan.Mutta muuttuiko muu kuin link-kien värimaailma, muutama lippu-tuote ja aikatauluvihkosenkansilehti? Uudistus uhkaa jääväntorsoksi.

Varsinainen liikennöitsijä ei kilpai-lutuksen yhteydessä lopulta vaihtu-nutkaan. Kisan voitti alun perinOnnibus, joka kuitenkin myi oikeu-tensa eteenpäin perinteikkäälle toi-mijalle. Loppujen lopuksi kaupunkisai järjestää liikenteen odotettuahalvemmalla, Jyväskylän Liikenteenalkuperäinen tarjous kun oli Onni-busia kalliimpi.

Isoin muutos on liittynyt lipputuot-teisiin. Hartaasti odotettu Waltti-matkakortti on nyt saatu testikäyt-töön vuoden myöhässä. Samallakäyttöön tulivat muun muassa nuo-riso- ja seniorialennukset kannus-tamaan matkantekoon. Seuraavanaodotellaan, missä vaiheessa kortti-järjestelmä alkaa toimia säännön-mukaisesti ja vakaasti… ja myöslinjoilla 13M, 40 ja 41.

Uudistusten yhteydessä liikenteenkäytettävyys on osittain jopa laske-nut. Miksi yllämainitut linjat, jotkaovat ELY-keskuksen hallinnoimaa

liikennettä, on numeroitu kuinosaksi kaupungin järjestämää lin-jastoa? (Perinnesyistä.) Miksi aiem-min Jyväskylän Liikenteen verkossatarjoamat pysäkkikohtaiset virtu-aalimonitorit eivät ole enää käy-tössä, näihin kun saisi pysäkeiltähelposti kännykällä yhteyden esim.QR-koodin avulla? (Jyväskylän Lii-kenne ei järjestä enää liikennettä,eikä kaupunki ole oletettavasti ol-lut kiinnostunut tarjoamaan palve-lua.) Miksi pysäkeille ei olevieläkään saatu pysäkkikohtaisiaaikatauluja, lähialueen karttaa taitietoa lipputuotteista? Miksi aika-tauluvihko on edelleen sama poik-keusten sekasotku kuin1990-luvulla?

Ihmisten kokemuksia palvelun laa-dusta on saatu parannettua vies-tinnällisin keinoin eri puolinmaailmaa uudistusten yhteydessä.Tämä on näkynyt matkustajamää-rien kasvuna. Onko Jyväskylän bus-simatkojen määrä sitten kasvanut?"

Miksi aikatauluvihko on

edelleen sama

poikkeusten sekasotku kuin

1990-luvulla?

kinto jo löytyy tai suosimalla tut-kinnottomia hakijoita. Nykyisenpakotetun koulutushaun puitteissahaetaan oikean toiveen lisäksi var-muuden vuoksi pariin sellaiseenpaikkaan, joihin ei edes vahingossapääse opiskelemaan. Tämä pahim-millaan hidastaa työelämään siirty-mistä.

Ei voi myöskään olla järkevää, ettäjärjestelmä kannustaa "väärällealalle" päätyneitä mielummin jät-tämään koulun kesken kuin val-mistumaan. Tulevaisuudessa onkuitenkin välttämätöntä opiskellatyöuran aikana yksi tai useampiuusi ammatti osaamista täydentä-mään.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Yksinkertainen vastaus: Otetaankäyttöön perustulo. Se ratkaiseemonet opintotukeen, opintoaikoi-hin ja työn ja opiskelun yhdistämi-seen liittyvistä ongelmista.

Hankalampi vastaus: Etsitäänuusia mittareita oppilaitosten me-nestyksen arviointiin ja rahoituk-sen ohjaamiseen. Pelkkävalmistumisnopeus on huono mit-tari, jos samalla ei seurata sijoittu-mista työmarkkinoille tai arvotetaopiskelun aikana kertynyttä työko-kemusta. Lisäksi mietitään entistätarkemmin millaisia kannustimiauudistukset luovat: valitettavanusein ne ovat suorastaan ristirii-dassa uudistuksen tavoitteen kans-sa.

* Opiskeluaikainen työssäkäynti jasen vaikutukset, Työ- jaelinkeinoministeriö 2012.www.tem.fi/ajankohtaista/julkai-

sut/tyo_ja_yrittajyys/vuo-

si_2012/opiskeluaikainen_tyossakay

nti_ja_sen_vaikutukset.117395.xhtml

Kuva CC-BY Antti Leppänen / Wikimedia Commons

Page 3: Keskari Syyskuu 2015

Toivoa sopisi, mutta mistä tarkistatasian?

Joukkoliikenneuudistusta markki-noitiin avoimuuden lisääntymise-nä, kun vastuu lipunmyynnistä onsiirtynyt kaupungille. Missä onavoin tieto matkustajamääristä?Mistä voi nähdä, kuinka moni linjaon pysynyt aikataulussaan tai jää-nyt ajamatta? Tietääkö kukaan

muu kuin liikennöitsijä, millesuunnille kannattaisi tarjota lisääliikennettä, tai missä bussiliiken-teen houkuttelevuutta pitäisi lisä-tä? Onko liikenteen järjestäjällä,kaupungilla, tarpeeksi osaamista jajoustavuutta puuttua pikaisesti on-gelmiin?

Haluan houkuttelevampaa joukko-liikennettä. Haluan luottaa siihen,

että pidemmän päälle yllämainit-tuja ongelmia osataan ratkoa jalinkkimatkoista tulee meille miel-lyttävämpiä ja selkeämpiä. Toivon,että kaupungilta löytyy halua ke-hittää edes aikataulutietoja 2010-luvun raameihin sopivammaksi.Muutokset olisi pitänyt toteuttaa jovuosi sitten. Vielä ei ole liian myö-häistä, mutta pian menetämme uu-distusten tuomat mahdollisuudet.

Ehdoton vai ansaittu ihmisarvo?

Jonna Purojärvi

Piraattinuorten puheen-

johtaja

Keskimäärin työtön sanana herät-tää erilaisia negatiivisia mielikuvia.Vaikka osa mielikuvista kohdistuuympäröivään yhteiskuntaan ja senrakenteisiin, on nähtävissä ihmi-seen itseensä liitettävien negatii-visten mielikuvien sarja:siivelläeläjä, verorahojen tuhlaaja,epäsolidaarinen, piittaamaton. Sa-ma retoriikka on levinnyt pakolais-keskusteluunkin, ovathan he useinensin maassamme työttömiä.

Palkansaaja luokin jo kohtalaisenneutraalin mielikuvan. Joku ihmi-nen saa palkkaa. Hän on siis jon-kinsorttisessa työssä, maksaaveroja, on jonkun alainen. Stereo-typiaa on vaikea saada aikaan, kunpalkansaajia ovat niin sairaanhoi-taja kuin salkunhoitajakin.

Johtaja onkin sitten jo useamminpositiivinen. Sana huokuu arvoval-taa. Oletusarvoisesti johtajan paik-ka on taidoilla saavutettu,tyypillisesti ei haluta uskoa kenen-kään nousevan työmaailman hie-rarkiassa ilman todellisia ansioita.Tulot ovat hyvät, he pitävät muitaihmisiä palkansaajina ja erilaistenjohtajien vaikutus poliittiseen pää-töksentekoon painaa vaakakupissatyöntekijää ja työtöntä enemmän.

Mielikuvat vaihtelevat toki ihmi-sestä toiseen. Yleinen linja on siltihuomattavissa, jonka mukaan mitäansioituneemmalta henkilö kuulos-taa, sitä arvokkaampi hän on myösihmisenä. Johtajuus on aina omaaansiota, työttömyys omaa syytä.Opiskelijan arvo lepää potentiaalis-sa olla tulevaisuudessa mitä tahan-sa johtajan ja työttömän välillä,mikä näkyy kaksijakoisessa suhtau-tumisessa opiskeluun: Arvokasta ja

tarpeellista, mutta opiskelija saataloudellista tukea työtöntäkin vä-hemmän ja sekin mielellään mak-setaan lainana takaisin.

Nykyisessä yhteiskunnassa ihmisenvälinearvo on ylittänyt jokaiselleihmiselle kuuluvan ihmisarvon.Tottakai jokaisen tulee elättää it-sensä työllä, josta maksetaan palk-kaa. Tottakai on oma vika, josopiskelee alalle, josta ei työllisty.Tottakai on oltava valmis yrittä-jyyteen, jos kukaan ei ole palkkaa-massa töihin. Totta.. kai?

Ehkä ihmisarvo vielä ylittääihmisen välinearvon vaakakupissa.Kannattaa kuitenkin muistaatarkistaa oma asennoitumisensaensin ja huolehtia, ettei omaaihmisarvoa alenneta välineentasolle.

Jyväskylän kaupunki kehuu jul-kaisseensa Linkin datan avoimena.Tiedot ovat kyllä saatavilla ilmai-sesti ja julkisesti, ne ovat teknises-sä muodossa ja niitä saa käyttääuudelleen.

Kuitenkaan metadataa, eli datankuvaustietoja ei ole saatavilla.Kaupunki ei tarjoa varsinaista jul-

kista rajapintaa tietoon, vaanpelkkiä ladattavia tiedostoja, joitapäivitetään ilmeisen satunnaisesti.Historiatietoja ei ole.

Lisäksi datasetit sisältävät ainoas-taan aikataulutietoja. Matkustaja-määriä, bussien toteutuneitaajoaikoja ym. ei ole saatavilla.

Mallia pitäisi ottaa vaikka Liiken-neviraston digitraffic-palvelusta,joka sisältää mm. tiedot kaikistajunista Suomen rautatieverkollareaaliajassa. Rajapinta on selkeä jahyvin dokumentoitu. Ei ihme, ettäuseita siihen pohjautuvia palvelujaon syntynyt.

data.jyvaskyla.fi / rata.digitraffic.fi

Pari sanaa avoimesta datasta

Page 4: Keskari Syyskuu 2015

Mimi & Eunice

CC-BY-SA Nina Paley, suomennos Miika Hämynen

mimiandeunice.com

Mitkä ihmeen piraatit?

Piraattipuolue

Piraattipuolue on Suomen ainoatietoyhteiskuntapuolue.Politiikkamme lähtökohtana ovatyksilönvapaus ja yhdenvertaisuus.

Puolustamme sananvapautta,yksityisyyden suojaa,viestintäsalaisuutta ja oikeusturvantoteutumista. Edistämme tiedonvapaata liikkuvuutta ja vaadimmelaajempaa avoimuuttaviranomaistoimintaan.Kannatamme perustuloa jahaluamme vähentää byrokratiaa javiranomaiskontrollia.

piraattipuolue.fi

Keski-Suomen Piraatit

Tätä lehteä julkaisee paikallinenpiiriyhdistys. Edesautammepuolueen tavoitteita Keski-Suomenvaalipiirissä.

Kokoonnumme pääsääntöisestijoka keskiviikko tapaamisiinJyväskylässä. Pyrimmejärjestämään toimintaa myösmuualla Keski-Suomessa jalisäämään puolueen näkyvyyttäalueen tapahtumissa.

facebook.com/kspiraatit

keski-suomi.piraattipuolue.fi

Piraattinuoret

Piraattinuoret on piraattipuolueennuorisojärjestö, joka on tarkoitettukaikille alle 30-vuotiaillepiraattipuolueen toiminnastakiinnostuneille. Poliittisenkansalaistoiminnan lisäksitapaamme liikunnan, kulttuurin jahauskanpidon merkeissä.

pinu.fi

Tule mukaan!

Seuraa kalenteria ja liitypuolueeseen tai senjäsenjärjestöihin:

piraattipuolue.fi/kalenteri

olepiraatti.fi