Kuntien ja tulevien maakuntien talouden …...talouden kehitysnäkymiä: ennusteet talouden kehitykselle koskien vuosia 2018-2020 21.9.2017 Helsinki Hallinto-, talous- ja henkilöstöjohdon

Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt

Kuntien ja tulevien maakuntien talouden kehitysnäkymiä: ennusteet talouden kehitykselle koskien vuosia 2018-2020

21.9.2017 HelsinkiHallinto-, talous- ja henkilöstöjohdon konferenssi 21.-22.9.2017

Minna PunakallioPääekonomistiKuntaliittoTwitter @MinnaPunakallio

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

Maailmantalouden kasvu on ollut vakaata, työttömyys vähentynyt pikku hiljaa. Euroalue yllättänyt positiivisesti

[pvm]

2Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Macrobond, Suomen Pankki

Suomessa:- Kasvu mateli pitkään. - BKT nousuun vasta 2016- Sen jälkeen kasvu nopeaa.

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2017

Laitos

Julkaisu- BKT, Inflaatio,Työttö- Ansiotaso-ajankohta muutos myys- indeksin

%%

aste, % muutos, %

syyskuu 3,0 0,98,6 0,2Nordea

20.9.2017/MPunakallio

kesäkuu 2,1 0,68,6 0,7Suomen Pankki

huhtikuu 1,8 0,98,3 0,7Handelsbanken

2017

ETLA syyskuu 2,9 8,5 0,1 0,8

Euroopan komissio toukokuu 1,3 8,6 .. ..

OP-Pohjola elokuu 2,5 8,4 0,3 0,8

Aktia syyskuu 2,8 8,6 0,9 1,0

PTT maaliskuu 1,7 8,4 0,8 1,2

Danske Bank kesäkuu 2,8 8,4 0,4 0,9

VM syyskuu 2,9 8,6 0,3 0,9

PT syyskuu 3,6 8,6 0,2 0,8

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2018

Laitos

Julkaisu- BKT, Inflaatio,Työttö- Ansiotaso-ajankohta muutos myys- indeksin

%%

aste, % muutos, %

syyskuu 2,0 1,08,3 1,1Nordea

20.9.2017/MPunakallio

kesäkuu 1,7 0,98,2 1,5Suomen Pankki

2017

VM syyskuu 2,1 8,1

1,2

1,5

ETLA syyskuu 2,0 8,1 1,7 1,1

Handelsbanken huhtikuu 1,3 8,0 1,2

Euroopan komissio toukokuu 1,7 8,2 ..

OP-Pohjola elokuu 2,5 7,8 1,5 1,1

1,4

Danske Bank kesäkuu 1,5 7,9 1,1 1,0

PTT maaliskuu 2,0 7,9 1,4 1,3

..

Aktia 2,0syyskuu 8,3 1,4 1,2

PT syyskuu 2,5 8,3 1,9 1,4

Suomen BKT:n kehitys 2005-2021määrän %-muutos edellisestä vuodesta

19.9.2017/MPu Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö

2,8

4,1

5,2

0,7

-8,3

32,6

-1,4-0,8 -0,6

0,3

1,9

2,9

2,11,8

1,3 1,1

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017* 2019* 2021*


Eli…• Kuluva vuosi on

suhdannehuippu• Siitä eteenpäin kasvu

hidastuu. • Kasvua hidastaa mm.

» yhä korkea työttömyys » väestörakenne » investointien pitkään

jatkunut matala taso» vaimea ansiokehitys» velkaantuminen

• Vientikysyntä kuitenkin aiempaa vahvemmalla pohjalla, kasvuluvut hieman petraantuneet

[pvm]

6

Lähde: Tilastokeskus, VM

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt [pvm]

7

Kuntatalouteen vaikuttavia ennusteita


Tuore kuntatalousohjelma sisältää useita kunnille tärkeitä ennusteita ja kehitysuran 2017-2021

[pvm]

8


Yksi keskeinen kuntatalouteen vaikuttava tekijä on kilpailukykysopimus

• Pienentää kuntatalouden menojen kasvua» mm. työnantajamaksualennukset, lomarahojen leikkaukset, työajan

pidentäminen

• Pienentää samalla kuitenkin myös tuloja» Em. kiky-päätökset heikentävät kuntien veropohjaa» Kuntien valtionosuuksia leikataan lomarahaleikkausta ja

vuosityöajan pidennystä vastaavan säästön määrällä

• Lyhyellä aikavälillä kokonaisvaikutus heikentää kuntataloutta» Vuonna 2016 lomapalkkavelan purkautuminen kuitenkin paransi

kuntataloutta noin 230 milj. €» Kunnittain tilanteet vaihtelevat

• Pidemmällä aikavälillä kiky voi vahvistaa kuntataloutta työllisyyden parantumisen kautta


Kilpailukykysopimuksen rahoitusratkaisu kiristää kuntataloutta 2018Verrattu kehitysuraan ennen kikyä

• Kiky-sopimus pienentää kuntatalouden menoja 918 milj. €» Työnantajamaksualennukset (arvio 418 milj. €)

» Lomarahaleikkaukset 2017-2019 (arvio 312 milj. €)

» Työajan pidentäminen (arvio 188 milj. €)

• Kiky-sopimus pienentää kuntatalouden tuloja yht. 1000 milj. €» Maksualennukset ja muut kiky-päätökset vähentävät

verotuottoa yht. 500 milj. €» Sekä peruspalvelujen valtionosuutta että OKM:n valtionosuuksia

leikataan yht. 500 milj. €

• Kikyn yhteisvaikutus kuntatalouteen on -82 milj. € • Kunnittain vaikutukset vaihtelevat paljon

Lähde: Kuntatalousohjelma, syksy 2017


Kilpailukykysopimuksen vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan 2016-2018

2016 2017 2018

Kuntien työvoimakustannuksetTyönantajamaksujen alentaminen 277 418

Lomarahojen leikkaus 232 309 312

Työajan pidennys* 93 188

SÄÄSTÖT 232 679 918Veronkevennysten vaikutus kunnallisveroon -282 -287

Veronkevennyksen kompensaatio kunnille 282 287

VerovaikutuksetTa-maksujen alentamisen vaikutus yhteisöveron tuottoon 58 86

Työntekijämaksujen muutosten vaikutus kunnallisveron tuottoon -367 -482

Lomarahaleikkauksen vaikutus verotuloihin -65 -65

Työajanpidennyksen vaikutus verotuloihin -23 -40

VEROPOHJAN MUUTOS YHT. 0 -396 -500Kuntatalouden rahoitusasema ilman vos-leikkauksia 232 283 418

Valtionosuuksien vähennysta-maksujen alentaminen / ei leikata 0 0

lomarahaleikkaus 100 % -309 -312

työajan pidennys 100 % -70 -188

VALTIONOSUUKSIEN LEIKKAUKSET -379 -500

VAIKUTUS KUNTATALOUDEN RAHOITUSASEMAAN, NETTO 232 -96 -82


Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja

Lähde: VM, STM, Keva, ETK MPunakallio, 19.9.2017

(Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta)

MAKSU/VUOSI

Sairausvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu

Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.)

Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksu

MUUT (keskimäärin)

a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2 044 500 euroon asti

Työnantajan maksut (keskim.)

Vakuutetun maksu (alle tai = 53 v. d))

2020*

1,49

2,40 c)

19,80

7,15

16,04

0,70

23,98

2016

2,12

3,90 a)

23,21

5,70

18,35

0,70

29,44

2017

1,08

3,30 b)

21,95

6,15

16,99

0,70

26,53

2018*

0,87

2,60 c)

21,75

6,35

16,78

0,70

25,42

c) Palkkasummarajan ylittävältä osalta

2019*

0,98

2,60 c)

21,35

6,75

16,39

0,70

25,13

d) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuottatäyttäneiden ja 2017 lähtien alle 53 ja 63 vuotta täyttäneiden sekä 53-62 vuotta täyttäneidentyöntekijöiden maksuprosentiksi

- työnantajan palkkaperusteinen maksuosa- varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa- eläkemenoperusteinen maksuosa

-17,10 16,75 --0,90 1,00 --5,21 4,00 -

17,050,904,00

b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2 059 500 euroon asti

Vakuutetun maksu (yli 53 v. d)) 7,20 7,65 7,85 8,25 8,65

Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta 0,12 -2,91 -1,11 -0,12 -0,03


Palkkasumman muutos

Työttömyysaste

Kuluttajahintaindeksin muutos

Prosenttia:

BKT, määrän muutos

Kuluttajahintojen muutos

Kuntien kustannustason muutos

Valtionosuusindeksin muutos

Kuntien ansiotasoindeksin muutos

2021

2,0

2,2

2,3

Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletuksetLähde: Vuodet 2015-2016 Tilastokeskus, vuosien 2017-2021 ennusteet VM 19.9.2017.2011

Prosenttia:

Ennusteet huhtikuussa 2017 (Kuntatalousohjelma):

2015

1,0

9,4

-0,2

-0,2

0,6

0,6

0,8

19.9.2017/hp

2016

0,4

0,0

0,9

0,3

Palkkasumman muutos

Ansiotasoindeksin muutos

Työttömyysaste

BKT, määrän muutos

3,0

2,6

7,3

1,0

1,4

9,4

1,5

1,1

8,8

1,10,0 1,9

Kuntien kustannustason muutos 1) 2,20,6 0,8

1,6

8,8

0,4

0,8

1,4

2017

0,9

-0,7

-1,1

1,8

0,3

8,6

2,9

-2,1

Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,2

0,9

8,5

1,2

-1,7

1,2

0,5

2018

1,5

0,0

1,1

2,2

1,4

8,1

2,1

0,6

1,7

8,1

1,3

0,7

1,0

1,2

2019

1,5

0,0

1,4

2,1

1,6

7,8

1,8

1,3

2,0

7,8

1,4

0,7

1,2

1,5

2020

1,8

1,2

3,6

2,8

2,4

7,5

1,3

2,3

2,7

7,4

2,0

2,0

1,0

2,3

1) Indeksissä on huomioitu lomarahojen leikkaus vuonna 2017 ja niiden palautuminen vuonna 2020.

Ilman näitä eriä muutos olisi vuonna 2017 -1,0 % ja vuonna 2020 1,2 %

2,6

7,6

1,7

3,1

1,0

2,2


Kuntatalouden kehitykseen vaikuttavat talousarviolinjaukset 2018 • Osa valtion päätöksistä vahvistaa kuntataloutta

» Kiinteistöveron hallitusohjelman mukainen korotus (25 milj. €)» Vaka-maksujen alennuksen (-91 milj. €) kompensointi yhteisöveron (60 milj. €), valtionosuuksien (25 milj. €)

ja kiinteistöveron (25 milj. €) kautta… yhteisvaikutus kuntatalouteen saattaa mennä myös negatiiviseksi» Lukuisat hallitusohjelman mukaiset säästötoimet (yht. 182 milj. €), joilla kuntien mukaan lähinnä laskennallisia

säästövaikutuksia• Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus• Omais- ja perhehoidon kehittäminen• Vanhuspalvelujen laatusuositus

• Osa heikentää kuntataloutta» Kiky-vähennys (-119 milj. €)» VM:n ja OKM:n vos-indeksijäädytys (-46,58 milj. €)» Kustannustenjaon tarkistus -177 milj. € ja OKM -3 milj. € (heikentävä vai neutraali?)

• Osa päätöksistä kuntatalouden kannalta neutraaleja» Veroperustemuutosten kompensaatiot yht. 131 milj. €» Lukuisia määrärahahankkeita, joilla rahoitetaan hankkeista kunnille aiheutuvia kuluja: varhaiskasvatuksen

maksuttomuuskokeilu, ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeminen, Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen

» Korvaus laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaalihuoltoon (+5,35 milj. €)» Valinnanvapauden pilottihankkeet

• Nettovaikutus: Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 129 milj. €• Sote- ja maakuntauudistuksen resursseja vahvistettiin


Kuntakysely hallitusohjelman ja kilpailukykysopimuksen säästövaikutuksista, kesäkuu 2017

[pvm]

15


Keskeisimmät kuntatalouteen vaikuttavat talousarviopäätökset 2018

[pvm]

16

Heikentävät päätökset Vahvistavat päätökset

Kustannustenjaon tarkistusOmais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö (menot -35 milj. €) 26,1

- VM -177Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus (menot -125 milj. €) 93,3

- OKM -3Vanhuspalvelujen laatusuositus (menot -16,5 milj. €) 12,3

Kiky-vähennys -119Vaka-maksujen alennuksen kompensointi (maksutulot -91, kompensoinnit 110 milj. €) 19,0

Indeksijäädytykset -47Kiinteistöveron korotus (hallitusohjelma) 25,0

EDELLISET YHT. -345 175,8



Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen VM:n mukaan: -129 milj. €

[pvm]

17

Lähde: Valtiovarainministeriö

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt [pvm]

18

Kuntatalouden kehitysnäkymät


YHTEENVETO: Kuntatalouden kehitysnäkymät syksyn kuntatalousohjelmassa

• Vuoden 2017 tilanne odotettua parempi erityisesti reippaan yhteisöverokasvun vuoksi» Myös kunnallisveron tilitykset nousseet nollan tuntumaan (odotettua perempi

kehitys)

• Siitä eteenpäin tulorahoitus kehittyy vaimeasti• Toimintamenot kehittyvät erittäin maltillisesti kiky-päätösten,

kuntatyönantajan eläkemaksun alentumisen ja sopeutustoimien vuoksi• Tilikauden tulos vahvistuu 2017. Sen jälkeen se asettuu noin yhden mrd.

euron tuntumaan• Investoinnit pysyvät korkealla tasolla• Vahvan käyttötalouden vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta pysyy

lähellä tasapainoa• Velkaantuminen kääntyy laskuun kuluvana vuonna. Ensi vuonna velkamäärä

ei kasva.• Sote-muutos pienentää tuloja ja menoja, muutokseen liittyvät tilitysviiveet

parantavat kuntien vuoden 2020 verotuloja kertaluonteisesti

Lähde: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, syksy 2017


4) Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta vuosi 2020 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2021

8,6

0,0

-5,1

-0,5

5,05,6

2,9 2,8

5,2

7,2

5,14,5

5,2 5,24,6

5,0

7,9

4,2 4,2

5,45,0

2,4

0,3

-4,4

1,4

-2,5

1,52,0

2,6

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

%

1)

19.9.2017/hp

3) Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto

Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin +0,5 %.

Lähde: Vuodet 1991-2016 Tilastokeskus. Vuosien 2017-2021 arviot VM 19.9.2017.

2) 4)2)

2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen.

Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %.

3)

1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa


Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. €

19.9.2017/hp

Lähde: Vuodet 2015-2016 Tilastokeskus.

Vuosien 2017-2021 arviot VM 19.9.2017

2015 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**1) 2)

Toimintamenot 36,75 37,27 36,35 36,89 37,63 18,28 18,75

- Henkilöstömenot 21,01 20,78 20,06 20,14 20,47 10,20 10,45

- Palkat 16,13 15,93 15,74 15,93 16,24 8,20 8,40

- Muut henkilöstömenot 4,88 4,85 4,32 4,21 4,24 2,00 2,05

- Ostot (materiaalit ja palv.) 12,16 12,68 13,14 13,70 14,08 6,12 6,34

- Avustukset 2,68 2,77 2,11 2,03 2,03 1,29 1,30

- Muut toimintamenot 0,90 1,03 1,03 1,03 1,04 0,67 0,67

Korkomenot 0,29 0,27 0,26 0,28 0,30 0,25 0,26

Investoinnit 4,42 4,35 4,65 4,75 4,85 4,39 4,50

Yhteensä 41,45 41,88 41,26 41,92 42,78 22,91 23,52

Muutos-%:

Toimintamenot 1,4 -2,5 1,5 2,0 -51,4 2,6

- Palkat -1,2 -1,2 1,2 1,9 -49,5 2,5

- Ostot (materiaalit ja palv.) 4,3 3,6 4,2 2,8 -56,6 3,6

Menot yhteensä 1,0 -1,5 1,6 2,0 -46,4 2,6

2) Vuodesta 2020 lähtien menojen tasossa on otettu huomioon sote- ja maakuntauudistus.

1) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen

laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa.

Kiky-sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vuonna 2017 noin -400 miljoonaa euroa. (Vaikutus 2016 noin -230 milj. euroa)


Lähde: Vuodet 2015-2016 Tilastokeskus.Vuosien 2017-2021 arviot VM 19.9.2017

Kuntien verotulot vuosina 2015-2021, mrd. €(painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2017-2019 sekä 2020-2021 samoina)

19.9.2017/hp

3) Verotulojen kertymä pysyy vuonna 2020 korkeammalla tasolla, kuin maakuntauudistuksesta johtuvat veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkaukset antaisivat olettaa. Tämä johtuu siitä, että aiempien verovuosien verot kertyvät kunnille vuonna 2020 vielä aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella.

2) Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaationa kuntien verotuloja aiotaan korottaa vuodelle 2018 yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (60 milj. €) sekä kiinteistöveroja korottamalla (25 milj. €).

1) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyi vuonna 2016.

2015 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**3)

Verolaji

Kunnallisvero 18,54 18,90 18,83 18,87 19,45 8,98 8,70

Yhteisövero 1,65 1,55 1,91 1,89 1,94 1,59 1,45

Kiinteistövero 1,59 1,64 1,77 1,86 1,92 1,95 1,97

Verotulot yhteensä 21,77 22,10 22,52 22,62 23,31 12,52 12,12

Muutos-%:

Kunnallisvero 1,9 2,0 -0,4 0,2 3,1 -53,8 -3,1

Yhteisövero 12,0 -5,8 23,3 -1,4 2,8 -18,2 -8,5

Kiinteistövero 4,9 3,8 7,8 4,9 3,2 1,3 1,1

Verotulot yhteensä 2,8 1,5 1,9 0,5 3,1 -46,3 -3,1

Tuloveroprosentti, keskim. 19,82 19,86 19,91 19,91 19,91 7,62 7,62

Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0

Kuntien osuus yhteisöverosta, % 36,87 30,921) 30,34 31,372) 31,37 22,60 22,60


Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2016-2021, mrd. €

Lähteet: Vuosi 2016 Tilastokeskus,Vuosien 2017-2021 arviot VM 19.9.2017

19.9.2017/hp

Vuonna 2017 toimintatuloja ja –menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus.

Talouden paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille

tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella.

Tuloslaskelman erä 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**

Toimintatulot 9,49 9,30 9,41 9,55 7,66 7,85

Toimintamenot -37,27 -36,35 -36,89 -37,63 -18,28 -18,75

Toimintakate -27,78 -27,05 -27,48 -28,08 -10,62 -10,90

Verotulot 22,10 22,52 22,62 23,31 12,52 12,12

Valtionosuudet 8,83 8,61 8,57 8,30 2,52 2,59

Rahoituserät, netto 0,27 0,26 0,26 0,24 0,31 0,31

Vuosikate 3,42 4,34 3,97 3,78 4,72 4,12

Poistot ja arvonalent. -2,72 -2,82 -2,92 -3,02 -2,77 -2,87

Satunnaiserät, netto 0,38 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29

Tilikauden tulos 1,08 1,81 1,33 1,04 2,24 1,54

muutos-%:

Toimintatulot 3,3 -2,0 1,2 1,5 -19,8 2,5

Toimintamenot 1,4 -2,5 1,5 2,0 -51,4 2,6

Verotulot 1,5 1,9 0,5 3,1 -46,3 -3,1

Valtionosuudet 7,2 -2,5 -0,5 -3,2 -69,7 3,1


Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2016-2021, mrd. €

19.9.2017/hp

Lähteet: Vuosi 2016 Tilastokeskus,Vuosien 2017-2021 arviot VM 19.9.2017

Rahoituslaskelman erä 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3,42 4,34 3,97 3,78 4,72 4,12

Satunnaiset erät, netto 0,38 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29

Tulorahoituksen korjauserät -0,62 -0,57 -0,57 -0,57 -0,57 -0,57

Investointien rahavirta

Investointimenot -4,35 -4,65 -4,75 -4,85 -4,39 -4,50

Rahoitusosuudet investointeihin 0,20 0,23 0,25 0,20 0,19 0,19

Investointihyödykkeiden luovutustulot 0,86 0,87 0,90 0,91 0,88 0,88

Toiminnan ja investointien rahavirta -0,11 0,51 0,09 -0,25 1,12 0,41

Rahoituksen rahavirta

Antolainojen muutokset -0,11 -0,05 -0,05 -0,05 -0,05 -0,05

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,52 1,64 2,16 2,60 1,39 1,64

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,08 -2,10 -2,20 -2,30 -1,90 -2,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,26 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut muutokset 0,09 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Rahavarojen muutos 0,57 0,00 0,00 0,00 0,56 0,00

Rahavarat 31.12. 5,68 5,68 5,68 5,68 5,74 5,74

Lainakanta 31.12. 18,10 17,63 17,60 17,89 13,98 13,62

Kuntayhtymien lainoja on oletettu siirtyvän maakunnille vuonna 2020 noin 3,4 mrd. euroa ja rahavaroja noin 0,5 mrd. euroa


Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991-2021, mrd. € (käyvin hinnoin)

(arviot painelaskelman mukaan)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Vuosikate

Poistot

Investoinnit, netto 1)

Lähde: Vuodet 1991-2016 Tilastokeskus. Vuosien 2017-2021 arviot VM 4.9.2017

1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot.

Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen.

5.9.2017/hp

Vuosikatteen paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta

kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella.


Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat1991-2021, mrd. € (käyvin hinnoin)

(arviot painelaskelman mukaan)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Lainakanta

Rahavarat

Lähde: Vuodet 1991-2016 Tilastokeskus.Vuosien 2017-2021 arviot VM 4.9.20175.9.2017/hp

Kuntayhtymien lainoja on oletettu siirtyvän maakunnille vuonna 2020 noin 3,4 mrd. euroa

Maakuntien talousnäkymät


Lähtökohtia maakuntien rahoituksen kehitysnäkymille

• Maakunnat saavat 2020 niille määrättyjen tehtävien kustannuksia vastaavan rahoituksen» Osa tehtävistä tulee kunnista» Osa valtiolta » Huom. kuluvan vuoden kehysriihessä hallitus päätti yhdestä uudesta

sopeutustoimesta: maakuntien rahoituksen 2020 indeksikorotuksesta toteutetaan puolet

• Maakuntien rahoitus koostuu pääasiassa valtion rahoituksesta sekä asiakkailta saaduista myynti- ja maksutuloista» Valtionrahoitus koostuu maakunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta, arvonlisäveron

palautuksesta, maakunnan saamista myyntituloista ja avustuksista valtiolta sekä valtion erillisrahoituksesta

• Väestön ikääntymisestä aiheutuva sote-palvelujen kysynnän kasvu kohdistuu jatkossa pääasiassa maakuntiin

• Maakunnille koituu alkuvaiheessa lisäkustannuksia toiminnan aloittamisesta ja järjestäytymisestä


Maakuntatalouden ennuste VM:n mukaan vuonna 2020

• Maakuntien kokonaistulot ovat 23,8 mrd. € » Valtionrahoitus kattaa menoista valtaosan. Maakuntien muut

tulot ovat noin 3,3 mrd. euroa.

• Maakuntien kokonaismenot ovat 24,4, mrd. € » Menoista yli 90 % on palvelujen ja tavaroiden ostoja tai

henkilöstökustannuksia

» Muut investointeja ja sosiaaliavustuksia

• Maakuntasektorin on 600 milj. € alijäämäinen

• Alijäämäisyys pysyy samoissa lukemissa myös v. 2021

• Maakunnilla arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa velkaa noin 4,0 mrd. €

Lähde: Taloudellinen katsaus, syksy 2017


Maakuntatalous 2020 kansantalouden tilinpidon mukaan

[pvm]

30Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy 2017

Maakuntahallinnon rahoitusasema (kokonaistulojen ja menojen erotus) suhteessa BKT:hen on -0,3 % vuonna 2020 ja -0,3 % vuonna 2021.

Huom. Julkisen talouden suunnitelmassa maakunnille asetetaan rahoitusasematavoite:tasapaino

Kiitos mielenkiinnostanne!Lisätietoa www.kunnat.net

http://www.kunnat.net/


Ajankohtaista kuntien taloudesta:

Kuntaliiton kuntatalousyksikön

Taloustorstait syksyllä 2017

• To 28.9.2017

• To 19.10.2017

• To 16.11.2017

• T0 14.12.2017

• Maksuttomat Taloustorstait alkavat klo 9.30. Yhden lähetyksen kesto on enimmillään 2,5 tuntia.

• Taloustorstaita on mahdollista seurata myös tallenteena suoran lähetyksen jälkeen.

• Lisätietoja antavat:

» kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, [email protected] , p. 050 575 9090

» tutkimussihteeri Tuija Valkeinen, [email protected], p. 050 548 1440

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]


Kuntatalous monen muuttujan summa

• Kuntatalous kansantalouden osana

• Kuntatalouden rakenne

• Taloussuunnittelu ja talousarvio

• Kuntakonsernin ja tytäryhteisöjen ohjaus

• Tilinpäätös ja talouden tunnusluvut

• Julkiset hankinnat

• Tarkastus ja valvonta

• Kunnan rahatoimen hoito ja varainhankinta

• Uuden kunnan talous 2020

• Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi

Julkaisun sisältö:

Tulossa lokakuussa 2017Tilaukset www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa, p. 050 411 8421Tilausnumero 509499, hinta 30 €

http://www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa

Documents

Kuntien ja tulevien maakuntien talouden …...talouden kehitysnäkymiä: ennusteet talouden kehitykselle koskien vuosia 2018-2020 21.9.2017 Helsinki Hallinto-, talous- ja henkilöstöjohdon