Perheyritys 3/2012

1

Stefanie Brandt:Jatkajana minulla on

vastuu yrityksestä kokonaisuutena

Sivu 4

Eva ahlStröm - suvun ja yhtiön

vahva matriarkkaSivu 26

Tuore selviTys: Perhe on listayhtiössä päämäärätietoinen omistajaSivu 24

PerheyriTysPerheyritysten liitto ry

3 • 2012

2

3478

10141620242630

Pääkirjoitus.

Stefanie Brandt ei lopeta koskaan kyselemistä.

Uudet jäsenet ja Tulossa.

Lyhyesti.

Oilon kansainvälistyy ja rakentaa Lahteen uutta tehdasta.

Petri Tuomela: Klopin hurjat tavoitteet.Milla Lappalainen: Suvaitsevaisuuden uusi aalto.

Tom Kaislalla on oma saari jonne muutkin ovat tervetulleita.

Pia Wäistö, Marika Ingman ja Eva Paksuniemi couchaavat perheyrityksiä.

PL selvitti listatuille perheyhtiöille ominaisia arvoja ja kehitystä.

Eva Ahlström sai ihan oman säätiön.

Asiantuntijoiden havaintoja.

Coachauksessa on kyse matkasta.

s. 20

Rysäkarilla on uusi omistaja.

s. 16

Päivi Leiwon mielestä kasvollisuus

luo uskottavuutta.s. 10

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkiwww.perheyritystenliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJAEveliina Talvitie

TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEETMikko Pellinen, Tapio Neva, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää

[email protected]

TAITTOEmma Hyökyvaara

PAINOPAIKKAEsa print Oy, Lahti

ISSN-TUNNUS1795-8075

Perheyritys-lehti on painettu 100% kierrätyspaperille.

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

3

PääkirjoiTus

Fantastinen perheyritys

Eveliina talvitie

Tanssitaiteilija jorma uotinen on kertonut muistavansa, miten hänen isoäitinsä aikoi-naan kertoi hallan olevan tulossa. Uotinen juoksi innokkaana pienenä poikana ikkunan ääreen, koska halusi tietää, miltä Halla näyttää. Viisitoista myöhemmin hän näki Ateneu-missa Hugo simbergin teoksen Halla ja havainnoi, miten kyseinen taiteilija oli ilmiön tullut kuvanneeksi. Maalauksessa istuva olento puhaltelee kylmännäköistä huurua suus-taan. Tästä kohtaamisesta kului vielä toiset viisitoista vuotta ja Uotinen toteutti oman tanssiteoksensa Halla. Aikaa prosessissa oli toisin sanoen vierähtänyt 30 vuotta. Tarinasta voi oppia ainakin sen, että toisinaan merkitykselliset ja hienot ideat asiat tar-vitsevat vuosia kehittyäkseen. Sama toteutuu perheyrityksissä. Uudistuminen ja kehit-

tyminen saattavat olla seurausta vuosien ja vuosikymmenten kerrostumista. Rin-nakkain kulkee vanhaa ja uutta. Parhaimmillaan historia ja nykyaika onnistuvat

yhteen kietoutuneina luomaan jotain aivan uudenlaista. Tämän toimintata-van avaaminen on tärkeää sekä perheyritysten että yhteiskunnan kannalta.

On muistutettava, että start up-yritysten rinnalla tarvitaan pitkäjänteistä yrittämistä ja omistamista.

Perheyritys-lehti esittelee tälläkin kertaa monta kiehtovaa selviyty-mis- ja kasvutarinaa. Viisikymmentä vuotta toimineen Oilon –yhtiön hallituksen puheenjohtaja Päivi leiwo kertoo (s. 10), miten yhtiö on onnistunut kehittämään toimintaansa sekä Suomessa että Kiinassa.

Leiwon mukaan kasvollisuus on ollut kova sana Aasian markkinoilla. Muitakin vahvoja naisia on esillä. Suomen ensimmäisen naispuoleisen teollisuusjohtaja eva Ahlströmin persoonaa ja historiaa avataan sivulla 26. Uusia näkökulmia ja havaintoja tarvitaan aina. Perheyritysten liitto selvitti listattujen perheyhtiöiden olemusta ja arvoja. Kiinnostavaa oli se, että lis-tautumiseen päätynyt perheyhtiö saattaa edelleen identifioida itsensä enemmän perheyhtiöksi kuin pörssiyhtiöksi. Selvitystyötä tehneet iiro jussila ja Annukka Mickelsson kertovat (s. 24) vaikuttuneensa haastat-telemiensa omistajien sitoutuneesta asenteesta. Ja kun siitä moraalista on niin paljon viime aikoina puhuttu, onkin hyvä päättää tämä pääkirjoitus seuraavaan selvityksessä tallennettuun sitaattiin: ” Listattu perheyritys on sinänsä aivan fantastinen. Koska se on listattu, sillä on tietyt rajat. Ja toisaalta, koska se on perheyritys, niin

siellä on moraalisia arvoja, joita taas toimitusjohtajavetoisessa suur-yrityksessä ei ole.”

4

Stefanie Brandt › 26-vuotias › Hallituksen jäsen (Oy Brandt Ab)

› KTM (Hanken 2010) › Perheeseen kuuluvat äiti, isä, sisko, veli, avomies ja koira

› Harrastukset: lenkkeily, punttisali, hyvä ruoka ja viini

OttO Brandt-kOnSerni › 15 brändiä veneilyn, moot-toripyörien ja vapaa-ajan ajoneuvojen maailmasta

› Viides sukupolvi › 230 työntekijää › Pääkonttori Vantaan Tuupakassa, venetehtaita Keski-Suomessa ja vähit-täiskauppoja sekä mootto-ripyörä- että venealalla eri puolella maata

5

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄKUVA: VESA LAITINEN

Isä-stefan ja tytär-stefanie Brandt jaka-vat keskenään intohimon paitsi moot-toripyöriä myös työtä kohtaan. Tunteen palon lisäksi heitä yhdistää samanlainen tapa suhtautua asioihin – ja ilmaista se.

– Olen luonteeltani suorapuheinen ja minulla on vahvat mielipiteet. Työpai-kalla tämä asenne on jo entuudestaan tuttu, sillä isälläni on sama tapa toimia. Olen varmasti nuorena ihmisenä hel-pommin lähestyttävä kuin isäni, ainakin toivon, että minulle sanotaan, jos olen pahasti väärillä raiteilla, Stefanie myön-tää.

verenPerinTönä vAHvuusStefanie edustaa Brandt-konsernissa vii-dettä sukupolvea.

– Synnyin suurten muutosten aikaan. Suomi syöksyi lamaan 1990-luvun alussa, mikä näkyi meidän alal-lamme vahvasti. Kun taantumasta nous-tiin takaisin jaloille, Brandt jaettiin isän ja hänen veljensä kesken. Meidän suvul-lemme jäi kuluttajabisnes, setäni puo-lelle teollisuustuotanto. Lapsuudessani tämä kaikki näkyi siinä, että isä oli paljon töissä, Stefanie muistelee. – Olinkin tuttu näky firman käytävillä, kun alle koulu-

ikäisenä vedin sähkömopolla ympäriinsä toimittaen ”tärkeitä papereita” perille.

Työn vastapainoksi perhe pyhitti viikon-loput yhteiselle ajalle. Kolmen kuukau-den kesälomat saaristossa olivat äidin lupaus lapsilleen, joko lastenhoitajan tai vanhempien seurassa.

– Myös äiti oli perheyrityksessä töissä, samalla osastolla, missä minä parasta aikaa lopettelen kahden vuoden pestiäni. Työelämän äiti jätti – toteut-taakseen haaveensa kirjailijana - kun olin kahdentoista vanha. Oli mukavaa, että äiti oli läsnä kasvun vuodet aikuiseksi, Stefanie sanoo ja lisää, että sittemmin äiti, Carina Wolff-Brandt on kirjoittanut useita kirjoja.

Perhe on edelleen tiivis yksikkö, jossa jokainen on saanut toteuttaa omia haa-veitaan. Stefanie kiittää vanhempiaan heidän asenteestaan.

– Olemme saaneet kantapään kautta -koulutuksen elämään. Me lapset emme tunteneet sanaa ”ei” vaan kaikkea sai kokeilla – omalla vastuulla. Jos mieli teki liukkaalle kalliolle, vaikka vaarat olivat tiedossa, vastuu jäi itselle. Minulle tämä

on tehnyt erityisen hyvää, sillä olin melko varovainen lapsi. Rohkaistumisesta on ollut paljon hyötyä myös työelämässä. Isä on säännöllisin välein heittänyt eteeni haasteita, joista on vain selvittävä. Tiedän kyllä, että hän on aina tukenani, mutta liian varhain apua ei kannata mennä anelemaan. Olen myös melkoi-nen poikkeus miehisellä alalla, mutta en taatusti jää nurkkaan seisomaan enkä ainakaan häviä miehille, kun mennään koeajamaan mönkijöitä!

vArMuuTTA vAlinTAAnEnsimmäisen kerran Stefanie oli viral-lisesti kesätöissä Brandtilla yläasteikäi-senä. Suomenruotsalainen tyttö viihtyi parhaiten hyllyjen välissä täyttöhom-missa tai prätkän osia pesemässä.

– Ujostelin siihen aikaan kovasti heikkoa suomenkieltäni. Sanarepertuaa-riini mahtunut ”pieni hetki, olkaa hyvä” ja sitten olinkin jo hakemassa myyjää pai-kalle. Onneksi kielitaitoni on noista vuo-sista petraantunut, hän naurahtaa.

Lukion jälkeen Stefanie lähti Lontooseen korkeakouluun opiskelemaan, pääainee-naan events management. Vuoden opin-

isän TyTön oMA vAlinTAStefanie Brandt halusi pienenä tyttönä viettää aikaa isänsä kanssa. Koska isä oli paljon töissä, työpaikalla oli myös tytär. Nyt heillä on yhteinen työhuone.

6

tojen jälkeen mieli teki takaisin Suomeen ja omaan yritykseen.

– Olin töissä vuoden, kunnes tajusin, että tarvitsen enemmän osaamista ja vuosia taakseni. Hain Hankenille vuonna 2007, mistä sitten valmistuin kolmen vuoden teho-opiskelun jälkeen vuonna 2010. Tämä oli oikea päätös. Perheyrityk-sen jatkajana minulla on vastuu yrityk-sestä kokonaisuutena ja sitä varten tar-vitsin itselleni sitä tukevan koulutuksen.

Vaikka työura Brandtilla on aina ollut Stefanielle itsestäänselvyys, piti nuoren naisen saada varmuus valinnastaan.

– Hankenin jälkeen olin jo allekir-joittamassa sopimusta konsulttifirman kanssa, mutta kalkkiviivoilla tulin toisiin ajatuksiin. Tämä oli vaikea paikka. Olin avoimesti sanonut heille, että sitoutuisin paikkaan vain muutamaksi vuodeksi ja he hyväksyivät ehtoni. Onneksi he otti-vat päätökseni hienosti ja pääsin tun-nontuskistani, Stefanie huokaa.

Tuohon aikaan Stefan Brandt oli 65-vuo-tias ja jo pikkuhiljaa vetäytymässä pois yrityksen johdosta. Sittemmin konser-niin on palkattu toimitusjohtaja, käyn-nistetty osittainen sukupolvenvaihdos ja tehostettu hallitustyöskentelyä.

AvoinTen kysyMysTen äärelläBrandtin lapsista Stefanie on ainoa, joka jatkaa perheyrityksessä. Valmistumisen jälkeen hän veti yrityksen sisäistä mai-nostoimistoa, mutta jättää nyt tehtä-vät panostaakseen hallitustyöhön sekä muutamiin ajankohtaisiin projekteihin.

– Muutamassa vuodessa on tapahtu-nut todella paljon. Myös avomieheni on yrittäjäperheestä, millä on merkitystä. Vain toinen samassa tilanteessa oleva voi ymmärtää, mitä käyn läpi. Siksi olen-kin erityisen iloinen Perheyritysten liiton Nextin toiminnasta. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka tärkeitä meidän tapaa-miset minulle ovat. Olen saanut paljon uusia ystäviä, joiden kanssa keskustelu on avointa ja aina äärimmäisen luotta-muksellista, työryhmän varapuheenjoh-tajana toimiva Stefanie ylistää.

Muita vastaavassa tilanteessa olevia hän-kehottaa rohkeasti kysymään.

– Koskaan ei pidä lakata kysymästä. Tosiasia on, että asioita ei opi eikä ymmärrä, ellei niistä ota selvää. Hyvä tapa on pitää varjokokouksia ennen var-sinaista tapaamista tai vaikkapa laittaa kysymyksiä paperille myöhemmin sel-vitettäväksi. Ja voihan olla, että tuoreet

kysymykset ja joskus kyseenalaistukset-kin voivat johtaa johonkin uuteen, Stefa-nie heittää.

Tulevaisuuden tehtävät Brandtilla ovat Stefanielle vielä avoinna. Kirkkaana mie-lessä siintää myös perheen perustami-nen.

– Siinä vaiheessa en halua tehdä ympäripyöreitä päiviä. Mielestäni elä-mässä on asiat hyvin silloin, kun per-heen, työn ja oman ajan suhde on tasa-painossa. Tiedän toki, että omistajuuden viittaa ei voi ravistella pois, se on aina iholla ja takaraivossa. Mutta tilaa pitää jättää myös muulle.

Stefanien vapaa-aika on mennyt viime kuukausina saaristoon nousevan talon rakentamiseen. Paikka merkitsee hänelle paljon.

– Suuri haaveeni olisi viettää saa-ressa kokonainen kalenterivuosi ilman käyntejä mantereella, nähdä luonnon muutokset ja antaa itselle aikaa, koetella omia rajojaan. Mutta vielä toistaiseksi tämä haave kaipaa hiomista, kun ainakin hallituksen kokouksiin olisi syytä päästä mukaan, Stefanie toteaa.

– Mutta nykyteknologiahan mahdol-listaa melkein mitä tahansa…

Stefanie ajoi Sea Star -venettä yhtiön mainoskuvauksissa kesällä 2012.

7

uudeT jäseneT

TULOSSA11.10. SukupolvEnvaihdoS - pErhEyritykSEn uuSi alkuPaikka: Pohjola (auditorio), Teollisuuskatu 1A, Helsinki

Tervetuloa Perheyritysten liiton ja Pohjolan yhteiseen sukupolvenvaihdossemi-naarin! Seminaarissa kuulet mm. perheyritystutkija ja –konsultti, Minnesotan yliopiston professori Sanjay Goelin vinkkejä, miten sukupolvenvaihdoksessa siirretään yrittäjyyttä polvelta toiselle. Seminaarissa julkistetaan myös PL:n julkaisu ”Sukupolvenvaihdos – luopujan sisäinen matka”.

1.-2.11. pErhEyritykSEn hallituStyöPaikka: Roschier, Keskuskatu 7 A, Helsinki

PL ja Boardman järjestävät erityisesti perheyrityksen hallitustyöhön keskittyvän valmennuksen. Päivien aikana pääset asiantuntijoiden kanssa keskustelemaan mm. strategisesta hallitustyöskentelystä, omistajien, hallituksen ja johdon väli-sestä yhteistyöstä sekä hallituksen ja johdon arvioinnista ja palkitsemisesta.

15.11. SyySkokouSPaikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo

Liiton sääntömääräinen syyskokous seminaareineen järjestetään tänä vuonna Helsingin Hanasaaressa. Tarkkailethan postiasi!

8

VirOn VetOVOimaa On SelVitetty jälleen

Pl ja k-kauPPiaSliittO PalkitSiVat franck median

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •


kymPPiluOkka-hanke tarjOSi yli 150 keSätyöPaikkaa

EK:n tuore selvitys tukee Perheyritysten liiton viime keväänä julkistaman Suomi-Ruotsi-Viro –verovertailun tuloksia. EK:n selvityksen mukaan yhä useampi pk-yritys pohtii yritys-toimintojensa siirtämistä Suomesta. Noin joka kymmenes yritys uskoo tämän vaihto-ehdon toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa 4 500 - 5 000 työnantajayritystä. Pelkästään Virossa toimii tällä hetkellä yli 4 000 suomalaisten omistamaa yritystä.

Kaupparekisteritietojen mukaan Virossa oli vuoden 2012 alussa 4 069 sataprosenttisesti suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, kun kolme vuotta sitten niitä oli 2 800.

- Suomalaisia yrityksiä houkuttelee Viroon edistyksellinen yrittäjyysilmapiiri, edulliset tuo-tantokustannukset sekä hallituksen aktiivinen sitoutuminen kasvupolitiikkaan, josta hyvänä esimerkkinä on yrityskasvua tukeva verotus. Virta on niin vuolas, että tilastot ja mielikuvat eivät tahdo pysyä Suomen ja Viron talous-suhteiden perässä, tiivistää EK:n asiantuntija kimmo Hyrsky.

Perheyritysten liiton vuoden 2012 yhteiskunta-vastuuteemaan ”Työ luo työtä” liittynyt Kympin-kesätyöt –hanke avasi kymppiluokkalaisille noin 150 kesätyöpaikkaa. Yhteensä hankkeessa oli mukana 30 perheyritystä.

Liiton toteuttaman kyselyn mukaan yritykset osallistuivat hankkeeseen pääosin siitä syystä, että kokivat projektin tarkoituksen vastaavan arvojaan. Kymppiluokkalaiset viihtyivät anta-miensa vastausten perusteella työpaikoissaan erittäin hyvin. Yritysten vastauksen mukaan nuoret suoriutuvat annetuista tehtävistä niin ikään varsin hyvin.

Eniten työpaikkoja tarjosivat siivousalan yritykset. Hakemuksia ne saivat kuitenkin huomattavasti avoinna olleita paikkoja vähem-män. Toimistotöitä nuorille tarjonneet yritykset saivat puolestaan avoinna olleita paikkoja huomattavasti enemmän hakemuksia.

Verkkosivuilla www.kympinkesatyot.fi voi tutustua muun muassa Kympinkesätöihin osallistuneisiin yrityksiin. Sivut ovat auki lokakuun loppuun asti.

K-kauppiasliitto ja Perheyritysten liitto antoivat perhe-yhtiö Franck Medialle Hyvän työn palkinnon Suoma-laisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa.

- Franck Median pitkäjänteinen työ suomalaisen omistajuuden hyväksi on kunnioitettavaa. Yritys on tuonut suuren yleisön ulottuville merkittävien suo-malaisten yritysten tarinoita. Omalla asiantuntemuk-sellaan yritys on pystynyt välittämään ja valottamaan myös K-kauppiaiden pitkää historiaa ja siitä kumpua-via arvoja suomalaisille, toteavat Matti vanhanen ja K-kauppiasliiton puheenjohtaja Tomi korpisaari.

Hyvän työn palkintoja jaettiin tilaisuudessa yhteensä yhdeksän. Palkinnot ovat nuorten suoma-laisten suunnittelijoiden uniikkiteoksia. PL:n ja K-kaup-piasliiton luovuttama palkinto on muotoilija Harri Homin veistos ”Ihminen & työ”.

Palkintoja myönsivät myös seuraavat organisaa-tiot: Työeläkevakuutusyhtiö Varma, S-ryhmä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Pellervo-Seura ry, Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateolli-suuden 100-vuotissäätiö ry, YIT Oyj, Tekstiili- ja vaate-tusteollisuus Finatex ry, Yhteiskunnallisten yritysten koalitio sekä Suomalaisen Työn Liitto.

Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä palkinnon sai-vat lisäksi Nanso ja Snellman.

perheyritysten liiton toimistolla työskenteli kaksi kymppiluok-kalaista. katja matilainen ja niko halme auttoivat muun muassa

perheyritystapahtuman järjestelyissä.

9

enSiO miettiSen kunniakSi järjeStettiin muiStOSeminaari

ruOtSi laSkee yhteiSöVerOa 22 PrOSenttiin

jOhanna ikäheimO Valittiin VuOden liikemiehekSi



yrittäjyySkaSVattajat kerääntyiVät tamPereelle

Suomen Liikemies-Yhdistys on valin-nut Vuoden Liike-mieheksi Lappset Groupin hallituk-sen puheenjohtaja johanna ikähei-mon. Ikäheimo on Perheyritysten liiton valtuuskun-nan jäsen.

Liikemies-Yhdistys korostaa Johanna Ikähei-mon aktiivisuutta Lappsetin kan-sainvälistämisessä. Lappset on yhteistyössä muun muassa Angry Birds -peleistä tunnetun Rovion kanssa.

Vuonna 1970 perustettu Lappset työllistää 282 henki-löä, joista Suomessa työskentelee 194. Lappsetin liikevaihto on 47 miljoonaa euroa.

Ennen Ikäheimoa arvon on saanut muun muassa Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, joka toimi Perheyritysten liiton puheenjohtajana vuodet 2009-2011.

Elokuussa Porvoon Taidetehtaalla järjestetyssä ensio Miettisen muistoseminaarissa puhuivat muun muassa entinen pääministeri Paavo lipponen, filosofi esa saarinen, professori Toshio yamagishi ja elinkei-noministeri jyri Häkämies.Tekniikan tohtori Ensio Miettinen kuoli 80-vuotiaana kotonaan Helsingissä 8. joulukuuta 2010.

Miettinen valmistui diplomi-insinööriksi Teknil-lisestä korkeakoulusta 1956. Hän työskenteli isänsä yrityksessä Puristustuote Oy:ssä teknillisenä johtajana, kunnes perusti 1958 Porvooseen Insinööritoimisto Ensio Miettinen -nimisen sähkötarvikealan yrityksen. Se tunnetaan nykyisin Ensto Oy:nä.

Yhtiön emoyhtiö on EM Group Oy, jonka konser-niin kuuluu nelisenkymmentä tytäryhtiötä. Toimintaa on 19 maassa ja henkilöstöä noin 1700. Miettinen korosti jo varhaisessa vaiheessa kansainvälistymistä. Venäjän Miettinen näki suurena mahdollisuutena.

Ensio Miettisen nimissä oli parhaimmillaan toista-sataa patenttia. Hän julkaisi myös kymmenkunta kirjaa yhdessä professorien Pentti Malaska, Esa Saarinen ja Risto Harisalo kanssa. Vuonna 1995 ilmestynyt Luotta-muspääoma käännettiin myös englanniksi.

Ruotsin hallitus esittää yritysten tuloksesta perittävän yhteisöveron laskemista 22 prosenttiin vuoden 2013 alusta alkaen. Tällä hetkellä Ruotsin yhteisövero on 26,3 prosenttia.

Dagens Industrin mukaan verokannan muutos tulee maksamaan noin 16 miljardia kruunua eli noin 1,9 mil-jardia euroa. Suomessa yhteisöverokanta laski vuoden alussa 26 prosentista 24,5 prosenttiin.

Tampereella järjestettiin osana valtakunnallista Yrittäjän päivää 5.9. Käytäntöön!-tilaisuus, jonka tavoitteena oli löytää työkaluja koulu–yritys-yhteistyöhön. Tampere-talolla järjestettyyn tapahtumaan kokoontui satakunta opettajaa ja yrittäjyyskasvatusalan toimijaa.

Tilaisuuden avasi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Hän korosti puheenvuorossaan, että yrittäjyyskasvatuksen laajat sisällöt kattavat lasten asen-nekasvatuksesta yrittäjien liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamiseen. Vanhanen toivoi, että yrittäjyyskasvatusta viedään käytäntöön kaikilla oppiasteilla alakoulusta yliopis-tojen täydennyskoulutukseen. Erityisesti on panostettava oppilaita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti ja ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan.

Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa hyviä käytäntöjä koulu–yritys-yhteistyöstä. Opettajilla oli myös mahdollisuus tutustua yrittäjyyskasvatusta edistäviin tahoihin. Osallistu-jien mukaan päivän parasta antia olivat yhdessä tekeminen ja oppiminen.

10

Päivi leiWo › Työskennellyt Oilonilla vuo-desta 1989 - vuosina 1989-2009 lakimiehenä ja vuodesta 2009 päätoimisena hallituksen puheenjohtajana

› Oikeustieteen kandidaatti (1989), MBA (1991)

› Perhe: Aviomies, 16- ja 18-vuoti-aat lapset

› Harrastukset: Alppihiihto ja tennis

11

TEKSTI: TAPIO NEVAKUVAT: VESA LAITINEN

Vuonna 1961 perustettu Oilon Oy aloitti toimintansa autotallissa Helsingin Mau-nulassa. Liikeidea oli kotimaisten raskas-öljypolttimien suunnittelu, valmistus ja markkinointi.

Nyt, 51 vuotta myöhemmin, Oilon on vahvasti vientiin suuntautunut perheyri-tys, jolla on kolme tuotantolaitosta Suo-messa, yksi Kiinassa ja lisäksi myyntikont-torit Venäjällä ja Brasiliassa. Liikevaihto on 70 miljoonaa euroa, työntekijöitä 360. Asiakkaina on muun muassa voimalai-toksia ja prosessiteollisuutta.

Oilonin pääomistaja ja hallituksen pää-toiminen puheenjohtaja on Päivi leiwo. Hän työskenteli yrityksessä 20 vuotta lakimiehenä, kunnes otti vetovastuun kokonaisuudesta vuonna 2009 sukupol-venvaihdoksen yhteydessä.

Isä, diplomi-insinööri ossi leiwo aloitti Oilonissa vuonna 1961 osa-omistajana ja teknisenä johtajana. Vuonna 1974 Oilon siirtyi kokonaan Leiwon perheen omis-tukseen ja samalla Ossi Leiwo aloitti 23

vuotta jatkuneen uransa Oilonin toimi-tusjohtajana.

Joku voi pitää Oilonia epämodernina yri-tyksenä, sillä yrityksen hallituksen muo-dostaa perhe: tytär, isä ja äiti. He myös omistavat Oilonin koko osakekannan.

– Emme ole vielä keksineet, mihin tarvitsisimme ulkopuolisia pääomasijoit-tajia, Päivi Leiwo perustelee.

- Toki olemme tarvinneet matkan varrella sparrausta siihen, mihin suun-taan liiketoimintaa kannattaa kehittää. Sitä asiantuntemusta olemme kuitenkin aina saaneet paitsi yrityksen sisältä myös ystäviltä ja liiketuttavilta, tai sitten kon-sultaatiota on ostettu.

Ja hyvin on mennyt. Oilon on tehnyt voi-tollisen tuloksen 50 peräkkäisenä vuo-tena.

kAsvollisuus jA kAnsAinvälisTyMinen Oilon rakensi aikoinaan verkostonsa koti-maan mittakaavassa ja nyt samaa työtä jatketaan maailmanlaajuisesti. Määrä-

tietoinen, globaali kansainvälistyminen alkoi toimitusjohtaja eero Pekkolan johdolla 1990-luvun alussa. Päivi Leiwo on ollut muun organisaation tukena kasvattamassa yritystä kansainväliseksi toimijaksi.

Tällä hetkellä Oilonin liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee viennistä. Kiinassa Oilon kasvaa 30 prosentin vuosivauhtia. Sinne yritys on myynyt polttoteknolo-giaa jo 30 ydinvoimalan verran.

- Kun parikymmentä vuotta sitten aloimme voimakkaammin kansainvälis-tyä, olimme reilun 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä pk-yritys. Omin voimin kansainvälistyminen olisi ollut todella vaikeaa. Me pääsimme kuitenkin mukaan muun muassa paperiteollisuu-den ja metallurgian isoihin hankkeisiin polttotekniikan toimittajina. Meillä on hyviä kokemuksia Outotecin, Andritzin ja FosterWheelerin vetoavusta.

- Vaikka suuryritysten voi olla jos-kus helpompaa ostaa alihankinta paikan päältä, kotimaisia kumppaneita ei saisi sivuuttaa. Moni keskisuuri yritys ansait-

Autotallista maailmalleLahtelainen Oilon Oy on onnistunut siinä, mitä moni suomalainen keskisuuri yritys tavoittelee. Murtautumaan kansainvälisille markkinoille.

oilon-yHTiöT › Valmistaa polttimia ja polttojär-jestelmiä, lämpöpumppuja ja teollisuuden kylmäratkaisuja sekä markkinoi aurinkokeräimiä

› Liikevaihto 70 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia ulkomailta

› Liikevoitto 7 prosenttia liikevaih-dosta

› Suomessa tehtaat Lahdessa, Hollolassa ja Kokkolassa

› Kiinassa tehdas vuodesta 2002 › Myyntikonttorit Venäjällä ja Brasiliassa

› Jälleenmyyjiä 30 maassa › Pääkäyttäjä Energon-tutkimus-keskuksessa, jossa tutkitaan uusiutuvaa energiaa

› Saanut vuosina 2009, 2010 ja 2011 Suomen vahvimmat yrityk-set –sertifikaatin, jonka myöntää Suomen Asiakastieto Oy

12

sisi saada mahdollisuuden ison kyljessä. Sitten on vain muistettava huolehtia laadusta. Ongel-matilanteissa ei saa kadota.

Perheyritykseen tyypillisesti liittyvä kasvolli-nen johtaminen on ollut myös yksi vahvuus eri-tyisesti Aasian markkinoilla. Kun Leiwo ja Pek-kola ovat käyneet kiittämässä suuria kiinalaisia alumiiniteollisuus- ja energialaitosasiakkaita sopimuksista, kiinalaiset johtajat ovat olleet erittäin kiitollisia siitä, että tavarantoimittaja osoittaa henkilökohtaisesti kantavansa huolta toimituksen onnistumisesta. Lämpimistä hen-kilösuhteista huolehtiminen saattaa jopa toi-mia kilpailuetuna muihin länsimaisiin toimitta-jiin nähden.

- Kun naama näkyy, se luo uskottavuutta ja luottamusta.

veroTus jA TyöllisyysSuomalaisten yritysten kilpailukyvyn takaami-seksi Leiwo kaipaisi valtiolta tukitoimia tutki-mus ja kehitys-työhön.

Nyt yrityksille t&k-investointeihin annettava verokannustin on maksimissaan 100 000 euroa. Se ei ole paljon, kun esimerkiksi Oilon käyttää t&k-toimintaan vuodessa noin viisi mil-joonaa euroa.

- Pieni kädenojennus saatiin, kiitos siitä. Sen pitäisi kuitenkin olla paaaaljon suurempi, Leiwo venyttää.

- Ilman jatkuvaa tuotekehitystä suoma-laisyritykset eivät pärjää maailmalla. Tarvit-semme huippuosaajia, sillä kilpailemme glo-baaleilla markkinoilla ja usein paljon meitä isompia kilpailijoita vastaan. Jos verohelpo-tuksen ylärajaa nostettaisiin reilusti, suoma-laisyritykset olisivat pomminvarmasti nykyistä kilpailukykyisempiä ja se näkyisi myös työlli-syydessä. Veroetuus tulisi valtiolle moninker-taisesti takaisin.

Toinen suomalaisyritysten viennin kilpailuky-kyä nakertava asia liittyy Leiwon mielestä EU-standardeihin.

- Niiden olemassaolo ja suomalaisten vir-kamiesten luterilaisen tarkka valvonta teettä-vät paljon töitä.

suoMenennäTysMies PoHjolAinenHitsaaja-asentaja Pentti Pohjolainen, 67, poseeraa hie-man vaivaantuneena työpisteellään. Pohjolaisesta on tul-lut ilman omaa pyrkimystään Oilon Oy:n tehdaskierrosten nähtävyys: 51 vuoden työura saman työnantajan palve-luksessa on asia, mihin etenkin Lahden tuotantolaitoksella vierailevat lehtimiehet mieluusti tarttuvat.

Suomessa puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta käytännössä useimmilla aloilla työurat lyhenevät. Pohjolainen antaa kasvot sille, mihin kansakunta pyrkii. Hän on pidentänyt työuraansa alusta, lopusta ja keskeltä. Voi olla, että Pohjolainen on työsuhteen pituudessa jopa suomenennätysmies.

13

selviyTyMisen kolMe TukijAlkAAOilonin kasvuvauhti on ollut tasaisen varma. Kasvu on ollut orgaanista, yritysostoja ei ole juurikaan tehty.

- Osittain se on ollut tietoinen valinta, osit-tain johtunut siitä, että meidän kokoiselle yri-tykselle ei ole ollut sopivia ostokohteita.

- Yrityksen vakavaraisuudesta emme jat-kossakaan tingi. Vältämme sellaisia riskejä, jotka voisivat vaarantaa konsernin elinkelpoi-suuden

Oilonin 51-vuotisen historian suurimmat elin-kelpoisuuden vaarantaneet hetket ovat liitty-neet öljykriiseihin (1973, 1979). Polttimien ja polttojärjestelmien kysyntä pysähtyi, seurauk-sena oli kassakriisi.

- Irtisanomisia ja lomautuksia jouduttiin silloin tekemään, mutta pankkien pitkämieli-syyden ja asiakkaiden luottamuksen ansiosta niistäkin selvittiin hengissä.

Selviytymisen kolmas tukijalka oli silloin Oilo-nin sopeutumiskyky. Osittain se liittyy omis-tuspohjaan: perheyrityksessä päätöksenteko on ketterää.

- Päätöksiä pystytään tekemään käytävillä ja kahvipöydässä, muodollisuuksista vapaana.

Tulevaisuuden missio Oilonilla on kehittää ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. Kii-nassa yrityksellä on ollut satoja ympäristöystä-vällisiä projekteja.

- Siellä on kova hinku hyödyntää teollisuu-den jätevirrat, korvata hiili maakaasulla ja puh-distaa teollisuusprosesseja.

Leiwo uskoo, että Oilonin pääkonttori pysyy Suomessa ja Lahdessa jatkossakin. Sanojen vakuudeksi Oilon suunnittelee Lahteen uutta tehdasrakennusta. Investointi tuo kymmeniä uusia työpaikkoja.

- Koko ajan on silti oltava valppaana, että pystymme pitämään tuotantomme kilpailuky-kyisenä.

oilon on ollut kokonaan leiwon perheen omistuksessa vuodesta 1974 lähtien. ossi leivo työskenteli yhtiön toimitusjohtajana 23 vuotta.

14

kOlumni: Petri tuOmela

En ollut nukkunut edellisenä yönä lainkaan. Istuin kotona aamukahvin ääressä eikä minulla ollut harmainta aavistusta, mitä oli tulossa. En tuntenut ainuttakaan asiakasta, työntekijää, toimittajaa tai tuotetta. Olin hypännyt turvallisesta pankkimaa-ilmasta täysin tuntemattomaan. Toimistolle saavuin ensimmäisenä ja pääni oli täynnä kysymyk-siä. Kävelin levottomana ympäri toimistoa ja mietin, voisinko jättää tavarani isän työpöydälle. Toisaalta olin astumassa hänen saappaisiinsa. Toisaalta isän pöytä tuntui jotenkin pyhältä. Isä saapui toimistolle hieman myö-hemmin ja riensi heti oman työ-pöytänsä ääreen kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Siirsin omat tavarani toimiston nurkassa sijaitsevaan pikkupöytään. Olin löytänyt oman paikkani. Siellä sit-ten istuskelin nurkassa ja asentelin työkonetta. Hetken kuluttua isä huusi kaikkien kuullen: ”No niin poika! Mikäs titteli me sulle laite-taan?” ”Tarttis tilata käyntikortit!” Ja minua hävetti. Tuo huudahdus kuvasti hyvin valmistautumis-tamme. Kun aamukahvit oli juotu, isä aloitti perehdytyksen, joka kesti kaksi tuntia. Perehdytyksessä kerrattiin, miten kate lasketaan ja mitä eroa on myynnillä ja markkinoinnilla. Isä pahastui, kun kerroin, että nämä asiat oli opetettu viimeistään kauppakorkeassa. Enemmän minua olisi kiinnostanut, mihin isä halusi minun vievän yritystä. Pyysin häntä tekemään ehdotelman, josta selviäisivät yrityksen tavoitteet. Isä teki työtä käskettyä, otti kynän ja kirjasi paperille yrityksen uuden tavoitteen: tuplaa myynti. Isä lähti vaimonsa kanssa lounaalle ja minä jäin toimistolle teke-mään tuttavuutta uusien työkavereiden kanssa. ”Täällä ei sitten kukaan kloppi rupia kukkoilemaan”, kuului työntekijän suusta. Ajattelin, että tästä tämä ei enää voi mennä pahemmaksi. Taantuman seurauksena yrityksen liikevaihto ja henkilöstön määrä olivat tippuneet. Tämä tietysti kiinnosti yrityksen toi-mittajia, kuten myös uusi jatkaja, jonka oli huhuttu hypänneen puikkoihin. Ei siis mennyt kauaa, kun toimittajat jo lensivät Suomeen katsomaan minua kuin ihmettä ja toteamaan klopin hurjat tavoitteet. Italialaisen vientijohtajan silmät pyörivät päässä, kun 26 -vuo-tias yritysjohtajan alku kertoi uusista arvoista, visioista ja hur-

jasta tavoitteesta tuplata heidän tuotteensa myynti seuraavan vuoden aikana. Onneksi toimittaja ei hoksannut kysyä, mitä olin kauppaamassa. Alun jälkeen hommat lähtivät luistamaan hienosti. Asiakkaat suhtautuivat sukupolvenvaihdokseen positiivisesti ja ovet olivat avoinna joka suuntaan. Olin liekeissä ja nautin joka päi-västä. Sain toteuttaa omaa unelmaa. Olin yrittäjä. Minulla oli yrittämisen palo ja yritys tuntui omalta, vaikka minulla ei ollut yrityksessä penniäkään kiinni. Tuo palo sai minut jatkamaan,

vaikka porien kauppaaminen ei ollutkaan kaikkein seksikkäintä hommaa ja välillä tuli turpaan oikein kunnolla. Vuoden kuluttua olimme päässeet lupaa-maamme tavoitteeseen ja yrityksen liike-vaihto oli kasvanut seitsemäntoista prosent-tia. Saimme haalittua uusia toimittajia ja jopa oma tuote oli valmisteilla.

Vaikka suunta oli oikea, emme koskaan onnistuneet löytämään isän kanssa yhteistä pelikirjaa. Suurimmaksi ongelmaksi muo-dostui vastuu ja valta, jotka eivät kohdan-neet. Olin valmentaja, joka ohjasi peliä isän pelikirjalla. Uudet taktiikat tyrmättiin ja se kävi raskaaksi. Tämän johdosta tein elämäni vaikeimman päätöksen ja jätin yrityksen 14 kuukautta myöhemmin. Emme ole jutelleet lähtöni jälkeen.

Olen silti kiitollinen isälle hienosta mahdol-lisuudesta, jonka hän minulle tarjosi. Pääsin näkemään, tekemään ja oppimaan asioita, joihin minulla ei muuten olisi ollut mahdol-lisuutta. Lisäksi kokemus avasi minulle uusia ovia, myös tämän harjoittelupaikan.

Jos minulla olisi aikakone, menisin ajassa taaksepäin. Aloittaisimme kaiken alusta ilman kiirettä ja häiriötekijöitä. Val-mistelisimme yhteisen suun-nitelman, jossa molempien tunteet, ajatukset ja tavoit-teet olisi huomioitu.

Rekrytointikin on nimit-täin huomattavasti helpompaa, kun isä ja poika arvostavat ja haluavat samoja asioita.

Klopin hurjat tavoitteet

LuopujaLLe:ole oikeudenmukainen .

Luota.Kiitä.

jatKajaLLe:Kunnioita kokemusta.

Luota itseesi.ota selvää.

MoLeMMiLLe:Kommunikoikaa vaikeat asiat kasvotusten ja puhukaa avoi-

mesti tunteista. Selvittäkää yhteiset tavoitteet ja arvot, joiden pohjalta toimitte.

tehkää selkeä suunniltelma siitä, miten viestitätte asiat

muille.

Kirjoittaja (s. 1984) on kauppatieteiden maisteri, joka työsken-telee parhaillaan Perheyritysten liiton Next-harjoittelijana.

15

kOlumni: milla laPPalainen

”Ongelman ainekset ovat koossa, jos kaikki ajattelevat samalla tavalla. Suvaitsevaisuus on tärkeää myös luovia ihmisiä koh-taan”, summasi Koneen muotoilujohtaja Anne stenros Perhe-yritysten liiton kevätseminaarissa.

Viime vuosina vellonut suvaitsevaisuuskeskustelu sai samalla laveamman merkityksen. Homot, romanikerjäläiset, perus-suomalaiset, suomenruotsalaiset, luovat ihmiset… Mitä seu-raavaksi?

Seminaarin otsikoksi nostettu ”Hulluja nuo suomalaiset!” on yksi suomalaisen itseironian ilmauksista. Samalla se tursuaa ylpeyttä erikoisia tapojamme kohtaan. Outouksissa riittää kehuskeltavaa: Sata-asteisen saunan lauteilla istuminen – hul-lua. Avannossa uiminen – hullua. Jos hyvin menee, hulluuden parina kulkee luovuus.

Kyseinen ominaisuus on myös yritysmaailmassa monenlaisen menestyksen avain.

Stenrosin mukaan luova henkilö kulkee aina jossain määrin vastavirtaan. Hän ajattelee eri tavalla kuin enemmistö ja jou-tuu siksi perustelemaan näkemyksiään. Luova ihminen on taistelija, jonka ei sovi väsyä. Miksikö? Yleinen mielipide hak-kaa päälle heti, kun oma puolustus antaa periksi.

Poliitikot ja yritysjohto kaipaavat innovaatioita, mutta niiden käyttövoimana toimivaa luovuutta ei juuri kannusteta. Sen sijaan työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän – yhä nopeam-min. Varma tapa kitkeä omaperäisimmät ideat onkin rajoittaa niiden kasvuympäristöä. Jos luovia ajatuksia pidetään yksin-

omaan hulluina, ei niitä uskalleta enää esittää. Joka kerta, kun tuore aivoitus torpataan, taantuu yksi luova mieli tavallisen kuolevaisen tasolle.

Seminaarissa puhunut Maria Martikainen, aktiivikaiutin-valmistaja Genelecin seuraajasukupolven edustaja, näki luo-vuutta toisaalla. Genelecin yrityskulttuurin ”hulluus” piilee siinä, ettei yrityksen tuotantoa haluta siirtää halvemman työ-voiman maihin. Yhteiskuntavastuu ja rakkaus kotipaikkakun-taa kohtaan painavat vaakakupissa voittojen maksimointia enemmän.

Luovaa hulluutta saattoi aistia myös Marian kyvyssä hypätä isänsä saappaisiin ja pitää tämän valmistelema esitys kuin omansa. Yleisöstä kommentoitiinkin tämän kuvastavan hyvin sitä hiljaista tietoa, joka siirtyy perheyrityksissä sukupolvelta toiselle.

Maahantuontiyritys Transmerin luovuudesta kertoi toimitus-johtaja Ann Marie didrichsen. Hänen vanhempansa, Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen, olivat innokkaita taiteen keräili-jöitä. Hullua olisi ollut sulkea kulttuurisesti merkittävä taideko-koelma neljän seinän sisälle.

Luovasta hulluudesta puolestaan kieli päätös avata yksityis-kodin ovet vieraille taiteen ystäville. Ensin näyttelyä varten rakennettiin lisäsiipi; lopulta perhe avasi koko kotinsa yleisölle museokäyttöön. Didrichsenin taidesäätiön perustamisesta tulee pian kuluneeksi viisikymmentä vuotta, ja tänä aikana Transmeri on tukenut toimintaa aktiivisesti.

Edellä kuvatun kaltainen luovuus saattaa olla monelle saavut-tamattomissa, mutta mitä konkreettista työnantaja voi sitten tehdä? Eräs paljon hoettu neuvo on taata resurssit ja poistua työntekijän selän takaa hönkimästä. Varmaa on ainakin se, etteivät parhaat ideat synny pakotettuina. Google on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa luovuutta ei kannusteta pelkät dollarinkuvat silmissä. Hakukonefirman työntekijät käyttävät viidenneksen työajastaan omien projektien tekoon. Rahaa kuluu ja suurin osa ideoista päätyy roskakoriin, mutta välillä ideapaljoudesta nousee todellinen helmi. Syntyy innovaatio, jonka arvo puolestaan on rahassa mitattava.

Stenros myönsi, että monesti suuren oivalluksen takana on onnenkantamoinen. Ajan merkkejä kannattaa kuitenkin seu-rata, sillä niistä voi saada vihiä tulevasta. Luovuus on rohke-utta, vastahankaan asettumista, uteliaisuutta ja kutsumusta. Tätä kaikkea olemalla – ja työnantajana näitä piirteitä kannus-tamalla – ei voi mennä ainakaan kovin mönkään. Kuunnellaan siis luovaa työtä tekevän viisaita sanoja ja puhutaan jatkossa-kin suomalaisesta hulluudesta rinta rottingilla.

SuvaitSevaiSuuden uuSi aalto

Kirjoittaja (s. 1992) aloitti tänä syksynä journalistiikan ja viestinnän opinnot Tampereen yliopistossa. Hän työskenteli Perheyritysten liitossa Next-harjoittelijana kesällä 2012.

16

Eletään 1990-luvun puoliväliä. Silloinen sukel-lusyrittäjä Tom kaisla istui tuttavansa kanssa aluksen kannella sukelluskeikan jälkeen. Ilta oli peilityyni, kun Kaisla katseli Puolustusvoimille kuuluvan Rysäkarin linnakesaarta ja tokaisi: ”Tuo on niin hieno pytinki, että sen voisi joskus ostaa, jos myisivät.”

Reilut 15 vuotta myöhemmin Tom Kaisla kulkee Rysäkarin rannalla saarenomistajana, linnakkeen päällikkönä.

- Pitäisi aina muistaa varoa mitä sanoo, hän naurahtaa 15 vuoden takaisesta tokaisusta.

Puolustusvoimat päätti vuonna 2008 luopua Rysäkarista ja sittemmin saari siirtyi Senaatti-kiin-teistöjen myyntilistalle. Rauman merenkulkuop-pilaitoksen kasvatille ja rannikkotykistömiehelle linnakesaaren myyntipäätös merkitsi mahdolli-suutta oman unelman toteuttamiseen.

- Olisin ollut kiinnostunut muustakin linnak-keesta, mutta Rysäkari oli sijaintinsa, kokonsa ja muotonsa puolesta aivan omassa luokassaan, Kaisla sanoo.

Ajatus oman linnakkeen hankinnasta oli ollut Kaislalla mielessä pitkään. Kun saaresta järjestet-

tiin tarjouskilpailu 2011, Kaislalle oli selvää, että hän olisi mukana tosissaan.

- Tarjosin saaresta hinnan, jonka laskin maksi-miksi, Kaisla toteaa.

Yrittäjän päivänä 5.9.2011 Kaisla oli matkalla päi-vän pääjuhlaan, kun hän sai kuulla voittaneensa tarjouskilpailun. Lopullisesti Valtioneuvosto hyväksyi kaupan joulukuussa 2011.

TAvoiTTeenA MoniPuolinen MATkAilukoHdeValtioneuvosto asetti kaupan toteuttamiseen yhden ehdon, jonka mukaan saarella on harjoitet-tava matkailutoimintaa. Ehto täyttyisi jo yhdellä opastetulla saarikierroksella vuodessa, mutta Kaisla näkee huomattavasti enemmän mahdolli-suuksia. Hänen tavoitteenaan on tehdä Rysäka-rista houkutteleva matkakohde niin veneilijöille kuin mantereelta tuleville kokous- ja tapahtuma-vieraille sekä etätyöläisille.

Suunnitelmissa on rakentaa alueelle tilaussau-noja, kongressikeskus ja hotelli, tilausravintola sekä veneilijöitä ja saaren henkilökuntaa palve-leva huolto- ja saunarakennus. Saaren pohjois-osaan linnakkeen päällikkö suunnittelee uutta

TEKSTI: MIKKO PELLINENKUVAT: OLLI URPELA

linnakkeen päällikköTom Kaista haluaa kehittää Rysäkarista houkuttelevan matkakohteen.

17

rysäkAri lyHyesTi › Entinen Puolustusvoi-mien linnakesaari

› Rakennettu 1914-1918 osaksi Suomenlahden merilinnoitusketjua

› Sijaitsee Helsingin edustalla noin 5 km Lauttasaaresta lounaa-seen. Kuuluu Helsingin ulkosaariin

› Pinta-ala noin 10 hehtaaria

18

kaislan mielestä päätösvalta rysäkarin palvelu-konseptista voi olla vain omistajalla.

19

30–40 paikan vierasvenesatamaa, jonne jokainen kippari taitotasosta riippu-matta pääsee helposti rantautumaan. Nykyiseen armeijan käyttötarkoituksia varten mitoitettuun satamaan mahtuu vain muutama alus.

Lisäksi uuden vierasvenesataman lähei-syyteen on suunnitteilla kaksikymmentä noin 20 neliön kokoista pienmökkiä, joita vuokrataan yritysten käyttöön. Saa-rella on 40 megatavun 4G-yhteys, joka mahdollistaa etätyöskentelyn saarelta.

- Saari tarjoaisi loistavat puitteet vaikkapa suunnittelutyölle, Kaisla sanoo.

Sana Rysäkarin suunnitelmista on kiirinyt jo laajemminkin ja tiedustelujen määrä on yllättänyt Kaislan – etenkin kun saarta ei ole markkinoitu vielä lainkaan.

- Pelkästään tälle kesällä olemme saaneet tarjouspyyntöjä tilaisuuksista, joiden yhteenlaskettu henkilömäärä ylit-tää 5000 henkeä. Tästä voi halutessaan laskea, millaiset tulot tapahtumayrittä-jiltä jää saamatta, kun emme ole vielä voineet vastata kysyntään, Kaisla sanoo.

ByrokrATiAn rATTAissATom Kaislan toiveissa oli aloittaa saaren kehitysprojektit jo toukokuussa 2012, jotta ensimmäiset kohteet olisivat olleet valmiina alkusyksystä. Toisin kuitenkin kävi. Sen sijaan, että kesällä saaressa olisi ollut töissä kymmeniä työmiehiä raken-tamassa uutta, on paikalla elokuussa vain kaksi perinnekorjaamiseen erikois-tunutta rakennusmiestä kunnostamassa vanhaa upseeritaloa. Syynä on Helsingin kaupungin linjaus, jonka mukaan saarella ei toistaiseksi saa rakentaa mitään uutta.

- Olemme pyrkineet toimimaan mah-dollisimman tarkasti kaupungin antamien ohjeiden mukaan ja kertoneet suunnitel-mistamme avoimesti hyvissä ajoin ennen kesää. Olen parhaan kykyni mukaan pyr-kinyt toteuttamaan valtion asettamaa myyntiehtoa. Yllättävän vaikeaa se kui-tenkin on ollut, Kaisla tuskailee.

Erityisesti Kaislaa kismittää kaupungin virkamiesten halu puuttua saaren palve-lukonseptiin.

- Suunnitelmia saaren kehittämiseksi on laadittu yhteistyössä ison yritysver-koston kanssa, johon kuuluu tapahtu-manjärjestäjiä, ravintola-alan yrityksiä ja vesibussiyrittäjiä. Periaatteellisella tasolla toki ymmärrän virkamiesten ajatuksia esimerkiksi telttailupaikoista, mutta Rysäkarin konseptiin ne sopivat huonosti. Päätösvalta palvelukonsep-

tista voi olla vain omistajalla, Kaisla muis-tuttaa.

ToiveissA TuulivoiMAA jA AsiAkAsvAsTuuTAJotta asetelma ei muodostuisi liian hel-poksi, on Kaislan suunnitelmissa myös vaihtaa saaren sähköntuotantomuoto dieselgeneraattorista tuulivoimaan.

- Generaattorin pyörittäminen on yksinkertaisesti hulluutta tällaisella pai-kalla, jossa olosuhteet tuulivoimalalle eivät oikeastaan voisi olla paremmat.

Kangertelevan kuntayhteistyön sujuvoit-tamiseksi Kaisla esittää Suomeen mallia, mikä on käytössä naapurivaltiossa. Siellä kaupunki nimeää yritykselle oman ”asia-kasvastaavan”, jonka tehtävä on hoitaa kaupungin eri viranomaisten vaatimaa byrokratiaa yrittäjän puolesta.

- Soisin, että Suomeen rantautuisi toimintatapa, jossa kunnan kanssa asi-oivalle yrittäjälle asetetaan mahdolli-simman vähän hallinnollisia rasitteita. Niiden hallitseminen kun on vain harvan yrittäjän ydinosaamista.

oMisTAjAn vAsTuuRakennusten katselmus Rysäkarilla on ohi. Rakennusten kunto paljastaa saaren olleen jo jonkin aikaa ilman sitoutunutta ja kehittämishaluista omistajaa.

- Saaren omistamiseen pätee aivan samat periaatteet kuin muuhunkin omis-tamiseen: vastuullisen omistajan on pidettävä huolta siitä mitä omistaa. Eräs Museoviraston virkamies antoi osuvan ohjeen, kun kävimme läpi saaren suun-niteltuja muutostöitä. ’Käyttö on parasta suojelua’, hän tiivisti.

- Itse haluan luoda Rysäkarista pai-kan, jonne on helppo tulla ja jossa on helppo olla. Mikään oppikirjamainen bis-nescase Rysäkari ei missään nimessä ole. Sijoittamalla Rysäkariin investoidut varat vaikkapa rahastoon olisi pääomalle saa-nut kelpo tuottoa rajoitetulla riskitasolla.

Mitä Rysäkariin tulee, Tom Kaislan mie-lessä ei niinkään ole huikeat tuotot vaan toive Rysäkarin samanlaisesta kukoistuk-sesta kuin 1940–1960-luvuilla linnakkei-den kulta-aikana. Silloin linnakkeet olivat pitkälle omavaraisia yhdyskuntia, joissa oli muun muassa omat koulut.

- Tavoitteenani on luoda Rysäkarista elävä linnake, jossa on tohinaa ja iloinen puheensorina kuuluu sieltä täältä. Elin-voimainen saari, jossa on mukava olla ja josta ei ole kiire pois – se olisi parasta mitä Rysäkarille voisi tapahtua.

20

Marika ingmanilla on pitkä ura takana perheyrityksen markkinoinnissa ja tuo-tekehityksessä. Kun perheyritys viisi vuotta sitten myytiin, piti miettiä, ”mikä minusta tulee isona”. Ingman halusi hyö-dyntää omaa kokemustaan ja koulut-tautui sekä business että life coachiksi.

eva Paksuniemen tausta on niin ikään perheyrityksessä. Hän on Koski-sen Oy:n hallituksen jäsen. Lähtölauka-uksena coaching-uralle toimi 10 vuotta sitten koettu uupumus, johon NLP-kou-lutus (neuro-linguistic programming)toi valoa. NLP:n oppeja ja valmentavaa johtajuutta Paksuniemi käytti myös tuloksellisesti omassa johtamisessaan ja asiakastilanteissa. Ulkopuolisten innos-tamana hän rohkaistui alalle yrittäjäksi.

Pia Wäistön työskentely aiheen parissa alkoi 2006 vuoden mittaisella koulutuksella, joka antoi eväitä myös uuteen elämänvaiheeseen. Koulutus avasi hänelle salaisuuden: coachin ei tarvitse tietää valmiita vastauksia coa-chattavansa puolesta, kuten usein busi-nesskonsultilta edellytetään. Wäistö

valmistui lisäksi vuonna 2010 NLP Trai-neriksi.

MiTä on CoACHing?Marika: Coaching perustuu vahvoihin kysymyksiin ja rakentuu coachattavan vahvuuksiin. Silloin kun ihminen käyt-tää vahvuuksiaan, hän on parhaimmil-laan ja viihtyy omassa työssään.

Eva: Kyseessä on eteenpäin vievä prosessi. Se on ratkaisuhakuista ja uusien vaihtoehtojen näkemistä. Kaikki voimavarat ovat coachattavassa.

Pia: Prosessi auttaa pääsemään tästä hetkestä tulevaisuuden tavoitetilaan. Matkalle lähdetään juuri niillä eväillä ja keinoilla, jotka coachattavalla on käy-tettävissään. Coach ei tule ratkaisemaan ongelmia. Kyseessä on henkilön oma matka, jolle coach tulee mukaan.

Marika: Ensin asetetaan saavutetta-vissa oleva tavoite, joka pilkotaan pie-nemmiksi osatavoitteiksi. Tällöin tavoite on saavutettavissa. Se on kuin autolla ajamista pimeällä: Ei tarvitse nähdä kotiin asti. Riittää, että näet niin pitkälle

kuin auton valot näyttävät. Matkan ede-tessä näet taas pidemmälle.

MisTä CoACH löyTää oikeAT kysyMykseT?Eva: Coachattavan puhe saa coachissa aikaan reaktioita, tuntemuksia, jotka herättävät kysymyksiä. Tämä vaatii coa-chilta täydellistä läsnäoloa.

Pia: Tilanteeseen on mentävä ilman omia ennakko-odotuksia ja -oletuksia, ”tyhjällä päällä”, jolloin energia vapau-tuu hyvien kysymysten esittämiseen. On toki myös vakiokysymyksiä. Coachaus on yhdistelmä intuitiota, tekniikkaa ja kuten Eva sanoi - täydellistä läsnäoloa.

Marika: Tärkeää on aina pitää mie-lessä matka kohti tavoitetta.

Eva: Monesti coachattava voi olla lukkiutunut johonkin tilanteeseen, eikä osaa ajatella eri vaihtoehtoja. Silloin avaan kysymysten avulla uusia polkuja.

Pia: Kysymykset riippuvat myös coa-chattavasta. Jotkut hakevat perusteita, miksi nykyisestä tilanteesta pitäisi lähteä pois. Jotkut haluavat mennä kohti uutta.

coaching – henkilökohtaista kehittymistä

Mitä on coaching? Miten se hyödyttää perheyrityksiä ja niiden omistajia? Perheyritysten liiton asiantuntijaverkoston kolme jäsentä kertovat.

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINENKUVAT: RAMI SALLE

21

MiTä onnisTuMinen CoACHAuksessA vAATii?Marika: Coachattavan täytyy lähteä prosessiin mukaan vapaaehtoisesti. En pysty auttamaan, jos hän ei halua laittaa itseään likoon.

Pia: Henkilön pitää olla halukas ja kiinnostunut tutkimaan omia ajatuksi-aan. Jos hän tietää varmasti, miten asiat ovat, asenne voi estää uusien oivallusten syntymistä. Juupas – eipäs –keskuste-luun ei voi lähteä mukaan.

Eva: Haastava tilanne on, jos esimies lähettää alaisen coachattavaksi. Alaisen sitoutuminen voidaan silloin kyseen-alaistaa.

Marika: Vaikeaan burn out- tai masennustilanteeseen tällainen prosessi ei sovi. Näitä tilanteita voidaan kuitenkin coachauksella ennaltaehkäistä.

Pia: Juuri näin. Jos henkilöllä on voi-mavaroja mennä eteenpäin ja työsken-nellä tavoitteensa eteen, niin coaching sopii.

Eva: Onkin oltava tarkkana, mihin coachattavan voimavarat riittävät. On

myös oltava rehellinen, mihin oma osaa-minen riittää. Joskus coachaus ei ratkaise asiakkaan ongelmia, vaan esimerkiksi terapia on parempi tapa.

MiHin PerHeyriTyksen TilAnTeisiin CoACHAus soPii?Eva: Sukupolvenvaihdokseen se sopii eri-tyisen hyvin.

Marika: Kyllä, meillä oli sukupolven-vaihdoksessa viiden vuoden ajan coach, joka keskusteli kaikkien kolmannen polven edustajien kanssa. Hän auttoi selvittämään, miten sukupolvenvaihdos tehdään, ja jatkoi meidän kanssamme vielä sen jälkeenkin. Coachin kanssa pys-tyy puhumaan monista herkistä asioista, joista ei voi puhua perheen tai johdon kanssa.

Eva: Ylipäänsä kiperiin muutostilan-teisiin. Perheyrityksessä voi olla juurtu-neita ajatusmalleja, koska ihmiset tun-tevat toisensa läheisesti pitkältä ajalta. Coach voi auttaa näiden ajatusmallien avartamisessa.

Pia: Coaching on parhaimmillaan

henkilökohtaisen kehittymisen ja ajat-telun työkalu. Voimakkaisiin keskinäisiin ristiriitatilanteisiin coach ei sovi ero-tuomariksi. Prosessissa tulee keskittyä itseen, omiin asioihin ja tavoitteisiin.

Eva: Nimenomaan, miten minä voin vaikuttaa tilanteeseen. Syöte coachauk-seen ei tule ulkoa. Lisäksi ovat seuraaja-kysymykset, henkilökohtainen urasuun-nittelu nexteille, perheen ulkopuoliset toimitusjohtajat ja puolisot. Perheyrityk-sessä on monta tahoa, jolle coachauk-sesta voi olla hyötyä.

Pia: Coaching voi olla myös työote, tapa kommunikoida, jolloin sitä voidaan soveltaa laajemminkin eri tilanteissa.

MillAinen on CoACHing-suHde?Marika: Kun tapaan asiakkaan ensim-mäistä kertaa, selvitän mikä on asiakkaan oikea tarve: konsultointi, mentorointi vai coaching. Siinä vaiheessa vasta päätän, minkälaisen paketin heille tarjoan.

Eva: Kemioiden on pelattava, jotta coachattava uskaltaa avautua. Keskinäi-

pia Wäistö, marika ingman, ja Eva paksuniemi auttavat ihmisiä löytämään omia vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä.

22 !nen luottamus ja toisen arvostus ja kun-nioitus on A ja O. Coachattavalla täytyy toisin sanoen olla hyvä olo.

Marika: Jonkinlainen yhteinen arvo-maailma kyllä auttaa kemioiden kohtaa-misessa.

Pia: Ammattilaisella on keinot, joilla hän luo kohtaamisen ja rakentaa toimi-van suhteen. Coaching on määräaikai-nen suhde. Itse pidän hyvänä kymmentä tapaamiskertaa. Alussa tavoite täsmen-netään kirkkaaksi, jolloin tapaamiset ovat tavoiteorientoituneita, mutta eivät puskemista. Jutustelusta ei myöskään ole kyse.

Eva: Suhdetta voi tietoisesti jatkaa-kin, kunhan se yhdessä erikseen sovi-taan.

Marika: Tapaamisia on yleensä 2-4 viikon välein. Pitää olla tietty rytmi, jotta prosessi etenee. Tapaamiset ovat vain tarkistuspisteitä, mihin on tultu. Niissä annetaan eväitä taas seuraavaan tapaa-miseen.

Pia: Voidaan tulla tilanteeseen, jossa tuntuu, että junnataan paikallaan, mutta

taustalla tai alitajunnassa tapahtuu sitä-kin enemmän.

MiTä CoACHingillA sAAvuTeTAAn?Pia: Suomalaiset eivät ehkä ole tottuneet tutkimaan itseään ja puhumaan itses-tään. Tuntuu, että enemmänkin pake-nemme itseämme kuin että menisimme itseämme kohti. Coaching saattaa olla kulttuurishokki: pitääkö minun oikeasti alkaa pohtia omia ajatuksia ja mitä minä haluan. Työkaluna se on niin voimakas, että prosessin lopputuloksena henkilö tekee merkittäviä päätöksiä.

Marika: Coaching auttaa erottamaan olennaiset asiat suuresta tiedon mää-rästä. Se on tulevaisuuden johtajan kriit-tinen menestystekijä. Sillä saavutetaan paljon hyvää työelämässä, koska irrote-taan johtajan voimavaroja itse työhön.

Pia: Juuri näin. Johtaja tulee myös tietoisemmaksi itsestään ja omasta tavastaan vaikuttaa. Hän kykenee ole-maan enemmän läsnä itsensä ja henki-löstön kanssa.

LISÄTIETOJA:International Coach Federation Finland www.icffinland.fi

Suomen Coaching Yhdistyswww.coaching-yhdistys.com

EMCC Finland rywww.emccouncil.org/finland

MARIKA INGMANwww.coachingman.fi, www.coroke.fi

EVA PAKSUNIEMIwww.evadesse.fi

PIA WÄISTÖwww.greyeminence.fi

Coaching edellyttää keskinäistä luottamusta, arvostusta ja kunnioitusta

23!

24

1

PÄÄMÄÄRÄTIETOINEN

OMISTAJA LISTAYHTIÖISSÄ

PERHEYRITYSTEN LIITTO

Perheyritysyhteisön ulkopuolelta tulevat Annukka Mickelsson ja iiro jussila vai-kuttuivat haastatteluja toteuttaessaan omistajien kokonaisvaltaisesta, sitou-tuneesta ja vastuullisesta asenteesta. Vaikka jokapäiväistä tulosta mitataan liiketalouden mittarein, omistajan kan-nalta on keskeistä ennen kaikkea pitkä-jänteinen menestys: ”Yrityksen tehtävä on selviytyä”

Perheyritys ei ole yhdenmuotoinen hallintosaari, se on elävä ja hengittävä yrityskansalainen. Mukaan mahtuvat myös liiketaloudellisen keskustelun ulko-kehälle tyypillisesti jäävät arvot ja arvos-tukset: ”Pitää olla jotain muuta sisältöä elämässä kuin katsoa pörssikursseja”.

”Perheen motto on ollut se, että tämä yritys on niin kuin kultareunus, eivätkä osingot ole mikään pääelinkeino”.

”Perheyrityksessä ei ole yksittäin kyse yrityksestä tai perheestä, vaan ne nivoutuvat kaikessa yhteen”.

”Se on se todellinen omistajuus. Ollaan niin sisällä siinä kaikessa”.

Toisaalta moni perheyritys nivoutuu

tiiviisti myös paikallisyhteisöönsä: ”Pai-kallinen työllistäjä on tietysti iso merki-tykseltään”.

konkreeTTisTA kAsvollisuuTTA

Tavallisen palkansaajan on usein vaikea ymmärtää yrityksen merkitys työ-paikkaa suurempana asiana. Haastatte-lujen myötä konkretisoitui sanonta, että yritys on kuin perhe.

”On otettu henkilökohtaisesti, ikä-vyyksiä, hankaluuksia, vastuuta, vaivoja uhrauksia, jotta tämä yritys saisi mahdol-lisuuden olla ja kasvaa”.

”Pitää tuntea jotain siihen mitä sinä omistat”.

Kaikki yrityksessä osalliset tekevät työtä oman huomisensa eteen. Halu ratkaisujen hakemiseen on elinehto: ”Yritys on riippuvainen meistä … meillä on mahdollisuus auttaa yritystä”. Vaihto-ehtona ei ole se, että vaihdetaan firmaa. Oman haasteensa luo sukulaisuus, jonka kohdalla ei mikään ulkopuolinen lainsää-däntö määrittele rajoja.

Haastatteluiden perusteella perheen ja yrityksen identiteetin vahva yhteys tunnistetaan perheyrityksen imagon perustaksi: ”Ei tule meidän näköistä, jos konsultti tekee”. Perhe ei siis ole vain suunnanantaja, vaan kantaa vastuuta myös toteutuksesta.

Henkilöstö on perheyrityksille kes-keinen voimavara: ”Pelkkä omistaminen ei riitä, tulee toimia henkilöstön kanssa rinnan”. ”Menestys ei tule yksinään, se säteilee”. Toisaalta kasvollisuus antaa voimaa henkilöstölle: ”Henkilöstö sanoo, että tämä perhe, pitkäaikainen omista-juus, kasvollinen omistajuus … se näkyy ja sitä pidetään erittäin positiivisena asi-ana”. Hierarkiaa tarvitaan, mutta myös keskinäistä kunnioitusta: ”Omistaja ei ole kaveri, mutta ylläpitää välitöntä kom-munikaatiota”. Perheyrityksessä ”asiat päätetään epädemokraattisesti, mutta ihmisarvoja kunnioittaen”.

Perheomistus vaikuttaa myös sidos-ryhmiin: ”Että on perheenjäsen, perhe-yritys, se toi semmoisen kredibiliteetin neuvotteluissa, että uskottiin enemmän”.

Pl selvitti – Perhe on listayhtiössä PäämäärätietOinen OmiStaja

TOIMITTANUT: EVELIINA TALVITIE

Perheyritysten liitto nostaa uuden selvityksen kautta esiin listatuille perheyrityksille ominaisia kestäviä arvoja. Annukka Mickelsson (KTM) ja professori Iiro Jussila (KTT) haastattelivat projektin pohjaksi 17 perheyrityksen omistajaa.

25

Omistajan viitoittama yrityskansalaisuus tulee laajemmin esiin muun muassa toteamassa: ”Vastuullisuus ei voi olla alisteista kilpailuky-vylle ja jatkuvuudelle”.

Yhteiskuntavastuu syntyy siitä, että ”ensin on liikevaihtoa, sitten hoidetaan työntekijät, ympäristö… pankit, ja vasta viimeiseltä riviltä jää jotain osingonjakoon.” Eettisyys on perheo-mistajille tärkeää: ”Siis ei missään tapauksessa minkään näköistä vilppiä mihinkään suuntaan”.

oMisTAMisen PsykologiA jA lisTAuTuMinenListautuessa omistamisen psykologia haastaa perheen: ”On tottunut joka asiasta tekemään päätöksiä ja pitämään joka asiaa omanans, ja sitten sinulla onkin 500 muuta omistajaa, joilla on periaatteessa oikeuksia kanssa. Se ei ole ihan helppo muutos”.

Toisaalta omistajuuden tunne saa per-heenjäsenet pitämään osakkeensa myös listau-tuessa: ”Enhän minä (normaalina osakkaana) omistajaksi (itseäni) kutsu vaan sijoittajaksi. Olen heti valmis myymään jos se kurssi nousee. Mutta, jos minä olen omistaja, niin enhän minä sitä myy.” Sijoittaminen erotetaan omistami-sesta: ”Siinä on iso ero”.

Pörssiyhtiöitä koskeva säätely nähdään raskaana varsinkin pienten yhtiöiden näkö-kulmasta: ”Tämänkokoiselle yritykselle on aika paljon, raportointi ja Finanssivalvonnan lisään-tyvät vaatimukset”.

Listautumisen nähtiin kuitenkin ryhdistä-vän perheyrityksen toimintaan: ”Se listautumi-nen … tuo tiettyä ryhdikkyyttä … raportointiin … taloushallintoon … governanceen”. Listau-tumisen hyödyt eivät toisin sanoen rajoitu vain pääoman saantiin tai sukupolvenvaihdosten helpottamiseen: ”Pörssillä oli meille valtava merkitys uskottavuuden kannalta”.

Perheen omistautuminen on eduksi lista-yhtiön muille osakkaille: ”Me toimitaan yhtiön menestyksen puolesta … sehän voi olla vaan muidenkin osakkaiden etu”. ”Ja osinkotuotot ovat, jos vertailee pörssiyhtiöihin, niin ovat hyvät”.

Kaiken kaikkiaan ”listattu perheyritys on sinänsä siis aivan fantastinen … koska se on listattu niin sillä on tietyt rajat, se ei voi mennä vaan tämmöiseksi perheen rahasammoksi … ja toisaalta se on perheyritys niin siellä on sitten kuitenkin niitä moraalisia arvoja, joita taas toi-mitusjohtajavetoisessa suuryrityksessä ei ole.”

”On hyvä, että on vahva omistaja, joka on taustalla, että se on äänessä, sillä on kasvot ja sillä on merkittävä positio”.

julkAisuSeminaarissa julkistettiin Annukka Mickelssonin toimittama julkaisu, johon on kyselytutkimuksen tulosten lisäksi kerätty eri asiantuntijoiden näkemyk-siä päämäärätietoisuudesta perheyrityksissä.

Julkaisu on luettavissa: www.perheyritystenliitto.fi/julkaisut

TyöryHMäPuheenjohtaja: Raimo Voipio (Vaisala Oyj)Torkel Tallqvist (Hartwall Capital)Jukka Ala-Mello (Kone Oyj)Thomas Ahlström (Antti Ahlström Perilliset Oy)Krista Elo-Pärssinen (Perheyri-tysten liitto).

läHTökoHTAKaikista maailman yrityksistä ylivoimaisesti suurin osa on per-heyrityksiä.

Päämäärätietoisen omistajan roolia listayhtiöissä koskevan kansainvälisen tutkimustiedon mukaan erityisesti perheo-misteiset pörssiyritykset ovat tuottoisampia kuin laajemmin omistetut kilpailijansa.

On tärkeää havainnollistaa perheyritysten tuloksentekokei-noja, joita joskus kuulee vähätel-tävän.HAluTTiin selviTTää

Mitkä perheomistajuuteen liittyvät tekijät ja toimintatavat myötävaikuttavat listayhtiön menestykseen.

Mitkä ovat listautumisen vaikutukset perheyritysten toiminnan ja kasvun kannalta.

HAAsTATTelu-TuTkiMusHanketta varten toteutettiin haastattelututkimus PL:n jäsenyrityksissä.

Selvitykseen saatiin mukaan 17 omistajan edus-tajaa liiton jäsenyrityksistä.

PääTelMiäPerhe on on yrityksen omistajana päämäärätietoinen.

Päämäärätietoisen omistajan aineksia ovat muun muassa aktii-visuus, osallistuvuus ja tulosorien-toituneisuus. Selvitys tuo perheyrityksistä esiin uusia näkökulmia sekä antaa yri-tyksille aineksia itsetutkiskeluun.

Perheyritysten omistajilla on erityinen asema puhua omistamisen ja yrittämisen tun-noista ja näiden yhteiskunnalli-sesta merkityksestä ja vaikutuk-sesta.

seMinAAriPäämäärätietoinen omistaja listayhtiössä – seminaari järjestettiin syksyllä Hankenin Juhlasalissa.

26

27

EVA - ensimmäinen nainenAhlstrom-konsernin tarina on jatkunut jo yli 160 vuotta. Kipakan matriarkan hahmon tarinaan tuo Eva Ahlström. Vuonna 2010 Alhströmin naispuoleiset jälkeläiset perustivat hänen nimeään kantavan säätiön.

TEKSTI: EVELIINA TALVITIEKUVAT: SÄÄTIÖN ARKISTO

”Nuorena Eva Ahlström haaveili sähköt-täjän urasta, mutta päätyikin seitsemän lapsen äidiksi ja Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi teollisuusjohtajaksi”, tode-taan Eva Ahlströmin Säätiön verkkosi-vuilla.

eva Ahlströmin tie teollisuusjoh-tajaksi ei ollut aivan suora. Miehiseksi mielletyt sähköttäjän opinnot jäivät aikoinaan ajatuksen tasolle. Menestyk-sekkäiden kouluvuosien jälkeen Eva opiskeli venäjää ja päätyi kotiopettajat-tareksi. Tuossa työssään Eva (os. Holm-ström) tapasi Antti Ahlströmin keväällä 1871. Häitä vietettiin saman vuoden syksyllä. Antti Ahlström nousi noihin aikoihin Porin suurimmaksi laivanvarus-tajaksi.

Pesämuna taitavana liikemiehenä tunnetun Ahlströmin yritystoimintaan oli kuitenkin peräisin tämän ensimmäi-seltä vaimolta Anna liljebladilta. Anna oli heidän avioituessaan 38-vuotias leski, joka oli perinyt mieheltään Lankosken Isotalon. Omaisuuteen kuuluivat muun muassa mylly ja neljäsosa vesisahasta.

Anna oli Anttia 15 vuotta vanhempi ja kuoli 20 vuotta heidän avioitumisensa jälkeen. Avioliiton aikana Antti kuu-sinkertaisti pariskunnan omaisuuden, vaikka aviovaimo suhtautui liiketoimiin

jarruttelevasti. Laivanvarustamisen lisäksi hän monipuolisti liiketoimintaa muun muassa ostamalla Kauttuan ruu-kin ja rakennuttamalla Eurajoelle höy-rysahan. Hän laajensi liiketoimintaansa myös Karjalan kannakselle.

Alun perin melko rahaton, joskin talollinen poika omisti kuollessaan neljä rautatehdasta ja 14 sahaa. Maaomai-suutta hänelle ehti kertyä yli 60 000 hehtaaria. Tämän kaiken Antti Ahlströ-min toinen vaimo Eva sai johtaakseen vuonna 1896.

TiukkA jA ToiMeliAsEvalla oli kykyä ja ambitioita, jotka ennen Antin kuolemaa ehkä eivät päässeet oikeuksiinsa. Eva synnytti neljä poikaa ja kolme tytärtä. Hän matkusti ja opiskeli kieliä, mutta tärkeintä oli tihein välein kasvava perhe.

Johtopaikan Eva sai, koska pariskun-nan esikoinen, Walter sairasti keuhko-tuberkuloosia, eikä muutenkaan ollut valmis suuryrityksen johtajaksi. Eva johti yhtiötä noin kahdeksan vuotta. Yhtiön historiikissa kerrotaan: ” Eva Ahlström oli kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen avioliiton aikana toiminut miehensä uskottuna ja neuvonantajana kaikissa hänen yrityksissään: yritys oli tänä aikana

kasvanut siksi mitä se nyt oli ja rouva Ahl-ström tunsi muita paremmin sen erilaiset haarat”.

Evan otettua johtajan paikan yhti-össä muun muassa modernisoitiin sahoja ja investoitiin puuvillateollisuu-teen sekä höyrylaivoihin. Hänet opittiin tuntemaan tiukkana ja lujatahtoisena johtajana. Johtajuus nousi esiin muun muassa tilanteessa, jossa konttorin esi-mies edward Hall yritti Evan ulkomaan-matkan aikana kahmia valtaa ja korottaa palkkaansa.

Hall kuitenkin arvioi Evan väärin. Hän kuvitteli, että tätä olisi helppo höynäyt-tää, mutta Eva pisti hanttiin ja ”vapautti hänet tehtävistään”.

Ahlströmin suvussa perheeltä perheelle siirtyneet tarinat monipuolistavat Evasta syntynyttä kuvaa syventäen hänen luon-teensa kulmikkuutta.

-Perhepiirissä on kuultu kerrottavan siitä, miten Eva heittäytyi vanhuuden päivinä liikuntakyvyttömäksi. Hän arvioi, että lapset tulisivat useammin käymään, kun tuntisivat sääliä, kertoo Eva Ahl-ström-säätiön puheenjohtaja Camilla Ahlström-Taavitsainen.Hämäys kuitenkin paljastui, kun eläin-rakkaana tunnettu Eva ponnahti pyörä-

28

?evA AHlsTröMin sääTiö › Yleishyödyllinen, humanitaarisesti suuntautunut säätiö

› Keskittyy hädässä olevien naisten, lasten ja nuorten tukemiseen

› Säätiön hallitus tekee itse aloitteet ja päättää varojen jakamisesta avustukseen

› Avustuksien yhteenlaskettu vuotuinen määrä riippuu säätiön pääoman suuruudesta ja sijoitetun pääoman tuotosta

› Säätiö vastaanottaa lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishen-kilöiltä

Projekteja: › UNICEF:in johtama WASH-projekti Pohjois-Intiassa Madhya Pradeshin osalvaltiossa

› Miljoonille lapsille sekä heidän perheilleen tarjotaan mahdollisuus puhtaaseen juoksevaan veteen, yksinkertaisiin vessoihin ja hygie-niaopetukseen

kotimainen avustuskohde: › Porin Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n ylläpitämä tuetun asumisen yksikkö, Porin Esikko

› Esikossa on myös turvakoti, joka ottaa vastaan perheväkivallan koh-teeksi joutuneita henkilöitä

Eva on StaGE-hyväntekeväisyyskonsertti › Järjestetään tänä vuonna Savoy teatterissa 24.11.

› Artistit UMO Big Band, Sam Huber ja Ronya

› Lippuja myydään Lippupalvelun kautta

› Viime vuonna konsertti tuotti 16 000 euroa hyväntekeväisyyteen

tuolistaan seisomaan ja juoksi ikkunaan sättimään kuskia, jonka oli kuullut piis-kaavan kadulla hevostaan.

eeTTisesTä koMiTeAsTA sääTiöksiKerrotaan, että juuri Eva toi Antin elä-mään ”herätyksen” kulttuuriin ja lahjoi-tustoimintaan. Pariskunta antoi avokäti-siä lahjoituksia sairaanhoitoa, koulutusta ja kulttuuria varten ja teki innokkaasti töitä sen eteen, että tulevien sukupol-vien suomalaiset, etenkin tytöt, saisivat käydä koulua.

Evan hyväntekeväisyystyön paino-pisteitä olivat huono-osaisten naisten ja lasten terveydenhuollon ja koulutuksen kehittäminen. Hän perusti Noormark-kuun kirjaston, Eva Ahlströmin sairaalan sekä Turvakodin, joka toimi vanhus-ten hoitokotina. Hän oli myös mukana perustamassa Marttaliiton edelläkävijää.

Hyväntekeväisyystoiminta jäi kui-tenkin yhtiössä sivuun vuosikymmenten myötä. Vuonna 2008 eräässä sukuko-kouksessa yhtiön viidennen sukupolven naiset tiedustelivat, miten he omistajina voisivat olla varmoja siitä, että yhtiö toimii kaukaisimmissa toimipisteissään

kuten Intiassa kestävällä ja ihmisoikeu-det huomioivalla tavalla.

Kysymys herätti ajatuksia ja kes-kustelua, jonka ympärille syntyi epävi-rallinen eettinen komitea. Yhtenä yönä komitean keskusteluihin osallistunut Ahlström-Taavitsainen heräsi ajatukseen, että on perustettava säätiö, joka kantaisi yhteisen esiäidin, Eva Ahlströmin nimeä.

oMAisuus velvoiTTAAAhlströmin viidennen sukupolven naiset pistivät toimeksi ja säätiö saatiin pystyyn noin vuodessa. Sen toiminnassa alusta asti mukana aktiivisesti ollut sairaanhoi-taja Maria Bondestam (o.s. Ahlström) on asunut vuosia ulkomailla.

-Kiinalaisessa lastenkodissa aikoi-naan työskennellessäni koin lasten tilan-teen ja tulevaisuuden epätoivoisena. Kun kuulin, että yhtiömme siirtää osan toiminnoistaan muun muassa Kiinaan ja Intiaan, halusin herättää keskustelua vas-tuusta. Jos me koulutetut, taloudellisesti riippumattomat naiset emme sitä kanna, niin ketkä sitten, Bondestam kysyy.

Bondestam korostaa, että säätiö tekee sitä, mitä Antti ja Eva tekivät sata vuotta

sitten. Heitäkin johdatti ajatus siitä, että omaisuus velvoittaa.

Säätiön toiminta on myös yhdistänyt sukua.

-Toiminnassa voivat olla mukana kaikki suvun jäsenet koulutuksesta ja iästä riippumatta, Bondestam summaa.

Lähteenä käytetty Anna kortelaisen laatimaa EVA-raporttia: Varhaiset johto-tähdet – Suomen ensimmäisiä johtaja-naisia.

Eva ahlströmi rakennutti noormarkkuun sairaalan vuonna 1901.

29

?CapMan– Muutoksen ja kasvun mahdollistaja

CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

www.capman.com

30

Saavatko työntekijät lähettää kommentteja Twit-teriin työajalla tai raportoida blogikirjoituksissaan, mahdollisesti kuvien kera, yrityksen juhlista? Kuka voi yrityksen puolesta kommentoida sitä koskevia nettikirjoituksia? Tarve ohjeistaa työntekijöiden toi-mimista sosiaalisessa mediassa on kasvanut sosiaa-lisen median käytön yleistyessä ja käyttökulttuurin kehittyessä. Yhä useampi yritys käyttää viestintäänsä sosiaalista mediaa, mutta tarjolla ei valitettavasti ole pelkästään positiivista julkisuutta. Esimerkiksi jo yhden työntekijän ajattelemattomat tai epäsuopeat julkaisut saattavat vakavasti vahingoittaa yrityksen mainetta. Ohjeistamaton sosiaalisen median käyttö voi myös johtaa yrityksen luottamuksellisten tieto-jen ja yrityssalaisuuksien päätymiseen vääriin käsiin.

Työnanta-jan kannattaa varautua ei-toi-vottuihin tilan-teisiin ohjeistamalla työntekijöitään s o s i a a l i s e s s a mediassa nou-d a t e t t a v i s t a pelisäännöistä. Tällöin on puolin ja toisin selvää, mitä työsuhteen osapuolilta edellytetään. Mahdollisessa riitatilan-teessa ohjeistus voi osoittautua työnantajan kan-

nalta erittäin tärkeäksi. Vakavimmillaan ohjeistuk-sen rikkomisen seurauksena voi olla työsuhteen päättäminen ja vahingonkorvaus.

Juridiselta kannalta katsottuna sosiaalista mediaa koskevassa ohjeistuksessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

• sosiaalisen median käytön salliminen tai kiel-täminen työnantajan työvälineillä ja työaikana

• työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan, myös vapaa-aikana, ja sen vastapai-nona sananvapaus sekä työnantajan työn-johto- ja valvontaoikeuden rajoitukset

• luottamuksellisten tietojen tunnistaminen ja kielto käsitellä niitä sosiaalisessa mediassa

• immateriaalioikeuksien ja henkilötietojen kunnioittaminen esimerkiksi kun ladataan tietoja sosiaaliseen mediaan tai sosiaalisesta mediastaSosiaalisen median ohjeistus on yleensä ennen käyttöönottoa käsi-teltävä yhteistoimintaneuvottelussa. Selkeyden vuoksi ohjeet on hyvä koota yhteen asiakirjaan helposti saa-taville. Yrityksen kannalta keskeisintä on kuitenkin, että ohjeistus on yri-

tyksen näköinen, sen tiedotuskulttuurin ja -tavoit-teiden mukainen sekä henkilökunnan omakseen kokema.

NINA ISOKORPIAsianajaja, osakasRoschier Asianajotoimisto OyTyöoikeusryhmä

”Mahdollisessa riitatilanteessa ohjeistus voi osoittautua työnantajan kannalta erittäin tärkeäksi.”

TyönAnTAjA, onko yriTyksessänne

sosiAAlisen MediAn käyTön oHjeisTus?

ROSCHIER on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 280 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

31

Pääomamarkkinoiden sääntelyn kehitys on viime vuosina ollut ajamassa kohti tilannetta, jossa pan-kit ja muut rahoituslaitokset voivat antaa rahoi-tusta vain niille yrityksille, jotka eivät sitä todel-lisuudessa tarvitse. Kehityksen lisämauste on se, että vastaavasti nämä yritykset kai-paavat yhä harvem-min pankkeja, koska pystyvät hankkimaan rahoituksen suoraan markkinoilta tai sijoittajilta. Miten tähän ollaan tultu? Mihin ongelmaan lisään-tyvä sääntely on ratkaisu?

Yksi perustavaa laatua oleva haaste on riskin kantamisen ja tuottomahdollisuuden yhteyden katkaiseminen. Aina jos on mahdollisuus tuottoon siten, että riskin kantaa joku muu, syntyy ongel-mia ja ylilyöntejä. Tästä löytyy monia esimerkkejä joistakin nyt ongelmissa olevista eurooppalaisista pankeista. Tuotot synnytettiin transaktiopalkki-oilla, erittäin aggressiivisella velkakerroksella ja vii-paloimalla nämä riskilainat pieniksi siivuiksi, jotka myytiin maailmalle. Laiskana makaavat matalaan korkoon tyytyneet talletusrahat oli haukuttelevaa laittaa tuottamaan kaukana omasta kotivaltiosta.

Samaan aikaan tuo riskin ja tuottomahdolli-suuden suhde katkaistiin myös valtiollisella tasolla. Poliitikkojen tuottomahdollisuus eli tilaisuus ostaa ääniä kansalaisia syleilevillä eduilla oli ilmeinen kun piikki vahvojen euromaiden kukkaroon oli

auki. Eurokriisin ratkaisua on haettu keinoilla, jotka pyrkivät lieventämään vakavasti sairaan potilaan oireita ilman, että varsinaisen sairauden nimeä uskalletaan sanoa edes ääneen. Moraali on kadon-

nut, koska se on yritetty sosiali-soida.

Me Eurooppalaiset olemme keskenämme erilaisia. Etelä-Euroo-passa valtio on välttämätön paha ja varsinainen business tehdään perheen ja sen liittolaisten kanssa.

Euron laajentumisen epäonnistuminen on myös täysin analoginen liian nopealle kasvulle yritys-kauppojen avulla. Jos yrität samaan aikaan integ-roida useita isoja yrityskauppoja on onnistumisen todennäköisyys pieni. Vanhan kaavan mukaan 50% yrityskaupoista voi onnistua ja jos olet tehnyt samaan aikaan kolme kauppaa on onnistumisen todennäköisyys enää 12.5%.

Raaka totuus on tietysti se, että sääntelyä tulee lisää. Se on helppo viesti, joka poliitikkojen on yksinkertaista kommunikoida äänestäjille. Pääoma-markkinoilla se on tarkoittanut sitä, että sääntelystä jäykistyneen Pörssin on korvannut Pääomasijoitta-minen. Tiukentuneen pankkirahoituksen rinnalle ovat nousemassa suoraan markkinoilta haettavat yrityslainat. Yritysten kannalta muutoksilla ei kui-tenkaan välttämättä ole pelkästään negatiivisia vai-kutuksia. Markkinoille voi syntyä uusia toimijoita, jotka rahoittavat myös niitä yrityksiä jotka tarvitse-vat kumppania riskinottoon.

HEIKKI WESTERLUNDSenior partnerHallituksen puheenjohtajaCapMan Oyj

”Raaka totuus on tietysti se, että sääntelyä tulee lisää”

rAHAA TArjollA vAin niille joTkA eiväT siTä TArviTse?

CAPMANIN palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat

keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kautta.

Kattavat yhteystietomme löydät verkkosivuiltamme.

32

vAsTuullinen liikeToiMinTAYhden koulukunnan mukaan yritysvastuuseen ei kannata panostaa, koska tästä aiheutuu yli-määräisiä kustannuksia ja siten heikompi tuotto omistajille. Toinen koulukunta puolestaan liput-taa laaja-alaisen vastuullisuuden huomioimisen puolesta. Sidosryhmistä, eli asiakkaista, työnteki-jöistä, alihankkijoista ja yhteisöistä on pidettävä huolta jotta omista-jien, sidosryhmä sekin, tuotto maksimoituu. Kumpi koulukunta on oikeassa?

Harvard Business Schoolin (Eccles, Ioan-nou ja Serafeim) tuoreessa tutkimuksessa ’The Impact of Corporate Culture of Sustainability on Corporate Behaviour and Performance’ on tutkittu vastuullisuuden vaikutuksia yritysten menestymi-seen. Tulokset puhuvat vahvasti vastuullisuuden puolesta. Tutkimukseen seulottiin 90 yritystä niin sanottuun ’korkean vastuullisuuden’ –ryhmään. Lisäksi muodostettiin ‘matalan vastuullisuuden’ -vertailuryhmä. Ryhmiä erottivat vapaaehtoisten ympäristöä ja sosiaalisia näkökulmia huomioivat toimintamallit.

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa että aktiivisemmilla yrityksillä oli kauttaaltaan pidempi suunnitteluhorisontti tavoitteineen, aktiivinen sidosryhmien hallintaprosessi ja kattavampi rapor-tointi. Merkittävintä tutkimuksessa oli kuitenkin tulos, jonka mukaan ’korkean vastuullisuuden’

- ryhmään kuuluvien yhtiöi-den osakkeen menestys oli vertailuryhmää merkittävästi parempi. Myös esimerkiksi oman pääoman tuottoluvut olivat parempia.

Kysymykseksi jää onko keskimääräistä parempi tuotto seurausta viisaasta ja

vastuullisesta johtamisesta, vai parantaako vas-tuullisuutta palvelevien toimintamallien olemas-saolo johtamisen mahdollisuuksia? Ehkä sekä että, mutta vastuullisuus ainakin näyttää kannattavan myös omistajien näkökulmasta.

Listaamattomat perheyritykset eivät ole sidot-tuja pörssin hektiseen kvartaalielämään. Pitkän tähtäimen panostukset vastuulliseen liiketoimin-taan voivat lisätä mahdollisuuksia vuosikymmen-ten mittaiseen menestyksekkääseen toimintaan.

”Vastuullisuus ainakin näyttää kannattavan myös omistajien näkökulmasta.”

MIKA LESKINENOsakejohtaja, vastuullinen sijoittaminenPohjola Varainhoito Oy

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutusja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaakattavat vahinkovakuutusja private banking -palvelut.

33

Asiantuntijapalveluita –luotettavasti ja vankalla kokemuksella

Meiltä löydät kaikki yrityksesi ta-louteen liittyvät palvelut luotet-tavasti ja mutkattomasti. Olemme mukana huolehtimas-sa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallin-toa tukevia palveluita.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Lappeenranta | Tampere | Turku | Oulu | Tallinnawww.tuokko.fi

tilintarkastus

VALVONTA

sisäinen tarkastus

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

CFO-palvelut

veropalvelut

IFRS palkkahallinto

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

34

EVA ON STAGE – hyväntekeväisyyskonsertti

Lauantaina 24.11.12 klo18

UMO Jazz Band + Sam Huber ja RonyaTule mukaan kokemaan miten vanhan suvun nykypolvi musisoi tämän päivän sykkeessä.

Konsertin koko tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen (Eva Ahlströmin säätiö).

SAVOY-TEATTERIKasarmikatu 46-48

00130 HELSINKI

Tuotanto Eva On Stage -työryhmäwww.evaahlstromsstiftelse.fiKesto n. 1,5 h, ei väliaikaa

Liput myynnissä Lippupalvelussa.

lisätietoa: [email protected]

neljäsosasivun ilmoitus 400 € + alv.puolen sivun ilmoitus 700 € + alv.koko sivun ilmoitus 1500 € + alv.

1

Teknos on vuoden 2012 PerheyritysSivu 9

PL vertaili Suomen,

Viron ja Ruotsin

verotustaSivu 26

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsaSivu 28

PerheyritysPerheyritysten liitto ry

2 • 2012

Jäsenyritykset voivatOSTAA ILMOITUSTILAA

1

PL:n uusi puheenjohtaja Pekka Laitinen: Luottamus ja pitkäjänteisyys tuottavat tulostaSivu 4

HANKE: Perheyritykset

tarjoavat kymppiluokkalaisille kesätöitä

Sivu 14

100-VUOTIAS: Heinon tukun tarinaSivu 18

PerheYRITYSPerheyritysten liitto ry

1 • 2012

Yhdessä kohti kestävää kasvua

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kun toimintaympäristösi muuttuu, meidän tehtävämme on varmistaa, että liiketoimintasi on rakennettu oikein. Autamme asiakkaitamme kasvamaan kestävin perustein, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

35

tietOa PerheyritySten liitOSta

LUOTTAMUSLiitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUSAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuoro-vaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

PERHEKESKEISYYSLiitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

JATKUVUUSLiitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyy-teen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyk-

siä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritys-ten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjes-

töihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

36

Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ. Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa.

Työ luo TyöTä

Perheyritys_4_2012.indd 1 28.2.2012 14.04

Documents

Perheyritys 3/2012