1

PL:n uusi puheenjohtaja

Pekka Laitinen: Luottamus ja pitkäjänteisyys tuottavat tulostaSivu 4

Hanke: Perheyritykset

tarjoavat kymppiluokkalaisille

kesätöitäSivu 14

100-vuotias: Heinon tukun tarinaSivu 18

PerheyritysPerheyritysten liitto ry

1 • 2012

2

3478

1416182426303238

Pääkirjoitus.

Pekka Laitinen puhuu perheestä, yrityksestä, säästä ja edunvalvonnasta.

Uudet jäsenet.

Smartum on kasvuyritys ja perheyritys.

Perheyritykset, Duudson ja työministeri löivät hynttyyt yhteen.

Lyhyesti.

Heinon tukku on muuttunut, mukautunut ja säilyttänyt.

Uusi vaikuttaja: Perheyritysten liiton varapuheenjohtaja Satu Wrede.

Talviakatemia pitää kokea.

Matti Vanhanen: Oman pääoman ja kotimaisen työn liitto.

Järjestöjohtajat tentissä: Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros.

Perheyritysten liiton toimiston väki esittäytyy.

Smartumissa tähdätään ainutlaatuisuuteen.

s. 8-12

Talviakatemia keräsi Nextit Pyhälle.

s. 26-29 Yritystoiminta ja ihmisoikeudet.

s. 32-33

Painotuote

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkis-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fiverkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJAEveliina Talvitie

TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEETMikko Pellinen, Tapio Neva ja Hanna Ojanpää

OSOITTEENMUUTOKSETjasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

TAITTOEmma Hyökyvaara

PAINOPAIKKAEsa print Oy, Lahti

ISSN-TUNNUS1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

3

Pääkirjoitus

Perheyrityksillä onodottamattomia keinojaIlmassa on epävarmuutta. Etelä-Euroopassa voitaneen puhua pelosta tai jossain tapauksissa jopa

kauhusta. Epävarmuus on levinnyt Euroopassa sekä yksilöihin että yrityksiin. Yrityksissä on vai-keaa suunnitella tulevaisuutta, koska muutokset ovat nopeita ja näkymä jokseenkin synkeä. Odottamattoman kohtaamiseen tarttuu yhteistyökumppanimme Eeran selvitys, jota esitel-lään sivulla 17. Perheyrityksillä on selvityksestä julkaistun raportin mukaan odottamattomaan varauduttaessa käytössään ”kapeahko keinovalikoima”.

Varautuminen odottamattomaan sisältää toisaalta eräänlaisen paradoksin. Jos osaa johonkin

varautua, voiko sitä enää kutsua odottamattomaksi? Oma tieteellisesti todistamaton, puhtaasti intuitioon nojaava tuntumani on, että perheyritysten dna:ssa on jotain sellaista, minkä avulla ne selviävät mitä vaikeimmista tilanteista.

Ja mitä vanhempi yritys sitä enemmän todennäköisesti vaikeita tilanteita on selätetty. Liiton sata-vuotiaitten yritysten verkostosta esittelyyn on tässä lehdessä nostettu Heinon tukku (s. 18). Toi-mitusjohtaja Petri Heino kertoo, miten yritys aikoinaan lähti laajentumaan Viroon. Idea todettiin sittemmin harha-askeleeksi, ja päätettiin keskittyä kotimaahan. Omaan kotikoloon asettuminen ei välttämättä kuulosta siltä kaikkein ajanmukaisimmalta, mutta on ollut Heinon tukun tapauksessa ilmeisen viisas päätös. Joskus on hyvä ottaa käyttöön yleisesti suositellun keinovalikoiman ulko-puolelta se itselle parhaiten soveltuva.

Smartum on hyödyntänyt menestymisen keinoista erityisesti muutosta. Hallituksen puheenjoh-taja jarmo Hyökyvaara pohtii (s. 9) kasvuyrittäjyyden ja perheyrittäjyyden eroja. Perheyrittä-

jillä keskiössä on jatkuvuus, kasvuyrittäjillä irtautuminen. Smartum on yhdistänyt nämä kaksi.

-Meidän lähtökohtamme on ollut rakentaa jotain ainutlaatuista ja viedä sitä itse eteen-päin. Jossain vaiheessa yrityksen täytyy olla valmis muuttumaan, jos kokonaisuus niin vaatii, Hyökyvaara toteaa.

Aiemmin mainitussa Eeran raportissa todetaan niin ikään, että Perheyrityksissä piilee kansallisesti merkittävä kasvu- ja työllistämispotentiaali. Tähän potentiaaliin kes-kittyy myös Perheyritysten liiton vuoden 2012 yhteiskuntavastuun teema (s. 14), joka on tiivistetty lauseeseen Työ luo työtä. Osana teemavuotta perheyritykset työllistävät kymppiluokkalaisia www.kympinkesatyot.fi. Hankkeen suojelijoiksi lupautuivat työministeri Lauri ihalainen ja jukka ”Duudson” Hilden.

Mielestäni he ovat aika odottamaton kaksikko ja sopivat näin ollen oikein hyvin perheyritysten projektin kasvoiksi.

Uusiin odottamattomuuksiin valmistautuessa voi vaikkapa makustella Hildenin tokaisua: Mikään ei oo mahrootonta, silloin kun tarpeeksi tekee töitä. Ja tämähän perheyrityksissä tunnetusti osataan.

Eveliina Talvitie

4

Perheyritysten liiton tuore puheenjohtaja Pekka Laitinen pitää perheyritysten edunvalvontajärjestöä sydämen asiana.

5

Pekka Laitisen yritys Varova liittyi Perhe-yritysten liiton jäseneksi vuonna 2001. Tammikuun 2012 alusta liiton puheen-johtajana toiminut Laitinen haluaa palata vieläkin lämmöllä tapaan, jolla hänet uutena jäsenenä kymmenen vuotta sitten otettiin vastaan.

Uudelle tulokkaalle pistettiin rintaan Uusi jäsen -merkki ja hänet esiteltiin muille. -Toivoisin, että kaikki jäsenet saisivat tällaisen startin. Perheyritysten liiton toiminnassa mukana olevilla on sydän mukana. Näin saadaan aineksia oman omistajasuhteen rakentamiseen. Laitinen ylistää liiton perustajien Peter Fazerin ja krister ahlströmin fiksuutta. Ovet avattiin suomalaiseen tasa-arvoi-seen ja lämminhenkiseen tapaan kaikille perheyrityksille. Tämä mutkaton ja väli-tön ilmapiiri on Laitisen mukaan säilynyt Perheyritysten liiton voimavarana edel-leen. -Kaikenlaista perheyrittämistä ja per-heomistamista kannustetaan. Liiton tilaisuuksissa saattaa olla kolmekin suku-polvea mukana. Ei tällaista näe tai koe missään muualla.

Luottamus taPissaLaitinen on Perheyritysten liiton jäse-nenä kiertänyt ahkerasti myös Family Business Network Internationalin maa-ilmankonferensseja. Osallistuminen Amsterdamin, Berliinin, Delhin ja viimei-simpänä Singaporen konferenssiin on tuonut perheyrittäjyyteen ja järjestötoi-mintaan kansainvälistä perspektiiviä. Samalla on selvinnyt, että Perheyritysten liiton toiminta on ulkomaalaisiin vastaa-viin järjestöihin verrattuna hyvin organi-soitunutta ja erityisen yhteiskunnallista. Suomalaisessa elinkeinoelämän järjes-tökentässä Laitinen puolestaan näkee PL:n vahvuudet sen tarkasti rajatussa näkökulmassa. Perheyritysten liitto kes-kittyy omistajuuteen, mitä ei tee mikään muu elinkeinoelämän järjestöistä. Myös liitolle kirjatut arvot kirkastavat sen teh-tävää.

-Muut järjestöt eivät puhu jatkuvuudesta ja perhekeskeisyydestä. Myös luottamus on täällä ihan tapissa. Jäsenet uskaltavat puhua esimerkiksi sukupolvenvaihdok-seen liittyvistä epäröinneistään. Kaikilla on sisäinen luottamus siihen, että liiton tilaisuuksissa voi kertoa omia hyvinkin kipeitä tarinoitaan avoimesti. Ja kuulijat saavat samalla arvokasta oppia käytän-nön esimerkkien kautta.

säätiLa vaiHteLeeLaitinen kuvailee tämänhetkistä yhteis-kunnallista ilmapiiriä edunvalvontajär-jestön puheenjohtajan kannalta kuin säätilaksi, joka vaihtelevuutensa takia on hankala pukeutujalle. -On päätettävä, lähdetäänkö raskaasti myrskyyn ja tuiskuun varustautuneena. Siinä tapauksessa saattaa käydä niin, että hikikarpalot valuvat ja ollaan pulassa liian raskaissa vaatteissa. Laitinen korostaa, että edunvalvonnassa on osattava ennakoida seuraava säätila. Hän uskoo vakaasti, että perheyrityk-sissä osataan tulkita toimintaympäristöä rakentavalla tavalla. -On maltettava mielensä ja tehtävä pitkä-jänteisiä päätöksiä. Ei pidä sortua siihen, että ollaan poteroissa ja pidetään omista käsityksistä kiinni silmittömän tiukasti.

maLtiLLinen tarkkaiLijaUusi puheenjohtaja kertoo arvostavansa sitä, mitä liitossa on saatu aikaan. Sen päälle voidaan hänen mielestään raken-taa uutta. Laitinen ei ole ”ensimmäisenä vuotena laittamassa kaikkea uusiksi”. Hän myös varoo asettamasta tavoitteita, jotka eivät tähän aikaan ole mahdollisia saavuttaa.

Pekka Laitinen: nyt on tärkeää vetää yhtä köyttä

TEKSTI: EVELIINA TALVITIEKUVA: IDA PIMENOFF

Perheyritysten edunvalvontajärjestö on tuoreelle puheenjohtajalle sydämen asia.

6

?On tarkkailtava säätä ja haisteltava, mistä suunnasta milloinkin tuulee. -Pääpointti on, että vedetään yhtä köyttä ja ollaan mahdollisimman yksi-tuumaisia. Se ei ole helppoa, mutta kan-nattaa. On oltava samassa juonessa joh-donmukaisesti. Tähän perheyrityksistä koostuvassa järjestössä kyetään. -Luotan siihen, että perheyrityksillä on se 25 vuoden kvartaali eli näkemystä pidemmälle. Kun on kärsivällisyyttä, joka vuosi ei tarvitse rikkoa ennätyksiä. Lopulta olemme askeleen edellä, koska osaamme aidosti katsoa tulevaisuuteen. Erityistä iloa Laitisille tuottaa liiton Next generation -toiminta, jonka hän näkee kehittyneen viime vuosina huikeasti. Rukalla järjestetty Kansainvälinen Talvia-katemia muutama vuosi sitten oli tästä hieno esimerkki. -Muutamat nuoren polven tyypit ovat laittaneet itsensä täysillä likoon. Sata nuorta eri puolilta maailmaa Suomeen kerännyt tapahtuma osoitti, miten hyvää tulosta tulee, kun sydän on mukana.

PuHeenjoHtaja PuHuu PerHeestä ja yrityksestä”Tapasin vaimoni Iiun jo teini-iässä, alle 15-vuotiaana. En muista, miten monta kertaa seurustelimme, erosimme ja ryh-dyimme kavereiksi. Rakastavaisia olemme olleet kerran ja olemme edelleen. Tässä elämänvaiheessa perhe on oikeas-taan minä ja vaimoni. Pojillamme alkaa olla omat perheet. Vanhempani asuvat maalla, ja käyn heidän luonaan pari kertaa kuukaudessa. Toisaalta meitä on kolme sukupolvea, joka on enemmän kuin yksi perhe. Perheyrityksessä on tärkeintä sama kuin Perheyritysten liitossakin. Arvoista ensim-mäinen eli jatkuvuus, joka tuo mahdolli-suuden kehittää yritystä pitkäjänteisesti. Tietysti toivon, että Varova jatkuu perhe-yrityksenä, se on tahtotilani. Jatkajat sit-ten muodostavat omansa, joka tuskin silti poikkeaa omastani. Eihän omena tunne-tusti putoa kauas puusta.

Varovan vahvuus on juuri perheessä ja omistajuudessa. Laitisen perhe omista-

jana takaa työpaikan turvallisuuden. Jatkuvuuden takeena puolestaan on se, talous pidetään sellaisena, että yritys kes-tää pienet taantumat ja notkahdukset. Varovan arvoihin on kirjattu, että yritys tarjoaa henkilöstölle turvallisen ja kehit-tävän työn. Yrityksessä on pitkiä työsuhteita. Peräti 46 prosenttia työntekijöistä on ollut talossa yli 10 vuotta. Ikäjakauma on kuitenkin sopiva, koska eläkkeelle jää pari ihmistä vuodessa. Sitoutumisen aste on korkea. Tämä panee nostamaan omistajankin rimaa. Kun työntekijöillä on mahdollisuus oppia ja kehittyä, heidän mielenkiintonsa pysyy. Panostamme urien kehittämiseen talon sisällä. Näin osaaminen pysyy ja palvelut jalostuvat. Kaikki hyötyvät.

Henkilöstön vähentäminen on keinoista viimeisin. Sitä ei ole tarvinnut tehdä 10 vuoteen eikä tarvitse toivottavasti jatkos-sakaan.”

Pekka Laitinen

› Vuodesta 1981 Varova Oy:ssä huolitsijana, huolintapääl-likkönä, hallintojohtajana ja toimitusjohtajana, hallituksen jäsen 1975–2009

› 2. sukupolvi › Naimisissa, kaksi aikuista lasta › Harrastukset: metsästys, Suomen luonto, kuntoliikunta ja lentäminen.

7

? vaHanen internationaL oyPerustettu: 1955Toimiala: SuunnittelupalvelutLiikevaihto: 31,2 MeurHenkilöstö: 425Omistajasuku: VahanenKotipaikka: Espoo

LänsiLinjat oyPerustettu: 1939Toimiala: linja-autoliikenneLiikevaihto: 14,8 MeurHenkilöstö: 180Omistajasuku: Penttilä, VesalaKotipaikka: Tampere

mega eLektroniikka oyPerustettu: 1983Toimiala: Lääketieteellinen teknologia 3 (4)Liikevaihto: 2,4 MeurHenkilöstö: 17Omistajasuku: RemesKotipaikka: Kuopio

a&s ravintoLat / oy russian room LtDPerustettu: 1993Toimiala: hotelli- ja ravintolapalvelutLiikevaihto: 8,5 MeurHenkilöstö: 90Omistajasuku: TainioKotipaikka: Helsinki

Panostaja oyjPerustettu: 1985Toimiala: monialayhtiö Liikevaihto: 160 MeurHenkilöstö: 1000Omistajasuku: Koskenkorva, eläkevakuut-tajat, johtoryhmäKotipaikka: Tampere

junttanPerustettu: 1976Toimiala: MaanrakennuskoneetLiikevaihto: 36 MeurHenkilöstö: 115Omistajasuku: Brotherus ja HeinonenKotipaikka: Kuopio

uuDet jäsenet

säHkökonekorjaus Pursiainen oyPerustettu: 1976Toimiala: SähkökonekorjaamoLiikevaihto: 1,5 MeurHenkilöstö: 10Omistajasuku: PursiainenKotipaikka: Kuopio

8

Smartumia kehitetään sisarusten voimin: Takana vasemmalla Sari Hyökyvaara ja Maarit Hannula.Edessa vasemmalla Jarmo Hyökyvaara ja Jorma Hyökyvaara

9

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄKUVAT: PEKKA SIPOLA

MissionaMUUTOSJyväskyläläisen sisarusparven Smartum on liikuttanut ja sivistänyt suomalai-sia jo pian 16 vuoden ajan. Pienestä lähtenyt yrittäminen on vuosien varrella muuttunut omistajuudeksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi.

Smartumin historia juontaa veljesten, jarmo ja jorma Hyökyvaaran, koti-

kaupunkiin Jyväskylään. Urheilulliset pojat kolusivat lapsuutensa aikana kau-pungin kaikki juoksupolut ja hiihtonyp-pylät. Liikunnasta tuli kummallekin myös ammatti: Jarmo ryhtyi kuntosaliyrittäjäksi Helsinkiin, Jorma jäi Keski-Suomeen.

– Kuntosaliyrittäjän oma liikuntapaik-kahan on maailman napa. Se pisti myös meidät miettimään, kuinka voisimme erottua muista. Pohdimme, että jos sai-simme yrityksiä asiakkaaksemme, käyt-töaste nousisi huimasti. Siitä alkoi aktii-vinen yrityksiin kohdistunut myyntityö, Jarmo muistelee.

Pian alkoi kuitenkin tulla viestiä, että yksi kuntosali ei riitä täyttämään kaikkien toiveita: yrityksen henkilökunnasta yksi haluaa jumpata, toinen uida, yksi asuu keskustassa, toinen lähikunnassa. Edes hinta ei vaikuttanut yrityksien hankin-tapäätökseen. Yrityspäättäjien hiljainen viesti kertoi tarpeesta, mihin markki-noilla ei ollut valmista ratkaisua.

Samoihin aikoihin lehdet hokivat, kuinka yritysten on tuettava henkilökuntansa jaksamista. Tähän kuntosaliyrittäjän oli

helppo yhtyä: hyväkuntoinen työntekijä tekee yritykselle parempaa tulosta, mistä lopulta hyötyy koko yhteiskunta. Haaste ratkaistiin lounasseteleillä. Jos ruokaa voi ostaa työnantajan myöntämällä lounas-setelillä, sama pitää onnistua myös kun kyse on liikunnasta. Näin kävi ja syntyi liikuntaseteli.

Hyvästä fysiikasta ja Jyväskylän liikun-tapaikkojen tuntemuksesta oli apua, kun myyntityö todenteolla käynnistyi vuonna 1996. Yrityskäynnit tapahtuivat pääosin jalkapatikalla ja vuoden lopulla mukana oli jo 16 liikuntapaikkaa.

verokarHun tiukka syLiYritys sai toimia rauhassa käyttäjämää-rän ja tulovirtojen ollessa vielä koh-tuullisia. Sitä mukaa, kun paikkakuntia ja kuluttajia tuli lisää, myös veroviran-omaisten kiinnostus toimintamallia koh-taan kasvoi.

– Ensimmäisen kerran verottaja lähestyi meitä vuonna 2000. Erityistilintarkastuk-sessa jokainen lasku ja tosite käännettiin läpi. Selkeän lainsäädännön puuttuessa ongelmaksi nousi, että toimintaamme pystyi kukin tulkitsemaan omien käsitys-tensä mukaisesti. Iso kysymys oli, onko

liikuntaetu palkkaa vai verovapaa henki-lökuntaetu, Jorma muistelee.

Seuraavan kolmen vuoden aikana oli pakko todistaa oma näkemys oikeaksi. Historia on sittemmin opettanut, että päättäjäyhteydet tulee pitää kunnossa.

– Meillä oli aina ollut käsitys, että teemme asioita, joilla on merkitystä. Nyt huoma-simme kiertävämme kansanedustajien ja päättäjien luona todistelemassa, että emme tee mitään väärää. Tulen loppu-elämäni muistamaan sen päivän, kun puhelin soi ja meille kerrottiin, että huoli on poistumassa päiväjärjestyksestä, Jarmo huokaa.

Tuloverolakiin muutos kirjautui loppu-vuodesta 2003 ja liikuntasetelit tulivat käyttäjilleen verovapaiksi 2004 alusta lukien. Se oli Smartumille käänteente-kevä hetki.

– Vaimoni Pia jäi pois toimitusjohtajan paikalta ja otin vuorostani yhtiön veto-vastuun. Painopiste siirtyi markkinoin-tiin ja edessä olivat voimakkaat kasvun vuodet, toimitusjohtajana vuodet 2003–2005 toiminut Jarmo kertoo.

10

PerHe on ParasSuomea mentiin ristiin rastiin. Henkilö-kunnan määrä kasvoi ja eteen tuli sekin päivä, jolloin Jarmo siirsi paikkansa silloiselle varatoimitusjohtaja Hanna suorannalle. Veljesten setä, Halti Oy:n perustaja juhani Hyökyvaara aloitti hallituksen puheenjohtajana.

– Tarjosimme hänelle menestyksekkään oman yrittäjäuran jälkeen kevennetyn polun kohti ansaittuja eläkepäiviä ja me saimme vastineeksi hallitustyöhön todellisen ammattilaisen. Tähän saak-kahan me olimme itse istuneet kahdella pallilla, operatiivisessa toiminnassa ja hallituksessa. Nyt meidän täytyi opetella luopumaan ja luottamaan siihen, mitä muut tekevät. Se oli valtava muutos, Jarmo myöntää.

Myös yrityksen tuoteperhe kasvoi ensimmäisen kerran.

– Olemme aina olleet kiitollisia ja riippu-vaisia asiakaspalautteesta. Kun aloimme saada viestiä, että kulttuurinharrastajat

kokivat jäävänsä liikkujien jalkoihin, pää-timme laajentaa tuotevalikoimaamme. Kulttuuriseteli oli loppujen lopuksi vain luonnollinen jatke liikuntasetelille.

Yrityksen maine kasvoi samaa vauhtia tuloksen kanssa. Seinälle alkoi ilmestyä kunnianosoituksia innovatiivisuudesta, eettisestä johtajuudesta ja kasvuyrittä-jyydestä. Arvotukset otettiin nöyrästi vastaan, mutta…

– Olen monesti miettinyt, että olisimme tarvinneet julkista tunnustusta jo paljon aiemmin. Silloin, kun todella raivasimme tietä innovaatiollemme, julkinen hyväk-syntä puuttui. Mutta niinhän se menee, että menestys seuraa menestystä, Jarmo toteaa.

Kuvio pysyi rauhallisena seuraavan kol-men vuoden syklin. Perheen voimava-roja tarvittiin uudemman kerran, kun toi-mitusjohtajan vaihto tuli yllättäen eteen.

– Meillä olisi ollut vaihtoehtona lähteä etsimään uutta toimitusjohtajaa ulko-

puolelta. Tämä ratkaisu olisi jättänyt henkilökunnan epätietoisuuteen tule-vasta johtajasta kesän ajaksi, mitä emme pitäneet toivottavana. Tässä lähtökoh-dassa ymmärsimme, että lähellämme oli yrityksen hyvin tunteva ja uusille haas-teille avoin henkilö hallituksessa, eli sisa-remme Maarit. Päätös oli lopulta hyvin luonteva, Jarmo kertoo.

Kolmen vuoden takaista aikaa nykyinen toimitusjohtaja, maarit Hannula, muis-telee nyt jo nauraen.

– Pojat antoivat minulle vuorokauden miettimisaikaa.

Henkilökunta otti tiedon lämmöllä vas-taan ja pian Maarit sai kaikilta satapro-senttisen tuen. Sisarten rooli yrityksessä kasvoi sittemmin, kun sari Hyökyvaara tuli hallituksen jäseneksi vuonna 2008.

aikamme vitsausYrityksen perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen olivat vieneet veljek-

11

siltä kaiken liikenevän ajan kymmenen vuoden ajaksi. Liikunnalliset nuoret mie-het huomasivat tulleensa keski-ikäisiksi.

– On lähes häpeällistä myöntää, että vuosikymmenen ajaksi liikunta jäi elä-mästäni täysin pois. Tässä ilmiössä on kuitenkin kyse paljon suuremmasta huolenaiheesta kuin omasta kuntoin-deksistä. Työelämä vaatii ihmisiltä nyky-ään aivan liian suuria uhrauksia. Toi-saalta työ on aina toimiva selite, jos aika ei muka riitä itsensä huolehtimiselle. Eri-tyisen huolestunut olen yrittäjistä, sillä yrittäjähän ei sairasta, väsy eikä tarvitse juuri lomaakaan, Jorma toteaa.

Jarmo menee vielä pidemmälle.

– Työurien pidentäminen on tulevai-suudessa väistämätöntä. Mutta työn-tekijöiltä ei voi odottaa venymistä, jos taustalla on jatkuva riittämättömyyden tunne. Me haluamme oman panok-semme turvin olla vaikuttamassa siihen yhteiskunnalliseen kulttuurimuutok-

seen, jonka avulla työpaikoista tulisi inhimillisempiä. Yhteiskunnalle, meille veronmaksajille, tulee paljon edullisem-maksi pitää työntekijöistään huolta kuin maksaa sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja.

yrittäjyyDen monet kasvotJarmo Hyökyvaaralle Smartum edustaa sekä kasvuyrittäjyyttä että omistajuutta. Samaa asiaa ne eivät kuitenkaan tarkoita.

– Toimin aktiivisesti sekä perheyrittäjyy-den että kasvuyritysten puolesta. Näi-den kahden välissä on kuitenkin suuri kuilu. Ero näkyy pitkälti siinä, että per-heyrittäjillä omistajuus ja jatkuvuus ovat keskiössä, kasvuyrittäjillä irtautuminen tietyn pisteen saavutettuaan. Meidän lähtökohta on ollut rakentaa jotain ainutlaatuista ja viedä sitä itse eteen-päin. Perusajatuksena ei ole luopua siitä, vaikka ymmärrämmekin realiteetit: jos-sain vaiheessa yrityksen täytyy olla val-mis muuttumaan, jos kokonaisuus niin vaatii, Jarmo kuvailee.

Omistajaveljekset tottuivat yrityksen alkuvuosina tekemään kaiken itse. Toi-mintaa ajoi vahva visio, mutta aikaa ei jäänyt suunnitelmallisuudelle.

Viime vuonna yrityksessä aloitettiin kasvuhaasteisiin vastaava rakennemuu-tos. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2012. Jatkossa konsernin emoyh-tiönä toimii The Orange Company Oy, joka keskittyy sisäisiin konsernipalve-luihin ja rahoitukseen. Varsinaista liike-toimintaa harjoitetaan tytäryhtiöissä. Smartum Oy vastaa jatkossakin kohden-nettujen kannusteiden liiketoiminnasta eli tutuksi tulleista liikunta- ja kulttuuri-seteleistä sekä julkisen sektorin palvelu-seteleistä.

-Järjestelyn avulla voimme jatkossa kehittää vahvaa osaamista kohdennet-tujen kannusteiden saralla. Pystymme myös aiempaa ketterämmin reagoi-maan mahdollisiin syvempiin palvelu-tarvemuutoksiin, Jarmo kertoo tyytyväi-senä miehenä.

!smartum oy › Perustettu vuonna 1995 › työntekijöitä 30 › Liikevaihto 50,2 miljoonaa euroa vuonna 2010

› Liikuntaseteli, Liikunta- ja kulttuu-riseteli, Smartum saldo, Smartum palveluseteli

› Maksuvälineillä voi harrastaa yli 4 500 liikunta- ja kulttuuripaikassa yli 300 paikkakunnalla

› smartum palveluseteli on maksuväline kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Järjestelmä on käytössä 30 kunnassa kattaen 800 000 asukasta.

› Yritys siirtyy uusiin toimitiloihin keväällä 2012.

Jarmo Hyövaara pyrkii aina ainutlaatuisuuteen. Keskellä tytär Emma Hyökyvaara.

12

koLmas aaLtoemma Hyökyvaara edustaa Smartu-min tarinassa uutta sukupolvea, hän on perustajaveljeksistä Jarmon vanhin tytär.

– Meille lapsille yrittäjyys on sisäistetty salakavalasti. Olemme pienestä pitäen siskojeni annin ja idan kanssa tehneet hanttihommia Smartumissa, mutta sen kummemmin meitä ei ole kasvatettu yrittäjä-henkeen. Nyt, kun olen itse työ-elämässä, huomaan etten osaa sanoa työtehtäville ”ei”. Ehkä se on perua työ-moraalista, mikä on kuin huomaamatta siirtynyt vanhemmiltani verenperintönä, Emma kertoo.

Emma on koulutukseltaan graafinen suunnittelija. Työpöytä löytyy Perheyri-tysten liiton toimistosta.

– Olen työni kautta päässyt tutustumaan liiton toimistoon myös kaksoisroolini näkökulmasta, nyt vuoden verran Next-työryhmän jäsenenä toiminut Emma kertoo.

Myös Smartumissa uusi sukupolvi on huomioitu. Sisaruksilla on yhteensä kah-deksan lasta, heistä viisi on täysikäisiä - ja kaikki tyttöjä.

– Heräsimme yrityksemme jatkuvuu-den turvaamiseen toden teolla siinä vaiheessa, kun Jarmon ja Jorman lapset alkoivat lähestyä täysi-ikäisyyttä. Sen seu-rauksena aloitimme viime vuonna Smar-tumin sisällä oman next-toimintamme, Sari Hyökyvaara toteaa.

– Meillähän käytännössä ensimmäinen aalto tapahtui jo, kun siskoni Maarit tuli Smartumin hallitukseen vuonna 2003. Ikäero vanhimman veljen ja nuorimman sisaren välillä on 15 vuotta, joten me tavallaan edustamme toista sukupolvea.

Sari on itse hyvinvointialalla yrittäjänä ja ollut Smartumin hallituksessa vuodesta 2008 lähtien. Hän on myös aktiivisesti osallistunut liiton Next-toimintaan ja osin sieltä ammentanut eväitä perheen omien nuorten avuksi.

– Haluamme innostaa ja valmentaa nuorta polvea, auttaa oman roolin löy-tymisessä ja antaa hyvän lähtökohdan omaksua omistajuutta sekä tuoda esille eri vaihtoehtoja käsitellä sitä. Ketään ei painosteta jatkamaan perheyrityksessä, halu pitää syntyä jokaisesta itsestään. Vastuullisena omistajana voi kuitenkin toimia muissakin rooleissa kuin operatii-visessa toiminnassa tai hallitusjäsenenä.

– Meitä serkuksia tuskin laitetaan riviin seuraavaa toimitusjohtajaa haettaessa, Emma kuittaa.

Jarmo-isä muistuttaa, että Emma jo pie-nenä tyttönä vannotti, että hänestä ei tule yrittäjää. Jälkikäteen lausuma on tulkittu joko niin, että hän näki yrittäjyy-den liian läheltä tai että muusta työnteon mallista hänellä ei ollut tietoa. Niin tai näin, tulevaisuuden toiveissa hänellä siin-tää oma kahvila.

– Toimintasuunnitelma on jo valmiina ja isän opetukset ”sijainti, sijainti, sijainti” muistissa, Emma huokaa sitä oikeaa paik-kaa odotellessa.

Perheyrityksessä perheen ja yrityksen asiat limittyvät. Emma on tätinsä Maaritin lapsen kummi.

13

2012

1933

1973

1990

Epävarma aika voi olla juuri oikea aika.

Kun on reilusti yli 100 vuoden ajan katsonut maailmaa suomalaisten yritysten vakaana kumppanina, tietää että herkullisimmat saagat saavat alkunsa silloin kun muut empivät. Tärkeintä on tietää mitä tekee, kenen kanssa ja milloin. Monelle oikea hetki on juuri nyt.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka-Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,3 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 130 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa.

www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

14

Perheyritysten liiton Kesätöitä kymp-piluokkaisille –hankkeen päämää-

ränä on paitsi tarjota nuorelle kesä-työpaikka ja mahdollisuus tutustua työelämään myös kertoa yrittäjyydestä ja rohkaista häntä ammatinvalinnassa sekä jatkokoulutusta koskevissa pohdin-noissa. Kymppiluokkalaiset otetaan kesällä 2012 työtä tarjoavissa perheyrityksissä vastaan tosissaan. Yrityksen omistaja/johtaja tapaa töihin tulevan heti alussa ja kertoo yrityksen historiasta, toimi-alasta sekä siitä, mitä hyvältä työnteki-jältä odotetaan. Tarkoituksena on saada kymppiluokkalainen kokemaan olonsa tervetulleeksi ja perehdyttää hänet yri-tyksen tarinaan. Tämä voi auttaa häntä luottamaan, että myös omalla tahtoti-lalla on merkitystä tulevaisuuden ja sen suunnittelemisen kannalta. -Hankkeemme tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua työn

kautta työelämään ja yrittäjyyteen. Samalla rohkaistaan heitä aktiiviseen ammatinvalintaan. Perheyritykset kan-tavat tässäkin asiassa vastuuta yli sukupolvien ja huolehtivat siitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä. Hank-keemme onnistuu, kun nuori hakeutuu kesätöihin, perheyritys osoittaa nuo-relle mielekkäitä tehtäviä ja nuori suo-riutuu tehtävistään hyvin. Työ luo työtä, summaa liiton toimitusjohtaja matti vanhanen.

työministeri, DuuDson, yes-keskukset ja werkkosivut

Hankkeen onnistumista ovat vahvista-massa eri puolilla Suomea toimivat Yes-keskukset (www.yes-keskus.fi) . Hanketta varten luotu verkkosivusto www.kym-pinkesätyöt.fi toimii linkkinä työtä etsi-vien kymppiluokkalaisten ja työtä tar-joavien perheyritysten välillä. Sivustolle on kerätty paitsi työtä tarjoavat yritykset myös esimerkiksi kymppiluokkaope-

tusta tarjoavien koulujen yhteystietoja ja ohjeita alaikäisen työllistämiseen. kymPinkesätyöt 2012 –Hankkeen suojeLijatKasvot hankkeelle ovat antaneet jukka ”Duudson” Hilden ja työministeri Lauri ihalainen. yHteiskuntatakuuministeri iHaLainenTyöministeri Lauri Ihalainen (s. 1947 Pihtiputaalla) on koulutukseltaan kir-vesmies. Elämänuransa hän on tehnyt ammattiyhdistysliikkeen parissa työs-kennellen 1970-luvulta lähtien eri teh-tävissä SAK:ssa. Järjestön puheenjoh-tajana hän toimi vuosina 1990-2009. Hänellä on kaksi lasta. Ihalainen on nostanut nuorten syrjäy-tymisen estämisen ministerikautensa kärkihankkeeksi. Suomessa on lähes 60 000 15-29 -vuotiasta nuorta, jotka eivät opiskele tai käy töissä. Terveyden ja

Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on Työ luo työtä. Osana teemavuotta liitto on rakentanut hankkeen, jonka kautta liiton jäsenyritykset tarjoa-vat kesätyöpaikkoja peruskoulun kymppiluokan suorittaneille.

kymPinkesätyöt 2012 – Duudson, työministeri ja perheyritykset löivät hynttyyt yhteen

15

hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 30 000 heistä on nyt vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Ihalaisen asettama Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä etsii ratkai-suja siihen, miten kaikille nuorille saa-daan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Työryhmä laatii myös esitykset työelä-män kehittämiseksi niin, että työn merki-tys nuorelle korostuu entisestään. - Työelämästä saatava kokemus on tär-keä nuoren itsetunnon rakentumisen kannalta. Elinkeinoelämälle nuoret ovat puolestaan merkittävä tulevaisuuden investointi. Kaikkien tulee nyt osallis-tua tulevaisuustalkoisiin. Perheyritysten hanke on todella tervetullut teko ja tuo tärkeän viestin yhteiskunnalliseen kes-kusteluun. DuuDson kannustaa yrittämäänJukka Hilden (s. 1980 Seinäjoella) on mediapersoona ja kansainvälistäkin

menestystä keränneen Duudsonit – ryh-män jäsen. Duudsonien ympärille on rakennettu useita elokuvia ja tv-sarjoja, joista tuoreimpana Suomen televisiossa pyörii ”Duudsonit tuli taloon”. Kansain-välisessä levityksessä on nähty muun muassa ”The Dudesons”.

Kouluaikoina Hilden kertoo olleensa ”hieman rasavilli ja huono keskittymään.” Opettajien hermoja tuli välillä koeteltua. -Olin sellaanen vaahteramäen eeme-lin ja ville vallattoman yhristelmä. Kui-tenkin aina pilke silmäkulmassa ja ilon kautta. En ollut ilkeämielinen vaan haus-kuutta rakastava poijan kloppi. Vaikka poissaolojakin koulusta kertyi, hän yritti aina hoitaa hommat kuntoon vaikka viimetingassa. Opettajien kanssa pystyi keskustelemalla sopimaan asiat yllättävänkin hyvin. Yläasteen Hilden suoritti liikuntaluokalla, jossa pääsi pur-kamaan ylimääräistä energiaa. Lukio-aikana hän pääsi vaihto-oppilaaksi jenkkeihin. Vuosi oli merkittävän tärkeä

valinta ja kokemuksena jännittävä seik-kailu, jonka myötä perspektiivi maail-masta laajeni ja kielitaito sekä sosiaali-suus karttui. Hilden onnistui panostamaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja sai ylioppilaan paperit ”aivan ok tuloksin”. Hilden kertoo uskovansa unelmiin, periksiantamatto-muuteen ja ihmeisiin. On tärkeää uskal-taa unelmoida ja toteuttaa itseään. -Ihan sama mitä muut sanovat. Mikään ei oo mahrotonta silloin, kun tarpeeksi ahkerasti tekee töitä tavoitteidensa eteen. Pistää kaiken likoon, heittäytyy ja leikittelee erilaisilla asioilla. Pähkähulluis-takin ideoista syntyy yleensä ihmeitä. Omalla kohdallaan Hilden onkin pistänyt kaiken konkreettisesti likoon – sekä yrit-täjinä että unelmoijina. -Siihen kannustaisinkin kaikkia nuoria. Teissä on tulevaisuus. Ootte rohkeita, kekseliäitä ja kansainvälisiä. Te pystytte ihan mihin vaan.

TEKSTI: EVELIINA TALVITIE

Yritykset voivat liittyä hankkeeseen maaliskuun loppuun asti. Kuvassa maaliskuun alkuun mennessä mukaan ilmoittautuneet yritykset.

16

Selvitysmies jorma elorannan esitys yritysten investointien lisäämiseksi Suomessa tähtää siihen, että vuoteen 2020 mennessä yksityissektorin työpaikkojen määrä kas-vaisi 200 000:lla nykyisestä 1,85 miljoonasta. Eloranta nostaa selvityksessä esille myös sen, että omistajien on koettava mielekkääksi sitoa varojaan yritystoimintaan Suo-messa.

Elorannan mukaan omistajan ja yrittäjän kannalta ratkaisevaa on, mikä tuotto riskisi-joituksesta liiketoimintaan on yhteisöveron ja osinko- tai pääomaveron jälkeen. Suo-malaisen verotuksen tulee olla yrittämistä, omistamista ja investoimiseen kannusta-vaa, eikä se saa ainakaan estää investointipäätösten suuntautumista Suomeen.

Eloranta siirtää kuitenkin aiheen tarkemman tarkastelun ja mahdollisten korjausehdo-tusten teon Pääomamarkkinastrategiatyöryhmälle. Sen sijaan yhteisöveroon liittyen hän tekee esityksen. Perusteluissaan hän esittää radikaalia Viron mallia myös Suo-meen.

Viron malli vastaisi ennakkoluulottomuudessaan 1990-luvulla käyttöönotettua avoir fiscal -ratkaisua. Viron yritysverojärjestelmän perusidea on, että yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta ja että osinkoverotuskin on kilpailukykyinen. Konk-reettisena esityksenä Eloranta tekee maltillisemman esityksen, jonka mukaan yhtei-söveroa laskettaisiin puolella prosenttiyksiköllä vuodessa kunnes verotuksen taso olisi kilpailukykyinen.

Oman pääoman saantia käsittelevässä osiossa Eloranta nostaa esille perheyritykset kasvukykyisinä yrityksinä ja ”toivoo” pääomamarkkinastrategiaa käsittelevän työryh-män käsittelevän aihetta. Esillä ovat myös sukupolvenvaihdoksiin liittyvät vaikeudet.

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton yhdessä toteuttamasta kyselytutkimuksesta selviää, että seuraavan vii-den vuoden aikana sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lähes kolmanneksessa vastanneista perheyrityksistä. Yrityskoon kas-vaessa todennäköisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. Jos aikomukset toteutuvat, edessä on noin 14 500 - 15 000 suku-polvenvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana eli 3 000 vuo-dessa.

Suurimpina haasteina tulevissa sukupolvenvaihdoksissa vastan-neista 71 prosenttia piti verotukseen liittyviä asioita. Nykyistä perintö- ja lahjaverotusta kritisoidaan erityisesti varttuneem-missa perheyrityksissä, joissa omistajuus on hajautunut ja joille on kertynyt paljon omaisuutta. Jatkajan löytäminen ei vaikuta olevan niin suuri ongelma kuin aikaisemmin on ajateltu. Paljon suuremman ongelman tuottaa perintö- ja lahjaverotuksen ja rahoituksen järjestämisen kokonaisuus.

EK:n PK-johtaja Pentti Mäkinen muistuttaa sukupolvenvaihdos-ten merkityksestä yritysten kilpailukyvyn ja työllistämisen näkö-kulmista.

- Onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa säilytetään keskimää-rin 5 - 6 työpaikkaa, ja yrityksen vetäjän vaihtuessa liiketoimin-nan uudistaminen lähtee usein liikkeelle.

Ensi vuoden alussa hallitus lisää perintö- ja lahjaverotukseen uuden 16 prosentin portaan yli 200 000 euron perinnöille ja lah-joille.

- Kiristys tulee mahdollisimman huonoon aikaan, sillä sukupol-venvaihdosten rahoitus vaikeutuu samanaikaisesti muistakin syistä. Osinkoverotus kiristyy ja lainarahan saanti on vaikeutu-massa pankkien tiukentaessa luotonantoaan finanssikriisin ja tulevan vakavaraisuussääntelyn takia, toteaa Mäkinen.

Selvityksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena EK:n pk-toi-mintaympäristökyselyn yhteydessä loka-marraskuussa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 328 perheyrityksessä toimivaa yritys-johtajaa/ omistajaa.

Barometri on luettavissa liiton verkkosivuilla www.perheyri-tystenliitto.fi

PL:n ja ek:n kySeLytutkimuS: Perintö- ja LahjaverotuS vaikeuttavat SukuPoLvenvaihdokSia

omiStajanäkökuLma on eSiLLä eLorannan SeLvitykSeSSä

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •

17

Perheyritysten liiton yhteistyökumppani Eera sel-vitti perheyritysten keinoja, joiden avulla ne pär-jäävät nykyisessä vaikeasti ennustettavassa toimin-taympäristössä. Selvitys kokoaa yhteen vastaajien kokemuksia sekä tieteen ja tutkimuksen näkökul-mia.

Selvityksen perusteella perheyritykset näkevät yllä-tyksellisten tapahtumien kiihtyneen esiinmarssin. Strategiaprosesseja on monessa yrityksessä hiottu niin, että ne paremmin kirkastavat kehityksen suuntaa, oman kilpailuedun lähteitä, toiminnan fokusta ja tavoitteita. Samalla strategiatyöskente-lyssä korostuu vahva pyrkimys konsensukseen.

Selvityksen perusteella keinovalikoima varautu-misessa yllättäviin tapahtumiin on vielä kapeahko eikä vakiintuneita toimintatapoja juurikaan esitetä.

Skenaariotyöskentely nähdään yhtenä mahdolli-sena apukeinona epävarmuuden hallinnassa. Sen käyttö on kuitenkin yrityksissä suhteellisen harvi-naista.

Eeran raportissa todetaan, että Perheyrityksissä piilee kansallisesti merkittävä kasvu- ja työllis-tämispotentiaali. Investointien rahoitusehdot ja sukupolven vaihdosten verokohtelu rajoittavat kuitenkin perheyritysten riskinottokykyä ja –halua. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös tilanteissa, joissa strategisen agendan ulkopuolelta nousee yllättäen merkittäviä, mutta uusia investointeja edellyttäviä kasvumahdollisuuksia.

Kasvua ja työtä - seminaarin Säätytalossa avannut elinkeinoministeri jyri Häkämies summasi valmisteilla olevan tulevaisuus-selonteon sisällöksi talouden, hyvinvoin-nin ja ympäristön näkökulmat. Kasvun näkökulmasta Häkämies ilmaisi huolensa investointien heikosta tasosta ja muistutti huoltosuhteen kehityksen haasteista.

Vertailua hän haki Ruotsin ja Saksasta. Saksassa on onnistuneesti uudistettu työmarkkinoiden järjestelmiä. Ruotsissa on puolestaan onnistuttu lisäämään työn houkuttelevuutta.

-Kestävä kehitys edellyttää uhrauksia. Hal-lintoa pitää keventää ja menestymiseen pitää olla tahtoa. Uskon edelleen, että suomalaisessa yhteiskunnassa kyetään sopimaan asioista.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja matti vanhanen korosti omassa puheenvuoros-saan verotuksen ohjaavaa vaikutusta sekä yritysten kasvun edellytyksiä.

- Oman pääoman ja velan yhdenvertainen asema täytyy asettaa päämääräksi. Euroo-passa keskustelua jo käydään, Vanhanen totesi viitaten Financial Timesin martin wolfin tuoreeseen kirjoitukseen.

Vanhanen muistutti myös sukupolven-vaihdoksista sekä perintö- ja lahjaveron epävarmuutta luovista vaikutuksista.

-Kasvun kannalta on tärkeää saada varat aktiiviseen ja riskipitoiseen yritystoimin-taan kiinteistösijoittamisen sijaan.

SäätytaLoLLa Puhuttiin kaSvuSta, työStä ja oman Pääoman merkitykSeStä

eera SeLvitti PerheyritySten kykyä SeLvitä yLLätykSiStä

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •

• LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI •

Pe

rh

ey

rit

ys

te

n l

iit

to Kasvu ja johtaminen vaikeasti ennustettavassa

toimintaympäristössä.

Kun odottamaton tapahtuu

Perheyritys-lehden taittaa jatkossa liiton toimistolla työskentelevä graafinen suunnittelija Emma Hyökyvaara.Emma uudisti taittotyössään myös lehden ulkoasun.

-Olen pyrkinyt luomaan lehteen väljyyttä, helppolukuisuutta sekä raikkautta värien ja kuvien avulla.Palautetta voi välittää: eveliina.talvitie@perheyritystenliitto..fi

Lehden uLkoaSu uudiStui

Selvityksestä järjestetään keskusteluti-laisuus liiton toimistolla 26.3. klo 14-17. Lisätietoa: www.perheyritystenliitto.fi

18!Heinon avainLuvut

› tukkuHeino Oy:n kon-serniin kuuluvat Heinon Tukku Oy, Heino Juomat Oy ja Heinon Toimistopal-velu Oy, jotka harjoittavat päivittäistavaroiden, alkoholien ja toimistotar-vikkeiden tukkukauppaa ja maahantuontia.

› konsernin liikevaihto 209 miljoonaa euroa (2011). Liikevaihto on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

› Henkilöstöä 480. Myös työntekijöiden määrä on noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

› asiakkaita 20 000.

Petri Heino myöntää, että oman nimen näkyminen yrityksen nimessä saattaa olla erityi-sesti nuorelle polvelle haasteellista. Lapset Kasper ja Riina ovat tutustuneet perheyri-tykseen kesätöiden merkeissä. Petrin vaimo Eva työskentelee myös yrityksessä.

19

HEINON TUKKU - kauppatorilta suuryritykseksi

TEKSTI. TAPIO NEVAKUVAT: VESA LAITINEN

Heinon tukun tarina on paitsi pitkä ja vaikuttava myös sympaattinen.

Kauppatorin myyntikojusta on 113 vuo-dessa kasvanut 480 ihmistä työllistävä suuryritys. Siihen kuuluvat Heino Tukku, Heino Juomat ja Heinon Toimistopal-velu. Yhdessä nämä yritykset muodosta-vat TukkuHeino Oy -konsernin.

Bisnesympäristö on sadassa vuodessa muuttunut täysin.

– Isoin muutos oli 1986–87, kun luo-vuimme vähittäiskaupoista ja keski-tyimme horeca (hotellit, ravintolat, cate-ring) -puoleen. Meillä oli siihen aikaan yli viisikymmentä omaa kauppaa, mutta se ei riittänyt, olisi pitänyt laajentua, tehdä valtavia investointeja. Jos siihen olisimme lähteneet, meitä tuskin enää olisi. 80 prosenttia liikevaihdosta lähti, mutta henki säilyi, Heinon Tukku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Heino muistelee.

1990-luvun laman aikaan Heinon Tukun luottotappiot olivat poikkeuksellisen suuret, kun melkein puolet Helsingin

ravintoloista meni konkurssiin. Siitäkin selvittiin.

Huominen on tänäänVaikka 113 vuodessa paljon on muut-tunut, yksi on säilynyt: ruoka. Sen hank-kiminen ja välittäminen asiakkaille on yhtiön ydinbisnestä edelleen.

Ruoka on nykyään trendi, puheenaihe kaikissa väestöluokissa. Ruokamarkkinat kasvavat, mikä asettaa tukkuyritykselle monelta muultakin alalta tutun vaati-muksen: se mikä riitti ennen, ei riitä nyt.

–Ruokatrendit kulkeutuvat ravinto-loista, jotka ovat asiakkaitamme. Joskus 1990-luvulla aurinkokuivattu tomaatti oli eksoottisuus, nyt se on ihan perus-tuote. Sushikin on tullut jo markettien pakastealtaisiin. Keittiömestarivetoiset ravintolat hakevat koko ajan jotain uutta ja heitä me palvelemme, tietää Tukku-Heino Oy:n johtoryhmään kuuluva eva Heino, Petrin vaimo.

Mikä on seuraava ”aurinkokuivattu tomaatti?”

– Nykyään niin sanotut roskakalat, särki, hauki ja lahna ovat nousussa. Niitä väli-tämme asiakkaillemme jalostetussa muodossa. Vaikka Heinon Tukku tuo maahan elin-tarvikkeita ympäri maailmaa, on lähiruo-kabuumi yritykselle myönteinen asia.

– Iso osa asiakkaistamme on ketjuihin kuulumattomia, joten lähi- ja luomu-ruokaa myyvät uuden ajan kivijalkakau-pat ovat potentiaalisia asiakkaita.

11-vuotiaana töiHinPetri Heino on neljännen polven per-heyrittäjä, yrityksen perustaja Fritjof Heino oli hänen isänsä isoisä.

– Olen kasvanut tähän kiinni lapsesta asti, enkä oikein ole osannut muuta edes ajatella. 11-vuotiaana aloitin kärryjen kerääjänä ja siitä lähtien olen täällä eri tehtävissä työskennellyt, Heino kertaa.

Heinon Tukun toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1995, nykyään hän on halli-tuksen puheenjohtaja.

Petri Heino edustaa vuonna 1899 perustetun perheyrityksensä neljättä polvea. Hänen mukaansa Suomi on yritykselle oikea kolo.

20

– Nyt olen päässyt viisipäiväiseen työ-viikkoon, mutta aina ei ole ollut näin. Toisaalta sitä ei edes osaa ajatella työai-kaa ja vapaa-aikaa erikseen.

Nyt Heinojen lapset alkavat olla siinä iässä, että heidän pitää tehdä omat valintansa.

– Kun oma sukunimi näkyy yrityksen nimessä, niin se on omalla tavallaan kova paikka, sen kanssa pitää oppia elä-mään. Itse saavat päättää, mitä tekevät. Kiva jos jatkavat yritystä, mutta toisinkin saa valita. Tuntuvat ainakin olevan kiin-nostuneita yhtiöstä. Kesätöissä he ovat täällä jo olleet.

Eva-vaimo päätti nuorena pyhästi, ettei tule Heinon Tukkuun töihin, mutta toisin kävi. Hän tuli taloon vuonna 1987.

– Jos olisin mennyt muualle töihin, per-heen arjen yhteensovittaminen olisi ollut varmasti hankalampaa.

käsiPaLLotaustaa ja käsiPaLLoLinjauksia

Vapaa-ajallaan Heinon perhe matkus-taa ja viettää aikaa mökillä Kemiössä. Ja urheilee.

Petri Heino on entinen käsipallon SM-

sarjapelaaja. Perheen riina-tytär on pelannut koripalloa ikäluokkansa maa-joukkueissa ja 18-vuotias jasper-poika pelaa käsipalloa, hänkin maajoukkueta-solla.

– Harjoituksia taitaa olla noin kymme-nen kertaa viikossa. Onneksi hänellä on nyt jo ajokortti, niin meidän ei tarvitse olla enää bussikuskeina, Eva ja Petri Heino naurahtavat.

Urheilijatausta näyttää vaikuttavan muullakin tavoin. Yksi Petri Heinon luot-tomiehistä on kaj kekki, Heino Juomat Oy:n toimitusjohtaja ja käsipallomaa-joukkueen entinen päävalmentaja.

Käsipallo on raju kontaktilaji, jossa hyök-kääjä yrittää päästä kaarelle asettau-tuneen puolustuslinjan ohi, yli tai läpi, iskuja pelkäämättä. Samaa asennetta vaaditaan joskus yritysjohtajaltakin.

– Täällä on paljon käsipalloilijoita töissä. Ei siksi, että he ovat käsipalloilijoita, vaan siksi, että joukkueurheilijat ovat yleensä hyviä työntekijöitä. Joukkueurheilu on sitä, että ryhmällä on tavoite ja sen eteen tehdään yhdessä töitä. Yrityselä-mässä on ihan sama asetelma. Ainoa ero on aikajänne: joukkueurheilussa maali on kerran vuodessa, yrityselämässä tar-kasteluväli on pidempi.

Heinon Tukulla on ollut yksi puolus-tuslinja vastassa, kun se on lähtenyt 2000-luvulla levittäytymään Helsingistä maakuntiin – Kuopioon, Ouluun, Tur-kuun ja Tampereelle.

– Se on ollut uuden opettelua – on pitä-nyt tehdä uudessa ympäristössä itsensä tunnetuksi, uskottavuutta ja luotetta-vuutta osoittaen. Myös johtamiselle se on haaste. Aiemmin kun toimimme vain pääkaupunkiseudulla, niin johtaminen oli sitä, että piti mennä naapurihuonee-seen, Heino kärjistää.

Yksi harha-askelkin on mahtunut mat-kalle. Heinon Tukulla oli Virossa tytär-yhtiö, mutta sieltä perheyritys vetäytyi parissa vuodessa.

– Se oli sitä aikaa, kun Viro oli juuri itse-näistynyt. Maa ei ollut vielä niin järjes-täytynyt, oli jumppaa lupien ja vähän muidenkin asioiden kanssa. Turha kui-tenkaan valittaa. Maassa maan tavalla.

– Kun kilpailija halusi ostaa meidät pois, niin meillä ei ollut mitään sitä vastaan, Heino muistelee.

Nyt yritys keskittyy vain Suomeen.

– Tämä on meille oikea kolo.

21

Heinon tukku oy:n Historia

1899Asikkalasta Helsinkiin saapuva Fritjof Heinolle myönne-

tään ”lupa harjoittaa Helsingissä vähittäin ja paljottain liha- ja muiden ruokatavaroiden kauppaa.” Hän aloittaa

lihanmyynnin Kauppatorilla ja vuonna 1901 perustaa ensimmäisen kiinteän myymälän.

1920Fritjof Heino myy tukkuliikkeensä ja useat

vähittäisliikkeensä Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:lle. Heino jää yhtiön toimitusjohtajaksi ja osake-

enemmistön haltijaksi.

1930Lama.  Lihakauppiaiden Tukkuliike

Oy joutuu lopettamaan toimin-tansa. Heino jatkaa kuitenkin toimin-

taa omissa nimissään.

1932Fritjof Heinon kuoleman jälkeen

Helmi-leski sekä lapset Sulo ja Helmi jatkavat yhtiön toimintaa F.

Heinon Perilliset -nimellä.

1960-lukuKasvun aikaa: Konalaan tulee osto- ja myyntikonttori sekä varasto, peruste-

taan vähittäistukkuryhmä, Kyläsaareen pikatukku ja Konalaan ensimmäinen

valintamyymälä.

1972Yhtiön nimeksi muutetaan

Heinon Tukku Oy.

1974Heinon Tukku Oy perustaa Kotikulma-

vähittäiskauppaketjun ja yhdessä neljän muun tukkuliikkeen kanssa

tuoretavaratukun, Terra Oy:n.

1976Ensimmäiset tavarantoimitukset Helsingin Keskustukku

Oy:n osakastukkuliikkeille (Heinon Tukku Oy mukaan lukien).

1986Heinon Tukku Oy luopuu vähittäiskauppatoiminnasta ja

keskittyy pikatukku- sekä suurkeittiökauppaan.

1987Vantaan Koivuhakaan avataan uusi Heinon pikatukku.

1994Heinon Tukku Oy ostaa tontin ja rakennuksen Espoon Olarinluomasta. Koivuhaan toimitusmyynti eriytetään

omaksi tulosyksikökseen, ja sen toiminta siirtyy vuonna 1996 Olarinluomaan.

1995Alkoholin tukkukaupan monopoli purkautuu Suomen liityttyä EU:hun ja Heinon Tukku Oy perustaa alkoholi-osaston.

 1997Kesko Oy joutuu purkamaan Tuko-kaupan ja sen seurauksena Kesko Oy myy hankinta- ja materiaalitoi-mintoyhtiö TukoSpar Oy:n osakekannan Suomen Spar Oy:lle, Wihuri Oy:lle, Oy Stockmann Ab:lle ja Heinon Tukku Oy:lle.

1997Heinon Tukku Oy tekee laajan yhteistyösopimuksen Perunantuonti Oy:n kanssa ja ostaa 33 prosenttia sen osakekannasta.

1999: Loput Perunantuonti Oy:n osakkeet siirtyvät Heinon Tukku Oy:lle. Turkuun perustetaan Heinon toimitustukku.

9.10.1999: Heinon Tukku Oy täyttää 100 vuotta.

2000Toimitustukku Tampereelle. Heinon Toimistopalvelu aloittaa toimistotarvikkeiden tukkukaupan.

2002Heinon Tukku Oy ostaa toimistotarvikkeita myyvän turkulaisen Archimedeksen.

2005Heinon Tukku Oy yhtiöitetään, emoyhtiöksi TukkuHeino Oy.

2006Heino Juomat Oy ja Heinon Toimistopalvelu Oy omiksi yhtiöiksi.

2007TukkuHeino Oy ja Heinon Tukku Oy:n johto muodostaa uuden yhtiön, joka ostaa Heinon Tukku Oy:n. Osake-kaupan seurauksena 15 prosenttia Heinon Tukku Oy:n osakkeista siirtyi operatiivisen johdon omistukseen.

2007: Heinon Tukku Oy:n toimitusjohtajaksi Marja Hämäläinen.

2008Heinon Tukku Oulu Oy perustetaan.

2009Heinon Tukku Oy ostaa kuopiolaisen Tukkupojat Oy:n.

2010–2011Espoon toimitustukun laajennus.

2011Konsernin pääkonttori muuttaa Espooseen.

2011Heino Juomat Oy ostaa Tradecol Oy:n.

22

Asiantuntijapalveluita –luotettavasti ja vankalla kokemuksella

Meiltä löydät kaikki yrityksesi ta-louteen liittyvät palvelut luotet-tavasti ja mutkattomasti. Olemme mukana huolehtimas-sa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallin-toa tukevia palveluita.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Tallinnawww.tuokko.fi

tilintarkastus

VALVONTA

sisäinen tarkastus

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

CFO-palvelut

veropalvelut

IFRS palkkahallinto

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

www.kympinkesätyöt.fi

Työ luo TyöTäPerheyritykset työllistävät kymppiluokkalaisia kesällä 2012

Hankkeemme kautta nuori pääsee tutustumaan työn kautta työelä-mään ja yrittäjyyteen. Samalla heitä rohkaistaan aktiiviseen ammatinvalin-taan. Perheyritykset kantavat tässäkin asiassa vastuuta yli sukupolvien ja huolehtivat siitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä. Hankkeemme onnistuu, kun nuori hakeutuu kesä-töihin, perheyritys osoittaa nuorelle mielekkäitä tehtäviä ja nuori suoriu-tuu tehtävistään hyvin. Työ luo työtä.

tervetuloa mukaan!

23

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?

Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista,

viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme

020 690 782.

24

satu wreDe ja uusi luottamustehtävä

Teksti: Eveliina TalvitieKuva: Rami Salle

miksi yrityksesi aikoinaan liittyi Perheyritysten liiton jäseneksi?

Jäsenyys Perheyritysten liitossa tuntui hyvin luontevalta ajankohtana, jolloin aloitin MetroAuto Groupin hallituksen puheenjohtajana. Koin, että liiton tar-joamasta tiedosta ja tuesta oli pikaisesti tapahtuneen omistajanvaihdoksen jäl-keen erityisen paljon apua. Perheyritys-ten liitossa jokainen perheyrittäjä saa tietoa juuri hänelle olennaisista asioista. Omistajuutta ei voi delegoida, joten siitä on erityisen tärkeää voida keskus-tella. millaisena näet liiton merkityksen elinkeinoelämän järjestöjen kentällä? Perheyritysten liitto on ainutlaatuinen järjestö. Se ottaa parhaiten huomioon juuri omistajuuden näkökulman. Per-heyritysten työllistävyys on hyvin tärkeä näkökohta ja liitolla on iso tehtävä. Sen on kerrottava, millä keinoilla ja millai-sissa olosuhteissa yritykset voivat par-haiten työllistää.

mikä on PL:n suurin haaste tällä hetkellä? Varmasti haasteellisinta on kertoa siitä, miten Suomen edellytyksiä voidaan parantaa perheyrittämisen kannalta. Olen ollut hyvin iloinen vuorineuvos jorma elorannan tekemän selvitystyön tuloksista. Tuntuu siltä, että nyt puhutaan oikeista asioista. Toki ilmapiiri on muuttunut. 1970- tai 1980-luvulla ei perheyrittäjyyttä tai omis-tajuutta juuri tuotu tai edes haluttu tuoda esille. Viimeisten 20 vuoden aikana ilma-piiri yrittäjyydelle on muuttunut huomat-tavasti paremmaksi. Toisaalta tyypillistä nykyhetkelle on se, että puhutaan paljon itsensä työllistämisestä ja start up -yri-tysten merkityksestä. Liian vähän innos-tetaan meitä, jotka olemme toimineet markkinoilla kauemmin. millaisiin asioihin haluat liiton hallituksen varapuheenjohtajana vaikuttaa? Sukupolvenvaihdostilanteeseen liittyy

valtavasti ongelmia. Olen itse käynyt tämän läpi hyvin konkreettisesti.

Sukupolvenvaihdos iskee perheyri-tykseen järkyttävällä tavalla ja on iso epäkohta, että päättävät tahot eivät tätä ymmärrä. Muulla tavoin omistetut yritykset eivät joudu maksamaan siitä, että omistaja vaihtuu tai kuolee. Olisi huomattavasti oikeudenmukaisempaa, että perintöveron maksamiseen kuluva summa velvoitettaisiin käyttämään yri-tyksen kehittämiseen tai että vero mak-settaisiin silloin, kun yritys myydään. Liitto ajaa jälkimmäistä ja olen ehdotto-masti sitä mieltä, että kyseisen uudistuk-sen eteen kannattaa tehdä töitä. mikä on perheyritysten vahvuus ylipäätään ja erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina? Perheyritykset toimivat pitkäjänteisesti joten kvartaalitulos ei ole ainoa tulos, jota tuijotetaan. Matalan kasvun aikana perheyrityksessä katsotaan pidemmälle ja ymmärretään, että pystytään teke-mään asioita siitä huolimatta, että tulos

Satu Wrede haluaa Perheyritysten liiton varapuheenjohta-jana olla mukana muuttamassa sukupolvenvaihdostilanteita omistajille oikeudenmukaisemmaksi.

25?Satu Wrede › Ekonomi, Helsingin kauppakor-keakoulu

› MetroAuto Group Oy:n hallituk-sen puheenjohtaja

› Tytäryhtiöiden hallituksen jäsen: MetroAuto Oy, Suomi

› Smista Bil AB, Ruotsi › Svenska Bil i Norden AB, Ruotsi › Svenska Bil i Göteborg AB, Ruotsi › MetroAuto Sverige AB, Ruotsi › MW Gruppen Stockholm AB, Ruotsi

› MW Finland Oy, Suomi › Klintberg & Way AB, Ruotsi, Norja, Belgia

› Kolme aikuista lasta › Harrastukset: kirjat, ooppera, kukat

ei ole niin hyvä. Bisnes on perheyrittäjälle paljon muutakin kuin pelkkä tulos. Tällä hetkellä puhutaan paljon rahoituksen saamisen vaikeudesta. Pankkien näkökul-masta yrityksen on pakko olla kannattava, mikä perheyritykselle on itsestäänselvyys. Ilman kannattavuutta ei voi suunnitella tulevaisuutta. Toki eri vuosina kannatta-vuuden taso voi vaihdella.

millaisena oman toimialasi näkökulmasta näet vuoden 2012?

Autoalalla vuosi 2012 on hyvin haastava, koska huhtikuussa autovero nousee. Alkuvuodesta autoja on myyty viime vuo-den tahtiin ja toivotaan, että tämä jatkuu. Ylipäätään jos päästään viime vuoden tasolle, tätä vuotta voidaan pitää hyvänä.

Kun bisnes alkaa luistaa, tarvitaan välit-tömästi lisää väkeä. Perheyritykset ovat kaiken kaikkiaan valmiita palkkaamaan, mutta rekrytointi on kallista ja osaavan työvoiman saaminen hankalaa. Henkilös-tön palkkaamista pitäisi voida helpottaa. Olisi tärkeää keskustella siitä, miten ole-massa olevat yritykset voivat työllistää lisää ja siitä, miten verotuksen ja lainsää-dännön muutoksilla saataisiin työllistämi-sen edellytyksiä paremmiksi.

26

Nextien päätapahtuma Talviakatemia keräsi tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pyhälle

44 nextiä verkostoitumaan, oppimaan ja pitämään hauskaa. Ensikertalaisten määrä oli tänä vuonna kor-kea, lähes puolet osallistujista. Järjestäjällekin kerta oli ensimmäinen ja siksi jännitti. Tietenkin turhaan. Oli upeaa nähdä, miten nopeasti porukka tutustui toisiinsa ja muodostui tiiviiksi ryhmäksi.

Seminaaripäivässä keskusteltiin Suomen poliitti-sesta tilanteesta ja maailmantaloudesta, kuultiin

case-esimerkkejä perheyritysten erilaisista tilan-teista ja pohdittiin ryhmissä omaa roolia perheyri-tyksessä sekä roolissa tarvittavia valmiuksia. Tärkeitä aiheita kaikki.

Vieläkin tärkeämpää oli kuitenkin solmia uusia ystä-vyyksiä ja tavata vanhoja tuttuja, keskustella aiheista joista muulloin tulee keskusteltua vähemmän ja viet-tää mukavaa aikaa yhdessä. elsi vatanen, nanette Forsström ja Lauri nurminen kertovat, mitä Talvia-katemiasta jäi mieleen.

Jäätävän hieno viikonloppu

TEKSTI: MIKKO PELLINENULKOKUVAT: PETRI UUTELA SISÄKUVAT: MIKKO PELLINEN

Lämmin kaakao teki kauppansa, kun nextit kerääntyivät laavulle keskustelemaan sukupolvenvaihdoksen koukeroista. Pakkasmittarin lukema näytti 25 astetta.

Talviakatemiassa kaikki ovat samalla viivalla. Hyvä henki ja avoimuus vallitsevat.

27

kysymykset1. Miksi lähdit Talviakatemiaan?2. Millaisia odotuksia sinulla oli?3. Miltä Talviakatemian meininki vaikutti?4. Mitä jäi mieleen seminaaripäivästä?5. Mikä oli Talviakatemian parasta antia?6. Mitä sanoisit nextille, joka miettii osallistu-

mista Talviakatemiaan?

1. En ollut ollut mukana aiemmin, eikä kukaan muukaan yrityksestämme. Viime keväänä luin Talviakatemiasta Talouselä-mästä ja nyt syksyllä sain mainoksen. Sitä kautta innostuin.

2. Odotukset olivat ensisijaisesti ihmisten tapaamisessa ja ne täyttyivät ylitsekin. Seminaariohjelmaa en muista katsoneeni paljon etukäteen, oletin että kuulisimme mielenkiintoisa puhenvuoroja ja niin tapahtuikin.

3. Ryhmissä tapahtuva keskustelu oli erit-täin antoisaa ja sitä toivoisin lisää seu-raavalle kerralle. Oli mukava vaihtaa aja-tuksia ihmisten kanssa, joita ei tarvitse ensin puhua omalle puolelleen, vaan jo valmiiksi on pohdittu samanlaisia asioita.

4. Matti toi seminaaripäivään omanlais-tansa arvovaltaa ja oli hienoa, että hän oli varannut näinkin paljon aikaa reissuun. Sarilla ja Mikolla oli myös mielenkiintoi-set tarinat, aina on mukava kuulla caseja omista yrityksistä. Lisäksi minusta oli tär-keää puhua yhteiskunnallisista teemoista, koska ne vaikuttavat kaikkiin yrityksiin.

5. Parasta Talviakatemiassa oli vertaistuki, toisten vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen. Lisäksi oli hyvin hoidettu seminaarit ja muu toiminta. Ja se, että sai monta keskustelukumppania hyvin erikokoisista ja eri alan yrityksistä. Ja silti ihan samoja asioita pyöritellään kaikki.

6. Hyvä reissu, jonne jokainen lähtee sillä mielellä, että ei koko ajan työpuhelimet soi. Suosittelen lämpimästi.

eLsi vatanen, v. Hukkanen oy, Talviakatemian ensikertalainen.

28

1. Näin ilmoituksen Talviakatemiasta Per-heyritys-lehdessä ja se tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Pyrkimyksenä on, että perheestämme joku aina osallistuisi liiton tapahtumiin. Lisäksi aavistin, että viikonloppuna saisi myös lasketella.

2. Osa perheneuvostomme jäsenistä oli ollut mukana aiemmin ja he suositteli-vat tapahtumaa. Itse en oikein tiennyt mitä odottaa, en tuntenut osallistujista ketään entuudestaan. Tutustuminen uusiin ihmisiin kävi kuitenkin helposti, ihmiset olivat avoimia ja ottivat hyvin mukaan. Mielestäni oli tosi mukavaa, todella positiivinen kokemus.

3. Olin mukana ensimmäistä kertaa tilai-suudessa, jossa osallistujien yhteinen tekijä oli perheyrittäjyys. Monen kanssa juteltiin siitä, että perheyrityksen omis-tajuusasioista ei ole kaikille ystäville

hirveän helppoa tai luontevaa puhua. Parasta viikonlopussa olivatkin hyvät ja syvälliset keskustelut ihmisten kanssa, joilla on yhteinen tausta.

4. Seminaaripäivästä jäi mieleen erityisesti yhteinen workshop-työskentely, jossa mietittiin omaa toiveroolia perheyri-tyksessä ja siinä tarvittavia valmiuksia. Ensikertalaisen näkökulmasta ryhmä-työt ovat antoisia, koska niissä tutustuu nopeasti toisiin.

5. Parasta oli hauskuus, kiinnostavien ihmisten kanssa käydyt keskustelut, hyvät laskettelut ja hyvät juhlat. Net-workkaus, paljon uusia Facebook-ystä-viä. Kivaa että jatkossakin näkee näitä ihmisiä.

6. Rohkeasti vaan, go before it’s too late!

nanette Forsström, PauLig, Talviakatemian ensikertalainen.

kysymykset1. Miksi lähdit Talviakatemiaan?2. Millaisia odotuksia sinulla oli?3. Miltä Talviakatemian meininki vaikutti?4. Mitä jäi mieleen seminaaripäivästä?5. Mikä oli Talviakatemian parasta antia?6. Mitä sanoisit nextille, joka miettii osallistumista

Talviakatemiaan?

29

1. Siellähän hyöty ja huvi yhdistyvät mahtavasti, paljon tärkeitä asioita, mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat samanlaisessa tilan-teessa. Ja lisäksi on aivan älyttömän hauskaa. Ei oikein missään vallitse tuollainen avoimuus, mikä Talviakate-miassa syntyy, miten ihmiset puhuvat kokemuksistaan.

2. Toisten tapaaminen on minulle tär-keintä. Joukossa on paljon ihmisiä joiden kanssa nähdään kerran tai kah-desti vuodessa, siksi jälleennäkemistä odottaa kovasti. Hienoa on myös tutus-tua uusiin ihmisiin ja verkostoitua.

3. Oli positiivista huomata, että uusia naamoja oli näin paljon. Joka kerta on ollut hienoa todeta, että hyvä henki säilyy ja avoimuus vallitsee vaikka ryhmä vaihtuu vuosittain. Talviaka-temiassa kaikki ovat samalla viivalla riippumatta oman yrityksen koosta, toimialasta tai omistajasukupolvien määrästä.

4. Matti Vanhasen puhe jäi mieleen kat-tavana analyysina Suomen haasteista. Myös Johanna Ikäheimon kokemus ja usko omaan tekemiseen oli herättävä. Mikko Pellisen kuvaus perheyrityksen menettämisestä ja Sari Hyökyvaaran

kertomus siitä, millaista on olla sisa-rena veljesten perustamassa perheyri-tyksessä, edustivat harvemmin kuul-tuja näkökulmia perheyrittämiseen.

5. Ihmiset tekivät minuun vaikutuksen. Oli hienoa huomata samanlainen ajattelu-tapa ihmisillä jatkuvuuden suhteen, kukaan ei mieti yrityksen myymistä. Rakkaus ja kunnioitus perheyritystä kohtaan on niin paljon tärkeämpi asia kuin suuri omaisuus. Omalle jälki-polvelle on paljon hienompaa jättää vakavarainen perheyritys kuin suuria numeroita pankkitilillä.

6. Rohkeasti mukaan joukkoon, ennak-koluulot perheyrittämisen stereotypi-oista karisevat varmasti jo bussimat-kan aikana. Talviakatemiaa on vaikea kuvailla sanoin, se pitää kokea. Joka tapauksessa varmaa on, että sieltä löy-tyy samanhenkistä juttuseuraa.

Lauri nurminen, Hakaniemen metaLLi oy, Mukana Talviakatemiassa neljättä kertaa.

30

Tänä keväänä maan hallitus tekee tärkeämpiä ratkai-suja kuin viime kevään hallitusneuvotteluissa. Keväällä oltiin kiinni vaalien alla käydyssä keskustelussa ja lupauksissa, jotka oli asetettu erilaisessa tilanteessa. Analyysit maailman ja talouden tilanteista vaihtelivat. Nyt on aika tehdä lähivuosiin realistisesti suhtautuva uusi talouslinjaus.

Perheyrityksille on tärkeää, että lähin toimintaympä-ristömme täällä Suomessa on toimiva ja yritysten kas-vuun kannustava. Osa jäsenyrityksistämme on kyennyt kansainvälistymään. Silloin kasvua yritykselle voi hakea ympäri maailmaa alueilta, joilla markkinat kasvavat ja osaavan työvoiman tarjontaa on riittävästi.

Moni yritys saattaisi pärjätä ilman Suomen hyvinvoin-tia, mutta kyllä meitä kaikkia ensimmäisenä elähdyt-tää se, että kotimaamme pärjäisi hyvin. Globaalissa kansainvälisten ketjujen ja kasvottoman omistajuuden maailmassa vain kasvollisilla omistajilla on aito kiin-nostus siihen, miten kotiseutumme ja isänmaamme pärjäävät.

Maan hallitus, eduskuntaryhmät, kunnat ja niiden valtuutetut ja ammattiyhdistysliike kaikki tarvitsevat kansantuotteen (BKT) kasvua kyetäkseen täyttämään omaa tehtäväänsä. Kansantuote voi kasvaa vain olo-suhteissa, joissa yritysten toiminta kasvaa.

Perheyritysten liiton edunvalvonnassa on korostettu sitä, että kaikkien muiden yrityksen kasvun edellytys-ten täyttyessä myös kasvun vaatiman rahoituksen on oltava kunnossa. Tämän kysymyksen avaaminen tun-tuu vaikealta. Useimmat asian kanssa toimivat puhuvat pääomasijoittajista ja listautumisesta vaikka ylivoimai-sesti suurin yritysten kasvun takana oleva rahoitus on omistajan omaa rahaa, joka eri tavoin saadun lainara-

han kanssa muodostaa kasvun rahoituksen.Liittomme erityinen huoli liittyy sukupolvenvaihdosten onnistumiseen. Joulukuussa julkaistu EK:n ja PL:n baro-metri kertoi, että jopa joka toinen teollista toimintaa harjoittava perheyritys on viiden vuoden kuluessa sukupolvenvaihdoksen edessä. Ensimmäinen askel val-tiovallalla olisikin edistää näiden yritysten jatkuvuutta tavalla, joka kannustaisi uutta vetäjää hakemaan kasvupyrähdystä yritykselle.

Olemme pitäneet taustalla esillä niin sanottua Ruotsin mallia, jossa perintö- ja lahjavero on poistettu ja valtio-valta kerää omaisuuden arvonnousun veron omai-suuden myyntivaiheessa. Jokainen ymmärtää tämän mallin edut yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Se olisi suuri muutos perinteiseen verojärjestelmäämme ja vaatisi hyvän valmistelun. Itse uskomme, että malli olisi toteutettavissa siten, että valtiovalta saisi ajan kuluessa yhtä paljon verotuloja kuin nykyään. Lisäksi valtio hyötyisi yritysten nopeammasta kasvusta. Moni uusi omistaja uskaltaisi nuoruuden innolla ottaa riskiä ja veisi yritystä eteenpäin.

Toistakin kasvun lisäämiseen liittyvää näkökulmaa pidämme esillä. Pääomatulojen verotusta olisi kehitettävä siten, että vero olisi neutraali suhteessa siihen, mistä pääoman tuotto tulee. Nyt riskipitoi-seen yritystoimintaan sijoittaminen ei ole verotuksen kannalta yhtä houkuttelevaa kuin moniin sellaisiin kansantalouden kasvun kannalta passiivisempiin koh-teisiin sijoittaminen, joiden tuottoa verotetaan pelkällä pääomatuloverolla ilman yhteisöveron ja osinkoveron päällekkäisyyttä.

Moni vastaa tähän, että kyllähän raha kiertää talletuk-sista ja korkorahastoistakin vieraan pääoman ehdoilla yritystoimintaan. Niin tekee. Mutta kannustaako se

oman pääoman ja kotimaisen työn liitto

kolumni: matti vanhanen

oman

P ä ä o m a n ja

31

oman pääoman ja kotimaisen työn liitto

kasvuun? Ja toiseksi: olemme saaneet viime vuosina aika kovan opetuksen velkavivun ulottumisesta kaik-kialle. Pääoma, joka kasataan kasvottomien päättäjien taakse suuriin kassoihin, käyttäytyy eri tavalla kuin kasvollisen omistajan raha.

Kumpaa Suomen pitäisi nyt arvostaa enemmän: koti-maisten kasvollisten omistajien takana olevaa rahaa vai kansainvälisten finanssiketjujen takana olevia kas-soja? Oma vastaukseni on ensimmäinen. Uskon, että se tuottaa kotimaisen kasvun, elinvoiman ja työpaikkojen kannalta myönteisemmän tuloksen kuin globaalin rahan tekemät ratkaisut.

Yhteiskunnallisesti elämme paradoksien täyttämää aikaa. Kotimaiselle työlle ja ”työväelle” luulisi lähim-män kumppanin löytyvän kotimaisesta kasvollisesta pääomasta. Niiden molempien intressit ovat lähellä toisiaan. Mutta julkisessa keskustelussa omistaminen on jopa pahempaa kuin suuret tulot. Siihen ei kiinni-tetä huomiota, että kansainväliset pääomasijoittajat saavat tuottoja kotimaisesta työstä, mutta jos kotimai-nen omistaja saa osinkoja, kuvataan sitä lehtiotsikkoa lainatakseni ”hirviöosingoksi”.

Kannustaisin tänä keväänä valtiovaltaa hakemaan pää-oman ja työn vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä oman pääoman ja kotimaisen työn välille. Siinä olisi tämän päivän Suomen tärkein yhteistyöakseli. Omis-tajia pitäisi nyt kannustaa sijoittamaan omia varojaan – usein voittovaroja – yrityksen omaksi pääomaksi.

Hallitus tietää, miten tämä tapahtuisi. Kyse on nyt siitä, miten tärkeäksi kotimainen omistajuus ja kasvun rahoitus koetaan.

kotimaisen

t y ö n liitto

32

Yritysten yhteiskuntavastuu pitää sisällään taloudellisia (kannatta-

vuus), sosiaalisia (moraali, ihmisoikeu-det) ja ympäristöä (hiili- ja vesijälki, kier-rätys) koskevia velvoitteita. Osa vastuista on lakiin perustuvia, osa vapaaehtoisia ja yrityksen eettisiin pyrkimyksiin perus-tuvia. Teema on pinnalla kahdestakin syystä: toisaalta yritys voi hyötyä – tulok-sellisesti ja imagollisesti – yhteiskunta-vastuun toteuttamisesta; toisaalta kärsiä suuriakin tappioita ja maineen mene-tystä, jos velvoitteita rikotaan tahallisesti.

Ihmisoikeusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Kouros seuraa tilannetta ihmis-oikeuksien osalta niin valtakunnan tasolla kuin maailmanlaajuisesti. Hän on viimeisen kahden vuoden ajan ollut oman toimensa ohella jäsenenä ja vara-puheenjohtajana Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisessä keskusliitossa (FIDH). Kouroksen vastuualueena ovat yritysten ihmisoikeuskysymykset.

– Viime vuosi oli kansainvälisessä toimin-nassa käänteentekevä: YK:n ihmisoikeus-

neuvosto hyväksyi yrityksiä ja ihmisoike-uksia koskevat ohjaavat periaatteet.

suojeLe, kunnioita, korjaa– Ensimmäinen periaate tarkoittaa val-tion velvollisuutta suojella kansalaisiaan ihmisoikeusloukkauksilta. Tämä on siis oikeudellinen velvollisuus, millä on sitä rikottaessa seurauksensa. Toinen peri-aate on moraalinen. Se ohjaa yrityksiä toimimaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kolmas pilari on ne keinot, joilla korja-taan ihmisoikeuksien uhreille koituneita vahinkoja, Kouros listaa ja jatkaa:

– Yhteiskuntavastuun ja ihmisoikeuksien näkökulmasta moraali tarkoittaa sitä, että yritys tekee voitavansa, ettei se riko ihmisoikeuksia. Moraalista toimintaa voi edistää kirjaamalla käytännöt osaksi yri-tyksen toimintakulttuuria. Yhteiset peli-säännöt on helpompi siirtää käytäntöön, on kyse sitten henkilöstöpolitiikasta tai vastuullisuusraportoinnista.

Ihmisoikeuskysymykset ovat Kouroksen mukaan Suomessa samalla tasolla kuin

ympäristöpuolen teemat 15 vuotta sit-ten. Suurten, kansainvälisten yritysten tulisikin panostaa omaan osaamiseensa ja palkata myös ihmisoikeuslain asian-tuntijoita organisaatioihinsa.

– Yrityksiin kohdistuu odotuksia ja vaati-muksia, mutta moraalin tulee lähteä yri-tyksestä, sen johdosta ja työntekijöistä itsestään.

kaukana kavaLa maaiLma?Suomi kuuluu maailmanlaajuisesti vau-raiden valtioiden joukkoon. Myös syr-jäinen sijainti ja vähäinen asukasluku estävät täällä paljolti sellaiset ihmisoike-usloukkaukset, joita suuressa maailmassa tai kehitysmaissa tapahtuu. Mutta…

– Kaikki ongelmat eivät ole vain muualla. Hyvin helposti unohtuu, että esimerkiksi syrjintä rekrytointipolitiikassa tai tehtä-vien jaossa – ikään, sukupuoleen, rotuun tai vaikkapa elämäntapaan vedoten – on ihmisoikeusloukkaus. Eikä ihmisarvon kunnioitusta ilmennä myöskään työ-paikkakiusaaminen tai epätasa-arvoinen

kunnioitus kuuLuu työeLämään

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄKUVA: ALExIS KOUROS

Yritysten vastuullisuutta voidaan mitata monin eri velvoittein. Moni niistä perustuu lain sanaan, moni hyviin käytöstapoihin. Kristiina Kouroksen mielestä ihmisoikeudet kuuluvat kumpaan-kin kategoriaan.

33

”On käsittääkseni ihan todistettu asia, että perheyritykset pitävät keskimäärin parem-paa huolta henkilöstöstään kuin muut yritykset. Tämä on tietenkin erinomainen asia, mutta ei pidä ajatella, että se riittää. Yrityksen toiminnasta riippuu, millaisia ris-kejä niihin ihmisoikeuksien kannalta liittyy ja mitä toimenpiteitä ne vaativat. Koneen ja Hoitokoti Päiväkummun toiminnan vai-kutukset ihmisoikeuksiin ovat hyvin erilai-sia, silti molemmat ovat perheyrityksiä. Omistajan arvot, osaaminen ja varmasti myös yrityksen taloudellinen tilanne rat-kaisee sen, kuinka paljon ihmisoikeuksiin kiinnitetään huomiota. Virheitä olennai-sempaa on oppiminen, mutta kaikkein olennaisinta on tahto. Osaamista voi aina hankkia.

Perheyritysten, kuten muidenkin, tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi yhden-vertaisuuden turvaamiseen henkilöstö-politiikassaan. Hankintoja tekevät kaikki, yrityksen koosta riippumatta. Millaisilta yrityksiltä hankinnat tehdään? Tuetaanko hankinnoilla ihmisoikeuksia rikkovia halli-tuksia? Investoinnit ulkomaille saattavat olla todella vaikeita ihmisoikeuksien kannalta, panokset ovat suuret ja paikallinen hallitus saattaa aktiivisesti "unohtaa" paikallisen väestön oikeudet ja edut. Suurissa teolli-suushankkeissa ympäristö- ja ihmisoikeus-ongelmat myös kietoutuvat usein yhteen. Oikeus puhtaaseen veteen on esimerkiksi ihmisoikeus ja alkuperäiskansoilla on eri-tyisiä oikeuksia perinteisiin elinkeinoihin, jotka ovat pääosin riippuvaisia mahdolli-suudesta käyttää maata ja luonnonvaroja.

Voisin kuvitella - ja tietenkin toivon - että perheyrittäjillä olisi erityisen voimakas tahto suojella ja edistää ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Maailman suurim-pien perheyritysten joukosta ei ainakaan pikaisesti silmäiltynä löytynyt juurikaan sellaisia yrityksiä, jotka olisivat olleet jatku-vasti tapetilla ihmisoikeusloukkauksista.”

KRISTIINA KouRoS: PerHeyritykset ja iHmisoikeuDet

kohtelu. Meillä on valitettavan paljon todistusaineistoa siitä, kuinka paljon suomalaiset kokevat riittämättömyyttä ja työuupumusta. Vastaus löytynee pit-kälti edellä mainituista tekijöistä.

Ihmisoikeuskysymykset nousevat esille myös suhteessa yrityksen ulkopuolisiin toimijoihin, kuten alihankkijoihin tai sil-loin, kun yritys laajentaa toimintaansa muihin maihin. Yrityksen tehtävänä on valita yhteistyökumppaneita, jotka toi-mivat lakien ja moraalisääntöjen mukai-sesti.

– Aukotonta järjestelmää ei ole ole-massa. Paikallisolojen tuntemus ja oikei-den sidosryhmien osallistaminen autta-vat, mutta ongelmia tulee silti. FIDH:ssä me teemme työtä juuri tämänkaltaisten haasteiden purkamiseksi, Kouros kertoo.

Urakkaa riittää. Kourosta surettaa myös se, kuinka maailmanpolitiikka sanelee valtioiden välistä kaupankäyntiä. Valtio-neuvosto hyväksyi hiljattain asevientilu-van Saudi-Arabiaan.

– En voi hyväksyäsitä, että suomalaisasei-den vieminen maahan, jossa loukataan törkeästi niitä ihmisoikeuksia, jotka on kirjattu Suomen ulkopolitiikan keskiöön.

Hyvä kantaaKouros toivoo, että suomalaiset yritykset kertoisivat avoimemmin yhteiskuntavas-tuullisuudestaan.

– Jos yritys toimii vastuullisesti, sitä voi myös käyttää markkinoinnissa! Viisas kuluttaja osaa kyllä erottaa joukosta ima-gonnostatusyritykset.

Samaan hengenvetoon hän huomaut-taa, että ihmisoikeuksia on itse asiassa hyvin helppo edistää.

– Joskus me unohdamme katsoa lähelle ja aloittaa maailmanparannus siitä. Yksinkertaisimmillaan kyse on kuitenkin toisen ihmisen kunnioittamisesta. Kaik-kien ei tarvitse kantaa maailman luokan taakkaa harteillaan. Sekin voi riittää, että pitää huolta omasta lähipiiristään.

34

Kiina on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin kansantalous, ja ennusteiden mukaan numero yksi seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Kii-nalaisten itsensä kanssa keskustellessa saa toisenlaisen ilmauksen periaatteessa samalle asialle; he sanovat, että Kiina on aina ollut maailman johtavin talousmahti – lukuun ottamatta tätä pientä noin 200 vuoden not-kahdusta tässä välissä. Kiinan kiinankielinen merkki on neliö, jonka keskeltä on vedetty viiva poikki. Se kuvaa maailmaa (joka aluksi siellä miellettiin neliön malliseksi) jonka keskellä on Kiina, Keskisen Valtakunta. Se kuvaa hyvin tapaa miten kiinalaiset itse suhtautuvat omaan maahansa, kiinalaisesta perspektiivistä Kiina on maail-man napa.

Toisaalta, vaikka tämä helposti tuntuu suomalaisesta hieman arrogantilta, katsantokantaa voinee jollain tavalla ymmärtää. Kiina on huimaa vauhtia ottamassa maailmantalouden ykköspaikan itselleen, maa on val-tavan kokoinen ja siellä asuu kuudesosa koko maa-ilman väestöstä. Amerikkalaisetkin mieltävät itsensä maailman navaksi, mutta huomattavasti pienemmällä väkiluvulla, Ranskasta ja Englannista puhumattakaan.

Täysin ongelmatonta ei Kiinan nousu toki varmasti ole. Suurkaupungeissa kytevä asuntokupla ja voimakkaan vientipainotteinen talous globaalissa matalasuhdan-teessa saattavat aiheuttaa Kiinallekin ongelmia. Mutta toisaalta maailman suurin populaatio, joka on vasta ottanut kuluttamisessa ensiaskeleensa, takaa kotimai-sen kysynnän jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen voimakkaalla kasvu-uralla.

Ja vaikka Kiinassa on suunnattomia haasteita pohjoisen alueen veden loppumisesta ja aavikoitumisesta lähtien, samalla siellä on edelleen suunnattomia mahdollisuuk-sia. Pohjois-Kiinan maaperän alla on valtaisat hiiliesiin-tymät, samoin kuin harvinaisten maametallien lähes koko maailman ainoat esiintymät. Näitä harvinaisia maametallejahan tarvitaan pienen pieniä määriä nyky-ajan elektroniikkalaitteissa. Tämä tarkoittaa, että maa-metalleista voidaan pyytää melkein mitä vaan hintaa

Suomalaisista perheyrityksistäkin osa on jo perustanut tyttären Kiinaan. Yritykset voivat olla ei vaan tuottaak-

seen halvemman työvoiman maassa tuotteita tänne tuotavaksi, vaan nimenomaan tuottaakseen kiinalaisille kuluttajille tuotteita. Ja vaikka yritys ei suunnittelisi Kii-naan menoa, melkein alalla kuin alalla Kiina on tärkeä kauppakumppani. Suomalaiset perheyrityksetkin vie-vät paljon Kiinaan ja tuovat sieltä vielä enemmän.

Kiina on jättiläismäinen maa, jossa samalla vallitsee kapitalistinen talousjärjestelmä ja toisaalta kommunis-tinen hallintojärjestelmä. Nämä yhdessä aiheuttavat sen, että aika ajoin byrokratia voi olla varsin hankalaa. Hyvä esimerkki on Kiinan renminbi, joka on nyt muut-tunut säädellysti vaihdettavaksi valuutaksi. Renminbejä voi ostaa niin kauan kun rahat kohdistuvat kaupalli-seen toimintaan ja valtion listalla olevaan hyväksyttä-vään kauppakumppaniin. Listaa päivitetään jatkuvasti. Mutta täydellinen ja viimeisin lista on viranomaisilla... Tällä hetkellä listalla on yli 67 000 yritystä.

Ei myöskään ole yhdentekevää, minne Kiinan kokoi-sessa maassa lähdetään tytäryritystä perustamaan. Kii-nan keskusjohto pyrkii määrätietoisesti keskittämään tiettyjen alojen toimijoita samoille alueille. Tietyillä alueilla voi sitten saada verohelpotuksia tai muita tukia, mitä taas muualla ei. Tässä ja lukemattomissa muissa eteen tulevissa yllättävissä kysymyksissä, on hyvä pai-kallinen ystävä tarpeen.

Pohjola voi tarjota perheyrityksille apuaan Kiinassa kumppanimme Bank of Chinan kautta, joka noin 10 000 Manner-Kiinan sivukonttorinsa ja noin 260 000 työntekijän henkilöstönsä avulla kattaa koko Kiinan tavalla johon ei pysty yksikään ulkomainen pankki. Yhteistyösopimuksemme avulla Pohjola voi tarjota Kii-nan toiseksi suurimman pankin koko palvelutarjooman asiakkaidemme käyttöön.

Kiinassa kuukin on kummempi

Petteri Bollmann, Yksikönpäällikkö, Financial Institutions,

Pohjola Pankki OyjPohj

ola

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menes-tystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoi-topalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.

35

C a p M a n

Lunta tupaan oikein kunnolla. Hoiva-alan loanheitto, aggressiivinen verosuunnittelu ja salamyhkäisyys ovat saaneet pääomasijoittamisen maineen kääntymään viimeisen vuoden aikana vähintäänkin kyseenalaiseksi. Toimialan eurooppalaisen kärkimaan eli Ruotsin media on kuukausikaupalla tutkinut ja etsinyt pääomasijoit-tajien tekemiä virheitä ja toki niitä löytänytkin. Toimi-ala on näistä lähtökohdista ehkä yhden suurimman kriisinsä keskellä. Mutta ehkä voidaan palata hetkeksi aivan kaiken alkulähteelle.

Miksi pääomasijoittajia tarvitaan? Vai tarvitaanko niitä? Kysymys on hieman samanlainen kuin tarvitaanko kännyköitä enää, kun Nokialla menee huonosti tai vielä yksinkertaistetummin tarvitaanko aktiivista omis-tajuutta kehittämään yhteiskuntaamme eteenpäin. Vanha Eurooppa ei enää kasva. Resursseja on uudel-leenallokoitava ja kasvua haettava rakenteellisista muutoksista tai maantieteellisesti Euroopan ulkopuo-lelta, usein idästä. Osaavan omistajuuden voima on tunnustettu. Pääomasijoittaminen on olennainen osa omistamisen ekosysteemiä. Perheyritysten, valtion ja instituutioiden rinnalla pääomasijoittajat ovat nous-seet parrasvaloihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisen tärkeäksi tämä rooli on muodostunut nyt, kun pörssi on käytännössä menettänyt kokonaan merki-tyksensä omistajuusvaihdosten markkinapaikkana ja pääoman hankintakanavana. Pääomasijoitusmarkkina tarjoaa yhden vaihtoehdon tilanteissa, joissa entinen omistajuusmuoto ei enää ole toimiva ratkaisu.

Pääomasijoittajia on moneksi. Se on toki selvää, että pääomasijoittaja käyttöjärjestelmällä 1.0 on auttamatta ulkona markkinalta. Ensimmäisen aallon pääomasijoit-tajat olivat hyviä tekemään rahoituspaketteja, toisessa aallossa kehitettiin hallitustyöskentelyä, kolmannessa vaiheessa ymmärrettiin jo toimialoja, joilla kohdeyrityk-set toimivat ja neljännen sukupolven pääomasijoittajat

pystyivät takomaan yritystensä operatiivisen koneen alansa parhaaseen vauhtiin. Kuten kaikilla toimialoilla, kärkipään yritykset tuntevat kaikki edellisten suku-polvien viisaudet, mutta ovat rakentaneet siitä vielä paremman kokonaisuuden ja tuoneet jotain uutta kir-sikaksi kakun päälle. Tänä päivänä pääomasijoittajan pitää ymmärtää yrityksen kulttuurin merkitys ja sen positiivisen kehittämisen työkalusto. Perheyrityksessä pääomasijoittaja voi pahimmillaan olla kuin norsu lasi-kaupassa. Ehkä yksi tärkeimmistä opeista on menestyk-sen reseptin analysointi. Miksi onnistuin juuri tämän yrityksen kehittämisessä, voinko toistaa siitä jotakin seuraavassa yrityksessä? Ammattimaisen omistamisen ja johtamisen yksinkertainen salaisuus on usein tie-toisuus reseptistä. Intuitio ja energia vievät meitäkin eteenpäin, mutta vuosikymmenten yli ja kymmenten yritysten osalta pohjalla täytyy olla tietoinen yritysten kehittämisen ydinresepti.

Miten pääomasijoittaminen selviää kriisistään? – Vain tekemällä asiat vielä paremmin, luomalla uusia läpi-näkyvämpiä toimintamalleja ja erityisesti viemällä kohdeyrityksiään menestykseen. Pääomasijoittaja, esimerkiksi CapMan, on aina halukas keskustelemaan perheyrityksenkin kanssa niistä vaihtoehdoista, joita voimme tarjota yrityksen tulevaisuudelle. Pääomasi-joittamisen luonteeseen kuuluu, että vain noin yksi vii-destäkymmenestä käymästämme keskustelusta johtaa lopputulokseen, jossa otamme yrityksestä omistajavas-tuun. Mutta aina kannattaa kysyä. Me CapManissä halu-amme palvella entistä paremmin myös perheyrityksiä ja oppia joka päivä paremmaksi omistajaksi.

Pääomasijoittajaa aina tarvitaan!

Heikki Westerlundsenior partner,

hallituksen puheenjohtajaCapMan Oyj

CapManin palveluksessa on 150 pääomasijoitusalan ammattilaista ja Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa omistajuuteen ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista. Kattavat yhteystietomme löydät osoitteesta www.capman.fi.

36

Rosc

hier

Kaikkien yritysten, myös pienten ja keskisuurten, on hyvä tiedostaa uuden kilpailulain mukanaan tuomat muutokset, jotka liittyvät erityisesti menettelysääntöi-hin, sanktioihin, vahingonkorvausasioihin ja yrityskaup-pavalvontaan.

Suomen kilpailulainsäädännön muutostarpeet on tie-dostettu jo pitkään. Jo 13.6.2007 silloinen Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää kilpailunrajoituslain uudistustarpeet ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi muutoksiksi. Kilpai-lulaki 2010 –työryhmä luovutti ehdotuksensa uudeksi kilpailulaiksi Työ- ja elinkeinoministeriölle 9.12.2008. Kilpailulaki vahvistettiin pitkän jatkovalmistelun jälkeen 12.8.2011, ja se astui voimaan 1.11.2011. Kilpailuoikeus suojelee kuluttajia ja yrityksiä kilpailua rajoittavalta toiminnalta. Kilpailuoikeuden tarkoituk-sena on lisätä hyödyllistä kilpailua markkinoilla. Tämä muuttaa markkinoita avoimemmiksi ja dynaamisem-miksi, sekä kohentaa tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Kaikkien yritysten on noudatettava kilpailusääntöjä, ja lain rikkominen voi johtaa ankariin seurauksiin. Yrityk-set voivat myös kärsiä vahinkoa kilpailua rajoittavasta toiminnasta. Uuteen kilpailulakiin sisältyy lukuisia muutoksia. Muu-tokset liittyvät erityisesti menettelysääntöihin, sankti-oihin, vahingonkorvausasioihin ja yrityskauppavalvon-taan. menettelysäännöistä

Kilpailulaissa laajennettiin Kilpailuviraston (KIVI) tut-kintavaltuuksia jo olemassa olevien laajojen valtuuk-sien lisäksi. Kilpailulain mukaan KIVI voi kutsua yri-tysten edustajia kuultaviksi tiloihinsa, jos tämä on välttämätöntä asian selvittämiseksi. Tämän lisäksi kil-pailulaki oikeuttaa KIVIn suorittamaan tarkastuksia yri-tysten edustajien yksityisissä tiloissa. Yksityisiin tiloihin kohdistuvat tarkastukset edellyttävät markkinaoikeu-den lupaa. Kirjanpitoaineiston tai muiden relevanttien asiakirjojen säilytyksestä tarkastettavissa tiloissa on myös oltava perusteltu epäilys.

seuraamusmaksuista ja vahingonkorvauksesta

Kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun

suuruuden laskemiselle ei jatkossakaan ole säännök-siä, vaan maksun suuruus perustuu aina KIVIN teke-mään kokonaisarviointiin. Kilpailulain voimaantulon yhteydessä KIVI julkaisi kuitenkin suuntaviivat seuraa-musmaksun määrän arvioinnista. Yritysjärjestelyjen kannalta on kiinnostavaa huomata, että kilpailulaissa vahvistetaan lisäksi EU:n tuomioistuinten vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan seuraamusmaksu on määrättävissä yritykselle, jolle rikkomukseen osallistu-nut elinkeinotoiminta on siirtynyt järjestelyn myötä, vaikka ko. rikkomus olisi päättynyt ennen sitä. Viime kädessä seuraamusmaksun suuruudesta päättää mark-kinaoikeus KIVIn esityksestä. Kilpailunrajoituksista aiheutuneen vahingon korvauk-sen saajien piiriä on kilpailulaissa laajennettu siten, että se kattaa myös kuluttajat sekä julkisyhteisöt, silloinkin kun ne eivät toimi elinkeinonharjoittajina. Vahingonkor-vauksen vanhentumisaika on uudessa laissa kymmenen vuotta viiden vuoden sijaan. yrityskauppavalvonnastaYrityskauppavalvonnassa kilpailulain keskeisin uudis-tus koskee testiä, jota KIVI soveltaa arvioidessaan sille ilmoitettuja yrityskauppoja. Suomessa tähän mennessä sovellettu dominanssitesti korvataan mm. Euroopan komission käyttämällä ns. SIEC-testillä (significant impe-diment to effective competition). Soveltamalla SIEC-testiä ilmoitettuihin yrityskauppoihin KIVIn arvioinnin painopistettä on tarkoitus siirtää yrityskaupan todellis-ten kilpailuvaikutusten kokonaisarviointiin. Kilpailulain nojalla KIVI voi puuttua järjestelyihin, jotka olennaisesti estävät tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että mää-räävä markkina-asema syntyy tai vahvistuu. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen tiettyihin kilpailijoiden välisiin järjestelyihin, jotka tapahtuvat oli-gopolistisina pidettävillä markkinoilla.

Uusi kilpailulaki astui voimaan – mikä muuttui?

Ami PaanajärviSenior associate, Roschier Asianajotoimisto Oy

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 280 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toi-meksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

37

Menestyksesi on myös meidän tavoitteemme

www.pwc.com/fi/perheyrityspalvelut

Tavoitteesi ovat meille tärkeät. Toimintamme perustuu asiakkaan tuntemiseen, kuuntelemiseen ja palvelun kehittämiseen asiakkaan odotuksia vastaavaksi. Kun tähän yhdistetään oikeat henkilöt ja oikea osaaminen, pystymme tarjoamaan laadukasta ja lisäarvoa tuottavaa palvelua, sinun ehdoillasi. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com/fi.

PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.

38

tervetuLoa

museokadulle!Haluatko tulla tapaamaan meitä liiton toimis-tolle tai kutsua meidät tutustumaan yritykseesi?

ota yhteyttä liiton sihteeri Liisa Forsgreniin (p. 040 770 314) tai jäsenpalveluvastaava Mikko Pel-liseen (p. 040 548 7232).

PL:n toimiston HenkiLökunta 2012Ylh. vas. jäsenpalveluvastaava Mikko Pellinen, graafinen suunnittelija Emma Hyökyvaara, veroasiantuntija Simo Valtti ja asiantuntija Krista Elo-Pärssinen.Alh. vas. viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Eveliina Talvitie, liiton sihteeri Liisa Forsgren ja toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

TULOSSA

6.6.KEVäTKOKOUSLiittomme kevätkokous ja seminaari järjeste-tään Fiskarsissa. Merkitse päivä kalenteriisi!

23.3.-24.3.PL:n Ja BOaRdManIn SEMInaaRIPL ja Boardman järjestävät Tulevaisuuden liiketoiminta-mahdollisuudet –seminaarin Kaisankodissa Espoossa. Kyseesä on ensimmäinen yhteisseminaari, jonka kohde-ryhmänä ovat molempien organisaatioiden seuraavan sukupolven edustajat. Seminaarin ohjelma löytyy verk-kosivuiltamme.

Tiedustele seminaarin paikkatilanne: mikko.pellinen@perheyritystenliitto.fi

21.3.SEMInaaRI JYVäSKYLäSSäPL järjestää yhdessä yhteistyöyritystensä kanssa ”Vaikei-den aikojen menestyjät – miten navigoida epävarmassa toimintaympäristössä” -aamupäiväseminaarin.

Tutustu ohjelmaan liiton verkkosivuilla ja ilmoittaudu mukaan: pl.ilmoittautumiset@perheyritystenliitto.fi.

25.4.PERHEYRITYSTaPaHTUMaVuoden päätapahtumamme puhujavieraina mm. Jyrki Katainen ja Gerhard Schröder. Lisätietoa ja koko ohjelma osoitteessa www.perheyritystapahtuma.fi

29.4.-1.5.nxG 2012Nextien kansainvälinen päätapahtuma järjes-tetään tänä vuonna Münchenin eteläpuolella Tegernseellä. Tutustu mielenkiintoiseen ohjel-maan osoitteessa www.nxg-2012.de. Mukaan lähtevät nextit: ilmoittakaa osallistumisestanne myös liittoon Mikko Pelliselle.

24.5.YHdESSä OnnISTUMISEn nEUROTIEdETule kehittämään käytännön vuorovaikutustai-tojasi ja saamaan työkaluja yhdessä onnistumi-seen ja konfliktien ratkaisemiseen! Työkalut poh-jautuvat tuoreeseen aivotutkimukseen.

Ohjelma ja lisätiedot: www.perheyritystenliitto.fi

39

tietoa PerheyritySten LiitoSta

LUOTTAMUSLiitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUSAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuoro-vaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

PERHEKESKEISYYSLiitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

JATKUVUUSLiitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyy-teen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyk-

siä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritys-ten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjes-

töihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

Liittoon kuuluu yli 380 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

40

Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ. Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa.

Työ luo TyöTä

Perheyritys_4_2012.indd 1 28.2.2012 14.04