1

yritysyritys2 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja: Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

Sivu 10

Jorma Ollila puhui Perheyritys-tapahtumassa Sivut 4–9

2

JulKaiSiJa

Perheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

3 Pääkirjoitus.

4 Perheyritystapahtumassa puitiin uudistumista ja säilyttämistä.

10 Sydän kädessä: Eeva ja Ville Solja.

12 Lyhyesti.

16 Kiilto Family sai seitsemännen Perheyrityspalkinnon.

20 Genelecin Ilpo Martikainen: Menestys perustuu arvoihin ja sinnikkyyteen.

24 Krista Elo-Pärssinen: Kestävää kasvua kestävillä innovaatioilla.

25 Simo Valtti: Verotus voi ohjata oikein.

26 GEEFin puheenjohtaja Philip Aminoff kertoo vanhojen yritysten uudistumisen voimasta.

28 Uusi johtajuus on – velhoja ja toivoa.

32 Uudet jäsenet.

34 Finnvera: Finnvera edistää vientiä.

35 SEK Public: Sosiaalisen median starttipaketti.

36 Fennia: Perheyrityksissä arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

37 PricewaterhouseCoopers: Ota verotuksellinen näkökulma yritysjärjestelyihin.

yritysyritysPerhe

yHTeiSTyÖKuMppaNiT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Hansaprint Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PricewaterhouseCoopers Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi 2 • 2010

pääToiMiTTaJa

Eveliina TalvitieTäTä NuMeRoa ovaT avuSTaNeeT: Tapio Neva, Tuomas Marva, Krista Elo-Pärssinen ja Simo ValttiToiMiTuSNeuvoSTo

Perheyritysten liiton viestintätyöryhmä

oSoiTTeeNMuuToKSeTjasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi TaiTTo SEK Loyal OypaiNopaiKKa Newprint Oy, RaisioiSSN-TuNNuS 1795-8075

Perheyritystapahtuma keräsi ennätysmäärän yleisöä.

s.8

s.18-20 Genelec ui vasta-virtaan ja investoi iisalmeen.

s. 10 Liiton asiantuntijat krista elo-Pärssinen ja Simo valtti kirjoittavat vihreydestä ja veroista.

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

erityisesti suku-

polvenvaihdos tarjoaa

mahdollisuuden

dynaamisiin

päätöksiin.

uudenlaista kysyntää

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Nyt on syytä ottaa kantaa uudistumiseen. Jo senkin takia, että perheyrityksiä toisinaan kritisoidaan

liiallisesta turvallisuushakuisuudesta, jonka väitetään jähmettävän ne kiinni menneeseen. ennakko-

oletuksia kiinnostavampaa on niiden osoittaminen vääriksi. Tutkimukset osoittavat, että perheyri-

tyksissä on kasvuhalua ja kykyä muutokseen. erityisesti sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden

dynaamisiin päätöksiin.

keskellä epävakautta ja epävarmuutta perheyritysten pitkäjänteisellä toimintatavalla on aivan uuden-

laista kysyntää. Tämä on havaittu myös euroopassa. Perheyritysten vaikuttavuus euroopan tasolla

vahvistuu kovaa vauhtia. european Family Business - GeeFin puheenjohtajaksi jo

toistamiseen valitun Philip Aminoffi n mukaan (s. 26) perheyritykset toimivat luontai-

sesti eU:n peräämän sosiaalisen markkinatalouden tavoitteiden mukaisesti. Aminoff

kertoo tässä numerossa myös oman sukunsa yritysten kehitystarinoita.

Uudistua voi myös arvot säilyttäen. Perheyritystapahtumassa (s. 4) kuultiin muun

muassa, miten Hartwallin suku otti 170 vuoden jälkeen ensimmäiset askeleensa

juomateollisuuden ulkopuolelle. Hartwall Capitalin Torkel Tallqvist ja Peter Therman

kertoivat olosuhteista, joissa yhtiö päädyttiin myymään ja miten perheyhtiöstä tuli

yritteliäs perhe – entrepreneunial family. Hyviksi havaitut arvot ovat uudenkin liike-

toiminnan pohjana.

Muun muassa Australiassa ja Papua-Uusi-Guineassa toimivan Savcor Groupin Hannu Savisalo päätyi

toteamaan Finlandia-talolla tippa silmäkulmassa, että Mikkeli paras paikka yrityksen kotipaikkakunnaksi.

Yritys voi kansainvälistyä, monipuolistua, kasvaa ja

samalla pysyä lojaalina myös alkuperämaalleen.

Jorma Ollila puolestaan analysoi (s.6) odotetussa

puheenvuorossaan, että perheyritysten

vahvuus on tunne. inhimillisyydelle saattaa

nyt olla erityinen tilaus.

Olisiko tilausta myös viisaudelle? Genelecin

perustaja ilpo Martikaisen (s. 20) mukaan

kyse on siitä, tehdäänkö jotain kestävää ja

yhteiskunnalle hyödyllistä vai tuhlataanko.

kiilto Familyn konsernijohtaja erkki Solja

(s. 16) summaa, että huolella ja vastuullisesti

valmistetun tuotteen markkina-arvo kasvaa.

eveliina Talvitie

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

3

4

– Suomen on uskallettava uudistaa ra-kenteita. Suunnan tulee olla myös kohti uusteollistumista, johon kytketään vahvasti mukaan palvelualat ja nopean kasvun osaa-misalueet. Ilman teollista tuotantoa emme pysty ylläpitämään pohjoismaista hyvin-vointiyhteiskuntaamme.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja anne Berner maalasi Perheyritystapahtu-man avauspuheessaan suurella pensselillä. Uskalluksen lisäksi hän peräänkuulutti vah-vaa johtajuutta ja luottamusta sekä ”uskoa, toivoa ja rakkautta”.

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

Tunteet, historia, identiteetti, kansain-välistyminen, osaaminen ja viestikapula olivat seitsemännen Perheyritys-tapahtuman avainsanoja.

Yritys uudistuu – arvot säilyvät

5

TEKSTI: eveliiNa TalviTie

KUVAT: RaMi Salle

– Yrittäjyydessä on kyse intohi-mosta ja luovuudesta, uskosta omaan osaamiseen, menestymisen toivosta ja rakkaudesta työhön. Näiden taustalla on kuitenkin oltava luottamus. Omistajan ja yrittäjän on luotettava yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja lupauksiin.

Berner muistutti, että ”omistajan ääntä” ei kuulla niiden joukossa, jotka tekevät keskeisiä yritysten toimintaym-päristöön liittyvistä päätöksiä. Näin on siitäkin huolimatta, että 80 % Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, jotka vas-

taavat 40 % kaikesta liikevaihdosta ja työllistävät 50 % yksityisen sektorin työvoimasta ja 75 % pk-sektorin työ-voimasta. 30 % suurista yhtiöstä on perheyrityksiä, joista moni on listattu.

– Omistajat toisivat päätöksentekoon arvojen ja vastuullisuuden näkökulman.

Yhteiskunnan ja perheyritysten välisestä suhteesta puhuessaan Berner siteerasi Primulan toimitusjohtaja Juha valkamoa: Ensin on leivottava kakku, jotta sitä voidaan jakaa. Tarvitaan myös hiivaa.

Yritys uudistuu – arvot säilyvät

6

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

JORMA OLLILA

Tulosta vai tunnettaNokia Oyj: n hallituksen puheenjohtaja Jorma ollila arvioi puheenvuoronsa aluksi, että yksi polttavimmista kysymyk-sistä kaikkien Perheyritystapahtumaan osallistuneiden mielestä on verotus.

– Juuri näihin aikoihin valmistellaan päätöksiä, joiden myötä ratkaistaan, jatketaanko Suomessa kannustavan vero-politiikan tiellä vai siirrytäänkö toisenlaisen verotuksen malliin, Ollila jatkoi johdattaen nopeasti varsinaiseen aiheeseen.

Hän kertoi haluavansa selvittää, onko perheyritys ”niin erinomainen tapa toimia kuin perheyrittäjät itse sanovat” ja keskittyvänsä perheyritysten olemas-saolon ”rationaaliseen syyhyn”. kriitikko-jen hän totesi usein väittävän, että per-heyritys on toimiva järjestely yrityksen elinkaaren alussa, mutta huono heti kun kokoa ja toimintaa tulee lisää.

vertailtuaan pörssiyhtiötä ja listaa-mattomia perheyhtiöitä pörssiyhtiöiden eduksi Ollila päätyi pohtimaan perheyri-tysten syklin pituuden merkitystä.

– ehkä perheyritysten arvo tuleekin näkyviin vasta sitten, kun tarkastelu ulotetaan syklien ylitse, kun asioita kat-sotaan vaihtuvien sukupolvien ja useiden

vuosikymmenten perusteella. ehkä per-heyritysten voima näkyy siinä, miten ne pystyvät selviytymään vastoinkäymisistä, Ollila spekuloi.

Ollila kertoi istuneensa kahden perheyrityksen hallituksessa: Ford Mo-tor Companyn ja Otavan. Hän kuvaili yritykset erilaisiksi, mutta kriisikestä-vyydeltään samanlaisiksi.

– Merkillepantavaa on, että Otava ei ainoastaan selvinnyt 1990-luvun lamas-ta, vaan otti siitä vauhtia. Samalla suku osti yrityksen pois pörssistä ja varmisti yhtiön jatkuvuuden.

Fordin historiasta Ollila nosti esille 1900-luvun alun pudotuspelin, jossa amerikkalaisten autojen valmistajien määrä putosi yli kolmestasadasta muu-tamaan kouralliseen. Ford näytti tietä maailmalle tuotannon suunnittelussa ja katsoi vierestä kun toinen autojättiläi-nen, GM, laajeni, osti ja paisui.

– Monet syyttivät Fordia hidasliikkei-syydestä. Mutta kun tuli vuoden 2008 suuri paniikki, Ford olikin ainoa amerikkalai-nen autoyhtiö, jonka ei tarvinnut ja joka ei halunnut ottaa vastaan valtion tukiaisia. Nyt näyttää siltä, että Ford selviää kriisistä ja

ehkä ottaa jopa vauhtia siitä. Ollila päättyi puheenvuorossaan

yhteen hänen mielestään ratkaisevaan eroon pörssiyhtiöiden ja listaamattomi-en perheyhtiöiden väillä. Hän analysoi, että perheyritykseen liittyy parhaimmil-laan voiman tunne, voimakas sitoutumi-nen ja käsitys yrityksen yhteiskunnalli-sesta merkityksestä.

– Tätä tunnetta ei voi välttämättä osoittaa analyyseilla, jotka keskittyvät lyhyen aikavälin menestyksen mittaa-miseen. Pidemmällä aikavälillä asioita katsottaessa huomataan, että missio, emootio ja tunne ovat tärkeitä asioita, jotka johdattavat perheyrityksiä läpi vai-keuksien ja antavat uskoa tulevaisuuteen.

Samaan hengenvetoon Ollila totesi, että perheyritykseen liittyvä voimakas tunnelataus on myös sen akilleen kan-tapää. Jos asiat lähtevät vyörymään vää-rään suuntaan, niitä on vaikea pysäyttää.

– Tällaisissa tilanteissa tarvitaan joh-tajuutta, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös keskeisten omistajien uskoa yhtiön ja perheen missioon, sen yhteiskunnalli-seen tehtävään. Jos usko missioon hiipuu, hiipuu myös tunnelataus.

anders Blom vertasi puheenvuorossaan sukupolvenvaih-dosta viestijuoksun kapulanvaihtoon. – Neljä kertaa sadanmetrin viestissä juoksijoiden yhteenlaskettu aika jaettunajuoksijoiden kesken on vähemmän kuin sadan metrin maailmanennätys, metaforistaan tunnettu Blom tiesi.

perheyritystapahtuma keräsi Finlandia-talolle ennätykselliset 318 osallistujaa. Tilaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen.

7

Ehkä perhe-yritysten voima näkyy siinä, miten ne pystyvät selviytymään vastoinkäymi-sistä.

perheyritystapahtuma keräsi Finlandia-talolle ennätykselliset 318 osallistujaa. Tilaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen.

8

Savcor Groupin hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalo arvioi yrityksensä laajentuneen kansainväliseksi arvojen ansiosta.

– inhimilliset arvot ovat uskottavia missä tahansa.Savisalon mukaan uskottavuutta vahvistaa, jos arvot ovat

löydettävissä myös yrityksen historiasta. – Perheyritys on perheyritys, koska sillä on juuret, Savisalo

summasi.Savcor Groupilla on yli 1000 työntekijää 16 maassa, joista yksi

mielenkiintoisimmista on Papua-Uusi-Guinea. Yritys on alueella harvoja ulkomaisia toimijoita ja on rakentanut sinne koulun, kirjas-ton ja siltoja. kyseessä on johtajan mukaan ”perushumaani puuha”. Jotakin yrityksen juurtumisesta alueelle kertonee se, että yksi kylän pojista on nimetty Savcoriksi.

Yhtiönsä arvoiksi Savisalo luetteli tasa-arvon ja elämän rakas-tamisen. Hän korosti myös, että arvoista pitää puhua ja niitä pitää jaksaa selittää työntekijöille ja sidosryhmille uudestaan ja uudestaan.

– Ylimmän johdon iso haaste on, miten arvot välitetään eri puolille.

Oman yhtiönsä kasvusta ja laajentumisesta kansainvälisille markkinoille ja alueille Savisalo esitti hitaasti nousevan graafi n.

– kasvuyrittäminen ei ole lyhytjänteistä puuhaa, Savisalo sum-masi seminaaripäivän teeman.

Lopussa Savisalo esitti huolensa teknologiafi rmojen tulevaisuu-desta Suomessa. Yleisökysymykseen siitä, onko Suomi liian riippu-vainen yhdestä yhtiöstä – Nokiasta – hän vastasi yksiselitteisen kiel-tävästi. Nokia on synnyttänyt paljon uutta yritystoimintaa Suomeen. Sen sijaan Savisalo käytti kovia sanoja väittäessään Nokian hylän-neen suomalaiset teknologiayritykset, jotka ovat henkitoreissaan.

– Tuntuu, että poliittisesti näiden yritysten selviämisestä ei välitetä. Juhlapuheet ovat irtautuneet todellisuudesta.

SAVCOR GROUP

Arvot kansainvälistymisen työkaluna

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

Perheyritys-tapahtumassa kuultua:

Huippuosaajat ovat kansain-välisen kilpailukyvyn kannalta tärkein asia.Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtajaAntti Herlin

ilman vaimoani en olisi tässä.Hartwall Capitalin perheneuvoston jäsen Peter Therman

Perheyritykselle tärkeää on suhde seuraavaan suku-polveen. Tämä tekee perhe-yrityksistä hyvinkin dynaa-misia, avoimia ja tulevaisuu-desta luottamusta hakevia. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner

ehkä jokin perheyhtiön DNA:ssa oli valtiointer-ventionismia vastaan. Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

Mikkeli on maailman paras paikka yrityksen kotipaikaksi.Savcor Groupin toimitusjohtaja Hannu Savisalo

9

– itse asiassa otsikko ei ole ihan osuva. Perheyrityksemme on ollut hengissä koko ajan, tarkensi Hartwall Capitalin perhe-neuvoston jäsen peter Therman.

Hartwallin panimoyhtiön omistaja-suvun yhteneväisyyttä on vahvistettu perheneuvostolla vuodesta 1989 lähtien. kun pörssiin listautunut perheyhtiö vuon-na 2002 yhdistyi brittiläiseen Scottish & Newcastleen, omistamiseen liittyvä identiteetti kuitenkin joutui koetukselle. Mieliin hiipi kysymys, voitaisiinko enää puhua perheyhtiöstä.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla käynnistettiin prosessi, jonka tarkoituk-sena oli löytää vastauksia omistajien kan-nalta varsin olennaisiin kysymyksiin: keitä olemme? Mitä oikeastaan omistamme? vastaus muutti muotoaan matkan var-rella. ensimmäinen virstanpylväs saavu-tettiin, kun päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että suku haluaa jatkaa omistajina ”kimpassa”.

Monimutkaisemmaksi tilanne tuli, kun omistajasuku ryhtyi selvittämään, miten Scottish & Newcastlea johdetaan ja mikä hartwallilaisten rooli on koko-naisuudessa. Tahtotilaksi vahvistui, että nämä omistajat eivät halua olla ainakaan pelkkiä sijoittajia.

– Omistimme Scottisch & Newcas-tlesta suurimman yksittäisen osuuden. Totesimme, että tämä on perheyhtiö tai että me ainakin teemme tästä sellaisen,

Hartwall Capitalin hallituksen jäsen Torkel Tallqvist jatkoi.

Omistajakunnaltaan pirstaleisessa Scottish & Newcastlessa haluttiin ottaa se paikka, joka omistusosuuden perus-teella hartwallilaisille heidän mielestään kuului. kuudes sukupolvi olisi halunnut kehittää agendaa ja kävi paikan päällä esittelemässä ideoitaan.

Sitten tuli kilpailija, joka teki tarjouk-sen, josta olisi ollut järjetöntä kieltäytyä. Osuus Scottish Newcastlesta myytiin Carlsbergille ja Heinekenille. Hartwallin suku otti 170 vuoden jälkeen ensim-mäiset askeleensa juomateollisuuden ulkopuolelle. Uudet omistajat laittoivat koko yhtiön palasiksi.

– Yhtenä päivänä meillä sitten oli kaikki rahat tilillä. Piti aloittaa nollasta, koska osaamispääomamme oli oikeas-taan siinä fi rmassa, jonka myimme.

– Olemme joutuneet osittain hyl-käämään käsitteen perheyritys, mutta sen tilalle on tullut käsite yritteliäs perhe, entrepreneunial family, Therman kertoi.

Hartwallin suku on ryhtynyt omista-jaksi aloille, joista sillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Yrityksen myymisestä saatuja varoja on sijoitettu useaan yritykseen. vuonna 2010 Hartwall Capital omis-taa muun muassa noin 10 prosenttia Stockmannista, 25 prosenttia Cramosta sekä puu- ja muovilattiayritys karelia-Upofl oorin.

Osaamisen ostaminen pelkästään ulkopuolelta ei kuitenkaan näille omista-jille riitä.

– Jos hallituksessa tai toiminnassa ei ole yhtään perheen jäsentä mukana, olemme pelkkiä sijoittajia Ja niitähän juuri emme ole halunneet olla, Tallqvist totesi.

HARTWALL CAPITAL

Miten perheyritys herätetään henkiin

antti Herlinin ja Tuula Teerin yhteispuheenvuorossa satavuotiaan perheyhtiön ja uuden yliopiston arvot kytkeytyivät yhteen.

olli Tasala, Satu Helkama, Jaana Kotro ja Nina arvonen kohtasivat Hansaprintin työpajassa.

10

> S Y D Ä N K Ä D E S S Ä

eeva SolJa

Syntynyt: 20.10.1982Koulutus: kTM, Svenska Handelshögskolanperheyritys: kiilto Familyn hallituksen jäsen

» Millaisia lapsuusmuistoja sinulla on perhe-yrityksestä?eeva: Perheyritys on aina ollut kiinteä osa elämäämme. Muistan leikkineeni kiillon varastolla villen ja sisareni Anna-Sofi an kanssa. katselimme trukkeja ja joskus pääsimme niiden kyytiin.ville: Yrityksestä puhuttiin perheen parissa avoi-mesti ja se oli positiivinen asia. kotona näkyi myös yrityksemme tuotteita: oli puuliimaa ja kalente-reita. Tehdasalueelle pääsi hiukan vanhempana katsomaan liimapyttyjä.

» Miten olet päätynyt perheyrityksen toimintaan mukaan?

eeva: kyseessä on vapaaehtoinen valinta. Minua ei ole painostettu vaan annettiin hallitus-työskentelyn kautta rauhassa kasvaa yritykseen. kiilto on hieno yritys, joka on kasvanut Suomessa ja ulkomailla. Myös henki yrityksen työntekijöiden keskuudessa on tehnyt minuun suuren vaikutuk-sen. Nyt olen entistä paremmin ymmärtänyt, miten upean työn isä on tehnyt.

ville: isä heitti vapaamuotoisen ehdo-tuksen ilmaan. Mietin vastaustani aika pitkään. erityisesti askarrutti oma kompetenssi. Halli-tustyöskentelyn kautta on saanut uudenlaista näkökulmaa yritykseen.

» Millaisia arvoja perheestänne on sinuun tarttunut?

eeva: Meille on tehty selväksi, miten tärkeää on rakastaa sitä, mitä tekee. Työhön

pitää olla intohimoa ja siihen on heittäydyttävä. ville: Olen isältäni oppinut korkean työmo-

raalin. Asiat on tehtävä alusta loppuun ja täysillä. Puoliteho ei tule kysymykseen.

» Mikä perheyrityksessä on parasta ja pahinta?eeva: ehkä se, että pääsee oman perheen

jäsenten kanssa jakamaa vastuuta. On lähellä ihmisiä, jotka ymmärtävät, miltä sinusta tuntuu. Asian toinen puoli on se, että paineet saattavat olla kovat. Haluan koko ajan ja kaikessa tehdä parhaani.

ville: Tietysti parasta on perhe. Se tuo yritykseen inhimillisyyttä ja läheisyyttä. Sen verran olen lukenut perheyrityksistä, että tiedän niiden pahimmillaan tuovan sisäisiä ristiriitoja, jotka voi-vat jopa tuhota yrityksen.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten nuori polvi muistaa mennyttä ja visioi tulevaa.

ville SolJa

Syntynyt: 27.6.1986Koulutus: Opiskelee mark-kinointia Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelli-sessä tiedekunnassaperheyritys: kiilto Familyn tytäryhtiö Metal Packin halli-tuksen jäsen

TEKSTI: eveliiNa TalviTie

Kansainvälisesti toimivalle yritykselle on tärkeää verkottua vahvojen kumppaneiden kanssa. Kansain välisten pankki- ja vahinkovakuutusratkaisujemme avulla voimme ratkaista entistäkin tehokkaammin yrityksesi kansain väliseen liiketoimintaan liittyvät tarpeet. pohjola.fi

Pohjola Pankki Oyj on finanssipalveluyritys, jonka A-osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Vahinkovakuutukset tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy.

Kansainvälisesti tunnustettua osaamista.

Kehittämisen aika on nyt

Rahoitusta yrityksen kasvuun,kansainvälistymiseen ja vientiin.

Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos

tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttö pääomaan, omistusjärjestelyihin,

vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin.

Kysy lisää puh. 0204 6011 tai katso www.fi nnvera.fi

TEKSTI: eveliiNa TalviTie

1212

> L Y H Y E S T I

Porilainen nuori taiteilija Markku Järvelin on saanut valmiiksi muotokuvan Perheyritysten liiton entisestä toimi-tusjohtajasta Anders Blomista. Fotorealistista ilmaisutapaa edustava muotokuva paljastettiin Perheyritystapahtumassa 22.4. Finlandia-talolla.

– Liitossa on sovittu nyt traditiosta, että jokaisesta toimitusjohtajasta tilataan muotokuva ja se sijoitetaan liiton toimistoon, kertoo Perheyritysten liiton entinen puheen-johtaja Janne Timonen.

Blomin muotokuvaan voi tutustua liiton toimiston kirjastohuoneessa.

Markku Järvelin teki Anders Blomin muotokuvan

Perheyritysten hallintokäytännöistä saatiin uusi tutkimus

Perheyritysten liiton tuoreen verokannan lähtökohta on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen. Perheyritysten tavoitteena on ennen muuta Suomen talouskasvua ja työllisyyttä tukeva verojärjestelmä.

Yritystoiminnan verotus muodostuu yrityksen ja omistajan verotuksesta. Useimpia pääomatuloja kuten korkoja ja vuokratuloja verotetaan Suomessa yhdenkertaisesti. Oman pääoman tuoton verotus puolestaan on nykyään osittain kahdenkertaista. Siihen kohdistuu verotusta sekä yrityksen että omistajan tasolla.

Perheyritysten liiton verokannan mukaan yritystoiminnan harjoittamista ja kasvua kannustaa yhdenkertainen ja yhdenvertainen sekä yrityksen taseeseen sidottu osinkoverotus. Tämä kannustaa sijoittamaan varoja liiketoimintaan ja vahvistaa siten yritysten taseita.

Lisää Perheyritysten liiton veronäkemyksestä: www.perheyritystenliitto.fi

PL julkisti vero- näkemyksensä

Perheyritysten liitto on tehnyt yhdessä Stanton Chasen ja Lapin yliopiston kanssa kyselytutkimuksen, jossa vastaajina oli Per-heyritysten liiton jäsenyritysten hallituksen jäseniä.

Tutkimuksen mukaan jokaisessa per-heyrityksessä on omat tapansa järjestää hallintorakenteen yksityiskohdat ja vaikut-tamisen kanavat. Mahdolliset vaikuttajat ja

vaikutusfoorumit ovat kuitenkin perhe-yrityksessä muulla tavoin omistettuihin yrityksiin verrattuna hajaantuneita. Tätä todentavat perheyrityksissä olevat, lailla määrättyjen hallintoelinten lisäksi muodos-tetut epäviralliset hallintoelimet.

Perheen ulkopuolisten asema halli-tustyössä on jo suhteellisen vakiintunutta. Pääosin perheyritykset haluavat tätä

suuntaa aidosti vahvistaa ja saada siitä yritykselle kilpailuetua ja tehokkuutta hallitustyöhön.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

13

Perheyritysten tarinoita koottiin yksiin kansiin

Perheyritysten liiton asiantuntija, kTT Krista elo-pärssi-nen ja viestintäpäällikkö eveliina Talvitie ovat laatineet kirjan perheyrityksistä.

Perheyritys on enemmän kertoo suomalaisten ja ulkomaisten perheyritysten pitkäjänteisen menestymisen aineksista. kokonaisuus rakentuu vastaparien varaan: järki – tunteet, vanha – uusi, yksilö – yhteisö, vastuu – vapaus, luopuja – seuraaja. Menestys perustuu näiden voimien tasapainoon, kuten perheyritysten rohkeat tarinat todistavat.

kirja tarjoaa tietoa perheyritysten nykyisille ja tuleville omistajille, yrittäjille, rahoittajille sekä jatkuvuuteen tähtää-ville yritystoiminnan ammattilaisille.

Tilaa Perheyritys on enemmän -kirja osoitteesta: www.wsoypro.fi , niin saat hinnasta alennusta –20 %.

Alennuksen saat laittamalla kampanjakoodikenttään koodin i553. kampanja-aika 30.6. asti.

HANkeN 100 -varainhankintakampanjan yhteydessä Hanken kerää varoja mm. perheyritystutkimuskeskusta varten. Perheyritykset voivat myötävaikuttaa hankkeeseen ottamalla osaa HANkeN -kampanjaan joko kohdistamat-toman tai kohdistetun lahjoituksen kautta. kohdistamat-tomat lahjoitukset rahastoidaan Hankenin Grundfonden-rahastoon, johon valtio pääomittaa jokaista lahjoitettua euroa 2,5 eurolla – yhdestä lahjoitetusta eurosta Hankenille kertyy 3,5 euroa. kohdistetut lahjoitukset, joita ei pääomi-teta, rahastoidaan Hankenin Utvecklingsfonden-rahastoon ja käytetään lahjoittajan määräämällä tavalla – esimerkiksi perheyrityskeskuksen perustamista varten.

vielä tänä vuonna 850–250 000 euron lahjoitukset Hankenille ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityishenki-löille että yrityksille.

Lisätietoja: kristina Pentti-von Walzel, 050 593 2826/kristina.pentti@hanken.fi

PL:n jäsenillä mahdollisuus tukea Hankenille perustettavaa perhe-yritystutkimuskeskusta

Liitolle haetaan uutta toimitusjohtajaa

krista elo-Pärssinen & eveliina Talvitieperheyritys on enemmänWSOYpro, 226 sivua Hinta 53 €

Perheyritysten liiton hallitus hyväksyi yksimielisesti 19.5. toi-mitusjohtaja petra Thorénin eronpyynnön. Liitolle etsitään uutta toimitusjohtaja avoimen haun kautta. Asiantuntija Kris-ta elo-pärssinen (kTT) toimii vt. toimitusjohtajana uuden johtajan löytymiseen saakka.

Liiton toimiston organisaatiota tehostetaan. eveliina Talvitie toimii liiton viestintäpäällikkönä, elo-Pärssinen vastaa liiton koulutuksesta ja tutkimuksesta.Toimiston tapahtumien ja jäsenpalvelujen koordinaattoriksi on palkattu Jenni Raitavuo ja Simo valtti toimii osa-aikaisena vero-asiantuntijana.

Lisäksi liitto on palkkaamassa yhteiskuntapoliittista asian-tuntijaa tukemaan liiton edunvalvontaa vaalien lähestyessä.

– Perheyritysten omistajina ja johtajina tiedämme, että rekrytoinneissa on aina riskinsä. kun päätökset on nyt kuiten-kin hyvässä ja asiallisessa yhteishengessä tehty, on hyvä katsoa eteenpäin ja valmistautua uuteen hakuprosessiin, hallituksen puheenjohtaja anne Berner toteaa.

14

Sitra maalaa kuvaa kriisin jälkeisestä Suomesta

Sitran uudet julkaisut kriisin jälkeen -kir-ja ja elinvoimainen Suomi -raportti pu-reutuu Suomen kulttuurinmurrokseen, joka liittyy talouteen, hyvinvointiin, elämisen tapoihin ja työn tekemiseen. Raportti visioi myös tulevaisuutta.

– Yksi ala ei vie meitä enää ylös, eikä uutta Nokiaa tule. emme yksinker-taisesti palaa entisenlaiseen lintukotoon. Nyt on etsittävä uusia kestävän kasvun aloja. Samalla on kehitettävä hyvinvoin-timalliamme niin, että sen hyvät puolet säilyvät ja huonot passivoivat puolet vähentyvät, sanoo huippuekonomistien näkemyksistä koostuvan kriisin jälkeen -kirjan toimittaja pekka ylä-anttila etlasta.

Suomen elinvoiman lähteet -ke-hitysohjelmassa on 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin etsitty niitä polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa.

Mukana ohjelmassa oli myös Per-heyritysten liiton puheenjohtaja anne Berner.

– Markkinat ja yritysten toimintaym-päristö eivät palaudu niille sijoille, jossa oltiin ennen fi nanssikriisiä. Yrityksissä töitä on valmistauduttava tekemään eh-käpä täysin uudenlaisella tavalla. Alaiset saattavat jatkossa valita pomonsa. kaikki

sopimukset voivat hyvin olla määräaikai-sia. Johdetaan itse ja johdon tehtävänä on ainoastaan energisoida, Berner visioi.

– Yhä useamman on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystään kohti kan-sainvälisiä markkinoita. On avauduttava rohkeammin monikulttuurisuudelle ja ymmärrettävä että emme voi käpertyä pohjoiseen nurkkaamme, kehitysoh-jelman puheenjohtaja Sari Baldauf luettelee kulttuurimme ja ajattelumme kipupisteitä ja muutostarpeita.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen on erittäin tyytyväinen keskustelun-avauksiin, joita elinvoimainen Suomi -raportti sekä kriisin jälkeen -kirja tarjoavat.

– Sitra ottaa näin osaa meneillään olevaan keskusteluun Suomen tulevai-suudesta. kriisin jälkeen -kirja tarjoaa huippuekonomistien vahvoja näkemyk-siä fi nanssikriisin synnystä, sen vaiku-tuksista ja siitä mihin suuntaan nyt on katsottava. Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma puolestaan on mahdol-listanut poikkeuksellisen laajan osallis-tujajoukon työskentelyn elinvoimaisten tulevaisuudenpolkujen hahmottamiseksi.

lisätietojawww.sitra.fi www.elinvoimanlahteet.fi

> L Y H Y E S T I

Elinvoimainen Suomi

Raportti

Aarne Nurmio ja Teppo Turkki (toim.)

Suomen itsenäisyyden juhlarahastoItämerentori 2, PL 160, 00181 HelsinkiPuhelin (09) 618 991, faksi (09) 645 072, sitra.fi

ELINVO

IMA

INEN

SUO

MI

Aarne N

urmio ja Teppo Turkki (toim

.)

Elinvoimainen Suomi on Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman loppuraportti.

Sitran toteuttaman kehitysohjelman tavoitteena oli etsiä niitä polkuja, joiden myötä Suo-

mi voisi vahvistaa elinvoimaisuuttaan murroksessa olevassa maailmassa. Ohjelmassa oli

mukana yli 200 suomalaista päättäjää ja vaikuttajaa laajasti yhteiskunnan eri aloilta.

Kehitysohjelman raportti on moniääninen puheenvuoro ohjelman aikana syntyneis-

tä näkemyksistä. Raportti toimii keskustelun avaajana siitä, millaisessa murroksessa suo-

malaisen yhteiskunnan nähdään olevan ja miten tämän murroksen nähdään vaikuttavan

ohjelmassa löydettyihin kolmeen teema-alueeseen; suomalaiseen hyvinvointiin, yrittä-

jyyteen ja johtamiseen.

Raportti

ISBN 978-951-563-713-0

pekka ylä-anttila Sari Baldauf Mikko Kosonen

Kuv

a:H

eikk

i Tuu

li ja

lähd

e: S

itra

.

15

Jäse

netu

LJBBERGMANNA t t o r n e y s a t L a w

BJL Bergmann Attorneys at LawEteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki

helsinki@bjl-legal.comp. +358 9 696207 0

Tilaa maksuton tietopakettimme:Suomalaisen yrityksen laki- ja veroasiain vientikompassi

Kansainvälisten transaktioidenasiantuntijat Helsingissä

www.bjl-legal.com

- Kansainvälistyminen ja omistajaohjaus (ilmestynyt)

- Kansainvälinen sopimusosaaminen (ilmestynyt)

- Jakeluverkot ja myynti ulkomaille (ilm. 6/2010)

- Työsuhteet ja lähetetyt työntekijät (ilm. 8/2010)

- Riitojen hallinta ja ratkaisu (ilm. 10/2010)

- Verotuksen kansainväliset ulottuvuudet (ilm. 12/2010)

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

1-1

yritysyritys4 • 2008 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Ulla ja Juha Valkamo

jatkavat Primulan

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

yritysyritysyritysyritysyritysyritysyritysyritysyritysyritys

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Anne Berner on liiton

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

uusi puheenjohtaja

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

1

yritysyritys1 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Trafotekin Jaana Kotro ja Nina Arvonen:

Perheyritys on paljon

enemmän kuin pelkkä

yritys

Jyrki Katainen: Perhe-

yritykset vakauttavat

taloutta Sivut 8–9

Seuraajapolvi katsoo

tulevaisuuteen

Sivut 21–23

Sivut 4–7

Trafotekin Jaana Kotro ja Nina Arvonen:

Perheyritys on paljon

enemmän kuin pelkkä vut 4–7

1

yritysyritys2 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on osa identiteettiä

Maija-Riitta Ollila uskoo perheyritysten etiikkaan Sivut 14–17

Sivut 4–7Paulig on vuoden perheyritys Sivut 18–21

yritysyritysyritysyritysyritysyritys

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on osa identiteettiä

Sivut 4–7

1

yritysyritys4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, pla-neettaa ja ihmisyyttä Sivut 16–21

Sivut 4–8

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismiruokkii kateutta Sivut 12–14

yritysyritysyritysyritysyritysyritysyritys

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta SiSivut 4–8

1

yritysyritys1 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Petra Thorén: Perheyritykset ovat kiinnostavan erilaisia

Talviakatemiasta tuli Winter Academy

Sivut 20–23

Sivut 4–8

Paavo Arhinmäki: Yrityksen menestys on myös työntekijän etu Sivut 16–18

1616

Erkki Solja:”Perheyrityksen omistajan on oltava luita ja ytimiä myöten sitoutunut”

Perheyrityspalkinnon saanut kiilto Family sitoutuu työl-listämään Lempäälässä ainakin seuraavat 80 vuotta.

Muun muassa liimoja, tasoitteita, laasteja, vedeneristeitä ja puhdistusaineita valmista-va kiilto Family on vuonna 1919 perustettu pirkanmaalainen yritys, joka on alueensa voimakas moottori.

Lähivuosina kiilto on sijoittanut kotikunnassaan Lempäälässä kymmenen miljoonaa uuteen laasti- ja tasoitetehtaa-seen ja saman verran polymerointikapasi-teettinsa kasvattamiseen. Paikkakunnalle on lisäksi rakennettu kahden miljoonan lähettämönlaajennus. Yritys on sitoutunut paitsi paikkakuntaan myös henkilöstöönsä.

– kiillon työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen kesto yrityksessä on 13 vuotta. Perheyritysarvot näkyvät yrityksen toimin-nassa. Henkilöstöä arvostetaan voimavara-na. Yrityksen 90-vuotisjuhlakin järjestettiin pelkästään työntekijöille ja heidän puolisoil-leen, toteaa perheyrityspalkintolautakun-nan puheenjohtaja Janne Timonen.

Palkintolautakunta arvosti erityisesti yhtiön profi loitumista pitkäjänteiseen kasvolliseen omistamiseen. kiilto Familyn konsernijohtaja erkki Solja edustaa yri-tyksen kolmatta sukupolvea. Hän toteaa,

että sukupolvenvaihdoksessa on kyse ”omistamaan opettelemisesta”. Uudelle sukupolvelle tarjoutuu omaehtoinen mah-dollisuus nähdä, miten yrityksen sisäpiiri toimii. Näin kertyvän kokemuksen kautta siivilöityy näkemys siitä, onko omaa halua ottaa kokonaisvastuu liiketoiminnasta

– Perheyritys ei saa olla kuin saksalai-nen moottoritie: katettu ränni, mistä ei näy kunnolla ulos. Pitää olla myös vaihto-ehto, ketään ei saa pakottaa. Omistamaan opettelu on pohdintaa, ei painetta, Solja muotoilee.

TekSTi: Tapio Neva

kUvAT: RaMi Salle

17

TekSTi: Tapio Neva

kUvAT: RaMi SalleTytär tuo herkkyyttä

kiilto Familyn neljäskin sukupolvi on jo ”opet-telemassa omistamista”. erkki Soljan eeva-tytär nimitettiin konsernin hallitukseen vuonna 2008.

erkki Solja myöntää, että tyttären tulo hallitukseen on vaikuttanut häneen, ”tuonut tietynlaista herkkyyttä.”

– Se, että hallituksessa on ensimmäistä ker-taa nainen ja vielä oma tytär, on luonut sellaista tunnetta, jota voi herkkyydeksikin kutsua.

– ihmiseen tulee aina ympäristön muka-na pieni ulkoinen viritys, sekä työelämässä että muualla. kun tuntee toisensa niin hyvin kuin isä ja tytär tuntevat, niin kyllähän se lisää aitoutta, ei voi olla olevinaan mitään. Oleellista on, että suhde on hyvä. Jos ei ole, niin yhteistyöstä on vaarassa muodostua keskinäisen nöyryyttämisen klubi.

30 vuotta sitten erkki Solja oli itse nuori ekonomi, jonka ajatuksissa perhe-yrityksen jatkaminen ei ollut kiinnostava vaihtoehto.

– Ajattelin, että kiiltoon en mene ikinä töihin, Solja muistelee.

Hän aloittikin työuransa muualla. Perhe-yritykseen hän alkoi tuntea vetoa vasta siinä vaiheessa, kun Antti-isä teki 1980-luvun alkupuolella järjestelyjä, joiden myötä kiilto Oy:n omistus keskittyi hänelle.

– Minun ajatteluni meni jo silloin niin, että perheyrityksen omistuksen pitää kaventua, suppiloitua. Pitää olla kasvollinen, yhtiöstä vastaava omistaja, joka on luita ja ytimiä myöten sitoutunut yritykseen, muu-ten käy huonosti. Jos omistaja on kaukana, yrityksellä ei ole sitä myönteistä vääntöä, jolla pitkäjänteinen menestys luodaan.

kansainvälisiä investointeja

kun erkki Solja aloitti perheyrityksen palveluksessa 1980-luvun alussa, oli kiilto Oy merkittävä kansallinen yritys ja liimojen markkinajohtaja. Sitten alkoi kansainvälisty-minen, jonka veturi erkki Solja oli.

ensin hän lähti perustamaan tytäryhtiötä Ruotsiin. Sitten Solja palasi Suomeen, kun-nes 1990-luvun puolessa välissä hän aloitti perheyrityksen päättäväisen laajentamisen itään.

kiilto on investoinut kymmeniä miljoo-nia kansainväliseen laajentumiseen. Tällä hetkellä konserni toimii tytäryhtiöiden-sä kautta Ruotsissa, Puolassa, venäjällä, virossa, Latviassa, Liettuassa, Ukrainassa ja valko-venäjällä. Seuraavaksi pitäisi mennä kazakstaniin.

perheyrityspalkintolautakunnan puheenjohtaja Janne Timonen

kertoi Kiilto Familyn konserni-johtaja erkki Soljalle lautakunnan

palkintoperusteista.

18

kiilto-konsernilla on venäjällä kaksi tuotantolaitostakin.

– Jos haluaa olla tekijä venäjän mittakaavassa, Pietari ei riitä. Pitää olla läsnä koko 10000 kilometrin mitalla ja luoda logistinen järjestelmä, joka pystyy palvelemaan näissä mittasuhteissa.

Solja ei halua alkaa neuvoa muita itään suuntaavia, mestaroida, kuten hän sanoo.

– Se kannattaa kuitenkin pitää

nyrkkisääntönä, että paikallista tapaa on kunnioitettava, vaikka se joskus tuntuisi oudoltakin. Aina tavoille löytyy selitys.

Solja on viettänyt venäjällä ja Baltian maissa paljon aikaa, ja myöntää, ettei kaik-ki ole mennyt aina pelkästään hyvin.

– kun sinne suuntaa, niin pitää va-rautua siihen, että joskus tulee turpiinkin. Siemen ei idä helposti, maaperä on vähän kivikkoista, Solja sanoo vertauskuvallisesti.

– Toisaalta sinne ei ole niin kovaa tunkua kuin joillekin niin sanotusti helpommille markkina-alueille, Solja jatkaa ja korostaa us-kovansa pitkäaikaisen tekemisen strategiaan.

Harmaalta, saati mustalta, alueelta kiilto on pysynyt päättäväisesti pois.

– Lähdimme jo alun perin itään partiopoikafiiliksellä. Statement oli, että rahalla ei nopeuteta asioita tai mennä yli vaikeuksien.

> F A K T A

MiKä?Kiilto Family -konserni emoyhtiö Kiilto Family oy: Koko konsernilla yli 100 miljoonaa euroa. Henkilöstö: Yli 500 työntekijää.Historia: Perustettu 1919 nimellä Teknokemian Teh-das O/Y Santalahti. Teki aluksi kosmeettisia aineita rohdoskaupoille, maaleja kenkätehtaille, kiillokkeita, vahoja ja liimoja sekä huonekalukauppiaille spriilakko-ja ja kiilloketta. Siirsi 1970-luvun alussa toimintansa Lempäälän Sääksjärvelle.Toimialat: Kiilto Oy valmistaa liimoja, lakkoja, kos-teuseristeitä ja tasoitteita. Muiden toimialojen yhtiöt ovat Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy, KiiltoClean Oy ja Ramport Oy.

Kiiltoplast tekee muovipinnoitettuja papereita ja kartonkeja graafiseen teollisuuteen, sade- ja suoja-asumateriaaleja, muovitettuja tekstiilejä. Intermediuk-sen toimialana ovat kenkä- ja tekstiiliteollisuuden sekä teräs- ja konepajateollisuuden tarvikkeet. Metalpak tuottaa metallipakkauksia. Kiilto-Clean on erikois-tunut puhdistus- ja hoitoaineisiin sekä siivousalan koneisiin ja välineisiin. Ramportin ohjelmassa ovat huonekalu- ja puusepänteollisuuden tarvikkeet.

KuKa?erkki Solja ikä: 56.Koulutus: Ekonomi.asuu: Pirkkalassa. Työ: Kiilto Familyn konsernijohtaja (CEO).Perhe: Vaimo Helena sekä lapset Anna-Sofia (29), Eeva (27) ja Ville (23).

ville Solja työpöydän ääressä. vanha labra.

1919

Samaan aikaan kun esimerkiksi paperi- ja elektroniikkateollisuus siirtää tuotantoaan laajalla rinta-malla pois Suomesta, Solja uskaltaa sanoa, että kiilto tekee liimoja Lem-päälässä vielä vuonna 2080. Yritys on silloin 161 vuotta vanha.

– Nykyisin kiinnitetään pelot-tavan paljon huomiota valmistus-kustannuksiin. Asiakkaat ym-märtävät, että kysymys on koko paketista. Siitä hinta on vain osa.

– Huolella ja vastuullisesti valmistetun tuotteen markkina-arvo kasvaa. en näe mitään syytä viedä valmistusta minnekään. n

vanha labra. Kenkäteolllisuuden tuotteet pispala.

Kiilto oy:n vanha

mainos.

20

”Luovuus elää vapauden ilmapiirissä”

Aktiivikaiuttimia valmistavan Genelec Oy:n perustaja ilpo Martikainen uskoo, että ”joku propellipääkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea joukko sopivia ihmisiä”.

Millaisia työprosesseja ne ovat, kun insinöörityö ja design pakataan yhteen, Genelec oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja ilpo Martikainen?– Meille se on nykyään jo helppoa, mutta olemme harjoitelleet yhteistyötä 1970-luvulta lähtien. kaiken lähtökohta

on, että insinööri kunnioittaa muotoilijan ammattitaitoa ja muotoilija insinöörin. kyse on yhteistyöstä, jossa tarvitaan joustavuutta molemmilta puolilta. Yhteistä insinöörin ja muotoilijan työlle on se, että aina pitää kyseenalaistaa se, miten asiat on tehty ennen.

Miten insinööri saadaan ymmärtä-mään designia?– Muotoilusta on olemassa erilaisia mieltymyksiä, siksi tavaraakin valmiste-taan niin monennäköistä. ei insinöörin tai ylipäätään kenenkään ihmisen näkemys visuaalisuudesta ole sinänsä väärä. kyse on myös oppimisesta näkemään asioita muistakin kuin puhtaan teknisistä näkö-kulmista. Meillä on hyvä yhteistyö Harri Koskisen kanssa. entä miten saadaan insinööri ym-märtämään markkinointia?– Sanotaan, että suomalaiset teknolo-giayritykset myyvät ykköslaatua puolella hinnalla ja amerikkalaiset puolilaatua tupla-

TEKSTI: Tapio Neva

> F A K T A

GeNelec oy

Genelec oy, perustettu 1978, toimii iisalmessa. liikevaihto 17 M€ (2008), henkilökuntaa noin 100. vientiä 60 maahan. Tytär-yhtiöt maahantuontia ja jakelua varten uSa:ssa ja Kiinassa, myynti- ja tukitoimistot Tukhol-massa, Mumbaissa ja Helsingissä.

Genelec oy valmistaa aktiivisia kaiuttimia ammatti-, asennus-, ja kotikäyttöön. Genelec on ollut maailman johtava aktiivi-kaiutinvalmistaja vuodesta 1978. Genelec on saanut useita kansain-välisiä ja kansallisia palkintoja.

Genelec oy:n perustaja ja yhtiön nykyinen hallituksen puheen-johtaja on ilpo Martikainen. Myös lapset, dipl. kontrabasisti Juho, Di Mikko ja FM, floristi-opiskelija Maria ovat osakkaina. Hallituksen jäseninä he ovat olleet vuodesta 2001.

Alumiinikoteloiden malleissa näkyy vahvasti Harri Koskisen jälki.

21

hinnalla. On siinä vähän tottakin. Meillä on hyviäkin markkinointiesimerkkejä, mutta kyllä kansanluonteemme on amerikka-laisiin ja jo ruotsalaisiinkin verrattuna intro-vertimpaa.

– Markkinointi on muistuttamisen tai-detta, jossa on pohjimmiltaan kyse toisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta. Mie-titään ratkaisuja ongelmiin. Markkinointi ei ole vain yrityksen markkinointiosaston asia, vaan jokainen työntekijä, jokainen puhelu, jokainen sähköposti on tavallaan yrityksen markkinointia.

Genelec ui vastavirtaan – kun muut siirtävät tuotantoaan pois Suomesta, Genelec investoi tehtaan laajennuksiin iisalmessa. Miksi?–Se on ollut mahdollista, koska olem-me onnistuneet rakentamaan tuotteet, brändin ja koko paketin niin, että asiakkaat kokevat saavansa täyden vastineen sille, mistä maksavat, ja toivottavasti vähän enemmänkin. Jos kilpailisimme vain hin-nalla, niin meidän olisi ollut pakko lähteä halvemman työvoiman maihin.

– Tällainen on elektroniikkateollisuu-dessakin vielä mahdollista. esimerkiksi kamerabisnes on siirtynyt aika pitkälti pois euroopasta, mutta Leica tehdään edelleen Saksassa. kaikilla kameroilla saa kuvia, mutta kaikki kamerat eivät ole Leicoja, eivätkä kaikki kaiuttimet Genelecejä.

Sinä kuulut niihin, jotka ovat teh-neet harrastuksesta itselleen työn. Mikä on viestisi niille, jotka haavei-levat samasta?– kun harrastuksesta tulee työ, sitä ei voi tehdä enää samalla tavalla, vaan kyse on ihan eri jutusta. kääntäisin asian mieluum-minkin niin päin, että jos alkaa yrittäjäksi, niin alan pitää olla sellainen, mikä kiinnos-taa. Leipä ei tule yleensä ihan helpolla ja epävarmuutta pitää sietää. Se onnistuu parhaiten, jos tuntee kiinnostusta alaan. Mitä sinulle tulee mieleen seuraa-vista sanoista: innovaatio?– Uusi, hyödynnettävissä oleva ratkaisu ongelmaan. innovaatio on aivan olennai-sen tärkeä osa yritystoimintaa.

asiakashankinta?– ketään ei voi pakottaa ostamaan mitään. Pitää ymmärtää asiakkaan ongelma ja tar-jota siihen ratkaisu. Se on perusedellytys, että asiakassuhde voi alkaa.

Kasvu ja sen hallinta?– kasvua on monenlaista. itse tykkään orgaanisesta, suunnitelmallisesta ja kannat-tavasta kasvusta. Yritysostoja emme ole tehneet. kasvuun liittyy myös ympäristö-puoli: tehdäänkö jotain pitkään kestävää ja yhteiskunnalle hyödyllistä vai tuhlataanko jotain?

Mitä eri keinoja Genelecissä on käytetty yrityksen innovatiivisuu-den kehittämiseksi?– innovatiivisuus lähtee työilmapiiristä – ihmisten asenteista, arvoista ja ihmis-kuvasta. Luovuus elää vapauden ilma- piirissä. Joku propellipääkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea joukko sopivia ihmisiä. esimiestaidostakin on kyse – joku työntekijä on tuottavimmillaan pienessä paineessa, toinen menee ihan lukkoon.

22

Mikä on ollut työurasi tärkein innovaatio?– Genelec. Tunsin nuorena syvää kiinnos-tusta äänentoistoon, mutta maaliskuussa 1976 aloin Helsingin kaksiomme keittiössä suunnitella aktiivisia tarkkailukaiuttimia. Teknisenä innovaationa se on yksinker-taistettuna sellainen, että kaikki tarvittava elektroniikka sijoitetaan kaiutinkoteloon ja erillistä vahvistinlaitetta ei tarvita. Genelec on tuonut aktiiviperiaatteen vallitsevaksi teknologiaksi maailmalla.

Genelec on moneen kertaan palkit-tu yritys. Mikä merkitys palkitsemi-silla on ollut yrityksen markkinoin-tiin ja imagoon?– Palkinto on aina iloinen asia, kakkukah-vien paikka koko henkilökunnalle. kun olemme saaneet ulkomailla tuotepal-kintoja, niin niillä on ollut yleensä selvää vaikutusta tuotteen kysyntään. kotimaassa olemme saaneet lähinnä koko yritykseen kohdistuvia palkintoja. Niiden vaikutus on ollut imagollinen. Mitkä ovat yrityksen menestyksen tärkeimmät tekijät?– Arvot. Netissä kaikilla firmoilla on tie-tysti lueteltu missiot, visiot ja muut, mutta kyllä menestys ihan oikeastikin perustuu arvoihin. Mitä halutaan tehdä, miten,

miten suhtaudutaan ihmisiin – asiakkaisiin, henkilökuntaan ja kilpailijoihin.

– Toinen tärkeä tekijä on sinnikkyys. Pikavoittoihin en jaksa uskoa. Ne valitetta-van usein osoittautuvat pikavipeiksi, joissa on korkea korko.

– Menestys on seurausta siitä, että tekee joka päivä monia pieniä asioita asiakkaan kannalta oikein. Millaista on hyvä omistajuus?– vastuullista ja pitkäjänteistä. Sen pitää tähdätä yhteiseen hyvään. Perheyrityksen omistaminen on muuta kuin määräys-valtaa – se on vastuun ymmärtämistä yrityksen henkilöstöstä, asiakkaista, ym-päristöstä ja yhteiskunnasta. Jos vastuun ymmärtää oikein, niin omistaminen on palkitsevaa. Tästä syystä meidän yrityk-semme on edelleen iisalmessa.

Millainen maa Suomi on olla yrittäjä?– Meillä oli aikoinaan yrittäjävihamielinen vaihe, joka on onneksi sitten helpottanut. Nyt on kuitenkin menossa sellainen vaihe, että puhutaan yhtä ja tehdään toista. Jaetaan kakkua sen sijaan että kannustet-taisiin leipomaan lisää. en mene yksityis-kohtiin, mutta kuulun itse siihen joukkoon, jotka ovat huolissaan tästä meiningistä. n

Kastemaan mainos 1990-luvun alkupuolelta. Markkinointia insinööreille.

5040A voitti Fennia Prizen viime vuonna. Muotoilu on Harri Koskisen.

2323

Osallistujille maksuttomat, vapaamuotoiset Perheyritysillat jatkuvat syksyllä tuttuun tapaan jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina klo 18–20.30 liiton toimistolla Museokadulla. ensimmäinen ilta järjestetään 17.8. isäntänä on tuolloin kauppalehti. Toimittaja kimmo koivikko kertoo median lainalaisuuksista ja vastaa osallistujien kysymyksiin.Merkitsethän päivämäärän kalenteriisi !

perheyritysillat syksy 2010

> T U L O S S A

Perheyritysten liitto järjestää Maikkarin koordinoiman yhteis-kunnallisten keskustelujen tapahtumaviikolla Porissa paneelin 22.7. klo 16 Porin kaupungintalon pihassa. Teemana on ”kasvollinen kapitalismi”. Omistajien ja työntekijöiden vuoro-vaikutuksesta saapuvat keskustelemaan kansanedustaja eero Heinäluoma (sd), Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) ja STTk:n pääsihteeri Leila kostiainen.

Lisätietoa: eveliina.talvitie@perheyritystenliitto.fi

Suomiareena

22.7.2010

Rakennetaan yhdessä yrityksesi menestystarina

Perheyritys on usein alansa paras osaaja,mutta uuden kasvun etsintään ja strategisesti vaativien kysymysten ratkaisemiseen on joskus vaikea irrottaa riittävästi johdon omaa aikaa. Eera on perheyrityksen liiketoiminnan kehitys-kumppani strategisesti vaativissa kysymyksissä. Ajattelumme punainen lanka on perehtyminen, etsintä, ratkaisujen kehittäminen ja käytäntöön vienti – Koillisväylä-strategia™, jolla avaamme asiakkaalle pääsyn kentälle, jota muut eivät vielä näe.

www.eera.fi

“It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent. It is the one that is the most adapt-able to change.” Charles Darwin

Talouskriisi on syvä. Väestön ikääntyminen vavisuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Ilmastonmuutos vaatii välittömiä toimia. Pää-

ministeri Matti vanhanen, valtio-varainministeri Jyrki Katainen ja kulttuuriministeri Stefan Wallin tilasivat professori pekka Hima-selta selvityksen siitä, mitä tässä myrskyn silmässä pitäisi tehdä.

Himasen mukaan nyt on varot-tava lankeamasta tragediamoodiin. Suomen on yhä mahdollista kirjoit-taa 2010-luvulle kukoistuksen kä-sikirjoitus. Kukoistuksen siemenet löytyvät vihreästä informaatio- ja vuorovaikutustaloudesta, hyvinvoin-tiyhteiskunnan versio 2.0:sta sekä

rikkaasta monikulttuurisesta elämästä. “Talouskasvu, joka ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen, ei ole enää mahdollinen.”

Ajatushautomo Demoksen WWF:lle teke-män onnellisuusjulistuksen perustana on havain-to siitä, ihmiset käyttävät tänä vuonna luonnon-varoja noin puolitoistakertaisesti yli maapallon kantokyvyn. Tällä tahdilla ympäristöä liikaa kuormittava talouskasvu ei enää lisää hyvinvoin-tia, vaan syö tulevien sukupolvien luonnonvarat.

Kuitenkin yritykset vielä ajattelevat, että heidän pitää tehdä valinta viherpiperryksen ja taloudellisesti tehokkaan toiminnan välillä. Usein kuulee väitettävän, että ympäristöystäväl-linen tuotanto vaatii uusia ja kalliita laitteita ja prosesseja, eivätkä asiakkaat maksa enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista. Toimiminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttami-seksi ei nähdä kannattavana yritystoimintana.

Tutkimustulokset osoittavat toista. Huhtikuussa edesmennyt yritysguru c. K. prahalad on kollegoidensa kanssa tutkinut 30 suuren yrityksen kestävän kehityksen aloitteita. Kestävää kehitystä edistävät liiketoi-minta- ja teknologiainnovaatiot sekä alensivat kustannuksia että lisäsivät tuottoja. Esimer-kiksi raaka-aineen tehokkaampi käyttö säästi luonnonvaroja ja lisäsi tuottavuutta. Loppu-tuloksena syntyi jopa parempi tuote tai uutta liiketoimintaa.

Lama antaa mahdollisuuden ajatella asiat toisin ja kyseenalaistaa yritystoiminnan perusoletukset: mille arvoille yritystoimin-tamme perustuu, miksi olemme olemassa, mikä on roolimme yhteiskunnassa ja millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa seuraaville sukupolville.

Suomessa Primula haluaa olla yksi suunnan-näyttäjistä ympäristöasioiden huomioimisessa liiketoiminnassa. Uusi tuotanto- ja logistiikka-keskus, Primulan Herkkupaja, valmistuu Jär-venpäähän syksyllä 2010. Primulan Herkkupaja rakennetaan mahdollisimman pienen hiilijalan-jäljen jättäväksi ja se täyttää korkeimmatkin ympäristöstandardit. Herkkupaja on Primulan historian suurin investointihanke, jonka koko-naisarvo on 35 milj.

Primula on myös lanseerannut täysin bio-hajoavat pakkaukset deli-tuotteilleen. Pakka-ukset maatuvat kokonaisuudessaan 20 viikossa, eivätkä sisällä säilyvyyttä lisäävää suojakaasua. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tuotteet ovat aina taatusti tuoreita.

Toivottavasti Primulan esimerkin innos-tamana myös muut perheyritykset ottavat konkreettisia askelia hiilivapaan huomisen rakentamiseksi. Ne yritykset, jotka nyt panos-tavat innovatiiviseen kasvuun nousevat lamasta entistä vahvempina. Kestävän kehityksen innovaatiot luovat kestävää talouskasvua, joka ei lisää vain taloudellista toimintaa, vaan myös hyvinvointia.

kestävää kasvua kestävillä innovaatioilla

Krista elo-pärssinenperheyritysten

liiton asiantuntija (valmennus ja

tutkimus) vt. toimitusjohtaja

24

25

Verouudistuksia tehtäessä verotuksen ohjaa-vuudesta on keskusteltu säännöllisesti. Tyypilli-sesti veroekonomistit, verotukseen erikoistu-neet taloustieteilijät kannattavat ohjaamatonta eli neutraalia verotusta. Silloin verotus ei ohjaa verovelvollisen käyttäytymistä puoleen eikä toiseen. Verotuksen neutraalisuus on myös Hetemäen työryhmälle ollut tärkeä ohjenuora.

Käytännössä verotuksella on lukemattomia ohjaustavoitteita ja -vaikutuksia. Verotusta käytetään poliittisena keinona ohjata veron-maksajia esimerkiksi vähäpäästöisempien ener-giamuotojen käyttämiseen, alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentämiseen ja pimeän työvoi-man torjumiseen. Niin kauan kuin veroista päätetään poliittisella tasolla, verotuksen täydellinen neutraalisuus jää veroekonomian utopiaksi.

Verotuksella voidaan vaikuttaa yritystoi-minnan ja omistamisen edellytyksiin Suomessa, mikä on perheyrityksille tärkeää. Yrityksen ja omistajan verotuksesta koostuva osinkovero-tus on myös ohjaavaa. Osinkoverotus voi oh-jata pääomia yritystoimintaan tai passiiviseen omaisuuteen. Se voi ohjata yrityksiä vahvista-maan taseitaan tai velkaantumaan. Osinkove-rotus voi myös ohjata omistamaan ja kasvatta-maan yrityksiä pitkäjänteisesti tai perustamaan ja myymään niitä pikavoittojen toivossa.

Tärkein yritys- ja osinkoverotuksen ohjaus-vaikutus on se, että se ohjaa Suomea ja suo-malaisia yrityksiä kasvuun, investointeihin ja työllistämiseen. Tälle väitteelle on löydettävis-sä monia perusteluja. Yksi niistä liittyy paljon puhuttuun julkiseen talouteen: Ilman talouden kasvua eivät kasva myöskään valtion ja kuntien verotulot. Jollei jaettava kakku kasva, ei siitä riitä jaettavaa kaikille tarvitseville.

Ohjausvaikutuksensa lisäksi verotuksen toinen tärkeä ominaisuus on sen kyky rahoit-taa julkisen sektorin toimintaa. Valtiovarainmi-nisteriön tuoreiden laskelmien mukaan Suomi ottaa tänä vuonna yli 11 miljardia lisää velkaa.

Suurin piirtein saman verran valtio on budje-toinut saavansa verotuloja kaikista tuloveroista (yhteisövero, pääomatulovero, ansiotulovero) yhteensä. Jo tämä yhtälö kertoo, ettei Suomen julkista taloutta pelasteta osinkoverotuksen tai minkään muunkaan veron kiristämisellä. Verotulot romahdutti talouden suhdannekään-ne. Ainoastaan päinvastainen suhdannekäänne voi ne palauttaa.

Hetemäen työryhmän tekemissä ja teettä-missä perusteellisissa selvityksissä on todettu, että veroissa on eroja: toiset verot vaikuttavat talouskas-vuun vähemmän haitallisesti kuin toiset. Erityisen haitallisiksi on todettu erilaiset tuloverot. Niitä ovat mm. yhteisövero, ansiotulove-ro ja pääomatulovero. Vähemmän haitallisia puolestaan ovat erilaiset kulutusverot.

Lasketaanpa yhteen: 1) Vero-tuksella on ohjaava vaikutus. 2) Yritys- ja osinkoverot ovat ohjaa-vaa verotusta. 3) Julkisen sektorin kestävyysvajeen voi ratkaista ennen kaikkea talouskasvu. 4) Yritys- ja muut tulo-verot ovat talouskasvun kannalta haitallisim-pia veroja.

Ainakaan minun laskuopillani ei tässä yh-teenlaskussa voi päätyä muuhun lopputulok-seen, kuin että verotuksen on huolehdittava siitä, että yritys-, osinko- ja muut tuloverot kannustavat yritystoiminnan harjoittamiseen ja omistamiseen sekä työllistämiseen ja työnte-koon Suomessa. Se olisi oikein ohjaavaa.

Perheyritysten liitto julkaisi omat verolinjauk-sensa 14.4.2010. Niiden kantavana teemana on yhdenkertainen, yhdenvertainen ja kannustava osinkoverotus. Linjaus on luettavissa liiton verkko-sivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

verotus voi ohjata oikein

Simo valttiperheyritysten liiton veroasian-tuntija

26

–Tärkeää on se, että ymmärtää isot voimat ympärillään. Jos vanha bisnes on häviämässä, toimintakonsepti on järjestet-tävä uudelleen. Historiasta on uskallettava päästää irti.

philip aminoffi n käsitykset kasvu-yrittäjyydestä eroavat aloittaviin pieniin yrityksiin keskittyvästä yleiskeskustelusta, joka aiheen ympärillä velloo.

– innovaation kaupallistaminen on helpompaa yrityksessä jonka toiminta on jo vakiintunut kuin toimintansa aloittavassa yrityksessä. kypsällä yrityksellä on vakiin-tunut asiakaskunta, jolle se voi kätevästi tuoda uusia konsepteja.

Suomen innovaatiojärjestelmän panos- tuotos-suhdetta tulisi Aminoffi n mielestä oleellisesti parantaa. Hän kritisoi Suomen innovaatiopolitiikkaa yksisilmäiseksi. Usko-taan, että ”kun heitetään riittävästi rahaa” teknologian kehittämishankkeisiin, syntyy kasvuyrityksiä, jotka pelastavat Suomen.

– Uuden kasvuliiketoiminnan synnyttä-misessä korkeakoulutaustaisten teknisten oivallusten osuus on oleellisesti pienem-pi kuin Suomessa yleisesti kuvitellaan, Aminoff toteaa, itse asiassa kaupallisesti merkittävät innovaatiot syntyvät useimmi-ten työntekijän aloitteesta tai sattumalta.

Teknistä innovointia tukevaa inno-vaatiojärjestelmäämme tulisi Aminoffi n mukaan muokata perusteellisesti. Nykyistä suurempi osuus järjestelmän panoksista tulisi kohdistaa toimiin, joilla luodaan maa-hamme ilmapiiri, joka kannustaa yrittäjyy-teen ja uudistumiseen. Yritysten luokittelu kasvuyrityksiin ja muihin yrityksiin ei anna kunnon kuvaa suomalaisen yrityskannan kasvupotentiaalista. Monessa jopa hyvin vanhassa yrityksessä voi olla nopeasti kas-

vavaa uutta liiketoimintaa, vaikka yrityksen kokonaisliikevaihto ei kasva.

Aminoff muistuttaa tässä kohtaa Noki-an menestystarinasta.

– Nokialla oli panostettu elektroniik-kaan jo noin 30 vuotta ennen kuin se lähti nousuun. Yritykseen oli onnistuttu raken-tamaan valtava kasvun ydin, joka näkyi vasta kun luovuttiin vanhoista liiketoimin-noista, kuten kumisaappaista ja kaapeleis-ta. vanha oli uuden kasvualusta.

vanha tukee uuttaAminoff selittää, että ”taantuva ja kasvava voivat kehittyä hyvin yhdessä”. vanha bis-nes voi toimia rahoittajana ja inspiroijana. Uudella täytyy puolestaan olla vapautta tehdä asioita.

Tästä esimerkkinä toimii Aminoffi n isoäidin isän Walter Greulingin vuonna 1921 perustama Helvar, jonka sisällä on usein elänyt rinnakkain sekä taantuvaa että kasvavaa bisnestä.

Alun perin yrityksen liikeideana oli tuoda Puolasta öljyä. kun liikeidea ei toiminut, Greuling vaihtoi alaan, jonka koki mielenkiintoiseksi. Helvar rupesi ensin tuomaan maahan radioita ja sen jälkeen valmistamaan niitä.

Helvarin radioissa käytettiin perinteistä radioputkitekniikkaa. kun Sony 60-luvulla toi markkinoille uutta transistoritekniikkaa hyödyntäviä radioita, Helvarissa päädyttiin lopettamaan radioiden oma tuotanto.

Perusta seuraavalle aluevaltaukselle oli kuitenkin jo ehditty luoda. Radioput-ken virranhallintaan tarvittua tekniikkaa pystyttiin hyödyntämään myös valaistus-teollisuudessa käytettävien kuristinten val-

mistamisessa, jossa Helvar on ajan myötä kasvanut euroopan toiseksi suurimmaksi. kun kuristimia sitten ruvettiin korvaamaan elektroniikalla, Helvar sopeutui satsaamal-la voimakkaasti elektroniikkaosaamiseen.

Tänä päivänä kuristinmarkkinat ovat taantuneet ja suurin osa Helvarin liike-vaihdosta tulee valaistuselektroniikkatuot-teista, jotka mahdollistavat huomattavaa energiansäästöä. valaistuselektroniikka on kasvuala. vanha on toiminut uuden kasvualustana.

Rolls Roycella av-järjestelmiinAminoffi n perheen omistamaan yritysryp-pääseen kuuluvat Helvarin lisäksi vuonna 1901 perustettu Mercantile, vuonna 1939 perustettu veho, vuonna 1964 perustettu electrosonic ja vuonna 1995 muodostettu Fastems. Uudistuminen on kaikissa yhtiöis-sä ollut välttämätöntä.

electrosonic valmisti alun alkaen diaprojektoreiden ohjauselektroniikkaa ja säätimiä. Aminoffi en omistukseen yritys siirtyi 1990, jolloin se tunnettiin ”valonoh-jauksen Rolls Roycena”. Säädinbisnes fuu-sioitiin Helvariin lisäämään sen valonoh-jausosaamista ja markkinapeittoa. Jäljelle jääneestä electrosonicista karsittiin kovalla kädellä toimialoja ja tytäryhtiöitä. Strategi-seksi suuntaukseksi valittiin kuvanohjaus ja vaativat Av-järjestelmät

Tänään electrosonic on vaativien Av-järjestelmien suunnitteluun, asennukseen, ohjelmointiin ja ylläpitoon erikoistunut kansainvälinen yritys, jonka pääkonttori on Burbankissa kaliforniassa. Asiakkaina ovat suuret viihdealan yritykset, kansainväliset suurpankit ja asiantuntijaorganisaatiot sekä julkinen hallinto.

– electrosonic kehittyy asiakkaittensa tarpeiden tahdissa. kun asiakkaat tarvitse-vat uutta, me syvennämme osaamistam-me sen mukaisesti.

vuonna 1939 perustettu veho perus-tettiin yksinomaan Mersun maahantuontia

Philip Aminoff: ilmapiirin pitää kannustaa uudistumiseen

european Family Businesses-GeeFin puheenjohtajana toista kautta aloittelevan Philip Aminoffi n resepti uudistumiseen ja kasvuun sisältää investoimista, ketteryyttä, luopumista ja uskallusta.

2727

euRopeaN FaMily BuSi-NeSSeS-GeeF vaHviSTaa oRGaNiSaaTioTaaN

EFB-GEEFin yleiskokouksessa Madridissa käsi-teltiin huhtikuussa, miten perheyrityksille selkeästi vastaanottavaisempaa poliittista ilmapiiriä jatkossa hyödynnetään.

Puheenjohtaja Philip Aminoffi n mukaan pitkä-jänteisellä yrittäjyydellä on fi nanssikriisin jäljiltä uudenlainen tilaus. Viestin läpimenoa helpottaa myös komission asettaman asiantuntijatyöryhmän yksimielinen päätös perheyritysmääritelmästä.

– Suurin haasteemme tulee olemaan EFB-GEEFin organisaation vahvistaminen sille tasolle, jota perhe-yrittäjyyden edunvalvonta EU-tasolla edellyttää.

EFB-GEEF tukee uuden komission EU 2020 -strategiaa, jonka lähtökohtana on kestävän sosiaali-sen markkinatalouden kehittäminen.

– Perheyritykset toimivat luonnostaan näiden tavoitteiden mukaisesti.

varten, mutta yritys kehittyi nopeasti vähittäiskauppaan. Sittemmin konseptia on kehitetty huoltamiseen, ylläpitoon ja palveluihin. 1990-luvulla hyötyajoneuvot eriytettiin omaksi kokonaisuudeksi, jossa toiminnan lähtökohdaksi nostettiin asiakkaan ansaintalogiikka. enää ei myy-ty vain autoa, vaan kuljetuskapasiteetin käyttövarmuutta.

– Tällä hetkellä panostamme voimakkaasti huoltopalvelutuotteiden vahvistamiseen myös henkilöauto-bisneksessä. Ydinajatuksena on, että emme myy vain tuotteita, vaan elinajan hyödyn.

LuopumisestaAminoffi en perhe on 2000-luvul-la kehittänyt omistajastrategiaa. Projektin aikana omistajat selvittivät keskuudessaan, mitkä yritys-ten edustamista aloista aidosti kiinnostavat heitä. Hallituksessa vuorostaan jaoteltiin portfolios-sa olevat yritykset esimerkiksi markkinajohtajiin, kasvuyrityksiin ja riskipitoisiin.

Syntyi kirkas näkemys paitsi tahtotilasta omistaa tiettyjä bis-neksiä myös siitä, missä ei enää haluta olla mukana. kokonai-suudesta myytiin pois toimi-aloja, jotka eivät sopineet per-heyhtiöön. Jostakin päätettiin luopua, koska todettiin, että yritykselle löytyy parempi omistaja muualta. Luopumis-ten kautta on myös pystytty pitämään jäljelle jääneet yri-tykset hyvin vakavaraisina, mikä antaa mahdollisuuden reagoida ketterästi kun eteen tulee riittävän kiinnostavia investointikohteita.

– kasvu lähtee terveestä liiketoimin-nasta, josta hyötyvät kaikki: Asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja yhteiskunta. n

Philip Aminoff: ilmapiirin pitää kannustaa uudistumiseen

TEKSTI: eveliiNa TalviTie

KUVA: RaMi Salle

28

29

Uusi johtajuus – velhoja ja toivoaUuden ajan johtajalta vaaditaan itsetuntemusta ja kykyä Uuden ajan johtajalta vaaditaan itsetuntemusta ja kykyä luoda innostusta, jotta yhteinen päämäärä saavutettaisiin.luoda innostusta, jotta yhteinen päämäärä saavutettaisiin.

1980- ja 90-luvulla syntynyt Y-sukupolvi tarvitsee erilaista johtajuutta kuin aikaisem-mat sukupolvet. He eivät kumarra titteleitä, eikä heitä saa motivoitua rahalla. He vaa-tivat työltään mielekkyyttä ja merkityksel-lisyyttä. He tekevät työtä elämää varten, eivätkä elä työtä varten kuten vanhempi sukupolvi on tehnyt. Miten tätä sukupolvea pitäisi johtaa, jotta Suomi menestyisi työtä tekemällä myös tulevaisuudessa?

innostusta ja toivoaJohtamistaidon opiston tutkimusjohtaja, Lappeenrannan teknillinen yliopiston professori pauli Juuti puhuu toivon johtamisesta. Juuti luonnehtii toivon johta-mista siten, että se perustuu innostuksen luomiseen organisaatiossa. innostus voi perustua positiiviseen ilmapiiriin, lupaaviin mahdollisuuksiin ja ratkaisujen korostami-seen ongelmien sijaan.

Toivon johtaminen perustuu luonte-vaan ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen johtajan ja alaisen välillä. Johtaminen on ihmissuhteiden kehittämistä – ihmisten välisen vuorovaikutuksen tulosta. Jotta hyvä vuorovaikutus toteutuisi, on johtajan uskottava ihmisten ainutkertaiseen osaa-miseen ja erilaisten näkemysten rikastutta-vaan voimaan. Johtajan on kuunneltava ja arvostettava työntekijää. Näin työntekijä avautuu keskusteluun ja avaa oman maail-mankuvansa muokattavaksi.

kokonaisvaltaisuutta ja yhteinen päämääräHyvä johtaja osoittaa kiinnostuksensa työntekijän kokemuksiin ja elämään koko-

naisvaltaisesti. Aktiivinen kuuntelu herättää luottamusta ihmisten välillä. Johtaja voi näin antaa ymmärtää tavoittelevansa muiden kanssa yhteistä menestystä elämässä. Juutin mukaan toivon johtamisessa korostuu johtajan riittävän nöyrä asenne, jotta onnis-tuminen koetaan yhteiseksi eikä työntekijän tarvitse mielessään kilpailla onnistumisen omistamisesta esimiehen kanssa.

Juuti korostaa Toivon johtaminen -kirjassaan johtajan asennetta. Hän käyttää ilmaisua ”johtaja työskentelee sydämellään”. Johtaja hyväksyy alaisensa kokonaisvaltai-sina ihmisinä ja välittää heistä. Johtaja ei myöskään pyri itse kiiltokuvamaisuuteen, vaan tämän sijaan näyttää muille omat heik-koutensa ja näin lakkaa vaatimasta muilta täydellisyyttä. Tämä mahdollistaa työnteki-jälle omiin vahvuuksiin keskittymisen.

Yhteiset tulkinnat, yhteiset tavoitteet ja yhteinen todellisuus rakentavat hyvän ihmis-suhteen, jossa johtaja ja alainen työskentele-vät yhdessä yhteistä päämäärää kohti.

RatkaisujaOngelmatilanteissa on etsittävä ratkaisua. kun todetaan ongelma organisaatiossa tai toimintatavoissa, on yhdessä mietit-tävä, miten päästään eteenpäin. vikojen etsiminen ja syyllisten löytäminen ei kuulu toivon johtamisen sisältöön.

ihmiset eivät tahallaan pyri tekemään virheitä tai aiheuttamaan ongelmia. Näin ihmiset myös haluavat ongelmatilanteessa löytää uusia vaihtoehtoja, ratkaisuja. kun esimies lähestyy heitä arvostavasti, he itse sitoutuvat ongelman ratkaisemiseen ja aut-tavat esimiestään tuomalla omasta näkökul-mastaan parhaita ratkaisuvaihtoehtoja esille.

Uusia tarinoitaOrganisaatiotasolla toivon johtaminen näkyy siten, että jokainen organisaation jäsen etsii organisaation vahvuuksia ja kiinnittää niihin huomiota. Näin voidaan saavuttaa positiivi-nen kierre organisaation sisällä. Organisaa-tion menestykseen ja onnistumisiin liittyy tarinoita. Toivon johtaminen pyrkii luomaan yritystarinoita, jotka kertovat yrityksen on-nistumisista ja päämääristä. Uudet mahdolli-suudet voivat hyvin löytyä sieltä, missä on jo onnistuttu. Aina ei tarvitse muuttaa mitään tai luoda uutta; on vain saatava paremmin esille se, mikä jo nyt toimii hyvin.

Toivon johtaminen on uusien tarinoi-den etsimistä. Yrityksen tarina kiehtoo työntekijää; tarinat kykenevät sisältämään useita ääniä organisaation sisältä ja heijas-tamaan monimutkaista maailmaa, mutta silti tuomaan vahvasti esille yrityksen päämäärät ja unelman onnistumisesta.

erilaisia johtamistapojaJohtajuutta ja tarinaa on yhdistänyt on myös HT Harri v. Hietikko. Hän on tutkinut väitöskirjassaan vallan ja johta-juuden ilmentymiä Tarussa sormusten herrasta. J. R. R. Tolkienin teos on vai-kuttava fantasiaseikkailu, mutta se kertoo paljon myös vallasta ja johtajuudesta.

Hietikon mukaan myös kielteisillä käytännöillä voi olla myönteisiä seurauksia. eri tilanteet ja ihmiset vaativat erilaista johtajuutta. Tarussa sormusten herrasta tehtäväkeskeistä johtajaa edustaa mm. Sauron. Gandalfi lta löytyy tehtäväkes-keisyyden lisäksi myös kykyä ymmärtää ihmisiä ja heidän motiivejaan. kapinajohta-jana ja metsäsissinä menestyksen takaa-

TekSTi: KRiSTa elo-päRSSiNeN

30

vat ominaisuudet eivät ole samoja kuin valtionpäämieheltä vaadittavat.

Johtaja – tunne itsesiAvain parempaan johtamiseen on johtajan itsetuntemus. Johtaja kasvaa tehtäväänsä eri portaiden kautta noviisista viisaaksi valtiomiesjohtajaksi. Johtajuus perustuu omaan maailmankuvaan. Juuti jakaa johta-jat kolmeen ryhmään:

1. Johtaja, joka ei tiedosta omia ominaisuuksiaan ja asemaan-sa todellisuudessa. Tällainen johtaja pyrkii muokkaamaan ulkomaailmaa omien näkemys-tensä pohjalta ja pitää johtamis-ta muiden ihmisten ja asioiden muuttamisena.

2. Johtaja, joka on huomannut oman sisäisen ajattelunsa heijas-tuvan ympäristöönsä. Tällainen johtaja pyrkii empaattisuuteen ja saattamaan sopusointuun omia sisäisiä prosessejaan.

3. Johtaja, joka on tiedostanut ominaisuutensa ja löytänyt oman elämänsä tarkoituksen. Tällainen johtaja on tiedostanut omat unelmansa ja kykenee näyttämään esimerkkiä muille unelmien toteuttamisessa.

Juuti varoittaa johtajaa narsismista ja väärien käsitysten kehittymisestä johtajana työskentelevälle ihmiselle. Oman itsen-sä johtamisessa on tiedostettava omat häpeän aiheet ja syyllisyyttä aiheuttavat asiat. kun johtajan ei tarvitse piilotella tai väistellä näitä asioita, hän voi keskittyä toiveikkaan ilmapiirin luomiseen ja alaisten kannustamiseen.

Hietikon mukaan johtajana onnistumi-seen vaikuttaa johtajan persoonallisuuden lisäksi johdettava ryhmä, tilanne sekä organisaatio. Persoonallisuus on näistä kuitenkin tärkein ja lähimpänä johtajaa. Jotta vaikuttaminen olisi tuloksellista, tulee johtajan olla tietoinen omasta käyttäyty-misestään. itsensä hyvin tunteva johtaja osaa arvioida paremmin myös johdettavi-aan. Johtajana kehittymisessä tärkeintä on riittävä itsetuntemus.

velhojohtajuudella Harri v. Hietikko tarkoittaa prosessia, jossa yksilö löytää todellisimman itsensä ja oppii käyttämään

johtamisessaan erilaisia, tarvittaessa toisilleen jopa vastakkaisia johtamisteknii-koita. Hän kehottaakin pomoa löytämään itsestään sekä Gandalfi n että Sauronin. Toisilleen vastakkaiset johtamistekniikat luovat Management by Sauronin mainos-tamaa velhojohtajuutta.

Menestyksen ja epäonnistumisen ero johtajuudessa ja vallankäytössä ei lopultakaan perustu taitoihin, tekniikkaan,

verkostoihin tai edes kokemukseen. Tuo ero kirkastuu vasta, kun johtaja on vel-hojohtajuuden suuremman magian avulla oivaltanut, kuka hän on. valtasormuksen salaisuus on tietoisuus siitä, että voidak-seen vaikuttaa ympäristöönsä, on ensin vaikutettava itseensä.

Oikeat vastaukset löytyvät vasta, kun velhojohtaja osaa esittää oikeat kysymyk-set. n

ToiMiTuSJoHTaJa SaTu HelKaMa HelKaMaeMoToR

Hyvän johtajan pitää olla eturintamassa ja läsnä, jotta hän oppisi tuntemaan alaisensa. Hän on lempeästi jämäkkä. Hänen pitää myös tunnustaa omat heikkoutensa ja puutteensa.

HalliTuKSeN JäSeN NiNa aRvoNeN TeKNopoWeR oy

Hyvä johtaja on helposti lähestyttävä menet-tämättä kuitenkaan auktoriteettiaan. aukto-riteetin saa tekemällä asioita oikein, yhteisen hyvän edistämiseksi.

ToiMiTuSJoHTaJa ZacHaRy MäeNpääToypap iMpoRT oy

Hyvän johtajan omaisuus on rehellisyys ja avoimuus. Hänellä on aina toimiston ovi auki. Hän on valmis kuuntelemaan työntekijöitä ja auttamaan. Hän myös mahdollistaa henkilös-tön kehittymisen työympäristössä.

HalliTuKSeN JäSeN JooNaS KeSKiNeNReSTavuoKRauS oy

Hyvä johtaja on määrätietoinen, vaativa ja innostunut. omalla esimerkillään jainnostuksellaan hän saa myös alaiset innostumaan.

PERHEYRITYSTEN UUDET JOHTAJAT

Strateginen johtaminen -valmennusohjelman osallistu-jilta, alle 40-vuotiailta, nykyisiltä ja tulevilta johtajilta kysyttiin heidän mielipiteitään hyvästä johtamisesta.

’’

’’

’’

’’

31

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ. LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinointiviestinnän yhtiöryhmä. www.sek.fi

32

aBc DeNTal SuRGeRyABC Dental Suregery tarjoaa asiak-kailleen perushammaslääripalvelujen lisäksi hammaskirurgiaa ja kosmeettisia hoitoja.perustettu: 2000liikevaihto: 1 M£Henkilöstö: 10omistajasuku: KarstikkoKotipaikka: lontoo

aJaTaR oyAjatar on laadukkaista valikoimistaan tunnettu naisten takkiliike Forumissa Helsingissä.perustettu: 1952liikevaihto: 4 MeuRHenkilöstö: 20omistajasuku: ihatsuKotipaikka: Helsinki

aRcTic MacHiNe oyArctic Machine on yksi euroopan johtavia tienhoitolaitteiden valmistajia. perustettu: 1981liikevaihto: 13 MeuRHenkilöstö: 80omistajasuku: virtanenKotipaikka: iisvesi

BeTSeT oyBetset Oy on Suomen neljänneksi suurin elementtirakenteita teollisuus-, toimisto- ja asuntokohteisiin valmistava yksityinen betonialan perheyritys.perustettu: 1950liikevaihto: 25 MeuRHenkilöstö: 170omistajasuku: löytönenKotipaikka: Kyyjärvi

ScaNKiRJaNpiTo oyScankirjanpito Oy kirjapidon peruspal-velujen lisäksi myös talous- ja sijoitus-neuvontaa sekä niiden konsultointia yksityishenkilöille. perustettu: 2010liikevaihto: Henkilöstö: 2omistajasuku: äimäläKotipaikka: Helsinki

oy TeKNoMa aBTeknoma Oy on vuonna 1946 perus-tettu teknisen alan maahantuonti- ja markkinointiyritys, joka myy kansain-välisesti tunnettujen yritysten laatu-tuotteita Suomen teollisuudelle.perustettu: 1992liikevaihto: 12 MeuRHenkilöstö: 40omistajasuku: BernerKotipaikka: Helsinki

uK-Muovi oyUk-Muovi Oy on iisalmessa sijaitseva muovituotteita valmistava perheyritys. perustettu: 1993liikevaihto: 15 MeuRHenkilöstö: 50omistajasuku: NaukkarinenKotipaikka: iisalmi WeTTeRi yHTiÖT oyWetteri kuuluu neljän suurimman suoma-laisen yksityisen autoliikkeen joukkoon. Wetteri-yhtiöiden toiminta-alueena on Oulun ja Lapin lääni sekä Pohjanmaa. Neljässätoista toimipisteessä toimivan yrityksen pääkonttori sijaitsee Oulussa.perustettu: 1960liikevaihto: 200 MeuRHenkilöstö: 485omistajasuku: HäggkvistKotipaikka: oulu

> U U S I A J Ä S E N Y R I T Y K S I Ä

» Toimitusjohtaja Matti aronen uK-Muovi oy:Perheyritysten liiton jäseninä on monta arvostamaamme yritystä ja koemme kuuluvamme joukkoon. PL on myös ollut viime aikoina hyvin esillä. Olemme saaneet kuvan, että toiminta on aktiivista.

Toivomme liiton jatkossakin korostavan yrittäjyyttä ja pit-käaikaisen kasvollisen omistajuuden merkitystä, mikä erottaa meidät monikansallisista yrityksistä. Toivomme, että liitto hoitaa edunvalvontaa lainsäätäjiin, viranomaisiin ja muihin ta-hoihin päin sekä tiedottaa jäsenkuntaa tulevista muutoksista, uhista ja mahdollisuuksista.

» Toimitusjohtaja Sari ihatsu, ajatar oy:Perheyritysten liittoon liittyminen on ollut passiivisesti mie-lessä useamman vuoden ajan. Meillä on perhetuttuja, jotka ovat perheyritystensä kautta jäseniä. Toiminta on vaikuttanut mielenkiintoiselta hyödylliseltä ja hauskalta.

On tärkeää, että liitolla on aktiivinen yhteiskunnallisen rooli. Toivomme, että se jatkuu. Hienoja esimerkkejä tästä ovat muun muassa yrittäjyyden esiin tuominen positiivisella tavalla lehdistössä ja verokannanotot. etsimme myös henki-löitä, joiden kanssa voi jakaa työhön liittyviä asioita vertais-tasolla. Samantyyppisen arvomaailman omaavien ihmisten kanssa voi jakaa muitakin kuin työasioita.

» Toimitusjohtaja Heikki Häggvist, Wetteri yhtiöt oy: koemme tärkeäksi olla tekemisissä muiden perheyrittäijen kanssa. Meitä yhdistävät samankaltaiset arvot ja ajattelu-maailma – siinä on tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta. On myös mielenkiintoista kuulla ja vaihtaa kokemuksia sekä mielipiteitä – siitä saa aina jotain uutta ajateltavaa sekä uusia ideoita omaan toimintaan.

> U U D E T J Ä S E N E T K O M M E N T O I V A T :

KOONNUT: TuoMaS MaRva

33

Saumattomasti suunniteltuja ja toteutettuja markkinoinnin ratkaisuja kaikissa kanavissa.

Reach Your Customer.

KOONNUT: TuoMaS MaRva

3434 Fin

vera

Fin

vera

Fin

vera

343434 Fin

vera

343434

Poliittisia ja kaupallisia riskejäFinnvera tarjoaa suomalaisille vientiyrityksille mahdollisuuksia suojautua vientikauppaan liittyviltä poliittisilta ja kaupallisilta riskeiltä. Poliittiset riskit liittyvät ulkomaisen ostajan tai luotonsaa-jan maahan tai johonkin kolmanteen maahan, josta voi aiheutua luottotappioita viejälle, investoijalle tai rahoittajalle.

Rahoitusjohtaja Tuukka Andersénin mukaan tavallisimmat poliittiset riskit ovat luottovaluutan siirron rajoitukset, velkojen vakauttaminen ja sota tai kapina. Suvereeni riski on kyseessä, kun luotonsaajana tai takaajana on viennin kohdemaan keskuspankki, valtiovarainministeriö tai muu viranomainen, joka edustaa suoraa valtion riskiä.

kaupalliset riskit liittyvät ulkomaisten yritysten, pankkien tai projektiyhtiöiden takaisinmaksukykyyn.

Tyypillisimpiä kaupallisia riskejä ovat konkurssi, muu maksu-kyvyttömyys tai maksuhaluttomuus. Finnveran rahoitus perustuu siihen, että rahoituksen kohteella on aina kannattavan liiketoimin-nan toiminnan edellytykset. kaikista hankkeista tehdään riskiana-lyysi ennen rahoituspäätöstä.

OeCD-maihin haettu luottovakuutusta aktiivisestiRahoituskriisin vuoksi Finnvera sai viime vuonna eU-komissiolta väliaikaisen luvan myöntää alle kahden vuoden luottovakuutuk-sia myös OeCD-maihin. Yleensä yritykset saavat alle kahden vuoden pituisen luoton vakuutukset yksityisiltä luottovakuutta-jilta. Yritysten on silti edelleen ensisijaisesti haettava vakuutusta yksityiseltä luottovakuuttajalta. Finnvera voi vakuuttaa vain niitä vientikauppoja, joita yksityiset luottovakuuttajat eivät kata. komission antama lupa koskee joulukuun loppuun mennessä tehtäviä vientitoimituksia.

– Luottovakuutuksesta on viejälle apua tilanteissa, joissa yksi-tyinen luottovakuuttaja on esimerkiksi irtisanonut omat luottova-kuutuksensa ja vienti vakiintuneelle, hyvän maksukäyttäytymisen omaavalle asiakkaalle, on vaarassa loppua tai vähentyä puuttuvan luottoriskisuojan takia, kertoo rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.

Ulkoministeriön lähialuetukea Finnveran kauttaUlkoministeriö rahoittaa suomalaisten yritysten hankeselvityksiä lähialueilla. Finnvera toimii näissä hankkeissa asiantuntijana ja yhteysorganisaationa. Selvityksen tavoitteena voi olla tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai kehittäminen venäjällä. Tavoitteena voi olla myös tuotannollinen yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, jos uusi liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai osaamisen siirtoa Suomesta, ja hanke on paikallisesti merkittävä. Tuettavia hankkeita voivat olla esimer-kiksi markkina- ja kilpailutilanteen selvittäminen tai investointilas-kelmien tekeminen.

Tukea voi saada pääsääntöisesti pk-yritys, jolla on riittävät re-surssit investoinnin toteuttamiseen. Tukea myönnetään ensisijai-sesti Suomen lähialueille Luoteis-venäjällä, mutta erityisistä syistä sitä voidaan myöntää myös muille venäjän alueille.

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita. Yhtiö edistää suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälisty-mistä. Finnvera tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnveralla on aluekonttorit 15 paikkakunnalla.

Finnvera edistää vientiä virallisen vientitakuutoiminnan merkitys on kasvanut fi nanssikriisin johdosta merkittävästi. vientitakuita myöntävän Finnveran vastuukanta on muutamassa vuodessa noussut viidestä miljardista eurosta lähes 10 miljardiin euroon.

SEK PUBLIC

TuukkaAndersén

35

Tutkimuksen mukaan (Google, TNS Gallup), suomalaisista pk-yrityksistä vain 4 prosenttia on käyttänyt sosiaalista mediaa markkinoinnissa. vastaava luku on Norjassa 30 % ja Ruotsissa 25 %. Miksi Suomessa tullaan jälkijunassa? Monelle yritykselle sosiaalinen media on erinomainen kanava. kustannustehokas, nopea, välitön, maailmanlaajuinen.

Mediatoimisto Mediacomin vuosittaisen kartoituksen mukaan 56 % suomalaisista on muuttanut käsitystään jostakin tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä luettuaan siitä blogista tai keskustelu-palstalta. Yrityksistä ja niiden tuotteista puhutaan netissä, osallis-tuipa yritys itse keskusteluun tai ei.

Uskon, että sosiaalinen media jää naapurimaissakin turhan usein vain viestinnän tai markkinoinnin vastuulle, tavallaan nörttien tai mainosmiesten puuhastelukentäksi. Sen kautta voidaan kuiten-kin ryydittää monia muitakin yrityksen toimintoja, kuten tuoteke-hitystä, rekrytointia tai asiakaspalvelua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkossa melkein jokainen yritys kotimaasta riippumatta tarvit-see itselleen yhteisövastaavan, Community Managerin. Henkilön, joka paitsi luotaa yrityksestä ja sen tuotteista käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa, myös pyrkii hyödyntämään ja kanavoimaan sosiaalisen median energiaa yrityksen sisällä sen eri toiminnoissa.

Sosiaalinen media on noussut suuruuteensa verrattain nope-asti. Televisiolla meni 13 vuotta ennen kuin se saavutti 100 miljoonan käyttäjän rajan. Facebookilla meni samaan vain alle yhdeksän kuu-kautta ja tällä hetkellä palvelulla on useita satoja miljoonia käyttäjiä. Jos iRC-Galleria olisi kaupunki, olisi se väestöltään Suomen toiseksi suurin, yli 500 000 käyttäjällään. Toisaalta Britney Spearsilla, Ashton kutcherilla ja ellen DeGeneresillä on yhteensä noin 13,5 miljoonaa seuraajaa Twitterissä. Jos Britney huomenna kertoisi Twitterissä että hän tykkää Lumenesta, sen kuulisi heti noin 4,5 miljoonaa ihmistä. Ja jos saisit euron joka kerta, kun nettisanakirja Wikipediaan lisätään artikkeli, tienaisit yli 150 euroa tunnilta. vaikutuskanava on siis iso, mikä tietenkin voi olla myös hieman pelottavaa.

kuuntelua ja vuoropuheluaSuomalaisesta kulttuurista löytyy myös sellainen rikkaus, jonka siivittämänä sosiaalisessa mediassa on vaikeaa epäonnistua. Olen nimittäin vakuuttunut, että suomalainen todella välittää asiak-kaastaan. vaikka se ei aina näy, ollaan meillä valmiita kuuntele-

maan. Ja juuri tästä sosiaalisessa mediassa on kysymys, kuuntele-misesta ja dialogista. Siitä, että antaa itsensä alttiiksi kritiikille ja tarjoaa asiantuntemustaan ilman välitöntä palkkiota. Sosiaalinen media on toisaalta omia lisäämään läpinäkyvyyttä ja jos yrityksen toiminta ei kestä päivänvaloa, on sillä paljon sosiaalisen median hallintaa suurempia ongelmia.

Miten sitten päästä liikkeelle? ihan ensiksi kannattaa etsiä sosiaa-lisen median edelläkävijöitä yrityksen sisältä. Henkilöitä, joilla saattaisi olla sopivia ominaisuuksia sosiaalisessa mediassa käytävää dialogia varten. Tässä kohtaa kannattaa katsoa johtoryhmää syvemmälle, substanssiosaajilla on joskus enemmän ja parempaa sanottavaa. kannattaa muistaa, että yhteiset sosiaalisen median pelisäännöt ovat vain kaikkien yhteinen vähimmäisvaatimus, vastuuta kannattaa antaa joillekin enemmän, jos osoittautuu, että sitä halutaan ja asiat osataan.

Toiseksi kannattaa aloittaa sosiaalisen median seuranta ja tarkas-tella mitä yrityksestä, tuotteista tai toimialasta puhutaan. keskus-telu saattaa löytyä joskus yllättävästä paikasta, eikä sitä aina käydä suomeksi. Moderneilla seurantatyökaluilla raporttien koonti ja sävyn muutosten selvittäminen on helpottunut viime aikoina huomatta-vasti. Jotkut seurantatyökaluista toimivat niin nopeasti, että niiden avulla voidaan havaita kriisiviestinnän paikkoja ennen kuin vahinko on laajentunut hallitsemattomaksi. vuoropuhelun muodot vaihtelevat, mutta digitaalisuudesta ei netissä pääse eroon. Jos oma osaaminen ei riitä, on tarjolla kursseja tai ulkoistuskumppaneita.

Näiden asioiden myötä ollaankin jo pitkällä sosiaalisen median strategian luomisprosessissa. Sellainen kannattaa hahmotella edes karkeasti, vaikka kenttä muuttuukin koko ajan. Uusia palveluita syntyy jatkuvasti. Yhdestä asiasta voit olla varma: sinun ei kanna-ta perustaa Twitter-tiliä vain sen takia että kilpailijakin teki niin. Sosiaalinen media vaatii aikaa, joka ennen pitkää otetaan muista prosesseista. Suunnittelemalla ja hyvistä kokemuksista oppimalla voi säästää paljon turhaa vaivaa.

SEK

Pu

blic

Tutkimuksen mukaan (Google, TNS Gallup), suomalaisista

SEK

Pu

blic

Tutkimuksen mukaan (Google, TNS Gallup), suomalaisista pk-yrityksistä vain 4 prosenttia on käyttänyt sosiaalista mediaa

SEK

Pu

blic

pk-yrityksistä vain 4 prosenttia on käyttänyt sosiaalista mediaa markkinoinnissa. vastaava luku on Norjassa 30 % ja Ruotsissa

SEK

Pu

blic

markkinoinnissa. vastaava luku on Norjassa 30 % ja Ruotsissa 25 %. Miksi Suomessa tullaan jälkijunassa? Monelle yritykselle

SEK

Pu

blic

25 %. Miksi Suomessa tullaan jälkijunassa? Monelle yritykselle sosiaalinen media on erinomainen kanava. kustannustehokas,

SEK

Pu

blic

sosiaalinen media on erinomainen kanava. kustannustehokas, nopea, välitön, maailmanlaajuinen.

SEK

Pu

blic

nopea, välitön, maailmanlaajuinen.Mediatoimisto Mediacomin vuosittaisen kartoituksen mukaan

SEK

Pu

blic

Mediatoimisto Mediacomin vuosittaisen kartoituksen mukaan 56 % suomalaisista on muuttanut käsitystään jostakin tuotteesta,

SEK

Pu

blic

56 % suomalaisista on muuttanut käsitystään jostakin tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä luettuaan siitä blogista tai keskustelu-

SEK

Pu

blic

palvelusta tai yrityksestä luettuaan siitä blogista tai keskustelu-palstalta. Yrityksistä ja niiden tuotteista puhutaan netissä, osallis-

SEK

Pu

blic

palstalta. Yrityksistä ja niiden tuotteista puhutaan netissä, osallis-tuipa yritys itse keskusteluun tai ei.

SEK

Pu

blic

tuipa yritys itse keskusteluun tai ei.Uskon, että sosiaalinen media jää naapurimaissakin turhan

SEK

Pu

blic

Uskon, että sosiaalinen media jää naapurimaissakin turhan usein vain viestinnän tai markkinoinnin vastuulle, tavallaan nörttien

SEK

Pu

blic

usein vain viestinnän tai markkinoinnin vastuulle, tavallaan nörttien tai mainosmiesten puuhastelukentäksi. Sen kautta voidaan kuiten-

SEK

Pu

blic

tai mainosmiesten puuhastelukentäksi. Sen kautta voidaan kuiten-kin ryydittää monia muitakin yrityksen toimintoja, kuten tuoteke-

SEK

Pu

blic

kin ryydittää monia muitakin yrityksen toimintoja, kuten tuoteke-hitystä, rekrytointia tai asiakaspalvelua. Tällä hetkellä näyttää siltä,

SEK

Pu

blic

hitystä, rekrytointia tai asiakaspalvelua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkossa melkein jokainen yritys kotimaasta riippumatta tarvit-

SEK

Pu

blic

että jatkossa melkein jokainen yritys kotimaasta riippumatta tarvit-see itselleen yhteisövastaavan, Community Managerin. Henkilön,

SEK

Pu

blic

see itselleen yhteisövastaavan, Community Managerin. Henkilön, joka paitsi luotaa yrityksestä ja sen tuotteista käytävää keskustelua

SEK

Pu

blic

joka paitsi luotaa yrityksestä ja sen tuotteista käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa, myös pyrkii hyödyntämään ja kanavoimaan

SEK

Pu

blic

sosiaalisessa mediassa, myös pyrkii hyödyntämään ja kanavoimaan sosiaalisen median energiaa yrityksen sisällä sen eri toiminnoissa.

SEK

Pu

blic

sosiaalisen median energiaa yrityksen sisällä sen eri toiminnoissa.Sosiaalinen media on noussut suuruuteensa verrattain nope-

SEK

Pu

blic

Sosiaalinen media on noussut suuruuteensa verrattain nope-asti. Televisiolla meni 13 vuotta ennen kuin se saavutti 100 miljoonan

SEK

Pu

blic

asti. Televisiolla meni 13 vuotta ennen kuin se saavutti 100 miljoonan käyttäjän rajan. Facebookilla meni samaan vain alle yhdeksän kuu-

SEK

Pu

blic

käyttäjän rajan. Facebookilla meni samaan vain alle yhdeksän kuu-kautta ja tällä hetkellä palvelulla on useita satoja miljoonia käyttäjiä.

SEK

Pu

blic

kautta ja tällä hetkellä palvelulla on useita satoja miljoonia käyttäjiä. Jos iRC-Galleria olisi kaupunki, olisi se väestöltään Suomen toiseksi

SEK

Pu

blic

Jos iRC-Galleria olisi kaupunki, olisi se väestöltään Suomen toiseksi suurin, yli 500 000 käyttäjällään. Toisaalta Britney Spearsilla, Ashton

SEK

Pu

blic

suurin, yli 500 000 käyttäjällään. Toisaalta Britney Spearsilla, Ashton kutcherilla ja ellen DeGeneresillä on yhteensä noin 13,5 miljoonaa

SEK

Pu

blic

kutcherilla ja ellen DeGeneresillä on yhteensä noin 13,5 miljoonaa seuraajaa Twitterissä. Jos Britney huomenna kertoisi Twitterissä että

SEK

Pu

blic

seuraajaa Twitterissä. Jos Britney huomenna kertoisi Twitterissä että hän tykkää Lumenesta, sen kuulisi heti noin 4,5 miljoonaa ihmistä.

SEK

Pu

blic

hän tykkää Lumenesta, sen kuulisi heti noin 4,5 miljoonaa ihmistä. Ja jos saisit euron joka kerta, kun nettisanakirja Wikipediaan lisätään

SEK

Pu

blic

Ja jos saisit euron joka kerta, kun nettisanakirja Wikipediaan lisätään artikkeli, tienaisit yli 150 euroa tunnilta. vaikutuskanava on siis iso,

SEK

Pu

blic

artikkeli, tienaisit yli 150 euroa tunnilta. vaikutuskanava on siis iso, mikä tietenkin voi olla myös hieman pelottavaa.

SEK

Pu

blic

mikä tietenkin voi olla myös hieman pelottavaa.

kuuntelua ja vuoropuhelua

SEK

Pu

blic

kuuntelua ja vuoropuheluaSuomalaisesta kulttuurista löytyy myös sellainen rikkaus, jonka

SEK

Pu

blic

Suomalaisesta kulttuurista löytyy myös sellainen rikkaus, jonka siivittämänä sosiaalisessa mediassa on vaikeaa epäonnistua. Olen

SEK

Pu

blic

siivittämänä sosiaalisessa mediassa on vaikeaa epäonnistua. Olen nimittäin vakuuttunut, että suomalainen todella välittää asiak-

SEK

Pu

blic

nimittäin vakuuttunut, että suomalainen todella välittää asiak-kaastaan. vaikka se ei aina näy, ollaan meillä valmiita kuuntele-

SEK

Pu

blic

kaastaan. vaikka se ei aina näy, ollaan meillä valmiita kuuntele-

SEK

Pu

blic

SEK

Pu

blic

35

Osallistuva yleisö on viestinnän ydin. Yleisö on aktiivinen viestijä ja keskustelija, joka muokkaa mielikuvaa yrityksistä, yhteisöistä, tuotteista ja palveluista. Tehtävämme onkin valloittaa asiakkaillemme yleisöjä. Työskentelemme 11 viestintäosaajan voimin ja yhdistämme kaikki viestinnän ajanmukaiset keinot ja kanavat. SEK Public on osa Suomen johtavaa markkinoinnin SEK-ryhmää ja kansainvälisen viestintätoimistoketju Cohn & Wolfen suomalaisyksikkö.

Sosiaalisen median starttipaketti

Sampsa Koskenalho toimii viestintäkonsulttina SEK Public Oy:ssä.

SEK PUBLIC

363636 Fen

nia

Fen

nia

Fen

nia

36363636363636 Fen

nia

36363636363636

Ovatko arvot perheyritysten vahvuus? Miten arvot pitävät pintansa muutoksessa ja millaisia haasteita tulevaisuus asettaa arvojen näkökul-masta? Näitä asioita pohdittiin seuraajapolvityö-ryhmän ja Fennia-ryhmän järjestämässä work-shopissa Perheyritystapahtuman yhteydessä.

Arvot ovat erottamaton osa yrityksen toimintaa – tai niin ainakin tavataan sanoa. Muistiinkirjoitettuina ne ovat kuitenkin vain sanoja. Tärkeämpää onkin se, miten arvoja toteutetaan ja kuka niitä toteuttaa. Jos yrityksen johto ei toimi arvojen mukaisesti todellisessa elämässä, on sitä vaikeaa vaatia muiltakaan.

Arvot olivat puheenaiheena Perheyritystapahtuman yhte-ydessä järjestetyssä workshopissa, jossa osallistujajoukko pohti Talent Partnersin Project Manager Mika Kasasen johdolla ar-vojen merkitystä perheyrityksille. keskustelua olivat alustamassa Perheyritysten liiton seuraajapolvityöryhmästä annika Sucks-dorff sekä toimitusjohtaja George Berner ja myyntipäällikkö Rikhard Berner Berner Osakeyhtiöstä.

Arvoja tarvitaan edelleenYrityskulttuuri 2009 -selvityksessä todetaan yritysten määrittele-vän arvoja tätä nykyä harvemmin kuin aiemmin. Tutkimusaineisto paljastaa kuitenkin selvän yhteyden arvojen määrittelyn ja yrityk-sen toiminnan välillä. Henkilöstö arvioi kautta linjan yrityskulttuu-rin eri osa-alueiden toteutuvan paremmin niissä yrityksissä, joissa arvot on määritelty. Yritysjohdon näkemykset ovat selvityksen mukaan samansuuntaiset.

Workshop-osallistujien keskuudessa oltiin arvoista yleisesti sitä mieltä, että kun ne ovat kohdallaan ja niitä noudatetaan, se

helpottaa päätöksentekoa kaikilla organisaation tasoilla. Tärkeänä koettiin myös, että yritys ja perhe jakavat samat arvot.

Tätä ajatusta tuki alustuspuheenvuoron käyttänyt toimitus-johtaja George Bernerkin. Hän kertoi elävästi 127-vuotiaasta perheyrityksestä ja niistä arvoista ja perinteistä, joita suvussa on vaalittu sukupolvesta toiseen.

– Perusarvomme ovat työ, rehellisyys ja ihminen. Ne ovat selkeitä ja kuvaavat meille aidosti tärkeitä asioita, sanoi George Berner. – Nojaamme perusarvoihimme kaikessa toiminnassamme.

George Bernerin rinnalla oman näkemyksensä perheyri-tyksessä työskentelystä kertoi suvun neljättä polvea edustanut Rikhard Berner. Myös hän korosti perinteiden merkitystä ja sanoi niitä ylläpidettävän suvun keskuudessa muun muassa kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä Next Generation -tilaisuuksissa.

vuosisadan kvartaaliBerner Osakeyhtiön arvot kumpuavat kaukaa historiasta, eikä

niitä ole ollut tarpeen kirjoittaa vuosien saatossa uusiksi. Myös Workshopin osallistujat olivat arvojen pitkäikäisyydestä samoilla linjoilla. Toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät, mutta jos yrityksen valitsemat arvot eivät kestä aikaa, ne on valittu väärin perustein.

internetissä arvokeskustelun mahdollistava Arvofoorumi määrittelee parhaaksi arvomuutoksen yksiköksi vuosisadan kvartaalin eli sukupolven. Sillä ei suinkaan tarkoiteta, että liike-elämän pitäisi hidastaa tahtia, vaan että liike-elämän tulee aidosti ymmärtää, kuinka hitaasti perusasiat muuttuvat.

vaikka arvojen on määrä kestää aikaa, arvojohtamisen rinnal-le on tullut myös muita johtamistrendejä, kuten muutosjohtami-nen, osaamisen johtaminen tai innovaatiojohtaminen. Yrityskult-tuuri 2009 -selvitys arvioikin, että arvojulistuksista oltaisiin aikaa myöten siirtymässä eettisten toimintaohjeiden suuntaan.

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

Perheyrityksissä arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle

Fennia-ryhmä Perheyritystapahtumassa Finlandia-talolla:

annika Sucksdorff

37Pri

ceW

ate

rher1

sP

rice

Wate

rher1

sP

rice

Wate

rher1

sJokaisessa liiketoiminnassa tulee eteen tilanteita, joissa hienosäätö ei auta ja tarvitaan strategisia, suuria muutoksia. Muutoksien mukanaan tuomia veroja ajatellen oma yhtiörakenne kannattaa pitää joustavana. Sen tulee sekä tukea operatii-vista toimintaa että mahdollistaa veroneutraalit muutokset tulevaisuudessa.

Tarve rakennemuutoksiin syntyy perheyrityksessä usein luonnolli-sesti, kun edessä on sukupolvenvaihdos tai myyntiin valmistautumi-nen. verotuksen optimoinnin kannalta muutoksen olennaisin vaihe on prosessin alussa − tärkein on suunnitteluvaiheen se hetki, jolloin päätöksiä ei olla vielä lyöty lukkoon. Sukupolvenvaihdosprosessi voi kestää useita vuosia, ja se vaatiikin usein erityisen pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on yritystoiminnan mahdollisimman häiri-ötön jatkuminen, jossa myös verotus on olennainen kysymys.

Omistajanvaihdoksiin liittyvien syiden lisäksi on uudistuminen muutenkin tärkeää myös perheyritykselle. Syitä tähän on monia, mutta yksi merkittävimmistä on kilpailuedusta huolehtiminen. Yrityksen kilpailuetu häviää useimmiten ajan myötä. kun yritys ei enää pysty erottautumaan kilpailijoistaan, katetaso ja tätä kautta myös kannattavuus heikkenevät väistämättä. kilpailijoiden tuodessa markkinoille uusia ratkaisuja on yrityksen pakko uudistua pysyäk-seen pelissä mukana. Strategisina vaihtoehtoina se voi hakea kasvua uusista asiakassegmenteistä ja markkinoista tai etsiä täysin uusia toimialoja, joihin soveltaa nykyisen liiketoimintansa vahvuuksia. kilpailukykyä voidaan kohentaa vaikkapa palauttamalla toiminnan kustannustehokkuutta kovan kasvukauden jälkeen tai keskittymällä entistä enemmän yhtiön kannattavaan ydinliiketoimintaan, mikä käytännössä tarkoittaa muista liiketoiminnoista luopumista.

Lähde liikkeelle hyvissä ajoinYrityksen valmistautuessa myyntiin tai muuhun luovutukseen käy-tetään verotuksellisena keinona usein liiketoimintojen yhtiöittä-mistä, joka sallii käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat myynnit. kun oikeat liiketoiminnat on yhtiöitetty riittävän ajoissa, pystytään sekä omistajanvaihdosten että sisäisten järjestelyjen kohdalla rea-goimaan tilanteeseen. valitut yhtiörakenteet eivät saa kuitenkaan olla operatiiviselle toiminnalle liian vieraita: toimivassa mallissa juridinen rakenne tukee operatiivista toimintaa ja mahdollistaa veroneutraalit muutokset tulevaisuudessa. Huomioon tulee ottaa myös tulevien tappioiden hyödyntämismahdollisuus ja jatkuva suunnitelmallinen rakennemuutos liiketoiminnan kehittyessä.

Suunnitteluvaihe on kaikki kaikessa. Tekemällä se hyvin sääs-tetään prosessin loppupäässä selvää rahaa. Yhtiöittäminen tulee suunnitella ja myös toteuttaa riittävän ajoissa ennen liiketoiminnan myynnin tai muun muutoksen toteutusta. Pelkästään verotusta koskevan ennakkotiedon käsittely kestää kuusi viikkoa, ja juridinen toteutus voi viedä puolikin vuotta − osakevaihdon ja liiketoiminta-siirron toteutus kestää yhdestä kahteen kuukautta ja jakautumisen tai sulautumisen toteutus neljästä kuuteen kuukautta.

Oikeilla välineillä paras lopputulosYritysjärjestelyitä käytetään välineenä toimivan yritysrakenteen saavuttamiseksi. verotuksen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat juridiset omistusrakenteet, joille löytyy runsaasti erilaisia vaih-toehtoja. Juridisen muodon valinnalla voidaan vaikuttaa kaupan verotukseen olennaisesti. ennen kuin oikeudellinen muoto lyödään lukkoon, kannattaa sen valinnalle uhrata useampi hetki. Mukana suunnitteluvaiheessa on hyvä olla veroasiantuntijan lisäksi myös yritysoikeuden asiantuntija. Asiantuntijoiden välinen suora keskusteluyhteys ja tiivis yhteistyö mahdollistaa parhaan vaihto-ehdon punnitsemisen kaikilta katsantokannoilta.

Yritysrakenteen suunnittelu on olennaista, vaikka näköpiirissä ei olisikaan välittömiä muutoksia. Yrityksen kannattaa ylläpitää ennakoivasti sellaista yhtiörakennetta, joka joustaa sekä liiketoi-minnan tarpeiden että mahdollisten exitien vaatimusten mukai-sesti. etupainotteinen yhtiörakenteen suunnittelu säästää yleensä yritykselle ja sen omistajille selvää rahaa.

oSiNKoveRoMalliT MuuTTuvaTosinkoveromalleja ollaan muuttamassa erityisesti omista-jayrittäjän kannalta. Muutokset saattavat vaikuttaa yhtiö-rakenteisiin asti, mutta vielä ei ole riittävää varmuutta siitä,mihin suuntaan lopullisessa mallissa mennään ja mitkä yrit-täjän kannalta parhaat ratkaisut asiaan ovat. viime kädessä lainsäädännön muutosehdotuksesta päättää nykyinen hallitus tai kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeinen hallitus, jolloin esitykset saavat lopullisen muotonsa ja seuraamukset yk-sittäisten yhtiöiden ja osakkaiden osalta kyetään laskmaan. Nettovarallisuuden merkitys verosuunnittelussa ilmeisesti kuitenkin vähenee jollain aikavälillä.

PricewaterhouseCoopers Oy tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 15 paikkakunnalla. PricewaterhouseCoopers Oy on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Ota verotuksellinen näkö-kulma yritysjärjestelyihin

« Jan Homberg ToimitusjohtajaPricewaterhouseCoopers Oy

Kari Stenqvist »VeroasiantuntijaPricewaterhouseCoopers Oy

38

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,6 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa.

www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova

*connectedthinking

Yrityksesi menestys on myös meidän tavoitteemme*

www.pwc.com/fi

PricewaterhouseCoopers - uskottu asiantuntijasi

perheyritpwc.indd 1 8.11.2007 17:31:05

39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja koulutusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRITYSTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja erilaisia koulutustilaisuuksia – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRITYSTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISY YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu noin 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät reilut 150 000 henkilöä.

YRITYKSESI ON PERHEYRITYS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E R I T Y S T E N L I I T T O . F I

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,6 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa.

www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova

*connectedthinking

Yrityksesi menestys on myös meidän tavoitteemme*

www.pwc.com/fi

PricewaterhouseCoopers - uskottu asiantuntijasi

perheyritpwc.indd 1 8.11.2007 17:31:05

40

Perheyritysten liiton jakaman Perheyrityspalkinnon sai vuonna 2008 Aho Group. Kuvassa keskellä yrityksen perustaja Juhani Aho. Perheen kaikki viisi lasta jatkavat isänsä elämäntyötä. Seuraajapolvi vasemmalta lukien: Kari Jussi Aho, Annakaija Lappalainen, Antti Aho, Ville Aho ja Miia Porkkala.

Perheyrityksellä on kasvollinen omistaja

perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, koulutus- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää suomalaisten perheyritysten toiminta-edellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta. Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä. www.perheyritystenliitto.fi