Perheyritys 4/2011

1

yritys4 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Vuoden liikemieheksi valittu Jukka Roiha innostui Boliviasta Sivut 10–12

Varovan toimitusjohtaja Pekka Laitinen nousi PL:n uudeksi puheenjohtajaksi Sivu 8

Sivu 4–7

Ponssen Juha Vidgrén:

Omistajuus tuo selkeyttä yrityksen toimintaan

Perheyritys_4_2011_2.indd 1 9.12.2011 15.43

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: [email protected]: www.perheyritystenliitto.fi

3 Pääkirjoitus.

4 Ponsse pysyy jatkossakin perheomisteisena.

8 Lyhyesti.

10 Lindströmin Jukka Roiha: Kansainvälistymiseen tarvitaan valmiit kilpailuvaltit.

14 Family Business Network International kokoontui Singaporeen.

18 Anne Bernerin mielestä pitää katsoa eteenpäin.

21 Uudet jäsenyritykset.

22 Hallitustyöskentelyyn on tarjolla asiantuntijoiden apua.

26 Järjestöjohtajat tentissä: Mikko Pukkinen kertoo talouden uukkarista.

29 Tulossa.

30 Nextiläiset kommentoivat vaikuttamisen mahdollisuuksia.

32 Simo Valtti: Veroissa on eroja.

33 Matti Vanhanen: Näkökulma tuloeroihin.

34 Fennia: Aidosti henkilökohtaista palvelua.

35 PwC: Uusi tulkinta kiristää sukupolvenvaihdosten verotusta.

36 SEK: Lähesty Venäjää syvemmältä ja kauempaa.

37 Finnvera: Uusiutuvan energian ratkaisuille on kysyntää meillä ja muualla.

yritysPerhe

YhteIStYöKUmppAnIt CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Nitro Oy, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi4 • 2011

pÄÄtOImIttAJAEveliina TalvitietÄtÄ nUmerOA OvAt AvUStAneetMikko Pellinen, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää[email protected]

tAIttO SEK Loyal OypAInOpAIKKA Newprint Oy, RaisioISSn-tUnnUS 1795-8075

s.14–16 Singaporen maailmankonferenssi sai perhe- yrittäjät pohtimaan syntyjä syviä.

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

EK:n Mikko Pukkisen mielestä yhteiskunnan pitää antaa yrityksille mahdollisuus onnistua.

s. 26–28

Anne Berner ja elämän tärkein asia.

s. 18–20


Ilman kannattavaa

kasvua ei ole työtä

eikä hyvinvointia. Ja

kasvuun vaikuttavat

myös fiilikset.

Kotimaista ja globaalia fiilistä

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Perheyritysten liitolla on uusi strategia, joka lähtee Suomen tarpeista. Strategiassa muistutetaan, että Suomi tarvitsee yrittäjiä

ja kasvollisia omistajia, koska he näkevät murroksessa mahdollisuuden uuteen kasvuun ja luovat samalla hyvinvointia. Omistajat

puolestaan tarvitsevat yhteiskunnalta toimenpiteitä, joiden avulla yritysten edellytykset menestymiseen turvataan.

Tämä on se ideaalimaailma, jossa kaikki hyötyvät. Mutta ei se ihan niin mene. Vaikka kuvio on paperilla selkeä, todellisuus on toi-

nen. Viesti omistajuuden merkityksestä ei ole vielä mennyt perille, vaikka hommia sen eteen on tehty. Liiton puheenjohtajuuden

kolmivuotiskautensa päättävä Anne Berner muistuttaa sivulla 19, että omistajuus on saatava osaksi kansallista ohjelmaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja mikko puk-

kinen muotoilee (s. 28) , että yhteiskunnan tulisi antaa

yrityksille tilaisuus onnistua ja luottaa markkinatalou-

teen. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa

vain yritysten toimintaedellytyksiin. Konkreettiset

ratkaisut tehdään yrityksissä.

Ratkaisut voivat joskus olla yllättäviäkin. Perhe-

yritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu

pekka Laitinen kertoi keväällä 2009, että Varovassa lomautusten sijaan

työntekijät saivat halutessaan tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa.

He tarttuivat tilaisuuteen ja kaikille tuli lamaannuksen sijaan hyvä fiilis.

Yrittämiseen ja perheyrittämiseen liittyy paljon myös fiilistä, joka on

globaali voimavara. Ponssen Juha vidgrén kertoo sivulla 7, että

heidän asiakkaistaan 95 prosenttia on metsäkoneyrittäjiä, jotka ovat

taustaltaan samanlaisia riippumatta siitä, asuvatko he Suomussalmella

vai Louisianassa. Kanadalainen asiakas oli muun muassa kertonut

valinneensa Ponssen, koska koki yrityksen arvot läheiseksi.

Joskus näkökulma on sama ja toisinaan tyystin eri. Singaporen maail-

mankonferenssissa (s. 15) Kiinan varapääministeri teo Chee hean

kertoi Kiinan kasvavan, mutta liian hitaasti. Tulkinta ihmetytti länsimaisia

konferenssivieraita. Singaporessa mukana ollut Koskisen Oy:n eva

paksuniemi hämmästeli kommenttia, koska Suomesta katsottuna

Kiina näyttää kasvavan valtavaa vauhtia.

Ilman kannattavaa kasvua ei ole työtä eikä hyvinvointia. Ja kasvuun vaikut-

tavat myös fiilikset. Vuoden liikemies Jukka roiha muistuttaa, että

hänelle omistajana on tärkeää kantaa yrityksen johdossa vastuuta niin,

että hän voi katsoa perhettään ja tulevia sukupolvia silmiin.

eveliina talvitie

3


4

Ponssea ohjaa tekemisen meininki

Puolen vuosisataa toiminut Ponsse koki menetyksen perustaja einari vidgrénin menehtyessä äkillisesti noin vuosi sitten. Seuraava sukupolvi sai vastuun yhdessä yössä. Juha vidgrén johtaa perheyhtiötä isänsä arvojen mukaisesti.

TEKSTI mIKKO peLLInen

KUVAT ALeKSI mAKKOnen JA pOnSSe

Alussa oli pokasaha, savotta ja Einari. Einari Vidgrén oli lähtenyt 14-vuotiaana vuonna 1957 Vieremän laajoille metsäsavotoille isään-sä auttamaan. Seitsenlapsisessa perheessä toimeentulo oli tiukassa. Nuori Einari teki lujasti töitä, innostui alasta ja hankki avukseen työtä helpottavia koneita.

1960-luvulla Einari kasvatti liiketoimintaansa metsäurakoitsi-jana ja huomasi, että senaikaiset metsäkoneet eivät kestä kovissa olosuhteissa. Toiminnan miehenä hän päätti tehdä itselleen koneen. Einarin ensimmäinen oma metsäkone oli kasattu seitsemän koneen osista ja se sai nimekseen Ponsse kylällä liikkuneen sekarotuisen koiran mukaan.

– Monessa kylässä tehtiin siihen aikaan omia koneita, se ei sinäl-lään ollut erikoisuus. Mutta Ponsse osoittautui erittäin kestäväksi koneeksi, joka siksi herätti metsäyhtiöiden kiinnostuksen, kertaa Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén yrityksen alku-taivalta.

Kiinnostukseen oli vastattava, joten Einari Vidgrén ryhtyi val-mistelemaan sarjatuotantoa Ponsselleen. Hänellä oli vankkumaton usko omaan tekemiseensä, mutta ei paljon muuta. Vieremän kunta pystytti toimintaa varten pienen hallin, mutta muuten ulkopuolinen apu oli olematonta.

– Ulkopuolista rahoitusta ei myönnetty supistetun kansakoulun käyneelle metsuri-tehtailijalle sen paremmin Keralta kuin mistään muualtakaan. Kaikki alkuvaiheen investoinnit oli rahoitettava joko tulorahoituksella tai omasta pussista.

Ponsse myydään ja ostetaan1980-luvun lopulle tultaessa Ponsse oli kasvanut jo merkittä-väksi toimijaksi alallaan ja liiketoiminnan kasvattaminen olisi edellyttänyt vientikanavien avaamista. SKOP-konserniin kuuluva Interpolator Oy oli samaan aikaan kasvat-tamassa aggressiivisesti metsäkoneyksikköään Norcaria. Yhtiö teki vuonna 1988 Ponssesta ostotarjouksen, jonka Einari Vidgrén hyväk-syi. Kaupan myötä Einari Vidgrénistä tuli Norcarin omistaja 20 prosentin osuudel-la ja hallituksen jäsen.

Melko pian kaupan jälkeen Einari Vidgrén oli huomannut, ettei uusi emoyhtiö hoitanut asioitaan ihan niin hyvin kuin aluksi oli vaikut-tanut. Juha Vidgrénin mukaan kyse oli kasvollisen omistajuuden puuttumisesta.

Einari kotonaan Mäkelässä vuonna 1970.


5

Ponssea ohjaa tekemisen meininki

> F A K T A

PONSSE OyJ

• Perustettu 1970• Kotipaikka ja tuotanto Vieremällä, tytäryhtiöitä 10 maassa• Liikevaihto 2010: 262,4 M€• Henkilöstö: 970, joista Vieremällä noin 440• Pörssiyhtiö vuodesta 1995• Pääomistajat Juha, Jukka, Janne ja Jarmo Vidgrén, yhteensä noin 62 % osakkeista


6

– Isä painotti, että vahva omistajuus tuo selkeyden yrityksen toimintaan. Kasvollinen omistaja pitää koko ajan väkensä mielessä mitä tehdään ja miksi. Norcarissa kasvollinen omistajuus puuttui ja sen myötä asioiden hoito ja rahankäyttö oli leväperäistä.

Alkuvuonna 1993 kasvottoman omistajuuden aika Ponssessa päättyi, kun Einari Vidgrénin johtama sijoittajaryhmä osti yrityksen takaisin SKOPilta.

Opettajasta tiedottajaksiJuha Vidgrén kierrättää tottuneesti Ponssen tehtaalla pisteeltä toiselle ja tervehtii joka ikistä näkemäänsä työntekijää. Ponsse on luonnollises-ti ollut vahvasti läsnä Juha Vidgrénin elämässä, mutta aivan suoraviivai-nen polku perheyritykseen ei kuitenkaan ollut.

– Varhaisimmat muistot ovat 1970-luvulta pimeästä, hitsipuikoilta haisevasta hallirakennuksesta, jonka taukohuoneessa kahvi oli mus-taakin mustempaa. Myöhemmin tehdas tuli tutuksi kesätöissä, mutta omaa paikkaa sieltä ei löytynyt.

Juha Vidgrén lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon tavoitteenaan opettajan ammatti. Opiskeluvuosina hän työskenteli toimittajana ja Oulun Lipon tapahtumajärjestelijänä. Viestintä ja tapahtumat kiinnos-tivat siinä määrin, että opettajan ammatti ei ollutkaan enää itsestään-selvyys.

– Isä tuli 90-luvun lopulla käymään Oulussa ja kysyi, lähtisinkö Ponsselle tiedottajaksi. Päätös oli lopulta helppo ja niin ryhdyin toi-mittamaan Ponssen omaa uutislehteä, järjestämään tehdasvierailuja ja kiertämään metsäkonemessuja.

Opettajakoulutustaustan antamia viestinnän ja johtamisen val-miuksia Juha Vidgrén kiittelee.

– Opettaja joutuu jatkuvasti vastaamaan ja perustelemaan koko joukkoon oppilaiden esittämiä kysymyksiä. Tärkein kysymys on ”mik-si”, johon on kyettävä antamaan ymmärrettävä ja uskottava vastaus. Vain siten voi motivoida kuulijat toimimaan.

Suurin arvo on valinnanvapausEinari Vidgrénin neljästä lapsesta kolme työskentelee Ponssen palve-luksessa. Janne vidgrén vastaa aluejohtajana Keski-Euroopan mark-kinoista, Juha Vidgrén johtaa puhetta hallituksessa ja Jarmo vidgrén toimii konsernin myynti- ja markkinointijohtajana. Neljäs veli Jukka vidgrén on mediayrittäjä ja Ponssen hallituksen jäsen.

Juha Vidgrénin mukaan poikia ei erityisesti ohjattu Ponsselle. – Oli kyse työstä, urheilusta tai opiskelusta, niin suurin arvo oli

valinnan vapaus. Einari ei ollut painostamassa mihinkään suuntaan, eikä hänellä myöskään ollut halua tehdä kenestäkään yritysjohtajaa. Töitä toki piti tehdä kesät joko Ponssella tai omalla hevostallilla, mutta se oli muutenkin meille kaikille itsestään selvää.

Suruviesti SeinäjoeltaPonssen hallitus kokoontui Seinäjoella 25.10.2010 viimeistä kertaa perustajansa johdolla. Seuraavana yönä Einari Vidgrén menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen hotellihuoneessaan. Hän oli kuollessaan 67-vuotias.

Ponssessa ei koskaan ehditty aloittamaan sukupolvenvaihdoksen valmistelua. Vastuu Ponssesta siirtyikin seuraavalle sukupolvelle yhdessä yössä.

Ensimmäinen Ponsse tehtiin Kaken pajalla vuonna 1969.

Ponssen 7000. metsäkone valmistui elokuussa 2010. Kuva jäi viimeiseksi Einari Vidgrénistä henkilökuntansa kanssa.

Janne, Juha ja Jarmo Vidgrén.


7

– Joskus 2000-luvun alussa teimme selvi-tystä siitä, miten sukupolvenvaihdos kannat-taisi verotuksellisista näkökulmista toteuttaa. Henkisen puolen keskustelua ei kuitenkaan käyty missään vaiheessa. Monesti kuoleman jälkeen mietin sitä, missä vaiheessa Einari olisi malttanut jäädä eläkkeelle. Vuosia se olisi joka tapauksessa vienyt.

Surun keskellä hallituksen uudella puheen-johtajalla Juha Vidgrénillä oli paljon tehtäviä.

– Monia asioita piti tehdä nopeasti. Seuraa-vina päivinä kävimme lukuisia keskusteluja eri henkilöstöryhmien ja asiakkaiden kanssa. Oleel-lista oli viestiä, että vaikka Ponssen perustaja oli poissa, vahva arvomaailmamme ja Ponsse-henki säilyvät. Toinen tärkeä viesti oli se, että Ponsse pysyy jatkossakin perheomistuksessa. Myös Ponssen kehittämisen suuntaviivat säilyvät en-nallaan, eikä yhtiö ole siirtymässä yritysostoihin perustuvaan kasvustrategiaan.

Uudessa tilanteessa Ponssen vahvuutena oli vastuun jakaminen.

– Kaikille oli heti selvää, että Einarin saappaita ei yksi mies pystyisi täyttämään. Siksi jaoimme vastuuta hallituksen, johtoryh-män ja meidän veljesten kesken. Vaikka Einari oli vahva keulakuva, oli operatiivinen johto tottunut tekemään päätöksiä ponsselaiseen tapaan, vääriä päätöksiä pelkäämättä. Suuri ero syntyi siitä, että enää läsnä ei ollut sitä henkistä ”tukiselkää”, joka heti olisi sanonut mielipiteensä.

Arvot kantavatPonsse on samanaikaisesti erittäin globaali ja erittäin paikallinen yritys. Moniulotteista identiteettiä pitävät kasassa vahvat arvot, jotka Juha Vidgréninkin puheissa toistuvat tuon tuosta.

– Asiakkaistamme 95 prosenttia on metsäkoneyrittäjiä, jotka ovat taustaltaan samanlaisia riippumatta siitä, asuvatko he Suomussalmella vai Louisianassa. Yrityksissä työskentelevät yleisesti isä ja pojat tai veljek-set keskenään. Näillä perheyrityksillä on 4–6 metsäkonetta, he asuvat maaseudulla ja teke-vät lujasti töitä. Eräs kanadalainen asiakkaam-me kertoi valinneensa meidät, koska omaksui arvomme lähimmäksi omaa maailmaansa.

Ovatko Ponssen arvot suoraan Einarin omia arvoja?

– Kyllä ne tulevat Einarin lapsuudesta ja omien vanhempien esimerkistä. Kun perheel-lä oli viisi lehmää ja muutama hehtaari maata, niin työnteon kulttuuri ja usko huomiseen oli valtavan vahva. Ja niin se on edelleen, tekemi-sen meininki on meille kaikki kaikessa. n

Ponssen tehdas vuonna 2010. Einari ja Ponsse Dino vuonna 1970.

Ponssen 7000. metsäkone valmistui elokuussa 2010. Kuva jäi viimeiseksi Einari Vidgrénistä henkilökuntansa kanssa. PONSSE Ergo 8W vuonna 2011.


8

Perheyritysten liiton syyskokous valitsi liiton hallituksen uudeksi puheen-johtajaksi Varova Oy:n toimitusjohtaja pekka Laitisen (s. 1957). Laiti-nen aloittaa kolmevuotisen puheenjohtajakautensa tammikuussa 2012.

Laitinen on otettu ja innostunut saamastaan luottamustehtävästä. Hän haluaa olla mukana nostamassa kasvollisen omistajuuden merkitystä.

– Perheyritykset ovat aina olleet jykevä osa suomalaista hyvinvointiyh-teiskuntaa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään. Menestyvä perheyritys työllistää ja työllis-tämisen kautta resurssit ja hyvinvointi lisääntyvät. Perheyritysten liitolla on oma tärkeä näkökulmansa keskustelussa, jonka avulla yritysten toimintaym-päristöä kehitetään, Laitinen toteaa.

Laitisen perheyritys Varova on vuonna 1948 perustettu suomalainen kuljetus- ja huolintaliike, joka on erikoistunut kansainvälisiin kuljetuksiin ja huolintaan. Varova työllistää viidessä toimipisteessään 170 henkilöä. Pekka Laitisen isä Leevi K. Laitinen osti yrityksen 1960-luvun alussa itsel-leen. Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin vuonna 2006. Pekka Laitisen molemmat pojat työskentelevät myös yhtiössä, ja Leevi-isä on edelleen hallituksen jäsen.

Pekka Laitinen on Perheyritysten liiton seitsemäs puheenjohtaja. Ensimmäinen oli peter Fazer. Häntä ovat seuranneet Klaus Sohl-berg, Krister Ahlström, marjo raitavuo, Janne timonen ja Anne Berner.

Pekka Laitinen nousi Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi

PL ottaa tuoreessa lausun-nossaan kantaa sukupolven-vaihdosten verotukseen

Perheyritysten liitto on antanut lausunnon valtiovarainva-liokunnan verojaostolle. Lausunnon kärkenä on yritystoi-minnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyrityksen ja sen kehittämisen kannalta nykyinen sukupolvenvaihdoksen verotus ei ole yhdenvertaista ver-rattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Esimerkiksi osuuskuntiin tai laajasti omistettuihin pörssiyhtiöihin ei kohdistu sukupolvenvaihdoksen verotusta. Ne kuitenkin toimivat usein kilpailutilanteessa perheyritysten kanssa ja saavat siten verotuksellista kilpailuetua omistusmuotonsa kautta.

Perheyritysten liitto korostaa lausunnossaan, että toteutettavat veromuutokset eivät saisi miltään osin heikentää yritystoiminnan jatkumisen ja sukupolvenvaih-dosten toteuttamisen edellytyksiä. Pikemminkin olisi purettava niitä kasvun esteitä, joita nykyisessä perintö- ja lahjaverotuksessa on.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

Alexander Bargum ja Satu Wrede valittiin PL:n hallituksen uusiksi jäseniksi

Perheyritysten liiton syyskokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Algol Oy:n Alexander Bargumin ja MetroAuto Group Oy:n Satu Wreden.

Hallituksessa jatkavat Aho Group Oy:n Kari jussi Aho, Lemminkäinen Oyj:n Kristina pentti-von Walzel, heikki vaiste, Antti Ahlström Perilliset Oy:n markus Saikku ja K-kauppiasliiton esa Kiiskinen.

> L y H y E S T I


9

Perheyritysten liitolle laadittiin uusi strategia

Työministeri Lauri Ihalainen arvostaa PL:n kymppiluokkahanketta

Perheyritysvaltuuskunnassa vieraillut työ-ministeri Lauri Ihalainen kuvaili puheen-vuoronsa aluksi, miten Suomi on noussut takapajuisesta maasta tärkeäksi demokraatti-seksi hyvinvointiyhteiskunnaksi varsin lyhyessä ajassa.

– Globalisaatio on tuonut enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä, joita on tasattu kollektiivisesti. Tämä hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus onkin.

Ihalainen listasi ”Suomen tarinan” tienvii-toiksi työn, sivistyksen voiman, pyrkimyksen tasa-arvoon ja yhteisöllisyyden.

– Osaamisen ja sivistyksen yhteiskunnassa kaikilla on varallisuudesta riippumatta mah-dollisuus koulutukseen.

Samalla Ihalainen korosti, että hyvin-vointiyhteiskunta voi rakentua vain korkean työllisyysasteen mukaan. Hän esitti huolensa siitä, että suomalaisten työpanoksen määrä ei kasva ja totesi ongelman liittyvän ikärakenne-muutokseen.

Työministeri nosti puheessaan esiin myös laadukkuuden, erikoistumisen, kilpailukyvyn ja tutkimuksen sekä tuotekehittelyn merki-tyksen. Vientiin perustuvalle yhteiskunnalle Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat erityisen tärkeitä.

– Viennin kivijalat ovat kaikki murrokses-sa. Suomeen on syntymässä uutta yrittäjyyt-tä, mutta miten vahvan pohjan se rakentaa? Mikä on se kasvun Sampo? Kuka investoi Suomeen, Ihalainen kysyi.

Ihalainen päätti puheenvuoronsa kerto-malla, että hänen ministerikautensa tärkein hanke on nuorten syrjäytymisen estäminen. Samalla hän antoi tunnustusta Perheyritysten liiton kymppiluokkahankkeelle.

– On hieno yhteiskunnallinen teko tarjota kesätyöpaikkoja kymppiluokkalaisille. Tällaisia hankkeita tarvitaan lisää.

> F A K T A

Perheyritysten liitto avaa jäsen- yrityksilleen mahdollisuuden tarjota kymppiluokan käyneille kesätyöpaikkoja. Hanke tukee halli-tuksen nuorten yhteiskuntatakuu -ajatusta, jonka ensisijainen tavoite on alle 25-vuotiaan sijoittuminen työhön. Kyseessä on yhteinen työ perheyritysten yhteiskunnallisen vastuullisuuden vahvistamiseksi.

Lisätietoa: [email protected]: +358 400 254 004

Suomalainen Peter Therman FBN:n hallitukseen

Singaporen maailmankonferenssin yhteydessä pidetyssä vuosikoko-uksessa Family Business Network Internationalin hallitukseen valittiin Hartwall Capitalin hallituksen jäsen peter therman, joka edustaa perheyhtiön kuudetta sukupolvea.

Thermanin mielestä FBN on erinomainen foorumi kansainväli-seen verkostoitumiseen.

– Perheyrittämiseen liittyvät haasteet ovat ympäri maailmaa samoja, Therman linjaa.

Perheyritysten liiton uuden strategian avain-sanoja ovat ilmapiiri, next generation, omis-tajuus ja kansainvälinen verkostoituminen. Strategia on luettavissa liiton verkkosivuilla kohdassa Julkaisut.

Strategia on toiminut myös inspiraationa piirros-videolle, joka toteutettiin yhdessä viestintätoimisto Deskin kanssa. Videon voi katsoa verkkosivujen PL-TV-osastolta.


10

Vuoden Liikemies 2011 Jukka Roiha:

ELÄMÄNSÄ NÄKÖINEN MIES

VUODEN LIIKEMIESSuomen Liikemies -yhdistys toteaa, että Jukka Roihan johtama Lind-ström on kaikilla mittareilla kympin arvoinen yritys. ”Se on erinomai-sesti johdettu, sen kannattavuus ja taloudellinen asema on vahva. Jukka Roihan johdolla yritys on kehittänyt konseptin, jolla palveluliiketoimintaa on kansainvälistetty kannattavasti.”

Jukka Roiha painottaa, että tunnustus kuuluu koko talolle ja henki-löstölle.

– Vaikka laiva tarvitseekin kapteenin pitämään aluksen kurssissa, ei määränpäähän pääse ilman miehistöä. Toisaalta kapteeni on myös se, joka kantaa vastuun, jos laiva ajaa karille.

Vuoden Liikemiehen valitsee vuosittain Suomen Liikemies -yhdistys yhdessä Talouselämä-lehden kanssa. Valintaperusteina on pitkäjänteinen tulos- ja henkilöstöpolitiikka sekä menestynyt yritys, jossa yrittäjän oma panos on ollut ratkaisevassa asemassa. Vuoden Liikemies on valittu vuodesta 1980 lähtien. Meriitin saaneiden joukossa on useita perheyrit-täjiä. Viimeisimpänä kunnian ovat saaneet osakseen Juha nurminen ja Anne Berner.

10


11

Alle kolmekymppinen Jukka Roiha valmistui 1970-luvulla peräkkäisinä vuosina sekä dip-lomi-insinööriksi että ekonomiksi. Perheessä elettiin ruuhkavuosia, kun omistajasuvun kolmannen polven edustaja siirtyi sukuyrityk-seen töihin.

– Pääkonttorin ja kodin välissä oli Kulo-saaren silta. Kun olin muutaman vuoden ajanut tienpätkää edestakaisin, mieleni valtasi ajatus: ”tätäkö elämä on”. Tiesin, että halusin jotain muuta, mutta päätös ja sen toteuttami-nen oli vaikeaa. Näin vuosikymmenten takaa on helppo sanoa, että tein oikean ratkaisun, Roiha muistelee.

Lisäopinnot ja työharjoittelu vei Roihan perheineen ensin Hollantiin kaupallisen sih-teerin avustajaksi. Jatkoa seurasi Kone-yhtiön palveluksissa ja sittemmin viisi vuotta kaupal-lisena sihteerinä Saksassa. Roiha ei vielä silloin uskonut koskaan palaavansa Lindströmille. Sukuyhtiöön, jonka hän vielä hetki sitten oli nähnyt näköalattomana paikkana. Maailma oli kuitenkin kasvattanut miestä ja Roiha todista-nut itselleen pärjäävänsä omillaan.

– Isäni pyysi minua paikalleen yrityksen johtoon samaan aikaan, kun virkani Saksas-sa oli päättymässä. Tulin takaisin yhdeksän vuotta viisaampana.

Rajojen ulkopuolella

Kansainvälistä bisnestä eri puolilta seurannut Roiha aloitti Lindströmissä kasvuun ja ulko-markkinoihin tähtäävät vuodet.

– Baltian maiden itsenäistyminen käyn-nisti prosessin, joka jatkuu edelleen. Kasvun focus on juuri kansainvälistymisessä, vaikkakin edelleen yli puolet liikevaihdosta tulee koti-maan palveluista.

Roihan luotsaama Lindström on tehnyt palvelusektorilla uraauurtavaa työtä.

– Kansainvälistymisestä puhutaan toimi-alallamme paljon, mutta harva lähtee sitä toteuttamaan. Meidän tavoitteenamme on aina ollut olla ”first in the market”- minne päin maailman sitten menemmekin. Toinen mottomme on rajojen rikkominen, muista erottuminen. Kansainväliseen bisnekseen on turha lähteä, ellei yrityksellä ole valmiita kilpailuvaltteja, voimakkaita mielipiteitä kan-sainvälistymisestä omaava Roiha toteaa.

Rohkeutta tarvittiin myös vuonna 1992, kun yritys allekirjoitti ensimmäisten suoma-laisten joukossa Rion ympäristökonferenssissa laaditun Kestävän kehityksen peruskirjan.

– Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on meillä sisäänrakennettu arvo. Tietoisuuteni

ovat vaikuttaneet paljon myös omat lapseni. Ruokapöydän ääressä olemme käyneet monet keskustelut. Itselleni on tärkeää, että kannan yrityksen johdossa vastuuta niin, että voin katsoa perhettäni ja tulevia sukupolvia silmiin, ensimmäisen, nyt kaksivuotiaan, lapsenlapsen ukki sanoo.

Omistajan paikkaRoiha siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajaksi 60 vuoden iässä vuonna 2008.

– Perheyrityksissä korostuu eri roolien merkitys. Väistyvän toimitusjohtajan on annetta valta ja vastuu seuraajalleen. Aina se ei ole helppoa. Toimivalla johdolla on oltava työrauha toteuttaa ja viedä yritystä eteenpäin.

Omista lapsistaan Roiha on kasvattanut vastuullisia omistajia. Neljälle sisarukselle ja heidän serkuilleen on rakennettu perehdyt-tämisohjelma, jossa juuri yrityksen eri roolit tehdään selväksi. Vaikka ydinperheessä onkin jo sukupolvenvaihdos tehty, Roihan lapsista kukaan ei ole mukana Lindströmin operatiivi-sessa toiminnassa.

– Olemme vaimoni tiinan kanssa aina painottaneet, että lastemme pitää löytää

Jukka roiha on arvostettu, pitkänlinjan yrittäjä ja palkittu liikemies. Mutta hänen ja Lindströmin historia olisi voitu kirjoittaa myös toisin.

Vuoden Liikemies 2011 Jukka Roiha:

ELÄMÄNSÄ NÄKÖINEN MIES

teKStI HANNA OJANPää

KUvAt JOHANNA ARAJUURI JA JUKKA ROIHA


12

elämästään oma juttunsa. Valitettavan usein tulee törmättyä ihmisiin, joista näkee, että he ovat väärässä paikassa. Perheyhtiöissä tärkeää on, että seuraava sukupolvi haluaa sinne aidosti ja oikeista syistä. Raha ei ole oikea houkutin.

Erilaisia elämyksiäRaha on sen sijaan mahdollistanut Jukka Roihan tekemään itsellään tärkeitä asioita: 60-vuotislahjakseen hän antoi itselleen hyväntekeväisyysprojektin.

– Käynnistimme Unicefin kanssa Bolivias-sa lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä edistävän työn. Olin käymässä kohdekou-luissa syksyllä 2010 ja lupasin palata tulevana talvena. Opiskelen nyt espanjaa, jotta pystyn kommunikoimaan paremmin niin lasten kuin paikallisten viranomaisten kanssa.

Toinen Roihan mielenkiinnon kohteista on tennis. Tiina ja Jukka Roihan rahasto jakaa vuosittain Suomen tenniksen tukisäätiön nimissä stipendejä nuorille ja lahjakkaille pelaajille.

– Mielestäni tennis on lähes kansalaistaito, Roiha naurahtaa.

– Vaikka ei havittelisikaan suuria voittoja, laji antaa mahdollisuuksia edetä omalla tasol-

laan. Harrastuksen parissa on myös mukava luoda ja ylläpitää kontakteja.

Hallitusammattilaisen, hyväntekijän ja nykyään myös pilateksen taitajan aika on lähi-kuukaudet kortilla. Syyskuussa vastaanotettu Vuoden liikemies -tunnustus on lisännyt Roihan kysyntää puhujana erilaisissa tilaisuuk-sissa. Roiha toivoo olevansa tittelin arvoinen.

– On hienoa, että kiinnostus ja tietoisuus Lindströmiä kohtaan ovat lisääntyneet. Tämä antaa myös meille eväitä jatkaa valitsemallam-me, vastuullisella, tiellä. n

> F A K T A

TEKSTIILIPALVELUyRITyS LINDSTRÖM

Perustettu vuonna 1848. Roihan suvun omistuksessa vuodesta 1922.

Palvelut: työvaatteet, hygieniapalvelut, henkilönsuojaimet, brändituotteet, matot, hotelli- ja ravintolatekstiilit sekä teollisuuspyyhkeet.

Suomessa alan suurin yritys ja markkina-johtaja. Toimintaa 20 maassa. Euroopan ja Aasian johtavia tekstiilipalveluyrityk-siä.

Vuoden 2010 liikevaihto 249 miljoonaa euroa.

Työllistää noin 2 400 lindströmiläistä.

Lindström raportoi yhteiskuntavastuus-ta vuosittain. Raportti kattaa taloudel-lisen-, sosiaalisen- ja ympäristövastuun. yritys on tehnyt Unicefin kanssa yhteis-työtä puhtaan veden puolesta vuodesta 2007.

Jukka Roiha vieraili Boliviassa syksyllä 2010.Lindström on käynnistänyt Unicefin kanssa hyväntekeväisyysprojektin.

Perheyhtiössä tärkeää on, että seuraava suku-

polvi haluaa sinne aidosti ja oikeista syistä. Raha ei

ole oikea houkutin.


13

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!Tarvitsetko nytsuhdannerahoitusta?

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen

investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen

sekä käyttöpääomaksi.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme

020 690 782.


1414

Singaporen maailmankonferenssissa itä ja länsi kohtasivat

TEKSTI KrIStA eLO-pÄrSSInen

KUVAT FBn InternAtIOnAL

14

Family Business Network Internationalin maailmankonferenssi kokosi Singaporeen noin 700 perheyrityksen edustajaa kaikkialta maailmasta. Heistä 25 oli suomalaisia.


15

Singaporen maailmankonferenssissa itä ja länsi kohtasivat

FBN-konferenssiin osallistuneita suomalaisia puhuttivat lännen ja idän väliset erot. Käsitys kasvusta suhteellistui ja perheen dynamiik-kaan saatiin erilaisia näkökulmia.

Kiinan varapääministeri teo Chee hean kertoi Kiinan kasvavan, mutta liian hitaasti. Tulkinta hämmästytti länsimaisia konferenssivieraita.

– Maailma näyttää täältä katsottuna eri-laiselta. Meidän mielestämme Kiina on nope-asti kasvava markkina, arvioi Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja eva paksuniemi.

Perheen dynamiikkaan saatiin erilaisia näkökulmia. Kuilu sukupolvien välillä vaikutti tulevan sitä syvemmäksi mitä lämpimämmäs-tä maasta oli kysymys.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa sukupol-vet ovat tasa-arvoisempia. Etelässä vanhem-malla polvella on auktoriteettia, mikä estää avoimen keskustelun esimerkiksi sukupolven-vaihdoksesta, havainnoi Varovan toimitus-johtaja pekka Laitinen.

– Kaukoidässä perhe ja yritys ovat enem-män kytköksissä toisiinsa. Vaikka täällä vain yksi perheenjäsen jatkaisi yrityksessä, on it-sestään selvää, että hän huolehtii myös muus-ta suvusta. Suomessa puhutaan perheen ja yrityksen arvoista erikseen, totesi Koskisen Oy:n hallituksen jäsen markku Koskinen.

Onnellisuuden eväitä

FBN Internationalin maailmankonferens-seihin hankitaan esiintyjiksi maailmanluokan puhujia, joiden tavoitteena on avartaa osallistujien näkökulmia. Singaporessa tällainen oli biokemisti ja munkki matthieu ricard, joka pureutui esityksessään onnelli-suuteen.

– Hän havainnollisti hienosti, miten onnellisuus löytyy jokaisesta itsestään. Se on mielentila, johon ulkoinen ympäristö ei vaikuta, totesi Ricardin esityksestä erityisen paljon nauttinut Pekka Laitinen.

Samaa teemaa sivusi Procter & Gamblen entinen johtaja, nykyinen kirjailija, intialainen Gurcharan Das.

– Das lähestyi asiaa karman kautta. Kohtalo määräytyy arvoista, joita toteutat. Kun toistat tiettyjä tekoja, niistä tulee tapa, mikä vaikuttaa luonteeseen, kiteytti Laitinen Dasin sanoman.

Yhteiset ilot ja surut Eva Paksuniemi on osallistunut FBN-maail-mankonferenssiin jo monta kertaa, mutta hän kertoi innostuvansa aina uudelleen konferenssin tunnelmasta ja annista.

– Täällä on ihmisiä ympäri maailmaa erilaisista perheyrityksistä, mutta kokemuk-set perheyrittämisen iloista ja suruista ovat samanlaisia. Olen jopa kahvipöytäkeskuste-lussa löytänyt ratkaisun omaan ongelmaani.

Markku Koskisen mielestä konferenssissa on aina ”ystävällistä porukkaa” ja tutustumi-nen on helppoa.

– Tapasin juuri muutamia asiakasyri-tystemme omistajia, joiden kanssa en ole aikaisemmin ollut tekemisissä. Tällaisissa merkeissä heitä on mukava tavata.

Vehon hallituksen jäsen Feodor Ami-noff osallistui konferenssin Family-osioon, jossa pääteemana oli perheen sisäinen viestintä. Aminoffia koskettivat voimakkaasti perheiden esittämät omat tarinat.

– Perheiden tarinoissa mielenkiintoisinta oli heidän prosessinsa konfliktitilanteesta yhteisymmärrykseen ja sovintoon. Lounas-keskustelut olivat erittäin antoisia pienem-missä ryhmissä. Verkostoitumista olisi vielä tehostanut esimerkiksi speed-dating, joka olisi sekoittanut ihmisiä vielä enemmän.

Ensi vuoden FBN maailmankonferenssi järjestetään 4.–6.10. Lontoossa.


16

Vuonna 1895 nuori kemisti philippe Chuit perusti pienen laboratorion Charles Fir-menischin omistamaan rakennukseen. Yri-tyksen ensimmäinen tuote oli vanilliini, jonka valmistaminen perustui Chuitin kehittämään teknologiaan.

Philippe rakastui vuokranantajansa tyttäreen thereséen, jonka vanhempi veli Frédéric vastasi myöhemmin yrityksen myynnistä ja jakelusta. Tähän päivään men-nessä 20 perheen jäsentä neljässä polvessa on johtanut ja kehittänyt yritystä.

Vain paras pääsee huipulleFirmenischin perheen arvot ovat oikeuden-mukaisuus, arvostus, eettisyys, erinomaisuus ja pitkäjänteisyys. Nämä näkyvät yritystoimin-nassa mm. tutkimukseen panostamisena: 10 % liikevaihdosta investoidaan tutkimukseen. Yrityksen tavoitteena on vahva taloudellinen asema ja kannattava kasvu.

1970-luvun alussa yrityksessä eriytettiin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohta-jan roolit. Vuodesta 1990 lähtien yrityksen hallituksessa on ollut perheen ulkopuolisia

jäseniä. Erinomaisuus arvona toteutuu myös perheenjäsenen urakehityksessä: vain paras voi päästä huipulle, ja parhaan arvioi ulko-puolinen, riippumaton asiantuntija.

Yhteiskuntavastuuta ja perheen hallintaaYhteiskuntavastuu on Firmenischin DNA:ssa. Firmenischillä yhteiskuntavastuuhankkeet lin-kittyvät yrityksen strategiaan. He ovat muun muassa Ugandassa toteuttaneet vaniljahank-keen, joka on parantanut paikallisten vaniljan-kasvattajien elin- ja työoloja sekä tehostanut heidän vaniljantuotantoaan. Samalla Firmeni-schin suhteet alihankkijoihin ovat vahvistuneet.

Tällä hetkellä Firmenischillä on 40 osak-keenomistajaa, joista vanhin on yli 70-vuo-tias ja nuorin alle 30-vuotias. Omistajien joukossa on erilaisia mielipiteitä, mutta yhteisiä päätöksiä pitää saada aikaan. Tämä edellyttää perheen hallinnan työkaluja. ”Family Steward” marie-Christine Jaeger-Firmenisch toteaakin perheen hallinnan vaativan suvaitsevaisuutta, arvostusta, kärsivällisyyttä tehdä yksi asia

kerrallaan ja hyväksyä tosiasia, että emme aina elä ideaalimaailmassa. Perheyrityksessä muutokset tapahtuvat hitaasti ja kaikkien mielipiteitä pitää kunnioittaa.

Firmenischin omistajat haluavat kehittää yritystä perheyrityksenä ja toteuttaa perheen arvoja yritystoiminnassa.

– Yksi tärkeimmistä vastuistamme on varmistaa, että jokainen osakkeenomistaja on tietoinen toimialamme ja yrityksemme strate-gisista mahdollisuuksista ja haasteista, toteaa toimitusjohtaja patrick Firmenisch. n

Firmenisch – makujen ja tuoksujen maailmaFBN Internationalin maailmankonferenssissa jaettava Global Family Business Award myön-netään perheyritykselle, jossa perhe omistajana tuo vahvan arvopohjan yritykseen. Singa-poressa palkinto jaettiin sveitsiläiselle Firmenischille, jolla on 115-vuotinen perheyrityshistoria.

IMD – Lombard Odier Global Family Business Award 2011

> F A K T A

• Perustettu vuonna 1895 Genevessä Sveitsissä

• Henkilöstö 6000 • Liikevaihto 2 782 mrd sveitsin frangia

(kasvua keskimäärin 7,5 % vuodesta 1989 lähtien)

• Toimintaa 64 maassa• 1850 voimassa olevaa patenttia• Tutkimus- ja kehityspalkintoja 35, joista yksi Nobelin palkinto


17

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä

koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä fi nanssi- asioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin: asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markkinointia parhaimmillaan.


18

Tahtonainen Anne Berner heittäytyy ja uskoo muutokseen


19

TEKSTI eveLIInA tALvItIe

KUVAT rAmI SALLe

Kolme vuotta PL:n puheenjohtajana ovat olleet Anne Bernerille oppimisen ja muutoksen aikaa. Viisauden hän uskoo kasautuvan työtehtävien myötä. Olemassaolon syy on kuitenkin perhe.

Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner on tahtonainen. Siitä kertoo muun muassa kädenpuristus, jonka napakkuudesta kuulee usein huomioita. Onpa toimittajien koke-muksia puristuksesta lisätty usean lehtijutun mausteeksikin.

Kun Berner vuonna 2008 valittiin Perhe-yritysten liiton puheenjohtajaksi, hän halusi muutosta.

Ja muutostahan tapahtui. Bernerin puheenjohtajuuden aikana liiton näkyvyys on moninkertaistunut, jäsenmäärä kasvanut reippaasti, järjestöyhteistyötä tiivistetty, uusi strategia laadittu ja vaikka mitä.

Mutta kun Berneriä pyytää kertomaan ”väistyvän puheenjohtajan näkemyksiä”, haastattelu uhkaa tyssätä siihen.

– Fokuksen pitää olla seuraavaan joh-tajaan liittyvässä muutoksessa menneeseen katsomisen sijaan. En ole innokas käymään keskustelua väistymisestä. Sen sijaan olen hyvin innokas käymään keskustelua siitä, mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet.

– Omistajuus pitää saada osaksi kansal-lista ohjelmaa, hän lausuu.

Väkisinmuistelua

Suostuttelun jälkeen Berner kuitenkin palaa syksyyn 2008, jolloin hänet valittiin puheen-johtajaksi Machineryn Janne timosen täyteen tulleen kolmivuotiskauden jälkeen.

– Olin jo aloittaessa kiinnostunut edun-valvonnasta ja substanssin rakentamisesta. Olin myös luontaisesti halukas vahvistamaan liittoa edunvalvontajärjestönä.

Berner muistelee, miten Hetemäen vero-työryhmän asettamisesta oli tuolloin kulunut kaksi kuukautta. Perheyritysten liitolta ei lausuntoa ollut pyydetty.

– Päätin, että tästä eteenpäin Perheyritys-ten liiton mielipidettä kysytään aina, kun on kyse pääomatulon verotuksesta tai verotuksen uudistamisesta. Tämä oli ensimmäinen asia, joka oli mielestäni pakko saada muutettua.

Berner vei haluamansa isoimmat muutok-set läpi puheenjohtajuutensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Suunta ja muutos-ten sisältö olivat hänelle itsestäänselvyys.

Bernerillä on ”voimakas draivi ajatel-la liiton parasta”. Hän valitsee suunnan

paitsi oman näkemyksensä perusteella myös hallituksen, työryhmien ja muun jäsenistön viestien avulla.

– Tulkitsen signaaleja. Näin saan selkä-nojaa viedä asioita eteenpäin

Berner halusi satsata liiton vahvistami-seen. Verokantojen jäntevöittämisen avuksi haluttiin asiantuntijuutta ja toimistolle pal-kattiin osa-aikainen veroasiantuntija Simo valtti. Kantoja viilattiin ahkerasti ja omis-tautuneesti myös puheenjohtajan vetämässä talous- ja veropoliittisessa työryhmässä.

– Puheenjohtajan pitää jatkuvasti hakea mandaattiinsa ja valitsemaansa suuntaan vah-vistusta. Jäsenkunnan pitää hyväksyä valinnat.

Kaiken kaikkiaan Berner kertoo halun-neensa kehittää Perheyritysten liittoa elin-keinoelämän keskeiseksi järjestöksi. Tämän eteen hän on ollut valmis tekemään hartia-voimin töitä.

Kyse oli itsestään selvästä seuraavasta vaiheesta, joka veisi järjestöä kohti isompaa muutosta. Berner haluaa korostaa, että juuri tämän takia hän ei halua nytkään keskustelun keskittyvän menneisiin. Väistyvä puheenjohtaja


20

ei saa hänen mielestään millään tavalla hanka-loittaa uuden puheenjohtajan työtä.

–Tilanne on tismalleen sama kuin perhe-yrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Edellinen sukupolvi osoittaa viisautta todetessaan, että pitää luottaa omiin vahvuuksiin eikä tehdä niin kuin edellinen sukupolvi. Täytyy olla rehellinen ja toimia omien tuntemusten mukaisesti. Keskiössä ei ole väistyminen vaan jatkumo.

I am what I amKun draivi on ollut kova, välillä on sitten rois-kunutkin. Eikö vauhti ole pelottanut?

– Ehkä pelko on liian voimakas ilmaus. Olen ollut huolestunut ja jännittänyt. Toi-saalta olen ajatellut, että järjestötyössä ei kuitenkaan ole kyse koko elämästäni. Mutta totta kai olen laittanut itseni peliin. Ja kun laittaa itsensä peliin niin silloin myös osuu.

Berner ”itsearvioi” heittäytymiskyvyn olevan sekä hänen heikkoutensa että vah-vuutensa. Perheenjäsenet kritisoivat toisi-naan, että pitääkö aina toimia ja sanoa niin voimakkaasti.

– Myönnän, että taistelen asioiden puo-lesta toisinaan liian voimakkaasti. But that´s who I am, Berner hymähtää.

Berner puhuu mielellään kehityksen ja muutoksen lisäksi itsensä kehittämisestä. Ke-

hittyminen tapahtuu osaamisen kautta ja siitä seuraa viisastuminen. Kun kokee, niin oppii ja ymmärtää. Tästä muodostuu kasvuprosessi.

– Viisaus, jos sitä on tullakseen, kasautuu. Ja sitä kautta vaikuttaa reaktioihin ja kykyyn ymmärtää,

Bernerin mukaan kokonaisvaltaisen asennoitumisen vahvuus on se, että kyky aistia asioita paranee. Aistien vahvistuessa pystyy luottamaan itseensä koko ajan enemmän.

Heikkous on puolestaan se, että epävar-mat tilanteet syövät energiaa.

Berner myöntää Perheyritysten liiton puheenjohtajana epäonnistuneensa joissa-kin asioissa ”aivan vietävästi”. Kyseessä ovat olleet tilanteet, joissa hän syystä tai toisesta on valinnut tarpeeksi hyvän ja alittanut oman rimansa päätöksenteossa.

– Tarpeeksi hyvä ei riitä. Päätöksen pitää olla täydellinen. Olenkin oppinut näistä epäonnistumisista sen, miten tärkeää on kuunnella omaa sisintä ääntään.

Uutteruudesta tunnetun puheenjohtajan on pitänyt käynnissä palaute, jossa ihmiset kertovat kokevansa puheenjohtajan tekemän luottamustyön ja sisällön heidän intressiensä mukaiseksi.

– Sellaiset viestit ovat tuntuneet erittäin hyvältä. Kaiken kaikkiaanhan perheyrittä-jien maailma on sellainen, että positiivista palautetta ei kovin hevillä irtoa. Hiljaisuus on

merkki siitä, että tilanne on ihan okay, Berner naurahtaa.

Perhe – olemassaolon syyAnne Berner on kolmen aikuistumisen kyn-nyksellä olevan pojan äiti.

– He ovat tosi mukavia poikia ja jo aika itsenäisiä, mutta saavat minut kyllä kiinni aina kun tarvitsevat. Jos menen tuntia aikaisem-min kotiin, eivät he ole siellä, Berner vastaa kysymykseen siitä, mitä perheenjäsenet ovat mieltä kiireisen ja työlleen omistautuvan äidin aikatauluista.

– Poikani arvostavat työpanostani. Yhteis-kunta asettaa paljon määritelmiä sen suhteen, minkä ajatellaan olevan perheelle hyvä. Itse kysyisin, mitkä ovat ulkopuolisen tahon mah-dollisuudet arvioida, mikä on hyväksi minun perheelleni. Yhteiskunta ja media katsovat toisinaan olevansa oikeutettuja kertomaan, mikä on hyväksi itse kunkin elämälle.

Berner toteaa, että hän ei ole koskaan päästänyt mainitunlaista keskustelua suun-tautumaan itseensä. Jos sellaista on herätelty, hän on katkaissut sen kuin ”kanan lennon”.

– Perhe on minulle kaikki. Se on käytän-nössä olemassaolon syy. Mutta se ei ole asia, jonka kautta mittautan itseäni julkisuudessa. Minua voi arvioida vain sen kautta, miten selviydyn työstäni. n

Anne Berner kotonaan poikiensa (vasemmalta lukien) Marcuksen, Patrickin ja Nicolasin kanssa


21

AUrA mAre OYperustettu: 1986toimiala: MerilogistiikkaLiikevaihto: 25,3 Meurhenkilöstö: 80Omistajasuku: MälkiäKotipaikka: Turku

LAAtUKOrU OYperustettu: 1972toimiala: Kulta- ja kellosepän alaLiikevaihto: 9,4 Meurhenkilöstö: 75Omistajasuku: SilvánKotipaikka: Hyvinkää

LInDÉn’S reStAUrAnt OYperustettu: 1996toimiala: Fast foodLiikevaihto: 7,5 Meurhenkilöstö: 90Omistajasuku: LindénKotipaikka: Hämeenlinna

OSmAtIC OYperustettu: 1995toimiala: MaahantuontiLiikevaihto: 600 000henkilöstö: 5Omistajasuku: TuomelaKotipaikka: Seinäjoki

tUrUn vIII LInnAn ApteeKKIperustettu: 1929toimiala: ApteekitLiikevaihto: 4,5 Meurhenkilöstö: 12Omistajasuku: KnuutilaKotipaikka: Turku

> U U S I A J Ä S E N y R I T y K S I Ä

Jäse

netu

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

1-1

yritysyritys4 • 2008 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Ulla ja Juha Valkamo

jatkavat Primulan

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

1

yritysyritys2 • 2009 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on

osa identiteettiä

Maija-Riitta Ollila

uskoo perheyritysten

etiikkaan Sivut 14–17

Sivut 4–7

Paulig on vuoden

perheyritys Sivut 18–211

yritysyritys4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, pla-neettaa ja ihmisyyttä Sivut 16–21

Sivut 4–8

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismiruokkii kateutta Sivut 12–14

1

yritysyritys2 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja: Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

Sivu 10

Jorma Ollila puhui Perheyritys-tapahtumassa Sivut 4–9

1

yritys1 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Jukka ja Juha Nurminen: Ympäristövastuu on

rohkeutta ja markkina-talouden lainalaisuuksia

Sivut 6–7

Aho Group hyödynsi laman

Sivut 24–25

Anne Berner: Perheyritysten

vahvuus on tarinoissa Sivu 14

Perheyritys_1_2011_2.indd 1

7.3.2011 10.23

Lisätietoja: [email protected]


22

Hallitustyöskentelyn asiantuntija tom v. Weymarn edellyttää hallitukselta ketteryyttä. Hän korostaa avoimuutta ja palkkaa aina sateentekijän.

Jatkuva dialogi tuo hallituksiin ketteryyttä

Tom v. Weyrmarn luennoi marraskuussa PL:n koulutuspäivänä johdon ja hallituksen yhteis-työstä. Weyrmarnille on 40 vuoden aikana kertynyt monipuolinen kokemus hallitustyös-kentelystä. Tällä hetkellä hän johtaa puhetta Hartwall Capitalin ja Sibelius-Akatemian hallituksissa. Aikaisemmin v. Weyrmarn on toiminut muun muassa TeliaSoneran hallituk-sen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä yli 20 yrityksessä.

Minkä tahansa yrityksen menestys on ensisijaisesti johdosta kiinni. Siksi hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi on usein nostettu toimitusjohtajan valinta. Hyvä johtaja on yritykselle sateentekijä.

– Hallitus ei saa kovin merkityksellis-tä aikaan, jos johto ei ole osaava, pätevä ja dynaaminen. Kun yrityksellä on asiat hallitseva toimitusjohtaja, on hallituksen kontribuutio tuoda lisäharkintaa johdon valmistelemaan ma-

teriaaliin. Jos löydätte sateentekijän, niin hänet kannattaa aina palkata. Maksoi mitä maksoi.

Hyvän hallitustyöskentelyn prosessiTom v. Weymarn peräänkuuluttaa hallituksia linjaamaan selkeästi prosessin, jonka mukaan isoista strategisista linjauksista päätetään. Johtamissaan hallituksissa hän suosii pro-

TEKSTI mIKKO peLLInen

KUVAT OLLI UrpeLA

22


23

sessia, jossa strategian käsittely on jaettu viiteen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa hallitus vahvistaa päämäärät, joita strategisella muutoksella tavoitellaan. Toisessa vaiheessa keskustellaan erilaisista kilpailuympäristön skenaarioista. Kolmannessa vaiheessa ope-ratiivinen johto esittää strategiavaihtoehdot, joita hallitus sitten arvioi. Vasta tämän jälkeen hallitukselle tuodaan johdon päätösesitys ja luodaan ohjelma strategian toteuttamiseksi.

– Verrattain tavallisesti hallitukset pitävät yliyönkokouksia, joissa operatiivinen johto esittää hallitukselle suhteellisen valmiita kokonaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa halli-tuksen kontribuutio jää väkisin pintapuoliseksi verrattuna siihen, että prosessi olisi selkeästi vaiheistettu ja joka aihetta käsiteltäisiin omassa kokouksessaan. Puhumattakaan siitä, että ko-koukseen tuotaisiin valmis päätösesitys, josta hieman keskustellaan ja sitten päätösesitys siunataan. Tällöin hallituksen kontribuutio on yhtä kuin nolla, Weymarn huomauttaa.

Vaiheistetun prosessin selkeä hyöty piilee siinä, että jatkuvan dialogin kautta hallituk-selle muodostuu parempi kuva yrityksen toiminnasta. Yhteinen käsitys ja näkemys yrityksen toiminnasta ovat välttämättömiä, jotta yritys kykenee tekemään ketterästi nopeita muutoksia toimintaansa.

– Strategian tarkistaminen ja toiminnan uusi suunta on paljon helpompi hakea, kun hallitus ja johto ovat koko ajan perillä yrityk-sen haasteista. Tämä on yksi tapa sopeutua jatkuvaan muutokseen, joka on jokaisen yrityksen dilemma.

Järkevää ajankäyttöäYritysten uusiutumissyklin lyhentyminen tuo hallitusten päätettäväksi entistä useammin isoja strategisia valintoja. Niistä päättäminen edellyttää laadukasta ennakkomateriaalia.

– Mitä laadukkaammin ennakkomateriaali on rakennettu, sitä enemmän aika kokouksis-sa kyetään käyttämään dialogiin.

Laadukas ennakkomateriaali on v. Wey-marnin mukaan tiivis paketti, jossa on kyetty kiteyttämään oleelliset asiat. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on hänen mukaansa varmistaa, että eri näkökulmat on huomioitu. Hän myös antaa tarvittaessa toimitusjohta-jalle ohjeistukset ennakkomateriaalin paran-tamiseksi.

Perheyritysten hallituksissa korostuu avoimuusPerheyritysten hallitustyöskentelyssä v. Weymarn painottaa avoimuuden merkitystä.

Kun omistus on keskittynyttä, tieto välittyy hallituksen ja omistajien välillä yleensä auto-maattisesti. Hajautuneemmin omistetuissa perheyrityksissä omistajien informointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota.

– Kun omistus laajenee, tärkeäksi tulee se että kaikki omistajat ovat kartalla siitä mitä tapahtuu. Mitä suuremmaksi perheyritys tulee, on sitä parempi, että juridisesti vas-tuussa oleva taho koostuu pätevistä ja myös ulkopuolisista hallitusjäsenistä. Mitä kypsem-miksi ja suuremmiksi tulee, sen suurempi osuus ulkopuolisilla. Se ei vähennä tarvetta pitää omistajat informoituna.

Dialogi hallituksen ja omistajien välillä on erityisen tärkeää isoissa strategisissa hankkeissa.

– Jos kyse on esimerkiksi yritysostosta, jonka rahoitukseen tarvitaan lisäpääomaa, on ehdottoman tärkeää, että jokaista omis-tajaa informoidaan ja autetaan ymmärtämään hankkeen merkitys. Riittävästi ei voi alleviiva-ta sitä, miten tärkeää on omistajan pitäminen kartalla perheyhtiöissä. Jos omistaja kokee olevansa ulalla tai tahallisesti laitettu paitsi-oon, siitä ei hyvä seuraa.

Hallitusammattilaiset tukevat murroksissaHallitusammattilaiset ry:llä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Varsinaista halli-tusjäsenten headhunter-toimintaa järjestö ei harjoita. Sen sijaan järjestö välittää jäsenilleen tietoa yrityksistä, jotka haluavat laajentaa hallitustaan. Järjestön kautta moni perheyhtiökin on saanut täydennystä hallitukseensa.

– Perheyhtiöt hakevat hallituksiinsa useimmiten jonkin tietyn prosessin eri-tyisosaajaa. Osaaminen voi tyypillisesti liittyä esimerkiksi kansainvälistymiseen, tietyn markkina-alueen tuntemukseen, kasvun rahoitukseen tai markkinointiin. Toisaalta esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa kysyntää on ollut myös kovan luokan liikkeenjohdon osaajalle, joka perheen ulkopuolisena jäsenenä voi sparrata jatkajaa yrityksen johtamisessa, sanoo Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Olli v. virtanen.

Hallitusammattilaisen näkökulmasta kiinnostavia ovat erityisesti aktiiviset yritykset, jotka ovat kasvun kynnyksellä ja joissa on siten paljon potentiaalia.

– Jäsenillemme oleellista on se, että he voivat toimia roolissaan aktiivisesti ja kehittää sekä yritystä että sen hallitustyöskentelyä. yrityksen koko sitä vastoin ei ole niinkään merkittävä. Pienet ja keskisuuret yritykset kiinnostavat jäseniämme siinä missä isotkin, Virtanen kertoo.

Perheyritysten liitto ja Hallitusammattilaiset ry järjestävät 25.1.2012 semi-naarin ”Perheen ulkopuoliset jäsenet – uhka vai mahdollisuus?”


24

Boardman valmentaa ja kehittää osaamistaBoardman auttaa yritysten hallituksen jäseniä, omistajia ja ylintä johtoa kehittämään omaa osaamistaan. Keinoina ovat valmen-nukset, seminaarit ja tapahtumat sekä erilaiset sähköiset työ-kalut. Lisäksi Boardman julkaisee omistajien, hallituksen ja joh-don yhteistyöhön liittyvää kirjallisuutta. Boardmanin palveluita käyttävät niin pörssi-, perhe- kuin kasvuyrityksetkin.

– Boardmaniin otetaan yhteyttä silloin, kun yrityksessä ollaan isojen muutosten äärellä ja osaamista on vahvistettava. Esimerkiksi liiketoiminnan kansainvälistyminen tai sukupolven-vaihdostilanteet ovat tyypillisiä tilanteita, joissa kaivataan ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja hakeudutaan valmennuksiimme. Haluam-me toimia omistajien asialla ja johdon tukena, kuvaa Boardmanin toimitusjohtaja taru Lindeman.

Boardmanilla on 47 partneria, joiden monipuolinen kokemus ja osaaminen omistajuudesta, hallitustyöskentelystä ja johtami-sesta ovat asiakkaiden käytössä.

– Varsinaista ”pankkia” hallituksen jäsenistä emme ole järjes-täneet, mutta tarjoamme erinomaisia verkostoitumismahdolli-suuksia ja autamme keskusteluyhteyksien avaamisessa, Lindeman kertoo.

Perheyritysten liitto ja Boardman kehittävät yhteistyössä perheyritysten hallitustyöskentelyyn keskittyvää valmennus-ohjelmaa. Ohjelma järjestetään syksyllä 2012. n

> F A K T A

TOM V. WEyMARN

• Hartwall Capitalin, Sibelius-Akatemian ja Turku Science Parkin hallituksen puheenjohtaja• Pohjola Pankin hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja• Boardmanin partneri• TeliaSoneran hallituksen puheenjohtaja 2004–2010, hallituksen jäsen 2002–2004• Oy Rettig Ab:n toimitusjohtaja 1998–2004• Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 1989–1991, suklaa- ja makeistoimialan johtaja 1983–1989


25


26

> F A K T A

MIKKO PUKKINEN

Syntymäaika: 27.11.1954

Koulutus: Juristi

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja syyskuusta 2010 lähtien

Toiminut Seinäjoen ja Turun kaupunginjohtajana sekä Kunta-liiton hallituksen varapuheen-johtajana

harrastukset: Golf ja metsästys


27

Mikko Pukkisen mielestä tarvitaan arkipäivän

realismia ja osaamista

Elinkeinoelämän keskusliiton pääkonttorin ovista sisään astuessa mieleen palautuvat uutiskuvat työmarkkinaneuvotteluista, joissa tänä vuonna kuultiin menneisyyden havinaa. Vaikka kukaan ei ole väittänyt sopimista Tupoksi, sellainen tuppautui mieleen.

Raamiratkaisuksi ristitty löi nimensä mukaisesti työmarkkinasopimuksille lukkoon raamit, joita on sitten seuraavissa vaiheissa koeteltu.

EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen palaa käytyihin neuvotteluihin ja tuo esiin osapuolien erityisen erilaiset todellisuudet. Tästä johtuen keskustelua on ollut todella vaikea käydä.

– Palkansaajakeskusjärjestöjen ja liittojen suunnalla on ollut liikaa toiveikkuutta. Palkanmaksukyvyn on virheellisesti kuviteltu olevan edelleen hyvä. Nyt tarvitaan arkipäi-vän realismia. Raamisopimuksen pitää to-teutua. On ollut täysin välttämätöntä saada maltillinen palkkaratkaisu ja estää nousevin huudoin tapahtuva palkkakilpailu.

Yllättävä uukkariKun Pukkista pyytää kuvailemaan talous-elämän yleistä ilmapiiriä, hän vastaa yhdellä sanalla: epävarma. Tässä ajassa kaikkea toi-mintaa sävyttää Euroopan velkaantumiseen

liittyvä epävarmuus. Pessimismi-optimismi-janan ensin mainittu pää on kuormittunut.

– Vielä tämän vuoden huhtikuussa talou-den näkymät olivat hyvin valoisat, Pukkinen muistuttaa.

Hän havainnollistaa tilannetta saksalaisen IFO-instituutin kehittämän kellon avulla. Kello visualisoi Saksan ja Keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Normaali- tilanteessa huhtikuussa tilanne olisi kellossa

käytettävien muuttujien mukaisesti paran-tunut mutta näkymät heikentyneet.

Näin ei kuitenkaan käynyt.– Normaalikuvion sijaan tapahtuikin

talouden U-käännös – näin nopeaa tilanteen heikkenemistä ei ole tapahtunut vielä koskaan sotien jälkeen. Ekonomistitkaan eivät pysty-neet arvioimaan tilanteen nopeutta.

Elinkeinoelämän järjestöjohtajan mukaan ei silti saa vaipua pessimismiin.

TEKSTI eveLIInA tALvItIe

KUVAT eK

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajakin on ihmeissään talouden U-käännöksestä. Avainsanoja nousussa ovat hänen mukaansa kilpailukyky, työn määrä ja suhteellinen etu.

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

-50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40

Suhd

anne

odot

ukse

Suhdannetilanne

IFO:n suhdannekello Saksan vähittäiskauppa ja teollisuus

Elpyminen Huippusuhdanne

Taantuma Laskusuhdanne

Lokakuu 2011

Tammikuu 2001

Lähde: IFO

* Kausitasoitettu saldoluku


– Kielteiset ennusteet alkavat usein toteuttaa itse itseään. Olisi osattava olla realisti ilman että vaipuu synkkyyteen.

Markkinat ratkaisevat, eivät ministeriötKasvu- ja kilpailukyvyn välttämättömyyttä toistellaan hanakasti eri yhteyksissä ja hyvin-kin erilaisten tahojen suulla. Käytännön tason ratkaisut ovat toinen asia. Elinkeinoelämän puolella elääkin Pukkisen arvion mukaan epäilyksiä tämänhetkistä poliittista päätök-sentekoa kohtaan. Hallitusohjelmassa ei ole riittävää panostusta yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun.

Pukkinen kertoo ympyrän muotoon kier-tyvän tapahtumaketjun: Ainoastaan kilpailu-kyky synnyttää kasvua. Ja ainoastaan kasvun kautta suomalaiset saavat työtä. Jos tavoittee-na on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, pitää siis huolehtia kilpailukyvystä. Kun saadaan työpaikkoja, saadaan resursseja hyvinvointi-yhteiskuntaan. Samalla myös yrityksille muo-dostuu suotuisampi toimintaympäristö.

– Suomessa pitäisi tehdä kaikki ne yritys-ten kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet, jotka ovat kansallisesti mahdollisia.

Tällaisia aktiivisen päätöksentekoon ja kilpailukykyyn kuuluvia asioita ovat yritys-veron laskeminen, energiaveroleikkuri ja aiemmin jo mainittu palkkaratkaisu.

Vaikka hallitusohjelmaa ja sen pohjalta tehtävää päätöksentekoa voi ja pitää kritisoida, Pukkinen kuitenkin korostaa, ettei viran-omainen tee ratkaisuja yrityksissä. Markkinat ratkaisevat, eivät ministeriöt. Poliittisella pää-töksenteolla voidaan vaikuttaa vain yritysten toimintaedellytyksiin.

– Pitää antaa tilaisuus onnistua ja luottaa markkinatalouteen, Pukkinen summaa.

Lisää työtä ja osaamisen etuaPukkinen muistuttaa, että suomalaisen yh-teiskunnan perusfundamentit ovat kunnos-sa. Suomen julkinen sektori ei ole muihin Euroopan maihin verrattuna mahdottomasti velkaantunut.

Iso kysymys liittyy kasvun eväisiin. – On tyydytty liikaa siihen vastaukseen,

että työuria pitää pidentää. Pitäisi aidosti miettiä, miten tuottavuutta parannetaan ja miten työn määrää voidaan kasvattaa.

Monien muiden tapaan Pukkinen hakee vertailukohtaa Ruotsista. Siellä on työn

tarjontaa lisätty ja pystytty näin parantamaan työllisyysastetta.

Suomessa tarvitaan hiukan toisenlaista uskallusta.

– Pieni Suomi voi pärjätä globaalissa talou- dessa vain osaamisperustaisella strategialla. Se on tuttu hokema, joka sisältää edelleen tulevaisuutta silmällä pitäen keskeisen kysy-myksen. Ei kuitenkaan saisi unohtaa sitä, että Suomessa pitää jatkossakin olla myös perus-teollisuutta ja teollista valmistamista.

Pukkinen kehottaa hyödyntämään ”suh-teellisen osaamisen etua”, jota on Suomeen kertynyt muun muassa Venäjän läheisyyden takia.

– On esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat osaamisensa avulla valloittaneet Venäjän mark-kinat. Esimerkiksi palveluviennillä voi miljoona-kaupunki Pietarissa olla paljon mahdollisuuksia.

Pohjoisen sijainti tuo sekin osaltaan Suomeen osaamista. Vaikeudet on totuttu voittamaan, mikä on kehittänyt esimerkiksi laivanvarustusteollisuutta. Energiansäästörat-kaisut ovat niin ikään kehittyneitä ja energia-tehokas rakentaminen esimerkki osaamisesta.

– Tässä on suhteellisen edun tuomia kasvun eväitä. Kasvua ei saada keinotekoisista elementeistä. n

28

Elinkeinoelämän järjestöiltä odotetaan usein yhteistä rintamaa ja yhteisiä kannanottoja. Ihan helppoa yhteisten lausuntojen rakenta-minen ei suinkaan ole.

– Yleisen tason asioista voidaan lausua yhdessä. Käytännön tasolla pitää miettiä tapauskohtaisesti. EK edustaa kaikkia toimialo-ja, joilla jokaisella on erityinen näkökulmansa.

Pukkinen muistuttaa, että Perheyritysten liitolla ja EK:lla on yhteiset intressit ja samankaltainen perusta. Tämän tosiasian hyö-dyntäminen tuo lisäarvoa.

– Järkevintä on karsia päällekkäisyyksiä ja ottaa tehot irti mahdollisimman hyvin. Näin voimme yhdistää voimavarat ja olla voimakkaampia. EK tukee mielellään perheyritysten näkökulmaa aina kun siihen on mahdollisuus.

Pukkinen nostaa esiin perheyritysten merkityksen Euroopassa.– Esimerkiksi Saksassa perheyritysten rooli on huomattavasti

näyttävämpi kuin Suomessa. Saksassa on tunnetusti keskisuuria yrityksiä merkittävän paljon. Kyse on yrityskulttuurista.

Järjestöyhteistyö tuo lisää voimaa


> T U L O S S A

Nexteille suunnattu Talviakatemia järjeste-tään Pyhällä. Seuraathan Facebookia, sähkö-postejasi ja liiton verkkosivuja!

Lisätietoa: [email protected]

talviakatemia

26.–29.1.2012

Perinteinen Perheyritystapahtuma järjeste-tään jälleen Finlandia-talolla. Teemana on liiton yhteiskuntavastuuteeman mukaisesti Työ luo työtä.

Merkkaathan päivän kalenteriisi.

25.4.2012

perheyritystapahtuma

29

Perinteeksi muodostunut PL:n yhteistyöyri-tysten seminaari järjestetään Pörssisalissa. Lisätietoa saa liiton verkkosivuilta.

7.2.2012

Yhteistyöyritysten seminaari

Kiehauta innovatiivisuus, joustavuus ja mausteet (asenne, innokkuus ja tarkkuus). Ota kattila liedeltä ja lisää tietotaito paloina. Jäähdytä. Vatkaa reiluutta jäähtyneeseen seokseen. Lisää tarmo-huumoriseos siivilän läpi taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Peitä ja nosta maustumaan (yön yli). Ota pala ja kauli sitä työelämän pöydällä ohueksi. (Muista: hieman lämpimämpi johtaja

on helpommin kaulittavaa kuin juuri jääkaapista otettu.) Älä yritä laittaa tulevaa johtajaa mihinkään tiettyyn muottiin, vaan anna johtajan olla oma itsensä. Näin johtaja löytää oman muotonsa. Paista vaikeuk-sissa (2000C, vähintään 6-8 minuuttia ), jotta johtaja hieman kasvaa ja kypsyy. Jäähdytä ja nosta vastaavaan yrityspaikkaan.

(sisältää myös piparitaikinan reseptin)

Jouluinen tulevan johtajan resepti2 dl innovatiivisuutta (siirappia)2 dl joustavuutta (sokeria)250 g tietotaitoa (margariinia)2 tl innokkuutta (kanelia)1 rkl tarkkuutta (piparkakkumaustetta)1 tl asennetta (kardemummaa)1 reiluus (kananmuna)10 dl tarmoa (vehnäjauhoa)2 tl huumoria (soodaa)


30

Miii itä Seuraavaksi , what

Nextien syksy käynnistyi kahdella tapahtumalla.

Mitä työryhmän jäsenyys on antanut sinulle?

JussiToimin tänä vuonna työryhmän sihteerinä ja tulin uutena naamana täysin tuntemat-tomaan porukkaan. Oli mahtavaa huomata, miten nopeasti hommaan pääsi mukaan ja kuinka innoissaan kaikki olivat valmiita teke-mään töitä Next-toiminnan parantamiseksi.

StefanieRyhmän jäsenenä saa näköalapaikan Perheyritysten liiton ja liiton jäsenyritysten toimintaan. Ryhmästä on löytynyt monta uutta hyvää ystävää. Saa olla mukana vai-kuttamassa asioihin, joista välittää.

CasimirEniten irti olen saanut siitä, miten tapahtumat järjestetään ja mahdolli-suudesta nähdä asioita organisoijan näkökulmasta. Työryhmän kautta olen oppinut tuntemaan uusia ihmisiä ja uu-sia yrityksiä, ja saanut mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti.

AnnikaTyöryhmässä on oppinut tuntemaan ihmiset eri tavalla ja syvyydellä kuin esimerkiksi liiton tapahtumissa.

BettinaSaan työryhmässä inspiraatiota sekä konk-reettisia ideoita, miten viedä sekä oman, että muiden perheyritysten Next-asioita eteenpäin.

HeikkiTyöryhmän jäsenet tulevat erilaisista yrityk-sistä ja ovat eri tavoin mukana yritystensä toiminnassa - tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää perheyritysten ainutlaatuisuu-den. Yhteiset tapahtumat lisäävät ”joukkue-henkeä”.

Mitä Next-toiminnalla saadaan aikaiseksi?

JaakkoNextien tavoitteellisella verkostoitumisella voidaan edistää perheyritysten seuraajasu-kupolvien valmiutta perheyrittämiseen ja omistajuuteen. Verkostoituminen voi myös parhaimmillaan luoda omalta osaltaan suo-malaista talouskasvua: nextit ovat keskimää-räistä koulutetumpia, yrittäjähenkisempiä sekä taloudellisilta resursseiltaan valmiimpia konkretisoimaan yhdessä syntyviä kaupallis-tettavia ideoita!

Seuraajapolvi verkostoituu ja vaikuttaaNext -toiminta on olennainen osa Perheyritysten liiton toimintaa. Toiminnan ytimessä on Next-työryhmä, joka tänä vuonna kokoontui viisi kertaa. Työryhmän jäseniltä kysyttiin kokemuksia menneestä ja näkymiä tulevasta.

Työryhmän jäseninä toimivat Annika Sucksdorff (puheenjohtaja), Heikki Zitting (varapuheenjohtaja) Stefanie Brandt, Emma Hyökyvaara, Timo Kovanen, Anne Nurminen, Jenni Raitavuo, Bettina Sandboge, Jussi Suominen, Casimir Tallqvist, Risto Väyrynen ja Jaakko Wäänänen.

PL_lehti_NEXT_sivu.indd 2 9.12.2011 14:37:34

liity NxG -ryhmään

ILMOITTAUDU NYT!

TEKSTI: JUSSI SUOMINENKUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Talviakatemia Pyhällä 26.-29.1.

CasimirTapahtumissa jäsenyrityksien next-jäsenet tapaavat toisiaan ja sitä kautta löytävät uusia kavereita ja kontakteja. Tämä mahdollistaa oppimisen toisten virheistä ja onnistumi-sista.

BettinaKyseessä on matalan kynnyksen työryhmä, joka kuulee nextien toiveita, huolenaiheita ja parhaansa mukaan saa myös toteutettua toivottuja tekoja. Näin autetaan nextiläisiä verkostoitumaan, verkostoituminen on voimavara.

JenniTulevaisuudessa yritämme saada enemmän uusia nextejä innostumaan toiminnasta, niin että myös ”vakioasiakkaat” pysyvät matkassa mukana. Tarjoamme tilaisuuksia jokaiseen makuun. Yritämme myös tehdä yhteistyötä muiden työryhmien ja yhteisöjen kanssa, että saamme nextin äänen kuuluville.

AnneTulisi muistaa, että next-toiminta ei ole pelkästään ”nuorisotoimintaa” vaan se on tarkoitettu jatkajille – ikään katsomatta.

Entä yhteiskunnallinen vaikuttaminen?

JussiYhteiskunnallinen vaikuttaminen on sidos-ryhmien hallintaa ja yhteistyön tekemistä. Useasti olemme liian pieniä yksinämme, mutta yhdessä oikeiden kumppaneiden kanssa pääsemme pidemmälle. Next-toi-minta pitää saada määrätietoisesti näkyville oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.

Stefanie Jos nextien määrä kasvaisisi, saisimme ää-nemme kuulumaan myös yhteiskunnallisissa asioissa. Meidän pitää myös pitää hyviä sitei-tä muihin sidosryhmiin ja aina tuoda nextien tahtotilat esille kaikissa PL:n tapahtumissa ja sen ulkopuolella, yhtenäinen visio on tärkeä.

JaakkoNexteillä on oleellinen merkitys Suomen talouden kehitykseen ja omistajuuden pysymiseen maassa. Päättäjien on oleellista kuunnella myös Nextejä, sillä sukupolvien väliset näkemyserot perheyritysten optimaa-lisesta toimintaympäristöstä tulevaisuudessa voivat olla kovinkin erilaisia.

HeikkiNext-työryhmän jäseniä toimii PL:ssä muissa-kin työryhmissä ja he ovat tällöin keskustele-massa perheyritysten suunnasta.

JenniNext kuvastaa tulevaisuutta kirjaimellisesti, eli kyseessä ovat seuraavat omistajat. Jos tämän hetken vaikuttajat eivät kuuntele tule-vaisuuden ääntä, on se heidän heikkoutensa.

Millaisia jouluperinteitä on luvassa?

AnnikaJoulukatrilli tallilla, puuro, kirkko, hautaus-maa, illallinen, paketit. Aina sama ja aina toimii! Samassa asunnossa vietetty joulua 1900-luvun alusta, se luo tunnelmaa.

BettinaPerheen ja sukulaisten kesken Suomessa tällä kertaa. Jouluperinteisiin kuuluu hyvää ruokaa, äidin leipomia piparkakkuja ja sano-matta ehkä selvää: Fazerin suklaakonvehteja ja marmeladeja enemmän kuin sielu sietää.

TimoJoulu menee töissä niin kuin viime vuo-detkin. Töiden lomassa on kuitenkin käyty syömässä joululounas perheen kanssa.

HeikkiJoulu on mahdollisuus olla yhdessä perheen kanssa. Meillä on tapana viettää joulua varsin perinteisesti: rauhoittumalla hetkeksi, syömällä hyvin ja odottamalla joulupukkia.

JenniPerheellämme ei ole monta jouluperinnettä. Vietämme joulun perheen kanssa. Aloitimme viime vuonna mökkijouluperinteen, se oli mukavaa.

AnneIsommalla, sukulaisten täydentämällä porukalla, syömme perinteisiä jouluruokia illalla. Valitettavasti joulupukki ei taida enää vierailla kun nuorimmat serkut väittävät, ettei joulupukkia kuulemma ole olemassa?!

Seuraajapolvi verkostoituu ja vaikuttaa


PL_lehti_NEXT_sivu.indd 3 9.12.2011 14:37:57Perheyritys_4_2011_2.indd 30 9.12.2011 15.49

31

Miii itä Seuraavaksi , what

Nextien syksy käynnistyi kahdella tapahtumalla.

Mitä työryhmän jäsenyys on antanut sinulle?

JussiToimin tänä vuonna työryhmän sihteerinä ja tulin uutena naamana täysin tuntemat-tomaan porukkaan. Oli mahtavaa huomata, miten nopeasti hommaan pääsi mukaan ja kuinka innoissaan kaikki olivat valmiita teke-mään töitä Next-toiminnan parantamiseksi.

StefanieRyhmän jäsenenä saa näköalapaikan Perheyritysten liiton ja liiton jäsenyritysten toimintaan. Ryhmästä on löytynyt monta uutta hyvää ystävää. Saa olla mukana vai-kuttamassa asioihin, joista välittää.

CasimirEniten irti olen saanut siitä, miten tapahtumat järjestetään ja mahdolli-suudesta nähdä asioita organisoijan näkökulmasta. Työryhmän kautta olen oppinut tuntemaan uusia ihmisiä ja uu-sia yrityksiä, ja saanut mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti.

AnnikaTyöryhmässä on oppinut tuntemaan ihmiset eri tavalla ja syvyydellä kuin esimerkiksi liiton tapahtumissa.

BettinaSaan työryhmässä inspiraatiota sekä konk-reettisia ideoita, miten viedä sekä oman, että muiden perheyritysten Next-asioita eteenpäin.

HeikkiTyöryhmän jäsenet tulevat erilaisista yrityk-sistä ja ovat eri tavoin mukana yritystensä toiminnassa - tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää perheyritysten ainutlaatuisuu-den. Yhteiset tapahtumat lisäävät ”joukkue-henkeä”.

Mitä Next-toiminnalla saadaan aikaiseksi?

JaakkoNextien tavoitteellisella verkostoitumisella voidaan edistää perheyritysten seuraajasu-kupolvien valmiutta perheyrittämiseen ja omistajuuteen. Verkostoituminen voi myös parhaimmillaan luoda omalta osaltaan suo-malaista talouskasvua: nextit ovat keskimää-räistä koulutetumpia, yrittäjähenkisempiä sekä taloudellisilta resursseiltaan valmiimpia konkretisoimaan yhdessä syntyviä kaupallis-tettavia ideoita!

Seuraajapolvi verkostoituu ja vaikuttaaNext -toiminta on olennainen osa Perheyritysten liiton toimintaa. Toiminnan ytimessä on Next-työryhmä, joka tänä vuonna kokoontui viisi kertaa. Työryhmän jäseniltä kysyttiin kokemuksia menneestä ja näkymiä tulevasta.


PL_lehti_NEXT_sivu.indd 2 9.12.2011 14:37:34

liity NxG -ryhmään

ILMOITTAUDU NYT!

TEKSTI: JUSSI SUOMINENKUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Talviakatemia Pyhällä 26.-29.1.

CasimirTapahtumissa jäsenyrityksien next-jäsenet tapaavat toisiaan ja sitä kautta löytävät uusia kavereita ja kontakteja. Tämä mahdollistaa oppimisen toisten virheistä ja onnistumi-sista.

BettinaKyseessä on matalan kynnyksen työryhmä, joka kuulee nextien toiveita, huolenaiheita ja parhaansa mukaan saa myös toteutettua toivottuja tekoja. Näin autetaan nextiläisiä verkostoitumaan, verkostoituminen on voimavara.

JenniTulevaisuudessa yritämme saada enemmän uusia nextejä innostumaan toiminnasta, niin että myös ”vakioasiakkaat” pysyvät matkassa mukana. Tarjoamme tilaisuuksia jokaiseen makuun. Yritämme myös tehdä yhteistyötä muiden työryhmien ja yhteisöjen kanssa, että saamme nextin äänen kuuluville.

AnneTulisi muistaa, että next-toiminta ei ole pelkästään ”nuorisotoimintaa” vaan se on tarkoitettu jatkajille – ikään katsomatta.

Entä yhteiskunnallinen vaikuttaminen?

JussiYhteiskunnallinen vaikuttaminen on sidos-ryhmien hallintaa ja yhteistyön tekemistä. Useasti olemme liian pieniä yksinämme, mutta yhdessä oikeiden kumppaneiden kanssa pääsemme pidemmälle. Next-toi-minta pitää saada määrätietoisesti näkyville oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.

Stefanie Jos nextien määrä kasvaisisi, saisimme ää-nemme kuulumaan myös yhteiskunnallisissa asioissa. Meidän pitää myös pitää hyviä sitei-tä muihin sidosryhmiin ja aina tuoda nextien tahtotilat esille kaikissa PL:n tapahtumissa ja sen ulkopuolella, yhtenäinen visio on tärkeä.

JaakkoNexteillä on oleellinen merkitys Suomen talouden kehitykseen ja omistajuuden pysymiseen maassa. Päättäjien on oleellista kuunnella myös Nextejä, sillä sukupolvien väliset näkemyserot perheyritysten optimaa-lisesta toimintaympäristöstä tulevaisuudessa voivat olla kovinkin erilaisia.

HeikkiNext-työryhmän jäseniä toimii PL:ssä muissa-kin työryhmissä ja he ovat tällöin keskustele-massa perheyritysten suunnasta.

JenniNext kuvastaa tulevaisuutta kirjaimellisesti, eli kyseessä ovat seuraavat omistajat. Jos tämän hetken vaikuttajat eivät kuuntele tule-vaisuuden ääntä, on se heidän heikkoutensa.

Millaisia jouluperinteitä on luvassa?

AnnikaJoulukatrilli tallilla, puuro, kirkko, hautaus-maa, illallinen, paketit. Aina sama ja aina toimii! Samassa asunnossa vietetty joulua 1900-luvun alusta, se luo tunnelmaa.

BettinaPerheen ja sukulaisten kesken Suomessa tällä kertaa. Jouluperinteisiin kuuluu hyvää ruokaa, äidin leipomia piparkakkuja ja sano-matta ehkä selvää: Fazerin suklaakonvehteja ja marmeladeja enemmän kuin sielu sietää.

TimoJoulu menee töissä niin kuin viime vuo-detkin. Töiden lomassa on kuitenkin käyty syömässä joululounas perheen kanssa.

HeikkiJoulu on mahdollisuus olla yhdessä perheen kanssa. Meillä on tapana viettää joulua varsin perinteisesti: rauhoittumalla hetkeksi, syömällä hyvin ja odottamalla joulupukkia.

JenniPerheellämme ei ole monta jouluperinnettä. Vietämme joulun perheen kanssa. Aloitimme viime vuonna mökkijouluperinteen, se oli mukavaa.

AnneIsommalla, sukulaisten täydentämällä porukalla, syömme perinteisiä jouluruokia illalla. Valitettavasti joulupukki ei taida enää vierailla kun nuorimmat serkut väittävät, ettei joulupukkia kuulemma ole olemassa?!

Seuraajapolvi verkostoituu ja vaikuttaa


PL_lehti_NEXT_sivu.indd 3 9.12.2011 14:37:57Perheyritys_4_2011_2.indd 31 9.12.2011 15.49

32

Veroissa on erojaEnsi vuoden alussa tulee voimaan aikamoinen nippu veromuutoksia. Yritysten omistajia koskevat eniten nämä:

• Yhteisövero 26 25 % (tai 24,5 %, jos raamisopimus toteutuu hallituksen odottamalla tavalla)

• Pääomatulovero 28 % 30/32 %• Osinkoverotuksessa yhteen kertaan verotetun osingon määrä

90 000 euroa 60 000 euroa• Perintö- ja lahjavero yli 200 000 euron perinnöissä ja lahjoissa

13 % 16 %

Näille kaikille muutoksille löytyy yhteinen nimittäjä: ne kaikki osuvat kotimai-siin omistajiin. Joukossa on myös yksi poikkeus: ulkomaisiin omistajiin osuu vain veronkevennys mutta eivät veronkiristykset.

Aloitetaan poikkeuksesta. Yhteisöveron alennus hyödyttää kaikkia Suo-messa toimintaansa harjoittavia yrityksiä, olivatpa ne sitten suomalais- tai ulkomaalaisomistuksessa. Kaikille yhtiöille jää verojen jälkeen enemmän voittoa investoitavaksi liiketoimintaan tai vaikkapa jaettavaksi omistajille.

Jatketaan yhteisellä nimittäjällä. Pääomatuloveron korotus kiristää mm. yri-tysten maksamien osinkojen verotusta. Kiristys ei tosin koske ulkomaisia osak-keenomistajia, sillä Suomen 78 valtion kanssa tekemät verosopimukset estävät Suomea perimästä ulkomaille maksetuista osingoista korkeampaa lähdeveroa kuin mitä verosopimuksessa on sovittu. Yleensä on sovittu 15 %:n lähdeve-rosta. Siihen ei vaikuta, onko Suomessa pääomatulovero 28, 30 vai 32 %.

Osinkoverotuksen kiristystä koskee sama virsi kuin pääomatuloveron kiristystä. Ulkomaille maksettuihin osinkoihin se ei pure mutta kotimaahan maksettuihin puree.

Perintö- ja lahjavero on piikki sukupolvenvaihdosta aikovan yrityksen omistajan lihassa. Haavan saa vain kotimainen omistaja, koska Suomi verottaa – kiinteistöomaisuutta lukuun ottamatta – yritysomaisuuden sukupolvenvaihdoksia ainoastaan silloin, jos joko luopuja tai jatkaja asuu Suomessa. Kun molemmat asuvat esimerkiksi Ruotsissa, Suomen perintö- ja lahjavero tai sen ensi vuoden korotus ei heitä kirpaise eikä heidän yritystään rasita.

Katsotaanpa niitä ulkomaisia omistajia. Suomen veromuutoksia he voivat edellä mainituista syistä kiitellä, jos omistavat Suomessa toimivia yrityksiä. Millaisia omistajien verokuulumisensa ovat heidän kotimaassaan? On turha lähteä Itämerta edemmäs kalaan eli otetaan esimerkeiksi Ruotsi ja Viro.

Ruotsi: ei perintö- ja lahjaveroa, ei varallisuusveroa, ei progres-siivista pääomatuloveroa. Viro: ei perintö- ja lahjaveroa, ei varalli-suusveroa, ei progressiivista varallisuusveroa, ei yritysveroa (paitsi jaetuille voitoille). Ruotsalaisille ja virolaisille omistajille kuuluu siis verohyvää!

Tai oikeastaan hyvää kuuluu kaikille Ruotsissa ja Virossa asuville omistajille, ovat he sitten ruotsalaisia, virolaisia tai vaikkapa suoma-

laisia. Ratkaiseva on asuinpaikka: onko se Suomenlahden pohjois- vai eteläpuolella tai Pohjanlahden itä- vai länsipuolella? Jos syksyn media-keskustelua on uskominen, yhä useampi yritys ja omistaja miettii tätä

maantiedettä myös veromaantieteenä.Veroissa siis on eroja. Suomen kannalta tärkeää olisi, että veroerot

ovat Suomen eduksi tai eivät ainakaan kovin paljon haitaksi.

KOLUmnISIMO VALTTI, PERHEyRITySTEN LIITON VEROASIANTUNTIJA


33

Jos Afrikan tähti -lautapelin keksijällä olisi aikanaan ollut käytössään tekniikka, jolla hieno peli-idea olisi verkossa myyty sadoille miljoonille kuluttajille ympäri maailmaa, olisi Suomi saanut jo 1950-luvulla yllätys-miljardöörin. Ehkä tuloerokeskustelu olisi silloisissa köyhissä oloissa saanut oman piirteensä. Vielä 1980-luvun verojärjestelmässä häneltä olisi viety yli 70 prosenttia maailmalta saaduista tuloista muiden suo-malaisten käytettäväksi.

Silloisella tekniikalla ja markkinointivälineillä Afrikan tähteä myy-tiin lopulta vain yksittäisiä miljoonia pitkän ajan kuluessa eikä niillä maailmaa valloitettu. Silti peli ansaitsee paikkansa suomalaisen elämysteollisuuden pioneerina.

Globalisaatio ja bittimaailma ovat tehneet monistamisen ja levittämisen halvaksi ja nopeaksi. Siksi Suomessakin tehdyistä liikeideoista osa saavuttaa huimasti paremman menestyksen kuin mitä 1980-luvullakaan uskallettiin edes uneksia.

Monistamisen ja levittämisen helppoudessa ja edullisuu-dessa piilee myös tuloerokeskustelun juuri. Ja vaikeus. Maail-man suuret tulot tunkevat onneksi myös Suomeen.

Taloutemme kansainvälinen avautuminen on antanut meillekin mahdollisuuden merkittäviin onnistumisiin. Onnis-tuessa liikevaihto voi kasvaa lähes ilman rajoja. Vaatimatto-mammassakin mittakaavassa kansainvälistyminen on tehnyt mahdolliseksi sen, että yritykset pystyvät huomattavaan kasvuun ja vaurastumiseen. Kysymys kuuluu, mikä osa siitä menestyksestä kuuluu muille täysin sivullisille, joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa kyseisen leivän leipomisessa.

Kuvaisin tätä globalisaation ja uuden tekniikan tuomaa ilmiötä multiploitumiseksi. Ilmiö on uusi yhteiskunnalle, jossa tuloerojen tasaisuus on ollut hyve ja yhteiskunnan eheyttä ja homogeenisuutta korostava tekijä. Tässä kaksi kulttuuria törmää vastakkain.

Keskiverto suomalainen on sellainen, että jos hän nykytulotasollaan laskeutuisi sattumanvaraisesti johonkin kolkkaan maailmassamme, hän ei kykenisi työllistämään itseään nykyisellä ansiotasollaan. Täällä Suomessa meidän on silti yritettävä järjestää asiamme niin, että kykenemme ylläpitämään korkean elintasomme, vaikka muu maailma oppii tekemän samat tuotteet meitä paljon edullisemmin. Tässä yhtälössä onnistuminen meille ja muulle Euroopalle ei tule olemaan helppoa.

Onnistumista edistäisi se, jos oppisimme sulattamaan ja hyväksymään myös vahvan menestyksen, joka maailmal-ta globalisaation pelisääntöjä hyödyntämällä on mahdollista kerätä. Amerikkalaiset multiploivat ansaintansa maailmalta miljardimittaan. Siihen samaan pitää olla oikeus ja mahdollisuus suomalaisilla.

Näkökulma tuloeroihinVeroissa on eroja

KOLUmnIMATTI VANHANEN, PERHEyRITySTEN LIITON TOIMITUSJOHTAJA

33


34

Aidosti henkilökohtaista palvelua

Phkhkh **

34 Fen

nia

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

Fennia Varainhoito Oy lupaa yksilöllistä palvelua Fennia-konsernin nykyisille ja tuleville asiakkaille varallisuuden hoitoon liittyvissä asioissa.

Tänä vuonna toimintansa aloittanut Fennia Varainhoito Oy on sijoitus-palveluyritys, jonka kohderyhmään kuuluvat niin kotitaloudet ja yksi-tyishenkilöt kuin yrityksetkin. Uusi yhtiö on Henki-Fennian omistama, ja se on osa Fennia-konsernia.

– Erityisosaamistamme ovat yrityksen, sen omistajien tai perheen varojen sijoittaminen sekä yritysjärjestelyihin ja seuraavan sukupolven huomioimiseen liittyvät kustannus- ja verotehokkaat ratkaisut, kertoo Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Antti pietiäinen.

Tavoitteena on tarjota Fennia-konsernin asiakkaille yhtä yksilöllistä palvelua varainhoitoasioissa kuin he jo nyt saavat vakuutusasioissa.

– Se tarkoittaa, että teemme jokaiselle varainhoidosta kiinnos-tuneelle asiakkaalle tarvekartoituksen. Sillä selvitämme asiakkaan kokonaistaloudellisen tilanteen, mm. riskinsietokyvyn, tuottotavoit-teen sekä likviditeettitarpeet, joiden pohjalta rakennamme asiakkaalle sopivan varainhoitoratkaisun.

Tulevaisuudessa saman katon alta saa varainhoidon lisäksi myös rahoitusratkaisut.

Tilanteeseen sopivaa varainhoitoaFennia Varainhoidon kokeneet varainhoitajat rakentavat ratkaisuja, jotka kestävät erilaisia markkinatilanteita ja ottavat huomioon sijoitta-jan muuttuvat tarpeet.

– Jos asiakkaan elämäntilanteessa tai markkinoilla tapahtuu muu-toksia, sopimusta on mahdollista räätälöidä niiden mukaan. Tarkas-telemme tilannetta asiakkaan kanssa vähintään neljännesvuosittain ja tarvittaessa useamminkin.

Asiakas saa kuukausittain tilannekatsauksen, josta selviää, mitä hän on yhdessä Fennia Varainhoidon asiantuntijoiden kanssa suunnitellut, millaista tuottoa on sovituilla toimenpiteillä saatu ja mitä se on maksanut.

Varainhoitoa on tarjolla jo 50 000 euron salkulle, ja hajautus on tehokasta.

– Fennia Varainhoidon asiakkailla on mahdollisuus sijoittaa varo-jaan kaikkiin maailman kolkkiin ja mille tahansa toimialalle. Käytämme pääsääntöisesti Deutsche Bankin rakentamia fyysisiä indeksiosuusra-hastoja, joissa asiakas todella omistaa kyseiset kohde-etuudet.

Ratkaisut rakennetaan viiden riski- ja tuottoprofiililtaan erilaisen mallisalkun pohjalta, joiden lisäksi tarjolla on yrityksille suunnattu

kassanhallintaratkaisu sekä kustannustehokas, hyödykkeisiin sijoittava varainhoitomalli.

– Ratkaisumalleista huolimatta oman salkun painopistealueet mää-ritellään ja räätälöidään kuitenkin aina asiakkaan kanssa yhteistyössä, Pietiäinen sanoo.

Kannattaako nyt sijoittaa?Euroopan talouden myllerryksessä vanha sanonta siitä, että aika ja hajautus ovat sijoittajan parhaat ystävät, on korostunut entisestään.

– Rahoitusmarkkinoiden elpyminen voi kestää kauan. Sijoittajan kannattaakin olla hyvin pidättyväinen, kasvattaa riskiä varovasti ja nostaa tuottotavoitteitaan jopa vasta kolmen–viiden vuoden aikajän-teellä, neuvoo Pietiäinen.

Mihin tällaisina aikoina sitten voi sijoittaa, onko ylipäätään olemas-sa enää järkeviä sijoituskohteita?

– On niitä, itse asiassa lukuisia. Pankkien luotonannon kiristyessä yrityslainat ovat tässä tilanteessa järkevä ratkaisu. Samoin varovainen osakesalkkujen rakentaminen osinkonäkökulmasta – osinkotuotto saattaa nousta tällä arvostustasolla jopa 6,5–7 prosenttiin. Hajaut-taminen vahvistuvien valuuttojen alueille heikentyvän euron sijasta tukee salkkujen rakentamista, toimitusjohtaja Antti Pietiäinen sanoo.

Tutustu Fennia Varainhoidon tarjoamiin palveluihin osoitteessa www.fenniavarainhoito.fi.

Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Antti Pietiäinen

Pw

CPerheyritys_4_2011_2.indd 34 9.12.2011 15.50

35Pw

CYritysvarallisuuden siirtyessä lahjana jatkajasukupolvelle heille aiheutuvia lahjaveroseuraamuksia voidaan huojentaa perintö- ja lahjaverolakiimme sisältyvän ns. sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta. Käytännössä huojennuksen soveltuminen tarkoittaa sitä, että osa verosta jätetään maksuunpanematta eli vero määrätään siirtyvän yritysvarallisuuden käyvän arvon sijasta huomattavasti alemmasta arvosta. Huojennuksen saamisen edellytyksenä on muun muassa se, että lahjansaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista lahjana saaduilla varoilla.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut tänä vuonna kolme merkittävää tulkintaa kiristävää yrityksen sukupolvenvaihdosta kos-kevaa ratkaisua, jotka muuttavat verotuskäytäntöä eräissä tilanteissa. Tulkinnan kiristymisestä huolimatta sukupolvenvaihdosluovutuksiin on kuitenkin edelleen mahdollista saada merkittäviä perintö- ja lahjave-rohuojennuksia. Yritysvarallisuuden siirto jatkajille on ollut muutenkin viime aikoina erityisen ajankohtaista, koska perintö- ja lahjaverotus kiristyy vuoden 2012 alussa, kun ensimmäisen veroluokan veroas-teikkoihin lisätään uusi porras 200 000 euroa ylittäville perinnöille ja lahjoille. 200 000 euron ylittävästä perintöosuuden tai lahjan osasta vero on jatkossa 16 %.

Alaikäinen lahjansaajanaRatkaisu KHO:2011:1 koski sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltami-sesta alaikäisen saamaan osakelahjaan. KHO katsoi ratkaisussaan, ettei yritystoiminnan jatkamista koskeva edellytys täyttynyt, kun edunvalvoja olisi alaikäisen lahjansaajan puolesta toiminut hallituksen jäsenenä ennen täysi-ikäiseksi tuloa. KHO:n mukaan, koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa. Merkitystä ei annettu sille, että toiminnan jatkamisesta oli esitetty suunnitelma ja lahjansaaja olisi välittömästi täysi-ikäiseksi tultuaan valittu yhtiön halli-tukseen. Uusi ratkaisu tiukentaa aikaisempaa tulkintalinjaa sukupolven-vaihdoshuojennuksen myöntämisestä vajaavaltaiselle, kun lahjoituksen kohteena ovat osakeyhtiön osakkeet. Käytännössä lahjasaajan tuleekin olla täysi-ikäinen silloin, kun verotuspäätös asiassa tehdään.

Apuyhtiön käyttäminen sukupolvenvaihdoksessaRatkaisussa KHO:2011:44 oli kyse tilanteesta, jossa sukupolvenvaih-doslahjoituksessa käytettiin apuyhtiötä. Tapauksessa B aikoi jatkaa yri-tystoimintaa ja luopuva osakas aikoi lahjoittaa osakkeet B:n kokonaan omistamalle osakeyhtiölle eli apuyhtiölle. B kuului luopuvan osakkaan

lähipiiriin. KHO katsoi, että lahjaverovelvollinen oli apuyhtiö, joka sivii-lioikeudellisesti sai lahjan, ja että apuyhtiön lahjaveroluokka oli II eli se joutui maksamaan lahjaveron kaksinkertaisena verrattuna esim. lahja-nantajan lapseen. Aikaisemman verotuskäytännön mukaan vastaavissa tapauksissa olisi B:tä verotettu lahjasta ja B:n lahjaverokannalla (tässä tapauksessa I veroluokassa), koska lahjoitetun varallisuuden voidaan katsoa siirtyneen B:n hyväksi, vaikka luovutuksensaaja onkin apuyhtiö.

Omien osakkeiden lunastaminen luopujaltaRatkaisu KHO:2011:51 taas koski sukupolvenvaihdosta, jossa osake-yhtiön oli tarkoitus lunastaa luopujaosakkaalta hänen osakkeet ali- hintaan. Osakkeista oli tarkoitus maksaa vastike, joka oli kuitenkin yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta. Kohdeyhtiö oli siis tarkoitus saat-taa jatkajan omistukseen siten, että yhtiö lunastaisi luopujalta kaikki hänen omistamansa osakkeet. Kun jatkaja omisti jo ennestään loput osakkeet, lunastettujen osakkeiden mitätöimisen jälkeen hän omistaisi koko yhtiön.

KHO ei tässä tapauksessa soveltanut perintö- ja lahjaverolain säännöstä, jonka mukaan sukupolvenvaihdosluovutuksessa lahja-vero jätetään kokonaan maksuunpanematta, jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 % käyvästä arvosta. Koska osakkeet luovutettiin yhtiölle, eikä jatkajalle ja vastikkeen maksoi yhtiö, KHO ei soveltanut säännöstä eli huojentanut koko lahjaveroa. KHO katsoi, että jatkajaosakas sai lunastuksen alihintai-suutta vastaavan veronalaisen lahjan. Aikaisemman verotuskäytännön mukaan lahjavero on voitu jättää vastaavassa tapauksessa kokonaan maksuunpanematta.

Uusi tulkinta kiristää suku-polvenvaihdosten verotusta

Anne LaunisSenior Tax Manager,

Pricewaterhouse- Coopers Oy

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskente-leviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.


36

Lähesty Venäjää syvemmältä ja kauempaa

SEK

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa Groupiin joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

Kun haluaa onnistua Venäjällä, on mentävä syvemmälle ja kauemmas – sinne mistä kaikki kuluttaminen ja tekeminen lähtee – eli arvoihin. Mikä ohjaa venäläistä arvomaailmaa ja mihin se pohjaa.

Uskontoa ei voi ohittaa Roomaan, katoliseen kirkkoon pohjautuva oma luterilainen uskon-tomme perustuu lännen malliin. Venäläinen ortodoksisuus taas Konstantinopolin kirkkoon. Kristillisen kirkon halkeamisen jälkeen on kehitys vienyt tuhat vuotta kumpaakin kirkkoa omaan suuntaansa, josta vielä Luther lähti viemään omaa kirkkoamme sivupolulle. Jo vierailu venäläisessä kirkossa konkretisoi erot; savuineen, lauluineen ja hämyisine jumalankuvineen.

Kirkon asema on Venäjällä vahva, ja nykyiset valtaapitävät vahvis-tavat sitä edelleen. Kirkko on osa arkipäivää. Paastopäiviä on monta läpi vuoden ja vaikka kaikki eivät niitä noudata, ovat useimmat niistä tietoisia; työyhteisössä ei kohoteta kulmakarvoja paastoajien kohdal-la. Kaikilla on kirkkoon joku suhtautumistapa, ja se on hyvin harvoin välinpitämättömyys, kuten meillä.

Miten uskonto vaikuttaa liike-elämään ja markkinointiin, siihen ei ole yleispätevää vastausta. Mutta koska se on vahvasti mukana ihmis-ten arjessa ja vaikuttaa ihmisten toimintaan, sitä ei voi ohittaa.

Oikeuden pöyristelyyn ei kannata pysähtyä Meidän lakimme ja säännöksemme perustuvat Ruotsi-Suomen, Na-poleonin lakien ja Magna Chartan luomaan malliin. Mikä on mieles-tämme laillista ja juridisesti oikein pohjaa tähän traditioon, länteen. Venäjällä taas oikea ja väärä ja esimerkiksi sanktiot perustuvat itäiseen traditioon, silmä silmästä -ajatteluun, Lähi-itään ja mongolien vaikutuk-seen. Myös lain sovellutusmahdollisuus, siihen vaikutusmahdollisuudet ja lopullisuus ovat erilaiset rajan eri puolilla.

Lainsäädäntöä tai sen soveltamista on turha ryhtyä pöyristele-mään länsimaisin silmälasein. Jos Venäjällä aikoo tehdä onnistuneesti kauppaa ja kehittää yhteistyötä, maassa kannattaa toimia maan tavalla.

Luotettavaa myöhästelyä Meillä myöhästyminen on loukkaus ja osoitus suunnittelemattomuu-desta. Venäjällä taas kymmenen minuutin myöhästyminen on normi. Yli puoli tuntia vaatinee selityksen, mutta vaikkapa liikenne kelpaa.

Venäjällä kokous ei juuri koskaan ala ajallaan, eikä ajan kulumista koeta menetyksenä. Tapaaminen voi mennä kokonaan toiseen tutus-tumiseen, agendaa ei välttämättä päästä edes sivuamaan. Hoppuilua

pidetään epäluotettavuuden merkkinä; hoppuilijan epäillään peitte-levän jotain, kun haluaa hypätä tutustumisvaiheen ohi. Aikakäsitys on suomalaiselle rankka rasti, kun olemme tottuneet arvioimaan luotettavuutta esimerkiksi täsmällisyyden perusteella.

Suunnitelmia on turha tehdä pitkälle, jo viikon päähän katsominen on vaikeaa. Kesän lomasuunnitelmien merkitseminen kalenteriin on silkka mahdottomuus joulun vasta mentyä. Toisaalta jopa huomi-selle tai ylihuomiselle voi saada palaverin. Toisaalta voi myös joutua tärkeämmän palaverin edeltä siirretyksi. Kaikki sovitut tapaamiset kannattaa varmistaa monta kertaa, viimeisen kerran vielä samana päivänä. Eikä siirto ole loukkaus, vaan käytäntö.

Vallan lähteille vain verkostoitumalla Valta Suomessa kuuluu kansalle. Vallanpitäjät, poliittiset ja vähän muutkin, ovat kansan valitsemia. Valta Venäjällä on ”saatu korkeam-malta taholta” ja vallan haltija on jossain tämän ’korkeamman tahon” ja kansan välimaastossa.

Suomalainen tasa-arvo ja vallan läheisyys luo järjestelmästämme matalan ja byrokratiaa välttelevän. Venäjän järjestelmä luo kehitty-neen sosiaalisen verkoston, jossa syy- ja seuraussuhteet, riippuvuudet ja vaikutusmahdollisuudet on tunnettava, jotta edes päästään vallan ytimeen. Vallan haltijoita kohdellaan heille kuuluvalla kunnioituksella ja ”seremonioilla”.

Jotta edes pääsee niihin kabinetteihin, joissa todelliset päätökset tehdään, on verkostossa toimittava oikein ja hankittava oikeat suhteet. Yksin olet yksin, vain verkostossa ja suhteilla on merkitys.

Harkitsetko lähtöä Venäjän-markkinoille tai muille kansainvälisille kentille? Varaa aamukahvihetki ja tule juttelemaan asiasta SEK & GREYn Client Business Director Kati Varheen kanssa: [email protected]


3737Fin

nvere

ra

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailu-kykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Kestävä kehitys tarjoaa kasvumahdollisuuksia suoma-laisille pk-yrityksille, joilla on esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyvää vahvaa osaamista. Kotimaisen ky-synnän lisäksi ala tarjoaa lupaavia vientimahdollisuuksia. Jotta yritykset voisivat tarttua näihin mahdollisuuksiin, Finnvera on lisännyt rahoitustaan ja riskinottoaan ym-päristöhankkeissa.

Vaikka talousaiheet ovat hallinneet keskustelua tänä syksynä, myös energia- ja ilmastopolitiikan kysymykset ovat näkyvästi esillä niin Eu-roopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi useat maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään energiatehokkuuttaan haasteellisessakin taloustilanteessa.

Suomessa on pitkät perinteet uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käytössä. Muiden EU-maiden tavoin olemme sitoutu-neet lisätoimiin: Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 38 prosenttiin kokonaiskulutuksesta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Uudessa hallitusohjelmassa energiatuen painopistettä siirrettiin ns. syöttötarif-fijärjestelmään, joka kannustaa rakentamaan muun muassa uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä voimalaitoksia.

Bioenergiaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja sen käytön on arvioitu kasvavan seuraavien kym-menen vuoden aikana merkittävästi. Tämänhetkisten näkemysten mukaan valtaosa lisäyksestä tulee puubiomassasta.

Energiansäästö, uudet energialähteet sekä raaka-aineiden tehok-kaampi hyödyntäminen tuovat taloudellisia hyötyjä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Suomalaisyrityksillä, muun muassa perheyrityksillä, on hyvät edellytykset kehittää uusiutuvan energian teknisiä ratkaisuja ja siten edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yksi esimerkki tästä on puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa.

Finnvera osallistuu kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaa-vien ympäristöhankkeiden rahoitukseen yhdessä yrityksen muiden rahoittajien kanssa. Ennen rahoituspäätöstä arvioimme yrityksen liike-toiminnan kannattavuuden, investointihankkeen toteutuskelpoisuuden ja sen ympäristövaikutukset. Uusiutuvaan energiantuotantoon liittyen olemme jo mukana muun muassa tuulivoima- ja bioenergia-hankkeissa.

Finnvera on lisännyt riskinottoaan erilaisissa kestävän kehityksen hankkeissa. Korkeampi riskinotto tarkoittaa sitä, että voimme osallis-tua näihin hankkeisiin normaalia suuremmalla rahoitusosuudella.

Aloittaviin, uutta teknologiaa kehittäviin yrityksiin voimme tehdä myös pääomasijoituksia.

Taloudellinen epävarmuus on hidastanut pk-yritysten ympä-ristöhankkeiden liikkeellelähtöä, vaikka investointisuunnitelmia on pöytälaatikoissa valmiina. Toivottavasti loputkin hyvät suunnitelmat kaivetaan esiin taloustilanteen parantuessa. Rahoituksellamme ha-luamme omalta osaltamme edistää suomalaisen ympäristötoimialan kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Unto Väkeväinenliiketoimintapäällikkö

Finnvera Oyj

Maailmanlaajuiset ja kansalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen tor-jumiseksi luovat vahvan perustan

uusiutuvan energian kehittämiselle ja kasvulle Suomessa.

Uusiutuvan energian ratkaisuille on kysyntää meillä ja muualla


3838

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,4 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 120 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa.

www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg


39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEyRITySTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEyRITySTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISy yS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheenjäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 380 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

yRITyKSESI ON PERHEyRITyS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E y R I T y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E y R I T y S T E N L I I T T O . F I


Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen

Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastus-mahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös

tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Vastuullista omistajuutta


Documents

Perheyritys 4/2011