Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja

toteutuksessaKatja Rajala1 & Henri Karjula2

Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016

1LIKES-tutkimuskeskus2Nuorten Akatemia

Mitä tulee mieleen sanasta osallisuus?

Mitä on osallisuus?

Yhteinen tekeminen• Osallisuus on tasavertaista yhteistyötä• Tiimityöt ja projektit

Kuulluksi tuleminen (niin opettajat kuin oppilaatkin)• Mielipiteen huomioon ottaminen• Erilaisia tapoja tuoda toiveet esiin• Toisten kuunteleminen ja kuuleminen• Verbaalinen (keskusteleva) osallisuus vs. toiminnallinen osallisuus.

Opettajien ajatuksia

Mitä on osallisuus?Opettajien ajatuksia

Oman arkipäivän suunnittelu• Oppilaat ovat osallisia koulun toiminnassa ikään/rooliin sopivalla

tavalla, esim. luokkaretkien suunnittelu. Opettajalla on kuitenkin aina tietty vetovastuu.

• Saa osallistua suunnitteluun.• Hyväksytään oppilaiden ajatukset eli tehdään se heidän

ehdoillaan tietyissä rajoissa.• Tunne siitä, että on saanut vaikuttaa (participation illusion).• Kasvatusta aktiivisuuteen.

Mitä on osallisuus?Opettajien ajatuksia

”Meidän porukka” – yhteisön osallisuus• Ajatus ”meidän porukasta”, jossa kaikki saavat tasavertaisesti

osallistua (myös kaikki aikuiset, opettajat, siivoojat, avustajat jne).• Olemme osa yhteisöä, sallimme uuden. Näistä tulee osallisuus.• Toisten huomioiminen• Luottamuksen antaminen• Rohkeus, rohkaiseminen• Turvallisessa ilmapiirissä osallisuus toteutuu• Osana omaa luokkaa, opetusryhmää ja koko koulua ja yhteiskuntaa:

ryhmäytyminen tärkeää (syrjäytymisen ehkäisy)• Osallisuuden vastakohta on osattomuus, ulkopuolisuus.

Mitä on osallisuus?Opettajien ajatuksia

Voiko osallisuuteen pakottaa?• Kaikille mahdollisuus osallistua/vaikuttaa• Voi olla osallinen/läsnä fyysisesti, mutta silti poissaoleva• Vapaus yksilökohtaiseen osallistumisasteeseen

Opettajien osallisuus?• Kuinka opettajien osallisuus toteutuu? • Mielipidettä kysytään, mutta hankkeet yms. tulevat kuitenkin ylhäältä

annettuina ilman aitoa osallisuutta. Opettajat nähdään vain toteuttajina.

Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen

Vaikuttaminen

Mielipiteiden kuuntelu

OppilaskuntaArvostus

YhteisöllisyysMukanaoleminen

Demokratiakasvatus

Voimaantuminen

VallansaaminenSyrjäytymisen

ehkäisyViihtyminen

Oppilaskuntatoiminta

OPPILASKUNNAN HALLITUS

Opettajat

Oppilaat

Opettajat

OPPILASKUNNAN HALLITUS

Oppilaat

(Kiilakoski 9.10.2014)

Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?Kuuluminen kouluyhteisöönOsallistuminen

Vaikuttaminen

Mielipiteiden kuuntelu

OppilaskuntaArvostus

YhteisöllisyysMukana

oleminen

Demokratiakasvatus

VoimaantuminenVallan

saaminenSyrjäytymisenehkäisy

TUNNE

Lasten ja nuorten osallisuus koulussa?

1) Sosiaalinen toiminta• Kohdatuksi tuleminen rakentaa osallisuuden sosiaalista perustaa• Yhteisöllisyys• Koskettaa kaikkia lapsia ja nuoria

2) Poliittinen toiminta• Vallan jakaminen, päätöksentekoon osallistuminen, vaikuttaminen

– esim. oppilaskuntatoiminta

(Thomas 2007, 206-207; Kiilakoski ym. 2012a, 16-17)

Lasten ja nuorten (sekä aikuisten) osallisuus koulussa:

Kokemukset- Yhteisöön kuulumisesta- Omasta merkityksestä

yhteisön jäsenenä

Vaikuttaminen- Kuulluksi tuleminen omana itsenään- Mahdollisuus saada valtaa ja

vastuuta

1. Kuuluminen kouluyhteisöön

2. Toimiminen kouluyhteisössä

Osallisuutta rakentava toiminta voi olla hyvin monenlaista osallistumista yhteiseen tekemiseen!

(Kiilakoski ym. 2012b, 252-253)

Liikkumisen mahdollisuudet!

Kenellä on mahdollisuus osallistua?- esimerkki yläkoululaisista

• Kokemus omasta asemasta kouluyhteisössä

(Goodman ym. 2001; Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)

Korkea kouluyhteisöasema

Koulun tapahtumien järjestäminen

(tytöt, pojat)

Välituntiliikunta(tytöt, pojat)

10

1

...

Välituntiliikunnansuunnittelu

(tytöt)

(Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)

Enemmän mahdollisuuksia

liikkua koulun tiloissa

MITEN OMASSA KOULUSSASI• on kuultu erilaisten oppilaiden

mielipiteitä?• kannustettu oppilaita ottamaan vastuuta

liikkuvammasta koulupäivästä?

• Lyhyt keskustelu

Oma valinta -hankkeen käytännön kokemuksia

CASE-ESIMERKKI: SÄHKÖINEN OPPILASKYSELY

Mitä opimme?

• Vastauksia tulee paljon, kun kysely suoritetaan oppitunnilla.

• Oppilailla on paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen.

• Riittävän lyhyt kysely motivoi vastaamaan.

CASE-ESIMERKKI: SOKERIPALANÄYTTELY

Mitä opimme?

• Osallistaminen voi olla kieltoa tai käskyä tehokkaampi keino.

• Kun nuori itse ymmärtää tuotteen terveysvaikutukset, hän haluaa muuttaa ympäristöään terveyttä edistäväksi.

• Tämän teeman voi integroida useisiin eri oppiaineisiin (esim. biologia, terveystieto, kuvaamataito, äidinkieli).

CASE-ESIMERKKI: AAMUNAVAUS

Mitä opimme?

• Epäonnistuminen ei ole vaarallista. • Epäonnistumisesta saatuja oppeja voi hyödyntää

jatkossa.• Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea, esimerkkejä sekä

riittävästi tukimateriaaleja.

CASE-ESIMERKKI:LAUANTAIKOULUPÄIVÄ

Mitä oppilaat ovat oppineet?• Vastuunkantoa, muiden kuuntelemista, muiden

ohjeistamista ja budjetointia.

Mitä opettajat sanoivat?• ”Näitä taitoja en olisi itse pystynyt opettamaan omassa

opetuksessani.”• ”On ollut hienoa nähdä oppilaita erilaisessa

oppimisympäristössä, jossa heidän vahvuudet nousevat kunnolla esiin.

Onnistumisen avaimet hukassa?!

Onnistumisen avaimet

• Uskalla rikkoa totuttuja rutiineita!• Kuuntele!• Anna vastuuta!• Luo turvallinen ryhmä!• Varaa riittävästi aikaa!• Mahdollista ja tue nuorten toimintaa!• Varmista, että jokainen oppilas saa halutessaan äänensä

kuuluviin!• Tiedota avoimesti!• Toiminnallista!• Palkitse!• ?

Mistä liikkeelle?

• Kuunteleminen• Pienin askelin• Koko koulu mukaan• Erilaiset oppilaat huomioon• Ymmärtäminen – vuorovaikutus

Esityksessä käytetyt lähteet

• Goodman, E. ym. 2001. Adolescents’ perceptions of social status: development and evaluation of a new indicator. Pediatrics. 2001 Aug; 108(2):E31.

• Kiilakoski, T. ym. 2012a. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 9-33.

• Kiilakoski, T. ym. 2012b. Demokratiaremontin työkaluja. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 249-271.

• Kiilakoski, T. 9.10.2014. Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma. Esitys 9.10.2014, Oulu.

• Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155.

• Rajala, K. ym. 2014. Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta & Tiede 51 (6), 63–70.

• Rajala, K. ym. 2015. Yläkouluikäisten tyttöjen subjektiivinen sosiaalinen asema ja koulun tilojen merkityksellisyys liikkumisympäristönä. Kasvatus 46 (5), 448–459.

• Thomas, N. 2007. Towards a Theory of Children’s Participation. International Journal of Children’s Rights. Vol. 15(2007), 199-142.

KIITOS!katja.rajala@likes.fi

henri.karjula@nuortenakatemia.fiwww.omavalinta.fi