Sosiaalinen ja psykologinen

pääoma työntekijän ja

työyhteisön voimavaroina

KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori

Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja

kehittämisryhmä

”Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista;

se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista.

Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan

huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta,

mikä meissä on parasta.”

- Martin E. P. Seligman

”Myönteisyys avaa mielemme ja

tekee meidät vastaanottavaisemmiksi ja

luovemmiksi.”

- Barbara L. Fredrickson2

3

Työhyvinvoinnin tekijät

Mitä on psykologinen pääoma?

• Voidaan

– Mitata

– Kehittää, lisätä ja muuttaa

– Johtaa

• Vaikuttaa esim. työssä suoriutumiseen, tyytyväisyyteen ja sitoutumiseen myönteisesti

• Kaikilla ulottuvuuksilla on vankka teoriatausta, useimmiten vuosikymmenten tutkimus (”evidencebased”)

Ks. Esim. Rauhala jne 2013: Pääasia: Organisaation psykologinen pääoma.

Toiveikkuus

Optimismi

Sitkeys

Itseluottamus

Psykologisen pääoman

merkityksestä

• Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha

• Henkinen tasapainomme ja hyvinvointimme on paljolti kiinni siitä, miten tulkitsemme eteemme tulevia tilanteita ja miten reagoimme niihin

– jokaisen eteen tulee paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa

• Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa– Uskallus ja kysy tarttua mahdollisuuksiin

– Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää

Mistä se syntyy?

Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-

Tammi Tampereen yliopisto

6

Psykologisen pääoman ulottuvuudet

7

Realistinen optimismi

Olen havainnut, että omilla ponnisteluillani voin vaikuttaa siihen, miten asiat onnistuvat,

ja uskon, että vahvuuteni kantavat myös jatkossa. Huomioin, että epäonnistuminen voi

johtua myös ulkoisista syistä, ja vastoinkäymiset ovat todennäköisesti

tilapäisiä.

Toiveikkuus

Olen motivoitunut saavuttamaan tavoitteeni ja pystyn arvioimaan,

millainen toiminta vie minua kohti tavoitettani. Jos en edisty

toivomallani tavalla, kokeilen jotain toista keinoa.

Itseluottamus

Luotan omiin kykyihini haastavienkin tehtävien

suorittamisessa. Uskallan yrittää.

Sitkeys

Kohdatessani haasteita ja vastoinkäymisiä en luovuta, vaan palaudun takaiskuista ja jatkan

yrittämistä.

Psykologinen pääoma

Onko minulla psykologista pääomaa?

8

• Selviän työssäni haasteista, koska olen kohdannut

ennenkin vastoinkäymisiä.

• Jos töissä on epävarma tilanne, luotan asioiden

yleensä järjestyvän parhain päin.

• Näen töihini liittyvissä asioissa aina myös positiivisen

puolen.

• Pyrin tarmokkaasti työhön liittyviin tavoitteisiini.

• Minun on helppo ottaa esille ongelmia ja haasteita

yhteistyökumppanieni kanssa.

• Uskon, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista useilla

eri tavoilla.Luthans jne. 2007

Kehittäminen Osa-alueet Tulokset

Tavoitteet ja polkujen

suunnitteluToiveikkuus

Kestävä ja

mitattava

suorituksen

kehittyminen

Esteiden ylittämisen

suunnittelu

Itsetehokkuuden

kehittäminenRelistinen optimismi

Myönteisten odotusten

luominen

Toisilta oppiminen Itseluottamus

Psyykkinen hyvinvointi

Voimien lisääminen ja

riskien välttäminenSitkeys

Vaikuttaminen tulkintaan

Psykologisen pääoman eri osa-alueiden

kehittäminen

Lähde: Luthans ym. (2010). The development

and Resulting Performance Impact of

Positive Psychological Capital,

Omat voimavarat käyttöön –

psykologisen pääoman valmennus

• Kolme toteutusta kahdella eri

paikkakunnalla

• Toteutettiin yhteistyössä

työterveyshuollon kanssa, jonka kautta

tuli myös valtaosa osallistujista

• Valmennuksen kesto: 4 päivää ja jonkin

verran itsenäistä harjoittelua / tehtäviä

Psykologisen pääoman

valmennuksen kulmakivet

Myönteisten voimavarojen vahvistaminen

Pysähtyminen ja oman

toiminnan reflektointi

Yhteinen jakaminen ryhmässä

Oppien ja harjoitusten

soveltaminen oman elämän

tilanteisiin

Mitä osallistujat kokivat oppineensa?

• Mielenrauhaa ja optimismia

• Suuntaamaan omaa toimintaansa

tarkoituksenmukaisemmin

• Tunnistamaan oman vastuunsa vs.

muiden vastuun, omien rajojen

kunnioittaminen

• Pyytämään ja ottamaan vastaan

apua

• Panostamaan omaan hyvinvointiin

hyvällä omallatunnolla

• Kokeilemaan rohkeammin uutta

Mun luonne murehtia on kääntynyt parempaan päin. Luotan enemmän, että kaikki voi mennä hyvin. Olin ostanut skillojasilloin unelmia kirjatessa, nousee toukokuussa kuin mununelmani. Töissä olemme tulleet suoremmiksi, avoimemmiksi.

Rajojen vetäminen on tärkeää. Pitää ottaa oma tila, jotta voi hyvin. Se on kuitenkin aika taiteilemista joskus, ei mitenkään helppoa.

Vuorovaikutustyylitesti - missä huomasin että tuollainen, "juuri noin punainen" tosiaan olenkin. Pisti ajattelemaan mitä luonteen piirteitä, toimintatapoja voisi muuttaa ja kehittää. Saattaisi yhteistyö muitten kanssa sujua paremmin.

– Valmennukseen osallistuneiden palautetta

Voin luottaa ja minuun luotetaan

Muodostamme yhteistyötä edistäviä

verkostoja

Toimimme aktiivisesti yhteiseksi hyväksi

Tunnen kuuluvani ryhmään

Meillä on yhteiset arvot ja normit, esim.

pelisäännöt

© Riitta-Liisa Larjovuori, mukaillen Coleman (1988) ja Putnam (1993)

Sosiaalinen

pääoma

voitelee

yhteistyön

rattaat

Millaisia asioita työpaikoilla

kehitetään, kun halutaan

parantaa yhteisöllisyyttä?

Enemmän aikaa ja paikkoja yhteiselle

tekemiselle

Erityisesti ammattiryhmien välinen yhteys

Tiedonkulku ja osallistumismahdollisuudet

Kaikille tasa-arvoisesti

Vuorovaikutuksen laatu (enemmän

myönteistä, toisen arvostaminen, kaikkien

ääni kuuluville)

Myös alais-esimiessuhteet ja viestintä

Parannetaan työnteon edellytyksiä

JAMIT-hankkeen tukema työyhteisön

kehittämisen prosessi

4 Arvioiminen ja seuranta

3 Yhteiskehittäminen (työpajat, sparraus, tietoiskut), teemoja esim.:

Yhteisöllisyyden lisääminen

Työyhteisön pelisääntöjen

luominen

Arvojen ja perustehtävän kirkastaminen

Vuorovaikutus työpaikalla

2 Kehittämiskohteiden valinta

Kyselyn tulosten käsittelyTarpeiden ja mahdollisuuksien

arvioiminen yhdessä

1 Työyhteisön tilanteen kartoittaminen

Kartoittavat keskustelut Työyhteisökysely

16

Käytännössä kehittämisprosessi koostuu esim.:

Työyhteisökyselystä (ennen ja jälkeen) ja noin 3-4 puolen päivän työpaja / -

sparraustilaisuuksista asiantuntijoidemme ohjaamina. Osa tapaamisista voi

olla esim. pelkästään työyhteisön esimiesten kanssa.

Mikä luo puitteita hyvälle

yhteisöllisyydelle?

Selkeät tavoitteet toiminnalle (tarkkuustaso,

tarkoituksenmukaisuus, reiluus, johdonmukaisuus,

seuranta)

Tehtäväsuuntautuneisuus (keskitytään olennaiseen,

kerätään palautetta, kehitetään ja arvioidaan

toimintaa)

Osaava, läsnäoleva ja kannustava esimiestyö

Myönteinen, avoin ja osallistumiseen kannustava

arvoilmasto

Luottamuksen tarkistuslistaFuturice – Hanno Nevanlinna

Luotetaanko teillä siihen, että kun työntekijä on luvannut tehdä jotain niin se tapahtuu, vai täytyykö hänen kirjoittaa tekemisistään esimiehelleen raportti?

Tarkistaako joku sinunkin kululaskusi?

Onko kaikilla yrityksessäsi käytössä yrityksen luottokortti?

Tehdäänkö teillä päätökset siellä missä tekijät ja tieto ovat, vai kuuluuko päättäminen vain esimiehen työnkuvaan?

Päättääkö työntekijä itse milloin on hyvä hetki pitää kesäloma?

Luottaako asiakas siihen, että antamasi vastaukset ovat varmasti heidän eikä sinun tai yrityksesi parasta ajatellen annettuja?

Luotatko sinä asiakkaisiisi? Siis ihan oikeasti?

Onko meillä sosiaalista

pääomaa?

Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa

Jokainen tuntee olevansa hyväksytty ja ymmärretty

Asenteemme on: toimimme yhdessä

Toimimme yhdessä toteuttaaksemme uusia ideoita

Työyhteisön jäsenet ottavat huomioon muiden tekemät

parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen

lopputulokseen

Esimieheeni voi luottaa

Esimieheni kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia

Esimiehemme kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja

huomaavaisesti

Lähde: Tuula Oksanen ja Työhyvinvoinnin Tikkataulu ™

”Pitää keskustella toisten kanssa työpaikalla, se on aika tärkeää. Ei ole kunnossa meidän työpaikalla. Jotkut juttelee ja jotkut ei, mä luulen et se on vähän kaikissa paikoissa. Sit on sellasia jotka ei halua tulla juttelee, ne vetäytyy ja voi todella huonosti sillon jo.” JAMIT-valmennukseen osallistuneen kommentti

Miksi sosiaalinen pääoma on

tärkeää?

Hyvin toimivassa työyhteisössä on myös paremmat asiakastulokset ja toiminnan laatu on korkeampaa

Heikko sosiaalinen pääoma työpaikalla: jopa 80 % suurempi sairastumisen riski työntekijälle

Masennus 20-50 % todennäköisempää

Sairauslomia on huomattavasti enemmän, jos työyhteisön toiminta arvioidaan huonoksi

Hyvin toimivaan työyhteisöön palataan pitkiltä sairauslomilta merkittävästi aikaisemmin

Oikeudenmukainen kohtelu esimiesten ja organisaation taholta pienentää työntekijöiden sairastumisriskiä huomattavasti

Lähde: Oksanen, Kivimäki 2001, 2003 ja 2005; Elovainio 2002

Losadan pohjalta mukaeltu.

Innottomuus

Kriittisyys

Kyynisyys

Joustamattomuus

Vähäinen yhteenkuuluvudun tunne

Jumittuminen yhteen vaihtoehtoon

Väittäminen

Rajoittava/suitsiva ilmapiiri

Näköalattomuus

Me/minä-keskeisyys

Myönteisyys (min. 3:1)

Kiitollisuus/kiitos

Kannustus

Visionäärisyys

Avoimuus uudelle / prosessille

Joustavuus

Kysyminen

Avoimuus ryhmän ulkopuolisiille asioille

Hyvin ja heikosti menestyvien

tiimien erot ovat niiden

vuorovaikutustyyleissä

Perustuu Martin Losadan tutkimuksiin

23

Myönteiset tunteet

Myönteiset tunteet

Uudet ajatukset,

teot, suhteet

Rakentaa

kestäviä

Rakentavat kestäviä

henkilökohtaisia voima-

varoja (sos.tuki, sitkeys,

luovuus, taidot ja osaaminen)

Hyvä terveys,

onnellisuus

Cohn & Fredrickson, 2009

Avartavat havaintokykyä

Työyhteisö-taidotYhteistyökyky ja

vuorovaikutus työyhteisössä

Vuorovaikutus esimiehen

kanssa

MuutosjoustavuusLojaalisuus työantajaa

kohtaan

Työn ja työyhteisön kehittämiseen osallistuminen

Omasta jaksamisesta huolehtiminen

Vastuu työkaverista

Työnantaja ja johto tukevat

työyhteisötaitojen käyttöä:

Selkeä organisaatio, roolit ja

tehtävänkuvat

Tasa-arvoisuus ja jokaisen

vaikutusmahdollisuudet ja

hallinnan tunne

Jokaisen työ on tärkeää –

asenne, huomioidaan ja

palkitaan tasa-arvioisesti

Vähäinen hierarkia ja byrokratia

Työntekijöiden työhyvinvoinnin

huomioiminen, työkuormituksen

hallinta

”Stressi ei kannata, voi delegoida ja puhuu toisten kanssa. Pitäis auttaa, jos jollain on liikaa, ottaa rasitteet pois. Neuvotella, kuten isot herrat sanoo.”

KIITOS!!