uutiset:APOTIN HINTALAPPU HERÄTTÄÄ EPÄILYKSIÄ | 8

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Vaalikeskustelu käytävä oikeista asioista | 3

Huomio!Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät

Yrittäjäsanomien välissä.

7/2012

4–5

juss

i Pa

rta

nen

Rauha järkkyy

arjessa:NÄITÄ KÄSINEITÄ EI MUUALTA LÖYDY | 26 – 27

uutiset:KUNTIEN TULEVAISUUS RATKAISTAAN NYT | 6 – 7

Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu viim. 1.10.

Ilmoittautuminen ja ohjelma:www.yrittajapaivat.fi

Yli 60 000 yrittäjää ja yli 200 000 palkansaajaa ovat muutosten kourissa, kun yrittäjät eläköityvät.

Peräti 20 000 yritystä lopettaa yritystoimintansa kokonaan. Tapio Sirviö, Teijo Mikola ja Ari Laakso saivat kaupat tehtyä.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/20122

Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro 21,6 Mbit/s, hinta 11,30 €/kk, ensimmäiset 3 kk -50%, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,65 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen pää-telaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää.Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat Y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Yrittäjän kiireistä elämää on saapunut helpottamaan Galaxy Note 10.1. Älykynällä luot monipuo-lisesti omaa sisältöä, ja kristallinkirkas näyttö tarjoaa ensiluokkaisen käyttökokemuksen. Varusta tablet-tietokoneesi Elisa Mobiililaajakaistalla sekä Toimisto 365-palvelulla, ja koko toimisto kulkee mukanasi.

elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

elisa.fi /verkkokauppa

Alk. 3160

Galaksin kirkkain tähti loistaa ammattikäytössä

aajakaistaliittymä Pro 21,6 Mbit/s, hinta 11,30 €/kk, ensimmäiset 3 kk -50menevä tiedonsiirto 5,65 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sisminaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Elisa Toimisto 365 akassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat Y-tunnuksellisia yrittäjäa

60 TILAA NYT: ensimmäiset 3 kk vain 25,95 €/kk

Elisa Toimisto 365

alv 0 %

Alk. 555€/kk

Samsung Galaxy Note 10.1’’ + Elisa Mobiililaajakaista Pro-liittymä

€/kk24 kk sopimus, alv 0 %

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Herätyskellojen soitava lujaa

Väittely kuntien kohtalosta alkaa pikku hiljaa sähköistyä, kun eri puolueiden puheen-johtajat ovat hypänneet mukaan vaalivank-kureihin. Kunnallisvaalithan pidetään

lokakuun 28. päivä eli aika tasan kuukauden kulut-tua.

Ensimmäiset televisiotentitkin on nähty, vaikka niissä ei vielä suurta draamaa ole ollutkaan. Keskus-telu näyttää juurtuvan sitkeästi kuntien lukumäärään ja erilaisiin karttaharjoituksiin.

Kartoista keskustellaan televisiossa, mutta Suomen Yirttäjien kunnallisvaalikiertueen tunnelmat ovat ker-toneet siitä, että ainakaan kuntaliitoksista ei jakseta enää keskustella. Kuntaväki ja yrittäjät ovat parem-minkin pohtineet yhdessä keinoja palvelutuotannon järjestämiseksi tulevaisuudessa.

Moni poliitikko tunnustaa, että heillä itsellään on peiliin katsomisen paikka. Liian pitkään on viivytetty välttämätöntä palveluiden uudistamista.

Kuntauudistukseen liittyvän kuntien tehtävien kartoituksessa on selvinnyt, että kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää, joista alle puolet liittyy ydintoi-mintoihin eli peruspalveluihin.

Kuntauudistus on välttämätön ja sen onnistumi-sen tärkein mittari on kuntien talous. Kaikki muut asiat ovat toisarvoisia.

Kunnat velkaantuvat vauhdilla. Ennusteiden mukaan yhteenlaskettu velka huitelee yli 18 miljar-dissa eurossa, kun seuraavia kunnallisvaaleja aletaan suunnitella. Samoin huoltosuhde on ikävää luettavaa: kunnissa on keskimäärin yli 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti, kun vuosikymmen vaihtuu.

Esimerkiksi Utsjoella laskennallinen kunnan tuloveroprosentti kipuaisi muutamassa vuodessa yli sadan, jos valtionosuusjärjestelmä ei olisi käytössä.

Lääkkeet talouden korjaamiseksi ovat tutut yri-tysmaailmasta ja ihan tavallisten kansalaistenkin taloudenpidosta.

Menot on paalutettava tulojen mukaan.Tulojen rungon muodostavat yritykset, jotka

työllistävät ja maksavat veroja. Mikään automaatio yritysten säilyminen paikkakunnalla ei ole.

Yritykset elävät murroksessa ja se näkyy jatkossa kunnissakin. Kymmenet tuhannet yrittäjät nimittäin eläköityvät ja he tarvitsevat yritystoiminnalleen jat-kajia. Samalla suuret yritykset siirtävät toimintojaan lähemmäs asiakaskuntaansa ja ottavat mukaansa myös alihankkijoita.

Menojen karsimisen voi puolestaan aloittaa kai-kesta mikä ei kuulu kunnan ydintoimintoihin.

Käytännössä menokuri saavutetaan, kun palvelu-tuotantoa tehostetaan eli monilta osin ulkoistetaan yksityisille toimijoille.

Ulkoistaminen ei tarkoita julkisen monopolin siirtämistä yksityiseksi monopoliksi, vaan toimivaa monituottajamallia.

Sen onnistuminen vaatii tuntuvaa osaamisen kehittämistä kuntien hankintojen kilpailutuksessa. Ja ylipäätään kuntapäättäjien asenteissa.

Lääkkeet talouden korjaamiseksi ovat tutut yritysmaailmasta ja ihan tavallisten

kansalaistenkin taloudenpidosta.

Ei ole houkuttelevaa laajentaa yritystoimintaa maassa, jonka julkinen talous ei korjaannu.

KolumniTimo Lindholmtimo.lindholm@yrittajat.fi

UUtiSEt:10 | HÄKÄRINTEET ODOTTAA JO

RANKKAA LUMISADETTA

12 | Vauvat säteilevät tähtinä sirkuksessa14 | Simolinna jää ilman haastajaa20 | Mielivaltaisuus vähenee Venäjällä

dEbatti:24 | SIRPA MANSNER VS.

JUKKA GUSTAFSSON

25 | PS: Kemijärvi nesteessä jo vuodesta 1992

arjESSa:26 | JOKAMUOVISSA ON

HOMMA HANSKASSA

30 | Yksi tilaus tuplaa liikevaihdon

raHOitUS:32 | KATSE MITTAREIHIN,

YRITTÄJÄ

34 | Riskiraha liikkuu jo vuolaammin

vapaaLLa:36 | NAHKAROTSI NISKAAN

JA BAANALLE

rESUmé:39 | NYHETER På SVENSKA

yrittajat.fi:Kysymys: Pistätkö lapun luukulle? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

valtion ensi vuoden budjetti-esitys sisältää tylyjä numeroita. Budjettitalouden 54 miljardin euron menoista seitsemän

miljardia katetaan velkaa lisäämällä. Tuon lisäyksen jälkeen valtionvelka on noin 96 miljardia euroa. Satanen menee rikki seuraavana vuonna.

Velka on senkin jälkeen hallittavissa, mutta valtion jatkuva velkaantuminen pidättelee yritysten investointeja ja sitä kautta talouskasvua. Ei ole houkuttelevaa laajentaa yritystoimintaa maassa, jonka julkinen talous ei korjaannu.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velan ja bkt:n suhde laskuun vaa-likauden aikana. Kuluvan vuoden vaisu talouskehitys on jo vaikeuttanut tavoit-

teen saavuttamista, eikä ensi vuosi näytä paljon paremmalta.

Yrittäjien suhdanneodotukset tuorees-sa Pk-yritysbarometrissa ovat linjassa bkt-ennusteiden kanssa: jo yhden pro-sentin talouskasvu vuonna 2013 on työn takana. Käänne parempaan ei ole nurkan takana.

Jotta velkasuhde laskisi edes muuta-man kymmenyksen vuonna 2015, on talouskasvun oltava ensi vuoden jälkeen vähintään 2 – 3 prosenttia ja budjettitalou-den vajeen puolituttava nykyisestä.

Talous ei nouse eikä valtion budjetti tasapainotu ilman menestyvästä yritys-toiminnasta syntyviä tuloja. Eurooppalai-sessa talouskeskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että kiristyvä verotus

heikentää kannusteita sekä yritystoimin-nassa että työnteossa.

Suomessa on ensi vuonna tehtävä uusia päätöksiä valtiontalouden tasapai-nottamiseksi. Verojen korotusten sijasta tasapainoa tulisi silloin hakea menoista ja niiden säästöistä.

Mihin valtion menot sitten käytetään? Erilaisten tulonsiirtojen summa on

suurin potti, mutta reilusti yli 20 pro-senttia menoista kuluu kuntien valtion-apuihin. Olisiko lopultakin aika miettiä perusteellisesti valtion ja kuntien välistä rahaliikennettä ja kuntien tehtäviä? Mitkä tehtävät kunnille todella kuuluvat, mitkä palvelut ne pystyvät hoitamaan, ja mikä osa palveluista olisi perusteltua tuottaa yritysten toimesta?

Timo Lindholm:Tavoite tasapainosta karkaa

Kuntien saatava lisää tuloja, mutta ennen kaikkea karsittava menoja.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/20124

UUtiSEt päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Yritysmaailma elää vahvassa murrok-sessa.

Suomalaisten yri-tysten pakeneminen Viroon on vielä pien-

tä siihen verrattuna, mitä tapahtuu yrittäjien jäädessä eläkkeelle.

Lokakuun alussa julkistettavan omistajanvaihdosbarometrin mu-kaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 prosenttia arvioi myyvänsä yrityk-sen, joka viides uskoo löytävänsä jatkajan perheen sisältä ja 28 pro-

senttia sanoo yritystoiminnan lop-puvan kokonaan.

Näin ollen noin 28 000 yritystä tulee myyntiin seuraavan kymme- nen vuoden aikana, 15 000 yrittä-jää suunnittelee sukupolvenvaih-dosta ja 20 000 laittaa lapun luu-kulle. Luvut ovat kovia, kun niitä verrataan yrityskantaan. Tilasto-keskuksen mukaan Suomessa on noin 262 000 yritystä.

Seinäjoen ammattikorkeakou-lun tutkijayliopettaja Elina Vara-mäki sanoo, että murrosvaihe ei kosketa pelkästään yrittäjiä. Näissä yrityksissä työskentelee myös yli 200 000 palkansaajaa.

Tuhannet yrittäjätmurroksen kourissalähes 40 prosenttia yli 55-vuotiaista yrittäjistä uskoo myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana ja 28 prosenttia pistää lapun luukulle.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

> Eläkkeelle jäävät yrittäjät eivät halua pelkästään lepäillä laakereilla.

Lokakuun alussa julkistettavan omistajanvaihdosbarometrin tiedois-ta selviää, että joka neljäs eläköityvä

yrittäjä on valmis toimimaan jonkun muun yrityksen asiantuntijaryhmässä,

mentorina, yrityskummina tai hallituk-sessa.

Myös pääomasijoittaminen kiinnostaa.– Lukemat ovat positiivisia. Melkoinen

määrä yrittäjyyden kokemusta, asiantunte-musta ja pääomaa on seuraavina vuosina tarjolla nuorempien yrittäjien liiketoimin-nan tueksi. Yhteinen piirre näille yrittäjille on se, että he ovat itse pärjänneet yritys-toiminnassaan hyvin, sanoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Elina Varamäki.

– Tuleviin omistajanvaihdoksiin on havahduttu, mutta niitä ei ole nostettu prioriteettilistassa riittä-vän korkealle, Varamäki kertoo.

Hänen mukaansa omistajan-vaihdosten edistämistyö pitää saada pitkäjänteisemmäksi. Mu-kana on oltava niin yksityinen sek- tori, kunnat, maakunnat ja val-tiokin. Pelkkä projektirahoitus ei riitä.

– Päähuomio palveluissa täy- tyy kiinnittää potentiaalisiin os-tajiin ja jatkajiin. Myynnin osalta pienet yritykset ovat ongelmalli-simpia. Mikroyrityksille pitäisi tar-jota matalan kynnyksen ”lääkäri-palvelua”, jossa kartoitetaan, onko niissä mitään myytävää, Varamäki patistaa.

– On myös hyväksyttävä, että osalta toiminta vain loppuu. Se kuuluu normaaliin yrityselämän dynamiikkaan, hän jatkaa.

Ostaja löytyi – lopulta. Tekni-seen kauppaan erikoistuneen Ko-ne-Tapsan perustaja Tapio Sirviö

Osaamisen jakaminen kiinnostaa

sai myytyä yrityksensä kesällä ja viettää nyt 67-vuotiaana ansaittuja eläkepäiviä.

Sysäys myyntipäätökselle tuli Satakunnan Yrittäjien järjestämäs-tä neuvontapalvelusta, jossa ovat mukana muun muassa Rauman seudun kuntien ja Satakunnan Ely-keskukset.

Sirviön mukaan ongelmaksi muodostui se, että Kone-Tapsa oli liian hyvässä kunnossa.

– Yrityksessä on aika iso varas-to. Kahdesta ehdokkaasta ensim-mäinen ei saanut rahaa ja toinen ei

pErUStaja OpaStaa. Kone-tapsan perustaja

tapio sirviö on lupautunut tarvittaessa

neuvomaan uusia omistajia, teijo Mikolaa

ja Ari laaksoa.

JUHa HaRJU

päähuomio palveluissa täytyy kiinnittää potentiaalisiin ostajiin ja jatkajiin.

Elina Varamäki

lopulta halunnutkaan yrittäjäksi, Sirviö muistelee.

Lopulta kaupat syntyivät toisen huittislaisen yrityksen, Far-Tecin kanssa, jonka omistavat Teijo Mi-kola ja Ari Laakso.

– Me teemme maatalousauto- maatio- ja sähköasennuksia, joten asiakaskuntamme on pitkälti sa-ma. Halusimme laajentaa toimin-taamme, Mikola perustelee.

Hänen mukaansa itse kauppa-prosessi ei ollut vaikea. Ongelmia syntyi lähinnä rahoituksen saan-nissa.

jussi Partanen

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Ennätysten murskajaiset

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: Kuntatyön- tekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen hidastaisi kuntauudistuksen etenemistä.sdp:n kansanedustaja antti Lindtman tiedotteessaan.

Lomalle lomps!Suomen Yrittäjien ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n järjestämää kuntolomaa voivat hakea SY:n jäsenyrittäjät,

joiden ei muuten olisi mahdollista lomailla.

Ensi vuoden lomia voi hakea jo nyt perinteisellä hakemuksella

tai lokakuusta alkaen sähköi-sellä hakemuksella. Paikko-ja on rajattu määrä.

Lisätietoa ja hakemukset osoitteessa http://www.

yrittajat.fi/suomenyrittajat/kuntolomat/

KommenttiANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

yritys kaupan – vai onko?elämäntyön jatkajan löytäminen on vaikeaa.

toinen vaikeus on yrityksen arvon määrittäminen ja yrityksen virittäminen myyntikuntoon saattaakin kestää vuosia. työ on aloitettava ajoissa.

uskallan väittää, että nyt ei riittävästi ymmärretä kuinka merkittävän ilmiön kanssa suomessa ollaan tekemisissä. yrittäjät ikääntyvät ja yrittäjyysvajetta syntyy jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Paljon on puhuttu perintö- ja lahjaverotuksen keventämisestä. nyt kerrottujen tietojen perusteella on kuitenkin jopa tärkeämpää löytää kannustavia keinoja tilanteeseen, jossa yritys siirtyy perhepiirin ulkopuoliselle ostajalle.

yhteiskunnan keinot vaikuttaa siihen, että mah- dollisimman moni toiminnan jatkamisedellytykset omaava yritys pystyisi jatkamaan, on nähty rajal-lisina. omistajanvaihdoksen verotusta koskevilla helpotuksilla (perintövero, luovutusvoittovero,

varainsiirtovero) voitaisiin kuitenkin madaltaa kynnystä yrityskaupan toteuttamiseen ja helpottaa jatkajan aloittamista.

Verotuksen lieventäminenkään ei välttämättä vaikuttaisi siihen, löydetäänkö yritykselle ylipäätään jatkajaa. nyt tarvitaan lisää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja käytännön toimia yrittäjyyskasvatuk-seen.

suomen yrittäjät ja erityisesti jotkut aluejärjestöt ovat toimineet onnistuneiden omistajanvaihdosten puolesta. ne alueet, joissa on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan neuvontatyötä, erottuvat positiivisesti. työpaikkoja on säilytetty.

työllistämisen vastuun siirtyessä yhä enemmän pk-yrityksiin, omistajanvaihdosten edistämistyöhön pitää saada nyt mukaan entistä vahvemmin valtio ja kunnatkin. tavoite on selkeä: turvata elinkelpoisten yritysten jatkomahdollisuudet.

Epäonnistunut rekrytointi voi maksaa maltaita– Karkeasti arvioiden virherekrytoinnin aiheuttamat suo-rat kulut yrityk-selle ovat noin 30 prosenttia työnte-kijän vuosipalkasta, sanoo rekrytointipal-veluiden asiantuntija Pekka Airaksinen Psycon Oy:stä.

Suorien kustannusten lisäksi pitää huomioida epä-suorat kustannukset – käynnissä oleva projekti voi jumiutua kuukausiksi, tai asiakas voidaan menettää kokonaan.

Epäonnistuneiden rekrytointien syynä on Airaksisen mukaan useimmiten kiire, joka johtaa aidan ylitykseen matalimmasta kohdasta. Henkilöarviointia ei tehdä riittävän tarkasti.

101 000 Yrittäjäsano-mien lukija- määrä on kasvanut

puolessa vuodessa 12,2 prosenttia 101 000 lukijaan.

Tiedot selviävät Kansallisen Mediatutkimuksen uusimmista luvuista. Edellisessä KMT-mittauksessa Yrittäjäsanomien lukijamäärä oli 90 000 lukijaa.

Samaan aikaan painettujen sanoma- ja aikakauslehtien yhteislukijamäärä laski 2,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

42 780 Pk-yrittäjille suun-nattu verkkosivusto yrittajat.fi teki uuden kävijäennätyksen

viikolla 36. Niin sanottuna yrittäjien superviikolla nettisivulla oli 42 780 eri kävijää.

Samalle viikolle osuivat muun muassa pk-barometrin julkis-taminen ja Yrittäjän päivä.

Yritys myydään

ulkopuolisille

Yrityksen toiminta

loppuu

Sukupolven- vaihdos

Muut omistajat jatkavat

toimintaa

Muu

38

28

20

10

4

Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää

28 12020 720

14 8007 400

2 9600 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

• Aineisto julkis-tetaan kokonaisuudessaan

Omistajanvaihdos 2012 –konfe-renssissa 4. lokakuuta. Konferenssin

vetovastuullinen järjestäjä on Suomen Yrittäjät ja muina järjestäjinä ovat TEMin

Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hanke, Elinkeinoelämän

keskusliitto, Perheyritysten liitto, Finnvera, Suomen Yritysvälittäjäin

Liitto ja Suomen omistajan- vaihdosseura.

mikä barometri?

• Kysely tehtiin kai-kille 55 vuotta täyttäneille

Suomen Yrittäjien jäsenyrit-täjille. Vastauksia saatiin 2 843.

Tutkimuksen tilaaja oli TEMin Omistajanvaihdosten valtakun-

nallinen koordinointi -hanke, ja sen toteutti Seinäjoen

ammattikorkea- koulu.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/2012

Kuntien totuuden hetki6 UUtiSEt

talous räjähtää käsiin...

Suurin, %1) ranua ................70,332) rautavaara ....... 64,503) Puolanka .......... 62,604) Kivijärvi .............61,995) Pudasjärvi .........61,46

pienin, %1) Kauniainen .........17,462) espoo ..................18,193) Helsinki ............. 20,644) Kaskinen ............20,665) tuusula ..............21,44

Uusi asetus uhkaa piensahojen toimintaayli 200 pientä ja keskisuurta sahaa voi joutua laitta-maan lapun luukulle uuden eu-rakenne-asetuksen takia.

Tarja Ahokastoimitus@yrittajat.fi

Rakennetuoteasetus astuu voimaan ensi vuoden heinäkuussa ja sen tar-koituksena on taata ku-

luttajille varmuus siitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat koko Eu-roopassa samanlaatuista.

– CE-merkintäoikeuden saami-nen on saha- ja höyläysyrittäjille kallis ja monimutkainen prosessi, joten liikkeelle kannattaa lähteä jo nyt. Merkintäoikeuden saamiseen voi kulua jopa yli vuosi, sanoo Sa-

hayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä.

Koosta riippumatta merkintäoi-keuden saaminen maksaa yrittäjil-le useita tuhansia euroja.

Etelä muistuttaa, että merkin-täoikeus on tarkistutettava vuosit-tain ja kustannuksia lisäävät sään-nölliset laatunäytteet.

Sahayrittäjissä rakenneasetus on saanut osakseen kritiikkiä, koska se kohtelee kaltoin pieniä sahoja.

– Suomessa on noin 1 200 pientä

ja keskisuurta sahaa, jotka tuotta-vat Metlan uusimman tilaston mu-kaan noin 4 – 5 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä sahavaras-ta. Sahatavara tulee tuotantolaitok-sille usein läheltä, mutta vaikka se tulisi 50 metrin päästä, on sillä tu-levaisuudessa oltava CE-merkintä, Etelä sanoo.

Kuutiolle lisää hintaa. Erityisen uhattuina ovat yhden, iäkkääm-män henkilön vetämät sahat, joi-

den on kannattavampaa laittaa lappu luukulle kuin lähteä mukaan uudistukseen.

Kalliiksi muutos tulee myös jo kiinteisiin sahoihin investoinneille.

– Voi hyvinkin olla, että siir-rettävä tekniikkaa yleistyy, sillä EU-asetuksen mukainen yksi yk-sinkertaistus on, että kun tuote val-mistetaan rakennuspaikalla, sen ei tarvitse olla CE-merkitty.

Uudistus nostaa joka tapaukses-sa puutavaran hintaa.

lokakuun 28. päivä pidettävissä kunnallis- vaaleissa selviää, mihin suuntaan kunnat lähtevät. jatkavatko kunnat nykyisellä tiellä vai syntyykö suomeen ihannekuntia.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomi vanhenee...Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset

vuosina 1970–204080

70

60

50

400

80

70

60

50

400

indeksiindeksi

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040vuosi

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamis-vaiheessa oli edullinen huoltosuhde

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

Talous kiristyy

Hoitotarve kasvaa

Eläköityminen vauhdittuu

läH

de:

til

ast

oKe

sKu

s, V

m

Kuntien tuloveroprosentti, kun mitään tasausta tai valtionosuusjärjestelmää ei ole käytössä

Puolanka

62,60

Ranua

70,33

Pudasjärvi

61,46Kivijärvi

61,99

Rautavaara

64,50Tuusula

21,44

Kaskinen

20,66

Helsinki

20,64Espoo

18,19Kauniainen

17,46

Kuntien velka vain kasvaa...Kuntien velka

14

12

10

8

6

4

2

0

20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Mrd. euroa %

90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12* 14* 16*

Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko)

läH

de:

Vm

vuosi * ennuste

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

ajassa:ajassa:Päivitä verotietämyksesitiedekeskus Heurekassa 18. lokakuuta järjestet-

tävillä ajankohtaisveropäivillä on tarjolla monenkirjavaa uutta tietoa veroasioista. suomen yrittäjien järjestämässä koko päivän kestävässä tapahtu-massa paneudutaan muun muassa valmisteilla oleviin yritysverouudistuksiin sekä arvonlisäveron ja ennakko-perinnän ajankohtaisiin ai-heisiin. lisäksi oikeustieteen tohtorin Pauli K. Mattilan aihe käsittelee yrityksiä ja niiden omistajia koskevaa uutta oikeuskäy-täntöä.

tiedustelut sekä ilmoittautumisen viimeistään 8. loka-kuuta: koulutus@yrittajat.fi

lisätietoja www.yrittajat.fi/veropv2012/

8/2012

seuraaVa numero ilmestyy 25.10.

Vielä ehtii Yrittäjäpäiville OuluunValtakunnalliset yrittäjäpäi-vät kokoaa yrittäjät jälleen yhteen 19. – 21. lokakuu-ta. tapahtumaan tulee ilmoittautua viimeistään 1. lokakuuta osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

tämän vuoden uutuuksia ovat oma ohjelma lapsille sekä y-treffit. jälkimmäi-nen ei ole mikä tahansa deittipalvelu vaan oiva mahdollisuus sopia omaa yritystoimintaa tukevia tapaamisia yrittäjäpäivien ajaksi.

lisäksi luvassa on jännittävä liittokokous, festarihenkiset iltabileet, luentoja ja juhlagaala. Tavataan Oulussa!

Omistajanvaihdos edessä?suomen yrittäjien yhteistyössä viiden muun yrittäjä-järjestön kanssa järjestämä omistajanvaihdos-konferenssi jakaa tietoa paitsi yrityksen ostamisesta ja myymisestä, myös laajemmista aiheista, kuten suomen kilpailukyvyn kehittämisestä.

Koko päivän konferenssi käsittelee yrityskauppo-ja ostajan ja myyjän näkökulmista ja opastaa

rahoitukseen. iltapäivällä aikaa on myös varattu omistajanvaihdoksen läpikäy-

neiden yritysten tarinoille ja opetuksille. Päivän päätteeksi palkitaan vuoden

omistajanvaihdosasiantuntija.

tilaisuus järjestetään torstaina 4. lokakuuta Helsingissä.

Kuntien totuuden hetkiUUtiSEt 7

Hallituksen elokuisessa bud-jettiriihessään sopiman t&k-vähennyksen yksityis-kohdat ovat vielä auki. Rat-

kaisua ja hallituksen esitystä t&k-vä-hennyksen eurorajoista ja ylipäätään tuotekehityksen määrittelystä saa-daan odottaa lokakuun alkupuolelle asti. Asia käytetään EU:n komission hyväksyttävänä.

Tämän verran jo tiedetään: Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemi-seksi säädetään t&k-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta hyvi-

tyksen, joka riippuu t&k-henkilöstön palkkakustannuksista. Kannustimelle

asetetaan minimi- ja maksimimäärät.Suomen Yrittäjien näkemys asiaan

on se, että vähennyksen on koskettava kaikkia yritysmuotoja, alarajaa ei saa asettaa liian korkealle ja vähennys on ulotettava myös ulkoa ostetun t&k-henkilöstön palkkakustannuksiiin.

SY:n johtajan Anna Lundénin mu-kaan haastavin kohta tulee olemaan tuotekehityksen määrittely.

– Asiasta annetaan varmasti myös Verohallinnon ohjeet ja soveltamista tullaan tarkastamaan verontarkastuk-sissa tulevien vuosien aikana.

T&k-vähennyksen yksityiskohdat vielä auki

yrittävä unelmakunta...

Soveltamista tullaan tarkastamaan verontarkastuksissa tulevien vuosien aikana.

anna lundén

Yrittäjäehdokkaiden puoluejakauma

Kunnallisvaaleissa on alustavien tietojen mukaan ehdolla yli 4 000 yrittäjää. Heistä suomen yrittäjien jäseniä on noin 1 900.

...keskittyy menokuriin1) Priorisoi tärkeät palvelut ja tehostaa niiden tuotantoa.2) Karsii hallintoa ja turhaa byrokratiaa.3) Ei leiki yritystä eli ei kilpaile avoimilla markkinoilla häirikön roolissa.4) Huolehtii markkinoiden toimivuudesta luomalla kuntaan monituottaja- mallin.

...hankkii lisää tuloja1) Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista.2) Kunta huolehtii sopivien toimitilojen ja tonttien tarjonnasta.3) Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista.4) Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset.5) Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyssä.6) Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä.7) Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa.8) Kunta tarjoaa yrityksille laadukkaita osaamis- ja koulutuspalveluita.

läH

de:

su

om

en y

rit

täjä

t

PerusPerus

Perus

PerusPerus

PerusPerusKeltainen12m68yPantone 123C

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

PerusPerus Sininen100c56m18kPantone 294 C

4 Vihreät

suomen sosialidemokraattinen Puolue 8

3 ruotsalainen Kansanpuolue

11 Perussuomalaiset

Kristillisdemokraatit 4

Vasemmistoliitto 2

2 Muut

Keskusta 32

34 Kokoomus

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/20128 UUtiSEt

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Tarjouksiin saatava järkeäKaksi terveydenhuollon tietojärjestelmiä toimittavaa pk-yrittäjää sanoo painavan sanansa Husin apotti-hankkeesta ja hankinnan toteutuksesta.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

meille on tullut yhteistyökyselyjä kilpailutukseen lähtemisestä ulkomailta ja myös Suomesta.

Tommi Salaspuro

SULjEtUt järjEStELmät.

Yleisesti on koettu ongelmana, että

suomessa on vain kaksi isoa toi-

mijaa, jotka ovat lisäksi sulkeneet

järjestelmänsä kol-mansilta osapuolilta. tämän takia kilpailu

ja kehitys ovat kokonaan pysähtyneet jo vuosia sitten, jukka Mäki-Moijala valottaa.

Käyttäjät HUOmiOidEn. Käyttäjälähtöinen kilpailutus tehtäisiin niin, että kilpailutettaisiin eri toimintoihin näitä parhaiten palvelevat ratkaisut kuitenkin varmistaen, että ratkaisujen rajapinnat ovat avoimet, tommi salaspuro tietää.

Hintalappu 50 miljoonaa plus käyttökulut

> Apotti-hankkeella tar-koitetaan HUS-alueen asiakas- ja potilastieto-

järjestelmien uusimista. Kil- pailutus tulee olemaan kan-sainvälinen.

Mediconsult Oy:n Tommi Salaspuron mukaan karkea hinta-arvio tietojärjestelmäli-sensseistä sekä integraatioista haluttuun kokonaisuuteen sekä järjestelmän käyttöön-otto (toimintomäärittelyt, projektinhallinta, koulutus ja

testaus) on karkeasti noin 50 miljoonaa euroa.

– Meille on tullut yhteisyö-kyselyjä kilpailutukseen läh-temisestä ulkomailta ja myös Suomesta, Salaspuro paljastaa.

Receptum Palvelu Oy:n Jukka Mäki-Moijala haarukoi tuhansien päätteiden suurui-sen järjestelmän päätekoh-taisen kustannuksen olevan enintään 10 000 euroa. Päälle tulevat koulutus- ja ylläpito-kustannukset.

aleKsi Poutanen

HUSin suunnit-teilla olevan potilastietojär-jestelmän kaik-kien oikeuksien pitää olla tilaa-

jalla, muunlaista ratkaisua ei voida ajatella.

Tätä mieltä on muun muas-sa Ylioppilaiden terveydenhuol-tosäätiön potilastietojärjes-telmän toimittajan Receptum Oy:n Jukka Mäki-Moijala. Tällä hetkellä kunnissa on kirjavia käytäntöjä ja oikeudet pysyvät usein toimittajalla. Avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että järjestelmään voidaan ti-lata lisäominaisuuksia keneltä tahansa toimittajalta.

Suomessa Apotiksi ristityn potilastietojärjestelmän ko-koluokan kilpailutukset ovat perinteisesti olleet kahden kauppaa, eli Tiedon ja Logican. Kui-tenkin kustannustehok-kaan tietojärjestelmän ja siihen liittyvien tie-tointensiivisten palvelui-den hankinta edellyttää riittävän monen vertailu-kelpoisen tarjouksen saa-mista potentiaalisilta toimit-tajilta.

Luulisi päättäjienkin kiin-

nostuksen heräävän, kun po-tentiaalisen toimittajan edus-taja sanoo, että uuden yrittäjän on mahdotonta päästä tällä hetkellä markkinoille.

Hankinnan ydinkysymykset. Yksi tehokas keino rajata kilpai-lu pois jo tarjouspyyntövaihees-sa on vaatia, että potentiaaliset toimittajat ovat viimeisen 1–3 vuoden aikana toteuttaneet vastaavan kokoluokan tietojär-jestelmän. Referensseille anne-taan pk-yrittäjien mukaan suuri painoarvo tarjouspyynnössä.

– Tarjouspyynnöissä ei prio-risoida oikeita asioita. Toimin-nallisuuden ja hinnan pitäisi olla tarkastelussa tärkeimmät, sen jälkeen esitetyt teknologiat ja referenssit, Mäki-Moijala neu-voo hankintojen tekijöitä.

Toinen tietojärjestelmätoi- mijoiden, Receptumin ja Me-diconsultin, esiin nostama on- gelma on, että julkisen tervey-denhuollon järjestelmien toi-mittajat pitävät kynsin ja ham-pain järjestelmänsä suljettuna.

– Tämä tarkoittaa, että jat-kossakaan uusia toimintoja tai ratkaisuja ei voida hankkia ulkopuolisilta toimittajilta. Kil-pailun rajoitteena malli toimii valitettavan hyvin, harmittelee Mediconsult Oy:n toimitusjoh-taja Tommi Salaspuro.

– Hyvänä esimerkkinä tar-jouspyynnössä on esimerkiksi edellytetty tiettyyn tuotteeseen tai laitteeseen edellytettyä in-tegraatiota, jonka rajapinta on

suljettu, hän jatkaa. Mediconsult toimitti vuonna

2008 Pohjois-Karjalan sairaan-hoitopiirille ja kunnille yhtei-sen Mediatri-potilastietojärjes-telmän.

neuvo numero kolme. Salas-puron mukaan HUSin kaavaile-ma ratkaisu kannattaa toteut-taa niin, että on eri järjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään.

– Järjestelmän tulee mah-dollistaa toiminnanohjaus ja tiedonvälitys perusterveyden-huollosta sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, tällöin kaikkien eri yksiköiden tai kun-tien toimintaprosesseja tuskin saadaan samaan malliin eikä niitä kannata toteuttaa yhtenä ratkaisuna, Salaspuro tiivistää.

täysi susi tai vedätys. Me-diconsult vastasi toukokuussa Apotin kustannusarviota ja jär-jestelmään liittyviä kustannus-

eriä koskevaan julkiseen tieto-pyyntöön.

Apotti-potilastietojärjestel-män hinnaksi on arvioitu Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin alueella 450 miljoonaa euroa. Hintalappu saa yrittäjät kauhistelemaan.

– On mainittu, että pelkkä KanTa-arkistoon liittyminen maksaisi 74 miljoonaa euroa. Tällöin joko Kanta-rajapinta on täydellinen susi ja kaikki toimittajat joutuvat jakamaan asiakkailleen tuon lisähinnan nykyisiin toimituksiin tai täs-sä on suuri vedätys menossa. Veikkaan jälkimmäistä, Mäki-Moijala lataa.

alEKSI POUTaNEN

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 9

2

Kysymys: Capgeminin tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varovai-sia verkkokaupan ostajia. Onko näin Top Sound Oy:n toimitusjohtaja Aki Virta-niemi?

vastaus: Ei ainakaan omien kokemuksieni perusteella. Jos tuotteet löytyvät heti varastosta, hinta on sopiva ja yrityk-sellä luotettava maine, niin kauppa kyllä käy. Liikevaihtomme kasvu on suurelta osin nettikaupan ansiota.

Kysymys: Mikä on oma fiiliksesi suomalaisen verkkokaupan tilanteesta?

vastaus: Moni suoma-lainen verkkokauppa on tehnyt sen virheen, että laitetaan koko katalogi nettiin, mutta mitään ei oikeasti löydykään varastosta. Tällä on omalta osaltaan tärvelty netti-kaupan mainetta, minkä vuoksi meidän on täytynyt hieman taistella, että on oikeasti myös nettikaup-poja, mistä tavaraa löytyy. Oman verkkokauppamme www.topsound.fi varas-tossa löytyy esimerkiksi kitaroita 1500 kappaletta heti varastosta eri hinta-luokissa.

Kysymys: Miten itse taistelet isoja, ulkomaisia verkkokauppoja vastaan?

vastaus: Olen palkan-nut yritykseen työntekijän, joka seuraa koko ajan päivän hintoja ja päivittää nettiin uusia tuotteita. Lisäksi varaston ylläpito on tärkeää. Ennen kaikkea säädämme ja huollamme jokaisen myymämme soittimen hyvään soitto-kuntoon. Tätä ulkomaiset nettikaupat eivät tee.

3

1

Suorat:

PiMpYouR Q4.

Osallistu “The Talousosasto reissuun” -kilpailuun! >Facebook.com/Blue1.fi

>blue1.fi/CReDiTSPrOuD SUpPorTeR OF THE tAlOUsOSaSto.

(*Näit oikein! Esim. 10.000 € Premiumluokan lentokuluista palautamme sinulle 1.600 € puhdasta lentorahaa, mikä käy maksuvälineenä Pohjoismaiden kattavimmassa lentoverkostossa. Saat tuplacreditit kaikista Blue1:n ja SAS:n lennoista lokakuun loppuun asti kun liityt ja lennät 31.10.2012 mennessä. Eikun jäseneksi.)

Viimeinen vuosineljännes alkaa, aika vääntää tulos kattoon ja kulut minimiin. Talousosaston onneksi yrityksesi voi saada

lokakuun loppuun asti jopa 16 %* lentokuluista takaisin. Miten? Helposti. Liity Blue1 Credits -yritysohjelmaan osoitteessa blue1.fi/credits ennen lokakuun loppua.

Se on ilmaista ja vie vain kaksi minuuttia aikaasi. Eläköön rahavahdit!

Kansainvälinen digikaupan tutki-mus teilasi Suomen digikaupan taka-pajulaksi. Miljoonia valuu ulkomaisiin verkkokauppoihin.

Teknologia leviää alushousuihinKankaanpääläinen Clothing Plus on tehnyt tutkimusta tekstiilien ja elektroniikan yhdistämiseksi yli kymmenen vuoden ajan. Tuloksena on esimerkiksi maailman ensim-mäinen tekstiilistä valmistettu sykepanta, jota valmistettiin viime vuonna yli kolme mil-joonaa kappaletta.

Clothing Plus tekee yhteis-

työtä Suunnon ja Garminin kaltaisten kehonmittaukseen erikoistuneiden yritysten kanssa.

– Seuraavassa vaiheessa integroimme anturit osaksi urheilualusvaatteita, joista mittaustieto siirtyy suoraan joko matkapuhelimeen tai kelloon, toimitusjohtaja Akseli Reho paljastaa.

Ex-nokialaisilta luvassa innovaatioitaYritysEspoon asiantuntijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat uutta liikeideaa, joiden pohjalta syntyy vuosittain noin 450 uutta yritystä. Liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä neuvoja annetaan niin ikään sadoille pk-yrittä-jille.

Uutena asiakasryhmänä ovat juuri Nokialla aiemman uransa tehneet ammattilaiset.

– Olemme antaneet yritysten perustamiseen liittyvää neuvontaa viime viikkoina kymme- nilleex-nokialaisille. Sieltä on varmasti odotettavissa mielenkiintoisia avauksia, ennustaa YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201210 UUtiSEt

Olitte mukana Maikkarin ja Suomen

Yrittäjien Suomessa on yritystä -tv-sarjassa. Miten pää-

dyitte mukaan, Häkärinteet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen? MTV 3 lähetti kyselyn mielenkiinnosta

ohjelmaa kohtaan, ja minähän olin täyttä häkää innoissani asiasta. Halukkaat yrittäjät pääsivät ensin koekuvauk-siin. Olin aivan ”täpinöissäni”, kun

sain puhelun, että Häkä oli valittu mukaan.

Pyörität hiihtokeskusta. Mikä on

pääasiallinen sesonkinne? Häkärinteiden pääsesonki on talvi ja

tulon muodostuksen osalta erityisesti kevät, hiihtolomista pääsiäiseen. Pääsiäisen vaihte-

leva sijainti tuottaa harmaita hiuksia erityisesti silloin, kun se on myöhään keväällä. Kesällä vuokraamme kiihtyvällä tahdilla mökkejä,

rakennamme uutta ja vieressä sijaitseva Revontuli Golf tarjoaa liikuntapalveluita.

Meillä on lähdössä käyntiin reittikartoitus pyöräily- ja patikointireittien luomi-

seksi, joten tekemistä on kesälläkin.

juttu- tuulella

tom

mi a

ntt

on

en

Täyttä häkää!nyt maa on vielä paljaana, mutta Häkärinteet oy:n hiihtokeskusyrittäjän jukka Kirjavaisen unelmapäivänä pakkanen on kymmenessä asteessa, aurinko paistaa ja rinteet ovat täynnä iloisia mäenlaskijoita.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Minkälainen on

hiihtokeskusyrittäjän unelmapäivä?

Pakkasta –10°C, aurinkoinen pilvetön taivas, rinteet, ladut,

pulkkamäet ja kahviot sopivasti täynnä iloisia asiakkaita,

jotka nauttivat täyttä häkää talven

riemuista.

Kuka? jukka Kirjavainenikä: 50 v.työura: Hiihtokeskusalalla 20 v. muuten työura alkoi 14-vuotiaana postinkantajana.motto: iloisella mielellä, asenne ratkaisee, aina!

Mitä tapahtuu, jos talvi

onkin vähäluminen, eikä pakkastakaan juuri ole?

Olemme investoineet erittäin suuria summia lumetuksen tehostamiseen,

ja se on elinehto koko elinkeinolle. Jo pienellä alle kahden asteen pakka-

sella saamme lunta aikaiseksi, ja se kestää hieman vesisadettakin.

Luonnonlunta ei tarvita vält-tämättä lainkaan.

Lumilauta vai sukset?

Sukset.

Uskotko, että ohjelmassa mukana olo

vaikuttaa yritystoimintaasi? Olen aina ollut sitä mieltä, että esillä olo on vain ja ainoastaan positiivista – myös

koko hiihtokeskuselinkeinolle. Elämme kovin haastavan ja sään armoilla olevan toimialan

parissa. Esilläolomme on nostanut rinneturval-lisuusasioita koko alalla ja kypärää käytetään enemmän rinteessä. Uskon, että Häkä nousee

valtakunnan rinnekartalle entistä parem-min ja asiakasmäärät nousevat oikealle

tasolle. Jo nyt olen saanut positiivia kommentteja ohjelman

ansiosta.

Miltä ohjelman teko tuntui?

Asiantuntevan kuvausryhmän ansiosta kuvaukset sujuivat erittäin

hienosti häiritsemättä normaalitoimin-taa. Yllätyksiä ei oikeastaan ollut muuten

kuin vesisade syksyllä kuvatun osion aikana, mutta sään armoillahan tässä

ollaan muutenkin. Upeana kevätpäivänä kuvattu osa tuntui hieman jännittävän

asiakkaitamme, olihan rinnealue tupaten täynnä iloisia talvipäivän

viettäjiä.

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 11

Hintatiedot numerosta 0800 11 020202 tai www.fonecta.com.

TEEMME PUOLESTASI VAIKKA PÖYTÄ- JA HOTELLIVARAUKSET.

FONECTA_ABRIT_236,4x347.indd 1 21.9.2012 8.42

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201212 UUtiSEt

KolumniTOMMI FORSSTRÖMtommi@forssto.com

Tommi Forsström:Tuhlaajapoika markkinoilla

tuotekehitys on kylmäpäistä touhua.

Ensin pitäisi lähteä oman pään sisäisten äänien johdattamana

rakentamaan tuotetta kohderyhmälle, joka on parhaimmillaankin usvaisesti hahmoteltu ka-rikatyyri ihmisryhmästä, jonka olemassaoloa on vaikea todistaa laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella.

Näille ihmisille rakennetaan keinotekoisia tarpeita, joihin tuotteemme on tarkoitus tarjota ratkaisu.

Mutta mikään ei ole – varsinkaan suomalai-selle – pelottavampaa, kuin noiden toiveiden ja oletusten todentaminen laskemalla tuote markkinoille selvittämään miten se tehtäväs-tään suoriutuu.

Tietysti toivomme, että tuote palaa maail-malta mukanaan repullinen mammonaa ja menestystä. Olemme silti valmistautuneet

myös siihen, että paluu on vähemmän riemul-linen.

Olemme muutaman kuukauden suljetun beta-vaiheen jälkeen siis vihdoin avanneet pal-velumme täysin julkiseksi. Tuotekehityksestä pääsääntöisesti vastaavana tahona tilanne on minulle hermoja raastava, sillä olemme tehneet tuotekehitystä vasta puolisen vuotta ja lista tuotteeseemme suunnitelluista mieles-tämme olennaisista ominaisuuksista kattaa vielä helposti vuoden työt.

Perinteinen suomalainen ratkaisu olisi ollut kaikessa hiljaisuudessa tehdä kehitystyötä suljetuin ovin. Pidämme kuitenkin tärkeänä saada oikeiden käyttäjien palautesykli käyn-tiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vaikka vääjäämättä tuotamme joissain ti-lanteissa ensikäyttäjille pettymyksiä, olemme valjastaneet kaikki mahdolliset voimamme hallitaksemme käyttäjäkokemusta ja palau-

tetta, jotta ihmiset ymmärtävät, että olemme vielä varhaisessa vaiheessa ja saavat välitöntä tukea ongelmatilanteissa. Näiltä ensikäyttä-jiltä saatu palaute on kullan arvoista.

Samalla avaamme liiketoiminnan sille ka-ruimmalle ja aidoimmalle mittarille kaikista: liikevaihto. Vaikka olemme rahoitusjärjeste-lyillä saaneet hoidettua itsellemme peliaikaa kannattavan liiketoiminnan rakentamiseen, on tässä vaiheessa alettava tuijottaa päivittäin viivan alle jäävää lukemaa ja toivomaan, että tuotteemme generoi tarpeeksi kaupankäyntiä.

Lähiviikot kertovat paljon. Onneksi olemme aikaisessa vaiheessa julki, joten meillä on vielä varaa useammallekin melko rohkealle korjausliikkeelle.

Toivomme, että tuote palaa maailmalta mukanaan repullinen mammonaa ja menestystä.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

Sirkuksella voi an-saita leipänsä Suo-messakin.

– Karrikoidusti työssäni kohtaa-

vat pehmeät ja kovat arvot. Otin oikean ratkaisun. Seit-semän vuotta olen tehnyt sirkusta ja taideohjaamista, iloitsee toista vuotta Lem-päälässä sirkusyrittäjänä toimiva Kaisa Hietaniemi.

Vauvasirkus on rovanie-meläisen Mette Ylikorvan kehittämä konsepti. Vau-vasirkus on vauvan ja van-hemman yhteistä toimintaa, lajissa vanhemmat pääsevät myös sirkusharrastajiksi. Äiti tai isä laittavat itsekin verkkarit jalkaan ja fyysinen kunto nousee. Isiäkään ei unohdeta: Hietaniemi ohjaa Lempäälässä isä-vauvasir-kusta kahdesti viikossa. Vau-vasirkuksen suosio kasvaa Hietaniemen mukaan koko ajan.

– Voisin olla täysipäiväi-sesti vauvasirkusohjaaja. Mutta teen myös nuorten sirkusopetusta, eli perus-opetusta ja erityisryhmien opetusta. Vauvasirkus vie kolmasosan ajastani.

naurun remahduksia. Vau- vasirkusohjaajakoulutuk- selle on paljon kysyntää. Lappeenrannassa onkin juu-

Sirkushallissa vauvat valokeilassaPikku piltti ihmispyramidin huipulla, akrobatia-temppuja ennen kävelyn oppimista. Vauvasirkus herättää villejä mielikuvia. Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

ri järjestetty kou-lutus tuleville ve-täjille. Suomessa on vain viisi vau-vasirkusohjaajaa, joista Pirkanmaalla kolme.

– Vauvat ovat ihania asiakkaita. He oivaltavat jo hy-vin pienenä, mistä on kyse. Neljän kuuden kuukauden ikäisten vauvojen silmät sytty-vät kuin lamput, kun he oivaltavat, mitä tuleman pitää. Ilo ja naurun re-mahdukset kertovat, että vauvat viihtyvät, Hietanie-mi kertoo.

Toinen puoli on minia-tyyriasiakkaiden ailahte-levuus, koskaan ei Hieta-niemen mukaan etukäteen tiedä, mihin harjoitukset

johtavat. Vauvan tasapaino ja koordinaatio kehittyvät kuin myös vuorovaikutuk-sen taidot oman vanhem-man kanssa.

Yrittäjän tie vei sirkuk-sen pariin lähihoitajan sekä

SirKUS KUULUU KaiKiLLE. en näe mitään

rajoitteita siinä, kuka voi harrastaa lajia, Kaisa

hietaniemi (oik.) myhäilee. Kuvassa viime kesän vauva-

sirkusleiriläiset vauhdissa.

lasten ja nuorten parissa tehdyn työn jälkeen. Hie-taniemi suoritti sirkusalan täydennyskoulutuksen ja ohjasi vammaisryhmille sir-kusta.

– Huomasin, että sirkus

toimii loistavasti fyysisenä ja henkisenä kuntouttamisen keinona. Sen jälkeen kävin Turun taideakatemiassa so-siaalisen sirkuksen erikois-tumisopinnot.

Sosiaalisella sirkuksella

tarkoitetaan sellaista sir-kusopetusta, jossa sirkus toimii välineenä uuden op-pimiseen. Sosiaalista sirkus-ta on tehty Euroopassa jo 60 vuotta, mutta Suomessa virallisesti kolmisen vuotta.

vauvat ovat ihania asiakkaita. He oivaltavat jo hyvin pienenä, mistä on kyse.

Kaisa Hietaniemi

nelli-lotta Hietaniemi

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 13

Vain 34 % yrityksistä on varautunut kutsumattomiin vieraisiin.

Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon vahinkoa yrityksellesi aiheutuisi, mikäli yrityksesi irtaimisto varastettaisiin tai kiinteistössäsi tapahtuisi esimerkiksi vesivahinko? Yritysvartija-palvelulla ennalta ehkäiset riskejä, minimoit vahingot ja varmistat näin liiketoimintasi jatkuvuuden. Nyt saat laadukkaan, kaiken kattavan kameroilla varustetun hälytysjärjestelmän todella edulliseen hintaan.

Sonera KaupatSonera Myyntipalvelu0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

www.sonera.fi /yritysvartija

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/2012

Mikko Akselin, 43 Laukaa

• TietoAkseli Yhtiöt Oy, liikevaihto 4,7 miljoonaa euroa• SY:n hallituksen jäsen

Sirpa Alho-Törrönen, 49 Kuopio

• Anakom-henkilöstövalmennus, liikevaihto 0,8 miljoonaa euroa• Savon Yrittäjien puheenjohtaja

Jari-Pekka Koponen, 47 Hankasalmi

• Liikenneasemaketju Jari-Pekka Oy:n omistaja, liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa (ennuste 2012) • Keski-Suomen Yrittäjien puheen- johtaja

Jorma Kortesoja, 51 Oulainen

• Rakennuspalvelu Kortesoja, Suomen West Rakennus Oy, Pohjolan Tehosiivous Oy, GSH Finland, budjetoitu liikevaihto noin 7,5 miljoonaa euroa• SY:n varapuheenjohtaja

Hanna Munter, 34 Somero

• Harjula-Catering Oy, liikevaihto 0,15 miljoonaa euroa• Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Ahti Myllys, 57 Rantasalmi

• Kuljetusliike Ahti ja Esko Myllys ky, liikevaihto noin 0,7 miljoonaa euroa• Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin puheenjohtaja 2005–2012

Jatko häämöttää

Vain neljä voi voittaa

14 UUtiSEt

1. Tärkeintä on verotuksen ennakoitavuus, kannusta-vuus yrittäjyyteen ja kas-vuun sekä yhteiskuntamme kansainvälinen kilpailuky-ky. Nämä toteutuisivat, jos verotuksessa siirryttäisiin malliin, jossa verotus koh-distuisi yrittäjän yritykses-tä nostamiin varoihin. 2. Suomen pitää pystyä ratkaisemaan kansainväli-siksi perustettujen kasvu-yritysten omistajien vero- tus siten, että he pysyvät Suomessa. Näin myös heidän verkostonsa ja työpaikat pysyvät täällä.3. Nostaisin ratkaisuna esiin ne nuoret, jotka ovat syrjäytymässä työelämästä. Tunnetusti osa ihmisistä oppii lukemalla, osa kuun-telemalla ja osa tekemällä. Tekemällä oppijat ovat riskiryhmässä. Oppisopi-musjärjestelmää täytyy kehittää siten, että se oikeasti tarjoaa yrityksille kanavan kouluttaa osaavaa työvoimaa.

1. Polttoaineveron palau-tusjärjestelmä kilpailuky-kyämme turvaamaan ja henkilöyhtiöiden verotuk-sen tasapuolistaminen osakeyhtiöiden kanssa. Mallia voisi ottaa Ruotsin varausjärjestelmästä. 2. Verotuksen kilpailuky-vyn lisäksi logistiikasta huolehtiminen, jotta väylät markkinoille säilyvät. Työvoimakustannuksissa on etsittävä helpotuksen paikkoja. 3. Nykyinen työehtosopi-musjärjestelmä on liian jäykkä eikä mahdollista oppisopimujärjestelmän tehokasta hyödyntämistä. Mestari-kisälli-malli on nostettava kunniaan.Koulutuksen aloituspaik-kojen on oltava entistä osumatarkempia työelämä-tarpeisiin. Nuoret saatava työelämään perustaidot hyvin osaavina ja motivoi-tuneina. Osatyökykyisissä on tietty työvoimareservi, jota on hyödynnettävä.

1. Mielestäni on tärkeä jatkuvasti vaikuttaa yritys-ten kokonaisverotasoon ja yritystoiminnan verotuk-sen kannustavuuteen. Suhtaudun myönteisesti myös uusiin aloitteisiin ja kokeiluihin: muun muassa kasvuyritysten verokan-nusteet ja investointeihin liittyvät veronkevennykset tai vähennysoikeudet. 2. Paikallisen sopimisen edistäminen on avainase-massa. Myös paikalliset yrittäjyysmyönteiset toi- mintaympäristöt kunnis- samme ja lähimarkkinoi-den toimivuuden varmista-minen helpottavat yritys-ten Suomessa pysymistä. 3. Yrittäjyyskasvatusta ja työelämätuntemusta kou-luihin on lisättävä vauh-dilla – nuoret on saatava yhä nopeammin töihin ja mukaan työelämään. Elinikäinen oppiminen ja työhyvinvoinnin asiat ovat myös tärkeitä.

1. Arvonlisäveron alarajan huojennuksen nosto on yksi merkittävä asia, joka vaikuttaisi suureen mää-rään pieniä sekä aloittavia että jo toimivia yrityksiä.2. Yritysten voitosta mak-saman veron sekä työn- tekijän sivukulukustan- nusten edullisuus tulisi saada lähemmäksi samaa mitä se on Virossa, Puo-lassa ym. alueen maissa. Energian hinta on yksi suurimpia syitä siihen minkä valtion suurempi teollisuus toiminnalleen valitsee. 3. Turvaamalla koulu-tustarjonta tasapuolisesti koko Suomessa. Tätä tar-jontaa helpottaisi erittäin merkittävästi oppisopi-musjärjestelmän muok-kaaminen työsuhteesta koulutussuhteeksi. Tällöin nuoresta tulisi houkuttele-va yrityksen näkökulmasta jo 17 – 18-vuotiaana.

1. Ansiotuloverotuksen säilyttäminen kohtuulli-sena. Arvonlisäverotason kohtuullistaminen, koskien erityisesti työvaltaisia palvelualoja. Kaikkein pienimpien yritysten osalta merkittävin parannus olisi alv:n alarajahuojennuksen (22 500 euroa) tason korot-taminen 50 000 euroon.2. Yhteisöveroa alenta-malla sekä ottamalla käyttöön Viron veromallin tyyppinen veroratkaisu, jossa ei veroteta tulosta joka jää yritykseen. Vero-tuksen on oltava kannusta-vaa Suomen kilpailukyvyn kannalta. 3. Työurien pidentäminen. Nuoret opiskelemaan ja työelämään nopeammin sekä eläkkeelle siirtymisen pitkittäminen, eläkeiän nosto. Koulutuspolitiikan osalta työelämän tarpeet keskiöön, esim. oppisopi-muskoulutus järjestelmän kehittäminen.

1. Ruotsi laskee yhteisö- verokannan 22 prosenttiin ja Viro verottaa yritys-voittoja vasta, kun niitä nostetaan ulos yrityksestä. Verotuksellisen kilpailuky-vyn parantaminen vaatii useita eri keinoja. Mallia voi ottaa molemmista naa-pureistamme.2. Tarvitaan useita myön-teisiä signaaleja. Edellisessä kohdassa mainittujen lisäksi tulisi harkita elin-keinoverolaissa säädet-tyjen enimmäispoistojen puolitoistakertaistamista määräajaksi ja kuljetustuen tason nostamista. Myös polttoaineveron osittainen palautus ammattiliikenteel-le lisäisi asiakasyritysten-kin kilpailukykyä.3. Työmarkkinoiden jous-toja, työperäisen maahan-muuton edistämistä, sekä oppisopimuksen ja työssä oppimisen tehostamista niille nuorille, jotka halu-avat peruskoulun jälkeen suoraan töihin.

suomen yrittäjien nykyinen puheenjohtaja mikko simolinna ei näillä näkymin saa haastajia, kun liittokokous valitsee puheenjohtajistoa lokakuussa oulussa. sen sijaan neljää varapuheenjohtajan paikkaa havittelee ainakin yhdeksän ehdokasta. yrittäjäsanomat esitti ehdokkaille kolme yrittäjille tärkeää kysymystä.Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

3. Suomi eläköityy. Miten turvaamme osaavan työvoiman saannin?

2. Miten voimme estää yritystemme pakenemisen Viroon?

1. Mikä on tärkein verokysymys yritysten kannalta?

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Jyrki Mäkynen, 48 Seinäjoki

• Oy HM Profiili Ab, liikevaihto 7,2 miljoonaa euroa• SY:n varapuheenjohtaja

Pentti Rantala, 64 Helsinki

• Mediterm Oy, liikevaihto 0,03 miljoonaa euroa• Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja

Kirsi Åkerlund, 51 Espoo

• Asianajotoimisto Puiro Snellman Åkerlund Oy, liikevaihto noin miljoona euroa• SY:n varapuheenjohtaja

UUtiSEt 15

1. Yhteisöveron taso ja koko yhteisöverojärjestel-mä (Viron malli). Työllistä-misen kannalta merkittä- vien pienten palveluyritys-ten osalta alv:n korotuksen negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi huojen-nuksen alarajan nosto. 2. Kilpailu yritysten sijoittumisesta on tosi-asia. Verotuksen kohdalla viittaus edelliseen kysy-mykseen. Tämän lisäksi työvoimakustannukset ja työmarkkinoiden jousta-vuus on saatava Suomessa sille tasolle, että kilpailu-kykymme säilyy.3. Nopeampaa opiskelujen suorittamista (opintotuen kannustavuus), erilaiset ammattiin tulon tiet tehokkaaseen käyttöön (oppisopimuskoulutuksen tehokkaampi hyödyntä-minen), työttömänä tai osittain työkyvyttömänä olevien uudelleen koulutus (sosiaalietuuksien kannus-tavuus).

1. Yrittäjien veronmaksu-jen (alv ym.) viivästymi-sestä aiheutuneet veron-korotukset ovat täysin epärealistisia, perustuvat verottajan omaan harkin-taan. Verottajan pitää pe-rustaa korotukset edellisen vuoden vastaavaan veroon tai viimeisimpään makset-tuun alv:hen. 2. Tuontia ja vientiä har-joittavat yritykset hyöty- vät siitä, että toimivat Virossa, sillä sieltä on suora maayhteys EU-alueelle ja verotus on lievä. Päättäjien pitäisi purkaa Suomessa koko yrittäjien verotuskäy-täntö ja valmistella uusi.3. Osaavan työvoiman saannin voimme turvata li-säämällä erityisalojen kou-lutusta, maahanmuuttajien mukaan ottamista amma-tilliseen koulutukseen sekä kiinnittämällä huomiota nuorten koulutukseen ja työelämään saantiin tiukentamalla erilaisia työttömyyskorvauksia.

1. Yritysten toimintaedel-lytyksiä turvaavat kannus-timet: Tuotekehityksen ja investointien ylimääräiset verovähennykset. Edellistä kohtaa vastaava kannus-tin palveluyrityksille olisi työpaikkojen syntymistä kannustava verovähennys; yritys saisi ylimääräisen verovähennyksen työvoi-man lisäyksestä. 2. Yritysverotuksen alentaminen lyhyellä ja poistaminen pitkällä aika-välillä, jolloin siirryttäisiin osakkaan verotukseen siinä vaiheessa, kun yrityksestä nostetaan varoja. Lisäksi työehtosopimuksista poik-keaminen mahdolliseksi yhteisellä sopimuksella.3. Suomessa on tuhansia nuoria, jotka eivät ole työ-elämässä eivätkä koulutuk-sessa. Tämä reservi pitää saada työmarkkinoille rajoittamalla työttömyys-korvauksia työstä kieltäyty-ville ja lisäämällä nuorten oppisopimuskoulutusta.

näin valitaan puheenjohtaja•Puheenjohtajan tulee saada yli

puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi.

•Jos kukaan ehdokas ei saa vaalis-sa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Enemmän ääniä saanut tulee valituksi.

näin valitaan varapuheenjohtajat•Varapuheenjohtajaksi tai -puheenjohtajiksi

tulevat valituksi vaalissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat.

•Kokouksessa on päätettävä varapuheen-johtajien lukumäärä, joka on vähintään yksi ja enintään neljä.

•Kukin kokousedustaja äänestää niin montaa ehdokasta kuin kokouksessa on päätetty varapuheenjohtajia valita.

1. Yhteisöveron perinnän siirtäminen osingon- maksun yhteyteen (ns. Viron malli). Kysymykses-sä ei ole veron alentamien vaan veronmaksun jaksottaminen, jolla saattaa olla todella suuri merkitys investointien käynnistymiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymiseen. Asia on jo ollut esillä elinkeinoministerin agendalla, joten

sen hoitaminen vaatii ”vain” hallituksen esityksen ja eduskunnan päätöksen.

2. Avoimessa markkinataloudessa ja EU:n sisämarkki-noilla emme voi estää yritysten sijoittumista jollekin tietylle

alueelle. Sen sijaan voimme omilla päätöksillämme vaikuttaa siihen, että Suomi on yritysten sijoittumisen kannalta houkutteleva investointikohde.

3. Työuria pidentämällä ja erityisesti panostamalla nuorten saamiseksi työelämään mahdollisimman nopeasti koulun tai opiskelujen päätyttyä. Nuorten oppisopimuskou-lutus on tehokas keino osaavan työvoiman kouluttamiseksi. Kasvattamalla julkisen hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta vapautuu työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Kolmantena keinona on työperäisen maahanmuuton lisääminen.

Mikko Simolinna, 66Pukkila

• United Software Distributors Oy, liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa

• Suomen Yrittäjien puheen-johtaja 795

kingston muistitikku Dt100g2 8gb16GB 11,95 32GB 27,95

suomalainen.com

YEs bRonZE koPioPAPERi

A4/500 80G

TARJO

US

1995(4,95)/riisi

/pakkaus (5 riisiä)

muovimAPPiA4/7 jA 4cm

useitA eri värejä

TARJO

US

19952,50/kpl

/10 kpl

toimistoonTarpeellista

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201216 UUtiSEt

nanso näki, että tulemme laittamaan kaiken mahdollisen osaamisen peliin.

Sami Eljaala

Aiemmat refe-renssit ja aito innostus olivat valttia, kun Nanso Group

haki partneria yritysmyyn-tiin. Valinta kohdistui liike-vaihdoltaan 50 kertaa pie-nempään Rotor Formiin.

Nanso Group Oy:n liike-vaihto on 64 miljoonaa eu-roa ja Rotor Formin 1,3 mil-joonaa.

– Me kerroimme avoi-mesti näkemyksemme ja osaamisemme, emmekä maalailleet taivaanrantoja, toimitusjohtaja Sami Eljaa-la arvioi menestyksen syitä.

Nanso kävi läpi kymmen-kunta muuta potentiaalista partneriyritystä Rotor For-min lisäksi.

– Me olimme aidosti in-nostuneita ja varmoja, että pystytään tekemään tällai-sen maineikkaan brändin

Pieni pääsi jättiläisen kainaloonNanso halusi yritysmyyntiinsä partneriksi rotor formin.

Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

yritysmyynti ja se innostus varmaankin paistoi läpi, Eljaala hymyilee.

Nanso Group pe-rus-ti yritysmyyntiä varten sisaryrityk-sen, jonka vähem-mistöosakkaaksi Ro-tor Form tuli. Eljaala toimii sekä Nanso Pron että Rotor For-min toimitusjohtajana.

iso kaveri. Rotor Form myy liikelahjoja useilta eri merkkituotteilta. Yritys hoi- taa esimerkiksi Suunto-tuotteiden yritysmyyntiä Suomessa Amer Sportsin puolesta.

– Suunto-referenssi oli varmasti yksi vaikuttava tekijä, sillä meillä on näyt-töjä, että osaamme myydä tällaista brändituotetta yri-tyskenttään, Sami Eljaala sanoo.

– Nanso näki, että tämä yhteistyö on Rotor Formille merkittävä asia ja että sen vuoksi tulemme laittamaan kaiken mahdollisen osaami-sen peliin.

Se osaaminen on käy- tännössä toimitusjohtaja Eljaalan tietotaito, sillä uuteen yritykseen palka-taan omat työntekijät, vaik-

tiö, sillä tavoitteet ovat noin viiden miljoonan

euron liikevaihdossa. Jo ensimmäisenä vuonna liikevaihto on tarkoitus nostaa jonnekin 1,5 miljoo-nan luokkaan.

Ulkomaille aika- naan. Uuden Nanso

Pro:n valikoimiin tu-levat kaikki tuotteet,

joita Nanso tällä hetkellä valmistaa ja mitä yrityksen tehtaat pystyvät valmista-maan. Lisäksi tuotteita rää-tälöidään ostajayritysten ilmeen mukaan.

Maltillisena tavoitteena on myös laajentua aikanaan ulkomaille.

– Emme halua ajatel-la, että meidän markkinat olisivat vain kotimaassa. Uskon, että laadukkailla ja ekologisilla tuotteilla on kysyntää myös ulkomailla, Eljaala sanoo.

– Suomessa tuotettuja liikelahjoja ei paljon vie-dä ulkomaille, mutta suo-malaisten kansainvälisten yhtiöiden ja Suomessa toi-mivien kansainvälisten yh- tiöiden kautta on mahdol-lista päästä myös ulkomai-sille markkinoille.

Sääpalvelut vientiinVTT:n mukaan tiesääosaa-misesta on kasvamassa potentiaalinen vientituote. Alan vetureita ovat Vaisalan ja VTT:n ohella joukko inno-vatiivisia pk-yrityksiä, joiden ratkaisuille on jo löytynyt käyttöä etenkin Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä.

– Ympäristöseikat voi-daan huomioida entistä paremmin, sillä tarkemmat kelimittaukset ja -ennus-teet auttavat optimoimaan esimerkiksi suolan käyttöä, selvittää VTT:n erikoistutkija Raine Hautala.

Outlet-kylä etsii yrittäjiäNordlett-nimellä kulkeva kylä etsii parhaillaan kumppa-neiksi skandinaavisia ja kansainvälisiä brändejä. Loppuvuodesta 2013 val-mistuva noin 10 000 neliön suuruinen Nordlett-kylä muodostuu 30–40 outlet-myymälästä. Alue sijoittuu nelostien varteen Limingan kuntaan Oulun eteläpuolelle.

Haussa on muun muassa kansainvälisiä kodin sisus-tusbrändejä sekä eurooppa-laisia ja amerikkalaisia muo-tiin ja vapaa-aikaan liittyviä merkkejä, kertoo hankkeen vetäjä Tuija Postari-Kivistö.

perustettu •Nanso: 1921 •Rotor: 1996, lähes

pöytälaatikossa vuoteen 2007

Kotipaikka •Nanso: Nokia •Rotor: Tampere

työntekijöitä •Nanso: noin 650 •Rotor: 5

Liikevaihto •Nanso: 64 miljoonaa•Rotor: 1,3 miljoonaa

tuotteet •Nanso: trikootuotteet,

sukkahousut ja sukat

•Rotor: liikelahjat (mm. suunto, abacus)

rotor vs nanso

ka toimipisteet ovatkin No-kialla ja Helsingissä Nanson kyljessä.

– Näen hyvänä asiana, että meillä on tässä iso ka-veri, Eljaala sanoo.

– Nanso Pro:sta tulee myös nopeasti Rotor For- mia selkeästi suurempi yh-

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 17

skannaa koodi ja TUTUsTU paremmin proCoUnTorinUUsiin TUoTTeisiin.www.procountor.com

Advertising Man

tämä lipsasen marja ihan huokuu sitä paljon puhuttua naisen vaistoakun marja esitteli proCountor Taloushallinto -pilvipalvelua pomol-leen, hänellä oli vahva aavistus, että hän tekee firmalle suuren pal-veluksen. johtaja ruuskasta kiinnosti alkuun vain hinta, mutta kun hänelle valkeni, ettei enää koskaan tarvitsisi murehtia sen enempää lisensseistä kuin varmuuskopioista tai ohjelmistopäivityksistä, nyök-käsi ruuskanen niin pontevasti, että meinasi nyrjäyttää niskansa. ”kamalasti tässä meinaa jäädä luppoaikaa, mutta onnek-si on näitä ovikylttejä”, kihertää iloinen marja.

sähkÖisen taloushallinnon pilvipalvelu

proCountor Taloushallinto on ehdoton lippulaivatuotteemme, netin

yli toimiva kokonaisvaltainen taloushallinto-ohjelmisto. sillä hoituu niin laskutus, reskontra, ostojen käsittely, palkanlaskenta, maksulii-kenne, kirjanpito kuin talouden seurantakin, joitakin ominaisuuksia mainitaksemme. Lisätietoja uusista tuotteistamme löydät osoitteesta www.procountor.com. samalla voit myös tilata kätevät testitun-nukset, joilla palveluihin voi omakohtaisesti tutustua. mikä parasta, tulet myös osallistuneeksi arvontaan, jonka voittaja saa kattavan va-likoiman ”Älä häiritse” -kylttejä sekä 1500 euron matkalahjakortin, jos vaikka etelän aurinkoon halajaa? ”Härttinen, siellä voisin kutoa koko perheelle uudet su-kat!” hihkuu eräs ja peittää suunsa kädellään.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201218 UUtiSEt

Petri Salminen: Ilkalla on vankkaa näkemystäIlkan henkilöprofiili soveltui positioon täydellisesti. Hänellä on rauhallinen luonne, kokemusta alalta, ja hän on ollut monessa mukana.

Minulla on 7 – 8 alaista, toimeksiantojemme määrät vaihtelevat, joten työntekijämäärä muuttuu ajoittain. Toimipisteemme ovat Helsingissä ja Jyväskylässä. Teemme työtä myynninkehittämisen parissa. Tarjoamme myynnin

kehittämisen konsultointia, mutta palkkaamme jokaiseen asiakastoimeksiantoomme projektipäällikön.

Ilkalla kokemus, näkemys ja halu tehdä paistavat esiin. Jos joku miettii pitkän työuran tehneen hakijan kohdalla, haluaako hän enää olla käytännön asioiden kanssa tekemi-sissä, kokemukseni perusteella sellaiset ovat turhia pelkoja. Aina on tekijöitä löytynyt, ei vain ajattelijoita.

Ilkka Linnoinen:Voin käyttää kokemustani

minunpomoni

ilkka linnoinen työskentelee sales’ House finland oy:n

asiakastoimeksiannon projekti- päällikkönä. Petri salminen

johtaa yritystä.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Oli mukava kuulla, että Petri arvosti kokemustani. Olen tietysti aikaisemminkin ollut vastaavissa tehtävissä käynnistämässä myyntiä. Aloitin heinäkuussa projektipäällikkönä Sales’ House Finland Oy:ssä. Projekti kestää puoli vuotta.

Tarkoitukseni on käynnistää asiakasyrityksen joidenkin tuotteiden myynti Suomessa ja kasvat-taa myyntiä. Asiakas saa samalla kuvan, miten tuotteet toimivat markkinoilla. Olen mukana kehittämässä asiakasyrityksen toimintaa, proses-seja ja markkinointiviestiä.

Erilainen työsuhde. Tämä työsuhde on vähän erilainen, kun lähti projektina käyntiin. Tosin projektin jälkeen työsuhde jatkuu mahdollisesti asiakasyrityksessä. Pesti tuntui mukavalta oman mielenkiinnon ja tavoitteiden sekä haasteiden näkökulmasta. Voin käyttää kokemustani ja kehittää asiakasyritystä, ja toisaalta jatkaa pit-käänkin asiakasyrityksessä.

Meillä on Petrin ja muun tiimin kanssa viikko- palaveri. Välillä hän soittaa viikollakin ja antaa palautetta siitä, miten on mennyt. Olemme ihan riittävästi yhteydessä. Otan itse tarvittaessa yhteyttä, muuten toimin lähinnä asiakasyrityk- sen kanssa.

Ei sukupolvien välisiä eroja. Se, että esimies on minua reilusti nuorempi, ei ole näkynyt työnteossa. Olen tottunut kaikkien ikäluokkien esimiehiin. Meillä onkin hedelmällinen esimies-alaissuhde. Jo alun pitäen molemmilla oli selvillä tarpeet ja toiveet, jotka ovat toteutuneet. Uskon, että vastuullani oleva projekti onnistuu molem-pien mielestä hyvin. a

leKs

i Po

uta

nen

Fiat Scudo Toyota Hiace, pitkä VW Transporter, pitkä Opel Vivaro Van L2H1Van 2,0 Multijet 128hv

6 m3 E5, pa2.5 D-4D 117 4ov pitkä 5MT

RWD2.0 TDI 103 kW

BlueMotion Technology2.0 CDTI ecoFLEX Euro

5 MT6

ESP x - x xAC (2 jos autom) x x x xWebasto x o x xLiukoven ikkuna x o - o Vasen liukuovi o - o oSähköpeilit x x x xKauko-ohjaus keskuslukitus x x x xPeruutustutka o o o o Väliseinä ikkunalla x x x o Saranoidut, lasitetut pariovet takana x o o o Ohjauspyörän korkeus ja syvyyssäätö x x / - x - / xTeho (kW/Hv) / r/min 94 / 128 / 4000 86 / 117 / 3600 103 / 140 / 3500 84 / 114 / 3500 Vääntö (Nm) / r/min 300 / 2000 294 / 1600 – 2400 340 / 1750 – 2500 290 / 1600yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km) 6.8 8.5 6.9 7.5CO2 179 224 182 198Kantavuus (kg) 1137 1098 1152 1210

Hinta* 28,989.97 € 33,943.93 € 37,735.73 € 33,245.79 €

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 19

Ei. työskente- len pääsääntöisesti

kotona ja kahviloissa. en ole aktiivisesti etsinyt tilaa, mutta tarjouksia ei ole myöskään osunut

silmiin.

Vieno Puustjärvi, Vieno Puustjärvi Ky

Riittääkö liiketiloja?

Eveliina Niva, tmi liikkeeni

Petra Olamo, mint media oy

Ei. Omiin tarpei-siini ei löydy. helsingin

seudulta on lähes mahdo-ton löytää liikuntatiloja iltakäyttöön. Kaikissa kaupunkikeskuksissa on

varmaan sama tilanne.

Paula Päivike, tuleva yrittäjä (Päiväunen paikka oy)

Ei. tilojen puute on ongelma,

varsinkin kun nykyiset ovat menossa remont-tiin. teen turistikauppaa, joten en voi lähteä kauas nykyiseltä

paikalta.

Kaupungilla:

KyLLä. tiloja on, mutta eri asia

on, ovatko ne hyviä ja soveltuvatko tarpeeseen. Minulla on yhteinen toi- misto neljän muun kanssa ja olemme etsineet

näyteikkunallista tilaa.

Karhu tuplaa voitelijan liikevaihdonSuksivoiteistaan tunnettu Startex ottaa haltuunsa Karhu-suksien ja muiden hiihtovälineiden lisenssivalmistuksen ja markkinoinnin.

Startex sopi asiasta Hollantiin rekisteröi-dyn ja Yhdysvalloissa toimivan Karhu Holdin-gin kanssa. Yritys osti

Karhun tavaramerkin ja patentit muutama vuosi sitten.

– Sopimus käytännös-sä tuplaa liikevaihtom-me. Meillä on aika selvät suunnitelmat suksien osalta. Nyt nousemme aivan toiseen katego- riaan, sanoo hollola-laisyrityksen toimitus-johtaja Jukka Järvinen.

Varaudu antamaan kuittiKuitinantovelvollisuutta koskevan lain valmistelu alkaa työ- ja elinkei-noministeriössä.

Jatkossa yrittäjän olisi aina tarjottava myymästään tuotteesta tai palvelusta asiakkaalle kuitti. Lakiesitys on tarkoitus antaa edus-kunnalle alkuvuodesta 2013.

Jos yrittäjä ei anna kuittia, se voi merkitä, ettei yritys maksa veroja tai palkkoja työntekijöilleen rehellisesti. Laki ei tarkoita, että

asiakkaalla olisi velvollisuus ottaa kuitti vastaan.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201220 UUtiSEt

Henkinen muuri murtuuVenäjän talouselämä siirtyy pikku hiljaa kohti länsimaisia markkina-talouden muotoja maan liityttyä Wto:n jäseneksi. tosin yllätyksiltä ei vältytä kokonaan.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

palvelualojen arvioidaan hyötyvän erityisen paljon venäjän wtO-jäsenyydestä.

Mirja Tiri

Mielivaltaisuus toivottavasti vähenee. Mer-kittävä asia, mutta ei tee kevättä eikä

kesää. Näin kaksi Venäjän markki-noilla toimivaa pk-yrittäjää kuva-sivat suhtautumistaan itänaa-purin WTO-jäsenyyteen.

CHS Group Oy:n ja CHS Lo-gistics Oy:n toimitusjohtaja Heikki Halmetoja pitää Ve-näjän liittymisen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäse-neksi tärkeimpänä vaiku-tuksena ns. maariskin vähe-nemistä ja henkisen muurin madaltumista Venäjälle suun-tautuvissa liiketoimissa.

– Merkittävää on pitkän tähtäi-men kehitys, että Venäjän talous-elämä siirtyy kohti länsimaisia markkinatalouden muotoja ja sopimusten kunnioittamista, Hal-metoja arvioi.

20 pinnaa. Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa. Viennin arvo on 5,3 miljardia, josta pk-yritysten osuus on 20 prosent-tia. Venäjän WTO-sitoumusten myötä muun muassa tuontitullit laskevat.

Keskimääräinen tullitaso ei laske kovin paljon, mutta tietyis-sä tuoteryhmissä lasku on 5 – 10 prosenttia. Maailman kauppajär-jestön jäsenyyden myötä suurin osa yli 15 prosentin tuontitulleis- ta poistuu 3 – 5 vuoden sisällä. Näitä tuotteita ovat maito- ja vilja-tuotteet, monet lääkkeet, vaatteet ja tekstiilit, sähkökoneet ja -lait-teet sekä paperi- ja pahvituotteet. Ict-tuotteista tuontitulli poistuu kokonaan.

Suomalais-Venäläisen kauppa-kamarin toimitusjohtajan Mirja

Kulutushyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, lääkkeiden, vaatteiden, kenkien ja kodin elektroniikan viennin uskotaan lisääntyvän. näiden tuotteiden tullit poistuvat tai vähintään laskevat 3 – 5 vuoden kuluessa.

jos investoinnit Venäjälle kasvavat, tarjoaa tämä investointihyödykkeille potentiaalisen kasvualustan.

Palvelualojen arvioidaan hyötyvän erityisen paljon, kun ulko-maisten yritysten syrjintä rajoitusten muodossa vähenee tai poistuu alakohtaisesti.

arViot: sVKK:n toimitusjoHtaja mirja tiri

2

3

1

wtO-jäsenyyden merkittävimmät vaikutukset pk-yrityksille:

idäStä KaSvUa. jyrki Repo kertoo heidän asiakkaidensa olevan lähinnä hirsitalo- ja elementtitaloteollisuudesta.

lEO laaKSO

PeKKa siPola

Tirin mukaan yli 30 prosenttia Suomen Venäjän-viennistä on erilaisia koneita ja laitteita, eivät-kä näiden tullit merkittävästi muutu.

– Siksi WTO-jäsenyyden suora vaikutus koneiden ja laitteiden

tuonnin kasvuun, siis myös Suomen viennin kasvuun, ei

ole dramaattinen. Erilaiset koneet ja laitteet ovat vajaat puolet Venäjän-tuonnista.

Tirin mukaan WTO-jä-senyydellä on suurempi merkitys kulutushyödyk- keisiin, siis sellaisiin Suo-men vientituotteisiin, ku-

ten elintarvikkeet, lääkkeet, vaatteet, kengät ja kodin

elektroniikka. Elintarvikkeet ja maataloustuotteet, joiden hinnat

vaihtelevat erittäin paljon, muo-dostavat noin 15 prosenttia koko Venäjän-tuonnista.

Syrjintä kuriin. WTO-sopimuk-sen avulla poistuu myös ulkomais-ten tuotteiden ja palvelujen syrjin-tä Venäjän kotimarkkinoilla.

– Palvelualojen arvioidaan hyö-tyvän erityisen paljon Venäjän WTO-jäsenyydestä, SVKK:n Mirja Tiri kertoo.

Esimerkiksi kuljetusalalla ul-komaalaisia koskevat rajoitteet poistuvat kokonaan, Tiri huomioi. Osalla palvelualoista rajoitukset säilyvät.

– Uskon, että suomalaisten yri-tysten vientimahdollisuudet ja -ak-tiviteetit Venäjälle kasvavat, ja sitä kautta liiketoimintamme kasvaa. Perinteisesti pienet yritykset ovat välttäneet Venäjä-riskiä. Uskon että nyt pienetkin lähtevät roh-keammin hakemaan uutta markki-na-aluetta Venäjältä, CHS Groupin

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

vEnäjä-aSiantUntija. Kun Chs logistics aloitti vuonna 2003 lappeenrannassa, Venäjän osuus oli lähes pyöreät 100 prosenttia, nyt se on konsernin liikevaihdosta yli puolet, heikki halmetoja muistelee.

Venäjä markkina-alueena huolet- taa monia, eikä suotta. Vaikka ulkomaalaisten pyöritys ja viran-omaisten mielivaltaisuus ei tänä päivänä ole enää samanlaista kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten, itä-naapuriin liittyy yhä maariski.

Venäjän liittyminen maailman kauppajärjestön Wto:n jäsenek-si elokuussa taivuttaa pikku hiljaa maan talouselämän kohti länsi- maisia markkinatalouden muoto-ja. takapakkia otetaan jo heti jäsenyyden alkumetreillä, kun Venäjä on nostanut ja nostamassa rajamuureja muun muassa ulko-

maisten autojen tuonnille. Venäjä on suurvalta, ja sillä on suurvallan otteet kauppapolitiikassaan.

Venäjä on merkittävä vienti-maa ja kauppakumppani suoma-laisille yrityksille, ja sellainen, jossa on hyvää kasvupotentiaalia. Venäjän bkt kasvaa ensi vuon-na neljän prosentin vauhtia, tänä vuonna bkt on ennustelaitoksesta riippuen noin 3,5 prosenttia.

Venäjällä toimiminen vaatii kärsivällisyyttä. Venäjän markki-noiden osaajan, itänaapurissa pal-kitun yrittäjän ja liikenaisen Pirjo Karhun sanoin: ”Kun mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”.

Kaikki järjestyy – lopulta

UUtiSEt 21

Suomen vienti venäjälle

KommenttiRIIKKA KOSKENRNTA riikka.koskenranta@yrittajat.fi

> Neuvottelut Venäjän jä-senyydestä kestivät lähes kaksi vuosikymmentä.

Suomen Pankki arvioi Venäjän WTO-jäsenyyden merkitsevän noin 200 – 300 miljoonan euron lisäystä Suomen kokonaistuo-tannossa ja 4 500 – 6 500 henki-lön lisäystä työllisyydessä. Lisäksi Venäjän WTO-jäsenyy-

destä voi olla hyötyä Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille sekä transitokuljetuksiin liitty-välle liiketoiminnalle markkinan kasvaessa, Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola toteaa raportissaan.

– Maailmantalouden epä-varma tilanne voi viivästyttää positiivisia vaikutuksia.

vaikutukset SuomelleHalmetoja arvioi.Tosin samanlaiset tullimuodol-

lisuudet säilyvät edelleen: Suomes-ta pitää vientitullata EU:sta ulos ja venäläisten yritysten pitää tuonti-tullata, Halmetoja muistuttaa.

Jämsäläisen rakennussauma-nauhojen valmistajan Jyremark Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä Jyrki Repo toivoo WTO-jäsenyyden tuo-van läpinäkyvyyttä Venäjän-kaup-paan ja mielivaltaisuuden vähe-nevän kauppajärjestösopimuksen tuomien sitoumusten myötä. Yri-tys aloitteli Venäjän-kauppaa 6 – 7 vuotta sitten, ja nyt Venäjän mark-kinoiden osuus on 15 prosenttia liikevaihdosta.

– Toivoisin kaupankäyntiin luo-tettavuutta. Valitettavasti venä-läisten kanssa ei kannata hätäillä, määrät ja koot muuttuvat moneen kertaan. Ensimmäisen puhelun jäl-keen toimenpiteisiin ei vielä kanna-ta ryhtyä.

Repo toivoisi valuutan siirtä-miseen joustavuutta. Se on teh-ty venäläisille yrityksille erittäin hankalaksi. Jyremarkin Venäjän-myynnissä on näkyvissä kasvua lisääntyneen kysynnän siivittä-mänä. Yritys etsii parhaillaan ve-näläistä yhteistyökumppania hoi-tamaan jakelua ja maahantuontia Venäjällä.

9,4 %Venäjä on Suomen

kolmanneksi tärkein

vientimaa 9,4 prosentilla.

200–300 miljoonaaVenäjän WTO-jäsenyys

lisää tämän verran Suomen kokonais-

tuotantoa.

13 %Kasvua

edellisvuoteen verrattuna oli 13 prosenttia.

20 %Vuonna 2011

pk-yritysten osuus viennin arvosta oli

20 prosenttia.

läH

de:

tu

lliH

all

itu

s5,3 mrdVuonna 2011

viennin arvo oli 5 337 miljoonaa

euroa.

viennin tärkeimmät

tavararyhmät1. Kemialliset aineet ja

tuotteet (22,3 %) 2. Teollisuuden koneet, moottorit ym. (17,8 %)

3. Muut tavarat (14,8 %).

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201222 UUtiSEt

Lamppu välähti, kun selkään sattuituomo leskisen kehittämiä terapiapohjal-lisia on myyty vuodessa yli 20 000 paria.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

mikä askelterapia?•Askelterapia on kivunhoitoon ja kehon hyvinvointiin

tarkoitettu itsehoitomenetelmä.

•Kyseessä on niin sanottu terapiapohjallinen, johon kiinnitetään hoitorasterit kipupistetaulukon avulla.

•Toimitusjohtaja Tuomo Leskisen mukaan kaikilla ruumiinosilla on jalkapohjassa tarkat pisteet, joiden stimulointi rentouttaa ja lievittää kiputiloja.

•Hoitomenetelmä perustuu eri kansojen hoitoperin-teisiin.

läHde: nordic meille oy

Yrittäjän veroseminaariViking Line m/s Mariella, Helsinki – Tukholma – Helsinki 15.–17.11.2012

OsallistumismaksuJäsenhinta (normaalihinta)470 € (630 €)/hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 515 € (675 €)/hlö 1-hengen sisähytissä 525 € (685 €)/hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2012www.yrittajat.fi/veroseminaari2012/ilmo kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen.

Ilmoittautumisessa tulee mainita syntymävuosi, majoitus vaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Tiedustelut: koulutus@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923

Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

TOrsTaI 15.11.

11.15 Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.45 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät

12.15 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

12.45 Ajankohtaista verotuksessa, näkymiä tulevaan Valtiovallan edustaja

13.15 Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun, voiko muutoksiin varautua KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy

16.15 Tauko, kahvia tarjolla

16.30 Yrittäjän riskejä osakeyhtiössä: suojautumisen mahdollisuudet; mitä tehdä, kun riski toteutuu? Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

17.15 Työhyvinvointia ja sitouttamista tukevien ratkaisujen verotus Lakimies Antti Romppainen, Fennia-ryhmä Tuotepäällikkö Merja Mård, Fennia-ryhmä

18.00 Tauko

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin, käsitellään erityisesti arvonlisä- verotukseen liittyviä kysymyksiä

19.15 Tauko

21.00 Ála carte illallinen

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

Kirsti Auranen

Laivaseminaarin puheenjohtajana toimii KTT, professori Jarmo Leppiniemi

Risto Walden

Seppo Laine

LauanTaI 17.11.

8.00 Aamiainen

10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

Huom! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.

PerjanTaI 16.11.

7.00 Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Tukholmaan

13.00 Kahvi ja välipala

13.30 Verotarkastus: miten kohde määräytyy, saako pyytämällä, mitä ja miten tarkastetaan, miten valmistautua, miten toimia KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

14.30 Yrittäjien vero-ongelmia, missä yrittäjät erehtyvät Uusinta vero-oikeuskäytäntöä OTL, VT, veroasiantuntija Ilkka Ojala, Konsultointi Ojala Oy

15.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

16.10 Mitä uutta tilintarkastuksessa, valvontaratkaisuja ja tilintarkastuskäytäntöä Kirjanpitolautakunnan uusimmat kannanotot ja niiden merkitys KTT, professori Jarmo Leppiniemi

(16.30 laiva lähtee Helsinkiin)

17.20 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin, käsitellään erityisesti muita kuin arvonlisäverotukseen liittyviä kysymyksiä

18.45 Tauko

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

20.00 Buffetillallinen

meillä on patentti-hakemukset vetämässä 170 eri maassa.

tuomo leskinen

Suomi on pullol-laan erilaisia itse-hoitomenetelmiä.

Yksi uusimmis-ta tulokkaista on

kemiläinen Nordic Meille, joka myy terapiapohjallisia. Askelterapia-nimeä kantavat pohjalliset syntyivät yhtiön toimitusjohtajan Tuomo Leskisen tekemän vuosien tuotekehityksen tuloksena.

– Kehitin pohjalliset lä-hinnä helpottamaan omia selkävaivojani. Se on vanha itsehoitomenetelmä ja el-vytän vain vanhoja kansan-perinteitä. Kaikki perustuu akupisteiden löytämiseen, Leskinen sanoo.

Pohjalliset kiinnostavat toimitusjohtajan lisäk-si myös kuluttajia, sillä niitä on myyty ulkomaan sopi-mukset mukaan lukien yli 20 000 kappaletta tänä vuonna.

Yhtiö solmii tasaisin väliajoin uusia jakelusopi-muksia ja odotuk-set joulumyynnistä ovat kovat. Yhden poh-jallisparin hinta vähittäis-kaupassa on 50 – 60 euron välissä.

– Pohjallisia on myyn-nissä yli sadassa liikkeessä. Käymme jatkuvasti neuvot-teluja kauppaketjujen, ke-mikaali- ja kenkäkauppojen kanssa. Lisäksi meillä on pa-tenttihakemukset vetämäs-sä 170 eri maassa, Leskinen luettelee.

Kauppoja on tehty muun muassa Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.

Euroja palanut. Vuosia kes- tänyt tuotekehitys ei ole aivan ilmaista. Sen on huo-

mannut myös Nordic Meillen sataprosenttisesti omistava Leskinen.

– Olemme työntäneet euroja lapiolla menemään.

Alussa tein mattoon reikiä ja laitoin niihin puupali-

koita. Siinä oli ensim-mäinen proto. Vaikein-ta oli löytää lämmin-tä ja kylmää kestävä pohjallismateriaali ja saada rasterit py-symään paikallaan, Leskinen muistelee.

Lisäksi tavara-merkkisuojaukset nie-

livät euroja.Toimitusjohtaja ja-

kaa auliisti tunnustusta Ely-keskukselle, Finnveralle ja pohjallisen tuotesuunnit-telijalle. Leskisen mukaan il-man yhteistyökumppaneita bisnestä olisi pyöritelty vain autotallissa.

– Yhdelläkään kumppa-nilla ei ollut ennakkoluuloja, vaan innostusta.

Leskinen sanoo, että am-mattitoimitusjohtajan palk-kaaminen on ajankohtaista, kun vienti lähtee kunnolla vetämään. Itse hän ei koe ole- vansa liikemies.

– Tavoitteemme on, että liikevaihtomme on kahden vuoden kuluttua miljoona-luokassa.

Esimerkkejä hoitoalueista

Niskan ja hartian hoitoalue

Käsivarren ja kyynärpään hoitoalue

selän hoitoalue

jalan hoitoalue

iskiaksen hoitoalue

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 23

Mielestämme kuntien pitää määritellä tarkasti oma tehtävänsä siinä missä yritystenkin.

Ilman sitä päämäärä hämärtyy eikä päätöksiä ajatella säästöjä pidemmälle. Yrittäjinä meillä

on kokemusta siitä, mitä selkeä tehtävän määrittely merkitsee elinvoimaiselle kunnalle.

Siksi on kaukonäköistä valita valtuustoon yrittäjä.

Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät.

Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi /kunta

Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201224

dEbattimuut lehdet

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

Voisiko koulutuskorvauksia nostaa kunnolla, siis muutenkin kuin nyt kokeiluluon-

teisesti pienelle ryhmälle? Vai pitäisikö oppisopi-musopiskelijan palkkamääräykset uudistaa, että systeemi toimisi yritystenkin kannalta? Miten olisi, jos työnantajalla ei olisi ensimmäisenä vuonna lain-kaan palkanmaksuvelvollisuutta, vaan yhteiskun-

nan tuki menisi suoraan opiskelijalle?

Miksi määräaikainen oppisopi-mus sitoo käytännössä vain työnantajaa?

Yrittäjä ottaa ison riskin ottaessaan oppisopi-musopiskelijan: jos opiskelija päättääkin lopettaa opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, yrittäjä jää pahasti miinukselle. Olisi hyvä kehittää työhar-

joittelujakso ennen varsinaisen oppisopimuk-sen solmimista.

TIEDÄTKÖ, MIKÄ ON YRITYKSEN OIKEA ARVO?Kannattaako yrityksestä maksaa pyydetty hinta? Mitä yrityksestäni saisi, jos myisin sen nyt tai myöhemmin?

Onko tarjottu hinta hyvä? Millä hinnalla kauppa voisi onnistua? Onko erimielisyyttä oikeasta arvosta?

Realistinen arvonmääritys on yrityskaupan tärkein askel.

Meiltä saat käytännön kokemukseen perustuvan vastauksen. Suomen Yrityskaupat on ollut mukana jo yli 1 500 omistajanvaihdoksessa ja on yrittäjien eniten käyttämä asiantuntija yrityskaupoissa.

Edulliset ja helppolukuiset arvonmäärityksemme räätälöidään yrityksen koon ja tarpeiden mukaan. Ota yhteyttä, niin kerromme millainen arvonmääritys vastaa parhaiten juuri sinun kysymyksiisi.Ota yhteyttä, niin kerromme millainen arvonmääritys vastaa parhaiten juuri sinun kysymyksiisi.

www.yrityskaupat.netinfo@yrityskaupat.netPuh. 010 2864 000

ale

Ksi P

ou

tan

en

Sirpa MansnerYrittäjäKampaajamestari

Kaksintaistelu: Presidentti Sauli Niinistö kannustaa yrittäjiä palkkaamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kokenut yrittäjä, kampaamomestari Sirpa Mansner ottaisi nuoria oppisopimuskoulutuksen kautta töihin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Opetusministeri Jukka Gustafsson ei kuitenkaan lupaa nostaa koulutuskorvausta.

Eikö oppisopimus ole ammattiin opiskelevan nuoren kan-

nalta enemmänkin opiskelua kuin työn- tekoa? Miksi ihmeessä oppisopimusta täytyy pitää työsuhteena ja näin tehdä melkeinpä mahdottomaksi tämä opis-

kelumuoto peruskoulusta tuleville?

Ehdokashankinta on vaalityöstä 93 prosenttia. 99 prosentissa kunnista se

on tärkein asia.sdp:n järjestöpäällikkö ari näätsaari

Helsingin sanomissa

Pk-yritysten tärkein markkina on

Eurooppa. Jos katsotaan vain Intiaan tai Kiinaan,

mennään liian kauas kalaan.sacotec oy:n toimitusjohtaja antti Zitting aamulehdessä

Joissakin kunnissa

julkinen monopoli voi vaihtua yksityiseen

monopoliin, ja kuntien vaihtoehdot käyvät vähiin.

työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja ulla-maija laiho

yle.fissä

Olen toiminut 34

vuotta yrittäjänä ja se vääjäämättä näkyy mah-

dollisessa valtuustotyössä tarkkuutena rahan käytössä.

tilitoimistoyrittäjä ja kokoomuksen listalla ilmajoen valtuustoon

ehdokkaana oleva Timo Tuomikoski Ilkassa

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

Oppisopimuskoulutus on kysyntälähtöistä koulutusta. Työn-

antajalla on työvoima- ja osaamistarve, johon oppiso-pimuskoulutuksella ja olemassa olevalla tutkintojärjestel-

mällä pyritään vastaamaan. Koska oppisopimuskoulutus on työsuhdeperusteinen koulutuksen järjestämismuoto, se reagoi koulutuskysyntään aika hyvin. Sopimus voidaan tehdä 15 vuotta täyttäneen opiskelijan kanssa, joten se sopii myös peruskoulun päättäville nuorille. Tarkoitus on myös edistää oppisopimuksen käyttöä nuorten koulutuksessa muun muassa korottamalla

koulutuskorvausta. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia yh-distää oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua ja perin-

teistä oppisopimuskoulutusta.

facebook-kommentit

yrittajat.fi Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

Ulkoasu Marko MyllyahoIlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Aamu alkoi kahvihetkellä erään yrittäjän kanssa. Lippu nostettu salkoon liikkeen edessä ja pöytälippu vastaanottotiskillä. Eläköön suomalainen yrittäjä ja yrittäjyys!Ari yrittäjän päivän vietostaan

En 4 %

Oppisopimuskoulu-tuksessa työnantajalle maksetaan työ-

paikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta sen mukaan mitä koulutuksesta arvioidaan työn-

antajalle aiheutuvan kustannuksia. Arviossa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Oppisopimuskoulutuksen kokonaismenot vuon-na 2013 ovat 114 miljoonaa euroa. Nuorten koulutusta vastaava koulutuskorvauksen moninkertaistaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Työmarkkinajärjestöt ovat monien toimialojen työehtosopimuksissa erikseen sopineet oppisopimusopiskeli-

joiden ja harjoittelijoiden palkkauksesta. Palkoista opetus-ministeri ei neuvottele, vaan niistä sopivat työmarkkina-

osapuolet.

En tiedä 18%

Kysely

Kyllä

78%

Facebookin pikakyselyyn saatiin 87 vastausta

Aiotko äänestää kunnallisvaaleissa yrittäjäehdokasta?

pS. Meillä oikeastaan taantuma alkoi jo vuonna 1992, kun oli iso lama. Sen jälkeen ollaan oltu kusessa koko ajan. Väkiluku on pudonnut muutamalla tuhannella, enää noin 8 000 asukasta. Palveluyritykset ja erikoistavarakaupat ovat lähteneet pois, mutta vastaavasti tänne on perustettu mikroyrityksiä ihan mukavasti. On luontaistuoteliike, tuot- teiden jatkojalostusta ja ohjelmapalvelu- yrityksiä. Kaupunki on täällä perinteisesti satsannut isoihin tehtaisiin ja niiden

infrastruktuuriin. Nyt on monia projekteja käynnissä, muun muassa Salla gate -hanke, ja on tulossa myös hanke, joka suuntautuu Pohjois-Ruotsiin. Alueen yrittäjäyhdistykset keskittä-vät pienet voimavaransa yhteen. Suurin huoli meillä on se, että Stora Enson ja Ely-keskuksen rahat menivät ihan väärään paikkaan. Nyt jälkikäteen täällä arvaillaan ja huhumyllyt pyörivät. Mutta emme ole kirvestä kaivoon heittäneet.

Lasse KetonenKemijärven Yrittäjien puheenjohtaja

Oppisopimusopiskelija, kuten työntekijäkin, voi purkaa oppisopimuksen tai

irtisanoa työsopimuksen. Oppisopimus voidaan pur-kaa myös koulutuksen järjestäjän luvalla työsopimuslaissa

erikseen säädetyin perustein tai jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta oppisopimuskoulutuksesta annet-tuja säädöksiä tai määräyksiä. Oppisopimus voidaan purkaa yksipuolisesti esimerkiksi työnantajan lopettaessa liikkeensä. Niin sanotun tuetun oppisopimuskoulutuksen hankkeissa peruskoulun päättäneille ja syrjäytymisuhan alaisille nuorille on järjestetty lyhyitä työharjoittelujaksoja ennen varsinaisen oppisopimuksen tekemistä. Tavoitteena on ollut löytää nuor-ta kiinnostava ala ja saada kokemusta alan töistä. Samalla nuori ja työnantaja ovat voineet arvioida edellytyksiä

oppisopimuksen tekemiseen. Saaduista kokemuksista otetaan varmasti oppia koulutuksen

kehittämisessä.

Yrittäjät tuovat kotikuntaansa elinvoimaa ja vahvaa näkemystä kunnan kehittämiseen.jari kuntavaaleista

Koskas helevetin aikaan kotisivut on muka mihinkään riittäneet?Timo kommentoi sy:n verkkokoulutusta

ale

Ksi P

ou

tan

en

Jukka Gustafssonopetusministeri

arjESSa26

esKo KesKi-VäHälä

etelä-Pohjanmaalla evijärvellä tehtail-laan suojakäsineitä, jollaisia ei muualta Euroopasta löydy. Karoliina Siukola jatkaa Jokamuovi Oy:ssä yrittäjänä isoisänsä aloittamaa työtä. EVIJÄRVIPekka Mäntyläpekka.mantyla@yrittajat.fi

autotalleista se alkoi. Karoliina Siuko-lan vaari Esko Sul-kakoski ja tämän kaveri Matti Jokela ryhtyivät valmista-

maan pvc-muovipintaisia käsinei-tä vuonna 1960.

– Vaari osasi ja osaa yhä talou-dellisen puolen ja kaveri Matti teknisen puolen. Muovit sekoitel-tiin toisen tallissa, puuvillavuoret ommeltiin kotityönä ja hanskat paistettiin toisen tallissa, Karoliina Siukola kertaa Jokamuovi Oy:n al-kumetrejä.

Idea on pysynyt samana 52 vuot-ta. Ensin suojakäsineitä tehtiin lä-hialueelle, lähinnä suojaamaan

maanviljelijöiden käsiä kemikaa-leilta. Tänä päivänä Jokamuovin osaamisen lopputulosta viedään 17 maahan.

Perustajakaksikko valmisti en-simmäisen koneensa 1960-luvun lopussa, ja sama laite palvelee Jo-kamuovia edelleen.

– Omat vanhempani (Pek-ka ja Tuulikki Sulkakoski) tu-livat yrittäjiksi jo ennen synty-määni 1980-luvun taitteessa ja laajensivat toimintaa. He hankki-vat toisen koneen 1989, ja sekin on yhä toiminnassa.

Koneen myyjä oli nykyvinkke-listä mielenkiintoinen, nimittäin Nokia. Yhtiö karsi tuolloin rönsy-jään, ja mennä sai myös Ähtävän Muovin nimellä toiminut käsine-tuotanto.

tuotantoa ”pienen kiinalais-tehtaan verran”. Vuonna 2012 Jokamuovi työllistää 16 henkilöä ollen yksi piskuisen Evijärven mer-kittävimmistä työllistäjistä. Käsi-neitä syntyy vuodessa 350 000 pa-ria, mikä on Siukolan sanoin ”pieni määrä verrattuna yhteen tavalli-seen kiinalaistehtaaseen”.

Harvinainen hanskasuku

Olen aidosti ylpeä siitä, että me pystymme tällaista marginaalituotetta tekemään ja kehittämään Suomessa.

Karoliina Siukola

Valtaosa kilpailevista tuotteista kipataan maailmanmarkkinoille Kiinan lisäksi muun muassa Pakis-tanista ja Malesiasta. Pakistanissa tehdään myös Jokamuovin hansko-jen puuvillavuoret.

Jokamuovin tuottaman Jokasa-fe-tuoteperheen kilpailuresepti on tuttu.

– Meidän täytyy satsata laatuun, Siukola sanoo.

– Ja olen kyllä aidosti ylpeä siitä, että me pystymme tällaista mar-

yrittäjän arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/2012

Nyt voit tukea henkilöstösi liikunta- ja kulttuuriharrastuksia verovapaasti

Smartum-maksuvälineillä. Verovapaudesta hyödyt sekä sinä että työntekijäsi.

Voit vähentää kulut verotuksessa, etkä maksa sivukuluja kuten palkasta.

Työntekijäsi pitävät huolta kunnostaan ja voivat paremmin. Kannattavaa, vai mitä!

Yrittäjä, hanki hyvä fi ilis työntekijöillesi.

Kahvikupin hinnalla.

Tilaa verovapaat Smartum-maksuvälineet helposti netissä:

www.smartum.fi /yrittäjä

Välität työntekijöistäsi sitten 4 eurolla tai 400 eurolla, jokainen euro kohdistuu suoraan työntekijän hyvinvointiin. Maksimissaan voit

tukea yhtä työntekijää verovapaasti 400 eurolla vuodessa. Eli 1,10 eurolla päivässä.

Kahvikuppikin taitaa maksaa enemmän.

Smartum_ilmoitus_yrittajasanomat_nro7_2012_125x365mm.indd 1 30.8.2012 12:23:19

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 27

muistathan: Vuosi-ilmoitusten korjausten tulee olla Verohallinnossa 15. lokakuuta, jotta tiedot ehtivät säännönmukaiseen verotukseen.15

LOKaKUU

Seuraavaksi katse kuluttajaan

> Jokasafe-hansikkaiden myynti on tapahtunut käytännössä kokonaan jälleenmyyjien kautta. Karoliina

Siukola kertoo, että yritys aikoo lähitule-vaisuudessa olla suoremmassa yhteydessä käsineiden käyttäjiin.

– Haluamme viestin kulkevan entistä paremmin molempiin suuntiin. Jälleen-myyjille meidän käsineemme eivät missään nimessä ole ykköstuote, joten tuotteemme saattavat joissain paikoissa jäädä vähän taka-alalle.

Harvinainen hanskasuku

esKo KesKi-VäHälä

Käsineitä syntyy vuodessa 350 000 paria.

350 000

HOmma HanSKaSSa. hanskojen valmistus sujuu tarvittaessa myös Karoliina siukolalta. – ei näin pienessä tehtaassa voi olla niin, että joku ilmoittaa, että ”tämä ei kuulu mun toimen-kuvaan”.

vaLvOjat. Vaikka koneet tekevät työstä osan, määritellään valmistus jokamuovissa

edelleen käsityöksi. ihmissilmän täytyy myös valvoa, että laatu on kohdallaan.

Automaattilinjalla työssään tanja Autio ja Matti-Pekka jussila.

ginaalituotetta tekemään ja kehit-tämään Suomessa.

Se todella on poikkeuksellista, sillä muualla Euroopassa tiettäväs-ti vain Tshekissä on edes hieman vastaavia suojakäsineitä tuottava

yritys.

venäjän öljykentillä laajat markkinat. Eteläpohjalaisis-

ta erikoishanskoista reilusti yli puolet menee vientiin, ja talouden

taantuma tietysti tuntuu myös Jo-kamuovissa.

Evijärveläisten onneksi tuot-teen pääkohderyhmä kuulostaa sellaiselta, josta hanskatarve ei aivan heti lopu. Suurin osa vien-nistä nimittäin menee Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden käyt-töön. Suomessa suojautujia ovat muun muassa kemianalan laitos-ten sekä puunjalostustehtaiden käsiparit.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201228 arjESSa

Käsi sydämelle: kuinka moni lukee erilaisten pilvipalveluiden käyt-töehdot ennen kuin on aika painaa Hyväk-

syn-nappia?Aika harva.Lakitoimisto Fondian sähköisten

työkalujen liiketoiminnan vetäjä Jukka Tola varoittaakin yrittäjiä merkittävistä liiketoiminnallisista riskeistä, jos ei tiedetä mihin ollaan sitoutumassa.

Myös EU:n tietosuoja-asioita pohtiva työryhmä on kehottanut pilvipalveluita käyttäviä yrityksiä arvioimaan palvelujen riskit.

– Joka puolella markkinoidaan helppoutta. Data menee kyllä pil-veen, mutta missä se oikeasti on ja mitä piveen meneminen tarkoit-taa, Tola kysyy.

Ei ole ilmaisia lounaita. Hänen mukaansa niin sanottuja helppoja dokumenttien tallennusratkaisuja on paljon markkinoilla. Pahim-

Pilvessä piilee riskiyrittäjät eivät vält-tämättä tiedä, mitä he hankkivat tai ostavat.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

millaan kaikki yritysten dokumen-tit ovat pilvessä, jolloin ne voivat myös kadota. Esimerkkejä on jo tiedossa.

Yksinkertaisimmillaan kyse on sähköpostiviesteistä, sopimuksista tai asiakasrekisteristä.

Huomio pitää kiinnittää erityi-sesti ilmaisiin palveluihin.

– Miten yritys pysyy pystyssä, jos kaikki on ilmaista? Mikäli pilvi-palveluyritys myydään eteenpäin sopimusehdot voivat muuttua. Silloin on hyvä tietää, miten so-pimuksesta pääsee halutessaan eroon ja miten kaiken tiedon saa takaisin itselle, Tola sanoo.

– Omasta savuavasta koneesta on helpompi saada tiedot talteen kuin pilvestä, hän jatkaa.

Tola ei kuitenkaan halua lietsoa pelkoa pilvipalveluita kohtaan, sillä kustannussäästöjen lisäksi yrittäjä voi vapauttaa omaa aikaa tuotta-vaan työhön.

– Yrittäjän kannattaa luottaa terveellä pohjalla oleviin kotimai-siin yrityksiin, joilla on hyvät var-mistusratkaisut ja lähellä toimiva asiakaspalvelu.

mikä on palvelun-tarjoajan tausta.

miksi pilvipalvelu on ilmainen.

millainen sopimus palveluntarjoajan ja käyttäjän kanssa solmitaan.

Missä kaikki data fyysisesti sijaitsee.

Onko yrittäjällä aina pääsy palveluun ja sinne tallennettuihin tietoihin.

mikä on palvelun-tarjoajan suunnitelma, jos asiakkuus loppuu.

millä laitteella palvelu toimii ja miten käyttö on turvattu.läHde: fondia

1

2

7

5

3

4

6

Ota huomioon

LUE KäyttÖEHdOt. Omasta savuavasta koneesta

on helpompi saada tiedot talteen kuin pilvestä,

sanoo jukka tola.

Helppo hankkia,selkeä hallinnoida.

Business Eurocard tuo säästöjä sekä pienten että suurten yritysten taloushallintoon. Ostojen keskittäminen Business Eurocard -kortille kannattaa, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely.

Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa.Hae korttia osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

jarKKo Virtanen

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 29arjESSa

valtakunnalliset jäsenedut 2012

tietotekniikkapalvelut

vakuutukset

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoi-tuksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhin-ta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta

”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvitta-van alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätie-toja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

rekrytointi

Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän

Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapatur-mavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairausku-luvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensim-mäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeustur-vavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja per-heen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jä-seneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin koko- luokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspot-ti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhe-pooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuu-

kausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelu- pisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuu-kausihinnalla käyttöön laadukkaat, yri-tyskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat

ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hew-lett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Micro-soft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secu-re hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etä-tukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyt-tövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valta-kunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

hakupalvelut

Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumal-la yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennu-

merolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla

liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheen-aiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväi-se Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

markkinointi

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomes-sa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla

ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autovuokraus

SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihin- taisista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot edusta www.helmisimpukka.fi.

autopesu

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisauto- palvelut erikoisehdoin, huoltoleasing- palvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan.

Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autot

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hin-naston mukaisesta palvelumaksusta.

Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennume-rolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenil-le tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

sähkö

www.yrittajat.fi/jasenedut Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hin-nasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava vara-uksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava

SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, internet-va-rauksessa tulee käyttää Suomen Yrittäjien varauskoodia, jon-ka löydät jäsensivuilta kirjautumalla sinne jäsennumerollasi.

Cumulus-hotelleista huoneet sopimus- hinnoin, yhden tai kahden hengen huo-ne samaan hintaan ja päivän kokouspa-

keteista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Rantasipi-hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspake-teista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevarauk-

set www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. www.rantasipi.fi.

majoitus-, ravintola- ja kokousedut

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokous-paketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.

fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokous- hotellista, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-ruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ra-vintoloissa, Holiday Inn-* ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä Ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdis-tää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjo-

ukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevarauk-set: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

laivamatkat

YRITYSKäYTTöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mai-nitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com

YKSITYISMATKUSTAJAnA Suomen Yrittäjien jäsenenä pää-set Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta.

Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi- jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivu-jen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdes-sä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrit-tajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste-asemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/

litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähit-täismyyntihinnoista. Etu ei koske neste Oil Express -verkos-toa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtai-sesti. Suoratoimituksina laadukkaat neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yritys-kortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneetti-raidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil

voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suo-men Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismää-rä on 1 000 litraa.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnois-ta alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikois-

tapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro vara-tessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Hotel Atlas: huoneet sopimushinnoin (etusi 10–60 %), yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Huonevaraukset ja kokous-tiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.hotelatlas.fi.

lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/2012arjESSa30

Kuuntelimme asia- kasta herkällä korvalla, vasta-simme ekologi-suuteen liittyviin

haasteisiin ja olimme tiiviis-ti yhteydessä heidän työ-turvallisuuspuolen ihmisten kanssa, kuvailee Amipacin toimitusjohtaja Harri Mo-nonen yrityksensä valtteja tarjouskilpailussa.

Amipac toimittaa Iso- Britannian Aylesburyyn ra-kenteilla olevaan Euroopan suurimpaan tuoremaitomei-jeriin rullakoiden käsittely- ja täyttöjärjestelmän.

Järvenpääläisyritys on vie-lä vaitonainen sopimuksen yksityiskohdista, sillä alle-kirjoitettuna on vasta aie- sopimus. Kokonaisuus on kuitenkin yrityksen historian suurin, arvoltaan tuplasti yrityksen 8,7 miljoonan vuo-sittaisen liikevaihdon ver-ran.

– Arla Foods katsoi mitä maailmalla on tarjolla ja päätyi meihin. Se oli yrityk-sellemme merkittävä voitto, Mononen sanoo.

tilaajalla riittänyt ym-märrystä. Arla lähestyi Amipacia vuonna 2009 ja kysyi ratkaisuja tulevaan meijeriin.

– Aiemmasta yhteistyös-tä oli ehdottomasti hyötyä, Mononen sanoo.

Jättitilaus tuplaa liikevaihdonjärvenpääläinen amipac toimittaa Euroopan suurimpaan meijeriin rullakkojärjestelmän.Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

– Suunnitteluprosessi kes-ti kolme vuotta. Yleensä aika ei ole näin pitkä, mutta tämä oli iso kauppa.

Arla Foods painii Ami-pacin kanssa eri sarjassa, sillä tanskalais-ruotsalaisen meijeriyrityksen liikevaihto mitataan miljardeissa eu-roissa.

– Epäsuhta heidän ja mei-dän välillä on melkoinen, Mononen myöntää.

– Arla Foods on joutunut olemaan tämän takia jousta-va. Heillä on ollut paljon ym-märrystä ja yhteistyöhalua.

Yritysten välille solmittiin muun muassa immateriaali-oikeuksien vuokrasopimus, jolla Amipac sai rahaa suun-nittelutyöhön. Seuraavaksi sovittiin, että yksi linjastos-ta rakennettiin testilinjaksi Suomeen. Kauppa toteute-taan kokonaisuudessaan kolmivaiheisena.

Liikevaihto viennistä. Ami-pac on erikoistunut elintar-

ammattitaitO. toimitusjohtaja harri Mononen haluaa säilyttää materiaaliosaamista suomessa ja Amipacin järvenpään tehtaalla.

aleKsi Poutanen

viketeollisuuden materiaa-linkäsittelyratkaisuihin. Arla Foodsin meijerissä yrityksen systeemi tarkastaa ja pesee kaupasta palautuneen rul-lakon, siirtää sen pakkaus- halliin sekä täyttää ja siirtää

rullakon edelleen kylmä-tilaan.

Viime vuonna Amipacin liikevaihdosta 86 prosenttia tuli viennistä, mutta luku vaihtelee projektien mu-kaan.

– Suomesta olemme op-pimme ammentaneet, toi-mitusjohtaja sanoo.

– Kotimaassa jaamme pientä markkinaa puolen-kymmenen toimijan kans-sa, mutta hyvä asia on, että

se pakottaa meidät maail-malle.

Amipacin tuotteiden toi-mitus ja koulutukset Arla Foodsin meijeriin jatkuvat kevääseen 2014 asti. Tuot-teet valmistetaan Suomessa.

Maksutonta apua ta- loudellisissa vai-keuksissa oleville

yrittäjille tarjoava Talous-apu-puhelin on itse taloudel-lisen uhan alla. Rahoituksen jatkuminen on kiinni työ- ja elinkeinoministeriöstä, sillä aiemmasta poiketen koko 200 000 euron rahoitusta haetaan ministeriöltä.

– Rahoitus on taas vuo-denvaihteessa katkolla, Pkt-

Talousapu jälleen liipaisimellaYrittäjiä talous-kysymyksissä auttavaa pu-helinta uhkaa rahahanojen sulkeutuminen.

Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

säätiön tutkimus- ja kehi-tyspäällikkö Jari Leskinen sanoo.

Vuoden 2008 finanssi-kriisin jälkeen perustettu puhelinpalvelu on ollut alusta alkaen suosittu. Yhteensä yhteydenottoja on tullut noin 5 800. Tänä vuonna yhteydenottoja on ollut 1 500.

– Perussyy yhteydenot-toon on, että myynti tai työmäärä on laskenut niin paljon, että yritys on joutu-nut sen johdosta taloudel-lisiin vaikeuksiin, Leskinen kertoo.

– Yleensä tilanne pääs-tetään aika pahaksi, ennen kuin apua aletaan etsiä.

Talousapu-palvelussa on koko ajan yksi tai kaksi ih-mistä päivystämässä.

– Kynnys pyytää apua on korkealla, ja siksi palvelu

tehtiin alun perinkin valta-kunnalliseksi ja soittaa voi vaikka nimettömänä, Leski-nen kertaa palvelun perus-ajatusta.

TEM on aiemmin mak-sanut puolet Talousapu-puhelimen 200 000 euron vuosittaisista kustannuk-sista, mutta tänä vuonna koko summaa haetaan

Suomesta olemme oppimme ammentaneet.

Harri mononen

ministeriöltä. Aiemmat ra- hoittajajärjestöt, kuten Suomen Yrittäjät ja Elin-keinoelämän keskusliitto katsoivat, että palvelun tulisi olla julkisesti rahoi-tettu.

päätöksien aikataulu avoin. – Hirmu suuresta summasta ei ole kyse, jos katsotaan mitä muita pro-jekteja on käynnissä ja mitä tällä rahalla saadaan aikaan, sanoo neuvotteleva virka-mies Tuija Groop työ- ja elin-keinoministeriöstä.

– Kyseessä on osaava ver-kosto ja palvelua käyttävät lähinnä pienet yritykset.

Talousapu-puhelimen ra-hoitus on kunnossa tämän vuoden osalta. Työ- ja elin-keinoministeriön mukaan jatkorahoituksesta pääte-tään syksyn aikana.

jari leskinen

www.konsu.com

TaloushallintoTutkimuspalvelut

Lakipalvelut

Etabloituminen

Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta

Rekrytointi

30-vuotisjuhlavuosiKonsu palveluksessasi Venäjällä ja Ukrainassa

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT arjESSa 31

Kuukauden kysymys

Kysymys: Olen myymässä yritys-täni tai sen liiketoimintaa. Miten käy työsuhteille?

vastaus: Jos yritys tai sen toimin-nallinen osa luovutetaan uudelle omistajalle, ja toiminta jatkuu luovu- tuksen jälkeen samana tai saman- kaltaisena, on kyseessä työsopimuslain mukainen liikkeen luovutus. Tällaisessa tilanteessa työntekijöiden työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisinaan automaattisesti luovutuksensaajalle.

Liikkeen luovutus itsessään ei siten ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin pelkän luovutuksen perusteella.

Uudella työnantajalla on kuitenkin oikeus esimerkiksi järjestellä yhtiön toimintaa uudelleen, mikä voi johtaa tuotannollisen ja taloudellisen irti-sanomisperusteen syntymiseen. Erittäin tärkeää on huomata, että tällöinkin irtisanomisenperusteena

tulee olla toiminnan uudelleenjärjeste-lystä johtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen, ei liikkeenluovutus itsessään.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

seuraava yrityspörssi ilmestyy 25.10.2012

naisten ja miesten Juhla-asujen erikoisliike/vuokraamo (liike-toiminta) Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. hintapyyntö 50 000 €.

sy-02052012-1904

Huonekaluliike Pohjois-Pohjan-maalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 200 m2. hintapyyntö 866 000 €.

sy-04062012-1986

Mönkijöiden, mopojen ja moottoripyörien myyntiyritys Uudellamaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 380 m2. hinta-pyyntö 100 000 € + varastoarvo.

sy-18062012-2012

Verkkokaupan liiketoiminta. toi-mintaa koko suomessa. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. hintapyyntö 15 000 € + varasto.

sy-25062012-2021

Lastenvaateliike itä-Uudellamaal-la. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2.

sy-02072012-2038

Myydään osuus/haetaan rahoitusta lastenvaate ja -jalkineyrityk- seen. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla, myös verkkoliike- toimintaa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat.

sy-03072012-2042

Myydään tai vuokrataan elintarvi-ke-, matkamuisto- ja tekstiili-myymälä kokonaisuus. Yrityksessä lisäksi monipuoliset oheispalvelut. liikevaihto 750 000 - 1 000 000€ Omat toimitilat 599 neliötä, kannat-tavuus ja asiakasmäärät kasvussa. 2 - 3 työntekijää.

sy-10072012-2053

Siementen ja puutarha-alan tarvikkeiden maahantuonti sekä tukku- ja vähittäiskauppa satakunnassa. samoissa liiketiloissa toimii myös kukkakauppa. liike- vaihto 200 000 - 300 000€, toimi- tilat 240 neliötä, hintapyyntö 149 000€.

sy-11072012-2054

Tilitoimisto Pirkanmaalla. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. työn-tekijöitä 5 - 7. Vuokratut toimitilat 100 m2.

sy-30052012-1973

Autokorjaamon liiketoiminta työkaluineen ja varastoineen. liike-vaihto 400 000 - 500 000€, hinta-pyyntö 250 000€.

sy-13072012-2059

Henkilöstövuokrausyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. hintapyyntö 40 000 €. työntekijöitä n. 100, vuokratut toimitilat.

sy-30072012-2082

Myydään/ haetaan rahoitusta kun-tosalikonseptin uusiin, avattaviin toimipisteisiin: helsinki, espoo, Van-taa, Kirkkonummi, jyväskylä, turku, lahti, Kuopio, Kotka, Forssa ja Valkeakoski. liikevaihto per toimi-piste 300 000 - 400 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 - 350 m2.

sy-07082012-2095

Fysiatrinen hoitolaitos Kuopiossa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 12 - 14. Omat toimitilat 220 m2.

sy-07082012-2100

Autokorjaamo Uudellamaalla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat ja vuokra-tut toimitilat 184 m2. hintapyyntö 150 000 €.

sy-05092012-2167

Kiinteistöpalveluyritys Pirkan- maalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2. hintapyyntö 220 000 €.

sy-20092012-2212

Kauppa

Rengasliike satakunnassa. sy-19062012-2014

Ilmastoinnin puhdistuksia ja huoltoja sekä mittauksia ja säätöjä suorittava yritys. hintapyyntö 50 000€, toimintaa koko suomessa.

sy-18072012-2071

Muut toimialat

Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunki-seudulla. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2.

sy-02052012-1905

Rakennusliike. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 2011 500 000 €. työntekijöitä 10. Vuokratut toimi-tilat 150 m2. hintapyyntö 700 000 €.

sy-21082012-2131

Rakennusalan yritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työnte-kijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2.

sy-29082012-2144

Rakentaminen

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitamme:Liikkeenjohdon konsultointiyritys ..600 000 K-Extra-kauppa E-Pohjanmaalla..... 500 000 Polttoaineiden tukkukauppa ...........530 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ..........................................600 000 Parturi-kampaamo Jyväskylässä.......85 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike .................................. 1 200 000 Vanhemman väen hoivakoti luonnonkauniilla paikalla .................290 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi .............................................280 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys ..............................475 000 Kannattava terveysalan ammatti- tuotteiden maahantuontia ja tukkumyyntiä harj. yhtiö ...............1 800 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta ......................400 000 Koneiden maahantuonti- ja myyntiyhtiö .....................................2 650 000 Ravintola Lounais-Suomessa ...........330 000 Ilmastointialan yritys ....................... 450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Ruoka-, luontaishoito- ja majoitus-palveluja tarjoava Puttaan Kar-tano Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 1400 m2. hintapyyntö 390 000 €.

sy-27082012-2138

Pizzeria-ravintola lapissa. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 140 m2. hintapyyntö 60 000 €.

sy-18092012-2200 OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan tilitoimisto Pirkanmaalta. liikevaihto 100 000 - 300 000 €.

sy-19092012-2206

Teollisuus

Teollisuustuotteen valmistus- oikeudet etelä-Pohjanmaan alueelta.

ePy-31052012-1978

sinä kivialasta kiinnostunut; ryhdy yrittäjäksi. satakunnassa n. 30 v. vakaalla pohjalla toiminut kivialan yritys myytävänä. hautakivien ja kivitasojen valmistus ja myynti. liikevaihto n. 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat. Ota yhteyttä!

sy-06062012-1990

Metalliteollisuuden alihan- kintayritys (teräsrakenteet, profiiliovet, ovet, palo-ovet, hallit, asennus) satakunnassa. Omat toimi-tilat 250 m2.

sy-04072012-2044

Rakennuspuusepän tuotteita valmistava ja markkinoiva liiketoiminta. hyvämaineinen yritys. toimintaa koko suomessa ja vientiprojekteja, parasta aikaa mukana mm. vientirenkaassa. Oma tuotteisto. toiminut yli 16 vuotta Pohjois-savossa, jonka aikana saavutettu erittäin merkittäviä refe-renssikohteita.

sy-05072012-2047

Metallialan yritys Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat 200 + 650 m2.

sy-30072012-2081

Puuverstas Keski-suomessa. liike-vaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. hintapyyntö 50 000 €. Yhteyden-otot: ari@rappumestari.fi tai puh. 0400 345 990.

sy-05092012-2168

Erityispuusepänliikkeen liike-toiminta sekä konekanta Kanta-hä-meessä. toimintaa koko suomessa. Omat toimitilat.

sy-06092012-2170

Teollisuushalli ja puupakkaus-ten valmistusliiketoiminta koneineen Mänttä-Vilppulassa. Omat toimitilat 450 m2.

sy-18092012-2203

ilmoitusehdot: www.yritysporssi.fi

Jättitilaus tuplaa liikevaihdon

amipac Oy•Suunnittelee ja toteuttaa erityisesti kyl-

mätuotteisiin liittyviä kuljetusratkaisuja.

•Toimii Järvenpäässä.

•Amitec Oy:n tytäryhtiö.

•Liikevaihto 8,7 miljoonaa euroa.

•Yrityksessä työskentelee 17 työntekijää.

•Suunnittelee ja toteuttaa Euroopan suu-rimpaan meijeriin rullakoiden käsittely- ja täyttöjärjestelmän.

•Aylesburyyn rakennettavassa meijerissa pakataan vuosittain miljardi litraa maitoa, kun suurimmat suomalaiset laitokset yltävät noin viidennekseen tästä.

•Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittä- jien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huo- mioon. Koska tilanteetovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvat-tuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suositte-lemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalve-luumme, jotta löydämme oi-kean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen!

Elintarvikeliike espoon laaksolah-dessa. hyvällä alueella, liike-vaihto yli 2 miljoonaa euroa. 6 - 9 työn-tekijää, omat 320 neliön toimitilat, hintapyyntö 150 000€.

sy-17072012-2069

Taidegalleria (taiteen myynti ja kehystyspalvelu) hyvältä paikalta tampereen keskustasta. hintapyyntö: 19 000 €.

Py-14082012-2116

Huoltoasema-kahvilakiinteistö etelä-Pohjanmaalla kantatie 66 varrella. Omat toimitilat 1200 m2. hintapyyntö 330 000 €.

sy-16082012-2123

Huoltoasema-lounaskahvila Ylä-savon alueelta valtatien 5 varrelta. liikevaihto n. 2 000 000 €. työntekijöitä 2 + 4. Oma tontti ja toimitilat. hintapyyntö 360 000 € (kiinteistö, tontti, katos, säiliöt) + vaihto-omaisuus.

sy-16082012-2124

Naistenvaateliike Varsinais-suomessa. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 80 m2.

sy-21082012-2129

Atk-alan yritys (verkkokauppa, PC huolto, maahantuontia). toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliiketoi-mintaa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. hintapyyntö 40 000 €.

sy-27082012-2139

Ympäristöalan yritys, jolla toimin-taa koko suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-29082012-2147

Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-hämeessä. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat ja vuokratut toimitilat. hintapyyntö 340 000 €.

sy-29082012-2149

Biosisustustakkojen liiketoimin-ta, jolla toimintaa koko suomessa.

sy-18092012-2204

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201232

raHOitUS

Keskustele aiheesta verkossa!www.yrittajat.fi

3 mrdLaita mittarit kuntoon

läH

de:

Pa

nKi

t

yritys X hakee 300 000 euron lainaa teollista investointia varten. lainan takaisinmaksuaika on 3 – 5 vuotta.

yrityksen liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa, nettotulos 5 – 10 prosenttia, yrityksellä ei ole korollista velkaa rahoituslaitoksille, eikä maksuhäiriömerkintöjä.

yrityksen liikevaihdon kasvuennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on viisi prosenttia vuosittain.

1) Saa lainaa. Hinnoittelu riippuvainen luottokelpoisuusluokituksesta, vakuuk-sista, lainan maturiteetista ja asiakkuu-desta. Marginaali 2,25 – 3,5 prosenttia.

2) Leasing / kohdevakuus (omarahoi-tusosuus / käsiraha 20 – 30 prosenttia). Yhdistelmä reaalivakuudet yritys tai omistaja: yrityskiinnitykset, yrityksen muu mahdollinen omaisuus, Finnvera, yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet.

3) Luottokelpoisuus on keskeinen tekijä päätöksenteossa. Luottokelpoisuuteen vaikuttavat yhtiön liiketoiminta ja talou-dellinen asema.

1) Saa lainaa, viiden vuoden lainan mar-ginaali asettuu tasolle 1,6 – 3,4 prosenttia. Hintaan vaikuttaa mahdollinen Finnveran takaus tai reaalivakuus.

2) Ensisijaisesti lainan vakuudeksi sovi-taan kiinnitykset yrityksen reaaliomaisuu-teen (tontti ja rakennukset). Yrityskiinnitys otetaan täydentävänä vakuutena, kun yrityksen toiminnan luonne on sellainen, että yrityskiinnityksen alaista omaisuutta on olemassa.

3) Yrityksen luottoriski vaikuttaa entistä suoraviivaisemmin lainan marginaaliin. Yritykset luokitellaan luottoriskin mukaan. Laskennassa tarkastellaan yrityksen talou-dellisia ja laadullisia tekijöitä. Taloudellisia tekijöitä ovat muun muassa toiminnan laajuus, kannattavuus, maksuvalmius, velanhoitokyky ja velkaantuneisuus. Laadullisina tekijöinä arvioidaan mark-kinoita ja tuotteita, sopeutumiskykyä ja tavarantoimittajia sekä yrityksen johtoa.

1) Saa lainaa, korkomarginaali vakuu-desta riippuen 1,7 – 2,25 prosenttia.

2) Mieluiten reaalivakuutta.

3) Yrityksen lainan saantiin vaikuttaa ensisijaisesti yrityksen taloudellinen tilanne, nykyisten velkojen määrä ja tulevaisuuden näkymät. Yrityksen luottoluokitus perustuu muun muas-sa yrityksen talouteen, tulevaisuuden näkymiin ja arvioon johdon kyvykkyy-destä.

1) Saako yritys lainaa – ja minkälaisella marginaalilla?

2) Mitä vakuuksia vaaditaan?

3) Kuinka paljon lainan saantiin ja hintaan vaikuttaa yrityksen luottokelpoisuus? Miten pankki reittaa yrityksen?

Yrittäjä voi vaikut-taa lainan saantiin ja marginaaleihin.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Saako yritys lainaa ja millä hinnalla?Y

rittäjän kannattaa kiinnittää huomiota moniin yrityksensä tunnuslukuihin en-nen lainatiskille sän-täämistä.

Marginaalien suuruuteen ja yli-päätään lainan saantiin vaikuttavat muun muassa yrityksen kassavirta, kannattavuus, velkaisuus ja maksu-valmius.

– Yrityslainojen hinnoitteluun vaikuttaa eniten yrityksen luotto-riski. Luottoriski arvioidaan yritys-kohtaisesti ja hinnoittelu perustuu asiakkaan rating-luokkaan, sanoo Nordean yritysrahoituksesta vastaa-va johtaja Jani Eloranta.

– Taloudellisesti vahva yritys, jolla on selkeät tulevaisuuden näkymät, edustaa pienempää luottoriskiä ja saa varmemmin sekä edullisemmin rahoitusta. Erityisesti oman ja vie-raan pääoman suhde korostuu epä-varmoina aikoina, hän jatkaa.

Yrittäjäsanomat kysyi pk-yritys-ten lainan saannista Nordean lisäk-si OP-Pohjolalta ja Sampo Pankilta. Kolmikolla on leijonanosa yritysasi-akkaista.

Jokainen kolmesta pankista olisi myös myöntänyt lainan kuvitteel-liselle yritykselle, joka haki lainaa teollista investointia varten. Yritys oli tosin taloudellisten lukujen pe-rusteella hyvässä kunnossa.

Lainamarginaali vaihteli 1,7 – 3,5 prosentin välillä. Marginaaliin vaikut-tavat asiakkuuden lisäksi vakuudet.

Käyttöpääomaa. Pankkien asian- tuntijoiden mukaan yritykset ha- kevat lainaa edelleen moniin tarkoi-tuksiin. OP-Pohjolassa on kiinnitetty huomiota siihen, että rahoituksen painopiste on ollut jo jonkin aikaa käyttöpääomarahoituksessa.

Rahoituksen kysyntä investointe-ja varten on ollut vähäisempää.

OP-Pohjolan näkemystä tukee myös syyskuun alussa julkaistu pk-barometri. Sen mukaan joka neljäs ulkoista rahoitusta hakeva yritys tarvitsee lainan nimenomaan käyt-töpääomaa varten.

Vain puolella yrityksistä on ul-koista rahoitusta.

Nordean Elorannan mukaan pan-kit ovat edelleen kasvattaneet luo-tonantovolyymejaan ja ensi vuonna-kin kasvun odotetaan jatkuvan.

– Yritysten kokonaislainakorot ovat Suomessa selvästi alle pitkän ajan keskiarvojen. Viitekorkojen ma-tala taso on kompensoinut nousseita marginaaleja, Eloranta sanoo.

Yritysten lainojen takaisinmaksu-ajat ja lainamäärät vaihtelevat mer-kittävästi.

Nordealla niin sanottu lasken-nallinen takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta ja pienyritysten lainamäärät tyypillisesti ovat alle 250 000 euroa.

Sampo Pankin ja OP-Pohjolan mukaan käyttöpääomarahoituksen takaisinmaksuaika on noin vuosi, investointihyödykkeissä 3 – 5 vuot-ta ja kiinteistöinvestoinneissa 7 – 10 vuotta.

Hinnoitteluun vaikuttaa eniten yrityksen luottoriski.

Jani Eloranta

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

raHOitUS 3 mrdFinnvera sai 3 miljardin euron valtiontakauksen uudelle vienninrahoitus-luottojärjestelmälle.

> Suurin osa pk-yrityksistä marssii ensimmäisenä pankin lainatiskille, vaikka

lainaa on mahdollista saada myös muualta.

Yrityslainojen takaajana Finnve-ra on tunnetuin. Palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen sanoo, että Finn-vera voi tarjota myös suoria lainoja yrittäjille.

– Ainakin Oulun alueella takaukset ovat suositumpia kuin lainat. Meidän tehtävämme on olla täydentävä rahoittaja ja takaamme esimerkiksi tietyn osuuden lainas-ta, Kinnunen kertoo.

Myös työeläkeyhtiöiden omista-ma Vakuutusosakeyhtiö Garantia takaa lainoja.

– Takauksemme käy vakuudeksi kaikkien pankkien ja työeläkeyh- tiöiden lainoihin. Terveeltä yrityk-seltä emme edellytä vastavakuutta, kertoo asiakasrahoituksen ja myyn-nin johtaja Hannu Loponen.

Hän kannustaakin yrityksiä miettimään korvaavia vaihtoehtoja pankkirahoitukselle.

Esimerkiksi työeläkeyhtiöt

myönsivät uusia lainoja viime vuonna yli miljardilla.

– Takausta hakevien yritysten liikevaihtohaitari on laaja, aina muutamasta sadasta tuhannesta ylöspäin, Loponen sanoo.

Suhdannelaina. Vakuutusyhtiö Fennia lanseerasi vuodenvaihteessa erityisen suhdannelainan pk-yri- tyksille. Fennia myöntää lainaa käyttöpääomaa varten.

– Suhdannelaina on kuuden kuukauden laina, ja sitä voidaan myöntää 5 000 – 40 000 euron välillä, sanoo Fennian varatoimi-tusjohtaja Eero Eriksson.

Lainaa varten ei tarvita vakuutta, ja sen korko on kuuden kuukauden euribor + viisi prosenttiyksikköä.

Otsakorven säätiö myöntää lainaa Karjalan ja Kymenlaakson alueen yrityksille. Lainojen haaruk-ka on 20 000 – 500 000 euroa.

Toiminnanjohtaja Mari Kurka-nin mukaan korko on maltillinen yksi prosentti. Säätiö tosin vaatii sadan prosentin takausta, joka nostaa hintaa.

muualtakin löytyy rahaa

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201234 raHOitUS

Jos vientikaupan rahoitusele- mentit kiinnostavat, mutta kummastuttavat, saattaa apu

löytyä Finnveran uudesta koulu-tuksesta.

– Vientikaupan rahoitus -ohjel-

Sijoittajilla askeleet oikeaan suuntaan

Remburssi, vekseli vai luottovakuutus?finnvera opastaa syksyllä pk-yrityksiä viennin rahoituksen kiemuroista.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

man hakuaika on meneillään, ja se päättyy 28. syyskuuta. Syksyn ohjelmaan haetaan erityisesti in-vestointitavaroita, kuten koneet, laitteet ja tuotantolinjat, valmis-tavia yrityksiä, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.

– Yritykset valitaan hakemusten perusteella. Edellytyksenä on, että yritys harjoittaa suoraa vientiä, on tehnyt ensimmäiset vientikaup-pansa ja haluaa kasvaa vientiä lisäämällä. Yrityksen liiketoimin-nan on lisäksi oltava kannattavaa. Yrityksellä pitää olla myös toimiva

pankkisuhde. Ohjelmassa käydään läpi vien-

nin rahoituksen perusasioita. – Markkinoilla on runsaasti ra-

hoitusinstrumentteja, kuten esi-merkiksi remburssit, vientivekselit ja luottovakuutukset. Vientikau-pan rahoitukseen on paljon vaihto-ehtoja, ja harva yritys tuntee niitä kaikkia.

Syksyn ohjelma sisältää kaikille osallistujille yhteisen seminaaripäi-vän, jossa Finnveran lisäksi on mu-kana pankkien ja Suomessa toimi-vien luottovakuuttajien edustajia.

– Lisäksi jokaiselle osallistu-

sen oman pankin kanssa. Ohjelma on maksuton yhteistyökumppa-neiden Management Institute of Finlandin ja Kansainvälisen kaup-pakamarin koulutuksia lukuun ottamatta.

Koulutus käynnistyi ensimmäis-tä kertaa viime keväänä.

– Ensimmäiseen ryhmään osal-listuneilta saimme runsaasti myön- teistä palautetta. Yritykset pitivät ohjelmaa hyödyllisenä juuri sen käytännönläheisyyden vuoksi.

Paloheimo uskoo, että koulutus-ta pidetään jatkossakin keväisin ja syksyisin.

Syksyn ohjelmaan haetaan erityisesti investointitavaroita valmistavia yrityksiä.

annamarja Paloheimo

jayrityksen avainhenkilöille järjes-tetään asiakaskohtainen Viennin rahoitus -päivä yhteistyössä yrityk-

PeKKa siPola

suomi on pieni markkina, niin myös pääomasijoittamisessa. Pääomasijoit-tamisen kasvukannuste vuosille 2013– 2015 on startup-yrittäjän mielestä positiivinen avaus.Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kaksi helsinkiläisen Aalto Entrepreneur-ship Societyn (Aal-toes) sisäpiiriläistä sanovat suomalais-ten sijoittajien ot-

teen olevan selvästi varovaisempi kuin esimerkiksi Piilaaksossa.

– Riskirahoituksen ekosysteemi on selvästi kehittymässä Suomessa ja ottamassa askelia oikeaan suun-taan. Suomesta saattaa löytyä hy-viä riskirahoittajia kaltaisellemme ”digital health” -alan startupille, kuvailee Health Puzzle Oy:n perus-

märtämisestä ja kehittämisestä. – Ipad-sovelluksemme yhdistää

käyttäjän terveystietoa (liikunta, uni, ravinto) toisiinsa automati-soidusti ja antaa päivittäisiä suo-situksia, jotka auttavat käyttäjää parantamaan terveytensä ”koko-naisbalanssia”.

Yritys on nuori, kesäkuussa pe-rustettu, mutta sen tarina alkoi jo vuonna 2001, jolloin lääkäri Pertti Lähteenmäki haki aiheeseen liit-tyen patentteja. Todenteolla tuot-teen kehittäminen lähti vauhtiin, kun kolmihenkinen tiimi pääsi Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämään Summer of Startups -kiihdyttämöohjelmaan.

Kannustin voi toimia. Tuotteen kehittämisen beta-vaiheen on mahdollistanut Suomesta löyty-nyt enkelisijoittaja. Lähteenmäellä on edessään työntäyteinen loppu-vuosi, kun hän kiertää kahdet alan messut esittelemässä yrityksensä tuotteen konseptia ja demoa. Sa-

bOrn GLObaL. health Puzzlen tuotekehitys ja tiimi ovat suomessa, mutta palvelu suunnitellaan kansainvälisille markkinoille, ensisijaisesti Yhdysvaltoihin, nelli lähteen-mäki kertoo. nils Paajanen seuraa innostuneena nuoren startupin alkutaivalta.

verokannuste alkuvaiheen yrityksiin tehtäville sijoituksille•Verokannuste koskee yksityis-

henkilöitä. Kannuste on ns. bisnesenkelikannustin.

•Sijoituksen voi tehdä joko suoraan tai pääomasijoitusra-haston kautta.

•Tämä kannustin ei koske yri-tyksen perustajaa.

•Vähennykseen oikeuttavan sijoituksen euromääräiset rajat – ja tuleeko sellaisia ylipäätään – tarkentuvat edus-kunnan budjettikäsittelyssä lokakuun alkuun mennessä.

•Sijoittaja voi vähentää omista pääomatuloistaan 50 pro-senttia listaamattomaan pk-yritykseen tekemästään sijoituksesta (kun hän aika-naan myy omistuksensa, niin em. verokannuste vähentää myytäessä hankintameno-olettamaa).

malla on tarkoitus esitellä ideaa sijoittajille, jotta kehittäminen ja kaupallistaminen voi jatkua.

Lähteenmäki lataa toiveita pää-omasijoittamisen kasvukannus-teeseen.

– Alkuaskeleet ovat startupilla taloudellisesti kaikista haastavim-pia, koska tuotekehitys vie aikaa ja rahaa eikä liikevaihtoa vielä ole. Uskon, että kasvukannustin yhdistettynä muihin tukiin, mitä Suomessa on saatavilla, voi toimia hienosti startuppien alkuvaihei-den vauhdittamisessa.

Suomessa on rajallinen määrä riskirahaa. Aaltoesin puheen-johtaja Nils Paajasen mukaan ulkomaiset pääomasijoitukset Suomeen ovat lisääntyneet ja päät kääntyvät tännepäin pikku hiljaa. Hän nostaa esiin Lifeline

Ventures -rahaston, joka on myös kiihdyttämö ja toimii erityisesti alkuvaiheen terveysteknologia- ja peliyritysten kanssa.

– Mitä paremmin suomalaiset pääomasijoittajat pystyvät leveroi-maan kansainvälisiä kontaktejaan tuodakseen sijoituksia Suomeen sen paremmin tämä toimii. Lifeli-ne Ventures on erinomainen esi-merkki tästä.

tajaosakas Nelli Lähteenmäki.Hallitus pureutui kasvuyritysten

vähäiseen määrään keväällä ke-hysriihessään ja päätti elokuussa budjettineuvotteluissa pääomasi-joittajien kasvukannusteen määrä-aikaisesta käyttöönotosta.

Health Puzzle on startup, joka kehittää mobiileja, personoituja, genomiikkaan (DNA) perustuvia terveyssovelluksia ja -palveluita. Lähteenmäen mukaan tuotteen ensimmäinen, riisuttu versio on kohdistettu käyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita terveytensä ym-

PEKKa SIPOla

menen messuille esittelemään ideaamme sijoittajille.

nelli lähteenmäki

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

Yrittäjä, älä ota turhiariskejä!Yrittäjä, joka pitää huolen, että yrityksessä perusasiat ovat kunnossa, menestyy paremmin. Jo pelkästään tarkastamalla, ovatko yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden taustat kunnossa, välttyy monilta turhilta yllätyksiltä.

Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen.

ePortista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat; kaupparekisteriotteet, vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen sekä tilinpäätökset.

Tutustu ePorttiin, luotettavaan ja monipuoliseen tietopalveluun, osoitteessa eportti.kauppalehti.fi.Lisätietoja myös asiakaspalvelusta: puh. 0800 141 070.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201236

vapaaLLatuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

Sirpa YlönenMinkälaisessa festariasussa ajattelit tulla jytäämään?1Kuinka monet Valtakunnalliset

Yrittäjäpäivät on tullut vietettyä, Jäppilän Yrittäjien puheenjohtaja

Sirpa Ylönen? Vuodesta 2001 asti olen ollut Yrittäjäpäivillä joka vuosi. Tänä vuonna on siis 12. kerta.

2Mikä on unohtumattomin Yrittäjä-päivä-kokemuksesi?Jostain syystä Rovaniemi vuonna 2008

on jäänyt mieleen. Varsinkin perjantai-illan juhla Joulupukin luolassa Santa Parkissa oli minulle todella mieleenpainuva kokemus.

3Miten tapahtuma on vuosien varrella muuttunut?En osaa sanoa, onko se kovinkaan

paljon muuttunut. Mutta vaikka päivien ohjelmarunko on vuosittain hyvinkin saman- lainen, on joka vuosi ohjemassa jotain omintakeista.

4Mitä odotat eniten tänä vuonna Oulun ohjelmasta?Tänä vuonna ohjelmassa on paljon

uutta. Muun muassa lapset on huomioitu, ja Oulussa järjestetään Y-treffit. Hienoa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioit-taa läsnäolollaan tapahtumaa. Ja Virve Rosti-han sytyttää aina!

5Miten aiot pukeutua Oulussa perjantai-iltana järjestettäville Y-festareille?

Jaa, enpä ole vielä asiaa ajatellut, mutta toki rennolla festarimeiningillä mennään. Nahka-rotsi niskaan, saapikkaat jalkaan ja festarit voi alkaa!

6Miten kannustaisit ensikertalaisen mukaan Yrittäjäpäiville?Ilman muuta kannattaa lähteä mukaan.

Tapaat paljon iloisia ja mukavia ihmisiä, ja saat nauttia monipuolisesta ohjelmasta.

Kuka? Sirpa ylönenikä: 52perhe: mies, kaksi aikuista tytärtä ja ihanat kolme lastenlastaUnelma: terveyttä ja hyvää oloa itselle sekä kaikille läheisillejuuri nyt: valtakunnalliset yrittäjäpäivät Oulussa 19.–21. lokakuuta.

6 kysy- mystä

ja virve rostihan sytyttää aina!

jarKKo Virtanen

talousoppi 2.0. Hakaniemessä on kehitelty

uusi talousoppi, jossa pääprinsiippinä on yritysten

sosiaalinen työllistäminen eikä voiton tuottaminen

omistajille. Tosin ennen sitä kutsuttiin kommunismiksi.

Shittech. Kansa kaatuili kakkaan Helsingin keskustassa.

Samalla tuli todistetuksi, että kaupunki ui vasta

virtaan cleantech- bisneksessä.

paras tuli valittua kansliapäälliköksi?

Pinokkiokin olisi kateellinen Päivi Räsäsen

vakuuttelukyvyistä.

miljardeja palaa. On lottovoitto syntyä

Suomeen, sanotaan. Oikea lottovoitto on kylläkin toden-

näköisempi kuin valtion it-projektien onnistuminen.

minä. Nordic Business Forumissa

selvisi kansallisen huipun ja kansainvälisen huipun ero.

Jari Sarasvuolle tärkeintä on puhua itsestä ja Sir Richard

Bransonille asiasta.

missä miinalaivat? Italialainen telakka syyttää tulvia suomalaisten miina-laivojen myöhästymisestä.

Laivojen rakentajille tiedoksi: kyllä laivan rungon

on tarkoitus kestää vettä.

2.0

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 37

hyvinvointi- valtio

mitä ihmettä? energisyys ja keskittymiskyky pysyvät paremmin yllä, kun verensokeri ei nouse ja laske rivakasti.naturopaattisen ravitsemuksen asiantuntija ja hyvinvointikonsultti Hanna Skyttä

1978 Ensimmäiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestettiin Helsingissä 34 vuotta sitten.

finnmEtKO. Konevel Oy:n yrittäjällä Kimmo Kärjellä oli suuret odotukset jämsän-

koskella järjestetylle FinnMetKO–tapahtumalle.– tämä on aiemmin ollut vuoden paras näyttely.

Tapahtumia

panEELi. suomen Yrittäjien kuntavaalikiertue laskeutui syyskuun puolivälissä Poriin. Porin paneelikeskustelussa vaihdettiin mielipiteitä muun muassa kuntauudistuksesta.

iLmapaLLOja. Varsinais-suomen Yrittäjien järjestösihteeri eija suvanto

koristeli paikkoja suomen Yrittäjien kuntavaalikiertueella turussa.

iiSaLmi. iisalmen Yrittäjät vietti 75-vuotisjuhliaan 8. syyskuuta. iisalmen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi niva pitämässä tervetulopuhetta.

Epämääräinen

sanayhdistelmä, jolla perustellaan

jatkuvia veron- kiristyksiä.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

Baanalla

Yritysmarkkinat valtaavat PohjanmaanJos pohdit yrityksen ostoa tai oman yrityksen myyntiä, niin suuntaa 6. lokakuuta Ilmajoelle. Yritysmarkkinoilla on tarjolla ostokohteita muun muassa teollisuuden, kaupan ja palvelui-den aloilta. Ostajien ja myyjien lisäksi paikalla on asiantuntijoi-ta ja rahoittajia.

Kaikki neuvottelut ovat luottamuksellisia ja jokainen osallistuja sitoutuu noudatta-maan salassapitosopimusta.

Tilaisuus on maksuton ja sen järjestävät Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja yrit-täjien paikallisyhdistykset. Yhteystiedot: Rami Mattila, 044 4191 210, rami.mattila@ilmajoki.fi.

Naisyrittäjien hyvinvointi-brunssiMillä keinoin motivoit itsesi onnistumaan? Miten työyh-teisönne voi? Millä passiiviset työntekijät saa liikkeelle? Muun muassa näihin kysymyksiin on tarjolla pohdintaa naisyrittäjille ja johtotason naisille suunnatul-la hyvinvoinnin teemabrunssilla Helsingissä 2. lokakuuta kello 8 alkaen. Ohjelmassa on puheen-vuoroja, verkostoitumista, hyvin-vointitesti, liikuntaa ja brunssi.

Lisätietoa, Elina Iloranda, Red Events Wellness, 044 366 7713, wellness@redevents.fi.

Yrittäjät Oktoberfest-hengessäHelsingit Yrittäjät ja Koillis-Helsinki ry:n jäsenet tapaavat Ravintola Kaaressa Helsingissä

4. lokakuuta. Jäsenistö sekä alueen yrittäjät ja yritysten edustajat kuulevat muun muassa Mandatum Lifen sekä Itellan puheenvuoron. Tapah-tumassa palkitaan vuoden koillishelsinkiläinen yrittäjä ja loppuiltaa vietetään Oktober-festin hengessä.

Putiikkiviikot valtaavat Turun keskustanEnsi kerran viime keväänä järjestetty Putiikkiviikot jatkuu Turussa 24.9. – 6.10. yhteensä 90 yrittäjän voimin. Turun Yrittäji-en ja Turun Ydinkeskustayhdis-tyksen kampanjan tarkoituksena on elävöittää kaupungin keskus-taa ja nostaa esille keskustassa toimivia liikkeitä ja erikoiskaup-poja.

– Putiikkiviikkojen tarkoitus on innostaa turkulaisia poik-keamaan putiikeissa, tekemään löytöjä sekä suosittelemaan putiikkeja ja palveluita toisilleen, toimistopäällikkö Anne Aholai-nen Turun Yrittäjistä kertoo.

Kampanjassa on mukana designin, hyvinvointipalvelui- den, käyttötavaroiden sekä sisustuksen ja muodin erikois-liikkeitä.

tyÖHarjOittELU. helsingin Yrittäjien nuoret Yrittäjät haastoi kunnallisvaaliehdokkaat

työharjoitteluuun. töitä antoivat myös sissoksen tuure toivola ja CleanMarinin

Mari laaksonen.

vOimaLa. tuukka temonen kertoi oman elämänsä mentoreista savon Yrittäjien nuorten Yrittäjien tilaisuudessa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201238 parHaat paLvELUt

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133kari.salko@alma360.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

KIELIKOULUTUSTA

Liike-elämän englantiaRäätälöitynä yrityksille ja

yksityisille. BigDeal Kielipalvelut

Gsm 040 353 7488heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio JyväskyläJyväskyläSeinäjokiOulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 4034050 465 4466050 465 44660400 927 9200400 893 0210400 151 656040 146 7322

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000kohteen kokemuksella.

PARMACOPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400myynti@parmaco.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!

7/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 39

rESUméTusentals står inför en omvälvande tid

fakta eller fiktion: Det försvagade uppsägningsskyddet för kommunanställda bromsar kommunförnyelsen.sdP:s riksdagsledamot antti Lindtman.

JaRKKO VIRTaNEN

Den mentala muren rivs

nästan 40 procent av de över 55-åriga företagarna tror att de kommer att sälja sitt företag till en utomstående under de följande tio åren, och 28 procent tän-ker sätta lapp på luckan.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Talousapu i knipaSamtalslinjen Talousapu som erbjuder gratis hjälp åt företag med ekonomiska svårigheter hotas själv av ekonomiska problem. Den fortsatta finan-sieringen hänger på arbets- och näringsministeriet, eftersom man i motsats till tidigare år an-söker om hela finansieringen på 200 000 euro från ministeriet.

– Finansieringen upphör igen vid årsskiftet, säger SMI-stif-telsens forsknings- och utveck-lingsdirektör Jari Leskinen.

Samtalstjänsten grunda-des under efterdyningarna av finanskrisen 2008 och har varit populär ända sedan starten. To-talt har ca 5 800 personer ringt, och i år 1 500.

Företagsvärlden ge-nomlever en stark brytningstid.

De finska företa-gens flykt till Estland är fortfarande en liten

sak jämfört med vad som händer när företagarna går i pension.

Enligt en ägarbytesbarometer som offentliggörs i början av ok-tober tror 38 procent av de över 55-åriga företagarna att de kom-mer att sälja sitt företag, var femte tror att de kommer att hitta någon som tar över inom familjen och 28 procent säger att de kommer att avveckla företaget helt och hållet.

Det betyder att ca 28 000 företag kommer att läggas ut för försälj-ning under de följande tio åren, 15 000 företag planerar ett genera-tionsskifte och 20 000 lägger lapp

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Godtyckligheten minskar förhoppningsvis. En be-tydande sak, men varken guld eller gröna skogar.

Så beskrev två sm-företagare verk-samma på den ryska marknaden sin inställning till den östra gran-nens medlemskap i WTO.

CHS Group Oy:s och CHS Logis-tics Oy:s verkställande direktör Heikki Halmetoja anser att Ryss-lands medlemskap i världshan-delsorganisationen WTO snarare är en viktig påverkningskraft för minskad godtycklighet och att det bidrar till att riva den mentala mu-ren hos affärsverksamheter inrik-tade på Ryssland.

101 000Yrittäjäsanomats läsarantal har ökat med 12,2 procent under ett halvår till 101 000 läsare.

Det visar de senaste siffrorna från Kansallinen Mediatutki-mus. I den senaste KMT-mät-ningen hade Yrittäjäsanomat ca 90 000 läsare.

Samtidigt sjönk det totala an-talet läsare av tryckta tidningar och tidskrifter med 2,2 procent jämfört med föregående år.

Molnen gömmer en riskJukka Tola, chef för verk-samheten med elektroniska arbetsverktyg på advokatbyrån Fondia, varnar företagare för betydande affärsmässiga risker med molntjänster.

Även en arbetsgrupp som ar-betar med dataskyddsärenden inom EU har uppmanat företag som använder molntjänster att utvärdera riskerna.

– Överallt marknadsför man hur lätt det är. Data flyttas nog till ett moln, men var är datan egentligen, frågar Tola.

Enligt Tola finns det många så kallade enkla lösningar för sparande av dokument på marknaden. I värsta fall finns företagets alla dokument i ett moln, varifrån de även kan försvinna. Verkliga exempel finns redan.

. jukka tola

på luckan. Det är hårda siffror när man jämför med företagsbestån-det. Enligt Statistikcentralen finns det ca 262 000 företag i Finland.

Elina Varamäki, forskaröverlä-rare vid yrkeshögskolan i Seinäjoki, säger att brytningsskedet inte en-bart rör företagarna. De här företa-gen sysselsätter även över 200 000 arbetstagare.

– Man har varit medveten om de kommande ägarbytena, men man har inte prioriterat dem tillräckligt, säger Varamäki.

Enligt henne måste arbetet med att främja ägarbytena göras mer långsiktigt. Såväl den privata sek-torn som kommunerna, landska-pen och staten måste delta. Det räcker inte enbart med projektfi-nansiering.

– Den huvudsakliga uppmärk-samheten måste riktas mot poten-tiella köpare och personer som kan ta över företagen. När det kommer till försäljning är de små företagen de mest problematiska. Mikrofö-retagen borde erbjudas en ”första hjälpen-tjänst” med låg tröskel, där man skulle kartlägga om det är lönt att sälja företagen, kräver Varamäki.

– Man måste även acceptera att vissa verksamheter helt enkelt läggs ner. Det hör till den normala dynamiken i företagsvärlden, fort-sätter hon.

Förhandlingarna om Rysslands medlemskap pågick i nästan två årtionden. Finlands Bank upp-skattar att Rysslands WTO-med-lemskap kommer att betyda ett tillägg på ca 200 – 300 miljoner euro i Finlands totala produktion och 4 500 – 6 500 fler sysselsatta arbetstagare.

Dessutom kan Rysslands WTO-medlemskap vara fördelaktigt för finländska företag som är verksamma i Ryssland och för affärsverksamheter inom transi-totransporter när marknaden växer, konstaterar ekonomen Heli Simola på Finlands Bank i sin rap-port.

Ryssland är Finlands tredje vik-tigaste exportland. Exporten upp-går till 5,3 miljarder, varav de små-

och medelstora företagen står för 20 procent. I och med Rysslands WTO-medlemskap minskar bland annat importtullarna. Den genom-snittliga tullnivån minskar inte särskilt mycket, men för vissa pro-duktgrupper är minskningen 5–10 procent.

I och med medlemskapet i världshandelsorganisationen tas största delen av importtullarna över 15 procent bort inom 3–5 år efter att Ryssland gått med. Dessa produkter är mjölk- och spann-målsprodukter, många läkeme-del, kläder och textilier, eldrivna maskiner och anordningar samt pappers- och kartongprodukter. Importtullen för informationstek-niska produkter tas bort helt och hållet.

PEKKa SIPOla

– En långsiktig utveckling där det ryska affärslivet rör sig mot västerländska former av mark-nadsekonomi och uppfyllande av avtal skulle betyda mycket, bedö-mer Halmetoja.

. heikki hametoja

prObLEm. Man har varit medveten om de kommande ägarbytena, men man har inte prioriterat dem tillräckligt, säger elina Varamäki.

juHa Harju

YRITTÄJÄSANOMAT • 7/201240 UUtiSEt

www.teboil.fi /liitto

Kampanjaetuvoimassa

1.10.-30.11.2012

-2,5snt/l

polttoaineesta*

*Alennuksen saa Suomen Yrittäjien jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Muistahan, että voit hankkia yrityksellesi myös Teboil Yrityskortin ja hyödyntää sillä saatavat edut.

Lisäetua Yrittäjille!