Verkkokaupan yleiskuva kaikkea muuta kuin riemukas

Edunvalvonta innostaa puheenjohtajuuteen

Tuulta purjeisiin, kuntakenttä!

Sisämarkkinat huomioitava talousuudistuksissa

Jäsenkunta muuttuu – haasteisiin tullaan vastaamaan

juuri näin

sivu 14

sivu 17

sivu 5

sivu 5sivu 7

Yritys ei kasva ilman visiotaEsimerkkejä menestyvistä kasvu-

yrityksistä ei tarvitse kaukaa hakea,

vaikka eetterissä ja lehdissä valite-

taan kovaan ääneen kasvuyritysten

puutetta. Juhani Lehti korostaa

kilpailukyvystä huolehtimisen

tärkeyttä.

sivuT 18 – 19

Pienempien yritysten energia-talkoiden pulmana on useimmiten se, että uudistustar-peet tiedostetaan, mutta alkuun on vaikea päästä.

Juha Pakarinen

• EU ei etene minnekään, jos emme saa kasvua taas käyntiin, brittiliberaali Sharon Bowles sanoo.

• SY:n haasteena on vastata muuttuvan jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin ja näin turvata järjestön tulevaisuus ja elinvoimaisuus myös jatkossa.

• Järjestö on käynnistänyt kehittämisohjelman vuosille 2011 – 2016. Tilaajavastuusta

kallis unohdusViranomaiset kiristävät tilaajavastuun

valvontaa. Laiminlyönnin sakko voi

nousta 16 000 euroon. Tilitoimistot

ovat alkaneet opastaa asiakkaitaan

lain koukeroihin.

sivu 14

suomEn yriTTäJäT • förETagarna i finLand • jäsenlehti • www.yriTTajaT.fin:ro 2 • HELmikuu 2011

Kauniita lupauksia?

• Suomen Yrittäjien vaalitentissä kuultiin tulevalle vaalikaudelle kauniita ja kauheita veroehdotuksia. Miltä kuulostaa: yhteisövero alas, osinkoverot ennallaan ja ALV ylös?

• Palvelualat ovat parahtaneet ALV:n korotuspuheista. Huolestuneimmat povaavat korotuksista jopa kuoliniskua kaikkein pienituloisimmille yrittäjille.

sivu 3

Kovan lajin lukemisto.

• Kuntien palvelutuotanto on saatava jatkossa tehokkaammaksi. Yhdistelmä, jossa menot kasvavat mutta tulot eivät, ei vetele enää. SY:n Janne Pesosen mukaan tilanne on haastava, muttei mahdoton.

Leiritulen äärelläsyvimmistä sosiaalisen median

syövereistä on löydetty uusi laji,

ystäväyrittäjä. ystäväyrittäjälle

tyypillistä on verkottuminen muiden

lajitovereiden kanssa. Heimon edus-

tajat myös parveilevat mielellään

kuvitteellisen leiritulen, facebookin,

ympärillä.

sivu 16

JOUKO LANTTO

RAMI MARJAMÄKI

02 N:o 2 • Helmikuu 2011

Tai minkä älypuhelimen hankit.

+ = 38 54 €/kk *

Nokia E7-00 alk. 18,54 €/kk *

NElisa puhepaketti 2000 min,

sis. mobiililaajakaistan 20 € /kk *

Nokian uusi, kosketusnäytöllä ja qwerty-näppäimistöllä varustettu E7-00 on täällä! Yhdessä Elisan 3G-verkon ja moninaisten sovellusten kanssa tämä legendaarinen kommunikaattori on oiva kumppani liikkuvan työn tekemiseen missä ja milloin tahansa. Katso tutkimus eri 3G-verkoista vertaaverkkoja.fi /yritys. Osta suoraan yritysten verkkokaupasta elisa.fi /yrityksille, soita yritysasiakaspalveluumme 010 19 13 19 (pvm/mpm ark. 8–16.30) tai varaa aika tapaamiseen elisa.fi /ajanvaraus.

*Elisa puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Yritysten verkkokaupasta Nokia E7 19,85 €/kk, 24 kk sopimus. Elisa puhepaketti tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv. 0 %. Puhepakettitarjous voimassa 31.3.2011 asti.

Se ei todellakaan ole sama, mitä 3G-verkkoa käytät.

Elisalla onkattava ja

nopea 3G-verkko.

03N:o 2 • Helmikuu 2011

”

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

Huhtikuun eduskuntavaalit innostavat puolue-eliitin kansan pariin. yrittäjien vaalitentissä huolehdittiin valtion taloudesta.

Verotus puhutti vaalitentissä

• Suomen Yrittäjien puheenjohtajaseminaarissa järjestetyssä vaalitentissä käytiin läpi kolmen suurimman puolueen aatoksia seuraavaa vaalikautta ajatellen. Vaalitentin yhdeksi pääpuheenaiheeksi nousi odotetusti verotus.

Lotta Tammelin, tekstiLea Hult, kuva

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) esittää ensi vaalikauden alkuun laa-jaa yhteiskuntasopimusta, jossa yri- tykset sitoutuisivat kotimaisiin inves-tointeihin vastineena yritysverotuk-sen alentamiselle.

– Me olemme valmiita yhteisöveron alennuk-seen heti vaalikauden alussa esimerkiksi kahdel-la prosentilla. Ja mikäli kasvua syntyy, olemme valmiita etenemään yhteisöveron alentamisessa jatkossa myös lisää, Kiviniemi kertoi keskustan kantoja.

– Toivoisin, että pystyisimme solmimaan yh-teiskuntasopimuksen, johon sitoutuisivat niin yritykset, yrittäjät, työntekijät kuin hallituskin.

yhteisövero alas, alv ylös. Kokoomus on puolestaan väläytellyt yhteisöveron laskua 22 prosenttiin ja pääomatulojen verotusta nostet-tavaksi.

– Me tarvitsemme keskipitkän aikavälin kas-vustrategian. Sen takia olemme esittäneet yh-teisöveroon neljän prosenttiyksikön alennusta, prosentti per vuosi. Lisäksi esitämme tulovero-tuksen keventämistä seuraavalla vaalikaudella. Osinkoveron pitäisimme ennallaan sen takia, että riskinotolla pitää olla kannusteita. Ihan pienimmät osingon vapauttaisimme verosta. Sillä olisi kotimaiselle omistajuudelle merkitys-tä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) luetteli.

– Jotta velkaantuminen saadaan hallintaan, tarvitsemme nopeasti verotuloja lisää. Lääke sii-hen on välillisten verojen korotus, esimerkiksi

arvonlisäveron korotus. Pääomatulon verotuk-sen korotuksella on myös symbolisesti korkea arvo, sillä Suomen pitää olla oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen valtio, Katainen jatkoi.

Kestävyysvaje kuntoon, koeaikaa pidem-mäksi? SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner on valtion taloustilanteesta huolissaan ja toivoo yhteisen tekemisen meininkiä koko yhteiskun-taan, jotta kestävyysvaje saataisiin pikaisesti paikattua.

– SDP lähtee sitä, että valtion talous on kun-nossa 2015. Siitä ehkä kaksi kolmasosaa hoituu kasvulla ja kolmasosa pitää hoitaa veronkoro-tuksilla ja säästöillä, Jungner kertoo.

– Arvonlisäveron korotus on houkuttelevaa, koska se on helppoa. Me olemme siinä kuitenkin luomassa itsellemme ongelmaa nimeltä inflaa-tio. Jos me yhteisvaluutassa polkaisemme ko-tikutoisen inflaation käyntiin, se iskee meidän kilpailukykyymme tosi kipeästi, hän pohtii.

– Palkkaverotusta ei pidä korottaa, mutta ke-ventäminen tässä taloustilanteessa on mielestä-ni vastuutonta.

Työllistämisen esteistä puhuttaessa yrittäjä-nä itsekin toimineelta Jungnerilta löytyi ymmär-rystä Suomen Yrittäjien ehdottamalle koeajan pidentämiselle.

– Yrittämisessä on erittäin tärkeää työllistä-minen ja erityisesti sen esteiden pohtiminen. Työllistämisessä ei ole itse asiassa kyse työn si-vukuluista, vaan siitä riskistä, mitä tapahtuu jos ottaa uuden ihmisen ja asiat ei menekään niin kuin on suunniteltu. Suomen Yrittäjien ajatus siitä, että katsottaisiin koeaikaa pidemmäksi kuin neljä kuukautta kuulostaa mielestäni hy-vältä, Jungner sanoi.

Mari Kiviniemi: Toivoisin, että pystyisimme solmimaan yhteiskuntasopimuksen, johon sitoutuisivat niin yritykset, yrittäjät, työntekijät kuin hallituskin.

Mikael jungner: suomen yrittäjien ajatus siitä, että katsottaisiin koeaikaa pidemmäksi kuin neljä kuukautta, kuulostaa mielestäni hyvältä.

jyrki Katainen: Esitämme tuloverotuksen keventämistä seuraavalla vaalikaudella. Osinkoveron pitäisimme ennallaan sen takia, että riskinotolla pitää olla kannusteita.

jaakko salminen, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry

Kysymys: Uuden teknologian toimi-alojen rakennemurros käynnistyi Suomessa Nokian ilmoitettua tulevista mittavista henkilöstövähennyksistä. Osa Symbian-osaajista ja Nokian t&k- väestä ryhtynee yrittäjiksi. Miten näis-tä iduista synnytetään uusia menes-tystarinoita, uusia pikku ”nokioita”?

Vastaus: Heillä on loistava tilaisuus. Varmasti monella kaverilla on ollut joku idea jostain ratkaisusta tai sovelluk-sesta, jota eivät ole Nokialla ollessaan päässeet toteuttamaan. Aika pienetkin yritykset, nimenomaan softapuolella, pystyvät saamaan aikaan kohtuullista kasvua. Hyvä esimerkki on Angry Birds ja Rovio. Vinkki, jonka antaisin Nokiasta lähte- ville t&k-kavereille, on hankkiutua sellaisten tuttavien tai sukulaisten kanssa kimppaan, joilla on bisneskokemusta talouspuolelta ja myynnistä. Teknisen osaamisen lisäksi tuotteet tai palvelut pitää osata kaupallistaa ja viedä markki-noille. Se on voittava kombinaatio.

Vaalit: Vaalirahat syyniinValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on ottanut käyt-töön uuden tietojärjestelmän puolue- ja vaalirahoitus-valvontaa varten. Järjestelmässä on voitu vastaanottaa puoluerahoituksen ajantasaisia ilmoituksia ja ennakko-ilmoituksia vuoden 2011 alusta lukien.

Vaaleissa ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava erikseen kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa tai presi-dentinvaalissa vähintään 1 500 euroa. Vaalirahailmoitus tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa vaalien tulok-sen vahvistamisesta.

Koulutus: Perussuomalaiset haluavat uudistaa koulutusjärjestelmänYrittäjyyteen valmentava koulutus on otettava pakolli-seksi peruskoulutukseen sekä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen, Perussuomalaisten Täysmuutosryhmä ehdottaa. Lisäksi ammattikorkeakouluun on perustet-tava yrittäjyyslinjat erikseen tekniselle ja palvelualalle. Myös opettajilta on vaadittava hyvätasoista työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta.

16.2. eduskunnan talous-valiokunta antoi lau-suntonsa jätelakieh-

dotuksesta, jossa ollaan antamassa kunnille nykyistä laajempaa vastuuta jätehuollosta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä sitä, ettei kunnan järjestämisvastuu syrjäytä ja syrji yksityisiä yrityksiä jätehuoltopalvelu-jen tuottajia. Talousvaliokunnan mukaan säännöksiä tulee muuttaa niin, että yksityisen ja julkisen toimijan tasa-arvoisuus toteutuu myös jätteen kuljetuksessa.

KOLMEN KOPLa. miten käy kolmen suurimman puolueen vaaleissa? sy:n vaalitentissä kolmikko kertoi puolueittensa verokantoja tulevalle vaalikaudelle. Tenttaajana kauppalehden päätoimittaja arno ahosniemi.

Otteita Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta 2011 – 2015Julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä.

Ansiotulon verottamista tulee edelleen keventää alentamalla valtion tuloveroasteikon rajaveroasteita kauttaaltaan – lisäansioista tulee jäädä aina vähintään 50 prosenttia.

Yrittäjien verotuksen tulee olla kilpailuky-kyistä palkansaajien verotukseen verrattuna. Listaamattomien osakeyhtiöiden yhdenkertai-

sen osinkoverotuksen tuottoaste tulee säilyttää vähintään 9 prosentin tasolla, joka huomioi yrittäjyyden kannustavuuden ja yrittäjäriskin.

Tappioiden tasausjärjestelmää tulee jous-tavoittaa niin, että tappiot voidaan vähentää verotuksessa takautuvasti, jolloin vähennyk-sen voisi saada rahapalautuksena tai muiden verojen alennuksena (carry back). Tappioiden vähennysaikaa tulee pidentää 10 vuodesta 15 vuoteen.

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tulee sallia liikevaihdoltaan enintään 500 000 euron yrityksille.

Alv:n nosto on kuolinisku – kommentteja yrittajat.fi-verkkosivuilta 9.2.2011 11:05, Hhmmm.. Ennen vaaleja luva- taan kaikenlaista. Entäs jälkeen?

9.2.2011 18:43, anonymousKäsittämätöntä tuo ALV:n nosto-suunnitelma, jonka jopa SY:n puheenjohtaja on siunannut. Se vie heti töitä ”käsityöläisiltä”, jotka myyvät omaa työtään,

eikä tavaraa. Lisäksi se lisää harmaata taloutta aivan käsittä-mättömän paljon. Mutta kun kansanedustajilla ja muilla tosi suurituloisilla ei ole halua maksaa veroja tuloistaan, niin näin käy.Seuraukset tulevat olemaan katastrofaaliset.

9.2.2011 21:08, MinnaAlv:n nosto olisi todellakin kuo- linisku jo nyt alle 1 000 euroa

kuussa tienaavalle kosmetologi- yrittäjälle. Houkuttaa varmaan sitten enemmän tehdä ilman kuit-tia. Eli äänestän tulevissa vaaleissa vasemmistoliittoa. No, kokoomusta en ole koskaan äänestänytkään. Ei aja käsityöalan pienyrittäjän asiaa.

9.2.2011 22:39, persuPienille pk-yrityksille pitää luoda alin taso alv:lle. Meillähän on

räätälöity malli maanviljelijöille, jota voi tietenkin muutkin käyttää.Mielestäni olisi meilläkin ajettava alv-alarajaksi 98 000 euroa niin kuin Britanniassa, Ranskassa 68 000, saksassa 35 000. Kaikissa EU-valtioissa se on suurempi kuin Suomessa, 8 000 euroa. Ollaanko me tasa-arvoisia valtioita EU:ssa? Hollannissa ja Saksassa on vielä alv:n prosentti usealla tuottajasekto-reilla ja käsityöläisillä 8 prosenttia.

10.2.2011 8:56, alviHmmm. Eihän tuossa alv:n kanssa venkoilussa mitään tolkkua ole.Vaikka puhutaan isommista kuin yhden hengen yrityksistäkin, tuntihinta kuluttajalle nousee ja tuotteiden hinta nousee. Osto-voima, ja ennen kaikkea ostohalut heikkenevät. Ei johda kasvuun, se on varma.

Työterveys: Älä masennu!Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin työkyvyt-tömyyseläkkeen peruste. Sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeessa on kolmen ja puolen vuoden ajan etsitty keinoja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyy-den vähentämiseen.

Ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen on pitkä-jänteistä työtä, ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Vuosina 2008 – 2009 uusien masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi kuitenkin jo laskuun. Tuoreiden vuoden 2010 lukujen mukaan sama myönteinen trendi jatkuu edelleen.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

Työelämä: Sivutoimista vai ei?TEM on täsmentänyt ohjeensa sivutoimisesta yrittäjyy-destä. Ohjeistuksen mukaan yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kk), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä koko-aikaisen työn vastaanottamiselle.

04 N:o 2 • Helmikuu 2011

JARK

KO Ö

VERS

TI

Hetemäen työryhmän esi-tyksen jälkeen herää ky-symys, mitä pahaa perhe-

yrittäjät ovat tehneet, kun heidät ehdotetaan verotuksessa näin kaltoin kohdeltaviksi. Kysymys kuulukin, notta haluaako työ-ryhmä lopettaa pk-yritysten toi-minnan Suomesta ja haluaako se, että täällä keskitytään jatkos-sa yksinomaan pörssiyhtiöihin.

Perheyhtiöiden osinkovero-tuksen kaksinkertaistaminen vaikuttaa ensinnäkin siihen, että osingonjaot eivät olisi enää relevantteja toimintoja po. yri-tyksissä. Kun ansiotuloverotusta laskettaisiin nykyistä alemmas, perheyhtiön osakkaat nostaisi-vat tulonsa luonnollisesti palk-kana eivätkä korkeasti verotet-tuina osinkoina.

riittääkö motivaatio. Toi-seksi on kysyttävä, kannattako Suo-messa edelleen toimia esim. perheyhtiönä ja riittääkö kan-salaisilla enää motivaatiota uu-sien yritysten perustamiseen ja olemassa olevien yritysten pitä-miseen. Onko järkevämpää etsiä yritykselle ostaja, mikäli ideat ovat myytävissä, joutuu moni yrittäjä kysymään.

Tarkoituksena näyttää olevan maksattaa ansiotulojen veron-alennukset perheyrittäjien osin-kojen verotuksen kiristyksellä. Totuus on kuitenkin se, että yrit-täjien osinkotulot tulisivat vähe-

nemään rajusti, jos Hetemäen työryhmän esitykset etenevät. Toisaalta voi kysyä, onko kenen-kään syytä kadehtia tätä nykyis-tä ja keskimäärin 14 000 euron yhteen kertaan verotettua osin-koa, josta veroa on jo maksettu 35,1 prosenttia eli 4 914 euroa ja perheyrityksen kannalta 9 086 euroa netto verojen jälkeen.

Huomattakoon samalla, että juuri perheyritykset ovat koko ajan lisänneet työvoimaa, mut-ta sitä vastoin pörssiyhtiöt ovat sitä vähentäneet ja siirtäneet toimintojaan kilpailukyvyn säi-lyttämiseksi maamme rajojen ulkopuolelle.

Nettovarallisuutta tarvitaan. Työ ryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus ohjaa nettovaral-li suuden kasvattamiseen. Mi-käli yrityksen liikevaihto kas-vaa, tarvitaan käyttöpääomaan enemmän varoja. Siten nettova-rallisuus ei kasva siksi, että yrit-täjä sitä kasvattaisi, vaan vain liiketoiminnan kautta. Sitä (net-tovarallisuutta) tarvitaan puo-lestaan nyt taantuman aikana yrityksien pystyssä pitämiseen. Moni yritys onkin välttynyt kon-kurssilta, vaikka liikevaihto on romahtanut ja yrityksen tulos muuttunut tappiolliseksi

arvonlisäverotuksesta. Työ-ryhmä ehdottaa arvonlisäveroa

nostettavaksi kaikissa veroluo-kissa 2 prosenttiyksikköä. Tämä vaikuttaa kotimaiseen ostovoi-maan ja kotimaisilla markkinoil-la toimivien yritysten kilpailuky-kyyn. Työryhmän toteamus, että eri kannat aiheuttavat kustan-

nuksia verohallinnolle ja yrityk-sille, ei sen sijaan juurikaan pidä paikkaansa, koska ATK-järjestel-mät sen työn tekevät ja verohal-linto saa yrityksien maksamat verot tililleen ilman heidän työ-panostaan.

Esityksellä pyritäänkin sii-hen, että maassa olisi vain yksi verokanta, 25 prosenttia, jolloin valtion verotulot kasvaisivat. Toisaalta esim. ravintoloissa ruokailijat vähenisivät entises-

tään, koska ruokailu tulisi ny-kyistä kalliimmaksi. Vientiyri-tyksiähän tämä korotus ei sen sijaan koske, koska vienti on arvonlisäverovapaata liiketoi-mintaa ja ne saavat kotimaisten yritysten maksamat verot takai-sin. Se tietysti helpottaa kilpai-lukykyä vientiyrityksille, jotka ovat maallemme ja työllisyydel-le erittäin tärkeitä.

Kilpailu Lapin matkailuyritys-ten kilpailukyvystä lisääntyy ja voi suuntautua alempien vero-tusten maihin.

Mietintö hyllyyn pölytty-mään. Yrittäjien harras toive on, ettei tasavallan tuleva halli-tus eikä eduskunta lähde tällais-ten arvionvaraisten laskelmien perusteella antamaan yrittäjille niskalaukausta. Kun jo välimie-tinnön julkaisemisen jälkeen on yrittäjiä muuttanut ulkomaille jopa Kainuunkin korkeudelta, on viesti selvä: tämän työryhmän mietinnön voi jättää hyllyyn pö-lyttymään, koska meillä on nyt erittäin toimiva verojärjestelmä.

Jos Nokia yms. yhtiöt halu-taan pitää Suomessa, alennetta-koon pörssiyhtiöiden verotusta 22 prosenttiin, vaikka niiden Suomessa säilyminen onkin nykyoloissa epävarmaa, ja an-netaan listaamattomien jatkaa nykyisellään 26 prosentin verol-la ja säilytetään niiden osinkojen verotus ennallaan.

Valmisteverotus koskettaa maassamme yhä useam-paa yritystä, esimerkiksi

vuoden alusta voimaan tulleet makeis- ja jäätelöverot ovat aihe-uttaneet kysymyksiä ja ihmetyk-siä yrittäjien keskuudessa, OTK Mirja Reijonen kirjoittaa.

Valmisteverotuksen säännök-set poikkeavat arvonlisäverotuk-sesta, eikä kaikilla yrityksillä voi ollakaan kokemusta valmiste-verotuksen säännöksistä ja lain tulkinnoista. Maahantuojien, valmistajien, tukku- ja vähittäis-myyjien on syytä selvittää etu-käteen mm., mitkä tuotteet ovat veronalaisia. Esimerkiksi kaikki makeisena myytävät tuotteet ei-vät välttämättä ole veronalaisia. Asia riippuu siitä, mikä on tuot-teen sisältö ja koostumus.

varmuuden vuoksi ei veroja kannata suorittaa. Jäätelöi-den verotus on uusi asia myös viranomaiselle. Jäätelöinä vero-tetaan niin jäätelö ja mehujäät kuin jäätelön valmistukseen käytettävät seokset. Se mikä on jäätelöä, määritellään tuotteen sisällön ja tullitariffinimikkeen perusteella. Yrittäjällä pitäisi ol-la näkemystä myös siitä, mikä on paras mahdollinen lupa omalle toiminnalle. Valmistajalla on

oltava veroton varasto, mutta jollekin sopii jokin muu lupa paremmin. Tietyissä tapauksis-sa veronmaksukynnystä voi ly- kätä luvasta riippuen. Koska val-misteverotus poikkeaa arvon- lisäverotuksesta, verottomuus- ja verovastuukysymykset on myös syytä tiedostaa ja varau-tua ongelmiin etukäteen esim. vakuutuksin.

Tietyissä tilanteissa valmiste-veronalaisia tuotteita voi myy- dä eteenpäin verotta. Erityisedel-lytyksiä on myös, kun yritys har-joittaa kauppaa Ahvenanmaalle. Tietyissä tilanteissa veroista jou-tuu kuitenkin vastuuseen, jos tavara häviää varastossa tai mat-kalla Suomeen. Valmisteveron alaisten tuotteiden (muidenkin kuin makeisten ja jäätelöiden) maahantuojien, valmistajien, varastoijien ja tukkumyyjien oli-si hyvä varautua etukäteen mah-dollisiin ongelmiin, jotta ikävil- tä yllätyksiltä jälkikäteen vält-tyisi.

Vähittäismyyjällekin voi vero-vastuu langeta, jos kukaan tuot-teen aiemmassa myyntiketjussa ei ole veroja maksanut. Pienet valmistajat on rajattu veron ul-kopuolelle, mutta jos vuoden lo-pussa raja ylittyy, joutuu veron maksamaan jälkikäteen koko vuoden määrästä. Tämän mak-

saa yritys omasta pussistaan, ellei ole varautunut siihen etu-käteen.

Lainsäädännössä on myös lasku- ja kirjanpidolle edellytyk-

siä, jotka on syytä selvittää, ettei verotarkastuksissa jälkeenpäin tule epäselvyyksiä. Yrityksen on ikävä jälkeenpäin maksaa jälki-veroja tai virhemaksuja siitä, et-tei ole ottanut asioista selvää tai on olettanut asian olevan selvä. Jos epäselvyyksiä tulee, näyttö lankeaa yritykselle. Usein ei löy-dy näyttöä siitä, että asioista on yritetty ottaa selvää.

Muita uusia verovelvollisia valmisteverotuksessa on myös

mm. jäteverotuksen puolella. Teollisuuden kaatopaikat tulivat veronalaisiksi vuoden alusta lu-kien. Energiaverotuskin uudistui vuoden alusta lähes kokonaan.

Polttoaineyhtiöille uudet tuotteet ja tuotenimikkeet tuo-vat alussa varmasti tulkintaon-gelmia, kuten käyttäjillekin on käynyt uuden etanolibensiinin kanssa.

Biopolttoöljy tuli uutena tuotteena verolliseksi vuoden alusta lukien. Pienvalmistajalta ei kuitenkaan edellytetä luvan hakemista toiminnalleen. Mm. teollisuudessa on hyvä huomi-oida myös se, mihin säännökset oikeuttavat käyttämään vero-tonta polttoainetta tai alemmin verotettua sähköä, milloin on mahdollista hakea veronpalau-tusta ja mitä veronpalautusme-nettelyssä edellytetään.

Uutta on myös uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki, jonka perusteella voimalaitokset saavat tietyillä edellytyksillä tukea tuotetusta sähköstä.

Näihin kaikkiin uudistuksiin, paitsi sähköntuotannon tukeen, sovelletaan valmisteverotuslain-säädäntöä ja -käytäntöjä, jotka yrityksen on syytä etukäteen selvittää oman toimintansa läh-tökohdat huomioiden.

Yhteiskunnallisen yrityksen piilevä dilemma

pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 24. helmikuuta 2011

Jokunen vuosikymmen sitten pienempikin yksi-

tyisyrittäjä koki olonsa (ainakin henkisellä tasolla)

jollakin tavoin ahtaaksi, kun vasemmistovetoi-

sessa yhteiskunnassa vallitsi suhteellisen reipas

yhteiskunnallistamisen ilmapiiri. Käytännössä se

tarkoitti vasemmiston halua ja tavoitetta

ottaa mm. pankit ja vakuutus-

yhtiöt yhteiskunnan haltuun raharik-

kailta kapitalisteilta, mutta ei näissä

sosialisointihankkeissa pienempää-

kään yrittäjää myötäkarvaan silitelty.

Tässä ajassa omanlaisena ja

1970-luvun verrattuna samanlaisensa

hämmennyksen aiheuttaja taitaa olla

ns. yhteiskunnallinen yrittäjyys, jonka

rantautumista Isosta-Britanniasta Suo-

meen on valmisteltu raportointivaihee-

seen mm. työ- ja elinkeinoministeriön

asettamassa työryhmässä. Erityisen

rakas asia näyttää olevan vihreille,

jotka puheenjohtajansa Anni Sin-

nemäen mukaan haluavat rakentaa

yhteiskunnallisista yrityksistä mer-

kittävän yrittämisen muodon.

Huomattakoon, että yhteiskun-

nallinen yritys -argumentaatiossa

katsanto on huomattavasti leveämpi,

kuin mitä tarkoitetaan esimerkiksi

sosiaalisella yrityksellä. Sehän on

olemassa työllistääkseen vajaakun-

toisia ja pitkäaikaistyöttömiä henki-

löitä, ja sen toiminta perustuu vuo-

den 2004 alussa voimaan tulleeseen

lakiin. Lain perusteella sosiaaliset

yritykset toimivat normaalisti kilpai-

lumarkkinoilla mutta saavat palkka-

tukea työntekijöiden alentuneesta

työkyvystä ja siitä seuraavasta tuot-

tavuusvajeesta. Sosiaalisen yrityksen

statuksen ja oikeuden em. tuki-

toimiin yritys saa, mikäli se

hyväksytään työ- ja elinkeino-

ministeriön ylläpitämään rekis-

teriin.

Ministeri Sinnemäen mukaan yhteiskunnallisen yri-

tyksen tavoitteet ovat yleishyödyllisiä ja voitto sijoitetaan

takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteis-

kunnallinen yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein,

mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia.

Sen toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin

taloudellisen voiton tavoittelu, ministeri

maalaa.

Tuntematta tässä vaiheessa tämän

yhteiskunnallinen yritys -ilmiön aitoa

suomalaista potentiaalia Suomen Yrittä-

jät on ilmaissut huolensa siitä, että huo-

nossa tapauksessa kilpailumarkkinoille

ollaan ns. ”yhteiskunnallisen hyvän”

(mitä se sitten onkaan) nimissä tuo-

massa toimijoita, jotka eivät kuitenkaan

toimi markkinoiden yleisten pelisään-

töjen mukaisesti. Uhkana siis on, että

kilpailuneutraliteetti kierrettään, mikä

ei tietenkään voi olla hyväksyttävää;

markkinoiden toimivuuden ja tasapuo-

lisen kilpailun kannalta olennaista on

se, että eri toimijat toimivat samoista

lähtökohdista ja samoilla pelisäännöillä.

Kilpailuneutraliteetin ytimeen kuu-

luu myös se, että verokohtelu, julkinen

hankintapolitiikka yms. on tasapuolista

ja yritysten toimintatavoitteista riippu-

matonta. Nykyiset ja tulevat vastuupo-

liitikot pitäkööt huolen siitä, että tämä

vaatimus ei unohdu jatkovalmisteluvai-

heessa, kuten em. työryhmä on myös yk-

simielisesti esittänyt. Samalla kuitenkin

itse kullekin tulevaisuuden päättäjälle

hyväntahtoisen varoituksen sana: kuka

meistä yksin tai ryhmässä on valmis

ottamaan kontolleen täyden yrittäjäris-

kin, mutta samalla valmis rajoittamaan

yrityksensä taloudellista menestystä,

ellei mielessä siintäisi kompensaatio-

na saatava yhteiskunnan tuki. Paineet

tällaiseen ovat ilmeiset, mutta ajatukset

on pidettävä kirkkaina tulossa olevista

eduskuntavaaleista huolimatta.

KirjE | minna reijonen, toimitusjohtaja, www.reijonenlaw.fi

Valmisteverotuksessa monta huomionarvoista asiaa uusille ja entisillekin toimijoille

KirjE | Esko Haukkala, revisioneuvos, kHT emeritustilintarkastaja

Pahin esitys sitten toisen maailmansodan

YLÖsotEttujA

Yritysrahoitus on selvinnyt pahimmista finanssi-kriisin aiheuttamista vaikeuksista. Yritysten rahoitusongelmat vähentyivät vuonna 2010 mutta ovat yhä selvästi yleisempiä kuin kriisiä edeltä-neinä vuosina.

suomen Pankin tiedote

Verokiilan vuoksi suurilta kuulostavat palkka-kustannukset esimerkiksi palvelualoilla eivät päädy työntekijälle vaan verottajalle.

Professori matti Viren Turun sanomissa

Yksityissektori on tullut jäädäkseen sosiaalipalve-luiden tuottajana. Suomessa on vahva julkinen sektori, mutta se ei yksinään riitä.

sosiaali- ja terveysministeri Juha rehula yle.fissä

Hyvinvointiyhteiskunta ei säily, elleivät ihmiset ota nykyistä enemmän vastuuta omasta elämäs-tään. Asia on herkkä, mutta nyt on viimeinen hetki kysyä, missä menee yhteiskunnan ja yksilön vastuun raja.

kuntaministeri Tapani Tölli aamulehdessä

Suomalaisten kotitalouksien taloustilanne edustaa eurooppalaista kärkeä. Suomi sijoittui 18 maata kattavassa vertailussa sijalle viisi. Edellä ovat vain Norja, Tanska ja Ruotsi sekä Kanada. Muutokset edellisiin vuosiin verrattuna eivät olleet merkittäviä.

genworth financialin genworth index -tutkimus

Jyväskylän kaupungin pyykkipalvelujen tuottajan valinnassa ei tarpeeksi huomioitu kokonaistalou-dellisia vaikutuksia. Gorefield Eesti valittiin siksi, että sen tarjous oli halvin. 20 prosentin säästö on kuitenkin pieni, jos alueelta poistuu sen takia kaksi tai kolme työpaikkaa.

sy:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen keskisuomalaisessa

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusHarri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustajaetunimi.sukunimi@yrittajat.fip. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiaksmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 2555myynti@alma360.fiwww.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. (09) 229 221toimisto@yrittajat.fi

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso me-diakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSano-mat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuoro-kauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

EsKO HauKKaLa on suomen yrittäjien verovaliokunnan jäse-nen, Ek:n yritysvaltuuskunnan ja sen verotyöryhmän jäsen sekä Etelä-Pohjanmaan yrittäjien vero-valiokunnan puheenjohtaja.

Ilmestymisaikataulu 2011Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2011 27.01. 18.01. 20.01.

02/2011 24.02. 15.02. 17.02.

03/2011 24.03. 15.03. 17.03.

04/2011 28.04. 14.04. 18.04.

05/2011 26.05. 17.05. 19.05.

06/2011 25.08. 16.08. 18.08.

07/2011 22.09. 13.09. 15.09.

08/2011 27.10. 18.10. 20.10.

09/2011 24.11. 15.11. 17.11.

10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

MiNNa rEijOsELLa on vuosien kokemus valmisteverotuksesta. Hän on entinen verotuspäällikkö, nykyisin yrittäjä.

Kilpailuneutrali-teetin ytimeen kuuluu tasapuoli-nen verokohtelu yritysten toimin-tatavoitteista riippumatta.

05N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Yrittämisen juttu on vapaus, luo-vuus ja sallivuus. Näiden pitää näkyä järjestön ilmeessä. Tärkeää on myös positiivi-suus ja hyvä fiilis.

siru Vainio

Jäsenkunta muuttuu – haasteisiin tullaan vastaamaan

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

Soraääniä ei salissa kuu-lunut, kun paikallisyh-distysten ja toimiala- järjestöjen puheenjoh-tajat käyttivät tyyty-väisiä puheenvuoroja

Suomen Yrittäjien järjestöpääl- likkö Petri Rajaniemen esittele-mästä järjestön kehittämisoh-jelmasta.

Otammeko aloitteen ja suun-taamme Suomen Yrittäjiä jär-jestönä 2010-luvulta eteenpäin, Petri Rajaniemi kysyi ja sanoi ky-seessä olevan käyttöjärjestelmän päivittäminen 2010-luvulle.

− Tarvitsemme uutta hyvää entisen lisäksi.

Esityksen tarkoituksena oli pi-kemminkin herättää kysymyksiä kuin tarjota vastauksia.

− Paikallisyhdistykseen ja Suomen Yrittäjiin liittyminen ei ole yrittäjille itsestäänselvyys. Tarjontaa ja kilpailua on kovin paljon niin verkossa kuin livenä. Yrittäjäliike ei ole yksin ilmiön kanssa.

yrittäjyys ja jäsenistö muut-tuvat. SY:n haasteena on vas-tata muuttuvan jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin ja näin turvata järjestön tulevaisuus ja elinvoimaisuus myös jatkossa. Haasteena ovat muun muassa kasvualueet, joissa järjestäyty-misaste on huomattavasti al-haisempi kuin muualla maassa. Tänä päivänä 70- ja 80-luvuilla syntyneet perustavat suurim-man osan aloittavista yrityksis-tä. Heidän saamisensa mukaan järjestötoimintaan on meille haaste, Rajaniemi linjaa.

Suomen Autokoululiiton toi-mitusjohtaja Kaija Savolainen tervehti kehittämissuunnitelmia tyytyväisenä ja kertoi haasteiden olevan heillä samat kuin Suo-men Yrittäjissä. Tarvitsemme järjestöön uutta henkeä ja uutta verta, Savolainen sanoi.

− Loistava esitys. Tämä antoi lähtökohdan lähteä puhumaan oman alueen yrittäjille, Hel-singin Yrittäjien Töölön kau-punginosayhdistyksen tuore puheenjohtaja Tuula Styrman

• On hienoa, että järjestö näkee muutoksen tarpeen. Siinä tiivistetysti yrittäjäjärjestön aloittaman kehittämisohjelman saama vastaanotto helmikuun 2011 neuvottelupäivillä.

siru vaiNiON mukaan järjestön tehtäväksi jää enemmän ja enemmän edunvalvonta, eikä itse yrittäjiä välttämättä kiinnosta olla edunvalvonta-työssä mukana. Juuri siksi halutaan kuulua järjestöön, että järjestö hoitaa sen puolen. asko Piirainen nyökyttelee vieressä.

kommentoi Petri Rajaniemen esitystä.

Koneyrittäjien liiton puheen-johtaja Asko Piirainen Sotka-mosta on huomannut omassa järjestössään, että nuoret eivät

enää liity järjestöön jäsenhan-kinnalla vaan selailevat järjestön nettisivuja ja ulostuloja tehden vasta sitten päätöksen mukaan lähtemisestä.

− Järjestöstä antamallamme mielikuvalla on vaikutusta. Uskon, että nuoret tietävät jo alastaan paljon enemmän, ovat käyneet enemmän kouluja kuin aiemmin ja ovat sen seuraukse-na hyvin kriittisiä etujärjestön-kin suhteen.

Piirainen uskoo järjestön ke-hittämisohjelman olevan hyvin aiheellinen.

− Nyt on viimeinen mahdolli-suus alkaa muuttaa, koska tämä vaatii kärsivällisyyttä ja hyviä re-ferenssejä.

Puheenjohtaja Mikko Simo-linna summasi neuvottelupäi-villä esityksen ja yleisöpuheen-vuorojen viestin sanoen, että tässä meillä on vahva visio ja missio, josta on hyvä lähteä eteenpäin.

yrittäjyyden moninaisuuden tulee näkyä. − Suomen Yrittä-jien ilmeen pitää muuttua niin, että järjestön imagossa näkyy yrittämisen moninaisuus. On myös näytettävä, että kaikki yrit-tämisen muodot halutaan jouk-

koon mukaan, Kouvolan Yrittä-jien puheenjohtaja Siru Vainio kuvailee.

− Yrittämisen juttu on vapaus, luovuus ja sallivuus. Näiden pi-tää näkyä järjestön ilmeessä. Tärkeää on myös positiivisuus ja hyvä fiilis.

Järjestön kehittämistyö on ennen kaikkea jäsenten kuun-telemista, Vainio ja Piirainen painottavat. Näin on tarkoitus myös edetä, Rajaniemi sanoo. Keskustelun käyminen mahdol-listetaan myös verkkotyökaluin ja järjestämällä tilaisuuksia. Mutta erityisen tärkeää on nyt kuunnella niitä, jotka eivät ole vielä liittyneet jäseneksi, tai ovat jo eronneet järjestöstä. Mitä tar-peita heillä on?

− Kenelläkään ei ole viisautta sanoa, että juuri näin se pitää olla seuraavalla viisivuotiskau-della, vaan eteenpäin pitäisi mennä kuuntelemalla jäseniä ja tarjoamalla toimintatapoja. Sit-ten katsotaan, mikä lähtee vetä-mään, Piirainen linjaa.

Vainio jatkaa, että uudenlai-sen imagon saamisen ja ylläpitä-misen pitää olla jatkuvaa työtä.

Eräs indikaatio yrittäjäjärjes-tön imusta ja vetovoimasta on Petri Rajaniemen mukaan Suo-men Yrittäjien Facebook-sivujen suosio. Järjestöllä on palvelussa reilut 4 600 fania, mikä ylittää huimasti muiden etu- tai am-mattiliittojen fanimäärän.

Toimitusjohtaja Jussi Järven-taus korostaa kehittämisohjel-man tarvetta.

− Tämä on järjestön tulevai-suuden kannalta tärkeä hanke, jossa pidämme itsellämme aloit-teen olla mukana määrittämäs-sä suomalaista yrittäjyyttä myös tulevaisuudessa.

sy:n kehittämisohjelma käyntiinsy on käynnistänyt kehittämisohjelman vuosille 2011 – 2016. Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja löytää vastauksia siihen, miten tulevat yrittäjät ja tulevat jäsenet suhtautuvat yrittäjyyteen ja suomen yrittäjiin. Kevään aikana sy käynnistää kohderyhmätutkimuksen. Lisätietoja kehittämis-ohjelmasta antavat jussi järventaus ja Petri rajaniemi.

juhani Hyry Lohjan yrittäjien puheenjohtaja

1. Yrittäjien edunvalvonta innostaa minua. Minulla on yrittäjyydestä pitkä kokemus ja olen nähnyt sen koko kirjon. Työhön vetää myös halu vaikuttaa asioihin niin, että jolla-kulla muulla yrittäminen olisi helpompaa. Ha-luan myös kannustaa kasvuun ja olla yrittäjien tukena.

2. Yrittäjäjärjestöllä pitää olla oikeus olla rävä-kämpi. Meidän ei pidä hännystellä. Emme ole pystyneet mielestäni vaikuttamaan isoihin asioihin tarpeeksi. Pitäisi keskittyä isoimpiin asioihin, ei useaan pieneen.

3. On aina hyvä, että tehdään jotakin ja kehi-tytään. Mielestäni kehitysohjelma voisi olla vieläkin räväkämpi. Vanhoja jo olemassa olevia jäseniä ei myöskään saa unohtaa.

Edunvalvontaa ja yhteisöllisyyttäLotta Tammelin, teksti ja kuvat

1. Mikä innostaa työssäsi yrittäjäjärjestön puheenjohtajana?2. Mikä puheenjohtajuudessa on haastavinta?3. Suomen Yrittäjissä on käynnistynyt kehittämisohjelma, jossa esimerkiksi järjestön jäsenille suunnattuja palveluita kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Mitä mieltä olet uudesta kehittämisohjelmasta? Onko se tarpeen?

yrittäjägallup

Tarja HiitiöValkeakosken yrittäjien puheenjohtaja

1. Tilitoimistoyrittäjänä haluan ajaa yrittäjien etuja. Puheenjohtajuus on minusta rikkaus ja hyvä vastapaino työlle.

2. Uutena puheenjohtajana on paljon työn-sarkaa. Laivaa pitäisi kääntää niin, että järjes-tettäisiin lisää aktiivista toimintaa jäsenille. Olen huomannut sen, että kaikessa järjestön tekemisessä historia tulee aina vastaan, eikä asioita saa välttämättä tehdyksi niin kuin haluaisi.

3. Ohjelma on hyvä ja olen monesta kehitys- ajatuksesta samaa mieltä. Minua hämmästyt-tää se, etteivät yrittäjät arvosta itseään. Arvos-tus täytyy löytää sekä yrittäjien että järjestön keskuudesta. Kehitysohjelmassa on hyvä suunta.

Lauri vääräläranuan yrittäjien puheenjohtaja

1. Edunvalvonta ja yhteisöllisyys innostavat minua. Yrittäjien kanssa on mukava tehdä hommia. Paikallisyhdistyksen tärkein yhteis-työkumppani on kunta, ja kunnan kanssa tehty yhteistyö vaikuttaa omaankin elämään. Siksi vaikuttaminen on tärkeää työtä.

2. Haaste on se, miten jäsenet ja yritykset saa-daan liikkeelle ja ihmiset kokouksiin. Ihmiset vetoavat nykyään liikaa hektiseen elämään ja kiireeseen. En minäkään varmaan kerkeäisi olla mukana, jos minua ei oikeasti kiinnostaisi nämä asiat.

3. Kehitysohjelma on erittäin hyvä. Maailma muuttuu, ja järjestön pitää muuttua myös. On syytä miettiä, miten se ryhmä, joka ei pidä yrittäjäjärjestöön kuulumista tärkeänä, saadaan mukaan toimintaan.

Terhi rantanennaantalin yrittäjien puheenjohtaja

1. Haluan vaikuttaa asioihin ja edistää edunvalvontaa omalla paikkakunnallani. Puheenjohtajaksi lähdin, koska järjestö oli tuttu ennestään ja tunsin sen aatemaailman omakseni.

2. Yhdistyksen tunnettavammaksi tekeminen eli markkinointi on mielestäni haastavaa. Uskon myös, että jäsenten on vaikea ymmär-tää yrittäjäjärjestön kolmiportainen rakenne.

3. Kehittämisohjelmassa on mielestäni hyvä suunta, mutta asiaa pitää miettiä. Positiivista jäsenkehitystä pitää pyrkiä edistämään. Seison kyllä esityksen takana.

06 N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Verorahoilla kilpailu hiertää • SY ja LPY ovat kiukuissaan kuntien ja kuntayhtymien lisääntyneestä aktiivisuudesta osallistua markkinoille,

jossa on yksityistä tarjontaa.

Kunnat ja kuntayhtymät toimivat eri tavallaJulkisen sektorin elinkeinotoiminnasta on keskusteltu Suo-men EU-jäsenyydestä lähtien, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen toteaa. Esim. Kuntaliitto lin-jasi nykyiset kilpailupoliittiset näkemyksensä jo kesällä 2004.

– Silloin se katsoi, että kunnat voivat osallistua markki-noille tuottajina vain erityissä poikkeustapauksissa eli vain silloin, kun kyseisten palvelujen saatavuus sitä edellyttää. Onkin outoa, että Kuntaliitto ei ole ottanut kantaa HUS:n yksityissairaalasuunnitelmaan.

Ismo Partasen mukaan HUS:n suunnitelmat liittyvät läheisesti kuntayhtymien lisääntyneeseen halukkuuteen

levittäytyä palvelumarkkinoille. Tämä suuntaus on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla, vaikka peruskunnat eli kuntayhtymien omistajat ovat toimineet pääsääntöisesti toisella tavalla.

– Kunnat ovat ulkoistaneet palvelujen tuotantoa, lisänneet ostopalvelujen hyödyntämistä ja jopa myyneet omistamiaan toimintoja sekä omistuksiaan tuotannollisista yhtiöistä ja liikelaitoksista.

Kuntayhtymien aktiivisuus osallistua markkinoille liitty-nee paineeseen, jonka aiheuttaa kuntien tulorahoituksen lisäämistarve sekä kuntasektorin henkilöstön eläkkeiden turvaamiseen liittyvät haasteet, Ismo Partanen arvioi.

LPy vastustaa Hus:n yksityis- sairaalahanketta esitetyssä muodossa. LPy edellyttää, että asian merkittävästä ennakko-tapausluonteesta johtuen mahdollisia päätöksiä pohditaan perusteellisen ja avoimen valmistelu- prosessin jälkeen.

Jouko Lantto, tekstiLeena Roskala, kuva

Yrittäjien mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi-topiirin HUS:n suunnitelma perustaa yksityissairaala HYKSin Oy on esimerkki epäterveestä kehityksestä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toimin-nanjohtaja Ismo Partasen mukaan po. sairaalan perustamisvalmisteluissa ei ole tuotu esiin mahdollisen HYKSin Oy:n toiminnan negatiivisia vaikutuk-sia suomalaiseen terveyspalvelujärjes-telmään ja palvelujen saatavuuteen.

– LPY ja monet muut tahot ovat esit-täneet, että HYKSin Oy vääristää alan kilpailua, kohdentaa tuotannontekijöi-tä väärin, on esimerkki eriarvoistavasta henkilöstöpolitiikasta, nostaa koko alan henkilöstökuluja sekä sekoittaa tervey-denhuollon kaksi erillistä rahoitusjär-jestelmää.

Partasen mukaan perustamisen seu-rauksena olisi myös se, että julkiselle sektorille kuuluvan hoitotakuun toteut-taminen vaikeutuisi, jonka lisäksi yksi-tyissairaala julkisorganisaation sisällä toisi sinne eriarvoisuutta samalla taval-la kuin vuonna 2008 lopetettu erityis-maksuluokkajärjestelmä.

Epätervettä kilpailua markkinoil-le. Ismo Partasen mukaan uusi sairaa-layhtiö aiheuttaisi merkittäviä mark-kinoilla kilpailuvääristymiä, koska sen pääomistaja HUS-kuntayhtymä voisi tarjota sille perusteettomia etuja mui-hin vastaavia palveluja tuottaviin yri-tyksiin nähden.

– Näitä kilpailuetuja hyödyntämällä HYKSin Oy voi hinnoitella tuotteensa edellisemmin tai kilpailla työvoimasta paremmilla eduilla kuin alan yksityiset yritykset.

Vaikka HYKSin Oy maksaisi kaikki toiminnastaan aiheutuvat käyttökulut

täyskorvausperiaatteella, jää sille käy-tännössä ns. konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuudet saada rahoi-tusta investointeihinsa ja toimintansa kehittämiseen, Partanen kommentoi ja kysyy, onko toimintamalli yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustavaa elinkei-no- ja talouspolitiikkaa, jota kunnat ja valtio haluavat?

– On myös kovin erikoista, että hoi-tojonojen kanssa kamppaileva sairaan-hoitopiiri haalii uusia asiakasryhmiä

suojiinsa. On selvää, että mahdollisen HYKSin Oy:n asiakaskohderyhmään kuuluvat vakuutusyhtiöiden lähettä-mät sekä ulkomailta tulevat asiakkaat, jotka eivät varmasti tule hoitojonoista.

suunnitelman uuteen arvioon. HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on tehty kiireellä ja osittain väärään informaatioon perustuen, Lääkäripal-veluyritysten toiminnanjohtaja Ismo

Partanen väittää. Koska kyseessä on merkittävä ennakkotapaus, on perus-teltua vaatia, että suunnitelmat teh-dään huolellisesti ja myös ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen, ennen kuin HUS:n hallinto tekee asiasta päätöksiä, hän jatkaa.

– Olisi myös korrektia ja hyvän hal-lintotavan mukaista, että asiasta kuul-taisiin myös HUS:n omistajien sekä muidenkin merkittävien sidosryhmien kannanotot.

isMO ParTaNEN on Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja.

Työ- ja elinkeinoministe-riön työryhmä, joka on selvittänyt yhteiskun-nallisen yrittäjyyden toi- mintamallia, on luovut-

tanut raporttinsa. Siinä se mm. esittää, että yrittäjyyden mah-dollisuuksien laajentamiseksi ja julkisen palvelutuotannon mo-nipuolistamiseksi käynnistetään yhteiskunnallisen yrityksen liike-toimintamallin kehittäminen ja kevään 2011 eduskuntavaalien pe-rusteella muodostettava hallitus käynnistää kehittämishankkeen jatkotoimenpiteiden valmistele-miseksi ja toteuttamiseksi.

Työryhmän mukaan liiketoi-mintamalli on syytä määritellä erotukseksi yritysten yhteiskun-tavastuun määritelmästä tai ylei-sestä hyväntekeväisyyden harjoit-tamista.

Ei julkista tukea. Työryhmän mielestä yhteiskunnallisille yri-tyksille luotaville uusille tai eril-lisille tukijärjestelmille ei ole osoitettu tarvetta. Kaikki olemas-sa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä, eikä yhteiskunnallisten yritysten toi-mintamalliin määritelmällisesti liity sellaisia piirteitä, jotka rajoit-taisivat mahdollisuuksia nykyis-ten yritystukien myöntämiseen, työryhmä määrittää.

SY on osallistunut työryhmän toimintaan usean henkilön voi-min. Työskentelyssään he ovat viestittäneet mm. sitä, että myös nykyiset yritysmuodot ja liiketoi-mintamallit soveltuvat kiistatta ja sellaisinaan toimimaan myös niissä julkisten palvelujen tuo-tantotarpeissa, joista työryhmän toimeksiannon yhteydessä on ol-lut kyse. Tärkein keino hyvinvoin-tipalveluiden turvaamiseksi on-

Raportti yhteiskunnallisesta yrityksestä valmistunut – SY ja EK varauksellisia

kin saada kunnat hyödyntämään normaaleja yrityksiä nykyistä enemmän palvelujen toteuttami-sessa, SY huomauttaa.

uhkana epäselvyys julkisilla palvelumarkkinoilla. Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Kes-kusliitto ovat mm. arvioineet työ-ryhmässä, että yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehit- täminen on omiaan aiheutta-maan epäselvyyttä julkisilla pal-velumarkkinoilla toimivien yri-tysten roolista. Järjestöt kantavat erityistä huolta mahdollisen yh-teiskunnallisen yrityksen brän-din tai merkin turvin toimivan yritysmuodon tai liiketoiminta- mallin vaikutuksista kilpailuase-telmaan markkinoilla. Jonkin lii- ketoimintamallin asettaminen vaikkapa erityisellä merkillä suo-jattuun erityisasemaan ei voi olla vaikuttamatta kilpailuneutrali-teettiin julkisia hankintoja koske-vassa päätöksenteossa, SY ja EK sanovat.

yhteiskunnallinen yritys ei ole yritystoiminnan juridinen muoto vaan liiketoi-mintamalli, jonka toiminnan tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. yritys toimii ja menestyy markkinoilla ja sijoittaa pääosan voitostaan toimintansa kehittämiseen.

Emme pidä toivottavana, että normaali voittoa tuottava, kansalaisia työllistävä ja verotuloja yhteiskunnalle aikaansaava yritys saatettaisiin yleisessä mielipiteessä asettaa vähemmän arvostettuun asemaan kuin ”yhteiskunnallisen yrityksen” leiman saanut yritys. sy ja Ek

Liiketoimintamallin määrit-tely. Yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnal-lisen hyvän tuottaminen. Yrityk-sen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallis-ten tavoitteiden toteuttaminen. Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toi-minta-ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

Asiakas- ja yrityskentässä erot-tautumista samoin kuin toimin-tamallin tunnettuutta on perus-teltua edistää yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävällä merkil-lä. Työryhmä ehdottaa, että mer-kin käyttöönotto- ja myöntämis-prosessiin ja käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmistel-laan jatkotyössä. Myöntämispe-rusteiden tulee olla tasapuolisia ja osapuolia syrjimättömiä.

Määritelmää ja merkkiä kos-keva jatkotyö ehdotetaan käyn-nistettäväksi välittömästi TEM:n asettamassa työryhmässä.

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN

Ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.fonecta.fi /heikki

VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN

Yrittaja_sanomat_380x255_paikkakunnanparas.indd 1 17.2.20117 15.40

07N:o 2 • Helmikuu 2011

Jätelain uudistaminen herättää hämmennystä. Porvarihallitus on säätämässä lakia, joka sorsii jätehuollon ympärille kehittyvää yksityistä yritystoimintaa. Samalla se antaa kunnalliselle jätehuollolle lähes monopoliaseman, ainakin etuotto-oikeuden.

Ei olekaan ihme, että yrittäjien edustajat ovat esittäneet hallituksen jätelakikaavailulle haisevan vasta-lauseensa. Lakiesityksestä laatii mietinnön ympäristö-valiokunta, jolle yhteisen, lakihankkeelle poikkipuolisen lausunnon ovat esittäneet Suomen yrittäjät, Elinkeino-elämän keskusliitto, Ympäristöyritysten liitto, Suomen kiinteistöliitto ja Romukauppiaiden liitto.

•••Kiistan kohteena on yhdyskuntajäte, joka muodostaa vain vajaan neljä prosenttia kaikesta jätteestä. Vaikka se on prosentteina vähän, on jätteenmäärä tonneissa valtava.

Kuten hallituskin lakiesityksen perusteluissa toteaa, jätteiden hyödyntäminen aineena ja energiana ei ole edistynyt kuten olisi pitänyt.

Kaatopaikoille rahdataan edelleen suuria määriä biohajoavaa ja hyödyntämiskelpoista tavaraa. Järjestöt ovatkin huolissaan siitä, että lakiesityksellä kavenne-taan jätehuollon kirjoa ja samalla vaikeutetaan kierrä-tyksen kehittämistä.

•••Jätettä voidaan hyödyntää energiataloudessa tai mie-luummin kierrätettynä materiaalitalouden raaka-ainee-na. Jätteellä on siis myös arvoa, ja kysymys kuuluukin, kuka sen omistaa ja kuka sitä saa hyödyntää.

Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, Pentti Tiusanen ymmärtää alan yritysten tuskan. Huoli on hänen mielestään aiheellinen.

Vasemmistoliitolaista Tiusasta ei niinkään huoleta kunnan suosiminen sinänsä vaan kierrätyksen tulevai-suus. Kun kunnat keräävät jätteet, ne eivät mene kierrä-tykseen vaan suoraan polttouuniin, Tiusanen järkeilee.

Hän muistuttaa, että Suomessa on parhaillaan suun-nitteilla merkittävä määrä jätteenpolttolaitoksia. Sai jätteen hyödynnettäväkseen kuka hyvänsä, Tiusanen toivoo, ettei polttamisesta tule pääsääntö vaan kierrä-tyksestä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja arvelee hallituk-sen esityksen kuitenkin toteutuvan yrittäjäjärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Enemmistöhallituksilla on tapana viedä esityksensä läpi.

•••Peli ei ehkä kuitenkaan ole niin selvä kuin Tiusanen näyttää otaksuvan.

Tähän viittaavat lakiesitykseen annetut lausunnot.

Ympäristövaliokunta on pyytänyt mietintöä varten lausunnot talousvaliokunnalta ja hallintovaliokunnalta. Kuten tavaksi on tullut, lausunto on pyydetty myös pe-rustuslakivaliokunnalta, ihan vaan varmuuden vuoksi.

Etenkin talousvaliokunta on kuullut herkällä korvalla yrittäjien näkökohtia.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei kunnan järjes-tämisvastuu syrjäytä tai syrji yrityksiä jätehuoltopalve-lujen tuottajina ja että asiakkaalla, siis jätteen tuottajal-la, on oikeus kilpailuttaa yhdyskuntajäte.

Talousvaliokunta ehdottaa myös pykälämuutok-sia, jotka toteuttavat nämä periaatteet. Valiokunnan mielestä lainsäädännön tulee kannustaa kehittämään kotimaisia uusia innovaatioita ja liiketoimintoja.

•••Talousvaliokunnan sosialidemokraattiset edustajat jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Oppositiopuo-lueen edustajat pitävät hallituksen esitystä parempana kuin valiokunnan tekemiä muutosesityksiä.

Hallintovaliokunnan lausunto oli yksimielinen ja myötäsukaisempi hallituksen lakiesitykselle.

•••Mietinnön valmistumisen ehdoton takaraja on 8. maaliskuuta, jotta se ehtii eduskunnan suuren salin päätettäväksi ennen vaalitaukoa.

Valiokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Marja Ekroos arvioi mietinnön valmistuvan viikkoa ennen takarajaa.

Silloin nähdään, minkä painoiseksi arvioidaan yrittä-jäjärjestöjen sana tässä asiassa.

Yrittäjäpolitiikkapäättäjät Yrittävät

Tyytymätön asiakas kantaa palvelusetelinsä toiselle tuottajalle.

Janne Pesonen

Vaalikevät2011

Kuka omistaa jätteen?

Tehot irtiLotta Tammelin, tekstiPekka Sipola, kuva

Useissa kunnissa van- notaan yrittäjäystä-vällisyyden ja yrit-täjälähtöisen pää-töksenteon nimeen. Yritysten merkitys

kuntien taloudelle ja vetovoi-maisuudelle tunnustetaan ja ymmärretään myös, minkä tyyp-pisiin yrityksiin uudet työpaikat syntyvät. Tunnustuksista ja ym-märryksestä huolimatta kunti-en jokapäiväisestä toiminnasta yrityslähtöisyyttä on kuitenkin vaikea löytää.

Suomen Yrittäjien elinkeino-asioiden päällikkö Janne Peso-sen mukaan tilanne on haastava mutta kuitenkin pienillä muu-toksilla muokattavissa.

– Ensimmäinen asia on jul-kisen sektorin harjoittama ja yritysten kanssa kilpaileva elin-keinotoiminta. Yrittäjien näkö-kulmasta yhteisillä rahoilla markkinoilla operoiminen on äärimmäisen vaikeasti perus-teltavissa oleva ilmiö, Pesonen ärähtää.

– Toinen merkittävä askel yrittäjälähtöisempään suuntaan olisi hankintakäytäntöjen viemi-nen nykyisestä, varsin volyymio-rientoituneesta mallista, enem-män markkinoiden toimivuutta ja monimuotoisuutta sekä ko-konaistaloudellisuutta huomioi-vaan suuntaan, pohtii Pesonen.

Esimerkiksi kuntapalveluissa ostopalvelujen kautta tehostami-nen edellyttäisi toimivia palvelu-markkinoita ja nykyistä laajem-paa yhteistyötä monimuotoisen yritysjoukon kanssa. Tästäkin huolimatta tuottajamarkkina keskittyy kilpailutus kerrallaan ja edellytykset toimivien palve-lumarkkinoiden luomiselle heik-kenevät.

Mitä sitten tuleva hallitus voi kuntapalveluiden tehostamisen eteen tehdä?

– Lainsäädäntöpuolella pysty-tään tekemään joitakin tarken-nuksia, mutta paljon on kyse siitä, mihin suuntaan isossa ku-vassa rakenteita viedään, mihin suuntaan asenneilmapiiri me-nee ja minkä tyyppiseen toimin-taan valtio jatkossa kuntia kan-nustaa tai ohjaa, Pesonen pohtii.

valuviat remontoitava. Seu-raavalla hallituskaudella kunta-lakiin on odotettavissa mittava remontti, jossa toivon mukaan tarkastellaan muun muassa kunnan lakisääteisiä tehtäviä.

– Nykyisellä vaalikaudella kuntalakiin on tehty jo osittaisia uudistuksia, kuten esimerkiksi kunnallisiin liikennelaitoksiin liittyvän säätelyn tarkentaminen. Sekin tosin taitaa jäädä perusteel-lisesta valmistelusta huolimatta seuraavan eduskunnan vahvis-tettavaksi, Pesonen selventää.

Tulevalta hallitukselta Pe-sonen toivoisikin kuntalakiin selkeämpää määritelmää siitä, missä määrin julkisen sektorin on ylipäätään mielekästä toimia kilpailluilla markkinoilla. Peso-nen itse uskoo, että kuntien roo-lin pitäisi tulevaisuudessa olla selkeästi järkevien elinkeinora-kenteiden syntyä mahdollistava ja markkinoita kehittävä ja että tämä voisi tapahtua esimerkiksi elinkeino- ja hankintapolitiikan keinoin.

– Kuntien toimialasta pitää

• Kukaan ei varmastikaan ole eri mieltä siitä, että kuntien palvelutuotantoa on jatkossa tehostettava. Yhdistelmä, jossa menot kasvavat mutta tulopuoli ei kasva rinnalla, tekee tilanteesta lähivuosina haastavan.

jatkossa rajata yksiselitteisesti pois kaikki sellainen elinkeino-toiminta, joka kilpailee yritysten kanssa, linjaa Pesonen.

Rakenteisiin suunniteltuja muutoksia Pesonen pitää aina-kin osittain tervetulleina.

– Tärkeää uudistamisessa on se, että vaikka uudistamisen vauhti onkin joskus verkkainen, viedään kehitystä kuitenkin oi-keaan ja kestävään suuntaan. Nykyisilläkin rakenteilla olisi mahdollista toimia paljon tehok-kaammin ja fiksummin. Kunta-kentässä on kuitenkin taustalla vanhaa valuvikaa, joka vaatii ko-konaisvaltaisempaa tarkastelua ja pohdintaa.

Paremmin, tehokkaammin. Yksityisen sektorin hyödyn-täminen nykyistä paremmin julkisessa palvelutuotannossa edellyttää toimivia markkinoi-ta. Toimivat palvelumarkkinat puolestaan edellyttävät selkeää kysyntäasetelmaa ja jatkuvuut-ta. Myös monikanavainen ra-hoitusjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja tukee toimivan palvelumarkkinan kehittymis-tä. Niin ikään lähellä asiakasta, eli käytännössä kunnissa, oleva järjestämisvastuu voisi toimia jatkossakin.

– Nykyisen tyyppinen järjestä-misvastuuajattelu julkisten pal-veluiden tuottamisessa voi olla hyvinkin järkevää säilyttää myös

jatkossa, mutta sillä tavalla, että järjestämis- ja tuottamisvastuu on nykyistä selkeämmin kirjoi-tettu auki ja toisistaan erilleen, Pesonen toivoo.

– Edelleen on jonkin verran tulkinnallista rajanvetoa siitä että, jos kunnalla on palveluiden järjestämisvastuu niin, pitääkö sen myös silloin tuottaa niitä itse, hän selvittää.

Pesosen mielestä asia on kui-tenkin hyvin yksinkertainen.

– Kunnalla on kokonaisvastuu siitä, että lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan riittävän laadukkaasti ja riittävällä saata-vuudella kuntalaisille. Se miten palvelut tuotetaan, on kunnan itsensä ratkaistavissa.

– Suomen Yrittäjien arvio asiasta on se, että huomattavaa tehostamispotentiaalia olisi saa-tavilla, mikäli julkinen sektori nykyistä laajemmin, paremmin ja tehokkaammin osaisi hyödyn-tää yksityisen sektorin tuotta-jia. Toiston uhallakin sanon sen vielä: tämä kuitenkin edellyttää toimivia markkinoita, painottaa Pesonen.

Toimiva markkina. Lähes kaik- ki kunnat operoivat palvelutuo-tannossaan jo ainakin jossakin määrin markkinarajapinnassa. Pesosen huoli markkinoiden toi-mivuudesta on siis perusteltu. Valitettavan usein järjestämis-vastuulliselta ostajalta puuttuu kuitenkin kokonaisvaltainen näkemys ja osaaminen markki-noiden kehittämisestä sekä sen välttämättömyydestä. Kun kil-pailuolosuhteet eivät ole reilut ja tasapuoliset, ei se ole ostajan-kaan edun mukaista.

– Yksi Suomen Yrittäjien hal-litusohjelmatavoitteista onkin, että julkisen sektorin ostaja olisi

jatkossa kilpailutuksia tehdes-sään velvoitettu huomioimaan aina markkinoiden toimivuu-den.

– Käytännön kilpailuttami-sessa on ollut paljon ongelmia. Enkä minäkään väitä, että tilan-ne muuttuisi paremmaksi vain sormia napsauttamalla. Väitän kuitenkin, että se on mahdollis-ta, jos vain tahtoa ja ymmärtä-mystä asialle löytyy.

Kannustusta palvelusete-liin. Suomen Yrittäjien elin-keinoasioiden päällikkö Janne Pesosen mukaan kuntia pitää so-siaali- ja terveyspalveluiden jär-jestämisessä kannustaa nykyis-tä huomattavasti laajempaan palveluseteleiden käyttöön. Puo-litoista vuotta sitten voimaan tullut laki palvelusetelistä sosi-aali- ja terveyspalveluissa teki setelistä huomattavasti käytän-nöllisemmän ja potentiaalisem-man vaihtoehdon kuin mitä se aiemmin oli.

– Edunvalvonnallisesti tarkas-teltuna palveluseteleiden käyt-töönotto on edennyt liian hitaas-ti. Jos kuitenkin ajatellaan, miten nihkeästi kunnissa on ylipäätään mahdollista saada uudistuksia aikaan, niin siihen nähden pal-veluseteli on otettu jopa yllättä-vänkin hyvin vastaan.

– Nyt olemme siinä vaiheessa, että palvelusetelijärjestelmiä ra-kennetaan hyvin aktiivisesti eri-kokoisissa kunnissa, eri puolilla maata ja erilaisiin palveluihin. Määrällisesti kuntia tai kaupun-keja ei ole paljon, mutta kiinnos-tus on kova. Toivomme seuraa-valta hallitukselta kannustavaa otetta palvelusetelien nykyistä laajempaan käyttöönottoon.

Palveluseteli on selvästi Peso-sen lempilapsi, ja hän kutsuu-kin järjestelmää fantastiseksi.

– Se on oikein toteutettuna yli-vertainen esimerkiksi suhteessa siihen toiseen vaihtoehtoon, jos-sa kunta isoina kokonaisuuksina kilpailuttaa palveluita, hän huo-mauttaa.

Palveluseteliä käyttävä asia-kas valitsee itse palveluntuotta-jansa. Jo se, että kysyntää hajau-tetaan asiakkaille, mahdollistaa Pesosen mielestä markkinoiden paremman toimimisen.

– Lisäksi moni sosiaali- ja ter- veyspalvelualan yrittäjä on mel-ko kypsä siihen, että liiketoimin- nan fokus on liiaksi kiinni kunti-en hankintaviranomaisten kans-sa seurustelussa. Päähuomion pitäisi olla siinä, että asiakas saa laadukasta palvelua kustannus-tehokkaasti ja silloin kun sitä tarvitsee. Uskon, että jos palve-lusetelit lyövät itsensä kunnolla läpi, tulevat laatuorientoitunei-suus, kustannustietoisuus ja palvelukonseptien kehittäminen kehittymään roimasti.

– Jos asiakas ei ole tyytyväi-nen saamaansa palveluun, hän kantaa palvelusetelinsä toiselle tuottajalle. On vaikea kuvitella tämän parempaa kontrollia sii-hen, että palvelu pysyy hyvänä ja kustannukset kurissa, Pesonen summaa.

Hinta vs. laatuSuomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen toivoo, että seuraavalla vaalikau-della julkisen sektorin hankintatoimi otettaisiin kriittisen suurennuslasin alle.

– Hankintalaki on mikä on. Itse uskon siihen, että nykyinenkin hankintalaki mahdollistaisi fiksujen hankintojen tekemisen. Liiallinen varo-vaisuus ja suomalainen tapa tulkita hankintala-kia, on kuitenkin johtanut siihen, että sitä ei ole opittu käyttämään niin hyvänä työkaluna kuin mikä olisi mahdollista.

– Julkisten hankintojen osalta olisi paljon kehi-tettävää. Esitänkin, että hallitus laatisi julkisia hankintoja koskevan kehittämisohjelman. Ideana olisi se, että aina kun ostetaan, huomioitaisiin, että ostajalla on suhteellisen suuri vastuu mark-kinan toimivuudesta ja kehittymisestä, Pesonen

ehdottaa.Häntä myös harmittaa, että Suomessa julkisen

puolen ostoja tekevät tahot ovat jumiutuneita ajatukseen, että jos ostetaan kerralla enemmän, saadaan se samalla halvemmalla.

– Jos kilpailutetaan liian isoja kokonaisuuksia ja saadaan esimerkiksi muutama hassu tarjous, niin eihän se ole ollut onnistunut kilpailutus, Pesonen lataa.

Aiemmin nyrkkisääntönä oli, että kilpailutuk-sia tehdessä pitäisi saada vähintään neljä tai viisi tarjousta, jotta prosessia voitaisiin pitää onnistu-neena. Nyt säännöt ovat kuitenkin unohtuneet.

– Meillä ei monestikaan osata painottaa laa-tua. Aivan liian usein mennään pelkän yksikkö-hinnan perusteella, elinkeinoasioiden päällikkö harmittelee.

yriTTäjiEN NäKöKuLMasTa yhteisillä rahoilla markkinoilla operoiminen on äärimmäisen vaikeasti perusteltavissa oleva ilmiö. kuntien toimialasta pitää jatkossa rajata yksiselitteisesti pois kaikki sellainen elinkeinotoiminta, joka kilpailee yritysten kanssa, jyrähtää suomen yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen.

08 N:o 2 • Helmikuu 2011

EU hakee päättäväisesti uuden nousun eväitä. Yrittäjyyden merkitys kasvun moottorina ja työllisyyden lähteenä on kirkastunut päättäjille. EU:n kasvustrategiassa ”Eurooppa 2020” yrittäjyydellä on keskeinen rooli. Kasvustrategiaa toteuttavissa niin sanotuissa lippulaivahankkeissa yrittäjyyden edistäminen saa uusia konkreet-tisia muotoja. Sisämarkkinoiden tehostamispaketin valmistelu,

Small Business Actin päivitys ja palveludirektiivin arviointi ovat kaikki tärkei-tä yrittäjyyshankkeita. Komissiolta on odotettu käytännön esityksiä, nyt niitä on saatu esiin.

•••Tässä lehdessä kerrotaan sisämarkkinoiden tehostamispaketista (Single Mar-ket Act). Komission aloite on parhaillaan kuulemisen kohteena. Myös Suomen Yrittäjät antaa siitä lausuntonsa. Olemme esittämässä prioriteettihankkeiksi niitä komission ehdotuksia, jotka edistävät yrittäjyyttä laajimmin ja tehok-kaimmin.

Täysin tyytyväisiä emme komission pakettiin ole. Siinä muun muassa ehdotetaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan tukemista tavalla, joka löisi korvalle normaalia yritystoimintaa. Yrittäjyyden yleisten edellytysten vahvis-taminen toimii tehokkaimmin kansalaisten ja veronmaksajien eduksi. Uusia – tuettuja ja etuoikeutettuja – yritystoiminnan luokkia ei tarvita.

Eurooppalaisten yrittäjäjärjestöjen katto-organisaation UEAPME:n pääsih-teeri Andrea Benassi luonnehti komission aloitetta nasevasti. Hän totesi, että tarvitaan ”pk-yritysten sisämarkkinapaketti”. Nimenomaan pk-yritykset kai-paavat uusia keinoja, joilla ne pääsevät osallisiksi 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoista. Tähän asti pk-yritykset ovat kyllä noudattaneet sisämark-kinasääntelyn velvoitteita, mutta suurimmat hyödyt ovat menneet toisiin osoitteisiin.

•••Small Business Act hyväksyttiin vuonna 2008. Nyt tuloksia on arvioitu ja uusia aloit-teita on esitetty. Komission esitykset ovat oikeansuuntaisia. Niiden suurin merkitys on yleisen asenteen muokkaamisessa. Yhtään yksittäistä hanketta, joka muuttaisi yrittäjyy-den toimintaympäristön kerralla paremmak-si, ei ole mahdollista nimetä.

Suomi on ollut monessa suhteessa esimerkillinen yrittäjyyden edistäjä. Silti uudistettu Small Business Act tarjoaa paljon hyviä ideoita myös kotimai-sille politiikantekijöille. Esimerkkinä voi mainita julkiset hankinnat. Niitä pitäisi komission mielestä ohjata jäsenmaissa pk-yritysmyönteisemmin. Kaikki hyvät aloitteet tuleekin toteuttaa viipymättä. Kisa parhaasta toiminta-ympäristöstä ei hellitä. Sitä ei ole varaa hävitä.

•••Palveludirektiivin täytäntöönpanotilanne on ollut Euroopan parlamentin arvioitavana. Direktiivin valmistelu aiheutti suuren poliittisen kohun pari vuotta sitten. Nyt kun ensimmäiset arviot tuloksista on saatu, on jotenkin valju olo. Jäsenmaat ovat olleet hitaita ja passiivisia, läheskään kaikkia direk-tiivin edellyttämiä muutoksia ei ole tehty eikä viranomaispalveluita järjes-tetty. Tästä ovat kärsineet sellaiset yritykset, joiden oman maan järjestelmät ovat jo aiemmin tarjonneet ulkomaisille tulijoille hyvät toimintaedellytykset. On Suomen ja suomalaisten yrittäjien etu, että palveludirektiivi pannaan nopeasti täytäntöön kaikissa EU-maissa.

Arjen piristykseksi: Auton navigaattori osaa yllättää. Olimme menossa teini-ikäisen tyttäremme, hänen serkkunsa ja serkun poikaystävän kanssa katsomaan Atomiumia. Atomium on niin hauskalla tavalla jamesbond-tyyppinen nähtävyys, että raahaan vieraat sinne vaikka väkisin.

Tällä kertaa monumenttia jännittävämmän elämyksen tarjosi navigaattori. Yhdessä risteyksessä käännyin sen käskystä jälleen oikealle, vaikka oma karttatuntemukseni olisi ohjannut suoraan. Mutta kas, olimmekin ajaneet punaisten lyhtyjen alueelle. Ikkunat olivat täynnä paljon Atomiumia eläväm-piä nähtävyyksiä. Hämmennyksen hellitettyä meillä oli oikein hauskaa. Lisää tällaista, navigaattori!

taloustErvEisiä BrYssEListä | antti neimala

Yrittäjyyteen luotetaan kasvun moottorina

SKAL vaatii hallituk-selta lisää ruutia EU-toimintaanSuomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vaatii muutosta kuljetu-selinkeinoa koskevaan EU-pää-töksentekoon. Uuden hallitus-ohjelman myötä Suomen tulee omaksua aktiivisempi rooli.

SKALin mukaan EU:ssa tarvitaan maanteiden tavaralii-kennettä edistäviä säädöksiä, joissa reuna-alueiden erityis-olosuhteet huomioidaan. Huonoja esimerkkejä liiasta harmonisoinnista ovat kulje-tusyrittäjyyttä kahlitseva työ-aikadirektiivi sekä pyrkimykset kajota jäsenmaiden oikeuteen päättää itsenäisesti ajoneuvo-jen mitoista ja painoista.

Uuden hallituksen on tutus-tuttava ratkaisuvaihtoehtoihin perusteellisesti, ja vuoropuhe-lun sidosryhmien kanssa pitää olla tiivistä. Suomen tulisi myös varhentaa eduskunnan kannanmuodostusta asioiden valmisteluvaiheessa.

Suomalainen kuljetuselin-keino tarvitsee vahvaa EU-edunvalvontaa. SKAL:n verkottunut edunvalvonta tuo Suomen tarpeet ja erityispiir-teet logistiikkaa ja kuljetuksia koskevassa päätöksenteossa väkevästi esiin, SKAL lausuu.

Maksuton tilaisuus.

Käytä hyväksesi!

Keskustan yrittäjät: Kotimaisia tuotteita tarjolleVähittäiskaupassa kaupalli-set ketjut eivät ota myyntiin kotimaisia tuotteita entiseen tapaan, keskustan yrittäjät kommentoivat. Sen sijaan kauppojen hyllyjä on alettu täyttää ulkomaisilla tuotteilla. Keskustayrittäjät korostavat, että kaupoissa tulisi olla aina tarjolla myös kotimainen vaihtoehto.

Elintarvikkeissa on koti-maisia tuotteita useimmiten hyvin tarjolla, vaikka sielläkin on tuontituotteiden osuus kas-vanut voimakkaasti, keskusta sanoo. Erilaisten tarvikkei-den ja työkalujen tilanne on kuitenkin huolestuttava. Niitä valmistavat yritykset ovat jopa valittaneet, että on helpompi myydä tarvikkeita ulkomaille kuin kaupan kotimaan ketjui-hin, keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunta toteaa.

Suhdannerahoituksen takaisinmaksuaikaa pidennettyFinnvera voi myöntää yrityksil-le suhdannerahoitusta vielä tä-män vuoden loppuun saakka. Suhdannerahoituksen ehtoja on muutettu joustavammiksi niin, että se sopii paremmin investointien ja kasvun vaati-maan käyttöpääoman rahoi-tukseen. Finnveran suhdanne-lainan ja -takauksen ehtoja on muutettu siten, että laina- ja takausaika on pidennetty 10 vuoteen aiemman kuuden vuoden sijasta. Lyhin laina- ja takausaika on kaksi vuotta. Finnveran suhdannerahoitus otettiin käyttöön 6.3.2009 ra-hoitus- ja talouskriisin ollessa pahimmillaan.

Riikka Koskenranta, tekstiJouko Lantto, kuva

Yhdestä asiasta Suomessa val-litsee yhteisymmärrys läpi puo-luekentän. Se on ikääntyminen ja siitä seuraava julkistalouden kriisi. Työn tuottavuuden muu-tos ei ratkaise ongelmaa, kos-ka julkisten palveluiden hinta nousee sen mukana. Näin sanoi Konjunkturinstitutetin, Ruotsin suhdanneinstituutin, tutkimus-johtaja Juhana Vartiainen SY:n neuvottelupäivillä antaessaan eväitä Suomen hallitusohjel-maan.

− Työn tarjonnan, ja erityisesti osallistumisasteen nostamisen, tulisi olla etusijalla tulonsiirto- ja veropolitiikassa.

Hänen mukaansa talouden resurssien lisäämisessä tär-

Jouko Lantto, teksti

Suomalaisten pk-yritys- ten odotukset suhdan-teiden ja oman liiketoi- minnan kehityksestä ovat tasaantuneet vii- me vuoden jyrkän nou-

sun jälkeen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä to-teaa. Suhdanneodotusten saldo-luku on nyt +34, mikä on 6 yk-sikköä alempi kuin viime syksyn Pk-yritysbarometrissa.

Ekonomisti Petri Malisen mu-kaan yrittäjät arvioivat alkaneen vuoden olevan liiketoiminnalle suhteellisen hyvän mutta talous-kasvun ei uskota enää kiihtyvän.

– Selvin osoitus yritysten luottamuksesta on liikevaihto-odotusten melko korkea saldo-luku +43. Vahvimmat liikevaih-to-odotukset ovat vähintään 50 henkeä työllistävillä yrityksillä. Niillä saldoluku on erittäin kor-kea +70.

Teollisuuden tilauskannan kasvu näkyy puolestaan pk-yri-tysten vientiodotuksissa, joita kuvaava saldoluku nousi 3 yksi-köllä tasolle +34, Malinen rapor-toi.

– Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan. Sen sijaan vientiä har-joittavien yritysten joukko ei ole laajentunut.

investoinneissa ei nopeaa nousua. Varovaisuus inves-toinneissa jatkuu, Petri Malinen sanoo. Hänen mukaansa on kui-tenkin luonnollista, että inves-tointien nousu seuraa viiveellä yleisen taloustilanteen kohene-mista.

– Pk-yritysten arviot inves-tointiensa kehityksestä ovat silti

Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan.

Petri malinen

Suhdanneodotukset tasaantuneet vuoden aikana

vieläkin selvästi heikommat kuin yleiset liiketoimintaodotukset.

Investointiodotusten saldolu-ku aleni viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +5, joka on vain puolet pitkän ajan keski-arvosta. Vain suurimmissa pk-yrityksissä investointiodotukset ovat kohtuullisen positiiviset, Malinen toteaa.

Investointeja jarruttelevat käyttämätön kapasiteetti ja kesken oleva kannattavuuden palauttaminen. Myös tuotanto-

kustannusten ja palkkojen nou-su voi vaikuttaa investointiha-lukkuuteen. Pk-yritysten arviot lopputuotteiden ja palkkojen noususta ovat parantuneet vii-me syksystä kaikilla toimialoilla.

Kannustava verotus tärkein- tä talouspolitiikassa. Talous-kriisin pitkän varjon väistymi-nen heijastuu maksuvaikeuksi-en asteittaisena vähenemisenä, kevään pk-barometri viestittää. Sen mukaan maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on pienenty-nyt viime syksyn barometristä neljällä prosenttiyksiköllä 15 pro-senttiin, Malinen laskee.

– Edelleen ollaan kaukana normaalitilanteesta, jossa mak-suvaikeuksia on vain muutamal-la prosentilla yrityksistä. Tilanne

on kuitenkin selvästi parantunut viime vuodesta kaikilla toimi-aloilla.

Suhdanteiden ja yritysten maksuvalmiuden paraneminen näkyy myös siinä, että aiempaa harvempi yritys on joutunut so-peuttamaan toimintaansa talou-den nopeasti vaihdelleen tilan takia.

Lähivuosien tärkeimmäksi talouspolitiikan tavoitteeksi pk-yritykset nimeävät yrittämiseen ja työntekoon kannustavan ve-rotuksen. Yli puolet barometriin vastanneista yrityksistä pitää tätä kaikkein tärkeimpänä ta-voitteena. Myös julkisen velan kasvun pysäyttämisen ja työ-markkinoiden joustavuuden lisäämisen tulisi yrittäjien mie-lestä nousta korkealle talouspo-litiikan tavoitelistassa.

OsaLLisTuMisasTEEsEEN vaikuttaminen edellyttää työnteon kannus-tinten muutoksia, Juhana Vartiainen korostaa.

• Investointien nousu seuraa viiveellä yleisen taloustilanteen kohenemista.

Järjestöjen palvelutuotannollemietiskeltiin verohelpotuksiaOikeusministeriö on teettänyt seitsemän muun ministeriön kanssa selvityksen kansalais-järjestöjen taloudellisen ase-man parantamisesta.

Kansalaisjärjestöjen ilmoite-taan tuottavan yhteiskunnallis-ta hyötyä esimerkiksi täydentä-mällä julkista palvelutuotantoa. Selvityksellä haetaan ratkaisuja mm. valtionhallinnon avustus-käytäntöjen ongelmiin.

Selvityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin niin sanottua julkisen palvelun velvoitetta niille aloille, joilla palveluntarjoajia ei ole. Tällai-nen olisi esimerkiksi päihde-kuntoutus haja-asutusalueilla. Julkisen palvelun velvoite mer-kitsee, että yhteiskunnan on huolehdittava palvelun saata-vuudesta.

verohelpotuksia järjestöil- le. Palvelujen tuottamista voi- taisiin helpottaa yhteiskun-nallisen yrityksen liiketoimin-tamallilla. Sen avulla järjestöt tuottaisivat palveluja esimer-kiksi syrjäseutujen ja taantu-vien alueiden asukkaille. Mah-dollinen voitto käytettäisiin näiden palvelujen kehittämi-seen ja yleishyödylliseen toi-mintaan.

Ehdotuksen mukaan yhteis-kunnallisen yrityksen malli tulisi sisällyttää seuraavan hal-lituksen ohjelmaan.

Järjestöjen asemaa tulisi selvityksen mukaan parantaa myös verohelpotuksilla. Olisi tärkeää varmistaa yleishyö-dyllisen kansalaistoiminnan verovapaus sekä selvittää jär-jestöille tehtyjen lahjoitusten

verovähennysoikeutta.Osa kansalaisjärjestöille

suunnatusta rahoituksesta tuli-si varata järjestörajat ylittäviin kehitysohjelmiin, joiden tavoit-teet määriteltäisiin valtion ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöl-lä. Näin voitaisiin huolehtia myös erilaisia avustuksia vaille jäävien ryhmien äänen kuulu-misesta ja niiden osallisuuden vahvistamisesta.

Valtakunnallisten keskusjär-jestöjen ja neuvontajärjestöjen oheen ehdotetaan alueellisia neuvontakeskuksia. Niistä pie-netkin järjestöt saisivat koulu-tusta sekä neuvoja rahoituksen hakemiseen.

Selvityksen ovat laatineet filosofian tohtori Aaro Harju ja yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä.

Suhdannenäkymät tasaantuneet: 1/11 saldoluku +34

Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2011

60

40

20

0

-20

-40

-60 I/90 I/91 I/92 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11

Talouden viimeaikainen elpyminen ei ole vielä lisännyt pk-yritysten halukkuutta investointeihin ja ulkoisen rahoituksen han-kintaan, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Pk-yritysten investointisuunnitelmat ovat yllättävän varovaiset, mikä heijas-tuu rahoituskysyntään. Lisäksi yritysten maksuvalmiustilanne on kohentunut viime aikoina ja selittänee osaltaan rahoitusky-synnän vähyyttä.

Pauli Heikkilän mukaan pk-yritysten ra-hoitussuunnitelmat ovat pysyneet viimeiset 12 kuukautta melko vakaina.

– Tärkeimpänä ulkoisen rahoituksen käyttökohteena on pysynyt käyttöpääoma. Toiseksi tärkein kohde ovat koneiden ja

laitteiden laajennusinvestoinnit, joita suun-nittelee 18 prosenttia rahoitusta hakevista yrityksistä.

Pk-yritysten kiinnostus korvausinvestoin-teihin ja rakennushankkeisiin ei sen sijaan ole juurikaan lisääntynyt, Heikkilä sanoo. Myös rahoituksen hankinta yrityskauppoi-hin ja omistusjärjestelyihin näyttää pysyvän vähäisenä.

suhdannerahoitus kiinnostaa kasvu-hakuisia. Finnveran, TEM:n ja SY:n PK- yritysbarometrin mukaan suhdannerahoi-tuksen kysyntänäkymät ovat samankal-taiset kuin viime syksynä, Pauli Heikkilä sanoo.

– Ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä 27 prosenttia aikoo hakea joko Finnveran suhdannelainaa tai -takausta. Suhdannerahoitus kiinnostaa nyt aiempaa enemmän pieniä ja voimakkaasti kasvuha-kuisia yrityksiä.

Finnvera voi myöntää suhdannerahoi-tusta vielä tämän vuoden loppuun saakka. Rahoituksen ehtoja muutettiin helmikuun alussa entistä joustavammiksi: suhdanne-lainan ja -takauksen enimmäisaika on nyt 10 vuotta aiemman kuuden vuoden sijasta.

Toivomme, että pidempi takaisinmaksu-aika rohkaisee yrityksiä pitkäkestoisiin investointeihin, joiden tarve Suomessa on ilmeinen sekä talouden kehityksen että työl-lisyyden näkökulmista, Heikkilä painottaa.

juhana vartiainen:

Huomio työnteon kannustavuuteenunohdetaan kysynnän kas-vattaminen. Osallistumisas-teeseen vaikuttaminen edel-lyttää työnteon kannustinten muutoksia, Vartiainen korosti.

− Kysynnän kasvattaminen on suhdannepolitiikkaa, eikä se lisää työpaikkoja pysyvästi. Kysynnän lisääminen ei sovi kehittyneeseen markkinatilan-teeseen. Kysynnän lisääminen jollain alueella on pois joltain muulta alueelta, eikä talous toi-mi näin.

Juhana Vartiainen neuvoo lisäämään työllisyyttä pysyväs-ti muun muassa keventämällä työn verotusta, nostamalla elä-keikää, tiukentamalla työttö-myysturvan tasoa ja kestoa sekä edistämällä työperäistä maa-hanmuuttoa.

Pk-yritysten rahoituskysyntä vaisua

keimmät keinot ovat osallistu-misasteeseen vaikuttaminen ja rakenteellisen työttömyyden taittaminen.

− Kaikkein parasta on nostaa julkispalvelujen tuottavuutta, mutta se on vaikeaa.

Kun esimmäiset arviot tuloksista on saatu, on jotenkin valju olo.

Isännöintiin luotetaan Isännöinnin asiakastyyty-väisyystutkimus kertoo, että isännöintiyrityksiä pidetään luotettavina, ammattitaitoisi-na ja vastuullisina.

Eniten hallitukset kehuvat isännöitsijöiden talousasioi-den osaamista. Asiakaspal-veluun ja teknisiin asioihin hallitukset toivovat enemmän osaamista. Isännöintiliiton tutkimus tehtiin marras-joulukuussa, jolloin isännöin-tiyrityksiä kohtaan esitettiin rahastusväitteitä. Joidenkin tahojen lietsomat mielikuvat rahastusongelmista eivät ku-vasta todellisuutta, Isännöin-tiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä toteaa.

09N:o 2 • Helmikuu 2011

verotus

verotilin ilmoittamis-velvollisuuden laimin-lyönti on sanktioitu myöhästymismaksulla, koska ilmoitusten perusteella rahat jaetaan eteenpäin veronsaajille.

Arvonlisävero käännetään rakennusalalla aprillinaKäännettyä verovelvollisuutta ale-taan soveltaa niihin rakentamis- palveluihin, joiden suorittaminen alkaa 1.4.2011 tai myöhemmin. Uu-den menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliura-kointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta.

Suomen Yrittäjien veroasiantun-tija Laura Kurki täsmentää aloit-tamisella tarkoitettavan sitä, että työnteon pitää toaisasiallisesti olla käynnistynyt. Pelkällä sopimuksella ei ole merkitystä.

– Ennen huhtikuun 2011 alkua aloitettuihin urakoihin käännettyä ei sovelleta, vaikka palvelun suoritta-minen olisi kesken maalis-huhtikuun vaihteessa, Laura Kurki selvittää.

Käännetty verovelvollisuus merkit-see sitä, että veron ilmoittaa myyjän sijasta ostaja. Myyjän on tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poi-keten ilman arvonlisäveroa.

Rakentamispalveluiden käännet-tyä verovelvollisuutta on sovellettava, ja laskutettava ilman arvonlisäveroa silloin kun:

1. kaupan kohteena on rakentamis-palvelu (myös työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten)

2. ostaja on elinkeinonharjoittaja,

joka muuten kuin satunnaisesti myy edelleen rakentamispalveluita.

Mikä on rakentamispalvelua? Rakentamispalveluna pidetään toi-mialaluokitusten mukaisesti talonra-kentamista, maa- ja vesirakentamista sekä erikoistunutta rakentamista. Arvonlisäverolaki määrittelee raken-tamispalveluksi kiinteistöön kohdis-tuvan rakennus- ja korjaustyön sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myynnin. Kiinteistö tarkoittaa maa-aluetta sekä sillä olevia rakennuksia ja pysyviä rakennelmia.

– Rakentamispalvelua ei ole tuo-tannossa käytettävien koneiden ja laitteiden asennus ja pystytys, viher-alueiden istutus, arkkitehti- ja suun-nittelupalvelut, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajaa, ul-kotilo-jen puhtaanapito eikä kuljetus, vero-asiantuntija Laura Kurki luettelee.

Myöskään tavaran myynti asennet-tuna, kiinteistönhoito, ohjelmointi sekä puunkorjuu eivät ole rakenta-mispalvelua.

Laura Kurki huomauttaa, että näi-tä palveluita tarjoavien yritysten palveluihin sisältyy kuitenkin usein esimerkiksi maanrakennuspalvelu-

na pidettävää kaivamista. Tällöin on joko eriteltävä laskulla eri palve-luiden osuus tai kohdeltava myyntiä palvelukokonaisuutena, jolloin ve-rokohtelu määräytyy pääsuoritteen mukaan.

– Esimerkiksi pihan teettämisessä pääsuorite lienee viheralueen tai kive-tyksen teko eikä kaivaminen, vaikka työ olisi vaatinut myös kaivamista.

rajanvetoja tulee ratkottavak-si. Laura Kurjen mukaan rajanveto-ongelmia on luvassa runsaasti, ja yri- tysten on hyvä varmistua myymiensä palveluiden arvonlisäverokohtelusta hyvissä ajoin ennen huhtikuuta.

Verohallinto on julkaissut verk-kosivuillaan www.vero.fi ohjeen Ra-kennusalan käännetty arvonlisävero-velvollisuus (Etusivu > vero-ohjeet > verotustietoa yritysasiakkaille).

Yritys voi myös saada veroviran-omaiselta ennakkokannanoton omi-en myyntiensä verokohteluun pyytä-mällä joko

1. viranomaista sitovan, maksul-lisen (175 euroa) ja valituskelpoisen ennakkoratkaisun tai

2. kirjallisen ohjauksen, joka on maksuton ja josta ei voi valittaa.

Verotilin ongelmien korjaaminen vaatii myös lakimuutoksia

verohallinnon pääjohtaja:

Ovatko verotilin hyödyt jo näkyvissä? • Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen vastaa.

Onko tähän mennessä jo näh-tävissä, mille tahoille verotili on tuottanut hyötyä tai tulee varmuudella tuottamaan?

– Verotilejä on kaikkiaan 526 737 veronmaksajalla, ja siihen nähden mainitut vaikeudet kos-kettavat pientä osaa asiakkaista (joskin heitäkin tarpeettomasti) eivätkä toivottavasti vähennä sitä hyötyä, mitä menettelystä on kaik-kiaan saatu ja on tulevaisuudessa saatavissa.

– Eniten hyötyvät ne, joilla on paljon oma-aloitteisten verojen suhteen edestakaista rahalii-kennettä, koska aiemmin toisen verolajin vähennyksiä ei ole voitu kuitata toisesta verolajista. Niin ikään on vähentynyt merkittävästi selvitystyö, jonka aiemmin aiheut-tivat väärille tileille maksamiset. Tämä johtui siitä, että tilejä oli eri verolajeja varten ja vielä erikseen kullakin veroviraston alueella omansa. Rahat ohjattiin verola-jitunnuksella oikealle tilille, ja virheitä syntyi paljon. Tästä koitui selvityspyyntöjä myös asiakkaille. Niin ikään verojen kirjaaminen moneen kertaan erikseen maksu-lapuille ja erikseen valvontailmoi-tukselle aiheuttivat monenkertais-ta työtä.

– Paras hyöty kuitenkin on saavutettavissa vasta sitten, kun myös maksuunpannut verot saa-daan verotilille.

Verotilin ongelmat ovat ensim-mäisen vuoden aikana aiheutta-neet paljon päänvaivaa varsinkin tilitoimistoissa. Onko Verohallin-nossa lausuttu missään vaiheessa vakavasti, että koko järjestelmään ei olisi pitänyt siirtyäkään?

– On vielä ennenaikaista sanoa, etteikö järjestelmän käyttöönotos-ta ole kaikkinensa hyötyä. On pal-jon asiakkaita, jotka ovat tyytyväi-siä palveluun. On totta, että eniten harmeja on aiheutunut tilitoimis-toille: mm. mitättömien korko-muutosten kirjanpitokirjaukset ovat olleet varmasti ärsyttäviä ja alkuun myös tunnistautumisen ongelmat toimittaessa verotilillä asiakkaan puolesta.

– On kuitenkin otettava huomi-oon, miten järjestelmän käyttöön-otto on vaikuttanut verohallinnon työmäärään. Nimittäin kaikista alkuvaikeuksista huolimatta työmäärä on merkittävästi vähe-nemässä ja siten myös kustannuk-set, jotka veronmaksajat viime kädessä maksavat.

– Vaikka verotiliä ei olisi otettu-kaan käyttöön, olisi verohallinnon joka tapauksessa ollut uusittava tietojärjestelmiään, joilla näi-tä veroja valvotaan ja jaetaan veronsaajille, joten arviointi siitä, olisiko verotilijärjestelmästä pitä-nyt luopua, on tähänkin nähden vaikeaa.

Suomen Yrittäjät ajoi 1990-lu-vulta alkaen Ruotsin mallin innoittamana verotilin luomista Suomeen. Olisiko verotili otettu käyttöön ilman yrittäjäjärjestön aloitteita ja vaikuttamista?

– Vaikea vastata, mutta toden-näköisesti olisi otettu käyttöön siksi, että suuntauksena myös kansainvälisesti on ollut siirtymi-nen verolajikohtaisista maksuista asiakaskohtaiseen käsittelyyn, ja ihan senkin vuoksi, että rahan edestakainen liikuttelu ja erilais-ten hakemusten ja ilmoitusten tekeminenkin maksaa.

Verotilin kaltaista järjestelmää on tiettävästi kaavailtu myös yksi-tyishenkilöille. Eikö se olisi liian vaativa menettely sekä verohal-linnolle että varsinkin veronmak-sajille?

– Kun verotilin käyttöä laajen-netaan myös maksuunpantuihin veroihin, näyttäisi siltä, ettei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää montaa järjestelmää, vaan kaikilla tulisi olla sama järjestelmä, vaikka yksityishenkilöillä ei olekaan sa-massa määrin edestakaista rahalii-kennettä kuin yrityksillä. On myös mahdollista, että verotilin myötä tulee ihan uudenlaisia näkymiä kehittää yksityishenkilöidenkin veronmaksua.

– Katso-tunniste vaatii kyseisen yri-tyksen antaman valtuutuksen. Vuo-denvaihteessa kiinnitimme huomiota siihen, että tunnisteiden valtuutuksia oli vanhentunut. Sitähän verohallinto ei voi vahtia, että millä tavalla yrityk-set ovat valtuuttaneet heidän puoles-taan jonkun toimimaan. Tämä pitäisi yritysten tarkistaa, ja ohjeita löytyy verotilin Katso-osasta, Mirjami Laiti-nen neuvoi.

Verohallinto on tähän asti lähettä-nyt kaikille verotiliasiakkaille paperi-sen tiliotteen postitse. Tästä käytän-nöstä luovutaan toukokuussa 2011, jonka jälkeen tiliote on nähtävissä verkossa Verotili-palvelussa.

– Jos asiakas kuitenkin edelleen tarvitsee paperisen tiliotteen, sen saa kun ilmoittaa Verotili-palveluun tai soittaa verotilin neuvontanumeroon. Asiakkaat voivat siis kertoa verotili-palvelussa tai puhelimitse, jos eivät luopumista halua, Laitinen kertoi.

Negatiivisen arvonlisäveron on-gelmia. Pääjohtaja Laitinen kertoi, että verotilissä on edelleen ongelmia negatiivisen arvonlisäveron suhteen, mikä vaatii korjausta lainsäädäntöön. Arvonlisävero esimerkiksi palautuu joko liian nopeasti tai sitten liian hitaasti. Yksi keino pitää verotilillä

Harri Auramo, tekstiLotta Tammelin, kuva

Verotilin käyttöönotossa on ilmennyt lukuisia vää-rinymmärryksiä, eikä nii-tä ole sattunut pelkästään asiakkaille. Myös vero-hallinnossa olisi kaivattu

osaamista huomattavasti enemmän.Näin sanoo Verohallinnon pääjoh-

taja Mirjami Laitinen vuoden 2010 alussa voimaan tulleesta veronmak-sun menettelymuutoksesta. Laitinen jatkaa, että edelleenkin verotilissä il-menee pikkuvirheitä. Asiakkaille sat-tuu vielä paljon sellaista, että ei käy-tetä asiakaskohtaista viitenumeroa tai maksetaan väärillä tilinumeroilla, jolloin rahat ohjautuvat vääriin paik-koihin.

– Erityisesti ilmoittamisessa esiin-tyy epätarkkuuksia: ilmoitetaan vää-rille kohdekausille tai kahteen kertaan ja korjauksissa tehdään virheitä – näin saadaan tilit sotkuun, pääjohtaja harmittelee.

Taloushallintoliiton Tili- ja veropäi-villä puhunut Mirjami Laitinen puut-tui myös myöhästymismaksuun, joka määrätään veronmaksajalle verotilin mukaisen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyömisestä.

– Tämän maksun määrääminen on meille mitä haastavin velvollisuus, mutta veronmaksajien ilmoittamis-velvollisuus on siinä mielessä tärkeä, että sen perusteella jaetaan rahat veronsaajille. Siksi se on niin kovasti sanktioitu kuin on, Laitinen selvitti.

Veronsaajia ovat valtio, kunnat, seurakunnat ja Kela. Ennen verotiliä asiakkaat maksoivat rahat ”korva-merkittyinä” veronsaajille, jolloin ne menivät lähes suoraan veronsaajien tileille. Verotili poisti maksumenette-lystä ns. korvamerkityn rahan.

Mirjami Laitisen mukaan muutos aikaisempaan menettelyyn on aiheut-tanut asiakkaiden keskuudessa ärty-mystä silläkin tavalla, että kun asiakas on huomannut jälkeenpäin virheen ilmoittamisessa ja omaehtoisesti sen korjannut, hän on silti saanut mak-saakseen myöhästymismaksun.

– Ymmärrän, että asiakas ei sit-ten mielellään ryhdy korjailemaan virhettään. Mutta väittäisin, että se kuitenkin pitkässä juoksussa kannat-taa tehdä. Kun virheet tarkastuksissa huomataan, niin siitä seuraa vielä helposti lisäseuraamuksia kuten mah-dollisesti veronkorotukset.

Katso-valtuutuksia on vanhen-tunut. Verotilin käyttö vaatii vahvaa tunnistautumista. Kun henkilö toimii verotilipalvelussa yrityksen tai yhtei-sön puolesta, palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteella.

rahaa on saldorajan ilmoittaminen verkkopalvelussa, jolloin vältytään edestakaiselta rahavirralta.

– Arvonlisäveropalautuksen hidas käsittely on usein kiusallinen siksi, että se vie verotilin herkästi miinuk-selle. Käsittelyn aikana sitä miinusta ei tarvitse mennä maksamaan heti. Verohallinnosta tulee erikseen ilmoi-tus, jos negatiivista alvia ei hyväksytä, ja vasta sitten on se maksun paikka. Verotilillä näkyy jokainen tapahtuma, ja siihen reagoidaan välillä ehkä tur-hankin herkästi.

– On kysytty, että kun verotili on plussalla, niin meneekö verotilille maksuunpantujakin veroja. No ei, mutta niitä voidaan kuitata, jos ne ovat maksamattomana. Edelleenkin on käytäntönä, että jos on plussaa jois-sakin veroissa, niin niistä voidaan kuit-tailla muita maksamattomia veroja.

Ongelmia on aiheutunut myös sii-tä, kun maksamattomat verot ovat menneet ulosottoon. Kahdella vero-tiliotteella miinussaldosta muistute-taan asiakasta, mutta kolmannella kerralla kerrotaan, että nyt maksu siirtyy pois verotililtä ja lähetetään pe-rittäväksi. Monet asiakkaat ovat luul-leet, että perintäänsiirtoilmoituksen jälkeen voidaan edelleenkin maksaa miinukselle mennyt maksu verotilille.

– Ei voida. Tosin vielä ko. kuukau-den loppuun asti sen voi kyllä maksaa verohallintoon, mutta sitä varten on pyydettävä maksuohjeet. Tämän jäl-keen maksu siirtyy ulosottoon ja se pitää maksaa ulosottotilille. Tämä asia on aiheuttanut todella paljon on-gelmia, ja olemme yrittäneet nyt oh-jeilla selventää menettelyä, Mirjami Laitinen sanoi.

– Verotilin käyttöönottoa hämmen-si lisäksi, että samaan aikaan veroti-lin kanssa tuli voimaan EU:n sisällä palvelujen käännetty arvonlisävero ja sähköiset ulkomaalaispalautuk-

set. Suomessa ulkomaalaispalautus-järjestelmä toimii, mutta joissakin EU-maissa sähköisen järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja palau-tukset ovat viivästyneet. Siksi EU:ssa ja Suomessa on säädetty, että vuoden 2009 palautushakemuksen voi antaa maaliskuun 2011 loppuun asti.

Kausiveroilmoitukset muuttui-vat. Uusi kausiveroilmoitus 2011 on jo käytössä. Täyttöohjeeseen on päivi-tetty uudet ja muuttuneet kohdat.

Pääjohtaja Laitinen kertoi tär-keimmistä muutoksista. Työnantaja-suorituksiin tulee muutoksia, koska matalapalkkatuki poistui vuodenvaih-teessa. Rakentamispalveluille tuleva käännetty arvonlisävero on otettava huomioon huhtikuun kausiveroilmoi-tuksessa.

Verohallinto ei enää lähetä vuo-sittain veronmaksajille kausiveroil-moituslomakkeita ja maksuohjeita. Maksuohje, jonka veronmaksaja on saanut siirtyessään verotiliasiakkaak-si, on edelleen voimassa. Lomakkeet ovat Verohallinnon verkkosivuilla.

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai jo toimivaa pk-yritystä. Voimme rahoittaa myös sosiaali- ja terveysalan yrityksiä useilla laina- ja takaustuot-teillamme yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen toimintaan?

vErOHaLLiNNON työmäärä on merkittävästi vähenemässä ja siten myös kustan-nukset, jotka veronmaksajat viime kädessä maksavat, mirjami Laitinen sanoo.

10 N:o 2 • Helmikuu 2011

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi henkilöstörahas-tolaki ja vuonna 2010 esitel-ty työperäistä osinkoa kos-

keva säännöstö (työpanososinko) ovat laajentaneet kannustin- ja si-touttamisjärjestelmien käyttöalaa, verotuksen asiantuntija Harri Veh-viläinen kirjoittaa. Ne ovat myös tuoneet yrityksille uusia mahdol-lisuuksia luoda räätälöity ratkai-su. Lainsäädäntömuutosten lisäksi myös esimerkiksi bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle autoedul-le tai palkankorotukselle.

Henkilöstörahasto. Uuden lain myötä henkilöstörahaston vähim-mäishenkilöstömäärä on vain 10 työntekijää, nostorajoituksia on lievennetty ja soveltamisalaa on laajennettu mm. kuntiin. Henkilös-törahastoon liittyy monia veroetu-ja. Ensinnäkin itse rahasto on tulo-verosta vapaa yhteisö. Työnantajan maksamat henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat ovat yritykselle vähennyskelpoisia, eikä nostetuis-ta eristä tarvitse maksaa sairaus-vakuutuksen päivärahamaksua, työeläke- eikä työttömyysvakuutus-maksuja. Työntekijää verotetaan vasta, kun hän nostaa eriä henki-löstörahastosta. Nostetusta mää-

rästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 20 prosenttia verova-paata tuloa.

Työpanososinko. Osakeyhtiössä on voitu jakaa ensimmäisen ker-ran työpanososinkoa vuonna 2010. Työpanososingon verotus perustuu erityissäännökseen, ja siitä on myös annettu Verohallinnon ohje vuonna 2010. Työpanososinko on tuonut uuden monipuolisen tavan luoda kannustinjärjestelmä, josta saatu tulo verotetaan edunsaajan ansio-tulona. Etuna työpanososingossa suhteessa palkkaan on, että siitä ei peritä lainkaan työeläke- eikä työt-tömyysvakuutusmaksuja. Lisäksi työpanososinko on yhtiölle vähen-nyskelpoista, toisin kuin tavanomai-nen osinko.

Työpanososingon maksun perus-teena olevan osakkeen käypä arvo voidaan määrittää hyvinkin ma-talaksi vakavaraisessakin yhtiössä erityisesti, jos yhtiöjärjestyksessä on karsittu kyseisen osakesarjan hallinnolliset oikeudet minimiin ja omistusaikaa on rajoitettu osa-kassopimuksella. Tämä mahdollis-taa myös varsinaisen omistuksen ja päätäntävallan säilyttämisen vanhoilla omistajilla. Listaamatto-massa yhtiössä yhtiöjärjestys, osa-kassopimus ja erilaiset osakesarjat

tarjoavatkin todella monipuoliset mahdollisuudet luoda erilaisia si-touttamis- ja kannustinjärjestel-miä. Toisaalta uudistuksen myötä on myös syytä varmistaa, ettei ole-massa oleva yhtiöjärjestys sisällä säännöksiä, joiden perusteella ta-vanomaiseksi osingoksi tarkoitettu osinko voidaan katsoa työpanoso-singoksi.

Bonussijoitustili ja kapitali-saatiosopimus. Bonussijoitustili ja kapitalisaatiosopimus perustu-vat molemmat työnantajan, työnte-

kijän ja rahoituslaitoksen väliseen sopimukseen. Järjestelmät tuovat mahdollisuuden mm. sijoittaa etu-na saadut varat työntekijän suo-siman sijoituspolitiikan mukaan, valita pidetäänkö varat yhtiön taseessa sekä sisällyttää ehtoihin sitouttamisperiodi, jonka aikana kertynyt etu palautuu yhtiölle, jos työntekijä poistuu yrityksen palve-luksesta. Työntekijälle etu tuloutuu vasta varoja nostettaessa, mikä tuo joustavuutta suhteessa vuosittain maksettavaan bonukseen. Yhtiölle järjestelmät tuovat lisää valinnan-varaa myös sen suhteen, milloin palkan sivukulut maksetaan. Sopi-musperusteisina sekä bonussijoi-tustili että kapitalisaatiosopimus ovat joustavia ja kevyitä välineitä luoda yritykseen kannustamisjär-jestelmä tai laajentaa jo olemassa olevaa.

Hyvä kannustinjärjestelmä. Hy- vä kannustinjärjestelmä tukee yri-tyksen liiketoimintastrategiaa, on palkkion ja motivoinnin ohella itses-sään sitouttava sekä luo kilpailuetua pätevän työvoiman pitämisessä ja rekrytoinnissa. Toimivan järjestel-män luomiseen on tarjolla paljon välineitä, joiden avulla yritykselle voidaan räätälöidä tarkoituksenmu-kainen ja tehokas ratkaisu.

verotus

Henkilöstörahastolaki antaa uusia mahdollisuuksia

Verotukseen tarvitaan monipuolisia kannustimia

Jouko Lantto, tekstiPekka Sipola, kuva

Eduskuntavaalienlähestyes-sä (17.4.2011) puolueet ovat julkistaneet verouudistus-näkemyksiään. Esimerkiksi Kokoomus on korostanut voimakkaasti kannustei-

den säilyttämisen tärkeyttä yrittäjien verotuksessa. Pääministeri, keskus-tan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on niin ikään painottanut osinkove-rotuksen kannustavuuden säilyttä-misen tärkeyttä.

Johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä pitää nykyisten päähalli-tuspuolueiden kannanottoja myön-teisinä ja rauhoittavina, sillä yrit-täjäkunnan hyvässä muistissa on verouudistusta selvittäneen Martti Hetemäen työryhmän tuoreet esityk-set osinkoverotuksen merkittävästä kiristämisestä. Anna Lundénin mu-kaan yrittäjät ovat seuranneet huo-lestuneena verokeskustelua, jossa ei ole aina haluttu ymmärtää yritystoi-mintaan kuuluvan riskinoton palkit-semistarvetta.

– Yrittäjien mielestä kiristämisen sijasta nyt tarvitaan verojen keven-nyksiä, jotka innostavat yritteliäitä ihmisiä laajentamaan toimintaan-sa ja palkkaamaan yritykseen uusia työntekijöitä.

Osinkoverotus ollut tulilinjalla. Yrittäjät pitävät Hetemäen verotyö-ryhmän lopputulosta yrittäjäkannus-timien osalta epäonnistuneena, Lun-dén toteaa. Työryhmän esityksessä veromuutosten tavoitteena olisi pai-nopisteen siirto työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja yritys-ten osalta halu siirtyä omistajien ve-rottamiseen.

– Listaamattomien yhtiöiden osin-koverotus muuttuisi samalla siten, että yhdenkertaisen osinkoverotuk-sen laskentaperuste korvattaisiin uu-della normaalituottokäsitteellä.

– Osinkojen yhdenkertainen vero-tus laskettaisiin jatkossa 2 – 3 prosen-tin tuottoasteella yritykseen sijoite-tuista nettovaroista, mikä on valtion velkakirjojen tuottoaste. Tämä on nykyiseen 9 prosentin tuottoon ver-rattuna olemattoman pieni ja mer-kitsi käytännössä paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Esitys ei ole tämän vuoksi kelvannut yrittä-jille.

Kannustimet säilytettävä. Työ-ryhmän osinkomallin suurin heik-kous olisi yrittäjäkannustimien lop- puminen, Anna Lundén toteaa. Siinä samassa osingon kokonaisvero nou-sisi 45,4 prosenttiin, joka vastaa ylim-pien työtulojen veroa, hän jatkaa.

– Tällainen osinkomalli ei ota huo-mioon sitä, että yritystoimintaan liittyy riskinotto, jolloin omaan yri-tykseen sijoitetulle pääomalle ja työl-le pitää saada kohtuullinen tuotto. Verotus ei kannustaisi kaavailtujen muutosten jälkeen riskinottoon eikä investoimaan omaan yritykseen.

Paluu kahdenkertaiseen osinkove-rotukseen rankaisisi yrityksiä erityi-sesti oman pääoman käytöstä, Lun-dén sanoo.

– Tämä heikentäisi pk-yritysten taseita ja johtaisi velkojen kasvatta-

miseen. Tällaisella verotuksen pai-nopisteen siirtämisellä voisi olla ar-vaamattomia vaikutuksia yritysten talouden kestävyyteen.

1990-luvun lama muistettava. Esitetyt muutokset johtaisivat myös nykyistä heikompaan työllistämis-kehitykseen, Anna Lundén uskoo. Hänen mukaansa pienten ja keski-suurten yritysten omien pääomien

puutteen arvioitiin olleen keskeinen syy siihen, että suuri joukko yrityksiä kaatui 1990-luvun lamassa.

– Sen jälkeen käyttöön otettiin osinkojärjestelmä, joka palkitsee omavaraisuuden vahvistamisesta. Yritysten vahvistuminen helpotti merkittävästi sopeutumista vuonna 2008 alkaneen talouskriisin oloihin. Konkurssien määrä jäi pelättyä pie-nemmäksi, samoin työttömyyden nousu.

HETEMäEN TyöryHMäN veromalli on huono myös eri sijoitusmuotojen neutraalisuuden kannalta, johtaja anna Lundén sanoo. – arvioiden mukaan yrittäjät ryhtyisivät siirtämään varojaan yhteen kertaan verotettuihin kohtei-siin, kuten vuokrattaviin asuntoihin omaan yritykseen sijoittamisen sijasta.

Muunto-ongelma ei perustu todellisuuteenErityisesti pienet pk-yritykset kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä, vaikka yhtiöve-rotusta samalla kevennettäisiin. Voitot ovat suurissa yrityksissä usein suuremmat suhteessa jaettuihin osinkoihin kuin pienissä yrityksissä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan pienimmät yritykset eivät hyötyisi yhteisöveron alentamisesta mutta kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä. Myös 90 000 euron osinkoverorajan poistaminen keventäisi varakkaimpien osingon-

saajien verotusta. Jos nettovarat ovat riittävät, alempikin tuottoaste voi tuottaa suuren yhteen kertaan verotetun osingon.

Keskeisenä järjestelmän muut-tamisen perusteena työryhmä pitää ns. muunto-ongelmaa, jolla väitetään yrittäjien voivan muut-taa ansiotuloaan pääomatuloksi. Muunto-ongelma on kuitenkin vero-oikeudellinen myytti, joka ei perustu todellisuuteen. Yrittäjät halutaan joillakin tahoilla vastoin faktoja kuvata suurituloisiksi ja kevyesti verotetuiksi henkilöiksi.

Tulo- ja verotilastojen mukaan yli 90 prosenttia suomalai-sista yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. yli 93 prosenttia omis-tajayrittäjistä sai vuonna 2008 osinko-ja alle 10 000 euroa.

Osakeyhtiöiden keskimääräiset netto-varat osakasta kohden olivat 50 000

euroa ja pääomatulo-osinko alle 5 000 euroa, eli alle 400 euroa kuukaudessa.

Keskimääräinen tulo oli hieman alle 40 000 euroa ja kokonaisvero lakisää-teiset vakuutusmaksut mukaan luki-en 33,5 prosenttia. yrittäjien tuloista verotettiin ansiotulona 75 prosenttia ja pääomatulona 25 prosenttia.

KirjOiTTaja Harri vEHviLäiNEN toimii veroasiantuntijana kPmg:llä omistajajohtoisia yrityksiä palvele-vassa middle market -ryhmässä.

• Bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon autoedulle tai palkankorotukselle.

Uudenmaan Yrittäjät huolissaan arvonlisäveron korotuksestaArvonlisäveron korotus 23 prosen-tista 25 prosenttiin uhkaa kuluttaja-palveluita tarjoavien pienyrittäjien toimeentuloa. Alvin korotus kosket-taisi Uudenmaan Yrittäjien mukaan erityisesti myös pieni- ja keskituloisia kuluttajia ostovoiman vähentymisen muodossa.

Uudenmaan Yrittäjien puheen-johtajan Kari Järvenpään allekirjoit-taman kannanoton mukaan viime

aikoina käyty keskustelu parturi-kam-paajien arvonlisäverotuksesta ja sen siirtymisestä kuluttajahintoihin on ollut puutteellista.

− Käytännössä moni hiusalan yrittäjä joutui pitämään alennuksen itsellään saadakseen työstään edes jonkunlaisen korvauksen. Arvonlisä-veron korottaminen erityisesti niillä palvelualoilla, joissa se on jo nyt 23 prosenttia, johtaa kestämättömään

kehitykseen. Jo nyt tulee usein hal-vemmaksi ostaa kokonaan uusi laite hajonneen tilalle kuin korjauttaa van-ha, sinänsä käyttökelpoinen laite.

Kannanoton mukaan alvia ei tule korottaa lainkaan; tarve olisi laskea kaikkien työvoimavaltaisten palve-luiden arvonlisävero pysyvästi 9 pro-senttiin.

• Päähallituspuolueiden maltilliset verokannanotot noteerattu yrittäjäkentässä.

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle,

yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen

toimintaympäristöstä.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Kovan lajin lukemisto.

Muista tilata!

11N:o 2 • Helmikuu 2011

Haastattelu: Varmoja urapolkuja ei enää ole. siksi yrittäjyystrendi tulee lähivuosina vahvistumaan, espoolaisyrittäjä Tuula antola sanoo.

Timo Sormunen, tekstiPekka Sipola, kuva

Espoolaisen Kaipaus Finlandin toimitusjoh-taja ja ”innovaatioaktivisti” Tuula Antola us-koo, että yrittäjyyden myötätuuli vahvistuu sitä mukaa, kun perinteiset työurat muut-tuvat epävarmemmiksi. Huipputeknologian rinnalla olisi kuitenkin tilaa myös ihmisten arkeen iloa ja hyvinvointia tuottaville inno-

vaatioille.Pakkasten keskellä kärvistelevässä koto-Suomessa on

viimeiset pari viikkoa kohistu vientiteollisuutemme lip-pulaivan ja hyvinvointimme tukijalan uusista strategisista linjauksista, jonka myötä tuhansien ohjelmistoinsinöö-rien ja tuotekehittäjien Nokia-työt uhkaavat tulla tiensä päähän.

Uutisia on seurannut tarkasti myös tuoksutuotteistaan tunnetun Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja Tuula Antola, diplomi-insinööri hänkin.

Vaikka kännykkäjätin suunnanmuutos nostaa taivaalle mustia pilviä, jaksaa hän silti muistuttaa horisontin takaa

kajastavasta valosta. Vanha viisaus muutoksesta uute-na mahdollisuutena pätee paitsi Nokiaan myös sieltä irtaantuvaan henkilöstöön.

– Jokainen voi miettiä, millainen määrä huippu-osaamista nyt vapautuu muuhun käyttöön. Kyllä tuo porukka pystyy tekemään muutakin kuin vain matka-puhelinsoftaa, hän vakuut-taa.

Nyt suunnistetaan yrit-täjäuralle. Todennäköistä on sekin, että takavuosia selvästi suurempi osa va-

paaksi jäävistä käsipareista suunnistaa yrittäjänuralle. Eikä suinkaan pakosta, vaan selkeästä halusta toteuttaa itseään oman osaamisensa kautta.

Työelämän jatkuva epävarmuus saa entistä useamman pidemmällekin koulutetun miettimään yrittäjyyttä, Anto-la ennustaa.

– Varmoja urapolkuja ei ole tarjolla sen kummemmin isoissa yhtiöissä kuin julkisella sektorillakaan. Tätä kautta yrittäjyystrendi tulee lähivuosina vain vahvistumaan.

Naiset tulevat. Työelämän muutostuulet ovat puhalta-neet viime vuosina uutta vauhtia myös naisyrittäjyyteen.

Antola uskoo, että nyt nähty on vasta alkusoittoa. Omia liikeideoita ja omia innovaatioita pitäisi kuitenkin viedä vielä rohkeammin ja ennakkoluulottomammin eteenpäin.

Samalla hän muistuttaa, ettei jokaisen uuden inno-vaation tai tuoteidean tarvitse olla huipputeknologiaa. Tälle seikalle on Nokian kasvun vuosina jollain tapaa so-keuduttu.

– Kannattaa huomata, että esimerkiksi neuvolajärjes-telmä, astioiden kuivauskaappi ja se kaikille tuttu pieni peltinen purkinavaaja ovat suomalaisia keksintöjä. Juuri tällaisia arkea helpottavia tuote- ja palveluinnovaatioita kaivattaisiin nyt lisää.

Olen myös talven keskellä pohtinut, että ollaan me aika-moinen kansa, kun pärjäämme näissä oloissa. Tiukoissa paikoissa on ennenkin keksitty hyviä ratkaisuja, Antola muistuttaa.

verkostojen voimalla eteenpäin. Vaikka Kaipaus on pitkälti Antolan innovaatio, on itse yritys ja sen liiketoi-mintamalli syntynyt monen osaajan verkostoyhteistyö-nä. Espoolaisyritys työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä, mutta sen taustajoukoissa on raudanlujia design-, strate-gia-, tuotanto- ja markkinointiammattilaisia. Verkostoa on kudottu alusta asti ja ahkerasti moneen eri suuntaan.

Antola suosittaa samaa mallia muillekin. – Yrittäjän ei tarvitse eikä toisaalta pidäkään tehdä ai-

van kaikkea itse. Itse olen hakenut kumppanit periaatteel-la, jossa jokaisella on paitsi lopputulokseen myös toisilleen jotain annettavaa. Uskon, että puntit menevät loppupeleis-sä tasan, vaikkei vaihtosuhdetta voikaan aina määritellä euroissa.

Verkottumalla pääsee myös kasvupolulle hieman kevy-emmin panoksin kuin suoraan uutta väkeä palkkaamalla. Työtä syntyy joka tapauksessa jonnekin, mikä sekin on ar-vokasta, Antola muistuttaa.

Pienessä on suuren alku. Kolmevuotiaaksi varttuneen Kaipauksen kasvutaival on toimitusjohtajan mukaan nyt pisteessä, jossa tähän asti käytetyille työtunneille ja hiki-pisaroille alkaa olla näkyvissä myös korvausta. Muun mu-assa Japanin, Britannian ja jopa Australian markkinat ovat avautumassa lupaavasti. Tärkeänä vetoapuna kansainvä-listymiselle on mm. EU:n Enterprise Europe Network -ver-kosto.

Tapiolan kupeessa olevan kerrostalon alakerta pursuaa haastatteluhetkellä pakkauslaatikoita ja -rasioita. Muu-taman kymmenen neliön tilat tuntuvat äkkiseltään aika vaatimattomilta hurjia kasvuvisioita omaavalle yrityksel-le, jolle miljoonatilausten metsästäminen maailmalta on nykyisellään lähes tulella leikkimistä. Tämän tunnustaa myös toimitusjohtaja, joka kuitenkin kääntää kokokysy-myksen kannusteeksi.

– Jokainen iso yritys on ollut aikanaan pieni, joten mik-sei meilläkin olisi samaa kasvun mahdollisuutta. Ja totta kai se pätee muihinkin yrittäjiin. Pitää vain ottaa askeleita eteenpäin ja osata samalla luopua jostain vanhasta.

• Pienessä on aina suuren alku, muistuttaa Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja ja innovaatioaktivisti Tuula Antola.

Jokaisen uuden innovaation ei tarvitse olla huipputekniikka. Nyt olisi varmasti kysyntää arkea helpottaville, iloa ja hyvinvointia tuotta- ville yksinkertaisille ideoille.

Tuula antola

Henkilö: Tuula antola on 42-vuotias espoolaisyrittäjä, joka on koulutuk-seltaan paperi- ja ympäristönsuojelutekniikan Di. innovaatioaktivistiksi itseään kuvaileva Kaipaus finlandin toimitusjohtaja ja perustajaosakas on kysytty asian-tuntija, kun eri organisaatioissa aletaan kaivaa esiin siellä piileskelevää luovuutta. Hän on myös kirjoittanut innovatiivisuuden johtaminen -kirjan.

antolan perheeseen kuuluu aviomies, kolme tytärtä ja koira. Harrastuksia ovat muun muassa just for fun -naiskuoro, lukeminen ja ratsastus.

Yrittäjyyden uusi aalto tekee tuloaan

12 N:o 2 • Helmikuu 2011

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Yhteistyössä

Torstai 17.3.

Perjantai 18.3.

Keskiviikko 16.3.

Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

11.00 Ilmoittautuminen

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.15 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala,Asianajotoimisto I. Moisala Oy

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle

Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes

13.15 Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? ▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle

Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto

14.45 Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa

▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi

Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

15.15 Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä? ▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti

▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä?

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

16.15 Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus

▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle?

▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista?

▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin?

▪ omistusoikeus 50-50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? – tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä

Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15 Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buff et-illallinen

7.00 Aamiainen

9.40 Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.30 Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

13.30 Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este

Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

14.45 Kahvi ja välipala

15.15 Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15 Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet

Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmastaAsianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15 Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

8.00 Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki 16.-18.3.2011

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 www.yrittajat.fi /koulutus,sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi , p. (09) 229 229 23 taif. (09) 229 229 99/Härkönen.Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Jäsenhinta390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Hyviä aiheita ja asiantuntevia luennoitsijoita. (Asiakaspalaute vuoden 2010 seminaarista.)

Yrittäjät & kunta

Aktiiviset laukaalaiset mukana edistämässä kuntansa hyvinvointia

Kun yhteistyötä käynnisteltiin, palveluseteli ei saanut aluksi kannatusta tiedon puutteen takia. Nyt se on menossa laajennetusti läpi Laukaassa.

anita kuniala

Riikka Koskenranta, teksti ja henkilökuva

18 200 asukkaan kirkonky-län, taajamien ja maaseu-tukylien kunnassa palve-lut ovat monipuolisia ja sijoittuvat ympäri pitäjää, Laukaan Yrittäjien pu-

heenjohtaja vuosina 2007–2009 ja kunnanhallituksen 2. varapu-heenjohtaja Anita Kuniala ker-toilee.

Paikallisyhdistyksen aktiivi-suus kuntapalveluiden kehittä-misessä sai alkunsa, kun yrittä-jäyhdistys otti aloitteen käsiinsä käynnistääkseen säännölliset ta-paamiset kunnan kanssa. Tulok-sena syntyi TAHTO-ryhmä alku-vuonna 2008.

− Ryhmän kokoonpanoon haluttiin ihmisiä, jotka tuovat omalta taholtaan kysymyksiä ja ideoita kunnan hyvinvoinnin edistämiseen.

Tie palvelusetelille aukeni. Yhteisillä tapaamisilla Laukaan Yrittäjät on saanut yrittäjien näkökulman paremmin esille kunnassaan. Pääteemoina ovat

• Laukaassa on onnistuttu selättämään päätöksentekijöiden vastustus palveluseteliä kohtaan ja luotu yhdessä tekemisen meininki.

LauKaaN yriTTäjäT on halunnut olla mukana kunnan hyvinvoinnin edistämisessä, paikallisyhdistyksen entinen puheenjohtaja anita kuniala kertoo.

palveluseteli ja työllisyyden edis-täminen.

− Kun yhteistyötä käynnistel-tiin, palveluseteli ei saanut aluk-si kannatusta tiedon puutteen takia. Nyt se on menossa laajen-netusti läpi Laukaassa.

Yksi sosiaali- ja terveyspal-veluiden yhteistyön kehittämi-seen ja palveluseteliin johtanut avaintekijä Laukaassa oli runsas ja avoin keskustelu yrittäjien ja kunnan kesken, Laukaan Yrittä-jien puheenjohtaja, hoiva-alan yrittäjä Maarit Heikkinen ker-too.

yhdessä markinoiden. Yrit-täjäyhdistys ja kunta ovat teh-neet yhteistyötä myös markki- noinnissa Lievestuoreen teolli-suustonttialueen ympärillä.

Kuniala kertoo yrittäjien ta-vanneen kunnan kaavoitus- ja rakennuspuolen johtoa jo ennen TAHTO-ryhmän perustamista. Keskusteluissa selvisi, että Lie-vestuoreella on toimivilla pai-koilla noin 20 hehtaaria kunnan teollisuustontteja, jotka eivät ol-leet menneet kaupaksi.

− Kävimme virkamiesten kanssa tutustumassa tontteihin ja aloitimme heidän kanssaan yhteistyössä markkinoinnin. Ysitien varteen laitettiin mainos ”Ysitien Sampo”, jonka ideana oli markkinoida tontteja Kalevalan tyyliin.

Markkinointi jäi taantuman jalkoihin, mutta aloitettaneen uudestaan.

yhteistyötä kautta linjan.Yrittäjäyhdistyksellä ja kunnal-la on todella monipuolista yh-teistyötä kautta eri sektoreiden. Yrittäjät ovat muun muassa järjestäneet opettajille TET- eli

työelämääntutustumispaikkoja yrityksissään.

Laukaan Yrittäjät on pyrkinyt kantamaan kortensa kekoon myös työttömyyden ja nuoriso-työttömyyden taittamiseksi.

– Laukaan vapaa-ajan puoli on tehnyt loistavaa työtä työt-tömien eteen ja varsinkin syr-jäytymisen estämiseksi. Viime vuonna he palkkasivat TYÖKII-hankkeeseen projektityönte-kijän. Halusimme aukaista hänelle yhteyksiä yrityksiin ja järjestimme kuntakipinäpäivän tämän ympärille, Anita Kuniala selvittää.

Tapahtumassa TYÖKII-hank-keen vastaava sai kontakteja yri-tyksiin ja toimintamalli oli niin onnistunut, että maaliskuussa Lievestuoreella järjestetään sa-manlainen kuntakipinäpäivä.

Kunnanjohtaja Esko Kolise-va on Kunialan mukaan ollut myös tyytyväinen yhteistyöhön. Yhdessä on todettu, että yhteis- työtä tekemällä olemme vah-vempia.

kuntaliitto puolustautuu:

Uusi jätelaki ei lisääkuntien valtaaKuntaliiton mukaan jätelakiesi-tyksen tavoitteena on parantaa asumisjätehuoltoa, jossa yksi-tyisillä yrityksillä on merkittävä rooli. Kuntaliitto torjuu arvelut siitä, että eduskunnan käsitte-lyssä oleva jätelakiesitys antaisi kuntien jäteyhtiöille nykyistä enemmän valtaa jätehuollossa.

– Yhdyskuntakuntajätehuolto on uudessa laissa ehdotettu säi-lytettäväksi pääosin ennallaan, mikä näkyy lakiehdotuksesta ja sen perusteluista. Lakiesitys ei kavenna yksityisten yritysten roolia, totesi Kuntaliiton ympä-ristölakimies Leena Eränkö jä-telaitosten päivillä Jämsässä 3. helmikuuta.

Uuden lain myötä pakkausjät-teiden keräys siirtyisi kunnilta tuottajien vastuulle, mikä laskisi

asukkaiden kustannuksia pak-kausjätteiden osalta ja tehostaisi keräystä.

– Uusi laki ei toisi jätemak-suihin korotuksia. Jätehuollon vaatimustason nousu toki aset-taa korotuspaineita, mutta tämä mahdollistaa myös lisätuloja ympäristöalan yrityksille, Erän-kö painotti.

Erängön arvion mukaan uu-den lain merkittävimmät muu-tokset koskevat pakkausjätteen keräämistä sekä kuntien jäte-huoltoviranomaisten tiedon-saantioikeutta jätteenkuljetus-ten toimivuudesta. Käytännössä uudella lailla ei Erängön mukaan ole merkittävää vaikutusta yh-dyskuntajätehuoltoon.

– Jätelakiesityksen hyväksy-mättä jättämisestä seuraisi kui-

tenkin EU-oikeudellisia toimen-piteitä, sillä Suomi ei tällöin voisi täysin toimeenpanna EU:n jäte-direktiiviä, Eränkö huomautti.

– Yhdyskuntajätehuollon jär-jestäminen markkinaehtoisem-paan suuntaan ei tosiasiassa ole mahdollista, vaikka ehdotus valmisteltaisiin uudelleen. Lain uudelleen valmistelu veisi val-tionhallinnolta nykyisessä ta-loudellisessa tilanteessa myös kohtuuttomasti voimavaroja, Eränkö arvioi.

Kuntaliitto tukee hallituksen esitystä uudeksi jätelaiksi. Erän-kö peräänkuuluttaa myönteisen ilmapiirin luomista, jotta kunti-en jätelaitokset ja ympäristöyri-tykset voivat jatkaa hyvää yh-teistyötä uusien innovaatioiden etsimiseksi.

Uusi yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista Kirjanpitolautakunta on anta-nut uuden yleisohjeen, jossa on täsmennetty kirjanpidon kirjausketjun kuvausta sekä selkeytetty ja kehitetty tosittei-ta koskeva ohjeistus.

Ohjeen mukaan kirjausketju ulottuu liiketapahtumasta tositteeseen ja siitä kirjanpito-merkinnän tekemisen kautta pääkirjanpitoon, josta yhteys jatkuu tilinpäätöksen tuloslas-kelmaan tai taseeseen.

Kirjausketjun tulee myös toimia tilinpäätöksestä alas-päin siten, että tuloslaskelman ja taseen erien sisältö voidaan pääkirjatilien saldojen ja kirja-usten perusteella selvittää.

Ohjeessa on myös havain-nollistettu kirjanpitoaineis-ton säilyttämistä koskevia vaatimuksia. Ohjeen liitteenä on esimerkkiyrityksen avulla avattu ohjeessa kuvattuja menettelyjä.

Yleisohje ei ole sidoksissa kirjanpidon tiettyyn tekniseen toteuttamistapaan. Tätä kuvas-taa mm. se, että paperitositet-ta ei enää ole asetettu ensisijai-seksi tositteen muodoksi.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ovat luettavissa osoitteessa www.tem.fi/kirjanpito

Kahdeksan heppaa oikeuttaa hevosyrittäjän vuosilomaanHevostilan yrittäjä saa oikeu-den vuosilomaan, jos tilalla on vähintään kahdeksan hevosta.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan vuosiloman saanti edellyttää jatkossakin, että tilalla on vähintään neljä kotieläinyksik-köä. Aiemmin kolme hevosta on muodostanut kotieläinyk-sikön, joten vuosilomaoikeus on edellyttänyt vähintään 12:ta hevosta. Vuoden alusta alkaen kaksi hevosta on kuitenkin riittänyt muodostamaan koti-eläinyksikön.

Aiempi kotieläinyksikön koko oli hevosten osalta vanhentunut, koska hevosten hoito on muuttunut aiempaa työllistävämmäksi ja sitovam-maksi.

Muutos lisää vuosilomaan oikeutettujen hevosyrittäjien määrää noin kahdellasadalla. Valtion korvattavat kustannuk-set nousevat noin miljoonalla eurolla.

Joutsenmerkki ensi kertaa tasoitteelle Sadolin Eco Tasoitteelle on myönnetty pohjoismainen ym-päristömerkki eli Joutsenmerk-ki. Kyseessä on markkinoiden ensimmäinen joutsenmerkitty tasoite. Merkki kertoo tasoit-teen täyttävän tiukat ympäris-tövaatimukset, jotka käsittävät tuotteen koko elinkaaren.

Merkki asettaa tiukat vaati-mukset tuotteen kemialliselle koostumukselle. Tasoite ei esimerkiksi saa lainkaan sisäl-tää hitaasti hajoavia, bioker-tyviä ja myrkyllisiä orgaanisia aineita (ns. PBT-yhdisteitä) eikä ftalaatteja. Ei myöskään raskasmetalleja, formaldehy-diä ja haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä.

Kunnat eivät todennäköisesti tule selviämään tehtävistään nykyisellä rahoituksella. Kehys-menettely tulisi laajentaa katta-maan koko julkinen talous.

Näin toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan. Vaikka valtiontalouden kehykset ovat vaalikaudella 2007– 2010 pitäneet ja kehysmenettely on hillinnyt valtion menojen kas-vua, ei julkisen talouden kestä-vyyttä koskevia tavoitteita ole saavutettu. Valtiontalouden kehykset kattavat vain noin kol-masosan koko julkisen talouden menoista.

Tarkastuksen yhteydessä teh-

valtiontalouden tarkastajat:

Kunnat eivät selviä nykyrahoitukselladyn kestävyyslaskelman perus-teella julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, joka vaarantaa hy-vinvointivaltion rahoitusperus-tan ja jota lyhytaikainen hyvä ta-louskasvu ei riitä ratkaisemaan.

Kunnallisveroa korotetaan. Raportti varoittaa, että väestön ikääntymisestä aiheutuvat me-nopaineet kohdistuvat erityi-sesti kunnallisiin palveluihin ja sosiaaliturvarahastoihin. Kun-nat eivät todennäköisesti tule selviämään tehtävistään ilman kunnallisveron korotusta.

Kehysmenettelyä olisi tar-

koituksenmukaista jatkaa uu-distettuna sekä laajennettuna koko julkista taloutta koskevak-si siten, että kuntatalous ja so-siaaliturvarahastot sisältyisivät kehykseen omina kokonaisuuk-sinaan. Kuntatalouden osalta olennaista on rajoittaa valtion toimenpiteistä kunnille aiheutu-vaa kustannusrasitusta.

Vaalikauden ensimmäinen ke-hyspäätös on ratkaisevan tärkeä. Menotaso tulisi avoimesti ja sel-keästi johtaa julkisen talouden kestävyyttä koskevista tavoitteis-ta. Tavoitteiden tulisi perustua realistiseen käsitykseen talous-kehityksestä.

Maan uuden hallituksen pitää pystyä linjaamaan kuntahallin-non kehittämissuunta. Kunta-hallinnon rakennekysymykset pitää ratkaista pikaisesti.

Näin puhui Kuntaliiton hal-lituksen puheenjohtaja, kan-sanedustaja Rakel Hiltunen avatessaan kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumin 9. helmikuu-ta.

Kuntaliiton hallitus esitti vii-me keväänä parlamentaarisen komitean asettamista kuntalain kokonaisuudistusta tekemään.

– Valmistelut kuntalain uudis-

tamiseksi onkin jo käynnistetty, ja myös komitean asettaminen on valtioneuvoston käsissä. Käy-tännön työ on tehtävä ripeästi, jotta osa uudistuksista voidaan toteuttaa jo vuoden 2013 alusta, Hiltunen painotti.

Rakel Hiltusen mukaan kun-tarakenteen selvittäminen muo-dostaa perustan muille uudis-tettaville asioille, joita ovat mm. kuntatalouteen liittyvät kysy-mykset, demokratia ja johtami-nen sekä kuntien rooli markki-noilla.

– Kuntien erilaistumiskehitys

on johtanut siihen, että kunta-lain kehittämisessä on linjattava, millaisiin kunta- ja palveluraken-teisiin lakia luodaan. Kuntaliitto puolustaa vahvan peruskunnan mallia, jossa palvelujen järjes-tämisvastuu ja rahoitus ovat samoissa, kuntalaisten valtuut-tamissa käsissä.

– Suuri ja kiireellinen kysymys on, miten kuntalain kokonaisuu-distus suhteutetaan meneillään olevaan sosiaali- ja terveyden-huollon uudistustyöhön. Linja-uksia odotetaan jo maaliskuun loppuun mennessä.

rakel hiltunen:

Kuntarakenne linjattava pikaisesti

Kuntaliitosinto näyttää vähän hiipuneenKuntaliitosinto on hiipunut, ja palveluja ollaan valmiita järjestämään maakunnallisesti tai valtakunnallisesti.

Näin väittää Kunnallisalan Kehittämissäätiö kunnanval-tuutettu-kyselyn perusteella. Valtuutetuista34 prosenttia pitää kuntaliitosta vaihtoeh-tona talouden ja palvelujen turvaamiseen tulevalla vuosi-kymmenellä.

Kansalaisten suhtautumi-nen on vielä nihkeämpää. Vain joka viides innostuu kuntalii-toksista lähivuosina.

Sen sijaan kuntien palve-luita ollaan valmiita järjes-tämään maakunnallisesti (58 prosenttia valtuutetuista). Myös terveyspalvelun val-takunnallinen organisointi esim. Kansaneläkelaitoksen hoitamana saa valtuutettujen enemmistön kannatuksen (63 prosenttia).

13N:o 2 • Helmikuu 2011

Energia Holhoustoimen tehtäviä halutaan ulkoistaaOikeusministeriön työryhmä on selvittänyt ostopalveluiden käytön laajentamista holho-ustoimen edunvalvontapalve-luiden tuottamisessa. Uusia palveluntuottajia voisivat olla esimerkiksi kansalaisjärjestöt, asianajajat ja lakimiehet.

Työryhmän mielestä osto-palveluilla voitaisiin ensisijai-sesti hoitaa ne edunvalvonnat, joihin oikeusaputoimiston re-surssit eivät riitä. Ostopalveluja voitaisiin käyttää myös silloin, kun palvelujen alueellinen tur-vaaminen sitä vaatii.

Edunvalvontapalveluiden järjestämisen ovat vuoden 2009 alusta hoitaneet valtion oikeusaputoimistot. Aiemmin palvelun tuottivat pääosin kunnat. Oikeusaputoimisto voi järjestää palvelun joko omana toimintanaan tai ostamalla

palvelut kokonaan tai osittain.Tällä hetkellä oikeusapu-

toimistoissa hoidetaan virka-työnä noin 30 000 henkilön edunvalvonta. Noin 2 800 hen-kilön palvelut ostetaan ulko-puoliselta palvelutuottajalta: 21 kunnalta, yhdeltä järjestöltä ja kahdelta yksityiseltä amma-tinharjoittajalta.

Tavoitteena on, että nykyis-tä suurempi osuus palveluista hankittaisiin ostopalveluina, sillä oikeusaputoimistojen toi-mipaikkojen määrä on lähivuo-sina vähenemässä. Toisaalta väestön ikääntymisen arvioi-daan tulevaisuudessa lisäävän edunvalvonnan tarvetta. Taus-talla on lisäksi valtion tuotta-vuusohjelma, joka edellyttää edunvalvontahenkilöstön vä-hentämistä.

• Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tämän kuvion toivotaan potkivan liikkeelle myös pk-yritysten energiansäästöinvestointeja, joiden suunnitteluun ja toteutukseen on tarjolla valtion tukieuroja.

Timo Sormunen, teksti

Energiaintensiivinen teollisuus on pitänyt jo vuosikymmenten ajan tarkasti huolta energiakuluistaan ja osannut hakea siitä myös kilpailuetua.

Tuotantotapoja ja -tiloja on muokattu energiatehokkaam-paan suuntaan, ja samalla on opittu kilpailuttamaan entistä tiukemmin energiantuottajia. Myös energiatehokkuuden joh-tamiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Syykin on toisaalta selvä. Energiakustannukset ovat mer-kittäviä, ja ne näkyvät suoraan toiminnan kannattavuudessa.

Merkittävä osa isommista teollisuus-ja palveluyrityksistä sekä kuntasektorista on omien säästölinjaustensa lisäksi liitty-nyt energiatehokkuussopimuk-seen. Sen myötä ne ovat sitou-tuneet jatkuvan parantamisen malliin, jonka tavoitteena on tehostaa omaa energiankäyttöä yrityskohtaisten tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2016 men-nessä.

Näihin samoihin talkoisiin ha-lutaan nyt entistä isompi jouk-ko myös pk-yrityksiä, painottaa Motivan asiantuntija Juha Paka-rinen.

Moni yrittäjä on jo liittynyt sopimukseen paitsi rahallisen säästön myös imagotekijöiden vuoksi, onhan vihreydestä tullut muutamassa vuodessa selkeä kilpailuvaltti. Painetta on saatta-nut tulla myös asiakasyritysten puolelta, jotka joutuvat paimen-

PK-yriTyKsissä energiatalkoiden tarve tunnistetaan, mutta ei oikein tiedetä, mistä kulmasta asiaan tar-tuttaisiin.

tamaan kumppaniverkostoaan samalle laatupolulle, jota ne it-sekin kulkevat.

Myötätuulesta huolimatta kasvunvaraa on Pakarisen mu-kaan vielä riittämiin.

– Tällä hetkellä energiatehok-kuussopimusten piirissä on toi-mialasta riippuen keskimäärin 40 prosenttia pk-yritysten ener-giankäytöstä. Yleistavoite on,

että lähivuosina tuo lukema saa-taisiin nostetuksi 60 prosenttiin, hän linjaa.

Energiakatselmuksesta al-kuun. Pienempien yritysten energiatalkoiden pulmana on useimmiten se, että uudistus-tarpeet tiedostetaan, mutta käy-tännön toteutuksen kannalta

käsissä on epämääräinen möh-käle, johon ei oikein osata tart-tua mistään kulmasta. Niinpä asiat lykkääntyvät eteenpäin tai säästöjä haetaan kohteista, joi-den vaikutus kokonaiskulutuk-seen on lopulta mitätön.

Ja kun tulokset jäävät odotet-tua laihemmiksi, hiipuu myös lupaavasti orastanut innostus koko asiaa kohtaan.

Pakarisen rohtona on joh-don sitoutuminen ja resurssien varaaminen energiatehokkuus-työhön sekä yrityksessä tehty energiakatselmus, jonka pohjal-ta päästään helpoimmin eteen-päin. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ja Motivan ohjeiden mu-kaisesti tehtyyn katselmukseen voi saada tukea parhaimmil-laan 50 prosenttia sen kustan-nuksista.

– Monessa tapauksessa al-kuinvestoinnit voivat olla hy-vinkin pieniä eli esimerkiksi ilmastoinnin, lämmityksen ja valaistuksen säätöjä. Ja vaikka eteen tulisi isompia investoin-teja, maksavat ne itsensä varsin nopeasti takaisin Lisäksi tällai-siin energiasäästöinvestointei-hin on saatavissa valtion tukea, Pakarinen muistuttaa.

Esimerkiksi raskaassa teolli-suudessa energiainvestointien takaisimaksuaika on valtaosin alle kaksi vuotta.

ruokahalu kasvaa syödessä. Myös energiakatselmusten poh-jalta tehtyjen parannustoimien tulokset näkyvät asiantuntijan mukaan nopeasti. Esimerkiksi teollisuuden pienempien pk-yritysten lämmönkulutuksessa säästöpotentiaali on ollut 24 prosentin, sähkössä 9,0 prosen-tin ja vedenkulutuksessa 22 pro-sentin luokkaa.

Vuositasolla tämä tietää jo varsin kohtuullista säästösaldoa. Lisäetuna on se, ettei energiate-hokkuus suinkaan jarruta yrityk-sen muuta arkea.

– Mitattavuus ja seuranta ovat

tietysti avainasemassa. Tässäkin kohtaa ruokahalu yleensä kasvaa syödessä ja hyvät säästötulokset kannustavat yrittäjiä eteenpäin, Pakarinen muistuttaa.

Vaikka suunta on yhä parem-paan ja kattavampaan järjestel-mään, on energiatehokkuusso-pimusten nykysaldokin varsin vakuuttava. Sen piirissä olevien yritysten ja julkisyhteisöjen ener-giansäästö vastaa vuositasolla noin 1,8 Twh:ta, joka kansankie-lelle muutettuna tarkoittaa noin 90 000 omakotitalon sähkön- ja lämmönkulutusta.

Pk-kentän energiainvestointeihin kaivataan uutta potkua

Valtion rahalli-nen tuki energia-tehokkuuden edistämiseen kannattaa hyödyntää mah-dollisimman kattavasti.

Juha Pakarinen

MOT

IVA

Järjestöjen ja yritysten yhteistyö hakee muotoaanVain suurimmat kansalaisjär-jestöt tekevät järjestelmällises-ti yhteistyötä terveys- ja sosiaa-lialan yritysten kanssa.

RAY:n tilaama selvitys käsit-telee yhteistyötä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edis-tämiseksi. Yritykset tuottavat palveluja ja tuotteita, jotka vai-kuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kansalaisjärjes-töistä on tullut yrityksille kiin-nostavia kumppaneita.

– Haluamme selvityksellä herättää keskustelua siitä, että yritysten rooli voisi olla yhteis-kunnassa paljon syvempikin kuin pelkkä verojen maksa-minen ja työpaikkojen tarjoa-minen, RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykkö toteaa ja viittaa ns. yhteisövastuuseen. Järjes-töyhteistyö voi tuoda yrityksel-le monenlaisia hyötyjä.

– Työntekijöiden työmoti-vaatio ja -hyvinvointi lisään-

tyvät ja yrityksen myönteinen työnantajamielikuva vahvis-tuu. Järjestöiltä yritys saa käyt-töön myös uudenlaista asian-tuntemusta, selvityksen tekijä Sari Kuvaja kertoo.

Suuret kansalaisjärjestöt et-sivät jo syvempää yhteistyötä yritysten kanssa. Pienet järjes-töt ja yhdistykset lähestyvät yrityksiä lähinnä saadakseen toimintaan rahaa tai tavaralah-joituksia.

Tutkijan mukaan paikal-listasolla vuoropuhelua voisi kehittää esimerkiksi koulutus-yhteistyöhön ja asiantuntija-vaihtoon.

– Vastikkeettomien rahalah-joitusten aika näyttää olevan ohi, tai ainakin niiden merki-tys on selvästi vähenemässä. Yrityksiä kiinnostaa pikemmin-kin pitkäkestoinen yhteistyö. muutaman kumppanin kanssa kerrallaan, Kuvaja toteaa.

Hybridilämmitysratkaisut kiinnostavat öljylämmittäjiäÖljy kuuluu niihin lämmitysrat-kaisuihin, jotka tämän hetken energiapoliittisessa keskustelus-sa on manattu ”alimpaan pannu-huoneeseen”. Öljyn mainetta voi kuitenkin parantaa.

Yhä useampi öljylämmittäjä lisää lämmitysjärjestelmänsä energiatehokkuutta hyödyntä-mällä öljyn rinnalla uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkolämpöä tai ilmasta veteen -lämpöpump-pua.

Öljyalan Palvelukeskuksessa tiedetään, että öljylämmittäjät ovat nyt kiinnostuneita hybridi-järjestelmistä. Se kertoo heidän halustaan säästää energiaa ja tehdä osansa ilmastotalkoissa.

Palvelukeskuksen mukaan öljylämmitysjärjestelmät ku-

luttavat nykyisin öljyä jopa kol-manneksen vähemmän kuin en-nen, ja nykytekniikan avulla saa jokaisesta lämmitysöljylitrasta enemmän tehoja irti.

Jos öljylämmityskattila on 25 – 30 vuotta vanha, kannattaa se vaihtaa nykyaikaiseen katti-laan, jonka hyötysuhde on huo-mattavasti parempi. Uusi kattila ja poltin tuottavat öljystä läm-pöä 95 prosentin hyötysuhteel-la, ja lisäksi lämmitysöljyssä on tänä päivänä mukana bio-osuus.

Hybridiratkaisu harkintaan. Kun kiinteistössä on edessä öl-jykattilan uusiminen tai muu kunnostus, kannattaa selvittää, olisiko jokin hybridiratkaisu ta-

lossa paikallaan. Patenttiratkai- sua ei ole, vaan asiaa tulee poh-tia aina kiinteistökohtaisesti. Öljylämmitysjärjestelmän vaih-tamiselle kokonaan toiseksi löy- tyy harvoin taloudellisia perus-teita, kerrotaan palvelukeskuk-sesta.

Suosittu aurinkolämpöjärjes-telmä toimii kunnolla vain hyvin suunniteltuna ja hallitusti toteu-tettuna. Hyvin tai puutteellisesti toteutettujen aurinkolämpöjär-jestelmien hyötysuhteiden ero voi olla jopa kymmeniä prosent-teja.

Ilmasta veteen -lämpöpump-pu on vaihtoehto, joka voi kiinteistöstä riippuen olla au-rinkolämmitystä helpompi ja sopivampi ratkaisu hybridiläm-

mitykseen. Myös lämpöpump-puihin pätee sama asia kuin aurinkolämpöjärjestelmiin, eli tärkeää on, että laite asennetaan ammattitaitoisesti ja oikein.

– Joskus taas tilanne voi olla se, että kiinteistön paras ympä-ristöteko on yksinkertaisesti van-han öljykattilan vaihto uuteen il-man, että yritetäänkään sovittaa järjestelmään hybridiratkaisua, toteaa erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuk-sesta.

Hybridiratkaisuista on jo saa-tavilla tietoa verkossa, mutta neuvoja kannattaa kysyä myös asiantuntijoilta, kuten asiaan vihkiytyneiltä suunnittelijoilta ja asennusliikkeiltä.

Energiakorjausten erittäin pitkättakaisinmaksuajat hämmentävätJulkisuudessa on kerrottu, että rakennusten laajojen energiakor-jausten takaisinmaksuajat ovat huomattavan pitkiä, jopa sata vuotta. Uhkana on, että määrä-ysten seurauksena korjaukset jätetään tekemättä, vanhat ra-kennukset rappeutuvat tai ne puretaan ja tilalle rakennetaan uusia.

RAKLIn piiriin kuuluvat am-mattimaiset kiinteistönomista-jat ovat ilmaisseet huolensa siitä, millaisia määräyksiä korjausra-kentamiseen suunnitellaan ener-giatehokkuuden parantamisen nimissä. Määräyksillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kiinteistö-jen kunnossapitoon.

Kiinteistönomistajien kan-nanotossa todetaan, että ole-massa olevien kiinteistöjen ener-giatehokkuuden parantamisessa suuria säästöjä voidaan saada aikaan huomattavasti korjaus-rakentamista kustannustehok-kaammin ja nopeammin kehit-tämällä rakennusten ylläpitoa ja käyttöä.

– Kiinteistötekniikan kuntoon

laittamisella ja oikeilla säädöillä voidaan saavuttaa keskimäärin vähintään 15 prosentin ener-giansäästö. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi raken-nusten lämpötilojen säätöä opti-maaliseksi ja kiinteistöteknisten laitteiden huolellista kunnossa-pitoa.

Käytönopastus ja laiteinves-toinnit kannattavat. Toinen 15 prosentin parannus olemassa olevan rakennuksen energiate-hokkuuteen on mahdollista saa-vuttaa kiinnittämällä huomiota siihen, miten taloa käytetään ja kuinka siellä eletään. Asukkai-den ja toimitilojen käyttäjien

tulisi välttää turhaa ikkunoiden ja ovien auki pitämistä kylmällä ilmalla sekä kiinnittää huomiota sähkön ja veden käyttöönsä.

Kolmas 15 prosentin paran-nus voidaan saada aikaan vaih-tamalla kiinteistössä käytettäviä laitteita energiatehokkaampiin. Tämä on syytä huomata valitta-essa sähkölaitteita niin vanhoi-hin kuin uusiinkin rakennuksiin.

Tärkeintä on löytää tasapai-no. RAKLIn edustamien kiin-teistönomistajien mielestä kes-keistä on löytää viranomaisten kanssa tasapaino siihen, miten rakennuksia ja niiden energiate-hokkuutta parannetaan kehittä-mällä käyttöä, ylläpitoa ja säh-köisten laitteiden hankintoja ja mitä ratkaistaan korjausraken-tamisen keinoin.

Selvää kuitenkin on, että mer-kittävä määrä korjauksia jää tekemättä, jos ne eivät ole kus-tannuksiltaan kannattavia ja ne nostaisivat tarpeettomasti asun-tojen ja toimitilojen vuokria.

KOrjausraKENTaja on tyytyväinen, jos investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.

RODEO

FUTUREIMAGEBANK

www.suomalainen.com

Saat

yritysasiakkaanamme

10 %

ALENNUKSEN

toimisto- ja paperitarvikkeista, kalentereista ja

toimistolaskimista – myös tarjoushintaisista tuotteista.

Liity osoitteessa:

www.suomalainenkirjakauppa.�

tai myymälöissämme.

Alennus ei koske verkkokauppaa.

CANON MP495 MONITOIMILAITE Tyylikäs ja helppokäyttöinen langaton monitoimilaite.*Tulostaa * Skannaa * KopioiErinomainen tulostuslaatu, tarkkuus jopa 4800 x 1200 dpi.Mukana mm. ohjelma Full HD Movie Print Function, jolla voi poimia Canonin kameralla kuvatuista video-otoksista yksittäisiä kuvia ja tulostaa ne.Helppokäyttöinen Easy PhotoPrint EX -ohjelma valokuvien tulostukseen.Takuu 1 vuosi.

www.suomalainenkirjakauppa.�

tai myymälöissämme.

Alennus ei koske verkkokauppaa.

CANON MP495 MONITOIMILAITE Tyylikäs ja helppokäyttöinen langaton monitoimilaite.*Tulostaa * Skannaa * KopioiErinomainen tulostuslaatu, tarkkuus jopa 4800 x 1200 dpi.*Tulostaa * Skannaa * KopioiErinomainen tulostuslaatu, tarkkuus jopa 4800 x 1200 dpi.*Tulostaa * Skannaa * Kopioi

Alennus ei koske verkkokauppaa

7900

A S

AN

OM

A C

OM

PAN

Y

Ovi lukemattomiin maailmoihin

YRITYS- ASIAKKAAKSI! YRITYS-Liity

14 N:o 2 • Helmikuu 2011

toimialat

Harri Auramo, tekstiIlkka Leino, kuva

Asiakasyrityksiä neu- votaan laajasti ta-loushallinnon asi-oissa. Tilaajavastuu on yksi uusista opas-tuksen kohteista.

Laki tilaajavastuusta tuli voi-maan jo vuonna 2007. Tarkem-min kyseessä on laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vas-tuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Taloushallinto-liitto nyt kehottaa jäseniään eli tilitoimistoja perehtymään paremmin tilaajavastuulain kie- muroihin, koska viranomaiset ovat ryhtyneet valvomaan lakia tehokkaammin.

– Viime aikoina on tehty aika paljon tarkastuksia, ja asiakas-yrityksillemme on langetettu sanktioita. Sakot ovat olleet aika kireitä, ja tämän vuoden alussa niihin tehtiin vielä reilu inflaa-tiokorotus, kertoo Taloushallin-toliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen.

Hän sanoo, että viranomai-silla on selvä tarkoitus saada yrittäjät noudattamaan lakia, jos ei muulla niin pakolla. Siksi kirjanpitoyritysten on syytä va-listaa yrittäjäasiakkaitaan myös tämän lain tulkinnasta. Rangais-tusmaksut vaihtelevat 1 600 eu-rosta 16 000 euroon.

– Ennen kaikkea meidän on pystyttävä neuvomaan yrittäjää, milloin hän on tilanteessa, jossa tilaajavastuulakia tulee soveltaa. Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjän täytyy siinä tapauk-sessa hankkia lain määräämä asiakirjanippu ja nimenomaan ennen toimeksiannon alkamista.

Keitä tämä velvoite koskee. Tilaajavastuulain päätarkoitus on harmaan talouden torjunta. Työn tilaajalle on asetettu velvol-

Tilitoimistot neuvovat asiakkaitaan jo tilaajavastuunkin koukeroista

• Tilitoimistojen työ ei ole enää pitkään ollut vain kirjanpitoa. Uusin palvelu koskee tilaajavastuuta.

lisuus varmistaa, että sen kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset ovat täyttäneet tietyt lakisäätei-set velvoitteensa.

Varmistamisen on määrä ta-pahtua niin, että tilaaja hankkii ennen sopimuksen tekoa tule-van sopimuskumppaninsa, ku-ten aliurakoitsijan, asioista koko joukon selvityksiä ja dokument-teja. Niistä muodostuu ns. asia-kirjanippu. Tilaajayritys hoitaa ikään kuin valvovan viranomai-sen tehtävää.

Leena Rekola-Nieminen luet-telee ensin niitä tilanteita, joissa asiakirjoja ei tarvitse hankkia: jos sopimuskumppani on esimer-kiksi valtio, kunta, kuntayhtymä tai seurakunta. Nämä toimijat on

laissa lueteltu. Asiakirjanippua ei myöskään tarvitse hankkia, jos sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai jos yritysten yhteistyösuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien so-pimusten perusteella.

Nykyään yrityksiä kilpailute-taan aikaisempaa enemmän ja sopimuskumppanit voivat vaih-tua tiuhaankin. Yhä useammin asiakirjat on siis hankittava.

– Tämä velvollisuus koskee nimenomaan tilaajaa. Siis elin-keinonharjoittajaa, joka käyttää joko vuokratyövoimaa yrityk-sessään tai jonka työtiloissa tai

työkohteessa Suomessa työsken-telee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluk-sessa, tiivistää Rekola-Nieminen mutta muistuttaa, että pykälissä on kautta linjan erilaisia täsmen-nyksiä ja rajanvetoja, jotka pitää käydä läpi.

– Aika usein ajatellaan, että tilaajavastuulaki koskee vain ra-kennusalaa eikä muita. Mutta ei täällä laissa sellaista rajausta ole, että koskisi vain rakennusalaa. Tosin rakennusalalle on omia säädöksiään, jotka ovat hivenen tiukempia.

– Onhan lakiin laitettu mu-kaan vähän myös olennaisuuden periaatetta eli aivan pienistä ri-sauksista ei tarvitse asiakirjapa-kettia lähteä hankkimaan. Näin on, jos toimeksiannon kesto on enintään kymmenen päivää tai 7 500 euroa. Tilauksen ketjutta-minen esimerkiksi yhdeksän päi-vän pätkiin ei kuitenkaan poista velvollisuutta, Rekola-Nieminen selvittää.

Samoin velvollisuus asiakir-jojen hankintaan säilyy, jos ali-hankintapalveluja tehdään sään-nöllisesti tai toistuvasti, vaikka 7 500 euron raja ei kuukausittain

Ammattikalastajien saalis kasvoi merialueellaMerialueen ammattikalastuk-sen kokonaissaalis oli viime vuonna ennakkoarvion mu-kaan noin 122 miljoonaa kiloa. Saalis kasvoi vuodesta 2009 neljä miljoonaa kiloa.

Riista- ja kalatalouden tutki-muslaitoksen mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 92 miljoonaa kiloa ja kilohailia 24 miljoonaa kiloa. Silakkasaalis kasvoi lähes kaksi miljoonaa kiloa ja kilohailisaalis miljoo-nalla kilolla. Turskaa kalastet-tiin miljoona kiloa.

Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastetta-vat lajit kattoivat 97 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliis-ta. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vah-voja ja sen myötä saaliskiintiöt suuria.

Silakan ja kilohailin kalastus on keskittynyt muutamalle kymmenelle alukselle. Valta-osa ammattikalastajista kalas-ti kuitenkin verkoilla tai rysillä rannikkoalueella.

Rannikkokalastuksen tär-keimmät lajit ovat siika, kuha, ahven ja lohi. Vuoteen 2009 verrattuna siikaa, kuhaa ja ah-venta saatiin enemmän, mutta lohisaalis pieneni.

Asiakasyrityk-siimme on tehty tarkastuksia tilaajavastuun noudattamisesta, ja sakot ovat olleet aika kireitä.

Leena rekola-nieminen

ylittyisikään. Rajoja pitää katsoa aika suppeasti.

asiakirjanippu on keskeinen juttu. Toiselta yritykseltä työtä

lisävero- ja työnantajarekisteri. Alle kolmen kuukauden ikäinen kaupparekisteriote on oltava, ja myös verovelkaluettelo.

– Meiltä on kysytty, käykö verotiliote verovelkaluetteloksi. Eihän se käy, sillä kun verot ovat muutaman kuukauden mak-samatta, niin ne putoavat pois verotililtä ja menevät perintään. Verotiliote voi olla silti puhdas.

Lisäksi yrittäjän on hankit-tava sopimuskumppanistaan eläkevakuutusmaksutodistus eli todistus siitä, että työnantaja tai vaikkapa ”reppumies” on järjes-tänyt eläkevakuutukset.

– Mielenkiintoinen velvolli-suus on hankkia tieto siitä työ-ehtosopimuksesta, jota nouda-tetaan yrityksessä, jonka kanssa ollaan tekemässä sopimusta. Jos kyseisellä alalla ei ole yleis- sitovaa työehtosopimusta, mit-kä ovat sitten työsuhteen olen-naiset ehdot, joilla nämä meille joko vuokratyövoimana tai ali-urakan muodossa töitä tekevät henkilöt ovat oman yhtiönsä palveluksessa. Ne pitää selvit- tää, Leena Rekola-Nieminen huo-kaa.

Ja kuten sanottu, nämä pa-perit on kerättävä ennen kuin sopimus solmitaan ja ruvetaan töihin. Tähän on syytä lisätä, että asiakirjojen voimassaoloaika on vain kolme kuukautta, kun teh-dään sopimusta ensimmäistä kertaa. Jos sopimuskumppani on ulkomaalainen, se ei vapauta mitenkään tästä velvoitteesta.

– Vaatii vielä vähän enemmän kekseliäisyyttä selvittää, mitkä missäkin maassa ovat niitä do-kumentteja, jotka vastaavat näi-tä meidän asiakirjoja.

Asiakirjojen hakuun on ke-hitteillä julkinen palvelu, jonne asiakirjat kerättäisiin yhtenäi-sesti. Järjestelmän avaamisen ajankohta on auki. Sitä ennen hyödyllistä tietoa ja apua löytyy mm. osoitteesta Tilaajavastuu.fi.

KuN TiLaajavasTuu sattuu yrityksen kohdalle, on sopimuskumppanista hankittava huolellisesti joukko asiakirjoja. Laiminlyönnistä voi seurata tuntuva sakko, muistuttaa Leena rekola-nieminen.

Tilaajavastuulain edellyttämä asiakirja- nippu on hankittava ennen kuin sopimus solmitaan ja työt aloitetaan. Lisätietoa löytyy osoitteesta Tilaajavastuu.fi. Laiminlyönnin rangaistusmaksut ovat 1 600 eurosta 16 000 euroon.

Etämyyntisäännöt koskevat yrittäjiä nettihuuto- kaupassakinYrityksen on noudatettava etämyyntiä koskevia säännök-siä myös silloin, kun se myy tuotteitaan verkkohuuto-kaupassa, Kuluttajavirasto huomauttaa.

Huuto.net on suosittu netti-huutokauppa, jossa kuluttajat käyvät pääasiassa kauppaa keskenään. Etämyyntiä kos-kevat säännökset eivät ulotu tällaiseen kuluttajien kaupan-käyntiin. Tilanne muuttuu, jos tavaraa siellä myykin yritys. Esimerkiksi kuluttajan peruuttamisoikeus on silloin voimassa.

Myyjien joukossa on elin-keinonharjoittajia, joiden on myyntipaikasta riippumatta noudatettava etämyyntisään-nöksiä. Kuluttajaviraston havaintojen mukaan osalla Huuto.netin yritysmyyjistä oli käytössä säännösten vastai-sia ehtoja. Virasto muistutti Huuto.netille, että palveluntar-joajana sillä on vastuu sivuilla olevasta aineistosta. Siksi sen on varmistettava, että yritys-asiakkailla on riittävät tiedot lain vaatimuksista, kuten yhte-ystietojen kertomisesta, tilaus-vahvistuksen lähettämisestä ja peruuttamisoikeudesta.

Digitaalisen ajopiirturin kuljettajakortteja uusittavaLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa, että kuljetta-jalla on oltava voimassaoleva kuljettajakortti, kun hän kul-jettaa digitaalisella ajopiirtu-rilla varustettua ajoneuvoa.

Kuljettajakorttien voimassa-oloaika on viisi vuotta, ja suuri osa korteista on uusittava tämän vuoden aikana. Vuonna 2006 kuljettajakortteja myön-nettiin 9600.

Digitaalista ajopiirturia käytetään ajo- ja lepoaikaval-vonnan välineenä 1.5.2006 jälkeen ensirekisteröidyissä kuorma- ja linja-autoissa.

Kuljettajakortin voi uusia Trafin palveluntuottajan Ajovarma Oy:n toimipaikassa täyttämällä kuljettajakortin hakemuslomakkeen. Lisätietoa www.ajovarma.fi.

Puhelinmyynti monimutkaisissa palveluissaKuluttajaviraston mielestä kuluttajille myydään puheli-mitse monimutkaisia tuotteita ja palveluita ilman, että niistä annettaisiin riittäviä tietoja. Viraston mukaan monimut-kaisia sopimuskokonaisuuksia ei pitäisi lainkaan myydä puhelimitse. Ongelmia lisää se, että kaikki myyjät eivät noudata kuluttajansuojalaissa määriteltyjä markkinoinnin perussääntöjä. Alan itsesäänte-lyn vahvistamiseksi Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto on laatinut jäsenilleen tele-markkinoinnin käytännesään-nöt ja ohjeen senioreille suun-natusta puhelinmyynnistä.

tilaavan yrittäjän pitää varau-tua asiakirjojen hankintaan. Ensinnäkin on varmistettava so-pimuskumppanin kuuluminen pakollisiin rekistereihin, joita ovat ennakkoperintä-, arvon-

Tulevaisuuden lähikauppavisioAalto Future Store on vähittäiskaupan tule-vaisuuteen katsova hanke, jonka tavoitteena on luoda myös uusia kaupallisia läpimurtoja ja palveluinnovaatioita. Yksi hankkeen opis-kelijaryhmä on innovoinut tulevaisuuden lähikauppakonseptia. Emilia Dermedesio-tiksen, Hanna Kännön ja Juho Ullakonojan ryhmä uskoo lähikaupalle olevan kysyntää, sillä kotitalouksien koko Suomessa tulee yhä pienenemään, eikä kahden hengen kotita-lous välttämättä halua asioida hypermarke-tissa.

Luomumarkkinan potentiaali on Suomes-sa valtava. Ullakonojan mukaan Amerikassa luomu- ja orgaanisia elintarvikkeita myyvän, pörssiin listatun, elintarvikekauppa Whole

Foods Marketin kurssi nousi aikajaksolla marraskuusta 2008 tammikuuhun 2011 457 prosenttia.

− Pienten ja yhä ostokykyisempien kau-punkilaiskotitalouksien lisääntyessä yhä kiihtyvällä tahdilla kysyntä laadukasta ja tuoretta ruokaa tarjoavalle premium-hin-tatason lähikaupalle tulee näkemyksemme mukaan kasvamaan.

Ryhmän mukaan sijainti on lähikaupal-le tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Liikepaikat sijaitsevat vilkkaiden kulkureittien varrella kasvukeskusten tiheään asutuilla alueilla. Tulevaisuuden lähikaupassa tuotteet olisi varustettu RFID-siruilla, jolloin kassahenkilö-kunta voi keskittyä palvelutyöhön.

Verkkokaupan yleiskuva kaikkea muuta kuin riemukas

• Ulkomaisella verkkokaupalla on iso jalansija Suomessa, kuluttajille olisi jo aika saada kotimaisia vaihtoehtoja.

Riikka Koskenranta, teksti

Kaupan tutkimuspäivässä esiintyneen TNS Gallup Digitalin johtajan Seppo Roposen mukaan koti-

mainen tarjonta verkossa ei ole tällä hetkellä riittävää. Esimer-kiksi urheiluvälineiden verkko- kaupasta ulkomaisten verkko-kauppojen osuus on 46 prosent-tia.

− Verkkokaupan yleiskuva on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin riemukas.

verkosta tuotetietoa. TNS Gallup on selvittänyt Tutustu-Osta-Käytä-mallillaan eri kana-vien painoarvoa ostoprosessissa tuoteryhmäkohtaisesti.

− Osassa tuoteryhmistä verk-ko on jo tärkein tiedonhakuka-nava ennen ostotapahtumaa, useimmissa tuotteissa verkko on vähintään kakkosena. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että ne-tin merkitys vähentyisi.

On toki joitakin tuoteryhmiä, kuten rakentaminen, jossa kau-palla on vahva rooli.

Käyttöön liittyvissä kysymyk-sissä kuluttajat suuntaavat vie-lä eniten kivijalkamyymälään, mutta monissa tuoteryhmissä verkko menee jo kivijalan edelle. Roposen mukaan tuttavapiireillä on myös suuri merkitys tuotteen käyttöön liittyvissä epäselvyyk-sissä.

vinkit erikoiskauppiaalle. Kaikkien ei välttämättä kanna-ta rynniä verkkoon e-kaupalla, mutta ostamisen tukeminen verkossa on tärkeää lähes kaikil-

le kauppiaille, Seppo Roponen neuvoo.

− Erikoiskauppiaalle tärkein palvelumuoto verkossa on asiak-kaan tukeminen sen jälkeen, kun osto on jo tapahtunut. Toiseksi tärkein asia on ostotapahtumaa tukevan tuotetiedon esilläolo verkkosivuilla. Vasta kolmante-na tulee verkkokauppamahdol-lisuus.

Tuotteiden käytön tukemi-sella tarkoitetaan yleensä lisä-tiedon tarjoamista, lisäostoihin kannustamista, asiakaspalvelua ja asiakkuudenhallintaa.

Mitä tuotetietoa netissä sitten halutaan?

− Huolehtikaa ainakin siitä, että ostopaikkatiedot ovat esillä verkossa, eli kivijalkamyymälän sijainti. Sen jälkeen voi alkaa miettiä hintojen, valikoiman ja teknisten tietojen esille laitta-mista.

Kuluttaja hakee tuotetietoa valmistajan ja kaupan sivujen li-säksi myös hakukoneista ja hin-tavertailusivuilta.

Läsnä monessa kanavassa. Verkkokauppa on tärkeää, mut-ta monikanavaisuus on erikois-kauppiaalle avainasia. Roposen mukaan erikoiskauppiaiden tu-lee löytää oman liiketoimintansa kannalta tarkoituksenmukainen monikanavainen tasapaino.

− Olemassa olevan myy-mäläverkoston yhdistäminen verkkoon muodostaa keskeisen kilpailukeinon monille suoma-laiskaupoille ulkomaisten verk-kotoimijoiden puristuksessa.

− Toistaiseksi sosiaalisen me-dian rooli kuluttajien verkko-ostamisessa on sivuosassa, Ro-ponen tietää.

MyyMäLävErKOsTON yhdistäminen verkkoon muodostaa keskeisen kilpailukeinon monille suomalaiskaupoille ulkomaisten verkkotoimijoiden puristuksessa, seppo roponen Tns gallupista neuvoo.

RODEOSuomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

15N:o 2 • Helmikuu 2011

työelämäasiaNTuNTija | Lakipalsta

Varatuomari inga koskinen asianajotoimisto inga koskinen ky

Työnantajien asiointipalvelu uudistui Kelan nettisivuillaTyönantajien asiointipalvelua Kelan nettisivuilla on selkeytetty, ja työnantajalta pyydetään aiem-paa vähemmän tietoja. Palvelus-sa työnantajat voivat ilmoittaa Kelalle mm. sairausajan, kuntou-tusajan ja vanhempainvapaan ajalta maksamansa palkan sekä työtulot päivärahan maksamis-ta varten. Lisäksi työnantaja voi hakea sairaus-, osasairaus- ja vanhempainpäivärahaa ja vuo-silomakustannuskorvausta sekä ilmoittaa osasairauspäiväraha-ajalle tehdystä sopimuksesta.

Uudistuksen jälkeen voi yh-dellä kirjautumisella tehdä use-an työntekijän ilmoitukset sekä samaa etuutta koskevat hake-mukset ja ilmoitukset samalla kertaa. Enää ei tarvitse kirjoittaa y-tunnusta tai valita, toimiiko työnantajana vai palkka-asioi-den hoitajana.

Uudistuksista hyötyy erityi-

sesti se, joka ilmoittaa usean työnantajan puolesta palkkatie-toja, esim. palkanlaskentayritys tai tilitoimistovaltuutettu, ker-too Kelan suunnittelija Päivi Hy-värinen.

– Palvelun käyttäjä voi täyt-tää yhdellä kirjautumisella eri työnantajien ilmoitukset ja ha-kemukset,

Uudistuksen myötä palveluun voi kirjautua vain vahvalla Katso-tunnisteella. Katso-alitunnuksia käyttävien tuleekin vahvistaa tunnuksensa osoitteessa https://yritys.tunnistus.fi. Muutoksella lisättiin tietoturvaa, koska vah-va Katso-tunniste on sidottu henkilötunnukseen ja tietoja lä-hettävän henkilöllisyys on siinä varmennettu. Vahvassa Katso-tunnistautumisessa käytetään aina kertakäyttösalasanaa.

Lisätietoja palvelusta:www.kela.fi/tyonantajat

Työsuhdelipussa veroetuJoukkoliikenteen työsuhdelippu on työnantajalle erinomainen mahdollisuus tarjota työnte-kijöilleen merkittävä etu ja sa-malla rohkaista ympäristöys-tävälliseen työmatkustukseen, matkahuolto hehkuttaa. Työn-antaja voi tarjota työntekijöil-leen porkkanaksi jopa 3 100 eu-rolla verovapaata työmatkailua Matkahuollon työsuhdelippujen avulla.

Viime vuoden alussa toteu-tunut uudistus lisäsi työsuhde-matkalipun verovapaata osuutta merkittävästi. Nyt työsuhdeliput luetaan verovapaaksi tuloksi myös 600 euron ylittävältä osal-ta aina 3 400 euroon asti, jolloin verovapaa osuus voi olla suurim-millaan yhteensä 3 100 euroa. Työnantaja voi valita myös pie-nemmän etuuden, vaikkapa 300 euroa vuodessa.

Työsuhdelipun käyttöönot-to. Työntekijä voi maksaa työ-suhdelipun työmatkasetelillä, tai sitten Matkahuolto laskuttaa työnantajaa matkakorttien la-tausten perusteella. Työsuhde-lippujen käyttöönottamiseksi työnantaja tekee sopimuksen

työmatkaseteleiden ostamisesta Matkahuollon kanssa ja antaa ne lounasseteleiden tavoin työn-tekijöiden käyttöön. Työntekijä voi maksaa seteleillä työsuhde-lipun joko osittain tai kokonaan. Jos työsuhdeliput laskutetaan la-tausten perusteella, työnantaja sopii laskutuksesta toteutuneen käytön mukaan.

Kaikki yhdellä matkakor-tilla. Matkahuollon työsuhde-lipuilla työntekijä voi maksaa matkansa koko valtakunnan bussiliikenteessä pois lukien pääkaupunkiseudun ja Turun paikallisliikenne. Kaikki Matka-huollon tarjoamat työsuhdeli-put ladataan matkakortille, jolla bussimatkat on nopea maksaa. Työsuhdelipuiksi sopivat esi-merkiksi seutuliput, kaupun-kiliput, kuntakeskusten väliset työmatkaliput, henkilökohtaiset 44 tai 22 matkan vuosiliput sekä henkilökohtaiset CityCity-liput. Lippu on aina henkilökohtainen, ja se on pääsääntöisesti tarkoi-tettu kodin ja työpaikan välisille matkoille. Matkustusta vapaa-aikana ei ole kuitenkaan käytän-nössä rajoitettu.

Y rityksiin kohdistuva hallin-nollinen kokonaistaakka on hieman alle kaksi mil-

jardia euroa vuodessa, ilmenee selvityksistä, joita on tehty hal-lituksen kansallisen ohjelman puitteissa, jonka tavoitteena vähentää po. taakkaa neljännek-sellä vuoden 2012 loppuun men-nessä. Summa on noin 1,2 pro-senttia bruttokansantuotteesta. Kolme selvästi raskainta aluetta ovat työnantajana toimiminen, verotus ja taloushallinnon rapor-tointi. Neljänneksi merkittävin taakka yrityksille aiheutuu ym-päristöluvista ja niihin liittyvästä valvonnasta. Työministeri Anni Sinnemäen mukaan hallituksen toimilla kevennetään yritysten raportointivelvoitteista aiheutu-via kustannuksia.

– Olen tyytyväinen siitä, että taakan lähtötaso on selvitetty. Nyt meillä on tietopohja, jonka avulla pystymme kohdentamaan toimia sinne, missä yrityksille turhaa taakkaa on eniten. Byro-kratian keventäminen hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä.

– Tarkoituksena on keven-tää turhaa byrokratiaa. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, että keventämisellä ei vaaranneta ilmoitusvelvollisuuksien taus-talla olevien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista.

Yritysten hallinnollisen taa-kan keventämisellä on myöntei-siä vaikutuksia kansantalouteen. Valtion taloudellisen tutkimus-keskuksen (VATT) arvion mu-kaan taakan keventäminen hal-lituksen tavoitteen mukaisesti

neljänneksellä kasvattaisi brut-tokansantuotteen tasoa 0,35 prosenttia vuoteen 2025 men-nessä. Taakan vähentyminen pa-rantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Keskeisimpiä kei-noja on sähköisten asiointimah-dollisuuksien tarjoaminen. Säh-köisen asioinnin kehittämiseen liittyviä hankkeita on vireillä kai-killa toimintaohjelman painopis-tealoilla, ja sähköisen asioinnin kehittämistä koordinoidaan hal-lituksen SADe-ohjelmassa.

uutta ohjeistusta sivutoimi-sille yrittäjille. Työ ja elinkei-noministeriö on täsmentänyt si-vutoimista yrittäjyyttä koskevat ohjeensa. Tavoitteena on ottaa huomioon työmarkkinoilla ta-

Taakkaa pois vuoden 2012 loppuun mennessä

pahtuneet muutokset ja yhden-mukaistaa soveltamiskäytäntöä, sanoo ministeri Anni Sinnemäki.

– Koska vain sivutoimisella yrittäjällä on mahdollisuus yrit-täjänä toimiessaan saada työt-tömyysetuutta, on sääntelyn ytimessä kysymys siitä, milloin yrittäjyys voidaan vielä katsoa si-vutoimiseksi. Pyrkimyksenä on, etteivät ihmiset joudu turhaan lopettamaan yritystään saadak-seen työttömyysturvaa.

Ministerin mukaan täsmen-netty ohjeistus lähtee siitä, että

yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitet-tu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kuukautta), mutta myös silloin, kun yritystoimin-nan vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn vas-taanottamiselle. Sivutoimisena yritystoimintana voidaan pitää myös alkavaa yritystoimintaa silloin, kun työn määrä on vä-häistä.

Mahdollista on myös se, että päätoiminen yrittäjyys muut-tuu sivutoimiseksi. Päätoimisen

yritystoiminnan muuttuminen edellyttää vähintään 10 kuukau-den kokoaikatyötä tai sitä, että toiminnan vaatiman työmäärän voidaan muutoin katsoa olevan vähäinen. Kokonaisharkinta rat-kaisee.

Jatkossa työ- ja elinkeinotoi-misto antaa lausunnon sivutoi-misesta yrittäjyydestä toistai-seksi voimassa olevana, kun ne aiemmin annettiin määräajaksi.

Toistuvista selvityspyynnöistä luovutaan ja yritystoiminnan ti-lannetta kysytään muun asiakas-palvelun yhteydessä. Näin siksi, että työnhakijalla on joka tapa-uksessa velvollisuus ilmoittaa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista. Selvityspyyntö lä-hetetään vastaisuudessa vain tarvittaessa.

sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina. vuonna 2008 Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä 28 prosenttia oli sivutoimisia.

Opel tavara-autot, parasta myös paketeille.

Movano-mallisto autoveroton hinta alk. 26 400 €, autovero 3 789 €. Yhd. polttoaineenkulutus 8,0–9,4 l/100 km, CO2-päästöt 211–249 g/km. Vivaro-mallisto autoveroton hinta alk. 25 820 €, autovero 4 911 €. Yhd. polttoaineen-kulutus 7,5–8,8 l/100 km, CO2-päästöt 199–232 g/km. Combo-mallisto autoveroton hinta alk. 13 900 €, autovero 3 914 €. Yhd. polttoaineenkulutus 5,0–6,5 l/100 km, CO2-päästöt 135–154 g/km. Corsa Van -mallisto autoveroton hinta alk. 10 950 €, autovero 2 430 €. Yhd. polttoaineenkulutus 4,3–5,3 l/100 km, CO2-päästöt 115–119 g/km. Kuvien autot ovat erikoisvarusteltuja. Kokonaishintoihin lisätään toimituskulut.

Uusi Movano-malliston kokonaishinnat alkaen 30 189 €Vivaro-malliston kokonaishinnat alkaen 30 731 €

Combo-malliston kokonaishinnat alkaen 17 814 €Corsa Van -malliston kokonaishinnat alkaen 13 380 €

Opelin tavara-automallisto on monipuolisuudessaan verraton. Auto on monelle kokopäiväinen työpiste, jonka viihtyisyys ja käytännöllisyys on kaikki kaikessa. Eikä se työilmapiiriä huononna, jos myös lasti pysyy järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Siksi kaikki neljä tavara-autoamme, Movano, Vivaro, Combo ja Corsa Van, muuntuvat mitä uskomattomampiin käyttötarkoituksiin ja kaikenkokoisille yrityksille. Tutustu huolella, valitse tunteella.

www.opel.fi

Kuka vastaa virheestä?Tilasimme toiselta yritykseltä tärkeän toiminnassamme tar-vittavan laitteen. Kun avasim-me sen paketista, näytti laite kolhiintuneelta. Käyttökokeilu osoitti, että laite ei toimi moit-teettomasti. Mikä neuvoksi?

• Elinkeinonharjoittajien väliseen irtaimen kauppaan sovelletaan kauppalain (27.3.1987/355) säännöksiä. Kauppalain säännökset ovat kuitenkin pääosin tahdonval-taisia. Tämä tarkoittaa sitä, että sopijapuolet voivat keskenään sopia kaupan ehdoista toisin kuin kauppalaissa säädetään.

Kauppasopimuksen vel-voitteista vastaavat kaupan osapuolet. Mikäli myyjänä on esimerkiksi osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, vastaa tämä yhtiö sopimuksen sitoumuksista ja velvoitteista. Edellytyksenä on, että sopimuk-sen on tehnyt yhtiön puolesta henkilö, johon on tähän oikeus. Yhtiön edustamisoikeus voi perustua yhtiöoikeudelliseen asemaan esimerkiksi yhtiö-järjestyksessä olevan toimi-nimenkirjoitusta koskevan määräyksen mukaisesti. Lisäksi on mahdollista myös valtuutuk-set. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että henkilöllä on yhtiössä sellainen asema, johon yleisen tavan ja käytännön mukaan liittyy oikeus tehdä yhtiötä sitovia sopimuksia. Mikäli ky-symyksessä on toiminimiyritys (ammatin- tai liikkeenharjoit-taja), vastaa toiminimenhaltija

henkilökohtaisesti sopimusvel-voitteista.

Kauppalain mukaan vaaran-vastuu siirtyy ostajalle, kun tavaran luovutus on tapahtu-nut. Elinkeinonharjoittajien välisessä kaukokaupassa, jossa tavaran kuljettamiseen toiselle paikkakunnalle käytetään itsenäistä rahdinkuljettajaa, katsotaan tavara luovutetuksi, kun rahdinkuljettaja saa sen haltuunsa. Sopijapuolet voivat siis keskinäisellä sopimuksel-laan poiketa näistä säännök-sistä.

Ostajalla on kauppalain mukaan yleinen velvollisuus tarkastaa tavara niin pian kuin se olosuhteet huomioiden on mahdollista. Virheestä on myös ilmoitettava myyjälle kohtuul-lisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe. Ostajan on tarvit-taessa pystyttävä näyttämään toteen reklamaationsa.

Mikäli laitteessa katsotaan olevan myyjän vastuulla oleva virhe, on lain mukaan ensisijai-nen seuraamus yleensä virheen korjaaminen myyjän toimesta, mikäli tästä ei aiheudu kohtuu-tonta haittaa ostajalle. Muita virheen seuraamuksia voivat olla hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus.

Tilanteen arviointia varten on selvitettävä sopimuksenne sisältö sekä virheen laatu, syy ja syntyajankohta (onko esimer-kiksi kysymys kuljetusvauri-osta). On mahdollista myös sopia myyjän kanssa virheen seuraamuksista.

16 N:o 2 • Helmikuu 2011

Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelu-päivillä 6. – 8.2. kokoontui joukko järjestömme kantavia voimia. Siellä tavattiin tuttuja yrittäjiä, Fennian mukavaa väkeä ja tietysti toimihenki-löitämme. Vuosien aikana monista järjestöihmi-sistä on tullut hyviä ystäviä. Uusia kasvojakin oli

jälleen mukana. Meri-ilma oli jälleen hyvänhenkinen. Risteilyllä käytiin myös mitä kiivainta poliittista keskus-telua. Puoluejohtajien paneelissa mukana olleet puolueet olivat valmiita tekemään syviä kumarruksia yrittäjyyden eteen. Onneksi muutamia lupauksia tuli oikein kirjattua ylöskin ja ne muistetaan! Käytäväkeskusteluissa selvisi, että yrittäjät aikovat tulevissa vaaleissa käyttää ääntään ja ehdokkaita löytyy omistakin riveistä. Hyvä niin.

Kävimme mielenkiintoista keskustelua myös järjestöm-me kehittämisestä ja nuorista yrittäjistä. Viesti oli selvä: Järjestöä halutaan kehittää ja saada lisää nuoria mukaan toimintaan! Itse luulen edustavani jokseenkin nuoria (33 v.) yrittäjiä. En silti keksi mitään hokkus-pokkus temppua, jolla houkuttelisimme mukaan enemmän ruuhkavuosia eläviä nuoria, paitsi tietysti odottamalla.

Järjestössämme on paljon yhdistyksiä, joissa on nuoria jäseniä ja myös luottamushenkilöinä toimii nuoria ihmisiä. Hyvä esimerkkinä tästä on Varsinais-Suomi. Kröhöm! Jär-

jestökoneistomme on raskas, joskin vankka. Me nuoret olemme toimintatavoiltamme vähän erilaisia, lisäksi olemme melko kirja- vaa jengiä. Kirjavalla tarkoitan heterogee-nistä, mutten pidä edellä mainitun kaltaisten sanojen

viljelystä. Kirjavuus ja vaihtelevuus istuu kuvauksena koko järjestökenttään hyvin, mutta nuorten toiminta sellaise-naan sopii järjestöön kuin kalalle uimalasit. Ideatasolla ajatus on loistava, toteutus hieman haastavampi. Teemme asioita eri tavalla. Innostuneisuus on kova. Ideat lentää, kipinät räiskyy ja nauru raikuu. No, mutta eivät hommat nauramalla valmistu vaan uutta suuntaa ja virtaa tarvi-taan. Lisävirtana järjestössä voisivat toimia uudet yrittäjät, nuoret yrittäjät, maahanmuuttajayrittäjät ja opiskelijat.

Olisikohan meidän yrittäjienkin jo aika tarjota yrittäjyyt-tä hyvänä uravaihtoehtona opiskelijoille ja ojentaa mahdol-lisuutta tutustua yrittäjyyteen ja järjestöömme. Yrittäjyys-kasvatuksen yhtenä tehtävänä on yrittäjämäisen ajattelun lisääminen. Kannustamalla opiskelijoita meille ominaiseen ajatteluun myös jäsenyyden muodossa saamme varmasti vastapallona osaavaa, koulutettua väkeä työelämään ja yrittäjiksi.

Kaupallista kevään odotusta kaikille!

Kalalle uimalasit

Nuori yrittäjä

Me nuoret olemme toiminta-tavoiltamme vähän erilaisia, lisäksi olemme melko kirjavaa jengiä.

Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti!

Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.

Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla?

Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

TäyTTä asiaa | Hanna munter

Nuoren yrittäjäperheen yritys on vuoden hostelliTampereen Dream Hostel avasi ovensa viime huhtikuussa, ja nyt se on palkittu vuoden 2011 hostellina. Tunnustus annettiin Suomen Retkei-lymajajärjestön SRM:n hallituksen ja asiakkaiden mielipiteiden perusteella.

Dream Hostel on omistajansa Ville Virkin kannanotto hostellien puolesta. Hän haluaa olla luomassa Suomeen uutta, persoonallista hostel-likulttuuria. Hostelli on pohjimmaltaan perheyri-tys, jossa tehdään kompromisseja, uudenlaisia ratkaisuja ja rikotaan rajoja. Virkin arki on kiireistä kahden pienen lapsen isänä ja tuoreen yrityksen omistajana.

Vahvimpana valttinaan Ville Virkki pitää hen-kilökuntaansa. Asiakkaat tuntuvat olevan samaa mieltä, sillä SRM:n saamassa palautteessa nousivat vahvasti esiin hyvä ja lämminhenkinen asiakas-

palvelu sekä henkilökunnan sitoutuneisuus työhönsä.

Dream Hostel-lissa on asiak-kaille yhteisiä tiloja riittävästi ja ne kutsuvat viettämään aikaa muiden matkailijoiden kanssa, jolloin toteutuu yksi hostellin ydinidea, yhteisölli-syys.

SRM:n pääsihteeri Ari J. Aalto antaa kiitosta Vir-kille rohkeudesta: – Dream Hostel aloitti vaikeaan aikaan, mutta se näyttää jo löytäneen paikkansa matkailijoiden keskuudessa ja tamperelaisessa ma-joitustarjonnassa, Aalto sanoo.

Tavoitteena työtä vastaava koulutusPohjois- ja eteläsavolaisten ammatil-listen koulutusorganisaatioiden sekä Kuopion Yrittäjien ESR-rahoitteinen Kartturi-hanke selvittää yritysten osaamistarpeet ja esittää aikanaan uudistuksia ammatillisen opetuksen sisältöihin. Sen tavoitteena on tuottaa entistä työelämälähtöisempää koulu-tusta ja saada yrityksiin yhä osaavam-pia ammattilaisia, projektipäällikkö Niina Martikainen esittelee.

– Työntekijöiden osaamisvaatimuk-set ja mahdolliset koulutustarpeet tulevat esiin yritysten päivittäisissä toiminnoissa.

Kartturi-hankkeessa mukana olevien ammatillisten oppilaitosten opettajat tekevät haastattelut ennalta valittujen toimialojen yrityksissä Poh-jois- ja Etelä-Savossa. Lisäksi kevään aikana lähetetään yrittäjille sähköinen kysely, jolla kerätään lisää tietoa ope-tussisältöjen kehittämistarpeista.

Hankkeen osatoteuttajana on Kuo-pion Yrittäjät. Yrittäjien toiminnanjoh-taja Kirsi Räsänen kannustaa yrityksiä vastaamaan hankkeen kyselyyn.

Lotta Tammelin, teksti Mikko Käkelä, kuva

Yksinyrittäjä. Onpa ikävän kuuloinen sana. Mietit varmaan mielessäsi su-rullista reppanaa, joka päivät pääksytystään yrittää yrittää – yksin.

Ypöyksin, vailla toisen ihmisen seu-raa, kannustusta tai apua. Niin, siltä-hän se kuulostaa.

Kolme vuotta sitten perustetun Intunex Oy:n 35-vuotias toimitusjoh-taja Janne Ruohisto on kuitenkin eri mieltä. Hänestä pienyrittäjyys ei ole yksinäistä.

– Ei tosiaankaan ole, hän nauraa ja jatkaa, että pienyrittämisessä on pal-jon enemmän yhteisöllisyyttä kuin monessa isossa firmassa.

– Pienyrittäjät auttavat ja arvosta-vat toisiaan. Jos joku tarvitsee apua, toiset jeesaavat. Isoille yrityksille ei ole tyypillistä, että toista autettaisiin ihan luonnostaan, Ruohisto kuvailee.

joukot apuun. Ruohisto on kehit-tänyt myös oman bisnesideansa yh-teisöllisyyden ja toisten auttamisen ympärille.

– Teemme maailman helpointa tapaa saada asiantuntijoilta apua yli organisaatiorajojen. Innostamme ih-misiä jakamaan osaamistaan. Autam-me pieniä yrityksiä parveutumaan jonkun ongelman, idean, projektin tai haasteen edessä ja ratkaisemaan sen paljon nopeammin kuin se olisi millään muulla tavalla ollut mahdol-lista. Kehitämme myös uudenlaista toimintatapaa ja siihen työvälinettä.

Wow. Kuulostaapa maallikon kor-vaan mystiseltä. Teette siis mitä?

– Eli xTune-palvelu löytyy saman-nimiseltä verkkosivulta, ja mikä ta-hansa yritys voi ottaa sen käyttöönsä noin minuutissa. Palvelussa voi esit-tää muille käyttäjille eli yrityksille ongelmiaan sekä haasteitaan ja löy-tää apujoukot niiden ratkaisemiseen, Ruohisto selittää.

XTune lanseerattiin viime loka-kuussa, ja nyt palveluun on innos-tunut mukaan kaikkiaan noin 50 yritystä.

– En ole kuitenkaan ehtinyt vielä myymään palvelua. Kaikki käyttäjät ovat tulleet itsekseen, Janne Ruohisto myhäilee.

Palvelusta on hyötyä myös suurille yrityksille, ja sen pilotoimisessa on-kin ollut mukana muutaman tuhan-nen hengen organisaatioita.

– Olemme kehittäneet heidän osaamisensa liikkumista niin, että or-ganisaatioiden sisälläkin ihmiset ja-kaisivat tietoa ja auttaisivat toisiaan.

frendiyrittäjät. Janne Ruohisto vannoo yrittäjien yhteisöllisyyden nimiin myös oman toimensa ohella. Sosiaalisen median himokäyttäjä on mukana Facebookissa ja Twitterissä syntyneessä Ystäväyrittäjyydessä.

– Idean isä Eero Rautasilta kysyi Twitterissä, että olisiko tällainen ystävyysyrittäjyys-ajatus mitään. Melko nopeasti moni, minä mu-

kaan lukien, vastasi, että emme tiedä, mitä tarkoitat, mutta kuulostaa tosi hyväl-tä, Ruohisto kuvailee.

Ystäväyrittäjyys sai Ruo-histon mukaan alkunsa siitä, että yrittäjät löysivät toisensa sosiaalisessa mediassa.

– Yrittäjäthän sinne ensimmäisenä hakeutuivat, koska heillä on tarve ver-kostoitumiseen, yhteistyöhön, osaa-misen jakamiseen ja oppimiseen, hän innostuu.

– Hyvin nopeasti yrittäjät muo-dostivat tällaisen heimon, parven tai ehkä jopa leiritulen, jonka ympärille kerääntyivät. Teemana oli tietenkin yrittäjyys. Syntyi Facebook-ryhmä, yhteinen blogialusta, Twitteristä löy-tyy Friendtrepreneur-tweettauksia ja olemme järjestäneet tapahtumia.

Ystäväyrittäjyysyhteisössä on lan-seerattu myös MEMEgroupin Kristii-

na Pääkkösen hauska idea – taskulounaat.

– Twitterissä joku kysyy, että kuka ehtii lounaalle ja ne, jotka kerkeävät, mene-vät. Tavataan ihan uusia naamoja, joiden kanssa

on saatettu ainoastaan twiittailla ai-emmin. Syödään, seurustellaan ja sit-ten jatketaan takaisin töihin.

Entäs eurot? Kuulostaa hauskal-ta: tutustutaan ihmisiin, syödään, hengaillaan, näpytellään iPadeja ja twiittaillaan. Skeptikko minussa kui- tenkin kysyy, syntyykö yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä jotain ihan konk-reettista? Lähinnä euroja, ajattelen.

– Esimerkiksi meidän xTune-palvelussa hyvin moni yrittäjä on jo löytänyt apua. On jo syntynyt hyviä esimerkkejä, joissa pieni yritys on

tarttunut isoon tarjoukseen ja puo-lessa tunnissa kymmenkertaistanut oman organisaationsa koon. Hyvältä siis näyttää. Kasvua tässä haetaan.

– Itse olen ostanut noin kuudel- ta ystäväyrittäjältä palveluita. Yli kymmenellä tuhannella eurolla joka tapauksessa, Ruohisto ynnää nope-asti.

– Lisäksi jaamme tietenkin osaa-mista, ja kun luottamus syntyy, toi-sen palveluista vinkataan eteenpäin. Se on viraalimarkkinointia. Sana kii-rii eteenpäin.

Pehmeämpiä arvoja ajateltaessa yhteistyöstä syntyy myös ystäviä.

– Parhaat kaverit on yrittäjä. Ver-kostoidun eniten juuri yrittäjien kanssa. Yrittäjät ovat samassa tilan-teessa: kalenterit ovat yhtä tukossa, ja huolet pystyy jakamaan, Ruohisto hymyilee.

Yrittäjän ystävä • Vaikka yrittäisitkin yksin, et enää ole yksin. Yksinyrittäjät verkostoituvat keskenään ja auttavat toisiaan.

Yrittäjien verkostoitumisesta syntyy myös liiketoimintaa.

intunex janne ruohisto perusti intunex Oy:n vuonna 2008 ja värväsi pian mukaan jaakko Naakan. intunex on suomalainen startup -yritys, joka kehittää ja tarjoaa uudenlaista ohjel-mistoa asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun yli yksikkö- ja organisaatio-rajojen.

xTunexTune on uudenlainen työkalu nopeuttaa ongel-manratkaisua ja auttaa asiantuntijoita jakamaan osaamistaan yli yksikkö- ja organisaatiorajojen. xTunen avulla kuka tahan-sa voi helposti ja nopeasti saada apua asiantunti-joilta yrityksen sisältä tai omasta yritysverkostosta.

TäNä PäiväNä pitäisi lähteä jo reilusti nuorempana yrittämään. yliopistossa vielä vähän vieroksutaan yrittäjyyttä, mutta aalto yliopistossa on eri meininki. siellä on sitä hönkää, mitä pitääkin olla. kannustusta. Ei yrittäminen ole niin kuoleman vakavaa, nauraa intunex oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Janne ruo-histo. Taustalla yhtiökumppani Jaakko naakka.

Mikä ihmeen Ystäväyrittäjyys?Ystäväyrittäjyys on avoin verkosto ystävällisiä yrit-täjiä ja yrittäjien ystäviä, jotka löysivät toisensa sosiaalisessa mediassa.

Ystäväyrittäjät on itsenäisesti muodostuva ver-kosto ystävällisiä yrittäjiä ja yrittäjien ystäviä, johon kuka tahansa voi liittyä.

Ystäväyrittäjät verkostoituvat mm. Facebookissa

ja Twitterissä, mutta järjestävät myös avoimia tapahtumia talkoohengellä ympäri Suomea.

Ystäväyrittäjiä voi verrata heimoksi, joka on kerääntynyt yhteisen leiritulen (yrittäjyys) äärelle. Facebookissa ”kipinävahtia” pitävät vapaaehtoiset emännät ja isännät, jollaiseksi kuka tahansa voi ilmoittautua.

Kolmasosa suomalaisista pienyrittäjistä on ollut mukana toteuttamassa kotisivuja tai on tehnyt ne itse. yli 50 prosenttia tekisi tarvittaessa yrityksensä tai yhdistyksensä kotisivut itse tai pyytäisi tuttua ihmistä tekemään sivut, selviää ideakone Oy:n julkaisemasta tutkimuksesta.

Uskalla yrittää 2011Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittä-jyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, har-jaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteiseen työotteeseen läpi elämän.

Kansallisessa NY-loppukilpailussa, eli Uskalla yrittää 2011 -tapahtu-massa valitaan lukuvuoden parhaat NY-yritykset sekä peruskoulun että toisen asteen koulutuksen sarjoissa. Tämän lisäksi luvassa on kahden päivän tapahtuma Lahdessa 5 – 6.4.2011 täynnä mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia mahdollisuuk-sia, oppimista ja hauskanpitoa. Ensimmäisenä päivänä järjestetään erilaista tutustumiseen ja yritysten esittelyyn liittyvää ohjelmaa sekä tuomariston haastattelu. Toinen päivä on varattu myynnille aluemes-sujen tapaan ja voittajat paljastetaan tapahtuman päätöstilaisuudessa. Paikalla on tuomaristoa liike-elämästä arvioimassa NY-yritysten toimintaa. Lisätietoa nuoriyrittajyys.fi ja uskallayrittaa.fi

Hanna MunterHarjula-Catering OyVarsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtajaSuomen Yrittäjien hallituksen jäsenSuomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan jäsen

17N:o 2 • Helmikuu 2011

ulkomaat

COPy

RIGh

T ©

M-B

RAIN

Oy

Eurooppaa edestakaisin

• Eurostars-ohjelman haku käynnissä. Eurostars-ohjelma rahoittaa pk-kasvuyritysten tut-kimus- ja kehitysprojekteja. Yritykset voivat lähettää ohjel-maan hakemuksia Brysseliin miltä tahansa aihealueelta 24.3.2011 mennessä osoitteessa www.eurostars-eureka.eu.

• EU:n sisämarkkinoita ei saa unohtaa tai Euroopan talous- ja työllisyyspotentiaalia ei saada käyttöön.Työttömyys prioriteetiksi

› Ranskalaisen työnantajaliitto Medefin pääjohtaja laurence Parisot korostaa, että työttö-myyden vähentäminen pitäisi olla kaikkien ranskalaisten prioriteetti. hänen mukaansa työpaikat syntyvät pienissä

yrityksissä, eikä suurissa yri-tyksissä ole enää voimakasta potentiaalia luoda työpaikkoja. Parisotin mukaan Ranskassa tulisi nyt ottaa käyttöön vanha järjestelmä, joka tarjoaa helpo-tuksia hyvin pienille yrityksille.

istuu, sopii, heiluu ja näyttää hyvältä

› saksalaisen designin ja käsityön tuotteilla on jälleen kysyntää. Varsinkin luksustuot-teissa kaivataan epätavallisem-pia ja omaperäisiä tuotteita. tämä trendi on huomattu niin

perinteisemmissä yrityksissä kuin nuorten muotoilijoiden ja käsityöläisten pienyrityksis-sä. Alan jäjärjestön mukaan yritysten määrä on kasvanut saksassa nyt kaksi vuotta.

Omistajien optimisti kasvussa

› Citibankin tutkimuksen mukaan valtaosa yhdysval-talaisista pienten yritysten omistajista suhtautuu tähän vuoteen toiveikkaasti. suurin osa yrittäjistä uskoo, että tästä

vuodesta tulee parempi tai yhtä hyvä kuin viime vuosi oli. Vain 15 prosenttia uskoo, että tästä vuodesta tulee viime vuotta heikompi.

Lisää lainaa

› ison-Britannian pankit ovat sopineet maan hallituksen kanssa lisäävänsä erittäin pienten yritysten lainoitusta 10 miljardilla punnalla. Vaihtokauppana ne saivat lisävarmuutta sääntelyn ja verotuksen kehityksestä tule-

vaisuudessa. tilanne on ollut hallinnolle vaikea, sillä sen tavoitteena on ollut säilyttää lontoon keskeinen asema euroopan finanssikeskuksena, vaikka kansa on ollut vihamie-linen pankkiireita ja heidän bonuksiaan kohtaan.

0,8 % kasvua

› la Banque de France odottaa Ranskan talouskasvun kiih-tyvän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 prosenttiin. toteutuessaan kasvu olisi no-peinta yli seitsemään vuoteen. ennuste on kuitenkin selvästi

positiivisempi kuin esimer-kiksi inseen ja Reutersin 0,3 prosentin ennusteet. Vuodelle 2011 on ennustettu keski-määrin noin 1,5–1,6 prosentin talouskasvua. Myös yrityksissä uskotaan kasvuun.

Kuusi kymmenestä markkinoi netin kautta

› Ruotsin yrittäjäjärjestö Företagarnan julkaiseman raportin mukaan 60 prosent-tia pienyrityksistä markkinoi itseään internetin välityksellä. 24 prosentilla yrityksistä on

oma nettikauppa. Pääekono-misti lars jagrén kertoo, että internetistä on tullut 20 viime vuoden aikana arkipäivää myös pienyrityksille.

Hyviä aikoja yrityskaupoille

› Moni yrityskauppa saksassa lykkäytyi tai purkautui viime vuosien talouskriisin vuoksi. Asiantuntijat kuitenkin odotta-vat yrityskauppojen piristyvän

tänä vuonna. Mahdollisuuksia tarjoutuu erityisesti keski-suurille yrityksille, jotka ovat kestäneet hyvin kriisin.

syntyy, mutta ne eivät kasva

› Ranskassa syntyy paljon uusia yrityksiä, mutta hallituk-sella on nyt haaste siinä, miten yritykset saadaan kasvamaan riittävästi, jotta ne loisivat uusia työpaikkoja ja saisivat ai-kaan kasvua. Yritysten kasvus-

ta on tullut jo hyvin merkittävä kysymys Ranskan talouden kehityksessä. Kolmesta mil-joonasta ranskalaisyrityksestä 2,9 miljoonassa on alle viisi työntekijää.

vahvalla valuutalla on arvioijansa

› Poliitikot ja liike-elämän johtajat antavat ymmärtää, että Ruotsista on tulossa pienyritysten johtama talous. Mutta suuryritykset tuntuvat edelleen johtavan politiikkaa ja antavan ymmärtää, että vahva

kruunu ajaa Ruotsin ongelmiin. todellisuudessa vain kym-menen prosenttia pienyrityk-sistä uskoo vahvan kruunun olevan niille ongelma. Vahvan kruunun tuomat ongelmat ovat vain myytti.

Kevyt talvilamaannus

› saksan keskisuurten yri- tysten kasvuvauhti hellitti hieman joulukuussa edellis- kuukaudesta, käy ilmi it-indeksistä. joulukuu 2010 oli

kuitenkin paras joulukuu nel-jään vuoteen. lisäksi yritysten tulevaisuudennäkymät ovat edelleen hyvät.

187 000 työpaikkaa

› UsA:n yksityissektorin tam-mikuussa tuottamista 187 000 uudesta työpaikasta yli puolet on pienten yritysten tuotta-mia. Palvelusektorille syntyi

166 000 uutta työpaikkaa. tämä osoittaa työllisyyden paranevan edelleen nopeasti, arvioi Miller tabak & Co:n päästrategisti Dan Greenhaus.

Pietarissa saman katon alle Pietarissa aiemmin eri osoit-teissa ja eri puolilla kaupunkia toimineet työ- ja elinkeinomi-nisteriön (TEM) alaiset toimijat Finnvera ja Finpro sekä Suoma-lais-Venäläinen Kauppakamari (SVKK) ovat muuttaneet uuteen Suomi-taloon Pietarin ydinkes-kustaan. Suomi-talo sijaitsee Marian kirkon naapurissa osoit-teessa Ul. Bolshaya Konyushen-naya 4-6-8 vain viiden minuutin kävelymatkan päässä Nevsky Prospektin metroasemasta.

TEM:n alaisten toimijoiden keskinäinen tiedonkulku para-nee, kun toiminta on keskitetty saman katon alle. Pystymme

yhdessä myös tehostamaan asiakaspalveluamme, toteaa Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

– Asiakkaiden on helppo löy-tää Pietarin ydinkeskustassa sijaitseva Suomi-talo ja säästää samalla kallisarvoista matka-ai-kaa, koska keskeiset TEM-toimi-jat löytyvät samasta talosta.

TEM-trio täydentyy kvartetik-si, kun innovaatiokeskus Finno-de muuttaa Suomi-taloon ensi vuodenvaihteessa. TEM-toimijoi-den lisäksi Suomi-talosta löyty-vät mm. Helsinki-Keskus, Jykes, ISKU, VR, Finnair ja Pohjola Pan-kin Pietarin-edustusto.

Eu:n sisämarkkinat: 500 miljoonan ihmisen yhtenäismarkkinat, tavoitteena vapaa liikkuvuus tavaroille, palveluille, pääomalle ja työvoimalle.

Mahdollisuuksia yrittäjille ja kuluttajille: uudet työpaikat, suuremmat markkinat, lisää kilpailua, laajemmat valikoimat ja kohtuulliset kuluttajahinnat.

Paljon puutteita: joillain sektoreilla toimitaan edelleen 27 eri sääntöjen mukaan.

Eu:lla on meneillään kuulemismenettely, 50 toimenpide-esitystä voi kommentoida 28.2. asti Euroopan komission verkkosivuilla.

Lopullinen sisämarkkinoiden toimenpide- paketti on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.

Sisämarkkinat huomioitava talousuudistuksissaHenna Hopia, tekstiEuroopan komissio, kuvat

Sisämarkkinat ovat ta-lousunionin perustana. Tarvitsemme sitoutu-mista, jos aiomme olla vakavissamme tulevai-suudessa, vaati entinen

kauppa- ja sisämarkkinakomis-saari Mario Monti Euroopan komission helmikuun alussa Brysselissä järjestämässä konfe-renssissa ”The Single Market – Time to Act”.

Hän on arvostellut nykyis-tä talouskeskustelua, jossa sisämarkkinat eivät saa an-saitsemaansa asemaa. Jotta jäsenmaat saataisiin oikeasti sitoutumaan sisämarkkinoiden kehittämiseen, ehdotti Monti, että sisämarkkinat otettaisiin yhden Eurooppa-neuvoston ko-kouksen aiheeksi. Helmikuun kokouksessa aihetta jo hieman sivuttiin, kun päätettiin yhteisis-tä energiamarkkinoista, euroop-palaisesta tutkimusalueesta ja digitaalisten sisämarkkinoiden luomisesta vuoteen 2015 men-nessä.

Osaksi talouspakettia? Sisä-markkinakokousta ei kuitenkaan järjestettäne ennen kuin suurim-mat talouspäätökset on tehty. EU:ssa valmistellaan nyt koko-naisvaltaista talousuudistuspa-kettia, joka kattaa muun muassa vakausrahaston- ja mekanismin, lakipaketin talouskoordinaatios-ta ja eurooppalaisen ohjausjak-son sekä rahoitusmarkkinoiden vahvistamisen.

Pari viikkoa sitten Saksa Rans-kan tukemana toi lisäksi pöydäl-le kilpailukykyehdotukset motii-vinaan lähentää euromaiden ja halukkaiden muiden EU-maiden yhteisöverotusta ja eläkejärjes-telmiä sekä kirjata velkajarru maiden perustuslakeihin. Ehdo-tukset ovat kohdanneet vastarin-taa. Euroopan komission yhtenä huolena on ollut, että pääasiassa euromaita koskevat ehdotukset jakaisivat unionia kahtia ja hait-taisivat siten sisämarkkinoiden toimintaa.

Euroopan parlamentin ta-lous- ja raha-asioiden valiokun-

nan puheenjohtaja, brittilibe-raali Sharon Bowlesin mukaan EU:ssa valmisteilla olevassa si-sämarkkinatoimenpidepaketiss-sa pitäisi saada markkinoiden ”paha laiminlyönti” korjattua. Hän yhtyi Europarl.tvn haastat-telussa Montin näkemykseen siitä, että pahimpia sisämarkki-noiden laiminlyöjiä ovat olleet euromaat.

– Aivan kuin euromaiden ei tarvitsisi ottaa muita EU-maita niin vakavasti. Tähän on puutut-tava. EU ei etene minnekään, jos emme saa kasvua taas käyntiin, ja ainoa väline siihen ovat yhte-näismarkkinat, kilpailukyky ja kauppa, hän painotti.

Hän vaati paneelikeskuste-lussa, että sisämarkkinat pitäisi saada mukaan valmisteilla ole-vaan talousuudistuspakettiin.

Sisämarkkinoita ei ole juuri valmisteluissa huomioitu, mitä esimerkiksi Financial Times piti harmillisena Saksan ehdotuk-sissa.

– Ehdotusten halutaan olevan iskeviä eikä liian yksityiskohtai-sia, siksi ehkä valitettavasti niis-sä ei mainita mitään Euroopan sisämarkkinoiden laajentami-sesta, joka on kaikista EU-suun-nitelmista tärkein talouskasvun ja integraation moottori, lehti kommentoi pari viikkoa sitten.

Ehkä ainoaksi sisämarkkinoi-ta koskevaksi seikaksi voidaan nähdä Saksan vaatimus kou-lutus- ja ammattipätevyyksien vastavuoroisesta hyväksymises-tä liikkuvuuden edistämiseksi, mutta tämä on vaatimaton eh-dotus suhteessa koko paketin kokoon.

Komissio priorisoi. Komissi-on puheenjohtaja José Manuel Barroson mukaan komission vuotuinen kasvuselvitys kyl-lä huomioi sisämarkkinoiden vahvistamisen keinona nousta kriisistä, kohti kasvua. Komissio on kuitenkin itsekin huolissaan sisämarkkinoiden kehityksestä – jos niitä ei saada toimimaan, ei Eurooppa 2020 -tavoitteisiin-kaan päästä. Asiasta vastaava ranskalaiskomissaari Michel Barnierin arvioi, että yritykset ja kuluttajat näkevät sisämarkki-nat edelleen enemmän esteenä kuin mahdollisuutena.

Sisämarkkinoita kuitenkin pyritään uudistamaan. Parhail-laan on käynnissä komission kuulemismenettely, jossa 50:tä sisämarkkinatoimenpide-ehdo-tuksesta valitaan reilu kymme-nen tavoitetta, joihin maiden on helpompi sitoutua ja jotka toimi-vat konkreettisena apuna talous-kasvun luomisessa.

– Nyt on valintojen aika. Jos kaikki ovat prioriteetteja, ei mi-kään ole prioriteetti, Barroso painotti.

Työstetty paketti on tarkoitus hyväksyä ensi vuonna, kun EU:n alkuperäinen sisämarkkinajulis-tus täyttää jo 20 vuotta.sHarON Bowles EP-toimistollaan.

KOMissiON PuHEENjOHTaja José manuel Barroson mukaan komission vuotuinen kasvuselvitys huomioi sisämarkkinoiden vahvistamisen keino-na nousta kriisistä, kohti kasvua.

•Tietokoneita kasvaville yrityksille. Hewlett-Packard on esitellyt uusia yrityspöytäko-neita, joissa on yhtiön mukaan hyvät laajennusmahdolli-suudet. Ne sopivat erityisesti pk-yrityksille, jotka tarvitsevat joustavia ja laajennettavia tietokoneita.

markinst.fi

Tunnistettava muutos.

Yrittäjä,suunnitteletko

kansainvälistymistä?

Luotaus yli rajojen -koulutuksessa opit arvioi-maan yrityksesi tilan ja mahdollisuudet ulkomailla. Käytännönläheisessä koulutuksessa luot yrityksel-lesi kansainvälistymisen strategian. Tervetuloa!

Koulutus alkaa 7.– 8.4. koulutuspäivillä Helsingissä. Koulutus kestää 2 kk, hinta 1890 e. Ilmoittaudu 20.3. mennessä!

Diploma in Marketing Management, MJD -tutkinnossa oivallat markkinoinnin, myynnin ja viestinnän roolin osana strategiaa ja asiakkuutta.

Koulutus alkaa 24.– 25.3. koulutuspäivillä Helsin-gissä. Koulutus kestää 9–12 kk, hinta 9800 e. Ilmoittaudu 10.3. mennessä!

Strateginen markkinointi -koulutuksessa opit ymmärtämään markkinoinnin merkityksen arvon luonnissa, viestinnässä ja toimittamisessa asiak-kaalle.

Koulutus alkaa 25.8. koulutuspäivällä Helsingissä. Koulutus kestää 3 kk. Ilmoittaudu 1.8. mennessä!

Kysy lisätietoja: Helena Vallo, puh. 010 473 6637, helena.vallo@markinst.fi

Ilmoittaudu netissä markinst.fi

18 N:o 2 • Helmikuu 2011

Teema: kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksien ja liiketoiminnan kasvattamisesta, sanoo eräs kasvuyrittäjä. unohtaa ei saa myöskään asiakaslähtöisyyttä ja jatkuvaa kehitystyötä.

Yritys ei kasva ilman visiota ja uskallusta

• Nyt on kovasti tapetilla puhua siitä, että Suomesta puuttuu kasvuyrityksiä, Suomen pääomasijoitusmarkkinat eivät toimi tai meillä ei ole riittävästi tarpeeksi hyviä ja kantavia bisnesideoita.Toisaalta on hyvä muistaa, että mikroyritykset työllistävät neljänneksen koko työvoimasta, joten keinoja mietittäessä kasvupotentiaali kannattaa nähdä laajana.

19N:o 2 • Helmikuu 2011

kasvuyrittäjyys

On selvää, että kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksien ja liiketoiminnan kasvattamisesta. Snoobin kohdalla olemme samalla pystyneet kasvattamaan palvelumme tilaajakantaa.

Jukka ropponen

yritysjärjestelyt ja -ostot lisääntymässäEntistä useampi yksityisesti omistettu yhtiö suunnittelee kasvavansa yritysoston kautta, ilmenee Grant Thorntonin kansain- välisestä tutkimuksesta. Eu-maissa keski-määrin 29 prosenttia vastanneista suunnit-teli yritysostoja, mikä on neljä prosentti-yksikköä enemmän kuin edellisvuonna.

41 prosenttia vastanneista suomalaisyrityk-sistä suunnittelee yritysostoja, mikä on kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

aiheesta:Kasvuyrittäjäkilpailun parhaat palkittiinErnst & Youngin kasvuyrittäjäkilpailun Suomen-osa-kilpailun kokonaisvoiton vei Management Events Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Muurainen Helsingistä. Hän edustaa Suomea kansainvälisessä kasvuyrittäjä-kilpailussa Monte Carlossa ensi kesänä.

– Kilpailussa oli mukana upeita yrittäjiä, joilla on us-koa ja näkemystä tulevaisuudesta ja jotka ovat viime vuosinakin kasvattaneet rohkeasti liiketoimin-taansa, toteaa kilpailun johtaja Mikko Rytilahti Ernst & Youngilta. Entrepreneur of the Year on arvostettu kansainvälinen tunnustuspalkinto menestyville kasvu-yrittäjille.

Kilpailussa nimettiin tuotannon, kaupan ja palvelui-den toimialasarjojen parhaat. Tuotantosarjan voiton vei sastamalalainen Veijo Hukkanen, jonka yritys on kalanjalostusalan V. Hukkanen Oy. Kaupan sarjassa palkittiin keravalaiset Janne ja Seppo Vertanen Oy Verman Ab:stä, ja palveluiden parhaana Management Events Oy:n Olli Muurainen.

Young Entrepreneur of the Year -erikoispalkinnon, enintään 35-vuotias kasvuyrittäjä, sai helsinkiläisen LM Tietopalvelut Oy:n Janne Järvinen.

• Viiden minuutin myyntipuhe eli pitch opettaa keskittymään olennaiseen.

Kokoomusnaiset: Naisyrittäjiä rohkaistava kasvuunVaikka naisten yrittäjyysaktiivisuus on parantunut, edelleen vain kolmannes yrittäjistä on naisia, Kokoo-musnaisten puheenjohtaja Henna Virkkunen muis-tuttaa.

Kokoomusnaiset arvioi, että ensimmäisen työntekijän palkkatuki on osoittautunut toimivaksi ja käynnissä oleva kokeilu tulisi laajentaa valtakunnalliseksi.

Naisvaltaisten alojen yrittäjien työllistämistä voidaan lisätä myös jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasaisemmin, Henna Virkkunen toteaa.

– Perhevapaajärjestelmästä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on vähennettävä suuntaamalla rahoi-tukseen verorahoja. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa on edelleen kehitettävä vastaamaan palkansaajan sosiaa-liturvan tasoa.

Noin 36 prosenttia Helsingin Uusyrityskes-kuksen asiakkaista on maahanmuuttaja-taustaisia, toimitusjohtaja Timo Onnela laskee. Heidän voivat päästä kurssille, joka kestää seitsemän viikkoa kokopäiväopiske-luna. Vastaavan yritysneuvojan Toivo Utson mukaan YritysHelsingin asiakkaat tulevat 120 eri maasta. Tukimateriaali, kuten Yrittäjäksi Suomessa -opas, on käännetty 10 kielelle.

Utson mukaan maahanmuuttajayrittäjät ovat nykyisin korkeasti koulutettuja ja moti-

voituneita ja heillä on paljon hyviä liikeide-oita. Esimerkki poikkeavasta liikeideasta on suomalaisen ympäristöosaamisen vieminen Afrikkaan.

Suomeen avioliiton vuoksi muuttaneet thaimaalaiset naiset ja turkkilaiset miehet ovat aktiivisimpia yrittäjiksi ryhtyviä. Lisäksi jotkin alat ovat erityisesti tiettyjen kansalai-suuksien suosiossa – esimerkiksi kuljetusala venäläisten, rakennusala virolaisten ja it-ala intialaisten ja kiinalaisten.

Hissipuheilla kasvu-uralleJouko Lantto, tekstiMari Hohtari, kuva

Kasvuyritysten perusta- misessa on yhä haas-teita. Esimerkiksi pää-omasijoittajilla on ra- haa, mutta he eivät

löydä sopivia sijoituskohteita, Helsingin Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Timo Onnela sanoo.

Toimitusjohtaja Timo Onne-lan mukaan yrityksessä pitää olla skaalautuvuutta, jotta se olisi potentiaalinen kasvuyritys. Esimerkiksi peliteknologia on tällaista toimintaa, jossa hyvää tuotetta monistamalla saadaan lisätyksi kannattavuutta. Samal-la Onnela sanoo, että uusien yri-tysten seuranta on yhä edelleen riittämätöntä.

– Olisi tärkeää esimerkiksi selvittää, kuinka kauan yritykset ovat yritysrekisterissä ja mistä syystä sieltä mahdollisesti pudo-taan pois. Tällä hetkellä verottaja ei anna tietoa yritysten liikevaih-dosta eikä myöskään yritysten työllistävästä vaikutuksesta ker-ry tietoa.

Timo Onnelan mukaan olisi syytä koota tietoja myös lopetta-vista yrityksistä sekä lopettami-seen johtaneista seikoista. Täl-lainen tieto hyödyttäisi monia tahoja, hän uskoo.

Kiihdytyspisteestä vauhtia kasvuun. YritysHelsinki tarjoaa potentiaalisille kasvuyrityksille

kasvuneuvontaa sekä kohtaus-paikan kiihdytettävälle, eli kas-vuyritykselle, ja kiihdyttäjälle, eli asiantuntijalle tai sijoittajalle, Timo Onnela selittää. Kiihdytys-yhteistyön tavoitteena on saada asiantuntija sitoutumaan sovel-tuvin osin jakamaan kasvuyri-tyksen liiketoiminnan riskejä, hän toteaa.

– Kiihdytyspisteeseen vali-taan mukaan potentiaalisia kas-vuyrityksiä, joilla on aito halu kasvuun. Lisäksi yrittäjän tai yrittäjien tulee olla sitoutuneita yritykseensä ja yrityksellä tulee olla halua ja tarvetta saada mu-kaan sijoittajia tai yksityisiä yh-tiökumppaneita.

Hissipuheharjoituksia. Yritys- Helsinki tarjoaa kasvuyrityksille myös mahdollisuuden harjoi-tella viiden minuutin lyhyttä myyntipuhetta eli ”pitchiä”, On-nela kertoo.

– Tämän niin sanotun hissi-puheen tarkoituksena on pait- si kertoa kuuntelijoille perus-tiedot yrityksestä myös saada kuuntelijat eli lähinnä sijoittajat

kiinnostumaan yrityksestä.– Meillä on käynyt harjoitte-

lemassa 50 yritystä, ja olemme huomanneet harjoittelun paran-tavan merkittävästi yrityksen esitystä. Meille saa tulla harjoit-telemaan useammankin kerran, ja jokainen harjoittelukerta tuo selvästi yritykselle lisäarvoa. Myös asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä, sillä annamme pu-heesta suullisen ja kirjallisen pa-lautteen.

akateemisten avuksi. Yritys- Helsinki on kehittänyt myös yh- teistyömallin akateemisen yrit- täjyyden kannustamiseksi yh-dessä Hankenin ja Forum Viriu- min kasvuvalmennuksen kans-sa. Entrepreneurship Intern- ship -mallissa yrittäjyydestä kiinnostunut korkeakouluopis-kelija pääsee vaihtoon kasvuyri-tykseen. Yhteistyön tavoitteena on tarjota opiskelijoille haastava harjoittelujakso tulevaisuuden

TiMO ONNELa, on Helsingin uus-yrityskeskuksen toimitusjohtaja. keskuksen markkinointinimi on yritysHelsinki.

Riikka Koskenranta, tekstiRami Marjamäki, kuvat

Puuttuu Suomesta sitten kasvuyri-tyksiä tai ei, lopul-ta yrityksissä on viimeinen sana. Jää nähtäväksi, vaikuttaako halli-tuksen kasvuyri-

tyspolitiikan rukkaus ja ensi hal-litusohjelmaan todennäköisesti tuleva t&k-verovähennys yritys-ten kasvuhalukkuuteen.

Esimerkkejä menestyvistä kasvuyrittäjistä tai kasvuhaluk-kaista yrityksistä ei kuitenkaan tarvitse kaukaa hakea. Kasvuyri-tyksen määritelmissä on eroja, yksinkertaisimmillaan kasvuyri-tys on yritys, jolla on kasvuhalua ja -kykyä.

Kaksi hyvin erilaista kasvu-yritystä ovat helsinkiläinen web-analytiikkayritys Snoobi Oy ja pirkkalalainen konepaja- teollisuuden kappaleiden osa-toimittaja Lehti Group Oy, jot-ka molemmat ovat saaneet tunnustusta yritystensä kas-vattamisesta. Vuonna 2004 perustettu Snoobi Oy palkittiin tammikuun lopulla Red Herring -median kilpailussa Euroopan lupaavimpien teknologia-alan kasvuyritysten joukossa. Tam-pereen seudun Vuoden Uusyrit- täjä 2010 Lehti Group syntyi vuonna 2006 yrityskaupalla. Toimitusjohtaja-yrittäjä Juhani Lehti on panostanut alusta asti vahvasti tuottavuuteen ja inves-toinut ajanmukaiseen tuotanto-kalustoon.

it-yrittäjät rohkeita kasva-jia. It-alalta ponnistaa suuri osa Suomen kasvuyrittäjistä. Esimerkiksi Tekesin muutaman

vuoden toimineessa rahoitusoh-jelmassa nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille on myönnetty vuoden 2010 loppuun mennessä yli 41 miljoonaa euroa rahoitus-ta. Tukea saaneista yrityksistä 60 prosenttia on it-alalta. Myös Snoobi on saanut Tekesin kasvu-yritysrahoitusta.

Snoobin liiketoimintamalli on hyvä esimerkki teknologiayrityk-sen menestystekijöistä. Verkon yli palveluja tarjoava konsepti, eli Saas-malli, mahdollistaa no-pean kasvun sekä kansainvälis-tymisen, sillä liiketoiminta on hyvin skaalautuvaa eli helposti monistettavissa.

Kova kasvu syö usein yrityk-sen kannattavuutta, ainakin perinteisillä aloilla, mutta se on liiketoiminnan kehittämisen kannalta järkevää, silloin kun kasvukykyä on.

– On selvää, että kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksi-en ja liiketoiminnan kasvattami-sesta. Snoobin kohdalla olemme pystyneet koko ajan kasvatta-maan palvelumme tilaajakantaa, toimitusjohtaja Jukka Roppo-nen kuvaa.

asiakaslähtöisyys ja uskal-lus. Ropposen mukaan Snoobin tulos on ollut viimeisten vuosien ajan positiivinen, ja yritys panos-taa jatkuvaan kansainväliseen kasvuun. Snoobin perustaja Pek-ka Koskinen siirtyi vuoden 2008 alusta hallituksen puheenjohta-jaksi. Koskinen ja Ropponen ker-tovat web-analytiikkayrityksen menestyksen reseptin olevan seurausta asiakaslähtöisyydes-tä, helppokäyttöisyydestä, jatku- vasta kehitystyöstä sekä uskal-luksesta panostaa ja ottaa ris-kejä.

Snoobilla on Suomen lisäksi liiketoimintaa viidessä muussa Euroopan ja Baltian maassa. Eri maissa toimivien ulkomaisten jakelijoiden lisäksi yrityksellä on oma toimisto Tukholmassa. Olemme avaamassa toimistoa seuraavaksi Englantiin, kan-sainvälisissä myynnin ja mark-kinoinnin tehtävissä työuransa ennen Snoobia tehnyt Ropponen kertoo.

– Teemme parhaillaan töitä ensimmäisen varsinaisen rahoi-tuskierroksemme eteen.

iso investointi käynnissä. Konepajateollisuuden kappalei-den osatoimittaja Lehti Group selvisi taantumasta varsin vähäi-sin vaurioin: yhtään työntekijää ei irtisanottu ja vuonna 2009 liikevaihto putosi 12 prosenttia edellisvuodesta, kun kilpailijoil-la liikevaihdon puolittuminen ei ollut mikään poikkeus. Alan yri-tyksissä muutos parempaan on tapahtunut vasta vuodenvaih-teen kieppeillä, toimitusjohtaja Juhani Lehti tietää.

Lehti Group kaksinkertaistaa tuotantotilansa tämän vuoden aikana. Yritys pyrkii kasvatta-maan liiketoimintaansa ja palk-kaamaan lisää henkilökuntaa nykyisten 31 työntekijän lisäksi. Lehti uskoo työllistävänsä lop-puvuonna 35 ammattilaista.

− Alihankkijan pitää ensin luo-da kapasiteetti, ja sen jälkeen voi lähteä hakemaan kapasiteetille töitä. Sellaiset ajat ovat ohi, jol-loin asiakasyritykset sitoutuivat mihinkään.

Asiakaskunta on pitkälti Suo-messa, jonkin verran toimituksia lähtee kuukausittain ulkomaille-kin.

Kilpailukykyä kehitettävä jatkuvasti. Pirkanmaalainen rohkea työllistäjä korostaa kil-pailukyvystä huolehtimisen tär-keyttä liiketoimissa.

– Kilpailijamme eivät välttä-mättä ole enää naapurissa, vaan heitä on myös Suomen rajojen ulkopuolella. Maailma on tässä kohtaa jatkuvassa liikkeessä. Jos Suomessa on tarve painaa kus-tannuksia alaspäin, niin jossain toisella puolella maailmaa kus-tannusten suunta on jatkuvasti ylöspäin.

Lehti Group konsernin liike-vaihto vuodelta 2010 oli noin 3,5 miljoonaa. Edellisvuonna liike-vaihto oli 2,5 miljoonaa.

− Liikevoittoprosentti oli vii-me vuonna 15 prosentin kieppeil-lä ja vuonna 2009 viisi prosent-tia, se korjaantui viime vuonna olennaisesti.

Elinkeinoelämä odottaa seu-raavan hallituksen ottavan käyt-töön t&k-verokannustimen, joka

saa kannatusta myös teollisuus-alan yrittäjältä.

− Kyllä siinä järkeä on. Meil-läkin on tuotekehityshankkeita,

jotka koskevat oman tuotteen alkuvaiheen selvittelyä, Lehti kertoo vielä vaitonaisena oman tuotteen kehitystyöstä.

sNOOBiN TavOiTTEENa on kasvattaa henkilökunnan määrä noin 60 henkilöstä

80 – 90:een vuoden loppuun mennessä.

aLaN yriTyKsissä muutos parempaan on tapahtunut vasta vuodenvaihteen kieppeillä, yrittäjä Juhani Lehti tietää.

Lehti Groupin Juhani Lehden mukaan yritystoiminnassa menes-tymisen avainasia on ollut asiakkaan palveleminen mahdollisimman hyvin. asiakkaan tarpeisiin vastataan niin hyvin kuin mahdollista.

Ristiriitaisia ajatuksia politiikastaRiikka Koskenranta, teksti

Lehti Groupin toimitus-johtaja-yrittäjä Juhani Lehti uskoo Suomen kasvuyrityspolitiikan

tahtotilan olevan täysin oikea, mutta keinot eivät ole tuotta-neet tuloksia.

– Jotain pitäisi keksiä. Yrittäjyyden ja yrityksen kas-vun houkuttelevuutta pitäisi jotenkin lisätä. Olen vähän samoilla linjoilla esimerkiksi Björn Wahlroosin kanssa siinä, että valtion keinot ohjata rajoittuvat pitkälti ve-rotukseen ja jossain mielessä tukipolitiikkaan.

Yrittäjyydessä pitää säilyttää houkuttelevuus ja motivoivuus verrattuna palk-katyöhön. Sen kaventaminen verotusta kiristämällä ei ole oikea suunta, Lehti selvittää.

Toisaalta on hyvä muistaa, että mikroyritykset työllis-tävät neljänneksen koko työvoimasta, joten keinoja mietittäessä kasvupotentiaali kannattaa nähdä laajana.

It-yritys Snoobin perustaja Pekka Koskinen antaa tuken-sa Suomen innovaatiopolitii-kalle ja valtion kasvuyrittäjille suuntaamille tuille.

– Ne ovat elintärkeitä

Snoobin kaltaisille yrityksille. Näiden lisäksi koulutusjärjes-telmä, joka takaa yrityksille riittävän laadukkaan työnte-kijäpotentiaalin kuin myös kannustava verotus, ovat avaintekijöitä suomalaisyri-tysten mahdollisuuksissa menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Onko meillä hyviä ideoita? Lehden mukaan Suomessa kaivataan myös lisää hyviä bisnesideoita.

− Usein sanotaan, että Suomessa osataan tehdä keksintöjä mutta ei kaupal-listaa niitä. Näkisin sen niin päin, ettei meillä hirveästi ideoita ole, niitäkin saisi olla enemmän.

Snoobin toimitusjohtajan Jukka Ropposen mielestä Suomessa on nykyisin suuri määrä erinomaisia ”insinööri-vetoisia” teknologiayrityksiä, joilla on loistava tuotekon-septi mutta suuria puutteita kansainvälistymisen ja myyn-nin osaamisessa. Hän ei usko teknologian ja innovaatioiden olevan pullonkaula kasvulle.

– Liian moni yritys luulee tuotteen tai innovaation myy-vän itse itsensä.

Maahanmuuttajat huomisen yrittäjinä

kasvuyrityksessä, jossa he pää-sevät toteuttamaan aitoja kas-vuun liittyviä projektitöitä.

Vaihto toteutetaan Affärsut-vecklingen i praktiken -nimisen (Liiketoimintakehitys käytän-nössä) Hankenilla järjestettävän yrittäjyyskurssin aikana. Opis-kelijat tekevät 2 – 3 hengen tii-meissä kuuden viikon mittaisen konsultointijakson valikoiduissa kasvuyrityksissä. Kurssi järjeste-tään 25.1. – 6.5.2011.

The Greendress laajenee kolmanteen kaupunkiinYrittäjäkaksikko näyttelijä-kansanedustajaehdokas Jani Toivolan sekä kauppatieteilijä ja yrittäjä Elina Järnefeltin omistama ekologista ja eettistä luksus-muotia tarjoava The Greendress liikekonsepti laajenee. Ketjun kolmas myymälä on avattu Tampereelle. Muut myymälät sijaitsevat Helsingissä ja Turussa. Tampe-reella panostetaan suomalaisiin suunnittelijoihin, joista tamperelaisen Camilla Mikaman tuotteet ovat esillä myymälässä. Konsepti työllistää kuusi itsenäistä yrittäjää eri kaupungeissa.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

20 N:o 2 • Helmikuu 2011

kasvuyrittäjyys

Tuotannon läpimenoon vauhtiaviime marraskuussa teimme yli kolmikym-menvuotisen toimintamme parhaan liike-vaihdon 27 henkilön voimin. aiemmin emme kyenneet samaan, vaikka oli 36 henkilöä töissä.

Tasotikka Oy investoi ajoissa ja tuplasi liikevaihtonsa

• Hienomekaniikkaa valmistava Tasotikka Oy koki taantuman iskiessä sen minkä maan teknologiateollisuus keskimäärin. Liikevaihdosta lähti 40 prosenttia. Se ei vienyt investointihaluja.

Harri Auramo, teksti

Nyt on liikevaihdon suunta vaihtunut. Tikkakoskella sijait-seva Tasotikka Oy yli kaksinkertaisti liike-vaihtonsa vuonna

2010 edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan yritys investoi yli 1,5 miljoonaa euroa tuotantoko-neisiin ja -laitteisiin.

Yrityksen luottamus tulevaan on ollut investointipäätösten va-lossa luja. Yhtiö on parin viime vuoden aikana hankkinut mm. kaksi vaakakaraista koneistus-keskusta sekä moniakselisorvin. Tasotikka on erikoistunut tark-kuutta vaativien metalliosien ja kokoonpanojen suunnitteluun ja valmistukseen.

Varatoimitusjohtaja Hemmo Harjunheimon mukaan pari vuotta sitten synkältä näyttänyt tilanne alkoi kohentua odotettua nopeammin. Tasotikka selvisi la-masta hyvin.

– Liikevaihdolla mitattuna vuosi 2009 oli erittäin vaikea, mutta jo viime vuonna tavoitim-me 3,5 miljoonan euron tason. Liikevaihto on sama, josta läh-dimme putoamaan laman alka-essa.

– Viime marraskuussa teim-me yli kolmikymmenvuotisen toimintamme parhaan liikevaih-don 27 henkilön voimin. Aiem-min emme ole kyenneet samaan, vaikka talossa on parhaimmil-

TasOTiKKa Oy:N varatoimitus-johtaja Hemmo Harjunheimo iloit-see siitä, että laatu ja toimitus-varmuus ovat tuoneet yritykselle uusia asiakkaita.

TOiNEN TasOTiKaN hankkimista niigata-koneistuskeskuksista. niihin liittyy automaattinen palettijärjestelmä. yhtiö päätti taantuman aikana 1,5 miljoonan euron koneinvestoinneista.

laan ollut 36 henkilöä töissä, Hemmo Harjunheimo kertoo.

Temppu on Harjunheimon mukaan tehty panostamalla te-hokkuuteen ja tuotannon läpi-menoon ”erittäin paljon”.

Toiminnan laatu toi uusia asiakkaita. Tasotikan toimin-nan elpymiseen ovat Hemmo Harjunheimon mukaan vaikut-taneet sekä aikaisempien asiak-kuuksien virkoaminen että uu-det, merkittävät asiakkaat.

Tasotikan asiakkaita ovat maailmanlaajuisesti mm. eri-koismoottorien valmistajat, erikoisajoneuvoteollisuus, mit-tausinstrumenttien valmistajat ja prosessiteollisuus. Yrityksen tuotteista yli 80 prosenttia me-nee välillisesti vientiin, ja suoran viennin osuuskin on toipumassa.

Harjunheimon mukaan Taso-tikan asiakkaat arvostavat en-sisijaisesti tuotteiden laatua ja toimitusvarmuutta.

Puolueettoman tutkimuslai-toksen tekemän henkilöstökyse-lyn mukaan Tasotikka sai selväs-ti kansallisia verrokkiyrityksiä paremman tuloksen työympä-ristöstä, työssä jaksamisesta ja työpaikan yhteishengestä.

– On tärkeää sekä nykyisiä työntekijöitä että tulevia rekry-tointeja ajatellen, että yrityksen työilmapiiri on kunnossa. Hen-kilöstö on osaavaa ja motivoitu-nutta, Harjunheimo kehaisee.

rin suuruiset, mikä on riittänyt toistaiseksi. Nykyisellä tontilla on tilaa lisärakentamiseen, jos tarve tulee.

Tämän kansainvälisesti toimi-van teknologiakonsernin juuret ovat vuodessa 1979, kun Taisto Sorjonen perusti Tasowheel Oy:n Tampereen Lamminpäähän. Hän toimii nyt hallituksen puheen-johtajana konsernissa, joka on täysin Sorjosen perheen omis-tuksessa. Toimitusjohtajana on vuodesta 2002 toiminut perus-tajan poika Kari Sorjonen.

Yhtiö on tehnyt matkan var-rella merkittäviä yritysostoja. Vuonna 1985 toiminta laajennet-tiin tarkkuusmekaniikkaan ja kansainvälinen toiminta käyn-nistyi. Yritys on palkittu mm. vuoden alihankkijana ja vuoden perheyrityksenä.

Viime vuonna muodostetun Tasowheel Groupin muita tytär-yhtiötä ovat voimansiirron Taso-gears Oy ja tarkkuusmekaniikan Tasosystem Oy. Nämä yritykset ovat Tampereella.

Kasvua budjetoitu yli 30 prosenttia. Hienomekaniik-kaan erikoistunut Tasotikka Oy on Tasowheel Group Oy:n yksi yritys. Tasotikka on budjetoinut liikevaihdolleen tänä vuonna 30 prosentin kasvun.

Tasotikan tuotantotilat Tik-kakoskella ovat 1800 neliömet-

TASOTIKKA OyMARTTI ANTTILA

Kasvuväylä on tarkoitettu nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä ta-voitteleville yrityksille. Palveluun valitut yritykset voivat hyödyn-tää omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja.

Kyseessä on työ- ja elinkeino-ministeriön alaisten toimijoiden uusi palvelumalli, jossa asiakas-vastaava ”luotsi” etsii sopivan

rahoituksen ja parhaat palve-lut. Mukana ovat ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, PRH, Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes.

Jokaiselle Kasvuväylään vali-tulle yritykselle osoitetaan asia-kasvastaava eli Kasvuluotsi, joka etsii TEM-toimijoiden tarjonnas-ta yritykselle sopivimmat palve-lut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Joukko kansainvälisiä pääoma-sijoittajia on käynyt tutustu-massa Suomen parhaisiin kas-vuyrityksiin Enterprise Finland Venture Forum -tapahtumassa tammikuun lopulla. Kolmisen-kymmentä suomalaista tekno-logiayritystä houkutteli Espoon tapahtumaan sijoittajia mm. Englannista ja Pohjoismaista.

DFJ Espritin Lontoon-toimis-

ton Paul Murray uskoo vahvasti suomalaiseen teknologiaosaa-miseen. Hän kehuu tapahtuman tarjoavan heille erinomaisen mahdollisuuden päästä tutustu-maan kymmeniin teknologiayri-tyksiin saman päivän aikana.

– Suomi on yli viidensadan start-up-yrityksensä vuoksi edis-tyksellinen markkina uuden tek-nologien kentässä.

Mikael Mäki, teksti

Työ- ja vapaa-aikaa on entistä vaikeampaa erottaa toisistaan. Tie-totekniikassa tämä on johtanut laitteiden niin

sanottuun kuluttajistumiseen: samoja laitteita hyödynnetään niin työtehtävissä kuin henkilö-kohtaisessa käytössä. Yritysten tietoverkkoihin pääsee kiinni mistä vain, joten työtäkin voi tehdä missä tahansa. Erityisesti pk-yrityksille kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia te- hostaa toimintaa. Toisaalta tie-toturvalle tämä asettaa aivan uusia haasteita.

Myös uhkissa tapahtuu suu-ria muutoksia. Juuri julkaistu Symantecin raportti kertoo, että verkkorikollisten suosioon ovat nousseet helppokäyttöiset val-miina myytävät hyökkäysohjel-mat – suurin osa verkkohyök-käyksistä tapahtuu jo näiden avulla. Myös hyökkäysohjelmien myynnillä tehdään rahaa. Niitä hankitaan tilaamalla ohjelma esimerkiksi vuodeksi. Yrityksillä onkin vastassaan tehokkaasti organisoitunut ammattirikol-lisuus. Ohjelmien kehitystyön tavoitteena on uusien haavoit-tuvuuksien mahdollisimman nopea hyödyntäminen.

Helppokäyttöisyytensä vuok-

Pk-yritysten tietoturva uusien haasteiden edessä

si valmiit hyökkäysohjelmat houkuttavat käyttäjiksi myös perinteisiä rikollisia. Verkkori-kollisuus ei enää vaadi erityistä asiantuntemusta, ja Symantecin raportti ennustaakin verkkori-kollisten ja -hyökkäysten yleisty-vän merkittävästi. Ammattirikol-liset ovat liikkeellä rahan vuoksi, ja pk-yritykset ovat tärkeimpiä kohteita. Hyökkäysten kohtee-na ovat liiketoimintaan liittyvät tiedot, ja vaarassa ovat yrityksen rahat ja maine – tai jopa toimin-takyky.

Pk-yritykset joutuvat keskittä-mään resurssinsa liiketoiminnan pyörittämiseen. Niiden tietotur-van taso suhteessa rahaliiken-teeseen on usein heikko, ja siksi ne kiinnostavat verkkorikollisia. Mitä pk-yritykset voivat tehdä vaarojen välttämiseksi?

ymmärrä riskit. Lähtökohta-na on tasapaino riittävän tieto-turvan ja tietojen saatavuuden välillä. Selvitä yritykseesi kohdis-tuvat riskit ja valitse tietoturva-ratkaisut niiden mukaan. Kysy oikeita kysymyksiä: Missä arvok-kaat tiedot sijaitsevat? Kuinka tietoja käytetään ja kuinka voit estää niiden joutumisen vää-riin käsiin? Mitä teknologioita ja Internet-sivustoja henkilöstö käyttää?

Vaarassa ovat yrityksen rahat ja maine, jopa toimintakyky.

stefan Zilliacus

SyM

ANTE

C

Pidä tietoturvasi riittävänä. Yritykset tarvitsevat kattavia ratkaisuja, jotka suojaavat tie-tokoneita, palvelimia, älypuheli-mia ja muita laitteita roskapos-tilta, haittaohjelmilta ja muilta uhkilta, jotka pyrkivät hyökkää-mään sähköpostin, tietoverkon tai tallennusvälineiden kautta. Tietoturvaan kuuluu myös luo-tettava varmuuskopiointi ja toi-miva tiedonpalautus.

Hallinnoi sosiaalisten me-dioiden ja uusien teknolo-gioiden käyttöä. Sosiaalisten medioiden ja uusien teknolo-

gioiden käytön lisääntyessä työ-paikalla yritysten tulee kehittää toimivia tapoja ottaa nämä huomioon ja lisätä henkilöstön tietoisuutta IT:hen liittyvistä uhkista.

Hallinnoi älypuhelinten käyt-töä. Älypuhelinten merkitys työ-välineenä kasvaa, ja niiden tieto-turva tulee varmistaa. Salasanan käyttö on vasta ensimmäinen askel. Kiellä suojaamattomien langattomien yhteyksien käyttö konttorin ulkopuolelta yrityksen verkkoon. Muistuta, ettei laittei-ta saa koskaan jättää minnekään ilman valvontaa.

Hallinnoi salasanojen käyt-töä. Aseta selkeät säännöt vahvojen salasanojen käytöstä kaikissa laitteissa ja yrityksen sivustoilla. Muistuta, ettei tun-temattomasta lähteestä tulevien sähköpostien linkkejä tai liitetie-dostoja saa koskaan avata.

Tietoturva ei saa olla liiketoi-minnan este. Päinvastoin, sen pitää auttaa yritystä hyödyntä-mään IT-teknologioita ja laitteita mahdollisimman tehokkaasti. Ennen kaikkea tietoturvan tulee suojata se ainutlaatuinen tieto, jolle yrityksen toiminta perus-tuu.

• Valmiit hyökkäysohjelmat houkuttelevat myös perinteisiä rikollisia.

Kasvuväylästä ohituskaista kansainvälisille markkinoille

Kasvuyrityksemme kiinnostavat ulkomaisia pääomasijoittajia

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

21N:o 2 • Helmikuu 2011

tekoja & tapahtumia

Kauppa

seuraava yrityspörssi ilmestyy 24.3.2011

Yritysvälittäjät

Palvelu

Teollisuus

yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal-velussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä- sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

MyyDääN yriTyKsiä

OsTETaaN yriTyKsiä

Työkalujen maahantuonti- ja myyntiyhtiö Kankaanpäässä, toi-mintaa koko suomessa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 100 000 €.

sy-10012011-903

Puisten huonekalujen osien ja puupellettien valmistusta harjoittava yritys tai osuus Kainuussa. työntekijöitä 16 - 20. Omat toimitilat n. 10 000 m2 vuok-ratontilla.

sy-25012011-929

Lelu- ja toimistotarvikeliike itä-Uudellamaalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

sy-30122010-887

Piensisustus- ja lahjatavaroi-den maahantuonti-, tukku-, vähittäis- ja nettikauppa. liike pääkaupunkiseudulla, toimintaa koko suomessa, vientiä ulkomaille sekä verkkoliiketoimintaa. liike-vaihto n. 500 000 €. työntekijöitä 2 + 2 + omistaja. Vuokratut toimitilat n. 100 + 200 m2.

sy-04012011-899

Aseman kenkä ja nahkan lii-ketoiminta ja myyntivarasto lahden keskustassa juna-aseman lähellä, erittäin hyvällä paikalla. 86 vuotta vanha perheyhtiö. työnteki-jöitä 1. Vuokratut toimitilat 70 m2.

sy-19012011-922

Sisustustuotealan Värisilmä-ketjuun kuuluva liike Pohjois-Pohjanmaalla. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 500 m2.

sy-28012011-931

Trendikkäisiin kenkiin erikois-tuneen kenkäkaupan liiketoi-minta helsingissä. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 m2. hintapyyntö 60 000 €.

sy-03022011-939

Urheiluliike Päijät-hämeessä. työntekijöitä 3 - 4. Vuokratut toimi-tilat.

sy-10022011-949

Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäismyyn-tiyritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat. hintapyytö 190 000 €.

sy-15022011-957

Silkkipaino savonlinnassa, toi-mintaa koko suomessa.

sy-20122010-881

Tilitoimisto tampereella, toimin-taa koko suomessa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

sy-14012011-913

Pesula Pohjanmaalla. liikevaihto n. 140 000 €. työntekijöitä 1 + 2. Vuokratut toimitilat 210 m2. hinta-pyyntö 119 000 €.

sy-14022011-953

Autopeltikorjaamo Uudella- maalla. liikevaihto 100 000 - 140 000 €. työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 300 m2 + 100 m2 kyl-mää tilaa. hintapyyntö 60 000 €.

sy-16022011-963

Muut toimialat

Kiinteistösijoitusyhtiö Pohjois- Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. hintapyyntö 840 000 €.

sy-11012011-905

Teknisiä kiinteistöjen ja maa-talouden suojaus- /turva- /hälytinlaitteita maahantuova yritys. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

sy-20012011-925

www.yritysporssi.fi

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Laajentuneesta yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi

Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöinAjoneuvojen valmistus ....................... 1 650 000Tilauskonepaja .....................................1 550 000Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja ..............................................1 400 000Eristysasentamista ................................650 00021-paikkainen hoitokoti ............ 550 000 + kiint.Keittiötasojen ja fasaadiosien valm. ....490 000Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta .....420 000Elektroniikkateollisuuden tuotteet ..... 400 000Leipomo kahvilamyymälä .................... 400 000Maanrakennus- ja koneurakointi ........ 400 000Teollis. kunnossapito ja asennustyöt ... 350 000Peltisepänliike ....................................... 330 000Kuljetusten puupakkaukset .......300 000 + vrstKauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti ........................................300 000Sähköurakointi ...................................... 250 000Naisten muotiliike .................................200 000Kioski + ½ kiinteistöyhtiöstä .................125 000Musiikkibaari Turussa ........................... 120 000Pub-ravintola ...........................................90 000

Lisätietoja ja lisää kohteitawww.yrityskaupat.net 010 2864 000

Ostetaan teollisuuden logistiik-ka- ja pakkaustoimintayritys tai osuus. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla. Omat/vuokratut toi-mitilat.

sy-22122010-884

Ostetaan tilitoimisto espoosta. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3.

sy-09022011-946

Majoitus, ravintola, elintarvike

Lounasravintolan liiketoiminta ja kalusto Vantaalla. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 60 000 €.

sy-04012011-896

Lounas- ja tilausravintola Kanta-hämeessä. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 130 000 €.

sy-15022011-958

Suomalaisravintola espanjassa. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 105 000 €.

sy-15022011-960

Rakentaminen

Teollisuus / rakennusalan yri-tys tai osuus espoossa. toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliiketoi-mintaa. Vuokratut toimitilat. työn-tekijöitä 2 - 3.

sy-19012011-919

Armeijan kuljettajakoulutus ei saa loppua Tätä mieltä on SKAL. Kuljetus-yrittäjien järjestö on huolis-saan Puolustusvoimien säästö-suunnitelmista. Varuskuntien lakkauttamista pohdittaessa on otettava huomioon kul-jetusalan ammattilaisten saatavuus. Puolustusvoimat on suurin raskaan liikenteen perustason ammattipätevyys-kouluttaja.

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

SY:n paikallisyhdistysten parhaimmistoksi vali-koituivat tänä vuonna Tenonlaakson, Keuruun, Humppilan ja Kouvolan

Yrittäjät. Vuoden 2010 toimiala-järjestö on Sähkö- ja teleurakoit-sijaliitto STUL ry.

Puheenjohtajien neuvottelu-päivillä jaettuna tunnustuksena kukin sai 1 000 euron rahapal-kinnon. Paikallisyhdistysten hal-litukset arvioivat toimintaansa ensin itse yhtenäisten valtakun-nallisten kriteerien pohjalta. Parhaat yhdistykset valitaan jä-senmäärän mukaan neljässä sar-jassa: alle 50, 50 – 99, 100 – 249 sekä yli 250 jäsenyritystä.

Pohjoisessa toimitaan haas-tavissa olosuhteissa. Tenon-laakson Yrittäjissä oli vuoden 2010 lopussa 40 jäsentä, mikä on 43 prosenttia alueen kaikista yrityksistä. Lapin Yrittäjät koros-ti perusteluissaan juuri jäsenta-voitteiden saavuttamista sekä hyvää yhteistyötä kunnan kans-sa. Tenonlaakson Yrittäjät toimii erityislaatuisissa olosuhteissa haasteenaan poikkeuksellisen pitkät välimatkat, kulttuurierot

Palkitut paikallisyhdistykset aktiivisia toimijoita kunnissaan

ja elinkeinojen yhteensovittami-nen.

Humppilan Yrittäjät on on-nistunut houkuttelemaan uusia jäseniä eläkkeelle jäävien tilalle, ja jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina. Humppilan Yrittäjissä oli vuoden 2010 lopussa 70 jä-senyritystä, ja järjestäytymisaste on 53 prosenttia. Arvioinnissa huomioitiin erityisesti tiivis yh-teistyö kunnan kanssa sekä me-nestys ELPO-arvioinnissa, jossa Humppila oli Hämeen Yrittäjien paras valtakunnallisestikin ver-tailukelpoisilla tuloksilla.

Keuruun Yrittäjät on aktiivi-nen toimija monella osa-alueella, ja yhdistyksen jäseniä vaikuttaa useissa toimikunnissa ja muissa elimissä. Keuruun Yrittäjät on myös saavuttanut aseman mie-luisana ja tärkeänä yhteiskump-panina. Jäsenmäärä on Multian ja Keuruun Yrittäjien yhdisty-misen myötä kasvanut 212:een, ja järjestäytymisprosentti on 43 prosenttia.

Kouvolan Yrittäjät on Kouvo-lan kaupungin kuntauudistuk-sen jälkeen edistänyt aktiivisesti alueen paikallisyhdistysten yh-teistyötä. Hallituksen jäsenillä on selvät vastuualueet, mikä näkyy myös tiiviinä yhteistyö-nä mm. alueen oppilaitosten ja Kouvolan kaupungin kanssa. Jäseniä Kouvolan Yrittäjissä on 543. Järjestäytymisprosentti kau-pungissa on yhdessä kaupungin alueella toimivien muiden viiden paikallisyhdistyksen kanssa 41 prosenttia.

johtava tiedontuottaja ja edunvalvoja. Vuoden 2010 toi-mialajärjestö Sähkö- ja teleura-koitsijaliitto STUL ry on sähköis-tysalan johtava tiedontuottaja ja edunvalvoja. Liitto vaikuttaa aktiivisesti sähkö- ja teleura-kointiin liittyviin hallinnollisiin ja teknisiin määräyksiin, alan standardointiin sekä eri järjes-töjen ja viranomaisten kesken laadittaviin yleisiin sopimuseh-toihin.

Liittoon kuuluu varsinaisina jäseninä lähes 2 000 sähkö-, tele- ja verkostourakointiyritystä. Lii-kevaihdolla ja työllistävyydellä mitattuna edustavuus on 95 pro-senttia sähköistysalasta.

KOuvOLaN yriTTäjiEN puheenjohtaja siru Vainio, keuruun yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu, Humppilan yrittäjien puheenjohtaja Hannu mustonen, Tenonlaakson yrittäjien puheenjohtaja Vuokko mikkola ja puheenjohtaja Juha Lounatvuori sTuL ry:stä.

Energiatehokkuuden toimenpideohjelma kiinteistöille EU:n energiapalveludirektiivin säästötavoitteeseen pääsemi-sen varmistamiseksi on luotu vapaaehtoinen sopimusjärjes-telmä, johon toimijat voivat liittyä. Toimitilojen toimen-pideohjelma on kiinteistö-omistajien työkalu. Ohjelman ovat kehittäneet TEM, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva yhteis-työssä alan keskeisten toimi-joiden kanssa.

TEM tukee energiatehok-kuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä mm. rahoittamalla kehityshankkeita, tukemalla energiainvestointeja ja myön-tämällä pienille yrityksille korotettuja tukia energiakat-selmuksiin.

• Parhaat paikallisyhdistykset ovat tänä vuonna Tenonlaakson, Keuruun, Humppilan ja Kouvolan Yrittäjät.

sy ja sKaL ovat sopineet samojen tilojen hyödyntämisestä Brysselin toiminnassaan.

Joutsen kohti uusia tuulia Pohjoismaiden ympäristömi-nisterit ovat hyväksyneet Jout-sen-ympäristömerkille uuden vision, jonka avulla Pohjolaa brändätään myös ulkomailla. Ministerien mielestä Joutsen-merkin tulisi sopia paremmin yhteen myös EU:n ympäristö-merkin kanssa.

Tiedotteen mukaan Pohjois-mainen Joutsenmerkki on viime vuonna tehdyn englantilaistut-kimuksen mukaan yksi maail-man tunnetuimmista. Uuden vision hyväksyneiden ministeri-en mielestä Joutsenmerkki voisi kuitenkin olla vieläkin parempi, vuonna 2015 jopa yksi tehok-kaimmista vapaaehtoisista ym-päristömyönteisen kuluttajapo-litiikan välineistä.

Joutsenmerkki edistää mui-denkin merkkien myöntämis-perusteiden tiukentumista sekä vahvistaa profiiliaan kestävyy-den paremmin huomioivienil-mastotekojen välineenä. Toisin sanoen Joutsenen on määrä toimia esimerkkinä ja antaa ku-luttajille entistäkin selkeämpiä valintamahdollisuuksia. Tämä pätee myös julkisen sektorin vihreisiin hankintoihin, ei vain yksittäisen kuluttajan ostopää-töksiin.

Elinkeinoelämän ja tuotta-jien yhteistyötä vahviste-taan. Vision mukaan ympäris- tömerkintä nähdään myös te-hokkaana kilpailutekijänä ym-

päristön entistä paremmin huo- mioivassa maailmassa. Tämä on otettava huomioon Joutsen- merkin kehitystyössä tulevai-suudessa, kuten myös yhteenso-vittaminen Euroopan ympäris-tömerkin kanssa.

Pohjoismaiden ministerineu-voston puolesta Joutsenmerkkiä hallinnoiva pohjoismainen ym-päristömerkintälautakunta saa vuonna 2011 noin 1,5 miljoonaa Tanskan kruunua tavanomaista enemmän visioon liittyvän työn edistämiseksi.

Kuvasanakirja maahanmuuttajillelogistiikan termeistäTyötehoseura on julkaissut selkokielisen kuvasanakirjan henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastoalan termeistä. Opas on tarkoitettu alan maahanmuuttajaopiskelijoille, oppilaitoksille, kouluttajille ja työssäoppimisen ohjaajille helpottamaan keskinäistä vuorovaikutusta.

Liikenteen alan koulutuk-sessa, erityisesti pääkaupun-kiseudun henkilöliikenteessä, maahanmuuttajien osuus aikuiskoulutuksessa on suuri. Työtehoseura on merkittävä kuljetusalan koulutuksen järjestäjä Uudellamaalla. Maa-hanmuuttajat opiskelevat am-mattiin suomen kielellä, ovat työssäoppimassa ja työllisty-vät suomalaisiin työyhteisöi-hin. Tutkinnon suorittaminen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen vaatii ammattitermis-tön hallintaa.

Kierrevihkon muotoon sidottu kirjanen sopii taskuun, ja siinä on laminoidut sivut, joten opiskelijan on helppo pitää sitä mukanaan kaikissa tilanteissa. Ammattikielen ja vuorovaikutuksen parantumi-nen lisää myös työturvallisuut-ta ja työhyvinvointia.

vuoden 2010 toimiala-järjestö on sähkö- ja teleurakoitsijaliitto sTuL ry.

SY ja SKAL tiiviissä yhteistyössä EU-edunvalvonnassa

SY ja SKAL tekevät entistäkin tiiviimpää yhteistyötä SY:n li-sättyä EU-edunvalvonnan re-sursseja.

– SKAL:lla suorasta EU-vaikut-tamisesta on jo pitkä kokemus. SY:llä puolestaan on maan pa-ras yrittäjäpoliittisen vaikutta-misen verkosto ja osaaminen. Näitä vahvuuksia käytetään nyt jäsenkunnan hyväksi EU-edun-valvonnassa, SY:n EU-edustaja Antti Neimala kuvaa.

Synergiaetuja haetaan muun muassa tilaratkaisulla. Järjestöt ovat sopineet samojen tilojen hyödyntämisestä Brysselin-toi-minnassaan.

Puualan pienyritykset mielivät yhteistyöhön Päijät-HämeessäPuutuotealan yrityksillä on kiinnostusta ja edellytyksiä tiiviimpään yhteistyöhön Päi-jät-Hämeessä. Yritykset ovat tunnettuja laadukkaista tuot-teistaan ja vahvasta lähialue-toiminnasta.

Työtehoseuran selvityksen mukaan kaikilla yrityksillä oli jo ennestään luontaista yhteistyö-tä paikallisten yritysten kanssa. Suuremmilla yrityksillä yhteis-työ oli sopimuksiin perustuvaa, pienemmillä epävirallista.

Yhteistyön muodot olivat useimmiten ruuhkahuippujen purkamista ja palvelujen osta-mista muilta yrityksiltä. Ruuh-kahuippujen jakaminen esimer-kiksi sahauksessa varmistaa toimivan asiakaspalvelun. Kun yhteistyö on toimivaa, asiakas-

ta palvellaan kaikissa tilanteis-sa ”jos ei itse ehdi niin naapuri” -periaatteella.

Höyläreitä, sahureita, viilun- tekijöitä... Potentiaaliset uu-det yhteistyökumppanit olivat yrittäjien mukaan muita lähi- alueen puualan yrityksiä. Saha- yrittäjillä potentiaaliset kump-panit olivat useimmiten höylä-reitä ja hirsirakentajia. Puuse-pän yrittäjillä ne puolestaan ovat sahureita ja viiluntekijöitä, mökkirakentajilla esimerkiksi laude- ja porrasrakentajia ja huonekaluyrittäjillä laiva- tai venerakentajia.

Yhteistyön tiivistämisestä kiinnostuneet yrittäjät tapasi-vat toisiaan muutamia kertoja

viime syksynä. Tapaamisiin ja vierailulle Kanta-Hämeessä toi-mivaan Hämeen Puuverkkoon osallistui 15 yrittäjää. Tärkeim-pinä asioina verkoston kehittä-misessä nähtiin luotettavuus, yrittäjien samanlainen ajattelu-tapa, palvelualttius, logistiikan toimivuus ja avoin keskustelu-ympäristö.

Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi markki-noinnissa, myynnissä, koulu-tuksessa ja tuotannon ruuhka-huippujen purkamisessa. Myös esimerkiksi tarjousten, tilaus-ten ja sopimusten hoitamises-sa nähtiin yhteistyön mahdol-lisuuksia. Yrittäjät päättivät jatkaa yhteistyön rakentamista tapaamalla toisiaan säännölli-sesti ensi kevään aikana.

Yrittäjien sijaispalvelu koko maahan 2012 Yrittäjien sijaispalvelusta kehi-tetään vuoden 2012 loppuun mennessä valtakunnallinen malli. Sijaispalvelun rekisteris-sä olevat sijaiset ovat käytettä-vissä koko maan alueella. www.sipa.fi

Lauri Rautio nimitetty lainopilliseksi asiamieheksiOsa-aikaisena lakineuvojana toiminut oikeustieteen mais-teri Lauri Rautio on nimitetty SY:n lainopilliseksi asiamiehek-si vuoden 2011 loppuun saakka tehtävänään edelleen jäsenten neuvonta ja erityisesti hake-mistopalveluihin (Directa ym.) liittyvät asiat.

Kaikissa hakemistopalveluja koskevissa kysymyksissänne pyydämme olemaan yhtey- dessä Lauri Rautioon, p. (09) 2292 2871, lauri.rautio@yrit-tajat.fi, ja tarvittaessa johtaja Rauno Vanhaseen, p. (09) 2292 2935.

• Työviihtyvyys on tosiasia! Positiivarit Oy kysyi yli 3 000 suomalaiselta mielipiteitä työssä viihtymisestä. Kyselyn perusteella työviihtyvyys on suurimmalle osalle tosiasia – vain 3 prosenttia vastaajista kertoi ettei viihdy työssään lainkaan.

22 N:o 2 • Helmikuu 2011

Yritykset

parhaat palvelut

Kuivaleivästä terveellistä naposteltavaa vientiin Linkosuon Leipomo Oy on vas-tannut sekä napostelun että terveystietoisuuden lisääntymi-seen ja kehittänyt kuivaleivästä terveellisiä napostelutuotteita.

Vientiin kehitetyt ohuet ruis-sipsit ovat markkinoilla jo Ruot-sissa, Tanskassa ja Saksassa. Vienti on käynnistymässä usei-siin muihin Euroopan maihin sekä Kanadaan ja Japaniin.

– Maailmalla on levinnyt tie-toisuus rukiin terveellisyydestä, ja jalostettuna suomalainen ruis sopii hyvin muihinkin ruoka-kulttuureihin, leipomojohtaja

Jarmo Talasrinne sanoi Tekesin Sapuska-seminaarissa.

Linkosuo on saanut Tekesiltä tukea kansainvälistymiseen sekä reseptien ja tuotantotekniikan kehitystyöhön. Tärkeimpänä Ta-lasrinne pitää kuitenkin Tekesin asiantuntija-apua.

– Yllätys on ollut se, miten paljon peruskonseptia on sovel-lettava eri markkinoille: toisaal-la terveellisyys on tärkein myyn-tivaltti, toisaalla ekologisuus. Myös pakkauskoot ja -materiaa-lit on sovitettava kohdemarkki-naan.

Euroopan parasta julkistalouden kehittämistäSuomen Deloitte-konserni on ostanut Y4 Finland Oy:n liike-toiminnan. Y4 Finland Oy:n toi-mitusjohtajana toiminut Petri Palviainen siirtyi kaupan myötä Deloitten palvelukseen Y4-palve-lukokonaisuuden kehittäjäksi.

Y4-ideologialla (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöl-lä) tähdätään toimintakulttuu-rin muutokseen, jossa viran-omaiset, kunnat, oppilaitokset ja muut julkiset toimijat ottavat kaikessa päätöksenteossa huo-mioon vaikutukset yrittäjyyteen, kertoo konseptin hyödyntämistä jo vuodesta 2002 aktiivisesti edistänyt Petri Palviainen.

– Kehittämistä tehdään eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä, jolloin saadaan aikaan konkreet-tisia toimenpiteitä. Keski-Suo-messa kehitetyllä toimintataval-la alue on muuntunut yhdeksi Suomen yrittäjäystävällisimmis-tä maakunnista.

Y4-ideologia nousi Euroopan-laajuiseen tietoisuuteen voitettu-aan Yrittävä Eurooppa -kilpailun Brysselissä joulukuussa 2006.

Y4 valittiin yli 400 ehdokkaan ja 28 maan joukosta parhaaksi julkistaloutta kehittäväksi toi-minnoksi, ja sillä on Euroopan alueella EU-komission käyttö-suositus. Suomessa Y4-mallia hyödynnetään Keski-Suomen maakunnan ohella mm. Lapin kunnissa, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Toiminnalla nähdään kasvupotentiaalia tule-vaisuudessakin.

Haluamme varmistaa toimi-vaksi osoittautuneen Y4-toimin-tamallin säilymisen ja tarjota lisäresursseja sen hyödyntämi-seen ja kehittämiseen, sanoo De-loitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen.

– Y4-malli täydentää hyvin olemassa olevia julkisen sektorin ja yrittäjäkentän palveluitamme, kuten kasvuyritysmallia.

Deloitte on maailman suurin yksityinen asiantuntijaorgasaa-tio. Sen palveluksessa on noin 170 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Suomessa yhtiön palve-luksessa on noin 400 asiantun-tijaa.

Näytä olevasi jäsen!

Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2011 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväri-versio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Kasvua b2b-verkkokaupastaToimistotarvikekaupan kilpailun kiristyessä Paperipalvelu odot-taa kasvattavansa myyntiään ja markkinaosuuttaan uuden b2b-verkkokauppansa avulla. Suurissa asiakkuuksissa mark-kinat ovat hyvin keskittyneet. Kuitenkin noin puolet markkina-potentiaalista on alle 50 hengen yrityksissä, ja täällä myös tava-rantoimittajia on paljon, taus-toittaa Paperipalvelun markki-nointipäällikkö Jouni Varis.

– Kilpailu asiakkaista on erit-täin kovaa, joten toimintoja tulee jatkuvasti tehostaa kustannus-tehokkuuden saavuttamiseksi. Nykypäivänä se tarkoittaa erityi-sesti verkkoliiketoiminnan kehit-tämistä,

Paperipalvelu on suomalainen perheyritys, jonka kilpailuvalt-teina markkinaosuustaistossa ovat Variksen mukaan korkeata-soinen asiakaspalvelu sekä verk-kokaupparatkaisu, jolla erilaisia kohderyhmiä voidaan palvella nopeasti ja kustannustehokkaas-ti. van tarjonnan parhaalla koko-naispalvelulla.

Paperipalvelulle verkkokau-pan toteutti Smilehouse Oy ta-valla, jossa asiointi ja laajan tuo-tevalikoiman hallinta on helppoa sekä asiakkaalle että kauppiaal-le, innostaa Smilehousen johta-

va konsultti Jaakko Hallavo.– Tämän teknologian ydin-

osaajat löytyvät Suomesta, ei-vät esimerkiksi toiselta puolelta maailmaa,

Paperipalvelun verkkokauppa toteutettiin Smilehouse Works-pace Enterprise -ohjelmistolla ja integroitiin mm. Logican toimit-tamaan Fenix Matha -ERP-jär-jestelmään. Uusi verkkokauppa korvaa vuonna 1996 rakennetun ja 2005 uudistetun tilausjärjes-telmän. Paperipalvelun asiakas- ja palvelusopimuskirjon laajuus edellyttivät joustavaa skaalau-tuvuutta ja teknisiä erikoisrat-kaisuja mm. rahtilaskentoihin, kirjautumistapoihin ja valikoi-manäkyvyyksiin.

Paperipalvelun verkkokaup-paan voi tutustua osoitteessa www.paperipalvelu.fi.Yritys välittämään

senioreita töihinSuomeen on perustettu vuokra-työvoimaa tarjoava yritys, jonka toiminta-ajatuksena on seniori-ikäisten ihmisten työnvälitys sekä yksityisille että yrityksille.

Suomen Seniorivälitys Oy tu-lee toimimaan maanlaajuisesti mutta painopiste on Helsingissä, yrityksen kotipaikkakunnalla.

– Yrityksillä on kasvava ti-lapäisen henkilökunnan tarve samalla kun yhä useammat yk-sityistaloudet kyselevät näitä palveluja, kertoo Micael Bloms-ter, Suomen Seniorivälitys Oy:n toimitusjohtaja ja osakas.

Toiminta kattaa kaikki mah-dolliset palvelualat.

• Joka paikan jätetieto. Koti-talouksien jätepalvelut löytyvät osoitteesta www.jäteinfo.fi. Kuntahaun kautta voi etsiä jäte-huoltopalveluja koti- tai mökki-kunnasta tai mistä päin Suomea tahansa. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys . Jäteinfo pal-velee erityisesti paikkakunnalta toiselle muuttavia.

• Isännöintiala syyniin. Asuntoministeri Vapaavuori on asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään asuinkiinteistöjen isännöinnin nykytilannetta ja toimialan kehittymisen esteitä. Isännöinnin ytimessä ovat huol-totyöt ja kunnossapito, mutta alan vaatimukset ovat moni-puolistuneet, joten isännöitsijän rooli korostuu entisestään.

•Vesimittarit liiketiloihin. Huoneistokohtaiset vesimittarit tulivat vuoden alusta pakollisik-si uudisrakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi huoneisto. Asuntojen lisäksi mittarit on asennettava uusiin toimisto- ja liikekiinteistöihin. Vesimittarit säädettäneen myöhemmin pakollisiksi myös laajojen putki-remonttien yhteydessä.

TUOTANTO- JA LIIKETILAT TULOSTINTARVIKKEITA

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

Yrittäjä ja/tai toimitusjohtajaVoisiko työasiat hoitaa toisin? Kenen kanssa sparrata?

Kuinka osaisin kehittää liiketoimintojani?Mistä saan apua kassavirtojen riittävyyteen ja niiden hallintaan?

Katso www.kantogroup.fi ja sovi tapaaminen jyrki.kanto@kantogroup.� tai soita

palveleva puhelin 06000-2233 (0,99€/puhelu ja 2,97€/min + pvm/mpm)

Ei kristallipallolla vaan yli 25 vuoden kokemuksella!

YRITYSPALVELUT

23N:o 2 • Helmikuu 2011

skattegeneralen:

Rätta till skattekontoproblemen kräver också att lagen ändras

• I bruktagandet av skattekontot har lyft fram många missförstånd som inte härstammar enbart från kunderna. Även skatteförvaltningens kunnande måste uppdateras. Det säger skatteförvaltningens generaldirektör Mirjami Laitinen.

Harri Auramo, textLotta Tammelin, bild

Enligt Laitinen dras skatte-kontosystemet – det nya förfaringssättet för erläg-gandet av skatter sedan

början av 2010 – fortfarande med småfel, såsom att kunder-na inte använder sitt specifika referensnummer eller rätt kon-tonummer varvid pengarna går till fel ställe.

– Särskilt i samband med de-klareringen verkar noggrann-heten att vara i riskzonen: man deklarerar för fel period eller två gånger för samma period eller gör fel när man vill rätta till fel. På så sätt stökar man till kon-tona, säger generaldirektören

harmset. Mirjami Laitinen, som talade

vid bokföringsbyråernas intres-seorganisation TAL:s konto- och skattedagar, tog också upp förse-ningsavgiften som drabbar den som underlåtit att deklarera.

– Att påföra den här avgiften är en stor utmaning för oss. De skattskyldigas plikt att deklarera är viktig genom att den ligger som grund för att staten, kom-munen, församlingarna och FPA får sina skattemedel. Därför är deklareringen så hårt sanktione-rad, förklarar Laitinen.

Katso-fullmakter inte mera giltiga. Skattekontot kräver sä-ker identifikation. Då en person

arbetar med skattekontofrågor för ett företags eller samfunds räkning loggar hon/han in i tjänsten med sin Katso-kod.

– För Katso måste man ha ett befullmäktigande av det aktuella företaget el. samfundet. Vid års-skiftet fäste vi oss vid förekom-sten av föråldrade fullmakter. Vi kan ju inte övervaka hur någon befullmäktigat någon annan. Fö-retagen borde kontrollera. Webb-information finns i skattekon-tots Katso-avdelning, förklarar Mirjami Laitinen.

Problem med negativ moms. Enligt Laitinen utgör den nega-tiva momsen onekligen fortfa-rande ett skattekontoproblem.

Detta kräver ändrad lagstiftning. Momsen återbördas antingen förs snabbt eller för långsamt. Ett sätt att hålla pengar på skat-tekontot är att uppge saldogrän-sen på webben. Då ungår man penningströmmar av och an.

– Skatteåterbäringarnas lång-samma behandling är ett irrita-tionsmoment genom att skat-tekontot lätt uppvisar minus. Under behandlingen behöver man inte genast betala minus-saldot. Från oss kommer det ett särskilt meddelande ifall negativ moms inte godtas och först då gäller det att betala. Alla trans-aktioner syns på kontot och man reagerar på det kanske t.o.m. för snabbt.

Problematiskt har det också

varit när obetalda skatter gått till utmätning. Kunden påminns om ett negativt saldo men två kon-toutdrag men den tredje gången upplyses kunden om att det blir inkasso. Många kunder har trott att det fortfarande går att rätta till saldot efter inkassomedde-landet.

– Nej, det går inte. Visserligen kan man betala till Skatteför-valtningen ännu till utgången av ifrågavarande månad men då måst man be om råd ang. hur betalningen görs. Efter detta går betalningen till inkasso och den måste erläggas till inkasso-kontot. Det här har varit mycket problematiskt och vi har försökt bringa reda i saken genom anvis-ningar, säger Laitinen.

Bokföringsbyråer bistår med råd om beställaransvarslagen

• Kundrådgivning inom allmän ekonomisk administration är ett centralt arbetsfält för bokföringsbyråerna. Nu vill kunderna veta mera om det sk. beställaransvaret.

Harri Auramo, text

Beställaransvarslagen, dvs. lagen angående beställa-rens utredningsskyldig- het och ansvar vid anli-

tande av utomstående arbets-kraft, trädde i kraft redan 2007. Varför bokföringsbyråernas int- resseorganisation TAL nu upp-manar sina medlemmar att sätta sig in i lagens krumelurer beror på att myndigheterna allt effektivare börjat övervaka la-gens eflerlevnad.

– Under de senaste tiderna har kontroller förekommit allt oftare och våra kundföretag har drabbats av sanktioner. Böterna har varit ganska höga, berättar TAL:s ordförande Leena Rekola-Nieminen.

Enligt henne har myndighe-terna klart gått in för att få före-tagen att lyda lagen; men ”käpp” om inte annat biter. Därför är det all orsak för bokföringsbyråerna att upplysa sina företagskunder

om hur lagens ska tolkas. För-summelseavgifterna varierar fr. 1 600 till 16 000 euro.

– Framför allt måste vi kunna berätta för kunderna när och hur dom hamnar i en sådan si-tuation att just den här lagen måste tillämpas. I praktiken måste företagaren då skaffa sig en bunt i lagen föreskrivna do-kument uttryckligen innan före-tagaren ingår avtal med en hyrd arbetstagare eller en underleve-rantör.

vem gäller förpliktelsen. Hu-vudsyftet med beställaransvars-lagen är att bekämpa ekonomins gråzon. Den som anställer hyrd arbetskraft eller ingår avtal med underentreprenörer har ålagts att utreda och försäkra sig om att avtalspartnern har uppfyllt sina lagstadgade förpliktelser. Detta går till så att beställaren redan innan avtal ingås skaffar sig vissa upplysningar om t.ex.

underleverantören. På ett sätt agerar beställaren här som en övervakande myndighet.

– Det här gäller uttryckligen beställaren; alltså en näringsid-kare som använder sig antingen av inhyrd arbetskraft eller i vars utrymmen, eller på arbetsplat-ser, det arbetar någon som är anställd av ett företag som är underleverantör till beställaren, sammanfattar Rekola-Nieminen och påminner om att det i pa-ragraferna genomgående finns gränsdragningar och precise-ringar som måste gås igenom.

viktigt dokumentknippe. Ett företag som beställer ett jobb av ett annat företag måste för-säkra sig om att avtalspartnern finns i obligatoriska register så-som förskottsuppbörds-, moms- och arbetsgivarregistret. Ett un-der tre månader gammalt ut-drag ur handelsregistret måste man också ha, likaså ett intyg

över betalda skatter och en be-talningsplan på eventuella skat-teskulder.

– Vi har blivit tillfrågade om ett skattekontoutdrag gäller som skatteskuldsförteckning.

Det gör det nu inte genom att om skatterna är obetalda för nå-gon månad så faller de bort från skattekontot och går till inkasso. Skattekontot kan trots det vara rent.

Dessutom måste företagaren skaffa ett papper på att avtals-partnern har tagit hand om sina arbetspensionspremier.

– Intressant är också att mås-te utreda vilket kollektivavtal som gäller för avtalspartnern. Ifall inget allmänt gällande kol-lektivavtal finns så kan man fråga sig vilka är då de villkor som gäller för dem som jobbar för oss som underleverantörer eller som hyrd arbetskraft. Det måste utredas, suckar Rekola-Nieminen.

För anskaffning av de behöv-liga dokumenten håller man på att utarbeta en offentlig tjänst där dokumenten skulle finnas tillgängliga. Innan dess kan nyt-tig information fås på adressen www.tilaajavastuu.fi .

svensk resumé översättning av Pekka sörensen

Arbetsgruppen som grunnat på det företagsstöd som storföre-tagen åtnjuter har inte gjort ett gott jobb, anser FiF. Man har inte utrett vad de storas stöd innebär för de små. En alltför stor del av storföretagsstödet går till uni-versiteten och sm-företagen blir utan.

Enligt FiF:s ekonomiske ex-pert Petri Malinen borde man i fortsättningen utreda även sm-företagens ställning då dessa bildar nätverk med storföretag. I dag går en god del av storföre-tagsstödet till universitet och forskningsinstitutioner varvid sm-företagen löper risken att bli utanför nätverket.

– Man kan inte säga att arbets-gruppen har utrett hela företags-stödsystemet och slutsatserna kan inte heller tillämpas på stöd-systemet i sin helhet, säger Ma-linen.

Näringsminister Mauri Pek-karinen tillsatte i början av året en arbetsgrupp med uppgift att snabbt kartlägga hur mycket av företagsstödet går till storföre-tagen och var man kunde skära i detta stöd. FiF satt med i arbets-gruppen.

Uppdraget var begränsat och arbetsgruppen granskade endast en snäv sektor av helheten; när-mast de storföretagsstöd som arbets- och näringsministeriet hade beviljat. Arbetsgruppen fann inte heller något svar på frågan varför hela systemet är så splittrat och svårt att tyda.

– Det kan inte ligga i samhäl-lets eller de enskilda aktörernas intresse att systemet är så splitt-rat att det fungerar ineffektivt och kanske till och med emot sina egna yttersta syften, påpe-kar Malinen.

– Ifall ingen klar analys av stödsystemet kan uppbringas, innebär det i värsta fall att de statliga sparåtgärderna drab-bar behövliga företagsstöd. Det värsta scenariot är att man bör-jar skära i de stöd som fungerar bäst, konstaterar Malinen.

En sjättedel till storföretag. Arbetsgruppen fann att arbets- och näringsministeriet i fjol be-viljade statliga företagsstöd till ett totalbelopp om 616 miljoner euro. Härav gick 97 miljoner till storföretag, dvs. företag som sysselsätter minst 250 personer.

FiF kritiserar företagsstödet

övEr EN HaLv miljon kunder använder sig av skattekontosys-temet och många är nöjda med servicen. men det är sant att det är bokföringsbyråerna som har varit mest i blåsten, medger generaldirektör mirjami Laitinen.

Mest pengar, 230 milj, euro, slus-sades genom Utvecklings-centra-len för teknologi och innovatio-ner (Tekes) och 136 milj. genom NTM-centralerna. Av Tekes-peng-arna gick 75 milj. till storföreta-gen.

Företagsstöden i Finland är mindre än det europeiska ge-nomsnittet. Enligt EU:s rapport för 2009 utgjorde Finlands stöd till industri- och tjänstepro-duktionen 0,47 procent av BNP medan genomsnittet för hela EU var 0,49 procent. I Danmark och Frankrike uppgick stödprocenten till över 0,8.

Pekkarinen vill omfördela. Mauri Pekkarinen anser att vi inte behöver öka det offentliga företsgsstödet trots att man hos oss beviljar klart mindre stöd än vad de flesta konkurrent-länderna gör. Däremot vore det på sin plats att omfördela och fokusera stödet på nytt. Enligt Pekkarinen kunde man ta av de stora företagen och ge åt till sådana sm-företag som är inrik-tade på tillväxt. Han anser också att den statliga innovationsfi-nansieringen borde ses över. Av den ca två miljarder stora årliga innovationsfinansieringen går över 80 procent till grundforsk-ning och till annat än FoU i före-tagen. Pekkarinen vill att mera av innovationspengarna ska gå direkt till kommersialicering av produktidéer och till att göra exporttröskeln lägre hos företa-gen.

Yrkesfiskarnas fångster något bättre ute till havsEnligt preliminära uppskatt-ningar uppgår yrkesfiskets totalfångst till ca 122 milj. kilo i fjol. Detta innebär en tillväxt på fyra miljoner kilo jämfört med året innan. Vilt- och fiskeri-forskningsinstitutet uppger att fjolårets strömmingsfångst var 92 milj. kg och vassbukens 24 milj. kg. Strömmingsfång-stens tillväxt var inemot två miljoner kg och vassbukens fyra milj. kg. Torskfångsten var en miljon kg.

Tillsammans utgjorde dessa två arters, i huvudsat ute till havs upptrålade, fångster 97 procent av alla arters total-fångst. Strömmings- och vass-bukstammarna har varit starka under de senaste åren och fångstkvoterna därmed stora.

Strömmings- och vassbuks-fisket sköts koncentrerat av ett tjugotal fartyg. Majoriteten av yrkesfiskarna fiskar dock med nät och ryssjor på kustom- rådet. Kustfiskets viktigaste arter är gös, sik, abborre och lax. Jämfört med 2009 var fjolårets fångster av sik, gös o. abborre större men laxfångsten mindre.

Aftonskolan vill minska företagsbyråkratinHur minska företagens admi-nistrativa börda var ämnet som studerades vid regerin-ger aftonskola den 9 februari. I mars 2009 fattade regeringen principbeslutet att minska före-tagsbyråkratin med en fjärdedel i.o.m. utgången av 2012.

Enligt utredningar är företa-gens totala byråkratiska börda värd något under två miljarder euro per år. Detta utgör 1,2 pro-cent av bruttonationalproduk-ten. De klart tyngsta områdena är arbetsgivarrollen, beskattnin-gen och den ekonomiska rap-porteringen. Som nummer fyra rankas miljötillstånden och kontrollen i samband med dessa.

– Meningen är att dra ned på onödig byråkrati. Lättnaderna får dock inte leda till att de sam-

hälleliga mål som ligger bakom rapporteringen hamnar i ris-kzonen, påpekar arbetsminister Anni Sinnemäki.

Statens ekonomiska forsk-ningscentral uppskattar att en till en fjärdedel förminskad bör-da ökar bruttonationalproduk-ten med 0,35 procent genom fö-retagens ökade produktivitet och konkurrenskraft.

– En lättare byråkrati gynnar säskilt mindre företag. Vi har nu gjort en bra början men målen kan endast nås genom fortsatt arbete, sade minister Sinnemäki.

Statsmaktens främsta ”lätt-nadsrecept” är att erbjuda allt bättre möjligheter till att skö-ta de byråkratiska uppgifterna elektroniskt.

Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor.

Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

Visa att du är medlem!

OM DET BLir aktuellt med beställaransvar så måste man noggrannt ta fram en massa do-kumenterad information om sin samarbetspartner. försummelser kan leda till dryga böter, påmin-ner Leena rekola-nieminen.

Lotta Tammelin, textJouko Lantto, bild

Så kunde man sammanfatta de tre största partiernas skattepo-litiska linjedragningar som topp-politikerna presenterade i början av februari vid en konferens för FiF-fältets ledning.

Statsminister Mari Kiviniemi talade för ett samhällsfördrag som skulle förbinda företagen till att investera i hemlande mot att staten skulle sänka företags-beskattning.

– Vi är beredda att sänka sam-fundskatten genast i början av valperioden med t.ex. två pro-centenheter. Och ifall tillväxt föl-jer så kan vi tänka oss att sänka samfundsskatten ytterligare, sade Kiviniemi.

sänk samfundsskatten, höj momsen. Samlingspartiet å sin sida har låtit påskina att man kunde sänka samfundsskatten till 22 procent och höja kapital-inkomsternas beskattning.

– Vi behöver en tillväxtstrategi på medellång sikt. Därför har vi föreslagit att samfundsskatten kunde sänkas med fyra procent-enheter, en procentenhet per år. Härtill föreslår vi att inkomst-beskettningen lindras. Dividen-

De tre stora redovisade för sin skattepolitik • Mari Kiviniemi talar för ett samhällsfördrag, samlingspartiet vill sänka samfundsskatten och höja kapitalskatten.

Sossarna tvekar inför höjda skatter och vill spara.

DE äN så LäNGE största partiernas representanter – kiviniemi, katainen och Jungner – anländer till företagarnas valdebatt.

dernas beskattning vill vi inte rubba, risktagning måste vara tillåtet. De allra minsta dividen-derna borde vara helt skattefria, framhöll finansminister Jyrki Katainen.

Enligt Katainen behöver vi snabbt ökade skatteintäkter för att minska skuldsättningen. Detta nås genom höjda indirekta skatter, t.ex. moms. Han anser också att höjd beskattning av kapitalinkomster också har ett högt symbolvärde. Finland mås-te vara rättvisst och jämlikt.

underskott måste åtgärdas. SDP utgår ifrån att den offent-liga ekonomins hållbarhetsun-derskott är under kontroll 2015. Två tredjedelar av den operatio-nen tar tillväxten hand om och en tredjedel måste skötas med höjda skatter och besparingar, sade partisekreterare Mikael Jungner.

Jungner lockas av höjd moms. En lätt genomförd åtgärd, men inflationsrisken avskräcker. En inhemsk inflation under en gemensam valuta skulle slå hårt mot vår konkurrenskraft. Lönebeskattningen bör inte skärpas men å andra sidan vore en sänkning i dagens läge an-svarslös.

vi BEHövEr en klarare inblick i företagsstöden. annars finns risk för att statliga sparåtgärder drab-bar även nyttiga företagsstöd, säger fif:s Petri malinen.

24 N:o 2 • Helmikuu 2011