suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Hallituksen puoliväliriihi ratkaisee paljon | 3

Vaaran paikka

Yrittäjien kokonaisverorasitus uhkaa kiristyä jopa 30 prosenttia. Näin käy,

jos yhteisöveron lasku rahoitetaan osinkoveroa kiristämällä. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että uhka ei saa

käydä toteen.

4–5

uutiset:Juustoista löytyykoVa raVistus | 14 – 15

uutiset:lääkäriPalVeluissariittää turbulenssia | 8 – 9

Matto altaKolmessa kuukaudessa

on vaikea löytää uutta liiketilaa.

Hanna Keskinen

ale

Ksi P

ou

tan

en

uutiset:Velkaiselle uusimaHdollisuus | 6 – 7

JäsenyrittäJä

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

muista hyödyntää JäsenetuJasi!

2/2013

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/20132

YRITTÄJÄ, TURVAA VAHVAN KASSAN AVULLA MYÖS MAHDOLLISUUS KASVUUN

Intrum Rahoitus on uusi rahoituspalvelu pk-yrityksille. Palvelun avulla ehkäiset pitkien maksuaikojen tuomat haasteet sekä parannat yrityksesi maksuvalmiutta.Myönnämme 100% rahoituksen ilman reaalivakuuksia.

Ota meihin yhteyttä puh. 09 2291 1655 tai rahoitus@intrum.comLisätietoja saat myös osoitteesta www.intrum.fi

NOPEAMPAAKASVUALIIKETOIMINNALLESI

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Järki otettava käteen

Anssi Kujala:

Työ ratkaisee kaiken

Hallituksen puoliväliriihi kokoontuu viikon päästä. Sitä ennen on luvassa vielä iso kasa ehdotuksia valtion talouden pelasta-misesta, työllisyyden kasvusta, yritysten

kannattavuuden parantamisesta, ulkomaisten investointien houkuttelemisesta, yleisestä oikeuden-mukaisuudesta ja monesta muusta.

Yrittäjien kannalta keskeisin kysymys on hiipinyt esiin aivan vaivihkaa: mitä tapahtuu listaamatto-mien yritysten osingoille?

Palkansaajien keskusjärjestö SAK esitti viikko sitten, että kaikki verohuojennukset on poistettava.

Samaan aikaan osa elinkeinoelämää on vaatinut yhteisöveron radikaalia laskemista jopa 15 prosent-tiin. Ajatus on sinällään hyvä ja veron hallittu laske-minen naapurimaidemme tasolle on perusteltua.

Mutta…Jos yhteisövero ja osingot laitetaan vastakkain,

valinta on yrittäjän kannalta helppo. Minkäänlainen yhteisöveron lasku ei korvaa sitä rahamäärää, jonka yrittäjä menettää osinkoverotuksen kiristyessä.

Pahimmillaan yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy jopa 30 prosenttia. Keskivertoyrittäjälläkin verotus kiristyisi yli 10 prosenttia.

Se on täysin kohtuutonta ja estettävä!Samalla se olisi hallitukselta selvä viesti yrittäjille:

tässä maassa ei yrittäjyyttä eikä riskinottoa arvos-teta.

Kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo tämän lehden haastattelussa: hallituksen tärkein asia on vahvistaa yrittäjien moti-vaatiota ja halua työllistää.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on puolestaan laskenut Suomen tarvitsevan 200 000 uutta yksityi-sen sektorin työpaikkaa. Tavoite tuntuu kovalta, jos sitä peilaa historiaan.

Suomeen on syntynyt noin 120 000 uutta työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuryri-tysten osuus on kasvusta vaivaiset viisi prosenttia. Siitä voi jo päätellä, minkäkokoisten yritysten painoarvo on noussut.

Tätä taustaa vasten Suomen Yrittäjien esittämät mallit kasvun, työllistämisen ja investointien vauhdittamiseksi tuntuvat realisti-silta. Erityisesti yhteisöveron myöhentäminen toisi yrityksiin kaivattua käyttöpääomaa.

Tässä mallissa yritys maksaa tuloksesta veroa vasta sitten, kun omistajat ottavat voitot yrityksestä ulos.

Sen lisäksi paikallisen sopimisen lisääminen ja uuden koulutussopimuksen käyttöönottaminen ovat juuri niitä radikaaleja toimia, joita tarvitaan.

Mallit ovat siis olemassa. Enää puuttuu toteuttaja.Hölmöyden aika on nyt ohi.

Vuoden parhaat työpaikat julkistettiin viikko sitten. Näissä yrityksissä työntekijät ovat sitoutuneita työnantajaansa,

saavat vastuuta ja nauttivat työstään. Pk-yritykset ovat tutkimusten mukaan

muutenkin hyviä työnantajia ja pyrkivät parhaansa mukaan palkkaamaan uutta työvoimaa.

Keskustelu työstä, sen saatavuudesta ja siihen liittyvistä ehdoista kuitenkin kiihtyy. Nyt pitäisi myös tehdä enemmän töitä, että sitä työtä olisi.

Kaikki tahot myöntävät sen, että työ-panoksen määrää tulisi pystyä lisäämään. Tässä valossa on vaikea löytää perus-teita sille, että esimerkiksi Metalliliitto

esittää vuosiloman pidentämistä viikolla, keinotekoisten kolmen koulutuspäivän kiista venyy ja eduskunnassa käsitellään vuosilomalain muutosehdotusta. Näitä esityksiä ei sinänsä pitäisi olla laisinkaan.

Suomessa työntekijöiden viikkotyö-määrä on muutenkin korkeintaan keski-kastissa muihin EU-maihin verrattuna. Onko jatkuvasta marinasta, työn vierok-sumisesta ja oman edun maksimoinnista tullut uusi maan tapa?

Mitä enemmän asetetaan sääntöjä ja esteitä sille, että yritykset voivat työllistää, sitä useammin joudumme voivottele-maan menetettyjä työtilaisuuksia, isoja ja pieniä. 1990-luvun laman jälkeen kriisitie-toisuus hyvinvointiyhteiskunnan säilyttä-

miseksi oli huomattavasti korkeammalla. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on

väläyttänyt, että Suomi tarvitsee 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Saman tavoitteen on esittänyt palkan-saajapuolen STTK. Tavoite on kova, jopa utopistinen nykyisen ilmapiirin vallitessa.

Miten sitten esitettyihin työllisyysta-voitteisiin päästään? Ensin on tiedostetta-va, että yritykset palkkaavat työntekijät. Yrittäjät ottavat aina riskin palkatessaan uuden työntekijän. Jokainen uusi rasite tai lomapäivä nostaa palkkauksen kynnystä.

Olisikin virkistävää kuulla palkansaaja-järjestöiltä, kuinka monta uutta työpaik-kaa erilaiset työpaikkojen luomista estä-vät vaatimukset synnyttävät Suomeen.

yrittäjien kannalta keskeisin kysymys on hiipinyt esiin aivan vaivihkaa: mitä tapahtuu

listaamattomien yritysten osingoille?

Onko jatkuvasta marinasta, työn vieroksumisesta ja oman edun maksimoinnista tullut uusi maan tapa?

hallitus ratkaisee, minkälainen yrittäjyysilmapiiri meillä on jatkossa.

UUTISET:8 | onko työterVeyden-

Huollosta Hyötyä?

10 | Muumien pukija löytyy Keravalta18 | Samppa Linna saa jo karkinkin20 | Naiset ovat väliinputoajia

dEbaTTI:22 | JuHa Jousi Vs.

anna-maJa Henriksson

23 | PS: Lahdessa vihdoin valoa

arjESSa:24 | kaVeruksillakin Pitää

olla yksi Pomo

26 | Kun matto lähtee alta...

TaLOUS:28 | tunnusluVut otettaVa

tiukkaan tarkkailuun

30 | Kasvaja kaipaa rahoitusta

vapaaLLa:32 | omituisuus tunkee

taas ruokaPöytään

rESUmé:35 | nyHeter På sVenska

yrITTajaT.fI:Miten velkaisen asemaa voisi parantaa? Ota kantaa verkossa!

KolumniANSSA KUJALAanssi.kujala@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/20134

UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

yrittäjien tulot ovat vaaras-sa pudota rajusti, jos lis-taamattomista yrityksistä saatavien osinkojen vero-tus kiristyy. Pahimmissa kaavailuissa kaikkia osin-

koja verotettaisiin kahteen kertaan.Mikäli näin käy, yrittäjän kokonais-

verorasitus kiristyy jopa 30 prosenttia ja keskivertoyrittäjänkin kymmenellä prosentilla.

Suomen Yrittäjien tekemässä laskel-massa on jo huomioitu mahdollinen yhteisöveron lasku 15 tai 20 prosenttiin.

Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Jär-ventauksen mielestä lopputulos olisi kasvulle vahingollinen.

– Nyt on tärkeintä vahvistaa yrittäjien motivaatiota ja halua työllistää. Uudet

työpaikathan syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin, Järventaus huomauttaa.

– Yrittäjät kokevat omistamansa yri-tyksen verot ja omat veronsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Osinko on palkkio yrittäjän ottamasta riskistä. Jo nyt yrittä-jien verotus on korkeampaa kuin saman tuloluokan palkansaajilla. Sen lisäksi yrittäjät tekevät 25 prosenttia pidempää päivää, hän jatkaa.

Osinkoihin puuttumista on julkisuu-dessa väläytellyt palkansaajien keskus-järjestö SAK ja aihe on ollut tiettävästi myös valtiovarainministeriön pöydällä.

Osinkoveron kiristys linkittyy suoraan yritysten maksamaan yhteisöveroon, jota ollaan laskemassa.

Hallitus tekee veronkiristyksistä ja -kevennyksistä päätöksiä viikon kulut-tua puoliväliriihessään.

Nykymalli toimii. Yrittäjät nostavat yrityksestään palkkana keskimäärin 75 prosenttia ja loppuosa tuloista kertyy osingoista, joista on jo maksettu kertaal-leen vero.

Yhteen kertaan verotettuja osinkoja voi nostaa nykyään yhdeksän prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta ja enintään 60 000 euroa.

– Nykyinen malli on toiminut hyvin. Se vahvistaa omavaraisuutta. Itse asias-sa Suomi pelastui jättityöttömyydeltä vuonna 2008, kun pk-yrityksillä riitti puskureita. Yrittäjät kaipaavat pitkäjän-teistä veropolitiikkaa, eikä jatkuvaa tem-poilua, Järventaus sanoo.

– Lisäksi sukupolvenvaihdokset ra-hoitetaan pitkälti osingoista saaduilla tuloilla, hän jatkaa.

Hänen mukaansa yhteisöveron las-keminen on perusajatuksena hyvä, kun se ei ole muusta pois. Tehokkaampiakin tapoja tosin on houkutella pk-yrityksiä palkkaamaan työvoimaa ja kasvamaan.

– Esittämämme veromalli tukee ni-menomaan työllisyyttä. Kun yritysveron maksamista myöhennetään, yritykselle jää enemmän kassaan rahaa investoida ja palkata työntekijöitä, Järventaus us-koo.

suomen yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus vaatii kokonaisverotuksen säilymistä kannustavana.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Osingot jätettävä rauhaan

jatka keskusteluaverkossa: www.yrittajat.fi

yrittäjät kokevat omistamansa yrityksen verot ja omat veronsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

jussi järventaus

tästä on kyse

1 2yhteisöveron laskeminen ei riittäisi paikkaamaan osinko-veron kiristystä. Päinvastoin. esimerkkilaskelmassa yhteisö-

vero on laskettu 15 ja 20 pro-senttiin ja osinkoverotuksen huojen-nus on otettu kokonaan pois. yrittäjä maksaisi siis jokaisesta osinkoeurosta 30 prosentin pääomaveron.

Keskivertoyrit-täjä tienaa tänä vuonna arviolta 43 323

euroa. summas-ta 75 prosenttia on ansio-tuloja ja loput osinkoa. yli 90 prosenttia yrittäjistä saa osinkoja alle 10 000 euroa.

terVeiset. Yrittäjien verorasitus ei saa missään nimessä nousta, sanoo jussi järventaus.

> Taloushallintoliiton toimi-tusjohtaja Juha Ahvenniemi pitää tärkeänä, että vero-

ratkaisuja tehtäessä huomioidaan kokonaisuus.

– Omistajayrittäjän näkövink-kelistä katsottuna keskustelu ohjautuu kokonaisverorasitukseen. Kuinka paljon voitosta maksetaan yhteisöveroa ja kuinka paljon vielä osinkoveroa sitä jaettaessa, Ahven-niemi sanoo.

Hänen korvaansa kielteiset yhteisvaikutukset eivät kuulosta hyvältä.

– Yhteisöveron alentaminen saattaa tehdä maastamme houkut-televamman ulkopuolisin silmin. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kotimaisen pk-yrittäjän kannattaa sijoittaa omaan

Kokonaisuus huomioonHEIKKI TUUlI

yritykseensä eikä vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen.

– Pienyrittäjällä osingon vaih-toehtona on käytännössä palkka. Mielekkäämpää olisikin keskustel-la palkkaverotuksemme kannusta-vuudesta, Ahvenniemi arvioi.

juha ahvenniemi

aleKsi Poutanen

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: Voisimme taas ottaa Ruotsista mallia, jolloin sukupolvenvaihdoksessa ei uuden yrittäjän tarvitse aloittaa tervettä yritystä uudelleen suuren velka-taakan alla vain maksaessaan valtiolle ”välirahat”.Kai iiskola, Pohjois-Karjalan yrittäjien jäsenlehti neuvokas

5 Kasvuedustajat-nimellä kulkeva eduskunnan Kasvuyrittäjyys- ja Startup-ryhmä on julkistanut raportin kasvuhaluisesta Suomesta.

Kasvan, siis elän -nimeä kantavassa raportissa määritel-lään kasvuyrittäjyys ja sen merkitys Suomelle ja kuvataan kasvuyrittäjyyden ja yrittäjyysympäristön tilaa maas-samme. Lisäksi Kasvuedustajat esittää Suomelle viittä tehtävää, joilla luodaan Suomesta entistä parempi paikka kasvulle. Katso tehtävät: http://kasvuedustajat.fi

lähDe: sY:n PK-BAROMetRi 1/2013

kuljetustuen tilalle uusi esitys

Pientä valonpilkahdusta,mutta turha vielä tuuletellaYrittäjien odotuksissa lähitulevaisuuden osalta on havait-tavissa orastavaa uskoa parempaan. Parempiin aikoihin uskovien ja heikompia suhdanteita odottavien määrä on kutakuinkin tasoissa uusimmassa pk-barometrissa.

Pk-barometrin mukaan yritysten liikevaihto- ja kannatta-vuusodotukset ovat aiempaa paremmat, mutta toisaalta investointikäppyrä sojottaa alaspäin. Muualla kuin pal-velualoilla yritykset aikovat tehdä investointeja peräti 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Joka toisella pk-yrityk-sellä on lainaa pankista tai muusta rahoitus-laitoksesta. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Rahoituksen käyttötar-koituksista käyttöpää-oma nousee edelleen muiden vaihtoehtojen edelle.

Monissa pk-yrityksissä maksuvaikeudet ovat edelleen kasvussa. Vii-meisten kolmen kuu-kauden aikana maksu-vaikeuksia kokeneiden osuus on noussut 18 prosenttiin.

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat esittävät uuden erityisesti vientiä tukevan logistiikkatuen ottamista vuoden 2014 budjettiin.

Esityksen taustalla on huoli epäoikeudenmukaisesta kilpai-lutilanteesta Ruotsiin verrattuna ja vaakalaudalla on tuotan-nollisten yritysten säilyminen syrjäisillä alueilla.

Neuvottelukunta nostaisi logistiikkatuen kertaheitolla 20 miljoonaan euroon. Nykyinen viiden miljoonan euron kulje-tustuki loppuu tämän vuoden jälkeen.

Logistiikkatuella kom-pensoitaisiin myös jo toteutettua polttoaine-verotuksen korotusta ja vuonna 2015 voimaan tulevaa rikkidirektiivis-tä aiheutuvien rahtikus-tannusten kallistumista.

Keskivertoyrittäjän tulorakenne2013 ennuste, euroa

* osinkojen verohuojennus poistuu kokonaan. Kaikista osingoista maksetaan 30 prosentin pääomavero.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lapsus vai harkittu rikosdraaman kaari menee jotenkin näin.

ensin joku ehdottaa yhteisöveron radikaalia laske-mista 15 prosenttiin yritysten kilpailukyvyn ja työlli-syyden nimissä. toisaalla hymistellään ehdotukselle, mutta vastaehdotuksena ehdotetaan listaamatto- mien yritysten osinkojen verohuojennuksen pois-tamista oikeudenmukaisuuden nimissä. jälleen on ensimmäisen ehdottajan vuoro hymistellä.

Kun ehdotetaan älyttömiä, voi lopputulos olla jotain siltä väliltä.

Kaikki tai ainakin lähes kaikki yrittäjät kannatta-vat yhteisöveron laskemista, mutta ei näillä ehdoilla. yhteisöveron radikaali alentaminen sataa kuitenkin

ensisijaisesti suurten pörssiyritysten omistajien laariin.

sillä ei pelasteta myöskään työpaikkoja.uudet työpaikat syntyvät nyt ja jatkossa pk-

yrityksiin, haluttiin niin tai ei. Palkansaajajärjestön ja muiden tahojen kova into rokottaa ruokkivaa kättä tuntuukin kummalliselta.

omistajayrittäjälle on tärkeää saada tuottoa ottamalleen riskille. silloin puhutaan osingoista. jos osinkoverotus kiristyy, loppuu yrittäjältä myös moti-vaatio ottaa riskiä ja kasvattaa yritystään.

sen jälkeen on enää turha ihmetellä, miksi kukaan ei palkkaa ihmisiä töihin.

3 4suomen yrittäjien vero-mallissa yhteisöveron maksua myöhennetään, jolloin vero maksetaan

vasta siinä vaiheessa, kun varallisuutta otetaan yrityksestä pois.

yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy pahimmillaan 30 pro-senttia ja keskivertoyrittäjänkin kymmenellä prosentilla. Palkan-

saajan kokonaisveroasteen ennus-tetaan nousevan tänä vuonna yhdellä

prosenttiyksiköllä.

Yrittäjän keskimääräiset tienestit.

Osinkoverotus kiristyy tuntuvasti.

Yrityksen tuloksesta maksettava vero alenee.

Lopputuloksena kokonaisveroaste nousee.

30

20

10

Vakavaraisuus

1/11 1/12 1/13

40

20

0

Kannattavuus

1/11 1/12 1/13

Liikevaihto50

40

30

20 1/11 1/12 1/13

10

0

–10

Investoinnit

1/11 1/12 1/13

Kokonaisverorasitus nousee 10 prosenttia.

Nyky- Yhteisö- Yhteisö- järjestelmä verokanta verokanta 15% * 20% *

Tulot 43 323 43 323 43 323- siitä ansiotuloa 32 327 32 327 32 327- siitä pääomatuloa 10 996 10 996 10 996maksetut verot 9 176 11 275 11 275

Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen 34 148 32 049 32 049– yrityksessä maksettu vero 1 714 1 049 1 399Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) 45 037 44 373 44 723Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, % 24,2 27,8 28,3 – lakisääteiset vakuutusmaksut 4 696 4 696 4 696Bruttotulo II (bruttotulot i ja lakisääteiset maksut) 49 733 49 069 49 419Kokonaisveroaste, % 31,3 34,7 35,1

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

rakennusalan toi-minimiyrittäjä ker-too nimettömänä oman tarinansa, johon ei vieläkään ole löytynyt ulos-

pääsyä. – Olin talven 2011 – 2012 aikana

7,5 kuukautta sairauslomalla työ-

Apua velkojen hoitoonlakia yksityishenkilön velkajärjestelystä ollaan muuttamassa. yrittäjäjärjestö esittää, että toiminimiyrittäjän yritys-toiminnan ja yksityistalouden velkavas-tuut järjesteltäisiin yhdessä.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

uupumuksen aiheuttaman ma-sennuksen vuoksi. Sairausloma sai talouteni aivan sekaisin enkä pystynyt sitä edes kesän aikana saamaan kuntoon.

Laskuja kertyi ja osa meni pe-rintään. Toimeentulotukiluukku ja seurakunnan diakoni tulivat tu-tuiksi. Yrittäjä otti yhteyttä velka-

neuvontaan loppuvuodesta 2012. Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjestelyyn, koska on yrittäjä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

– Velkajärjestelyyn hakevalla tilanne on monesti sellainen, että henkilö tarvitsee apua asioiden-sa järjestelyssä. Ei palkansaajalle suoraan sanota, että kun olet pal-kansaaja, et pääse järjestelyyn, kummastelee Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Hänen mukaansa yrittäjän ta-rina on surullinen esimerkki lain-säädännön hankaluudesta ja tietä-mättömyydestä. Pitäisi olla taho, josta yrittäjä voi hakea neuvontaa. Tällä hetkellä neuvontaa antavat Suomen Yrittäjät ja Talousapu. Ra-kennusalan yrittäjä ei ole ainoa,

joka vetää asiasta johtopäätöksen-sä, eikä edes hae velkajärjestelyyn. Tämä ei liene nykylain tarkoitus.

Velkajärjestelylain uudistamista käsittelevä työryhmä sai työlleen pohjaksi nipun ehdotuksia kah-den vuoden takaisen mietinnön muodossa. Velkajärjestelyssä ei

Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjes-telyyn, koska on yrittäjä.

järjestellä yrityksen vaan yrittäjän tai muun kansalaisen henkilökoh-taisia velkoja.

Tutkimusten mukaan entiset yrittäjät ovat velkajärjestelyyn tyy- tymättömimpiä. Janne Makkula kertoo tutkimuksista käyvän ilmi, että monella olisi ollut vielä halua jatkaa yritystoimintaa, mutta sii-hen ei velkajärjestelyssä annettu mahdollisuutta.

– Lakia pitäisi muuttaa niin, että velkajärjestelyssä yksityisen elinkeinonharjoittajan tilannetta tarkasteltaisiin kokonaisvaltaises-ti. Yritystoiminnan ja yksityistalou-den velkavastuut pitäisi järjestellä yhdessä velkajärjestelylain mukai-sesti.

Maksukyvytön ja -kykyinen. Eri- koinen kuvio menee näin. Jos yrit-

PiXmaC

6 UUTISET

Hyvä vai huono idea?yrittäjäsanomat kysyi facebookissa yrittäjiltä, että mitä mieltä he ovat vuosilomalain muutoksesta.

Tästä saa sen käsi-tyksen, että loma on jotain niin kallis-arvoista, loukkaama- tonta ja pyhää, että mihin tahansa ollaan valmiita, kunhan vain työntekijän lomaoikeus säilyy.

Enja Ikäheimo Olli Jouppila

Kyllä ensiksi täytyisi huolehtia siitä, että sillä työnantaja-yrittäjälläkin olisi mahdollisuus ilman huomattavaa tulon-menetystä edes itse ensin sairastaa rauhassa.

Jani Korkiakangas

Ei tuo kyllä ainakaan työllistämis- ja vaki-naistamiskynnystä madalla. Tämä(kin) kustannusvaikutus pitäisi heijastaa tuotteen/palvelun hintoihin.

Jussi Hietala

Tämä on ihan pöhkö idea. Voiko viikonlopunkin sitten pitää jälkikäteen, jos sairastuu viikon-loppuna?

Osallistu keskusteluun: www.facebook.com/suomenyrittajat

(

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ajassa:ajassa:tulot ja verot - spektaakkeli julkiyrittäjien tulot ja verot 2013 -selvitys perustuu Verohallinnon kerää-miin tietoihin yel-vakuutet-tujen yrittäjien ja palkansaa-jien tuloista sekä veroista vuoden 2011 verotuksessa. suomen yrittäjät julkistaa selvityksen maaliskuun puo- livälissä.

kuntapamput koollasuomen yrittäjät järjestää yrittäjät ja kuntajohdon kokoavan Kunnallisjohdon seminaarin lahdessa 23. – 24. huhtikuuta. tilaisuus tarjoaa osallistujille uusia ituja kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. lisätietoa ilmoittautumisesta yrittajat.fi > tapahtumakalenteri

nuori – turku kutsuusuomen yrittäjien nuorten yrittäjien valtakunnalli-nen tapahtuma kokoaa tulevaisuuden tekijät turkuun 17. – 19. toukokuuta. tapahtumassa valitaan Vuoden nuori yrittäjä. sy:n nuori yrittäjä -kilpailun alueelliset voittajat valitaan 8. huhtikuuta mennessä.

tapahtuman verkkosivut www.gettogether.fi avataan 22. helmikuuta. samalla ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan.

3/2013

seuraaVa numero ilmestyy 21.3.

YRITTÄJÄN ASIATkohdallaan Lohjalla

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonenjorma.korhonen@lohja.fi

044 374 4302

tai kaupungin tonttejawww.lohja.fi/toimitilatwww.lohja.fi/tontit

Katso vapaita toimitiloja

kumpi malli sopii yritykselle?

OppisopimusOppisopimus on työsuhde.

Oppisopimuskoulutus on Suomessa tällä hetkellä työssä olevien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Palkka erityisesti oppisopimus- suhteen alussa on liian suuri saatuun suoritteeseen nähden. Jos työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka on esimerkiksi 1 500 euroa, yrittäjä maksaa 70 – 80 prosenttia taulukkopalkasta eli 1 050 – 1 200 euroa ja työnantajamaksut.

Koulutuskorvaus on yrittäjälle tällä hetkellä 100 euroa.

ehdotettu koulutus-korvauksen korotta-minen 800 euroon ei riitä nuorten syrjäytymisongelman poistamiseksi. Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Oppisopimuksen rooli nuorten koulutusvaih-toehtona on jatkossakin lähes olematon, vaikka yrityksille maksettavaa

koulutuskorvausta on kaavailtu nos-tettavaksi sadasta eurosta 800 euroon kuukaudessa.

Korotuksen on tarkoitus astua voi-maan kevään aikana.

– Lähdemme ihan nollatilanteesta. Nuorisotakuun yhteydessä mainostet-tu 800 euron koulutuskorvaus yrityk-sille ei muuta tilannetta miksikään. Valtion budjettiin on varattu viisi mil-joonaa euroa, joten rahaa riittäisi 500 sopimuksen tekemiseen ja vain yhden vuoden ajaksi, sanoo Suomen Yrittä-jien johtaja Martti Pallari.

Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun päättäneitä oli 64 215 ja näistä vain 90 nuorta aloitti oppisopi-muskoulutuksen.

– Oppisopimuksen ympärille luo-daan suuria odotuksia, mutta ei ym-märretä lähtökohtia. Tavoitteeksi pitäisi asettaa tuhansien nuorten työl-listyminen eikä vain muutaman kym-menen, hän jatkaa.

Alla on vertailu oppisopimuksen ja Suomen Yrittäjien esittämän koulu-tussopimuksen välillä. Perusedellytyk-senä molemmissa malleissa on se, että yrittäjällä on tarve ottaa nuori töihin:

KoulutussopimusKoulutussopimus ei ole työsopimus, vaan sopimus opiskelusta.

Opiskelija saa työnantajalta korvausta, jonka tasosta sovitaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan kesken. Yritys maksaa alkuvaiheessa 300 – 400 euroa kuukaudessa harjoittelijalle ja korvaus nousee porrastetusti osaamisen kehittyessä. Oppilaitos saa vuodessa 10 000 – 11 000 euroa nuorta kohti. Tästä yksikkö-hinnasta oppilaitos maksaisi nuorelle esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa kannusterahaa. Tällöin nuorelle maksettaisiin alkuvaiheessa 500 – 600 euroa kuukaudessa, mikä on tuplaten opintorahaan verrattuna. Samalla yritykset luopuvat koulutus-korvauksesta.

Esimerkiksi Saksassa on toimiva malli, jossa yritys maksaa 25 – 30 prosenttia taulukkopalkasta oppisopimuksessa olevalle harjoit-telijalle. Siitä huolimatta työntekijä tuottaa yritykselle alle puolet kuluihin verrattuna.

Vaikutukset: Koulutussopimuskaan ei ratkaise kysymystä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta, mutta se on täsmälääke nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyödyt oppisopimuk- seen verrattuna ovat moninkertaiset.

Vaikutukset: Oppisopimus on yrit- täjän kannalta kallis. Lisäksi yrittäjä joutuu käyttämään huomattavan osan omaa aikaa. Alle sata perus- koulun päättäneistä aloitti oppi- sopimuskoulutuksen vuonna 2010.

Velkajärjestely- lain vaiheet

> Laki yksityishenkilön vel-kajärjestelystä on vuodelta 1993. Nyt sitä jälleen päi-

vitetään. Viimeisin paristakym-menestä muutoksesta tehtiin muutama vuosi sitten. Tällöin maksuohjelman pääasiallista kestoa lyhennettiin viidestä kol-meen vuoteen, mikä oli Suomen Yrittäjien esittämä toimenpide.

Velkajärjestelyvelallisten mak-suvara on heikentynyt 2000-lu-vulla ja nykyään yhä useampi velallinen saa koko velkamää-ränsä anteeksi. Ainoastaan neljä kymmenestä velallisesta oli teh-nyt palkkatyötä velkajärjestelyn aikana. Tiedot käyvät ilmi tutkija Elisa Valkaman tutkimuksesta.

uusi aLKu. Yritystoiminnan harjoittamisen ei pitäisi estää velkajärjestelyyn pääsemistä, mikäli muut velkajärjestelyn edellytykset täyttyvät.

täjä on onnekas, ja pääsee yksityis-henkilön velkajärjestelyyn, johtaa se hänen henkilökohtaisten velko-jensa järjestelyyn maksuohjelman mukaisesti. Mutta yrityspuolen velat jäävät järjestelemättä. Toi-minimen velkojen järjestely vaatii nykymallissa yrityssaneerausme-nettelyn.

– Eihän velkajärjestely ratkaise henkilön tilannetta. Tavallisesti, jos henkilöllä on ongelmia henki-lökohtaisessa taloudessa, niitä on myös liiketoiminnan raha-asioissa. Nykymalli ei myöskään mahdollis-ta asunnon säilyttämistä.

Velkajärjestelylaissa on erityis-vaatimuksia velallisille, jotka jär-jestelyyn hakiessaan ovat yrittäjiä. Järjestelyä hakiessaan elinkeinon-harjoittajalla ei saa olla liiketoimin-nassa velkaa.

UUTISET 7

Mika Linna

Kyllä Suomessa on varmaan jo maksimoitu nämä lomat ja vapaat… ei kait se ole työnanta-jan vika, jos henkilö sairastuu vuosilomalla = se on vain huonoa tuuria, miksi siitä pitäisi lisää vapaata tulla?

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

suorat:

2

Kysymys: Perustit Jyväsky-lään Yrittäjän Kumppanitalon tukemaan yksinyrittäjiä työs-sään ja vuokraamaan toimi- tiloja. Miksi, Redesan Oy:n toimitusjohtaja Sanna Jylänki?

Vastaus: Tämä on ollut parin vuoden ajan mielessä asiakkaita tavatessa. Olen auttanut yrittäjiä löytämään asiakkaita, ja siinä työssä kulminoitui ajatus, että yksin- yrittäjä tarvitsee olkapäätä ja sparrausta, se auttaa jaksa-maan. Parhaiten tämä onnis-tuu yhteisen aamukahvin ääressä. Muuten yrittäjä jää helposti toimistoon ihmettele-mään, miksei asiakkaita tule.

Kysymys: Mitä sellaista tarjoatte, mitä yksinyrittäjä ei muualta saa?

Vastaus: Paikan, jossa jae-taan hyvät ja huonot päivät. Verkostoitumista, yhteistä kehittymistä ja kehittämistä sekä toimi- ja kokoustiloja. Meillä on matala kynnys, käy-mään voivat tulla muutkin kuin talossa asuvat yrittäjät. Saamme koko ajan viestiä, että juuri tällaista toimintaa tarvitaan.

Kysymys: Millainen koke-mus sinulla on yksinyrittäjän arjesta?

Vastaus: Olen toiminut seitsemän vuotta yrittäjänä pienyritysrintamalla. Yksin- yrittäjien eli pirun pienten yrittäjien kanssa toimiessa olen kokenut, että heille ei ole tukipalveluja. Konsulttiyhtiön palkollinen ei tunne pien-yrittäjän arkea. Pienyrittäjää auttaessa pitää tietää, miten pienillä resursseilla saa-daan tuntuvia tuloksia.

3

Miksi yksin- yrittäjät tarvitsevat oman talon?

työterveyshuollon on tarjottava pienille yrityksille laaduk-kaita palveluja. Helena Palmgren

1

8 UUTISET

Sanna Jylänki

Pienet yritykset epätietoisia työterveyshuollon hyödyistäalle 10 henkeä työl-listävissä yrityksissä työterveyshuoltopal-veluja ei useinkaan tarjota lakisääteisiä velvoitteita laajem-min.

Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

reilu kolmasosa alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä ei koe työter-veyshuollon edistävän

jyyttä ja työhyvinvointia tutkiva Työterveyslaitoksen kehittämis-päällikkö Helena Palmgren torp-paavat ajatuksen. Työterveyshuol-lon merkitystä on vaikea nähdä, jos ei ole selvillä, minkälaisia työkaluja sillä on tarjota.

Etenkin pienissä yrityksissä tar-vitaan lisää tietoa siitä, miten työ-kyvystä voi huolehtia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

– Toisaalta työterveyshuoltojen on tarjottava pienille yrityksille so-pivia, laadukkaita palveluita. Tilan-teeseen on tulossa parannusta, kun starttaamme tänä keväänä hank-keen, jossa yrittäjille jaetaan tietoa työkyvyn edistämisestä ja työter-veyshuollosta, Palmgren sanoo.

Karkeita arvioita1. omavastuuosuusmallissa kunnat joutuvat korvaamaan kansalaisille eu-/eta-alueilla toteutetuista hoidoista muutaman vuoden kuluttua 80 – 100 miljoonaa. tämä on varovainen arvio, jossa ei ole huomioitu esimerkiksi kotimaisten yritysten osittaista siirtymistä lähialueille.

2. työryhmän ulkopuolisessa, elinkeinoelämän järjestöjen esittämässä vaihtoehtoisessa mallissa nostetaan merkittävästi sellaisten palveluiden sairausvakuutuskorvauksia, joissa onarvioitu kysynnän suuntautuvan ulkomaille. tällöin kyseisten sava-korvausten rahoitusmenot (joista valtio kustantaa 50 prosenttia ja vakuutetut 50 prosenttia) nousisivat noin 50 – 100 miljoonaa euroa.

ajaako direktiivi lääkärit töihin Viroon?terveydenhuollon yritykset sanovat potilasdirektiivistä ykskantaan, ettei yhteiskunnan toimesta pidä luoda keinottelumahdollisuuksia palvelujen hankinnalle.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

potilasdirektiivi as- tuu voimaan vii-meistään ensi vuo-den alusta. Suoma- laisille potilaille kor-vataan EU- ja ETA-

maassa tai Sveitsissä annettu ter-veydenhoito samoin periaattein kuin Suomessakin. Näin siis vii-meistään ensi vuoden alusta.

Potilasdirektiivin toimeenpanoa on selvittänyt sosiaali- ja terveys-ministeriön asettama työryhmä. Direktiivissä on paljon avoimia ky-symyksiä, muun muassa mihin pal-veluihin sitä sovelletaan ja miten potilaan kustannukset korvataan. Vielä on epäselvää, rinnastetaanko ulkomailla saatu hoito Suomessa yksityiseen vai julkiseen terveyden-huoltoon. Korvausmallista riippuu se, vastaisiko kustannuksista val-tio, potilaan kotikunta vai sairaus-vakuutus. Työryhmä lähetti neljä vaihtoehtoista mallia lausuntokier-rokselle.

Myös muista EU-maista tulevilla potilailla on oikeus hakea terveys-palveluja Suomesta. Hoidon li-säksi potilasdirektiivi koskee myös lääkemääräyksiä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toi-minnanjohtaja Ismo Partanen on työryhmän jäsen.

– Olemme kansalaisten valinnan

mahdollisuuksien lisäämisen kan-nalla. On vain mahdotonta hyväk-syä sitä, että kansalaisille luodaan lainsäädännöllä taloudellinen kan-nuste hakeutua hoitoon ulkomaille ennemmin kuin kotimaassa toimi-viin terveyspalveluyrityksiin.

eriarvoisuutta. Yksi malleista, niin sanottu omavastuuosuusmal-li asettaa ulkomailla toimivat kil-pailijat huomattavasti parempaan asemaan kuin Suomessa toimivat yritykset. Omavastuuosuusmallis-sa suomalaisten hoidot korvataan EU- ja ETA-alueilla samalla tavalla kuin julkisella sektorilla kotimaas-sa ja Suomessa yksityisen palve-luntuottajan valinneen hoidot vain sairausvakuutuskorvauksella.

– Omavastuuosuusmalli saattaa johtaa myös siihen, että Suomes-sa toimivat palveluntuottajat siir-tävät tuotantoaan ulkomaille esi-merkiksi tytäryhtiöitä perustaen, Partanen epäilee.

Kyseinen malli tulisi kalliiksi kunnille, jotka joutuisivat korvaa-maan pääosan rajat ylittävistä hoidoista. Omavastuuosuusmallin lisäksi lausuntokierrokselle lähtivät sairausvakuutusmalli ja pari seka-mallia. Partasen mukaan sairaus-vakuutusmalli on käytännössä ny-kymalli, eikä täytä EU:n direktiiviä.

VaiKutuKsia. Menetysvaikutus voisi olla erittäin suuri, jos vakuutusyhtiöt ja työn-antajat alkaisivat suosia tällaista ulkomaista palveluntarjontaa, Kari Varkila arvioi.

työkyvyn ylläpitämistä ja ehkäise-vän sairauspoissaoloja.

Lähes 40 prosenttia alle 10 henkeä työllistävistä yrityksistä ei myöskään ymmärrä täysin, mitä työterveyshuoltosopimus pitää si- sällään. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksilleen teke-mästä Työterveyshuoltopalvelu-kyselystä.

Toisaalta työolobarometrien tulokset tunnetaan jo entuudes-taan: pienissä yrityksissä viihdy-tään keskimäärin paremmin kuin suurissa, joissa työterveyspalvelut ovat lakisääteisiä kattavammat ja sairauspoissaolojakin seurataan järjestelmällisesti.

Voiko Suomen Yrittäjien selvi-

tyksestä vetää johtopäätöksen, että työterveyshuollon merkitystä on liioiteltu?

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén ja yrittä-

tytäryhtiö Viroon?– Koskiklinikalla on täysin suomalaisessa omistuksessa olevana yrityksenä erittäin suuri kynnys siirtää toimintoja ulko- maille. Käytännössä olisi kui- tenkin helppo perustaa naapuri-maihin tytäryhtiöitä, hoitaa niissä direktiivin piiriin kuuluvat potilaat, ja päättää tulouttaako voitot Suomeen. Työllistämis- vaikutus kohdistuisi kuitenkin kohdemaahan, emmekä me sellaista halua kuin pakon edessä.

Vaikutukset yksityiselle hoidolle– Menetysvaikutus voisi olla erittäin suuri, jos vakuutusyhtiöt ja työnantajat alkaisivat suosia tällaista ulkomaista toimintaa, jossa heidän korvausosuutensa pienenisi. Toki markkinoille tulisi yksityisiä hoidonvälittäjiä, jotka matkatoimiston tavoin järjestäisi-vät hoidon ja sen lainarahoituksen.

Koskiklinikka oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä Kari Varkila

Ota kantaa verkossa www.yrittajat.fi

lPy

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mikä muuttuu?• maksuehtoja koskevat pykä-

lät säädetään suojaamaan pk-yritysten liikekumppanin pitkiltä ja kohtuuttomilta maksuehdoilta.

• Perintälakiin tulevat muu-tokset suojaavat erityisesti pienyrittäjää epäasialliselta perinnältä, joka liittyy usein vilpilliseen puhelinmarkki-nointiin.

• suomessa sovelletaan lakisääteiselle viivästysko-rolle kahta eri korkokantaa. yritysten sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisiin

kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan viivästyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä kor-keampi kuin viitekorko. näin ollen viivästyskoron suuruus olisi yhdeksän pro-senttia vuodessa. lakimuu-tos ei kuitenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä viivästyskorkoa.

• yrittäjän itsensä periessä saatavaansa kuluttajalta, hän voi veloittaa nykyiseen tapaan enintään viisi euroa perintäkirjeeltä.

UUTISET 9

Moni tuumii, ettäyrittäminen on kovaa. Onneksi se on myös kivaa.

Yrittäjän älypuhelin on myös nopea nettiselain, kätevä kalenteri,sähäkkä sähköpostilaatikko, luotettava navigaattori, näppäräkamera, mainio musiikkisoitin ja paljon muuta. DNA Kauppatarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä onoptimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupastatai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

Kun ostat 4G LTE -teknologiaatukevan Nokia Lumia 820 -puhelimen,saat kaupan päälle Kauppalehti-sovelluksenlukuoikeuden (voimassa 31.3.2013 asti).

Nokia Lumia 820 ja DNA Y-paketti

Kunhan on kunnon työkalut.

Kun ostat 4G LTE -teknologiaaKun ostat 4G LTE -teknologiaa

€/kk/24kk(alv. 0%)

9830alk.

Perintään selvät säännöt ja kunnilta rahat poismaksu- ja perin-tälainsäädäntö uudistuu 16. maaliskuuta. muutosten myö-tä pk-yritysten elämä helpottuu.

Hannu Hallamaatoimitus@yrittajat.fi

yrittäjä? Ärsyttääkö kunnan vaatimus pitkästä maksu-ajasta? Elämäsi

helpottuu 16. maaliskuuta, kun uusi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista astuu voimaan. Tämän jäl-keen maksuaika saa olla pää-sääntöisesti 30 päivää, jos velallinen on kunta tai muu hankintayksikkö.

Muutos on peräisin EU-di-rektiivistä ja suunnattu Ete-lä-Euroopan julkisyhteisöjen maksuaikatauluja rivakoit-tamaan. Se sopii kuitenkin mainiosti suomalaisyrittä-jillekin.

Myös perintälakiin on tulossa muutoksia. Laki on imaissut sisuksiin muitakin yrittäjien kannalta tärkeitä

kohtia, joilla kannustetaan maksamaan laskut oikeaan aikaan, mutta samalla suoja-taan yrittäjää epäasialliselta perinnältä. Laki sisältää hy-vää perintätapaa korostavan pykälän ja suojaa perintä-kustannuksilta tapauksissa, joissa yritetään periä aiheet-tomia velkoja.

– Nyt säädetään selkeäm-min se, ettei perintätoimisto voi jatkaa perintää, jos yritys sen riitauttaa, sanoo Suo-men Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

Laissa säädetään myös tratan käytöstä. Sitä saa käyt-

tää vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan pe-rimiseen. Aiemmin tratta on perustunut vakiintunee-seen kauppatapaan, ja sitä on usein käytetty uhkauk- sena epärehellisessä perin-nässä.

Suoraan EU-direktiivistä lakiin tulee yritysten välille Suomen oloissa erikoinen 40 euron ”viivästyssakko”. Jos velallinen myöhästyy maksussaan yhdenkin päi-vän, voi velkoja laittaa heti 40 euron laskun viivästyk-sestä. Mitään maksumuistu-tuksia ei tarvitse lähettää.

Pienet yritykset epätietoisia työterveyshuollon hyödyistäLisää tietoa. Suomen Yrittäjien jäsenet huolehtivat keskimääräistä paremmin työntekijöidensä työter-veyshuoltopalveluista.

– Huolestuttavaa on se, että etenkin pienissä yrityksissä työ-terveyshuoltopalvelut on saatettu järjestää vain lakisääteisten velvol-lisuuksien täyttämiseksi, Hellstén sanoo.

Joka tapauksessa työterveys-huoltokyselyn tulokset yllättivät Hellsténin positiivisesti.

– Jäsenyrityksistä 73 prosenttia on järjestänyt yrittäjän vapaaeh-toisen työterveyshuollon. Työn-antajina toimivista yrityksistä 88 prosenttia on järjestänyt työter-veyshuollon. Kyllä en osaa sanoa ei

Ehkäiseekö työterveyshuolto sairauspoissaoloja?työnantajayritykset, yrityskokoluokittain

0 20 40 60 80 100 %

1371 16

3366 12

3545 20

3449 17

ajaako direktiivi lääkärit töihin Viroon?

Kilpailuasetelma– Omavastuumallin mukainen korvaus-järjestelmä antaa mahdollisuuden siir- tää tuotantoa halvemman kustannus-tason maihin. Jos suomalaisen kilpailu-kyvyn ongelma ulottuisi myös palve-lusektoriin, – vähän kärjistäen – laivat täyttyisivät hyvin, kun virolaiset rakenta-jat tulisivat laivalla Suomeen ja lääkärit sekä hoitajat matkaisivat paluukyydillä töihin Viroon.

– Yhteiskunnan ei pidä luoda tällai- sia epäterveitä rakennelmia ja kilpailu-asetelmia.

Kapasiteetti käyttöön– Lääkäripalveluyritykset kannattavat laajasti potilaiden oikeutta valita oma hoitopaikka. Se toimii tällä hetkellä

parhaiten palvelusetelimallissa. Miksi ohjaisimme potilaita ulkomaille hoitoon, jos voisimme hoitaa heidät Suomessa, kun yksityisten tarjoama kapasiteetti hyödynnettäisiin?

– Uskon, että suomalaisen terveyden-huollon arvostus potilaiden keskuudessa on hyvä. Vain pieni joukko lähtisi hake-maan nopeampaa palvelua ulkomailta.

entä laadunvalvonta– Asiassa herää kysymys myös laadun-valvonnasta. Miten silloin menetellään, jos ulkomailla saadusta hoidosta tulee komplikaatioita?

medilaser oy:n toimitusjohtaja asko Koskinen

Kaisa Väistö

50- henkeä työllistävät yritykset

Pienet yritykset

mikroyritykset

Kaikki

KaPasiteetti KäyttööN. Miksi ohjaisimme potilaita ulkomaille hoitoon, jos voisimme hoitaa heidät suomessa, kun yksityisten tarjoama kapasiteetti hyödynnettäisiin, Asko Koskinen kysyy.

• Kaikki esitetyt korvausmallit ovat vaikeita toteuttaa suomen vanhanaikaisen terveydenhuolto-järjestelmän vuoksi. muualla euroopassa on jo kauan ymmärretty, että toimivin terveydenhuoltomalli on sellainen, jossa palveluntuottaja voi olla joko yksityi-nen tai julkinen. ja raha kulkee potilaan mukana.

yksityisten kanta on tämä • ns. sairausvakuutusmalli pitäisi suomalaiset yksityiset yri-tykset tasa-arvoisina ulkomaisille vaihtoehdoille, mutta ei auttaisi potilasta, koska sava-korvauksen taso on nykyisin surkean matala.

läH

de:

sy:

n t

yöte

rVey

sHu

olt

oKy

sely

20

13

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201310 UUTISET

Olitte MTV3:n ompelimo 1996–2004 ja

Maikkarin pukuvuokraus ja pukuvarasto siirtyi teille 2005.

Puvustossa on asuja Viipurin teatte-rin ajoilta. Paljonko asuja on

kaikkiaan?Meillä on noin 20 000 vaatekappaletta ja saman verran erilaisia asusteita eli ken-kiä, laukkuja, koruja ja hattuja. Kesto-

suosikkeja ovat Elvikset, Marilynit, Charleston-asut ja inkkari- ja

länkkäripuvut.

Kuka suunnittelee uudet

asut ja mistä ideat tulevat?Minä suunnittelen esiintymisasut yhdessä esiintyjän kanssa. Kaikki

lähtee hänen toiveistaan ja tarpeistaan, ja mukaan koetan sitten ujuttaa jotain uutta, väriä tai muuta jippoa. Joskus

valmistamme hahmon mainostoi-miston piirroksen perusteella, toi-

sinaan meiltä tilataan suoraan joku hahmo.

Mikä teidän valmistamistanne

hahmoista on tunnetuin?Yritysten maskotteja, kuten Viking

Linen Ville Viikinkiä, Sokoksen Onni Oravaa ja Marlin Mehukattia näkee

paljon mainoksissa ja tapahtumissa. Mutta tunnetuimmat ovat varmasti

Muumit. Ei tosin paljasteta tätä ainakaan lapsille, sillä oikeas-

tihan Muumit tulevat Muumilaaksosta.

Mikä on naamiais-asuissa in juuri nyt?

Nyt eletään taas 80-lukua. Miami Vice-, Dallas- ja Abba-tyyppiset asut

olivat vähän aikaa sitten väärällä tavalla vanhoja, nyt ne ovat kuuminta hottia. Kun työskentelen näin värikyl-

läisessä paikassa, oma suojavärini on harmaa. Eikä minua saa hou-

kuteltua naamiaisiin millään ilveellä.

jar

KKo

Vir

tan

en

Asu herättää hahmot henkiin

Kuka? Minna Gröhnikä: 45työura: Kuopion käsi- ja taideteollisuus-oppilaitoksessa opiskelujen jälkeen olin kaksi vuotta vieraalla töissä. sitten perustin artistiasun vuonna 1993 ja olen ollut yrittäjä siitä lähtien. Perhe: teini-ikäiset tyttäret ja mies.Motto: asioilla on taipumus järjestyä.

juttu- tuulella

Toimitte Keravan Saviolla

Klondyke-talossa, jossa toimi aiemmin muun muassa Nokian

kumitehdas. Pitääkö asuja tulla katsomaan paikan päälle?

Paikan päälle pääsee helposti autolla tai junalla, mutta jos asua ei ole pak-

ko sovittaa, niin toimitamme asun Matkahuollon kautta ympäri

Suomea.

Yrityksellä tulee 20 vuotta

täyteen tänä vuonna. Onko luvassa isot

juhlat?Kyllä syksyllä on tarkoi-

tus jotain kehittää.

Miten bisnekset sujuvat?

Tämä ei ole bisnestä, vaan tapa elää. Näinhän se on monessa käsityöalan yrityksessä. Vakituisia

työntekijöitä on yhdeksän, keikkavä-keä ja harjoittelijoita aina muutama

kerrallaan. Yritysasiakkaat tuovat liikevaihdosta 90 prosenttia, yksi-tyiset ihmiset loput. Juuri nyt on

vuokrauspuolella penkkari- ja vanhojenpäiväsesonki.

artistiasu oy suunnittelee, valmistaa ja vuokraa erilaisia esiintymisasuja, eläin- ja hahmopukuja sekä teema-asuja. Pukuvuokraamon valikoimista löytyy asu joka lähtöön. Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (autoveroton suositushinta 28.750 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 183 g/km 4.165,14 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 183–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,9–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

ford.fi/hyotyajoneuvot

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm.8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (+ toim.kulut 600 €).

FORD BUSINESS PARTNER -huoltoleasing (36kk/60 000 km) alkaen 596 €/kk (sis. alv 24 %).

Tervetuloa koeajolle!

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201312 UUTISET

Oikaisu Yrittäjäsanomissa 1/2013 oli juttu homekoirasta. Jutussa kerrotaan, että viranomaiset ovat määritelleet koiran home-kartoituksesta tehtävän raportin tarkan sisällön. Todellisuudessa mikään viranomaistaho ei mää-rittele raportin sisältöä.

Huoli yrityksistä muuttui iloksiKajaanilaiset olivat huolissaan menetetyistä työpaikoista, kun UPM sulki kaupungissa tehtaan muutama vuosi sitten.

Huoli näyttää kuitenkin osoittautuneen turhaksi, sillä niin sanotulla Renforsin Rannan yritysalueella työsken-telee jo enemmän ihmisiä kuin tehtaan sulkemishetkellä eli yli 530.

Kunnostettuihin tiloihin on kotiutunut jo yli 30 yritystä. Näistä 28 on alueella täysin uusia toimijoita, loput ovat toi-mineet alueella jo pidempään kuten Pölkyn sahan omistama Kajaaniwood sekä Kainuun Voiman voimalaitos.

Telakkamies taksifirman hallitukseenTaksi- ja pikkubussikonserni Kajon hakee kasvua palkkaa-malla uutta voimaa yhtiön hallitukseen.

Ehkä tunnetuin nimi on Masa-Yardsin perustaja, vuori-neuvos Martin Saarikangas. Yhtiö on palkannut myös uu-den toimitusjohtajan. Maalis-kuun alusta toimitusjohtajana aloittaa Jari Kujala, jolla on kokemusta pankkimaailmasta.

Kajon aikoo kasvaa jatkossa-kin vahvistamalla yrittäjävetoi-sen ketjun yrittäjä- ja automää-rää.

Yhtiö laajentaa toimintaansa valtakunnallisesti ja kartoittaa kansainvälistymisen mahdolli-suuksia.

Pohjallisen voi nyt muotoilla itseMuotoilluista pohjallisista tunnettu Footbalance tuo markkinoille uuden pohjallis-tuoteperheen. Uutta on se, että pohjalliset voi muotoilla itse kotona.

Pohjalliset lämmitetään 80-asteisessa kotiuunissa ja ase-tetaan sen jälkeen jalkineisiin.

Footbalance on kasvanut huimasti neljän vuoden aikana. Yhtiön pohjallisia myydään jo 20 maassa. Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto oli viime vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa.

Suomen Franchising-Yh- distyksen toiminnanjoh- taja Juha Vastamäki uskoo hoivapalveluista löytyvän kasvua fran-

chisingsektorille. Hoiva-alalla toi-mii kansainvälisen Home Instead Seniorihoivan lisäksi kotimainen Pohjois-Karjalassa ja Savossa toi-miva Alina Hoivatiimi.

Ei-sairaanhoidollisia hoivapal-veluita tuottavan Home Instead Senior Caren perustajan Paul Ho-ganin mukaan väestön nopea ikääntyminen, vanhusten yksinäi-syys ja muun muassa Alzheime-rin lisääntyminen aikaansaavat lisätarpeita vanhusten hoivapalve-luissa.

– Myös kunnalliset kotihoidot tarvitsevat lisätukea ja täyden- nystä, sillä kunnat eivät yksin pys-

Hoivapalvelut tuovat nostetta franchisingiin

MaHDOLLisuuKsia. ikääntyminen on mahdollista kääntää mahdollisuudeksi. Meidän täytyy joustavoittaa keski-ikäisten työntekijöiden työaikoja, kun he hoitavat ikään-tyviä vanhempiaan, Paul hogan listaa ratkaisujaan.

franchisingsektori tarvitsee jopa tu-hat uutta yrittäjää vuosittain. Kansain-välinen seniorihoi-vayritys laajentuu parhaillaan uusille paikkakunnille suomessa.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

ty vastaamaan kuntalaisten tarpei-siin.

– Ikääntyminen luo taloudel- lisia mahdollisuuksia. Nyt 60 – 70- vuotiaiden ihmisten elämässä on 10 – 20 vuotta enemmän aktiivista aikaa, jolloin he tarvitsevat palve-luja aivan eri tavalla kuin koskaan ennen, Hogan jatkaa.

säästöjä terveydenhuoltoon. Hoiva- ja tukipalveluihin panos-taminen maksaa itsensä takaisin, amerikkalainen Hogan väittää ja tuo tueksi dataa Yhdysvaltain markkinoilta.

– Hoivapalvelut vähentävät de-mentiaa tai alzheimeria sairasta-vien lääkärikäyntejä jopa 50 pro-senttia. Kun kotiin on saatavilla hoivaa, sairaalakäynnit lyhenevät. Moni yksin asuva ikäihminen jou-

tuu palaamaan sairaalaan 30 päi-vän kuluessa, kun kotona ei ole saatavilla apua. Hoivan avulla uu- sintakäynnit sairaalaan vähenevät.

Hoganin vetoomus hallituksille onkin antaa hoivasektorin kehit-tyä, sillä sen avulla terveydenhuol-toon saadaan säästöjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteen mukaan 92 prosenttia 75-vuotiaista asuu kotona itse- näisesti tai erilaisten tukipalvelui-den voimin. Home Insteadin tar- joama palvelu kuuluu kotitalous-vähennyksen piiriin. Jos kaupunki on tehnyt yhtiön kanssa palve- lusopimuksen, kuntalainen voi ostaa palveluita myös palveluse-teleillä. Kunnissa päätetään siitä,

jarKKo Virtanen

> Kansainvälinen Home Instead Seniorihoiva laajentui Suomeen

ja Helsinkiin vuonna 2008. Franchisingketjun tavoitteissa on kasvattaa verkostoaan Suo-messa. Ketjun pioneeri-yrittäjä Samuli Suominen työllistää palvelutoimistossaan yli 80 työntekijää eli hoivanantajaa. Lisäksi useampia ihmisiä on koulutuksessa.

Franchisingmalli laajenee tällä hetkellä Suomessa erilai-siin palveluihin.

– Näistä vielä erityisesti b-to-b-konsepteissa ja hoiva-alalla on varmasti tulevaisuu-

dessa luvassa kasvua muun muassa väestön ikääntymisen takia. Todennäköisesti tulevai-suudessa toimialakirjo kasvaa, arvioi Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vasta-mäki.

Vastamäen mukaan lähitule-vaisuuden kasvuvauhti franchi-singsektorilla on liikevaihdossa mitattuna viiden prosentin luokkaa. Uusia yrittäjiä tarvi-taan 800 – 1000 henkilöä vuo-sitasolla. Franchisingyritykset työllistävät arvioiden mukaan noin 50 000 henkeä suoraan. Franchisingketjuja on Suomes-sa 250 – 300 kappaletta.

jopa tuhat uutta yrittäjää

Hoivapalvelut vähentävät demen-tiaa ja alzheimeria sairastavien lääkäri-käyntejä jopa 50 prosenttia.

Paul Hogan

paljonko palveluja ostetaan yksi-tyisiltä.

Home Instead Seniorihoivan yrittäjän Samuli Suomisen mu-kaan keväällä 2011 alkanut noin vuoden mittainen työvoimapo-liittinen hoiva-avustajakoulutus on tervetullut lisä, että työmark-kinoille saadaan lisää resursseja täydentäviin tehtäviin ja tukiteh-täviin.

Kyseessä on sosiaali- ja terveys-ministeriön sekä työ- ja elinkei-noministeriön koulutuskokeilu. Suominen on franchisingketjun ensimmäinen yrittäjä Suomessa. Kaksi muuta toimipistettä avaa helmikuun lopulla ovensa Van-taalle ja Tampereelle.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 13

Pointin Palvelupaketit alkaen 28,50 €/ kk. Sisältää yrittäjän valitseman maksupäätteen. Tilaa omasi osoitteesta www.point.fi tai numerosta 09 477 43 340.

Vaativan yrittäjän päivittäisestä liiketoiminnasta helpompaa, www.point.fi

SY ilmoitus cmyk.indd 1 21/01/2013 15:01:42

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201314

ravISTajaT

Hyvien makukokemusten lähettiläätjuustoportti on murtanut raja-aitoja ja tuonut suomalaisille ison annoksen eurooppalaista ruokakulttuuria.jalasjärViKimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

juustoistaan tunnettu jalasjärveläinen Juusto-portti ei tule ensimmäi- senä mieleen, kun pu-hutaan todellisesta Ra-vistajat-yrityksestä.

Onkin heti syytä siirtyä aikako-neella yli 20 vuotta taaksepäin. Silloin Suomen meijeriteollisuu-dessa ovat suljetut markkinat: tuontikiintiöitä, tiukkoja sääntöjä ja sääntelyä sekä käytännössä yksi monopoliyhtiö.

Vaikeuskerrointa markkinoille tuloon lisäsi se, että toimialalla oli yli sadan vuoden perinteet ja toi-saalta suomalainen ruokakulttuuri oli kehittymätön.

Vasta EU-jäsenyys purki ”maan tavan”.

– Meidän elämäntapamme on ollut yhtä ravistusta alusta läh-tien. Nyt puhutaan paljon luomus-ta, kasvollisesta omistajuudesta

Nyt puhutaan paljon luomusta, kasvolli-sesta omistajuudesta ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta.

timo Keski-Kasari

juHa Harju

tuOtaNtOtiLOissa. timo Keski-Kasari (vas.) ja hänen vaimonsa Marjo ovat opetelleet itse kaiken juustonvalmistuksesta.

ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Alun perin Juustoportti syntyi fiktiivisenä yhtiönä Timo Keski-Kasarin ja hänen vaimonsa Marjon lopputyön tuloksena. Juustojen te-kemisen historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1966, jolloin Keski-Kasarin vanhemmat hankkivat frii-siläishieho Isabellan.

– Karjakeittiössä tehtiin juusto-ja, pakattiin ne Cortinan perään ja lähdettiin kirkolle myymään, toi-mitusjohtaja nauraa.

Makua kansalle. Juustoportti muuttui 1980- ja 1990-lukujen tait-teessa fiktiosta faktaksi. Keski-Ka-sareita ajoi eteenpäin halu ja into muuttaa suomalaisten makutottu-muksia.

– Ainakin minä haluan, että

juusto maistuu. Meidän ideolo-giamme onkin olla välinpitämät-tömyyttä vastaan. Jo päiväkodeissa opetettiin lapsille, että juusto on tätä, Keski-Kasari kertoo.

Hän puhuu paljon uuden kehit-

tämisestä ja toisenlaisesta tavasta toimia. Markkinoille on turha viedä samaa tuotetta.

– Avasimme valtatien varteen kahvilan, jossa vierailijat saivat maistaa leipäjuustoamme. Silloin muut kahvilat olivat hieman toi-senlaiset. Yllätyimme, kun kävijät toivoivat vielä enemmän valikoi-maa.

Siitä se alkoi. Keski-Kasarit matkustivat ahke-

rasti ulkomailla testaamassa juus-toja, katsastamassa laitteistoa ja taistelivat avoimen kilpailun puo-lesta.

Markkinoille alkoi tulla tuottei-ta, joita Suomessa ei aikaisemmin ollut. Asiakkaat ottivat uudet tuot-teet mielihyvin vastaan.

– Vuonna 1993 aloimme valmis-taa ab-jugurtteja, sen jälkeen kel-laroituja juustoja ja mozzarellaa. Kellaroitujen juustojen mestari oli

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 15

> Jalasjärveläinen Juustoportti saa Ra-vistajat-asiantuntijaraadilta pelkkää suitsutusta. Yhtä vaille kaikki raati-

laiset rankkaavat Juustoportin kymmenen eniten toimialaansa ravistelleiden yritysten joukkoon.

– Juustoportti on onnistunut kasvatta-maan vuosikausia liiketoimintaansa. Se on perheyritys ja palkkaa jatkuvasti uusia työntekijöitä. Sen lisäksi yritys on rohkea uudistaja, joka hakee kansainvälisiä mark-kinoita, luettelee Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä.

Mäkelän arvioihin yhtyvät myös muut raatilaiset. Kaikki arvostavat sitä, että Juustoportti on nimenomaan perheyritys. Kansainvälisyyttä yhtiö on haistellut pari vuotta, kun vuohenjuustoja on lähtenyt myyntiin lähimaiden kauppoihin.

Finnveran liiketoimintajohtaja Anna-marja Paloheimo nostaa esiin suomalaisen ruokakulttuurin.

Mämmin ja monopolien luvatussa maas-sa ruokakulttuuriksi on aiemmin riittänyt vatsan tuleminen täyteen. Paloheimon mukaan Juustoportti on kuitenkin nosta-nut maun etusijalle ja yhtiö tekee jatkuvasti aktiivista tuotekehitystä.

Lähiruokaa ja luomua. Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen korostaa Juustoportin merkitystä myös lähi-ruuan tuottajana.

– Yrityksen myyntitoiminta on innova-tiivista. Lähiruoka ja luomu ovat jatkuvasti läsnä, Ketonen sanoo.

Ketosen kanssa samoilla linjoilla on Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi. Hänkin arvostaa Juustoportin lähituotan-toa.

– Heillä on laajentumissuunnitelmia ruo-kapuolelle ja se on kunnioitettava tavoite.

Hyvien makukokemusten lähettiläät

Ravistajissa mukana:

Juustoportissa ei ole jääty muistelemaan van-hoja menestystuotteita, vaan yhtiö skannaa markkinoita jatkuvasti.

Toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari sanoo, että kaksi isoa lanseerausta on luvassa tänä vuonna.

– Leipäjuusto on Suomessa edelleen juhlaruoka. Ihmiset ostavat kotiin salaatin lisukkeeksi kyllä fetaa, mutta eivät leipäjuus-toa. Meiltä tulee kauppoihin keväällä öljyyn

pakattu leipäjuustopurkki, joka säilyy, Keski-Kasari kertoo.

Yhtiö on myös investoinut suuria summia laitteistoihin, joiden avulla myyntiin on mah-dollista valmistaa enemmän säilöntäaineetto-mia tuoretuotteita.

– Tulemme syksyllä ruokapuolelle huikeilla jutuilla monelle osastolle. Meillä on ruokien valmistuksessa hirveästi mahdollisuuksia, Keski-Kasari lupaa.

juustoportti pähkinänkuoressa•Juustoportti on Suomen suurin

yksityinen meijeriyhtiö. Se ostaa maitoa 30 miljoonaa lit-raa vuodessa. Siitä kymmenen prosenttia on luomumaitoa ja miljoona litraa vuohenmaitoa.

•Yhtiöllä on kolme meijeriä ja kaksi Juustoportti-kahvilaa sekä ruokatehdas Kuopiossa.

•Konserni on kasvattanut liike- vaihtoaan keskimäärin 17 prosenttia joka vuosi. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 20

prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna noin 40 prosenttia. Konsernin liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa.

•Yhtiöön syntyy yksi uusi työ-paikka joka kuukausi.

•Juustoportin tuotteista 80 prosenttia on ”hengissä” vielä kahden vuoden kuluttua lansee-rauksesta.

•Juustoportin tuotteista etenkin vuohenjuustoa on viety myös ulkomaille.

Kohti seuraavaa ravistusta

1) yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden ravistajat-yrityksen. samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä ravistajat-listalle. raati seuraa listaa koko vuoden. samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

sekoita pakkaa! äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

ääniä annettu 2 710

muovannut suomalaista ruokakulttuuria määrätietoisella strategiallaan

Kasvava perheyritys, joka palkkaa jatkuvasti uutta työvoimaa

arvostaa tuotekehitystä

1

2

3

Kolme pointtia

Sveitsistä ja mozzarellan Italiasta, Keski-Kasari sanoo.

– Meillä on käytössä mestari-ki-sälli-malli. Juustomestareita ei kou-luteta yleisesti Suomessa. Olemme myös vieneet työntekijämme kat-somaan ulkomaille, miten tuottei-ta siellä tehdään. Näin syntyy tietty tekemisen kulttuuri, hän jatkaa.

Pieni on kaunista. Kaikkien tuot-teiden lähtökohtana on aitous ja hyvät reseptit.

Sen ovat huomanneet myös ku-luttajat. Juustoportin tuotteita löy-tyy nykyään suurten markettien hyllyiltä eri puolilta Suomea.

Yhtiö on myös kasvanut keski-määrin 17 prosentin vauhdilla koko

olemassaolonsa ajan. Konsernin liikevaihto on nyt lähes 40 miljoo-naa euroa.

– Meillä on omat pienemmät yk-sikkömme ja jokainen vastaa omis-taan. Niin meijerit kuin kahvilatkin. Ihmiset viihtyvät pitkään, kun he ovat pienemmissä yrityksissä töissä ja heitä koulutetaan paljon.

juustoportti on rohkea uudistaja

ulla Hiekkanen-mäkelä

annamarja Paloheimo

Pasi Ketonen

arto Kämppi

1/10OSA

Näin ravistajat- sarja etenee

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201316 UUTISET

Verkkosivuja ja somea•VeikkaJoki-ErkkiläontamperelaisenmainostoimistoADsiteOy:ntoimitusjohtajajaomistaja.Toimistoonerikoistunutyritystensähköisenliiketoiminnankehittämiseen,kutenverkkosivujensuunnitteluun,hakukonemarkkinointiinjasosiaalisenmedianhyödyntämiseen.

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Veikka Joki-erkkilä: aikuinen on terve, kun leikkii

emil

Bo

Byr

eV

NV200

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, co2 -päästöt 135–139 g/km. *Rahoitusesimerkki: Nissan NV 200 Working Star Edition kokonaishinta 23 000 €, käsiraha 4 600 €, perustamismaksu 150 €, rahoitettava osuus yhteensä 18 550 €, sopimusaika 36 kk, korko 5,9 %, kuukausierä 272,84 €, viimeinen erä 11 995 €. Kuukausierä sisältää käsittelykulun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 3 152,30 €, todellinen vuosikorko 7,23 % ja todellinen luottohinta 26 152,30 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituslaskelma on esimerkki, tarkan laskelman saat Nissan jälleenmyyjältäsi.

Nissan. Innovation that excites.

NISSAN-RAHOITUS273 €/kk*

LISää bISNeSIdeOITA: NISSAN.fI

NISSAN NV200 wORkINg STAR edITIONALk. 23 000 €

• Reilu tavaratila (4,2 m3) • Tilaa kahdelle eurolavalle • Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LcD-värinäyttö, MP3-yhteensopiva cD/radio sekä Bluetooth.

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €)

NISSAN NV200SIIRRy UUTeeN bISNeSmALLIINKoska haluamme, että sinä tunnet itsesi todelliseksi työelämän tähdeksi esittelemme uuden Working Star Editionin – uutuusmallin, jonka varustelu yhdistää huvin ja hyödyn. Unohda harmaa arki – valkoinen NV200 Working Star Edition tuo valoa työpäivään (tehdastilauksena myös muissa väreissä).

Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

Toiset nollaavat päänsä lösäh-tämällä sohvalle pelaamaan pleikkarilla Battlefieldiä. Me ve-dämme sen sijaan sotilasreleet niskaan ja painumme metsään. Muutaman tunnin tai parhaim-millaan päivien rymyäminen metsässä karkottaa arjen ja stressin tehokkaasti mielestä.

Meitä on kymmenen kaverin ydinporukka, 24 – 40-vuotiaita eri alojen ammattilaisia. Muka-na on muun muassa yrittäjiä, rauhanturvaajia, poliiseja. Har-rastamme Milsimiä, joka tulee sanoista Military Simulation. Kyse on eräänlaisesta vapaaeh-toisesta maanpuolustusharras-tuksesta, simuloimme erilaisia sota- ja taistelutilanteita. Käyttä-mämme airsoft-aseet ovat tark-koja replikoita aidoista kivääreis-tä painoa ja ulkonäköä myöten.

Kun vapaata on enemmän, ta-pahtumat kestävät viikonkin ja käymme ulkomailla asti. Milsi-min harrastajia on Pirkanmaalla vajaat sata, kaikkiaan Suomes-sa muutamia satoja. Ulkomailla harrastajia on useita tuhansia.

Parasta Milsimissä on yhteen-kuuluvaisuuden tunne porukan kesken. On hienoa päästä teke-mään asioita yhdessä. Toimim-

me joukkueena samalla tavoin kuin armeijassakin, mutta leikkimielellä. Tarkoitus on kui-tenkin pitää hauskaa. Tämä on loistavaa vastapainoa työlle. Saa jännittää, kuka sieltä puun tai kallion takaa tulee vastaan, miettiä ihan toisenlaisia stra- tegioita kuin työpöydän ääressä.

Olemme hyvin tarkkoja siitä, minkälaisen kuvan annamme harrastuksestamme ulkopuoli-sille. Mukaan ei haluta sellaisia, joilla todellisuus ja leikki mene-vät liiaksi sekaisin. Käsittelem-me esimerkiksi aseita kuin ne olisivat oikeita, säilytämme niitä lukitussa kaapissa, eikä ketään osoitella aseella pelin ulkopuolella. Tässä täytyy olla oikeanlainen tyyppi ja osata käyttäytyä korrektisti muita kohtaan.

Naisia ei Milsimin piirissä ole pahemmin näkynyt, vaikka he-kin ovat toki tervetulleita. Oman avovaimoni mielestä on parem-pi, että riehun metsässä kuin että menisin baariin ryyppää-mään.

Itse olen harrastanut Milsi-miä kuusi vuotta. Tämä vie kyl-lä mennessään. Varusteisiin on mennyt rahaa henkilöauton ver-ran, parikymmentätuhatta eu-roa. Etenkin aseet maksavat.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 17

Lisätietoa ja iImoittautumiset

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaarilahti 23.–24.4.2013

Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuus-toihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Yhteistyössä:

eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle

suOMi. on tällä hetkellä mat-

kalla helvettiin, mutta olemme matkalla k-luo- kassa, mikä vähän helpot-taa. Meidänhän ei tarvitse tehdä mitään. nyt kaikki toivovat uusia kasvuyri-

tyksiä.

EM Groupin toimitusjohtaja Marjo Miettinen

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka

Blancco Oy:n toimitusjohtaja Kim Väisänen

VaLtiO. voisi nopeuttaa

työntekijöiden palk-kaamista ulkomailta. Meillä on tässä paljon byrokratiaa suomessa.. henkilön pi- täisi voida aloittaa meillä duunissa

heti huo- menna.

Jollan hallituksen puheen-johtaja Antti Saarnio

yKsi syy. kasvu- haluttomuuteen on,

että yrittäjäpolvi on aika ikääntynyttä. tarvitsemme paljon uusia, nuoria yrit-täjiä tähän maahan.

Kaupungilla

MeiLLä. on kaikki pelissä, tässä

pelissä ei voi pelata safetyä. Olen itse muutta-nut Kiinaan. ei ole varaa epäonnistua.

Miten kasvuyritykset lähtevät lentoon?

Suomalaiset laivanrakennusyrityk-set ovat kiinnostuneita edelleen osallistumaan STX:n uuden Oasis 3 -risteilijän rakennustöihin.

– STX:n Ranskan telakan kanssa käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta arvioimme, että suomalai-syrityksillä on mahdollisuus saada tilauksia kokonaisarvoltaan noin 40 – 60 miljoonan euron edestä. Kovassa kilpailussa suomalaisten etuna on kokemus kahden aiem-

man Oasis-risteilijän rakentamises-ta, sanoo Finpron meriteollisuus-projekteista vastaava seniorikon-sultti Ulla Lainio.

– Telakka on kiinnostunut suomalaisesta korkeatasoisesta osaamisesta ja hakee luotettavia erikoistoimittajia sekä avaimet käteen -ratkaisujen toimittajia. Ranskalaisen telakan toimintatavat poikkeavat suomalaisista muun muassa projektin suunnittelun,

kommunikoinnin ja aikataulujen seurannan osalta, kertoo Finpron Ranskan vientikeskuksen päällikkö Heli Pasanen-Zentz.

Ranskalaisen telakan toiminta-tapojen vuoksi parhaat edellytykset onnistuneelle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle luo jatkuva paikallinen tuki. Suomalaisyritysten tukena ovat ranskalaiset telakka-asiantun-tijat, Finpron Pariisin toimisto ja Team Finland -verkosto.

alihankkijat kärkkyvät miljoonatilauksia –60Alihankintayrityksistä peräti 60 prosenttia ilmoittaa tilaustensa vähentyneen. Kysyntätilanteen heikkenemi-nen näkyy vapaan kapasitee-tin kasvuna, ilmenee Teknolo-giateollisuuden kyselystä.

KuVa

t: e

rn

st &

yo

un

g

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201318 UUTISET18

rauno Vanhanen: menneestä maailmasta

Koulutuspäiväsolmu on malliesimerkki toivottavasti jo menneestä maailmasta.

Työmarkkinoiden keskusjär-jestöt sopivat palkojen korottamisesta ja samalla myös erilaisista lainmuutok-sista, jotka eduskunnan edellytetään siunaavan. Asetelma on yleensä vielä se, että ikään kuin palkankorotusten ”mal-tillisuuden” vastapainona järjestöjen sopimuksellaan säätämät lainmuutokset ovat palkansaajan asemaa parantavia.

Palkansaajan aseman taas ei koeta pa-ranevan, jollei muutos näy työnantajan velvoitteiden lisääntymisenä.

Raamisopimuksen koulutuspäivä-kiistassakin juuri tämä asetelma näkyy kirkkaana. Palkansaajan osaamisen ei uskota paranevan pelkästään sillä, että työnantajalle annettaisiin vero-

kannustimia henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Mukaan pitää saada joku juttu, jolla sälytetään yrityksille uusia velvoitteita.

Kuvaan kuuluu vielä sekin, että kun järjestöt näistä työelämän lakien muut-tamisesta sopimuksillaan säätävät, muu-tokset eivät tietenkään rajoitu vain so-pimuksen tehneiden yhdistysten omiin jäseniin, vaan kaikkiin muihinkin.

Sama meno on jatkunut 1960-luvulta lähtien, jolloin tulopolitiikkaa alettiin tehdä.

Koulutuspäiväkiistassa palkansaaja-puoli on vaatimassa kaikille pienillekin työnantajayrityksille erilaisia sakon uhal-la toteutettavia suunnitelmavelvoitteita samoin kuin jokaiselle työntekijälle kol-mea koulutusvapaapäivää vuodessa täy-dellä palkalla. Pienet työnantajayritykset

eivät todellakaan ole olleet sopimassa itselleen mistään tällaisista velvoitteista ja kustannuslisistä.

Kysymys ei ole mistään pienestä asiasta, jos yrityksen maksettavaksi tuli-si palkansaajajärjestöjen vaatimat kolme palkallista päivää työntekijää kohti joka vuosi. Sitten pekkaspäivien sopimisen ei ole tainnut näin mittavaa kertarysäystä työnantajakustannuksiin tulla: kolmelta päivältä palkanmaksu, tuotannon mene-tys ja koulutuksen kustantaminen.

Suuremmilla yrityksillä, joilla jo ny-kyisin palkallisia koulutuspäiviä on yli kolme, ei muuttuisi mikään muu kuin tulisi lisäverohelpotus.

Pienille yrityksille sen sijaan tulisi tuntuvasti lisää selvällä rahalla makset-tavaa, mikä ei varmastikaan kannusta lisätyöntekijöiden palkkaamiseen.

Sama meno on jatkunut 1960-luvulta lähtien, jolloin tulopolitiikkaa alettiin tehdä.

Karkkimaailman toi- mitusjohtaja Tommi Heikkonen vastaa pu- helimeen karkkiko-neen alta. Valukonees-

sa on vikaa ja koneiden sielunelä-män tuntija on mennyt koneenkor-jaajien avuksi.

– Kapasiteettimme on 600 000 kiloa vuodessa, ja sitä voidaan nostaa helposti miljoo-naan kiloon. Sen jäl-keen tuotantotilam-me tulee pieneksi, tehtaan-hohtaja kertoo Turun kupeessa Kaarinassa si- jaitsevasta karkkiteh-taasta.

Kanadalainen karkki- kone on tehtaalle käyt-tökelpoinen vielä pit-kään, sen kapasiteetti on viisi miljoonaa kiloa.

Kovat tekijänimet. Karkkimaa-ilma on makeisalalla uusi tulokas. Yritys perustettiin vasta viime ke-sänä ja joulumarkkinoille päästiin loppuvuodesta. Helmikuusta läh-tien hedelmä-, salmiakki- ja mar-meladimakeisia ja myöhemmin xylitol-tuotteita saa muualtakin

kuuluisin turkulainen saa oman nimikkokarkinlähituotanto, joustavuus ja ket-teryys ovat pienen makeistehtaan menestyksen valtit. Vetonaulaksi saa-tiin Putous-tähti samppa linna.Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

KarKKi Maistuu. en usko makeisveron hillitsevän kokonais-

kysyntää tai ohjaavan kuluttajakäyt-täytymistä. Me miellämme sen vain

lisäkustannuksena, joka iskee tulok-seen, tommi heikkonen sanoo.

Myyntiin puhtia. Heikkonen uskoo, että laadukkaalle kotimai-selle toimijalle on tilaa kylläisillä makeismarkkinoilla. Yhtiö suosii suomalaisia raaka-aineita aina kun mahdollista, kartonkitoimittaja-kin on kotimainen.

– Kuluttajat arvostavat lähi-tuotantoa. Mutta moni ei tiedä,

että vain hyvin harva suomalai-seksi mielletty tuotemerkki on val-mistettu Suomessa.

Suomen makeismarkkinat ovat noin 400 miljoonaa euroa. Kark-kimaailma tavoittelee siitä muu-taman prosentin osuutta. Se tietää sitä, että nyt 11 henkeä työllistävä yritys toivoo palkkaavansa 4 – 5 vuoden sisällä 20 – 30 työntekijää lisää. Osaajia on Turun seudulla entuudestaan.

– Liikevaihtomme tulee ole-maan ensimmäisenä vuonna 1 – 2 miljoonaa euroa, mutta jo muuta-

man vuoden kuluttua se nousee 6 – 8 miljoonaan euroon, Heik-konen uskoo.

Poimimme suurten valmistajien pöydiltä putoavia murusia.

tommi Heikkonen

kuin Turun seudulta. Sen sijaan yrityksen perusta-

jat Heikkonen ja tuotantojoh-taja Timo Linte eivät ole no-viiseja.

Heikkonen on Leafin enti-nen kehityspäällikkö ja Linte tuotannonohjauspäällikkö. Pa-rikymmenen vuoden makeisalan urallaan he ovat nähneet, miten pohjoismaiset tehtaat ovat valu-neet Itä-Eurooppaan.

– Osaamisen ja perinteen katoa-minen suretti. Siksi ajatus oman makeistehtaan perustamisesta oli pitkään mielessä. Saimme rahoi-tuksen kuntoon sattumalta samoi-hin aikoihin, kun päätös Leafin Auran tehtaan lopettamisesta var-mistui, Heikkonen sanoo.

Pieni on joustava. Vanha työn-antaja ei ole ryhtynyt kampitta-maan pienempää.

– Painimme eri sarjassa. Liike- ideamme on olla pieni ja joustava lisenssisopimusvalmistaja ja ali-hankkija oman tuotekehityksen

lisäksi. Poimimme suurten valmistajien pöydiltä putoavia mu-rusia, Heikkonen sa- noo ja kertoo, ettei suurten valmistajien edes kannata tehdä alle 30 000 kilogram-man eriä.

Karkkimaailman joustavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarvittaessa uusi tuo-te saadaan kaupan

hyllylle kuudessa viikossa. Siihen eivät suuret tehtaat taivu.

– Timo pystyy kehittämään vii-kossa 2 – 3 uutta karkkimakua. Esimerkiksi Putous-hahmo Samp-pa Linnan nimikkokarkki tulee kauppoihin muutaman viikon ku-luttua.

400 milj.€

on Suomen makeis-

markkinoiden kokonaisarvo.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

Vesa-matti Väärä

KolumniRAUNO VANHANENrauno.vanhanen@yrittajat.fi

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 1919

Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia - puhelimilla lataamalla Windows Phone - sovelluksen.

Luettavissa ovat mm.• päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä• verkkopalvelun uutiset• tärkeimmät pörssitiedot

LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTATutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace - sovelluskaupasta. Voit tutustua ilman tilausta 31.3.2013 asti.

Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppa-lehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.� /asiakaspalvelu.

LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS-PUHELIMEESI

LATAAMAKSUTTA

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201320

Äidit käyttävät val-taosan äitiysloman jälkeisistä vanhem-painvapaista. Seu-rauksena on, että

naisten ja miesten tasa-arvo työ-elämässä ei toteudu. Hallituksen tavoitteena on lisätä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön aset-tama työryhmä esitti helmikuussa

Joustavuutta vanhempainvapaisiinVanhempainvapaat ovat varma aihe kuumentamaan keskustelun kuin keskustelun. yrittä-jänaiset on tehnyt kansalaisaloitteen vanhemmuuden kustannuksista. yrittäjälle aihe on paitsi oikeudenmu-kaisuuskysymys myös kasvun este. Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

vanhemmuuden kustannukset ovat äitien työnantajien kontolla. Ei uskalleta palkata perheenperus-tamisiässä olevia naisia. Esimerkik-si Ruotsissa vanhemmuuden kulut maksetaan yhteisistä varoista.

– Nykyjärjestelmän vuoksi nais-ten yritykset eivät kasva, kansain-välisty eivätkä työllistä.

– Tiedetään, että työllistämisen vastuu on siirtynyt pk-yrityksiin.

Meillä on tässä valtava voimavara, joka olisi käytössä välittömästi, kun kustannukset laitettaisiin ve-rovaroin maksettavaksi, Järvinen yllyttää.

Osa-aikatyötä lisää. Naisyrittäjä ja Vanhempainliiton puheenjohta-ja Susanna Saranlinna seuraa kes-kustelua vanhemmuuden kustan-nuksista, vanhempainvapaista ja

nuorten naisten työmarkkina-ase-masta monellakin tapaa aitiopai-kalta. Luottamustehtävänsä lisäksi hänen yrityksensä toimii henkilös-tönvuokrauksessa. Hän on tiiviisti yhteydessä vuokratyövoimaa käyt-täviin yrityksiin.

Saranlinnan mielestä osa-aika-töiden lisääminen on osa naisyrit-täjyyden mahdollistamiseen ja vanhempainvapaiden tasapuoli-

PaLaPeLi raKeNtuu. Kalenteri kulkee mukana. naisyrittäjyyttä kai se on, että tällaista palapeliä osaapi pyöritellä, Vanhempainliiton puheenjohtajana toimiva yrittäjä susanna saranlinna pohtii.

osa-aikaisen työn tekeminen. yksittäistenkin työtuntien tekemisen pitäisi olla mahdollista. myös yrittäjä voi työllistää naisia osa-aikaiselle pätkälle, ei tarvitse ajatella työllistämistä liian ison palan nielaisemisena.

Vanhemmuuden kulut isommille hartioille. yrittäjänaisten aloite on paikallaan. Haluan nostaa esiin keskustelua vanhempainvapaista myös työnantajan kanssa. mahdolliset esille tulevat vanhempainvapaat pitää huomioida.

isä vanhempainvapaalle. Keskustelussa tulisi korostaa sitäkin, että pienen lapsen kotona hoitaminen voi olla positiivinen vaihtoehto myös isälle. näin äitiyslomalta töihin tai yrittäjäksi palaavan äidin työmarkkinoille paluu helpottuu.

Nuoret naiset työmarkkinoille:

1

2

3

Esitykset: yrittäjä ja Vanhempainliiton puheenjohtaja Susanna Saranlinna.

kotihoidontuen rinnalle uutta osa-aikatyöhön kannustavaa joustavaa hoitorahaa.

Jopa 40 prosenttia alle 35-vuo-tiasta koulutetuista naisista tekee määräaikaisuuksia. Vastaava luku miehillä vuonna 2011 oli 15 prosent-tia. Tiedot koskevat akavalaisia pal-kansaajia. Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtajan Heli Järvisen mukaan tästä voi syyttää sitä, että

juKKa-PeKKa moilanen

UUTISET

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 21

Joustavuutta vanhempainvapaisiin

seen jakoon tähtäävää ratkaisua.– Lähtisin miettimään sitä, mi-

ten osat yhdistämällä saadaan ko-konaisuuksia. Osa-aikaisen työn tekemiseen on käytännössä haluja, mutta järjestelmämme monesti es-tää sen tekemisen. Yksittäistenkin työtuntien tekeminen pitäisi olla mahdollista.

Hän ihmettelee, miksi asiaan ei saada ratkaisua.

Suomen Yrittäjänaisten Heli Jär-vinen näkee niin osa-aikatyön li-säämisen kuin myös vanhempain-vapaiden joustavamman käytön tuovan lisää notkeutta työmarkki-noille osana muuta kokonaisuutta.

Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä.

Heli järvinen

www.konsu.com

henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta

Kirjanpito

Lakipalvelut

Etabloituminen

TilintarkastusVerokonsultointi

Konsu palveluksessasi Venäjällä ja Ukrainassa

Konsu Magazine on nyt julkaistu. Voit käydä lukemassa sen osoitteessa:

UUTISET

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman raportin mukaan Suomessa 14 prosenttia työl-

lisistä on osa-aikatyössä. Suurim-malle osalle työntekijöistä osa-aikatyö on myönteinen mah-dollisuus, joka tarjoaa keinoja esimerkiksi työn ja perhe-elä-män yhteensovittamiseen sekä auttaa jaksamaan työssä pidem-pään.

– Osa-aikatyöhön suhtau- dutaan usein yleisessä keskustelussa jostain syystä negatiivisesti ja unohdetaan siihen liittyvät positiiviset mahdollisuudet, kuten työllistä-misen edistämi-nen ja työurien pidentäminen. On muistettava, että osa-aikatyö tar-joaa myös väy-

vuoden

SWAP-laitevaihtotakuu

osa-aikainen työ onmahdollisuus, ei uhka

Miljardin litran maitoprojektiKauhajoella toimivan Done Logistics Oy:n liiketoiminta on siirtynyt Amipac Oy:n omistukseen.

Amipacin tämän hetken massiivisin projekti on ArlaFoodsin uusi, Euroopan suurin meijeri Englannin Aylesburyssa.

Amipac suunnittelee meijeriin kuljetus- ja täyttö-järjestelmän. Amipacin tie-dotteen mukana meijerissä pakataan jatkossa vuosittain peräti miljardi litraa tuore-maitoa.

Amipacin kotipaikka on Järvenpää.

osa-aikatyötä kos- keva lainsäädäntö on työ- ja elinkeino-ministeriön julkai- seman raportin perusteella ajan tasalla.

län työmarkkinoille, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

– Nuorille se on tapa hankkia työ-kokemusta, työttömille ja työmark-kinoilta poissaoleville osa-aikainen työ taas antaa mahdollisuuden pääs-tä uudelleen kiinni työelämään.

yhtenäiset pelisäännöt. Rytkö-nen oli mukana raportin laatineessa työryhmässä, joka siis ei esitä muu-toksia lakiin. Nykyisessä lainsäädän- nössä osa-aikaisen työntekijän ase-maa turvaa työnantajan velvoite tar-jota työntekijöille lisätyötä silloin, kun työtehtävät ovat osa-aikaisille

sopivia.– Lisätyöntarjoamistilanteet

tulee ratkaista tapauskohtaises-ti. Lisätöiden jakaminen kuuluu lähtökohtaisesti työnantajan direktio-oikeuden piiriin, mut-ta työnantajan on aina työtä ja

työtehtäviä jakaessaan nou-datettava tasapuolisen koh-

telun vaatimusta ja syrji-mättömyyttä, Rytkönen kertoo.

Loppuraportissa pai- notetaan osa-aikatyö- hön liittyvien hyvien

käytäntöjen jaka-mista ja kehittämis-tä sekä yhtenäisten ja avointen peli-sääntöjen luomis-ta työpaikoilla.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201322

dEbaTTI

Parasta tietysti olisi, että yksikään maa

ei tukisi telakkateollisuuttaan kohdennetuilla tuilla. On onne-

tonta, että tällaista tukikilpailua ei ilmeisesti saada kuriin edes

EU-tasolla.etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen

akateemisessa talousblogissa

joka vuosi noin 130 000 yhden hengen yritystä on harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena, ja

samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittäjille. Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan joka vuosi arviolta yli 20 miljoonan euron edestä. Näille rahoille olisi yritystoiminnassa muutakin käyttöä. Ja siihen päälle meidän huijausten kohteiksi joutuvien yrittäjien arvokas työaika: asioi-den setviminen on hidasta, vaikeaa ja kallistakin, jos joutuu käyttämään juristia. Nämä sotkevat yrittäjän normaalirytmiä – se on kaikki pois yrityksen tuloksesta ja sitä kautta valtion verotuloista. Itse onneksi sain apua Suomen Yrittäjien lakineu-vonnasta. Hallitusohjelmassa lukee näin: ”Puututaan vilpilli-seen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja

arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet.” Mitä tämän eteen on tehty?

Muut lehdet Kaksintaistelu: Huijarilaskuttajat piinaavat yrittäjiä. Oululainen Juha Jousi tenttaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, miten hallitus auttaa yrittäjiä.

Nykymuodossaan hyvin-vointiyhteiskunta on sortu-

massa. Sen ennustamiseen ei tarvita edes laskupäätä.

Vuorineuvos Gustav von Hertzen suomen Kuvalehdessä

meillä on kokemuksia tästä jo 1970-luvun faksiajoilta asti, mutta

internet on räjäyttänyt ilmiön. Meidän yrityksessäm-me ollaan onnellisessa asemassa, kun yksi henkilö voi

perehtyä huijarien torjuntaan ja muut saavat työrauhan. Mutta yksinyrittäjä on ihan liemessä. Huijarit iskevät tyypillisesti uusiin yrityksiin, joissa yrittäjällä ei vielä ole kokemusta eikä tietoa siitä, mitä häneltä vaaditaan. Myyn-tipuheessa huijari usein sumuttaa yrittäjää väittämällä, että juuri hänen tarjoamansa palvelu on pakollista, jolloin yrittäjä saattaa harhautua ostamaan aivan vilpillisen

palvelun. Miksi yrittäjää ei koske sama peruutta-misoikeus kuin kuluttajaa?

vielä törkeämpiä ovat ne, jotka lähettävät laskun, vaikka

yrittäjä ei ole tilannut mitään. Me tarvitsemme laissa säädetyn keinon suojautua näiltä väärin-käytöksiltä. Millä aikataululla

sellainen on tulossa?

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

Tämä alennus aiheuttaisi ison rahoitus-

aukon, suuruusluokaltaan parin miljardin luokkaa.

sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman

yhteisöveron laskusta Helsingin sanomissa

Ruotsi pärjää monissa kohdissa parem-

min kansainvälisessä kilpai- lussa. Meidän tulee mennä

Ruotsin ohi ja ottaa kilpailuetu.eK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

yhteisöveron laskemisesta yle uutisten haastattelussa

Tiedätkö, mikä on yrityksen oikea arvo?Arvonmääritys on kattava esitys yrityksen realistisesta arvosta suun-nitellussa kaupassa. Kattava ja helppolukuinen Arvonmääritys on tehokas omistajanvaihdoksen apuväline niin myyjälle, ostajalle, si-joittajalle kuin kaupan rahoittajallekin.

Arvonmääritys voidaan tehdä yrityksen osakekannan arvosta, liike-toiminnan arvosta tai molemmista aina kulloisenkin tarpeen mu-kaan. Realistinen arvonmääritys on yrityksen omistajavaihdoksen paras lähtökohta. Mikäli harkitset yhtiön tai liiketoiminnan myyntiä, suosittelemme sekä osakekannan että liiketoiminnan arvonmääritys-tä tärkeän päätöksen tueksi.

Arvonmäärityksen toimitus on nopeaa. Toimitus kestää tilauksesta alle kaksi viikkoa.

Lisäetu!Mikäli annat meille myynti- tai ostotoimeksiannon kolmen kuukauden kuluessa Arvonmäärityksen valmistumisesta, hyvitämme puolet arvon-määrityksen hinnasta välityspalkkiostamme!

Hinnat (+alv)Toiminimen arvonmääritys 890€. Suomen Yrittäjien jäsenille 790€.Osakeyhtiön osakekannan arvonmääritys 1 350€. Suomen Yrittäjien jäsenille 1 200€.Lisäanalyysina liiketoimintakaupan arvonmääritys 500€. Liiketoimintakaupan arvonmääritys erikseen tilattuna 1 350 €.

Tilaa heti tai kysy lisätietoja!Puhelimella 010 2864 008 tai sähköpostilla arvo@yrityskaupat.net

Alkaen vain

790 € (+ alv)

Suomen Yrittäjien

jäsenetu

juKK

a-Pe

KKa

mo

ila

nen

Juha Jousiyrittäjä

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 23

Kannatan lämpimästi Suomen Yrittäjänaisten merkittävää yhteiskunnallista aloitetta. Yrityksissämme oli vuosina 1986 – 87 osin yhtä aikaa kahdeksan naista äitiys-lomalla. Vaati todella suurta sydäntä pelata kahdeksan viidestäkymmenestä vajaalla tai varanaisilla. Kustannus oli mielestäni kohtuuton yritys-temme kokoon ja liikevaih-toon suhteutettuna.Risto Vesterinen kommentoi suomen yrittäjänaisten aloitetta vanhemmuuden kustannusten jakamisesta

EN

53 %

facebook-kommentti

Kysely

yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Varsinkin rakennusalalla tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että asiakkaat maksavat myöhässä. Hankaloittaa vaan omaa taloudellista suunnittelua, kun ei pysty ikinä varmaksi tietämään, koska saattaisi kilahtaa tilillä.Pete Koskinen maksuaikojen pitenemisestä

Ehditkö pitämään talvilomaa?

KyLLÄ

39 %

EN TIEdÄ

yleisenä lähtökohtana oikeusjärjestelmässämme on,

että tehty sopimus pitää. Jos sopimuksen syntymisestä tai sisällöstä on erimielisyyttä, sopimukseen

vetoavan on näytettävä, mitä on sovittu. Ei ole ajateltavissa, että yritys joutuisi odottamaan laissa säädetyn peruuttamisajan eli esimerkiksi pari viikkoa ennen kuin saa varmuuden siitä, että toisen yrityksen kanssa tehty sopimus pitää. Yrittäjien yleises-tä peruuttamisoikeudesta säätäminen olisi suhteellisen järeä keino puuttua huijausongelmaan, joka loppujen lopuksi koskee vain pientä osaa kaikista yritysten välisistä sopimuksista. Peruuttamisoikeutta voitaisiin ehkä ajatella, jos se olisi mah-dollista rajata vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa

oleviin pienyrittäjiin ja ainoastaan markkinointihui-jauksiin. Tätä selvitellään parhaillaan.

Lainsäädännön muutostarpeita arvioidaan

parhaillaan, kuten edellä totesin. Mahdollisten lainsäädäntömuu-tosten aikataulua on tässä vai-

heessa liian aikaista arvioida.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 59 vastausta.

PeKK

a s

iPo

la

Päijät-Hämeessä pk-yritysten suhdan-neodotuksia kuvaava

saldoluku nousi peräti 23 yksikköä ja odotukset alueella ovat huomattavasti positiivisemmat kuin Suomessa kes-kimäärin. Mitään yksittäistä syytä en kyllä osaa sanoa, miksi näkymät ovat posi-tiivisemmat kuin muualla.

Täällä on aktiivisesti haettu kasvua ja palveluita markkinoidaan erityises-ti pääkaupunkiseudulle. Katseet on suunnattu sinne suuntaan koko ajan. Tunnelmat ovat kylläkin kaksijakoi-set. Vaikka palvelualalla näkymät ovat paremmat, niin teollisuuden alihank-kijoilla on edelleen vaikea tilanne.

Kari Helokivilahden yrittäjien puheenjohtaja

On hyvä kuulla, että sait apua Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta. Olen tyytyväinen sii-

tä, että etujärjestönne on ottanut hyvin aktiivisen roo-lin asiassa. Nopeimmin ja tehokkaimmin huijausyritysten torjunta onnistuu, jos huijausyritysten kohteeksi joutuneet yrittäjät saavat oikea-aikaisesti asiantuntevaa tietoa oikeuk-sistaan ja järkevistä toimintavaihtoehdoista. Oikeusministe-riössä on toki arvioitu myös lainsäädännön muutostarpeita yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Rakentavaa vuoropuhelua

on käyty myös Suomen Yrittäjien kanssa. Jatkamme tätä työtä ministeriössä.

Anna-Maja Henrikssonoikeusministeri

8 %

Ps.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201324

arjESSa

yrittäjän arjessa

Kaveruksista yhtiökumppaneiksi

emil

Bo

Byr

eV

•Myös ongelmista voi puhua avoimesti, usein pelkkä katsekin riittää.

•Keskinäinen luottamus, joka on syntynyt jo ennen yrityksen perustamista.

•Joustavuus. Asioista helppo sopia.

•Riittävän vapaa-ajan järjestäminen haastavaa.

•Työasiat kulkevat mukana myös vapaalla.

•Samat naamat töissä ja harrastuksissa.

+–

yritys pystyyn kavereiden kanssa

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

2°CSuomi on hyväksynyt kansainväliseksi tavoitteeksi rajoittaa ilmaston lämpenemi-nen alle kahteen asteeseen. Ilmastopaneelin mukaan Suomen on tehostettava energia- ja materiaalitehokkuutta, jotta tavoite on saavutettavissa.

Kaveruksista yhtiökumppaneiksiminkälainen yritys syntyy, kun lapsesta asti toisensa tunteneet kaverukset pistävät osaamisensa yhteen?Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

Nokialaisen Ubitec Oy:n perus-tajia ei voi moittia ainakaan pessimisteiksi. Neljä ystävystä ja entistä partiokaveria päätti nimittäin jättää palkkatyönsä ja perustaa yhdessä yrityksen.

Vaikka imu yrittäjäksi olisikin vahva ja lii-keidea timanttia, moni miettii kahteen ker-taan taloudellisen tulevaisuutensa yhdistä-mistä kavereiden kanssa. Mitä jos yrittäjyys karahtaa kallioon tai taloudelliset ongelmat vetävät pinnat liian piukeiksi? Päättyykö ystä-vyys samalla kertaa?

Teollisuuden kunnossapito- ja teollisuus-sähköpalveluja tarjoavan Ubitecin toimitus-johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Leo No-kelainen nauraa pessimistin epäilylle.

– Meistä kolmella on jo ollut pitkään yh-teinen venekin, joten olemme tottuneet teke-mään töitä yhdessä ja jakamaan siitä myös taloudellisen vastuun. Tosin pienemmässä mittakaavassa kuin nyt. Kun on lapsesta asti tuntenut toisensa, ystävyyden pahimmat sär-mät ovat jo aikaa sitten hioutuneet.

Kaveruus kestää. Leo Nokelainen, veljensä Jukka, Samu Saastamoinen ja Lauri Kaunisto perustivat Ubitecin vuosi sitten. Ainakaan vie-lä ei ole tullut eteen sellaista, missä kaveruus, saati veljeys olisi ollut koetuksella.

– Tietenkin hetkittäin on ollut jotain vään-töä rankan työviikon jälkeen, mutta olemme edelleen hyvissä väleissä. Porukassa toimimis-ta ei tarvitse enää opetella. Ryhmän roolit on jo otettu, Leo Nokelainen sanoo.

Aivan riskittömäksi ubitecläiset eivät yhteis-tä yrittäjän taivalta ole silti mieltäneet. Mah-dollisten kiistojen ratkaisemista on mietitty jo etukäteen.

– Sen päätimme, että jos jokin alkaa hier-tää, pitää olla rohkeutta nostaa kissa pöydäl-le. Asioista on keskusteltava, on uskallettava

avata suunsa ajoissa, eikä jättää mitään hau-tumaan. Mutta tämähän on ihan nor-

maali pelisääntö missä tahansa työyhteisössä.

Yrittäjäksi ryhtymi-nen ei ollut het-

ken haave.

Leo Nokelainen oli tehnyt jo muutaman vuo-den omia keikkoja toiminimellä palkkatyön ohessa. Vähitellen heräsi ajatus omasta yrityk-sestä ja palkkatöiden jättämisestä. Muut kave-rukset päättivät sitten tulla mukaan.

Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjoh-tajan pesti oli luontevasti Leon heiniä.

– Tai ainakin minusta se oli luonnollista, Nokelainen nauraa.

Omaan yritykseen lähdettiin niin, että osa töistä oli jo valmista alihankintaa edellisille työnantajille. Vahva yhteistyöverkosto on tuo-nut loput työt.

– Meillä on ollut myös muutama omako-titaloprojektikin, eikä yksityisasiakkaiden palveleminen ole poissuljettua jatkossakaan. Päätähtäin on kuitenkin teollisuuden ja julki-sen puolen sähkörakentamisessa, koska siihen meillä löytyy erikoisosaamista.

Töitä on ollut ensimmäisen vuoden aikana riittämiin ja asiakaspohjaa koetetaan laajen-taa koko ajan.

Etenkin yrityksen pyörittämiseen kuluva aika on yllättänyt.

– Onneksi meillä on neljäs osakas taloussih-teerinä. Kun talous on omissa käsissä, pysym-me varmasti paremmin tilanteen tasalla kuin monessa muussa pienessä firmassa.

Osaaminen ratkaisee. Muidenkin osakkai-den roolit ovat muovautuneet erikoisosaami-sen perusteella.

Jukka Nokelainen opiskelee asentajan työn ohessa automaatioinsinööriksi, mutta hän vastaa myös Ubitecin myynnistä ja markki-noinnista. Samu Saastamoinen on täysipäiväi-nen asentaja, jonka vastuulla ovat erityisesti mekaaniset asennukset. Toimitusjohtajakin pistää työkaluliivit päälleen ja lähtee asennus-hommiin päivittäin.

Pienessä yrityksessä toimitusjohtaja ei voi jäädä vain työpöydän ääreen. Mutta kenen-kään tehtävät eivät ole lukkoonlyötyjä.

– Tämä on vain lähtötilanne. Tilanne muut-tuu varmasti esimerkiksi sitten, kun Jukan opinnot päättyvät. Kun yritys kasvaa, jokaisen roolitkin muuttuvat varmasti. Viimeistään rekrytoinnit muuttavat kunkin perustajan tehtäviä, Leo Nokelainen sanoo.

muistathan: Vuoden 2012 vuosi-ilmoitusten korjaukset tulee tehdä viimeistään 15. maaliskuuta, jotta verottaja saa ne esitäytetyille veroilmoituksille.15

maaLISKUU

etsitään hyvää tyyppiä!

> Vuosi sitten startannees-sa Ubitec Oy:ssä mieti-tään ensimmäisiä rekry-

tointeja. Kaikki työt on pystytty hoitamaan kunnialla, mutta etenkin kiireaikoina lisäkäsille-kin olisi tarvetta. Lomaakin olisi kiva pitää välillä.

Toimitusjohtaja Leo Noke-laisen mukaan vakinaisten työntekijöiden rekrytointeja jarruttaa se, ettei töiden määrää voi vielä ennustaa. Kiireavulle ja toimivalle alihankintaverkostol-le on silti tarvetta.

– Kevät sen vahvistaa, mutta tarkoitus olisi palkata kesätyö-voimaa jo tänä vuonna. Tyypin pitää tietenkin sopia joukkoom-

me, mutta en usko uusien kavereiden mukaantulon olevan sinänsä vaikeaa. Haasteet ovat enemmänkin osaamispuolella. Meidän työmme on niin laaja-alaista, ettei valmiita kavereita tule koulunpenkiltä, Nokelainen sanoo.

Hän arvelee, että etenkin pitkäaikaisemmat työntekijät koulutetaan itse.

– Otamme esimerkiksi nuorempia kavereita harjoit-telemaan. He saavat vaikka oppisopimuksella alan eri-koisosaamisen. Vanhemmalle ammattilaiselle tämä ryhmä ei välttämättä ole helpoin porukka tulla mukaan.

Leo Nokelainen, 27LempääläTehtävä: toimitusjohtaja, asentaja ja sähkötöiden johtajaKoulutus: sähkö- ja automaatioasentaja

Samu Saastamoinen, 28NokiaTehtävä: asentaja, vastuualueena mekaaniset asennuksetKoulutus: automaatioasentaja

jukka Nokelainen, 25YlöjärviTehtävä: asentaja, vastuu- alueena myynti ja markkinointiKoulutus: Koneenasentaja, opiskelee automaatioinsinööriksi

Lauri Kaunisto, 28tampereTehtävä: taloussihteeriKoulutus: Hallintotieteen ylioppilas

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201326 arjESSa

Keinot vähissä, jos sopimus purkautuu

Liikkeenharjoittaja Han- na Keskisen yrittäjän- ura on lähes neljän vuoden mittainen. Yh- tä kauan hän on pitä-nyt luomupuuvillasta

sekä soija- ja bambukuidusta val-mistettujen vaatteiden Urban Soul -kauppaansa Helsingin Kaisanie-men metroasemalla.

Myymälän paikka on lähes täy-dellinen. Ihmisiä virtaa liikkeen ohi seitsemänä päivänä viikossa aamuvarhaisesta iltamyöhään. On työmatkalaisia, opiskelijoita, elokuvateatteriin menijöitä, jois- ta aina joku piipahtaa myös os-toksille.

Siksi vuokranantajan, kiinteis-tösijoitusyhtiö Spondan, yhtäk-kinen ilmoitus vuokrasopimuk- sen päättymisestä kolmen kuu-kauden kuluttua tuli ikävänä yl-lätyksenä.

Keskinen ei ole ainoa irtisa-nottu. Sama viesti on tullut myös muutamalle muulle Urban Soulin naapurissa sijainneelle yrittäjälle.

– Hulluinta tässä on se, että alun perin vuokranantaja etsi nimenomaan pitkäaikaista vuokralaista. Uusi vuokra-nantaja haluaa näemmä eroon pienistä, elävyyttä tuovista yrityksistä ja antaa tilat yhdelle suurelle, Keski-nen harmittelee.

Pienehköjä liiketiloja hyvi-en ihmisvirtojen äärellä on Hel-singin keskustassa harvassa.

matto bisnesten alta– ja kuinka siitä selvitään

KuVat: jarKKo Virtanen

miten pienyrittäjä voi varautua siihen, että vuokrananta-ja sanoo liiketilan vuokrasopimuksen irti? ei oikein mi-tenkään, vastaavat kauppiaat. Leena Filpustoimitus@yrittajat.fi

– Ei tällaiseen oikein voi varau-tua. Kolmessa kuukaudessa on vaikea löytää uutta paikkaa. Vuok-rasopimukseen voisi tietenkin koettaa neuvotella pitemmän irti-

LOPPuuNMyyNti. hanna Keskinen joutuu laittamaan lapun luukulle ja etsimään uudet toimitilat.

> Vuokrasopimuksen purka-minen on osa yrittäjäriskiä, mutta irtisanomisen peruste

on lain mukaan aina ilmoitettava.Näin sanoo Suomen Yrittäjien

lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

– Tällöin vuokralaisen kannat-taa arvioida sitä, onko irtisanomi-selle hyväksyttävä syy. Laki nimit-täin lähtee siitä, että tuomioistuin voi vuokralaisen vaatimuksesta julistaa vuokranantajan suoritta-man irtisanomisen tehottomak-si, jos irtisanomista on vuokralai-sen olosuhteet huomioon ottaen

pidettävä muutoin kohtuuttoma-na eikä irtisanomiseen ole hyväk-syttävää syytä. Paljon vaikeampi onkin sitten määritellä se, min-kälainen syy on hyväksyttävä ja minkälainen ei, Makkula kertoo.

Vuokrasopimus on joka tapauk-sessa syytä tehdä huolella.

Makkula nostaa esimerkiksi taloyhtiön putkiremontit, jossa vuokranantaja on joko yksityinen henkilö tai yritys, mutta remontis-ta päättää taloyhtiö.

Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta ja alennusta vuok-

rasta, kun huoneistoa ei ole voitu käyttää tai huoneisto ei ole sovi-tussa kunnossa.

– Tällainen oikeus on siinäkin tapauksessa, että remonttia ei tee vuokranantaja, vaan esimerkiksi taloyhtiö. Vuokrasopimuksessa on kuitenkin voitu sopia toisin.

Lisäksi remontti aiheuttaa var-masti tulojen menetystä yrittäjälle. Vahingonkorvausta vuokrananta-jalta on tällaisessa tilanteessa vai-kea saada, koska tulojen menetys ei johdu vuokranantajan, vaan kol-mannen osapuolen toiminnasta.

– Vuokrasopimukset tehdään

pitkälti vuokranantajan vakioeh-tojen mukaisesti ja pienyrittäjän mahdollisuus neuvotella niihin muutoksia on heikko, Makkula myöntää.

Haku päällä. Pääkaupunkiseu-dulla on lähes miljoona neliötä tyhjää toimitilaa, mutta ongel-maksi muodostuu vapaan toimiti-lan epäkäytännöllinen sijainti tai tilojen liian iso koko.

Toimitilojen rakentamista tutki-va RPT Docu onkin laajentanut re-viiriään parittamalla muuttamista harkitsevia yrittäjiä ja toimitilojen

omistajia yhteen.RPT Docu välittää aktiivisesti

vähintään viisi henkeä työllistä- vien yritysten tietoja.

– Muuttaminen on iso projek-ti ja siihen pitää varautua hyvissä ajoin, jopa kaksi vuotta etukäteen. Joku tarvitsee enemmän neuvot-teluhuoneita, joku toinen taas his-sin, kuvailee toimitusjohtaja Mik-ko Saastamoinen.

Hänen mukaansa ei ole kum-mankaan osapuolen etu, jos toimi-tilat makaavat tyhjinä tai kasvava yritys ei saa haluamiaan toimitilo-ja nopeasti käyttöönsä.

ei tällaiseen oikein voi varautua. Kolmessa kuukaudessa on vaikeaa löytää uutta paikkaa.

Hanna Keskinen

sanomisajan, mutta kaltaiselleni yksinyrittäjälle sekin voi olla liian sitovaa, jos joutuu itse syystä tai toisesta lopettamaan toiminnan, Keskinen sanoo.

Verkkokaupasta hän ei ainakaan aio luopua, vaikka oikeanlaista lii-ketilaa ei heti löytyisikään.

Urban Soulin naapuristakaan ei hyvältä liikepaikalta lähdetä mie-lellään. Uudessa paikassa asiakas-kunnan rakentaminen pitää aloit-taa alusta. Siihenkään ei voi oikein varautua.

Harvinaista. Marian koditorian toimitusjohtaja Soili Hedborgin mukaan heidän tilanteensa on hie-man helpompi kuin muilla. Heillä on 15 franchise-liikkeen ketju ja Kai-saniemen yrittäjälle on jo löydetty uusi tila muualta. Paikka ei kuiten-kaan ole yhtä vilkas kuin nykyinen.

– Liiketilan menettäminen näin äkisti on tosi harvinaista. Muistan

yhden vastaavan irtisanomisen kymmenen vuoden takaa. Toivoi-sin, että yrittäjäjärjestöissä mietit-täisiin, kuinka pieniä yrityksiä voi-taisiin tukea tällaisten tilanteiden varalta. Olemme myös kasvavia työllistäjiä.

Karnevaalikauppa Aprillin vuok-rasopimus sanottiin irti ennen joulua. Lähes 15 vuotta samalla paikalla sijainneen liikkeen irtisa-nomisaika on kuusi kuukautta.

– Se oli hyvä, sillä nyt ehdimme etsiä uuden tilan rauhassa Gra-niittitalosta. Tosin nyt joudumme maksamaan vuokraa jonkin aikaa kahdesta paikasta, sillä vuokranan-taja ei halunnut tulla irtisanomis-ajassa vastaan, sanoo myymälän-hoitaja Mari Laiho.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSa

Kuukauden kysymysKysymys: Osa-aikainen työntekijä tekee töitä tarpeen mukaan, 0 – 37,5 tun-tia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy?

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman mää-räytymiseen vaikuttaa työsuhteen kesto ja tehtyjen työpäivien tai -tuntien määrä. Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää kultakin täydel-tä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä, työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöris-tetään täydeksi lomapäiväksi.

Osa-aikaisen työntekijän osalta täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään vuosilomalain 6 §:n mukaan kalenterikuu-kautta, jolta hänelle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijälle ei kerry 14 työssäolopäivää, täydeksi loman-määräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana

työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Jos työtuntimäärä jää kalenteri-kuukauden aikana alle tämän, vuosilomaa ei kerry kyseiseltä kuukaudelta.

Jos tuntipalkkainen työntekijä työsken-telee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, hänen vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan prosentti- perusteisesti. Työntekijän lomapalkka on 11,5 prosenttia lomanmääräyty-misvuoden aikana ansaitusta palkasta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden loman-määräytymisvuoden loppuun mennessä, lomapalkka on 9 prosenttia.

Vuosilomalain määräyksistä voidaan kuitenkin työehtosopimuksilla poiketa.

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 21.3.2012

Morsiuspukuliike Morsiussalonki RosAmor Ky seinäjoella. liikevaihto 200 000 - 250 000 €. työntekijänä yrittäjä itse. Omat 169 m2 toimi-tilat. lisätiedot sari Koskela p. 050 593 9739.

ePy-03122012-2380

Sisustus- ja lahjatavaraliike pääkaupunkiseudulla. Myös verkko- liiketoimintaa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3.

SY-11122012-2391

Osuus erikoiskauppatoimin-nasta. toimintaa koko suomessa. liikevaihto yli 2 000 000 €.

SY-11122012-2392

Huonekalualan maahantuonti- ja tukkuyritys. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuok-ratut toimitilat 35 m2. hintapyyntö 200 000 €.

sy-07012013-2440

Erikoistavarakauppa Meri-lapin alueella. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

sy-10012013-2445

Myydään/myydään osuus viihde-elektroniikka- ja esitystek-niikka-alan yritys Pirkanmaalla. toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työn- tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 350 m2. hintapyyntö 125 000 €.

sy-11012013-2456

Kauppa

Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toi-mitilat 150 m2.

sy-04012013-2435

Muut toimialat

Abloy-valtuutettu lukkoliike Päijät- hämeessä. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

sy-10012013-2449

Rakentaminen

50 % osakkuus verkkokaupasta. liikevaihto alle 100 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3.

sy-11012013-2454

Kiinteistöhuoltoyritys Pirkan- maalla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 4 - 5.

sy-16012013-2473

Huoltokorjaamo etelä-Pohjan- maalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 580 m2.

sy-21012013-2483

Valtuutetun kodinkonehuoltoliik-keen liiketoiminta ja tarvikevarasto pääkaupunkiseudulla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 58 m2. hinta-pyyntö 35 000 €.

sy-29012013-2510

Jätealan kuljetusliike Uudella-maalla. hintapyyntö 65 000 €.

sy-11022013-2546

Tilitoimisto turun seudulla. liike-vaihto 300 000 - 400 000 €. työn-tekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 170 m2. hintapyyntö 200 000 €.

sy-11022013-2547

Kiinteistöhuoltoyritys Virossa. liikevaihto vuonna 2012 5 700 000 € (netto). työntekijöitä 700. Vuok-ratut toimitilat 500 m2. hintapyyntö 1 750 000 €.

sy-13022013-2559

senioreille suunnattu kunto- ja hyvinvointikeskus pääkaupunki-seudulla. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 150 000 €.

sy-13022013-2560

Palvelut, liikenneMyytäviä kohteitammePakkaukset ..................................500 000 Urheilutarvikemyymälä .............. 280 000 Alueellisesti merkittävä sähköasennusliike .......................660 000 Polttoaineiden tukkukauppa ...... 530 000 Perinteikäs kultasepänliike ........ 678 000 Elintarvikkeiden jalostusyhtiö ...450 000 Yökerho ja pubi ........................... 180 000 Kansainvälisillä markkinoilla toimiva elintarviketeollisuuden koneiden valmistaja ....................500 000 Autovuokraamo ........................... 280 000 Lelukauppa ....................................60 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta ................ 160 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto ..... 50 000 Ravintola, elintarvikemyynti ja muut kodin tarvikkeet ............ 630 000 ICT-alan yritys ..............................500 000 Huonekaluliike Varsinais- Suomessa ..................................... 295 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Ilmanvaihtotuotteiden maahan- tuonti- ja tukkuliike pääkaupunki- seudulla. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 178 m2. hintapyyntö 92 000 €.

sy-14012013-2459

Verho- ja kangaskauppa Varsi-nais-suomessa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimi-tilat 177 m2. hintapyyntö 80 000 €.

sy-15012013-2471

Lasten lelujen myyntiin ja maa-hantuontiin erikoistunut VeRKKO-KAUPPA lelutalo.fi, sekä aputoimi-nimi suomen lelutalo. liikevaihto 150 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. hinta-pyyntö 98 000 €.

sy-17012013-2479

Matkamuistomyymälä lapissa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 107,5 m2. hintapyyntö 115 000 €.

sy-12022013-2557

Majoitus, ravintola, elintarvike

Ruoka- ja tanssiravintola ilta-lento hailuodossa. Omat toimitilat 250 m2 + 25-asiakaspaikkainen kota, velaton myyntihinta on 295 000 €. hUOM! Pohjanmaan hunajakeskus Ky myy molemmat omistamansa kiinteistöt: ainutlaatuinen tilaisuus nopealle / nopeille ostajille! lisätie-toja myös http://www.etuovi.com/kohde/969786 eMMe MYY YRitYKsiäMMe, vaan toimitilamme tontteineen!

sy-05022013-2530

Kainuussa yritys jonka toimialana on majoitus- ja matkailu- sekä korjaamotoiminta. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 1 700 m2, useassa rakennuksessa, osa kylmää tilaa.

sy-06022013-2539

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Metallialan yritys ja/tai kiin-teistö Malmin tattarisuolla. Omia tuotteita. liikevaihto 300 000 - 500 000 €. työntekijöitä 3 - 5. Omat toimitilat 1970/700 m2. tiedustelut p. 050 533 9062.

SY-12122012-2396

Suunnittelutoimisto (erikoisalue muovi- ja kumituoteet sekä työ-välineet) Pirkanmaalla. liikevaihto yli 120 000 €. työntekijöitä 1. hinta-pyyntö 135 000 €.

sy-16012013-2474

Teollisuuden alihankintayritys satakunnassa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1570 m2. hinta-pyyntö 350 000 €.

sy-22012013-2488

Pienempi metallialan koneista-mo, tai koneet ja laitteet helsingis-sä. Vuokratut toimitilat 250 m2.

sy-13022013-2558

Teollisuus

Teollisuus

Ostetaan liiketoiminta/yritys. liikevaihto 300 000 - 700 000 €.

sy-11012013-2455

Palvelut, liikenne

Ostetaan 1 - 5 hengen tilitoimisto tai tilitoimiston asiakaskanta Varsinais-suomesta tai mahdolli-sesti myös satakunnasta, Pirkan-maalta, hämeestä, etelä-Pohjan-maalta tai Uudeltamaalta.

sy-12122012-2398

Ostetaan pienen tilitoimiston lii-ketoiminta satakunnan alueelta. Vuokratut toimitilat.

sy-19122012-2415

Yrittäjät tarvitsevat omaa hyvinvointiaan tukevaa mie-leistä vapaa-ajan tekemistä arjen unohtamiseksi.

– Yrittäjähuoltamon Boost- kampanja aktivoi yrittäjiä kokemaan ja jakamaan lii-kunnan riemua muiden kanssa. Kokemuksen ei tar- vitse olla umpimielistä ur-heilua, vaan se voi olla myös

tossut jalkaan ja liikkeelleaivojumppaa, sanoo Eläke-Fennian markkinoinnin pro-jektipäällikkö Maarit Wahl-bom.

Kampanja käynnistyi tam-mikuun lopussa, ja se jatkuu aina huhtikuun loppuun.

Ensi vaiheessa miehet ot-tavat mittaa naisista.

Yrittäjä pääsee mukaan kirjautumalla sisään Heia-

Heia -nimiseen palveluun. Sieltä löytyy ryhmä, johon voi liittyä.

HeiaHeia on netissä ja mobiililaitteissa toimiva hy- vinvointia sekä liikuntaa edistävä palvelu.

Kampanjan tarkemmat ohjeet ja säännöt löydät osoitteesta www.heiaheia.com/yrittajahuoltamo

tulevat Eilakaislalta

•Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon.

Yrityspörssin ilmoitusehdot

osoitteessa www.yritysporssi.fi

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin

osoitteessa

www.yritysporssi.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201328

TaLOUS

Välillä yrityksen kasvu tai muu syy voi viedä yrittäjän huomion liiaksi pois yrityksen tunnusluvuista. Kun tulos tipahtaa pakkaselle, on pakko reagoida ja pyrkiä korjaamaan tilanne.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Hartolassa Vuohelan Herk-ku Oy:ssä herättiin vuon-na 2009 siihen, että yritys teki tappiota. Silloin tar-tuttiin toimeen rivakasti. Toimitusjohtaja Pirkko

Hämäläinen kertoo heidän puhuneen omaehtoisesta saneerauksesta tuolloin, ja kova syyni laitettiin päälle.

– Päätimme, että meidän pitää saada tulos nopeammin selville, ja tunnuslu-kuja pitää seurata tiiviimmin. Otimme muun muassa logistiikan tarkkailuun, ja ryhdyimme kilpailuttamaan raaka-aine-ostoja enemmän, Hämäläinen muistelee.

Avuksi Hämäläinen sai kaksi yritys-kummia, jotka toimivat henkisenä tukena talousasioiden hoidossa.

– Kyky hakea ja ottaa vastaan apua jo ennen kuin on pakko, ovat tärkeimpiä menestystekijöitä.

Yritys päätti samassa yhteydessä yri-tyshistoriansa ensimmäisistä hinnan- korotuksista. Leipomo karsi 40 prosent-tia tuotteista. Yrityskummien verkoston kautta yhtiöön löytyi uusi tehtaanjoh-taja.

Vuohelan Herkun puoti on perustettu vuonna 2003. Tähän asti Hämäläinen toimi kotoa käsin. Osakeyhtiöksi 40 vaki-tuista työllistävä yhtiö muuttui vuonna 2011. Yhtiön liikevaihto on kasvanut joka vuosi vuodesta 2003. Vuohelan Herkulla menee tänä päivänä hyvin.

Kate-erittely apuvälineenä. Kauppa-tieteiden tohtori, yrittäjä Toivo Koski Tulosakatemia Oy:stä neuvoo pk-yrittäjiä yhtiömuodosta riippumatta tarkista-maan kuukausittain, että liiketoiminta on voitollista.

– En itse laske voittoprosenttia, vaan yksinkertaisesti katson, että yritys tekee voittoa. Jos haluaa syventyä tuloslaskel-maan, voi myös arvioida liikeriskiä, eli sitä, kuinka herkästi tuloksentekokyky vaihtelee myyntimäärän tai -hintojen vaihdellessa. Katelaskelma auttaa ar-vioinnissa.

Yrittäjän kannattaa pyytää tilitoimis-tosta kirjanpidon ajon lisäksi kate-erittely kuukausittain. Kate-erittelystä voi laskea muun muassa hintajoustoja.

– Yksi tuloslaskelman tärkein tunnus-luku on myyntikateprosentti. Jos myynti-kateprosentti lähtee lipsumaan alaspäin, se on merkki siitä, että yrittäjä alkaa huomaamattaan antaa periksi hinnoissa. Tai sitten hänellä on kustannukset kasva-massa huomaamattomasti.

Koski neuvoo yrittäjiä seuraamaan myös taseen tunnuslukuja, kuten mak-suvalmiutta ja vakavaraisuutta. Hänen mukaansa tappiota tekevän yrityksen on syytä seurata oman pääoman määrää kuukausittain. Osakeyhtiölaki velvoittaa tekemään rekisteröinti-ilmoituksen viipy-mättä, jos omapääoma laskee negatiivi-seksi. Lisäksi oman pääoman määrä on syytä merkitä hallituskokouspöytäkirjaan.

Nopea raportointi. Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistuneessa Vuohelan Her-kussa talousasiat ovat nykyisin toimitus-johtajan linssin alla säännöllisesti.

– Meillä tehdään kassavirtalaskelmaa, jota seuraamme säännöllisesti. Käytäm-me tilitoimiston verkkopohjaisia ohjel-mia, ja raportointi on tosi nopeaa. Tulosta seuraan myös.

Hämäläinen on tyytyväinen tilitoimis-ton ohjelmiin. Hän voi katsoa kuukausit-tain verkossa tärkeät tunnusluvut, seura-ta ja ennakoida myynnin kehitystä.

> Osakeyhtiön rating-jakauma poikkeaa täysin koko yritys- ja henkilöyh-

tiöiden populaation jakaumas-ta, Bisnode Finland Oy:n johtaja Matti Rahikka kertoo. Negatiivisen luottoluokituksen saaneita on huomattavasti enemmän osakeyh-tiöpuolella kuin henkilöyhtiöissä.

– Henkilöyhtiöissä yrittäjän omaisuus on vakuutena liiketoi-minnalle. He ovat osakeyhtiöitä huolellisempia toiminnassaan.

Luottoluokituksiin erikoistu-nut Soliditet on Bisnode Finland Oy:n aputoiminimi. Positiivisen

reittauksen saa lähes 70 prosent-tia yrityksistä.

– Helposti unohdetaan se, että C-luokituksen saaminen ei tarkoita konkurssiin ajautumista, vaikeudet voivat olla tilapäisiä.

Suomen Asiakastieto Oy:n mu-kaan maksuhäiriöisten yritysten kokonaismäärä on kasvanut jo neljä vuotta peräkkäin ja nyt niitä on yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa. Bisnoden tilastojen mu-kaan velkomustuomioiden määrä kuitenkin väheni viime vuonna vuodesta 2011, kun ulosottoesteet ja tratat lisääntyivät.

toiminimet valopilkkuja luottoluokituksissa

Katson kuukausittain tilitoimiston verkko-ohjelmassa tärkeät tunnusluvut, seuraan ja ennakoin myynnin kehitystä.

Pirkko Hämäläinen

seuraa tunnus- lukuja

tarKKa syyNi. Vuohelan herkussa käytettiin tervehdyttämistoimista nimitystä omaehtoinen saneeraus, toimitusjohtaja Pirkko hämäläinen kertoo.

lauri rotKo

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 29

Yritysten Rating-jakauma, %

Yritys- tmi oy Ky ay ok oyj Ei muoto reitattavat

% 52,16 37,45 5,43 2,14 0,48 0,05 2,28

289 000Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli 289 000.

Seuraa näitä tunnuslukuja kuukausittain

Tavoita kunta-

päättäjät!

Suurin kunta-alan tapahtuma 11.-12.9. Kuntatalo

Lehtien ilmoitusmyynti:Marianne Lohilahti

marianne.lohilahti@netti.fi puh. 040 708 6640

Kuntamarkkinat -osastojen myynti:Maritta Mäkelämaritta.makela@kuntalehti.fi puh. 040 765 8016

läHde: Bisnode finland oy

edellinen 6 kk ennen 12 kk ennen 24 kk ennen 36 kk ennen päivä

rating-jakauma ennen konkurssihakemusta%100

75

50

25

0

aaa, aa, a an, ei rating B, C

Luottotiedoista voi ennustaa konkurssin

* an-luokassa ovat viimeisen kahden vuoden aikana perustetut yritykset ja henkilöyhtiöt.

* myyntikateprosentti lasketaan usein kustannuslaskennan kautta. se olisi hyvä laskea myös kirjanpidon kautta, edes kerran vuodessa.

* Poistoista ja aktivoinneista: Hyvän yrityksen tunnusmerkki on se, että hyvä yritys pyrkii tekemään poistot mahdollisimman isoina.

läHde: toiVo KosKi, tulosaKatemia oy

Tuloslaskelmasta

1. yritys tekee voittoa.

2. Kirjanpitäjältä kate-erittely, laske tästä myyntikate- prosentti.

3. jos yritys tekee tappiota, laske liikevaihdon kriittinen piste, jolla yritys tekisi voittoa.

Taseesta

1. maksuvalmiuden suhdeluku syytä olla >1. maksuvalmius selville vertaamalla rahoitusomaisuutta lyhytaikaisiin velkoihin

2. oman pääoman määrä, oy-laki velvoittaa rekisteröimään tiedot, jos oma Po menee miinukselle.

+Tarki

sta:Tarki

sta:

>1

%60

50

40

30

20

10

0

3,78

10,898,79

59,86

2,57

7,35 6,76

aaa aa a an ei rating B C

3,5210,12

86,36

8,95 10,09

80,96

13,46 14,42

72,11

20,06 17,08

62,87

30,61

21,55

47,84

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201330 TaLOUS

Kun asiakkaina ovat Suomen suurimmat yritykset, tulee mark-kinoiden katto vas-taan nopeasti.

Näin kävi myös helsinkiläisellä Alekstralla, jonka liiketoiminta pe-rustuu asiakkaiden puhelinkulujen hallintaan. Yhtiö analysoi puhelin-laskuja ja kaivaa säästöjä etsimällä muun muassa kustannustehok-kaimpia tuotteita sekä palveluja eri operaattoreilta.

– Optimoinnin avulla pystytään säästämään jopa 30 – 40 prosenttia puhelinlaskuissa. Euroissa se tar-koittaa 100 000 euroa per 1 000 työntekijää. Säästöt tulevat isolle-kin yritykselle yllätyksenä, sanoo Alekstran toimitusjohtaja Jani Pu-roranta.

Alekstra on tyypillinen kasvuyri-tys, joka hakee rahoitusta kansain-välistyäkseen. Yhtiö on perustanut konttorin New Yorkiin. Toinen väy-lä ovat suomalaiset pörssiyritykset, jotka tarvitsevat Alekstran palvelu-ja Suomen rajojen ulkopuolella.

– Rahoitus oli ensisijainen syy, kun lähdimme mukaan Kasvuväy-lään. Tekesiltä saatu lainaraha on oleellisesti edullisempaa ja jousta-vampaa kuin osakerahoitus, Puro-ranta kertoo.

Tekesin myöntämä kehityslaina kattaa 70 prosenttia Alekstran hy-väksytyistä tuotekehityskuluista.

asiakkaan luo. Puroranta myön-tää, että pienen yrityksen ei ole helppo saada uskottavuutta suur-ten ulkomaisten yritysten silmissä.

Uskottavuuden saavuttaminen vaatii läsnäoloa ja aktiivista myyn-tityötä sekä verkostoitumista. Yh-tön perustajajäsenet ovat kaikki tavalla tai toisella olleet aikaisem-

raha houkutteli mukaan

> Kasvuväylä on onnistunut houkuttele-maan jo lähes 120 kansainvälistymisestä kiinnostunutta pk-yritystä toteuttamaan

omaa kasvusuunnitelmaansa. Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa neljä hakua

ja tavoitteena on saada mukaan lähes sata uutta kasvuyritystä.

Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä sanoo, että suurin kimmoke yrityksillä on rahoituksen saaminen.

– Uudet kansainväliset avaukset vaativat rahaa ja erilaisia neuvoja asiantuntijoiltamme.

Kasvuväylään valittavilla pk-yrityksillä pitää olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa kotimaassa ja niiden täytyy pyrkiä vahvaan kas-vuun kansainvälisillä markkinoilla.

Setälän mukaan valitut yritykset työllistävät keskimäärin yli kymmenen henkilöä. Yritysten liikevaihto on vähintään 0,5 miljoonaa euroa.

– Kasvuväylässä mukana olevat yritykset ovat hyvässä vaiheessa, jos katsoo liikevaihtoa, Setälä kehuu.

Yli sadan prosentin kasvuun ylsi 12 yritystä vuonna 2011.

Mikä Kasvuväylä?• Kasvuväylä on tarkoitettu

nopeaa kasvua ja kansainvälis-tymistä tavoitteleville pk-yri-tyksille.

• Kasvuväylä on tem-toimijoiden (tekes, ely-keskukset, finnvera, finpro, PrH ja suomen teolli-suussijoitus) palvelu, joka on ollut käynnissä vuodesta 2011.

• Palveluun valitut yritykset voivat hyödyntää omaan kasvu-suunnitelmaansa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja.

• Palvelussa on jo noin 120 yritystä ja mukaan haetaan 80 uutta yritystä vuoden 2013 aikana.

• yrityksille Kasvuväylä tarjoaa erityisesti neuvontaa ja rahoi-tusta. jokaiselle Kasvuväylään valitulle yritykselle nimetään asiakasvastaava, Kasvuluotsi.

• Palvelussa rahoitushakemusten käsittely nopeutuu ja kasvun vaatima kokonaisrahoitus on helpommin saatavilla. Kasvu-väylän avulla yritys voi suunni- tella ja toteuttaa kasvustrate-giaansa pitkäjänteisesti ja entistä vaivattomammin julkisia yrityspalveluja hyödyntäen.

•Seuraava haku sulkeutuu 15. maaliskuuta.

yritysten puhelin-laskuja analysoiva alekstra koki Kasvuväylän edullisimmaksi vaihtoehdoksi.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

rahoitus on kova ydin

Lisää kasvajia

KOVa taVOite. Alekstra aikoo olla tulevaisuudessa globaalisti toimiva virtuaalinen operaattori, kertoo jani Puroranta.

min töissä eri puhelinoperaatto-reilla.

– Suomessa meillä ei ole kilpai-lua, mutta ulkomailla kilpailu on kovaa. Pyrimme, että teknologiam-me olisi ylivertainen nimenomaan globaaleissa puhelinlaskuissa, toi-mitusjohtaja sanoo.

Alekstran kasvuluvut ovat ko-meat. Valtaosa liikevaihdosta tulee vielä Suomesta.

– Visiossamme on muuttua jos-sain vaiheessa itse virtuaaliseksi operaattoriksi globaalisti. Se vaatii vielä teknologian kehitystä ja noin 50 miljoonan dollarin sijoitusta yh-tiöön, Puroranta arvioi.

Uutta: Kauppahinta-arvio, omistajanvaihdoksen ensimmäinen askel

Tätä on odotettu! Uusi, helppo ja markkinoiden edullisin tapa selvittää, mikä yrityksesi kauppahinta oikeasti voisi olla. Se sopii erityisesti ammatin- ja liikkeenharjoittajien, pienten toiminimiyritysten ja osakeyhtiöiden yritystoiminnan myyntihinnan määrittämiseen.

Kauppahinta-arvion tekee yrityskaupan kokenut ammattilainen. Saat rea-listisen arvion, mihin hintaan yrityksestä kaupat voisivat oikeasti syntyä. Kir-jallisen arvion lisäksi saat halutessasi suulliset kommentit kauppahinnasta ja jatkotoimenpiteistä.

Kauppahinta-arvion toimitus on nopeaa. Hinta-arvio toimitetaan jopa muutaman päivän kuluessa tilauksesta ja aineiston saannista.

Lisäetu!Mikäli annat meille myynti- tai ostotoimeksiannon kolmen kuukauden ku-luessa Kauppahinta-arvion valmistumisesta, hyvitämme puolet arvion hin-nasta välityspalkkiostamme!

Hinnat (+alv )Toiminimen kauppahinta-arvio 590 €. Suomen Yrittäjien jäsenille 490 €Osakeyhtiön kauppahinta-arvio 790 €. Suomen Yrittäjien jäsenille 690 €

Tilaa heti tai kysy lisätietoja!Puhelimella 010 2864 008 tai sähköpostilla arvo@yrityskaupat.net

PeKKa siPola

2011 20 yritystä (pilotti)

2012 35 yritystä

2013 60 yritystä

2013 Vuonna 2013 neljä uutta hakua,

80 – 100 yritystä (tavoite)

Lisää kasvajia

0,5 0,61,2

3,0

9,7

Alekstralla huima kasvu

2008 2009 2010 2011 2013 (e.)

10

8

6

4

2

0

milj. euroa

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 31TaLOUS

Käyttöpääoman tarve korostuu yrityksissä erityisesti vaikeina ai-

koina. Käyttöpääoma nousee vuodesta toiseen kärkeen myös yrittäjille suunnatussa pk-barometrissa, kun kysy-tään suurimpia syitä pankki-rahoitukselle.

Tähän markkinarakoon iskee nyt Intrum Rahoitus uudella yritysrahoituspal-velulla, jonka tarkoituksena on nimenomaan nopeuttaa kassankiertoa.

Mistä palvelussa on oikein kysymys, Intrum Justitian johtaja Juha Iskala?– Intrum Rahoitus myöntää rahoitusta yrityksen myyn- tilaskuja vastaan 100-pro-senttisesti ilman reaaliva-kuuksia.

Miksi te olette lähteneet täl-laiseen mukaan?– Pk-sektorilta saatujen viestien mukaan yritykset kärsivät pidentyneistä mak-suajoista sekä yhä tiukke-nevasta rahoitustilanteesta. Meiltä on jo pidemmän aikaa tiedusteltu palvelua, jossa organisaatiot voisivat saada myyntisaamisiaan vastaan rahoitusta. Palvelu on ollut

kassankierron nopeuteen apua

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Aktiassa pienyrittäjä saa kaikki pankki- ja va-

kuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain

suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman,

sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan,

joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän

henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasi-

oiden sujumisesta. Tervetuloa konttoriim-

me kuulemaan lisää Aktian yrityspalveluiden

eduista. Ota yhteyttä puh. 010 247 6700*.

Lisätietoja myös www.aktia.fi/yritysasiakkaat.

Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat

suurasiakkaan palvelun.

* Puheluhinnat kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

tarjolla muualla Eu-roopassa ja molemminpuo-listen hyvien kokemusten pohjalta palvelun tarjonta aloitettiin myös Suomessa.

Mitä hyötyä tästä on yrittä-jälle?– Suurimpina hyötyinä palvelun käyttäjät pitävät muun muassa kassankier-ron merkittävää nopeutu-mista ja sen lisäksi myyjä voi tarjota asiakkailleen pidempiä maksuaikoja. Ra-hoitusta käyttävällä orga-nisaatiolla on mahdollista valita, kumpi kantaa lasku-tukseen tai luototukseen liit-tyvän riskin. Riskin siirrol-

la on vaiku-tusta posi-

tiivisesti myös organisaati-oiden taseeseen, hallinnon kevenemisestä puhumatta-kaan.

Mitä kustannuksia palvelus-ta tulee yrittäjille?– Palvelu on yrittäjälle edul-lista. Hintaan vaikuttavat rahoitettava euromäärä, rahoituksen kesto ja luoto-tukseen liittyvä riski. Tyy-pillisesti hinta vaihtelee alle prosentista vajaaseen kah-teen prosenttiin laskujen pääomasta. Laskutuksen käsittelykulu on 2 – 4 euroa/lasku.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201332

vapaaLLa

Lasse KoskiMiten syöt mämmisi?1Kymppi-Maukkaat on Suomen

markkinajohtaja mämmimarkki-noilla. Paljonko myytte mämmiä

vuosittain? Kympin markkinaosuus on runsas 60 pro-senttia. Myyntimäärät ovat liikesalaisuutem-me. Kaikki valmistamme, mitä ostetaan ja meillä olisi enemmänkin kapasiteettia.

2Mämmi on imellytettyä ruispuu-roa, joka valmistetaan ruismal-taasta ja ruisjauhoista. Ilman lisät-

tyä sokeria mämmi on terveysruokaa. Onko mämmi terveyspommi?Mämmissä on 40 prosenttia ruismallasta ja 60 prosenttia ruisjauhoa. Mämmi on erittäin funktionaalinen tuote.

3Ovatko mämmin kaikki raaka-aineet Suomesta?Tällä hetkellä emme voi taata, että

kaikki raaka-aineet olisivat kotimaisia. Rukiin viljely on parin huonon syksyn takia pienentynyt ja ainakin noin 60 – 70 pro-senttia ruisjauhosta on tehty ulkomaisesta rukiista.

4Viedäänkö mämmiä ulkomaille? Hyvin vähän, satunnaisesti. Ruot-siin viemme jonkun verran, lähinnä

se menee ruotsinsuomalaisille. Olemme yrittäneet käynnistää vientiä, mutta ei ole ollut suurta menestystä. Aikoinaan teimme suuremmankin kampanjan Saksaan.

5Miten syöt mämmisi?Suurimmaksi osaksi syön sen maidon kanssa. Myös vaniljakastike tai jäätelö

sopivat erittäin hyvin mämmin kanssa. Hyvä jälkiruoka syntyy, kun laittaa puolet jäätelöä ja puolet mämmiä tehosekoittimeen, ja seok-sen hetkeksi vuoassa pakastimeen.

6Millaisia uusia tuotteita Laihian Mallas tytäryhtiöineen on tuonut markkinoille viime vuosina?

Perinteiset tuotteemme ovat pitäneet pintan-sa. Vuodet eivät ole veljeksiä. Uusia tuotteita täytyy pyrkiä tuomaan markkinoille, kun vanhoja aina välillä putoaa pois. Toijalan lei-vontapuolella on tullut uusia pakasteleivon-naisia, ja olemme tuoneet erilaisia variaatioi-ta perinteisistä maltaistamme markkinoille.

Kaikki valmistamme, mitä ostetaan ja meillä olisi enemmänkin kapasiteettia.

Kuka? Lasse Koskiikä: 56-vuotias.työ: Koitan katsoa vähän kaiken perään. työntekijöitä Laihialla on noin 50, ja toijalassa tytäryhtiö Kymppi-Maukkaat Oy:ssä noin 50 ja pakkausyhtiöissämme runsas 20 henkilöä. Olen vetänyt yritys-tä vuodesta 1990, ja olen viidettä suku-polvea. yritys on perustettu vuonna 1910.Perhe: Vaimo ja kolme täysi-ikäistä tytärtä.unelma: ykkösasia on se, että yrityksillä riittää kannattavaa toimintaa. siinä on unelmaa kerrakseen.

tuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

Vaalivankkurit liikkeel-le. Paavi Benedictus XVI:n

eroilmoituksesta ehti kulua vain päivä, kun ensimmäiset Paavo Paaviksi –mukit tuli-

vat jakoon Keminmaalla.

6 kysy- mystä

miKKo leHtimäKi

win-win. EU-perhe uhosi uudistushalua budjetti-neuvotteluissa ja onkin

hienoa nähdä, että aina niin dynaamiset maataloustuet

selvisivät ylivoimaiseksi voittajaksi.

Omistus. Palkansaajajärjes-töt huutavat kilpaa valtiota

omistajaksi turvaamaan työpaikkoja. Yhden tela-

kan lisäksi pelastuslistalla ovat pari suljettua sellu-

tehdasta, Kiljavan opisto ja Urheilusäätiön taulut.

Kakkiva paimen. Espanja-lainen jouluperinne näyttää pesiytyneen suomalaiseen

yliopistomaailmaan.

feminismi. Feministit suutahtivat Suomen euro-

viisukappaleesta. Edellisen kerran konklaavi suivaantui,

kun lastenlaulussa ”Aja hiljaa isi” ei huomioitu

lainkaan naiskuljettajia.

ydinvoimaa. Viimeisimpien laskelmien mukaan Olkiluoto

Nelonen, Vitonen, Kutonen ja Seiskan valu ehtivät valmistua ennen kuin

Kolmonen saadaan liitettyä sähköverkkoon.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

Venäjä- klinikka yrityksilleSuomalais-Venäläinen kauppa-kamariyhdistys ja Nestorpart-ners järjestävät Venäjä-klinikan yrityksille 7. maaliskuuta klo 9.00 – 16.00. SVKK:n ja Nestor-partners ry:n kokenut asiantun-tijakaarti kartoittaa yrityksen kanssa sen lähtötilanteen, tahtotilan ja resurssitarpeen, ja laatii tulevaisuuden askelmerkit yrityksen Venäjän liiketoimin-nan edistämiseksi.

Klinikalle on helppo mennä, sillä klinikkasession kesto on 45 minuuttia ja alviton hinta 100 euroa. Paikkana SVVK, World Trade Center, Aleksanterin-katu 17, Helsinki. Klinikka on ensisijaisesti suunnattu muun muassa rakentamisen ja projek-tiliiketoiminnan sekä kiinteis-töliiketoiminnan toimialueille. Mukaan otetaan myös muiden alojen yrityksiä mikäli tilaa riittää. Ilmoittaudu pian, sillä paikkoja on rajoitetusti. svkk.fi > tapahtumat

Mitä ihmettä? hanken on perustanut yrittäjyyden tutkimuskeskuksen, jonka nimi on erling-Persson Centre for entrepreneurship. näin siksi, koska yrittäjyyden koulutukselle on yhä enemmän kysyntää.M&M

4/10Neljä kymmenestä suomalai-sesta aikoo valita nykyistä useammin luomutuotteita kaupassa, kertoo MTK:n, Ajatuspaja e2:n ja Maaseudun Sivistysliiton tutkimus.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

VOittajia. Keski-suomen Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon voittajatiimi Keuruun Megamarket Oy:stä eli yrittäjä Kari Ketola, sirpa heikkinen, suvi Ketola ja juha Partti tuulettamassa saamaansa tunnustusta. (Kuva: terotemedia)

Baanalla Tapahtumia

PiKaVerKOstOituMista. helsingin yliopiston järjestämän hyvä yritys -viikon entrepreneurship speed date -tapahtuma

keräsi helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, hankenin ja laurean opiskelijoita verkostoi-

tumaan. (Kuva: jaakko Blomberg)

Kun asioit pohjalaisten yrittäjien kanssa, valmistaudu

kuulemaan katteetonta itsekehumista tyyliin:

”Kyl on komiaa (mahtavaa).”

sm-hiihtoa ja mononheittoa

MuOtia. Varsinais-suomen nuori Yrittäjyys -aluemessuilla oli mukana 46 eri koulu-

asteiden opiskelijoiden perustamaa yritystä. Parhaaksi korkea-asteen yritykseksi valittiin

Fashion Flash Finland, joka toteuttaa suoma-laisille muotisuunnittelijoille suunnitellun

portaalin. (Kuva: turo numminen)

HyViä esiMerKKejä. Kärkölän, Merikarvian, Mäntsälän ja Uudenkaupungin Yrittäjät palkittiin suomen Yrittäjien vuoden 2012 parhaina pai-kallisyhdistyksinä. Vuoden 2012 toimialajärjestö on lääkäripalveluyritykset ry. Kuvassa palkintoa pokkaamassa Kari Varkila (vas.), jari K sillanpää, terttu lundelin, Päivi heinonen ja Mikko sep-pälä. (Kuva: lea hult)

30 vuotta kohtaamisiaKokemäen liikekeskuksessa nälkäistä lounasväkeä ruokkiva Kahvi- ja ruokapaikka Salkkari täytti 14. helmikuuta pyöreät 30 vuotta. Juhlat pidettiin vasta seuraavana lauantaina kakkukahvien ja mu-siikin kera.

Salkkarin kolme osakasta ja yksi työntekijä val-mistavat kaiken alusta alkaen itse. Aamut alkavat jo klo 5, jotta tarjolle saadaan

tuoreita leivonnaisia. Yrittäjä Hannele Myllymäki kertoo hei-dän suosivan lähiruokaa.

– Palvelemme lähinnä lou-nasasiakkaita.

Vuosi sitten ravintola siir-tyi kuusipäiväisestä auki-

olosta arkiaukioloon. – Meitä itketti, kun

palvelu huononi. Mutta täytyy tehdä suuria

ratkaisuja, että jak-saisi paremmin.

Yrittäjä toivoi juhlapäivältä kii-

reetöntä jutuste-lua asiakkaiden kanssa.

Komiaa

Milloin: 23. maaliskuuta klo 11 iin illinsaaressaMukana myös: sinä ja sukset

Iin ladut saavat kyytiä 23. maaliskuuta, kun valtava määrä yrittäjiä ottaa toisistaan mittaa Yrittäjien SM-hiihdon sprintti-viestissä sekä naisten että miesten ikäsarjoissa. Lapsillekin on

luvassa oma sarja, mikäli ilmoittautumisia tulee. Sprinttiviestit hiihdetään kolmessa sarjassa: perhe-, yritys- ja yhdistyssarjoissa.

Kilpailunjohtajana toimii Iin Yrittäjien puheenjohtaja Väinö Kasila. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11. maaliskuuta mennessä (Iin Yrittäjät ry).

Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia? läheta meille siitä vinkki: toimitus@yrittajat.fi

Opi tekemään AdWords- mainoskamppisAdWords-mainonnalla tavoitat hakukoneella tietoa etsiviä asiakkaita ja erilaisten verk-kosivustojen käyttäjiä. Google AdWords on maailman suurin ja käytetyin verkkomainonnan järjestelmä.

Google AdWords -mainon-nan voi hoitaa omatoimisesti kohtuullisella työpanoksella. Edellytyksenä tuottavien AdWords-mainoskampanjoiden luomiselle on muutaman pe-rustekniikan opettelu. Suomen Yrittäjät järjestää koulutuksen webinaarina, eli vuorovaikut-teisena verkkoseminaarina. Kouluttajana toimii KTM, MBA Jari Juslén, Akatemia 24/7 Oy. Jäsenhinta 59 euroa. Ilmoit-tautuminen viimeistään 26. helmikuuta. yrittajat.fi/koulu-tuskalenteri

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201334 parHaaT paLvELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fiwww.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133kari.salko@alma360.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

VIdEOTUOTANTOA

www.kalaproductions.fi

Kala Productions OyKaarle Lahdenpää

040 - 5518733

(UUSIMAA/E-SUOMI)

VIDEOTUOTANTOAYRITYKSILLE

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

MARKKINOINTI

Haluatko markkinoida yritystäsi myös venäläisille asiakkaille?

www.kauppatie.com Uusin lehti verkkolehtenä,

jakelu ja hinnasto.Kysy tarjousta Jarmo Jyrkinen

puh. 041 7497112lehtimainos@luukku.com

näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2013 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Ban-nerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

2013

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

rESUméfakta eller fiktion: Vi skulle igen kunna använda Sverige som modell. Där behöver den nya företagaren i samband med ett generationsskifte inte starta upp ett välmående företag på nytt under en stor skuldbörda bara för att ha betalat ”mellanpengar” till staten.

Kai iiskola, företagarna i norra Karelens medlemstidning neuvokas.

Är du företagare? Tycker du att kommunens krav på en lång betalningstid är irriterande? Livet blir

lite lättare för dig den 16 mars när den nya lagen om betalningsvillkor för handelsavtal träder i kraft. Där-efter kan betalningstiden i vanliga fall vara 30 dagar, om gäldenären är en kommun eller en annan an-skaffningsenhet.

Förändringen härstammar från ett EU-direktiv och syftar till att snabba upp betalningstidtabel-lerna inom den offentliga sektorn i Sydeuropa. Den passar dock även de finländska företagarna perfekt.

Även lagen om indrivning av

mammor använ-der majoriteten av föräldrale-digheten efter moderskapsle-digheten. Följ-

den är att jämlikheten mellan män och kvinnor i arbetslivet inte för-verkligas. En arbetsgrupp insatt av Social- och hälsovårdsministeriet presenterade i februari en ny flexi-bel vårdpenning vid sidan av hem-vårdsstödet som ska uppmuntra till deltidsarbete.

Så många som 40 procent av alla utbildade kvinnor under 35 år har en korttidsanställning. Motsva-rande siffra hos männen år 2011 var 15 procent (uppgifterna gäller löntagare som hör till Akava). En-ligt Heli Järvinen, verkställande direktör för Företagarkvinnorna i Finland rf, är orsaken till detta att kostnaderna för föräldraskap lig-ger på mammornas arbetsgivares axlar. Man vågar inte anställa kvin-

Flexibel föräldraledighetjuKKa-PeKKa moilanen

man måste hitta en balans mellan föräldraledighe-ten och arbets-marknaden. fö-retagarkvinnorna har tagit ett sam-hällsinitiativ om kostnaderna för föräldraskap. Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

nor som är i ”bilda-familj-åldern”. I Sverige till exempel betalas kostna-derna för föräldraskap från gemen-samma reserver.

– På grund av det aktuella syste-met växer inte kvinnornas företag, de blir inte mer internationella och de sysselsätter inte.

Mer deltidsarbete. Den kvinn-liga företagaren och Föräldra-förbundets ordförande Susanna Saranlinna följer på många sätt diskussionen om kostnaderna för föräldraskap, föräldraledighet och de unga kvinnornas ställning på arbetsplatsen. Utöver förtroen-

deuppdraget verkar hennes företag inom personaluthyrning. Enligt Saranlinna är mer deltidsarbete en del av en lösning som syftar till att göra det möjligt för kvinnor att vara företagare och till en jämlik fördelning av föräldraledigheten.

– Jag började fundera på hur man får fram en helhet genom att kombinera delarna. I praktiken finns det många som vill arbeta deltid, men vårt system hindrar dem ofta.

Heli Järvinen från Företagar-kvinnorna i Finland anser att både mer deltidsarbete och en mer flexi-bel användning av föräldraledighe-

PussLet byGGs uPP. Kalendern följer med. Kanske det är just det som är kvinnligt företagande, att man klarar av ett sådant här pussel, funderar susanna saranlinna, företagare och ordförande för Föräldraförbundet.

Pengar snabbare från kommunen till företagarnalagstiftningen om betalningar och indrivning av fordringar förnyas den 16 mars. tack vare föränd-ringen blir livet lättare för smf-företagen.Hannu Hallamaatoimitus@yrittajat.fi

fordringar kommer att förändras. Lagen kommer att innehålla andra viktiga punkter som är viktiga för företagen och som uppmuntrar till att betala räkningarna i rätt tid, men som samtidigt skyddar före-tagarna från omotiverad indriv-ning. Den kommer att innehålla en paragraf om god indrivningssed och skydda mot indrivningskost-nader i fall där man försöker driva in ogrundade skulder.

– Nu regleras tydligare det fak-tum att indrivningsorganisationen inte kan fortsätta indrivningen om företaget bestrider den, säger Före-tagarna i Finlands juridiska expert Tiina Toivonen.

I lagen regleras även använd-ningen av trattor. Den får endast användas för indrivning av en för-fallen, klar och obestridlig fordran. Tidigare har trattan baserats på en etablerad affärssed, och den användes ofta som hot vid oärlig indrivning.

Direkt från EU-direktivet får lagen en bestämmelse om en för finländska förhållanden ovan-lig ”förseningsböter” på 40 euro mellan företagen. Om gäldenären betalar en dag för sent har borge-nären rätt att genast skicka en för-seningsräkning på 40 euro. Några betalningspåminnelser behöver inte skickas ut.

Heli Järvinen

Följ nyckeltalenIbland kan företagets tillväxt eller något annat leda bort företagarens uppmärksam-het från företagets nyck-eltal. På Vuohelan Herkku Oy i Hartola märkte man 2009 att företaget gick med förlust. De vidtog genast åtgärder.

– Vi beslöt att vi måste få fram resultatet snabbare och följa nyckeltalen mer noggrant, påminner sig verk-ställande direktören Pirkko Hämäläinen.

Vuohelan Herkku går bra idag. Toivo Koski, doktor i handelsvetenskaper, råder SMF-företagare att varje må-nad kontrollera att företaget går med vinst, oberoende av företagsform. Företagaren bör be revisionsbyrån om en täckningsspecifikation varje månad utöver bokföringen.

Nytt förslag som ersätter transports-tödetÖstra och Norra Finlands delegation föreslår att ett nytt logistikstöd som särskilt stöder exporten tas med i budgeten för 2014. Bakom förslaget ligger en oro om konkurrensläget jämfört med Sverige och bevarandet av företag i avlägsna områ-den står på spel.

Delegationen föreslår att logistikstödet med en gång höjs till 20 miljoner euro. Det aktuella transportstödet på fem miljoner euro tar slut efter det här året. Till exempel tog anslaget på fem miljoner euro som reservera-des i budgeten i Finland i fjol slut redan på hösten. I Sve-rige har man beviljat totalt 45 miljoner euro i stöd.

Oron över företaget för-byttes i glädjeInvånarna i Kajana oroade sig över förlorade arbets-platser när UPM stängde sin fabrik i staden för något år sedan.

Det verkar dock som att oron var obefogad, eftersom det nu arbetar fler personer på företagsområdet Ren-forsin Ranta än när fabri-ken stängde, dvs. över 530 personer.

Över 30 företag har gjort sig hemmastadda i de renoverade utrymmena. Av dem är 28 helt nya aktörer i området.

ten skulle medföra mer flexibilitet på arbetsmarknaden som en del av en större helhet.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201336

Ei kai työntekijäsi pidä lounastaukoa

etätyöpäivänä?

if.fi010 19 15 00

Etätyön tekemi-nen lisääntyy nopeasti. Me

Ifissä olemme seuranneet tark-kaan työelämän muutosta ja sen vaiku-

tuksia etätyöntekijöiden vakuutusturvaan. Työnantajalle vakuutusturvan aukot saatta-

vat tulla yllätyksenä. Lakisääteinen vakuutus ei olekaan voimassa aina, esimerkiksi kotona ruo-kaillessa. Anna meidän auttaa. Ifistä saat mark-kinoiden kattavimmat ratkaisut etätyöntekijöi-den vakuutusturvaan, muun muassa erityisen etätyövakuutuksen ensimmäisenä Suomessa.

Lue lisää ja osallistu arvontaan osoitteessa

if.fi/etatyoVoita 8 hengen

Teema-astiasto

aterimineen!