suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Kuntien pitää laatia palvelustrategia vaikka lain voimalla | 3

Syrjintää

Kun vaimoni ilmoittautui työttömäksi ja haki

työttömyyskorvausta, hänelle lähinnä naurettiin.

Christer lindberg

4/2012

Laskelmat pöytään

Tuula Koskela iloitsee, kun Jyväskylä on laskenut tuottamiensa palveluiden

oikeat hinnat. Kunnilta on tulossa yrityksille helposti yli neljän miljardin

edestä lisää liiketoimintaa.

4–5

ha

nn

a-ka

isa

hä

mä

läin

en

uutiset:KiLometriKorvaus isKee KiPeästi | 8

uutiset:LuetteLobisnes Kiristää Pinnaa | 6– 7

teema:KuninKaaLLista PaLveLua | 28– 29

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20122

Tämän palvelimen takuuaikana vaihdat talvi­renkaat viidesti.

Viisi vuotta on piiiiitkä aika, ja koko tuon ajan me vastaamme takuulla Fujitsu PRIMERGY -palvelimesi toimivuudesta.

Fujitsu PRIMERGY TX200 S6Kasvavan yrityksen laajennettava palvelin

■ Toisen sukupolven Intel® Xeon® -suoritin E5606, max 2 suoritinta

■ 6 x Hot Plug 3,5” SATA­ tai SAS­levypaikkaa ■ 6­porttinen SATA RAID ­ohjain (tasot 0, 1, 10) ■ 5 vuoden onsite­takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin,

maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodit: VFY:T2006SX050IN

+ FSP:GA5S60Z00FIPY2 ■ SVH: 1 541 € alv 0 %

www.fujitsu.fi/palvelimet

Lisää tuotteista ja Sinua lähellä olevista jälleenmyyjistä:■   KIRJOITA: palvelinmyynti@fi.fujitsu.com■   SOITA: puh. 045 7880 8970■   KLIKKAA: www.fujitsu.com/fi

© 2012, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Xeon and Xeon Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

Hinnat alv 0 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 30.4.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osa-puolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Pää pois puskasta

Ensin on ladottava pöytään pari faktaa näin kuntavaalivuoden kunniaksi: Kun-nat velkaantuvat kovaa vauhtia, ja niiden lainamäärä oli viime vuonna yli 12 miljardia

euroa. Samalla kuntien kustannuspaine kasvaa ja tulot pienenevät, kun väki vanhenee ja eläköityy.

Jo nyt kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja ter-veystoimen käyttökustannukset ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa eli yli puolet kaikista kustannuksista.

Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, että tilanne ei ole kestävällä pohjalla.

Faktojen jälkeen on vuorossa vanha virsi: jostain on saatava lisää tuloja ja toisaalta harjoitettava menokuria.

Kaiken kuntaliitoskohkaamisen lomassa on pääs-syt unohtumaan kuntien omien palveluiden kustan-nusten ja laadun laskeminen ja arvioiminen. Tähän patistaa myös hallitusohjelma. Aihetta ainakin olisi, sillä eri kuntien välillä joku tuottaa palvelunsa tup-lasti kalliimmalla kuin toinen.

Kuten Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen sanoo tässä lehdessä, kaikki lähtee organisaation omista tarpeista ja oman tehokkuuden kehittämi-

sestä. Silloin kunta voi kohdistaa resurssinsa oikein, löytää järkevän hinnan palvelusetelille ja pystyy aloittamaan palvelustrategian laatimisen.

Jyväskylä on oiva esimerkki avoimuudesta. Kunta on tehnyt oikeat laskelmat ja aikoo laittaa ne myös nettiin kaikkien nähtäväksi ja arvioitavaksi.

Kunta haluaa kannustaa myös kuntalaisia palvelu-seteleiden käyttöön ja tekemään itse valintansa pal-velunsa tuottajaksi: joko yksityiseltä tai kunnalliselta puolelta. Jyväskylän tarkoitus on kasvattaa palvelu-seteleiden osuutta nykyisestä kahdesta prosentista 10 – 20-kertaiseksi.

Euroissa se tarkoittaa jopa 200 miljoonaa euroa. Sitä kannattaa makustella myös alueen palvelualan yritysten.

Aivan Jyväskylän kaltaista ratkaisua ei ole tiettä-västi tehty muualla. Tosin asiantuntijatukea kunnille tarjoava Kuntamaisema Oy on laskenut kymmenille kunnille palvelujen omakustannehintoja.

Palvelustrategian pyörä on saatava rivakammin liikkeelle. Ja jos oikeita laskelmia ei ole esittää palve-lujen hinnoista, kunnon palvelustrategian luominen on mahdotonta.

Sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia, kun ne voisivat olla helposti tuplat. Samoin palvelu- seteleitä käytettiin vain 26,7 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Siihen lukuun pitäisi saada äkkiä monikymmenkertainen kasvu.

Se olisi niin kuntien, kuntalaisten kuin yritysten-kin etu.

Asian vauhdittamiseksi uuteen kuntalakiin pitää tulla velvoite palvelustrategiasta. Sen jälkeen pää on otettava pois puskasta ja ryhdyttävä töihin.

Palveluseteleitä käytettiin vain 26,7 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Ei ole järkevää keikuttaa venettä liiallisesta vero- ja ympäristöpoliittisesta puhdasoppisuudesta.

Kuntalakiin pitää tulla velvoite kuntien palvelustrategiasta.

KolumniJUSSI JÄRVENTAUSjussi.jarventaus@yrittajat.fi

UUTISET:7 | JättääKö JäteLaKi

Pienet rannaLLe?

10 | Kaksitvå toimii kaksin12 | Design-tuoleilla maailmalle18 | Vero-optimoinnilla silkkaa säästöä

dEbaTTI:20 | anne suominen vs.

Kari Haring

20 | Kirje: Yle-vero herättää kysymyksiä

arjESSa:24 | miKrosKooPPi Keveni

Ja Kutistui

26 | Puoliso puilla paljailla

aSIaKaS:28 | PaLveLua ”PomoiLLe”

30 | Asiakaspalvelua pelaamalla

vapaalla:32 | KieKKoLeiJonien

KoPPiin Koivua

rESUmé:35 | nyHeter På svensKa

yrITTajaT.fI:Pitääkö palveluiden kustannukset laskea julki? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Suomi on kovan paikan edessä. Kilpailukykymme on hiipunut samalla, kun tarvittaisiin voima-kasta kasvua julkisen talouden

tasapainottamiseksi. Nyt jos koska tarvittaisiin vahvaa yrit-

täjyys- ja kasvupolitiikkaa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riittävän vahvan kasvu-politiikan aikaansaaminen ei näytä olevan mahdollista poliittisista syistä. Kehysrii-hen päätökset verotuksellisista kasvukan-nusteista olivat hyviä, mutta eivät pelasta Suomen kilpailukykyä.

Jos isoissa asioissa ei päästä riittävästi eteenpäin, tulee ainakin pienemmät asiat hoitaa hyvin. On myös niin, että rahallises-ti pieni asia voi olla merkitykseltään iso, jos asia koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Tällainen asia on hallituksen esitys Yle-veroksi, joka on esitetyssä muodossaan epäoikeudenmukainen yrittäjille. Onneksi eduskunnassa näyttää olevan halukkuut-ta kuunnella yrittäjiä ja muuttaa mallia. Toinen, paljon kriittistä palautetta aiheut- tanut päätös on asettaa verovapaille kilo-metrikorvauksille 15 000 kilometrin katto.

Paljon työssään autoa tarvitsevat yrittä-jät ja palkansaajat kokevat aivan aiheelli-sesti linjauksen epäoikeudenmukaiseksi.

Vaikka on totta, että jonkin kilometri- määrän kohdalla auton pääomakulut tule- vat kilometrikorvauksilla katetuiksi ja siir-rytään ansainnan puolelle, ei ole järkevää keikuttaa venettä liiallisesta vero- ja ympä-ristöpoliittisesta puhdasoppisuudesta.

Kilometrikorvausten leikkaaminen

johtaisi siihen, että yrittäjän kustannukset kasvavat, työnantajayrityksen palkkakulut saattavat nousta tai palkansaajan ansio-taso heiketä.

Leikkaus lisää myös alueellista epätasa-arvoa.

Hallitus tekee viisaasti yrittämisen ja työn tekemisen motivaation kannalta, jos se peruuttaa linjauksensa. Joka tapaukses-sa korvattavien kilometrien määrä pitää nostaa tasolle, jossa muutoksen haitta-vaikutus olisi mahdollisimman pieni.

Kilometrikorvausten leikkaaminen on asia, jossa yrittäjien ja palkansaajaliikkeen tavoitteet yhtyvät. Tämä ei muuten ole ainoa tällainen asia tilanteessa, jossa Suomi kamppailee työpaikkojen pysyttä-miseksi maassamme.

Jussi Järventaus:Kilometrikorvauspäätös pitää perua

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20124

UUTISET Päätoimittaja kimmo koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Kaikki voittavat

tämä on tilanne nytKuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 2010

asiakasmaksuilla katetaan menoista vajaat kymmenen prosenttia. kunnat rahoittavat jäljelle jääneen osuuden. kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvaa jatkuvasti. lainaa oli viime vuonna yhteensä 12,6 miljardia euroa.

Kustannuksissa suuret erot eri kuntien välillähoito- ja hoivapalvelut (yli 75-v. asukas) 8 894 – 16 630 euroa / vuosierikoissairaanhoito, euroa / asukas 791 – 1 385 euroa / vuosilasten päivähoito, euroa / lapsi 6 029 – 13 017 euroa / vuosi Perusopetus, euroa / oppilas 5 878 – 10 573 euroa / vuosi

1.

Suomen yrittäjät vaatii: toimenpiteet käyntiin kunnissa

Palvelustrategiassa on huomioitava ainakin seuraavat asiat:1) mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien

kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta.2) miten kunta luo muuten edellytyksiä yksityisen palvelutuotannon

kehittämiseksi, esimerkiksi palvelusetelit.3) kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in-house-yhtiöiden rooli kunnan

palvelutuotannossa.4) kunnan tahtotila kehittää palveluita yhteistyössä yksityisen ja

kolmannen sektorin kanssa.

Kunnon palvelustrategiakuntalain uudistuksessa lakiin pitää säätää kunnille talous- arviota ja -suunnitelmaa vastaava velvoite laatia palvelustrategia.

3.lähde: kuntamaisema oy

Sosiaali- ja terveystoimi

20,5miljardia euroa

Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 %

lähde: tilastokeskus ja kuntaliitto

> Kunnat ovat laskeneet itse tuotta-miensa palveluiden omakustanne-hintoja varsin vaihtelevasti.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Tero Tyni sanoo, että joissa-kin kunnissa laskelmat on tehty hyvinkin tarkasti, toisissa taas laskelmia ei ole tehty juuri lainkaan.

– Tarkkaa määrää en pysty sanomaan.Asiantuntijatukea kunnille tarjoavalla

Kuntamaisemalla on pysyvinä asiakkaina yli 70 kuntaa. Yhtiö on tehnyt vertailuja ja laskelmia kuntien palvelujen kustannuk-sista niin sanotun Raision mallin kannus-tamana.

Eniten kuntia kiinnostaa sosiaali- ja terveystoimi, sillä siellä ovat myös suu-rimmat kustannukset.

– Kuntien suurin motiivi on saada tie- tää, että missä mennään. Samalla mieti-tään palvelujen ulkoistamista. Laskelmat toimivat työkaluna palvelustrategiaan, sanoo toimitusjohtaja Eero Vaissi.

Vaissin mukaan kasvavat menot pakot-tavat uusiin ratkaisuihin. Eroja kuntien välillä on paljon. Osa tuottaa palvelunsa tuplasti kalliimmalla kuin toiset.

– Useimmiten syy on rakenteissa ja re-sursseissa eli ne ohjaavat enemmän kuin sairastavuus, Vaissi sanoo.

Palveluiden kustannusten avoin laskenta hyödyttää niin kuntalaisia, kuntia kuin yrittäjiäkin.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

jyväskeskuksen Hammashuol-lon omistaja Tuula Koskela on tyytyväinen.

Hänen kotikaupunkinsa on nimittäin päättänyt laittaa kun-nan itse tuottamien palveluiden

omakustannehinnat verkkoon kaikkien nähtäväksi. Näin yrittäjät ja kuntalaiset voivat katsoa esimerkiksi hammaslääkäri-käynnin todelliset kustannukset kunnalle.

Samalla kunta aikoo kasvattaa palvelu- seteleiden käyttöä nykyisestä jopa 10 – 20 -kertaiseksi. Euroissa se tarkoittaa kymme-niä miljoonia.

Jyväskylä, joka on palveluseteleissä edel-läkävijä, käyttää sosiaali- ja terveystoimes-sa vasta kaksi prosenttia seteleihin.

Sosiaali- ja terveystoimi on kunnille suu-rin rahareikä.

– Avoimuus ja vapaus valita palvelee ensisijaisesti potilasta, mutta varmasti myös yritysten liiketoiminta kasvaa. On-gelmanahan on ollut se, että potilaat ei- vät pääse jonottamatta kuntapuolelle, Kos-kela sanoo.

Hän olisi valmis kasvattamaan yritys-tään tarvittaessa nopeastikin. Kasvun jar-runa on kuitenkin resurssipula.

– Pula hammaslääkäreistä on meille iso ongelma, Koskela toteaa.

Hammaslääkärikäynti kunnallisessa hoitolassa maksaa Jyväskylälle keskimää-rin 64,50 euroa. Lääkärikäynti maksaa puolestaan keskimäärin noin 96 euroa.

Kovat tavoitteet. Jyväskylän apulais-kaupunginjohtaja Pekka Utriainen sanoo

suoraan, että kuntien pitää tietää itse tuot-tamiensa palveluiden todelliset kustan-nukset ja kertoa ne avoimesti muille.

– Kaikki lähtee organisaation omista tarpeista ja oman tehokkuuden kehit-tämisestä. Luvuissa täytyy näkyä muun muassa henkilö-, tila- ja hallintokustan-nukset. Muuten emme tiedä palvelusetelin järkevää tasoa, Utriainen kertoo.

Apulaiskaupunginjohtaja korostaa pal-velusetelien ja ylipäätään palvelustrate-gian merkitystä. Kun oikeat laskelmat ovat selvillä, voi käynnistyä itse strategian laa-timinen.

Yksityiset tuottavat Jyväskylässä van-hustenpalveluista jo puolet ja sosiaali- ja terveystoimessa riittää runsaasti uusia markkinoita erikokoisille yrityksille.

– Ajattelu lähtee siitä, että me emme määrää mikä osuus pitää olla kunnan tuottamaa ja yksityisten tuottamaa palve-lua. Asiakas tekee valinnan ja silloin kilpai-luelementti säilyy. Meillä on niin iso eläke-poistuma, että ei ole todellakaan ongelma, jos kunnallinen osuus vähenee, Utriainen sanoo.

Joku raja on tosin Utriaisellakin.Hänen mukaansa tavoitteena on varmis-

taa ydintoimintojen osalta, että kukaan ei pääse markkinoilla määräävään asemaan. Käytännössä kunta tuottaa jatkossakin ainakin kolmasosan palveluista itse.

suomen yrittäjät on vaatinut muutamaa yksinkertais- ta asiaa kunnilta: mitä kunnan oma palvelutuotanto maksaa ja linjauksia siitä, miten vähintäänkin nyky-tasoinen palvelutuotanto suomalaisille tulevaisuu- dessa aiotaan turvata.

mielestäni helppoja vaatimuksia 2010-luvun suo-messa. lasketaan ja linjataan.

tällä hetkellä moni päättäjä kuitenkin joutuu tilan-

KommenttiANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Laskelmat ja linjat kuntoon

Vaihtelevia käytäntöjä

yhteensä

40,1 miljardia euroa

lähde: suomen yrittäjät

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjä-

sanomien vastaava päätoimittaja.

tuula Koskela

Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa

hanna-kaisa hämäläinen

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

Ota kantaa!kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

2000 Pirkanmaan Yrittäjät on käyn-nistänyt kampanjan, jossa yri-tykset voivat helposti tarjota

nuorille töitä. Yritykset haastetaan osallistumaan nuorten työllistämiskampanjaan. Kampanjaa varten avattiin netti-sivusto www.nuorilletoita.fi, jossa yritykset voivat tarjota nuorille harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja, kesätöitä tai työtä joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Tavoite on, että nuorille tarjottaisiin kampanjan tiimoilta

2000 työpaikkaa.

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: tyrmään vihjaukset ABC-ketjun epäterveistä kilpailutavoista. Meillä ei ole rahaa sellaiseen.aBC-ketjun johtaja Heikki Strandén

yrittäjäpäivien ilmoittautuminen alkaa toukokuun alussaValtakunnallisten Yrittäjäpäivien verkkosivut www.yrittajapaivat.fi avautuvat 2. toukokuuta, ja samalla aukeaa myös ilmoittautuminen yrittäjäpäiville.

Ajoissa ilmoittautuminen kannattaa, sillä silloin varmistaa paikan halua-mastaan hotellista. Lisäksi Yrittäjä-päivien yhteistyökumppanit arpovat kesäkuun loppuun mennessä ilmoit-tautuneiden kesken kahdeksan kap-paletta osallistumispaketteja, joiden arvo on 210 euroa.

Yrittäjäpäivien ohjelma julkaistaan nettisivujen avaamisen yhteydessä.

Kukko-olut liihottaa viroonLaitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomien maihinnousu Viron rannikolle on täydessä vauhdissa.

– Tallinna on meille luonteva ja kaikin puolin lähellä oleva mark-kina-alue, sanoo Laitilan Wir-voitusjuomatehtaan Helsingin konttorista Viron maajohtajaksi siirtynyt Marko Karjalainen.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas esiintyy Virossa nimellä Laitilan Kukko Eesti.

Palveluiden hinnat selville ja avoimesti jakoonjyväskylä laski omakustannehinnat Mediaani kunnan eri palveluiden kustannuksista

lähde: jyväskylän kauPunki

win-win-win

2.

lääkärin vastaanottokäynti 96 euroa / hoitotoimenpide

neuvolakäynti 52,90 euroa

hammaslääkärikäynti 64,50 euroa

sairaala, lyhytaikaishoito200 euroa

Fysio- ja toiminta- terapiakäynti 99,70 euroa

4.yritykset:Suomen yrittäjien tavoite on nostaa kuntien palveluiden ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa 10,5 prosentista 20 prosenttiin. Samalla palveluseteleiden käyttö on satakertaistettava.

• Palvelustrategialla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla.

• kestävä linja kannustaa investoimaan.

teeseen, jossa hän ei voi tehdä niitä tarvittavia linja- päätöksiä faktoihin pohjautuen. Pääosa kuntapäättä-jistä kun ei tiedä, mitä kunnan oma palvelutuotanto tosiasiassa maksaa.

vielä huolestuttavampaa on yritysten epätietoisuus. Poukkoileva linja poistaa yritysten kehittämishalut.

kyse on erittäin tärkeästä asiasta. laskelmat luovat nimittäin pohjan palvelustrategialle.

hyvä palvelustrategia kannustaa yrityksiä inves-toimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaa kunnan alueella.

kestävät linjaukset helpottavat puolestaan

kustannuspaineita ikääntyvän väestön palveluiden turvaamisessa. kuntalaiset taas saavat vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.

tottakai on selvää, että yrityksille syntyy ulkoista-miskehityksen myötä liiketoimintamahdollisuuksia. lopulta kysymys voi olla miljardien mahdollisuuksista.

hieno homma, sitä ei pidä pahimmankaan byro-kraatin kadehtia. kunnat eivät vaan enää kykene entiseen oman tuotannon määrään. lopulta yhteis-kunta säästää ja pystyy turvaamaan hyvinvointipal-velut.

se on kaikkien etu.

yritysten markkinat kasvavat

4,5 miljardilla

eurolla

Kesäharjoittelusopimus syntyiPalvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan Liitto ovat hyväksyneet koululaisille tarkoitetun Tutustu työelä-

mään ja tienaa -kesäharjoittelun.

Mahdollisuus kaupan alan kesäharjoitteluun koskee kaikkia kaupan alan työnantajia riippumatta siitä, kuuluuko

yritys Kaupan Liittoon vai ei. Järjestäytymättömiä yrityksiä sopimuksessa koskeva ilmoittaminen Kaupan Liitolle kesä-harjoittelijoiden palkkaamisesta on pelkästään ohjeellinen, eikä yrityksiä velvoittava.

Kesäharjoittelu on peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoi-tettu kaksi viikkoa kestävä työsuhde, joka voidaan sijoittaa 1.6.– 31.8. väliselle ajalle.

• hyvä palvelustrategia kannustaa palvelualan yrityksiä investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaa kunnan alueella.

• antaa kunnille mahdollisuuden luoda toimivat markkinat ja turvaa palvelut.

• helpottaa kustannuspaineita.

Kunnat:• Palveluiden monipuolisuus

kasvaa.

• vaihtoehto ja valinnanvapaus.

• Parhaimmillaan kuntalaiset säästävät palvelumaksuissa ja veroissa.

Kuntalaiset:

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20126 UUTISET

Venäjän lämpö-markkinoilla miljardien pottiSuomen lähialueilla itärajan takana odottaa uusimista yli 1 500 lämpölaitoksen kattilaa, arvioi Finnoden tutkimus.

– Luoteis-Venäjän lämpö-markkinoiden nykytilaa ja muutosta kartoittaneessa selvityksessämme tunnistet-tiin lähes 20 potentiaalista investointihanketta, joihin voidaan tarjota suomalaisia ratkaisuja saman tien, toteaa Finpron toimialajohtaja Hannu Kivelä.

Kivelä arvioi, että tilanne tarkoittaa jopa miljardien eurojen investointeja pieniin lämpölaitoksiin.

– Lähivuosina läm-möntuotannon

uusimiseksi tehtävien in-

vestointien määrä kasvaa Venäjällä entises-tään, hän arvioi.

Villi ja vapaa bisnes

luettelopalveluita koske-vat yhteydenotot ovat muutaman viimeisen vuoden aikana yleisty-neet Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimessa

jokapäiväisiksi.Ongelmaan on törmännyt myös

yrittäjä Marjo Kaihari. Kaihari jätti yrityksensä Magnifico Oy:n paperit Patentti- ja rekisterihallitukseen maaliskuussa ja pyysi samalla Y-tunnuksen. Heti seuraavana päivä-nä puhelin alkoi soida.

– On tarjottu lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia, toimi-tiloja ja autoleasingia. Sähköpos-titse olen saanut myös traktori- ja peräkärrymainoksia. Sitten tulee tietenkin näitä luettelopalvelu-puheluita.

– YTJ ilmeisesti myy rekiste-reitään ja markkinointiyritykset saavat kaikkien uusien aloittavien yritysten yhteystiedot heti. Heti, kun Y-tunnus on avattu, niin mark-kinointifirmat iskevät kiinni ja al-kavat tuputtaa palveluitaan.

Magnificoon myyntipuheluita tulee useita kertoja viikossa.

– Varmaankin pahin rynnistys oli juuri silloin aloitusvaiheessa, mutta esimerkiksi sähköpostia tu-lee yhä lähes päivittäin.

Evästystä untuvikoille. Asiakas-palveluasioissa koulutusta ja kon-sultointia antava Marjo Kaiharin mukaan markkinointipuheluiden sävy on erittäin päällekäyvä.

– Hyvin aggressiivisella ja no-pealla puheella kerrotaan se, miten

harhaanjohtavat markkinointi-yhteydenotot ovat yrityksille arki-päivää. luettelo-bisnesilmiö on villi ja laaja.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

suuria mahdollisuuksia heidän asiakkaana on saatavissa. Lopuksi kerrotaan hinta ja sanotaan, että sopimus tulee postitse.

Kaiharille sopimuksia ei ole vielä postiteltu, vaan hän on saanut soi-tot torpattua jo puhelimessa.

– Aloittelevalla yrittäjällä saat-taa kuitenkin olla suurempi riski haksahtaa harhaanjohtavan mark-kinoinnin soittoihin, jos ei ole yh-tään aiempaa kokemusta sellaises-ta. Tarjoukset saattavat kuulostaa todella houkutteleviltakin.

Kaihari toivoisikin, että vasta-alkavia yrittäjiä opastettaisiin asiasta esimerkiksi ELY-keskuk-sessa.

– Olisi hyvä, että teroitettaisiin, että näissä myyntipuheluissa pitää pitää pää kylmänä ja katsoa asiat rauhassa.

turha palvelu. Marjo Kaihari myös kyseenalaistaa erilaisten luetteloiden tarpeellisuuden.

– Kyllä tänä päivänä yrittäjät ja asiakkaat katsovat yhteystiedot

Olisi hyvä, että teroitettaisiin, että näissä myyntipuhe-luissa pitää pitää pää kylmänä ja katsoa asiat rauhassa.

marjo kaihari

Ajattelevan yrityksen kortti

”Laitoimme kulut viisaasti kuriin,K-Patentsilla kaikki yrityskorttia tarvitsevat ovat saaneet käyttöönsä Business Eurocard -kortin työmatkoja varten. Yrityksemme kasvaessa siirryimme hyödyntämään Luottokunnan palvelua, jossa Business Eurocard -yrityskortti ja Matkatiliostot siirretään suoraan matkalaskuohjelmaan ja sieltä edelleen kirjanpitoon. Matkustajan arki on entistä vaivattomampaa, sillä kulujen käsittely helpottuu matkalta palatessa. Tämä on tehostanut myös taloushallinnon työtä todella paljon, sillä manuaalinen työ on vähentynyt ja sen myötä virheet.”

Anne-Mari Pulkkanen, talouspäällikkö, K-Patents Oy.

Kannattava kasvu edellyttää järkevää kulukuria. Luottokunnan Business Eurocard tuo tehokkuutta ja säästöä taloushallintoon. Kortin vuosimaksu kaikkine palveluineen on 40 euroa. Hae korttia ja osallistu arvontaanosoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

maLttia. Yrittäjä Marjo Kaihari haluaa toivottaa kaikille yrittäjäkollegoille tervettä varovaisuutta markkinointipuheluita kohtaan. Kaihari myös toivoisi, että aloittelevia yrittäjiä opastettaisiin harhaajohtavan markkinoinnin varomiseksi.

jarkko virtanen

Dometalot Oy alkaa valmistaa passiivitalojaPohjoissuomalainen Do-metalot Oy alkaa valmistaa patentoituja ja energiatehok-kaita passiivirakennetaloja puusta.

Yrityksen nokkamiehet, veljekset Mikko ja Jukka Karhumaa ovat yhdessä eristeteollisuuden ja alan asiantuntijoiden voimin kehittäneet uudentyyppisen passiiviseinän pientaloihin.

Dome-passiiviseinissä on kylmäsillaton rakenne. Seinässä ei siis ole kylmää johtavaa massiivipuuta, vaan seinärakenne koostuu kahdesta pystyrungosta, joiden välissä on yhtenäinen katkeamaton eriste. Tämä rakenne mahdollistaa erit-täin energiatehokkaan, lujan ja lämpimän seinän ja samal-la talolle tiiviin ulkovaipan.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7SY:n neuvontapalvelu vastaa:”olen saanut laskun, vaikka en puhelimessa

mitään mielestäni tilannut. tuleeko lasku maksaa?””Sopimus syntyy tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän

vastauksen perusteella. Jos puhelimessa esitettyyn tarjoukseen

ei ole annettu hyväksyvää vastausta, ei sopimusta ole näin ollen

syntynyt. Lasku on tällöin aiheeton, sillä se ei perustu sopimuk-

seen. Aiheetonta laskua ei tarvitse maksaa, eikä siihen tarvitse

reagoida millään tavalla. Jos myyjä ryhtyy perimään laskua

perintäyhtiön avulla on aiheettomasta laskusta syytä tehdä

reklamaatio perintäyhtiölle, jolloin vältytään mahdolliselta

maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin asia on riitainen ja vastapuoli

voi saattaa asian toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi,

jossa hänen tulee pystyä esittämään näyttöä sopimuksen

synnystä ja laskun perusteesta.”

ajassa:ajassa:

Kuntakentän ykkösnyrkki koolla Jyväskylässäsuomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaari järjestetään 23.–24. toukokuuta jyväskylässä. seminaari on perinteikäs yrittäjien sekä kuntapäättä-jien ja -johtajien yhteinen tapahtuma, ja ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka.

seminaarissa käsitellään ajankohtaisia kuntien elin-keinopoliittisia kysymyksiä osin yleisellä tasolla, osin esimerkkien kautta.

tavoitteena on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudista-miseen. lisäksi yhtenä teemana on onnistuneiden omistajanvaihdosten merkitys kuntien elinvoimaisuu-den turvaamisessa.

seminaarissa julkistetaan suomen yrittäjien kunnallis-vaaliohjelma.

sukupolvi vaihtoonsuomen yrittäjien sukupolven- ja omistajanvaihdos-seminaari järjestetään 5. – 6. kesäkuuta tallinnassa hotelli virussa.

seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnit-televille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaih-doksesta kiinnostuneille.

seminaarissa selvitetään omistajanvaihdokseen olennaisesti liittyviä asioita, kuten yritys- ja verotusjärjestelyjä ja arvonmääritystä.

ilmoittautumiset viimeistään 21. toukokuuta kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai puh. 09 229 229 23.

5/2012

seuraava numero ilmestyy 24.5.

viimeistä viedään nousussaelinkeinoministeri Jyri Häkämie- hen ja suomen yrittäjien yhteinen nousu-kiertue jatkuu 28. touko- kuuta turussa. se on kiertueen viimeinen etappi.

nousu-kiertue pitää sisällään neljä tilaisuutta, joissa sy:n johto ja ministeri häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita.

aikaisemmin kiertue on vieraillut tampereella, helsingissä ja kuopiossa.

1

3

24

16.4. KuOPiO

16.3. HELSinKi

13.2. tamPErE

28.5. turKu

Villi ja vapaa bisnes

yritykset verkkosivuilta tai etsivät Googlesta. Hakemistopalvelut alka-vat olla aivan turhia.

Vaikka hallitus on hallitusohjel-massaan sitoutunut harhaanjohta-van markkinoinnin kuriin saatta-miseen, ei Kaihari usko sen ilmiön kukistamisessa auttavan.

– Luettelomedioiden ja haku- palveluiden kenttä on todella villi. Jos yhdelle yritykselle määrätään sakkoa, sen tilalle tulee varmasti kaksi uutta. Luettelofirmoja tun-tuu olevan aivan hirvittämä määrä.

> Pääministeri Jyrki Katai-sen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus lupaa

puuttua vilpilliseen ja harhaanjoh-tavaan toimintaan elinkeinoelä-mässä ja arvioida lainsäädännön muutostarpeet.

– On tärkeää, että hallitusoh-jelmaan saatiin tämä SY:n tavoit-teiden mukainen kirjaus. Yrittäjät ovat tätä kovasti toivoneet ja olem-me saaneet paljon pyyntöjä, että tehkää jotain. Kirjauksen pohjalta olemme tehneet maaliskuun lopul-la oikeusministeriölle, työ- ja elin-keinoministeriölle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle aloitteen niistä lainsäädännöllisistä keinoista, joilla tähän ilmiöön voitaisiin puuttua, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädän-töasioiden päällikkö Janne Makkula.

Yksi etappi taistelussa on jo saavu-tettu, kun markkinaoikeus hyväksyi maaliskuun lopussa Suomen Yrittä-jien markkinaoikeuteen vuonna 2009 jättämän hakemistopalveluyritys Directa Oy:tä koskevan kieltohake-muksen.

Markkinaoikeus kielsi Directaa käyttämästä yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa palvelusopi-muksissa ns. hakuosumaehtoa, jollei asiakkaalle palvelua markkinoitaessa yksiselitteisellä tavalla selvitetä ja

sopimusehdoissa määritellä, mitä hakutapahtumalla tarkoitetaan.

Samoin markkinaoikeus kielsi Directaa markkinoimasta yritystieto-jen numero- tai hakemistopalveluaan antamalla sopimusehdoista poikkea-via tietoja tietyistä seikoista, jotka koskevat palvelun hintaa, palvelun sisältöä ja toimialuetietoja.

– Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä taistelussa harhaanjohta-vaa markkinointia vastaan, Makkula sanoo.

– Tärkeää on myös se, että markki-naoikeus sovelsi päätöksessään myös niin kutsuttua yrittäjänsuojalakia. Yrittäjänsuojalain nojalla kielto on tiettävästi annettu viimeksi yli 10 vuotta sitten, hän jatkaa.

Directa-päätös merkittävä jatkon kannalta

Uusi jätelaki astuu voimaan 1. toukokuuta. Lakimuu-toksen taustalla ovat muun muassa EU-lainsäädännön

asettamat uudet vaatimukset jäte-huollon toimialalle.

Kunnan vastuulla oleva yhdys-kuntajäte on mahdollista kuljettaa kiinteistöiltä kunnan järjestämänä tai sopimalla kuljetusyrityksen kanssa. Jälkimmäinen kuljetusmalli vastaa nykyistä sopimusperusteista kuljetus-järjestelmää.

Uusi jätelaki edellyttää, että niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti, tulee

tehdä kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös 1. toukokuuta 2013 mennessä.

Kuljetusjärjestelmän valinnasta on tehtävä lainmukainen ja valmis- teltu hallintopäätös, jossa on otet- tava huomioon uuden jätelain asettamat vaatimukset.

Pienet kuljetusyritykset ovat ilmaisseet pelkonsa tulevaisuuten-sa puolesta lakimuutoksen jälkeen. Yrittäjät pelkäävät, että jatkossa teh-tävissä kilpailutuksissa pienemmät yritykset jäävät paitsioon.

Sopimusperusteinen jätteen- kuljetusjärjestelmä on käytössä noin puolessa Suomen kunnista.

Jätelaki tulee – oletko valmis?

§

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20128 UUTISET

KolumniTOMMI FORSSTRÖMtommi@forssto.com

tommi Forsström:suomi-poika new yorkissa

Kirjoitan tätä kolumnia aivan tur-haan. Livin uutuussarja Suomi-tytöt New Yorkissa kertoo enemmän elä-mästä täällä suurkaupungin valojen

välkkeessä kuin sanat tämän lehden paperilla koskaan voisivat.

Tai sitten ei.Aamuni alkaa pyöräilyllä ja kuntosalilla,

aivan kuten Suomessakin. Ainoana erona, että Lauttasaaren sillan sijaan ylitän Manhattan Bridgen ja Nokian pääkonttorin sijaan ohitan monia muita kansainvälisten firmojen pää-majoja.

Työkulttuurissa yksi suurimmista ja sel-keimmistä eroista Suomeen on käsittämätön positiivisuus ja myötäily, joka suomalaiselle vaatii hieman totuttelua. Ihan japanilaiseen ei-sanan häpeämiseen asti hommaa ei venytetä,

mutta vielä kolmen kuukaudenkaan jälkeen ei osaa suhtautua kunnolla siihen miten ”awesome” ja ”amazing” kaikki aina on... vaikka ei olisikaan. Nopeasti on oppinut usko-maan vain tekoihin ja jättämään sanat omaan arvoonsa, elleivät ne ole paperilla ja allekirjoi-tuksen koristamia.

Mutta amerikkalainen avoimuus ja po-sitiivisuus ovat kyllä huonoista puolistaan huolimatta myös mahtavia ominaisuuksia päivittäisen kanssakäymisen osalta. Paikalli-selle tavalle uskollisena emme ole 7-henkiseksi kasvaneen pikkufirmamme kanssa linnoittau-tuneet mihinkään omaan toimistokoppiimme, vaan jaamme ison toimistotilan kahden muun pikkufirman ja yhden vähän pidemmälle ehtineen startupin kanssa. Muiden firmojen työntekijöiden kanssa voisi välillä olla pinna

kireällä melko ahtaissa tiloissa, elleivät kaikki kohtelisi toisiaan erittäin kunnioittavasti ja ystävällisesti.

Näissä olosuhteissa suomalaisella töksäytte-lyllä ja tuhahtelulla ei pitkälle pötkittäisi.

Onneksi televisiosta tulee Suomi-tytöt New Yorkissa -sarjan lisäksi myös Konttori (The Office), jota lähempänä päivittäinen elämäni huomattavasti on. Vaikka mielestäni työni on moninkertaisesti sarjassa esiintyvän paperi-tukkurin haarakonttoria mielenkiintoisempaa, eikä pomoni ole jatkuvasti itsensä nolaava tunari, samaistun huomattavasti mielummin Konttorin rauhalliseen arkeen kuin Suomi-tyttöjen pintakiiltoiseen säätämiseen.

näissä olosuhteissa suomalaisella töksäyttelyllä ja tuhahtelulla ei pitkälle pötkittäisi.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

Olli Hakalaolli.hakala@yrittajat.fi

Hallituksen kehysrii-hessä päätetty muu-tos kilometrikorvauk- siin oman auton käy- tössä on määrä tul-

la voimaan ensi vuoden alusta. Monille paljon autoa työssään käyttäville uusi lainsäädäntö olisi kivulias.

– Tämä iskee kaikkein kipeimmin yksityisiin ammatinharjoittajiin, mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, sanoo AuraraNet Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Harri Kreus.

– Meillä on viisihenkinen firma. Teemme liikkeenjohdon ja tieto-tekniikan konsultointia ympäri Suomea eikä meillä ole pysyvää toimistoa. Yrityksen näkökulmasta nykyinen malli on hyvä, sillä emme maksa joutokäyntipäiviltä mitään.

Nykyään oman auton käytös-tä työmatkoihin työnantaja saa maksaa korvausta verottomana 45 senttiä kilometriltä. Suunniteltu-jen uudistusten jälkeen verovapaa korvaus leikattaisiin noin puoleen, kun 15 000 ajokilometriä on tullut täyteen.

Suosii isoja. Kreusin mielestä suunniteltu muutos iskee eniten pieniin yrityksiin, joilla ei ole ta-saista kassavirtaa ympäri vuoden.

– Tämä ei kirpaise suuryritysten työntekijöitä, joille voi olla jopa edullista suunnitella autoetu. Jos meillä on viisi autoa heinäkuussa, kun työntekijät ovat kesälomalla, niin se on noin 8 500 euroa kuol-lutta rahavirtaa, hän sanoo.

Kreus myös pitää nykyistä järjes-telmää joustavana.

– Työntekijän näkökulmasta tä-mä on hyvä, koska hän voi vapaasti perhetilanteen ja muiden seikkojen perusteella valita millaisella autol-la hän töitään tekee.

Vuonna 2010 verovapaita kilo-metrikorvauksia maksettiin noin 730 000 henkilölle yhteensä 1 040 miljoonaa euroa.

Kajaaniin ja takaisin. Uudistus-ta on perusteltu sillä, että nykyi-

nen systeemi ylikompensoi paljon autoa käyttäviä. Valtiovarainminis-teriön tietojen mukaan yli 15 000 kilometriä ajavia henkilöitä oli yh- teensä noin 38 000 ja heidän vero-vapaiden kilometrikustannusten määrä oli yhteensä noin 430 mil-joonaa euroa.

– En sanoisi, että systeemi yli-kompensoi. Jos ajaa vuodessa vaikka 50 000 kilometriä, niin ei

> Kilometrikorvausten osittaisella verovapauden purkamisella valtio pyrkii

säästämään 70 miljoonaa euroa.– Lopullisia vaikutusarvioita

tai laskelmia ei ole tehty, halli-tusneuvos Panu Pykönen valtio-varainministeriöstä sanoo.

– Tavoitteena on, että asiaan liittyvät lainsäädäntöesitykset esiteltäisiin eduskunnalle syksyl-lä ensi vuoden budjetin yhtey-dessä ja muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Valtionvarainministeriö val-mistelee asiaa keväällä ja kuulee eri tahoja ennen lopullisen päätöksen antamista. Valmis-telussa olevan mallin mukaan

verovapaa korvaus leikattaisiin noin puoleen 15 000 ajokilomet-rin jälkeen.

– Lopulliset ratkaisut tehdään kuitenkin vasta valmistelun yhteydessä. Muita malleja ei ole ollut esillä, Pykönen toteaa.

Valtionvarainministeriö on laskenut, että korvauksen sisäl-tämät kiinteät kulut saadaan katettua keskimäärin 15 000 kilometrin kohdalla. Kiinteisiin kuluihin sisältyvät auton pää-oman kuoletusarvo, laskennal-liset korot, vakuutusmaksut, säilytyskulut sekä varustekulut. Näin ollen yli 15 000 kilometriä ajettaessa alkaa syntyä ylikom-pensaatiota.

Leikkuri iskee kipeästi yrittäjiin

sellaisia pikkuautolla ajeta. 15 000 kilometrin raja pätee, jos yrittäjä toimii vaikkapa pääkaupunkiseu-dulla, Kreus sanoo.

– Mutta meillä on esimerkiksi ollut asiakkaita Kajaanissa, jol-loin olen ajanut aamulla sinne ja samana iltana pois. Yhden päivän matkasta kertyy jo melkein kym-menen prosenttia koko vuoden ajomäärästä, Kreus päivittelee.

yhden päivän matkasta kertyy jo melkein kymmenen prosenttia koko vuoden ajomäärästä.

harri kreus

matKamiES. harri Kreus ajaa työssään 50 000 kilometriä vuodessa. Päivän matka voi olla helsingistä Kajaaniin ja takaisin.

muita malleja ei esillä

verovapaa kilometrikorvaus autolla

Vuonna 201245 senttiä / km

Vuonna 2013 ?45 senttiä / km

15 000 km jälkeen noin 23 senttiä / km

jarkko virtanen

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 9

2

Kysymys: Miten suuri sesonki vappu on ilma-palloyritykselle, Ilmapal-lomestareiden yrittäjä Jouni Kämäräinen?

Vastaus: Onhan vapul-la toki merkitystä, mutta ei ehkä niin suurta kuin voisi luulla. Toimintam-me on vuositasolla niin paljon muutakin kuin vappupalloja. Vappupal-lojen osalta tehtävämme on tuoda ne maahan sekä toimittaa ne ja niiden täyttötarvikkeet pallokauppiaille kautta maan.

Kysymys: Mitä muuta liiketoimintaanne kuu-luu kuin vappupalloja?

Vastaus: Esimerkiksi mainospallojen painatus-ta ja maahantuontia sekä niiden täyttötarvikkeiden myyntiä ja vuokrausta. Lisäksi teemme ilmapal-losomistuksia ja myym-me somistuspalloja. Toimintaan kuuluu myös ilmapallojen päästöä ja pallopudotuksia. Muita toimintoja ovat latex- ja vinyylijättipallojen paina-tukset ja maahantuonti sekä skydancereiden ja konfettitykkien maa-hantuonti, myynti ja vuokraus.

Kysymys: Mikä on tä-män kevään suosikkivap-pupallo?

Vastaus: Ykkönen on tänä keväänä ehkä Angry Birds -pallo, mutta kyllä kaikkia kestosuosikkeja tuntuu myös menevän aina vaan. Sellaisia ovat esimerkiksi Nalle Puh, Hello Kitty ja Hämähäk-kimies. Niin sanotut kävelytettävät lemmikki -pallot ovat myös nosta-neet päätään parin viime vuoden aikana.

3

1

Suorat: Uudellamaalla on yrittäjyysbuumi Yrittäjyyskampanja Future vieraili huhtikuun aikana uusmaalaisissa oppilaitoksissa. Kampanja haastoi

opiskelijat pohtimaan yrittäjyyttä uravaihtoehtona Helsingin media-lukiossa sekä Karjaan lukiossa.

– Viesti nuorille on, että oma unelmatulevaisuus ei vain tapahdu – se tulee tehdä itse, kampanjaa

toteuttavan ZestMarkin toimitusjoh-taja Anu Manner sanoo.

Nuoret osallistuivat seminaareihin, joissa esimerkiksi nuoret yrittäjät kertoivat omia tarinoitaan.

Opiskelijoiden lisäksi kampanja herättelee opettajia. Opettajat osallis-tuvat workshopeihin, joissa keskus-tellaan esimerkiksi yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

57 milj. € Verohallinto käytti viime vuonna 25 000 työpäivää harmaan talouden kohteiden verotarkastuksiin ja niiden perusteella maksuunpantiin 57 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunta on yksi osa yhteiskunnan verotulojen turvaamista.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 020 690 782 www.finnvera.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201210 UUTISET

Vaatemerkkinne Kaksitvå suunnittelee

vaatteita, asusteita ja sisustus-tarvikkeita. Miten bisnekset sujuvat?

Aloitimme vuonna 2005 kokeiluluontoises-ti. Varsinaiset ”päiväduunit” yrityksessämme

alkoivat vuonna 2009, kun aloimme käydä ulkomaisilla muotimessuilla. Vuosi sitten

lanseerattiin KAKSITVÅ-merkin lisäksi myös suunnittelutoimisto, joka tekee melkein

mitä vaan suunnittelua muille yrityk-sille. Hyvin meillä menee. Kiitos

kysymästä.Suunnittelette mallistonne yhdessä. Onko

yhteistyö siis voimaa?Olemme tunteneet toisemme vuodesta 1997 ja asuneet kämppiksinä moneen

otteeseen. Voimien yhdistäminen oli kuiten-kin pitkän mietinnän tulos. Töitä on kiva tehdä kaksikkona, kun voi välillä vaihtaa

myös vapaalle yhdessä. Olemme kummatkin seikkailijoita ja inspiroidumme yhdessä matkoilla ympäri maailmaa. Yhteistyö

ja luottamus toiseen ovat parasta työpaikassa nimeltä

KAKSITVÅ.

Tuotteenne valmistetaan Suomessa.

Miten tärkeää kotimainen työ teille on?

Suomessa tekeminen on meille helppoa ja kallista. On kivaa, kun kaikki on lähellä ja asiat voidaan sopia nenätysten. Joitain tuotteita täällä ei kuitenkaan saa tilattua

ollenkaan tai ne maksavat triplasti. Tällöin siirtyminen lahden toiselle

puolelle on välttämätöntä.

Kuka? marjo Kuusinenikä: 31työura: Valmistunut kenkäsuunnitteli-jaksi wetterhoffilta vuonna 2005, vaatesuunnittelun maisteriksi taide-teollisesta korkeakoulusta vuonna 2009. assaroinut jasmine julin-aroa sekä Studio tintin suunnittelijoita.motto: Se, joka meiningin dikkaa on kingi. Lainattu Piian isältä Erkki Kedolta.

Vaatteitanne ja asusteitanne myydään

myös ulkomailla. Missä maissa, ja miksi juuri niissä?

Kotimaan lisäksi Tanskassa, Englannissa, Hongkongissa ja Venäjällä. Olemme sattuneet törmäämään tyyppeihin, jotka pitävät siitä,

mitä me teemme ja toisin päin. Myymme mallistoa itse, joten meillä ei huippumyyjät ruleta. Välillä myynti ujostuttaa, koska mal-

listo on niin henkilökohtainen. Tutustut-tuamme jälleenmyyjiin tilanne aina

rentoutuu.

Olette suunnitelleet tuotteita esimerkiksi WWF:lle ja

Amnestylle. Mikä yhteistyö-projekteissa on parasta?

Suunnittelutoimistomme jokainen projekti on erilainen, koska siihen

liittyy aina uusia yhteistyö- kumppaneita. Suunnittelu

muille on inspiroivaa ja vapauttavaa.

juttu- tuulella

Onko ulkomaankauppa

vaatebisneksessä elinehto?Ei kai se periaatteessa ole. Pitää

vaan päättää, missä myy ja hoitaa asiat sillä tavalla, että saa itsensä

elätettyä. Ulkomailla on kiva käydä ja siellä on kiva myydä vaatteita.

Ulkomaanmessut ovat avartaneet käsitystämme muotiteollisuu-

desta tosi paljon.

jar

kko

vir

tan

en

Kahteen pekkaansuunnittelijat Piia keto ja marjo kuusinen luottavat yhteistyön voimaan.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Kuka? Piia Ketoikä: 33työura: Valmistunut taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen maisteriksi vuonna 2006 ja toiminut siitä lähtien yksityisyrittäjänä.Perhe: avomies akselimotto: yrittäjä ei luovuta koskaan! motto lainattu yrittäjä-äidiltä Enni Kedolta.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201212 UUTISET

SuurtiLauS. Piiroinen on toimittanut istuimia 7 - 8 Venäjän jää-kiekkoliigan halliin ja 12 suomalaiseen liigahalliin. iivari Kalliomäen testissä samanlaiset istuimet, joita Venäjälle toimitetaan 12 000 kappaletta.

tuoleja designilla ja volyymillavuonna 1949 perustettu arvo Piiroinen oy aloitti kahvipan- nujen tinaukses-ta, mutta bisnes on sittemmin siirtynyt erilaisiin design-tuotteisiin – tuoleihin.

Olli Hakalaolli.hakala@yrittajat.fi

valtaosa Arvo Pii-roinen Oy:n tuo-leista tehdään itse Salossa 130 työntekijän voi-

min. – Metallirungot, vaneritai-

vutteet, verhoilut ja pinnoi-tukset, toimitusjohtaja Ris-to Piiroinen luettelee omia työvaiheita.

– Alihankkijoitakin on, mutta tuote on 100-prosent-tisesti kotimainen.

Tuotteita on suunnittelu- maailman huipulta, sillä joukossa on muun muassa Antti Nurmesniemen Trien-nale-tuolit, joiden listahinta on Suomessa kahden ja kol-men tuhannen euron välil-lä. Suurin osa tuotteista on huokeampia, mutta valtaosa designia.

Kuten monilla muillakin suomalaisilla merkkituot-teilla, iso markkina löytyi Japanista.

– Olemme panostaneet Ja-paniin ja lähdimme maahan ensimmäistä kertaa 90-lu-vulla erään EU-hankkeen mukana. Se on ollut suun-nitelmallista myyntityötä ja meillä on Tokiossa oma showroom.

Kova työ on kannattanut, sillä Japani on noussut Pii-roisen suurimmaksi vienti-

kohteeksi ennen Tanskaa, Yhdysvaltoja ja Keski-Eu-rooppaa.

– Eihän se kauppa heti lähde toimimaan, olemme tehneet Japanissa työtä jo yli 13 vuotta. Suomalaiset design-yritykset tunnetaan siellä ja markkina on iso.

tyypillinen asiakas. Tätä nykyä kolmannes liikevaih-doista tulee tuoleista ja loput on metallin pintakä-sittelyä, joka on lähempä-nä yrityksen alkuperäistä liikeideaa, kahvipannujen käsittelyä. Tuotteita esitte-levät showroomit sijaitsevat Tokion lisäksi Helsingissä ja Tukholmassa.

Tavallinen tuolitilaus liik-kuu sadoissa kappaleissa.

– Kuluttaja ei ole meille tyypillinen asiakas. Tuotteet menevät esimerkiksi yliopis-toihin tai yrityksiin missä arkkitehdillä on merkittävä rooli tilasuunnittelussa. Pie-nempiäkin eriä toimitetaan, mutta tyypillisesti satoja ja

parhaimmillaan tuhansia kappaleita, Risto Piiroinen kertoo.

Yritys on toimittanut tuo-leja esimerkiksi japanilaisiin yliopistoihin, Århusin mu-siikkitaloon ja Oslon yliopis-toon.

yrityshankinta. Uusi alue-valtaus tehtiin vuonna 2009 kun Arvo Piiroinen Oy osti TM-kalusteen ja alkoi val-mistaa istuimia jäähalleihin. Huhtikuussa 2012 Piiroi-nen sai tilauksen valmistaa istuimet Venäjälle Sotshin jääareenalle, joka on vuo- den 2014 talviolympialaisten areena.

– Areenan ympärille ra-kennetaan kaikki suoritus-paikat, koko olympiakylä ja massiivinen tieverkosto. Kyseessä on kansainvälisesti merkittävä kohde, ja meille erittäin tärkeä referenssi, myyntijohtaja Iivari Kallio-mäki sanoo.

Istuimia alettiin valmis- taa huhtikuussa ja kaik-ki 12 000 on määrä saada valmiiksi elokuun loppuun mennessä, joten tuotanto-vauhti on yli 2 500 istuinta kuukaudessa.

– Tämä on yrityksen suu-rin yksittäinen tilaus, koska samaa tuotetta valmistetaan 12 000. Tietysti toivomme että tämän kautta saamme vastaavia hankkeita hallei-hin ja sitä kautta Piiroisen muutkin tuotteet mukaan venäläisiin projekteihin, toi-mitusjohtaja Risto Piiroinen kertoo.

LaaDunVaLVOnta. Risto Piiroinen (oik.) ja Riku takala tarkastavat tuolin selkänojaputken taivutusta.

Suomalaiset design-yritykset tunnetaan japanissa.

risto Piiroinen

arvo Piiroinen Oy• toimitusjohtaja risto Piiroinen, arvo Piiroisen poika.

• Perustettu vuonna 1949.

• liikevaihto 17 miljoonaa euroa, josta kolmannes ulko-mailta ja loput kotimaasta.

• toimipaikka salossa, työntekijöitä 130.

• showroomit helsingissä, tukholmassa ja tokiossa.

• osti tm-kaluste oy:n vuonna 2009.

• tuoleja muuan muassa suomen kansallisoopperassa, Århusin taidemuseossa, tukholman Pohjoismaisessa museossa ja floridan disneyworldissa.

• istuimia muun muassa venäjän ja suomen jääkiekko-areenoilla.

viljami sChleutker

viljami sChleutker

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 13

Kaupungilla:

Jouni Heinonen, espoon lvi-tekniikka, espoo

Aiotko palkata tänä vuonna uusia työntekijöitä?

Heli Puputti, Putkityö kovanen, jyväskylä

Johanna Ahonen, hyvinvointi-liike lehtivihreä, tampere

Soile Pitkänen, 4h Palvelut, lappeenranta

Eilakaisla alallaan ykkönenTaloustutkimuksen tutkimukses-sa henkilöstöpalvelualan yritys Eilakaisla sai alan yrityksistä parhaan yleisarvosanan.

Eilakaisla sai parhaat arviot kilpailijoihin verrattuna ammatti- taidosta, luotet- tavuudesta, palveluno-peudesta,

palvelutarjonnasta, tulevaisuuden näkymistä ja markkinointiviestin-nästä. Eilakaislan todettiin olevan yrityskuvatekijöiden yhteenlas-ketussa kokonaisarviossa selvä ykkönen.

Eilakaisla Oy on vuonna 1971 perustettu henki-löstöpalvelualan perheyritys.

Uusi alku naisten vaatemerkille Joulukuussa konkurssiin menneen Virken tavaramerkit ovat siirtyneet FK Fashion Oy:lle, joka on aloittanut toimintansa Lahdessa.

Yrityksen omistaja ja toimitusjoh-taja on Virken entinen tuotejohtaja Tina Jämsén.

– Pyrimme pitämään kustannus-rakenteen mahdollisimman kevyenä ja ostamaan alihankinnan tehok-

kaasti, suunnittelu ja organisointi tapahtuvat Suomesta, Jämsén sanoo.

Finnkarelian mallisto on suunnat-tu yli 60-vuotiaille naisille ja SeeQ:n mallisto on tarkoitettu yli 40-vuoti-aille. FK Fashion on mukana uusilla mallistoillaan ensi heinäkuusta lähtien Euroopan ja Venäjän suurim-milla alan messuilla.

En. Pärjään toistaiseksi itsekseni. haen vielä asiakas-

kuntaa.

KyLLä. tarvitsen lisää työ-

voimaa asennustyöhön ja lisäksi työnjohtajan, eli useampia työntekijöitä. Vuoden sisällä olemme palkanneet kymmenen työntekijää, eikä työ-

voima vielä riitä.

KyLLä. On tarve palkata

työntekijöitä ja syy on niin mukava kuin

kasvu.

KyLLä. Palkkasimme jo

tänä vuonna uutta työvoimaa, koska töitä on ja tarvitsemme lisää

käsiä.

ATLASHOTEL

KUOPIO

TÄYSIN UUDISTETTU KANSAINVÄLISEN TASON CITYHOTELLI AVAA OVENSA 10. TOUKOKUUTA.

VARAA NYT: (020) 789 6101HOTELATLAS.FI | KUOPIO.ATLASSALES@RESTEL.FI

TERVETULOA VIERAAKSEMME NAUTTIMAAN ONNISTUNEISTA KOKOUKSISTA JA JUHLISTA

– SEKÄ MAJOITTUMAAN TASOKKAASTI.

TUTUSTUMISTARJOUS ALK. 112 € / 2HH

YÖ

Tarjous voimassa perjantaisin ja lauantaisin 10.6.2012 saakka. Saatavana rajoitetusti.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201214 UUTISET

Hannu Riihioja: Tarja osaa komentaaOlemme olleet työparina jo yli 20 vuotta, joten tunnemme toistemme ajatukset sekä hyvinä että huonoina päivinä. Vuorovaikutus on pelannut koko ajan, eikä riitoja ole syntynyt. On hyvä asia, että Tarja osaa myös komentaa minua tarvittaessa.

Tarja on tunnollinen ja erittäin ammat-titaitoinen työntekijä. Pyrin jakamaan vastuuta ja uskallan sen tehdä, koska luo- tan Tarjan osaamiseen. Tällaisessa pienes-sä yleisjuridiikkaa harjoittavassa toimis-tossa myös asianajosihteeriltä vaaditaan tiettyä osaamista ja ajattelutapaa. Tarjalla nämä ominaisuudet on. Arvostan sitä, että Tarja on koko ajan kouluttautunut ja kouluttautuu edelleen.

tarja anttisaari:työkaverista tuli pomo

juh

a h

ar

ju

minunpomoni

tarja anttisaari työskentelee asianajosihteerinä

hannu riihiojan asianajo-toimistossa.

nousu

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Turussa 28.5.

Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen.

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

13.2. Tampere 16.3. HelsiNki 16.4. kuopio 28.5. Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Tervetuloa

nuori

yrittäjä

Olli Hakalaolli.hakala@yrittajat.fi

Pienessä yrityksessä on välillä kiiret-tä, sellaisia piikkejä. Asioilla tuntuu olevan taipumus kasaantua. Töitä ei voi jakaa monen ihmisen kesken, koska meitä on vain kaksi. Toisaalta pidän pienestä kiireestä, sillä saan enemmän irti itsestäni.

Hannu on pomona jämäkkä ja tarkka, mutta hän osaa olla joustava eikä ole tiukkis. Hannu on myös hyvä ihmistuntija, joka on tärkeää asianajotyössä. Olimme molemmat Hannun kanssa töissä kerrosta ylempänä toisessa asianajotoi-mistossa, jossa toimin vakinaisen sihteerin sijaisena. Samaan aikaan kun vakituinen sihteeri palasi työhönsä, Hannu ilmoitti, että hän aikoo perustaa oman toimiston ja kysyi halukkuuttani ryhtyä hänelle sihteeriksi. Se oli loistava juttu. Olen ollut töissä asianajosihteerinä Asianajotoimisto Hannu Riihioja Oy:n perustamisesta lähtien, eli tänä vuonna tulee täyteen 17 vuotta.

Selkeä työnjako. Kun Hannusta tuli työnantajani, ei muutos mieles-täni ollut suuri. Päinvastoin minusta oli mukava mennä työntekijäksi Hannulle, jonka tunsin jo ennestään ja jonka kanssa olin jo tehnyt yh-teistyötä. Muutos yllätti pelkästään positiivisesti – nyt sain ihan itse

aloittaa perustettavassa asianajo-toimistossa työt A:sta alkaen.

Vaikka Hannu on ennen kaikkea työnantaja ja maksaa palkkani, niin hän on myös työpari ja työkaveri, jonka kanssa teen tiiviisti yhteistyö-tä. Toimisto on pieni, joten huute-lemme usein huoneesta toiseen. Pienessä toimistossa pystyn teke-mään monipuolisesti ja itsenäisesti erilaisia töitä. Suuressa yrityksessä tilanne olisi erilainen ja se on yksi syy miksi olen viihtynyt niin hyvin.

Työnjakomme on selkeä, sillä minä hoidan toimistoa ja juoksevia asioita sekä teen toimiston kirjan- pidon ja laadin tilinpäätöksen. Hannu hoitaa asiakkaat ja neu-vottelut sekä tarvittaessa sanelee sopimuksia ja kauppakirjoja sekä käy istunnoissa. Roolimme ovat kehittyneet vuosien varrella.

molemmat joustavat. Olen pysty-nyt kouluttautumaan työn ohessa. Olen käynyt viikonloppukursseja sekä lisäksi opiskelin itseni trade-nomiksi. Sain tiedot ja taidot ajan tasalle sekä lisää itseluottamusta. Opinnäytetyön tekemisen yhteydes-sä otin opintovapaata. Hannu oli joustava ja ja hän on aina kannus-tanut opintoihin. Toisaalta tein myös lyhyitä satunnaisia jaksoja töitä opinnäytetyön ohessa tarpeen vaatiessa. Molemmat siis joustivat, kun tilanne niin vaati.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 15

martti Pallari: nuorten oppisopimuskoulutus sivuraiteella

nuorten yhteiskuntatakuus-ta keskusteltaessa oppiso-pimuskoulutus on nostettu esiin keinona ehkäistä nuorten

syrjäytymistä. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta sen

vaikuttavuus tällä hetkellä on lähes merkityksetön. Näin voidaan todeta, jos oppisopimuskoulutusta tarkastellaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta.

Syrjäytyneiden nuorten määräänkin verrattuna vajaat 200 oppisopimuskou-lutuksen aloittavaa (alle 18-vuotiasta) opiskelijaa vuodessa on vaatimaton luku. Uusien työpaikkojen aikaansaaminenkin oppisopimuskoulutuksen avulla on jäänyt vähäiseksi.

Nykymuodossaan oppisopimuskoulu-tus on käytännössä työssä olevien aikuis-ten täydennyskoulutusmuoto. Sen kautta

työntekijät ja yrittäjät voivat päivittää oman osaamisensa. Tämä tehtävä oppiso-pimuskoulutuksella tulee olla jatkossakin ja sitä voidaan edelleen kehittää.

nuorten osuutta oppisopimuskoulu-tuksessa voidaan kyllä lisätä, mutta ei nykyisillä ehdoilla. Merkittävimmät esteet ovat korkeat oppisopimuspalkat ja alhaiset koulutuskorvaukset.

Eräät työehtosopimukset velvoittavat työnantajan maksamaan nuorelle 70 – 80 prosenttia taulukkopalkoista jo oppisopi-mussuhteen alusta lähtien, vaikka työnan-tajan saama suorite jää vähäiseksi.

Suomen Yrittäjät on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että oppisopimussuhteen alussa maksettaisiin keskieurooppalaisen mallin mukaisesti selvästi alempia palk-koja, joita sitten tarkistettaisiin etukäteen sovitun mukaisesti työsuoritteen kasvaes-

sa ja oppisopimussuhteen edetessä.Osoituksena siitä, että yrittäjät eivät

halua hyötyä oppisopimussuhteen alussa tapahtuvasta palkkojen alennuksesta, olemme esittäneet, että oppisopimus-suhteen lopussa maksettaisiin täyttä ammattimiehen tai -naisen palkkaa. Tämä ehdotus on palkkauksen osalta oppisopi-mussuhteen loppupuolella siten parempi kuin nykyinen TES-käytäntö.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämä malli ei ay-liikkeelle käy. Olisi mielenkiintoista kuulla ay-liikkeen perustelut kielteiselle kannalleen.

Koulutuskorvauksissa tulisi edetä kohti kustannusvastaavuutta. Sadan euron kuu-kausikorvaukset eivät yrittäjiä kannusta. On muistettava, että oppisopimuskou-lutus tarvitsee aina asiaan sitoutuneen yrittäjän. Päävastuun oppimistuloksista-kin kantaa käytännössä yrittäjä.

Nykymuodossaan oppisopimuskoulutus on käytännössä työssä olevien aikuisten täydennyskoulutus-muoto.

KolumniMARTTI PALLARImartti.pallari@yrittajat.fi

Pitkät työmatkat yleisiä pk-seudullaTyövoimatutkimuksen tietojen mu-kaan nykyisin joka viides pääkaupunki-seudulla työskentelevä asuu seudun ul-kopuolella. Vuonna 2011 reilut 121 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa henkilöä kävi töissä pääkau-punkiseudulla. Tämä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Kuntia, joista yli puolet työssäkäyvis-tä asukkaista on pääkaupunkiseudulla

töissä, ovat Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kerava, Tuusula ja Sipoo. Lisäksi yli 40 prosenttia Järvenpään, Vihdin, Siuntion ja Pornaisten työlli-sistä sukkuloi pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien työssäkäyntialueet eroavat selvästi toisistaan. Työ- paikkojen painopiste on Helsingissä.

Hyvä työelämä koostuu arkipäivän asioistaTyöministeri Lauri Ihalaisen vetämän työelämän kansalaiskyselyn vastausten perusteella mielekäs työ koostuu työpai-kan jokapäiväisistä asioista, joita ovat toisten huomioon ottaminen, avoimuus, tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen, positiivinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät.

Huolta herättivät työpaikan löytä-minen, työelämän kiristynyt asenne-

ilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi.

– Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Se edellyttää paljon yhteistyötä ja luottamusta eri toimi-joiden kesken, mutta ennen kaikkea työpaikkojen omista tarpeista synty-vää kehittämistä ja toimintaa, sanoo Ihalainen.

rode

o

Ajamisen iloa

UusiBMW 3-sarja

www.bmw.fi

KOVAN TYÖN HEDELMÄ.SINUN VUOROSI NAUTTIA.

Uusi BMW 3-sarja puhuttelee tunnetta ja järkeä. Sen yltäkylläinen voima, matalat CO2-päästöt ja kokonaisvaltainen laatu ovat nautinnollinen yhdistelmä. Tervetuloa koeajolle oman BMW-jälleenmyyjäsi luona.

TÄYSIN UUSI BMW 3-SARJA ALKAEN 447,64 €/KK*Hinnat alkaen 36.945,62 €, autoveroton hinta 30.290,00 €, arvioitu autovero 6.655,62 €. EU-yhd. kulutus 4,4 l/100 km, CO2-päästö 114 g/km, teho 116 hv. Vapaa autoetu alkaen 745 €/kk, käyttöetu alkaen 550 €/kk. (BMW 316d TwinPower Turbo). Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Business-varustelu 990 € sisältäen: Xenon-ajovalot, vakionopeus-säädin, peruutustutka (taakse), Bluetooth handsfree, USB-liitäntä, kääntyvät takaselkänojat (20-40-20).*BMW Select sopimus 36 kk/45 000 km, kk-hintaan sisältyy: BMW 316d F30 Sedan alk. 30.290,00 € (sis. alv 23 %) + arvioitu autovero 6.655,62 € = kokonaishinta alk. 36.945,62 €, toimituskulu 600 €, käsiraha 7.888,00 €, luoton avausmaksu 120 €, käsittelykulu 8 €/kk, korko 5,9 %, viimeinen suurempi erä 18.700,00 €, huolenpitosopimus BMW Basic, sopimuskauden lopussa mahdollisuus lunastaa auto itselle maksamalla jäännöserä kerralla tai uudella osamaksusopimuksella tai jopa palauttaa auto jälleenmyyjäliikkeeseen. KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 6,67 %, luottohinta 42.263,25 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Luoton myöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201216 UUTISET

sählymailoilla maailmanvalloitukseenRepublic Floorball antaa kuluttajien itse räätälöidä salibandymailan ver-kossa. Yritys on asettanut tavoitteeksi ensin Suomen markkinat ja lopulta maailmanvalloituksen.

– Tavoitteenamme on nousta neljäs-sä vuodessa Suomen kolmen myydyim-män salibandymerkin joukkoon ja olla vuoden 2017 loppuun

mennessä kansainväli- sesti yksi halutuimmista alan merkeistä, tuotepäällikkö Petri Piironen sanoo.

Yrityksen tuotteita myydään aluksi ainoastaan omasta verkko-kaupasta, mutta myöhemmin omien toiveiden mukaan räätälöityjä mailoja voi tilata myös vähittäiskaupoista.

Toimisto- kalusteet voi myös vuokrataIsku on kehittänyt yrityk-sille uudenlaisen tavan hankkia toimistokalusteita. Vuokrausmalli on tuttu it-tuotteista, mutta uutta se on kalustehankinnoissa.

Isku Elinkaaripalvelu -kokonaisuuteen kuuluu sisustuksen suunnittelu, toimitus, asennus, ylläpito, poisnouto ja kierrätys kiinteällä kuukausi- hinnalla.

Yksi Tekesin panostama euro tuottaa pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa.

21€

Nuoret palkittiin muotoilusta ja keittiö- tuotteistaNuori Yrittäjyys ry valitsi parhaat lukuvuonna 2011–2012 perustetut yri-tykset.

Hämeenlinnassa käydyn kilpailun korkea-asteen voiton vei Season One Turun ammattikorkeakoulusta. Yrityksen liikeideana on tarjota väylä muotoilijoille tuoteideoiden saamiseksi valmistukseen ja jälleen-myyjille. Tuomaristo kehui Season Onen määrätietoi-suutta. Lisäperusteina voitolle olivat omat valmiit tuotteet sekä vankka tieto-taito.

Toisen asteen parhaaksi yritykseksi palkittiin Taipuu woodworks NY Oulun seudun ammattiopistosta ja perusasteen yrityksistä parhaaseen sijaan ylsi Whels Wood NY Porin Lyseon Koulusta. Taipuu wood-works NY:n liikeideana on valmistaa puukäsitöitä ja Wheels Wood NY:n ekologi-sia keittiötuotteita.

Kuunatsit matkaavat mobiilipeliinKuunatseista kertovan Iron Sky -elokuvan tekijätiimi on julkaissut mobiilipelin. Iron Sky the Gamen ideana on torjua natsien hyökkäys maahan. Iron Sky the Game

on tuotettu elo-kuvatuotannosta tuttuun tapaan

yhteisöhankkeena,

jota vetävät suomalainen Netgen yhteistyössä W3 Group Finlandin ja elokuvan tuotantoyhtiö Blind Spot Picturesin kanssa.

Pelikentät muodostuvat puzzle-tyyppisistä tasoista, jotka johdattavat pelaajaa taso tasolta lähemmäs kuu-natsien tukikohtaa.

Yrittäjä, tiesitkö että nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan lähivuosina luopumaan? Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se merkitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se mak-setaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

*Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,0595 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,1704 €/min.

2/2012 • yrittäjäsanomat UUTISET 17

pilvet ja muut muotivil-litykset määräävät jopa liikaa pk-yritysten it-rat-kaisuja.

Tätä mieltä on Turun Tietokes-kuksen toimitusjohtaja Tuomas Kaukinen. Hänen mukaansa kai-ken teknologian pitää tukea bisnes-tä, eikä päinvastoin.

– Aikaisemmin yksittäiset tie-tokoneet ja kirjanpito-ohjelmistot sanelivat työskentelymallin. Nyt kelkka on käännettävä toisinpäin, Kaukinen sanoo.

Tärkeää on esimerkiksi se, mi-ten eri järjestelmät juttelevat kes-kenään. Muuten syntyy turhia kustannuksia ja rajoituksia. Eli suomeksi sanottuna itse bisneksen tekeminen kärsii.

Kaukisen mukaan pienemmät yritykset eivät osaa laskea piilokus-tannuksia, joita syntyy virheellisis-tä it-ratkaisuista.

– Pk-yrityksissä yleensä toi-mitusjohtaja päättää uusista ko-neista. Hän saattaa ostaa vääriä

älä anna valtaa muotivillityksilletietokoneet eivät saa määrätä työskentelyä, vaan sen pitää olla toisinpäin.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Facebookia käytetään kuitenkin kännyköistä.

Tietokoneita itsekin myyvän Tu-run Tietokeskuksen Tuomas Kau-kinen kehottaa pieniäkin yrityksiä ulkoistamaan lähitukensa, jolloin vältytään monilta tietoturvamur-heilta. Samalla budjetointi helpot-tuu.

– Suurin muuttuja kustannuk-sissa ovat lisenssit. Itse palvelu ja laitteet eivät ole määräävässä ase-massa, Kaukinen sanoo.

HarKintaa. Yrittäjän on syytä miettiä tarkkaan

minkälaisia laitteita ja ohjelmistoja hän tarvitsee

työssään.

Kouvola panostaa palveluseteliinKouvolan kaupunki on vahvista-nut sosiaali- ja terveyspalvelui-taan yksityisten palveluyrittä-jien avulla.

Kehitystyötä on tehty kahden ja puolen vuoden ajan Kouvolan Tiltu-projektissa, jonka ansiosta erityisesti palvelusetelijärjes-telmää on kehitetty huomatta-vasti.

Kuntalaisten avuksi on avattu verkkopalvelu www.hyvinvoin-tiapu.fi, josta voi hakea alueen hyvinvointiyrityksiä.

Finnvera sijoitti putkikäyrien valmistajaanJoensuulainen Steelbow Oy on saanut pääomasijoituksen Finnveralta. Yhtiö valmistaa suurikokoisia putkikäyriä prosessiteollisuuden tarpeisiin. Putkikäyriä hyödynnetään muun muassa kemian-, elintar-vike- ja öljynjalostusteollisuu-dessa.

Steelbown tavoitteena on laa-jentua Pohjoismaiden ja muun Euroopan markkinoille.

– Finnveran pääomasijoituk-sen avulla Steelbow saa pilotti-toimitukset käyntiin, mikä luo vahvan pohjan kansainvälisty-miselle, sanoo manageri Matti Eskelinen Finnveran pääoma-sijoitustoiminnasta.

koneita vääriin töihin. Koneissa ei ole ohjelmistoja, jonka jälkeen ne ostetaan jostain, todennäköisesti väärillä virussuojilla. Aikaa kuluu ja tulee kustannuksia, Kaukinen kertoo.

– Jokainen myös tietää, että yllä-tyksiä tulee, kun kannettavaa lait-taa ensimmäistä kertaa verkkoon, hän jatkaa.

tietoturva unohtuu. Turhat kus-tannukset eivät ole ainoa ongelma.

Kun yhteiset pelisäännöt puut-tuvat, jää yrityksen tietoturva-asiat unholaan.

– Ongelma on olemassa. Yrittä-jät ottavat aika isoja riskejä ottaes-saan laitteita vaan käyttöön. Pade-ja, kannettavia ja kännyköitä on aika helppo ostaa, Kaukinen sanoo.

Hän kertoo myös esimerkin tek-nisestä murroksesta.

– Jotkut firmat ovat kieltäneet, että työntekijät eivät saa mennä Facebookiin työkoneiltaan. Sitten

PiXm

aC

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Suuri osa yrittäjistä palauttaa henkilö-kohtaisen veroilmoi-tuksensa 8. tai 15. toukokuuta. Jaakko Lampela Talenomil-

ta muistuttaa, että esitäytetyissä veroilmoituksissa on usein mer-kittäviä virheitä ja puutteita, jo-ten ne kannattaa aina tarkistaa huolella.

– Esimerkiksi matkakustannuk-set on syytä ilmoittaa. Asunnon ja työpaikan välisistä kustannuksis-ta on mahdollista vuositasolla vä-hentää enintään 7 000 euroa. Vä-hennys lasketaan pääsääntöisesti halvimman kulkuneuvon käytön mukaan, hän kertoo.

Lampela kannustaa hyödyntä-mään myös kotitalousvähennyk-sen.

– Kotitalousvähennys voi olla yksittäisen henkilön osalta 3 000 euroa. Kotitalousvähennyksen pii-riin kuuluvat kotiin ja lomamökil-le hankitut remonttipalvelut sekä kotitalous- ja hoivapalvelut.

Luovutusvoittoveroasioissa kan- nattaa myös katsoa, että ne mene-vät oikein.

– Tappiot ovat vähennyskelpoi-sia niiden syntymisvuonna tai vii-tenä seuraavan vuonna, Lampela neuvoo.

Puhutaan hyvin äkkiä tuhansien eurojen säästöistä, kun asiat on hoidettu kunnolla.

jaakko lampela

Saadut palkat näkyvät esitäytetyllä veroilmoituksella. yel-yrittäjän palkka- tulo on näkyvissä otsikolla ”omistaja- yrittäjän palkka”, oikea koodi takaa sen, että veron määrä on oikein.

1

2

5

Esitäytettyjen tietojen tarkistaminen

vero-optimoinnilla tuhansien eurojen säästöt

Herätyshetki. Lampelan mu-kaan veroilmoituksen täyttämis-vaihe on myös hyvä herätyshetki havahtua pohtimaan yrityksen ja yrittäjän veroasioita tulevaisuutta ajatellen.

– Kannattaa miettiä ovatko esimerkiksi varojen jakomekanis-mit, palkan ja osingon suhde se-kä yhtiömuoto oikeat. Puhutaan hyvin äkkiä tuhansien eurojen säästöistä, kun asiat on hoidettu kunnolla.

Jaakko Lampela kehottaakin yrittäjiä lasketuttamaan tilitoi-mistoillaan, mikä palkan ja osin-gon optimaalinen suhde tulisi olla, ja mikä yritysmuoto on jär-kevintä verotuksen kannalta.

– Valloillaan on sellainenkin käsitys, ettei osakeyhtiön osak-kaan kannata nostaa laisinkaan palkkaa, ja joissakin yrityksissä jaetaan vain osinkoja. Tiettyyn pisteeseen asti palkkaa kannat-taa nostaa etenkin vuonna 2011 voimaan tulleen YEL-muutoksen jälkeen.

ammattilaiset apuun. Lampe-lan mukaan yrittäjät ovat alka-neet teettää enenevissä määrin henkilökohtaisten veroilmoitus-tensa täytön tilitoimistoilla. Hän toivoo kuitenkin, että yrittäjät tuntisivat omat talouslukunsa huomattavasti paremmin.

Lampela kehottaakin yrittäjiä vaatimaan omalta tilitoimistol-taan kattavaa kuukausittaista jaksotettua välitilinpäätöstasoista raportointia, jotta liiketoiminnan ohjaukseen saatava informaatio on oikeaa ja ajantasaista.

– Jaksotetun kirjanpidon myö-tä myös ennakkoverot saadaan ajoissa oikealle tasolle ja väl-tetään yrittäjien karsastamien ”mätkyjen” eli lisäverojen mah-dollisuus.

talenomin konsultointiyksikön johtaja jaakko lampela kehottaa yrittäjiä optimoimaan veroasioitaan.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

18 UUTISET

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut näkyvät esitäytetyllä lomak-keella, mikäli ne ovat yrittäjän itsensä maksamia. myös työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat lomakkeella.

4jos yhtiö on maksanut osakkaalle korkoa ja tästä korosta on säännösten mukaisesti tehty koron maksun vuosi-ilmoitus, on saatu korko ja siitä maksettu ennakon-pidätys näkyvissä veroilmoituksella.

3mikäli yrittäjällä on henkilö- kohtaista, elinkeinotoimin-taan liittyvää lainaa, on syytä tarkistaa, että laina on rahoittajan toimesta ”kooditettu” oikein ja korko näkyy tulonhank-kimisvelan korkona.

on tärkeää, että osakeyhtiön osakas tarkistaa saamansa osingot esitäytetyltä lomak- keelta, ne on ilmoitettu maksajan toimesta ja niiden pitäisi näkyä valmiiksi. kannattaa myös tarkas-taa, että osinkotuoton jakaminen ansiotulo-osingoksi ja ns. kertaalleen verotetuksi osingoksi on tehty oikein.

lähde: sirPa koPonen/tiliPalvelu koPonen oy ja taloushallintoliitto

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tervetuloa mukaan!

Mukana myös yrityscase!

Yhteistyössä

Ilmoittautuminen viimeistään 21.5.2012 www.yrittajat.fi/ilmo/spv2012, kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 229 229 23 / Härkönen.

Muista mainita syntymäaika ja majoitusvaihto-ehto.

Helsinkiin voi palata 6.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (Tallinna-Helsinki 16.30 – 18.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Muista mainita myöhäisemmästä paluusta ilmoittautuessa.

Osallistumismaksu Jäsenhinta 425 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 456 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Normaalihinta 595 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 626 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokai-lut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumat-kalla käytettäväksi laivan ravintoloissa.

Peruutusehdot: www.yrittajat.fi/koulutus/spv2012

Sukupolven- ja omistajanvaihdos -seminaari5.6.– 6.6.2012 Tallinna, Hotelli Viru

TIISTaI 5.6.

9.00 – Ilmoittautuminen seminaariin9.50 Länsiterminaali L4,

Tyynenmerenkatu 8, 2. kerros. Lähtöselvitysportit suljetaan klo 10.00.

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15 Buffet-lounas

14.00 Seminaarin avausJärjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.05 Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

▪ Mikä osa yrityksestä siirtyy? ▪ Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti?

▪ Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta?

▪ Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

15.00 Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittuminen

15.30 Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

▪ Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa

▪ Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ▪ Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa

▪ Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä ▪ Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa

▪ Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

17.30 Tauko

17.40 Sopimusten merkitys omistajan- vaihdoksessa

▪ Liiketoiminta- ja osakekauppakirjan eroavaisuuksia

▪ Omistajanvaihdoksen sopimus- neuvottelut, aie- ja esisopimus sekä salassapitosopimus

▪ Sopimusten asema ja siirto liike- toiminta- ja osakekaupassa

▪ Osakassopimus omistajanvaihdoksessa

Liikejuridiikan asiantuntija, varatuomari Jouni Sivunen, KPMG Oy Ab

18.40 Tauko

20.10 Lähtö illalliselle

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajan- vaihdoksesta kiinnostuneille.

KeSKIVIIKKO 6.6.

7.00 Aamiainen

8.45 Yrityksen arvo ▪ Yrityksen arvon määrittäminen ▪ Yrityksen arvohuolto ▪ Prosessi ja muutos on monivaiheinen. Kuinka siihen voi valmistautua?

Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

10.10 Tulevaisuuteen varautuminen ▪ Jatkajan toimeentulon varmistaminen ▪ Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläke-suunnittelu

▪ Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

11.00 Asiantuntijapalvelujen tarjonta ja hyödyntäminen omistajan- vaihdoksessaProjektipäällikkö Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus

Yrityspörssi –myyjän ja ostajan kohtaamispaikkaMarkkinointipäällikkö Johanna Hallikainen, Suomen Yrittäjät

11.20 Sukupolvenvaihdos: Vallilan Takomo Oy

”Aloittaessani perheyrityksen palveluksessa oli isoisäkin vielä mukana toiminnassa”

Toimistusjohtaja Teemu Punkka, Vallilan Ta-komo Oy

12.15 Seminaarin päätös

12.30 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

13.30 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin. Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa

15.30 Saapuminen Helsinkiin

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 heLSInkI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

Seminaarin puheen-johtajana toimii

veroasiantuntija, KTL Risto Walden,

Bilanssi Oy

Osakeyhtiöt:suuri osa osakeyhtiöistä jättää veroilmoituksensa huhtikuun lopussa.

• kun osakas/yhtiömies on maksanut itselleen vuokratuloa yrityksestä, onmuistettava täyttää lomake 7. kuitit ja laskut huoneiston ylläpidosta on syytä säilyttää, jotta vuokratulosta voidaan vähentää nämä kulut.

• mikäli osakas/yhtiömies on myynyt omaisuuttaan ja ei ole tehnyt aikai-semmin luovutusvoitosta lomaketta, tulee se palauttaa vero-ilmoituksen mukana. mikäli lomake on täytetty aikaisemmin, näkyy luovutusvoitto/tappio esitäytetyllä verolomakkeella.

vero-optimoinnilla tuhansien eurojen säästötUUTISET 19

Henkilöyhtiöt:henkilöyhtiön yhtiömiehet ja osakeyhtiöiden osakkaat jättävät oman veroilmoituksensa toukokuussa. tiedot, jotka on ilmoitettava esitäytetyllä veroilmoituksella tai liitelomakkeella:

vil

le t

akk

inen

• kodin ja työpaikan väliset matkat on syytä lisätä lomakkeelle, mikäli vähennettävä määrä ylittää omavastuumäärän.

• mikäli yrittäjällä on kotitalous-vähennykseen oikeuttavia kuluja, joita ei ole aikaisemmin ilmoitettu, on täytettävä lomake 14.

• osakkaan saamat vuokratulot, korkotulot ja muut sellaiset suori-tukset, joita ei ilmoiteta esimerkiksi työnantajan vuosi-ilmoituksella, pitää merkitä osakeyhtiön vero-ilmoitukseen.

• osingonjakopäätös ilmoitetaan ve-roilmoituksella, mikäli yhtiökokous on ehditty pitää ennen veroilmoi-tuksen jättämistä. yrityksen on syytä huolehtia, että tämä tieto on ristiriidaton osinkojen vuosi-ilmoitusten kanssa.

• kun veroilmoituksen liitteeksi lähetetään tilinpäätöstietoja, on syytä muistaa, että asiakirjanippu menee rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekis-teriosastolle. yksityiskohtaisten tulosteiden ja esimerkiksi tase-erittelyjen liittäminen veroilmoi-tukseen aiheuttaa sen, että tiedot menevät mm. kilpailijoiden käyttöön.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201220

dEbaTTI

Ylivieskan alueen yritykset ovat herän-

neet hyvin siihen, millä eväillä Pyhäjoen ydinvoima-työmaalle päästään töihin.

Keskenään kilpailevat pienyritykset muodostavat

yhteenliittymiä.fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija minttu hietamäki

kalajokilaaksossa

Keskimääräinen vuosityöaika on Suomessa lyhentynyt paljon: se

on noin 100 tuntia vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Tämä vastaa noin 140 000 ihmisen vuotuista työpanosta. Sairausajan palkan karenssipäivä pidentäisi vuosittaista työaikaa myös Suomessa useilla tuhansilla henkilötyövuosilla. Eikö tällä ole arvoa?

Kotitalous- vähennyksen leikkaus

vähentää yrittäjien töitä. Supistus johtaa myös

harmaan talouden kasvuun ja aiheuttaa valtiolle enemmän

kuluja kuin säästöjä. Pintaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja

juha helmijoki turun sanomissa

muut lehdet

Viime syksynä Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus päätti muuttaa Ylen rahoi-tuksen.

Kuten kaikki tämän halli- tuksen päätökset, oli tästä-

kin saatava kaikille hallituspuolueille ”sopiva”. Yksityishenkilöille sinällään nykyistä tasa-arvoisempi ja Ylelle varmasti tuottavampi järjestelmä ulotettiin myös yrityksiin. Ylen 500 miljoonan euron budjetista on tarkoitus kerätä yrityksiltä 22 miljoonaa.

Yritysten kannalta tähän asiaan liittyy avoimia kysymyksiä kuten se, mikä on tuon maksun suuruus ja miten ko. maksu kerätään.

Joulukuussa puhuttiin maksusta, joka olisi 317 euroa yritykselle, jonka liikevaihto on yli 400 000 euroa, ja 634 euroa yli mil-joonan liikevaihtoa tekevälle yritykselle. Nyt huhtikuussa summat ovat 350 ja 700

euroa. Mihin vielä päädytään ennen kuin maksua aletaan periä?

Entä kerääminen? Tuleeko yrityksille lasku vai onko Yle-vero verotuksen yhtey-dessä kerättävä maksu ? Minkä vuoden liikevaihto määrittää vuoden 2013 veron? Onko tämä vero vai onko tämä maksu, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen? Miten konserniyhtiöissä? Miten tapaukset, joissa samalla hallinnolla hoidetaan monia yrityksiä, joiden liikevaihto edellyttää tämän maksun suorittamista?

Mikäli Ylen yhteiskunnallinen merkitys koetaan niin suureksi, että sitä ylipäätään tässä muodossa tarvitaan, olisi ehkä pitä-nyt miettiä rahoituksen vaihtoehtoja tai sitä, olisiko Ylen budjetissa ollut säästöva-raa tuo noin viisi prosenttia mikä yrityksil-tä on tarkoitus kerätä.

Vaihtoehtoja on varmasti vielä muita-kin, mutta pitää muistaa, että yrityksillä ei ole ”omaa” rahaa, vaan kaikki kulut on

Kirje | tapani suvinen

Paljon kysymyksiä Yle-verosta

mistä uudesta verosta tai maksusta saadaan seuraavaksi nauttia?

Kaksintaistelu: Suomen Yrittäjät on huolissaan siitä, että suomalaisten vuosityöaika sen kun vähenee. SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mielestä sairausajan karenssipäivä ei ratkaise ongelmaa.

Pitkiä työmatkoja ajaville kohdennettuja

rangaistusveroja on vaikea ymmärtää kansalaisten tasapuolisen kohtelun

kannalta.rakennusliiton puheenjohtaja

matti harjuniemi helsingin sanomissa

Sairauslomissa kysymys on myös huomattavasta kustannuksesta.

Muutama sairausajan karenssipäivän puut-tumisesta johtuva poissaolo merkitsee vuo-sitasolla palkan ja menetetyn työpanoksen johdosta jo muutaman henkilön yrityksissä tuhansien eurojen kustannusta. Se on pienes-

sä yrityksessä paljon.

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

juss

i Pa

rta

nen

Haminaan saadaan vielä risteily-

liikennettä. Haminasta voitaisiin risteillä mm.

Viroon. haminan kaupunginhallituksen

puheenjohtaja tapio lepistö kymen sanomissa

Suomeen ei synny lähivuosina uutta

Nokiaa, mutta täällä tulee olemaan useita 500 milj.

euron kokoluokkaa olevia yri-tyksiä. Bioenergiasta voi tulla

tulevaisuuden ala.Cleantech finlandin ohjelmajohtaja

santtu hulkkonen hufvudstadsbladetissa

Sairauslomat ovat kansakuntamme vitsaus. Monessa työpaikassa sekä työn-

tekijät että työnantajat tuskastuvat tiettyjen henkilöiden toistuviin lyhyihin sairaus- lomiin. Miksi olisi väärin vaatia yhteis-vastuullisuutta niin, että ensimmäinen

sairauslomapäivä on palkaton? Sairausajan karenssipäivä poistaisi turhat

poissaolot.

Anne Suominentoimitusjohtaja, yrityskonsultointi anne suominen oy

monen yrityksen on mahdotonta pitää varalla henkilöä

sairauslomia varten, koska vasta oma-vastuuajan (9 pv) jälkeen on mahdollisuus saada palkalle kompensointia Kelalta. Miksi yrittäjän pitäisi yksin kantaa myös rahal-

linen vastuu sairauslomista?

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 21

Sairauslomat ovat ongelma Suomessa, emmekä voi

olla tyytyväisiä sairauslomien korkeaan määrään. Erityisesti pitää olla huolissaan pit-kistä sairauslomista, jotka helposti johtavat pysy-vään työkyvyttömyyteen. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä ei ole vaikuttanut pitemmän

päälle Ruotsissa sairauslomien määrään.

SIllOIN TÄllÖIN 33%

PS.

facebook-kommentit

Kysely

yrittajat.fi Kuukauden kommentti

Paljon kysymyksiä Yle-verostaKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaOlli Hakala, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

Ulkoasu Marko MyllyahoIlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Tapani Suvinentoimistusjohtajakuljetusliike suvinen oy

Tilitoimistoni asiakkaista monet ovat aloittelevia yrittäjiä. Olenkin ottanut tavaksi, että varoitan kaikkia uusia asiakkaitani puhelin-myyjistä, valelaskuista ja muusta harhaanjohtavasta kaupustelusta.Johanna harhaanjohtavasta markkinoinnista

Minulle soitti ensimmäinen puhelinmyyjä, kun lähdin ELY-keskuksen pihasta kohti kotia. Rekisteröinnistä oli alle puoli tuntia.Margit harhaanjohtavasta markkinoinnista

Ikävän ajattelematon kannanotto presidentti Haloselta. Yrittäjyys on tälle maalle äärimmäisen tärkeää.Ossi tarja halosen yrittäjyyskommenteista

siirrettävä hintoihin. Kaikki verot ja veronluonteiset maksut

lisäävät yritysten eriarvoisuutta myös siinä, että osa yrityksistä pystyy siirtämään kaikki kustannusten nousut hintoihinsa, kun taas toiset ei saa niitä siirrettyä millään.

Näin kuljetuselinkeinon kannalta katsot-tuna ei yritysten tuloveron alennuksesta ole mitään hyötyä, kun tuloksentekomah-dollisuudet hupenevat polttoaineveron ja Yle-verojen kaltaisten maksujen nostoon.

En usko, että yksikään yritys tekee konkurssia tämän Yle-veron vuoksi, mutta mistä uudesta verosta tai maksusta saadaan seuraavaksi nauttia?

KyllÄ,

TOdElla USEIN

62%

EI KOSKaaN 5 %

Lapin hiihtokeskukset pääsivät tänä talvena tuloksissaan kokonaisuudessaan plussan puolelle. Etenkin tammikuu oli kaikilla hyvä, siinä oli selkeää kasvua. Kevät oli vähän vaihtelevampaa. Pääsiäisen hyvät säät kuitenkin piristivät, sillä pääsiäinen oli kaikilla hyvä. Joissain hiihtokeskuk-sissa oli jopa ihan täyttä. Uutta oli se, että ulko-maalaisten – esimerkiksi venäläisten ja hollanti-laisten – osuus matkailijoista nousi selvästi.

Markku MäkitaloKittilän Yrittäjien puheenjohtaja

tehtyjen työtuntien määrästä on varmasti syytä olla huolissaan.

Jotta tulevaisuudessa selvitään väestön ikään-tymisen tuomista haasteista, tarvitaan kaikkien työpanosta. Suomessa on paljon osa-aikatyötä tekeviä, jotka haluavat kokoaikaiseen työhön. Lisäksi Suomessa on osatyökyvyttömiä, jotka eivät saa työtä, jossa voisivat hyödyntää jäljellä

olevaa työkykyään. Olisi tärkeää saada näille henkilöille töitä.

työehtosopimuksissa on laskettu tarkkaan kaikki palkkasummaan vaikut-

tavat kustannukset, myös palkallisen sairaus- loman vaikutus. Sopimuksissa voi tietenkin siir-rellä euroja paikasta toiseen vaikkapa suurempaan peruspalkkaan tai lomakorvauksiin. Joissakin työ- ehtosopimuksissa ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus on sidoksissa työsuhteen kestoon, mutta ainakaan Kelan sairauspäivärahatilaston mukaan

näillä aloilla sairauslomat eivät ole alhaisem-malla tasolla kuin muualla.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 66 vastausta.

jar

kko

vir

tan

en

Onko yrityksesi joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi?

näin on sovittu työehtosopimuksissa. Usein sairastumisen taustalla on työstä joh-

tuvia tekijöitä ja olisi varmasti myös yrittäjän edun mukaista pyrkiä muokkaamaan työoloja niin, etteivät ne johtaisi tarpeettomasti työn-

tekijöiden työkyvyn laskuun, joka ilmenee sairauslomina. Sitä paitsi eurot työnantajan

pussiin kertyvät työntekijöiden työn tuloksena.

Kari Haringsak:n asiantuntijalääkäri

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201222 dEbaTTI

Keskustelu: Lähetä meille mielipiteesi: toimitus@yrittajat.fi. Kirjoituksen maksimipituus on 2 500 merkkiä.

ahkeruus palkitaan sakoilla

viron malli kasvattaa investointeja

1990-luvun alussa Viro luo-pui aikaisemmasta vero-tusjärjestelmästä ja otti käyttöön täysin uudet vero-

tusperiaatteet ja verolait. Verouudistuksen keskeisenä

tavoitteena oli mahdollisimman vähän poikkeuksia sisältävä laaja-pohjainen verotusjärjestelmä, jos-sa erilaisia tulolajeja verotettaisiin mahdollisimman samanvertaisesti.

Otettiin käyttöön tasaverojärjes-telmä, jossa verotettiin 26 prosen-tilla sekä palkkatuloja että yritys- ja pääomatuloja. Osinkoja verotettiin yritystasolla, ja aikaisemmin voi-massa olleesta progressiivisesta verotuksesta luovuttiin.

Vuonna 2000 yritysten tulo-verouudistuksessa astuttiin as-kel eteenpäin ja otettiin käyttöön maailmassa ainutlaatuinen järjes-telmä, jossa yritykset maksavat tu-loveroa vain jakamastaan voitosta ja tietyistä muista kuluista.

Viroon rekisteröidyt liikeyrityk-set eivät maksa tuloveroa voitosta sen saadessaan, vaan vasta jakaes-saan voiton osinkoina tai muussa muodossa. Jos voittoa ei jaeta, ve-rovelvollisuutta ei synny.

Lainmuutos antoi yritysten omistajille sysäyksen käyttää yri-tyksen ansaitseman voiton mie-luummin yrityksen investointeihin kuin osinkoihin henkilökohtaista käyttöä varten.

Verouudistuksen päätarkoituk-

sena oli investointi- ja yritysym- päristön houkuttelevuuden lisää-misen kautta kasvattaa suoria ulkomaan ja kotimaan investoin-teja.

Yleisesti ottaen uudistus on ol-lut täysin oikeutettu. Tutkimukset osoittavat, että tuloverouudistus on kasvattanut pääoman määrää taloudessa ja elvyttänyt kulutusta sekä kotimaan markkinoiden koko-naistuotannon kasvua.

Uudistuksen vaikutus investoin-tipäätöksiin voidaan nähdä sekä investointien dynamiikassa että rakenteessa.

Verouudistusta tehtäessä pelät-tiin, että se voi vähentää tuntuvas-ti tuloverojen kertymistä valtiolle. Luvut kuitenkin osoittavat, että suhteessa bruttokansantuottee-seen verokertymä väheni parin uu-distuksen jälkeisen vuoden aikana, mutta nousi sen jälkeen uudistusta edeltävälle tasolle.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että jakamattoman voiton verotta-matta jättämisellä on ollut edul-linen vaikutus investointeihin ja Viron talouden kehitykseen.

Tällaista verojärjestelmää ei tiettävästi ole käytössä missään muussa maassa, mutta kiinnostus kokemuksiamme kohtaan kasvaa jatkuvasti.

Aivar Sõerdkirjoittaja on viron entinen

valtiovarainministeri

myyntityö, asiakas- tapaamiset, yrittä-minen ja aktiivi-suus: rangaistavia tekoja! Mikäli lii-

kenneministeri Merja Kyllöstä (vas.) on uskominen.

Mihin laskentamalliin perustuu valtion 70 miljoonan euron sääs-töt, jos kilometrikorvaus puolite-taan 15 000 kilometrin ylittävältä osalta? Odotan tähän vastausta.

Valitettavasti yritystoiminta pe-rustuu jatkuvaan myyntityöhön, asiakastapaamisiin, neuvotte-luihin ja asiakkaalla tapahtuviin asennus-, korjaus-, konsultointi-, ym. töihin. Niitä ei voi lopettaa kes-ken vuotta edes liikenneministerin pyynnöstä tai yrityksellä on edessä toiminnan päättyminen konkurs-siin. Yksityisauton käyttö on ainoa tehokas tapa kohdata riittävä mää-rä maksavia asiakkaita työpäivän aikana.

Yritysten tulokseen suoraan vaikuttavat avainhenkilöt, am-matikseen matkustavat miehet ja naiset, tekevät pitkää päivää, jotta yritykset menestyisivät ja tuotanto jatkuisi.

Kilometrikorvausten puolittami-nen on järjen ja oikeustajun vastai-nen: ammatikseen matkustavien pitäisi maksaa itse työstään aiheu-

auton käyttö on ainoa tehokas tapa kohdata riittävä määrä asiakkaita.

Olen 31-vuotias es- poolainen, vuon-na 2007 valmistu- nut tradenomi ja

tällä hetkelläkin työskente-len osa-aikaisena mainosten- jakajana. Vaikka enää en kuu-lu varsinaisesti nuorisoon tun- nen, että nykyajan nuoria kos-kevat työllistymisongelmat ovat koskeneet myös minua.

Ensinnäkin kommentoisin palkkatuen maksattamista suoraan nuorelle (Yrittäjäsano-mat 2/2012). Ajatus on oikean-suuntainen ja vähentäisi myös yrityksen byrokratiaa, mikä lienee pääasiallinen syy, minkä takia yrittäjät kyseistä ratkaisua tarjoavat julkisuudessa esille.

Kuitenkin epäilen, että auttaisi-ko tämä paljoakaan työllistymistä, sillä nyt tälläkin hetkellä palkka-tuen käyttö on kovin vähäistä ja itse olen työnhaun yhteydessä ko-kenut, että oikeus palkkatukeen ei ole edistänyt työllistämistä.

Mitä nuorten työelämätaitojen puutteeseen tulee, en epäile etteikö näissä olisi puutteita. Mutta ydin-kysymys onkin, että miten niitä voi oppia, jos ei työllisty? Kaikkea ei voi kuitenkaan oppilaitosten harteille asettaa ja kotiympäristö ei taas tarjoa oikeanlaista ympä-ristöä niiden opetteluun, kuten ei myöskään kouluympäristö.

Mitä erikoisosaamiseen tulee,

si. Palkkaa olisi nostettava jopa 8 000 – 10 000 euroa vuodessa marginaalivero huomioiden, jot-ta työntekijälle jäisi käteen noin 5 000 euroa matkakulujen mak-suun. Tämän lisäksi työnantajalle

tulevat palkan sivukulut, jotka ovat tuhansia eu-roja.

Pelkään tämän aiheut-tavan irtisanomisia, hin-nannostopaineita monil-le yrityksille ja lisäävän turhaa byrokratiaa.

Hallituksen toimen- piteiden piti tukea toi- meliaisuutta ja yrittäjyyt-tä. Mutta valitettavasti jäl-

leen kateusverotyyppinen ratkaisu tehdään ministerin

ehdotuksesta, jolla ei nähtävästi ole mitään todellista kosketuspin-taa yritystoimintaan.

Tämä ratkaisu koskee noin 40 000 ammatikseen ajavaa yri-tysten avainhenkilöä. Vaadin tämän esityksen hylkäämistä ja toivon, että saamme liikennemi-nisteriksi henkilön, joka oikeasti haluaa kehittää tieverkostoamme paremmaksi, turvallisemmaksi ja tukea näin suomalaista yritystoi-mintaa.

Jarmo TikkanenYrittäjä

yrittäjilläkin on vastuunsaennen kaikkea, mistä oppilaitok-set saavat päteviä opettajia? On helppo vaatia erikoisosaamisen opettamisen lisäämistä, kun so-pivia kouluttajia uusien tekno-logioiden osalta ei välttämättä löydy.

Tältä osin sormi osoittaa kyllä yritysten suuntaan. Yri-tysten pitäisi tarjota oma- aloitteisesti kursseja, semi-naareja tai yksittäisiä luen-toja oppilaitoksille, mutta tä-hänhän ei ole yrityksilläkään aina mahdollisuuksia.

Oppisopimuspaikkoja ha- kiessani olen myös huo-mannut, että iso syy olla ot-tamatta oppisopimusopis-kelijoita on se, että ei ole aikaa opettaa työpaikalla. Perusperehdytys kyllä an-netaan useimmiten päi-vittäisiin rutiineihin.

Lisäksi yrityksillä on paha tapa kierrättää har- joittelijoita ottaen aina uusi tilalle, kun vanhal-ta harjoittelijalta esi-merkiksi putoaa palk-katukioikeus.

Yhteenvetona sanoisin, että vaikka nuorilla onkin

työelämävalmiuksen osaamisten kanssa puutetta, on myös yrityk-sillä omat puutteensa.

Mika Lahtinenespoo

miten yrittäjät voivat olettaa, että esimerkiksi oppilaitokset pystyisi-vät opettamaan yrityksissä vaadit-tavaa erikoisosaamista. Ohjelmis-tot maksavat, laitteet maksavat ja

tuneet matkakulut. Esimerkiksi 40 000 kilometriä työkseen ajavan matkakuluista saatavat korvaukset pienenevät vuodessa 5 625 euroa. Mille muulle ammattiryhmälle on ehdotettu vastaavaa? Mistä muus-ta rikoksesta rangaistaan yhtä an-karasti?

Auton hankinta on iso investoin-ti ja vaatii tarkkaa budjetointia ja

harkintaa. Nyt hallituksen amatöö-rimäinen, tempoileva linja uhkaa romuttaa tuhansien perheiden ta-louden.

Tästä aiheutuu yrityksissä tur-hia neuvotteluita ja riitoja siitä miten matkakulut jatkossa kor-vataan. Jos menetys pitää korvata palkkaa nostamalla, nousee las-ku työnantajalle todella kalliik-

PiXmaC

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 23dEbaTTI

FONECTA EEMELI

Teimme asiakasviestinnästä helppoa, jotta sinä voit palvella asiakkaitasi entistä paremmin. Eemelin avulla ylläpidät asiakas­tietoja kätevästi yhdessä paikassa ja lähetät viestejä saman työkalun kautta.

HALUATKO EEMELIN KÄYTTÖÖSI?Ota yhteyttä asiakaspalveluumme puh. 020 692 999 tai asiakaspalvelu@fonecta.com.

Yrittaja_sanomat_eemeli_254x365mm.indd 1 20.4.2012 9.26

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201224

arjESSajarkko virtanen

yrittäjän arjessa

jatkuva kehitys on tärkeä keino erottautua kilpailijoista.

jaakko raukola

Sukella kännykällä mikromaailmaantiedelehdistä tuttua maailmaa pääsee nyt tutkimaan omalla kännykällä, sillä kotimainen keeploop oy on kutistanut perinteisen mikroskoopin tulitikkurasian kokoon.

Olli Hakalaolli.hakala@yrittajat.fi

vahvasti omaan tuotekehityk-seen nojaava KeepLoop Oy kaupallistaa teknologian tut-kimuskeskus VTT:n jo vuonna 2005 esittelemää tekniikkaa.

– Vuonna 2011 aika oli otollinen, kun kännykkäkamerat olivat yleis-tyneet ja niiden laatu parantunut. Tuote ei ollut vuonna 2005 kovinkaan erilainen eikä siihen tehty ihmeellisiä muutoksia, KeepLoo-pin perustaja Jaakko Raukola kertoo.

Ei ole harvinaista, että uudet innovaatiot jäävät teknologian tutkimuskeskuksen hyl-lylle odottamaan parempia aikoja.

– VTT:n pitääkin olla edelläkävijä, Raukola sanoo.

– Vaikka teknologia ei tietyllä hetkellä kel-paa markkinoille, niin tilanne voi myöhem-min muuttua.

KeepLoop Oy on hyvin teknologiavetoinen ja usiemmat työntekijät, Raukola mukaan lukien, ovat siirtyneet yrityksen palveluk-seen suoraan VTT:ltä.

– Oulussa VTT:n toimipisteessä työsken-nellyt kollega Juha-Tapani Mäkinen kehitti alkuperäisen tekniikan ja hän lähti syksyllä yritykseen mukaan. Edellytykset ovat hyvät, koska meillä on sitoutuneita tekijöitä, Jaak-

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

3%Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus on vajaat kolme prosenttia yritysten omista panostuksista.

muistathan: liikkeen- ja ammatinharjoittajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä lomakkeella on 8. toukokuuta.8.5.

TOUKOKUU

ko Raukola kuvailee yrityksen tilannetta.Yksi myyntivalteista on tuotteen ja ohjel-

mistojen jatkuva kehittäminen.– Vaikka täysin vastaavanlaista tuotetta

ei olekaan kenelläkään muulla, niin nimen-omaan jatkuva kehitys on tärkeä keino erot-tautua kilpailijoista, Raukola sanoo.

– Emme ole uskottavia markkinoilla, jos meillä on vain yksi tuote.

muutama millimetri muovia. Ero Keep-Loop-mobiilimikroskoopin ja perinteisen mikroskoopin välillä on melkoinen. Nykyiset kaupalliset laitteet ovat suuria, kömpelöi-

kameran ja mikroskoopin linssit tulevat vastakkain.

laitteessa on kaksi led-valoa, jotka valaisevat kohteen molem-milta puolilta.

Peleihin ja ammattikäyttöön

mOBiiLiSuuS. jaakko Raukolan perustama Keeploop markkinoi Vtt:n teknologiaan

perustuvaa mobiilimikroskooppia. Vasemmassa kädessään Raukolalla on luuppi, joka on

perinteinen painoteollisuuden apuväline. Yrityksen nimi viittaakin luuppiin, jota voi

kantaa aina mukanaan.

tä ja niiden linssiputket ovat yleensä 5 – 10 senttimetriä pitkiä. KeepLoop pakkaa saman 7 millimetriä paksuun muovilinssiin.

– Potentiaalisia asiakkaita on esimerkiksi painoteollisuudessa. Ensisijaisesti tuote on ammattikäyttöön, mutta esimerkiksi mobii-limikroskooppia hyödyntäviä viihdetuottei-ta on kehitteillä.

KeepLoopin suurennusvoima on noin 30-kertainen. Ammattikäyttöön tarkoitettu-jen pöytämikroskooppien tasoa ei ole tavoi-teltu, vaan tuotteen etu on sen pieni koko ja kännykän kameran tuomat dokumentointi- ja tiedonjakomahdollisuudet.

Suomessa on osaamista. KeepLoop pe-rustettiin alun perin Tampereelle, mutta ny-kyään yrityksellä on toimisto myös Oulussa ja Espoossa. Tuote valmistetaan alihankki-joilla ja myös tutkimustyötä ostetaan ulko-puolelta.

– Esimerkiksi Nokian alihankkijoiden kautta Suomessa on paljon osaamista ja niitä olemassa olevia resursseja kannattaa käyttää. Ostamme VTT:ltä paitsi lisenssin teknologiaan, niin myös tutkimuspalveluita, Raukola kertoo.

> Teknologian tutkimuskeskus VTT kaupallistaa teknologioitaan tar-joamalla toimeksiantoprojekteja,

lisensoimalla teknologioitaan ja autta-malla uusien yritysten perustamisessa. Näiden lisäksi VTT voi myös sijoittaa aloittaviin yrityksiin, jotka kaupallistavat VTT:n kehittämää teknologiaa.

– VTT kaupallistaa tutkimustulok-siaan yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on löytää yritykselle paras tapa edetä tulosten kaupallistamiseksi yrityksen omien tuotteistamisstrategioi-den mukaisesti, VTT:n asiakaspäällikkö Janne Suhonen kertoo.

– Tämä yleensä vaatii ymmärrystä myös yrityksen liiketoiminnasta ja asia-kaskentästä.

VTT:n teknologioiden pohjalta perus-tetaan vuosittain useita yrityksiä ja tällä hetkellä VTT on omistajana yhteensä 17 startup-yrityksessä. Tutkimuskeskus

omistaa maksimissaan 25 prosentin osuuden yrityksestä.

Nykyään on yleistä että VTT:ltä siir-tynyt tutkija on yrityksessä teknologia-johtaja tai hallituksen puheenjohtaja, ja toimitusjohtaja sekä myyntihenkilöstö haetaan ulkopuolelta. Näin on esimer-kiksi KeepLoopin kohdalla.

VTT on valtion omistama tutkimus-keskus, joka saa noin kolmanneksen 274 miljoonan euron liikevaihdostaan valtion budjetista. Kolmannes tulee teollisuudelta ja kolmannes erilaisilta rahoitusorganisaatioilta, kuten Tekesiltä ja Euroopan Unionilta.

VTT:llä on toimipisteitä useilla Suo-men paikkakunnilla sekä kontaktipis- teet Brasiliassa, Belgiassa, Yhdysval-loissa, Kiinassa, Pietarissa, Tokiossa ja Soulissa. VTT on osa Suomen innovaa-tiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkei-noministeriön hallinnonalaan.

Vtt lisensoi teknologiaa startup-yrittäjille

> KeepLoopin perustajan ja halli- tuksen puheenjohtajan Jaakko Raukolan oma tausta vaikutti

tuotteen kehitykseen, sillä hän on ennen VTT:tä työskennellyt painoteolli-suudessa.

– Alalla käytetään looppia, pientä suu-rennuslasia, jolla tarkastetaan painojälki. Mobiilimikroskoopin avulla laadusta saadaan samalla myös dokumentti joka säilyy, siis valokuva, hän sanoo.

– Tärkeä ominaisuus on myös mo-biilisuus ja se, että tuote sopii kaikkiin puhelimiin ja tabletteihin.

Kuluttajat mukaan syksyllä. Keep-Loop on erityisesti ammattikäyttöön: painoteollisuuteen, graafiselle alalle, terveydenhuoltoon, tekstiiliteollisuuteen, turvasektorille, luonnontieteisiin sekä muuhun tutkimusmaailmaan. Lisäksi

suunnitellaan mahdollisuutta tuotteiden aitoudentunnistamiseen.

Suunnitteilla on myös erilaista viih-dekäyttöä ja tuotteen kuluttajamalli on tulossa myyntiin syksyllä. Vaihtoehtoina on esimerkiksi mikrometrien korkuisen tekstin tai koodien piilottaminen kirjoi-hin. Ensimmäinen tällainen kirja on jo kehitteillä.

– Laitteella voidaan etsiä piilokuvia ja älypuhelimen kautta saadaan yhteys videoportaaliin. Kyseessä on hybridi-media, painetun yhdistäminen multime-diaan, Raukola kertoo.

Yrityksen tavoitteena on myydä tänä vuonna 10 000 kappaletta, josta kulutta-jasektorille aluksi 10 prosenttia.

– Suomi tulee olemaan alle viisi prosenttia myynnistä, siitä olettamasta lähdemme. Mutta tämä on hyvä testi-markkina, saamme paljon palautetta.

KeepLoop• mobiilimikroskooppi painaa

23 grammaa, eli noin kuudenneksen nokian uuden puhelimen painosta.

• koko: 80 x 36 x 9 mm, eli hieman muistitikkua suurempi.

• kännykkä tai taulutietokone mahdollistaa suurennoksen editoimisen ja lähettämisen.

• ensimmäinen malli tuli myyntiin helmikuussa 2012. toistaiseksi saatavilla vain nettikaupasta.

• hinta 129 euroa.

• kuluttajamalli julkaistaan syksyllä. tuotekehityksessä kolmiulotteisia kuvia ottava malli.

magneetti kiinnittää.Mobiilimikroskooppi kiinnitetään metallitarran avulla kännykän tai taulutietokoneen kameran eteen. Mikroskoopin magneetti kiinnittyy metallitarraan.

Led valaisee.Mobiilimikroskooppi kytketään päälle, jolloin kaksi kohteen valaisevaa led-valoa syttyvät. KeepLoop on passiivi-laite, joten mitään asennuksia, johtoja tai langattomia liitäntöjä ei tarvita.

Kuva kännykkäkameralla.Kännykkä ja siinä kiinni oleva mikroskooppi asetetaan kohteen päälle. Kohde näkyy kännykän kameran kautta, jolloin siitä voidaan tallentaa kuva tai video.

Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus,

cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que

landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga.

Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. reriam quos ut quatece ribus, cum fugias ren-dundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum

fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit

P o -runti repe-laite suurentaa

kohteen noin 30-ker-taiseksi. lopputulos riippuu kännykän tai taulutietokoneen näytön koosta ja kameran laadusta.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

vesa-matti väärä

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Sosiaali- turvan hylkiö

arjESSa26

Perheenjäsenensä yrityksessä työskentelevän työntekijän työttömyysturva on onnettoman heikko. monelle tilanne tulee lisäksi yllätyksenä. näin kävi myös Christer ja eira lindbergille.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Christer ja Eira Lind-berg joutuivat vuon-na 2005 tutustu- maan yrittäjän per-heenjäsenen sosiaa-liturvaasioihin oma-

kohtaisesti.– Kun vaimoni Eira ilmoittautui

työttömäksi ja haki työttömyys-korvausta, hänelle lähinnä nau-rettiin. Sanottiin vain, että olet yrittäjä, eikä sinulle kuulu työttö-myyskorvausta, entinen Biltema-ketjun franchising-yrittäjä Christer Lindberg, 66, muistelee.

Kaarinalainen Lindberg omisti yrityksensä yhdessä ystävänsä kanssa, ja Lindbergin vaimo Eira oli ollut yhtiössä työntekijänä heti perustamisvuodesta 1989 lähtien. 2000-luvun puolessa välissä yri-tyksessä jouduttiin kuitenkin teke-mään säästötoimenpiteitä.

– Jos olisimme tehneet niin kuin kaikki muutkin, olisimme irtisa-noneet viimeisimmäksi taloon tul-leen. Hän oli kuitenkin kahden pie-nen lapsen isä, joten päädyimme siihen, että vaimoni irtisanotaan mieluummin.

Työvoimatoimistolla oli kuiten-kin Lindbergeille yllättäviä uutisia. Vaikka Eira Lindbergillä ei ollut laisinkaan omistusta yrityksestä, hänet luokiteltiin yrittäjäksi, koska tämä oli työskennellyt aviomiehen-sä yrityksessä yli kuusi kuukautta. Hänellä olisi ollut oikeus työttö-myyskorvaukseen vain, jos yritys-toiminta olisi lopetettu kokonaan.

– Tieto oli järkytys, ja asiasta tuli minulle periaatekysymys, nyt jo eläkkeellä oleva Christer Lind-berg kertoo.

Vakuutusoikeudesta oikeutta. Eira Lindberg oli ollut myös Loi-maan työttömyyskassan jäsen. Kassan vastaus tilanteeseen oli kuitenkin yhtä tyly kuin työvoima-toimiston – yrittäjästatuksella ei korvausta heru.

– Siinä vaiheessa minä rupesin touhuamaan tätä asiaa eteenpäin. Tein lehtiin kirjoituksia, ja saim-me entisen kansanedustajan Marjukka Karttusen kanssa tehtyä eduskuntakyselyn yrittäjän puolison työttö-myysturva-asioista. Olimme myös yhteydessä silloisen työministerin avustajaan. Kaikki vain pahoittelivat ja hymistelivät asiaa, mutta mi-tään ei tapahtunut, Christer Lindberg selvittää.

Lindberg ei kuitenkaan luovut-tanut, vaan hän teki kantelun va-kuutusoikeuteen.

– Kolmen vuoden kuluttua va-kuutusoikeus teki päätöksen, että työttömyyskorvaus kuului Eiralle ja voitimme jutun. Korvaus myön-nettiin Eiralle, koska minun omis-tukseni yrityksestä oli alle 50 pro-senttia, hän kertoo.

yhä rempallaan. Vaikka Lindber-git saivat lopulta osakseen oikeut-ta, eivät he pysty ymmärtämään, miten lainsäädäntö voi Suomessa olla yhä näin.

– Yrittäjän puoliso on vissiin-kin ainoa, jolla ei ole turvaa työt-tömyyden kohdatessa tällaisessa tilanteessa. Silloin, kun asiaa sel-vittelin, poliitikot lupailivat, että asia otetaan käsiteltäväksi, mutta vieläkään mitään ei ole tehty, Lind-berg päivittelee.

– Koko prosessin aikana emme saaneet mistään apua. Asia ei kiin-nostanut ketään. Vasta sitten, kun saimme päätöksen, selkääntaput-telijoita riitti, hän harmittelee.

muutoksia tulossa

> Hallitus käsittelee yrittäjän sosiaa-liturvan uudistamista vielä tämän vuoden puolella.

– Nykyinen lainsäädäntö perheen-jäsenten syrjimisestä on hyvin valitet-tava ja asian korjaamiseksi on myös Suomen Yrittäjät ponnistellut aktiivises-ti, Suomen Yrittäjien asiamies Markku Wuoti kertoo.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituk-sen ohjelmaan on saatu merkintä asian korjaamiseksi, ja työryhmä viimeistele juuri uuden lain sisältöä. Lakiuudistus on Wuotin mukaan tarkoitus säätä vielä

tämän vuoden puolella.– Hallitusohjelmassa sanotaan, että

hallitus jatkaa yrittäjäturvan kehittä-mistä. Tavoitteena on poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perus-teettomat erot, tukea yrittäjyyttä sekä helpottaa yrittäjien perheen ja työn yhteensovittamista.

Uudistus on tuomassa yrittäjille sekä hänen perheenjäsenille helpotusta työt-tömyysetuuden saamiseksi.

– Uudistuksen myötä perheenjäsenel-le tulisi oikeus myös työttömyysturvaan lomautuksen ajalta, Wuoti avaa.

Kolmen vuoden kuluttua vakuutus- oikeus teki päätöksen, että työttömyyskorvaus kuului Eiralle ja voitimme jutun.

Christer linberg

yrittäjäksi työttömyysturvassa luokitellaan puoliso, lapsi tai

vanhempi, joka asuu yrittäjän kanssa samassa taloudessa, ja on

työskennellyt päätoimisesti yrityksessä vähintään kuusi

kuukautta.

Perheenjäseneltä, joka luokitellaan yrittäjäksi ei

välttämättä edellytetä omistusta yrityksen osakkeista tai työskentelyä johtavassa

asemassa.

§§

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

seuraava yrityspörssi ilmestyy 24.5.2012

Yrityspörssin ilmoitusehdot

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki , p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2 - 3 työntekijää. liike-vaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liitty-vistä liiketoiminnoista.

ePy-07022012-1679

Ympäristöalan yritys, jolla toi-mintaa koko suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-28022012-1743

Huonekaluliikkeen liiketoiminta Varsinais-suomessa. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 250 000 €.

sy-07032012-1759

Veneily-, urheilu-, pienkone- ja vapaa-ajan myymälä sekä huoltokorjaamo etelä-Karjalassa. Omat toimitilat: myymälä 183 m2, korjaamo 90 m2, varastorakennus 117 m2 ja asunto 96 m2.

sy-22032012-1795

Lähikauppa helsingissä. liikevaih-to 500 000 - 600 000 €. työnteki-jöitä 2 - 3. Omat toimitilat 99 m2. hintapyyntö 65 000 €.

sy-26032012-1801

Mainostekstiili- ja liikelahja-yritys jolla toimintaa jo yli 35 vuotta. Markkina-alueena koko suomi. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3.

sy-16042012-1855

Fysioterapia ja kuntoutuspal-velut etelä-Pohjanmaan alueelta. liikevaihtoluokka 100 - 200 t€, 2 htv, 100 m2 vuokratut toimitilat. hintapyyntö 65 000 €.

ePy-28022012-1741

Liikunta-alan yritys Keski-suo- messa. liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 600 m2. hintapyyntö 120 000 €.

sy-14032012-1780

Autohuolto/korjaamo pää-kaupunkiseudulla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 184 m2. hintapyyntö 195 000 €.

sy-20032012-1788

Kauppa

Huoltoasema snack & shop/pizzerian liiketoiminta espoossa. liikevaihto 750 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

sy-26032012-1804

Myydään yritys joka on erikois- tunut äänentoiston-, valaistuk-sen- ja av-järjestelmien ura-kointiin ja maahantuontiin. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat 100 m2. hintapyyntö 180 000 €.

sy-20032012-1789

Viemäri- ja jätevesihuoltoalan yritys Uudellamaalla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 400 m2. hintapyyntö 550 000 €.

sy-02042012-1824

Muut toimialat

Rakennesuunnittelutoimisto. liikevaihto 400 - 500 000 €. hintapyyntö 350 000 €. työn-tekijöitä 4 - 5, vuokratut toimitilat 178m2.

Py-07022012-1682

Rakennusalan yritys Varsinais-suomessa. toimintaa koko suomes-sa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 800 m2. hintapyyntö 350 000 €.

sy-22022012-1722

Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-savossa. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto yli 2 000 000 €. työnteki- jöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2.

sy-22032012-1794

Rakentaminen

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitammeUrheilutarvikemyymälä ............... 280 000 Kuormalavojen kierrätys ............. 495 000Naistenvaatteiden suunnittelu ja valmistus ................................... 770 000 Puusepänteollisuusyritys............. 495 000 Perhekoti Kainuussa..................... 185 000 Metallialihankintaa....................... 360 000 Menestyvä pizzeria Lapissa ......... 125 000 Eristysasentamista ....................... 650 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi ........................................ 280 000 Alihankintakonepaja .................... 395 000 Rakennusalan erikois- liiketoiminta .................................. 770 000 Laadukas sisustusliike.................. 370 000 Hotelli-ravintola Savossa ............. 150 000 Koneiden maahantuonti- ja myyntiyhtiö ................................ 2 650 000 Ohutlevykonepaja. omat tuotteet ja oma maalauslinja ...... 230 000 Ilmastointialan yritys .................. 450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Liiketilat/ravintolaliiketoiminta Varsinais-suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöi-tä 4 - 5. Vuokratut ja omat liiketilat 2 100 m2. hintapyyntö 3 300 000 €.

sy-28022012-1742

Yöravintola Pirkanmaalla. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työn- tekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 169 m2. hintapyyntö 68 000 €.

sy-14032012-1779

Chaine Des Rotisseurs kilven omaa-va yli 20 vuotta toiminut, paikka- kunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myy-dään omistajan eläkkeelle siirtymi-sen vuoksi.

kymi-05042012-1838

Kahvila-konditoria Kalajoella. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2.

sy-18042012-1866

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan myynti- / maahantuon-tiyritys. etsimme uusia edustuksia tai maahantuontia kulutustavara-sektorille. Yrityksellämme on hyvät liikesuhteet suomen vähittäiskaup-paan.

sy-29032012-1816

Teollisuus

Tilauskonepaja satakunnassa. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 740 m2. hintapyyntö 395 000 €.

sy-01032012-1746

Ovia ja elementtejä valmista-van yrityksen laitteet, tuote-oikeudet ja patentit Kainuussa. toimintaa koko suomessa. Vuok- ratut toimitilat 300 m2. hinta-pyyntö 75 000 €.

sy-05032012-1753

Metalliteollisuuden erikois- yritys satakunnassa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1.

sy-08032012-1767

Tilauskonepaja turun talous- alueella. toimitilat 432 m2, oma tontti 4 000 m2.

sy-08032012-1768

Teollisuussähkö- ja automaa-tioalan yritys Pirkanmaalla. toi-mintaa koko suomessa. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1200 m2.

sy-20042012-1873

Yritysvaatteita myyvä yritys Pirkanmaalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

sy-20042012-1874

Ohutlevyalan yritys Pirkan-maalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimi-tilat 1 200 m2.

sy-20042012-1875

arjESSa 27

KommenttiLOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

Syrjään sysätytlindbergit halusivat toimia vastuullisesti ja säästivät kahden pienen lapsen isän työpaikan. mitä he saivat yhteiskunnalta vastapalkaksi – itselleen vaikeuksia ja usei-den vuosien paperisodan. vaikka taisto tällä kertaa päättyi lopulta hyvin, ei voi olla pohtimatta minkälaisiin ratkai-suihin lainsäädäntömme meitä ohjaa ja kannustaa.

yrittäjän puolison työttömyysturvaa määrittelevän lain taustalla on ajatus siitä, ettei yhteiskunnan etuuksilla pyöri-tettäisi kannattamatonta yritystoimintaa. asiassa on valtion mukaan väärinkäytök-sen riski.

ehkä mahdollisuus siihen voi olla,

mutta itsekin joskus työttömyyskorvausta hakeneena voin kertoa, että on huomat-tavasti helpompaa hankkia elantonsa työnteolla kuin kelan lappuja täyttelemällä ja byrokratian rattaissa pyörimällä. vain harva jaksaa sitä rumbaa aivan huviksensa käydä läpi.

syksyllä yrittäjän työttömyysturva-asiat otetaan käsittelyyn. Pöydällä tullaan tuskin silloinkaan näkemään yrittäjän puolison työttömyysturva-asioita, mutta lomautustilanteeseen on kaiketi tulossa helpotusta. syytä ainakin olisi, sillä miksi yhteiskunnassamme on yhä ihmisjoukko, joka on sosiaaliturva-asioissa aivan eri-arvoisessa asemassa muiden kansalaisten kanssa? joku viisaampi saattaisi kutsua sitä syrjinnäksi.

Kun vaimoni Eira ilmoit-tautui työttömäksi ja haki työttömyyskorvausta, hänelle lähinnä naurettiin. Sanottiin vain, että olet yrittäjä, eikä sinulle kuulu työttömyyskorvausta.

Christer lindberg

yrittäjä. eira ja Christer lindbergille oli täysi yllätys, että eira luokiteltiinkin irtisanomisen

jälkeen yrittäjäksi, koska hän työskenteli Christerin yrityksessä. Omistusta eiralla ei ollut yrityk-

sestä laisinkaan. Vakuutusoikeus kuitenkin katsoi lopulta, että

eira oli oikeutettu työttömyys-korvaukseen.

jotta yrittäjäksi luokiteltu perheen-jäsen pääsee työttömyysturvan piiriin,

tulee varsinainen yritystoiminta lopettaa kokonaan tai keskeyttää

neljän kuukauden ajaksi muutamia poikkeustilanteita lukuun

ottamatta.

§Kuntosali- ja fysioterapiayritys tai liiketoiminta lapissa. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2.

sy-05042012-1835

Autoalan yritystalo Pohjois-Kymenlaaksossa. Oma tontti, kerrosalaa noin 2 000 m2. Kaikki tilat vuokrattuna, lisäksi poltto-ainemyynti.

sy-19042012-1871

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201228

aSIaKaS

Kumppanin tuotepäällikkö

f iblon Oy:n koko toiminta pohjaa asiakkaiden kuun-teluun ja heidän tuntemi-seen.

– Meillä ei ole asiakkail- le valmiita tuotteita tai

tuotekatalogeja. Sen sijaan tutustum-me aivan ensimmäiseksi asiakkaan liiketoimintaan ja mietimme sitä kautta, minkälainen tuote tai toimin-tamalli toimii juuri heillä kaikista parhaiten, valottaa myynti- ja mark-kinointijohtaja Anne Ekberg Fiblonin asiakaspalvelustrategiaa.

Vuonna 1979 perustettu Fiblon val-mistaa kattaus-, pyyhintä- ja muka-vuustuotteita. Yrityksen asiakaskunta koostuu hotelleista, ravintoloista, pi-topalveluista, lento- ja rautatieyhtiöis-tä sekä risteilyaluksista.

– Usein huomaamme, etteivät asiakkaat ole tottuneet tällaiseen toi-mintatapaan. He ovat vain oppineet tilaaman jotakin, mitä on aina han-kittu. Käyttämämme malli johtaa kuitenkin yleensä siihen, että asiakas saa käyttöönsä aivan uudenlaisen tuotteen, joka sopii tarkoitukseensa paremmin kuin aikaisempi versio.

– Olemmekin usein yhteistyö-kumppaneillemme tavallaan kuin tuotepäällikköjä. Yrityksillä on har-vemmin resursseja miettiä tuot- teen kehittämistä tai sen toimintaa. Me otamme tehtävän itsellemme ja pidämme huolta, että asiakkaal-lamme aina oikea ratkaisu käytös-sään.

Pitkäaikaisia kumppaneita. Fib-lon pyrkii asiakassuhteissaan hyvin pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

– Meillä on oikeastaan lähinnä yhteistyökumppaneita, eikä yhden tilauksen asiakkaita. Pyrimme tut-kimaan pitkäjänteisesti asiakasta varten tuotteen käyttötarkoitusta, logistiikkaratkaisuja ja tuotekehitys-tä. Ennustamme myös, kuinka paljon tuotetta tarvitaan ja koska. Lisäksi hoidamme erilaisia kampanjoita.

Yksi pitkäaikaisimmista kump-paneista on Finnair, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo 30 vuotta.

– Teemme Finnairille heidän lautasliinansa, ja nyt huhtikuuk-si valmistimme mainoslautaslii-nan uutta Chongqingin reittiä varten. Usein yritykset näkevät lautasliinan kaltaisen tuotteen pelkkänä välttämättömyytenä, vaik-ka siitä voi ottaa hyötyä esimerkiksi

juuri markkinoinnissa. Olemassa ole-van tuotteen hyödyntäminen näin on myös ekoteko, Ekberg painottaa.

Pienempiä käyttömääriä. Ympä-ristöasiat ovat muutenkin nousseet Fiblonin asiakaspalveluajattelussa tärkeään asemaan.

– Mietimme ympäristöasioita asiakkaiden kanssa paljon. Ympäris-tönäkökulma korostaa sitä ajattelua, että käytössä olevan tuotteen pitää olla juuri oikea. Se pienentää esimer-kiksi käyttömääriä. Väärä tuote voi olla edullisempi, mutta sitä kuluukin kolme kertaa enemmän.

asiakkuusasiantuntija Satu yrjänen:

> Fiblonista on hieno huomata, että heillä asiakkuus on asenne. Fiblon

perehtyy asiakkaan liiketoimintaan ja tarjoaa uusia innovaatioita.

Lisäksi he osallistavat asiakkaan alusta asti tuotekehitykseen, mikä on

tämän päivän suuntaus. Asiakasta kuunnellaan aidosti ja yhdessä mietitään

juuri asiakkaan tarpeeseen perustuvaa parasta ratkaisua. Samalla asiak-

kaat sitoutetaan pitkään ja lojaaliin asiakassuhteeseen.

Fiblonin kannattaisi varmasti seuraavaksi miettiä omien palvelui-

densa muotoilua asiakkuusviestinnässä ja verkkopalvelussa. Asiakkaat

eivät tunnu olevan vielä keskeisessä roolissa heidän markkinointivies-

tinnässään ja verkossa, vaan tapa puhua on vielä yritys- ja ratkaisu-

keskeinen. Heidän kannattaisi nostaa asiakkaat keskiöön kaikessa

viestinnässä ja kertoa loistavasta palvelusta enemmän asiakkaan

äänellä. Miettisin myös verkkoon tuotavia palveluja, jolloin he voisivat

tarjota hyvin palveluhenkisen ”itsepalvelukanavan”, ja näin edesauttaa

myös uusasiakashankintaa.

Asiakas on ykkönen!suomalaisen yritysjohdon yksi keskeisimmistä tavoitteista on tulla asiakaslähtöisemmäksi. silti monessa yrityksessä on näkemys, että asiakkaat ovat yrityksiä varten, vaikka sen pitäisi olla juuri päinvastoin. tätä mieltä on asiakkuustoimisto sek loyal oy:n toimitusjohtaja satu yrjänen. jotkut ovat kuitenkin tehneet toisin. fiblon oy ja männikön korsettiliike kertovat, miten he palvelevat asiakkaitaan.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

asiakaspalvelun mahdollisuuden oivaltaminen tuo lähes aina myynnin kasvua yrityksiin.

satu yrjänen

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 29

aSIaKaS 87%suomalaisista yrityksistä 87 prosenttia hoitaa julkishallinnollisia asioita verkossa.

Palvelun aatelia

asiakkuusasiantuntija Satu yrjänen:> Korsettiliike Männikössä asiakas on itsestään selvästi palvelun keskiössä. Hyvä palvelukokemus on vaikuttavin näyttö siitä, miten yritys kohtelee asiakkaitaan. Yritys on panostanut elinikäisen asiakkuuden

ajatteluun, joka on tässä hetkessä monelta yritykseltä unohtunut. Kanta-asiakasohjelma ja periytyvä uskollisuus äidiltä tyttärille ovat loistavaa ajattelua.

Korsettiliike Männikölle ehdottaisin hyvien asiakkaiden palkitsemista muullakin tavoin kuin pelkällä alennuksel-la. Alennus vetoaa vain ihmisen rationaaliseen puoleen, jonka voisi periaatteessa hoitaa joku muukin palveluntar-joaja. Kutsu testiryhmään, josta kiitokseksi alusasu, tai ruusu muuten vain oston yhteydessä tai jotakin muuta vastaavaa. Palkitseminen ei tarvitse olla isokaan, kun asia-kas tuntee itsensä jo hyvin palvelluksi. Usein pelkkä kaunis lause: ”Lämmin kiitos siitä, että olet asiakkaamme!” riittää.

Kun asiakas astuu ulos joensuulaisen Korset-tiliike Männikön ulko-ovesta, häntä on pal-veltu niin hyvin, ettei käynti jää viimeiseksi.

– Asiakashan on meidän työnanta-ja, se pitää muistaa aivan ensimmäi-senä. Jos me kohtelemme työnantajaa huonosti, saamme potkut. Siksi asia-kasta on palveltava parhaalla mahdol-lisella tavalla, yrittäjä Leena Männik-kö muistuttaa.

Leena Männikön appivanhemmat perustivat naisten alusasuihin eri-koistuneen yrityksen vuonna 1950, ja asiakaspalvelua on jatkettu perusta-jien viitoittamalla tavalla.

– Olen ollut liikkeessä töissä 1970- luvulta lähtien. Siihen aikaan hyvä asiakaspalvelu oli aivan normaalia

joka paikassa. Tavallaan siis jatkam-me entisaikojen mallilla, joka on pit-källä aikavälillä hyväksi havaittu, ja asiakkaidenkin kiittelemä. Tänä päi-vänä on ylipäätänsä harvinaista, että jostakin saa vielä palvelua.

yksityinen hetki. Leena Männikön mukaan asiakkaat myös haluavat alusvaateasioissa apua.

– Esimerkiksi rintaliivien kohdal- la asiakkaan on aika vaikea lähteä etsimään rekistä yksinään oikeata ko- koa. Sen takia mittaamme aina asiak- kaan sopivan koon löytämiseksi, ja sitten lähdemme suosittelemaan oi-keata mallia. Tietenkin kuuntelem- me myös asiakkaan toiveita väristä ja tyylistä.

Joskus liivejä on sovitettava mon-ta paria ennen kuin paras vaihtoehto löytyy. Männikön liikkeessä onkin panostettu sovitusmukavuuteen ja sovituskoppiin on jätetty tilaa liik-

kua. Lisäksi yksityisyys otetaan huo-mioon.

– Kysymme aina voiko myyjä kur-kistaa istuvatko liivit hyvin vai ha- luaako asiakas sovittaa itsekseen. Hyvin mielellään asiakkaat kuitenkin ottavat palvelun vastaan.

äidiltä tyttärelle. Männikön Korset-tiliikkeessä vakiokävijöille on tarjolla pieni etu.

– Meillä on kanta-asiakkaille kanta-asiakaskortti, jolla saa normaalihin-taisista tuotteista aina kymmenen

POmO. leena Männikkö tietää, että

pienessä erikois- liikkeessä asiakas on yrittäjän työnantaja.

innOVOintia. Fiblon on hylännyt valmiit myyn-

tituotekatalogit. tuotteet kehitetään täysin

asiakkaan lähtökohdista, Anne ekberg kertoo.

Vinkki asiakkaalta:

Asioin Männikön liikkeessä jokin aika sitten. Raskauden jälkeen tunsin tarvitsevani asiantunte-vaa apua uusien rintaliivien hankinnassa. Liikkeen

ihana myyjärouva sai minut todella tuntemaan itseni kuninkaalliseksi. Itse liike on pieni mutta viihtyisäs-

ti sisustettu. Sovituskoppi on tilava ja miellyttävä. Myyjä otti minusta mitat erittäin hienotunteisesti ja

keskusteli kanssani hyväntuulisesti sekä asiakasta arvostavasti. Sain tunteen, että oikeastaan olenkin

aika kaunis nainen. Ostamani liivit istuivat täydellisesti, kiitokset siitä myyjälle.

28-vuotias joensuulainen asiakas

prosentin alennuksen.Valtaosa puodin asiakkaista on

keski-ikäisiä naisia.– Aikuisille naisille on jopa pääl-

lysvaatteitakin vain vähän tarjolla, joten siksi olemme halunneet eri-koistua aikuisempien naisten alus-asutarpeisiin. Mutta kyllä esimer-kiksi äidit tuovat nuoria tyttäriään meille ensiliiviostoksille. Yrityksen 60 vuoden taipaleen aikana olem-me kerinneet näkemään jopa kol-misenkin sukupolvea, Männikkö hymyilee.

asiakkuuden hoitaminen pitäisi tapahtua proaktiivisesti kaikissa asiakkuuden elinkaaren vaiheissa ja jokaisessa kohtaamispisteessä, niin fyysisesti kuin verkossakin.

satu yrjänen

minna raitavuo

juss

i Pa

rta

nen

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201230 aSIaKaS

Uudenlaista asia-kaspalvelua luo sosiaalista me- diaa ja känny-kän paikannus-

palvelua hyödyntävä Fours-quare.

– Haluamme olla ajan ta-salla trendeistä ja tietoisia siitä mitä tapahtuu. Olisi tylsää olla olematta muka-na, sanoo helsinkiläisen A21 coctail loungen omistaja Niko Autti.

Autin ja kahden muun omistajan yritys on ollut Foursquare-nettipalvelussa vuoden ajan. Käyttäjät, eli yritysten asiakkaat, keräävät arvomerkkejä jakamalla si-jaintiaan muille käyttäjille ja vaikkapa Facebook-kavereil-leen. Näin yritykset saavat ilmaista näkyvyyttä.

– Myös bisnesmielessä ha- lusimme kokeilla, koska so-vellus on maailmalla suosit-

virtuaalipormestari saa parempaa palveluasosiaalinen media luo pienillekin yrityksille mahdollisuuden olla kokoaan suurempia ja samalla palvella laajaa asiakasjoukkoa.

Olli Hakalaolli.hakala@yrittajat.fi

tu. Kokemukset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet innoissaan, Autti kertoo.

asiakaspalvelua ja mark-kinointia. Foursquaren käyttäjät voivat kirjata si-jaintinsa julkisilla paikoilla, kaupoissa tai oikeastaan missä tahansa. Ahkerimmin sijaintinsa kirjannut nou-see paikan virtuaaliseksi pormestariksi. Maailmalla lukuisat yritykset jakavat pormestareille palkintoja, mutta Suomessa A21 on tois-taiseksi yksi harvoista.

– Aluksi asiakkaat olivat vähän vihaisia, kun paikan henkilökunta oli pitkään por-mestarina, Autti hymähtää.

– Osa ottaa sen aika tosis-saan. Pormestari on vaih-tunut vain kaksi kertaa. Palkinnoksi uusille pormes-tareille olemme antaneet coctail-työkalut. BiSnES. niko Autti omistaa kahden bisneskumppaninsa kanssa A21 coctail loungen lisäksi samannimisen ravintolan. työtä riittää aamusta iltaan.

jarkko virtanen

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 7.5. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012

Kunnallisjohdon seminaariJyväskylä 23.–24.5.2012

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan.

Tervetuloa!

Tapahtumaan osallistuu yrittäjävaikuttajia ja kuntien johtavia luottamus- ja viranhaltijoita ympäri maan.

Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon ja elinkeinopolitiikan välttämättömään uudistamiseen.

Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä.

Seminaarissa mukana mm. kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja näyttelijä Jukka Puotila.

Mukana tapahtumassa:

YRITYSTÄ STADIIN!VIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDU

www.helsinginyrittajat.fi

www.yritystastadiin.fi

TAPAHTUMA,JOSSA

YRITTÄJIENIDEAT

KOHTAAVAT.

www.yritystastadiin.fi

Pääyhteistyökumppanit:

TIISTAINA 8.5.2012 KLO 11 - 22 | MARINA CONGRESS CENTER & ELOKUVASÄÄTIÖ

Tutustu ja ilmoittaudu tapahtumaan osoitteessa www.yritystastadiin.fi

TAPAHTUMA ON MAKSUTON

Helsingin Yrittäjien järjestämä Yritystä Stadiin! -tapahtuma tarjoaa verkostoitumista, tietoa ja uusia ideoita. Tapahtumaan osallistuu yli 2000 kävijää ja se on suunnattu yrittäjille sekä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 31aSIaKaS

videolla voit erottautua

virtuaalipormestari saa parempaa palvelua

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

yritykset eivät ole sisäistäneet täysin neuvonta- ja opas-videoiden voimaa

asiakaspalvelussa. Tätä mieltä on digitaali-

siin ratkaisuihin erikoistu-neen DigiPeoplen toimitus-johtaja Pekka Tuominen.

DigiPeople ja Asiakkuus-markkinointiliitto ovat teet-täneet TNS Gallupilla tutki-muksen, jonka mukaan 67 prosenttia vastaajista pitää liikkuvaa kuvaa parhaana tapana välittää viestejä. Samaisesta tutkimuksesta selviää, että joka toinen vas-taaja haluaisi nähdä videon

A21:lle Foursquare on sekä asiakaspalvelua että markkinointia.

– Onhan se konkreet-tista palvelua asiak- kaan suuntaan, että aktiivisiin kanta-asia-

kas saa sen palkinnon. Markkinointina tämä

toimii, mutta pystymme samalla myös jakamaan tie-toa, Autti kertoo.

– Tämä ei myöskään vie meiltä resursseja. Päivitte-lemme tietoja, jos se on tar-peen.

Sovellus on ilmainen yri-tyksille ja kuluttajille.

aikuisten peli. Foursqua-re-käyttäjät keräävät pistei-tä ja erilaisia arvomerkkejä

tuotteen ostamisen tukena. – Video toimii hyvin tii-

serinä, kun halutaan kertoa jostain tuotteesta tai palve-lusta. Esimerkiksi verkko- kaupassa se herättää huo-miota. Lisäksi videon avulla voidaan opastaa käyttämään tuotetta oikein, jolloin asia-kas kokee saavansa parem-paa palvelua. Video on hyvä tuki perinteiselle manuaalil-le, Tuominen sanoo.

Tuominen nostaa esiin myös hakukoneoptimoin-nin.

– Videoissa ei ole vielä niin kova kilpailu kuin esi-merkiksi tekstissä tai kuvas-sa. Videon avulla yrityksen on helpompi saada tuotteen-sa optimoitumaan korkealle

eri hauissa, toimitusjohtaja kertoo.

Suomen Asiakkuusmark-kinointiliiton toimitusjoh-taja Jari Perko sanoo, että viimeisen puolen vuoden aikana maailmalla on synty-nyt varsinainen opas- ja neu-vontavideoiden buumi.

Hänen mukaansa suoma-laiset yritykset ovat videoi-den tekemisessä vielä kiito-radalla.

– Yritykset harkitsevat eri asioita sosiaalisen median suhteen. Videot ovat siellä joukossa. Jos yritys on aikai-sin liikkeellä, sillä on mah-dollisuus erottautua. Silloin täytyy tietysti punnita kus-tannukset ja hyödyt, Perko kertoo.

minkä asioiden kohdalla haluaisit nähdä videoita?71%

50%41%

35% 35%

viihteellinen sisältö

tuotteen ostamiseen

liittyvää tukea tai apua

tuotteen/palvelun

käyttämiseen liittyvää apua

tuotteeseen/palveluun yleisessä

tutustumisessa

katsoessani mainoksia

vaikkapa käymällä kymme-nessä elokuvateatterissa – tai viidessä saman ketjun kahvilassa. Yrityksille Fours-quare antaa mahdollisuu-den suunnata tarjouksia vain sovelluksen käyttäjille. Tyytyväinen kävijä jakaa si-jaintinsa kommenttien kera Facebookin tai Twitterin kautta. Tosin tämä kommen-tointimahdollisuus on kaksi-teräinen miekka.

– Bisnes meille tulee sii-tä, että asiakkaiden ystävät tietävät, että he ovat täällä, se on sanan levitystä. Joskus joku haluaa antaa huonoa palautetta. Meidän ainoa mahdollisuus on tehdä kaik-ki niin hyvin, että homma toimii, Autti sanoo.

mikä foursquare?• verkkopalvelu hyödyntää älypuhelimen paikantamisomi-

naisuutta, jonka avulla käyttäjä kirjautuu paikan päällä ollessaan erilaisiin julkisiin ja kaupallisiin tiloihin.

• kirjautumisia voi tehdä esimerkiksi kauppoihin, ostoskes-kuksiin tai bussipysäkeille. käyttäjä kerää kirjautumisillaan pisteitä ja palkintoja.

• Perustettu new yorkissa vuonna 2009. käyttäjiä on yrityk-sen mukaan 15 miljoonaa. arviot suomalaisten käyttäjien määrästä vaihtelevat kymmenistä tuhansista noin sataan tuhanteen.

lähde: tns gallup

LISÄ-POTKUAPIENYRITYKSELLESI

AMMATTIMAISET VÄRITJOPA

Totea miten edullinen, ammattimainenmustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liike-toimintaasi. Nauti ammattimaisesta värijäljestä jopa 50 % laseria edulli-semmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet

UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-All-in-One

©2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu 2011. Lisätietoja osoitteessa http://www.hp.com/eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa www.hp.com/go/learnaboutsupplies.

Puh. 010 613 611 www.ateadirect.com

Puh. (09) 58 44 22 www.businessforum.fi

LASERIAEDULLISEMMIN*

KoKeile 30 päivää!

BUY&TRYhp.fi/buyandtry

KIINNOSTUITKO?

KYSY LISÄÄ:

Specialist

2012 GOLDImaging and

Printing Solution

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201232

vapaallatuomiokuluneen kuukauden Plussat ja miinukset

Jari RajamäkiMiten sisustaisit Leijonien kopin?1Kristiinankaupunkilainen Puucomp

voitti Suomen Yrittäjien jäsenille jär-jestetyssä arvonnassa aition yhteen

Suomen otteluun toukokuussa alkaviin jääkiekon MM-kotikisoihin. Myyntipääl-likkö Jari Rajamäki, miltä nyt tuntuu?Olimme yllättyneitä! Mukavaa, että tännekin suuntaan osui hieno voitto. Näin jääkiekko-termein sanottuna emme ole vielä päättäneet lopullista kokoonpanoa, joka ottelua lähtee seu-raamaan. Joko omaa väkeä tai yhteistyökump- paneita, mutta ihan varmaa on, että aitio on täynnä jääkiekon ystäviä.

2Miten Suomelle käy kotikisoissa?Olen aina seurannut tarkkaan Suomen otteita ja joskus paikan päällä mitalipele-

jäkin. Neljän joukkoon Suomi menee, mitalipe-leihin. Kisoissa isojen maiden kesken on niin tasaista, että kuka tahansa näistä voi voittaa.

3Puucomp on erikoistunut puuviilu- pintaisiin sisustuslevyihin, niissä erityisesti akustiikkaa ja paloturval-

lisuutta vaativien julkisten tilojen sisusta-miseen. Miten sisustaisitte kiekkoleijonien pukuhuoneen?Pukukopin sisustukseen käyttäisin sekä kotimaista koivua että visakoivua, koska ne

kasvavat pohjolan kovissa olosuhteissa ja tar-vitsevat menestyäkseen samanlaista sisua kuin kiekko-leijonat. Akustiikan merkitys on toki myös tärkeä, jotta valmentajan taktiset neuvot löytävät tiensä perille.

4Tuotteitanne on muun muassa Imat-ran jäähallissa. Millaisiin muihin tiloihin teette sisustusratkaisuja?

Tuotteitamme on esimerkiksi Nesteen pääkont-torissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mut-ta myös vaikkapa monissa ABC-myymälöissä. Tuotteemme tulevat niin yksityisten yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin tiloihin.

5Miten erikoistuitte nykyisiin tuottei-siinne?Puucomp perustettiin vuonna 1987 ja

alussa teimme alihankintaa huonekaluteol-lisuudelle. Puuviilu on ollut mukana alusta lähtien, mutta toiminta on muuttunut ja olem-me erikoistuneet, koska ulkomainen tuonti on syrjäyttänyt kotimaisen valmistuksen.

6Miten monesta materiaalista valmis-tatte tuotteita?Meillä on monia kymmeniä erilaisia pin-

ta-vaihtoehtoja. Mitä tahansa puuta maailmas-ta löytyy, niin kaikista pystymme tekemään.

neljän joukkoon Suomi menee, mitalipeleihin.

Kuka? jari rajamäkiikä: 51Perhe: naimisissa, kaksi aikuista lastaunelma: unelmia pitää olla niin arkeen kuin työelämään. niitä paremmin yksilöimättä voin kertoa, että jokunen on jo toteu-tunut ja toivottavasti niitä löytyy vielä tulevaisuudestakin.juuri nyt: jääkiekon mm-kisat Helsingissä ja tukholmassa 4.–20.5.

6 kysy- mystä

Vappu. Työväki huomio! Muistakaa, että ilman

hauskaakin voi olla viinaa, vai miten päin se meni.

Jesse James. Kansanedustaja James Hirvisaari joutuu jäähylle syyskuun puoli-

väliin asti, ja vaihtaa samalla nimensä James Moose-Islan-

diksi ilkeän median harhauttamiseksi.

Onnea Korea. Pohjois-Korean rakettilaukaisu oli ensiaskel oman avaruusaseman raken-

tamiseksi. Maalla on myös selvä etulyöntiasema länsi-

maisiin kilpailijoihin nähden, kun ruokahuollon järjestämi-sen voi viivata työlistalta yli.

Tuomio. Ilkka Kanerva sai yhden vuoden ja kolmen kuu-

kauden ehdollisen tuomion 60-vuotispäiviensä järjes-telyistä. Suomi odottaa jo pelolla, minkälainen ”syn-tymäpäiväkakku” odottaa, kun seuraavia tasavuosia

juhlitaan.

Ruotsiin. Sauli Niinistön ensimmäinen valtiovierailu

Ruotsiin vei suhteiden luonnin uudelle tasolle.

Keskusteluja diplomaattisista suhteista käytiin lähinnä kaksi kuukautta vanhan Estelle-vauvan kanssa.

Asenne kunnossa? Entisen presidenttimme mielestä

yrittäjien kannalta täydelli-nen Suomi ei ole täydellinen välttämättä muille. Voi olla,

mutta ilman yrittäjiä ei taitaisi olla koko Suomea.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

NY-palkinto JurvaanEtelä-Pohjanmaan Maakun-nallinen Nuori Yrittäjä 2012 -palkinto jaettiin tänä vuonna jurvalaiselle Jouko Sjöblom Oy:lle.

Jouko Sjöblomin, 30, yritys on perustettu vuonna 2005. Yrityksen päätoimiala on konekauppa, mutta sillä on myös bioenergian tuotantoa, huoltoasema ja rautakauppa. Yrityksen liikevaihto on viisi miljoonaa euroa. Työntekijöitä on tällä hetkellä yhdeksän, mutta pellettitehdas- sekä liimapalkki- ja aihiotehdasin-vestointien jälkeen työntekijä-määrä kasvaa 30:een.

mitä ihmettä? Viron olut- ja juomamarkkinoilla kilpailu on kovaa. Oluesta alle kymmenen prosenttia kulutetaan anniskelupaikoissa. 4. Suomi oli vuonna 2011

maailman neljänneksi kilpailukykyisin valtio. Kilpailukykyisin oli Sveitsi.

VäKEä Kuin PiPOa. se on käypä sanonta ainakin Pirkanmaalla. Maan väkirikkaimman

aluejärjestön perinteiseen kevättapahtumaan osallistui noin 2 500 yrittäjää puolisoineen.

Kuva: Ville Kulmala

Baanalla Tapahtumia

junttimEininKiä. Kuopiossa juhlittiin komeasti kevättä hulabalo-kevätriehassa. juhlien teemana oli junttibileet, joten asianmukaiset asusteet oli kaivettu kaappien perukoilta. Kuvassa ovat juhani Ahonen ja ester Vuori.

yHDESSä. Kirsi Mikkola (vas.) sähköinen liiketoiminta suomi Oy:sta rupattelemassa

teija Mikkolan kanssa. – Yrittäjät tarvitsevat vapaamuotoista yhdessäoloa, toteaa

Mikkola PoroViP:stä.

Putiikkiviikot kutsuvat TurussaTurun Yrittäjät ja Turun Ydin-keskustayhdistys järjestävät 23.4.–6.5. Putiikkiviikot-kam-panjan, jonka tarkoituksena on nostaa esille keskustassa toimivia mielenkiintoisia liikkeitä ja erikoiskauppoja.

Putiikkiviikkojen väri on viime vuoden kulttuuripää-kaupunkivuotta mukaillen oranssi: oranssit pallot kutsu-vat keskustaan ja astumaan sisään liikkeisiin. Tällä het-kellä putiikkiviikon tapahtu-miin on lähdössä lähes sata yritystä.

stadissa yritetään

yritystä Stadiin! -tapahtuma järjestetään tiis-taina 8. toukokuuta klo 11.00 – 22.00 Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Tapahtuma ulottuu myös viereisen Elokuvasää-tiön tiloihin, missä käydään keskustelua kansain-välistymisestä ja luovien alojen tulevaisuudesta. Jo tutut Yritysklubi, Koulutustori ja Yrittäjän Help Desk löytyvät Marina Congress Centerin puolelta.

Päivän tarkoitus on tarjota yrittäjille ja tapahtu-man yhteistyökumppaneille mahdollisuus verkostoi-tua. Yritystä Stadiin! on Helsingin Yrittäjien pääta-pahtuma ja samalla Suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkostoitumistapahtuma yrittäjille,

yrittä-jähen-kisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Tapahtuma rakentuu useasta kokonaisuudesta: seminaareista, tietoiskuista ja yhteistyökumppanei-den ständeistä eri osastoilla. Päivä huipentuu kai-kille tapahtumakävijöille ja yhteistyökumppaneille avoimeen, rentoon ja viihdyttävään iltatilaisuuteen.

Ilmoittautuminen perjantaihin 4.5. mennessä www.yritystastadiin.fi/ilmoittautuminen.

HauSKaa riitti. Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Rovaniemen Yrittäjien yhteinen hynttyyt yhteen -aloitustilaisuus sai yrittäjät liikkeelle ja vauhdikkaan alun.

Työläisten perinteinen juhlapäivä

sosialistisissa maissa.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

vappu

milloin: tiistaina 8.5. klo 11.00 marina Congress CenterissäPaikalla myös: aleksander Stubb ja Paavo arhinmäki

TAPAHTUMA,JOSSA

YRITTÄJIENIDEAT

KOHTAAVAT.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201234 parHaaT palvElUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

reTKIPALVeLUT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YrITYSSOVeLLUKSeT

TULOSTINTArVIKKeITA

YrITYSSOVeLLUKSeT

KIeLIKOULUTUSTA

Liike-elämän englantiaRäätälöitynä yrityksille ja

yksityisille. BigDeal Kielipalvelut

Gsm 040 353 7488heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

Näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

rESUmé

Vi kommer snabbt upp i besparingar på tusentals euro om allt sköts på rätt sätt.

jaakko lampela

Alla vinner

fakta eller fiktion: jag förnekar insinuationerna om ABC-kedjans ohälsosamma konkurrens- sätt. Vi har inte råd med sådant.aBC-kedjans direktör Heikki Strandén

jyväskylän Hammashuol- tos ägare Tuula Koskela är nöjd.

Hennes hemstad har nämligen beslutat att lägga upp självkostnads-

priserna för tjänster som kommu-nen själv tillhandahåller på Inter-net där alla kan titta på dem. På så sätt kan företagarna och kommun-invånarna till exempel se hur stora de verkliga kostnaderna för ett tandläkarbesök är för kommunen.

– Öppenheten och möjligheten att välja fritt är i första hand fördel-aktigt för patienten, men troligtvis växer även företagens omsättning. Problemet har varit att patienterna inte kan utnyttja de kommunala tjänsterna utan att köa, säger Kos-kela som själv arbetar som tandlä-kare.

Hon skulle vara beredd att utöka sin verksamhet, även snabbt om det krävs. Det är dock resursbristen som bromsar tillväxten.

– Bristen på tandläkare är ett

öppen fakturering av kostnaderna för tjänster är till nytta för såväl kommuninvånare och kommuner som företagare.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

stort problem för oss, konstaterar Koskela.

Ett tandläkarbesök inom den kommunala vården kostar i ge-nomsnitt 64,50 euro för Jyväskylä stad. Ett läkarbesök å andra sidan kostar i genomsnitt 96 euro.

– Kostnaden för tandläkarbesö-ket verkar som ett högt pris, om man endast lagar ett vanligt hål. Allt beror förstås på vad som fak-tiskt utförs, bedömer Koskela.

tuffa målsättningar. Jyväskyläs

rikta in våra resurser på rätt sätt och kunden kan själv välja tjänste-leverantör, säger Utriainen.

Biträdande stadsdirektören be-tonar betydelsen av servicesedlar och en tjänstestrategi överlag. När man har de rätta beräkningarna till hands kan man börja utarbeta själva strategin.

Privata företag står redan för hälften av tjänsterna inom äldre-omsorgen i Jyväskylä och inom social- och hälsovården finns det många nya marknader för företag.

besparingar på tusentals euro med skatteoptimeringChefen för talenoms konsultenhet jaakko lampela uppmanar företagar-na att optimera sina skatter.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Största delen av företagarna lämnar in sin personliga skattedeklaration den 8 el-ler 15 maj. Jaakko Lampela

på Talenom påminner om att det ofta finns betydande fel och brister i den förhandsifyllda skattedekla-rationen, och därför är det viktigt att noggrant kontrollera uppgif-terna.

– Till exempel resekostnader

bör fyllas i. Det är möjligt att dra av högst 7 000 euro per år för re-sekostnader mellan bostaden och arbetsplatsen, berättar han.

Lampela uppmuntrar till att även utnyttja hushållsavdraget. Därtill lönar det sig att kontrollera att beskattningen av försäljnings-vinster går rätt till.

Enligt Lampela är ifyllandet av skattedeklarationen även ett bra

tillfälle för att stanna upp och fun-dera på företagets och företagarens beskattning med tanke på framti-den.

– Det lönar sig att fundera över om till exempel resursernas för-

Katalogtjänst-businessen löper amokVilseledande marknadsföring är vardagsmat för företagen.

Personer som ringer till Före-tagarna i Finlands rådgivningste-lefon angående katalogtjänster har under de senaste åren ökat till en daglig företeelse. Företaga-ren Marjo Kaihari från Magnifi-co Oy har stött på problemet.

– Jag har blivit erbjuden försä-kringar, kontorsutrymmen och leasingavtal för bilar. Via e-post har jag även fått reklam om trak-torer och släpkärror. Därtill får jag naturligtvis även samtal om katalogtjänster varje vecka.

PrOBLEm. Bristen på tandläkare är ett stort problem för oss, konstaterar tuula Koskela.

Inhemsk björk i omklädnings-rummenFöretaget Puucomp från Kristi-nestad har i en utlottning bland Företagarna i Finlands med-lemmar vunnit en loge under en av Finlands matcher under världsmästerskapen i ishockey på hemmaplan som startar i maj. Företaget tillverkar inred-ningsskivor i faner. Försäljning-schef Jari Rajamäki, hur skulle du inreda ishockeylejonens omklädningsrum?

– Jag skulle använda både inhemsk björk och masurbjörk för att inreda omklädnings-rummet, eftersom de växer i de hårda nordiska förhållandena och måste ha samma ”sisu” som ishockeylejonen.

Ishockey-VM startar den 4 maj.

biträdande stadsdirektör Pekka Utriainen säger rakt ut att kom-munerna själva bör vara medvetna om de faktiska kostnaderna för tjänsterna de tillhandahåller och öppet visa dem för andra.

– Allt utgår ifrån organisatio-nens egna behov och en utveckling av den egna effektiviteten. Siff-rorna ska bland annat visa kost-naderna för personal, utrymmen och administration. Annars vet vi inte vad som är en rimlig nivå på servicesedlarna. Dessutom kan vi

hanna-kaisa hämäläinen

delningsmekanismer, förhållandet mellan lön och utdelning samt bo-lagsformen är de rätta. Vi kommer snabbt upp i besparingar på tusen-tals euro om allt sköts på rätt sätt.

Enligt Lampela har allt fler fö-retagare börjat anlita revisionsby-råer för att fylla i den personliga skattedeklarationen. Han önskar dock att företagarna skulle känna till de egna ekonomiska siffrorna betydligt bättre.

Lampela uppmanar företagarna att kräva att den egna revisionsby-rån lämnar heltäckande månatliga rapporter som fungerar som mel-lanbokslut, så att informationen som behövs för att styra affärs-verksamheten är korrekt och ak-tuell.

Stolar med design och volymArvo Piiroinen Oy grundades 1949 och började med tennbe-läggning av kaffepannor, men verksamheten har sedan dess utvecklats till tillverkning av olika designprodukter och stolar för ishallar. Det hårda arbetet har burit frukt, eftersom Japan har blivit Piiroinens största exportmarknad.

Piiroinen levererar bland annat alla 12 000 stolar till ishal-len som kommer att användas under de olympiska vinterspelen i Ryssland 2014.

Marjo Kaihari

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201236 UUTISET

valtakunnalliset jäsenedut 2012

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoi-tuksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhin-ta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta

”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvitta-van alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätie-toja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

rekrytointi

tietotekniikkapalvelut

vakuutukset

Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän

Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapatur-mavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairausku-luvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensim-mäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeustur-vavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja per-heen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jä-seneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin koko- luokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspot-ti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhe-pooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuu-

kausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupis-teeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuu-kausihinnalla käyttöön laadukkaat, yri-tyskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat

ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hew-lett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Micro-soft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secu-re hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etä-tukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyt-tövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valta-kunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

hakupalvelut

Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumal-la yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennu-

merolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla

liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheen-aiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväi-se Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

markkinointi

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomes-sa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla

ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autovuokraus

SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintai-sista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot

edusta www.helmisimpukka.fi.

autopesu

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisauto- palvelut erikoisehdoin, huoltoleasing- palvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan.

Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autot

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hin-naston mukaisesta palvelumaksusta.

Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennume-rolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenil-le tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

sähkö

www.yrittajat.fi/jasenedut

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste-asemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/

litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähit-täismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkos-toa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtai-sesti. Suoratoimituksina laadukkaat Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yritys-kortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi

polttoaineet ja lämmitysöljyt

laivamatkat

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneetti-raidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil

voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suo-men Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismää-rä on 1 000 litraa.

YrITYSKäYTTööN tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mai-nitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com

YKSITYISMATKUSTAJANA Suomen Yrittäjien jäsenenä pää-set Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta.

Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi- jäsensivulta. risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivu-jen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdes-sä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrit-tajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hin-nasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava vara-uksen yhteydessä ja tarvittaessa todistetta-

va SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, käytä internet-varauksessa Suomen Yrittäjien koodia 0135 9030 tai p. 0800 12010.

Cumulus-hotelleista huoneet sopimus- hinnoin, yhden tai kahden hengen huo-ne samaan hintaan ja päivän kokouspa-

keteista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

rantasipi-hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspake-teista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. www.rantasi-

pi.fi. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

majoitus-, ravintola- ja kokousedut

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päi-vän kokouspaketeista 10 %:n alennus.

Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan vii-konlopputarjoukset jopa –35 %. Kokoustilatiedustelut kokous- hotellista. www.crowneplaza-helsinki.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi.

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-ruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ra-vintoloissa, Holiday Inn-* ja rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdis-tää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjo-

ukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevarauk-set: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnois-ta alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikois-

tapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro vara-tessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

mm-kotikisat 2012 – vip-paketit jäsenyrityksille!

Jääkiekon MM-kisat järjestetään Suomessa ja ruotsissa 4.–20.5. MM-kotikisojen lip-pupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelulippujen li-säksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnut sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3. mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040, www.iihfworlds2012.com

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi