Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Hyväksytty kv 19.12.2016
TAMMELAN KUNTA
TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019
2
SISÄLLYS
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ........................................................................ 4
1 KUNTASTRATEGIA ............................................................................................. 5
1.1 Kehittämisohjelmasuunnitelmat ....................................................................................................... 8 1.1.1 Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut ................................................... 8 1.1.2 Asiakas- ja tehtävälähtöisen palveluprosessit ........................................................................... 9 1.1.3 Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys .............................................................................. 10 1.1.4 Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö .................................................... 11
2 YLEISPERUSTELUT .......................................................................................... 12
2.1 Valtion toimenpiteet ja kuntatalous ................................................................................................. 12 2.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne ................................................................................................... 12 2.1.2 Kuntien menot ja verotulot vuosina 2015-2016 ........................................................................ 14
2.2 Kunnan talousarvion lähtökohdat ................................................................................................... 17 2.2.1 Väestömuutokset .................................................................................................................... 17 2.2.2 Työpaikat ja työllisyys ............................................................................................................. 17 2.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino ..................................................................................... 20 2.2.4 Henkilöstö .............................................................................................................................. 20 2.2.5 Henkilöstömenot ..................................................................................................................... 21
2.3 Tammelan kunnan talousarvion lähtökohdat .................................................................................. 21 2.3.1 Käyttötalousmenojen kehitys .................................................................................................. 21 2.3.2 Verotulojen kehitys ................................................................................................................. 22 2.3.3 Valtionosuuksien kehitys......................................................................................................... 22 2.3.4 Lainanotto ja investointien kehitys ........................................................................................... 23
3 TALOUSARVION JA –SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS, TILIVELVOLLISET SEKÄ ARVIOINTISUUNNITELMA .......................................... 24
3.1 Rakenne ja sitovuus ...................................................................................................................... 24 3.2 Tilivelvolliset .................................................................................................................................. 24 3.3 Arviointisuunnitelma ...................................................................................................................... 26
3
4 KÄYTTÖTALOUSOSA ....................................................................................... 27
4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut......................................................................................................... 27 4.1.1 Hallinnon ja talouden palvelualue ............................................................................................ 27 4.1.2 Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue .................................................................................... 27
4.2 Sosiaali -ja terveystoimi ................................................................................................................. 28 4.2.1 Sosiaalipalvelut ...................................................................................................................... 28 4.2.2 Terveydenhuolto ..................................................................................................................... 31
4.3 Sivistyspalvelut .............................................................................................................................. 32 4.3.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue ............................................................................................. 32 4.3.2 Perusopetuksen palvelualue ................................................................................................... 33 4.3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue ........................................................................................ 34
4.4 Tekniset palvelut ........................................................................................................................... 36 4.4.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue ............................................................................................ 36 4.4.2 Kiinteistöjen palvelualue ......................................................................................................... 36 4.4.3 Kaavoituksen ja lupien palvelualue ......................................................................................... 37 4.4.4 Ruuan ja puhdistuksen palvelualue ......................................................................................... 38 4.4.5 Vesihuollon palvelualue .......................................................................................................... 39
4.5 Yhteenvetotaulukko ....................................................................................................................... 39 4.6 Sisäiset erät .................................................................................................................................. 40
5 TULOSLASKELMAT .......................................................................................... 41
5.1 Tuloslaskelma 2015-2017 .............................................................................................................. 41 5.2 Tuloslaskelma 2016-2019 .............................................................................................................. 42
6 INVESTOINTIOSA .............................................................................................. 43
7 RAHOITUSOSA .................................................................................................. 44
8 TALOUSARVION JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO .................................. 45
9 VESILAITOKSEN LASKELMAT ........................................................................ 46
9.1 Vesilaitoksen tuloslaskelma ........................................................................................................... 46 9.2 Vesilaitoksen rahoituslaskelma ...................................................................................................... 47
LIITTEET .............................................................................................................. 48
4
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2017 talousarvion valmisteluun liittyy olennaisesti valmistautuminen tulevaan valtuustokauteen. Kesäkuussa käynnistyvä kausi tulee sisältämään merkittäviä ja kauaskantoisia muutoksia suomalaisen kunnan rooliin. Valtion käynnistämät Sote- ja maakuntauudistus astuvat voimaan 1.1.2019 ja tulevat päättäjät ovat mukana uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa koko valtuustokauden ajan. Edessä oleva uudistus tulee muuttamaan kuntien roolia enemmän kuin viimeisen sadan vuoden aikana yhteensä.
Kunta ei ole jäänyt odottamaan tulevaa, vaan on lähtenyt uudistumaan ja rakentamaan nousevaa vetovoimaa omista lähtökohdista. Uudistua tuleekin, koska kunnan väestökehitys on laskenut vuodesta 2009. Suunnan muuttaminen tai edes vauhdin hidastaminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Syksyllä 2015 hyväksytty strategia tähtää edellä kävijänä toimimiseen ja kasvuun. Strategian alaisten kehitysohjelmien valmistelu on jatkunut vuoden 2016 ja nyt käsillä oleva talousarvio sisältää vetovoiman vahvistamiseen ja kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden täytäntöönpano tulee edellyttämään riittävää rahoitusta ja henkilöstöresursseja, jotka on huomioitu ensi vuoden osalta talousarviossa.
Kunnanjohtajan talousarvioesitys sisältää poikkeuksellisen mittavan investointiohjelman. On ymmärrettävää, että esitys herättää kysymyksiä ja ehkä kielteisiäkin tunteita. Mittavan esityksen tavoitteena on kunnan palvelurakenteen modernisointi, kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen, vetovoimaisen kuntaimagon vahvistaminen ja ennen kaikkea tulevan kasvun mahdollistaminen. Osa investoinneista tähtää tuotannon keskittämisellä ja prosessin modernisoinnilla käyttökustannuksien laskuun. Näiden hyödyllisyys tulee arvioida talousarviovuotta pidemmässä ajanjaksossa. Oikein kilpailutettuna mittavat investoinnit tarjoavat työtä paikallisille yrittäjille ja vahvistavat paikallista taloutta.
Talousarvion toimintatuotot ovat 6.496.751 milj. euroa eli laskua vuoden 2016 tasosta 1,2 prosenttia. Vastaavasti toimintamenot ovat 38.983.028 euroa eli kasvua vuoden 2016 tasosta 0,1 prosenttia. Vuosikate on 1.808.503 euroa ja poistot 2.275.311 euroa. Nettolainanotto on 1.200.000 euroa ja vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä 1.683 euroa. Tämä on selvästi alle maan keskiarvon. Tuloveroprosentin korotuksesta huolimatta talousarvioesitys on alijäämäinen 349.604 euroa, mikä johtuu pääasiallisesti valtionosuuksien laskusta ja verotulojen aikaisempaa maltillisemmasta kertymisestä. Valtionosuudet laskevat 747.000 euroa vuoden 2016 tasosta ja laskeva suunta näyttää jatkuvan tulevina vuosina. Vuonna 2015 uudistettu osuusjärjestelmä huomioi aikaisempaa järjestelmää enemmän lapset ja nuoret. Painotus ei ole suosiollinen Tammelan kunnalle.
Talouden osalta Tammela on ollut vuosikausia menestyvä ja vauras kunta ja sitä se on osittain edelleenkin. Haasteita on kuitenkin edessä. Sote- ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan kunnan taloudellista pohjaa. Samanaikaisesti negatiivinen väestökehitys yhdessä maltillisesti kertyvien verotulojen osalta kaventavat entisestään taloudellista liikkumatilaa. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta taloussuunnittelua. Mielestäni tähän työhön sopii parhaiten päättäjistä ja viranhaltijoista koottu taloustoimikunta tai vastaavasti uuden valtuuston sopima valtuustosopimus. Sopimuksessa tulee sopia keskeiset talouden reunaehdot.
Kalle Larsson
kunnanjohtaja
5
1 KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntalain mukaisen Tammelan kunnan kuntastrategian kokouksessaan 9.11.2015, § 55.
6
7
8
1.1 Kehittämisohjelmasuunnitelmat
Kuntastrategian 2023 hyväksymisen yhteydessä päätettiin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien laatimisesta strategian tavoitteiden toteuttamiseksi (kuvio s. 6). Kehitysohjelmatyöryhmät aloittivat työskentelynsä tammikuussa 2016 (asiakas- ja tehtävälähtöiset palveluprosessit syyskuussa). Kehitysohjelmista on johdettu valtuustotasolla sitovat strategiset tavoitteet vuodelle 2017.
1.1.1 Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut
HYÖTYTAVOITE TOIMENPITEET KUVAUS MITTARIT
Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen.
Koulut ovat mukana valtakunnallisessa liikkuva koulu hankkeessa.
Koulut toteuttavat liikkuva koulu hanketta kukin omalla tavallaan. Tavoitteena on lisätä liikuntaa koulupäivään.
Hankkeen loppuessa toiminta jatkuu koulun arjessa.
Lapsi- ja perhepalveluiden Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen UNICEF –mallin mukaisesti
Lasten oikeuksista tiedottaminen
Lasten osallisuuden kehittäminen
Lasten ja nuorten kuuleminen häntä koskevissa asioissa
Lapsivaikutusten arvioiminen
Kulttuurikasvatus-suunnitelman tekeminen
Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja resurssointi
Unicef lapsiystävällinen kunta -malliin kehitetty kymmenen tavoitteen tarkistuslista.
Tiedottamisen toteutuminen.
Kulttuurikasvatus-suunnitelman laatiminen.
Lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvien toimintatapojen kehittäminen.
Toimivat verkostot seutu-maakunta- sote- alueella
Digitaalisuuden lisääntyminen kuntatasoisissa palveluissa sekä selkeät digitalisuuden yhteydet maakunnallisesti, sote-alueen suuntaisesti
Toteutunut / ei toteutunut
Toimivat tilat ja toimintaympäristö
Tilojen energiatehokas monikäyttö
Teknisen lautakunnan päätös ensisijaisista energiatehokkuuden kehittämiskohteista
Tilojen monikäytön mahdollisuuksien kartoitus
Kiinteistökustannukset euroa/m2
9
1.1.2 Asiakas- ja tehtävälähtöisen palveluprosessit
HYÖTYTAVOITE TOIMENPITEET KUVAUS MITTARIT
Kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen lisääminen
Äänestysvilkkauden aktivointi
Vaalit aktiiviseksi tiedotusteemaksi Vaalipaneelin järjestäminen
Äänestysprosentti kuntavaaleissa 2017
Kumppanuuspöytä Yhdistyksille ja kunnalle säännöllinen kokoontumisfoorumi valmistelun ja tiedottamisen työkaluksi
Toteutuneet tapaamiset kpl
Kyselyn tulokset
Osallistava budjetointi Osallistavan budjetoinnin kokeilu
Kyselyn tulokset
Yksilöllinen, joustava ja tehokas palvelutuotanto
Palvelukuvaukset Palvelukuvaukset laaditaan ja tallennetaan PTV:n ja ovat käytettävissä kunnan kotisivuilla
400 palvelukuvausta
Prosessikuvaukset Palvelukuvatuista palveluista laaditaan prosessikuvaukset
Ydinprosessikuvaukset
Tehty/ei tehty
Uuden julkaisujärjestelmän hyödyntäminen
Palvelukuvaukset käytettävissä kunnan kotisivulla Palvelukanavan avaaminen Chat-palveluna Palautteen antaminen ja vastaanotto kotisivun kautta
Saatu palaute
Kunnan talouden tasapainottaminen
Taloustoimikunnan perustaminen ja työskentely
Toteutuneet kokoukset kpl Talouden tasapainottamisen vaikutus €
10
1.1.3 Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys
HYÖTYTAVOITE TOIMENPITEET KUVAUS MITTARIT
Vetovoima ja tunnettavuus Luontokohteiden ja keskusta-alueen vetovoiman lisääminen
Eerikkilän ja luontokeskuksen välisen ulkoilureittisillan rakentaminen ja valtatien alitus Torronsuolle.
Pyhäjärvi tulee nostaa esiin kirkonkylän näkymissä.
Kunnan tulee hankkia ja hoitaa riittävästi puisto-alueita ranta-alueelta.
Puistoissa ja luontokeskuksessa kävijöiden määrän lisääntyminen 10 % Hankitaan vähintään yksi kaavoitettu virkistysalue kunnan omistukseen
Kumppanuustyö Suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistaminen
Asukkaiden, asukasyhteisöjen ja yritysten aktiivinen osallistuminen / osallistaminen kunnan suunnittelu- ja markkinointiprosesseihin sekä vastuun jakaminen toimenpiteistä.
Osallistumistilaisuuksien määrä päätöksentekoon ja toimenpiteisiin.
Yrittäjyyden tukeminen Toimivien ja aloittavien yritysten toimintaedellytysten parantaminen
Riittävä toimitilojen tarjonta ja muiden sijoittumista tukevien palveluiden järjestäminen.
Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja yritysten kasvun esteiden ratkominen.
Toimintatonni aloittaville pk-yrityksille.
Valmius nopeaan toimitilojen tarjontaan, vastaus alle viikossa yhteydenotosta.
Perustettujen yritysten määrän suhde lopetta-neisiin.
Toimintatonnin hakijoiden määrä.
Tasokas ja vaivaton asuminen
Riittävä tontti- ja asuntotarjonta ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet
Kunnan on varmistettava, että kunnassa on riittävässä määrin tontteja ja vuokra-asuntoja.
Asuinalueille rakennetaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet.
Myytyjen tonttien määrä.
Vuokra-asuntojen määrän lisäys.
Portaantien kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittaminen.
11
1.1.4 Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö
HYÖTYTAVOITE TOIMENPITEET KUVAUS MITTARIT
Vetovoimainen työnantajaimago ja inspiroiva työympäristö
Hankitaan HR sovellutus Uudistetaan kehityskeskustelulomake, toteutetaan osaamiskartoitus ja valmistellaan monitasoinen sekä monivuotinen koulutusohjelma
HR sovellutuksen hankinta ja käyttöönotto toteutunut / ei toteutunut
Kehityskeskustelulomake uudistettu ja käyttöönotettu /ei uudistettu
Osaamiskartoitus toteutunut / ei toteutunut
Koulutusohjelma valmisteltu ja talousarviossa 2018 huomioitu ohjelman toteuttamisen edellyttämät resurssit / ei valmisteltu tai huomioitu
Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö
Kehitysohjelman mukainen toimeenpano
Kuvataan kirjallisesti työn ja työelämän perustilanne, toimijoiden kompetenssit hyvinvoinnin edistämisessä, henkilöstön hyvinvoinnin kokonaistilanne, työhyvinvointia kehittävien ja tukevien toimintojen määrittely ja hyvinvoinnin johtamisen rakenteet.
Kehitysohjelmassa suunnitellut toimenpiteet toteutuneet / eivät toteudu
12
2 YLEISPERUSTELUT
2.1 Valtion toimenpiteet ja kuntatalous
2.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,2 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 209 miljardia euroa. Nettokansantulo kasvoi vuonna 2015 nimellisesti 2,0 prosenttia ja oli henkeä kohti 31 200 euroa. Reaalisesti nettokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia. Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä olevia tulo kasvoi vuonna 2015 reaalisesti 0,9 prosenttia.1 Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen kansantalouden suhdannekuoppa näyttää tällä erää päättyneen, mutta kasvu on yhä erittäin vaimeaa.2
Vuonna 2016 Suomen BKT:n määrän ennustetaan kasvavan 1,1 % vuoteen 2015 verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla (2017-2019) kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Vaikka Suomen talous hieman piristyykin, taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan bruttokansantuote tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Työllisyysnäkymät ovat parantuneet alkuvuonna lukuun ottamatta pitkäaikaistyöttömyyttä, joka kasvaa edelleen. Työvoiman kysynnän lisääntyminen kääntää työllisyyden tänä vuonna lievään 0,4 prosentin kasvuun. Sekä asunto- että tuotannollinen rakentaminen ovat lisääntyneet ja palvelutuotanto lisääntyy liike-elämän palveluiden vetämänä. Sen sijaan teollisuustuotanto on edelleen supistunut, koska kaikkien päätoimialojen tuotanto on kehittynyt heikosti. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla koko talouden arvonlisäys kasvoi runsaat ½ % vuodentakaisesta.3
Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Viennin ennustetaan nousevan vain 1 % ja tuonnin 2%. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin.4 Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla vuodesta 2015 johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain T&K-investoinnit vähenevät. asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät 9 % edellisvuodesta ja muut talonrakennusinvestoinnit hieman yli 7 %. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen ja sen ennustetaan laskevan 2,2 % edellisvuodesta. Palvelutuotannon kasvu jää alle prosentin, joten kokonaisuudessaan vuoden 2016 kuva tuotannosta on hyvin vaisu. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi on kääntynyt hienoiseen laskuun ja siten työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi muodostuu 9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti, vain 0,4 %.
Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Vuonna 2016 maailmankaupan ennustetaan kasvavan 3 % ja kasvu yltää v. 2018 vain neljän prosentin tuntumaan. Kiinan
1 Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 14.7.2016 2 Kuntaliitto: Kuntatalous 5/2016 3 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 4 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016
13
talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin. Venäjän talous supistuu edelleen ja vuonna 2017 kasvua ei ole näköpiirissä.5 Kasvu jakautuu Euroopan maiden välillä kuitenkin hyvin epätasaisesti. Suomen talouskasvu on Euroopan heikoimpia. Myös Iso-Britannian kasvunäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, vaikka Brexitin taloudellisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa vielä tunnetakaan. Sen sijaan vahvaa talouskehitystä on nähty esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa. Laajapohjainen hidastalouskasvu jatkuu Yhdysvalloissa, mutta marraskuussa järjestettävät presidentinvaalit lisäävät epävarmuutta Yhdysvaltojen talouskehityksen suunnasta.6
Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2016 heikompaa tai samaa yksityisen kulutuksen kehittymistä kuin valtionvarainministeriö. Vaikka Suomen kokonaistalouden näkymät ovat vaisut, Suomen BKT:n kasvun ennustetaan lähenevän muun euroalueen kasvuvauhtia.
Vuonna 2015 työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta vuoden 2016 kesäkuussa työttömyys laski 8,9 prosenttiin. Työttömyyden ennustetaan laskevan edelleen hitaasti loppuvuonna. Ennuste koko kuluvan vuoden työttömyysasteeksi on 9,0 %. Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,3 % v. 2017 ja 0,5 % v. 2018. Työttömyysaste laskee siis noin 8,8 prosenttiin v. 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin v. 2018.7 Parantuneista työllisyysnäkymistä huolimatta ns. laaja työttömyys on pysynyt hyvin suurena, yli 450 000 tasolla. Työllisyystilanteen kohentumisen esteenä ovat heikon suhdannekehityksen lisäksi erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä.8
Bruttokansantuotteen kasvu vuosina 2017 ja 2018 ylläpitää työllisyyden paranemista ja kääntää myös työttömyyden hitaaseen laskuun. Työttömyys pysyy kuitenkin korkeana koko ennustejaksolla. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän jatkuva kasvu. Suhdannetilanteen parantuessakin suuri rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden vähenemistä. 9
Inflaatio on ennustejaksolla tavanomaista hitaampaa, ja inflaatiopaineet ovat useasta tekijästä johtuen pieniä. Kansantalouden käytössä on vapaita resursseja ja tuotantokuilu on edelleen selvästi negatiivinen. Etenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan epätasainen kehitys vaikuttaa inflaatioon merkittävästi. Myös tavaroiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet. Edellisvuosien tapaan inflaatiota vauhditti eniten palveluiden kallistuminen, sillä niiden hinnat nousivat lähes 2,5 %. Ennustejaksolla asteittain nouseva öljyn hinta kiihdyttää inflaatiota. Tämän lisäksi ennusteeseen vaikuttavat oletukset maltillisista palkankorotuksista, heikkenevästä eurosta ja alhaisesta, mutta vähitellen nousevasta korkotasosta. Ennuste vuoden 2016 inflaatioksi on 0,4 %. Euroopan keskuspankin viimeisimmän ennustekyselyn perusteella euroalueen inflaation odotetaan nousevan 0,3 % kuluvana vuonna, 1,2 % v. 2017 ja 1,5 % v. 2018. Vertailukelpoiset yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kasvuluvut valtiovarainministeriön ennusteessa ovat Suomen osalta 0,4 % v. 2016, 1,1 % v. 2017 ja 1,2 % v. 2018, joten hintakehityksen odotetaan jatkuvan Suomessa hieman euroalueen keskiarvoa hitaampana.10
Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14.6.2016 kilpailukykysopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa
5 VM: Taloudellinen katsaus, kevät 2016 6 Kuntaliitto: Kuntatalous 5/2016 7 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 8 VM: Taloudellinen katsaus syksy 2016 9 VM: Taloudellinen katsaus, kesä 2016 10 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016
14
työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia. Lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin. Sopimuksen lasketaan alentavan tuotannon yksikkötyökustannuksia noin neljä prosenttia.
Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan alentuneiden tuontihintojen ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus poistuu vähitellen. Luoton tarjonta ja rahoitusolot ylipäätään ovat kohentuneet, ja myös finanssi- ja rahapolitiikka ovat elvyttäviä. Edellä mainitut tekijät kohentavat erityisesti yksityistä kulutuskysyntää, ja investoinnitkin elpyvät hitaasti.11
Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on kasvua tukevaa. Euroopan Keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson ajan. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina koko ennustejakson ajan ja kymmenen vuoden keskimääräinen korko vuonna 2018 jää yhteen prosenttiin. Euron dollarikurssin arvioidaan pysyvän nykyisellä 1,1:n tasollaan koko ennustejakson ajan. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy hyvin maltilliseen nousuun. Teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hinnoissa ei ole näköpiirissä nousupainetta.
2.1.2 Kuntien menot ja verotulot vuosina 2015-2016
Kuntatalouden näkymät ovat vaikeat. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena. Palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Lisäksi hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulojen kehitys on jäämässä vaimeaksi.
Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä vuoden 2019 tasossa. Tavoitteen toteuttamiseksi on valmisteltu toimenpideohjelma, johon sisältyvät lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuosien 2016–2018 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta maakunnille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Sote- ja aluehallintouudistuksessa on kyse historiallisen suuresta muutoksesta, joka koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja sekä muuttaa merkittävällä tavalla kuntien asemaa, tehtäviä ja kustannusrakennetta. Muut kuntatalousvaikutuksiltaan merkittävimmät hallituksen hankkeet, reformit ja toimenpiteet koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloja. 12
Kilpailukykysopimukseen sisältyy sekä julkista taloutta vahvistavia että sitä heikentäviä elementtejä. Jos työllisyys lisääntyy odotetusti ja jos valtio ja kunnat pystyvät hyödyntämään säästöpotentiaalin täysimääräisesti, sopimuskokonaisuuden vaikutus julkiseen talouteen voi olla neutraali pidemmällä aikavälillä. Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 milj. eurolla mikäli ei oteta huomioon mahdollisia työllisyyden kohenemisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Työllisyyden lisääntyminen 40 000 hengellä vahvistaisi julkisen talouden rahoitusasemaa n. 850 milj. euroa pidemmällä aikavälillä. Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden tuloja lyhyellä aikavälillä. Sopimus leikkaa työnantajien ja palkansaajien maksamia yhteenlaskettuja sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää välitöntä verotusta. Lisäksi sopimus hidastaa palkkasumman ja siitä perittävien verojen ja
11 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 12 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020
15
maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julkisen työnantajan sivukulut alenevat ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sopimus pienentää myös julkisen sektorin työvoimatarvetta pidemmällä aikavälillä.13
Sekä kuntatalouden kokonaismenojen että kokonaistulojen arvioidaan kehittyvän historiaan nähden vaimeammin. Menojen kasvua hidastaa. kilpailukykysopimuksen lisäksi vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ja lukuisat muut hallituksen käynnistämät lakiesitykset kuntien tehtävien ja menojen karsimiseksi. Näiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrän arvioidaan laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7 000 hengellä seuraavien viiden vuoden aikana.14 Toisaalta koska palkansaajien lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, kunnallisveron tuotto pienenee tältä osin.15
Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden ns. menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmassaan 28.9.2015, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava. Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat kuntataloudessa, koska kunnat voivat itse päättää missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine.16
Kuntien verotuloista keskimäärin 86 prosenttia kertyy kunnallisverosta, noin 6 prosenttia yhteisöverosta ja noin 8 prosenttia kiinteistöverosta. Kuntien verotulot vuonna 2016 ovat 21,73 mrd. euroa ennusteen mukaan. Vuosina 2017–2020 verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuosittain, jakson alussa hitaammin ja loppupuolella nopeammin.
Vuonna 2015 tuloveroprosenttiaan korotti noin kolmannes kunnista, kohdistuen pienempiin kuntiin. Kunnallisveroprosenttien korotukset lisäsivät kunnallisverotuloja noin 100 milj. eurolla. Heikon talous- ja työmarkkinatilanteen vuoksi kunnallisveron tuotto kasvoi vain 1,8 prosenttia. Yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvu oli kunnallisveroa vahvempaa, minkä seurauksena kuntien verotulot kokonaisuutena kasvoivat 2,8 prosenttia. Muita kuntien verotuottoihin vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainan korkovähennysoikeuden supistaminen (n. +14 milj.), kotitalousvähennyksen kasvattaminen (n. -10 milj.), yrittäjävähennyksen käyttöönottaminen (n. -55 milj.) sekä eräät edellisellä hallituskaudella tehdyt vuosina 2017-2020 voimaanastuvat päätökset.
Kiinteistöveroa korotetaan asteittain yhteensä 100 milj. eurolla hallituskauden aikana kiinteistöverojen alarajoja korottamalla. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen vuonna 2016.
Valtionosuuksien muutokset kohtelevat kuntia eri tavoin. Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Valtionosuuksia puolestaan supistavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, mukaan lukien valtionosuusindeksin jäädytys vuosina 2016–2019. Myös jo aiemmin osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt valtionosuusleikkaukset supistavat valtionosuuksia vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 90 milj. eurolla.
13 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 14 Kuntaliitto: Kuntatalous, 5/2016 15 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020 16 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020
16
Taulukko: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita
Vuosi Kuluttajahinta- indeksi
Rakennuskust. indeksi
Tukkuhinta- indeksi (2 Palkansaajien ansiotasoindeksi Peruspalvelujen
hintaindeksi
Kaikki palkansaajat Kuntasektori
piste- luku (1
vuosi- muutos
piste- luku (1
vuosi- muutos
piste- luku (1
vuosi- muutos
piste- luku (1
vuosi- muutos
piste- luku (1
vuosi- muutos
piste- luku (1
vuosi- muutos
2000 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
2001 102,6 2,6 % 102,5 2,5 % 99,1 -0,9 % 104,5 4,5 % 103,5 3,5 % 103,5 3,5 %
2002 104,2 1,6 % 103,3 0,8 % 97,7 -1,5 % 108,2 3,5 % 106,8 3,2 % 106,5 2,9 %
2003 105,1 0,9 % 105,2 1,8 % 97,4 -0,3 % 112,6 4,0 % 110,7 3,7 % 109,8 3,1 %
2004 105,3 0,2 % 107,8 2,5 % 98,3 0,9 % 116,8 3,8 % 115,1 4,0 % 113,5 3,4 %
2005 106,2 0,9 % 111,7 3,6 % 101,6 3,3 % 121,4 3,9 % 119,9 4,2 % 117,5 3,5 %
2006 107,9 1,6 % 115,9 3,8 % 107,6 5,9 % 124,9 2,9 % 123,5 3,0 % 121,4 3,3 %
2007 110,6 2,5 % 122,8 5,9 % 111,4 3,5 % 129,2 3,4 % 128,1 3,7 % 125,6 3,5 %
2008 115,1 4,1 % 127,6 3,9 % 116,5 4,6 % 136,3 5,5 % 135,1 5,5 % 132,3 5,2 %
2009 115,1 0,0 % 126,2 -1,1 % 108,8 -6,6 % 141,8 4,0 % 139,8 3,5 % 135,0 2,0 %
2010 116,5 1,2 % 127,6 1,1 % 115,0 5,7 % 145,5 2,6 % 144,5 3,4 % 138,5 2,6 %
2011 120,4 3,4 % 131,8 3,3 % 124,7 8,5 % 149,4 2,7 % 148,9 3,0 % 143,1 3,3 %
2012 123,8 2,8 % 135,0 2,4 % 128,5 3,0 % 154,2 3,2 % 154,2 3,6 % 148,0 3,4 %
2013 125,6 1,5 % 136,4 1,0 % 129,9 1,1 % 157,4 2,1 % 156,8 1,7 % 150,6 1,8 %
2014 126,9 1,0 % 137,7 1,0 % 128,5 -1,1 % 159,6 1,4 % 157,9 0,7 % 151,4 0,5 %
2015* 126,7 -0,2 % 138,4 0,5 % 124,9 -2,8 % 161,9 1,4 % 159,2 0,8 % 152,3 0,6 %
2016** 127,2 0,4 % 139,1 0,5 % 122,5 -1,9 % 163,8 1,2 % 160,8 1,0 % 153,8 1,0 % 2017** 128,6 1,1 % 141,3 1,6 % 123,8 1,1 % 165,1 0,8 % 161,9 0,7 % 152,7 -0,7 % 2018** 130,2 1,3 % 143,7 1,7 % 125,9 1,7 % 167,1 1,2 % 163,7 1,1 % 153,8 0,7 % 2019** 132,3 1,6 % 146,6 2,0 % 128,2 1,8 % 169,9 1,7 % 166,4 1,7 % 154,9 0,7 % 2020** 134,7 1,8 % 149,5 2,0 % 130,8 2,0 % 173,5 2,1 % 169,9 2,1 % 158,1 2,1 %
1) Tässä taulukossa on vertailun helpottamiseksi käytetty muunnettuja indeksejä, joiden perusvuodeksi on merkitty 2000=100. Jäljempänä esitettävissä sarjoissa perusvuosi vaihtelee ja muutosprosentit voivat hieman poiketa tässä taulukossa esitetyistä muutosprosenteista.
2) Tukkuhintaindeksin ennusteissa on käytetty kotimarkkinoiden perushintaindeksiä
Lähde: Kuntaliitto 19.9.2016; tilastokeskus, ennusteet VM
17
2.2 Kunnan talousarvion lähtökohdat
2.2.1 Väestömuutokset
Tilastokeskuksen päivittämän väestöennusteen mukaan Tammelan väkiluku laskee joka vuosi aina vuoteen 2040 asti. Taulukosta käy esille huoltosuhteen kehitys. Nuorten ikäluokkien määrä laskee kaikissa ikäryhmissä, kun taas eläkeikäisten määrä nousee ripeästi koko tarkastelukauden ajan.
Taulukko: Ennuste Tammelan asukasluvusta ikäryhmittäin vuosina 2014-2040
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 0-6 436 432 394 385 370 378 368 364 353 344 343
7-12 475 448 463 455 445 399 394 340 331 323 314
13-15 242 236 231 223 219 236 235 179 167 164 161
16-64 3 773 3 716 3 664 3 608 3 559 3 496 3 451 3 244 3 042 2 920 2 900
65-74 759 812 824 873 917 968 969 966 959 917 824
85+ 710 693 709 692 682 675 700 882 1 029 1 167 1 247
yhteensä 6 395 6 337 6 285 6 236 6 192 6 152 6 117 5 975 5 881 5 835 5 789
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html
2.2.2 Työpaikat ja työllisyys
Tammelan työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä. Tammelan työttömyysaste 9,6 % syyskuun lopussa on pienempi kuin millään muulla seutukunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös neljänneksi alhaisin koko Hämeen Ely-keskuksen alueella ja pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että ainoana Forssan seutukunnan kunnista Tammelan työttömyysluvut eivät ole kääntyneet laskuun vuoden takaisesta. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 2016 yhteensä 285 (vuoden 2015 syyskuussa 285), joista alle 25-vuotiaita oli 35 (vuoden 2015 syyskuussa 31) ja yli vuoden työttömänä olleita 99 (vuoden 2015 syyskuussa 97).
Taulukko: Työttömien osuus % työvoimasta 2011- syyskuu 2016
2011 2012 2013 2014 2015 09/2016
Forssa 13,6 13,3 14,9 14,8 15,4 14,2
Humppila 10,7 9,7 11,7 12,4 13,7 12,2
Jokioinen 8,9 9,0 10,0 10,3 11,3 10,2
Tammela 7,9 8,2 9,4 9,4 9,9 9,6
Ypäjä 9,0 9,3 10,5 10,6 12,9 10,8
Forssan seutu yhteensä 11,2 11,1 12,5 12,6 13,4 12,3
Lähde: Työllisyyskatsaus, tilastoliite, Häme syyskuu 2016, TEM /Työnvälitystilastot 4.11.2016
18
Tammelan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2014 (tuorein saatavissa oleva luku) 63,2 %, kun se vuonna 2007 oli 64,2 %. Työpaikkaomavaraisuus on käytännössä pysynyt lähes samana. Vuonna 2014 työpaikkojen määrä kunnassa oli 1654 ja työllisten määrä 2617. Vaikka työpaikkaomavaraisuus on säilynyt lähes muuttumattomana, huolestuttavaa on sekä työpaikkojen että työllisten määrän merkittävä vähentyminen.
Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen arvioidaan parantuvan seuraavan puolen vuoden aikana koko muun Hämeen maakunnan alueella paitsi Forssan seutukunnalla, jossa sen arvioidaan pysyvän ennallaan. Vuoden 2017 aikana myös Forssan seutukunnan tilanteen ennustetaan paranevan hiukan. Myös pk-yritysbarometrillä arvioiden Hämeen työpaikkatilanne tulee paranemaan kaikkialla muualla paitsi Forssan seudulla, jossa tilanteen ennustetaan pysyvän ennallaan.17
Taulukko: Työllisten määrä, työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus vuosina 2007-2014.
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Työllisten määrä 2 891 2 801 2 750 2 775 2 780 2 710 2 658 2 617
Työpaikkojen määrä 1 856 1 841 1 799 1 718 1 836 1 692 1 705 1 654
Työpaikkaomavaraisuus 64,2 65,7 65,4 61,9 66,0 62,4 64,1 63,2
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html
17 TEM, Ely: Alueelliset kehitysnäkymät, syksy 2016
19
Taulukko: Tammelan asukkaiden työpaikkojen määrä toimialoittain vuonna 2007-2014
muutos osuus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % %
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 283 286 286 271 248 244 236 241 -17,4 14,6
B Kaivostoiminta ja louhinta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
C Teollisuus 449 399 358 275 340 333 292 287 -56,4 17,4
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 5 0 0 2 2 0 0 0 100 0
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
1 2 4 3 2 4 3 1 0 0,1
F Rakentaminen 159 169 153 156 161 147 156 136 -16,9 8,2
G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
96 94 96 96 101 97 88 76 -26,3 4,6
H Kuljetus ja varastointi 91 93 94 98 78 80 95 91 0 5,5
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 54 76 67 57 67 63 84 92 41,3 5,6
J Informaatio ja viestintä 4 3 3 8 9 7 11 9 55,6 0,5
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6 6 6 5 4 3 3 5 -20 0,3
L Kiinteistöalan toiminta 3 3 4 7 7 6 5 7 57,1 0,4
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 22 33 26 29 35 32 50 45 51,1 2,7
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 72 53 41 59 75 61 58 86 16,3 5,2
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 31 34 37 30 56 32 26 38 18,4 2,3
P Koulutus 252 258 280 282 231 163 172 175 -44 10,6
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 237 241 247 251 294 312 315 234 -1,3 14,1
R Taiteet, viihde ja virkistys 12 11 12 10 22 17 22 27 55,6 1,6
S Muu palvelutoiminta 43 47 51 43 51 47 52 50 14 3
T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön
0 0 0 0 1 1 11 16 100 1
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
X Toimiala tuntematon 36 33 34 36 52 43 26 38 5,3 2,3
YHTEENSÄ 1 856 1 841 1 799 1 718 1 836 1 692 1 705 1 654 -12,2 100
Indeksi 100 99,2 96,8 92,0 98,9 90,3 91,1 87,8
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html
20
2.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut, että huolimatta tiukasta kuntataloudesta palvelutarjonnalla ja -tasolla pystytään vastaamaan kunnalle asetettuihin vaatimuksiin. Palvelutarjontaa ei ole olennaisesti leikattu.
Talousarvion keskeiset tasapainotukseen liittyvät tuloperusteet ovat seuraavat:
• tuloveroprosentti vuodelle 2017 20,25 % (vuonna 2016 19,50 %)
kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraaviksi: • asuinrakennukset 0,42 • vapaa-ajan asunnot 1,02 • yleinen (muut rakennukset, maapohja) 0,93 • yleishyödylliset yhteisöt 0,00 • voimalaitokset 2,85.
Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei Tammelan kunnassa määrätä erillistä kiinteistöveroprosenttia.
Koiraveroa ei kanneta.
Verojen tilityserien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton veroennustekehikkoa. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaiseman valtionosuuslaskurin avulla.
Talousarviossa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahatarve.
2.2.4 Henkilöstö
Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät seuraavat toistaiseksi voimassa olevat henkilöstöresurssilisäykset:
• joustavan perusopetuksen opettaja 1.8.2017 alkaen
Vuonna 2017 arvioidaan alustavasti eläköityvän 2 henkilöä, joiden työtehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin ja ulkoistuksin. Sen lisäksi kahden päiväkodin toiminnan päättyminen vähentää henkilöstöä 2,5 henkilötyövuodella.
KT:n valtuuskunnan hyväksymät työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014–2016 ovat voimassa 31.1.2017 asti. KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat 31.5.2016 hyväksyneet sopimukseen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista, jotka toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Kunta-alan sopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuksen keskeiset kohdat ovat:
• sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. • vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. • lomarahoja leikataan 30 % 1.2.2017-30.9.2019 • kuntatyönantajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua kevennetään asteittain
yhteensä 2,05 %-yksikköä vuoteen 2020 mennessä. • sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittain 2017-2020.
21
2.2.5 Henkilöstömenot
Vakituisen henkilöstön palkat on laskettu käytössä olevan Pegasos-palkkasuunnittelu-osion kautta henkilöittäin. Pohjana ovat toukokuun 2016 palkat, joihin on laskettu työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuodelle 2016.
Henkilösivukulujen laskennassa on käytetty seuraavia sivukuluprosentteja, jotka perustuvat osin arvioon: KuEL -maksu 17,05 % (vuonna 2016 17,20%), VaEL 17,5 % (21,57%), sairausvakuutusmaksu 1,18 % (2,18%), tapaturmavakuutusmaksu 0,3 % (0,5%) ja työttömyysvakuutusmaksu 2,7 % (3,9 %). Talousarvioon on varattu eläkemenoperusteisiin KuEL-maksuihin 391.968 euroa (vuonna 2016 520.074 euroa) ja varhe -maksuihin 66.059 euroa (vuonna 2016 78.689 euroa). Henkilöstömenojen vähennys vuoden 2016 talousarvioon nähden on 27.680 euroa eli 0,3 %.
2.3 Tammelan kunnan talousarvion lähtökohdat
2.3.1 Käyttötalousmenojen kehitys
Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot laskevat vuoteen 2016 verrattuna yhteensä -88.250 euroa eli -0,3 %. Euromääräisesti suurin muutos -426.000 (-5,2 %) kohdistuu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä hankittaviin sosiaalipalveluihin, joiden kehitys Tammelan osalta on ollut suotuisaa. Hyvinvointikuntayhtymältä hankittavat terveyspalvelut kasvavat 354.000 euroa (+3,3 %). Syynä terveyspalveluiden kasvuun on lähinnä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vanhojen alijäämien kattaminen ja kasvanut ulkopuolisten sairaaloiden käyttö. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneestä sosiaalitoimesta peruskuntaan ovat jääneet eläkemenoperusteiset maksut sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä työpaja Intron kustannukset. Nämä kustannukset on sisällytetty yleishallintomenoihin. Sivistyspalvelut sisältäen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueet on pienentänyt ensi vuoden talousarviossa menojaan yhteensä 70.000 euroa eli 0,6 %:a. Sivistyspalveluiden sisällä varhaiskasvatuksen palvelualue on toimipisteiden supistamisen ja organisaatiomuutoksen myötä pienentänyt nettomenojaan -191.000 euroa (-5,5 %). Perusopetuksen ja muun koulutuksen palvelualue on kasvattanut nettomenojaan 102.000 euroa (+1,6 %). Samoin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueen nettomenot ovat kasvaneet hieman +19.000 euroa (+1,8 %). Teknistenpalvelujen alueella yhdyskuntatekniikan ja kaavoituksen ja lupien palvelualueet yhteensä ovat pienentäneet nettomenojaan yhteensä 73.000 euroa (-6,1 %). Kiinteistöjen palvelualueen nettotulot ovat pienentyneet viime vuodesta 63.200 euroa (-14,0 %). Sosiaalimenojen lasku ja varhaiskasvatuksen muutos mahdollistavat talousarvion kokonaismenojen lievän laskun. Seuraavina vuosina käyttötalouden rahoituspaineet kasvavat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalalla tasolla johtuen mm. solmitusta kilpailukykysopimuksesta, joka lyhyellä tähtäimellä alentaa kuntien verotuloja. Euroopan rahoituskriisin ja kotimaisen teollisen tuotannon rakennemuutoksen aiheuttama pitkä matalan kasvun ajanjakso alkaa kuitenkin kääntyä lievään nousuun. Bruttokansantuote kasvanee kuluvana vuonna vajaan prosentin. Vuodelle 2017 ennustetaan hieman suurempaa reilun prosentin kasvua. Taloussuunnitelmavuodet 2018 ja 2019 näyttävät vielä samantapaisilta, joskin pientä toivoa talouden piristymisestä on julkistettujen investointisuunnitelmien myötä kansantaloudessa virinnyt.
Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa.
22
2.3.2 Verotulojen kehitys
Vuonna 2017 kuntien verotulojen arvioidaan laskevan yhteensä n. -1,0 prosenttia tai jopa enemmänkin. Veropohja kohoaa ainoastaan työllisyysasteen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kilpailukykysopimuksen johdosta kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu -0,6 %: ksi. Kunnallisveron laskuksi arvioidaan peräti n. -2,2 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 6,1 %. Yhteisöveron kasvuksi ennustetaan n. +1,3 % huolimatta yhteisöveron osalta kuntien ylimääräisen jako-osuuden korotuksen päättymisestä 31.12.2015, joka vaikutti osittain siis jo vuonna 2016. Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistö-veroprosentin nostaminen. Yleinen arvio on, että muutokset verotuksessa ovat maltillisia.
Verovuoden 2015 verotus vahvistui lokakuun 2016 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen lasku v. 2015 oli maksuunpanotietojen mukaan -0,1 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta +1,6 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v. 2015 maksuunpanon mukaan 5,0 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 5,2 %.
Vuoden 2017 verotuloarvio perustuu vuoden 2016 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 0,3 % kasvu verotuspohjaan. Tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosentilla, mikä lisää kunnallisveron tuottoa noin 748.500 eurolla. Kiinteistöveroprosentit pidetään muuten ennallaan paitsi yleinen kiinteistöveroprosentti, joka alarajan muuttumisen johdosta nostetaan 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin. Korotuksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon on noin 83.900 euroa. Kiinteistöveroon odotetaan myös pientä luontaista kasvua. Yhteisöveroon odotetaan vain 0,3 % kasvua. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2016 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n. 515.000 euroa eli 2,4 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2016 verotuloennusteeseen (30.09.2016) nähden n. 850.000 euroa eli 4,0 %. Ilman toteutettua veroprosentin korotusta verotulot olisivat laskeneet vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Liite 5 Ennuste verotulojen kehityksestä
2.3.3 Valtionosuuksien kehitys
Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Laskentakriteerejä vähennettiin vanhaan järjestelmään verrattuna. Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastuvuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Uusi järjestelmä alentaa Tammelan kunnan valtionosuutta reilun miljoona euroa seuraavan viiden vuoden aikana, vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestelmään on liitetty tasausjärjestelmä, jolla vaikutus rajataan vuosittain enintään 50 euroksi asukasta kohden vuositasolla. Järjestelmämuutoksen lisäksi valtionosuutta pienentävät lisäksi hallituksen ns. kehysriihen leikkaukset. Tammelan kunnan osalta valtionosuuden pienenemiseen vaikuttaa väestön poismuutto ja kouluikäisten lasten väheneminen. Tulevana varainhoitovuonna 2017 kunnille kuitenkin korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta veroperustemuutosten aiheuttamia veromenetyksiä.
23
Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v. 2017 yhteensä n. 747.000 euroa vähemmän verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon eli laskua on n.- 5,7 %. Kiinteistövero on jätetty vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille -0,5 % reaalinen vähennys. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Edellinen järjestelmäuudistus toteutettiin vuoden 2010 alusta ns. ”yhden putken” malli ja nykyinen malli on siis vuoden 2015 alusta. Seuraava isompi muutos ajoittuu vuoteen 2019. Ensi vuoden lopulliset tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna noin 51.800 euroa tämänvuotista alemmalla tasolla.
Liitteenä 6 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä
2.3.4 Lainanotto ja investointien kehitys
Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä muuttuu ennakoidun suunnitelman mukaisesti (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja / tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.
24
3 TALOUSARVION JA –SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS, TILIVELVOLLISET SEKÄ ARVIOINTISUUNNITELMA
3.1 Rakenne ja sitovuus
Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteet johdetaan uusien kehitysohjelmien hyötytavoitteista. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Investointien hankekohtaiset rajat kunkin toimijan osalta on esitetty hallintosäännössä.
Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja.
Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.
3.2 Tilivelvolliset
Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia:
• kunnanjohtaja • hallintojohtaja • kunnankamreeri • varhaiskasvatusjohtaja • päiväkodin johtajat • sivistystoimenjohtaja • koulujen johtajat • rehtori • vapaa-aikasihteeri • kirjastonjohtaja • tekninen johtaja • kaavoittaja • rakennustarkastaja • maanrakennusmestari • talonrakennusmestari
Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta.
25
Kunnan talousarvio ja suunnitelmarakenne
KÄYTTÖTALOUSOSA Budjettirahoitteisten tehtävien yhdistelmä Kohderahoitteisten tehtävien yhdistelmä Tavoitteet
Tavoitteet Tulosbudjetti Toimintatulot Toimintatulot Toimintamenot Toimintamenot Poistot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikaudenyli-/alijäämä
INVESTOINTIOSA
Hanke 1 Hanke 2 Hankkeiden yhdistelmä
Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot
TULOSLASKELMAOSA
Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä
RAHOITUSOSA
Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen
26
3.3 Arviointisuunnitelma
Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 9.11.2015 § 55 hyväksynyt uuden kuntastrategian, joka on uuden kuntalain mukainen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunkin toimialan osalta on myös esitetty tässä talousarviossa. Tavoitteet ovat uuden kuntastrategian mukaiset ja johdettu kuntastrategian mukaisten kehitysohjelmien hyötytavoitteista. Liite 7 Arviointisuunnitelma
27
4 KÄYTTÖTALOUSOSA
4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut
4.1.1 Hallinnon ja talouden palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 575 754 320 085 307 802 307 802 307 802
Toimintakulut 2 327 963 2 074 582 2 080 871 2 080 871 2 080 871
Toimintakate 1 752 209 1 754 497 1 773 069 1 773 069 1 773 069
Poistot ja arvonalentumiset 49 872 49 814 89 164 99 333 64 695
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Asukasmäärä 6 281 6 300 6 300 6 320 6 350
Tarkastuspäivät 9 7 7 7 7
Kokoukset kpl/Kv 8 9 8 8 8
Kokoukset kpl/Kh 21 22 17 17 17
Henkilökuntamäärä 252 270 260 260 260
Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä 12 13 13 13 13
Kuntalisä 5 7 4 4 4
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Kolmen toimialajohtajan malli Lautakuntarakenteen muutos kuudesta viiteen Keväällä kuntavaalit. Uusi valtuustokausi alkaa. Liukuesteet yli 70-vuotiaille. Arkistojärjestelijä 4 kk.
4.1.2 Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 2 647 147 820 150 550 150 550 150 550
Toimintakulut 285 650 785 431 835 744 835 744 835 744
Toimintakate 283 003 637 611 685 194 685 194 685 194
Poistot ja arvonalentumiset 10 12 7 5 4
28
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Maatilojen sukupolvenvaihdos 4 5 5 5 5
Rekisterissä olevat maatilat * 808 810 810 810 810
Peltoa viljelyksessä / ha 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000
Toimivat maatilat 205 195 185 180 175 Peltoalaan perustuvat tukihakemukset 199 190 180 175 170
Luopumistukihakemukset 2 4 4 4 4
Hirvivahinkohakemukset 0 2 2 2 2 Maatalouden investointi tukihakemukset 0 10 10 10 10
Maaseudun puutarha- ja pienyritystukihakemukset 0 5 5 5 5
Investointi- ja kehittämisavustukset puutarhoille ja pienyrityksille, 1000 € 0 15 10 10 10
*Ohjelmistomuutoksen vuoksi osa tiloista perustettu päällekkäin vanhan rekisterin kanssa.
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Satovahinkokorvausjärjestelmä on loppunut
Henkilöstö: Tammelan maaseututoimisto on osa Someron maaseutuyksikköä ja työntekijät ovat Someron kaupungin palveluksessa. Tammelan kunta ostaa Veli-Matti Puran työpanosta yhden päivän viikosta.
4.2 Sosiaali -ja terveystoimi
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tammelalaisille järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä FSHKY.
4.2.1 Sosiaalipalvelut
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot
Toimintakulut 8 002 302 8 214 022 7 788 000 7 788 000 7 788 000
Toimintakate 8 002 302 8 214 022 7 788 000 7 788 000 7 788 000
Poistot ja arvonalentumiset 12 617 7 380 5 166 3 616 2 533
29
Kotihoidon ja vanhustyön suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Kotihoitokäyntejä, hlöt, 75 v. ja yli 113 110 115
Kotihoitokäyntejä, hlöt, alle 75 v. 21 20 25
Kotihoitokäynnit 63 183 62 000 81 250*
Kotisairaanhoitokäynnit 375 400 600
SHL –kuljetuspalveluasiakkaat 59 60 60
Omaishoidon tuen saajat 53 53 50
Tehostettu palveluas. ostopaikat 21 4 4
Tehostettu palveluas, oma tuotanto 53 62 64
Tehostettu palveluas. ostopaikat, pv 5 138 1 460 1 460
Tehostettu palveluas. oma tuotanto, pv 18 912 22 630 23 360
Tehostettu palveluas, asiakkaat, lkm 108 100 100
Laitoshoidon hoitopaikat 35 35 35
Laitoshoidon hoitopäivät 12 110 12 800 12 800
Lyhytaikaishoitopvt, tehostettu palv.as. 333 280 400
Lyhytaikaishoitopvt, laitoshoito 3 239 3 100 4 200
Laitoshoitopv:n nettokust. €/pv 100,52 90 102** Tehostettu palveluas., oma tuotanto hoitopäivän nettokustannus, €/pv 90,64 89 92 **
Henkilöstömitoitus, laitoshoito 0,60 0,60 0,60 Henkilöstömitoitus tehostettu palveluas., oma tuotanto 0,56 0,56 0,56
Toimeentuloturvan suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimeentulotapaukset/perheet 150 180 100 100 Perustoimeentulotuen nettokust. keskimäärin € /kk 10 652 22 000 83 0
Perustoimeentulotuen nettokustannukset yht. € 127 828 262 000 1 000 0
Täydentävän toimeentulotuen kust. keskim. €/kk 2 029 1 923 2000 2000
Täydentävän toimeentulotuen kustannukset yht. € 24 350 24 000 24 000 24 000
Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kust. keskim. €/kk 959 1 135 1 583 1 583
Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kust. yht. € 11 510 13 700 19 000 19 000
Perustoimeentulotuki siirtyy 1.1.2017 alkaen Kelalle. Maaliskuun loppuun saakka voidaan ”hätätapauksissa” myöntää perustoimeentulotukea myös kunnasta.
30
Perhepalvelujen suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Perhetyön suoritteiden lukumäärä 1 184 1 970
Kotipalvelun suoritteiden lukumäärä 314 2 200 Uusien yhteydenottojen määrä perheneuvolaan 31 40
Oppilashuollon määräaikojen toteutuminen (%) 100 100
Huostassa olevien määrä 11 7
Perhehoidon hoitovuorokaudet 2 628
Laitoshoidon hoitovuorokaudet 120
Lastensuojeluilmoitusten määrä 115 100
SHL:n ilmoitusten määrä 12 (* 40 Lastensuojelutarpeen selvitysten määräaikojen toteutuminen (%) 68 100
*) seuranta aloitettu 1.4.2015
Aikuissosiaalityön suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
MYP –asiakkaat 37 45 50 Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 1 664 2 300 2 500
VPL:n mukaiset asumispalvelupäivät 1 138 1 460 1 460 1 460 1 460
VPL:n mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat 65 69 74 78 82
Henkilökohtaista apua saavat 18 19 27 30 33 Kehitysvammaisten työtoiminnan toimintapäivät 897 800 711 711 711
Kehitysvammaisten päivätoiminnan toimintapäivät 1 080 700 724 724 724
Kehitysvammaisten asumispalvelupäivät 6 245 6 570 6 489 6 854 7 219
Kehitysvammaisten perhehoitopäivät 366 365 365 365 365
Mielenterveys- ja päihdekunt. asumispalvelupäivät. 1 040 1 095 1 095
31
4.2.2 Terveydenhuolto
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot
Toimintakulut 10 492 441 10 586 000 10 940 000 10 940 000 10 940 000
Toimintakate 10 492 441 10 586 000 10 940 000 10 940 000 10 940 000
Poistot ja arvonalentumiset
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: perusterveydenhuolto
Avohoito 16 818 16 400 18130
Erityistoiminnot 157 150 145
Vuodeosaston hoitopäivät 409 50 155
Suun terveydenhuolto 6 385 9 000 9 000
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Forssan sairaala, erikoissairaanhoito
Poliklinikkakäynnit /yleissairaudet 7 890 7 928 8 005
Hoitojaksot/yleissairaudet 791 759 766
Avohoito/mielenterveystyö 2 805 2 830 2 336 Hoitopäivät/psykiatrian erikoissairaanhoito 484 605 600
32
4.3 Sivistyspalvelut
4.3.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 481 076 360 000 321 934 321 934 321 934
Toimintakulut 3 751 714 3 842 207 3 613 210 3 613 210 3 613 210
Toimintakate 3 270 638 3 482 207 3 291 276 3 291 276 3 291 276
Poistot ja arvonalentumiset 12 033 24 430 30 914 27 137 35 293
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Päiväkodin läsnäolopäivät 34 284 38 000 36 000 32 000 36 000
Päiväkotipaikat 257 229 265 240 265
Perhepäivähoidon läsnäolopäivät 6 881 9 300 9 000 9 000 9 000
Perhepäivähoitopaikat 61 50 46 46 46 Muu päivähoito/ lapsia per toimintapäivä 23 30 30 30 30
Muu päivähoito/ toimintapäivät 19 19 19 19 19
Esiopetuksen läsnäolopäivät 12 875 10 000 10 000 7 000 10 000
Esiopetuspaikat 100 63 67 41 63
Kerhopaikat 24 24 0 0 0
Kerhon läsnäolopäivät 1 340 2 000 0 0 0
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Sähköisen asiakaspalvelun käyttöönotto
Investointimenot: Tietokone/digitalisaatio hankintoja Maahisten ulko-ovien katokset
33
4.3.2 Perusopetuksen palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 139 295 191 454 168 390 168 390 168 390
Toimintakulut 6 454 262 6 412 483 6 491 201 6 491 201 6 491 201
Toimintakate 6 314 967 6 221 029 6 322 811 6 322 811 6 322 811
Poistot ja arvonalentumiset 43 641 61 269 79 185 83 145 81 259
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Peruskoululaiset 665 684 695 679 651
Peruskoulujen opettajat 55 56 56 56 56
Peruskoulujen kuljetusoppilaat 250 250 250 250 250
Koulunkäynnin ohjaajat 14 14 14 14 14
Yhteisten koulujen oppilaat 13 12 12 12 12
Lukion opiskelijat 120 120 120 120 120
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Palveluverkon ollessa ennallaan toiminnallisia muutoksia edelliseen toimintakauteen verrattuna ei ole. Opetussuunnitelman edellyttämät muutokset oppimisympäristöihin sekä digiloikkaan liittyen toteutetaan investointien varassa.
Henkilöstö: Palveluverkon ollessa ennallaan henkilöstön määrässä ei ole muutoksia edelliseen toimintakauteen. Opetussuunnitelmien käyttöönotto osittain lukuvuoden 2016-2017 alkaessa edellyttää koko perusopetuksen henkilöstön vahvaa substanssikouluttamista opetuksen järjestäjän taholta.
Investointimenot: Investoinnit painottuvat opetussuunnitelman toteutumista tukevan oppimisympäristöjen sekä digiloikan toteuttamiseen. Oppimisympäristöjen osalta koulukeskuksen rakenteelliset muutokset avoimempien oppiympäristöjen suuntaan ovat välttämättömiä, samoin opettajiston yhtenäistäminen. Opetussuunnitelman edellyttämä sähköisten oppimisympäristöjen luominen edellyttää laitehankintoja sekä langattomien verkkojen vahvistamista edelleen. ICT ja kalusto 75.000 euroa josta vähintään 50.000 euroa käytetään ICT-välineistöön. 25.000 euroa varataan lukuvuoden aikana ilmeneviin kalustohankintoihin sekä langattomien verkkojen vahvistamiseen. Avoimet oppimisympäristöt edellyttävät luokkatilojen kalustamiselta mm. pulpettien vaihtamista muunneltaviksi työtiloiksi.
34
Koulukeskuksen oppimisympäristön muutostöihin 200.000 euroa. Mikäli suunniteltu keittiöremontti toteutuu, koulukeskuksen saneeraus toteutetaan keittiöremontin aikataulun ja tarpeiden mukaisesti.
4.3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 123 414 119 850 143 625 143 625 143 625
Toimintakulut 1 203 923 1 205 297 1 248 145 1 248 145 1 248 145
Toimintakate 1 080 509 1 085 447 1 104 520 1 104 520 1 104 520
Poistot ja arvonalentumiset 55 305 51 905 61 256 57 768 46 761
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Työllistettäviä nuoria 180 165 165 165 165
Nuorisotyön ohjaustunnit 1 093 1 800 1 800 1 800 1 800
Kulttuuritilaisuuksiin osallistujat 5 846 5 400 6 000 6 000 6 000
Kirjastossa käyntejä 32 878* 36 000 34 000 33 000 33 000
Kirjastoaineiston lainat 76 591 76 000 79 000 80 000 80 000
Ikäihmisten ohjatut kuntosalikäynnit 1 800 1 900 2 000
Musiikkiopiston opiskelijoita 45 40 40 40 40
Musiikkileikkikoulun ryhmiä 2 2 2 2 2
Kuvataidekoulun opiskelijoita 24 24 24 24 24
Kansalaisopiston opiskelijatunnit 10 308 11 500 11 500 12 000 12 500
Perustelut
Kulttuuripalvelut
Toiminnalliset muutokset: Kulttuuriyhteistyön lisääminen seutukunnalla LEKA- verkostomainen lastenkulttuurikeskus Tannisen Museo, museoviikko ja tapahtuma Saaren Kansanpuistossa Suomen Itsenäisyyden juhlavuosi Valokuvateos Tammelasta
35
Kirjastopalvelut
Toiminnalliset muutokset: Uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön yhdessä muiden Louna-kirjastojen kanssa. Nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 ja sen kehittäminen on lopetettu jo kolme vuotta sitten. Kirjastoon hankitaan itsepalvelutyöasema, jolla asiakkaat voivat omatoimisesti lainata ja palauttaa lainojaan. Itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä järjestetään useita tapahtumia: Louna-kirjastojen yhteinen elokuvakiertue, kirjailijavierailuita ja kirjavinkkaustilaisuuksia. Näihin varataan 2800 euroa. Kirjastoauton ilmastoinnin akut uusitaan. Kustannus n. 1400 euroa
Investointimenot: Kirjastojärjestelmä 10 000 Itsepalvelutyöasema ja muut laitehankinnat 10 000 Liikuntapalvelut
Toiminnalliset muutokset: v. 2017 Liikuntakeskuksen PTS suunnitelman toteuttaminen. Liikkuva- koulu kärkihankeen jatkuminen. Seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman käyttöönotto
Investointimenot: Urheilukentän muutostyöt 300.000 € Liikkuva-koulu kärkihanke 50.000 € Nuorisopalvelut
Toiminnalliset muutokset: Koulunuorisotyö Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Koulujen kerhotoiminta Harrastemessut Itsenäisyyden juhlavuosi
Henkilöstö: toinen nuorisotyöntekijä 30 tuntia viikossa
Investointimenot Manttaalin liikuntasalin akustointi 10.000 €
36
4.4 Tekniset palvelut
4.4.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 197 061 205 110 205 110 205 110 205 110
Valmistus omaan käyttöön 200 440 200 440 200 440
Toimintakulut 1 275 196 992 542 1 126 287 1 126 287 1 126 287
Toimintakate 1 078 135 787 432 720 737 720 737 720 737
Poistot ja arvonalentumiset 695 175 569 025 622 172 805 354 1 184 034
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Avustettavat tiet / km 288 293 293 295 295
Hoidettavat puistoalueet / ha 13,5 15,3 16,0 17,7 17,7
Venesillan leirintäalue / ha 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7
Kadut ja tiet / km 30,0 30,2 30,3 30,5 30,5
Metsien hoito / ha 590 582 582 582 582
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Venesillan pitkäaikainen vuokraus.
Henkilöstö: Tuntipalkkaiset siirtyvät vuoden alusta kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstömäärä ei tässä yhteydessä muutu.
Investointimenot: Erillisen suunnitelman mukaan.
4.4.2 Kiinteistöjen palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 1 248 325 2 408 455 2 375 649 2 375 649 2 375 649
Toimintakulut 1 247 350 1 951 854 1 982 920 1 982 920 1 982 920
Toimintakate -975 -456 601 -392 729 -392 729 -392 729
Poistot ja arvonalentumiset 615 081 792 524 839 806 954 619 1 074 237
37
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimitilat / m2 21 027 22 317 21 100 19 700 15 000
Asunnot / m 2 5 736 5 736 5 676 5 676 5 676
Muut tilat / m 2 2 877 2 082 2 082 2 082 3 582
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Energiatehokkuuden lisääminen kaikkiin kiinteistöihin investointimäärärahan puitteissa. Asumispalvelusihteerin töiden jakaminen ja toimistotehtävien järjestely. Mahdolliset kouluverkon muutokset aiheuttavat muutoksia kiinteistötoimeen. Fai:lla vuokralla ollut oppilaitosrakennus siirtyi kunnan ylläpidettäväksi ja lisää kiinteistökuluja yli 50.000 €, jonka vuoksi nettotuloissa ei ole päästy annettuun raamiin
Henkilöstö: Asumispalvelusihteeri jää eläkkeelle. Tuntipalkkaiset siirtyvät vuoden alusta kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstömäärä ei tässä yhteydessä muutu.
Investointimenot: Erillisen suunnitelman mukaan.
4.4.3 Kaavoituksen ja lupien palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 1 035 244 90 500 96 500 96 500 96 500
Toimintakulut 780 096 505 077 505 119 505 119 505 119
Toimintakate -255 148 414 577 408 619 408 619 408 619
Poistot ja arvonalentumiset 183 025 63 365 165 476 88 404 49 708
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Rakennusluvat 156 210 160 160 160
Poikkeamisluvat 16 20 15 15 15
Korjausavustuspäätökset 8 10 - - -
Maa-ainesluvat 2 3 2 2 2
Ympäristöluvat 1 3 2 2 2
Suunnittelutarveratkaisut 3 5 3 3 3
Ilmoitukset / muutospiirustukset 116 110 110 110 110
38
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Korjausavustuspäätökset siirtyvät ARA:n hoidettavaksi vuoden alusta.
Henkilöstö: Ei muutoksia.
Investointimenot: Vesistöjen kunnostukseen, Pyhäjärven-Kuivajärven niittoihin ja seurantaan sekä kyläyleis-kaavoihin ja kaavaselvityksiin on varattu edellisten vuosien tapaan yhteensä 40.000 €:n määrärahaa. Ilmetynjoen padon suunnitteluun, vieraslajien torjuntaan ja luparekisterin tekemiseen on varattu 16.000 €.
4.4.4 Ruuan ja puhdistuksen palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 2 029 535 1 930 934 1 926 541 1 926 541 1 926 541
Toimintakulut 2 029 535 1 930 934 1 926 541 1 926 541 1 926 541
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset 16 893 15 339 28 822 34 047 37 629
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Koulukeskuksen keittiö 114 754 128 000 124 800 124 800 124 800
Portaan keittiö 18 434 20 000 16 000 16 000 16 000
Ruisluodon keittiö 112 197 143 000 153 000 153 000 153 000
Teuron keittiö 3 585 2 600 3 000 3 000 3 000
Siivottavat alat /m2 20 500 20 500 20 500 20 500 20 500
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Ruokapalvelutuotantomallin ratkaisupäätöksen mukaiset toimintamuutokset.
Mahdolliset kouluverkon muutokset aiheuttavat myös ruoka- ja puhdistuspalvelujen toimintoihin muutoksia.
Henkilöstö: Riihivalkaman koulun siistijä jää eläkkeelle 1.9.2017.
Investoinnit: Rikkoutuneiden ja vanhentuneiden laitteiden uusimista.
Muuta: Siivousmitoitusten tarkastuksia tarvittaessa.
39
4.4.5 Vesihuollon palvelualue
Määrärahat ja tuloarviot
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 802 108 798 300 800 650 800 650 800 650
Toimintakulut 487 072 446 166 444 990 444 990 444 990
Toimintakate -315 036 -352 134 -355 660 -355 660 -355 660
Poistot ja arvonalentumiset 307 054 438 351 353 343 373 088 484 520
Suoritteet
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Vesimäärä / m3
Verkostoon pumpattu 319 334 300 000 300 000 300 000 300 000
Laskutettu 288 450 280 000 280 000 280 000 280 000
Jätevesimäärä / m3
Jätevedenpuhdistamolle pumpattu 227 965 210 000 210 000 210 000 210 000
Laskutettu 182 770 175 000 175 000 175 000 175 000
Perustelut
Toiminnalliset muutokset: Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko on 0,5 % vuonna 2017.
Henkilöstö: Ei muutoksia.
Investointimenot: Erillisen suunnitelman mukaan.
4.5 Yhteenvetotaulukko
TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 6 634 459 6 572 508 6 496 751 6 496 751 6 496 751
Valmistus omaan käyttöön 200 440 200 440 200 440
Toimintakulut 38 337 503 38 946 595 38 983 028 38 983 028 38 983 028
Toimintakate 31 703 044 32 374 087 32 285 837 32 285 837 32 285 837
Poistot ja arvonalentumiset 1 990 706 2 073 414 2 275 311 2 526 516 3 060 673
40
4.6 Sisäiset erät
2016 2017
Puhdistuspalvelut 482 512 492 617
Ruokapalvelut 818 142 763 039
Toimitila- ja talonmiespalvelut 940 555 942 999
ATK-palvelut 185 600 199 590
Posti- ja puhelin, kopio 61 035 28 762
Vesimaksut 21 660 21 640
Jätemaksut 34 950 34 920
Yhteensä 2 544 454 2 483 567
41
5 TULOSLASKELMAT
5.1 Tuloslaskelma 2015-2017
TP 2015 TA 2016 TA 2017
Toimintatuotot
Myyntitulot 3 777 852 3 637 603 3 637 603 Maksutuotot 565 995 444 000 444 000 Tuet ja avustukset 226 277 214 509 214 509 Muut toimintatuotot 2 064 336 2 200 639 2 200 639 Toimintatuotot yht. 6 634 460 6 496 751 6 496 751
Valmistus omaan käyttöön
200 440 Toimintamenot
Henkilöstökulut -10 439 787 -10 477 229 -10 477 229 Palvelujen ostot -24 213 278 -24 661 813 -24 661 813 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 846 870 -2 011 647 -2 011 647 Avustukset -1 008 029 -952 260 -952 260 Muut toimintamenot -829 539 -880 079 -880 079
Toimintamenot yht. -38 337 503 -38 946 595 -38 983 028 TOIMINTAKATE -31 703 043 -32 374 087 -32 285 837 Verotulot 20 868 740 21 366 000 21 881 000 Valtionosuudet 12 931 639 13 005 704 12 259 300 Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 24 112 1 900 1 900 Muut rahoitustuotot 54 920 38 981 38 981 Korkokulut -64 616 -65 000 -65 000 Muut rahoituskulut -34 678 -21 781 -21 781
Rahoitustuotot ja -menot yhteensä -20 262 -57 650 -45 900 VUOSIKATE 2 077 073 1 939 967 1 808 563 Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -1 990 705 -2 073 414 -2 275 311 Arvonalentumiset -13 481
TILIKAUDEN TULOS 72 887 -133 447 -466 748 Poistoeron lisäys tai vähennys 127 569 122 016 117 144 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 200 456 -11 431 -349 604
42
5.2 Tuloslaskelma 2016-2019
TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019
Toimintatuotot 6 572 508 6 496 751 6 496 751 6 496 751
-1,2 % 0,0 % 0,0 %
Valmistus omaan käyttöön 200 440 200 440 200 440
0,0 % 0,0 %
Toimintakulut -38 946 595 -38 983 028 -38 983 028 -38 983 028 0,1 % 0,0 % 0,0 %
TOIMINTAKATE -32 374 087 -32 285 837 -32 285 837 -32 285 837
-0,3 % 0,0 % 0,0 %
Verotulot 21 366 000 21 881 000 22 186 000 22 600 000
2,4 % 1,4 % 1,9 %
Valtionosuudet 13 005 704 12 259 300 12 210 000 12 149 000
-5,7 % -0,4 % -0,5 %
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 2 200 1 900 1 900 1 900
-13,6 % 0,0 % 0,0 %
Muut rahoitustuotot 44 905 38 981 38 981 38 981
-13,2 % 0,0 % 0,0 %
Korkokulut -75 000 -65 000 -80 000 -120 000 -13,3 % 23,1 % 50,0 %
Muut rahoituskulut -29 755 -21 781 -21 781 -21 781
-26,8 % 0,0 % 0,0 %
VUOSIKATE 1 939 967 1 808 563 2 049 263 2 362 264
-6,8 % 13,3 % 15,3 %
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 073 414 -2 275 311 -2 526 516 -3 060 673
9,7 % 11,0 % 21,1 %
TILIKAUDEN TULOS -133 447 -466 748 -477 253 -698 410
-249,8 % -2,3 % 46,3 %
Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 122 016 117 144 112 912 109 171
-4,0 % -3,6 % -3,3 %
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -11 431 -349 604 -364 341 -589 239
-2 958,4 % -4,2 % 61,7 %
43
6 INVESTOINTIOSA
TP 2015 Arvio Arvio Arvio Arvio
2016 2017 2018 2019
KUNNANHALLITUS
Investointimenot 720 938 170 000 254 000 150 000 150 000
Investointitulot 33 057 10 000 10 000 10 000 10 000
Investoinnit netto 687 881 160 000 244 000 140 000 140 000
KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA
Investointimenot 236 499 298 000 105 000 720 000 585 000
Investointitulot
Investoinnit netto 236 499 298 000 105 000 720 000 585 000
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Investointimenot 873 341 1 220 000 2 289 000 4 795 000 3 145 000
Investointitulot 81 510
Investoinnit netto 791 831 1 220 000 2 289 000 4 795 000 3 145 000
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Investointimenot 72 210 162 000 56 000 40 000 40 000
Investointitulot 195 208 35 000
Investoinnit netto -122 998 127 000 56 000 40 000 40 000
VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA
Investointimenot 64 915 172 000 505 000 325 000 300 000
Investointitulot 11 000 51 500 115 000 100 000
Investoinnit netto 53 915 120 500 390 000 225 000 300 000
VESILAITOS
Investointimenot 356 256 405 000 330 000 1 600 000 900 000
Investointitulot
Investoinnit netto 356 256 405 000 330 000 1 600 000 900 000
YHTEENVETOTAULUKKO
Investointimenot 2 324 159 2 427 000 3 539 000 7 630 000 5 120 000
45,8 % 115,6 % -32,9 %
Investointitulot 320 775 96 500 125 000 110 000 10 000
29,5 % -12,0 % -90,9 %
Investoinnit netto 2 003 384 2 330 500 3 414 000 7 520 000 5 110 000
46,5 % 120,3 % -32,0 %
44
7 RAHOITUSOSA
1 000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA2018 TA 2019
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 2 077 1 940 1 809 2 049 2 362
Tulorahoituksen korjauserät -21
Investointien rahavirta
Investointimenot 2 324 2 427 3 539 7 630 5 120
Rahoitusosuudet investointimenoihin 206 87 115 100
Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 136 10 10 10 10
Toiminnan ja investointien rahavirta 74 -390 -1 605 -5 471 -2 748
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 2 000 6 500 4 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 874 844 844 1 144 1 644
Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 500
Muut maksuvalmiuden muutokset 813
Rahoituksen rahavirta -187 1 156 1 156 5 356 2 356
Rahavarojen muutos 261 766 -449 -115 -392
Kassavarat 31.12. 132 898 449 334 -58
Kassavarat 1.1. 245 132 898 449 334
Investointien tulorahoitus% 98 83 53 27 46
Lainakanta 8 371 9 527 10 683 16 039 18 395
Lainat/as 1 333 1 512 1 696 2 538 2 897
Lainanhoitokate 2,3 2,2 2,1 1,7 1,4
45
8 TALOUSARVION JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO
Sitovuus (* Määrärahat Tuloarviot
KÄYTTÖTALOUSOSA
Toimielin
Hallinnon ja talouden palvelualue N 2 080 871 307 802
Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue N 835 744 150 550
Varhaiskasvatuksen palvelualue N 3 613 210 321 934
Sosiaalipalvelut N 7 788 000
Terveydenhuolto N 10 940 000
Perusopetuksen palvelualue N 6 491 201 168 390
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue N 1 248 145 143 625
Yhdyskuntatekniikan palvelualue N 1 126 287 405 550
Kiinteistöjen palvelualue N 1 982 920 2 375 649
Kaavoituksen- ja lupien palvelualue N 505 119 96 500
Ruoka- ja puhdistuspalvelut N 1 926 541 1 926 541
Vesihuollon palvelualue N 444 990 800 650
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot N 21 881 000
Valtionosuudet N 12 259 300
Korkotulot N 1 900
Muut rahoitustulot N 38 981
Korkomenot N 65 000
Muut rahoitusmenot N 21 781
Satunnaiset erät N
INVESTOINTIOSA
Investoinnit yhteensä N 3 539 000 125 000
RAHOITUSOSA
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 2 000 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys N 844 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos N
Vaikutus maksuvalmiuteen
449 437
TALOUSARVION LOPPUSUMMA
43 452 809 43 452 809
*) N= sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B= bruttomääräraha/-tuloarvio
46
9 VESILAITOKSEN LASKELMAT
9.1 Vesilaitoksen tuloslaskelma
(sisäiset ja ulkoiset) TP 2015 TA 2016 TA 2017
Liikevaihto 791 710,90 798 300 800 650
Liiketoiminnan muut tuotot 10 397,25
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -57 362,89 -48 500 -52 300
Palvelujen ostot -353 138,80 -308 393 -304 428
Materiaalit ja palvelut yhteensä -410 501,69 -356 893 -356 728
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -55 814,77 -61 020 -58 717
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut -9 176,83 -11 130 -10 590
Muut henkilösivukulut -2 365,07 -3 470 -2 480
Henkilöstökulut yhteensä -67 356,67 -75 620 -71 787
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -307 053,92 -438 351 -353 343 (*
Liiketoiminnan muut kulut -9 213,37 -13 653 -16 475
Liikeylijäämä 7 982,50 -86 217 2 317
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot 34,91
Korvaus jäännöspääomasta -21 380,75
Muun taseyksikön korvaus peruspääomasta -28 055 -21 381
Rahoitustuotot - ja kulut yhteensä -21 345,84 -28 055 -21 381
Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -13 363,34 -114 272 -19 064
Ylijäämä ennen varauksia -13 363,34 -114 272 -19 064
Tilikauden yli-/alijäämä -13 363,34 -114 272 -19 064
*) Vuoden 2017 talousarviossa huleveden investointipoistot on siirretty yhdyskuntatekniikan palvelualueelle
47
9.2 Vesilaitoksen rahoituslaskelma
TA 2017
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 317,00
Poistot ja arvonalentumiset 353 343,00
Rahoitustuotot ja -kulut -21 381,00
334 279,00
Investointien rahavirta
Investointimenot -330 000,00
Toiminnan ja investointien rahavirta 4 279,00
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset -4 279,00
Rahoituksen rahavirta -4 279,00
Rahavarojen muutos 0,00
48
LIITTEET Toimialat ja niiden palvelualueet tilikartan mukaan Liite 1
Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinnon ja talouden palvelualue
Vaalit
Tarkastustoimi
Hyvinvointipalvelut
Hallinto- ja toimistopalvelut
Henkilöstö- ja työnantajapalvelut
Työhyvinvointipalvelut
Talous- ja hankintapalvelut
Tieto- ja arkistohallintopalvelut
Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue
Elinvoimapalvelut
Markkinointipalvelut
Työllisyyspalvelut
Sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaalipalvelut (Palveluista vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä)
Terveydenhuolto (Palveluista vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä) Sivistyspalvelut
Varhaiskasvatuksen palvelualue
Varhaiskasvatuksen hallinto
Päiväkodit
Perhepäivähoito
Lasten kodinhoitotuki
Muu päivähoito
Esiopetus
Perusopetuksen palvelualue
Koulutoimen hallinto
Koulut
Muu opetus
Toinen aste
Lukio-opetus
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
Kansalaisopisto
Taiteen perusopetus
49
Tekniset palvelut
Kiinteistöjen palvelualue
Tilapalvelut/Kiinteistönhoitopalvelut
Asumispalvelut
Muiden tilojen vuokraus
Ulkopuolisille tehtävät työt
Yhdyskuntatekniikan palvelualue
Mittaus- ja paikkatietopalvelut
Maa-alueiden kehittämis- ja ylläpitopalvelut
Kunnallistekniset palvelut
Kaavoituksen- ja lupien palvelualue
Kaavoituspalvelut
Rakennusvalvonnan palvelut
Ympäristöpalvelut
Ruoan- ja puhdistuksen palvelualue
Ruokapalvelut
Puhdistuspalvelut
Vesihuollon palvelualue
Vesilaitos
Viemärilaitos
50
Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaan Liite 2
KUNNAN TULOSLASKELMAOSA
KUNNAN INVESTOINTIOSA
KUNNAN RAHOITUSOSA
Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja –menot Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset erät Tilikauden tulos
Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen
TOIMIELIN A
Hanke 2
Hanke 1 Kustannusarvio Investointimenot investointitulot
51
Tunnuslukujen määritelmiä Liite 3
Tuloslaskelman keskeiset käsitteet
Toimintakate Ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate Kuvaa kunnan kokonaistulorahoitusta. Ilmoittaa riittäkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli pysyvien vastaavien (aikaisempi nimitys käyttöomaisuus) poistot. Tilikauden tulos Kertoo kunnan tilikauden jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen, joka lisää tai vähentää varauksia tai vapaata omaa pääomaa.
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/toimintakulut, % Kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla
Vuosikate, % 100 x (vuosikate/toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)
Vuosikate/poistot, % 100 x vuosikate/poistot ja arvonalentumiset
Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.
Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko.
Vuosikate, 1000 € ja €/asukas
Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.
52
Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % 100 x vuosikate/investointien omahankintameno
Investointien tulorahoitus –tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset)
Pääomamenojen tulorahoitus –tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate (vuosikate + korkokulut) /(korkokulut + lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys (pv) 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella
Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.
53
Investointiosan ja tuloslaskelman liittyminen rahoitusosaan Liite 4
TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA
RAHOITUSOSA
TOIMIELIN A
Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot
Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja –menot
Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta
Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen
Hanke 2 Hankeryhmä 2
Hanke 1 Hankeryhmä 1
Kustannusarvio Menot Tulot
54
Verotulot 2017 Liite 5
1000 € Kunnallisvero 20,25 %
toteutuma Ennuste Talousarvio Erotus Talousarvio Talousarvio Talousarvio 2015 30.09.2016 2016
2017 2018 2019
Kunnallisvero 18 107 18 216 18 557 -341 19 019 19 304 19 690
Yhteisövero 1 294 1 295 1 288 7 1 299 1 312 1 332
Kiinteistövero 1 468 1 520 1 521 -1 1 563 1 570 1 578
Yhteensä 20 869 21 031 21 366 -335 21 881 22 187 22 600
Muutos yhteensä 0,8 % 4,0 % 1,4 % 1,9 %
Käytetyt ennusteprosentit 30.09.2016 Talousarvio Talousarvio Talousarvio 2017 2018 2019
Kunnallisvero
0,6 %
0,3 % 1,5 % 2,0 %
Yhteisövero
0,1 %
0,3 % 1,0 % 1,5 %
Kiinteistövero
3,6 %
0,5 % 0,5 % 0,5 %
• Kunnallisveron korotus 0,75 % yksiköllä on huomioitu
• Vuoden 2019 osalta ei ole huomioitu maakuntauudistusta.
• Kiinteistöverot säilyvät ennallaan paitsi yleisen kiinteistöveron alaraja nousee 0,93 prosenttiin.
• Laskelma perustuu Kuntaliiton kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon ja siinä esitettyihin muutosprosentteihin.
• Talousarviovuoden 2017 pohjana on käytetty vuoden 2016 todennäköistä toteumaa.
• Edellä mainitut luvut ovat hyvin epävarmoja etenkin myöhäisempien vuosien osalta (yleinen taloudellinen kehitys ja lainsäädäntö vaikuttavat lukuihin).
55
Valtionosuudet 2017 Liite 6
2014 2015 2016 2017
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 15 071 899 14 693 350 14 794 428 13 728 142
Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -2 137 396 -1 869 406 -1 788 571 -1 468 816
Kunnalle maksetut valtionosuudet yhteensä 12 934 503 12 823 944 13 005 857 12 259 326
• Ennakoidut valtionosuudet vuoden 2017 ovat 12.259.300 euroa. Vuodesta 2016 valtionosuuksien arvioidaan laskevan -746 531 euroa, -5,7 %.
• OPM:n vuoden 2016 valtionosuus tarkistetaan todellisen oppilasmäärän mukaiseksi vuoden lopussa, jolloin se vielä muuttuu.
• Valtionosuuslaskelmat perustuvat useisiin eri muuttujiin, oheisessa taulukossa on esitetty vain pääosat laskennasta.
• Vuoden 2017 arviot perustuvat kuntaliiton tietoihin valtion talousarvioesityksestä.
• Valtionosuudet päätetään myöhemmin ja ne muuttuvat vielä jonkin verran (todennäköisesti joulukuussa).
• Taloussuunnitelmavuosille 2018-2019 molemmille vuosille - 0,5 % vähennys aikaisempaan verrattuna (kehysriihen päätökset) vuodelle 2018 12.210.000 €
vuodelle 2019 12.149.000 €
56
Tammelan kunnan arviointisuunnitelma 2015-2018 Liite 7
ASIAKIRJA ARVIOIJA MENETTELY* AIKATAULU**
Kuntastrategia Valtuusto Kuntastrategian tarkistus: valtuuston päätös
valtuustokausittain
Talousarvio ja -suunni-telma /toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Valtuusto Keskeisimmät tavoitetasot asetetaan kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä
Neljännesvuosittain laadittava tiivis katsaus.
Tilinpäätös / toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet
Valtuusto Valtuuston arviointitilaisuus (puolipäivää tai iltakoulu): hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat raportoivat, myös tarkastuslautakunta paikalla Tilinpäätöskäsittely
Huhti- / toukokuu Kesäkuussa
Talousarvio ja -suunni-telma Tilinpäätös / toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet
Tarkastus-lautakunta
Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tarkastussuunnitelman mukainen arviointi ja tilintarkastus. Huomiota voidaan kiinnittää tavoitteiden toteutumisen lisäksi toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen Sovitetaan kunnanhallituksen ja hallintokuntien oman sisäisen valvonnan ja itsearvioinnin aikatauluihin Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuustokäsittelyä
Talousarviovuoden aikana ja sitä seuraavan vuoden alkuvuoden aikana talousarviovuoden osalta
Tilinpäätös / toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös Talousarvio ja –suunni- telma
Kunnan-hallitus
Lautakuntien edellisen talousarviovuoden toiminnan tuloksellisuuden arviointi normaalissa kokouksessa. Samoin soveltuvin osin konserniyhteisöjen osalta Tilinpäätöksen laatiminen -toimintakertomus Osavuosikatsaus 30.6. Tuloslaskelmat kuukausittain
Helmi-/maaliskuu Allekirjoitus maaliskuussa Syyskuussa Huhti- / joulukuussa
Käyttösuunnitelmat/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvio ja -suunni-telma
Lautakunnat Lautakunnan oma itsearviointi Lautakunnan tilinpäätösosioiden ja toimintakertomuksen hyväksyminen Lautakunnan osavuosikatsaus
Tammi-/helmikuu Elokuu
Viranhaltijatason käyttösuunnitelmat
Esimiehet Kehityskeskustelut ja työsuorituksen arviointi
Alkuvuoden aikana
*) arviointia tehdään valtuuston talousarviossa ja kunnanhallituksen/lautakuntien käyttösuunnitelmassa asettamiin arviointikriteereihin ja tavoitteisiin nähden