Työvaliokunta 15.8

Toimialajohtaja Mika Forsberg, perhe- ja sosiaalipalvelut, Phhyky

Muutosagentti Elina Vesterinen, lapsi- ja perhepalvelujen

muutosohjelma Päijät-Häme

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

• Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi maakunnan menestystekijänä ja elinvoimaisuuden edistäjänä

• Lisääntyneet tuen tarpeet ja palvelujärjestelmän haasteet

• Rakennemuutoksen tilanne ja tulokset

• Rakennemuutoksen tavoitteet ja niihin pääseminen

• Palvelujärjestelmän suurimmat aukkokohdat liittyvät lasten ja nuorten perustason mt-palveluihin ja asiakasohjauksen resurssivajeisiin

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

• Esitys lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen uudesta palvelumallista ja sen toimeenpano 2019 ja 2020. Investointitarve v. 2019 1Me.

• Suositusten mukaisiin asiakasmääriin pääseminen asiakasohjauksessa 2019 ja 2020

• LAPE-kehittämistyö osa rakennemuutoksen toimeenpanoa

• Perhekeskustoimintamalli monialaista toimintaa ja johtamista tukevana rakenteena. Lähipalveluperiaate (sis.digitaalisuus) ja arkiympäristöihin jalkautuvat erityis- ja vaativan tason palvelut.

• Kokonaiskoordinointi ja hallinnointi yhtymässä (myöh. maakunnan liikelaitoksessa). Resurssointi vuodelle 2019.

Kodin ulkopuolelle sijoitukset/hoitovrk

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

2013 2014 2015 2016 2017

Hoitovrk:t hoitomuodoittain 2013 - 2017

perhehoito ammatill. Perhekotihoito laitoshoito yht.

Perustason mielenterveystyö

Perustasoa tukeva mielenterveystyö

Alaikäisten psykiatrinen arviointiyksikkö Sihti

Erikoissairaanhoito

Shl-palvelutarpeenarviointi/asiakasohjaus

Lastensuojelu

MONIALAINEN ARVIOINTI

Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä oppilashuolto, mielenterveysoireiden pth-tasoinen hoito(varhaiskasvatuksen, koulun henkilökunta ym. kasvuympäristöissä sekä terveysasemilla ym.

työskentelevät lääkärit, terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit, psyk.sh:t jne.)

Kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden pth –tasoinen hoito

> Konsultoi ja jalkautuu kasvuympäristöön, työskentelee ja hoitaa, tukee perustason mielenterveystyötä

”PERHEKLINIKKA”

Erityistason mielenterveystyö

LAPEA tehdään yhdessä

- Kuntayhteistyön merkitys; vielä tiiviimpää työskentelyä yhteisen

tavoitteen saavuttamiseksi

- Tarvitaan selkänojaa ja vastaparia toimintaan myös talouden

näkökulmasta (yhteiset päämäärät ja tekeminen)

- Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma,

lapsivaikutusten arviointi pohjana

LAPEA tehdään yhdessä

- Sitoutumista laajasti; sopimista, aktiivista ja sitoutuvaa

lape-ryhmää sekä poliittista tahtotilaa, tilojen

suunnittelua yhdessä

- Hyöty ja mielekkyys; lähellä oleva tieto toimintaa

ohjaavaksi, kuntalaisten parhaaksi

- Suurin osa hyvinvointityöstä tehdään lapsen ja nuoren

kasvuympäristössä

Perhekeskustoimintamallin konkretisointi yhdessä (tilat)

- Yhteinen tahtotila on, toimittava toisin ja yhteen, uusi

mahdollisuuksia

Mitä perhekeskus tekee?

23.8.20189

Perhekeskuspilottien kuulumiset

Hartola• Asiakastarpeiden, yhteistyörakenteiden, verkostojen kuvaaminen

• Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen

• Palveluiden jalkautuminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen

• Koulutus puheeksi ottamisesta

• Pieni kunta – etua ja haittaa: tuttuus ja haavoittuvuus

Asikkala• Asiakkaiden laaja kuuleminen

• Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen

• Palvelukartta osaksi lapsiperhepalveluita

• Nimetty työntekijä ja yhteisen työn rakenteet

• Kohtaamispaikkatyön laajentaminen

• Paljon erilaisia kokeiluja

Lahti• Monialaisen johtamisen edellytysten tutkiminen

• Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen

• Palveluita jonottavien perheiden tukeminen

• Paljon erilaisia kokeiluja

• Erityishuomiona seurakunnan aktiivinen rooli

Moisander-Pohjonen & Åstedt

Perhekeskuksenpalvelu-verkosto

LAPEA tehdään yhdessä

- Yksinäisyyttä, koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja

epäterveellisiä elintapoja esiintyy monella lapsella ja

nuorella

- Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja

oppilaitoksissa on parantunut koko maassa – kuitenkin

liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja

kouluyhteisöä

- Alkoholin, tupakkatuotteiden, nuuskan ja huumeiden

käytön ehkäisyssä on vielä tehtävää

-> Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten,

nuorten

ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena

Nostot;

- kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 8-9lk Päijät-Häme 12,4%, koko maa

12,2%, KTK 2017.

- Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/ 1000

vastaavanikäistä (Sotkanet) , Päijät-Häme 7,1%, koko maa 4,3%.

- Tupakoi päivittäin, 8-9lk Päijät-Häme 7,2%, koko maa 6,9%, KTK 2017.

- Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8-9lk Päijät-Häme 10,5%,

koko maa 10,2%, KTK 2017.

- Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8-9lk Päijät-Häme 8,7%, koko

maa 7,9% KTK 2017.

- Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 8-9lk Päijät-

Häme 30,4%, koko maa 27,7% KTK 2017.

- Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista 8-9lk Päijät-Häme

49,0%, koko maa 43,9% KTK 2017.

- Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9lk Päijät-Häme 7,4%,

koko maa 6,7% KTK / Sotkanet 2017.

- Yhden vanhemman perheet % lapsiperheistä. Päijät-Häme 24,2%, koko

maa 21,6%. Sotkanet 2016.

”Yhdyspinnoilla

syntyy myös

uudenlaisia

mahdollisuuksia”

Timo Reina

Varatoimitusjohtaja,

Kuntaliitto

Uudet lapsi- ja perhepalvelut

” On yhdentekevää mitä käyntikortissa lukee, kun kaiken työn keskiössä on lapsi ”

Elina Vesterinen

elina.vesterinen2@phhyky.fi

Twitter: @VesterinenElina

Instagram: phlapemuutosagentti

Facebook: LAPE Päijät-Häme

stm.fi/lape

#lapemuutos

#kärkihanke

https://www.huomisenhyvinvointia.fi/

THL lape tapahtumat 2018