OULUN YLIOPPILASLEHTI · 11/2011

51. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Mitä pin up -kalenteri tekee

itsetunnolle?sivut 6-9

KLUBEILLAnäkkäriä pöytään

sivut 12-13

LUOMUPIIRINsuosio kasvaa

sivut 14-15

VAIKEAraskaussivut 18-19

POLIITTISETjyräsivät vaaleissa

sivut 4-5

2

OULUN YLIOPPILASLEHTI 11/11,Ilm.9.11.2011,51.vuosikerta ISSN-L0355-9238 ISSN0355-9238(Painettu) ISSN1798-9922(Verkkojulkaisu)

KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta. Mannenkatu1A,90100Oulu, E-mail:toimitus@oyy.fi, paatoimittaja@oyy.fi. Paino:BotniaPrint,Kokkola. Painosmäärä:4500kpl

TOIMITUS Päätoimittaja: Ville Koivuniemi, p.0405267821. Toimittaja: Mikael Heikkinen, p.0405503927 E-mail:toimitus@oyy.fiKANSISumary,kuvassaLauraLukkarila

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-LiisaKokko,puh.0447736616Valtakunnallisetilmoitukset: Pirunnyrkki Oy, puh.(020)7969580.

Pääkirjoitus

Opiskelija maksaa ajallaan ja energiallaanAalto-yliopistonrehtoriTuulaTeeri jaHelsinginyliopis-ton rehtoriThomasWilhelmsson linjasivat toissaviikolla,ettäyliopistoei saaolla supermarket, jossavoiopiskellaihanmitätahansajamillointahansa.

Vertausontuu.Aivankuinopintopisteitävoisikerätäopin-tokoriin kuin omenoita supermarketista.Opiskelija antaajokaiseensuorittamaansaopintopisteeseenvaltavanmääränaikaajaenergiaa,vaikkaeiniistäopiskellessaanmaksaeu-roilla.Maksunaikatuleekylläosaamisenjaverojenmuo-dossajälkeenpäin.

Muutenkinajatussiitä,ettäopiskelijatopiskelisivatainoas-taanhuvinjaurheilunvuoksi,onihmeellinen.

Korkeakoulututkintoeitakaavalmistuneelletöitäläheskäänsiinämäärinkuinjoskusmuinoin.Onpelkästäänluonnol-lista,ettäopiskelijahaluaaopiskellalaaja-alaisesti,vaikkaeiosaisisiinähetkessätäysinperustella,mihintuleemitä-kintietojaaikanaantarvitsemaan.Miksikukaanylipäänsäkäyttäisilähtökohtaisestiaikaansahyödyttömyyksiin?

Perusteita opintojenvauhdittamiselle kyllä on.Opintojentarjoaminenmaksaa, jotenon luonnollista,ettäopiskelijahalutaanopintojenhyödyllisyydestätilivelvolliseksi.Seeiautaketään,josesimerkiksiakateemisenvapaudennimissäheittäydytäänmarttyyreiksi,eikähalutakeskustellaopinto-rajoituksistarakentavasti.

Ennenkaikkeakohtuuttavaaditaankuitenkintoiseensuun-taan.Kulttuurimuutoseivoi tapahtuahetkessä.Tokivas-taanontultukin.EikäTeerinjaWilhelmssoninviestikoko-naisuudessaanolluthyökkäävä–päinvastoin.

P.S.Oulunyliopistonylioppilaskunnanedustajistovaalienäänestysprosenttinousi.Symbolisestinousuonmerkittävä,kunotetaanhuomioonehdokasmääränrajuromahtaminen.Ylikolmeneljästä jättikuitenkinäänestämättä.Seonlii-kaa.Vaikkaedustajistopäättääopiskelijalletärkeistäasiois-ta,minnekääneduskunta-taikunnallisvaalienäänestyspro-sentteihineioletarkoituksenmukaistapyrkiä

KokoSuomenäänestysprosenttiolitämänvuodenedusta-jistovaaleissa29,6.Sinneonpaljonmatkaa.Sähköisenää-nestämisenmahdollisuusjaennakkoäänestyksenajankoh-danhuolehtiminen jollekinmuullekuinsyyslomallenos-taisivatprosenttialuultavastiitsestään.

Mitäuseampiopiskelija antaavaaleissa äänensä, sitäus-kottavammin ylioppilaskunta voi laukoa mielipiteitäänkaikkienyliopisto-opiskelijoidenpuolesta.

Ville Koivuniemiville.koivuniemi@oyy.fi

Aivan kuin opinto-pisteitä voisi kerä-tä opintokoriin kuin omenoita su-permarketista.

”

HannaSarkkinenonnainenPo-liittinen eläin -kolumnin takaa.Hän on 23-vuotias viidennenvuoden aate- ja oppihistorianopiskelija.Sivuaineinaanhänellälöytyypoliitikollesopivastihal-lintotiede,soveltavakansantalo-ustiede,viestintäjavaltio-oppi.

Vapaa-aika hänellä kuluuOulunkaupunginhallituksessajauseissamuissaluottamustoimis-sa. Poliittisesti tämä nainen onpunavihreä ja edustaa Vasem-mistoliittoa. Politikoinnilta jäl-jellejääväaikameneegradupa-nikointiin ja opintojen viimeis-telyyn. Aivojen nollaamiseksiHannaahmiiromaaneja,katsoo

hömppäohjelmia ja pumppaarautaaRaatinkuntosalilla.

Paheekseen hän tunnustaavälillävaivaavan laiskuuden jaerakkomaisuuden. Parasta elä-mässä ovat hitaat sunnuntaiaa-mutpuhtaissa lakanoissahesa-rinjakissankanssa.

Edessään Hannalla on lois-tava tulevaisuus menestyvänäpoliitikkona ja johtajana, taivaihtoehtoisesti työttömänähumanistina.

Hanna Sarkkinen

Lue Hannan kolumni tämän lehden sivulta 11.

Toimituksesta hyvää päivääYlkkäritiimi esittelee itseään yksikön kolmannessa persoonassa

11 2011Pinnalla

4 Poliittiset juhlivat edarivaaleissa

” On meillä vielä reippaasti parannettavaa. Pitää miettiä, miten saadaan loput äänestäjät liikkeelle.

16 Yhdeltä luukulta

Reportaasi6 Minä olen pin up

” Tunnen oloni todella kauniiksi, ja tuntuu hyvältä kuulla siitä positiivista palautetta.

Artikkelit12 Klubeilla näkkäriä pöytään14 Matalan kynnyksen maailmanparannusta18 Raskas mutta toivottu raskaus20 Yliopiston isoin telkkari ja ilkeiden mukien kerho

Palstat10 Vieraalla luennoilla: Alkuperäiskansan asiantuntijaksi

” Saamelainen kulttuuri kehittyy ja muotoutuu koko ajan, meillä on oma media ja uusia tapahtumia.

22 Kampuksen kasvot24 Haarukassa: Arto Huhtala27 Blogiesittelyssä: Tuhti

Kolumnit11 Poliittinen eläin: Päättämättömät21 Politics And The City: Sanoja vain 27 Tunteiden turbulenssissa: Kontaktien kaipuu

” Puppua. Onnistumisen mahdollisuudet edellä mainituissa tapauksissa ovat minimaaliset.

Arviot26 LAURA GUSTAFSSON Huorasatu COLDPLAY Mylo Xyloto LASSI VALTONEN Kukin tyylillään BATTLEFIELD 3

Sarjakuvat2 Rakas Päiväkirja25 Lyhyempi oppimäärä Betonisaappaat

www.kai jonhar junapteekki . f i

Tervetuloa tilavaanKAIJONHARJUN APTEEKKIIN.

Kysy opiskelija-alennusta!

Yhteystiedot: Sammonkatu 14, 90570 Oulupuh. 08 - 5561 591, fax 08 - 5561 597

Avoinna: ma - pe 9:00 - 19:00, la 9:00 - 15:00

Helppo tulla -tilaa pysäköidä ja mukava asioida!

Lähellä Yliopistoa Kaijonharjun ostoskeskuksessa.

▲

▲JYVÄSKYLÄ

KEMI

NOKIA

OYS

Oul

unsu

untie

▲ KeskustaKajaanintie

Kastellinostos-keskus

P

Apteekki

Kastellin Apteekki sijaitsee vain kahden kilometrinpäässä Oulun keskustasta, Kastellin ostos-keskuksen läheisyydessä.Matkan varrella ovat myös Raksilan marketit,Kontinkankaan sairaala jaOulun yliopistollinen sairaala.

Kastellin Apteekki

Apteekki lähelläsi

Oulun 11.Kastellin ApteekkiKajaanintie 79, 90230 OULUPuh. 040 353 0033 (08) 330 033Palvelemme:Arkisin 9-18, La 9-15,Su suljettukastellin.apteekki@apteekit.net

www.kastellinapteekki.fi

LYYRA-KORTILLA

OPISKELIJA-ALENNUS

Näytä opiskelijakorttisi,

niin saat -10% alennuksen

ostoksistasi(ei lääkkeistä)

Kastellin Apteekki sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Oulun keskustasta, Kastellin ostoskeskuksen läheisyydessä. Matkan varrella ovat myös Kontinkankaan sairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala.

ISO 9001ISO 14001

JYVÄSKYLÄ

KEMI

NOKIA

OYS

Oul

unsu

untie

KeskustaKajaanintie

Kastellinostos-keskus

P

Apteekki

Kastellin Apteekki sijaitsee vain kahden kilometrinpäässä Oulun keskustasta, Kastellin ostos-keskuksen läheisyydessä.Matkan varrella ovat myös Raksilan marketit,Kontinkankaan sairaala jaOulun yliopistollinen sairaala.

Kastellin Apteekki

Apteekki lähelläsi

Oulun 11.Kastellin ApteekkiKajaanintie 79, 90230 OULUPuh. 040 353 0033 (08) 330 033Palvelemme:Arkisin 9-18, La 9-15,Su suljettukastellin.apteekki@apteekit.net

www.kastellinapteekki.fi

LYYRA-KORTILLA

OPISKELIJA-ALENNUS

Näytä opiskelijakorttisi,

niin saat -10% alennuksen

ostoksistasi(ei lääkkeistä)

Kastellin Apteekki sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Oulun keskustasta,Kastellin ostoskeskuksen läheisyydessä.Matkan varrella ovat myös Kontinkankaansairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala.

Kastellinteekki ISO 9001

4

Poliittiset juhlivat edarivaaleissaVille Koivuniemi, Mikael Heikkinentekstit ja kuvat

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan (OYY) edustajisto-vaalien suurimmasta voitta-jasta voi olla montaa mieltä.Keskustaopiskelijat nostivatedustajamääränsä huimastikahdesta viiteen. Suurimmak-si vaaliliitoksi nousi kuitenkinSeKaikkeinHumanisteinVaa-liliitto (SeKaHuVi) kuudellapaikallaan. Suurin yllättäjä oliehkä kuitenkin pieni suomenkielen opiskelijoiden ainejär-jestö Suma ry, joka kahmaisiSeKaHuVi:npaikoistakolme.

”Tosi hyvältä tuntuu! Pieniainejärjestö saa kolme varsi-naista edustajaa läpi. Sekä Se-KaHuViettäSumaovatvaalienyksiä todellisia voittajia”, su-malainen jaOYY:nhallituksenvarapuheenjohtajaEeroManni-nenhehkuttimuutamaminuuttilopullisenvaalituloksenselviä-misenjälkeen.

Keskusta-opiskelijoiden juhlaa

Näyttävimmin vaalituloksestainnostuivat Keskustaopiskeli-jat, jotka kipusivat huutamaan

jytkyä mikrofonin ääreen ra-vintola Caion vaalivalvojaisis-saKaijonharjussa. ”Tämänpa-remmineiolisvoinumennä!”,Keskustaopiskelijoiden vara-edustajaksiyltänytTapaniLin-tulatotesi.

Keskustaopiskelijoiden li-säksimuillakinpoliittisilla jär-jestöillä meni vaaleissa lujaa.Yksikään ei menettänyt paik-kojaan. Kokoomusopiskelijatpiti kolme paikkaansa ja Vih-reäVaaliliittokaksipaikkaansa.Punavihreät Opiskelijat nosti-vat paikkalukunsa puolestaanyhdestäkahteen.

Naisia vain kolmannes edustajista

PunavihreidenääniharavaHan-naSarkkinenkruunattiin lisäk-si vaalien äänikuningattareksi.Äänikuningas oli puolestaanKeskustaopiskelijoiden JuhoPitkänen, joka sai huimat 90ääntä.VaalivoitoistahuolimattaHanna Sarkkinen löysi tulok-sestaaiheenharmitukselle.

”Mukavalta tuntuu omastapuolesta,muttasäälittäänaistenpuolesta.Onkohansittenehdo-kasasettelussa vai äänestäjissäollutvikaa?”,hänkysyi.

Sukupuolijakauma on tosi-

aan kallellaan miesten suun-taan. 37-henkisestä edustajis-tosta naispuolisia edustajia onvainyksitoista.

Teekkarit ja taloustieteilijät hallitsevat

Kokonaiskuvassa vaaliensuurimmat voittajat ovat teek-karien ja taloustieteilijöidenmuodostamatvaalirenkaat, jot-

ka saivat edustajistoonyhteen-sä14edustajaa.

”Uusia läpimenijöitä, mah-tavaa!Ei tarvitsevanhojenjar-rujen puuttua niin paljoa toi-mintaan”, koneteekkarien vaa-liliitosta läpimennyt,edustaja-konkariIiroPulskakommentoitulosta.

Suurimmasta yksittäisestähäviäjästä ei ole epäselvyyttä.Lääketieteilijöiden ainejärjes-tösaihoukuteltuaehdokkaaksiainoastaan Tuomas Alasaare-lan, jonka saamat 51 ääntä ei-

vät riittäneet paikkaan edus-tajistossa. Lääketieteilijöidenedustajamäärä putosi viidestänollaan.

Lääketieteilijöiden ohel-la Kansankynttilät-vaaliliittokuului isoihin häviäjiin. Senpaikkamäärä putosi kahdestanollaan.

Ylkkärin mennessä painoon tiedossa oli vaalien alustava tulos. Tarkastuslaskennassa tulokseen voi vielä tulla pie-niä muutoksia.

Edustajistovaalienäänestyspro-senttinousihitusenedellisvaa-leista. Äänioikeuttaan käytti23,17%äänioikeutetuista,kunvuonna 2009 äänestysprosenttioli22,40.”On tietystihienoa, ettäää-

nestysprosenttinousi,muttaonse edelleen harmittavan alhai-nen. Nousu hiipui ennakkoää-nestyksen jälkeen”,Oulunyli-opiston ylioppilaskunnan pää-sihteeriLauriSainiototeaa.

Äänestysprosentin tippu-misella ehdittiin spekuloida,kun ehdokasmäärä putosi noinkolmanneksella.Vaikka äänes-tysprosentin nousu oli ehdo-

kasmäärän putoamisen jälkeenpienoinenyllätys,eiSainionäesuurtailoajuhlaan.

”On meillä vielä reippaas-ti parannettavaa. Pitäämiettiä,miten saadaan ne 76,83 pro-senttialiikkeelle.”

Sähköinen äänestys harkintaan

SainionmukaanOYY:nvastuul-la on tehdä tulevaisuudessa ää-nestämisestäentistähelpompaa.

”Sähköinen äänestyshanke

on pilotoitumuutaman ylioppi-laskunnan edustajistovaaleissa.Oulun tulee selvittää mahdolli-suudet ottaa sähköinen äänestä-minenyhdeksiäänestämistavak-si.Lisäksiennakkoäänestystäpi-tääkatsoasiten,ettäsesaataisiinpois opiskelijoiden syyslomal-ta”,Sainiohuomauttaa.

Ennakkoäänestyksenosumi-nen syyslomalle liittyy nykyi-siintiukkoihinsääntöihin,jotkasäätelevätvaaleja.

Koko Suomessa äänesti yh-teensä 29,6 prosenttia äänioi-keutetuista. Edellisissä edusta-jistovaaleissa äänestysprosenttivaltakunnallisestioli28,4.

Sainio käärisi hihat

Vaalivoittoon tyytyväiset Keskustaopiskelijat hurrasivat ravintola Caion vaalivalvojaisissa aamuyön tunteina.

Vihreän vaaliliiton Janne Hakkarainen heh-kutti poliittisten vaalimenestystä. Suma ry:n puheenjohtaja Iina Luosujärvi kommentoi ainejärjestönsä hurjaa menestystä edustajis-tovaaleissa .

5

Liitto Sukunimi Etunimi Äänet

6 Kiviniemi Anssi 447 Laitinen Satu 4311 Määttä Marko 3710 Haaraniemi Jouni 551 Pitkänen Juho 905 Särkelä Matti 6415 Sarkkinen Hanna 672 Tuohino Anssi 427 Nousiainen Siiri 4113 Heikkinen Antti 356 Koistinen Vili 4110 Perämäki Harri 391 Turpeinen Juhana 757 Manninen Eero 394 Riskilä Tiina 2311 Mäntypuro Tiina 3716 Hakkarainen Janne 352 Lahti Joona 3010 Lämsä Miikka 32

Liitto Sukunimi Etunimi Äänet

7 Luosujärvi Iina 351 Lohi Liina-Reetta 536 Tossavainen Anssi 3613 Salmela Jarno 205 Patana Tuija 357 Adolfsen Veera 3015 Korrensalo Aino 2010 Yliranta Ukko-Pekka 292 Rissanen Sampo 251 Nissinen Johannes 2212 Tervashonka Kauri 206 Kettunen Jonne 227 Siikaluoma Ville 284 Saari Visa 2010 Hartikka Heikki 2811 Pulska Iiro 2916 Puoskari Viivi 161 Mäki-Petäjä Jaakko 19

Edustajistoon päässeet Alustava tulos ennen tarkastuslaskentaa, henkilöt järjestyksessä suhteellisen äänimäärän mukaan

Selitteet

6 Taloustieteiden vaaliliitto7 Se Kaikkein Humanistein Vaaliliitto11 Konetekniikan opiskelijoiden vaaliliitto10 Oulun luonnontieteilijöiden vaaliliitto1 Keskustaopiskelijoiden vaaliliitto5 Sähkötekniikan ja arkkitehtuurin vaaliliitto15 Oulun punavihreät opiskelijat2 Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto13 Tuotantotalouden ja ympäristötek- niikan vaaliliitto4 Prosessitekniikan vaaliliitto16 Vihreä vaaliliitto12 Tietotekniikan ja informaatiover- kostojen opiskelijoiden vaaliliitto

Keskustaopiskelijat Laura Kantomaa, Tapani Lintula ja Kai Puro kommentoivat Keskustaopiskelijoiden menestystä.

Punavihreiden Hanna Sarkkinen voivotteli naisten huonoa äänisaalista. Ko-neen Iiro Pulska oli tyytyväinen uusien teekkariedaattorien läpimenosta.

Edustajiston paikkajakauma vaaliliitoittain

Vuonna 2009 prosessitekniikan ja arkkitehtuurin opiskelijat muodostivat vaaliliiton, sähköteekkarit olivat omana liittonaan.

Vaaleissa annettiin

2915 ääntä.

Äänestysprosentti

23,17% 11naista

26miestä

Edustajistovaaleissa ääntään käytti alle neljäsosa Oulun yliopiston opiskelijoista.

Edellisvaaleissa vuonna 2009 äänensä antoi 22,40% ääni-oikeutetuista.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan

uusi edustajisto on miesvaltainen: naisia 37 edustajasta on 11.

Nukkuva puolue

76,83%

MINÄ OLEN

PIN UPE räänä sunnun-

taina Ida Has-sing-Jakobsenistui kaverinsakeittiönpöydänääressämeikat-

tavana. Hänolivalinnutpääl-leenvaatteet,joitahäneiyleen-säpidäyllään.Neolivathänenmielestään kuitenkin ihan hie-not,aikalähelläomaatyyliä.

Taustalta kuului puhetta janaurua, javiereisessähuonees-sa olimeneillään intensiivinenkuvaussessio.OlimenossaSu-man pin up -henkisen kieliop-pikalenterinkuvauspäivä.

Seuraavaksi koitti Hassing-Jakobseninvuoro.Hänpukiyl-leenvielälempikenkänsäennenkuinasettuikuvattavaksi.

Jo parin päivän päästä hänsainähdäehdotuksenvalmiiksikalenterikuvaksi.Ensimmäinenajatus oli, että vau. Mahtavakuva. Tosi minunlainen. Minänäytänhyvältä.Sehivelihänenitsetuntoaan.

”Olen niin iloinen siitä ku-vasta. Kun katson sitä, tuleevain hyviä ajatuksia. Tunnenoloni todella kauniiksi, ja tun-tuuhyvältäkuulla siitäpositii-vistapalautetta.”

Hänenmielestäänkalenteris-sa esiintyminen voi vahvistaaitsetuntoa ja ajatusta siitä, ettäminäolenoikeastaanihankau-nis.Eitarvitsetyrkyttääitseääntaihakeahuomiotanäyttämälläyllinkyllinpaljastapintaa.

Kuva on tarpeeksi kaunis,josseon tyylikäs jamiellyttääitseä. Silloin on hienoa saa-

da positiivista palautettamyösmuilta.

”Kalenterissa kenenkään eitarvinnutmennäomienrajojen-sayli, jakaikkihalukkaatkel-puutettiinmukaan.Kuvastasaitehdä omannäköisensä”, Has-sing-Jakobsensanoo.

Hassing-Jakobsen koki ka-lenterissa esiintymisen aino-astaan itsetuntoa hiveleväksiasiaksi.VeeraAdolfseninkoke-musolimonimutkaisempi.

Adolfsenonluonnonlapsijafeministi. Häntä jännitti, kunmeikkaaja rajasi hänen silmi-ääntummallakynällä.

”Minuaeiolekoskaanaiem-minmeikattu.Itseenedesosaameikata”,Adolfsensanoimeik-kaajalle.

Hän esiintyy vappukuvas-sa päällään opiskelijahaalari jakorsetti. Kameran edessä hy-myillessäänhäneituntenutole-vansaomaitsensä,vaanhänolinäyttelijälavallepuettuna.

”En tuntenut oloani erityi-

”Kun katson sitä, tulee vain hyviä ajatuksia. Tunnen oloni todella kauniiksi.

Naisen oikeus näyttää hyvältä puhuttaa. Esineellistääkö pin up -henkinen kalenteri naista? Miten se vaikuttaa

itsetuntoon? Ylkkäri kertoo Suman kielioppikalenterin tekijöiden mielipiteet – ja paljastaa miesten näkökulman

Sigman nörttikalenterin tekijältä.

Jaana Haapaluoma, tekstitSuma ry, kuvat

8

sen naiselliseksi vaan hyvän-näköiseksi satuolennoksi”,Adolfsen kertoo jälkeenpäin.Feministiselle itsetunnolle eikuitenkaan ehkä tehnyt aina-kaan hyvää esiintyä pin up-tyylisenäneitona.

”Kyllä tästä asiasta kriisituli.Miksi joku, joka on ollutkoko elämänsä telaketjufemi-nisti, esiintyy tyttökalenteris-sa? Kategorisoidaanko minutnyt seksistisenmaailmankuvankannattajaksi?”

Jossain vaiheessa Adolfse-niaalkoijopamietityttää,mik-sihänlähtikalenteriinmukaan.Tulikonyttaasinnostuttualiiannopeasti.

”Olinvähänpettynytsiihen,että kalenterissa olikin pin up-teema ja heteronormatiivisestipelkästään tyttöjä.Mietin, ettäonkotämänäköisenijuttu.”

Toisaaltahänelleolitärkein-tä, että kalenteria oli hauskatehdä. Oli myös ihanan sosi-aalista, kunkaverimeikkasi jalaittoi hiukset. Lopputulos oliAdolfseninmielestätyylikäsjahieno,jakuvastakintulilopultahengeltäänhänennäköisensä.

”Kavereiden kanssa juhli-minen vappuna on mukavaa,

olin sitten meikattuna tai en”,Adolfsensanoo.

”Ja olihan se imartelevaa,kun oli tottunut olemaan ihantavallisen näköinen, ja laitto-urakan jälkeen kadulla katsot-tiinkinperään.Toisaaltatuntui,että palaute ei liittynyt itseenivaantiettyyntapaanesittäänai-seutta”,hänkertoo.

Hassing-Jakobsenin li-säksimyöspinup -malli ja

burleskitaiteilija Cher-rie A. Dorable kokee,että tietty tapa esittääomaanaiseuttaonsaa-nut hänen itsetuntonsakohoamaan huippuun-sa. Hän näki taannoindokumentinbrittiläisis-tänaisista, jotkapaini-vat huonon itsetunton-sakanssa.Heilleopetettiin”jo-takin kummallista” esiintymis-muotoa, joka paljastui lopultaburleskiksi.Dorablepäättiitse-kinkokeilla.

”En pelkää enää sosiaalisiatilanteita. Jos en olisi koskaanaloittanut esiintymistä, piiles-kelisintodennäköisestivieläkinhuoneiden pimeimmissä nur-

kissajajuoksisinsuoraansuih-kusta pukeutumaan lukittujenovientaakse. Esiintyminenonpelkästään parantanut sisäistähyvää oloani ja itsetuntoani”,Dorablesanoo.

Myös mediaan ja sukupuo-lirooleihin perehtynyt kirjalli-suuden professori Sanna Kar-kulehto on sitä mieltä, ettäkalenterissa esiintyminen voivahvistaa itsetuntoa ja oman-

arvontuntoa – mutta vain, josesiintyjäitsekokeesenomaksi.

Lisäksi kun vaikkapa juuriopiskelijaryhmä tekee itse pinup -henkisen kalenterin, voitehdä siitä uudenlaisen, oman-laisensa. Sekin on omiaan pa-rantamaanomanarvontuntoa.

”Silloinvoiottaahaltuunpinup -kalentereiden esittämisen

tapoja, vaikka ne ovat perin-teisesti esineellistäneet naisia.Näintekijät tuovatuusianäkö-kulmia ilmiöön. Sumalaistenkalenterissa viehättää se yk-sinkertainenajatus, ettäpinupyhdistetään aika puuduttavanapidettyyn sijamuotojen opette-luun.Seontietynlaistaparodi-aa”,Karkulehtosanoo.

Kalenterinsuosioonyllättä-nyttekijätkin.Pieniprojektion

kasvanut isommaksi,kun ihmiset ympäriSuomenpyytävätsaa-da ostaa kalenterin.Karkulehdon mieles-täkalenterinsuosiojaesimerkiksi sen saa-mat peukut Faceboo-kissa ovat varmastisyntyneetihmistenai-dostailahtumisesta.

”Ajatellaan, ettäihanaa,kunjotkuttekevättäm-möistä,hienoidea!”

Adolfsen koki feministisenkriisinesiinnyttyäänkalenterissa.Karkulehdonmielestä uudenlai-nenpinupjaburleskivoivatkui-tenkinollajopafeministisiä.

”Varsinkin tuosta toisin te-kemisen näkökulmasta voi-si ajatella, että naisten itsensä

tuottama pin up -kalenteria onsuorastaan feministinen, nais-ten omaehtoisuutta korostavaprojekti.Jamikseitätävoisitoi-saaltapitääyhdenlaisenalutka-marssinjatkeenakin,tavallaan.”

Seksuaalisuudella leikittele-vät kalenterit ja burleski ovatsaavuttaneetmediassaviimeai-koinavaltavansuosion.Naisenoikeus näyttää tyylikkäästi hy-vältäpuhuttaa.

Media kiinnostui myösSuman kielioppika-lenterista jopa niin

paljon, että tekijät hämmentyi-vät. Ensimmäistäkään tiedotet-ta ei ehditty vielä laittaa, kunMTV3.fi, Pohjolan Sanomat,Kaleva ja Iltalehti olivat jo te-kemässäjuttua.

Adolfsenin mielestä suosiolehdistössäselittyylähinnäsillä,ettämediassaonkrooninenpulakaikelle,missänäkyytissejä.

”Ilmeisesti sanat hemaise-vajatyttöriittävätherättämäänkiinnostuksen,eikäedestarvit-se käynnistäämitään tyrkytys-operaatiota.”

Sanna Karkulehto muistut-taa, että merkitykset syntyvätvastaanottajan mielessä. Jos

”Ilmeisesti sanat hemaiseva ja tyttö riittävät herättä-mään kiinnostuksen, eikä edes tarvitse käynnistää mitään tyrkytysoperaatiota.

Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön, Suma ry:n pin up -kalenterin teemana on sijamuodot. Liisa Pekkala (vas.), Heidi Niemelä ja Veera Adolfsen yllättyivät kalenterin saamasta mediahuomiosta.

9

Itsetuntokysymys kos-kee miestäkin, kun omatkasvot - ja mahdollises-

timyös öljytty, paidaton ylä-vartalo - ovat esillä.Vaimon-sa jättämä Sami Kapanen onkuopiolaisen SM-liigaseurankalenterin herra Joulukuu.VappuPimiäjajaJenniPääs-kysaari kuolasivat Kapasenkuvaa MTV3-kanavalla par-haaseenkatseluaikaan.

MyösOulunyliopistonSig-ma-killannörttikalenteriaonjoihasteltumediassa ja Faceboo-kissa.Sigmanmiehiäkehuttiinnäyttävästi MTV3.fi:n viihde-uutisissa.

Puheenjohtaja Topi Törmäon herra Helmikuu. Hänel-lä on kuvassa nuija kädessä japuheenjohtajan hattu päässä.Törmänmielestähänelle sattuijuuri omanlainen kuva-aihe –silloinonhelppotuntea,ettäonkuvassaomaitsensä.

”Tietyssä roolissahan minäsiinä olen eli puheenjohtajana.Se on kuitenkin se rooli, jotaolen elänyt yliopistolla jo parivuottamuutenkin.”Törmäontottunutolemaan

esillä, sillähänon esiintynytpienestä pitäen. Elämän ai-kana on tullut nimittäin har-rastettua muunmuassa näyt-telyä. Kalenterissa esiinty-minen on esiintymistä siinä

missä kaikki muukin. ”Ei seainakaanitsetuntoahuononna”,Törmäsanoo.

Näytätkö mielestäsi hyväl-tä kuvassa? ”Kyllä olen oikeintyytyväinen kuvaan. En tiedä,onko kuvauksen kohde hyvän-näköinen,muttakuvaonhieno.”

vastaanottajaeitulkitsenaistentekemiä pin up -kuvia parodi-aksi,nesaattavathelpostijäädävain vanhoja kaavoja ja asen-teitatukeviksi.Adolfsenuskoo,että mediassa on käynyt osit-tainjuuriniin.

”Iltalehti hehkutti hekumal-lisenrohkeitakuvia.Jokusaat-taa kalenterin nähdessään pet-tyä,ettämissänerohkeatkuvatovat. No, kyllä meidän kuvis-samme näkyy paljaita käsivar-sia.Neolivatseksikkäitävikto-riaanisellaajalla.”

Myös Karkulehto selittäämediahuomiotatissipulalla.

”Mediahuomiota selittäisinuudenlaisenideanlisäksimyös,ikäväkyllä,ihanvainsillä,ettäviettelevät kuvat nuorista nai-sistanyt sattuvatolemaanaikamyyviä – käytettiinpä niitämissähyvänsä tarkoituksessa”,Karkulehtosanoo.

”Tämäpuoliei siltionneksivaikuta opiskelijoiden omaankokemukseen siitä, millaistakalenteria on ollut tehdä. Nä-keehänsen,ettäheilläonollutselvästitosikivaa.”

Kirjoittaja on Suman kielioppi-kalenterin pin up -illatiivi.

Koskettaa se myösmiehen itsetuntoaIdea: Tehdä kieliopin

opiskelusta hauskempaa tyylikkäästi. Joka kuussa esiintyy pin up -henkisesti yksi suomen kielen sijamuoto.

Ilmestyy: TiSuSuTi-bileissä 16.11.

Myydään: Yliopiston keskusaulassa 15.–18.11. kello 10–14, sekä myöhemmin marraskuussa.

Hinta: TiSuSuTi-lipun kanssa ennakkopakettina kalenteri 7 e + lippu 2 e, muuten 8 e.

”Vappu Pimiä ja ja Jenni Pääsky-saari kuolasivat Kapasen kuvaa MTV3-kanavalla parhaaseen kat-seluaikaan.

Sigman nörttikalenteri

Idea: Näyttää, mistä nörtit on tehty. Siinä sivussa tarjota silmänruokaa naisille ja ehkä vähän miehillekin.

Ilmestyy: 14. marraskuuta.

Myydään: Vihreillä naulakoilla ainakin 14.11. kello 12–14.

Hinta: 7 euroa.

Suman hemaiseva kielioppikalenteri

Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön, Suma ry:n pin up -kalenterin teemana on sijamuodot. Liisa Pekkala (vas.), Heidi Niemelä ja Veera Adolfsen yllättyivät kalenterin saamasta mediahuomiosta.

10

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan (OYY) pääsihteerin si-jaiseksi seuraavaksi kahdeksivuodeksi on valittu tekniikanylioppilasIlariNisula.Valinnantekiylioppilaskunnanedustajis-to kokouksessaan 27.10.2011.Nisulaaloittaatyötjoulukuussa.

Nisulakertooottavansavas-taan haasteellisen ja tärkeäntehtävänmotivoituneena ja in-nostuneena. Nisula palaa hy-villämielinOYY:nnuorekkaa-seentyöyhteisöön.

Ensi vuonna ylioppilaskun-nan suurimpia haasteita Ni-sulanmielestäovatkuntavaalitjaUusiOulu-vaikuttaminen.

Ouluun suoraan SYL:n hallituksesta

Haukiputaalta kotoisin olevaNisula on aloittanut opintonsaOulunyliopistossainformaatio-verkostojen koulutusohjelmas-savuonna2005.Nisulaonollutkoko opintojensa ajan innokasopiskelija-aktiivi. Hän on toi-minutOulunyliopistonylioppi-laskunnanhallituksessa.Vuon-na2010hänolihallituksenpu-

heenjohtaja. Kuluneen vuodenNisula on toiminut Suomenylioppilaskuntien liiton halli-tuksessa.

Vapaa-aikanaan Nisulasuuntaa talvisin puuterilumi-en toivossa rinteeseen.Huima-päänä ja vauhtia rakastavanaNisula vaihtaa kesäisin laudanpolkupyörään ja syöksyy rin-teet alas samalla tarmollakuintarttuumuihinkinhaasteisiin.

Pääsihteerityöskenteleeyli-oppilaskunnan hallituksen oh-jauksessa javastaaylioppilas-kunnan henkilöstö- ja talous-hallinnosta sekä toimielintenpäätöstentoimeenpanostasekäjohtaavalmistelua.Pääsihteerivastaamyös ylioppilaskunnansuhdetoiminnasta yhteistyössäpuheenjohtajistonkanssa.

Alkuperäiskansan asiantuntijaksiSaamelaisen kulttuurin opiskelijat ovat pieni mutta tiivis joukko, jota hemmotellaan kiinnostavilla vierailuluennoilla.

Veera Adolfsen,teksti ja kuva

Pieni luokkahuone humanisti-sen tiedekunnan kolmannessakerroksessa on viimeistä paik-kaa myöten täynnä. Saamelai-senyhteiskunnanrakentumisenluento on alkamassa, ja tänätorstaiaamuna luennon pitääpoikkeuksellisesti Itä-Suomenyliopistosta vieraileva dosent-ti, YTT ja rasismitutkija VesaPuuronen.

“Tänne on tullut muitakin

kuin saamelaisen kulttuurinopiskelijoita”, vieruskaverinisupattaa.KunPuuronenkaivaaesiinRasistinenSuomi-kirjan-sa, tunnistan itsekin teoksen.VesaPuuronenonjulkkissosio-logi, joka on tutkinut niin Jo-ensuun skinheadeja kuin JussiHalla-ahonajatusmaailmaakin.

Josluentoaolisimainostettu,isompi sali olisi varmasti olluttarpeen. Puuronen puhuu tä-näänkinrasismista.

“Olentutkinutarkipäivänra-sismiasenkokeneidenihmisten

kautta. Valtaväestön edustajal-la, jokaeiolekohdannutrasis-mia, eimillään voi olla samaatietoa rasismista kuin rasisminuhreilla”, Puuronen linjaa.Ra-sismionPuurosenmukaanmo-nitahoinen ilmiö: se voi ollamyös institutionaalista ja per-soonatonta. Rasismin tuottajaharvoin kokeekaan toimivansarasistisesti.“Institutionaaliset käytän-

nötasettavateriarvoiseenase-maanvaikkapasaamenkielisetvanhukset, jotka eivät välttä-

Leena Mattanen samastuu saamelaiseksi, vaikka oppi saamen kieltä vasta yliopistossa. “Saamelai- suus ei myöskään sulje pois suomalaisuutta”, Mattanen sanoo.

Ilari Nisulasta pääsihteeri

SYL:n pal-veluksesta OYY:n pää-sihteeriksi siirtyvä Nisula näkee kunta-vaalit yhtenä ensi vuoden haasteista.

Kim Rantala ehdolla SYL:n hallitukseen

Kim Rantala on ehdolla Suo-men ylioppilaskuntien liittory:n (SYL) hallitukseen vuo-delle2012.

Rantala on 22-vuotias poh-joismaisen filologian kolman-nenvuodenopiskelija.Häntoi-miiOYY:nhallituksessavasta-tenkoulutuspoliittisista jakan-sainvälisistäasioista.

”Samaan aikaan ainejärjes-tö- ja ylioppilaskuntatasollatoimiminenonantanutminullesyvällistä näkemystä siitä, mi-ten ylioppilaskunta toimii.Nytonaikasuunnataeteenpäinval-takunnan vaikuttamisen tasollesoveltamaan oppimaani ja op-pimaan lisää”, kielten opetta-jaksivalmistuvaRantalatoteaa.

SYL:nyksitärkeimmistävai-kuttamiskohteistaensivuonnaonRantalan mukaan valmisteluuntuleva koulutuksellisen tasa-ar-von toimenpideohjelma SYL:nhallitus vuodelle 2012 valitaan18.-19.11.2011Hyvinkäällä.

Kiviniemi ja Rasinkangas Avun hallitukseen

Anssi Kiviniemi ja Jarno Ra-sinkangas valittiinYlioppilas-

apu ry:n hallitukseen. Rasin-kankaan kausi loppuu tämänvuoden lopussa. Kiviniemenpesti kestää puolestaan vuo-den 2012 loppuun. Päätöksenvalinnoistatekiedustajistovii-meisessä kokouksessaan 27.lokakuuta.

Oulun ylioppilasapu ry:ssäon kolme jäsentä: Oulun yli-opiston ylioppilaskunta, Ou-lunkaupunki jaOulunyliopis-ton tukisäätiö. Toiminnassaon edelleen keskeisellä sijallaopiskelijoiden ja opiskelun tu-keminenstipendienavulla.Ra-hoitus ylioppilasavun toimin-taan tulee pääasiassa Unirestaoy:n maksamista osingoista jamuistarahoitustuotoista.Oulunylioppilasapu ry omistaa noin83%Unirestanosakkeista.

Abit valtaavat käytävät 9.-10. marraskuuta

Abiturientit tutustuvat Oulunyliopiston Linnanmaan kam-pukseen9.-10.marraskuuta.

Abi-päiville on ilmoittau-tunut 72 eri oppilaitosta. Yh-teensäyli4000lukiolaistajayli130opinto-ohjaajasekäopetta-jaa vierailee Linnamaalla kah-denpäivänaikana.Päivilläesit-täytyvätmyös Lapin yliopisto,Kajaanin ammattikorkeakoulusekä Oulun seudun ammatti-korkeakoulu.

11

Poliitikkojentehtäväontehdäpäätöksiä,tästätuleenimi-tyspäättäjä.Ideaon,ettähyvänvalmistelunjaperinpoh-jaisenasioihintutustumisenpohjaltakansanvaltaisestiva-litutedustajattekevätpäätöksiäparhaanymmärryksensäjamaailmankatsomuksensapuitteissakokoyhteisöneduksi.

Voinkertoa,ettei tosielämäoleaivan ideaalitilankaltai-nen. Yleensä päätöksiä tehdään mututuntumalla, ilmankovinkaansyvällistäperehtymistä.Tähänonyhtenäsyy-nä yksinkertaisesti ajan puute. Päätösten taustalla vaa-nivat ryhmä- ja yksilöedut, jotka usein ylittävät yleisenhyvän.Myös virkamiesvalmistelun perusteellisuuden japuolueettomuudenvoijoskusasettaakyseenalaiseksi.Lo-pulliset päätökset ovat usein vesitettyjä kompromisseja.Poliitikoissa on myös havaittavissa tiettyä kahtiajakoi-suutta: periaatteesta kaikkea puolustavat sekä periaate-syistäkaikkeavastustavat.Rationaalisuuseiainakansan-valtaistapäätöksentekoaliikaarasita.

Useindemokraattistapäätöksentekoprosessiaarvostellaanhitaaksi ja junnaavaksi.Kalliiksikin sitähaukutaan.Yk-sinvaltaisesti päättäminen olisikin paljon nopeampaa jasuoraviivaisempaa. Ei tarvitsisi aikaa vievää virkamies-valmisteluapäätösten tueksi,ei tarvitsisikinastellamui-den päättäjien kanssa, eikä perustella päätöstä kansalai-sille. Päättää voisi senmukaan,millä jalalla sattui sinäaamunanousemaanylös sängystä.Olisipanopeaa ja te-hokasta!Halpaasensijaaneisekäänolisi,diktatuureissaverorahatkuntuppaavatvalumaanvaltiaanlähipiirille.

Minäkin lukeudun tähän päättäjien kategoriaan. Se onaikaironista,sillänopeapäätöksentekoeioleminunvah-vuuteni, vaikka mielipiteitä löytyykin. Minulle saattaaollaylitsepääsemätönhaastevalitakaupassakevytmaidonja rasvattoman välillä. Kaivakaa torkkupeittonne esiin,josminutlaitetaanvalitsemaanelokuvaleffavuokraamos-sa!Aamullavaatteidenvalkkaaminenvoiviedäpuolikintuntia.Josarkielämänvalinnatovatjonäinhaastavia,mi-tenkäysuurienyhteistenpäätöstenkanssa?

Olisinhuonodiktaattori.Demokratiassahyvääonkuiten-kinse,etteikenenkääntarvitsetehdäpäätöksiäyksin.Nemuodostetaanyhteisenkeskustelun(tairiitelyn)pohjalta,useinäänestystenjälkeen.Samaapäätöstäkäsitelläänerivaiheissamonenpöydänympärilläeriihmistentoimesta.Päätössaatetaanpalauttaatakaisinvalmisteluuntaijättääpöydällelisäpohdintojavarten.Tilataanlisäselvityksiäjakuullaanasiantuntijoita.Aikaa ja rahaapalaa,mutta tie-tojanäkemyksettoivottavastiselkiytyvät.Ruotsissatämäpäättämättömyys ja loputon keskustelu on viety huip-puunsanimellädiskuteeraus.

Hidastelu osoittaa, että demokratiaa kuitenkin on.Vaik-kademokratiaeitoimikaantäydellisesti,kukaaneiyksinjunttaaasioitaläpijaedustajillaonmahdollisuusharkitapäätöksiäperusteellisestijasorvatakompromisseja.Tokidemokraattisessa prosessissa on sulavoittamisen varaa,muttalastaeipidäheittääpesuvedenmukanaeikädemo-kratiaa uhrata tehokkuusvaatimusten alttarilla. Eläköönpäättämättömyys–sinädemokratianäiti!

Päättämättömät

Hanna Sarkkinen

Kirjoittaja on Oulun kaupunginhalli-tuksen, kaupunginvaltuuston ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen.

Poliittineneläin

Yleensä päätöksiä tehdään mututuntu-malla, ilman kovin-kaan syvällistä

perehtymistä.

”

Vieraissa saleissa

Ylkkärin uudessa juttusarjas-sa toimittaja vierailee jännit-tävältä kuulostavien oppiai-neiden luennoilla ja yhyttää sitten alan opiskelijan. Mistä oppiaineesta itse haluaisit tietää lisää?

Lähetä juttuvinkki: vadolfse@paju.oulu.fi.

mättä saa missään hoitoa äi-dinkielellään”,Puuronenantaaesimerkin.

Opiskelijoilla on kommen-toitavaa niin maahanmuutto-asenteista kuin afroamerikka-laistenlastenvalkoisistakaune-usihanteista. Huomaan olevanielämäni keskustelevimmallayliopistoluennolla. Rasismillaontosinluennonperusteellaol-lutsaamelaistenhistoriassaniinmerkittävärooli,etteioleihme,jos aineen opiskelijat ovat pe-rehtyneetaiheeseen.

Poroton saamelainen

“Meilläonoikeastaanaikauseinvierailijaluentoja, esimerkiksialkuperäiskansojen tutkimuk-sesta.Seonhyödyllistäjakivaavaihtelua”,kolmattavuottasaa-melaista kulttuuria opiskelevaLeenaMattanenvahvistaa.

Mattanen kehuu oppiainet-taanmuutenkinmonipuoliseksi.

Saamelaisenkulttuurinopintoi-hinsisältyyniinhistoriaan,po-litiikkaan, taiteeseen kuin elin-keinoelämäänkinperehtyminen.Lisäksi saamen kieli on kult-tuurin opiskelijoille pakollinensivuainejapäinvastoin.Oppiai-neillaonkintiiviitvälitjayhtei-nenainejärjestö,Giekury.

“Kielen ja kulttuurin opis-kelijoita aloittaa yhteensä kor-keintaan kymmenen vuodessa,jaaktiivejaon10–15.Olemmesiis tosi pieni järjestö, muttayritämme kuitenkin näkyä jakuulua”, Giekun puheenjohta-jana toimiva Mattanen sanoo.Giekujärjestääesimerkiksilaa-vuiltoja yhdessä muiden aine-järjestöjen kanssa.Lisäksi gie-kulaisetjärjestiväthelmikuussasaamelaisten kansallispäivänämenestyksekkäät baaribileet,joista puheenjohtajan mukaankoitetaantehdäperinne.

“Gieku ei ole pelkästäänsaamelaisen kielen ja kult-tuurin opiskelijoille. Sivuai-neopiskelijat ja muita aineitaopiskelevat saamelaiset ovat

myös tervetulleita jäseniksi”,Mattanenvinkkaa.

Myönteistä uteliaisuutta

Vaikka järjestö yrittää nä-kyä,Mattasenmukaanmonisil-ti hämmästyy, kun kuulee, ettäOulussa voi opiskella saamea.Yleensä reaktio opiskelualaanonmyönteinenuteliaisuus.Vä-lilläsaamelaistaustainenMatta-nentoivoisisilti,ettäsuomalai-set tietäisivätalkuperäiskansas-taanvähänenemmän.

“Moniihmettelee,ettämitenmievoinollasaamelainen,kunen omista poroja ja nuku ko-dassa.Nohelposti!Yhäuseam-matsaamelaisetasuvatkaupun-geissa, jaHelsinkionnykyäänSuomensuurinsaamelaiskylä”,Mattanennaurahtaa.

Mattanen on törmännyt ih-misiin, jotkauskovat, että saa-men kielen ja kulttuurin opis-kelu on kuolevan kulttuurinturhaa pönkittämistä. Saamenkielen opettajista ja kulttuurinasiantuntijoista on kuitenkinSuomessajatkuvapula:varsin-kin kielen hallitsevat napataanhänenmukaansauseintöihinjokandintutkinnonjälkeen.

“Saamelaisia on muutenSuomessa saman verran kuinsuomalaisia Euroopassa. Voiitse miettiä, miltä tuntuisi, josjoku tulisi kyseenalaistamaansuomen kielen taidon tai suo-malaisenkulttuurintärkeyden”,Mattanenhuomauttaa. Itsehäneiolehuolestunutsaamelaisuu-denkatoamisesta.

“Saamelaiset ovat aina sel-vinneetjasopeutuneeterikult-tuurien välissä. Saamelainenkulttuurikehittyyjamuotoutuukoko ajan,meillä on omame-dia ja uusia tapahtumia. Se onminustaaikavahvamerkkisii-tä, ettei tässä olla kuolemassapois”,Mattanenhymyilee.

Leena Mattanen samastuu saamelaiseksi, vaikka oppi saamen kieltä vasta yliopistossa. “Saamelai- suus ei myöskään sulje pois suomalaisuutta”, Mattanen sanoo.

Saamelainen kulttuuri

Vuosittain aineeseen va-litaan pääsykokeessa viisi pääaineopiskelijaa. Saame-lainen kulttuuri on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Opiskelun tavoitteena on saamelaisen kulttuurin ja yhteiskunnan sekä sitä koskevan tutkimuksen sy-vällinen tuntemus.

Opetuksesta ja tutkimukses-ta vastaa vuonna 2001 pe-rustettu Giellagas-instituutti, joka on oma yksikkönsä hu-manistisessa tiedekunnassa. Giellagaksen vastuualuee-seen kuuluvat myös saamen kielen pääaine sekä sivuai-neena tarjottavat saamen kielen tulkkaus ja saame vieraana kielenä. Oulun yli-opistolla on opetusministeri-ön antama valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saa-melaisen kulttuurin opetuk-sesta ja tutkimuksesta.

12

Oulun yöelämässä järjestetään lukuisia säännöllisiä klubi-iltoja, joissa voi syödä, juoda, tanssia tai vaikka

katsoa dokkareita. Mutta onko Oulussa varsinaista klubikulttuuria?

Heini Strand, tekstit ja kuva

JuhaniOivonpuhelinonsuljet-tu. Tämä epämukavuus johtuusiitä, ettei Oivo ole muistanutmaksaapuhelinlaskuaan.SiihentaasonsyynäOivontoimenku-va.HänonOulunkentiesainoadj-keikoilla ja klubien järjestä-misellä itsensä elättävä ihmi-nen. ”Tulen tällä toimeen, jos-kin niukasti. Tulot ovat melkoepäsäännölliset.Saankuitenkinjokakuukausivuokranmakset-tuajanäkkäriäpöytään.”

Englantilaista filologiaaopiskeleva JuhaniOivoon jär-jestänyt musiikkiklubeja vuo-situhannen alusta lähtien. ”En-simmäinenolitodellanokkelas-

tinimetty535510-klubivuonna2002 silloisessa Susiteetissa(nykyisinUusiSeurahuone).”

Viikon jokaisena päivänä

Sittemmintarjontaonhiljalleenlaajentunut ja musiikkiklubejajärjestetään tätä nykyä milteiviikonjokaisenapäivänä.”Ny-kyään täällä on enemmän toi-mijoita ja uutta porukkaa.Nyton enemmän elektronisenmu-siikinklubeja.”

Baarit nimittävätmielellään

kaikenlaisia teemailtojaan klu-beiksi. Oivon mukaan dj-klu-bikulttuurillatarkoitetaansään-nöllisiä tapahtumia, jotka toi-mivat tietyn teeman puitteissa.Osa Oulun klubeista on kult-tuuria, toiset taasjotainmuuta.”Mutta eikö se ole klubikult-tuuria, jos klubeja ylipäänsäjärjestetään?”

Ohjelma ei tee deejiitä

Deejiiksi ryhtyminen on hel-pottunut digitaaliteknologian

myötä,minkä seurauksena uu-sia tiskijukkia ilmaantuu vä-hänväliä.”Onhyvä,että tuleeenemmänerilaisianäkemyksiä.Mutta ei se, että ostaaSeraton(ohjelmisto,jokamuuntaadigi-taalisenmusiikinanalogiseksi),välttämättä tarkoita, että olisiminkäänlaista näkemystä mu-siikista”,Oivovoivottelee.

Oivonjärjestämistäklubeis-ta säännöllisinä pyörivät täl-lä hetkellä räppiin keskittynytFullClip, liveartistejatarjoile-vaLive!Stylesjaelektronisenmusiikin eri lajeilla leikkiväChildren of Boom. KlubeillakäyvätOivonhavaintojenmu-

Klubeilla näkkäriäpöytään

Ensikertalaiselle klubbaajalle Juhani Oivo suosittelee Nuclear Nightclubin elektroklubia. ”Fire in the City on hyvä klubi aloittelijalle. Siellä soitetaan uutta klubimusaa ja siellä on vahva tanssimeininki.”

Monet ei-vät tajua,

ettei dj ole mi-kään jukeboksi.”

Juhani Oivo

”

13

kaan musadiggarit ja nuoret.Kävijämäärät vaihtelevat hy-vin ennustamattomasti, muttayleensä klubit houkuttelevatpaikalle 100–300 kiinnostu-nutta. ”Esimerkiksi Helsinkion sen verran isompi kaupun-ki, että siellä sekä klubit ettäkävijät voivat lokeroitua tiet-tyihin genreihin. Oulussa eivoi rajoittua pelkkään yhteenjuttuun.”

Välillä klubeille eksyy hei-täkin, jotka eivät täysin sisäis-tädeejiintoimenkuvaa.”JotkutpyytävätbiisejäYouTubestataikännykästä, joissa äänenlaa-tuon ihanhirveä.Monet eivät

tajua,etteidjolemikään juke-boksi.Toki toiveita voi toteut-taa, mutteivät ne välttämättäsovi siihen draaman kaareen,mitädjonajatellut.”

Oivo ryhtyi alun perin jär-jestämään klubeja, jotta voisisoittaasellaistamusiikkia,mitäitsekinhaluaisikuulla.

Jotain, jota ei muualla tarjota

Periaateonpysynytpitkältisa-mana. ”Haluan piristää Oulunyöelämää ja tuoda jengille jo-

Ensikertalaiselle klubbaajalle Juhani Oivo suosittelee Nuclear Nightclubin elektroklubia. ”Fire in the City on hyvä klubi aloittelijalle. Siellä soitetaan uutta klubimusaa ja siellä on vahva tanssimeininki.”

Maanantai Raskasta maanan-taita (45): Legendaarista ras-kasta musiikkia. Dj Matson.

Torstai Full Clip (Nuke): Rap-musiikille omistettu klubi. Teemailtojen (esim. Wu-Tang, gangsta rap & open mic) lisäksi liveartisteja. Dj:t Jay Yo ja ka-verit. Joka kuun ensimmäinen torstai.

Sävelkiekko pyörii (NGO): Ko-timaista jazzia, soulia, funkia, poppia, progea ja iskelmää vi-nyyliltä. Dj Temetsi. Joka toinen torstai.

Perjantai Fire In The City (Nuke): Uuteen elektroniseen tanssimusiikkiin keskittyvä klubi esittelee genrejä laidasta lai-taan. Dj:t Somepoe, Macarone ja Icely Jones sekä dj-vieraita. Joka kuun viimeinen perjantai.

Bossanova (Vanha Paloasema): Funkia, soulia ja groovaavaa menoa. Dj Eaves ja kaverit. Ker-ran kuussa.

Suited up! (Vanha Paloasema): Diskoa ja housea puvut päällä. Dj:t Allen D ja H1N1. Noin kerran kuussa, seuraava 9.12.

Perjantai/lauantai Rhythm and boose (NGO): Reggaepar-ty-klubi. Mofayah Sounds eli Nick ja Kris. Kahdesti kuussa.

Whatever Works (NGO): Reg-gaeta, rappia ja miltei mitä ta-hansa vinyyliltä. Dj Rap One ja kaverit. Kahdesti kuussa.

Rytmi (NGO): Pure vinyl ja bi-leet! Dj Rene. Kahdesti kuussa.

Racha o som (NGO): Brasilian partynight. Dj:t Carlos & Miika. Kerran kuussa.

Reggaematic afrofunk (NGO): Harvinaista afrofunkia 70-luvul-ta, studio one rootsia ja digital reggaeta. Dj:t Nice & Enemy. Kerran kuussa.

Lauantai Around The World (NGO): Yksityishenkilöiden matkakuvia jostain maailman-kolkalta ja bilemusaa ympäri maailman. Banana Beast dj:t. Kerran kuussa, seuraava 12.11.

Sunnuntai Iskelmä-Bingo (Les-kinen): Harvinaisuuksia vinyyliltä bingon molemmin puolin. Dj Yari. Kerran kuussa, seuraava 27.11.

Kuukausittaiset Chambre Noir (Nuke): Tummaa ja synk-kää musiikkia. Dj- ja livevetoi-nen klubi.

Children of Boom (NGO): Funk, disco, reggae, rap, house, dubstep, skweee and all that good stuff! Dj J-Honey aka Jay Yayo ja kaverit.

Warm Leatherette (NGO): Elektronisia herkkuja 1980-lu-vulta 2010-luvulle. Dj Illyana ja kaverit.

Maanantai Hevijamit (Hevi-mesta): Raskaat soittojamit.

Keskiviikko NKOTB (Nuke): Paikallisia underground-artisteja esittelevä liveklubi. Joka kuun toinen keskiviikko, seuraava 9.11.

Torstai Jazzjamit (Vanha Palo-asema): Oulun konservatorion Pop&Jazz -koulutuksen järjestä-mät jamit on tarkoitettu rytmi-musiikin eri lajeista innostuneil-le soittoniekoille. Joka toinen torstai, seuraava 17.11.

Sunnuntai Sunnuntaijamit (45): Nelivitosen legendaariset sunnuntaijamit.

Kuukausittaiset Bluesjamit (Nuke): Ou’Blues ry:n järjes-tämä blues-ilta. Live-esiintyjiä sekä jamit. Noin kerran kuussa.

Auditive! (Nuke): Tuoreita li-veartisteja sekä tanssittava me-noa. Klubi sykkii funkin, jazzin, soulin, progen ja grooven he-delmällisen symbioosin tahtiin. 1-2 kertaa kuussa.

Rokkipoliisiklubi (Nuke): Li-vebändi soittaa coverina illan teemaan valittua musiikkia.

Live! Styles (45): Rap-artisteja, reggaejuttuja ja tiskijukkia esit-televä liveklubi.

EpäsäännöllisetPopsickle: Energistä musiik-kia ilman genrepuritanismia: kaikkea elektropopista, discoon, houseen, dubsteppiin, teknoon ja indieen. Naisvetoinen klubi

MUUT

Tiistai Remakka (45): Open mic -klubi stand up -koomikoik-si haluaville. Joka toinen tiistai.

Doc Lounge (45): OMVF ry:n järjestämä dokumenttielokuva-klubi. Kerran kuussa, seuraava 6.12.

Salsaparty (NGO): Salsabileet ja -tanssit.

Perjantai Köökiklubi (45): Keittiön herkkuja seisovasta pöydästä klo 18.00-20.30. Alen-nusta opiskelijakortilla ja 45:n klubikortilla.

Lauantai Around The World (NGO): Yksityishenkilöiden matkakuvia jostain maailman-kolkalta ja bilemusaa ympäri maailman. Banana Beast dj:t. Kerran kuussa, seuraava 12.11.

Facebookin Viikonloppuporu-kat-ryhmä jakaa tietoa Oulussa järjestettävistä klubeista.

45 = 45 SpecialNuke = Nuclear NightclubNGO = Never Grow Old

Listalta puuttuvat baarien teemattomat liveklubit sekä viikonloppudiskot.

DJ-KLUBIT JAMIT JA LIVET

tain sellaista,mitä eimuutenolisi tarjolla.Klubit tarjoavatihmisille hyviä kohtaamis-paikkoja.Tiedänpareja, jotkaovat tavanneet jollain järjes-tämälläni klubilla jamenneetlopultanaimisiin.”

Oivo toivoisi Ouluunenemmän nimenomaan klu-beille soveltuvia paikkoja,sillätäkäläisetbaaritovatdj-vetoisten tanssitapahtumienjärjestäjille hieman haasteel-lisia. ”Tilat on yleensä tehtyliverock-artisteille. Unelma-klubi olisi sopivan intiimi jahyvällä äänentoistolla varus-tettutila.”

14

Saga Skiftesvik, teksti ja kuva

Kansantaloustiedettä opiskele-va Linda Kauppinen, 22, ostiJenkeistä täydennystä vaate-kaappiinsa.Mitä sinulla on tänään ylläsi?

VillakangastakkinionEllok-selta, housut H&M:ltä, lauk-ku on LouisVuittonin, kengätUnitedColorsofBenettoninjakaulahuiviBurberryn.Miksi valitsit juuri nuo vaatteet tänään yllesi?

En yleensä suunnittele asu-jani etukäteen, vaan nappaanaamullakaapistajotainihanfii-lispohjalta.Miten kuvailisit tyyliäsi?

Tyylinionmelkokäytännöl-linen ja mukavuudenhaluinen.Tykkään klassisista vaatteita,kuten neuleista ja farkuista,muttasaatanpukeayllenimyöskarvaliivintaitennarit.Enkäy-tä juuri koskaan korkokenkiä,ja talvella laitan ehdottomastipipon päähäni. Vaatteet ostanusein halvemmista ketjukau-poista,mutta laukuissa ja ken-gissäpanostanlaatuun.Mitä vaatteita olet viimeksi hankkinut?

Kävin reilu kuukausi sitten

USA:ssa,jostaostinesimerkik-silaukun,untuvatakinjaUGG-bootsit. Vaatekaappini talveavartenalkaaollavalmis.Uudenpipon ja uudet hanskat voisinvielähankkia.Mikä on vaatekaappisi häpeäpilkku?

Vaatekaapistani ei tällä het-kellä juurikaan löydy häpeä-pilkkuja,sillävienkäyttämättö-miksi jääneetvaatteenikirppu-torille.Mitä vaatteita et suostu pukemaan päällesi?

Rajut hevari-tyyliset vaat-teet, kuten nilkkapituiset nah-katakittairaskaatjapaksupoh-jaiset maiharit, jättäisin puke-mattapäälleni.Miten pukeuduit teininä?

Taisin olla ihan peruspis-sis.H&M:ntrikoopaitojalöytyijoka värissä, ja farkkujen pititietystiollaMissSixtytjamah-dollisimmanmatalavyötäröiset.Asutkruunasipaitaanmätsääväkangasvyö.Paljonko käytät vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin rahaa kuukaudessa?

Kulutan keskimäärin ehkä50-200 euroa kuussa. Pidänshoppailusta, mutta opiskelija-na on mietittävä aika tarkasti,mitäostaajamitäei.

Peruspissis kasvoi aikuiseksi

Linda Kauppinen ihailee Lauren Con-radin, Blake Livelyn ja Kate Middletonin

pukeutumista.

Matalan kynnyksen maailman-parannustaLuomupiirin jakeluvastaava Antti Mankinen pyörittää omasta mielestään maailman parasta luomuruokapiiriä. “Piirin suosio on kasvanut kolmessa vuodessa valtavasti.”

Veera Adolfsen,teksti ja kuvat

Keskusaulan oranssien naula-koiden luona oleva pöytä ontäynnäruskeitavoimapaperikas-seja. Jostain kassista pilkistääpurjo,toisestaruisleipä.Pöydänpäässä kohoaa vuori kananmu-nakennoja, ja lattialla onmuu-tamajauhosäkki.Mitäihmettä?

“Jaamme luomuruokapii-rin tilauksetkerrankuussayli-opistolla. Tilaukset on tehtypari viikkoa aiemmin netissä,jatuotteetvoihakeatäältätiet-tyyn aikaan”, jakeluvastaavaAnttiMankinenselittää.

Kuukausittain OYY:n ym-päristöjaoston luomuruokapii-ristä tilaa Mankisen mukaan50–70 yliopistolaista. Tilaus-valikoimassa on tällä hetkelläparisataatuotettavihanneksistakananmuniinjajauhoistaleipä-juustoon.Mankinenmuistelee,että toiminta on ehtinyt laa-jentua huomattavasti siitä, kunluomupiiri perustettiin kolmi-senvuottasitten.

“Tilaajiaontullut,kunihmi-

set miettivät omaa syömistäänyhä enemmän. Luomupiiri onmyösnykyäännäkyvämpi.Siltisuuri osa yliopistolaisista tus-kin edes tietää, että luomuruo-kapiiri on olemassa”, Manki-nenpuntaroi.

Luomu maksaa, piiri ei

Luomuruokapiiristä voi tilatakuka tahansa yliopistolainen.Mankisenmukaan tilaajissaonmonenlaistaväkeäjaerialojenopiskelijoita – joukkoon mah-tuakseeneitarvitseollahippi.

“En ole itsekään mikääntiukan linjan luomuilija, vaansyön jossain määrin kaikkea.Ruoka on asia, josta en stres-saa. Jokaisen kannattaisi mi-nustakuitenkinkuunnella itse-ään jamiettiä,millainen ruokaauttaavoimaanhyvin”,Manki-nen huomauttaa. Luonnonmu-kaista syömistä hän perusteleeympäristösyillä, tuotantoeläin-tenoloilla ja sillä,ettei torjun-

ta-aineiden, lannoitteiden ja li-säaineiden yhteisvaikutuksistaoleriittävästitutkimustietoa.

“Jotkut ovat kritisoineetluomutuotantoa vain keinok-si myydä ruokaa kalliimmalla.Tutkimuksia luomuruoan ter-veysvaikutuksista on puoles-ta ja vastaan. Luomutuotantoavalvotaankuitenkinvieläpaljontiukemminkuinmuutaelintarvi-keteollisuutta,jotenluomuruoansyöminen tuskin on ainakaanvaarallista”,Mankinensanoo.

Luonnonmukaisesti tuotetturuoka on useimmiten tavallis-takalliimpaa.Mankineneiolelaskenut prosentuaalisia hinta-eroja,muttamyöntää,ettäopis-kelijabudjetilla luonnonmukai-sesta syömisestäonuseinpak-ko joustaa, vaikka haluaisikinpanostaasyömiseensä.

“Luomupiiristä saa kuiten-kin halvempaa luomuruokaakuin kaupasta, koska toimim-mevapaaehtoisvoiminemmekäteevoittoa.Lisäksimonet luo-mupiirin tuotteet ovat peräisinPohjois-Suomesta”, Mankinenvinkkaa.

Miksi tilasit luomuruokaa?

“Suosin henkilökohtaisesti luomuruokaa, koska siinä ei ole jäämiä torjunta-aineista tai lannoitteista. Luomupiiristä on myös kätevää tilata tarvikkei-ta. Valikoima on iso, ja kaiken voi noutaa yliopistolta yhdellä kertaa.”Kaisa Vainio, kulttuuriantropologia

“Ruoan ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys on minulle tärkeää. Luomu on useimmi-ten ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Yksi myönteinen ympäristövaikutus on minusta sekin, kun oma hyvä olo välit-tyy ympärillä oleviin ihmisiin.”Henrik Petäistö, englannin aineenopettajalinja

“Tilasin kananmunia ja satapro-senttista ruisleipää, koska ne oli tuotettu lähellä. Leipä hai-see muuten tosi hyvältä! Mah-dollisuuksien mukaan on kiva ostaa luomuruokaa, jossa ei ole myrkkyjä, ja samalla rahalla saa myös hyvää omatuntoa.”Leeamaria Välitalo, suomen kielen aineenopettajalinja

15

Näin luomupiiri pyörii

Luomupiiri on OYY:n ympäristöjaoston alainen ruokapiiri, josta voivat tila-ta kaikki Oulun yliopiston opiskelijat ja henkilökun-nan jäsenet.

Tilauskausi on joka kuun 1.-7. päivä, ja maksun erä-päivä on 7. päivä.

Tilauksen voi noutaa yli-opistolla yleensä kuun kolmantena torstaina klo 15.15 - 17.00

Luomupiiriä pyörittävät puheenjohtaja ja jakovas-taava, joilla on ruokajaossa apunaan talkoolaisia.

Lisätietoa sekä ohjeet säh-köpostilistalle liittymiseen löytyvät osoitteesta oyy.fi/luomuruoka.

Luomuruokapiirin puheenjohtaja Helmi Määttä ja jakeluvastaava Antti Mankinen tilaavat mah-dollisuuksien mukaan itsekin luomuruokaa.

16

Yhdeltä luukultaVille Koivuniemi, tekstiHarri Filppa, kuvitus

Yksi luukku, jolta opiskelijasaa tulevaisuudessakaiken tar-vitsemansa. Ajatus kuulostaamahdottomalta, mutta Oulunyliopistossa siitä aiotaan teh-dä totta. ”Ideaon tuodakaikkiopiskelijantarvitsematpalvelutsamalle luukulle. Se helpottaaasiointiayliopistolla ennennä-kemättömällä tavalla”, opetus-ja opiskelijapalvelujen johtajaEvaMariaRaudasojakiteyttääLinnanmaan kampukselle ra-kennettavan Opiskelijakeskuk-senidean.

Valmis helmi-maaliskuussa

Ensivuodenhelmi-maaliskuus-ta lähtienopiskelija löytää isonkasanopiskeluunliittyviäpalve-luja samasta paikasta, keskelläyliopistoa sijaitsevalta Opinto-kadultajasenläheisyydestä.

Tällä hetkellä Opintokatuonremontissajapalveluthajal-laan. ”Mutta hyvää kannattaaodottaa”,Raudasojalupaa.Stu-

dent Centerinkin nimellä tun-nettu keskus pitää tulevaisuu-dessa sisällään hengästyttävänpitkän listan palveluita. Syykeskittämiseen on käytännölli-syys.Kunopiskelijasaapalve-lut samastapaikasta,hänenai-kaansa säästyy. ”Tarkoitus on,ettäkeskuksessajokuosaaainavähintään neuvoa apua tarvit-sevan oikeaan paikkaan. Tällähetkellä palvelut ovat todella-

kin hajallaan ympäri yliopis-toa”.Raudasojasanoo.

Läsnäolevienperus-jajatko-tutkinto-opiskelijoiden keskeis-ten palvelujen lisäksi tiloihinliittyymyösTäydentävienopin-tojen keskus (TOK). ”Ajatusonkorostaayhäenemmän työ-elämäyhteyttä.Keskuspalveleeelinikäistä oppimista”, toteaaTOK:njohtajanatoimivaMart-tiHyry.Hyrynmukaanpalvelutkokoava keskus on Suomessaainutlaatuinen.Missään toises-sa yliopistossa palvelut eivätkeskity samaan paikkaan niinkeskeisesti. Raudasoja on Hy-rynkanssasamaamieltä.Hänenmukaansakeskusonyksiopin-tohallinnonsuurimmistajamer-kittävimmistähankkeistaOulunyliopistonhistoriassa,elleijopamerkittävin.

Opiskeluun liittyvien palve-lujen lisäksi Opintokadun lä-heisyyteenonsuunniteltupaik-kaa muillekin opiskelijan elä-mää helpottaville palveluntar-joajille.AinakinKelan opinto-tukipalvelut, Oulun yliopistonylioppilaskunta, PSOAS, Poh-jois-Pohjanmaan kesäyliopisto

ja opintoihin liittyvät lupavi-ranomaispalvelut ovat nimettysuunnitelmissa.

Totutut reviirit haasteena

Yliopistot ovat leimallisestikankeitalaitoksia,joissasuuretuudistukset aiheuttavat vastus-tusta.”Kyllähänsiihenkeskuk-seen paljon haasteita liittyy”,Martti Hyrymyöntää. ”Suurinhaasteonvarmastise,ettätotu-tutreviirithämärtyvätpaljon.”

Uusikeskusavaaovensahel-mi-maaliskuunvaihteessa,mut-taHyrynjaRaudasojanmukaanhankeontodellisuudessapaljonpidempi, ennen kuin voidaanpuhua toimivasta ja tunnetustaOpiskelijakeskuksesta.

Raudasoja huomauttaa, ettävaikka monia keskukseen liit-tyviä asioita on jo lyöty luk-koon,kaikenlainenpalaute senkäyttäjiennäkökulmastaonter-vetullutta. ”Periaatteessa vaintaivasonkattona.Tarkoitusontehdä opiskelijakeskuksestamahdollisimmanhyväjapalve-levakokonaisuus.”

Ainakin seuraavia palvelui-ta on suunnitteilla osaksi Opiskelijakeskusta:- hakutoimisto- opiskelijarekrytointi- opintotuki- kansainväliset asiat- liikuntapalvelut- ohjaus- ja työelämäpalvelut- omaopettajakoulutus- opintopsykologi- tuettu harjoittelu- sähköiset järjestelmät- Kelan opintotukipalvelut- Oulun yliopiston ylioppi-laskunta- PSOAS- opintoihin liittyvät lupavi-ranomaispalvelut- Pohjois-Pohjanmaan kesä-yliopisto

Täydentävien opintojen keskus (TOK) eli:- kielikoulutukseen liittyvät palvelut- avoin yliopisto- varainhankinta- alumnipalvelut- muut sidosryhmäpalvelut

Opiskelijakeskus tuo palvelut lähelle opiskelijaa

Tarkoitus on, että

keskuksessa joku osaa aina vähin-tään neuvoa apua tarvitsevan oikeaan paik-kaan.”

Eva Maria Raudasoja,Opetus- ja opiskelija-palvelujen johtaja

”

17

Etsitkö kotia?

sato.fiSATO Vuokraus ja myynti

Puh. 0201 34 4400, Uusikatu 58 B, 90100 Oulu

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Pohjois-Pohjanmaan museoAinolan puisto www.ouka.fi/ppm

Mää

museo

löytyy myösFacebookista!

facebook.com/oulunylioppilaslehti

Tykkää meistä!

Oululaiset autoilijat saapuivatyleisömenestyksellä teekkarienperinteiseen renkaanvaihtotem-paukseen.LinnanmaanPrismanparkkipaikalla sunnuntaina 23.lokakuuta järjestetty tapahtumakeräsilähes100autoilijaaenem-mänkuinkeväällä.Tempauksenmenestystä avittivat edellisenyönpienipakkanenjahyvätie-dotuspaikallisessamediassa.

Renkaanvaihtotempauksessatalkoolaisetvaihtoivattalviren-kaat noin 130 autoon.Viimei-set renkaat vaihdettiin toistenautojen ajovalojen loisteessatapahtumanvenyessäiltahämä-riin. “Heti tapahtuman alussajaettiin40vuoronumeroa,mikäonsamanverrankuinkokoke-vään tempauksessa yhteensä”,

kertoo tapahtuman järjestämi-sestä vastannutOulunTeekka-riyhdistyksenkulttuurisikaPasiKeski-Korsu.

Lahjoitukset nuorisopsykiatrian hyväksi

“Ihmiset tulevatvaihdattamaanrenkaitaselkeästisillämentali-teetilla, että ei hyväksikäytetäilmaiseksi. Esimerkiksi joilla-kin on periaatteena, että kunliikkeessämaksaa25euroaren-kaiden vaihto niin annetaan se25 euroa sitten lahjoituksena.”Keväänjasyksyntempauksista

kerättiin vapaaehtoisina lahjoi-tuksina kasaan yhteensä 2050euroa, joka jaetaan tavaralah-joituksinaOulunyliopistollisensairaalan nuorisopsykiatrianpoliklinikalle.“Sovimmeklini-kan kanssamitä he tarvitsevatja käymme sitten hankkimassatavarat.Näinnäemme,ettäan-nettuapumeneehetikäyttöön”,Keski-Korsukommentoi.

Oulun Teekkariyhdistyksenkulttuuritoiminnasta vastaavaKeski-Korsu harmittelee yleis-tä käsitystä teekkareiden näke-misestä katukuvassa. “Jos jokuriehuu kännissä haalarit päälläniinsitäluullaanteekkariksi.Josteekkarit tekeejotainhyödyllis-täniinseonmediassaoululaisetopiskelijat.”

Teekkarit tempaisivat renkaat vaihtoon

Kuva: Tommi Portti

18

Raskas mutta toivottu raskaus

Saga Skiftesvik, teksti ja kuvat

Raskaus. Masennus. Kesken-eräinengradu.

Valitsemikätahansa,javoitollavarma,ettetpääsehelpolla.

Suomen kieltä opiskelevaElisa Hietala, 27, kantaa mu-kanaankaikkiakolmea.Hietalaonneljännelläkuullaraskaana,jahänonkärsinytvuosiakeski-vaikeasta masennuksesta. Ma-sennusta hän ei ole valinnut,mutta raskaus on toivottu jasuunniteltu.

SittenonvieläseisoG.Gra-du. Sen Hietala on päättänytsaadavalmiiksi ennenvauvan-sasyntymää.

Hymy naamioi masennuksen

Kukaan tuskin arvaisi ensita-paamisella, että Hietala sai-rastaamasennusta. Hän puhuuvilkkaasti, hymyilee paljon jakatsoosuoraansilmiin.Masen-tuneetovatuseintaitaviapiilot-tamaanpahanolonsa.

”Minullesanotaanjatkuvasti,ettäennäytämasentuneelta.”

Muutama kuukausi sittenHietala oli lähdössä illanistu-jaisiin. Kuukautiset olivat paripäivää myöhässä, joten hänpäättikaikenvaralta tehdäras-kaustestin. Testitikkuun piirtyisamantien vahva positiivisentuloksenmerkki.

”Enosannutollenkaanodot-taa,ettätulosolisipositiivinen,sillä olin kuukautta aiemminsaanut negatiivisen tuloksen japettynyt.”

Hän herätti päiväunilla ol-leenmiehensäJuhaniPuurulan,25,jakertoiilouutiset.

Pöllämystynyt tuleva isämyhäiliunisena.

SiitälähtienHietalaonkuu-lunutraskaanaolevienopiskeli-joidenvähemmistöön.

Raskausaika on yllättänytHietalan kaikilla mahdollisillatavoilla.

”Raskauteen ei pysty val-mistautumaan millään tavalla.Kaikki on täysin uutta. Kehoreagoiainayksilöllisesti.”

Hietalan olo on ollut välillähyvin huono. Mikään ruoka eiolemennytalas.Vatsaajaniskaa

Oululainen Elisa Hietala odottaa esikoistaan ja taistelee masennusta vastaan

on särkenyt. Fyysinen huono-vointisuusonsaanutnaisenvoi-maanhuonostimyöshenkisesti.

”Pahimpina päivinä olenmaannut sohvalla, itkenyt epä-toivoisena ja jopa katunut ras-kauttani.”

Avopuoliso suurena tukena

Raskausonjokaisellenaisellemullistava kokemus. Hormonitsaavattunteetheittelemään.Ma-sennuksesta kärsivälle koettele-musonvieläpaljonsuurempi.

”Masennus kumpuaa useinlapsuuden kokemuksista. Ras-kauden aikana nuo lapsuudentapahtumatovatjatkuvastimie-lessä”,Hietalapohtii.

Hietalapuhuukauniistimie-hestään,tietotekniikkaaopiske-levasta Puurulasta. Hietala sa-noo tienneensä heti Puurulaantutustuttuaan, että haluaamen-nä tämän kanssa naimisiin jasaadayhteisiälapsia.

”Avopuolisoni on hyvinlempeä ja empaattinen mies.Pidämme molemmat lapsista.

Raskaudenaikanahänonollutsuurenatukena.Suhteemmeonlujittunutentisestään.”

Nuoripari elää tavallistaopiskelija-arkea. He asuvatkerrostaloasunnossaKaijonhar-jussa. Hietala kahlaa gradun-sa aineistoa. Puurula suorittaatietotekniikan kursseja. Pikku-hiljaa he valmistautuvat esi-koisensa syntymään. Pesukoneon johankittu,muttavaunujenostoonvieläedessä.

”Puhumme Juhanin kanssapäivittäinvauvastamme.”

Toiveikkaana kohti loppuraskautta

Hietala on päättänyt taistellamasennustaanvastaan.

”Olen aloittanut taas mieli-alalääkityksen.Lisäksikäynte-rapiassa, harrastan liikuntaa jayritänjaksaaollasosiaalinen.”

Hän suhtautuu loppuraskau-teensatoiveikkaasti.

”Kunalkuvaiheonollutnäinhankala,jaksanuskoa,ettälop-puakohdenolohelpottuu.Gra-dukineteneemukavasti.”

Raskau-teen ei

pysty valmistau-tumaan millään tavalla. Kaikki on täysin uutta. Keho reagoi aina yksilöllisesti.”

Elisa Hietala

”

19

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on noin 12 500 opiskelijan julkisoikeu-dellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä etu- ja palvelujärjestönä, joka työllis-tää 9 työntekijää.

Nykyisen toimenhaltijan siirtyessä uusiin haasteisiin ylioppilaskuntamme hakee joukkoonsa

SOSIAALIPOLIITTISTA SIHTEERIÄ

vakituiseen työsuhteeseen 21.11.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Tarjoamme haasteellisen, monipuolisen sekä vastuullisen työn opiskelija-järjestön ytimessä. Sosiaalipoliittisen sihteerin tehtävänä on mm. toimia sosiaalipoliittisten asioiden asiantuntijana, vastata ylioppilaskunnan sosi-aalipoliittisen linjan valmistelusta, laatia lausuntoja ja kannanottoja, osal-listua eri projektien toteuttamiseen sekä vastata osaltaan ylioppilaskunnan hallinnosta ja yhteistoiminnasta yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien kanssa.

Sosiaalipoliittiselta sihteeriltä edellytämme akateemisia opintoja, ylioppi-laskuntakokemusta sekä sosiaalipolitiikan ja yliopiston hallinnon tunte-musta. Sosiaalipoliittisella sihteerillä on oltava hyvät internet- ja atk-taidot, erinomainen suomen kielen taito sekä hyvä englannin kielitaito. Edelly-tämme hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä.

Tehtävän alkupalkka on 1 712,13 €, jonka lisäksi maksetaan mahdolliset koulutus- ja kokemuslisät. Työaika on 36,25 tuntia viikossa. Tehtävään so-velletaan neljän kuukauden koeaikaa.

Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, joka järjestetään 17.11.2011.

Toimeen haettaessa on ylioppilaskunnan hallitukselle osoitettu hakemus ansioluetteloineen (pdf- tai doc-muodossa) toimitettava 15.11.2011 klo 14:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oyy.fi. Otsikkori-ville maininta ”sosiaalipoliittinen sihteeri”. Hakemukset kuitataan vastaan-otetuiksi.

Lisätietoja antavat:hallituksen puheenjohtaja Jenni Pitko p. 040 523 1821, jenni.pitko@oyy.fipääsihteeri Lauri Sainio p. 040 523 1822, paasihteeri@oyy.fi.

Tabuja rikkova vauvablogiElisa Hietala kirjoittaa blogia,jossakertooraskautensajagra-dunsaetenemisestä.Hänaloittibloginpitämisenlähesheti,kunkuuliraskaudestaan.Hietalan läheiset asuvat

kaikki kaukana, joten blogion hyvä tapa uutisoida heil-le raskauden etenemisestä jakirjata samalla omia tunteitamuistiin.

Hietalanmukaan raskauteenliittyvätnegatiisettunteetjape-lotovatyhätabuja.Harvaodot-tajauskaltaasanoaääneen,että

raskausahdistaa.”Olen suora ihminen, joten

haluanpuhuablogissanikinasi-atsuoraan.Enolekoskaanhä-peillyttaisalaillutmasennusta-ni. Vaaleanpunaisia vauvablo-gejaonjoaivanriittämiin.”

Vertaistukea blogin lukijoille

Hietala haluaa tarjota blo-gillaan vertaistukea.Hän tie-

tääottavansariskin,kunavaaelämänsä tuntemattomilleihmisille. Toisin sanoen hänhaluaa antaa masennuksellekasvot.

”Jos voin avoimuudellanihelpottaa yhdenkin ihmisenoloa ja muistuttaa, ettei hänole yksin, on blogini tehnyttehtävänsä.”

Elisan blogi on luettavissa osoitteessa vauvailua.blogspot.com

Puolivälissä raskauttaan oleva Elisa Hietala odot-taa malttamattomana vauvavatsan pyöristymis-tä. ”Tunnen masukateutta isomahaisia odottajia kohtaan. Alkaisipa oma-kin masuni pian näkyä.” Hietala ei vielä tiedä vauvansa sukupuolta. He kutsuvat tulevaa lastaan tässä vaiheessa Blubiksi.

20

Yliopiston isoin telkkari ja ilkeiden mukien kerhoNoora Vaarala, teksti ja kuvat

Taloustieteilijöiden kiltahuonesijaitseekerroksenverranmaanalla, muttei muistuta vähim-mässäkäänmäärin ankeaa kel-laria.Muhkeatsohvat ja taulu-televisiokertovatpaitsisponso-reista,myösainejärjestönvalta-vastajäsenmäärästä.

”Meitäonnoin1600”,kerto-vatFinanssinhallituksenjäsenetLauriTenhunenjaJanneJuntu-nen.”Onneksiihankaikkieivätoleaktiivisiakiltiskävijöitä.”

Hengailu ja opiskelu erikseen

Kiltahuone on kaksiosainen:aluksi tulija saapuu hyvin va-rusteltuunhengailuhuoneeseen,jostaonovitaaempanaolevaanrauhallisempaan tilaan. Taka-huoneeseen taloustieteilijätmenevät pänttäämään ja selaa-maansuurtatenttiarkistoa.Etu-huoneessataaspelataanPlayS-tationilla, luetaan kiltikselletilattuja talousaiheisia lehtiä jajuodaankahvia.

Kiltiksellä kävijät ovat tuo-neet kaappiin omat mukinsa,joidentiskaamisenkukinhoitaaitse – muuten astiat heitetäänsurutta lattianrajassa sijaitse-vaanvatiineli ”ilkeidenmuki-enkerhoon” ja siitä ennenpit-kääroskakoriin.

”Meilläkahvistaei tarvitseerikseenmaksaa,vaansitäsaajuoda ilmaiseksi niin paljonkuin haluaa”, kertoo kiltis-vastaavana toimiva Juntunen.Hänentehtävänäänonhuoleh-tiakiltahuoneenhankinnoista.Jos maidon tai kahvin osta-

minen unohtuu, saa kiltisvas-taavasakot.Niinsaavatmyösmuut hallituksen jäsenet, joshe yrittävät luistaa sovituistasiivousvuoroista. Itse asias-sa sakkojärjestelmäonmelkolaaja ja monimutkainen: hal-lituslainen voi joutua maksa-maan niin kokouksesta myö-hästymisestäkuinparisuhdes-tatuksenpäivittämisestäFace-bookiin.

”Ei kuitenkaan isoja sum-mia, yleisin sakkoon vain eu-ron”, Juntunen ja Tenhunennauravat.

Tuhansien budjetti

Kiltiksellä ei ole erillistä päi-vystysvuoroa, koska ”paikkaonsenverranrakas”,ettähalli-tuslaisialöytyysieltäaina.Jun-tunenjaTenhunenvakuuttavat,ettämuidenkinkuinainejärjes-töaktiivienonhelppo tullasin-ne hengailemaan. Sijainti onkätevästitiedekunnankäytäväl-lä, lähellä yleisimpiä luentosa-leja.Tauoillakiltistäyttyykah-viahakevistaopiskelijoista.

21

Politics and The City

Sanoillahallitaanmaailmaa.Politiikassasanatovatteko-ja, jotkamäärittävät koko ajan liikkeessäolevaapolitii-kanasialistaa,agendaa.Mitäsanotaan,sevaikuttaa.Asi-aankeskittyvätpoliitikotovatoppineetpuhumaanhyvinhallitusti, jottaviesti olisimahdollisimman selkeä.Vää-rinymmärrystenvälttämiseksipuhutaanmieluumminniu-kasti,kuinettäotettaisiinriskisekaannuksesta.Hyväesi-merkkitästäonentinenpääministeriMariKiviniemi,jon-kailmaisuonäärimmäisenpelkistettyä,jopakurinalaista.

Toisenlaista tyyliä edustaaperussuomalaistenTimoSoi-ni.Soinisanoosattuvasti,vaikkakinrehevänkielentaak-se kätkeytyy asian onttous. Hän ei yritäkään vakuuttaafaktoilla,vaankutkutteleemielikuvilla.Esimerkkinätäs-tä käy työmiehen raskaan työviikonpäätteeksi nauttima”kopsu”-hyvähuuli,jollaeitietenkäänolemitäänteke-mistäsuomalaistenalkoholisminkanssa.

Näiden kahden perinteisen tyylin rinnalle on kuitenkinnoussut ryminällä uusi tapa sanoa. Tapa, johon tuntuukuuluvan, että saa sanoamitä vain.Viittaan vihapuhee-seen,jonkayleistyminenonlyönytainakinminutällikäl-lä.Olenollut tavalla tai toisellamukanapolitiikassaylikymmenenvuotta.Vielämuutamavuosisitteneiolisitul-lutkuuloonkaankäyttääsellaisiasanoja,jotkatänäpäivä-näkaikuvatjopaArkadianmäellä.

Eniten huomiota ovat herättäneet hallintovaliokunnanpuheenjohtaja Jussi Halla-ahon puheet. Hämmennys onaiheellinen, kun suomalaisten sisäisestä turvallisuudestavastaavanvaliokunnanedusmiesvihjaileesotilasdiktatuu-rinratkaisevanKreikan–toisenEU-maan–ongelmat.

Samaan kategoriaan kuuluu kansanedustajaTeuvoHak-karaisenpuhehomojen, lesbojen ja somalien sijoittami-sestaAhvenanmaalle. Harmitontako? Ei, sillä kuten to-dettu:politiikassasanatovattekoja.

Otan vielä tapaus Pekkarisen. Mauri Pek-karinenaiheutti laajaakohuahumoristisiksitarkoittamillaan sanavalinnoilla naispuoli-sen seminaarialustajan ryntäistä ja sermintaakse menemisestä. Olen sinänsä sa-moillalinjoillakuinTuijaBrax:eiPek-karinen ansaitse asemaa seksistisenhäirintäpuheenikonina.Muttapoint-ti ei olekaan se, onkoMauri sovi-nisteista pahin. Ei varmasti.Muttanäinköpitkällekaikensallivasano-minen onmennyt, että jopa asiapo-liitikkoPekkarinenpäästelee suustaanmitävain?

Suomalaisetonfiksuajakorkeastikou-lutettua kansaa. Koulutuspolitiikantavoite on nostaa meidät maailmanosaavimmaksikansakunnaksivuoteen2020mennessä.Ehkäosaamisenrin-nalleonkorkeaaikaperäänkuuluttaamyössivistystä.

Harmitontako?

Ei, sillä kuten todettu: politiikassa sanat ovat tekoja.

”

Sanoja vain

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansanedustajaja Oulun kaupunginvaltuus-ton varapuheenjohtaja.

Taloustieteilijöiden kiltahuone sijaitsee kerroksen verran maan alla, muttei muistuta vähimmässäkään määrin ankeaa kellaria. Muhkeat sohvat ja taulu-televisio kertovat paitsi sponsoreista, myös ainejärjestön valtavasta jäsenmäärästä.

”Täälläkäyihmisiäensimmäi-sestäviidenteenvuosikurssiin.”

Ison television äärellä jär-jestetään leffailtoja ja kisastu-dioita, jotkaovat taloustieteili-jöiden keskuudessa suosittujatapahtumia.

Kiltahuoneen budjetti kuu-lostaapienempienainejärjestö-jen jäsenistä suurelta: sille onosoitettu3000euroavuodessa.Summalla hankitaan esimer-kiksi uusia tietokoneita huo-nommintoimivientaihajonnei-den tilalle ja sisustetaan tilaa.Yleensäkokorahaaeitulekäy-

tettyä,mutta pian on tarkoitusuudistaa vähemmälle huomiol-lejäänyttakahuone.

Opintolaina osakkeisiin

Tenhunen ja Juntunen kerto-vat, että kiltahuoneen yleisinpuheenaihe on – yllätys yllä-tys – bileet. Myös luennoistajakursseistakeskustellaanpal-jon. Toisin kuin voisi olettaa,talousasioista väännetään vain

harvoin. Kiivaimmat väittelytsyntyvät siitä, mikä taloustie-teiden tiedekunnan pääaineistaonkaikkeinparas.

Silloin tällöin tokipuhutaanmyöspörssinsuunnasta.

”Yleensä keskustelijat ovatrahoituksen tai kansantalous-tieteen opiskelijoita, ja vieläpäsellaisia henkilöitä, jotka ovatsijoittaneet opintolainansa”,Tenhunenpaljastaa.

Tässä juttusarjassa Ylkkäri vierailee ainejärjestöjen kil-tahuoneissa.

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Finanssi ry.

Huoneeseen mahtuu enintään: 50 - 60 ihmistä.

Miten sinne pääsee: X-ovesta sisään Kauppakadulle, n. 25 m eteenpäin, oikealle lasiovesta ja kerros alas.

Pääasialliset käyttäjät: kaikki ensimmäisestä viidenteen vuosikurssiin, erityisesti hallituksen jäsenet.

Käytön aktiivisuusaste: väkeä joka arkipäivä, joskus iltaisinkin.

Varustelu: taulutelevisio, PlayStation, useita tietokoneita, kahvin- ja vedenkeittimet.

Erikoista: erilliset hengailu- ja opiskeluhuoneet, ilkeiden mukien kerho.

Vasta remontoitu kiltahuone pitää sisällään kaksi eri tilaa, toinen opiskeluun ja toinen viihtymiseen.

Alhaalla vasemmalla:Kansainvälisen liiketoimin-nan opiskelija, Finanssi ry:n sosiaalipoliittinen vastaava Janne Juntunen (vas.) ja kansantaloustieteen opis-kelija, koulutuspoliittinen vastaava Lauri Tenhunen pitelevät käsissään Finanssin valtikkaa.

Taloustieteilijöiden kiltahuo-neella tiskit tiskataan itse, pelotteena toimii isännättö-män kupin matka roskala-valle Ilkeiden Mukien Kerhon kautta.

22

Kasvatustieteen opiskelija Tiina Rusasen, 22, olohuo-neen katseenvangitsija on kapea, korkea tanko. Siinä hän treenaa vähintään ker-ran viikossa – kolmen ohja-tun tanssitunnin lisäksi.

Rusanen kokeili tankotans-sia ensimmäisen kerran neljävuotta sitten. Aktiivisesti hänon harrastanut lajia vuodenverran.Tankoolikehittymisenkannaltavälttämätönhankinta,vaikka se olikin opiskelijalleisoinvestointi.

”Tunneilla liikkeet käydäänläpi nopeasti, mutta kotonatemppuja ehtii harjoitella pa-remmin.”

Tankotanssinharrastajakoh-taauseinennakkoluuloja.Lajinoletetaan muistuttavan strip-paamista. Rusasen sukulais-mies vitsaili harrastuksen ole-van ”pariskunnan yhteinen”.Todellisuudessa tankotanssion enemmänkin akrobaattinenkuin eroottinen laji – vaattei-takin on vähän vain siksi, ettäihonjatangonväliinpitääsaa-dakitkaa.

Ruhjeita tulee kuin kovem-mallakinurheilijalla: jalat,kä-det ja kyljet ovat usein mus-telmilla.Sesittensiitäseksik-kyydestä.

”Tankotanssia voi esittäähirveän monella tavalla, vaik-kabaletin tai itämaisen tanssintyyliin”, Rusanen toteaa. ”Itseenoleoikeintanssija,jotenmi-nulla se painottuu akrobatianpuolelle.”

Itsensä kannattelu tangollavaatiikunnonlihasvoimia.Ru-sasen haius on kasvanut har-joittelussa melkoisesti, ja vat-salihaksetkin alkavat näkyä.Rusasesta lajin paras puoli onse, että treenaaminen tuottaaonnistumisenkokemuksia.Kil-pailla ei tarvitse, vaan tavoit-teenaonvainmahdollisimmanmonen liikkeen lisääminenka-valkadiin. Oppiminen vaatiipitkäjännitteisyyttä ja tiheääharjoittelua.

”Jos ei treenaa vähään ai-kaan,tuntuukuinjoutuisialoit-tamaankaikenalusta.”

Tankotanssin lisäksi Rusa-nen ei yleensä ehdi harrastaamuuta–tosinjuurinythänonmukana perustamassa ensim-mäistä oululaista roller der-by -seuraa.Kouluhommille eijää turhan paljon aikaa,muttaniistäRusaneneistressaa.Pa-kolliset tehtäväthänehtiihoi-taahyvin.

”Sitä paitsi tuulettuminenauttaa keskittymään opintoihinparemmin.”

Tankotanssi kasvattaa lihaksia

Joni Karjalaisen, 21, kes-kiaikainnostus näkyy sekä opinnoissa että vapaa-ajal-la: hänen pääaineensa on arkeologia ja suosikkihar-rastuksensa historiallinen miekkailu. Viimeksi mainit-tu on kamppailulaji, jossa noudatetaan keskiaikaista tyyliä. Liikkeet opetel-laan 1300- ja 1400-luvuilla kirjoitetuista, kuvitetuista kaksintaisteluoppaista.

”Ne ovat kuin keskiaikaisiasarjakuvakirjoja”, Karjalai-nen kertoo ja lisää, että suu-renyleisönparemmin tuntemaolympiamiekkailu on itse asi-assa kehittynyt keskiaikaisestamiekkailusta.

Karjalainen on harrastanutlajiakaksijapuolivuotta.Hänlöysisenalunperin”internetinihmeellisestämaailmasta”.Ou-lussa historiallisen miekkailunryhmää ei vielä tuolloin ollut,mutta helsinkiläisen opettajanvetämä ensimmäinen alkeis-kurssitulihetitäyteen.

Tätä nykyä Karjalainen oh-jaa miekkailutunteja itse. Ou-lussa aktiiviharrastajia on pa-risenkymmentä, ja treenejä pi-detään kolme kertaa viikossa.Suurin osa miekkailijoista onyliopisto-opiskelijoita, jotka

ovat löytäneet lajinkeväisin jasyksyisin järjestettävän alkeis-kurssinkautta.

Karjalaisen mukaan histo-riallinen miekkailu sopii jota-kuinkinkaikille.Seeiole fyy-sisesti kovin raskasta, vaikkatreeneissäsaakinhienpäälle.

”Ajatuksena on, että tree-neistä lähdetään aina terveem-pinäkuinsinnetultiin.”

Varustuksena on yleensäverkkareidenjat-paidanlisäksivainmaski. Turnauksissa käy-tössä on kaiken varalta miek-kailutakkijarintapanssari.

”Kilpailu ei ole pääasia,vaan ottelut ovat leikkimieli-siä”, Karjalainen kertoo. Siksiharrastusporukan ilmapiirikinpysyyrentona.

Tuntiensuunnitteluunjahar-joitteluun kuluu tietysti aikaa,mutta harrastus ei haittaa opin-toja.Pikemminkinsiitäonolluthyötyäsodankäynninarkeologi-asta kiinnostuneelle opiskelijal-le. Kerran Karjalainen on jopapäässytmainitsemaanmiekkai-luoppaanhistorianesseessään.

Opaskirjat ovat kiehtovia,koskaniidenkauttakeskiaikai-seen kulttuuriin saa aivan uu-denlaistakosketuspintaa.

”Itsensä voi lukea 1600vuotta sitten eläneen kirjoitta-janoppilaaksi.”

Keskiaikaisen miekkailijan oppilas

Kampuksen kasvot

Noora Vaarala, tekstit ja kuvat

Ehdota kasvoa! toimitus@oyy.fi

Ruhjeita tulee kuin

kovemmallakin urheilijalla: jalat, kädet ja kyljet ovat usein mus-telmilla. Se sitten siitä seksikkyy-destä.Tiina Rusanen

”

23

Liikennekoulu SafetycarSaaristonkatu 1, 90100 OULU

Gsm 040 746 5088 Puh. 08 530 1300, Fax 08 530 1315

liikennekoulu@safetycar.fi

Soita 08 530 1300

www.safetycar.fi

Leikkaa tämä ilmoitus ja ota kurssille mukaan. Saat 5% alennuksen kurssihinnasta!

Asiakasomistajaksi liityttäessä maksetaan Osuuskauppa Arinan osuusmaksu 100 €. Sen voi maksaa kerralla kokonaan tai liityttäessä 20 €, jolloin loppuosa maksetaan kertyvällä Bonuksella 24 kk kuluessa. Bonus alkaa kertyä 50 euron kuukausiostoilla. Asiakasomistajaksi liityttäessä annettavat tiedot tallennetaan S-ryhmän asiakas omistaja- ja asiakasrekisteriin. Lisätietoa asiakas omistajuudesta saa osoitteesta: s-kanava. tai puhelimitse asiakasomistajapalvelusta 044 788 5935, ma-pe klo 9-15. Asiakaspalautteet: asiakaspalaute.arina@sok.

• Heinäpää • Herukka • Hintta • Höyhtyä • Intiö • Kaijonharju• Karjasilta • Kuivasjärvi • Kuivasranta • Maikkula • Mäntylä • Tuira

Nyt kannattaa hankkia S-Etukortti!Liittymällä Arinan asiakasomistajaksi saat Bonusta jopa 5 % ja tuntuvia asiakas omistajaetuja. Lue lisää www.arina.fi !

Ostaessasi nyt vähintään 20 euron kertaostoksen Arinan Salesta Oulussa, saat asiakasomistajana 5 euron alen-nussetelin Arinan Oulun alueen ravintoloihin.Etu voimassa 20.11.2011 saakka.

Tällä etusetelillä ja S-Etukortilla 30.11.2011 asti.

Tällä etusetelillä saat 5 euron alennuksen yllämainituista

Osuuskauppa Arinan Oulun ravintoloista.

Alennus koskee normaalihintaisia ruokatuotteita,

kun ostoksen loppusumma on vähintään 20 euroa.

Ei vaihdeta rahaksi. Seteliä ei voi yhdistää muihin Arinan tarjoamiin etuihin.

1 seteli / ostotapahtuma. Setelillä ei voi maksaa Gastronautin kotiinkuljetuksia.

Veli-Pekka Lehtolalle tietokirjapalkinto

Suomen tietokirjailijat ry onmyöntänyt Tietokirjailijapal-kinnot tänä vuonna viidellekirjallisuuden tekijälle. Pal-kinnon saivat professori Veli-Pekka Lehtola, emerituspro-fessori Paavo Castrén, filoso-fianlisensiaattiHelenaHonka-Hallila,filosofianmaisteriSatuItkonenjadokumentaristiJuhaTaskinen.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutissatyöskenteleväVeli-PekkaLehtolaontehnytuseitateoksia saamelaisten ja Lapinhistoriasta ja kulttuurista: seu-raavaksi ilmestyyyleistajuinensuurteos saamelaisten ja suo-malaisten suhteiden historiasta1900-luvunalkupuoliskolla.

Kukin palkinnoista on ar-voltaan 8000 euroa. Palkinnotmyönnetääntunnustuksenalaa-jasta ja ansiokkaasta tietoteos-tuotannosta. Palkinnot jaettiinnyt11.kertaa.

Helsingin yliopiston klas-sillisen filologian emerituspro-fessori PaavoCastrénin laajantuotannonuusintyöonvastail-mestynytUusiantiikinhistoria.Helena Honka-Hallila on pai-kallishistorioiden japerinnekä-sityökirjojen tekijä, tuoreimpa-naaiheenaanpitsinnypläys.

Satu Itkosen erityisen kiin-nostuksen kohteena ovat tai-teesta kirjoittaminen ja puhu-minen sekä taiteen saavutetta-vuus ja sen soveltava käyttö.Kirjoistaan neljä hän on kir-joittanut selkokielellä. JuhaTaskinenon teoksillaan ja elä-mäntyöllään norppien puolestaosoittanut kuinka tietokirjoillatodellavoivaikuttaa.

Palkinnot jaettiin HelsinginKirjamessuilla lauantaina 29.lokakuuta. Palkinnot jakoivatSuomentietokirjailijatry:npu-heenjohtaja Pirjo Hiidenmaaja varapuheenjohtaja MarkkuLöytönen.

24

Maija Pylväs,teksti ja kuva

Miten menee?Ihan hyvää kuuluu.Opiske-

lujenkanssariittäätekemistäjasittenkunkäyvielätöissä,niinkiirettäpitää.

Miksi lähdit opiskelemaan informaatioverkostojen koulutusohjelmaan?

Enolekoskaanollutsatavar-ma,mitähaluanopiskella.Hainuseampaan paikkaan - tämänlisäksifysiikkaajahyvinvointi-tekniikkaa.

Pääsinkaikkiinsisällejayksi

piti valita.Haluaisin, että tule-vaan työhöni liittyyohjelmoin-tia,muttahaluanmyösolla ih-mistenkanssatekemisissä.

Ärsyttävätkö utelut, että no milloinkas aiot valmistua?

Kukaaneiolemitenkäänär-syttävästi kysellyt. Dippatyönlisäksi opintoja on jäljellä 40opintopistettä, ja tarkoitusolisivalmistuaensivuodenaikana.

Jos voittaisit jättipotin lotossa, huhkisitko enää töissä?

Voisin tehdä töitä, että olisijotainrutiineja.Lottoankuiten-

kin harvoin ja parhaimmillaanolensaanutrivinhinnaneliseneurontakaisin.

Soitat kitaraa ja laulat. Saa-ko kihlattusi nauttia iltaisin livemusiikista?

Aina välillä otan kitaran te-lineestä ja soittelenMarille taiomaksi ilokseni. Läppärillä onohjelma, jolla työstän kappa-leita.Yhden biisin olen tehnytloppuun asti sanojen kanssa.Ensikesänäolenmenossanai-misiin,jotentarkoitusolisiteh-däuusibiisijaesittääsehäissä.

Olit vaihdossa Singaporessa.

Mikä oli parasta vaihto-opiskelussa?

Vaihto-opiskelu oli rikastut-tava kokemus. Hauskinta oli,kun lukukauden jälkeen läh-dimmekavereittenkanssareis-saamaanpidemmäksiaikaa.

Tykkäätkö itse laittaa ruokaa?

Tykkään, mutta ei minullaole sellaista luovaa mielikuvi-tusta,ettäosaisintehdäkaikkeahauskaajajännää.

Mistä haaveilet?Haaveilen,ettäjossainvai-

heessa olisi oma perhe, mu-kava työ ja että olisin hyväs-sä kunnossa vielä vanhana-kin. Eli tällaisia jokamiehenunelmia. Olisi mukava saadamyös julkaistua omia kappa-leitajoskus.

Mitä pidit tästä ruokapai-kasta ja ruoasta?Tykkäsin. Hampurilainen

olilihaisa,maukasjasiinäolireilusti kasviksiakin. Perunat

olivatok,vaikkaolisivatvoi-neet olla rapeampia. Paikkaonviihtyisä ja avarampi kuinentinenOttoK.Tykkäänehkäenemmän tästä nykyisestäpaikasta.

Arto Huhtala

Ikä: 25 vuotta.

Opiskelee: Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Oulun yliopistossa. Aloittanut opinnot vuonna 2005.

Kotoisin: Oulusta.

Asuu: Oulun Kaakkurissa.

Harrastukset: Musiikki, säveltäminen, lenkkeily, lentopallo, kuntosali.

Lautasella: Superburgeri ranskalaisilla ja dipillä.

Juttusarjassa Ylkkäri vie pahaa-aavistamattoman opiskelijan ulos syömään tai kahville.

Haarukassa

Informaatioverkostoja opiskeleva Arto Huhtala ei ole koskaan haaveillut mistään yhdestä ja tietystä ammatista, mutta tekniikkaa ja taloustieteitä yhdistävän alan opinnot ovat osoittautuneet hyväksi valinnaksi. Vapaa-ajallaan Arto näppäilee kitaraansa, minkä tuloksena syntyy itse sävellettyjä ja sanoitettuja kappaleita muun muassa omalle rakkaalle. Arto kuvailee itseään kärsivälliseksi ja iloiseksi kaveriksi, joka ei turhia synkistele.

Pitkäpinnainen kitarannäppäilijä

Ruokapaikka

Bar-cafe-grill Otto K.www.ottok.fi

Missä: Hallituskatu 13–17, Val-kealinnan talossa.

Mitä: Ruokapuolella hampu-rilaisia, lämpimiä ja kyl-miä salaatteja ym.

Muuta: Paikasta saa myös esi-merkiksi erikoiskahveja.

25

Lyhyempi oppimäärä

Harri Filppa

Lyhyempi oppimäärä kertoo lyhyitä tarinoita akateemisen maailman pienistä ympyröistä menneinä aikoina ja nykypäivänä.

Verkossa: www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Betonisaappaat

Janne Toriseva

Sarjakuva kertoo sympaattisin ottein järjestäytyneen rikollisuuden arjesta chicagolais-suomalaisin ottein.

Verkossa: betonisaappaat.sarjakuvablogit.com

MenotTämän lehden menot ovat ajalle 30.11. - 10.1. Ilmoita seuraavan numeron menot (ajalle 11.1.2012 - 7.2.2012) ma 2.1.2012 mennessä osoit-teeseen menotpalsta@oyy.fi

LASTARIT RYLastarit ry:n sääntömääräinensyyskokous 17.11.2011 klo9.45KTK127.Tervetuloa!

SOOPA RYOulunyliopistonpartiolippukun-ta SOOPA ry:n syyskokous pe 25.11. klo 18:30 kololla. SOO-PAn kolo sijaitsee yliopistollaT2-portaikon kellarikerrokses-sa lähellä2T-ulko-ovea.Tarjollapullaa.Tervetuloa.1.1.-8.1.2012 SOOPAn kaa-mosvaellus Käsivarren Lapissa.Kaamosvaellusonviikonmittai-nen hiihtovaellus tunturimaise-missa. Ilmoittaudu viimeistään1.12.2011. Tarkemmat tiedot jailmoittautuminen:www.student.oulu.fi/~rysoopa/

OULUN YLIOPPILASKAMERAT RYwww.yokamerat.orgfacebook.com/yokameratflickr.com/groups/yokamerat10.11. Marraskuun kuvailta(vieras: Marjo Väisänen, mar-jovaisanen.fi)15.11.Photowalk:LowFidelity18.11.Lemmikinkuvauskurssi19.11.KuvausretkiHailuotoon24.11.Pimiöilta(Välkkylä)28.11. Sommittelu ja valotus-kurssi30.11.Yhdistyksensyyskokous

OULUN YLIOPISTON URHEILU-SEURA RYOulun yliopiston urheiluseurary:n sääntömääräinen syysko-kousperjantaina25.11.2011klo16.20 Kajaanintie 34 A:n tv-huoneessa. Esillä sääntömää-räisten asioiden lisäksi seuranuudetsäännöt.

SUMA RYTisuSuti-bileet 16.11. SumanjaTiiman perinteiset TisuSuti-bileet 45 Specialissa! Parhaattisut ja sudit palkitaan! Liputennakkoon2€,ovelta3€.Lip-pujamyydään 15.11. ja 16.11. klo 10-14 vihreillä naulakoillajahumanistipäässä.Huom.OstasamallaSumanupo-uusihemaisevakielioppikalente-ri!EnnakkolippuTisuSuteihin+kalenteriyht.9 euroa.Kalenteribileistäostettuna8euroa.

Suma ry:n sääntömääräi-nensyyskokousApinatalollato 24.11. klo 18 alkaen. Tervetu-loa,uudetjavanhatsumalaiset!Esityslista nähtävillä järjestönjaoppiaineenilmoitustauluilla.

Tykkää meistä!

facebook.com/oulunylioppilaslehti

26

KIRJA

LAURA GUSTAFSSONHuorasatuInto 2011. 295 s.

Teatterikorkeakoulusta drama-turgiksi valmistuva jakotimai-sen kirjallisuuden kandidaattiLauraGustafsson (s. 1983) onjatkanut opinnäytetyönsä pa-rissa ja työstänyt näytelmänsäromaaniksiasti.Siitävastakar-nevaali tulikin! Vaikka nimenmukaankyseessäonsatu,eiseiltalukemiseksi oikein sovellu– niin raa’asta ja verisestä fe-minisminmanifestistaonkyse.Kaunokirjallisuusonkirjaimel-lisesti kaukana, vaikka inter-tekstuaalisuuttariittää.

Mitäsiistapahtuu,kunyhdiste-täänantiikin tarinat,Raamatunkertomistapa jachick litindia-logi? Soppa, jossa seikkaileepissiblondiAfroditejaparisuo-malaista prostituoituaMilla jaKalla. Ja sittenonmiehiä, jot-ka yrittävät väkisin pöksyihin.OnneksiAfroditen tytärNomopistää niitä lihoiksi, kun kai-kenlaistapaskaa tapahtuu.Toi-sin toistetutmytologiset kerto-mukset ja tunnettujen biisiensuomennetut lyriikat potkaise-vattoiseenulottuvuuteen.

Gustafssonin teos nostaa gro-teskilla karnevalismillaan esiinyhteiskunnan ja maailmanpo-litiikan epäkohtia. Se tursuaalihaa, omituisia otuksia, Pel-koa ja Kauhua, nyljettyjä jakertaalleenkuolleita raiskaajia.Kokonaisuus on hätkähdyttävänäytös. Juoni katoaa fragmen-taaristen ja sarjakuvamaistentapahtumien sekaan:välilläol-laan Helvetin lähiöissä, välilläbordellissaThaimaassa, välillämuutenvainkuvottaa.Gustafs-son taitaa vahvan dialogin janäyttävänesillepanon.Huhhuh.Vaviskaamiehet!

*****Jenni Kinnunen

LEVYT

COLDPLAYMylo Xyloto

Coldplayonbändi, jokanyky-maailmassa tuskin liiemminesittelyjäkaipaa.Megayhtyeenleima läsähtää tuotteen kyl-keenkuinitsestään,kunbändinmaailmanlaajuinen levymyyntijo ennen tätä viidettä albumiaylittää 50 miljoonaa kappalet-ta.Paljononsiisehtinytbritti-ryhmälletapahtuavuonna2000julkaistun, herkän Parachutes-esikoisen jälkeen, mikä myösuutukaiseltakuuluu.

Konseptilevynäkin markkinoi-tuMyloXylotoonselvästiisonbudjetin teos: huippuunsa hin-kattu tuotanto kuuluu albumil-taalustaloppuun.Valitettavastirahalla ei sisältöä saa, ja lop-putulos on edellisen albuminonnistumisten valossa sanallasanoensurkean tylsä.Mieleen-painuvat ja tarttuvat kappaleetyksinkertaisesti loistavat pois-saolollaan,vaikkaColdplayontiedotteidenkinmukaannimen-omaan lähtenyt hakemaan po-pimpaalinjaa.

Bändisinänsäeiolemuuttunutmiksikään,vaikkaäänimaisemaonkin entistä tuhdimmin täy-tetty. Harmi vain, että samas-sa yhteydessä kun yhtye (lue:Chris Martin) toistelee jo tu-tuksi tulleita maneerejaan, ontuotantokonseptissaesimerkiksikitara unohtunutmonesta kap-paleesta jonnekin studion ko-valevynuumeniin.Propsittälläkertaauudistumishalustajahy-vistä soundeista – parempaanbiisimateriaaliin yhdistettynäuusillamausteillaolisisaatuai-kaankentieskovakinkattaus.

*****Marko Pyhähuhta

LASSI VALTONENKukin tyylillään

Lassi Valtosta käy tavallaansääliksi – ja ihan suotta. Hänsaa nyt tehdä työkseen sitä,mitä rakastaa ja työnsä jälkivarmasti yleisönsä tavoittaa.Mitä sitten, vaikka hän jou-tuu levynsä kansiteksteissäkinesittämäänkainontoiveen,ettäsaisiolla jatkossapelkkäLassi”Idols-Lassin”sijaan?Tosiasia-han kuitenkin on, ettei ilmanmiehen Idols-visiittiä tätäkäänlevyarvosteluasyntyisi.

Ja voipa sanoa, että onnekseenLassi kykyjenetsintäshow’ssakäväisi: nyt artistilla on diiliisonlevy-yhtiönkanssajakäy-tettävissäänparhaathänelle so-pivattaustavoimat.Levyntuot-taja onTehosekoittimessa kan-nuksensa ansainnutMattiMik-kola,jonkatyylitajujakyvytonmoneen kertaan saatu todistaa.KukintyylilläänonnimensäkinmukaisestiLassiValtosenkuu-loinen levy, jossa laulajan par-haat valtit eli herkkyys ja lau-luäänipääsevätoikeuksiinsa.

Biisien sovitukset eivät olemaailmoja syleileviä, vaansuurinosakappaleistaonMik-kolan,Matti JohannesKoivunja Topi Sahan kynästä lähtöi-sin olevia kauniin vähäeleisiälaulelmia. Selkeimmin linjastapoikkeaa räväkkä avauskappa-le Tuhkaa ja hiekkaa ja sekin

vainedukseenrokkaavinepol-jentoineen. Vaakakupin mii-nuspuolelle kokonaisuudessalopulta jääkin lähinnä vastaa-vien lisänumeroiden puute;vaikka levyonesikoiseksiva-kuuttava,muutamankuuntelunjälkeenpäässäsoinimenomaanykkösraita.

*****Marko Pyhähuhta

PELI

BATTLEFIELD 3

Lokakuun lopulla julkaistuBattlefield3onnimestäänhuo-limatta ruotsalaisen pelitaloDICE:nkymmenestuotosmai-netta niittäneestä Battlefield-pelisarjasta. Pelaajayhteistyö-hön ja hahmoluokkiin perus-tuvasta moninpeliräiskinnästätuttuBattlefieldonvuosiensaa-tossa tuonut mukanaan myösjuonellisenyksinpelin.

Battlefield 3 on kauttaaltaankauneimpia ja tyylikkäimpiäpelejä koskaan. Suuret kont-rastit ja häikäisevät valoefek-tit luovat silmäkarkkia samallakunympärilläpauhaatäysisotasuuntaavan 3D-äänimaailmanja realististen aseäänien ansi-osta. Pelihahmojen liikkeidensulavuusonsaatuaikaanemo-yhtiö Electronic Artsin urhei-lupeleistä tutulla liikkeenkaap-paustekniikalla. Kaiken takanapyöriiDICE:nkehittämäFrost-bite2-pelimoottori.

Battlefield 3:n yksinpeli ei olejuoneltaan mitään uutta aurin-gonalla: terrorismi,Lähi-itä jaVenäjä toimivatedelleenkelposyinävirtuaalilippaidentyhjen-tämiseen.Kampanjaonerittäinraskaasti skriptattu, tarkoituk-senaan varmistaa, että pelaajaon aina eturivin paikoilla nä-kemässäkuntarjollaonhuimianäköaloja ja kiihkeää toimin-taa.Elokuvamainentarinapitääpelaajanmielenkiinnonyllähy-vinnoinkahdeksantunninkes-tonsaajan.

MoninpelionainaollutBattle-field-sarjan myyntivaltti. Hah-moluokkiin perustuva monin-pelionkymmenienohjattaviensotalaitteiden ja tiimityösken-telyä painottavien pelimuoto-jen ansiosta palkitsevinta mo-ninpeliviihdettä vuosiin. Ne-tissä meuhkaamisessa riittäätekemistä:peli sisältäähuimanmäärän kokemuspisteillä avat-tavaatavaraajaarvonimiä,joi-denaukomisessakuluneesatojatuntejaparhailtakinpelaajilta.

Testattu: Win 7, i5-750, 8GB DDR3, HD5770 1GB

Mikael Heikkinen

”Battlefield 3 on kauttaaltaan kauneimpia ja tyylikkäimpiä pelejä koskaan.

Arviot *****

”Huhhuh. Vaviskaa miehet!

27

Mies ja sen vaatteet

Veera Adolfsen, teksti ja kuva

Samppa Kaartinen, 24, aloit-ti Tuhti-bloginsa huhtikuussa.Englantilaista filologiaa opis-kelevaSamppakertooainakir-joittaneensapaljon,muttablogioliuusialuevaltaus.

“Bloggaamisessakiehtoose,ettävoiyhdistää teksteihinau-diovisuaalisenpuolen.Yhdessäpostauksessavoikirjoittaaaja-tusvirtaa,jakaakuviajavaikkamainostaa samalla hyvää mu-siikkia”,Samppasanoo.

Tuhti-blogisainimensäSam-pan yläasteaikaisen skeittiporu-kanmukaan.Nimionvedonnutmyösyllättäväänkohderyhmään.

“Meidän skeittilaudoissalukiTuhti, teimmeTuhti-tarro-ja, ja myöhemmin otin Tuhti-tatuoinninkin. Se on mahtava,positiivinen sana.Nimen takiablogiini eksyy myös tyyppejä,jotkaluulivattulevansapainon-hallintablogiin.Heistä joku onjäänytkin lukijaksi”, Samppanaurahtaa.

Tuhti on muotipainotteinenlifestyle-blogi, jonka lukijois-

ta valtaosa on teinityttöjä tainuoria naisia. Samppa arveleesukupuolensa avittaneen blo-ginsuosiota.Blogimassastaonollut helpompi erottua, koskamiespuolinen muotibloggaajaon Suomessa yhä melkoinenharvinaisuus.

“Muodista kirjoittavia poi-kia jamiehiä on vähän, koskasuomalaiseen äijämentaliteet-tiin ei sovi olla liian kiinnos-tunut vaatteista. Miehen eiodoteta samalla tavalla etsivänomaatyyliään”,Samppasanoo.Vaatteistakirjoittavaanpoikaankohdistuvatkin omat ennakko-odotuksensa.

“Blogissa kysellään usein,ettäanteeksivain,muttaoletkohomo. En koe sitä mitenkäänloukkaavaksi, mutta onhanse mielenkiintoinen oletus”,Samppa sanoo. Erikoisempiasuvalintavoi livenäkin joskustietää pitkiä katseita, lähinnämuiltaheteromiehiltä.Samppaaseeikuitenkaanhaittaa.

“Haluanpukeutua juuriniinkuin minusta tuntuu hyvältä.Positiivinen palaute tietenkinlämmittää, mutta jos jonkunmielestänäytänrumaltataiho-molta, ei oikeastaan voisi vä-hempääkiinnostaa.”

Sampan pukeutumisfilo-sofia on muutenkin huoleton.Hämeenlinnalainen sanoo, et-tei oikeastaan seuraa muotia,

vaikka poimiikin alitajuisestivaikutteita kadulta tai musiik-kimaailmasta. Vaatekaupannimellä ei ole väliä, ja päivänasukokonaisuus voi hyvinkinsyntyä ensimmäisenä käteenosuvistavaatteista.

“En myöskään kamalastiseuraa toisten blogeja. Yritänviettää vähemmän aikaa ko-neella, ja ehkä oma bloggaus-tyylikin säilyy paremmin.Kir-joittaessani toivon, että blogisaisi lukijannauramaan taihy-myilemäänainakinhetkeksi.”

Tuhtituhti.blogspot.com

Kirjoittajan mukaan: “Sampan ajatuksia ja vaat-teita vähemmän tosissaan.”

Viimeisimpiä otsikoita: How To Disappear Comp-letely, Iisisti, Kulinaarisia nautintoja Tallinnassa.

Paljastus tekijästä: “Keräilen pisteitä musiikki-makuhifistelyllä, mutta sa-laa tykkään silti kuunnella noloja biisejä, kuten Antti Tuiskun Hyökyaaltoa. Usein myös laulan mukana.”

Blogifakta

Muotibloggaaja Samppa Kaartinen sanoo, ettei seuraa muotia eikä lue blogeja.

Ehkäseontämävuodenaika,ehkänämäpimenevätmar-raskuun illat. Olen ajautunut kontakti-ilmoitusten maa-ilmaan. Ihmisetetsivät toisiaan lehtienpalstoilla, syksynuudessatv-sarjassa,romanttisissachicklit-kirjoissajatie-tenkinnetissä.Emmetaidauskoakohtalonjohdatukseen?

Eräässä Helsingin Sanomien Nyt-liitteen pääkirjoituk-sessakehotettiinnostamaankatselehdestäjakatsomaanympärilleen, sillä jokusaattaisi tehdäsamoin.Kirjoissajaelokuvissa,jaoletettavastimyösseuraamassanitelevi-siosarjassa,unelmienpuolisolöytyylopultaläheltä,sitäeivainolehuomannut.Hänetvoikohdatakaupanpesu-ainehyllylläkin!

Puppua.Onnistumisenmahdollisuudetedellämainituis-satapauksissaovatminimaaliset.Vaikkalaivaolisilas-tattusinkuilla,eisieltäketäänlöytäisi.Samaisenlehdentoimittaja astui todelliseenLoveBoatiin. Juttu oli raa-dollista luettavaa. Pakollinen toiveikkuuden siemen eipaljonhelpottanut.

Kumppaninetsiminennetissätuntuuvarsinjärkevältäjahelpolta:senkunvainlaittaakriteerinsäjakoneruksut-taa vastaukset. Palveluun lähdetään kavereiden positii-vistenkokemusteninnoittamana,kuneioleaikaataiha-lua juosta yössä.Tiedämmehän, että eräskin pariskuntaontoisensasitentavannut.

Asiasta kohkattuani ystävättäreni ehdottiminulle net-titreffiprofiilinluomista.”Saatsittenvarautuasiihen...””Että tulen huijatuksi ja pettyneeksi?” minä ehdotin.”Ei vaan siihen, että ehdotuksia satelee.” Olin hyvinepäilevällä kannalla, etenkin katsottuaniKlikkaamua-sarjaa.Seeiauvoisaakuvaanetissäkohdatuistakan-didaateista antanut. Nauroin ja itkin tapausten surku-hupaisuudelle.

Teinsiltihaun,puhtaastitutkimusmielessätietenkin.Tör-mäsin heti ongelmiin.Miksi hakea iloista, huumorinta-juista,liikunnallistajareipastatyyppiä,kunkyseisetomi-naisuudetovatsubjektiivisensuhteellisia?Valitsemillaanominaisuuksillavoitaktikoida.Muutamansananmuutok-sellalopputulosnäyttäätäydelliseltä,muttatodellisuusonjotainmuutakuinlistapaperilla.

Itsensä mainostaminen alkoi tuntua yhä vaikeammalta.Mikä merkitys on vartalon rakenteella, harrastuksilla,musiikkimaulla,kirjoitustyylillä?Mitämeniillähaluam-mesanoa–mitänemeistäkertovat?Totuuskontakti-il-moitustentaustallaonlopultasama,toiveyhtäläinen.Mekaikkikaipaammemerkityksellistäyhteyttäelämäämme,yksinäisyyden synkimpien hetkien lieventymistä. KuntanssilavanMarjattaonvuonna1960koskettanut, ei ta-pahtunuttasaakoskaanmielestään.

Kontaktien kaipuu

Jenni Kinnunen

Kirjoittaja on maisteri-laulaja, joka viihtyy vinnillä ja rohkeasti kopaisee vähän. (Kuva: Maiju Torvinen)

Tunteiden turbulenssissa

Kumppanin etsiminen netissä tuntuu varsin järkevältä ja helpolta: sen kun vain laittaa kriteerinsä ja kone ruk-suttaa vastaukset.

”Miehen ei odoteta etsivän omaa tyyliään naisten tavoin, Tuhti-blogia kirjoittava Samppa Kaartinen sanoo.

Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys.Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi).

SOITA JA KYSY LISÄÄ! Veijo Fröjd, puh. 045 7731 3859

TUNTUUKO TUTULTA?

Kirkkokatu 17 C 2890100 Oulu www.sm-mega.fi

Tänäkään talvena ei pelkällä opinto-tuella elä…

…mutta meillä voit tehdä opiskelujen ohella ilta- ja osa-aikatyötä oman valin-tasi mukaan, ja hankkia possulle täytettä!

Takuu-/provisiopalkka, joten pääset itse vaikutta-maan palkkaasi! Tilipussi kahden viikon välein.

Messu joka sunnuntai klo 10 Py-hän Luukkaan kappelissa. Messun yhteydessä on pyhäkoulu lapsille. Sarastus-kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–20 Elohuo-neessa, Isokatu 11. Lisätietoja Taina Voutilainen, p. 044 3161 729, taina.voutilainen@evl.fi. Cross Cafe perjantaisin klo 19–00.30 Elohuoneessa. Cross Cafe tarjoilee elävää musiikkia, evankeliumia ja elämyksiä rennos-sa seurassa! Katso tarkemmat ajat www.elossa.fi. Codex Uloensis -peli: Ratko teh-täviä, seuraa jännittävää tarinaa ja tutustu Ouluun ja sen historiaan osoitteessa www.elossa.fi. Sinua ja sinun asioitasi varten:Yliopistopastori Stiven Naatus,p. 044 3161 450Kv-työn pastori Árpád Kovács,p. 040 5242 778Oppilaitosdiakoni Salla Tuominen,p. 040 574 7132

etunimi.sukunimi@evl.fi

Seuraava Ylkkäri

ilmestyy ke 30.11.

Materiaalien deadline

maanantaina 21.11.