OULUN YLIOPPILASLEHTI · 5/2012

52. vuosikerta · www.ylkkari.fi

OPISKELIJANWappu

LAINASTAkiistaa

ÄLYKÄSOulu

2 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Hankala, hankalampi, Kansaneläkelaitos

Facebookissa kiersi taannoin julistus, jossa vaaditaan opintotuen tulorajojen poistoa. Moni opiskelija ennät-ti tykkäämään nopeasti ajateltuna oikeudenmukaiselta kuulostavasta ideasta.

Todennäköisesti vain ani harva tykkääjistä on tutustu-nut yksityiskohtaisesti laskelmiin siitä, kuinka paljon mikäkin ratkaisu tulisi yhteiskunnalle maksamaan. Eikä sellaiseen mitään varsinaista tarvetta edes ole.

Opiskelijat tuskin ovat tyytymättömiä nimenomaan sik-si, että opintotuessa on tulorajat – tai ylipäänsä min-kään yksittäisen syyn vuoksi.

Tyytymättömyys järjestelmän – käytännössä siis Kan-saneläkelaitoksen (Kela) – epäloogisuuksia kohtaan aiheuttaa sen sijaan harmaita hiuksia suurelle määräl-le opiskelijoita. Tänä vuonna Kela perii toissa vuoden opintotukia takaisin lähes 30 000 opiskelijalta yhteensä 36 miljoonaa euroa. Määrä on kasvanut 14 prosenttia sitä edeltäneestä vuodesta.

Aivan varmasti vikaa on huolimattomasti talousasioihin suhtautuvissa opiskelijoissakin, mutta ensi töikseen Ke-lan pitäisi katsoa peiliin. Vuosittain noin 70 000 opis-kelijan pitäisi palauttaa tukea, mutta vain vajaat kuusi kymmenestä niin tekee.

Liian moni on tuskastunut Kelan byrokratiaan, eikä jak-sa yrittää tehdä asioita oikein, vaan maksaa mieluummin kiltisti sanktiot, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.

Opiskelijoiden tuskastumisessa ei ole mitään ihmeellistä, niin kaistapäisen vaikeaselkoista Kelan kanssa asioiminen on. Jos Oulun yli-opistossa joskus käyskentelee suuri joukko harmaita hiuksia järjestelmän heikkou-den vuoksi saaneita miikanousiasia, syy on paljon todennäköisemmin Ke-lan kuin yliopiston.

Reseptiksi suomalaisen tukijärjes-telmän auttamattomaan kelkasta putoamiseen on tarjottu perustuloa. Eri puolueilla on perustulomalleis-ta vielä hyvinkin erilaisia näkemyksiä, mutta tahtotilaa malliin, jossa esimerkik-si työn tekemisen pitää kannattaa aina, näyttäisi löytyvän.

Perustulo löytyy myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ihka ensimmäisestä, huhtikuussa sorvatusta linjapaperista. Perustulo on mallina ehdottomasti ny-kyistä tukiviidakkoa parempi. Sitä heh-kuttaessa pitää kuitenkin muistaa, että mistään pelastajamallista ei pitäisi yli-päänsä puhua, jos nykyisen systeemin ei olisi annettu jäädä niin pahasti ajastaan jälkeen.

Kirjoittaja uskoo, että hänen elinajano-dotteensa on laskenut huomattavasti Kansaneläkelaitoksen epäloogisuuksien vuoksi.

Pääkirjoitus

OULUN YLIOPPILASLEHTI

5/201225.4.2012

52. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238

ISSN 0355-9238 (Painettu)

ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskunta

Mannenkatu 1 A, 90130 OULU

toimitus@oyy.fi

PAINOBotnia Print, Kokkola

Painomäärä 4 500 kpl

TOIMITUSPäätoimittaja Ville Koivuniemi

040 526 7821

paatoimittaja@oyy.fi

Toimittaja Mikael Heikkinen

040 550 3927

toimitus@oyy.fi

KANSI Sami Kaarakainen

ILMOITUSMYYNTISuoramarkkinointi Mega Oy

Maija-Liisa Kokko

044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoitukset

Pirunnyrkki Oy

020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamatto-

masta materiaalista. Lehden

vastuu rajoittuu ilmoituksen

hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy

23.5.2012. Materiaalit 14.5.2012 mennessä.

Ville Koivuniemiville.koivuniemi@oyy.fi

Ensi töikseen Kelan pi-täisi katsoa peiliin.””

35 / 2012

Älyn salat s. 12

» Oulu varmisti paikkansa Euroopan älykkäimpänä kaupunkina 2012. Kesällä selviää, mikä yhteisö palkitaan maailman älykkäimpänä Intelligent Community Forumin kilpai-lussa. Ylkkäri selvitti, mistä oululainen älykkyys syntyy.

Reportaasi

Maisteriksi maailmalla s. 10

» Gradunsa Singaporessa valmistelleella Tuomas Aarnilla on matkakertomuksen lisäk-si sanansa sanottavana singaporelaisesta koulutuspoliiittikasta. Opiskelijat saattoivat opiskella yliopistolla vuorokauden ympäri, nukkua pöydän ääressä, ja jatkaa herätes-sään, Aarni kertoo.

Juoruilua ja vertaistukea s. 18Communican eli logopedian kiltahuoneen punaisella soh-valla on mukavaa istuskella tai ottaa päiväunet. Väriä huoneeseen tuo CommuniCafén uutuus: henkilökunnalta vuosijuhlalahjaksi saatu kirkkaan oranssi Fatboy-säkkituoli.

Artikkelit

Kolumnit

Asiaton oleskelu sallittu » Poliittinen eläin s. 5

Saisiko Stubb käydä kunnan hammashoidossa?

» Politics and the City s. 19

Mopedilla seinään » Sivuhuomautuksia s. 23

SISÄLLYSLUETTELO

Palstat

Kampuksen kasvot » Viulua soittava Johanna

Laurila on vanhemmilleen kiitollinen siitä, ettei hän-tä pakotettu soittamaan, vaan pelkästään kannus-tettiin siihen.

s. 16

Kiharat sekosivat Fuji-vuorella

» Amerikkalaisittain kokoon M pukeutuva Matti Junila ei meinannut mahtua Japa-nissa edes sikäläiseen ko-koon XXL.

s. 23

Opiskelijakulttuuri suolta kaduille!

» Opiskelijat voisivat piristää Oulun kaupungin ilmettä muulloinkin kuin vappuna, kirjoittavat Veera Adolfsen ja Laura Pistemaa.

s. 7

Haarukassa: Kasvisreseptien kokeilija

» Tietojenkäsittelytieteitä lukevan Päivi Palosaaren haave numero yksi olisi tällä hetkellä oman alan työpaikka.

s. 20

Pinnalla

Sarjakuvat

» Rakas päiväkirja s. 2 » Lyhyempi

oppimäärä s. 21 » Betonisaappaat s. 21

Arviot s. 22

Kansalliskirja » Turkka Hautala

MDNA » Madonna

Port of Morrow » The Shins

Legend of Grimrock » Almost Human Ltd

Poimi Wesibussin aika-taulut ja opi tunnista-maan jokaisen Oulun yliopiston ainejärjes-tön haalarit!

sivut 4-7

Opintolaina jakaa mielipiteet kahtia s. 8Korkeakouluopiskelijan opintolainan määrästä vallitsee opiskelijoiden keskuudessa kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä. Aino Korrensalo, Jaakko Mäki-Petäjä, Lauri Tenhunen ja Joona Lahti vastasivat Ylkkärin kärjistettyihin väittämiin opintolainasta.

Wappu Oulussa s. 4

» Wappu tarjoaa monenlaista aktiviteettia oululaiselle opiskelijalle. Lue Ylkkärin tärpit olutarvosteluineen sivuilta 4-7.

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

4 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ryympäristötekniikka

Oulun yliopiston Prosessikilta ryprosessitekniikka

Sähköinsinööri-kilta rysähkötekniikka

OulunTietoteekkarit rytietotekniikka

Oulun yliopistonkoneinsinöörikilta rykonetekniikka

OulunArkkitehtikiltaarkkitehtuuri

OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit rytuotantotalous

Teknillinen tiedekunta

Taloustieteiden tiedekunta

Finanssi rytaloustieteet

Teekkareiden kattokiltana toimii Oulun Teekkariyhdistys ry

Ei erillistä kattokiltaa: Kaikki Oulun yliopiston taloustieteiden opiskelijat kuuluvat samaan kiltaan.

Wappu Oulussa 2012Alla Wapun menoja koottuna ilmoittajilta ja ainejärjestöiltä. Tekemistä näyttää riittävän!

Hauskaa ja turvallista Wappua kaikille!

KESKIVIIKKO 25.4.

WAPPUBONGAUS @TUIRAWapun lähestyessä kömpivät teekkarit ulos kellareistaan ja käynnistävät Wa-pun odotuksen kunnolla Souduilla! On aika kaivaa kiikarit esiin, suunnata Tui-ran rannalle ja aloittaa Wappubongaus! Parhaalle eli nopeimmalle bongaajalle on luvassa mukava palkinto, jolla Wap-pu lähtee taatusti nousuun! Tule siis Soutujen aikaan Tuiran rantaan, etsi OLuT:n lippu ja aloita Wappubongaus! Ilmaistapahtuma!

KIRKKOVENESOUDUT @TUIRAPerinteiset Prosessikillan järjestämät Kirkkovenesoudut Tuiran uimarannalla 11:30 - 17:30. Siellä kisaillaan pilke sil-mäkulmassa ja DJn tahdittamana.

JÄLKISOUDUT @APOLLOJälkisoudut klo 22 – 04, esiintymässä L.A.O.S.

PEDOROCK @45SPECIALLivebändejä ja hyvää musaa illalla 45 Specialissa. Tuu mukaan rockaamaan Wappu-meiningeissä!

TORSTAI 26.4.

SAUNAMARATON JA JÄLKILÖYLYTSaunamaraton on Arkkaritalolta lähte-vä suunnistustyylinen matka kohti Wal-hallaa. Osallistumismaksu 1e. Matkalla on rasteja joissa suoritetaan tehtäviä. Ei tarvitse pitää kiirettä ja voi kulkea poru-kalla ja pitää hauskaa. Saunomista lu-vassa, varustautukaa siis sen mukaisesti. Jälkilöylyt on klo 21 alkaen Walhallas-

sa, Saunamaratonille osallistujat pääsevät automaattisesti, muille 3e. Vain nopeim-mat mahtuvat, joten kannattaa osallis-tua Saunamaratonille. OPMx2. Paikalla myös mahdollisuus grillaamiseen.

ÖÖPISGAALA 2012 @DIONETorialue tärähtää kun Ööpisgaala pÖräh-tää käyntiin klo 22. Viimeistään puolen-yön aikoihin lorahtaa jo housuissa kun Oululainen bilebändi BANGBANG SIS-TA surahtaa lavalle. Juomatarjouksia ja suuri Ööpisgaalakilpailu! Dionesta on tie-tenkin mahdollista ostaa sitä itseään - Öö-pistä. Liput 3€ ovelta / 2€ ennakkoon. Ennakkoon ostaneiden kesken arvotaan loossi Dionesta, johon henkilökunta tar-joilee ilmaista juotavaa ja syötävää.

PERJANTAI 27.4.

PÄIVÄKÄNNIT @HEVIMESTAOLuT ja OTY järjestävät jo perinteeksi muodostuneet Päiväkännit klo 13-19. Tule siis nauttimaan edullisista juomista ja taita edellisen illan jälkeinen olotila. OTY ja OLuT tarjoaa tänäkin vuonna ilmaista Wesibussikyyditystä Linnan-maalta Hevimestaan nonstoppina klo 13-15.

AATONAATONAATONAATON-APINAKAPINA @TIVOLIOLuT:in ja Humanistisen killan legen-daariset AAAAAK-bileet täyttävät jäl-leen Oulun Tivolin pe 27.4. alkaen klo 22. Luvassa mm. OLuT:n vuoden fuksin palkitseminen! Liput 4€/3€ ennakkoon. OLuT:n hallituksen jäseniltä voi ostaa en-nakkolippuja myös OLuT:n tapahtumissa tasarahalla! Bileissä mukana myös After Dark klo 22-23!

LAUANTAI 28.4.

KOTIKAUPUNGINLYHYTKotiKaupunginLyhyellä Wesibussi kier-tää rakkaan Oulumme parhaimpia ammat-tilaismestoja. Lähtö reissulle tapahtuu klo 11 ja reitti kiertää viiden tunnin ajan ym-päri kaupunkia. Loppuunmyyty!

WAPPUSUUNNISTUS @LINNANMAAOLuT:in perinteinen Wappusuunnistus! Joukkueiden ilmoittautuminen kyykkä-kopilla klo 13:45, joukkueet liikkeelle klo 14. Kierretään fuksisuunnistusmei-ningeissä kiltojen rasteja, fuksit rasti-vahteina ja vanhemmat tieteenharjoit-tajat kiertelevät esittelemässä taitojaan. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikil-le! Ohjeellinen joukkueen koko on 4-8 henkeä. Palkintojenjako Pub Kuutiossa klo 18:30.

WAPPUREIVIT @KUUSISAARIIllalla on tarjolla WappuReivit suurem-pana ja mahtavampana kuin ennen! Nämä jytinät kuunnellaan nyt Kuusisaaressa. Esiintymässä JAMGIZMO, MZA, PSY-DOG, JARKKO ORAVA ja MACIO. Hiki virtaa ja katto jytisee, kun Teekkarit ja muut opiskelijat reivaa!

SUNNUNTAI 29.4.

TEEKKARIKILTOJEN TEMPAUKSET @TORITeekkarien tempaukset klo 12 alkaen.

OTY:N FUKSIKISAT @TORIOTY:n Fuksikisat klo 14. jonka tulok-set vaikuttavat yhdessä fuksijäynäki-sojen tulosten kanssa kiltojen väliseen

uintijärjestykseen.

WAATONAATON BILEET @APOLLOIllalla jatketaan bailuja Apollossa klo 22-04. Siellä järjestetään perinteiset PJ-kisat, jossa Teekkarikiltojen puheenjohtajat kilpailevat paremmuudestaan erinäisissä lajeissa. Myös Teekkaritorvet ovat illalla mukana viihdyttämässä juhlakansaa.

WAPPUPIKNIK @AINOLANPUISTOWaatonaattona 29.4. Wappupiknik klo 15 alkaen Ainolanpuistossa. Ajatuksena on nauttia omavalintaisia panimotuottei-ta oluiden ystävien henkevässä seurassa keväisessä puistomiljöössä.

JUOMALAULUHARKAT @KAUPUNGINTEATTERIOulun yliopiston Humanistisen killan Juomalauluharkat Finanssin kanssa teatterin liepeillä klo 16.

MAANANTAI 30.4.

TEEKKARIWAPUN JULISTUS JA WAPPUKULKUE @RAUHALAKlo 11.50 Rauhalan edessä TeekkariWa-pun julistus. Tästä lähdetään Wappukulku-eessa kiertämään keskustaa. Wappukul-kue pysähtyy Franzenin patsaan lakituksen ajaksi sekä vanhojen Rattorilupin ja Alkon sijoilla kunnioittamaan näitä paikkoja.

FUKSIUITOT @ÅSTRÖMIN PUISTOKlo 14 fuksiuitot Åströmin puistossa.

WAATON BILEET @TIVOLIIllalla koittaa Wapun suurimmat ja hie-noimmat bileet Tivolissa, jossa esiinty-mässä Basic Element.

Bongaa haalarit!

55 / 2012

Flash mob on ilmiö, jonka sosiaalinen media on lyönyt läpi hämmentämään ja ihastuttamaan ihmisiä. Siinä ryh-mä ihmisiä esimerkiksi tanssii tai laulaa ennalta salassa suunnitellun performanssin tai esityksen yllättäen eri-koisessa paikassa. Youtube on pullollaan videoita, joissa ihmiset aloittavat näennäisen spontaanin tanssiesityksen esimerkiksi keskellä ostoskeskusta. Performanssin jäl-keen joukko hajaantuu ja kaikki on ohi niin äkkiä kuin se alkoikin.

Flash mobeissa, samoin kuin ravintolapäivässä, minua kiehtoo se, että ne rikkovat sovinnaisen ajattelumme rajo-ja. Vaikka ne ovatkin lähinnä harmitonta hauskaa, ne rik-kovat käsityksiämme siitä, mitä kukin voi tehdä missäkin tilassa. Ajattelumme kaipaakin haastamista, sillä tiloihin ja niiden käyttöön liittyvät kysymykset ovat olennaisia ja myös olennaisen poliittisia.

Käsityksemme tilojen käytöstä ovat hyvin ahtaat. Kadulla kuuluu kävellä, ostoskeskuksessa kuuluu ostaa, puistossa kuuluu viettää piknikkiä ja torilla kuuluu syödä muikkua. Jos joku rikkoo sovinnaisen käyttäytymisen koodia, kiu-saannumme. Kadulla istuvaa ihmistä katsotaan paheksu-en. Ostoskeskuksessa ostamaton häädetään pois. Puistos-sa nukkuva käydään herättämässä. Torilla tanssivaa pidet-täisiin hulluna.

Kysymys kuuluu, kuka määrittää sen, mikä on hyväksyt-tyä käytöstä missäkin tilassa? Kuka päättää, mikä on asi-allista oleskelua?

Useimmissa paikoissa kaupalliset intressit määrittävät olemistamme. Iso osa tiloista, joissa vietämme aikaam-me, perustuu kulutukseen. Sinun täytyy kuluttaa, jotta olet tervetullut. Vähissä ovat vapaat tilat, joissa käyttä-jät voivat vapaasti määritellä hyväksytyn toiminnan rajat. Monissa kaupungeissa on kuitenkin vallattu tyhjiä tiloja ja perustettu autonomisia sosiaalikeskuksia, joissa käyttä-jät itse pääsevät määrittämään olemisensa rajat ja sään-nöt. Myös suuresti rakastamissani julkisissa kirjastoissa oleskelu ei perustu ostamiseen, vaikkakin toimintaa oh-jaavat kirjaston säännöt. Pelisäännöt määrittää kunnan byrokratiakoneisto.

Tarvitaan enemmän vapaita tiloja, joissa ihmisillä on au-tonomia määrittää itse toimintansa rajat. Tällaisissa pai-koissa luovuus kukkii ja ihminen saa toteuttaa luontaista sosiaalisuuttaan. Oululainen Kulttuuribingo-kollektiivi on hieno esimerkki yhteen kokoontuneiden ihmisten au-tonomisesta luovuudesta.

Meidän täytyy myös vaalia ja kehittää julkisia tilojam-me, kuten puistoja, kirjastoja ja nuorisotaloja, joissa oleminen on sallittua ilman ostamista. Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutos, jotta siedämme enemmän eri-laisuutta ja opimme jopa arvostamaan sitä. On opittava olemaan kiusaantumatta siitä, että asioita tehdään uudel-la tavalla epäsovinnaisissa paikoissa. Sovinnainen ajat-telu on luovuuden ja vapaan olemisen jarru.

On olennaisen poliittinen kysymys, kuinka paljon yhtei-sistä tiloistamme ovat julkisia ja kuka päättää siitä, mitä missäkin saa tehdä. Yhteiskunnassa käydään jatkuvaa kissanhännän vetoa siitä, missä ja kenelle on asiaton oles-kelu kielletty. Samaa kamppailua käydään myös meidän jokaisen päämme sisällä.

Asiaton oleskelu sallittu

Hanna Sarkkinen

Kirjoittaja on Oulun kaupunginhalli-

tuksen, kaupunginvaltuuston ja

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan

edustajiston jäsen.

Poliittineneläin

Kasvatustieteiden tiedekunta

Pedagogian ylioppilaat ryluokanopettajat

Opela ryluokanopettajat(Kajaani)

Mukava rymusiikkikasvatus

Motiva rykasvatustieteet

Lastarit ryvarhaiskasvatus

Aineenopettajiksi opiskelevien yhteinen ainejärjestö on Oulun aineenopettajaksi opiskelevat - Ohari ry. Oharin jäseniksi pääsevät kaikki Oulun yliopiston aineenopettajaksi opiskelevat.

Messu sunnuntaisin klo 10 Pyhän Luukkaan kappelilla. Messun yhteydessä on pyhäkoulu lapsille. Sarastus-kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–20 Elohuo-neessa, Isokatu 11. Lisätietoja Taina Voutilainen, 044 3161 729, taina.voutilainen@evl.fi. Cross Cafe keväällä perjantaisin klo 19–00.30 Elohuoneessa, Iso-katu 11. Elävää musiikkia, evan-keliumia ja elämyksiä rennossa seurassa! Katso tarkemmat ajat www.elossa.fi. Codex Uloensis -peli: Ratko teh-täviä, seuraa jännittävää tarinaa ja tutustu Ouluun ja sen historiaan osoitteessa www.elossa.fi www.elossa.fi on Nuorten aikuisten seurakunta.

Sinua ja sinun asioitasi varten:Yliopistopastori Stiven Naatus,p. 044 3161 450. Työhuone TF101, keskusaulan läheisyydessä.

etunimi.sukunimi@evl.fi

TIISTAI 1.5.

ASHEMATUNNELIN ÖRINÄT @ASEMATUNNELIAshematunnelin örinät asema-tunnelissa klo 3:33:33!

FUKSIEN LAKITUS @RAUHALAFuksien lakitus klo 5:00.

SHAMPPANJAMATINEA @LINNANSAARIShampanjamatinea Linnansaa-ressa klo 9:00 alkaen. Mukana myös Teekkaritorvet!

WAPPUVINPAKoko perheen Wappuvinpa vappupäivänä yliopiston biolo-gian laitoksella kello 10-15. Oh-jelmassa hauskoja pelejä ja leik-kejä lapsille kuten kummitusju-na, ongintaa, onnenpyörä, aar-teenetsintää ja kasvomaalausta. Sisäänpääsymaksu 2 euroa. Hintaan sisältyy kahvi/mehu/tee ja pientä purtavaa, sekä eläin-museo- ja kasvihuoneseikkailu. Wappuvinpan järjestää biolo-gian opiskelijoiden ainejärjestö Syntaksis ry. Lahjoitamme ta-pahtumasta tuotosta 5% hyvän-tekeväisyyteen.

PALJAANA - HÄVYTÖN VAPPUILOITTELU K18 @KAUPUNGINTEATTERIKlo 14 Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Liput 15 eur /20 eur. Hilpeä vappuiloittelu teatterin suurella näyttämöllä.

Lähdöt parittomina tuntei-na Linnanmaalta, parillisina keskustasta.

Torstaina 26.4.klo 16-24

Perjantaina 27.4.Päiväkännikuljetus klo 13-15 Normaalia ajoa klo 15-24Lauantaina 28.4.KotiKaupunginLyhyt 11-16 Normaalia ajoa klo 16-24

Sunnuntaina 29.4.klo 16-24Maanantaina 30.4.klo 16-24

Hinta: 2,5e/h

WESIBUSSIN AIKATAULUT

OYY:lle historian ensimmäinen linjapaperi

Oulun yliopiston ylioppilas-kunta (OYY) sorvasi historian-sa ensimmäisen linjapaperin. OYY:n edustajisto antoi siuna-uksen linjapaperille edustajiston kokouksessa 18. huhtikuuta.

Linjavedot herättivät niin paljon keskustelua, että paperin hiominen kesti kuusi tuntia.

Oulun keskustaopiskelijoi-den aatejohtaja Jaakko Mä-ki-Petäjä kritisoi erityisesti OYY:n hallituksen pohjaesitys-tä linjasta opintotukeen. Mäki-Petäjän mukaan edustajistovaa-lien alla ei ollut näkyvissä, että opintolainan määrää oltaisiin korottamassa.

OYY:n hallituksen puheen-johtaja Eero Manninen muis-tutti, että OYY:n linja on sama kuin viime vuoden Suomen yli-oppilaskuntien liiton liittoko-kouksessa. Suurimman ryhmän Tekniikan ja Talouden TeTa:n ryhmänjohtaja Jenni Pitko puo-lusti hallituksen kantaa. Hänen mukaansa ennen edustajisto-vaaleja ei ollut näköpiirissä, että opintotuki saataisiin indek-siin vasta vuonna 2014.

Lue lisää keskustelua opin-tolainan määrän nostami-seen liittyvästä politiikasta tämän lehden sivuilta 8-9.

6 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Kultu ryarkeologia, kirjallisuus ja kulttuuriantropologia

Index ryinformaatio-tutkimus

Gieku rySaamen kielen ja saamelainen kulttuuri

Verba ryvieraat kieleet

Communica rylogopedia

Suma rysuomen kieli

Humanistinen tiedekuntaOulun yliopiston Humanistinen kilta ry on kaikkien Oulun yliopiston humanististen ainejärjestöjen - ja humanistiopiskelijoiden - yhteinen kattojärjestö.

Tiima ryhistoria

Lääketieteellinen tiedekunta

Oulun Lääketieteellinen Kilta rylääketiede

Oulun yliopiston Terveystieteiden kilta ryhoitotiede

Ei erillistä kattokiltaa.Lääketieteilijöiden haalarit erottaa muista valkoisista tunnetun tulehduskipulääkkeen isosta logosta lahkeessa.

Amazing Oulu liikuttaa taasVille Koivuniemi, teksti ja kuva

Kaupunkiseikkailu Amazing Oulu liikuttaa oululaisia opis-kelijoita 9. toukokuuta. Kaikille korkeakouluopiskelijoille avoi-meen tapahtumaan voi osallis-tua nelihenkisellä joukkueella.

Seikkailu lainaa ideansa Amazing Race -televisio-oh-

jelmasta. Tapahtumassa kier-retään siis erilaisilla rasteilla ympäri Oulua. Mukaan tarvit-see ainoastaan polkupyörän, jolla taitetaan matkat rastien välillä.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnalle Amazing Oulu on yksi vuoden päätapahtumia, joten projektia varten palkattiin pro-jektisihteeriksi OYY:n viime

vuoden hallituksen jäsen Suvi Pesonen.

Pesonen muistuttaa, että mu-kaan voi lähteä joko tosissaa tai kieli poskessa. ”Tämä on leik-kimielinen kilapilu, jossa Oulu tulee tutuksi. Myös niille jotka ovat kotoisin Oulusta, kilpailu tarjoaa varmasti uusia näkökul-mia”, Pesonen lupaa.

Amazing Oulu on vuoden

ainoa Oulun yliopiston yliop-pilaskunnan täysin alkoholiton tapahtuma. OYY:n kanssa jär-jestelyissä on mukana Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO.

”Kannustan kaikkia lähte-mään mukaan. Tämä on muka-va liikunnallinen kesänaloitus, sopivasi vapun rientojen jäl-keen”, Pesonen sanoo.

Amazing Oulu

MITÄ? Amazing Oulu on lii-kunnallinen kaupunkiseikkai-lu, joka noudattelee televi-siosta tuttua Amazing Race -ideaa. Kilpailijat muodosta-vat neljän hengen joukkuei-ta, ja kulkevat pyöräilemällä Oulun kaupungissa vihjeiden perusteella liikunnallisilla rasteilla.

MISSÄ? Kilpailun rastit kul-kevat ympäri Oulua. Jouk-kueet kulkevat rasteilta toisille polkupyörillä.

MILLOIN? Tapahtuma jär-jestetään keskiviikkona 9. toukokuuta. Kilpailu alkaa kello 10 ja kestää pitkälle iltapäivään.

MILLOIN VOI ILMOITTAUTUA? Imoittautua voi 19. huhti-kuuta alkaen. Ilmoittautu-minen loppuu 2. toukokuu-ta kello 16. Kilpailuun mah-tuu enintään 30 joukkuetta.

KENELLE? Kenelle tahansa korkeakouluopiskelijoista koostuvalle nelihenkiselle joukkueelle.

MITÄ MAKSAA? Nelihenki-sen joukkueen osallistumis-maksu on 10 euroa. Hintaan sisältyvät Survival kit –kisa-kassi sekä kilpailun päät-teeksi ruokailu ja sauna.

MITEN MUKAAN? Joukku-een voi ilmoittaa mukaan osoitteessa oyy.fi/amazing 2.5. mennessä.

MITÄ ERITYISTÄ? Tapahtu-ma on alkoholiton. Opiske-lijoita halutaan kannustaa

mukaan liikunnalliseen ja tervehenkiseen yhdessä-oloon muiden aktiviteettien ohella.

MISTÄ LISÄTIETOA? OYY:n nettisivuilta osoitteesta www.oyy.fi/amazingoulu tai ylioppilaskunnan Amazing-sihteeri Suvi Pesoselta (suvi.pesonen@oyy.fi). Kaupunki-suunnistus löytyy myös Facebookista nimellä Amazing Oulu 2012.

Viime vuonna Amazing Oulun järjestelyihin osallis-tunut Suvi Pesonen muis-tuttaa, että tapahtumaan

voi osallistua myös kieli poskessa, vaikka tosissaan-

kin saa olla.

75 / 2012

VV 34/50

TL 36/50

VV 30/50

TL 25/50

VV 32/50

TL 28/50

VV 38/50

TL 39/50

VV 37/50

TL 36/50

VV 38/50

TL 39/50

FRANZISKANER HEFE-WEISSBIERon vertailun oluista miedoin ja laajimmin saatavilla oleva, sil-lä Oulussakin sitä on saatavilla Alkon lisäksi yhdestä jos toises-takin kapakasta. Ulkonäöltään Franziskaner on tyylille uskolli-sesti oranssinkeltainen ja samea. Kaadettaessa olut muodostaa ti-heän ja pysyvän vaahdon. Tuok-sussa on havaittavissa niin hii-vaa, sitrusta kuin banaaniakin. Suutuntuma on keskiasteisen hiilihappoinen. Kokonaisuutena Franziskaner on helposti lähes-tyttävä, suurta yleisöä kosiskele-va laadukas perusvehnä.

HACKER-PSCHORR HEFE-WEISSBIER Hacker-Pschorr Bräu ja Pschorr’n suku ovat keskei-nen osa Münchenin historiaa – jopa säveltäjä Richard Wagner on omistanut panimolle yhden oopperoistaan. Hacker-Pschorr Hefe-Weissbier’n valmistami-sessa vehnä- ja ohramaltaita on käytetty suhteessa 2:1. Koko-naisuutena Hacker-Pschorr oli hieman ennakko-odotusten vas-taisesti selkeästi vertailujoukon heikoin esitys.

HOFBRÄU MÜNCHENMÜNCHENER WEISSEHofbräuhaus München perus-tettiin vuonna 1589 herttua Wilhelm V:n toimesta ja on edelleen Baijerin osavaltion

omistama. Vertailuun valittu Hofbräu München Münchener Weisse on viilattu suoraviivai-seksi kesäjuomaksi maun ja tuoksun kustannuksella. Tästä huolimatta suutuntuma ei ole yhtä virkistävä kuin vertailun parhaissa oluissa. Hoegaarde-nin ystäville tämä lienee vertai-lun oluista helpoimmin lähes-tyttävä.

PAULANER HEFE-WEISSBIER yllätti raadin positiivisesti. Tuoksu on raikkaan hedelmäi-nen, erityisesti banaani on tun-nistettavissa. Virkistävä hedel-mäisyys jatkuu itse maussa, johon sopii hyvin juoman mie-dohko hapokkuus. Päällimmäi-senä makuna on miellyttävällä tasolla pysyvä makeus, mutta myös kitkeryyttä tuova humala on taustalla. Paulaner on ehkä-pä vertailun paras patiojuoma.

SCHNEIDER WEISSE TAP 4 MEIN GRÜNES oli vertailun ainoa luomuolut ja samalla ainoa, jonka arvi-ointiraati pystyi varmuudella tunnistamaan – Mein Grünes muistuttaa nimittäin etäisesti saman panimon Aventinusta. Schneider on myös vertailun vahvin olut, ollen alkoholipi-toisuudeltaan lähellä vehnä-bockeja. Tuoksussa on havait-tavissa vehnän lisäksi hieman korianteria.

WEIHENSTEPHANER HEFEWEISSBIERBaijerin osavaltion omistama Bayerische Staatsbrauerei Wei-henstephan on maailman vanhin yhä toiminnassa oleva panimo. Panimoalan yliopistotasoista koulutusta on järjestetty 1800-lu-vun lopulta lähtien. Samean kullankeltainen Weihenstepha-ner Hefeweissbier on kuin op-pikirjaesimerkki hyvästä vaale-asta vehnäoluesta. Vaahto muodostaa kestävän, kau-niin ja korkean kukan kaadet-taessa. Aromil-taan ja maultaan Weihenstephaner kuuluu vertailun banaanisempaan joukkoon. Suutuntu-maltaan olut on juuri sopivan hiilihappoi-nen ja virkistävä. Jälkimaussa mieto humalointi voimis-tuu hieman.

Vertailun osa-alueita olivat kansain-

välisen käytännön mukaisesti tuoksu

(0–10), ulkonäkö (0–5), maku (0–10),

suutuntuma (0–5) sekä yleisvaiku-

telma (0–20), yhteensä 50 pistet-

tä. Testiryhmän muodostivat Oulun

akateemisen olutseuran perustaja

Ville-Valtteri Visuri ja Tero Luukko-

nen (järjestelyissä mukana Juho Tilt-

ti ja Juhani Teereniemi). Lue katta-

vampi arvostelu netissä ylkkari.fi

Lääketieteellinen tiedekunta

Oulun Hammaslääke-tieteen Kilta ryhammaslääketiede

Oulun lääketieteen tekniikan opiskelijat rylääketieteen tekniikka

Oulun Yliopiston Biofyysikot rybiofysiikka

Valenssikemia

Blanko rytietojenkäsittely-tieteet

Histoni rybiokemia

Syntaksis rybiologia

Nikoli ry geotieteet

Atlas maantiede

Sigma-kilta rymatemaattiset ja fysikaaliset tieteet

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteen opiskelijat (ja yleensä kaikki muutkin) erottaa toisistaan selässä olevasta kiltalogosta.

Lääketieteilijöiden haalarit erottaa muista valkoisista tunnetun tulehduskipulääkkeen isosta logosta lahkeessa.

Luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöjen yhteisenä kattokiltana toimii Oulun Luonnontieteilijät ry.

Oulu on Suomen suurista kaupungeista ikäraken-teeltaan nuorin. Joka

viides kaupunkilainen opiske-lee parhaillaan korkeakoulus-sa. Katukuvasta sitä ei kuiten-kaan huomaa: kun brittiläinen kaupunkikulttuuriguru Charles Landry vieraili Oulussa vuosi sitten, hän hämmästeli yliopisto-kaupungin keskustassa ammot-tavaa opiskelijakulttuurityhjiötä. Opiskelijoita ja opiskelijatapah-tumia toki on, mutta suolla kuu-si kilometriä Rotuaarilta pohjoi-seen. Ei siis ihme, jos opiskelijat tuntuvat joskus olevan Oulussa varsin näkymätön ihmisryhmä.

Tällä viikolla tilanne korjaan-tuu, kun vappu ajaa opiskelijat Linnanmaalta kaikkialle kau-punkiin. Haalareiden värikirjoa, juomalaulujen raikumista, kei-nahtelevaa Wesibussia, lakki-päistä Franzénia, mystisiä haala-rikasterituaaleja ja kaikkea mah-dollista luovaa hulluutta ihme-tellään Oulussa tänäkin vuonna silmät pyöreinä ja toivottavasti myös hymy suupielessä. Useim-mille kaupunkilaisille vappu on kaoottisuudessaankin aivan tervetullut opiskelijakulttuurin tuulahdus, jonka jälkeen Oulun keskusta tuntuu pitkään entistä hiljaisemmalta ja tylsemmältä.

Vappu on vain kerran vuo-dessa, mutta opiskelijat voisivat piristää Oulun kaupunkia useam-minkin. Meillä on omaperäistä, hienoa ja räväyttävää opiskeli-jakulttuuria kuorolaulusta laa-vuiltoihin ja teatterista juoma-laulumaratoneihin. Se ansaitsisi reippaasti laajempaa näkyvyyttä niin katukuvassa kuin paikallis-

mediassakin. Sitä tapahtumam-me voisivat helposti myös saada: heti OYY:n hallitusvuoden alus-sa tuli selväksi, että kaupunki ja lehdistö ovat oikeasti kiinnostu-neita opiskelijoiden tekemisistä. Oulun imagonkin kannalta on nimittäin sääli, jos sen nuoret ja fiksut opiskelijat hautautuvat ta-pahtumineen tyystin suolle.

Miksi omaa opiskelijakulttuu-riaan sitten kannattaisi marssit-taa esiin? Hienojen ja uniikkien kulttuuritapahtumien näkyväksi tekeminen tarjoaa roppakaupal-la myönteistä julkisuutta sekä järjestäjilleen että opiskelijoille ihmisryhmänä. Paitsi opiskelija-myönteisyyttä, se lisää kaupun-kimme viihtyisyyttä ja sitä kautta hyvinvointia. Oiva tilaisuus kau-pungin valloittamiseen tarjoutuu jo 9.5., kun ylioppilaskunta jär-jestää jo kuudennen liikunnallis-kultturellin Amazing Oulu -kau-punkisuunnistuksen.

PS. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettävät Oulun Päivät ko-kevat tänä vuonna reilun nuoren-nusleikkauksen ja täyttävät yh-den viikonlopun ajaksi Rotuaarin kaikenlaisilla opiskelijakulttuu-ritapahtumilla. Ylioppilaskunnan ja OSAKOn kulttuurivastaavat kokoavat ohjelmaa yhdessä kau-pungin kulttuurisihteerin kanssa - sinäkin olet valtavan tervetullut mukaan ideoimaan, toteuttamaan ja ihailemaan lopputulosta!

Veera Adolfsen ja Laura Pistemaa

Molemmat kuuluvat

OYY:n hallitukseen sekä

- kulttuurijaostoon

Opiskelijakulttuuri suolta kaduille!

ARVIO

Wapun olutekstra, vertailussa baijerilaiset suodattamattomat vehnäoluet

Vehnäolut on pintahiivaoluisiin

lukeutuva oluttyyli, jonka val-

mistuksessa käytetään vehnä-

mallasta. Weißbier on yleisni-

mitys saksalaisista vehnäoluista

(vähintään 50% maltaista oltava

vehnämallasta).

Weißbier sisältää vaaleisiin

lager-oluisiin verrattuna 1,5–2,5

kertaisen määrän hiilidioksidia.

Vehnäoluet ovat lisäksi hyvin

miedosti humaloituja sekä huo-

mattavan hedelmäisiä; tuoksus-

sa on tavanomaisesti banaania,

sitrusta tai molempia.

Paras paikka nauttia vehnä-

olutta onkin kesäauringossa pa-

tiolla tai puistossa istuen. Weiß-

bier tarjoillaan oikeaoppisesti

tiimalasin muotoisesta vehnä-

olutlasista, sopivan tarjoiluläm-

pötilan ollessa noin 8–12 °C. Pul-

losta nauttiessa saattaa käydä

helposti ollihokkaset.

Ville-Valtteri VIsuri

8 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Opintolainajakaa mielipiteet kahtia

Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa (OYY) näkemys opintolainan määrästä jakaa mielipiteet myös, joskin selvä enemmistö OYY:n edustajistosta halusi linjapaperiin maininnan, jonka mukaan opintolainan määrää voidaan lisätä. Alla on esitetty kahdeksan väittämää, jotka voisivat olla kärjistettyjä väitteitä mistä tahansa kahvipöytä-keskustelusta. Väitteisiin vastaavat neljä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vaikuttajaa, joista kaksi pitäisi opintolainan määrän nykyisellään, kaksi haluaisi nostaa sitä.

Mustaa valkoisella

Valtio takaa opintolainan kokonaisuudessaan. Opiske-lija voi hakea lainan valit-semastaan pankista. Koska valtio takaa opintolainan, mutta vakuutta ei tarvita.

Suomessa opiskeleva kor-keakouluopiskelija voi nos-taa opintolainaa maksimis-saan 300 euroa kuukaudes-sa. Ulkomailla opiskeleva voi nostaa lainaa enintään 600 euroa kuukautta kohden.

Lukuvuonna 2005-2006 tai myöhemmin opintonsa aloit-tanut voi saada verotuksessa opintolainavähennyksen, jos on suorittanut korkeakoulu-tutkinnon määräajassa.

Opintolainavähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähen-nykseen oikeuttavan lainan määrä on enintään suorite-tun tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä.

Lisätietoa: kela.fi/opintotuki

Korkeakouluopiskelija saa opintolainaan val-tiontakausta 300 euroa

kuukaudessa. Joidenkin mieles-tä opintolainan kuukausittainen maksimimäärä voisi olla suu-rempi. Toisten mielestä opis-kelijoiden toimeentuloa pitää pyrkiä parantamaan ainoastaan vaikuttamalla muun opintotuen kuin lainan suuruuteen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous ei ollut opin-tolainan maksimimäärästä lähi-mainkaan yksimielinen – päin-vastoin.

Viime vuonna Hyvinkäällä kokoontunut liittokokous ää-nesti asiasta. Toisen kannan mukaan lainan määrä saisi olla korkeintaan opintotuen (opin-toraha ja asumislisä) suuruinen,

eli melko tarkasti 500 euroa. Tekniikka- ja talouspainotteiset ylioppilaskunnat kuten Aalto-yliopiston - ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta olivat kyseisen mallin kannalla.

Toisen kannan mukaan opin-tolainan määrää kuukaudessa ei pitäisi nostaa. Ylivoimaisesti suurin Helsingin yliopiston yli-oppilaskunta oli kyseisen mal-

lin kannalla.Opintolainan määrän nosta-

mattajättäminen voitti liittoko-kouksessa niukasti.

Opiskelijoiden kanta opin-tolainan määrään ei tietenkään suoraan vaikuta siihen, mikä lai-nan maksimimäärä on. On kui-tenkin selvää, että esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton kannalla asiaan on merkitystä.

On selvää, että muutenkin epävar-

maa aikaa elävä ja iden-titeettiään rakentava nuori pitää opintolainan ottamista turhan usein mörkönä, jota ei todelli-suudessa ole olemassa.

Opintolainan määrän nostaminen suosisi

sellaisten alojen opiskeli-joita, joiden työnäkymät ovat hyvät ja keskimää-räinen ansiotaso korkea. Eli käytännössä talous-tieteiden, tekniikan ja lääketieteen opiskelijat hyötyisivät humanistien kustannuksella.

On typerää pakot-taa graduvaiheessa

oleva opiskelija töihin kaupan kassalle. Sekä opiskelija että yhteis-kunta hyötyisivät, jos hän saisi nostaa suurem-paa lainaa valmistuak-seen nopeammin.

VäiteAino Korrensalo

Jaakko Mäki-Petäjä

Lauri Tenhunen

Joona Lahti

Nykyisessä talous- ja työlli-syystilanteessa ei voi sanoa, että työpaikan ja toimeentu-lon epävarmuus valmistumi-sen jälkeen olisi turha pelko. Ei ole ihme, jos opiskelijoita pelottaa valmistua lainataak-ka hartioillaan. Lisäksi on väärä periaate, että täysi-ikäi-sen pitäisi perustaa toimeen-tulonsa lainarahalle.

On selvää, että lainaa voi ot-taa rauhallisemmin mielin, jos tietää saavansa valmistu-misen jälkeen töitä ja hyvää palkkaa. Yhteiskunta tarvit-see silti myös opettajia, kir-jastonhoitajia ja niitä muita korkeasti koulutettuja, joiden tulevaisuudennäkymät eivät ole näin ruusuiset.

Jos opiskelijan toimeentulo olisi riittävällä tasolla ilman lainaa, hyötyisivät myös ne opiskelijat, jotka eivät halua ottaa riskiä ja perustaa toi-meentuloaan lainan varaan.

Opiskelijoilla on varsin mo-nenkirjavia sosiaalisia tausto-ja. On varsin ymmärrettävää, jos vähävaraisesta perheestä lähtöisin oleva opiskelija ei velaksi halua elää, kun oman kodin elämä on ollut jatkuvaa taloudellista tasapainottelua. Vähävaraisen on käytännössä mahdotonta lyhentää velkaa, kun kuukauden tulot saatta-vat mennä kokonaisuudessaan välttämättömiin elintarpeisiin.

Ei voida sanoa, että jonkin alan opiskelijat suoranaises-ti hyötyisivät toisten kustan-nuksella, mutta on selvää, että kovapalkkaisiin tehtäviin valmistuville opintolainan ta-kaisinmaksu on huomattavas-ti helpompaa. Kyseessä on enemmänkin opiskelijoiden väliseen tasa-arvoon liittyvä kysymys.

Sekä yhteiskunta että opiske-lija hyötyisivät huomattavasti enemmän, jos graduvaiheen opiskelijalla olisi aito mah-dollisuus työllistyä myös oman alansa töihin. Katta-vasta työkokemuksesta olisi vastavalmistuneelle huomat-tavasti enemmän hyötyä kuin suuresta lainamäärästä.

Totta. Uusien opiskelijoiden tutoreiden tulisi kertoa objek-tiivisesti opintolainan hyvis-tä puolista, kuten opintolai-navähennyksestä.

Väärin. Opintolainan määrän korottaminen on täysin irral-linen asia tulevasta työnäky-mästä ja ansiotasosta – tästä hyötyvät kaikki tasapuolisesti.

Totta. Korkeampi lainananto vähentää tarvetta käydä töis-sä opintojen ohella, jolloin voimavaroja voi kohdistaa paremmin opiskeluun.

Totta. Minusta on erikoista, että opintojen aikana ei us-kalleta ottaa valtion tukemaa ja lähes ilmaista parin tonnin lainaa mutta valmistumisen jälkeen otetaan yli 100 000 euron asuntolaina.

Pelko opintolainan ottamisesta perustunee pelkoon siitä, että ei tule työllistymään. Miksi sitten opiskella jos ei usko pääsevänsä töihin? Opintolaina ei ole niin suuri, että siitä menisi vararik-koon vaikka työskentelisi kau-pan kassalla valmistumisen jäl-keen. Valmistumisen jälkeisellä tulotasolla ei ole suurta merki-tystä lyhennysten kannalta.

Totta. Opiskelijalla pitää olla mahdollisuus opiskella täysi-päiväisesti.

Koonnut Ville Koivuniemi

95 / 2012

Opintorahalla elävä opiskelija on köyhä.

Ei ole kestävää tyrkyt-tää köyhälle entistä suu-rempaa lainaa.

Opintorahan tuntuva nostaminen lienee

mahdotonta nykyises-sä taloustilanteessa. Opintolainan määrän nostaminen olisi aidos-ti väliaikainen ratkaisu, eikä se estäisi opintora-han korottamista tule-vaisuudessa.

Opintolainan määrän tuntuva nostaminen

ei olisi aidosti väliaikai-nen ratkaisu, vaan antai-si päättäjille signaalin, että opintolainan osuus voi kasvaa myös jat-kossa. Käytännössä se jumittaisi opintorahan määrän nykytasolle.

Oikeasti kukaan ei tiedä, miten kan-

sanedustajat reagoisivat (tai miten kansanedus-tajien ajattelu opinto-tuesta muuttuisi), jos korkeakouluopiskelijat vaatisivat yksissätuumin opintolainan maksimi-määrän nostamista.

Opintolainan suhteel-lisen lainaosuuden

kysymyksestä on tullut asemasotaa, jossa ei päästä kompromissiin, kun molemmat puolet pitävät kiinni periaatteel-lisista näkemyksistään.

Ei voida ajatella, että kenel-lekään köyhälle tarjotaan lai-naa toimeentulon peruspila-riksi.

Resurssit tulee panostaa en-sin opintorahan kehittämi-seen, pitkällä aikavälillä pe-rustulon vaatimiseen. Opis-kelijoiden toimeentulon ke-hittäminen lainan avulla on poliittinen linjanveto, joka il-man muuta vaikuttaa päätök-siin myös tulevaisuudessa.

Katso ylläolevat perustelut.

Ei varmaankaan tiedä, mutta tuskin on näköpiirissä, että korkeakouluopiskelijat vaati-sivat yksissä tuumin opinto-lainan maksimimäärän nosta-mista. Suurin osa haluaa jär-kevän tasoista toimeentuloa ilman pelkoa velkataakasta valmistumisen jälkeen.

Kyse on tärkeästä periaat-teellisesta päätöksestä, joten tiukka keskustelu on ymmär-rettävää. Kädenvääntö laina-osuudesta loppuisi, jos ryh-dyttäisiin yhdessä vaatimaan toimeentulon takaavaa perus-tuloa.

Nykyisessä tilanteessa, kun opintoraha on muita perustur-vaksi uettavia sosiaalietuuksia huomattavasti pienempi, niin opiskelijoiden edunvalvonnan painopisteen tulisi olla aivan jossain muualla kuin lisälai-nan vaatimisessa.

Aidosti väliaikaisia ratkaisu-ja ei valtiontalous tunnekaan. Tälläkin hetkellä on voimas-sa sellaisia vuosikymmeniä sitten säädettyjä veroja, joi-den tarkoitus oli olla voimas-sa vain yhden vuoden ajan, kun valtiontalous oli "väliai-kaisesti" ylimääräisen rahan tarpeessa.

Opintotuesta päättävät hen-kilöt valitaan eduskuntavaa-leissa, joten äänestämällä opiskelijat voivat parhaiten varmistaa opintorahan nou-sun kohtuulliselle tasolle. Vaikka yleinen taloustilanne vaikuttaakin tällaisissa kysy-myksissä, niin viime kädessä kyseessä on kuitenkin poliit-tinen arvovalinta.

Tuskinpa päättäjien tarvitsi-si reagoida mitenkään omiin päätöksiinsä.

Ei kai tässä mihinkään komp-romissiin ole tarvettakaan? Ylioppilasliikkeen enemmis-tö haluaa pitää lainan suh-teellisen osuuden ennallaan. Lainaosuuden nostoa ajavat lähinnä kokoomuslaiset ja heitä maailmankatsomuk-seltaan lähellä olevat tahot. Järkevintähän olisi jos sekä opintoraha että opintolaina nousisivat absoluuttisesti.

Opintolainaa ei tarvitse nos-taa täysimääräisesti vaikka lainakatto kohoaisi. Sitä pait-si opintotuki koostuu opin-torahasta, asumislisästä ja opintotuesta – ei ole tarkoi-tuksenmukaista, että yksittäi-nen etuus riittää elämiseen.

Totta. Opintorahaa ei ole tar-koituksenmukaista korottaa sillä se indeksoidaan 2014.

Kummallinen väittämä, kos-ka opintoraha indeksoidaan 2014.

Luulenpa, että ainakin Ko-koomuksen leirissä ajatus otetaan vastaan positiivises-ti, mutta vasemmalla laidalla näkemys on päinvastainen.

Uskon, että opintolainavas-taisuus pitää asemasotaa yllä pitkään.

Eihän opintolainaa tarvitse opiskeluaikana maksaa ta-kaisin, vaan tulevaisuuden tuloista. Jos opiskelija ei luo-ta itseensä, miksi pitäisi ke-nenkään muunkaan? Lainalla elämiseen ei tietenkään saa pakottaa.

Kysymys on vaikea, sillä koko opintotukijärjestelmä vaatisi täysuudistuksen. Ny-kytilanteessa en lähtisi korot-tamaan opintorahan määrää, vaan nimenomaan opintolai-nan osuutta.

Opintorahan määrän koro-tus on kallista valtiolle, joten jos jotain pitää korottaa niin opintolainan valtiontakaus-ta. Toivon että yksilö ottaisi enemmän vastuuta lainaa ot-tamalla.

Ai mikä olisi päättäjien reak-tio, jos opiskelijat nostaisivat enemmän opintolainaa? Noin 60% opiskelijoista ei ole nos-tanut lainkaan opintolainaa. Mitään ei voi tietää varmasti, mutta uskon sen olevan vain positiivinen viesti päättäjille ja koko yhteiskunnalle että opiskelijat ovat valmiita ot-tamaan vastuuta ja uskomaan tulevaisuuteen.

Totta. Mielestäni opiskelijal-le on annettava mahdollisuus käydä töissä, nostaa lainaa tai pärjättävä pelkällä opintora-halla. Valtion inflaatiokorja-tut julkiset menot ovat lisään-tyneet noin 45 prosenttia vii-meisen 20 vuoden takaisesta. Velkaa otetaan uskomattomia määriä. Opintorahan tuntuva korotus on käytännössä mah-dotonta. Jos rahaa tarvitsee enemmän, on käveltävä joko töihin tai pankkiin.

VäiteAino Korrensalo

Jaakko Mäki-Petäjä

Lauri Tenhunen

Joona Lahti

Aino Korrensalo Jaakko Mäki-Petäjä Lauri Tenhunen Joona Lahti

10 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Maisteriksi maailmallaTuomas Aarni viimeisteli gradun ja valmistui maisteriksi vaihdossa Singaporessa

Maija Pylväs, teksti

Olipa kerran mies, joka läksi ylioppilaana maailmalle ja matkasi

maisterina takaisin. Gradusta tuli arvosanaksi paras mahdol-linen eli viitonen.

Yleensä vaihtoon meno nou-dattaa tuttua kaavaa: lähdetään vaihtoon, mutta opiskelu hie-man unohtuu maailman mels-keessä. Harvemmin vaihdosta tullaan takaisin tutkintotodistus takataskussa.

Tietojenkäsittelytiedettä opis-kellut Tuomas Aarni, 27, läh-ti viime heinäkuussa vaihtoon Singaporeen. ”Vaihtoon lähties-säni tutkinnostani puuttui yksi harkkatyö ja gradussa oli jonkin verran johtopäätöksiä kirjoitet-tavana.”

Aarni teki kevyen vaihto-ohjelman, mutta vähintään kol-me kurssia oli vaihtoyliopis-ton vaatimus. ”Yksi kursseista, pelialan kurssi, oli ehkä paras kurssi, mitä olen koko opiske-luni aikana käynyt.”

Gradunsa Aarni viimeis-teli muun opiskelun ohessa. Tutkielma kä-

sitteli tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoiden opis-kelumenestystä ja -aktiivisuut-ta. ”Onneksi Oulussa joustivat sen verran, että pystyin pitä-mään graduseminaarin etäyh-teytenä. Järkättiin kuvallinen yhteys, pistin kalvot taululle ja väittelin opponentin kanssa. Tollin henkilökunnalle suuret kiitokset tästä.”

Sitten Aarni allekirjoitti ja

skannasi tutkintotodistuksen saamiseen edellyttävät asia-paperit, ja isä kävi hakemassa maisterinpaperit poikansa puo-lesta.

Publiikkipäivänä joulu-kuussa Aarni siemaili cocktai-lia altaan reunalla Phuketissa. ”Oli minulla siinä semmoinen stipendiporkkana, että jos val-mistun vuoden loppuun men-nessä, saan vähän ylimääräis-tä rahaa siitä”, myös kandin paperit joulukuussa ottanut Aarni kertoo.

Vaihtopaikassa Singapo-ressa yllätti eniten pai-kan länsimaalaisuus.

”Sinne meno ei aiheuttanut kulttuurishokkia, vaikken ollut koskaan ennen Aasiassa käy-nytkään.”

Sikäläisestä koulutuksesta ja yliopistosta vanhalla järjestöak-tiivilla löytyy kuitenkin sanot-tavaa.

”Koulutuspoliitikkona voi-sin mainita sen, että lukukau-simaksut siellä on aika kovat, mikä vaikuttaa aivan kaikkeen.

Tuomas Aarni lähti vaihtoon Singaporeen ja palasi maisterina takaisin Ouluun.

Maija Pylväs

115 / 2012

Ulkomailla otetut kuvat Tuomas Aarnin blogista northernstarofseas.blogspot.com.

Oikeassa yläkulmassa Pol Potin perintö. Koko maa palautettiin kivikaudelle vain neljässä vuodessa, miljoonien omien kansalaisten tappamisen lisäksi. Lisää selityksiä kuville löytyy Aarnin blogista.

Vaihtareiden ei tosin niitä tar-vitse maksaa.”

Yliopiston käytännöissäkin oli eroja. ”Jos mentiin harkka-työ esittämään, vähintään smart casual piti olla päällä. Tämmöi-set jutut kuulostavat Suomessa käsittämättömiltä. Suomessa kun voi t-paita ja farkut päällä tehdä ja mennä mihin tahansa.”

Paikallisten opiskelutyylikin näytti suomalaisen silmissä eri-koiselta. Opiskelijat saattoivat opiskella yliopistolla vuorokau-den ympäri, nukahtaa pöydän

ääreen ja jatkaa siitä herätes-sään. Lukulomaviikolla kam-puksen kirjastot ja ravintolat olivat auki ympäri vuorokau-den, jotta opiskelijat saattoivat saada murua rinnan alle mihin aikaan tahansa vuorokaudesta. ”Siellä ihan kilpailtiin arvosa-noista”, Aarni huomauttaa.

Varsinainen vaihtoaika kesti viime elokuusta joulukuuhun. Yhteensä

Aarni vietti reissun päällä kah-deksan kuukautta. ”Saatettiin

lähteä yhden päivän varotus-ajalla viikoksi Hong Kongiin. Lukulomaviikolla puolestaan tehtiin isolla suomalaisporukal-la pikkujoulureissu Balille.”

Tie vei moniin uusiin paik-koihin. Tänä päivänä Aarni las-keekin käyneensä yhteensä 30 eri maassa elämänsä aikana. ”Ja jos saan valita, matkailu ei todellakaan jää tähän. Matka-kuume ei ainakaan reissaamalla parane.”

Kielitaitokin ehti kehittyä reissussa ”aivan järjettömästi”.

”En keksi sellaista tilannetta, jossa en englannilla pärjäisi.”

Aarnin opinnot kestivät yhteensä viisi ja puo-li vuotta, josta neljä

vuotta hän oli mukana mones-sa järjestötoiminnassa. Nyt tu-levaisuus on auki. ”Jollain pi-täisi itsensä elättää. Haluaisin myynnin ja markkinointipuo-len tehtäviin, jossa saisi mat-kustaa”, pääsuuntautumisenaan ohjelmistoliiketoimintaa ja si-vuaineina markkinointia ja kv-

liiketoimintaa opiskellut Aarni sanoo.

Yhteenvetona tämäkin mais-teri vahvistaa sen, mitä moni muukin vaihdossa käynyt on sanonut.

”Jos on mahdollisuus lähteä, tehkää se. Siitä tulee elämänne parasta aikaa. Silloin kun voi vapaasti matkustaa reppu seläs-sä, tuntee elävänsä kaikista par-haiten.”

Matkablogi: northernstarofseas.blogspot.com

12 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Älynsalat

OululaisenTeknologiakaupunkina tunnettu Oulu on tehnyt uuden alue-

valtauksen – joskaan ei kovin kauas teknologiastatuksestaan. Oulu

kamppailee maailman älykkäimmän yhteisön tittelistä Intelligent

Community Forumin ylläpitämässä kilpailussa. Seitsemän finalistin

joukkoon kirinyt kaupunki on saanut mainetta ja kunniaa jo ennen kilpailun

ratkeamista. Oulu on yhteisöistä ainoa eurooppalainen ja

siten virallisesti Euroopan älykkäin vuosimallia 2012.

Teknologiakaupunkina tunnettu Oulu on tehnyt uuden aluevaltauksen – joskaan ei kovin kauas teknologiastatuksestaan. Oulu kamppailee maailman älykkäimmän yhteisön tittelistä Intelligent Community Forumin ylläpitämässä kilpailussa. Seitsemän finalistin joukkoon kirinyt kaupunki on saanut mainetta ja kunniaa jo ennen kilpailun ratkeamista. Oulu on yhteisöistä ainoa eurooppalainen ja siten virallisesti Euroopan älykkäin vuosimallia 2012.

Ville Koivuniemi, tekstitSami Kaarakainen, kuvitus

135 / 2012

14 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

ICF tutkii yhteisöjen kehitystä

Intelligent Community Forum (ICF, Älykkäiden yhteisöjen foorumi) on ajatus-hautomo, joka tutkii taloudellista ja yhteis-kunnallista kehitystä eri yhteisöissä.

Se on hautomon lisäksi säätiö, joka toimii New Yorkissa.

ICF on valinnut vuodesta 1999 lähtien maa-ilman älykkäimmän yhteisön vuosittain. Oulu on mukana ensimmäistä kertaa. Ha-kemuksia kilpailuun lähetettiin tänä vuonna noin 360.

ulun asema älyk-käiden yh-teisöjen jou-kossa poh-jaa vahvasti

teknologiaan. Asiantuntijoi-

den mukaan pel-källä teknologialla ei pitkälle pötkitä, vaan sovelluksista täy-tyy olla hyötyä kaupungin asuk-kaille. ”Oulussa on osattu tehdä palveluja, joista asukkaat hyöty-vät. Sovelluksia on esimerkiksi koulu- ja terveydenhuoltopalve-luissa”, Oulun seudun yritysten kilpailukykyä edistävä Business Oulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä sanoo.

Yksi keskeisimmistä kaik-kia hyödyttävistä palveluista on langaton ja maksuton inter-netyhteys PanOulu. PanOulun olemassaolon perusta on puo-lestaan poikkeuksellisen hyväs-sä infrastruktuurissa.

”Yksi esimerkki Oulun edel-

läkävijyydestä on kaikille avoin ja maksuton julkinen palvelu panOulu. Globaalisti tarkastel-tuna hyvin harvat muut kaupun-git tarjoavat asukkailleen inter-netyhteyden, joka on kaikille avoin”, toteaa Oulun kaupungin konsernipalvelujen kehittämisen ja tietojohtamisen projektipääl-likkö Outi Rouru-Kuivala.

”PanOulu tukee Oulun edis-tyksellistä imagoa Ehkä voi-simme Oulussa vielä paremmin viestiä kaupunkikuvassa tästä kunnallisesta infrastruktuurista, tuoda vielä selvemmin esille, missä kaikkialla PanOulu kuu-luu”, Rouru-Kuivala lisää.

Oululaisiin nuoriin panosta-minen on Oululle iso valtti kil-pailussa. Esimerkiksi nuorille tarkoitettu yhteisöllisyyteen pe-rustuva NettiNappi ja Ritahar-jun koulun tulevaisuuden oppi-miseen liittyvä yhteistyö Oulun yliopiston sekä Oulun kaupun-gin kanssa ovat saaneet kiitosta.

Oulun arvioinnista raportoi-minen on käytännössä yhden

ihmisen vastuulla. ICF:n arvioi-ja Robert Bell kiersi arvioimas-sa oululaista älykkyyttä 29.–30. maaliskuuta. Bell tapasi suuren määrän kaupungin edustajia, yrityselämän vaikuttajia, tutki-joita ja tavallisia oululaisia.

Yliopistolla iso rooli

Oulun yliopiston panos Oulun älykkyydelle on valtava. Konk-reettisimmin yliopiston vai-kutus älykkyyteen näyttäytyy tuotteina, joita Oulun yliopis-ton myötävaikutuksella synty-neet yritykset ovat tuottaneet.

Noiden yritysten syntymis-tä on puolestaan edistänyt eri-tyisesti vuonna 1984 perustettu silloinen Teknologiakylä, nykyi-nen Technopolis Oyj. Esimer-kiksi heti 1980-luvulla sykemit-tareita valmistava Polar Electro lanseerasi sykemittarin, jonka langaton teknologia muutti ur-

O

PanOuluPanOulu on WLAN-teknologiaan perustuva langaton verkko, joka on käyttäjilleen avoin ja maksuton. Siitä vastaavat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammatti-korkeakoulu ja Oulun Puhelin Oyj.

NettiNappiNettiNappi on internetissä toimiva Oulun kaupungin Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napin ylläpitämä palvelu. Se on yksi Suomen suurimmista nuorisotiedotus-pisteistä.

Ritaharjun kouluRitaharjun koulu on tulevaisuuden kouluna mainostettu koulu, jossa Oulun kaupunki, Oulun yliopistot ja useat yksityiset yritykset tekevät paljon yhteistyötä.

Ilmakitaransoiton MM-kisatIlmakitaransoiton MM-kisat on vuodesta 1996 järjestetty joka-vuotinen tapahtuma, jonka alku-kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa. Loppukilpailu kädään Oulussa Oulun musiikkivideo-festivaalien yhteydessä.

LääketieteeninstrumentitOulu on tunnettu terveysalan huippu-teknologiastaan. Esimerkiksi oululainen, vuonna 2005 perustettu Optomed Oy on tuottanut lääketieteen instru-mentteja esimerkiksi silmän ja korvan kuvantamiseen.

155 / 2012

KäyttäjäarvossaIntelligent Community Forum painottaa älykkäimmän yhteisön etsinnässä sitä, miten yhteisön asukkaat koke-vat ja tunnustavat älykkyyttä yhteisössään. Olen viettä-nyt viime vuonna älykkäimmäksi valitussa Eindhove-nissa kaksi kesäkuuta, molemmilla kerroilla tiiviisti si-käläiseen arkeen tutustuen.

Suomalaiset tuntevat Eindhovenin lähinnä jalkapallon suurseurasta PSV Eindhovenista. Sikäläisille ihmisille jalkapallo on iso asia, mutta kaupungin suurin ylpeys on kevyesti elektroniikka-alan jättiläisyritys Philips.

Eindhovenissa perustetun Philipsin pääkonttori on siir-tynyt Amsterdamiin, mutta monet keskeiset toiminnot pyöritetään edelleen vain jonkin verran uutta Oulussa isommasta Eindhovenista (n. 220 000 asukasta).

Eindhoven nojaa ylpeyteensä taloudellisesti, mutta en-nen kaikkea sen asukkaat kunnioittavat yritystä poikke-uksellisen lojaalisti. Siellä ei esimerkiksi puhuttu PSV Eindhovenin stadionista, vaan Philips-Stadionista (seu-ran nimikin tulee itse asiassa sanoista Philips Sport Ve-reniging). Jos kännyköitä ei lasketa, niin en muista näh-neeni juuri missään minkään muun kuin Philipsin tuot-tamaa viihde-elektroniikkaa.

Philipsin perustaja Gerard Philips (1858-1942) tuki yh-dessä veljensä kanssa koulutusta ja sosiaalista tasa-ar-voa 1900-luvun Eindhovenissa. Eindhovenin asukkaat kantanevat Philipsille jonkinlaista yhteistä kunniavelkaa edelleen.

Ei ole ihme, että tuollaisissa olosuhteissa on voinut syn-tyä kaupunki, joka kantaa maailman älykkäimmän yh-teisön titteliä ensi kesään asti. Asia on juuri niin kuin tämän aukeaman jutussa todetaan. Teknologialla ei tee mitään, jos sen käyttäjät eivät sitä tunnusta tai eivät koe siitä hyötyvänsä.

KOMMENTTI Ville Koivuniemi

Älyä vaikea mitata

Ihmisen älykkyys on psy-kologian käsite, joka mit-taa ihmisen kykyä oppia ja sopeutua. Yleisesti ottaen ollaan yhtä mieltä siitä, että älykkyys perustuu lahjakkuuteen.

Älykkäiden yhteisöjen (Intelligent Communities of the World) -kilpailussa painotetaan muun muas-sa väestön koulutustasoa, reagointikykyä koulutustar-peisiin ja julkisen sektorin sähköisiä palveluja. Tänä vuonna Intelligent Commu-nity Forum asetti kilpailu-teemaksi Älykkäät Yhteisöt – Innovaatioiden Alustana”.

Kilpailussa korostetaan ilmapiiriä, joka ruokkii kehitysmahdollisuuksia liike-elämälle, mutta myös hyvinvointia asukkaille.

Pohjois-Amerikan ja Etelä-Korean ilotulitusta

Loppukilpailussa Oulu saa vastaansa seuraavat kaupungit:

» Austin, Texas, USA

» Quebec City, Quebec, Kanada

» Riverside, California, USA

» Saint John, New Brunswick, Kanada

» Stratford, Ontario, Kanada

» Taichung City, Taiwan

Euroopasta 21 parhaan joukkoon pääsivät Oulun lisäksi Espanjan Barcelona, Saksan Frankfurt ja Kreikan Heraklion.

Edellisvuosien voittajat:

» 2011 Eindhoven, Alankomaat

» 2010 Suwon, Etelä-Korea

» 2009 Tukholma, Ruotsi,

» 2008 Gangnam-Gu, Etelä-Korea

» 2007 Waterloo, Kanada

» 2006 Taipei, Taiwan

» 2005 Mitaka, Japan

» 2004 Glasgow, Iso-Britannia

» 2002 Galgary Kanadasta ja Soul Etelä-Koreasta jakoivat tittelin

» 2001 New York, Yhdysvallat

» 2000 LaGrange, Yhdysvallat

» 1999 Singapore

heiluharjoittelua pysyvästi.Nokian osuus oululaiselle

älykkyydelle on ollut merkittä-vä, mutta osin myös ristiriitai-nen. Omalla tavallaan älykkyys on joutunut Nokian vuoksi koe-tuksellekin. ”Älykkyyttä on se, miten yhteisö kykenee reagoi-maan elinkeinoelämän raken-nemuutoksiin. Oulussa reagoin-ti on onnistunut. Tänä päivänä vastaavaa reagointikykyä osoit-taa muun muassa Oulun yliopis-toon perustettu kaivosalan kou-lutusta tarjoava Oulu Mining School”, Outi Rouru-Kuivala taustoittaa. Elinkeinoelämän ra-kennemuutoksiin on vastattu en-nen kaikkea yrityshautomoilla, joiden toiminnassa ovat olleet vahvasti mukana sekä yksityi-nen että julkinen sektori.

Yhteinen asia

Oulu on ottanut Euroopan älykkäin -statuksen tosissaan. Varsinkin viestinnässä palkin-

toa nostetaan esille tosissaan. ”Tämä on palkinto kehittämis-työstä. Se on hyvä todistus vuo-sia jatkuneesta työstä maailman mittakaavassa, ja pitää nostaa ansaitsemaansa arvoon”, Busi-ness Oulun markkinointipäällik-kö Pauliina Pikkujämsä sanoo.

Viestinnässään Oulu on ko-rostanut, että älykkyys on kaik-kien oululaisten ansiota. ”Halu-simme toivottaa onnea kaikille oululaisille. Tähän on tarvittu kaikkien panos. Palvelut on tuotu käyttäjän ulottuville. Il-man heitä näillä palveluilla ei olisi arvoa”, sanoo Sari Päivä-rinta, kansainvälisen viestinnän asiantuntija Business Oulusta.

Kaupunkilaisten onnittelun kaupunki on hoitanut muun muassa juhlalipuilla ja -tarroil-la. Lisäksi viestinnästä on hu-moristisena osoituksena kasa videoita, joissa oululaisia men-nään onnittelemaan tunnettui-hin paikkoihin Oulussa.

Lisää: www.oulu.com/top7

Oulu Mining SchoolOulu Mining School on vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, joka on perustettu liike-elämän näkökulmasta nopealla aikataululla tulevaisuuden kaivosteollisuutta silmällä pitäen. Sen osana toimivat Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastot.

Langaton sykemittariOulun yliopiston elektroniikan professori Seppo Säynäjäkangasta pidetään langattomaan teknolo-giaan perustuvan sykemittarin isänä. Säynäjäkangas on sykemittareita valmistavat Polar Electron pääomistaja. Polar Electro on yksi johtavista sykemittarin valmistajista maailmassa.

16 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

SUOMEN KIELEN toisen vuo-den opiskelija Johanna Lau-rila, 20, aloitti viulunsoiton 8-vuotiaana. Keikkamuusikon hommia tekevä isä kannusti häntä musiikin pariin.

”Kuusamossa ei ollut paljon vaihtoehtoja. Se oli joko mu-siikkiopisto tai naisvoimisteli-jat”, Laurila nauraa.

Laurila kävi viulutunneilla yli kymmenen vuotta ja suo-ritti D-tason tutkinnon musiik-kiopistossa. Harrastus katkesi vasta, kun hän muutti Ouluun yliopisto-opintoja varten.

”En halunnut jättää viulua kokonaan, joten menin mu-kaan yliopiston kamariorkes-teriin.”

Kamariorkesterin soittajat ovat aikuisia harrastelijamuu-sikoita, ja Laurila kuvailee heitä paljon itseään kokeneem-miksi. Orkesterissa oppi uutta, mutta jossain vaiheessa Lauri-la halusi pitää taukoa jokaviik-koisista harjoituksista. Hän jäi viime syksyn jälkeen vapaalle

– ja ajautui pian uuteen muu-sikkoporukkaan orkesteritutta-van kautta.

Yhtäkkiä Laurila päätyi laa-jentamaan osaamistaan klas-sisesta kansanmusiikkiin. Hän osallistui alkuvuodesta kurssil-le, jolla useampi musikaalinen perhe soitti yhdessä kansan-musiikkia.

”Se on sellainen jamipo-rukka. Kappaleita veivattiin yhdessä, kunnes ne opittiin ul-koa”, Laurila kertoo.

Pitkän klassisen musiikin kokemuksen jälkeen kansan-musiikki on hauskaa vaihte-lua. Sitä soitetaan rennommal-la tyylillä – soittoasennon ei tarvitse olla prikulleen oikein eikä haittaa, jos pieniä virheitä sattuu.

”Klassisesta saatu tietämys nuoteista on tietysti pohja kai-kelle ja tukee soittamista”, Laurila toteaa.

Hän on kiitollinen vanhem-milleen siitä, ettei häntä kos-kaan pakotettu soittamaan, vaan ainoastaan kannustettiin. Siksi klassisen pariin palaami-nen tuntuu täysin mahdollisel-ta. Laurila kuuntelee klassista musiikkia kotona ja nimeää lempisäveltäjikseen esimerkik-si Piazzollan, Mozartin ja Vi-valdin.

”Mutta nyt halusin vähän keventää. Olen sen verran itse-kriittinen, että klassisen kova kuri ei välttämättä sovi mi-nulle, vaikka arvostan taitavia soittajia suuresti.”

Klassisesta musiikista vapautunut viulisti

Kuusamos-sa ei ollut

paljon vaihtoeh-toja. Se oli joko musiikkiopisto tai naisvoimis-telijat.”

Johanna Laurila

”

TIETOTEKNIIKKAA neljättä vuotta opiskeleva Juha Niku-la, 22, harrastaa musiikkia ak-tiivisesti, muttei soita itse. Hän kuuntelee raskasta rockia koto-na ja keikoilla.

Nikula myös laulaa, teekka-rikuoro TeeKussa. Mutta pää-asia on kuunteleminen. Niku-lan päivä lähtee usein käyntiin biisillä. Se saattaa soida päässä suihkussa, ja sitten on pistet-tävä levy pyörimään. Nikula nauttii erityisesti albumeista, jotka on koottu ajatuksella.

”Hienot kokonaisuudet, ku-ten CMX:n Talvikuningas, ovat parhaita.”

Nikulan musiikki-innostus sai alkunsa yläasteella, kun ka-veri suositteli hänelle Metalli-can levyä. Nykyään hänen suo-sikkiyhtyeitään ovat raskaan

rockin suuret suomalaiset: Ko-titeollisuus, CMX, Mokoma ja Stam1na.

Keikoilla Nikula käy vä-hintään kerran kuussa – aina, kun Ouluun sattuu kiinnosta-va esiintyjä ja opintotuesta jää rahaa lippuihin. Hänellä ei ole tapana matkustaa kovin kauas keikkojen takia, sillä reissaa-minen on kallista, ja kotimaiset suosikit pysähtyvät kiertueil-

laan pohjoisessakin.Nikulan unelmakeikalla

esiintyisi legendaarinen Sen-tenced, joka lopetti uransa juu-ri, kun Nikula bändistä innos-tui. Tähän mennessä parhaita kokemuksia ovat olleet Soil-work, Paradise Lost, Opeth ja Devin Townsend.

Osan suosikeistaan Niku-la on ehtinyt nähdä niin monta kertaa, että herää kysymys: ei-vätkö ne ala kyllästyttää? Ei-vät, koska jokainen keikka on ainutlaatuinen. Toisinaan bändi saattaa soittaa harvinaisen kap-paleen, vaikkapa jonkin erityi-sen hyvän b-puolen.

”Harvinaisuuksien soittami-nen on palvelus faneille.”

Keikoissa viehättää myös niiden yleinen tunnelataus.

”Valot himmenevät, nauha alkaa pyöriä”, Nikula kuvailee. ”Livetapahtumassa voi tapah-tua mitä vain. Kerran Jouni Hy-nynen oksensi lavalla. Rautai-sella ammattitaidolla hän kui-tenkin jatkoi heti eteenpäin.”

Ja jos vastakkain ovat ”pak-ko nähdä” -keikka ja aamun luento, ensin mainittu voittaa. Onneksi aamulla jaksaa yleensä nousta intensiivisen musiikki-kokemuksen jälkeenkin.

Raskaan sarjan albumikuuntelija

Harvinai-suuksien soittaminen

on palvelus fa-neille.”Juha Nikula

”Mietittyjä albumikokonaisuuksia arvostava Juha Nikula on raskaan rockin suurkuluttaja.

Noora Vaarala, tekstit ja kuvat

Kampuksen KASVOT

Kamariorkesterissa viulua soittava Johanna Laurila on kiitolli-nen vanhemmilleen siitä, ettei häntä pakotettu soittamaan.

Juha Nikula on nähnyt Kotiteollisuuden kymmenen kertaa

Johanna Laurila on kiitollinen siitä, että hänet laitettiin viulutunneille

18 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Noora Vaarala, teksti ja kuvat

Ensivaikutelma on miellyttä-vä ja siisti. Logopedien eli pu-heterapeuttiopiskelijoiden eli communicalaisten kiltahuone sijaitsee Snellmania-ruokalan

lähellä oppiaineen käytävän päässä. Huone on sisustettu maltillisen tyylikkäästi eikä ylimääräisiä tavaroita loju missään.

Ilmoitustaulutkin on täytet-ty järjestelmällisesti – erityi-sesti hallitusnaamastoseinän

asetteluun on selvästi panos-tettu.

Huoneen nimi on Commu-niCafé. Opiskelijoiden on pi-dettävä se siistinä, koska aivan vieressä on puheterapiaan tule-vien asiakkaiden odotustila, ja logopedit haluavat antaa itses-

tään asiallisen ja ammattitaitoi-sen kuvan. Se edellyttää myös siistiä kielenkäyttöä. Onnek-si oven saa kiinni, jos ei halua varoa käytöstään tai puheitaan, kertovat esittelijöiksi saapuneet Saara Hippi, Anna Kemppinen, Heta Toivola ja Suvi Huhtanen. He ovat Communican hallituk-sen jäseniä.

Oranssi jättisäkkituoli

Kiltahuoneessa on neljä tie-tokonetta, tulostin, silppuri ja kaikki muut opiskeluun ja te-rapioiden suunnitteluun tarvit-tavat välineet. Monet tulevat sinne tekemään kouluhommia, mutta hiljaisuutta pänttääjät

eivät voi muilta edellyttää. Pu-heensorina täyttää huoneen aa-musta iltaan. Perjantai on arki-päivistä hiljaisin, mutta yleen-sä ihmisiä on paikalla iltakuu-teen asti.

Pehmeällä punaisella soh-valla on mukavaa istuskella tai ottaa päiväunet. Sen reunalla istuu kaksi nallemaskottia. Pu-nakuvioidut verhot sopivat yh-teen sohvan kanssa. Väriä tuo myös CommuniCafén uutuus: henkilökunnalta vuosijuhla-lahjaksi saatu kirkkaan oranssi Fatboy-säkkituoli. Sitä on mah-dollista käyttää myös puhete-rapiatapaamisissa, jos jaksaa raahata sen vastapäiseen huo-neeseen.

Katonrajassa on televisio, mutta sitä logopedit eivät katse-le. Itse asiassa siitä puuttuu digi-

Juoruilua ja vertaistukeaLogopedien kiltahuoneen ovi täytyy välillä laittaa kiinni

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston logope-dian opiskelijoiden ainejär-jestö Communica ry.Huoneeseen mahtuu enintään: noin 20 ihmistä.Miten sinne pääsee: Snellmanian vastapäises-tä logopedian käytävän ovesta sisään ja eteenpäin, kunnes vasemmalla näkyy CommuniCafén ovi.Pääasialliset käyttäjät: entiset ja nykyiset ainejär-jestöaktiivit, kaikki vuosi-kurssit.Käytön aktiivisuusaste: väkeä joka arkipäivä aa-musta iltaanVarustelu: kahvinkeitin, vedenkeitin, mikro, jääkaappi, neljä tie-tokonetta, tulostinErikoista: Fatboy-säkkituoli

Communican hallituksen jäsenet Anna Kemppainen (vas.), Saara Hippi, Heta Toivola ja Suvi Huhtanen mahtuivat kaikki istumaan jättimäiselle vuosijuhlalahja-na saadulle säkkituolille.

n toimitus: Pasianssia huonosti pelaavia tyhjäntoimittaja-apinoita,

tietoa metsästäviä sankarijournalisteja, vai jotain siltä väliltä?

Mikä on sinun näkemyksesi?

KERRO SE meille jaVOITA

LEFFA-LIPPUJA!

www.oyy.fi/lukijatutkimus facebook.com/oulunylioppilaslehti

195 / 2012

Politics and the City

Hampaassani oli tuntunut vihlontaa. Viime vuoden puo-lella varasin ajan keskustan hammashoitolaan Ouluun. Olen aina asioinut siellä, vaikkakin hampaani ovat olleet varsin terveet, kiitos 80-luvun tehokkaan kouluhammas-hoidon ja lapsena syötyjen fluoritablettien. Jonotettuani tarvittavan ajan pääsin hoitoon pääsiäisen jälkeen. Ham-maslääkärin toiminta oli moitteetonta, joskaan puudutus ei poistanut kaikkia kärsimyksiä. Paikka pantiin paikal-leen, ja lupasin itselleni karsia irtokarkin syöntiä.

Tähän saakka tarina on normijuttu. Hämmennys al-koi siitä, kun operaatiosta yhä tokkuraisena tulin odo-tusaulaan. Vastassa oli mummo, joka oli tunnistanut minut kansanedustajaksi. Eikä vain tunnistanut, vaan nimenomaan tuohtunut siitä. ”Mitä te teette täällä, tämä on köyhien paikka. Et saa tulla tänne. Olet rikas kan-sanedustaja, viet paikan meiltä köyhiltä. Olen vihainen, mene pois!”

Tunsin, kuinka maailmankuvani kuppi kääntyi nurin. Enkö voisi entiseen tapaani käydä kunnallisella terveys-asemalla, koska olin vuosi sitten tullut valituksi kansan-edustajaksi, ”rikkaaksi”? Olin niin hämmentynyt, etten kyennyt vastamaan mummolle juuri mitään. Tosin puudu-tuksesta turra poski olisi saanut minkä tahansa vastauksen kuulostamaan humalaisen sössöttämiseltä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli rakentuu universaali-pe-riaatteelle, siis siihen että palvelut kuuluvat kaikille. Ve-rovaroin kustannettujen palvelujen hyväksyttävyys tur-vataan tässä mallissa parhaiten silloin, kun varakkaatkin voivat käyttää niitä. Kaikki saavat verorahoil-le vastinetta ja kokemusta yhteisistä palve-luista. Idea on tasata hyvinvointieroja, ja turvata etenkin heikommassa asemassa olevien palvelut.

Mummon mielipide oli sinänsä aivan aukoton: koska julkiseen hammas-huoltoon joutuu jonottamaan, olisi varakkaiden velvollisuus hakeutua suoraan yksityiselle puolelle. Näin turvattaisiin kunnallisen hoidon resurssit vähävaraisille. Kuulostaa järkevältä. Mutta sitten taas toisaalta: eikö kunnanjohtaja saisi asioida johta-mansa kunnan terveysasemalla? Saisi-ko Alexander Stubb hoitaa hampaitaan julkisella puolella? Voisiko hammas-lääkäri käydä kunnan hammaslääkä-rillä? Olisiko tosiaan ihanteellista se, että köyhille olisi omat palvelut erik-seen? Vai tulisiko todellisuuksien erkaantumista pikemminkin estää.

Et saa tulla tänne. Olet rikas kansanedustaja, viet paikan meiltä köyhiltä.””

Saisiko Stubb käydä kunnan hammashoidossa?

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on filosofian maisteri, kansanedustajaja Oulun kaupunginvaltuus-ton varapuheenjohtaja.

boksi. Kukaan testihetkellä pai-kalla olevista communicalaisista ei muista, että televisiota olisi koskaan käytetty.

Remontti pienensi huonetta

Huone on pysynyt samanlaise-na niin kauan, kuin opiskelijat muistavat – kenties oppiaineen alkuajoista asti. Ainoa muutos on vuonna 2008 tehty remont-ti, jossa osa kiltahuoneesta muutettiin äänitysstudioksi. Se pienensi tilaa vähän, mutta

edelleen neliöitä on riittävästi. Myös sijainti saa kehuja: lä-

hellä ruokalaa, terapiatilaa ja opettajien huoneita. Kritiikkiä taas saavat lähinnä tietokoneet, jotka saisivat toimia nopeammin.

”Olemme joskus halunneet maalata seinät, mutta huoneen luonteen takia se ei taida olla mahdollista.”

Opintoneuvoja ja kuulumisia

Aktiivisimmat CommuniCafén käyttäjät ovat nykyisiä ja enti-

siä ainejärjestöaktiiveja, mutta kävijöitä on melkein jokaiselta vuosikurssilta – tosin fukseja kaivattaisiin lisää. He eivät ole vielä uskaltautuneet huoneen vakituisiksi käyttäjiksi.

Kiltahuoneen yleisin pu-heenaihe on opintojen lisäksi juoruilu, hallitusaktiivit kerto-vat nauraen. ”Viikon ja viikon-lopun tapahtumat puhututta-vat”, he kuvailevat.

CommuniCafé on myös lois-tava paikka neuvojen kysymi-selle tai vertaistuen etsimiselle. Jos opinnoissa on jotain epä-selvää, vanhemmat opiskelijat osaavat aina auttaa.

Kiltahuoneen ilmoitustaulun hallitusjulisteet on aseteltu järjestelmällisesti.

LEFFA-LIPPUJA

20 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

Maija Pylväs,teksti ja kuva

Mitä kuuluu Päivin päiviin?Tällä hetkellä ihan hyvää.

Opiskelut ovat alkaneet vih-doinkin sujumaan. Stressasin pitkään, miten pääsen niiden kanssa eteenpäin. Kandintyö on vielä tekemättä, mutta teen jo maisteriopintoja.

Miten päädyit opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä?

Hain alkuun yliopistoon ihan eri aloille opiskelemaan,

historiaa ja taloustiedettä. Kun en onneksi päässyt kumpaan-kaan, päädyin vuodeksi am-mattikorkeaan opiskelemaan mediatekniikkaa. Seuraava-na vuonna hain sitten opis-kelemaan tietojenkäsittelyä, koska halusin opetella ohjel-moimaan. Olen aina tykännyt värkätä koneiden kanssa. Tosi pitkään en kuitenkaan osannut nähdä sitä minkäänlaisena am-mattina itselle.

Koodaaminen kiinnostaa sinua. Mitä haluaisit mie-

luiten tehdä työksesi?Ohjelmoinnin lisäksi olen

kiinnostunut liiketoimintapuo-lesta IT-alalla ja toivoisinkin, että jotakin siihen suuntaan pääsisi tekemään tulevaisuu-dessa. Olisi kiva päästä joskus ulkomaille töihin.

Millainen tyyppi olet? Kuvaile itseäsi.

Nuorempana olin tosi tarkka kaikesta, mitä tekee ja sanoo. Ja sitten ei tehnytkään mitään. Nyt osaan ottaa rennommin. Olen kuulemma myös luotetta-

va ja lojaali ystävä. Itsessä är-syttää se, että saatan angstata jotakin, jos olen vuosikausia sitten sanonut jollekin pahasti. Saatan miettiä sitä vielä kauan jälkeenpäin, vaikka jossain ti-lanteessa ne sanomiset olisivat-kin olleet ansaittuja.

Mistä haaveilet?Työpaikan saaminen on kyl-

lä numero ykkönen. Vietin vii-me kesänä ekan kesäloman pit-kästä aikaa, joten nyt alkaa olla taloudellisesti sellainen tilanne, ettei ole varaa toiseen löllötys-kesään. Töiden saaminen on vaan niin hankalaa. Vaikka pys-tyisi tekemään hakemiaan töitä ja tekee sydänverellä kirjoite-tun hakemuksen, niin yleensä tulee se automaattinen viesti, että ”Valitettavasti tällä kertaa valintamme ei kohdistunut si-nuun”. Olen myös pitkään haa-veillut, että pääsisin Islantiin vaeltamaan. Islannissa kiehtoo

se luonto ja sellainen eristäyty-neisyys.

Tykkäätkö laittaa ruokaa?Nykyään teen aika paljon

omia ruokia, yliopistolla käyn syömässä silloin tällöin. Tyk-kään kokeilla kasvisreseptejä, vaikka syönkin lihaa. Yritän kyllä vähentää lihan syöntiä jonkin verran.

Mitä pidit tästä kahvilasta ja ruoasta?

Kaakao oli kaikkein siistein, tykkäsin siitä ihan hirveästi. Kanapatonki oli ihan hyvää. En ole aikaisemmin käynyt täällä. Olen vain katsonut tuosta Tori-pakan bussipysäkiltä, että tuol-la pitäisi käydä. Kivanoloinen paikka.

Juttusarjassa Ylkkäri vie pahaa-aavistamattoman opiskelijan ulos syömään tai kahville.

Päivi Palosaari on ollut kiinnostunut tietokoneista ja tekniikasta jo lapsesta asti. Nyt tietojenkäsittelytieteiden opinnot ovat hyvällä mallilla ja suurin haave on saada oman alan työpaikka. Päivi kertoo pohtivansa asioita usein liikaa etukäteen ja huomaavansa jälkeenpäin, että vähemmälläkin murehtimisella olisi selvinnyt. Rentoutuminen onnistuu parhaiten fantasiakirjallisuuden parissa ja kissoja rapsuttelemalla.

Haarukassa

Päivi Palosaari

Ikä: 24 vuotta.

Opiskelee: Tietojenkäsittelytiedettä Oulun yliopistossa, 5. vuosi.

Kotoisin: Merijärveltä.

Asuu: Linnanmaalla.

Lautasella: Kanapatonki ja kaakao kermavaahdolla.

Ruokapaikka

Strada Coffeewww.stradacoffee.fi

Missä: Torikatu 18, Toripakkaa vastapäätä.

Mitä: Kahvilatuotteita, täytettyjä patonkeja, toasteja, salaatteja jne.

Muuta: Pieni ja pirteä paikka. Kaakaoon panostetaan tosissaan.

Päivi Palosaari osaa ottaa nykyään rennommin, kuin nuorempana. ”Nuorempa-

na olin tosi tarkka kaikesta, mitä tekee ja sanoo. Ja sit-ten ei tehnytkään mitään”,

Palosaari sanoo.

Kasvis-reseptienkokeilija

215 / 2012

MenotTämän lehden menot ovat ajalle

25.4. - 22.5. Ilmoita seuraavan nu-

meron menot (ajalle 23.5. - 19.6.)

ma 14.5.2012 mennessä osoittee-

seen menotpalsta@oyy.fi

OULUN SARJAKUVASEURA RY3.5. klo 19- Sarjakuvatapaa-minen Kulttuuritalo Valveella, Kahvila Mintussa. 17.5. klo 17- Sarjakuvalukupiiri Kulttuurita-lo Valveella, Kahvila Mintussa. Teemana on rumin sarjakuva. www.ruutukaava.com

OULUN YLIOPISTON URHEILUSEURA RYSääntömääräinen vuosikokous pe 4.5. klo 16.30 Kajaanintie 36 B:n lehtisalissa. Esillä sääntö-määräisten asioiden lisäksi seu-ran uudet säännöt.

OYYYlioppilaskunta järjestää perin-teikkään kesätoimeentuloinfon ti 8.5. kello 12 alkaen Linnanmaal-la salissa SÄ105. Info on avoin kaikille kiinnostuneille.

LASTARIT RY To 10.5. Kevään Kaatajaiset klo 22 alkaen Kaarlenholvissa. Lip-pu ennakkoon 1e, ovelta 3e. Li-punmyynti Vihreiltä naulakoilta ja Snellmanian edestä 9.5. klo. 11-13, Snellmanian edestä 10.5. klo. 11-12.30. Tervetuloa!

POHJALAISTEN OSAKUNTIEN LAULAJATSekakuoro Pohjalaisten Osa-kuntien Laulajat (POL). Kon-sertit: To 17.5. Oulun Tuomio-kirkko klo 19, vapaa pääsy (va-paaehtoinen käsiohjelmamaksu 10e). Pe 18.5. Kajaanin pääkirk-ko klo 18 (Liput 10e/7e). Rau-niokaupungin klubi pe klo 22, vapaa pääsy. La 19.5. Kajaanin konservatorion festivaali Gene-raattorilla klo 17, vapaa pääsy.

Lyhyempi oppimäärä

Harri Filppa

www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Betonisaappaat

Janne Toriseva

Sarjakuva kertoo sympaattisin otteinjärjestäytyneen rikollisuuden arjestachicagolais-suomalaisella tyylillä.

Lyhyempi oppimäärä kertoo lyhyitätarinoita akateemisen maailmanpienistä ympyröistä menneinäaikoina ja nykypäivänä.

betonisaappaat.sarjakuvablogit.com

22 YLKKÄRI - OULUN YLIOPPILASLEHTI

ARVIOT *****

KIRJA

TURKKA HAUTALAKansalliskirjaGummerus 2012, 112 s.

Nokian varjosta ponnistaa sa-lolainen Turkka Hautala (s. 1981). Syntymäkaupunki sai toimia esikoisteoksen nime-nä, vaikka kirjailija pääkau-punkiseudulle ehti muuttaakin. Hyvä nimi sisältöineen johdatti Hautalan Finlandia-palkinto-ehdokkaaksi asti vuonna 2009. Nykysuomalainen maisema avautui tehokkaasti nakkikios-kin luukun takaa. Samanmois-

ta laajakulmaista makrozoomia Hautala käyttää kolmannessa teoksessaan, yksinkertaisen oi-vallisesti nimetyssä pienoisno-vellien kokoelmassaan.

Kahteen sivuun Hautala puris-taa suuria pieniä asioita mök-kimuistoista nuoruudenrak-kauteen ja Ronkaisen mopo-poikakokeilusta Kempeleessä eroavan pariskunnan kirjei-siin. Hautala näyttää, miten hävityn ja voitetun arvokisa-finaalin jälkeiset tapahtumat muuttavat ihmisten elämää. Pariskunta käy dialogia ete-länlomalla ravintolassa, nuo-

ret äijät Onnelassa.

Hautalan kokoelman tekstejä tahtoo lukea hitaasti. Murtei-den käyttö sopii erityisesti dia-logeihin, kirjeissä tavoitellaan

alkuperäistä ilmaisutapaa yh-dyssanavirheineen. Aivan kuin kirjailija olisi vain kuunnellut ja kirjannut tapahtumia ylös ympäriltään. Hautala onnis-tuu tavoittamaan maukkaissa ja moninaisissa kohtauksissaan kansallisen olemuksemme eri-laiset sävyt. Erityiskiitos Gum-merukselle ja kannen tekijä Tuomo Parikalle ulkonaisesta asusta, joka sopii hyvin teoksen henkeen. Suositellaan Kari Ho-takaisesta innostuville.

*****Jenni Kinnunen

Nykysuomalai-nen maisema avautui tehok-kaasti nakki-kioskin luukun takaa.

”

LEVYT

MADONNAMDNA

Mikään ei ole niin ikävä arvosteltava kuin ylipitkä al-bumi – paitsi yli-pitkä tanssipop-al-bumi. Kun albumi on kaiken lisäksi huono 53-vuoti-aan tädin yritelmä pysyä yli puolta nuorempien kans-sasisariensa kyy-dissä, on tuotosta melko vaikea puolustella. Ma-donnan uutuukaisen puudutta-vuus on aivan omaa luokkaan-sa, ja vierailevat Nicki Minaj’n, MIA:n ja LMFAO:n kaltaiset nuorisotähdet vain lisäävät yri-tyksen epätoivoisuuden vaiku-telmaa.

Myötähäpeä lisääntyy sitä mu-kaa, mitä pitemmälle levy ete-nee. Ei pienintäkään sävellys-ideaa liene vilahtanut ”popin kuningattaren” päässä levyn-

teon aikaan, vaan vaikuttaa siltä, että Madonna on joka raidalla ottanut ensimmäisen suuhun tupsahtaneen muu-taman sävelen lallatuksen ja väsännyt siitä biisin. Kaiken lisäksi hän on tehnyt tämän samalle levylle (”deluxe”-ver-siossa) 16 kertaa – ihan kuin vähempi ei riittäisi.

Vaikka Madonnan sanoituk-set eivät koskaan ole olleet maailman sisältörikkaimmasta

päästä, tuollakin saralla syn-tyy uuden levyn myötä yh-denlainen pohjakosketus. Vai mitäpä sanotte Masterpiece-kappaleen jäätävästä alusta: ”If you were the Mona Lisa, you’d be hanging in the Louv-re.” Skip-nappi ja kämmen ot-saan löysivät tässäkin kohtaa tarkoituksensa. Kyllä olisi jo aika antaa tämäkin tila suosi-olla nuoremmille.

*****Marko Pyhähuhta

THE SHINSPort of Morrow

”You gotta hear this one song, it’ll change your life I swear.” Näillä sanoin Natalie Portman lykkäsi Garden State -leffan al-kumetreillä kuulokkeet pahaa aavistamattoman Zach Braffin kouraan ja pisti miehen kuun-telemaan. Tiedä häntä, kuin-ka paljon lisäpotkua The Shins tuosta puffauksesta uralleen sai, mutta yhden jos toisenkin asi-

aan vielä vihkiytymättömän tuo soundtrack ainakin herätti tut-kimaan yhtyeen tuotantoa.

Tuostapa on aikaa jo kahdeksan vuotta, ja ainoasta tällä välillä ilmestyneestä Shins-levystäkin on vierähtänyt jo viisi, mutta nyt yhtye palaa entistä ehompa-na. Muun muassa alt. countryn ja folkin elementtejä yhdiste-levä kiireetön kitarapop tuntuu soivan neljännellä studiolevyllä heleämmin ja pirteämmin kuin

koskaan bändin uralla, mikä osoit-taa James Merce-rin Broken Bells -syrjähypyn Dan-ger Mousen kans-sa tehneen hyvää.

Shinsin ainoa va-kijäsen on yhä in-diepopin parhai-ta biisintekijöitä, eivätkä Merceriä tunnu paljon kiin-nostavan ympä-rillä sinne tänne viuhtovat trendit tai hipsterismi.

New Slangin kaltaisia yksit-täisiä, ikivihreitä täysosumia ei levyllä ole, mutta sen voima piileekin hienossa kokonai-suudessa. Toki esim. 40 Mark Strasse -biisin kaunis ja ajaton tenho on käsinkosketeltavaa ja mitä parasta taustamusaa vaik-kapa tulevan kesän kiireettö-miin päiviin.

*****Marko Pyhähuhta

PELI

LEGEND OF GRIMROCKAlmost Human

Kuka muistaa parin vuosikym-menen takaiset ensimmäisen persoonan dungeon crawl -roo-lipelit? Luolastojen koluaminen, pulmien selvittäminen ja vä-hemmän vieraanvaraisten luola-asukkien siivoaminen pimeistä onkaloista eli kulta-aikaansa 80- ja 90-luvun taitteessa Eye of the Beholderin ja Dungeon Masterin menestyksen myötä. Luolaraida-usta pidetään hardcore-pelaajien genrenä korkeahkon vaikeusta-sonsa takia ja vastaavien pelien julkaisu on vähentynyt paljolti 2000-luvulla. Onneksi nelihen-kisen suomalaisen Almost Hu-man Ltd -pelistudion Legend of Grimrock tekee innostavan ja laadukkaan poikkeuksen.

Mount Grimrock -vuori toimii vankien viimeisenä loppusijoi-tuspaikkana. Rikolliset tuupa-taan Grimrockin huipulla vuo-ren sisään ja samalla kaikki synnit annetaan anteeksi. On armahdetun, kettingillä yhteen kahlitun neljän hahmon ryhmän elämänhalusta kiinni selviävät-kö he takaisin ulkomaailmaan. Ulospääsy vaatii pelaajalta ryh-män johdattamista syvälle vuo-ren sisään jatkuvan luolastoon.

Almost Human on ottanut van-han ja hyväksi koetun konseptin ja tuonut sen onnistuneesti nyky-aikaan. Ennen pelin alkua hah-moja voi muokata mieleisekseen rodun, luokan, taitojen ja kyky-

pisteiden osalta. Käytävät näyt-tävät soihtuvalaistuksineen hie-noilta ja viholliset luotaantyöntä-vän karmivilta (araknofobit jou-tuvat koville pelin naamalle hyp-pivien jättihämähäkkien kanssa). Neliöruudukkoon tiili kerrallaan perustuva liikkuminen tekee tais-telusta kehätanssia yksittäisten vihollisten ympärillä, mutta use-amman hyökkääjän läsnäollessa joutuu jo etsimään etulyöntiase-maa käytävien kapeudesta.

Pelin vahvin ja tyydyttävin anti löytyy huikean hyvin balan-soiduista pulmista. Luolastos-sa eteneminen vaatii avaimien löytämistä, teleporttien käyttöä, painokytkinten sekä seinien ki-

vien joukkoon piilotettujen sa-lanappien painelua. Ongelmat vaativat juuri oikean määrän pähkäilyä ja onnistumisen tunne on oikeasti aitoa. Verkkaiseen tahtiin kokemustasoilla kasvavat pelihahmot ja alati tarkkailun alla oleva nälkäisyys-taso luo-vat hiljaa hiipivän ahdistuksen tunteen takaraivoon: nälkäisenä eivät voimat palaudu hahmoille.

Kehittäjät lisäsivät jopa mahdol-lisuuden näyttää nuolinäppäimet kuvakkeina ruudulla, mahdollis-taen pelkällä hiirellä pelaamisen.

*****Mikael Heikkinen

235 / 2012

Mopedilla seinään

Hannu Tikkala

Kolumnisti ounastelee, että Bill

Cosby -villapaidat ovat tulossa

muotiin lähiaikoina.

Sivuhuomautuksia

”Kevyet mullat Jortsulle”, sanoo konstaapeli Tommi Ne-ponen animaatiosarjan Pasilan jaksossa. Jortsulla Nepo-nen viittaa koko kansan unohtamaan iskelmätähteen Ilari ”Jortsu” Heikkiseen, jonka laajasta tuotannosta iskelmän kuluttajat tuntuvat muistavan vain Mopedilla seinään -kappaleen. Ja senkin kuoleman hetkellä.

Samalla kun tieto kuolemasta leviää, Jortsu muuttuu unoh-detusta rakastetuksi kansan tuntojen tulkitsijaksi. Niin ir-vokasta kuin se onkin, tarinassa kiteytyy vanha journalisti-nen totuus – kuolema myy.

Kuolemasta uutisointi ja vainajien muistelu on oma tai-teenlajinsa. Sen ensimmäinen sääntö kuuluu: vainajas-ta saa puhua vain kunnioittavaan sävyyn. Tämä todetaan myös journalistin ohjeissa, joissa käsketään noudatta-maan hienotunteisuutta kuolemasta uutisoitaessa. Miksi vainajia ei saa kritisoida yhtä ankarasti kuin eläviä?

Syitä valottaa Kaarina Hazardin Iltalehteen kirjoittama Ludvig Borga -kolumni, joka sai langettavan tuomion Jul-kisen sanan neuvostolta kaksi vuotta sitten. Kolumnissaan Hazard roimi mediaa Tony Halmeen kuoleman uutisoinnis-ta. ”Mies oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin ja hyvin sopi sinne muiden viihdetaiteilijoiden sekaan. Ei mutta sehän oli unohdetun kansan ääni!”, Hazard sivaltaa.

Hazard osoittaa, kuinka media silottelee vainajan toimia hauta-arkun äärellä. Hänen kritiikkinsä tosin osuu vää-rään kohteeseen. Se ei kohdistu Halmeeseen, se hipaisee mediaa, mutta kipeiten se sattuu omaisiin. Kun Halmetta ei ole enää olemassa, häntä ei voida loukata. Mutta media voi tallata hänen muistoaan, ja muisto on omaisten yksi-tyisomaisuutta.

Mediassa on vakiintuneet tavat kertoa kuolemasta. Pe-rinteisesti media käyttää hyödykseen ristiriitaa, jossa jä-tetään hyvästit jollekin korvaamattomalle. Repivämmän uutisesta tekee se, mikäli kuolema on yllättävä ja vaina-ja nuori. Silloin mielikuvitus ruokkii ajatuksia siitä, mitä edesmennyt olisi voinut elämässään saavuttaa. Vainajan on täytynyt tehdä paljon asioita elämässään väärin, mikäli lehdet kirjoittavat hänestä kriittisesti. Tämä kategoria on-kin varattu diktaattoreille ja massamurhaajille.

Filosofi Søren Kiergegaard tiedosti aikanaan, että keskei-semmät totuudet ihmiselle ovat niitä, joihin hän kiinnittää tunteensa. Siksi iltapäivälehdet esittävät kuolemantapauk-set sentimentaalisen tarinan läpi. Tarina herättää kiinnos-tuksen, kiinnostus ostopäätöksen.

Jortsun tarina ironisoikin iltapäivien lehtien ylilyönneillä. Kuoleman jälkeen unohdetusta tulee rakastettu ja keski-kertaisesta taiteilijasta korvaamaton menetys kulttuuriken-tällä. Sen, mihin kohtaan Jortsu asettuu kulttuurikentällä, voi päätellä hänen konstailemattomasta sanan säilästä. ”Ajoimme mopedilla seinään juu, maatilan meijerin mai-totonkka kellahti, kun ajoimme mopedilla seinään juu.”

Vainajan on täytynyt tehdä paljon asioita elämässään väärin, mikäli lehdet kirjoit-tavat hänestä kriittisesti.

”

Tietotekniikkaa opiskeleva Matti Junila, 26, päätti kas-vattaa pitkän tukan ennen valmistumistaan. Villi kam-paus on kerännyt huomiota Japanissa asti.

Mitä sinulla on tänään ylläsi?

Löysin tämän Timberlan-din kauluspaidan eilen kirppu-torilta 5,90 eurolla. Leviksen vihertävänruskeat 501:t ostin San Fransicosta reilu kuukausi sitten. Hilfigerin kengät ostin vuonna 2009 New Yorkista.

Mitä tyylisi kertoo sinusta?Vaatteeni kertovat, että olen

järjestelmällisen huoleton tyyppi.Tyylini on smart casualin

rennossa päässä. Pyrin osta-maan vaatteeni sellaisista pai-koista, että samanlaisia ei tule Oulun kaduilla vastaan.

Miten pukeuduit teininä?Olin skeittari, snoukkari ja

hoppari. Lempivaatemerkkejä-ni olivat Sean John, FUBU ja DC. Shop Tetuan Helsingissä oli suosikkiliikkeeni.

Teinivaatteisiini olisi mah-tunut minkä tahansa kokoinen mies. Nyt vaatteet ovat minun kokoani.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Kotona voi pitää mitä tahansa, mutta julkiseen tilaan en tohtisi tulla teini-iän ghettovaatteissa.

Myöskään hipsterityyli ei ole minua. Urheilukamppeissa en mene töihin tai yliopistolle.

Olit viime vuonna vaihdos-sa Japanissa. Vaikuttiko Japani pukeutumiseesi?

Japani on iso maa, jossa paikalliset miehet pukeutuvat todella tyylikkäästi. Jokaisen vaatekappaleen väri ja yksityis-kohta on pohdittu tarkkaan, ja kaikki sopii yhteen.

Tyylini ei muuttunut oike-astaan lainkaan. Pysyin us-kollisena omalle tyylilleni. En ottanut anime- tai salary man -vaikutteita.

Sen opin, että olen Japanissa kokoa XXL, ja sekin koko mah-tui minulle vain toisinaan. Jen-keissä olen kokoa M. Kokoani ihmeteltiin Japanissa jatkuvasti. Olen 188 cm, eli Suomessa en ole mikään sirkuseläin.

Miten vertaisit japanilaisten ja suomalaisten pukeutumista?

Japanilaiset pukeutuvat pal-jon huolitellummin, virallisem-min ja tyylikkäämmin. Julkisis-sa tiloissa pitää olla edustava, ettei menetä kasvojaan.

Naiset suosivat minihamei-ta ja mikroshortseja. He tulivat joulukuussa 12 asteen lämmös-sä kouluun mikroshortseissa ja untuvatakeissa ja valittivat kyl-myyttä. Paikalliset hämmeste-livät, kun pukeuduin 20 asteen

lämmössä shortseihin.Japanissa lähes kaik-

ki naiset värjäävät mustia hiuk-siaan vähän vaaleammiksi.

Katukuvassa näkyi yllättävän vähän alakulttuurin pukeutumis-ta. Alakulttuuriryhmät liikkuivat omissa kaupunginosissaan, ei-vät niinkään keskustassa.

Japanilaiset ovat hyvin pie-niä ja kapeita. Näin puolen vuoden aikana yhden juuri ja juuri ylipainoisen naisen. Muu-ten kaikki olivat hoikkia.

Pidit Japanissa blogia nimeltä Sekosiko kiharasi. Mistä keksit tuon nimen?

Blogin nimen piti kuulostaa japanilta. Jostain putkahti pää-häni tuo nimi. Se kertoi kaiken tarpeellisen minusta.

Tukkani herätti Japanissa paljon huomioa. Japanissa on vain paksuja, piikkisuoria ja mustia hiuksia. Minulla on kes-kipitkä, kihara ja heidän mie-lestään blondi tukka. Jotkut halusivat koskettaa hiuksiani, mutta he uskalsivat kysyä lupaa siihen vasta kahden kuukauden tuttavuuden jälkeen. Yhtenä päivänä kaikki sitten kosketteli-vatkin tukkaani.

Helmi-maaliskuussa 2011 päätin, että haluan kokeilla pit-kää tukkaa ennen valmistumis-tani. Silloin tukkani oli kuusi-senttinen. Päätin, että saan lei-

kata sen lyhyeksi aikaisintaan heinäkuussa 2012. Jäljellä on siis vielä kolme kuukautta.

Hienointa, mitä kiharasi pää-sivät kokemaan Japanissa?

Taifunituulen Fuji-vuoren huipulla.

Miten pukeutuisit, jos olisit nainen?

Minulla on paljon naispuoli-sia ystäviä, joten heiltä on helppo ottaa vaikutteia. Olisin kihratuk-kainen blondi ja käyttäisin täs-sä vaiheessa kevättä avokaulai-sia neuleita ja tiukkoja farkkuja. Vartaloltani olisin tietenki todella sporttinen. Olisikohan minulla isot rinnat? Tuskin.

Kiharat sekosivat Fuji-vuorella Saga Skiftesvik,

teksti ja kuvat

Ylkkäri netissä! www.ylkkari.fi

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.Soluasunnot 190–260 € / kk / asukasTiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi

Osallistu lukija-tutkimukseen

ja voita leffalippuja!

www.oyy.fi/lukijatutkimus