UUNOChildren Of The Demonstration p.22

5 Ways to Finance Your Studies p.22

OULUN YLIOPPILASLEHTI · 4/2013

53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Oulun joukkoliikenne s.4

Elokuvaloma Tromssassa s.8

Työelämäliite: Opi oppimaan s.10

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Intro

VÄRJÖTTELYT BUSSIPYSÄKILLÄ, sillit purkissa ruuhkabussissa, letkassa kulkevat bussit, sekalai-set aikataulut, viikonlopun epä-toivo kun bussit eivät kulje, pit-kittyneet baari-illat kun unohdit lähteä ajoissa siihen ainoaan on-nikkaan joka yötunteina kulkee, kuulostaako tutulta?

No aivan varmasti! Epäile-mättä jokainen Oulun joukko-liikennettä käyttänyt on kokenut epätoivon ja turhautuneisuuden hetkiä yrittäessään sovittaa arke-aan bussiaikatauluihin.

Muilla paikkakunnilla oulu-lainen joukkoliikenne on jopa melkoinen vitsi! Tamperelaisen kanssa seisoskelu bussipysäkil-lä suorastaan nolottaa. Meinin-ki on kuin suoraan mettäperäl-

tä, ja suurkaupungin volyymi on vain utopistinen ajatus.

JUURI NYT PÄÄTTÄJILLÄ olisi tu-hannen taalan paikka tehdä tun-tuva kohennus Oulun joukkolii-kenteen palvelutasoon. Tämän haaveen toteutuessa Oulu siir-tyisi viimeinkin edes bussinmi-tallisen verran kohti valtakun-nallista tasoa joukkoliikenteen saralla. Nykyisestä tasosta ker-tonee se, että tämänkään satsa-uksen myötä Oulu ei läheskään saavuttaisi sitä tasoa, millä ver-tailukaupungit Turku ja Tampe-re tukevat joukkoliikennettään.

Tällä hetkellä keskustan ke-hittäminen on kuuma peruna Oulussa. Eikö panostukset jouk-koliikenteeseen olisi juuri oival-

linen keino saada sykettä kes-kukseen ja ihmiset liikkumaan? Hyvät joukkoliikenneyhteydet toisivat ihmiset keskustaan ja vähentäisivät autoruuhkia ih-misjoukkojen keskellä.

Onko nykyinen joukkolii-kenteen taso se missä Oulu haluaa strategisesti pysytellä? Toivottavasti ei. Satsaukset tä-hän tärkeään palveluun ovat kauaskantoisia panostuksia ja merkittävä houkutin saada uut-ta väkeä Oulun kylään ja saada heidät myös jäämään!

NYT ON TUHANNEN TAALAN paikka tehdä roima parannus oululaiseen joukkoliikentee-seen! Toivottavasti myös opis-kelijamassat tempautuvat mu-

kaan asiaan, ja myöskin näyt-tävät kuinka merkittävä asia joukkoliikenne meille on.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

4/1310.4.2013

53. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaErkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULUtoimitus@oyy.fi

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 4 500 kpl

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi. Uuno Coordinatoruunoproject@oyy.fi.

KANSI Nestori Törmä

LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Minna Koivunen, Tytti Tuppurainen, Laura Pistemaa, Laura Kantomaa, Henna Rannanpää, Heidi Niemelä ja Anni Jyrinki

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoit-tuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 8.5.2013. Deadline materiaaleille 29.4.2013

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

Tässä numerossa

Enemmän vai vähemmän joukkoliikennettä?

Kirjoittaja on OYY:n sosiaalipo-liittisen sihteerin sijainen.

Linjan takaa

teksti Laura Kantomaa

Eveliina Kyllönen (keskellä) muistut-taa, että oppimi-sen oppiminen on sisältöjä tärkeäm-pää. Hän itse on historian laitokselta valmistu-nut maisteri, joka vastaa kon-sulttiyritys Twinsparkissa yri-tyksen hallinnosta, taloushal-linnosta ja siitä, että yrityksen käytännön arki sujuu.

Kuvassa taukotilaan kahvia hakemaan mennyt Kyllönen vaihtoi kuulumiset Laura Durchmannin ja Jouko-Mikael Kyllösen kanssa.

Opi oppimaan s.10-11

On the 20th of March everyone, who happened to be in Helsinki city centre around noon, seemed taken aback by what was going on there… Adrenalized with dazzling sunlight, groups of agitated young people were flocking to the Senate Square like pi-geons to Piazza San Marco.

Children Of The Demonstration s.22-23

Nestori Törmä

Margarita Khartanovich

Eikö panos-tukset jouk-

koliikenteeseen olisi juuri oivalli-nen keino saada sykettä keskuk-seen ja ihmiset liikkumaan?”

”

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 3

Intro

Sisällys

Ajankohtaista4 Opiskelijat vaativat parempaa joukkoliikennettä5 Tiedekuntaneuvostoista ehkä tiedekuntahallituksia6 Opintotukiuudistus: Pieniä heikennyksiä

Matkalla8 Elokuvaloma Tromssassa

Kampuksella16 Kaupunki mukaan Amazing Ouluun17 Kieroa sivistämistä18 Kampuksen kasvot18 Kivet kiinnostaa20 Haarukassa: Kahviloissa viihtyvä karkkityttö21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit8 Politics and the City16 Hallitus linjaa: Akateemisen sielun huutokauppa(ko)?

Työelämä10 Opi oppimaan12 Takomalla tulevaisuuden toivoja12 Tuunaa tutkintosi sivuaineilla14 Näin taistelet tukiviidakossa valmistumisen jälkeen

Uuno22 Hi, 5 to Finance Your Studies23 Children Of The Demonstration

Arviot20 Juhani Karila: Gorilla21 J. Karjalainen: Et ole yksin21 Anssi Kela: Anssi Kela

Sarjakuvat3 Rakas Päiväkirja16 Lyhyempi oppimäärä

Rakas

päiv

äkir

ja

Vaikka Oulun joukkoliiken-teen kattavuus paranee

tuossa mallissa 29 prosenttia, se on silti muihin verrokkikau-punkeihin nähden heikompi.”

Valle Uimonen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

”

OULUN YLIOPISTON UUSIA rakenteita miettinyt raken-netyöryhmä ehdotti Missä mennään -tilaisuudessa 3. huhtikuuta, että nykyiset tiedekuntaneuvostot kor-vattaisiin tiedekuntahallituksilla, jotka saisivat paljon strategista päätäntävaltaa tiedekunnissa.

Hallituksen kokoonpanoksi esitettiin kahta profes-soria, kahta henkilökunnan edustajaa, kahta opiskelijaa sekä yhtä tai kahta ulkopuolista. Oulun yliopiston yli-oppilaskunta ehti kiitellä ehdotusta heti tuoreeltaan.

YKSI VUODEN 2009 yliopistouudistuksen jälkeisen ajan konkreettisista ongelmista on tuntunut olevan, että tie-dekuntien tiedekuntaneuvostojen roolit ovat menettä-neet merkityksensä. Sen rehtori Lajunenkin tilaisuu-dessa totesi. Joskin hän lisäsi samaan hengenvetoon, että nykyrakenteellakaan mikään ei estä dekaaneita antamasta niille riittävää arvovaltaa.

Ei toki estäkään, mutta jos valtaa ei ole saatu ohjat-tua demokraattisesti päätetyille elimille vihjailemalla, asia on parasta laittaa kuntoon pakolla.

Hallitus aiheuttanee sanana sekä ihastusta että vi-hastusta yliopistoväessä, mutta loppujen lopuksi se on

pelkkä sana. Sillä, kutsutaanko tiedekunnan stra-tegisista linjauksista päättävää elintä tiedekun-taneuvostoksi, hallitukseksi tai vaikka hengai-luryhmäksi, ei ole merkitystä. Sillä sen sijaan on, ketkä tiedekuntien kannalta merkittävistä asioista päättävät.

Seitsemän- tai kahdeksanhenkinen porukka kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin yksi dekaani, koska joukossa viisaus vahvistuu.

P.S. Opiskelijat saivat ke-hysriihessä torjunta-

voiton, jossa on muutama nihkeä heikennys, mutta ei mitään järisyt-

tävää muutosta suuntaan tai toiseen. Suomen suurimman mediamahdin Helsingin Sanomien suhtautuminen opis-kelijoiden opintotuen puolesta taistelemiseen sen sijaan ihmetyttää.

Korkeakouluopiskelijat kokosivat 5000 hengen joukon osoittamaan mieltään Helsingin keskustaan päivää ennen kehysriiheä, mutta seuraavan päivän 92-sivuisessa Helsingin Sanomissa tapauksesta ei mainittu uutisissa sanallakaan. Vertailun vuoksi esi-merkiksi Huvudstadsbladet laittoi jutun mielenosoi-tuksesta lehden kanteen.

AINOASTAAN KYSEISEN PÄIVÄN Hesarin mielipidekir-joituksiin oli ”sattumalta valikoitunut” kirjoitus,

jossa lukiolaisen tittelillä haukutaan opiskelijoi-den tempausta itsekkääksi.

Hesari on ennenkin käyttänyt valtaansa vai-kuttaessaan kansalaisen mielipiteeseen, mutta tähän mennessä lukija on voinut luottaa siihen, että selvästi yleisen uutiskynnyksen ylittävät

tapahtumat myös uutisoidaan. Toivottavasti myös tulevaisuudessa!

Helsingin Sanomat selitti ”unohdusta” inhimilliseksi virheeksi. Kirjoittaja ei selitystä niellyt. Pureskelu jatkuu.

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Joukossa viisaus vahvistuu

Seitsemän- tai kahdeksanhenkinen

porukka kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin yksi dekaani, koska joukossa viisaus vahvistuu.”

”

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Ajankohtaista

nykytaso

± 0 €

Ylkkäri kysyi Oulun kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheen-johtajilta, äänestävätkö heidän ryhmänsä toden-näköisesti parannetun vai karsitun joukkoliikenteen palvelumallin puolesta Oulun kaupungin osalta.

Juha Huikari, Kesk. (19 valtuustopaikkaa)

”Siinä pohjaesityksessä on optio 20-30 prosentin korotukseen. Tässä taloustilanteessa tuo lienee paras kompromissimalli.”

Juha Hänninen, Kok. (13 valtuustopaikkaa)

”Joukkoliikennettä pitää ke-hittää, mutta on iso kysymys, paljonko siihen kannattaa laittaa velkarahaa.”

Mikko Raudaskoski, Vas. (10 valtuustopaikkaa)

”Tavoittelemme vähintään mallia, jossa suppeaan malliin lisätään 20 prosentin parannus. Haluamme ryhmänä satsata joukkoliikenteeseen.”

Pirjo Sirviö, SDP (9 valtuustopaikkaa)

”Oma kantani ainakin on, että liian matalalla tasolla men-nään tällä hetkellä.”

JOUKKOLIIKENNE • teksti Ville Koivuniemi • grafiikka Mikael Heikkinen

Opiskelijat vaativat parempaa joukkoliikennettäOulun ja Oulun seudun joukkoliikenteen tulevaisuudesta päätettäneen huhtikuun lopussa. Ensin valitaan se, aiotaanko joukkoliikenteeseen satsata nykyistä enemmän rahaa.

OULUN KAUPUNGINVALTUUSTO päättänee huhtikuun lopussa Oulun ja Oulun seudun joukko-liikenteen palvelutason suunta-viivoista. Alun perin tarjolla oli sekä Oululle että Oulun seudul-le kaksi vaihtoehtoa: parannettu malli ja nykyisellä rahamääräl-lä jatkaminen, mikä käytännös-sä tarkoittaisi palvelutason huo-nonemista.

Sittemmin mukaan on sor-vattu suppeampaa mallia hie-man parempi malli, johon on kirjattu, että palvelutasoa voi-daan tarvittaessa nostaa 20-30 prosentilla. Oulun kaupungin osalta parannettu malli maksaa kolmisen miljoonaa euroa sup-peaa mallia enemmän.

Opiskelijoiden näkemys jouk-koliikenteeseen on selvä. ”Paran-nettu malli on selkeästi se, mihin

me ajetaan”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen pu-heenjohtaja Valle Uimonen sanoo.

”Vaikka Oulun joukkoliiken-teen kattavuus paranee tuossa mallissa 29 prosenttia, se on silti muihin verrokkikaupunkei-hin nähden heikompi.”

Vaikutusta opiskelijan viihtyvyyteenUimonen muistuttaa, että julki-sen liikenteen toimivuudella on iso vaikutus Oulun 25 000 kor-keakouluopiskelijaan.

”On se iso asia opiskelijaelä-mässä. Vaikutusta on yliopisto-opiskelijan näkökulmasta kah-den kampuksen välillä kulkemi-seen, mutta etenkin keskustan ja Linnanmaan välinen joukko-liikenteen toimiminen vaikuttaa

opiskelijan viihtyvyyteen.”Tämän aukeaman alareunasta

voi lukea jokaisen Oulun kau-punginvaltuuston valtuustoryh-män puheenjohtajan mietteet palvelutason valinnasta. Aina-kaan täysin selvää kuvaa siitä, millaiseen joukkoliikenteen pal-velutasoon Oulussa päädytään, ei kommenteista saa.

Oulu ja Oulun seutu päätetään erikseenMallin ymmärtämisen hanka-luutta sekoittaa se, että Oulun kaupunki päättää omasta mal-listaan itsenäisesti. Sen lisäksi päätetään palvelutasosta, joka koskee sekä Oulun että ympä-ristökuntien alueilla ajavia vuo-roja. Oulun ja sen ympäristö-kuntien välinen joukkoliikenne

on tällä hetkellä niin suppeaa, että karsittukin malli toisi kau-kovuoroihin parannusta.

Oulun kaupungin sisällä pa-rannettu malli puolestaan toisi linjakilometreihin 29 prosen-tin lisäyksen, kun taas karsittu malli karsisi kilometrimäärää 9 prosentilla.

Liikennejärjestelyihin muutosta joka tapauksessaValitseepa Oulun kaupunginval-tuusto sitten parannetun palvelu-tason mallin tai karsitun version, joukkoliikenne laitetaan koko-naisuudessaan uudelleenmietit-täväksi ja kaupungille tullee sen järjestämisessä huomattavasti entistä suurempi rooli.

On erittäin todennäköistä, että

joukkoliikenne järjestetään tule-vaisuudessa niin sanotulla ”brut-tomallilla”, jossa Oulu kerää matkustajien lipputulot ja mak-saa liikennöitsijälle kilometreis-tä. Tällä hetkellä Oulu maksaa Koskilinjoille sen mukaan, kuin-ka paljon linja-autolla kuljetaan. Oululle on siis tällä hetkellä sitä edullisempaa, mitä vähemmän joukkoliikennettä käytetään.

Oman lisämausteensa sop-paan tuo se, että parannettu malli toisi Oululle valtion tukea suppeaa mallia enemmän.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunta aikoo olla joukkoliiken-teen suhteen huhtikuussa aktii-vinen. ”Järjestämme tempaukset Linnanmaalla ja Oulun keskus-tassa. Niistä tiedotetaan lähem-pänä tapahtumia”, Valle Uimo-nen lupaa. ■

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 5

MISSÄ MENNÄÄN • teksti Ville Koivuniemi • kuva Henna Rannanpää

parannettu

palvelutaso

+ n. 3 milj. €

Palvelutason uudistuessa Oulu ottaa luultavasti käyttöön ns. ”bruttomallin”. Bruttomallissa Oulu maksaa liikennöijälle kyydeistä ja kerää lipputulot itse. Aiemmin Oulu on maksanut ostetuista lipuista, jolloin sille on ollut sitä kannattavampaa, mitä vähemmän joukkoliikennettä on käytetty.

Mikä bruttomalli?

Vaili Jämsä-Uusitalo, Peruss. (8 valtuustopaikkaa)

”Kaikkein suppeinta mallia emme ainakaan kannata. Mutta se on sitten kysymys, riittääkö budjetissa rahaa kaikista kalleimpaan malliin. Pitää katsoa kokonaisuutta.”

Veikko Ervasti, Vihr. (7 valtuustopaikkaa)

”Olemme ehdottomasti paran-netun mallin kannalla. Suun-niteltu parannuskaan ei tuo riittäviä uudistuksia. Oulun joukkoliikenne toimii suurista kaupungeista huonoiten.”

Marja-Leena Kemppainen,KD (1 valtuustopaikka)

”Olen valmis keskustelemaan parannetusta mallista. Ihmiset kokevat nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaiseksi.”

Nykytaso 7 700 000 km

Parannettu 9 800 000 km +27%

Karsittu 7 000 000 km -9%

Linjakilometrit vuodessa (Oulu)

Mitä maksaa? Parannettu Karsittu

Oulun seutu yht. n. 8,6 milj. € n. 4,8 milj. €

! Oulun kaupungille parannettu malli maksaa arviolta 3-3,1 miljoonaa euroa karsittua mallia enemmän.Joukkoliikennejaoston pohjaesitys on karsittu malli, jossa mainitaan erikseen 20-30 prosentin lisäysvarasta.

Tiedekuntaneuvostoista ehkä tiedekuntahallituksia

”NÄYTTÄÄKÖ TÄÄ NYT näin hy-vältä, että kenellekään ei ole sii-hen mitään sanottavaa?”, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kysyy vajaalta puolelta salilli-selta Oulun yliopiston henki-lökuntaa, joka on tullut Missä mennään -tilaisuuteen kuule-maan, millaisiin mietintöihin yliopiston rakenneuudistusta pohtineet työryhmät ovat tulleet.

Rahanjakoperusteisiin liit-tyen esitetään pientä kritiikkiä, mutta yleisesti ottaen pohdin-toihin suhtaudutaan jopa varo-vaisen positiivisesti.

Suurimmat muutosehdo-tukset ovat hallintojohtaja Essi Kiurun johtaman rakennetyö-ryhmän käsialaa. Ryhmä ehdot-taa, että nykyiset tiedekuntaneu-vostot korvattaisiin tiedekunta-hallituksilla, joihin valittaisiin kaksi edustajaa professoreista, keskiryhmästä ja opiskelijoista, joiden lisäksi hallituksiin tulisi vielä yhdestä kahteen ulkopuo-lista edustajaa. Nimensä mukai-sesti hallitukset saisivat paina-van ja strategisen roolin tiede-kunnan päätösten tekijänä.

Tiedekuntaneuvoston nykyrooli riittämätönRakennetyöryhmä esittää lisäk-si, että alarakenteita poistettai-siin ja tiedekunnista tehtäisiin yksiportaisia.

Lajunen myöntää, että tiede-kuntaneuvostojen roolia pitää joka tapauksessa vähintäänkin kehittää. ”Yliopistolain myötä tiedekuntaneuvostojen rooli ka-tosi. Niitä tullaan muuttamaan niin, että se on strateginen elin.”

Opiskelijan näkökulmas-

ta rakennetyöryhmä raportis-sa mahdolliseksi uhkakuvaksi nousee kohta, jossa puhutaan yhdestä talous-, henkilöstö- ja koulutuspalvelujen toimipis-teestä. Puheenvuorossaan Kiu-ru kuitenkin mainitsi, että sen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa fyysiesti yhtä palvelupistettä.

Tieteenalapohjaisten työryh-mien pohdinnoista ei noussut esille suuremmin mitään uut-ta kerrottavaa, jota hallituksen uutta rakennetta koskevassa päätöksessä ei jo sanottaisi.

Ylijäävää rahaa esitetään yhteiseksiTalousjohtaja Pirjo Kytösalmen johtamassa rahanjakotyöryhmäs-sä esitetään, että mahdollisuutta laittaa yksiköiden taseiden ylijää-mät uudelleenallokoitavaksi pi-täisi vähintäänkin harkita.

Lisäksi työryhmä esittää, että ”musiikkikasvatuksen kustan-nusrakennetta kehitetään selvit-tämällä yhteistyömahdollisuuk-sia Lapin yliopiston kanssa”. Suomeksi sanottu se tarkoitta-nee, että nykymuotoiselle mu-siikkikasvatuksen opetukselle halutaan tehdä jotain, koska sitä ei pidetä riittävän tuottavana.

Kuka tahansa yliopistolainen voi antaa raporteista palautetta. Raportit tulevat Oulun yliopis-ton internetsivuille kenen tahan-sa luettavaksi. Oulun yliopis-ton hallitus kokoustaa seuraa-van kerran 17. huhtikuuta. Sen vuoksi kommentteja pyydetään 14. huhtikuuta mennessä.

Hallitus päättää rakenteita koskevista muutoksista koko-uksessaan 31. toukokuuta. ■

Oulun yliopiston Missä mennään -tilaisuus esitti muutoksia hallintoon. Tieteenala-kohtaisilla ryhmillä oli vain vähän uutta kerrottavaa.

Missä mennään -tilaisuuden alustanut rehtori Lauri Lajunen kertoi olettavansa, että yliopistoindeksiä ei enää jäädytetä.

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Ajankohtaista OPINTOTUKI UUDISTUU • teksti Ville Koivuniemi • kuva Margarita Khartanovich

MINULTA KYSYTTIIN USKONKO NUORISOTAKUUSEEN. Totesin, ettei kyse ole uskonasiasta, vaan tahdosta. Takuuta ei ole rakennettu kevein perustein. Tavoite on ollut esillä eri muodoissaan jo yli kolmekym-mentä vuotta. Aika oli kypsä nyt, sillä nuoriso ottaa aina talouskriisin iskut kovimmin.

Luvut ovat armottomia: Suomessa on tällä hetkellä yli 39 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työhakijaa. Alueellamme Pohjois-Pohjanmaalla nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä on 3 855. Ei ole odotetta-vissa, että yksin markkinat hoitaisivat nuorisotyöt-tömyyden pois. Tarvitaan yhteiskunnan toimia, tai laaja joukko nuoria syrjäytyy työelämästä ja uhkaa ajautua elämässä sivuraiteelle. Ja vatvomme syitä ja syyllisiä vielä parinkymmenen vuoden kuluttuakin.

NUORISOTAKUU KOSKEE kaikkia työttömiä tai amma-tillista koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita sekä 25–29-vuotiaita vastavalmistuneita, joiden valmis-tumisesta on alle vuosi. Idea on pysäyttää työttö-myysaika kolmen kuukauden kohdalle, jonka jälkeen takuun piirissä oleville nuorille tarjottaisiin kullekin omaan elämäntilanteeseen sopiva aktiivitoimi. Tämä ei ole ihan täystakuu: sen mukana ei tule varmuutta pysyvästä, toiveiden mukaisesta työurasta. Mutta se on kuitenkin risteys-asema, josta ura lähtee oikeaan suuntaan.

Nuorisotakuu koskee omalla alueellamme monia: alle 25-vuo-tiaista 1 191 ja alle 30-vuotiaista vastaval-mistuneista 119 hen-kilöä. Itse asiassa nuo-risotakuu koskee ennen kaikkea meitä: Poh-jois-Pohjanmaalla on maamme korkein syntyvyys, ja Oulun kaupungin keski-ikä on Euroopan kaupungeista alhaisin, vain 34 vuotta. Meidän, jos kenen, tulisi pitää nuorisota-kuuta esillä ja vaatia sen viemistä maaliin.

Nuorisotakuu ei ehkä ensimmäisenä kosketa yliopisto-opiskelijaa. Elämän eväät ovat jo aika hyvin korissa. Silti: niin sanottuja akateemisia alle 30-vuotiaita työttömiä on TE-toimistomme alueella tällä hetkellä 855 henkilöä. Nuorisotakuu on ässä hihassa, ettei papereiden ulosottamisen jälkeen jää yksin, jos ura ei heti urkene.

Tunnustan, että homma on haastava. Mutta tahtoa on: nuorten hyvinvointiin satsataan eikä katsota si-vusta, kuinka kokonainen ikäluokka uhkaa hautautua finanssikriisistä lähteneen laman jälkijäristyksiin.

Politics and the CityTytti Tuppurainen

Nuorisotakuu on megasatsaus

Aika oli kypsä

nyt, sillä nuo-riso ottaa aina talous-kriisin iskut kovimmin.”

”

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Pieniä heikennyksiäOpiskelijat kokivat hallituksen muutokset opintotukeen torjuntavoittona, koska tulos on worst case scenarioita huomattavasti maltillisempi.

HALLITUKSEN MAALISKUI-

NEN kehysriihi toi kor-keakouluopiskelijoille

ennalta arvioitua miellyttäväm-pää postia. Opintotuki säilyy suurin piirtein ennallaan, vaik-kakin joitain heikennyksiäkin tulee.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksen puheenjoh-taja Valle Uimonen oli yksi noin viidestätuhannesta nykymuo-

toisen opintotuen säilymisen puolesta mieltään osoittaneista Helsingissä. Hän pitää hallituk-sen päätöksiä torjuntavoittona opiskelijoille, mutta suhtautuu heikennyksiin kriittisesti.

”Eihän sieltä tosiaan pelkkää hyvää tullut, kuten tiedotustilai-suudessa näytti. Mutta näitä täy-tyy analysoida ja selvittää, mi-ten ne vaikuttavat käytännössä.”

Erityisesti jälkianalysoitavien

asioiden listalle menee uudistus, jossa alle 20 opintopistettä vuo-dessa suorittavat eivät ole oikeu-tettuja opintotukeen ollenkaan.

Opintotukea ei ole toisaal-ta tähänkään mennessä vapaa-matkustajille maksettu. Täydet opintotukikuukaudet nostavilta ja alle 20 opintopistettä vuodes-sa kerääviltä on saatettu nytkin evätä oikeus opintotukeen, ja jopa periä tukea takaisin. Kela

Tukikuukausia saksittiinYhtä korkeakoulututkintoa suorittava voi saada nyt 55 kuukautta opintotukea. Mää-rä pysyy samana. Korkeakoulututkintoihin yhteensä voi nykyään saada 70 opintotu-kikuukautta, mutta enimmäismäärä pudo-tetaan 64:een.

–Opintotuki indeksiin kuten sovittuOpintotuki sido-taan indeksiin elokuussa 2014, kuukautta aiem-min kuin halli-tus oli aiemmin suunnitellut.

±Opintotukeen vähimmäisopintopisterajaOpiskelijan täytyy suorittaa vähintään 20 opintopistettä vuodessa, jotta voi nostaa kyseisenä vuotena opintotukea. Tämän li-säksi Kela edellyttää lähtökohtaisesti viitta opintopistettä opintotukikuukautta koh-den, kuten aiemminkin.

–

Näin opintotuki muuttuu

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 7

OPINTOTUKI UUDISTUU • teksti Ville Koivuniemi • kuva Margarita Khartanovich

on kuitenkin katsonut tapauksia tapauskohtaisesti, joten 20 opin-topisteen jyrkkä raja kuulostaa äkkiseltään tylyltä. Aika näyttää, miten Kela tulkitsee asiaa tule-vaisuudessa.

Joka tapauksessa 5 000 opis-kelijan näkyvä joukkomielen-osoitus Helsingissä saattoi hy-vinkin vaikuttaa opintotukipää-tökseen positiivisesti. Ainakin poliitikot niin kertoivat.

Ja mielenosoitus kertoi muul-le kansalle sen, että opintotuen kanssa ollaan sen verran tiu-koilla, että heikennyksiä ei kes-tetä. Lisäksi opiskelijat pääsivät muistuttamaan siitä, että pakko-laina ei nopeuta opiskelua eikä siten pidennä työuria.

”Kun kokoonnuimme sinne, ja huomasimme kaiken sen poru-kan siellä, tuli tunne, että tahtoti-la on kova”, Uimonen sanoo. ■

+Korkovähennys muuttuu hyvitykseksiOpintolainavähennys muut-tuu opintolainahyvitykseksi. Käytännössä valtio lyhentää osan lainasta, jos opiskelija valmistuu määräajassa. Tä-hän mennessä opiskelijan on pitänyt hakea vähennyksiä verotuksessa. Jos valmistuu tulevaisuudessa maisteriksi kuudessa vuodessa, yli 2500 euron ylittävältä osuudelta valtio maksaa opintolainan koroista 40 prosenttia opis-kelijan puolesta.

Eihän sieltä tosiaan pelk-

kää hyvää tullut, kuten tiedotus-tilaisuudessa näytti.”

Valle Uimonen, OYY:n hallituksen puheenjohtaja

”

+Toisen asteen opiskelijalle huojennuksiaLukiolaisten ja ammattikou-lulaisten keskimääräinen opintotuki paranee, koska heidän vanhempiensa tulo-jen vaikutus opintotukeen pienenee. Vanhempien tulo-rajaa korotettiin 30 prosen-tilla 40 800 eurosta 53 000 euroon. Esimerkiksi lukiolai-sen vanhempien vuositulot voivat siis olla 53 000 euroa ilman, että niillä on lapsen tukeen vaikutusta.

Punainen RistiKontti

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Tromssan kansainvälinen elokuvafestivaali (TIFF) on erikoinen loma elokuvafriikille ja kauniiden maisemien ystävälle.

ONEN VUODEN haaveilun jälkeen lähden vihdoinkin Tromssan kansainvälisille elokuvafesti-vaaleille! Tämä on jo viides-toista kerta, kun Oulusta lähtee bussilastillinen elokuvan ystäviä maailman pohjoisimpaan eloku-vafestivaalille. Matkanjärjestäjät toimivat vapaaehtoisperiaatteel-la, joten he eivät siitä pääse ri-kastumaan ja tuskin sitä rahan vuoksi tekisivätkään.

Kirjallisuuden ja elokuvatut-kimuksen opiskelijana olin haa-veillut elokuvatäyteisestä mat-kasta. Päätin kuitenkin lopettaa haaveilun ja niistä puhumisen vuodesta toiseen – ja vihdoinkin tehdä asialle jotain. Tällä kertaa priorisoin oman iloni, muut asi-at saavat luvan järjestyä. Ja kyse on kuitenkin yhdestä viikonlo-pusta, joten ei kun menoksi.

Norjan vuonot bussin ikkunastaMatkan keskivai-heilla pysähdym-me Muoniossa, jossa olen puoliu-nessa. Muutaman tunnin päästä he-rään ja näen ik-kunasta tunturin. Tämän jälkeen ei enää uni tule. Olin odottanut Norjan vuonoja innolla, mutta sa-

malla unohtanut, että en ole näh-nyt tuntureitakaan liian moneen vuoteen.

Saavumme Kilpisjärvelle aamun sinisen hetken aikaan ja olen ällikällä lyöty. Kilpisjärvi on todella kaunis ja vakuuttava!

Tromssassa olemme iltapäi-vällä. Kaksitoista tuntia bussis-sa tuntuu pakaroissa ja päässä. Hypotalamus on sekaisin ja keikuttaa. En ole syönyt läm-mintä ruokaa ja olen nukkunut katkonaisesti, Tällaista se on, mutta olkoon.

Heitämme kamppeet leirin-täalueen mökkeihin ja lähdem-me hakemaan elokuvalippuja. Varattujen lippujen jakaminen monelle kymmenelle ihmiselle kestää aikansa ja siinä on omat sähläyksensä. Oma laahaa-va väsymys estää kunnollisen

kommunikaation, mutta on sitä pahemmastakin selvitty.

Lippuja jaettaessa huomaan, että minulla osuu vain muutama elokuva yhteen muiden ihmisten kanssa. Olen harkinnut tarkkaan mitä elokuvia käyn katsomassa ja tuskaillut, kun en ole saanut kaikkia haluamiani helmiä mah-tumaan kahden ja puolen päivän aikatauluun. Samalla olen tyy-tyväinen niihin elokuviin, joita olen menossa katsomaan. Olen päättänyt valita elokuvatarjon-nan ilon ja hyvän mielen kaut-ta, ja jätän muun muassa Norjan joukkomurhasta kertoneen do-kumentin ja natsielokuvat seu-raavaan kertaan.

Oopperaan toppahousuissaLippurumban jälkeen kävelen keskustasta yöpymispaikal-le kolmen kilometrin päähän. Matkalla täytyy ylittää muun muassa kilometrin pituinen kaunis Tromssan silta, joka on liukas, ja lisämausteensa tuo omalaatuinen tuuli, joka mel-kein salpaa hengityksen. Lisäk-si otan matkanjärjestäjän sanat asuinalueen läpi seikkailusta liian tosissaan ja eksyn kulkies-sani takaisin leirintäalueelle.

Syömisen ja päiväunien jäl-keen olo alkaa normalisoitua vaikka en tiedäkään onko aamu vai ilta. Illalla minulla on Der

Schönen Tot -ooppera Toblero-ne-suklaapatukkaa muistuttavas-sa kirkossa. Esitys koostuu kah-den naisen laulamista aarioista, jotka ovat kuuluisten oopperoi-den kuolemankohtauksista. Taus-talla näkyy videoinstallaationa mykkäelokuvista muokattuja kohtauksia kuolemakohtauksista. Sinfoniaorkesteri soittaa sivussa.

Kuoleman kauneus on suku-puolittunutta, sillä laulajat ovat naisia ja elokuvien kohtausten kuolemat kuvaavat pääosin sa-maa sukupuolta. Oopperassa kuolema ei ole makaaberi, vaan herkkä ja ennen kaikkea kaunis kaikessa kohtalokkuudessaan.

Katsoin yhden oopperan li-säksi yhteensä yhdeksän eloku-vaa, ja kaikki valinnat osuivat nappiin. Ihanaa, kun sai taput-taa jokaisen elokuvan jälkeen! Paljon hyviä ja muiden kävi-jöiden kehumia elokuvia jäi nä-kemättä, mutta toivon mukaan osa niistä tulee nähtäville esi-merkiksi Oulun Studioon.

Tiukasti aikataulutettu lomaTromssa on kaunis ja sympaatti-nen. Tosin ehdin nähdä sitä vain hetkittäin päivänvalossa. Sen vähäisen päivänvalonkin vietän sisällä elokuvateattereissa. Ja kaunis se on myös iltavalossa.

Ollakseen loma, tämä vii-konloppu on omituisen aika-

taulutettu, mutta se on samalla hienoa! Kerrankin voin laittaa elokuvat etusijalle ja järjestää muun elämän sopimaan niiden ehdoilla. Elokuviin menemi-seen tulee oma rutiininsa, ja ennen elokuvia pyörivät Nor-jan ja Tromssan esittelyvideot ehdollistavat elokuvien alkuun. Esittelyvideot on kovalla rahal-la tehty ja niihin on selkeästi panostettu. Tosin kyseisten vi-deoiden musiikki alkaa kummi-tella päässä.

Neljä elokuvaa päivässä al-kaa olla itselle jo liikaa. Eloku-vat alkavat sekoittua mielessä ja kankkuja pakottaa. Osa ko-keneemmista festarikävijöistä kävi katsomassa lähes viisitois-ta elokuvaa. Miten he sen teki-vät, en osaa sanoa.

1900-luvun alussa rakennet-tu Verdensteatret-elokuvateat-teri on koko festivaalin kulmi-noituma. Teatterin sisustus on rakennusaikakaudelta ja penkit on järjestetty niin, ettei edessä istuvan pää ole edessä. Alaker-ran kahvilan tuotteita voi tuoda teatterisaliin asti. Nyt on ym-märretty, että ihmiset tulevat elokuviin viihtymään.

Elokuvalomalla puhun ih-meellisen vähän. Elokuvia kat-sellessa tuntuu, että olisi ollut osallisena tarinaan ja niiden keskusteluihin, mutta tosiasi-assa en ole naurahduksia sekä vähäistä suomea ja ruotsia lu-

ELOKUVALOMA TROMSSASSA

ELOKUVALOMA TROMSSASSA

M

Matkalla TROMSSAN ELOKUVAFESTIVAALI • tekstit ja kuvat Henna Rannanpää

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 9

kuun ottamatta puhunut juuri-kaan. On hämmentävää, kuin-ka paljon helpompaa on puhua ruotsia Norjassa kuin Ruotsis-sa. Annan itselleni henkisen pa-pukaijamerkin, kun useamman tunnin tauon aikana syvennyin lukemaan norjankielistä eloku-valehteä ja ymmärsin artikke-leiden sisällön! Tosin puhutun norjan kanssa ei ole niin lep-poista, norjaa en puhu, mutta ruotsin puhumisesta saan yllät-tävää innostusta.

Neljän päivän sisään istuin bussissa 24 tuntia, ja elokuvat päälle, joten mikään sporttinen loma ei ole kyseessä, jos ei las-ke teillä liukastelua urheiluksi.

Kävelin joka päivä keskus-taan ja takaisin leirintäalueelle. Kaiken liukastelun ja mustelmi-en jälkeen olen vakuuttunut, että seuraavalla kerralla yövyn kes-kustassa, jolloin välillä voi käydä lepäämässä elokuvien jälkeen.

Viimeisenä iltana kävelen leirintäalueelle ja teen tiellä epämääräisen spagaatin hyvin yllättäen. Juuri kun olen haa-veilemassa jäänaskaleista ja ko-koontaitettavasta potkukelkas-ta, Tromssa näyttää parastaan. Näen upeimmat revontulet, mitä olen koskaan nähnyt! Vihreät ja punaiset spiraalit hehkuvat taivaalla ja leukani loksahtavat auki. Tromssa, vi ses igen! ■

Infoa tromssa.littlecamels.com.

Tromssa tarjosi muuta kuin valtavirtaa

WADJDA

Wadjda, kertoo nuo-resta saudiarabialai-sesta tytöstä, joka haluaa polkupyörän, jotta hän voi kisata sillä naapurinpojan kanssa. Polkupyörä ei ole sovelias ty-töille saudiarabia-laisessa kulttuurissa, ja Wadjda kohtaa haasteita myös kotona. Vanhempien suhde on murroksessa ja Wadjdan radikaa-lit tavat eivät saa ymmärrystä.

Elokuva on hieno ja kosket-tava kasvutarina, nykyaikainen ja klassinen kertomus herkällä

tulkinnalla. Kerron-ta on vaivatonta ja eteenpäin liikkuvaa.

Elokuvan tarina ja sen tekotapa on uraauurtavaa. Eloku-va on ensimmäinen saudiarabialainen elokuva, jossa oh-jaaja sekä pääosan esittäjä ovat naisia. Ohjaaja Haifaa Al-

Mansour on myös käsikirjoitta-nut elokuvan. Elokuvan tekemi-nen oli haasteellista, sillä naisoh-jaaja joutui toisinaan kesken kau-punkikuvauksen piiloutumaan pakettiautoon ja ohjata näytteli-jöitä radiopuhelimen kautta.

THE WE AND THE I

Michel Gondryn elokuvat ovat aina omanlaisiaan eikä The We and the I ole laisinkaan poik-keus. Elokuva si-joittuu koulubussiin, joka kuljettaa bron-xilaisia oppilaita ko-teihinsa kesälomal-le. Elokuva tapahtuu miltei koko ajan bussin sisällä ja reaaliajassa.

The We and the I on täynnä teiniangstia ja tohkaamisen alle

piilotettuja ihmis-suhdekiemuroita. Nuorten turhau-tuminen, pelot ja toiveet paljastuvat kirosanojen, louk-kausten ja uhkailu-jen alta. Jokainen pystyy samaistu-maan nuorten angs-tiin, mikä tekee elokuvan katsele-

misesta toisinaan kipeää. Hie-no mukaansatempaava hiphop-musiikki rytmittää ja taustoittaa elokuvan tarinaa.

BONES BRIGADE – AN AUTO-BIOGRAPHY

TIFF:n yhtenä tee-mana oli skeittaus-elokuvat, joten me-nin katsomaan do-kumenttielokuvan Bones Brigade – An Autobiography. Elokuva esittelee kahdeksankymmentäluvun skeit-tauksen pioneereja, jotka ovat vieneet lajia eteenpäin omalla osallaan, kehittäneet temppuja, joita nykyisin pidetään itsestään-selvyytenä ja antaneet nimen ja kasvot populaarille skeittauk-selle. Elokuva ohjaaja Stacy Pe-ralta on skeittilegendaa, joka on luotsannut Bones Brigade –ni-

mistä skeittijouk-kuetta. Joukkuee-seen kuuluivat mm. Tony Hawk, Lance Mountain ja Mike McGill.

D o k u m e n t i n haastateltavat ovat ihailtavan rehelli-siä. Auki revitään pahimmatkin vai-heet ja ihmissuh-

dekuviot. Samalla heitä kaik-kia yhdistää loputon rakkaus skeittausta kohtaan. He pu-huvat siitä, kuinka tärkeää oli kun heihin uskottiin nuorena ja heitä kannustettiin tekemään sitä mitä he rakastivat. Vielä 1980-luvulla skeittaamalla ei tienannut leipää pöytään. Bo-nes Brigade muutti kaiken.

THE WOODSMAN AND THE RAIN

The Woodsman and the Rain on kaikessa erilaisuudessaan iha-nan hassu ja vilpitön elokuva. Metsämies kohtaa zombie-elo-kuvaa tekevän po-rukan ja päätyy aut-tamaan heitä. Van-ha metsämies ihastuu elokuviin nähdessään itsensä valokuvakan-kaalta. Hän innostuu elokuvan tekemisestä, sen taiasta ja samal-la pääsee omassa elämässään yl-lättäen eteenpäin. Hän myös aut-taa epävarmaa, nuorta elokuvan

ohjaajaa löytämään oman rohkeutensa.

Elokuvassa kä-sitellään sukupol-vien välisiä eroja ja niiden keskinäisiä kohtaamisia. Nuori sukupolvi kuvataan epävarmana ja fleg-maattisena, epäkun-nioittavana vanho-ja tapoja kohtaan.

Nuoren ohjaajan kautta metsä-mies alkaa ymmärtää omaa poi-kaansa ja kiinnittämään huomi-ota heidän väliseen suhteeseen.

Elokuvan komedia on herk-kää, kaunista ja vaivatonta, mikä kunnioittaa myös katsojaa.

Vihreät ja punaiset

spiraalit heh-kuvat taivaalla ja leukani lok-sahtavat auki. Tromssa, vi ses igen!”

”Elokuvafestivaaleja Oulussa

• Oulun Musiikkivideo-festivaalit

• Irish Film Week

• Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten elokuvafestivaali

Festivaaleilla on usein opiskelijaystävällisiä hintoja ja niihin pääsee myös vapaaehtoisena töihin.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Työelämä

Jos koulutus on laadukasta,

sitä voi hyödyntää monella tavalla. Ei todellakaan kannata jäädä tuijottamaan opitun asian sisältöä.”Eveliina Kyllönen

”

KOHTI TYÖELÄMÄÄ • teksti Ville Koivuniemi • kuva Nestori Törmä

Opi oppimaan

Eveliina Kyllönen on esimerkki siitä, että sanonta ”ei oppi ojaan kaada” pitää

paikkaansa.

VUONNA 2010 vastikään histo-rian laitokselta maisteriksi val-mistunut Eveliina Kyllönen jou-tui tiukan valinnan eteen. Ottaa-ko vastaan turvallinen, määräai-kainen työsuhde Oulun kaupun-ginteatterin tiedottajan sijaisena vai lähteä pienen uuden yrityk-sen, liikkeenjohdon konsultti-työtä tekevän TwinSpark Con-sulting Oy:n koordinaattoriksi?

Kyllönen hyppäsi epämuka-vuusalueelleen ja valitsi jälkim-mäisen. Nyt hän vastaa yrityk-sessä hallinnosta, taloushallin-nosta ja siitä, että yrityksen käy-tännön arki sujuu. Vaikka Kyllö-sen uravalinta ei ole humanistille ilmeinen, hän kertoo käyttävän-sä esimerkiksi opettajan pedago-gisissa opinnoissa saamiaan tai-toja työssään päivittäin.

”Kaikki mitä on lukion jäl-keen tehnyt on suuri pankki, jota voi hyödyntää. Minkään opin-tojen suhteen en ajattele, että ne olisivat menneet hukkaan”, Kyl-lönen sanoo.

Laadukasta koulutusta voi aina hyödyntääKyllösen mielestä oleellista ei ole se, mitä on oppinut vaan se, miten on oppinut oppimaan. Har-valla alalla opintojen sisältöjä voi käyttää sellaisenaan hyödykseen töitä tehdessä, mutta hyvin oppi-maan oppinut pystyy hyödyntä-mään taitojaan työelämässä.

”Jos koulutus on laadukas-ta, sitä voi hyödyntää monella tavalla. Ei todellakaan kannata jäädä tuijottamaan opitun asi-an sisältöä.”

Mutta jos Kyllösen pitää va-lita jokin oppimisen sisältö suit-sutettavaksi, hän peräänkuuluttaa projektinhallinnan taitoja. ”Eten-kin liike-elämässä projektinhal-linnan perusperiaatteet ovat tär-keitä. Liike-elämä on nopeatem-

poista, ja asioiden hoitaminen projektinomaisesti on mielestäni hyvä tapa.”

Historian tutkiminen ykkösvaihtoehtoVaikka Kyllönen on ajautunut historian opiskelijaksi erittäin käytännönläheiseen työhön, sellainen ei ollut opiskeluaikoi-na hänen mielessään.

”Monilla historianopiskelijoil-la on sama ajatus kuin itselläni oli silloin. Ajattelin, että olisi hienoa alkaa historian tutkijaksi, koska historiatiede itsessään on arvo.”

Opettajan pedagogisia opin-toja suorittaessaan hän ei mis-sään vaiheessa ajatellut, että opettajaksi alkaminen olisi yk-kösvaihtoehto.

Joka tapauksessa moni ajat-telee Kyllösen mielestä mahdol-lisia ammatteja liian suppeas-ti. ”Esimerkiksi moni historiaa opiskeleva ajattelee, että ammat-tivaihtoehdot ovat tutkija, opetta-ja ja toimittaja. Totuus kuitenkin on, että yleissivistyksellä ja ko-konaisuuksia ymmärtämällä pär-jää”, Kyllönen sanoo.

Kun Kyllönen aloitti nykyi-sessä työssään, alkuasetelma oli haastava: humanisti IT-alan konsultointifirmassa. ”Tottakai alussa piti mennä epämuka-vuusalueelle. Uskon kuitenkin, että jos on tahtoa ja halua, ei ole rajoja sille mitä voi oppia.”

Sekä työnantajilta että työn-hakijoilta Kyllönen toivoisi avoimempaa asennetta ajatte-luun siitä, kuka sopii mihinkin työhön. ”Yrityksemme on pe-rustanut neljä Nokialta lähtenyt-tä, joista yksi oli lukenut valtio-oppia. Kyllä siinä on eroa, istuu-ko suunnittelupöydässä kymme-nen samanikäistä insinööriä vai eritaustaisia ja –ikäisiä ihmisiä.” ■

4/2013 | 11

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Työelämä

Takomalla tulevaisuuden toivojaOulun yritystakomossa luodaan uusia innovaatioita inspiroivassa hengessä. Rohkeus, uskallus ja luottamus ovat keskeisessä osassa, kun uusia yrityksiä taotaan Ouluun.

OULUN YRITYSTAKOMO OY syn-tyi tarpeeseen vuonna 2010, kun Nokia oli tehnyt ensimmäiset suuret irtisanomisensa vuotta ai-emmin. Yritystakomon takomo-mestari Kari Kivistön mielestä olisi ollut suuri yhteiskunnal-linen menetys, jos osaava työ-voima olisi jäänyt vain kotiinsa paikoilleen, pyörimään ”sohva, sauna ja Siwa -triangeliin”.

Koska näille ihmisille ei ol-lut kohtauspaikkaa, teki Kivis-tö Oulun kaupungille ehdotuk-sen konseptointiympäristöstä, jonka tarkoituksena olisi toi-mia rakennemuutosta vastaan

Oulun alueella. ”Ja nehän mokomat innos-

tuivat! Minä yhdessä 26 muun entisen nokialaisen kanssa pe-rustimme Yritystakomon ja tar-josimme kaupungille itse suun-nittelemaamme konseptia. Voi-timme sillä Oulun kaupungin järjestämän tarjouskilpailun, ” Kivistö kertoo Takomon ensi-askeleista.

Yritystakomon tehtävänä on saada oululainen osaaminen mahdollisimman nopeasti tuot-tavaan tekemiseen kiinni. Ta-komolla tapahtuu paljon ja se tarjoaakin kattavan yhteistyö-

verkoston aloittaville yrittäjille ja uusille innovaatioille.

Takomon kyljessä toimi-va Duunaamo on oululaisen osaamisen näyteikkuna: siellä osaajat ja työpaikat kohtaavat. Duunaamo järjestää Takomol-la muutamia kertoja vuodessa muun muassa Match Making -tilaisuuksia, jossa erilaiset yri-tykset ja osaajat voivat tutustua toistensa tarjontaan. Tarkoituk-sena on luoda idearikas ympä-ristö uuden synnyttämiseen.

Vajaan kolmen vuoden ai-kana 430 ihmistä on liittynyt Takomoon. Kun alun perin Ta-komon tavoitteena oli synnyt-tää 5 yritystä vuodessa, on niitä tähän mennessä syntynyt jo 64. Nämä yritykset työllistävät yli 170 henkilöä.

Takomaan!

Takomisprosessin kolme pää-vaihetta ovat hehkutus, taonta ja karkaisu. Suurimmalla osal-la Takomolle saapuvista henki-löistä on mielessään jokin idea, jonka kehittämisessä he toivo-vat pääsevänsä eteenpäin. Joka tiistaisissa hehkutustilaisuuk-

sissa hehkutetaan ja jaetaan yh-dessä ajatuksia uusista ideoista.

”Hehkutus on tehokasta yhdessä, sillä jokainen täällä haluaa toiselle hyvää. Innos-tamme toisiamme yhdessä, ja innostuksesta tulee hyvä olo. Jokainen ihminen tahtoo hyvää oloa”, Kivistö kiteyttää. Usein hehkutuksesta löytyykin tiimi, joka lähtee takomaan ideaa in-novatioksi.

”On tärkeää selvittää tuotet-ta vastaava tarve ennen inno-vaation lanseeraamista, sillä il-man tarvetta mikään ei kannata. On täysin pötypuhetta, että ih-misille voitaisiin luoda tarpei-ta. Sen sijaan piileviä tarpeita

voidaan nostaa esiin. On tärke-ää ottaa hyvissä ajoin yhteyttä idean mahdollisiin ostajiin ja selvittää, onko idealle olemas-sa todellista kysyntää. Tarpeen selvittäminen on Takomo-toi-minnan ydintä”, Kivistö kuvai-lee innovaatiokehityksen alku-taipaletta.

Tarpeen selviämisen jälkeen voidaan lähteä luomaan ratkai-suja, satsata hieman rahaa ja rakentaa tuote, viedä se asiak-kaille ja kehittää sitä eteenpäin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jos se on kannattavaa, seuraa karkaisuvaihe eli perustetaan yritys yhdeksi tuotteen eteen-päinviemisen työkaluksi.

YRITYSTAKOMO • teksti ja kuvat Heidi Niemelä

Duunaamon Ainotar Satu Kurtti ja takomomestari Kari Kivistö.

Seinälle on ripustettu muistoja Takomon toiminnan ajalta.

KAIKEN KATTAVAA VASTAUSTA siihen, mitä yliopisto-opiskeli-jan kannattaa valita opintojensa sivuaineiksi, on mahdoton an-taa. Sivuainevalinnat riippuvat paitsi omasta kiinnostuksesta myös opiskeltavasta pääainees-ta ja tiedekuntien erilaisista si-vuainekäytännöistä.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan koulutuspoliittinen sih-teeri Juho Karjalainen tuumaa aiheesta näin:

”Sivuaineet ovat monesti opiskeluelämän suola, ja niillä voi ”tuunata” tutkintonsa itsen-sä näköiseksi. Heti fuksivuotena kannattaa opintosuunnitelmaa tehtäessä miettiä missä haluaisi valmistuttuaan työskennellä ja millainen ura kiinnostaa. Eli ha-luaako yrittäjäksi tai virkamie-heksi tai töihin ulkomaille”.

Koposihteeri muistuttaa myös, että mahdolliset aiemmat opinnot kannattaa huomioida si-

vuaineita pohtiessa.Toisaalta yliopisto on paik-

ka, jossa voi myös opiskel-la asioita, joista ei ole ennen kuullutkaan.

”Koulutuksella rakennamme tulevaisuuttamme ja suosittelen kokeilemaan erilaisia tieteen-aloja, varsinkin jos suunnittelee suuntautuvansa esim. kulttuu-rialalle. Akateeminen vapaus on jotain, josta kaikkien tiedeyhtei-sön jäsenten kuuluu pitää kiinni. On hyvä muistaa, että vapaita sivuaineita löytyy muistakin kuin omasta tiedekunnasta. Esi-merkiksi humanistista tutkintoa voi höystää mukavasti kansan-taloustieteen perusopinnoilla”, Karjalainen pohtii.

Lisäksi on olemassa yksi si-vuaine, jota Karjalainen suosit-telee jokaiselle – nimittäin filo-sofiaa.

”Filosofian opiskelu avartaa minkä tahansa tieteen harjoit-tamista ja voi muodostua myös rakkaaksi harrastukseksi. Myös tutkimusuralle suunnattaes-sa filosofinen pohjakoulutus luo loistavat lähtökohdat. Kie-liopintojakin kannattaa lisätä tutkintoon, oli urasuunnitelma mikä tahansa.”

Käypä esimerkki monipuoli-sesta sivuainevalikoimasta löy-tyy koposihteeriltä itseltään.

”Kokonaiset sivuaineeni kan-dintutkinnossa ovat taidehisto-ria, elokuvatutkimus, filosofia. Lisäksi olen opiskellut italiaa, saksaa ja naistutkimusta.”

Ei aina varaa valitaKaikissa tiedekunnissa ei ole mahdollista vapaasti valita mitä tahansa sivuaineita. Eikä kai-kissa koulutusohjelmissa edes ole mahdollisuutta laajaan si-vuaineopiskeluun.

Esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoi-hin kuuluu yhteensä neljä sivuai-nekokonaisuutta. Taloustieteiden tiedekunnan omat opiskelijat voi-vat suorittaa tiedekunnan si-sällä sivuaineita ilman erillistä hakua.

Tuunaa tutkintosi sivuaineillaTutkintoa voi terävöittää sivuainevalinnoilla yli tieteenalarajojen

SIVUAINEVALINNAT • teksti Anni Jyrinki • kuvitus Mikael Heikkinen

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 13

”Yritys on vain työkalu jon-kin tavoitteen saavuttamiseen, eikä sillä ole sinäänsä itseis-arvoa. Se on kuitenkin se työ-kalu, jolla idea voidaan viedä markkinoille.”

Kivistön työnkuva takomo-mestarina on kiteytetysti ihmis-ten innostaminen: ”On tärkeää saada ihmiset kohtaamaan ja puhumaan keskenään.” Kivistön mukaan nykyisin uuden keksi-minen on äärettömän yksinker-taista: kaksi jo valmista asiaa yhdistetään uudella tavalla. Leo-nardo Da Vinci keksi aikanaan jopa helikopterin, vaikka hänel-lä oli paljon vähemmän palikoi-ta, joista koota uutta.

Ennestään tuntemattomien ihmisten ja alueiden kohtaami-nen synnyttää uutta, ja se juuri on takomomestarin tärkein teh-tävä. Hänen mielestään antoi-sinta Takomo-työskentelyssä onkin juuri se innostus, jota hän voi antaa toisille ihmisille.

Takomotoiminnan filosofi-assa kiteytyy uskallus ja luot-tamus siihen, että elämä pitää eläjistään huolen: ”Elämään tulee antautua ja luottaa siihen, että elämä vie”, Kivistö pohtii innostuneena. Hänen mieles-tään onkin harmillista, että täl-laisen ajattelun sijaan suoma-laisilla on tapana laittaa hyvä idea kainaloon piiloon ikään kuin peläten, että joku varastaa sen ja hyötyy siitä. ”Ideat ovat kuitenkin vain ideoita. Vasta ratkaisut ja innovaatiot ovat ar-

vokkaita.” Vaikka ideat harvoin ovat täysin uniikkeja, kannattaa niitä uskaltaa tarttua. ITT eli idea, tarve ja tekeminen on se pyörä, jolla idea voidaan muut-taa innovaatioksi.

Vapaus valita

Kysymykseen yrittäjyyden rank-kuudesta ja raadollisuudesta Ki-vistö naurahtaa ja on rohkeasti eri mieltä: ”Yrittäjyys on va-pautta ja omaa valintaa. Rohke-utta ja uskallusta pitää olla, mut-tei tarvitse olla tyhmä.” Kivistö ei jaksa myöskään uskoa yrittä-misen 24/7-luonteeseen: ”Yrit-täjäthän olisivat kuolleet jo su-kupuuttoon!” Epäonnistumisen mahdollisuus on tietysti olemas-

sa, mutta sekin on pieni, jos on tehnyt pohjaselvitykset hyvin.

Nykyään CV:ssä yrittäjyyttä arvostetaan ja se on hyvä me-riitti: ”Yrittäjäksi nuorena läh-tenyttä pidetään rohkeana ja ahkera työntekijänä.”

Suomessa vallitsevasta epä-onnistumisen tabusta Kivistö on kuitenkin täysin samaa mieltä. ”Sen lisäksi Suomessa on pit-kään ollut kaksi luokkaa, sota-veteraanit ja yrittäjät, joita on sotavuosien jälkeisinä kommu-nistivuosina parjattu kaikkein eniten. Veteraanit saivat onnek-si ansaitsemansa arvostuksen 90-luvulla, mutta yrittäjät ovat vasta saavuttamassa sen. Val-tion tasolla on herätty näkemään yrittäjyyden tärkeys yhteiskun-nan rattaiden pyörittäjänä.”

Opiskelijat uuden luojiksi”Me kaipaamme Takomolla aina uusia nuoria idealisteja. Nuo-ressa on jotain vikaa, jos hän ei ole idealista. Samoin vanhat ovat usein kyynikkoja. Kummatkaan eivät pärjää yksin, mutta kun nämä kaksi saadaan kohtaamaan, voi syntyä vaikka mitä jännit-tävää. Mikään ei ole niin hedel-mällistä kuin yhdistää nuori ide-lismi ja vanha kyynisyys, sillä tekeminen ideasta innovaatioksi vaatii molempia puolia.”

Kivistö rohkaiseekin opis-kelijoita tutustumaan tarkem-min Takomoon ja Duunaamoon yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Omaa juttua ei välttä-mättä ole tarvinnut edes vielä löytyä, vaan tärkeintä on, että tuntee halua luoda uutta. ■

Toimiston katossa roikkuu perustettujen yrityksien Y-tunnuksia. Oikealla kylttejä Takomon työtiloihin.

”Muiden tie-dekuntien opiskelijoille,

järjestetään haku toukokuussa ja opinnot alkavat opinto-oikeuden tiettyyn opintokokonaisuuteen saaneilla syyskuussa”, kertoo koulutuspäällikkö Vuokko Ii-natti taloustieteiden tiedekun-nasta lisäten, että opiskelijoita

kannustetaan miettimään omia kiinnostuksen kohteita ja omaa pääainetta tukevia sivuaineva-lintoja.

Koulutuspäällikkö osaa myös kertoa, että heidän tie-dekuntansa opiskelijat suurim-maksi osaksi valitsevat sivuai-neensa omasta tiedekunnasta tai hyväksilukevat vaihto-opis-kelun opintojaan sivuainekoko-naisuuksiksi.

Valinnat kannattaa suunnitella huolellaHumanistisessa tiedekunnassa puolestaan on tarjolla 22 pääai-netta ja 13 sivuainekokonaisuut-ta, kaikkia pääaineita voi opis-kella myös sivuaineena.

”Melkeinpä kaikki sivuai-neista on jokaiselle yliopiston opiskelijoille vapaita. Rajoituk-sia on kieliaineissa, historiassa, informaatiotutkimuksessa, kult-

tuuriantropologiassa ja logope-diassa”, tiedekunnan koulutus-päällikkö Kari Kaskela kertoo ja neuvoo, että tavallisimmin sivuaineoikeus hankitaan sivuai-nekokeen kautta. Kokeita järjes-tetään kerran tai kaksi vuodessa.

Kaskelan mukaan huma-nististen alojen opiskelijoiden sivuainevalinnat vaihtelevat laidasta laitaan ja tiedekunnas-ta löytyy myös aloja, joiden si-vuaineopinnot ovat jokaiselle samat. Esimerkkinä tällaisesta ovat aineenopettajaksi opiske-levat. Lisäksi logopediassa on tietyt pakolliset sivuaineet.

”Sivuainevalinnoista opiske-lijat keskustelevat ennen kaik-kea omaopettajansa kanssa. Va-lintoja tehtäessä on syytä aina miettiä miten valinnat vaikutta-vat työllistymiseen valmistumi-sen jälkeen. Mitään yleispäte-viä suosituksia en lähtisi teke-mään”, Kaskela toteaa. ■

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Työelämä

TYÖELÄMÄ ON NYT KUUMA PERUNA niin valta-kunnallisessa keskustelussa kuin yliopistojenkin tasolla. Työelämäasiat ovat uusi aluevaltaus mo-nessa ylioppilaskunnassa omamme lisäksi. Mitä nämä kuuluisat työelämäasiat sitten ovat, miten ne kuuluvat akateemiseen koulutukseen ja miksi yliopiston ja sen opiskelijoiden pitäisi olla niistä kiinnostunut?

Kuulin vastikään yliopiston järjestämässä Yliopis-tosta työelämään -seminaarissa käsitteen akatee-minen sielu. Seminaarissa pohdimme, myymmekö akateemisen sielumme, jos pohdimme koulutusta ja suunnittelemme opintoja työelämärelevanssin kan-nalta. Mielestäni emme myy.

ME OPISKELEMME TÄÄLLÄ TYÖELÄMÄÄ VARTEN.

Jos tämä akateeminen sielu tarkoittaa sitä, että valmistumme usean vuoden puurtamisen jälkeen kortistoon, koko käsite joutaa puolestani romukop-paan. Me tähtäämme akateemisella koulutuksella siihen, että saamme sivistyksen ohella osaamisen vallitseville työmarkkinoille. Koulutuksen tulisi tarjota meille niin yleisiä työelämätaitoja kuin sen jokaisen oman asiantuntijuuden, osaamispaketin. Tämä tulisi osata tuotteistaa työelämää houkutta-vaksi kokonaisuudeksi, yksilölliseksi tutkinnoksi, jotta mahdollisimman suuri osa valmistuneista löy-täisi paikkansa työ-elämässä mahdol-lisimman nopeasti valmistumisensa jälkeen.

Sen lisäksi, että työ-elämätaitojen tulee olla saumaton osa koulutusta, yliopis-tojen tulee tukea eri keinoin opiskelijoi-densa työllistymistä aina fuksisyksystä valmistumiseen asti. Opiskelijan työllis-tymistä tulisi entistä paremmin tukea ohjauspalveluilla ja omaopettaja-toiminnalla esimerkiksi sivuainevalintojen suhteen. Ei olisi yhtään huonompi idea tarjota opintojen alkuvaiheessa tiedekunnittain räätälöityä työelämä-kurssia, jossa opiskelija saisi tietoa eri työllistymis-mahdollisuuksista ja niiden vaatimasta koulutus-tarpeesta. Harjoittelu tulee sisällyttää osaksi sekä kandi- että maisteritutkintoa, ja harjoittelupaikkojen takaamiseksi tulee tehdä yhteistyötä yrityselämän kanssa. Tuki ei saa myöskään loppua valmistumi-seen, vaan ohjauksen tulisi jatkua siihen asti, että pääsemme kiinni työelämään.

EI SIIS MYYDÄ AKATEEMISTA SIELUAMME mutta liite-tään siihen kylkeen ymmärrys siitä, miksi olemme ja opiskelemme yliopistossa. Ideaalitilanne olisi se, ettei opiskelijoillemme tule missään vaiheessa opintoja tunnetta, että omalla tutkinnolla ei työllisty, vaan akateemisella koulutuksella hankittu osaa-minen tunnistetaan ja siihen luotetaan.

Hallitus linjaaLaura Pistemaa

Akateemisen sielun huutokauppa(ko?)

Ei siis myydä akateemista

sieluamme mutta liitetään siihen kylkeen ymmärrys siitä, miksi olemme ja opiskelemme yliopistossa.”

”

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja, ja vastaa talous-, työelämä- ja sidosryhmäyhteistyöstä.

Näin taistelet tukiviidakossa valmistumisen jälkeen

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

• Tee ilmoittautuminen työ- ja elinkeinotoimistoon heti opinnot päätettyäsi.

• Voit tehdä ilmoituksen ensin osoitteessa www.te-palve-lut.fi, jolloin ilmoittautumisesi on voimassa 10 päivää. Tämä kannattaa tehdä etenkin, jos valmistut kuukauden alussa, koska te-toimistossa on silloin usein ruuhkaa.

1

Korkeakoulusta valmistunut huomaa usein vasta maisterin paperit kourassa, että moni käytännön asia vaatii uusia järjestelyjä. Kokosimme tärkeimmät muistilistaksi.

TÖITÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN • koonnut Ville Koivuniemi

Työttömänä

Hae työttömyysturvaa

• Olet oikeutettu joko ansiopäivärahaan, peruspäi-värahaan tai työmarkkinatukeen.

• Jos olet tehnyt opiskeluaikana riittävästi töitä (tällä het-kellä 8 kuukautta 2 vuoden aikana, mutta työssäoloehto on lyhenemässä 6 kuukauteen vuonna 2014), olet oikeutettu peruspäivärahaan tai ansiopäivärahaan.

• Ansiopäivärahan saamiseksi sinun on täytynyt olla lisäksi työttömyyskassan jäsen. Ansiopäiväraha lasketaan verotie-tojesi perusteella.

• Jos et ole ollut töissä riittävän kauaa tai ollenkaan, olet oikeutettu työmarkkinatukeen. Sen määrä ilman korotuksia on keskimäärin n. 700 eruoa kuukaudessa.

• Työttömyysetuuksia voi hakea internetissä. Sitä kaut-ta voi lähettää myös tarvittavat liitteet (kuten työssäolon todistaminen).

• Muista, että työtön voi saada työttömyysetuuden lisäksi esimerkiksi yleistä asumistukea, korkoavustusta opintolai-naan tai elatusvelvollisen maksuvapautuksen.

• Työttömyyden jatkuessa Kela vaatii työttömältä ilmoi-tuksia 4 viikon välein. Ilman ilmoittelua etuudet katkeavat.

2

Apua vasta- valmistuneelle työttömälle

• Mol.fi

• Kela.fi/tyottomyys

• Omapolku.com

• ouka.fi/oulu/tyo-ja-elinkeinot/tyoporssi

• Uraopas.fi

»

Mitä nämä termit tarkoittavat?

Ansiopäiväraha (myös ansiosidonnainen päiväraha):Työttömyyskassan

maksama työttömyysetuus

kassan jäsenille ja

työssäoloehdon täyttäville.

Nuorisotakuu: Lupaus, että alle 25-vuoti-

aalle työttömälle sekä alle

30-vuotiaalle vastavalmis-

tuneelle tarjotaan kolmessa

kuukaudessa joko töitä, kou-

lutusta tai tukitoimia, jotka

auttavat työllistymistä.

Peruspäiväraha: Kelan maksama työttö-

myysetuus työssäoloehdon

täyttävälle, mutta työttö-

myyskassaan kuulumatto-

malle henkilölle.

haastattelu

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 15

Muista, että moni etuus katoaa

Etujen kato tuntuu kukkarossa

• Opiskelijan saamien etujen katoaminen näkyy luonnollisesti eniten kukkarossa. Opiskelijaravintolassa ei voi enää ruokailla sopuhintaan, VR:n junalipuille tulee tuplahinta ja kaikki muutkin opiskelijoille tarjotut edut katoavat.

€

Muista myös ainakin sähköpostiosoite ja opiskelija-asunto

• Myös yliopiston opiskelijoilleen tarjoamat edut lakkaavat. Harmittavan moni kokee kantapään kautta esi-merkiksi sen, että yliopiston tarjoama sähköpostitili lakkaa toimimasta tietyn ajan päästä valmistumisen jälkeen.

• Esimerkiksi PSOAS:n asunnossa voi asua valmistumisen jälkeen aina vähintään 3 kuukautta. Jos on asunut PSOAS:n asunnossa yli vuoden, saa asumista jatkaa valmistumisen jälkeen 6 kuukautta.

×

Vinkkejä työnhakuun• Internet on pullollaan niin paljon hyviä vinkkejä ja koon-teja työnhakuun, että niiden kattava referointi ei tällä auke-amalla onnistu.

• Yleisohjeina voi kuitenkin mainita, että työn hake-minen on oma laaja maailmansa, jossa kovalla työn-teolla ja itsekriittisyydellä voi auttaa työllistymistään valtavasti.

Työnhakua helpottavia sivustoja

• Mol.fi

• Ammattinetti.fi

• tyoelamaan.fi/fi-fi/tyonhaku/

Pitkäaikaistyötön: Suomessa pitäkaikaistyöt-

tömäksi laksetaan yli 500

päivää putkeen työttömänä

olleet.

Täydennyskoulutus: Kaikki virallisten tutkintojen

ulkopuolinen lisäkoulutus.

Työmarkkinatuki: Kelan maksama etuus työt-

tömälle, joka ei ole oikeu-

tettu ansio- tai peruspäivä-

rahaan.

Työssäoloehto: Aika joka täytyy olla töissä,

jotta voi saada ansio- tai pe-

ruspäivärahaa. Tällä hetkellä

n. 8 kuukautta 2 vuoden ai-

kana. Raja lasketaan vuonna

2014 kuuteen kuukauteen.

»

haastattelu

CVtyöhakemus

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:Messu sunnuntaisin klo 10.English Service sunnuntaisinklo 16, joka englanninkielisenämessuna su 14.4. klo 16, saarna myös suomeksi.

Raatin nuorisotalo, Raatintie 7:Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten vappujuhla ti 30.4. klo 19:30, simaa ja munkkeja ym.

Karjasillan kirkko, Nokelantie 39:Saavu valo! -runo- ja musiikki-teos (Simojoki+Kaskinen) su 5.5. klo 17

Tervetuloa mukaan!

Yliopistopastori Ari Savuojayliopistolla huone TF101,p. 040 5245919,yliopistopastori@oulu.fi

Parisuhdeneuvonta:ajanvaraus ma-pe klo 9–12,lisäksi ke klo 13–16p. (08) 561 8700, 044 316 1557

Palveleva puhelin:klo 20–24 p. 01019 0071Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Kampuksella

OYY tempaisi ennakkoluuloja vastaanOULUN YLIOPISTON ylioppilas-kunta (OYY) tempaisi ennakko-luuloja vastaan Ennakkoluulot silppuriin -tapahtuman merkeis-sä. Tempaukseen osallistuneet pääsivät kirjoittamaan heittä eni-ten ärsyttävät ja vaivaavat ennak-koluulot, ja tunkemaan paperit kirjaimellisesti silppuriin. Silpus-

ta tehdään myöhemmin taideteos muistuttamaan, että suuret muu-tokset alkavat pienistä teoista.

”Monipuolisuus, monitietei-syys ja kansainvälisyys ovat yli-opistomaailman rikkaus. Samalla meitä yhdistää yhteinen oppimi-nen, tiedon luominen sekä yhtei-nen yliopisto”, kertoo hallituksen

jäsen Juuli Juntura. ”Tasa-arvo-ajattelun peruslähtökohtien tulee kuitenkin olla kunnossa, jotta päästään todella hyödyntämään tätä rikkautta”, hän huomauttaa.

Tasa-arvo tarkoittaa osak-seen vastuun jakamista ja ih-misten osallistamista. Tämä on syytä pitää mielessä yliopiston

kehittämistyössä, tempauksen järjestäjät muistuttavat.

”Se, että meitä on moneksi, vaatii meiltä kaikilta kykyä ja tahtotilaa puhaltaa yhteen hii-leen erityisesti nyt, kun yliopis-ton rakenteita uudistetaan ja meitä kohtaa niin kansallisen ta-son kuin globaalin toimintaym-

päristön asettamat haasteet”, muistuttaa hallituksen puheen-johtaja Valle Uimonen. ”Kaikki näennäiset erot ja ennakkoluulot on syytä silputa pois mielestä. ”

Ennakkoluuloista muistutta-va tempaus järjestettiin Linnan-maan kampuksella tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta. ■

Kaupunki mukaan Amazing OuluunOULUN KAUPUNKI OSALLIS-

TUU juhlavuotenaan 2013 Amazing Oulu -kaupunki-seikkailuun. Tapahtuma nou-dattaa tuttuun tapaan Ama-zing Race -tv-sarjan ideaa. Nelihenkiset joukkueet suun-nistavat pyörillä vihjeiden avulla rastitehtävältä toiselle.

Kilpailu järjestetään 4. toukokuuta. Erona viime vuo-teen kilpailu on avoin muille-kin kuin korkeakouluopiske-lijoille – pientä, vielä määrit-telemätöntä osallistumismak-sua vastaan.

Ilmoittautumisohjeet ja muut tiedot tulevat lähiaikoi-na osoitteeseen www.oyy.fi. Oulun yliopiston ylioppilas-kunta palkkasi Amazing Oulu -tapahtuman projektisihteerik-seen FM Mariko Palomaan. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa.

”Kilpailu antaa mainion mahdollisuuden tutustua pa-remmin kotikaupunkiimme Ouluun ja tuo samalla opis-kelijoille näkyvyyttä kaupun-gilla”, tapahtuman tiedottees-sa kerrotaan. ■

OYY:n arkisto

Amazing Oulu -kaupunkiseikkailu avataan tänä vuonna muillekin kuin korkeakouluopiskelijoille. Tapahtuma lainaa ideansa Amazing Race -ohjelmasta, jossa suunnistetaan ja tehdään tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan.

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.Soluasunnot 190–260 € / kk / asukasTiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi

4/2013 | 17

Kieroa sivistämistäVappulehti Ööpinen juhlistaa pyöreitä uudistuksilla.

ÖPINEN, TAHMEAT kä-det ja päässä soiva torviorkesteri”, tämän vuoden Ööpistä teke-vään kollektiivin kuu-luva arkkitehtiopiske-

lija luettelee vappuun olennai-sesti kuuluvia palasia.

Jo 50 vuotta Ööpinen on viih-dyttänyt ja sivistänyt vapunviet-täjiä Oulussa. Nimettömänä py-syvä tekijäjoukko painottaakin lehden olemusta lukijaansa si-vistävänä ja uusien näkökulmien antajana.

”Se on kiero oppikirja. Viime vuosina on ollut hankalammin havaittavissa, että Ööpisessä on pointteja ja sillä on asiaa. Nyt Karpo on palannut.”

”Alkujaan se oli poliittisem-pi ja kantaaottavampi. Siinä oli akateemista ylimielisyyttä. Me tuomme sen kaiken moninker-taisena takaisin.”

Härski ja valtava

Koska Ööpinen täyttää tänä ke-väänä pyöreitä vuosia, on leh-ti erityinen. Se on edeltäjiään suurempi niin sivumäärältään kuin painomäärältäänkin, min-kä lisäksi sisältö on historia-lähtöinen.

”Tuleva Ööpinen sisältää van-hoja juttuja, ja sivumäärä on val-tava. Se ei ole enää lehti, vaan se on lähempänä kirjaa.”

Ööpisen luonteeseen kuuluu rajojen kokeilu eli kuinka härs-kejä ja rivoja juttuja voi tehdä.

”Ööpisellä on niin pitkä his-toria, että tämä lehti on tietyn-

lainen kasvutarina. Ööpinenhän menee kuitenkin siellä aallon-harjalla, mitä voi kirjoittaa. 60- ja 70-luvuilla Ööpisessä on ol-lut semmoisia juttuja ja kuvia,

jotka ovat olleet siihen aikaan todella kovia ja kamalia.”

Nykyään Ööpisen pahin kil-pailija on internet, jossa härskiä huumoria on valtavat määrät.

”Sieltä löytyy tosi härskiä

kamaa, mikä ajaa eteenpäin.”Historialähtöisyys on lehden

sisällön kokoava teema. Kovin paljon toimitustiimi ei vappu-lehden sisältöä halua paljastaa.

”Siinä tulee mukana luon-nollisesti Ööpisen ja Oulun sekä Ööpisen ja internetin suh-detta. Ja se, miten maailma on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana.”

Anonyymi toimitusÖöpisen tekijät ovat aina olleet salaisuus. Tekijöiden on pysyt-tävä salassa muun muassa oi-keusturvan takia, koska Ööpi-nen ei voi ottaa vastuuta sisäl-löstään.

”Siten ei voi olla tekijöitä-kään. Se on sama asia, kuin kun pelikaanin tuoma vauva. Se vain tulee. Joku sen on tehnyt.”

Vaikka Ööpisen tekeminen on kunnia-asia, ei sitä kukaan laittaisi ansioluetteloonsa.

”Jos joku saisi tietää, että olemme tehneet Ööpisen, emme enää ikinä saisi töitä.”

Tekijät uskovat myös, että sisältöön keskitytään enemmän, kun kirjoittajat ja piirtäjät eivät ole tiedossa.

”Lukijat eivät pystyisi sa-malla avoimuudella vastaanot-tamaan tekstejä ja hoksaamaan kaikkia vivahteita, jos he tietäi-sivät tekijät.”

Ööpinen ei synny pelkän kahvin ja puuron voimalla, vaan jutut ja kuvat syntyvät hieman järeämpiä aineita käyt-tämällä.

”Saamme tietynlaisia inspi-raatio-lahjoituksia ja -kannus-timia tietyiltä ihmisiltä muun muassa Lyly Rajalalta. Tie-tenkin saamme myös Arkki-tehtikillalta rahaa. Ööpisessä on semmoinen kirjoittamaton sääntö, että se ei saa olla omi-en ajatusten ilmentyvä, vaan se pitää tulla tavallaan jostain ulkoavaruudesta. Sen takia al-koholi yhtenä huumeena liittyy siihen.” ■

Vuoden 2013 Ööpisen kannessa on historian havinaa.

VAPPULEHTI ÖÖPINEN • teksti ja kuva Minna Koivunen

PAHKISPEKSI Pitkä Kuuma

Speksi. Ensi-ilta 16.4. ti klo

18.00 alkaen. Muut esitykset

17.4., 19.4., ja 20.4. klo 18.00

alkaen. OAMK:n konserttisalissa

Kotkantie 1. www.pahki.fi

OLO RY Oulun Luokanopet-

tajaopiskelijat ry:n (ent. Pedo

ry:n) sääntömääräinen kevät-

kokous pidetään 17.4.2013 klo

16.15 alkaen luokassa KTK215.

Kokouksessa käydään läpi

muun muassa viimekauden ti-

linpäätös.

MUKAVA RY Mukarock 45

Specialissa to 18.4. klo 21. Liput

mukavalaisille 2e, muille 3e. Ne-

livitosen katon alla illan aikana

kahdeksan erikokoista ja -nä-

köistä kokoonpanoa, niin muko-

laisia kuin muitakin. Tyylivalikoi-

man laajuus takaa, että kattauk-

sesta löytyy jokaiselle jotain!

OYY Ylioppilaskunnan toimiston

tuparit 23.4. klo 12-15. Toimisto

sijaitsee Linnanmaalla Yläväylän

eteläpäässä toisessa kerrokses-

sa, tietohallinnon yläpuolella.

WAPPU Wapun ohjelmaa, voi

muuttua: 22.4. Mönttipiknik ja

fuksien haalarikaste on maanan-

taina. 24.4. Kirkkovenesoudut

klo 12 Tuiran uimarannalla, Jäl-

kisoudut klo 22 Apollossa. 25.4. BBQ-bileet Teekkaritalolla klo

14. AatonAatonAatonAatonAa-

tonAatonApinaKapina Tivolissa.

26.4. Päiväkännit Hevimestassa

klo 13, Reivit Kuusisaaressa klo

21. 27.4. Saunamaraton Arkka-

ritalo-Walhalla-akselilla klo 15

alkaen, Jälkilöylyt Walhallassa

klo 21. 28.4. Wappusitsit Teek-

karitalolla klo 18. 29.4. Tempa-

ukset Torinrannassa klo 12 alka-

en, Fuksikisat klo 14 eteenpäin,

Waatonaaton bileet Apollossa

klo 21:30 eteenpäin. 30.4. Wap-

pukulkue lähtee Rauhalasta klo

12, Franzénin patsaan lakitus,

Fuksikaste Åströmin puistossa

klo 14 alkaen.

SYNTAKSIS RY Wappu-Vinpa,

koko perheen iloinen vapputa-

pahtuma tulee taas! Biologikilta

Syntaksis ry kutsuu kaikki lapset

ja lapsenmieliset peuhaamaan

ja leikkimään Oulun yliopiston

biologian laitoksen tiloihin va-

punpäivänä 1.5. klo 10-15. Pääsy-

maksu 2e.

OYY JA OULUN KAUPUNKI Amazing Oulu -kaupunkiseik-

kailu 4.5. Ilmoittautumisohjeet

www.oyy.fi/amazingoulu

MENOT • 10.4. - 8.5. • Ilmoita menot 29.4. mennessä

menotpalsta@oyy.fi tai

toimitus@oyy.fi

facebook.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

KOLMISEN VUOTTA SITTEN Sofia Husso, 24, innostui luettuaan internetin keskustelupals-talta opiskelijoiden futsalin SM-kisoista. Tu-tuista tytöistä koottu joukkue nappasi ensim-mäisessä pelissään Suomen mestaruuden.

”Vahingossa voitimme. Mestaruus tuli kaikille yllätyksenä, mutta olimme tietys-ti innoissamme. Pääsimme myös Kroatiaan opiskelijoiden EM-kisoihin, mutta siellä ei samanlaista menestystä tullut”,

12-vuotiaana jalkapallon aloittanut Hus-so on siirtynyt nurmikentiltä lähes koko-naan sisäjalkapallon pariin. Futsalissa vie-hättävät vauhdikkuus ja maalien tekeminen.

”Pelissä saa olla koko ajan tarkkana. Jos ottaa yhdenkin askeleen väärin, vastustaja voi päästä väliin.”

Husso treenaa kolme kertaa viikossa naisten futsal-liigassa pelaavassa Oulun Yli-opiston Urheiluseuran joukkueessa. Liiga-kausi on ohi, mutta edessä ovat vielä huh-tikuun lopulla järjestettävät opiskelijoiden SM-kisat, joissa hallitsevat oululaismestarit tavoittelevat jälleen kirkkainta mitalia.

Kisareissuilla sosiaalinen puoli ja yh-dessä olo merkitsevät paljon, mutta Husson mielestä vierasotteluissa on myös hienoa päästä rökittämään kotijoukkue.

”Varsinkin jos yleisö on oikein innokas-

ta, vastustajalle on kiva laittaa luu kurk-kuun. Viime kauden huippuhetki oli Oulai-sissa, kun torpedoimme kotijoukkueen pää-syn lopputurnaukseen. Itse jouduin olemaan pelissä kannustajan roolissa, kun varoitustili oli täyttynyt.”

Husso harmittelee, että toisinaan keltaisia kortteja tulee kerättyä liikaa. Itsekin tuoma-rina toimivana hän ei arkaile mennä kerto-maan erotuomareille omia mielipiteitään.

Kilpailutilanteet ovat muutenkin sykettä nostattavia. Hussoa jännittää edelleen joka kerta ennen peliä.

”Jos ei jännittäisi, pitäisi olla huolestu-nut. Jännitys on tärkeä osa peliin valmistau-tumista”, hän pohtii.

Ottelun aikana epäonnistumisia ei auta jäädä miettimään, sillä nopeatempoiseen pe-liin pitää päästä takaisin kiinni. Hävityn mat-sin jälkeen Husso ei mielellään puhu pelistä.

”Äiti on jo oppinut, että ennen minulle soittamista kannattaa tarkistaa tulos teksti-tv:stä ”, Husso nauraa.

Suoraan Suomen mestariksiSisäjalkapalloileva kuudennen vuoden markkinoinnin opiskelija Sofia Husso aloitti futsal-uransa huipulta.

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Vastustajalle on kiva laittaa luu

kurkkuun.””

Pallottelun mestari Sofia Husso lähtee huhtikuun lopussa Jyväskylään puolustamaan oululaisten opiskelijoiden futsalin SM-titteliä.

NOIN SEITSEMÄNKYMMENEN geo-logian opiskelijan tiivis aine-järjestö on pienessä kasvussa: “Aiemmin sisäänotto on ollut 20 opiskelijaa, mutta tänä luku-vuonna ja ainakin ensi syksy-nä aloituspaikkojen määrää on kasvatettu kolmeenkymmeneen. Syynä tähän on mitä luultavim-min kaivosalan nousu ja alan työvoiman eläköityminen. Geo-logeilla on hyvät työnäkymät”, kertoo Nikolin puheenjohtaja Jesse Tenhunen.

“Hyvä yhteishenkemme tulee osaltaan varmasti yhteisön pie-nuudesta. Fuksivuodesta lähtien yritetään saada mahdollisimman moni tutustumaan ihmisiin, kil-taan ja killan toimintaan.”

Geologian opiskelijat löytä-vät kiitettävästi K-oven lähei-

syydessä, GO100-käytävällä sijaitsevalle kiltahuoneelle päi-vän mittaan. Suuri osa alan lu-ennoista järjestetään vain ki-venheiton päässä – päätös pii-pahtamisesta on helppo tehdä.

Kaiholla kivimuseostaKiltahuoneen lähellä sijainnut, osana yliopiston rakenteellis-ta kehittämistä keväällä Geo-kadun kerroksiin ja käytäville siirtynyt Oulun yliopiston geo-loginen museo merkitseee pal-jon geologian opiskelijoille.

“Kivimuseo oli ja on geo-logeille hyvin tärkeä. Näytillä olleet kivet ja geologiaan liitty-vä materiaali on ollut käytössä opinnoissa. Museo toimi muka-

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Oulun Geologinen Kerho Nikoli ry.

Huoneeseen mahtuu enintään: 30 henkeä mutta sitten ei ole enää mukavaa. Parikymmentä henkeä menee vielä mukavuuden rajoissa.

Miten sinne pääsee: Geokäytävän syvennyksessä lähellä entistä kivimuseota.

Pääasialliset käyttäjät: Koko jäsenistön kirjo.

Käytön aktiivisuusaste: Väki löytää kiltahuoneelle päivittäin, jotkut saattavat jäädä maleksimaankin.

Varustelu: Littutelkkari, kaksi pelikon-solia, tietokone, kahvio ja jääkaappi.

Erikoisuus: Paras kivikokoelma kaikista kiltahuoneista. Näköala kivipihalle. Luonnonvalo.

Oulun Geologinen Kerho Nikoli ry on yksi Oulun yliopiston vanhimmista ainejärjestöistä – vuonna 1962 perustettu kilta on päässyt jo yli 50 vuoden ikään.

Kivet kiinnostaa

KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Mikael Heikkinen

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 19

vana kiltahuoneen laajennuk-sena missä oli hyvä pitää hal-lituksen kokouksia ja opiskel-la rauhassa”, sanoo Tenhunen. “Kunnon museon puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta opiske-luun, suurin osa kivistä kun on edelleen nähtävissä vaikka-kin ne on sijoitettu käytävien varsille. Harmillista on hienon nähtävyyden menettäminen.”

Nikoli ei kuulosta sanaly-henteeltä, mistä killan nimi tu-lee? “Nikoli juontuu fyysikko William Nicolin mukaan ni-metystä mikroskoopin osasta, polarisaatioprismasta. Hietaa (0,1 millimetriä paksuja kivi- tai mineraalilastuja) tutkittaessa nikoleilla saa mineraalit näky-mään”, Tenhunen paljastaa.

Valoa ja näköaloja

Varaston tilalle raivatulta kilta-huoneelta löytyvät tutut muka-vuudet: jääkaappi, kahvio sekä littutelevisio pelikonsoleineen ja tietokoneineen. “Ainoa mitä kaipaisimme on vesipiste kah-vivettä varten, ei tarvitsisi ves-san hanasta käydä hakemassa”, kiltalaiset miettivät.

Poiketen monista muista yliopiston vanhan puolen kil-

tahuonetiloista, Nikolin huone sijaitsee maanpinnan tasolla. Luonnonvalon lisäksi nikoli-laiset pääsevät nauttimaan tee-malle sopivasti ikkunasta avau-tuvasta kivipihasta. Yliopiston kampusalueen sisäpihojen vä-hälle jäänyt huomio harmittaa. “Menee harmillisesti monien kulkijoiden ohi nämä yliopiston sisäpihat. Kivipihaltakin löytyy vaikka minkälaista kiveä”, kil-tahuoneella ollut Jussi Illikai-nen miettii.

Geologiopiskelijat ovat ak-tivoituneet myös itse omassa koulutuksessaan. “Killalla on malmijaosto, jonka järjestämi-nä olemme tehneet tutustumis-reissuja Suomen ja Pohjois-Norjan kaivoksiin ja kaivosten laitoksiin. Reissut on kustan-nettu opiskelijoiden omista kukkaroista ja avustuksilla”, Tenhunen kertoo.

Geologien muut ekskursi-ot ulottuvat kauemmas maail-malle. “Ensi syksynä on mat-kakohteena Islanti, aiemmin vuonna 2011 käytiin Etelä-Af-rikassa.” Reissut eivät ole hal-vimmasta päästä. “Matkoilla pitää päästä pois kaupungeis-ta ja turistikohteista, kivet kun löytyvät luonnosta.” ■

Hiekka tuo fiiliksenHauska ja rento beach volley saa Jari Kahelinin unohtamaan stressaavat ajatukset.

KESÄ, AURINKO JA HYVÄ SEURA liittyvät olennaisesti rantalentopalloon. Tätä miel-tä on informaatioverkostojen koulutusoh-jelmassa seitsemättä vuotta opiskeleva Jari Kahelin, 26.

Kesäinen laji on melko sääriippuvainen, sillä märällä ilmalla pallo voi mennä pilalle, eikä kova tuulikaan ole rantalentopalloilijan toivelistalla.

”Itse jätän sateella pelaamatta, mutta ko-vimmat tyypit pelaavat silloinkin. Tuulinen sää ei estä rantalentopalloilua, se vain tuo pallotteluun uuden elementin.”

Kahelin on mukana Oulun Yliopiston Urheiluseuran beach volley -jaoston toi-minnassa. Minimaalisella kymmenen euron kausimaksulla hän saa käyttöoikeuden yli-opiston kupeessa Rakentajantiellä sijaitse-ville jaoston kentille.

OYUS:n kautta löytyy myös pelikavereita.”Netissä voi ilmoittaa omat yhteystiedot

ja ajat, jolloin pääsee pelaamaan. Systeemin avulla on saatu ihan hyvin pelejä kasaan.”

Pareittain pelattava rantalentopallo vaatii sekä tekniikan hallintaa että taktikointia. Hen-kilökemioiden pitää toimia, ja molempien roo-lien on oltava selvillä. Vaikka pelissä vähän juonittaisiinkin, turhan totista touhu ei ole.

”Tarkoituksena on ehdottomasti pitää haus-kaa. Homman idea menee, jos pelaaminen on liian vakavamielistä”, Kahelin korostaa.

Leppoisan lajin pariin tuleva insinööri ajautui veljensä innostamana. Viisitoistake-

säisenä Kahelin rakensi naapurinsa kanssa omaan rantaan beach volley -kentän. Pojat ajoivat veden ääreen hiekkaa traktoreilla ja kaivoivat tolpat maahan.

”Oli hieno hetki päästä ensimmäistä ker-taa pelaamaan ja välillä käydä uimassa”, Kahelin muistelee harrastuksensa alkua.

Rantalentopalloilijalla ei ole vielä tur-nauskokemusta, mutta hän haaveilee osal-listuvansa tulevana kesänä ensimmäistä ker-taa harrastelijaotteluun. Toiveissa olisi myös löytää sopiva pelikaveri, jonka kanssa tur-nausta voisi testata.

”Ikä alkaa olla esteenä kilpailutasolle pää-semiselle, mutta pelisilmä paranee silti koko ajan ja pystyy nopeammin reagoimaan vastus-tajan liikkeisiin”, Kahelin summaa ja muistut-taa, että kehittyminen ei lopu koskaan.

Lentopallo on talven ajan korvannut Jari Kahelinin beach volley -harrastuksen. Teekkari odottaa malttamattomana,

milloin lumi sulaa biitsikentiltä.

Homman idea menee, jos

pelaaminen on liian vakavamielistä.”

”

Geologien maantasolla sijaitsevalta kiltahuoneelta löytyy tuttujen mukavuuksien lisäksi auringonvaloa ja hyvä yhteishenki. Vasemmalla istuu pöydän ääressä killan puheenjohtaja Jesse Tenhunen.

Kunnon museon

puuttuminen ei vaikuta opis-keluun, suurin osa kivistä kun on edelleen nähtävissä vaikkakin ne on sijoitettu käytä-vien varsille. Harmillista on hienon nähtä-vyyden menet-täminen.”

Jesse Tenhunen, Nikolin puheenjohtaja

”

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

JUHANI KARILAGorillaOtava 2013. 140 s.

”KITKAJARRU PAUKAHTI. Osa lensi. Teppo painoi peukalonsa puolalle ja tempaisi. Kala irtosi, nousi.” Näin rytmikkäästi Karila kuvailee kalastamista novellis-sa Kolme uistelijaa, jossa Tep-po ja jalkapalloilija pyydystävät järven suurinta saalista, Virtas-ta. Syötiksi otetaan rantatalon pystykorva ja isketään ankkuri uistimeksi. Erikoisia taisteluita käydään shakkilaudalla, navetan takana, Stalingradissa, Utsjoella.

Pelkosenniemeltä kotoisin oleva Juhani Karila (s. 1985) voitti J. H. Erkon kirjoituskil-pailun vuonna 2010. Tampereen yliopistossa tiedotusoppia opis-keleva Karila kirjoittaa työkseen Helsingin Sanomiin. Kaunokir-jallinen esikoisteos Gorilla ei paljasta kirjoittajan tekevän sel-keäsanaisia lehtijuttuja – päin-vastoin. Ensimmäisiltä sivuilta lähtien Karila heittää lukijan sekoaviin ja absurdeihin tilan-teisiin, liioittelee, assosioi täysin ilman ideaa ja kirjoittaa voima-kasta, tiivistettyä kieltä.

Karilan novellit ovat mielen-kiintoisia, mutta varsin epäta-saisia. Jotkut tarinat jäävät vain sekavien unikuvien yhteenliit-tymiksi. Juonellisesti eheäm-mät Kaisa on ruma, Kun kana tappaa ja Tarkka-ampujat -no-vellit toimivat hyvin. Lupaava tarinankertoja heittää paikoi-tellen niin tiivistyneitä lauseita että hirvittää. Kokoelman vii-meisessä novellissa metsästä-jämies ei halua tappaa haavoit-tunutta hirveä. ”Laittaa paljas käsi kaiteelle, silittää. Kääntää kasvot tuuleen ja ammotella silmiä. Pitää siristellä, ei se mi-tään. Pieni olet.”

Jenni Kinnunen

KIRJA

Karilan novellit

ovat mielen-kiintoisia, mutta varsin epätasaisia.”

”

Miten päädyit opiskelemaan äidinkielenopettajaksi?

Olen aina tykännyt lukemi-sesta ja äikästä, ja minulla on aina ollut jotenkin sellainen opettajaimago. Tätini työsken-telee tällä alalla ja hän houkut-teli minua Ouluun. Heti lukion jälkeen lähdin kuitenkin opis-kelemaan fysioterapiaa, mutta valmistumisen jälkeen oli sel-lainen fiilis, että voisin vielä jatkaa opiskelua. Jonkin verran ehdin tehdä töitä siinä välissä.

Kiinnostaako fysioterapia enää vai onko opettajuus osoittautunut omaksi?

Liikunta, terveys ja ihmisten toimintakyky kiinnostaa ja kesät olenkin aina tehnyt fysiotera-peutin hommia. Mutta onhan se ihan eri maailma. Koen opetta-juuden vähän enemmän omak-

si, vaikka en vielä sitä työtä ole tehnytkään.

Tykkäätkö kokkailla?En oikeastaan koskaan laita

ruokaa. Haluaisin kyllä, mutta se vaatisi harjoittelua. Välillä tykkään leipoa, ja marjapiirak-ka on bravuurini. Sämpylöitä olen yrittänyt tehdä kaksi vuot-ta, mutta koskaan ne eivät ole onnistuneet. Seuraan aika pal-jon ruokakeskustelua, mutta en itse hirveästi tee asioita.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Riisipuuro on ehkä sellainen inhokki, sitä ei pysty syömään. Kouluajoilta tulee mieleen myös nakkikastike, joka ei oi-kein maistu. Olen silti suhteel-lisen avarakatseinen ruuan suh-teen, tykkään esimerkiksi intia-

laisesta ja aasialaisesta. Myös kaikissa kreikkalaisissa ravin-toloissa, joissa olen käynyt, on ollut hyvää ruokaa.

Mitä ruokia jääkaapistasi löytyy aina?

Maustamatonta jukurttia ja porkkanoita. Yliopistolla syömi-sen lisäksi ruokavalioni koostuu lähinnä leivästä ja jukurtista. Puuroa syön joka päivä. Ei ole montaa aamua elämässä, jota en olisi aloittanut puurolla.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

En käy kauheasti ulkona syö-mässä, mutta tykkään istuskella kahviloissa, joissa on kiva tun-nelma. Kahvia en kuitenkaan juo, yleensä otan teetä. Kahvin-juonti on sellainen, että se täy-tyy ikään kuin opetella.

Mitä tykkäät tästä kahvilasta?

Tosi kiva paikka. Tykkään tällaisista kahviloista, joissa on tummia sävyjä ja pikkuisia pöy-tiä – modernien valoisien paik-kojen sijaan. Kaikki myynnissä oleva on laitettu nätisti esille.

Maistuiko chilikaakao ja sitruuna-juustokakku?

Kakku oli aivan todella hy-vää. Vaikka olen makean pe-rään, tämä oli jo aika makea. Minulla on aina tehnyt mieli maistaa chilikaakaota. Tämä oli hyvin erikoista. Tämä on siinä rajalla, onko tämä makeaa vai suolaista.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Sanoisin 4-. Ympäristönä tämä on tosi kiva ja kun on tuo-ta myytävää tavaraakin. Pieni miinus siitä, että on sen verran suppea valikoima. Juomia on kuitenkin tosi paljon. ■

Kahviloissa viihtyvä karkkityttöÄidinkielenopettajaksi opiskeleva Hanna Varrio on pitänyt itseään opettajatyyppisenä jo pitkän aikaa. Ennen nykyistä alaa Hanna ehti kuitenkin opiskella fysioterapeutiksi, ja siltä alalta onkin työkokemusta jo kertynyt. Hanna viihtyy kahviloissa, vaikka kahvia hän ei ole koskaan oppinut juomaan. Roskaruualla tämä nainen ei herkuttele, mutta karkki ja kaikki makea sen sijaan maistuvat.

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

Haarukassa

Hanna Varrio

Ikä: 25 vuotta.

Opiskelee: Äidinkielen-opettajaksi, 3. vuosi. Ai-emmalta koulutuksel-taan fysioterapeutti.

Kotoisin: Riihimäeltä

Asuu: Oulun Alppilassa

Harrastukset: Monipuolinen liikunta, lukeminen.

Lautasella: Sitruuna-juustokakkua, kupissa chilikaakaota.

Kahvila

Café Kruda

Missä: Pakkahuoneenkatu 5, Kofeiinikomppanian kanssa samoissa tiloissa.Mitä: Monenlaista kahvia ja teetä sekä erikoisjuomia. Syömispuoli keskittynyt raakaleivonnaisiin.

Toimittaja testasi: Suklaa-toffee-raakasuklaakakkua ja appelsiinikaakaota.Arvio: Plussaa monipuo-lisesta kahvivalikoimasta, miinusta suppeasta ruoka-puolesta – vaikkakin pai-kan raakasuklaakakut to-della herkullisia! Paikkana persoonallinen, ei mikään tusinakahvila. Asiakaspal-velu erittäin ystävällistä.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

ARVIOT

Tuleva äidinkielenopettaja Hanna Varrio testasi Café

Krudan chilikaakaon ja sitruuna-juustokakun.

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 21

ARVIOT

OTAMMEPA KEVÄIMEN kunniak-si pari sesongin kohutuinta ko-timaista levyä kimpparaatiin. Comebackeistakin voitaisiin ehkä tässä kohtaa puhua, vaik-ka J. Karjalaisen edellislevystä on aikaa vain kolme vuotta ja Kelan tapauksessa neljä. Tosin varsinaisen paluun tilantees-sa tekee ainoastaan Karjalai-nen, joka kurvaa Lännen-Jukan ameriikanreissuiltaan takaisin juurilleen suomalaisen aikuis-rockin (vai pitäisikö sanoa -po-pin) ytimeen. Kela sen sijaan matkaa urheasti sinne, minne ei yksikään nummelalainen ole ai-emmin uskaltanut astua.

Karjalaisen edellinen pop-levy, miehen myydyin studioal-

bumi Laura Häkkisen silmät on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1998, mutta uskomattoman su-lavasti Jii vormuunsa taas istah-taa. Asiassa tokin auttaa taiten (ei yllättäen) kasattu orkesteri, jossa vaikuttavat mm. Mikko Lankinen kitarassa sekä Oulun oma poika Pekka Gröhn kosket-timissa. Kaikki se vaivattomuus ja tekemisen lupsakka luonte-vuus, millä porukka hommansa hoitaa, on käsinkosketeltavaa.

ET OLE YKSIN pyörähtää käyntiin turhia kaartelematta kevään ko-timaisella iskusävelmällä, jolta tuskin kukaan audiovisuaalisten medioitten vaikutuspiirissä liik-kuva on voinut välttyä. Vaik-ka Mennyt mies koko albumin lailla on saanut osakseen suit-sutusta ja ylisanojen viljelyä, ei kummassakaan ole mitään mes-siaanista. Avausraita ei ole edes albumin paras biisi, ja Karjalai-sen omimmalle sektorille on vii-dessätoista vuodessa tullut niin paljon uusia päteviä tekijöitä, et-tei koko levystä yksinkertaisesti

enää klassikoksi ole.Hyvin nykypäivään päivit-

tynyt soundi, oivaltavat lyriikat sekä kaikki se dynamiikka ja aistittavissa oleva kemia, mikä Karjalaisen combosta välittyy, kääntävät vaa’an selvästi posi-tiivisen puolelle, vaikka toisessa kupissa killuvat kokonaisuuden lievä epätasaisuus ja yllätykset-tömyys. Erinomaista musiikkia esimerkiksi kevätpäivän autoi-lun tai kokkailun taustalle tarjoi-lee Karjalainen kumppaneineen, toisin kuin 15 vuotta nuorempi kollegansa Kela. Artistin mu-kaan nimetty uutukainen ei ni-mittäin useampaa kuuntelua ir-vistelemättä kestä.

HETI AVAUSRAIDALLAAN Kela riuhtaisee kuulijan 80-luvun Madonna-tunnelmiin, ja peli on sitä myöten selvä. Jos häm-mennys perus-kelamaisen ulo-sannin (yksiulotteista suomi-rokkifraseerausta ja ärsyttävää ähkimistä) liitosta moisen taus-tan kanssa jättää kuulijan tajui-hinsa, seuraavat yhdeksän kap-paletta muodostavat melkoisen koetinkiven. Kaikista eniten är-syttää se, että albumilla on pal-jon hyvää, mutta täysin vääräs-sä paikassa: Kelahan on kasari-nuoria ja kerrankin se kuuluu, mutta moinen elektron väärin-käyttö pitäisi kriminalisoida.

Kela tuhoaa säännönmukai-sesti lupaavat A-osat ja säkeis-tötunnelmat valjuilla rokkiralla-tuksilla ja potentiaalisista klubi-hiteistä tulee markan synapop-pia sekä euroviisuista syksynsä-veliä. Kaadetaan päälle tyylilaji-en sekametelisoppa – ja come-back on totta. En edelleenkään pidä tämän miehen musiikista, mutta kuuntele toki jos uskallat.

Marko Pyhähuhta

Miten kuvailisit tyyliäsi kolmella adjektiivilla?

Tyylini on vaihteleva, klassi-nen ja rento.

Mitä tyylisi kertoo sinusta?Ainakin se kertoo rakkau-

destani rentoon Kalifornian me-noon. Perheeni asui Kalifornias-sa, kun olin lapsi, ja myöhem-minkin siellä on tullut käytyä. Mielestäni minulla ei ole mitään yhtä ja ainoaa tyyliä. Pukeudun fiiliksen mukaan.

Mikä on vaatekaappisi rakkain aarre?

Yli seitsemän vuotta van-hat Ugg-bootsit, jotka toin New Yorkista. Kaikkien mielestä ne olivat hirvittävän rumat. Seuraa-vana talvena jokaisella oli Uggit tai vastaavat bootsit. Saappaat ovat edelleen käyttökelpoiset.

Millaisissa vaatteissa viihdyt arkena?

Kotosalla oleskelen pehmeis-sä huppareissa, jotka todennäköi-sesti ovat täynnä marsunkarvoja. Yliopistolla pidän enemmän siis-tejä (ja karvattomia) vaatteita. Pi-

dän laadukkaista vaatteista, jotka eivät hajoa heti pesussa. Näin rakkaimmista lempivaatteista ei tarvitse luopua heti.

Entä miten pukeudut juhliin?

On ihanaa laittautua välillä hienoksi! En oikein osaa käyt-tää mekkoja arjessa, mutta juh-lissa mekko on ihan must.

Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Tiukat minihameet - miten ihmeessä niillä voi istua? Toi-sena inhokkina mainitsen verk-karit ja tuulipuvut. Yäk. Kyllä-hän kotivaatteet saavat olla mu-kavia, mutta ei niiden tarvitse olla rumia!

Mistä ostat yleensä vaatteesi?

Ulkomaanmatkoilta hamst-raan paljon vaatteita. Oulu on kuitenkin shoppailua ajatellen tosi pieni paikka, jossa on sup-peat valikoimat. Täältä koti-kaupungista voisin mainita lä-hinnä H&M:n, Stockmannin ja Jasminin.

Pienikokoisille tiedoksi, että Jasmin myy ihania merk-kivaatteita 16 ikävuoteen asti, joten sieltä saa edullisesti laatu-vaatteita. Ei tarvitse lyhennellä housujen lahkeita.

Jos joutuisit käyttämään kuukauden samaa asukokonaisuutta, millaisen asun valitsisit?

Varmaankin Dr Denim Jeans -farkkuleggarit ja A&F-huppa-rin. Asu sopisi niin kotioloihin kuin kouluunkin.

Olet lukenut yön tenttikirjo-ja. Olet lähdössä perjantai-aamuna kahdeksalta tenttiin. Millaiset vaatteet kiskaiset yllesi?

Ensimmäiset, jotka käteen sattuvat.

Mitä vaatteita tai asusteita aiot hankkia ensi kesäksi?

Ei ole mitään erityistä mie-lessä, mutta aurinkolasit on pakko hankkia. Olen lähdössä kesäkuussa Pariisiin, joten ei-köhän sieltä tartu mukaan kaik-kea kivaa. ■

Kauppatieteitä opiskeleva Elisa Svento, 26 vuotta ja 163 cm, tietää, mistä pienikokoiset naiset löytävät edullisesti laatuvaatteita.

Ripaus Kalifornian aurinkoa

Elisa Sventon yllä on Dr Denim Jeansin mustat farkkuleggingsit, Lindexin pitsipaita, Globalin takki ja Tommy Hilfigerin huivi. Chihuahua Tosca, 8 kk, käyttää ulkona tossuja, sillä pienen koiran tassut palelevat helposti. Tossut on ostettu oululaisesta Tassucatista.

LEVYT

Heti avausraidallaan Kela riuhtaisee kuulijan 80-luvun

Madonna-tunnelmiin, ja peli on sitä myöten selvä.”

”

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik

ANSSI KELAAnssi Kela

J. KARJALAINENEt ole yksin

Konkareiden comebackit

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

You can forget for a while about one

philosophical question – “Which came

first – egg or chicken?!?” because the big-

gest painted-eggs-holiday has just left the

house! Easter (or Pääsiäinen) break was long

enough to taste real Finnish traditions and

recharge energies for the rest of the semes-

ter. Hopefully, you’ve got a chance to see

how wealthy Easter feast is after rigid fast-

ing for 40 days. Yummy! Among dishes you

might have tried is Finnish pudding “mämmi”

- maybe not the sexiest desert ever, but un-

der cover of a plain appearance hides some-

thing really tasty.

This year Easter Monday overlapped with

April Fool’s Day. It was up to you to decide

which of those was more important. In ancient

times Finns were sending rotten fish as an

April joke, luckily, 21st century is less extrava-

gant in that sense. Be aware of that and never

let anyone fool you! ;)

Another must-know day is on 9th April –

Michael Agricola’s Day or Finnish Language

Day. Michael Agricola was the first guy to de-

velop Finnish written language. Yes, thanks to

that dude we can learn this fascinatingly dif-

ficult language! Puhutko sinä suomea? If not it

is a great day to start learning it!

Choose the right countryEducation is priceless but not always affordable. While

the majority of governments decide to milk students

themselves by charging high tuition fees, the only

variable increase in France, Germany, Saudi Arabia and

Sweden is in the area of financial aid. Ceteris Paribus. In

the USA however, logic seems to go reverse: financial

aid is being cut and fees are rising. Sounds legit, huh?

Find a sponsor

Private investors might be willing to pay (not for your

soul – only against a percentage of your later income).

In Russia companies might finance your studies in

exchange for your post-grad workforce – free money

and a job guarantee! The USA encourages approaching

grandparents, as they will not be checked when giving

away money (unlike the parents would). And also,

crowd funding has become popular – why not finance

your studies this way?

Play smart

Sweden has devoted

huge sums of money to

scholarships after introducing

tuition fees for non-EU

citizens in 2011. The grants

are available in every country

and usually are awarded

to students who perform

exceptionally well. Be smart,

study hard – and get your

education for free. Your

studies could be government-

funded, institution-funded or

university-funded. Perhaps, in

the USA you could score with almost anything: computer

nerds get Google scholarships; the NCAA supports

athletes; and even Coca-Cola might pay for you. But don’t

bring Pepsi to school!

Borrow some money

If you don’t have money, others certainly do. And they

might lend it to you. Student loans usually have better

conditions than others. In Finland Kela decides if you

are eligible – once you are in, you get low interest rates

from banks and don’t repay before having settled in

your job. In Germany the sum of your government loan

and additional student loan is capped, and you only

have to pay back the interest free government loan

once the limit is reached.

Do it “Chinese Style”

Until the end of the 80s, all post-grad students in China

received free education plus additional aid. Since then,

fewer students have got financial aid but at least no

one pays the fees. It will stay as it is till 2014. So, hurry

up! Or work harder – tuition fees will be introduced but

also financial aid will be granted according to the study

progress. And isn’t Chinese new English anyways?

Hi, 5 to Finance Your Studies

HI, 5 • by Bianca Beyer

UUNONERD ALERT • by Maria Yarandaykina

SUNNY APRIL

Got an idea? Contact us!uunoproject@oyy.fi

Oulu student life in English

Until the end of

the 80s, all post-grad stu-dents in China received free education plus addi-tional aid.”

” Children Of The DemonstrationOn the 20th of March everyone, who happened to be in Helsinki city centre around noon, seemed taken aback by what was going on there… Adrenalized with dazzling sunlight, groups of agitated young people were flocking to the Senate Square like pigeons to Piazza San Marco.

SOME OF THEM WERE dropping of the buses; others were treat-ing themselves with free soup, loud music and small talks. If the statue of Alexander II could come to life, it would definitely join in the joyful Sabbath, spe-cifically to dance Harlem Shake with the crowd.

Nonetheless, despite the ap-plied ease of the event there was an extremely important reason for it all, that you might not even realize. So, what was the vital thing that “children of the demonstration” managed to save in a breeze?

Marching to the ParliamentNäpit irti opintotuesta! (eng. “Hands off student financial aid!”) mass demonstration was organised by a number of na-tional student organisations. It

united roughly 5,000 students from Oulu, Tampere, Turku, Jy-väskylä, Rovaniemi, Mikkeli, Seinäjoki, Vaasa, Lahti, Lap-peenranta, Hyvinkää, Riihimäki, Porvoo, Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Tuusula and the metro-politan area. That was the event when you could see with your own eyes how efficient Student Unions are in Finland! They en-joy the confidence of students that are ready to express solidar-ity and loyalty to the union’s ac-tions if situation so requires.

The arrangement of the dem-onstration was at such a high level that “Conspiracy Theory” fans might have thought it to be plotted by some secret ser-vices. The participants were brought from point A to point B at a laughable price and on time. The banners and posters were witty, catchy and visually perfect. The activists worked so

well that by the end of march-ing even foreigners could shout out Finnish slogans by heart and with a thinly veiled pleasure.

You might wonder what could have caused all this fuzzbuzz – basically, it was the govern-ment’s plan to revise financial aid for students. The Members of Parliament (MP) demanded to reduce the aid by either cutting it or making it fully loan-based. In their opinion, this measure would create pressure to gradu-ate and thus, it would extend ca-reers. The chairs of Finnish stu-dent organisations called the pro-posed revisions “a critical situa-tion which concerns each student – also the future student gen-erations”. It would rather delay graduation as students are com-pelled to work while studying.

Theoretically, when you don’t agree with someone, you express that and try to convince

A DAY WITH FINNS • text and pictures by Margarita Khartanovich

Party leaders came to meet the students’ demonstration in front of the Parliament House.

oulunylioppilaslehti

4/2013 | 23

the person to change his/her mind. One of the principles of democracy is the up-ward control, which means that the so-ciety can influence the authority’s deci-sions. But that’s in a perfect world. Plus in Finland!

After thousands of students marched through the city to meet and talk with MPs, and to down-thumb the Parlia-ment’s proposals, Student financial aid was decided to be tied to the cost-of-living index on 1 September 2014. “Thank you for supporting our struggle in the Parliament. Students made their point, and the power of their voices was heard!” said Paavo Arhinmäki, the Min-ister for Culture and Sport.

Financial Aid and Equality

A high level of social equality has been one point of pride for Finland. And the Student Financial Aid has been the main reason behind the equality of the Finn-ish education system. It has guaranteed that all the students regardless of their social backgrounds have the opportunity to study in institutions of higher educa-

tion. The reductions to the aid would thus not only make it increasingly dif-ficult to make the ends meet in the face of growing living costs but it would also destroy the equal basis of the Finnish Higher education system.

Nonetheless, Finnish students of low-er socio-economic backgrounds report having to spend more time doing work to cover their living expenses. The me-dian income for students here is 462 euros a month, barely above the Euro-pean median of 426 euros. But if we recall the situation some 20 years ago,

this would seem a very rea-sonable sum of money. Be-fore 1992, the student finan-cial aid system was mainly based on subsidized stu-dent loans. In 1991, the stu-dent grant was 108 euro per month, the maximum hous-ing supplement 131 euro per month, and the maximum loan 303 euro per month.

In 1992, the old loan-based student aid system was replaced with a system

that relies on student grants. At the same time, the maximum duration of the stu-dent aid was reduced.

And you know what – the main ar-gument for the student aid reform back in those days was again that this meas-ure would enable students to concentrate more on their studies and graduate faster.

The median graduation age for Finnish university students is 27.5. According to the OECD Education at a Glance (1998), this is the second highest figure in the OECD-countries. Only Danish students graduate at an older age. Most university programs are designed so that they can be completed in five years. Yet, the median graduation time is much longer, 6.5 years. Some people blame universities for that claiming them inefficient.

Anyway the main reason for the con-cern is that long study times delay the entry to the labor market. In addition to the private costs for the student and an extra burden on the university resourc-es, late entry to the labor market also creates a considerable social cost by re-ducing the labor supply and increasing the dependency ratio.

It is rather disappointing that the stu-dent aid reform of 1992 had only a mod-est effect. The limits in the aid duration were more important than a switch from the loan-based to the grant-based system. Most of the decline in the times-to-de-gree in the recent years is explained by an increase in the unemployment rate that reduced student employment oppor-tunities. Thus, if the government decides to change the aid system again, it won’t help much at all.

The difficult question is whether there are feasible policy options that would shorten the graduation times. Perhaps, an increase in the university resources could have a more considerable effect.

Mutual Trust

Back to the question - what was the vi-tal thing that “children of the demonstra-tion” managed to save? Yes, the student financial aid. Yes, the equality as the ba-sic principle of the state. But there was one more thing, something much deeper.

They have reinforced this special rela-tionship between the government and citi-zens. And this mutual trust serves as glue to the Finnish welfare system however expensive it might be to keep this system going. Government debt is set to increase to a total of about EUR 96 billion by the end of 2013, which is about 47% of GDP.

It is only possible to admire and re-spect the country that doesn’t choose to cut the budget at the expense of “non-profitable” social groups and areas. It would rather propose resourcing sci-ences, art, physical exercise and youth work by deriving from betting and lot-tery revenue (!). ■

The arrangement of the demonstration was at such

a high level that “Conspiracy Theory” fans might have thought it to be plotted by some secret services.”

”

”Man can not feed oneself with knowledge alone” reads one of the demonstration signs in the crowd.