OULUN YLIOPPILASLEHTI · 7/2013

53. vuosikerta

UUNOThe Nine Circles of University Life

One Year In Oulu

Pilveen postit karkaavat

Loikkaus unelmien perään

Suomalaisia etsimässä

EDUSTAJISTOVAALIT 2013

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Intro

OULUN YLIOPPILASLEHTI

7/1328.8.2013

53. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaErkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULUtoimitus@oyy.fi

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 4 500 kpl

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi,

Vastaava päätoimittaja (12.8.-31.8.)Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi.

Toimittaja Veera Adolfsen

KANSI Mikael Heikkinen

LEHDEN TEKIJÄT Sanna Häyrynen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Marko Pyhähuhta, Margarita Khartanovich, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Eero Manninen, Hanna Sarkkinen, Samu Forsblom, Saga Skiftesvik, Johanna Mujunen

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 18.9.2013. Deadline materiaaleille on 9.9.2013

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

Tässä numerossa

Yliopisto eläköittää kymmenkunta vuotta palvelleen Paju-sähköpostin ja siirtää opiskelijat Microsoftin pilvipalvelun huomaan

Opiskelijoiden sähköpostit Pajusta pilveen s.4

Suomalaisia etsimässä s.10

Opintotukikuukaudet hupenevat ja päättäjät hoputtavat siirtymään työelämään, mutta silti monia houkuttaa vaihtaa opiskeluala unelmiaan vastaavaksi. Pääaineen vaihtaminen voi olla pitkiä pohdintoja vaativa prosessi.

Loikkaus unelmien perään s.12

Sisällys

Ajankohtaista4 Pajusta pilveen5 Lukuvuoden avajaisia juhlitaan kolme päivää6 Uusista asuntopaikoista helpotusta PSOASin syysruuhkaan8 Isojen päätösten edustajistokausi10 Suomalaisia etsimässä14 Caio aukesi uudelleen

Reportaasi12 Loikkaus unelmien perään

Kampuksella16 ”Silkkaa kiksii ja adrenaliinii”

17 Huipputiedettä perunasingosta robotinrakennukseen17 Akateemiset puhallinorkesterit irrottelevat Oulussa18 Kampuksen kasvot18 Irkkaajien latautumis-pisteessä voi myös opiskella20 Haarukassa21 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit10 Poliittinen eläin: Onko meillä varaa lukukausi-maksuihin?17 Vierailija: Oulusta Suomen Tampere?

Uuno22 The Nine Circles of University Life22 One Year in Oulu23 Hi, 5 Oulu Insiders!

Arviot20 PAYDAY 221 Kuudes silmä: Kuudes silmä21 White Lies: Big TV

Sarjakuvat6 Lyhyempi oppimäärä

Google-runo

Toimitus ihastui hakukoneen vähemmän esillä olevaan puoleen tuottaa koskettavia ex-tempore runoja hakuehdotuksia listattaessa.

Paljon parempia Google-runoja voit selata Googlen runousoppi -sivustolla osoitteessa: http://suomi.googlepoetics.com/

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 3

IntroVulcanalia Passport / Vulcanalia messupassi

KESÄN AIKANA tietoturva ja nettivakoilu olivat kuumia puheenaiheita. Suurille massoille tuntui tulevan yllätyksenä, että isot ja edistyneet valtiot vakoilevat kansalaisiaan ja koko maailman tieto-liikennettä. Suurimman raivon sai aikaan tieto, jonka mukaan kaikki suurimmat tietotekniikan alan yhtiöt, muun muassa Google, Microsoft ja Facebook olivat sallineet jenkkien vakoilujärjes-tön päästä käsiksi käyttäjiensä tietoihin.

Vellomista seurasi liuta internet-meemejä, joissa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kuikuilee rakastavaisten välisessä puhelukeskus-telussa ja lukee kansalaisten sähköposteja.

Huvittavin puoli asiassa on kuitenkin se, että olemme itse verkossa toimiessamme luovutta-neet sen niin kovasti vaatimamme yksityisyy-densuojan pois. Luulitko, että Foursquareen, Twitteriin ja Facebookiin lähettämäsi tilannepäi-vitys GPS-koordinaatteineen oululaisen kahvi-lan terassilta pullakuvan kera olisi vain hauska tapa ilmoittaa kavereillesi kaupungille menosta? Ha-ha! Sinusta jäi juuri virtuaalinen nuppineula kartalle. Näitä nuppineuloja yhdistelemällä ja pienellä analyysillä kuorrutettuna saa melko kat-tavan kuvan elämäsi sähköisistä vuosista.

OMALLA KÄYTTÄYTYMISELLÄMME määrittelemme reaaliajassa uudelleen omaa yksityisyyttämme. Kaikki tieto, jonka julkaisemme sosiaalisen me-dian palveluissa, murentaa salaperäisyyttämme pienen palasen.

Muistatko, mitä päivitit nettiin kymmenen

vuotta sitten? Vuosikymmen takaperin nykyisen kaltaisia sosiaalisen median järjestelmiä ei ollut olemassa, saati sitten paikantamiseen kykenevää matkapuhelinta jokaisen suomalaisen taskussa. Yllättäen nettivakoilu ei ollut ongelma.

Vuosien saatossa tekniikka kehittyi. Uuden-laiset järjestelmät sallivat julkaista tiedon syö-mästämme maukkaasta pihvistä kaiken maa-ilman nähtäväksi sen sijaan, että vain toitottai-simme siitä puhelimessa sukulaisille.

PALVELUNKAIPUUMME OHITTAA yksityisyyden-kaipuun. Siitä on osaltaan kyse myös Oulun yli-opiston sähköpostiuudistuksessa. Pelkkä köykäi-nen Webmail-sähköposti ei enää kilpaile samas-sa sarjassa pilvitekniikan suomien työkalujen rinnalla. Massat arvottavat paremman palvelun yliopiston tiloissa Suomessa sijaitsevan sähkö-postipalvelun yli.

Maailmassa, jossa jokainen on USA:n valtion mielestä mahdollinen terroristi, netinkäyttäjiä ei ole mitään syytä olla vakoi-lematta. Olemme omalla käytöksellämme tehneet sen helpoksi. ■

Kirjoittaja käyttää Facebookia, Twitteriä, Outlookia, Googlea, Whatsappia, Amazonia, Spotifyta, Netflixiä, Lumia-kännykkää ja yliopiston O365-sähköpostia.#yolo

PÄÄKIRJOITUS • Mikael Heikkinen • toimitus@oyy.fi

Tilaisuus tekee valtiosta vakoojan

JOSKUS HYVÄT ASIAT syntyvät lähes vahingossa – jopa yli-opistomme kaltaisessa valta-vassa laitoksessa.

Kaikki alkoi keväällä 2012, kun silloinen viestintäsihteerim-me Niina heitti ilmaan ajatuk-sen avajaisjuhlien uudistami-sesta eräässä yliopiston johdon tapaamisessamme. Rehtorimme innostui ajatuksesta heti ja päät-ti perustaa työryhmän avajaisia uudistamaan. Työryhmä sai lu-van uudistaa lukuvuoden avajai-sia rohkeasti, ja työhön osoitet-tiin myös rahaa. Loppu on his-toriaa.

TEIMME VIIME VUONNA upeaa yhteistyötä yliopiston kanssa, kun uudistimme avajaisjuhlal-lisuuksia koko yliopistoyhtei-söä ja myös Oulun kaupunkia enemmän huomioivaksi koko-naisuudeksi. Samalla tiellä ol-laan edelleen, kun avajaisjuhlaa vietetään yhdessä Rotuaarilla maanantaina 9. syyskuuta.

Sanoin jo viime vuonna yli-oppilaskunnan hallituksen pu-heenjohtajan ominaisuudessa juhlapuheessani, että kaupun-gin, yliopiston ja ylioppilas-kunnan yhteistyössä toteutta-ma lukuvuoden avajaisjuhla on upea esimerkki siitä, miten hyvään yhteistyöhön me täällä Oulussa pystymme. Muutaman

viikon päästä vietettäviä ava-jaisjuhlia on ollut ilo ja kunnia järjestää tälläkin kerralla.

TÄNÄ SYKSYNÄ AVAJAISET ovat saaneet ympärilleen vielä lisää ilmiöitä, kun mukaan otetaan myös koululaisia ja lukioiden opiskelijoita. Tiistaina 10. syys-kuuta järjestetään nimittäin Tie-depäivä, jonka aikana yläkou-lulaiset ja lukiolaiset pääsevät tutustumaan yliopistomme val-tavan laajaan tieteen teon kir-joon työpajojen avulla.

Avajaisviikon tapahtumat ja juhlallisuudet kruunautuvat keskiviikkona 11. syyskuu-ta, kun aamupäivällä vietetään Linnanmaalla järjestömessuja sekä opiskelijaetupäivää ja il-lalla bailataan Vulcanaliassa Toppilan Möljällä.

TÄTÄ KIRJOITTAESSANI on Vul-canaliaan aikaa tasan kolme viikkoa, ja järjestelyvauhti sen kuin kiihtyy. Uskallan kuiten-kin iloisin ja odottavaisin mie-lin luvata, että Vulcanaliassa on luvassa jälleen aivan huikeat bileet. Voit lukea illan aikatau-lusta lisää tästä samasta lehdes-tä. Tsekkaa myös www.face-book.com/Vulcanalia.

Hulinaa riittää syyskuun alus-sa. Tehdään yhdessä lukuvuo-temme alusta ikimuistoinen! ■

Lukuvuoden avajaiset ja Vulcanalia ovat täällä taas

Kirjoittaja on OYY:n järjestö- ja hallintosihteeri.

Linjan takaa

teksti Eero Manninen

Avajaisjuhlallisuudet

• Yliopiston avajaisjuhla 9.9. klo 10.30 @ Rotuaari

• Tiedepäivä 10.9. @ Linnan-maan kampus (kaikille avoin iltaohjelma klo 17–19)

• Järjestömessut ja opiske-lijaetupäivä 11.9. klo 10-14 @ Linnanmaan kampus

• Vulcanalian iltabileet 11.9. klo 19-02 @ Toppilan Möljä

• www.oulu.fi/avajaiset

• www.oyy.fi/vulcanalia

OPISKELIJASÄHKÖPOSTIN UUDISTUS • teksti ja kuvitus Mikael Heikkinen

Pajusta pilveen

OULUN YLIOPISTON opiskeli-joiden sähköpostipalvelu elää murroksen aikaa, kun pitkään palvellut Paju-serveri lopettaa sähköpostipalvelimena toimi-misen loka-marraskuun vaih-teessa. Webmailin tilalle tulee Microsoftin Office 365 -sähkö-posti pilvitallennustilalla ja Of-fice-paketin verkkoversiolla.

Automaattisesti uuteen säh-köpostiin siirtyminen ei kui-tenkaan hoidu. Opiskelijoiden tehtävä on pelastaa vanhat säh-köpostinsa talteen Paju-serve-riltä sekä aktivoida uusi pal-velu käyttöönsä. Pilvipalve-lusta voi myös kieltäytyä. Täl-löin opiskelijan tulee ilmoittaa käyttämänsä sähköpostiosoite yliopiston järjestelmiin, kuten WebOodiin.

Palvelumuutoksen takana on

sekä teknisiä että palvelunäkö-kulmia, kertoo Oulun yliopis-ton tietohallinnon kehittämis-päällikkö Kai Lindberg.

Vanhentunut Webmail

“Pajun Webmail-sähköposti ei tarjoa nykypäivän standardien mukaisia palveluita. Muutoksen tarkoituksena on ennemmin pal-velujen lisääminen kuin vanhen-tuneen raudan korvaaminen”, Lindberg valottaa. Pilvipalve-luihin siirtymistä suunnittele-vat myös monet muut yliopistot Suomessa. Itä-Suomen yliopis-tossa vastaava palvelu on ollut käytössä jo pari vuotta.

Office 365 -palvelun käyt-töönotosta tiedotettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Elokuun puoliväliin mennessä Webmai-

lista siirtyneitä käyttäjiä oli noin 900. Ongelmatilanteita pilvipalvelun aktivoimisessa on tullut lähinnä käyttäjille, jotka ovat sekä opiskelijoita että hen-kilökuntaa. “Virhetilanteita on tullut vähän päälle kolmekym-mentä”, kertoo Lindberg.

Vaikka sähköpostipalvelun ylläpito siirtyykin yliopiston serveriltä ja tietohallinnon har-teilta Microsoftille, ei säästöjä tai työtaakan kevenemistä ole heti odotettavissa. “Siirtymä-vaihe työllistää tietohallintoa paljon, ja jatkossakin osallis-tumme ongelmatilanteiden rat-kaisemiseen ja ohjaamiseen tu-kipalveluiden kautta.”

Säästöjen hakeminen ei Lindbergin mukaan ollut perus-teena pilvisähköpostiin siirty-misessä. “Suurin tavoite oli pal-

Yliopisto eläköittää kymmenkunta vuotta palvelleen Paju-sähköpostin ja siirtää opiskelijat Microsoftin pilvipalvelun huomaan

AjankohtaistaVulcanalia Passport / Vulcanalia messupassi

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 5

veluiden laajentaminen. Vuo-sikymmen sitten Webmail on voinut olla ensimmäinen sähkö-postiosoite uudelle opiskelijalle. Nykyajan opiskelijat ovat jo tot-tuneet parempaan, Googlen tai Microsoftin pilvipalveluihin tai vastaaviin.”

Tietoturva huolettaa

Tyytyväistä palautetta tietohal-linto on saanut juurikin palve-lun tarjoamista lisätyökaluista ryhmätyöskentelyyn ja opiske-luun. Hämmennystä sen sijaan monille on aiheuttanut uuden palvelun käyttöehtoihin kirjat-tu kohta sähköpostien mahdol-lisesta siirtymisestä Euroopan unionin ulkopuolelle. Huoli tietoturvasta ja yksityistietojen urkinnasta nousi pintaan kesän Snowden-skandaalin myötä.

“Palvelinkeskukset ovat Ir-lannissa ja Hollannissa. Tie-toturvakriteeristöä Microsof-tin kanssa läpi käydessä ko-rostimme sitä, ettemme halua datan siirtyvän EU:n ulkopuo-lelle. Käyttöehdoissa on kuiten-kin otettu huomioon force ma-jeure -tilanne, jossa palvelin-keskus tuhoutuu ja varmuusko-piot siirtyvät EU:n ulkopuolelle tilanteen korjaamisen ajaksi”, Lindberg avaa.

Yleisesti käynnissä olevaa tietoturva- ja nettivakoilukes-

kustelua Lindberg kommentoi yksilönvastuun näkökulmasta.

“Varovaisuus on aina tar-peen. Yliopistossa tietoturva-päällikkö seuraa, missä maail-malla mennään, ja opastamme henkilökuntaa että opiskelijoita toimimaan oikein. Esimerkiksi sähköpostilaatikko ei ole salassa pidettävän tutkimusmateriaa-lin oikeaoppinen sijoituspaikka. Yliopiston koneita käytettäessä työt kannattaa tallentaa omaan kotihakemistoon eikä vain aino-astaan muistikortille. Tietohal-linnolla on myös ohjeet tiedos-toliitteiden lähettämiseen File-sender-palvelun kautta.”

Oulun yliopiston henkilö-kuntaa opiskelijoiden sähkö-postipalvelumuutos ei koske. “Henkilökunta ei työnsä luon-teen vuoksi voi käyttää pilvipal-veluita. Opiskelijat käsittelevät omia tietojaan, kun taas henki-lökunta voi käsitellä myös mui-den yliopiston työntekijöiden tietoja”, Lindberg selittää.

Yliopiston lakimies Jarmo Leinonen ei suosittele minkään pilvipalvelun käyttämistä tutki-mustöiden lähettämiseen, varsin-kaan jos työ sisältää salassa pi-dettävää aineistoa. “Julkisen ai-neiston osalta ongelmat eivät ole ehkäpä niin pahoja, mutta henki-lötietojen luovuttamisesta EU:n ulkopuolelle on syytä pidättäy-tyä”, Leinonen kommentoi. ■

Opiskelija siirtää omat sähköpostinsa

• Webmail.oulu.fi -sähköposti ei toimi enää 31.10. jälkeen.

• Uusi Office 365 -sähköposti otetaan käyttöön tietohallinnon ohjeita seuraamalla: www.oulu.fi/th/office365

• Aktivoinnin jälkeen sähköpostiosoitteinasi toimivat vanhat tutut tunnus@paju.oulu.fi ja tunnus@mail.student.oulu.fi. Lisäksi saat uuden etunimi.sukunimi@student.oulu.fi -osoitteen.

• Opiskelijasähköpostit luetaan osoitteessa http://o365.oulu.fi. Kirjoita vanhan tunnuksen perään ”@student.oulu.fi”, salasana on sama vanha (muista vaihtaa 6kk välein!).

• Sähköpostin tiedosto-liitteiden sijaan tietohallinto suosittelee käytettävän yliopiston palvelimella toimivaa Filesender-palvelua: http://filesender.oulu.fi

• Tietohallinto tuottaa tietoiskuja ja tiedottaa sähköpostimuutoksesta syksyn mittaan. Tiedon toivotaan leviävän myös puskaradiossa opiskelijalta opiskelijalle sekä yliopiston opettajien kautta.

• Ongelmatilanteissa ota yhteys tietohallinnon neuvontaan. Toimisto löytyy Linnanmaalta tilasta TH118, sähköpostilla neuvonta@oulu.fi.

TA-Yhtiöillä on paljon vuokra- ja asumisoikeusasuntoja eri puolilla Oulua. Asuntoihin on jatkuva haku, joten hakemuksen voi jättää myös kohteisiin, jotka eivät ole juuri nyt vapaina.

Etsitkö asuntoa?

ASUMISOIKEUS- JA VUOKRA-ASUNTOJA

Asiakaspalvelu Puh. 016 219 1101info@ta.fi

TA-Yhtiöt OuluRautatienkatu 28, 90100 OuluPuh. 08 538 0300

Vapaat ja vapautuvat asunnot: www.ta.fi

Tervetuloa yliopistoon!

Lukuvuoden avajaisten ekumeeninen jumalanpalvelus ma 9.9. klo 14 Pyhän Luukkaan kappelissa, Yliopistokatu 7.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:

Messu sunnuntaisin klo 10.Englanninkielinen messusu 15.9. klo 16 (saarna myös suomeksi), Ari Savuoja.Syyskauden avaus ti 17.9. klo 18, esiintyy musiikki-duo Katajainen Kansa, toiminnan esittelyä, tarjoilua, erityisesti uudet opiskelijat tervetuloa!

Elohuone, Isokatu 11:Sarastus-kuoron harjoitukset to 5.9. klo 18, Taina Voutilainen, p. 044 3161 729.

Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuojayliopistolla huone TF101,puh. 040 5245919,yliopistopastori@oulu.fi

Palveleva puhelin:klo 20–24 p. 01019 0071, Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

LUKUVUODEN avajaiset levit-täytyvät tänä vuonna kolmel-le päivälle. Maanantaina 9.9. järjestetään avajaistapahtuma Rotuaarilla sekä perinteiset juhlallisuudet yliopistolla. Tiis-taina yliopistolla vietetään Tie-depäivää. Keskiviikkoaamusta opiskelijajärjestöt esittelevät toimintaansa järjestömessuilla Linnanmaan kampuksella, ja samana iltana Vulcanalia koko-aa Toppilan Möljälle arviolta 3 000 opiskelijaa kaikille yhtei-siin lukuvuodenavausbileisiin.

Yliopiston ja ylioppilaskun-nan yhteinen avajaistapahtuma Oulun keskustassa järjestetään nyt toista kertaa. Rotuaarin la-valla kuullaan rehtorin, kaupun-ginjohtajan ja OYY:n puheenjoh-tajan juhlapuheet sekä Teekkari-torvien soittoa. Tapahtuman yh-teydessä jaetaan yliopiston ava-jaistuotetta. Fuksit saavat vuoden 2013 fuksimerkin ja kaikki ha-lukkaat Unirestan tarjoamat me-humaljat ja hernekeittoa.

Rotuaarin jälkeen ohjel-massa on ekumeeninen juma-lanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa, minkä jälkeen Saa-

lastinsalissa alkaa avajaispää-juhla, jonne ovat tervetulleita myös opiskelijat.

Vulcanaliasta festarimaisempiKeskiviikon järjestömessut on tänä vuonna yhdistetty opiskeli-jaetupäivään. Linnanmaan kam-puksen keskusaulassa yritykset esittelevät opiskelijaetujaan ja yliopiston kymmenet opiskeli-jajärjestöt toimintaansa.

Keskiviikkoillan huipentavaa Vulcanalian iltajuhlaa vietetään jälleen Toppilan Möljän kesäte-atterialueella, jonne tapahtuma siirrettiin viime syksynä Kuusi-saaresta. Kekkerit alkavat kello 19, ja kahden euron reppunarik-kamaksua lukuunottamatta ne ovat opiskelijoille ilmaiset.

“Möljästä saatiin tosi hy-viä kokemuksia. Vulcanalia on melkein kuin tehty sinne. Tänä

vuonna suunnitelmissa on ottaa iso tapahtuma-alue vielä parem-min käyttöön ja tehdä Vulcana-liasta festarimaisempi”, OYY:n järjestö- ja hallintosihteeri Eero Manninen kertoo.

Tänä vuonna esiintyjiin on satsattu tavallista enemmän. Luvassa on myös jotain ekst-raa, jota Vulcanaliassa ei aiem-min ole nähty, Manninen lupaa.

Vulcanalian musiikista vas-taavat Voice of Vulcanalia -bändikisassa toisistaan mittaa ottavat Laika, T. Fire ja Col-lie Magnum. Illan aikana Teek-karitorvet ja kuuluisa oululai-nen mieskuoro Huutajat heit-tävät yleisölle maistiaisen tai-doistaan. Huutajien toiveissa on löytää opiskelijoiden jou-kosta vahvistusta riveihinsä. Il-lan pääartisti Redraman esiinty-misen jälkeen juhlakansaa tans-sittaa puoli kahteen saakka DJ Eaves (Rollomatik). ■

Lukuvuoden avajaisia juhlitaan kolme päivääVulcanalia valtaa Toppilan Möljän nyt toista kertaa

Tommy Lindgren ja kumppanit revittelivät vuoden 2012 Vulcanaliassa.

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

Ajankohtaista

Uusista asuntopaikoista helpotusta PSOASin syysruuhkaanTEKSTI Veera Adolfsen

TUHANNET korkeakouluopiskelijat haki-vat tänäkin syksynä Oulusta uutta asun-toa. Asuntoruuhkaa helpottivat hiukan Ylioppilaantie 4:n opiskelija-asuntolan siirtyminen takaisin Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) käyttöön sekä kansainvälisen opiske-lijatalo Auroran valmistuminen viime keväänä.

”Ylioppilaantie 4:n asuntola oli Ou-lun seudun ammattiopiston käytössä elo-kuun alkuun asti. Nyt sen 120 asunto-paikkaa ovat siirtyneet taas meille. Se on tietysti korkeakouluopiskelijoiden kan-nalta hyvä juttu”, PSOASin palvelupääl-likkö Jari Simonen kertoo.

Kesä-heinäkuussa PSOASille lähe-tettiin vajaat parituhatta asuntohake-musta. Asunnonetsijöitä on liikkeellä suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Ihan kaikille hakijoille ei Si-mosen mukaan riitä opiskelija-asuntoa tänäkään syksynä.

”Toisaalta ihmiset hakevat asun-toa monelta taholta ja moni, jolle vapautuvasta asun-nosta soitetaan, kertoo jo löytäneensä asunnon yksi-tyiseltä. Vaikea kuvitella, että täysin asunnottomaksi jäisi kukaan. Asuntotilanne on Oulussa kuitenkin paljon parempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.”

Helsingissä on tänä syk-synä kyselty, tulisiko Helsin-gin opiskelija-asuntosäätiön pahimpien asuntojonojen ai-

kaan joustaa kalenterikuukauden pitui-sen irtisanomisajan suhteen. Yksittäisiä opiskelija-asuntoja seisoo nyt pahimpaan ruuhka-aikaankin tyhjillään. Vaikkapa elokuun alussa irtisanottu asunto vapau-tuu seuraavan asukkaan käyttöön vasta 1. lokakuuta, vaikka edellinen asukas olisi muuttanut pois kuukautta aiemmin.

Oulussakin syyskuun alussa pois muuttavia myöhäisiä irtisanojia on joka vuosi ”sormilla laskettava määrä”, Si-monen sanoo. PSOAS joustaa irtisano-misajan suhteen siitä riippuen, arvioi-daanko uuden vuokralaisen löytyvän heti syyskuun alusta. Muuten kuin lop-pukesästä kuukauden irtisanomisajasta pidetään kuitenkin kiinni.

”Paljon riippuu siitä, missä vai-heessa kuukautta irtisanominen tulee. Elokuu on meille muutenkin kiireistä aikaa, joten tällainen joustaminen voi jäädä myös henkilöresursseista kiinni. Käytännössä asuntoja ei syyskuussa kuitenkaan ole tyhjillään.” ■Keväällä valmistunut opiskelijatalo Aurora tuli tarpeeseen.

PSOAS

KalusteetkotiisiKontista

Punainen RistiKontti

SATO Vuokraus ja myyntiPuh. 0201 34 4400Hallituskatu 20, 90100 OuluPuhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk. koti kuten haluat

Etsitkö kotia?sato.fi

Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin.

Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

Haemme UUSIA MYYNTIKYKYJÄ osa-aikatyöhön

Käy tutustumassa: www.sm-mega.fi/toihin-meilleVoit myös soittaa ja kysyä lisää: Veijo tai Jaakko puh. 045 7731 3859

Suoramarkkinointi Mega Oy • Kirkkokatu 17 C, Oulu

Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa 3-6 kertaa viikossa oman aikataulun mukaan. Päivävuorossa markkinoimme ammattituotteita ja -palve-luita yrityksille, iltaisin harrastetuotteita kuluttajille.

Käytössämme on modernit ja helppokäyttöiset työvälineet. Valmiiksi valitut koh-deryhmät sekä tunnetut laadukkaat tuotteet tekevät työn aloittamisesta helppoa ja mielekästä. Päiväkohtainen takuutuntipalkka tai provisio oman tuloksen mukaan, palkka kahden viikon välein.

Alennus samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista.

Äkkilähdöt *)

opiskelijakortilla

-20 %

*) TARJOUS ON VOIMASSA 31.5.2014 ASTI.

PARTURI-KAMPAAMO Kirkkokatu 4, I & II krs. Oulu p. 040 777 7047Stockmann Oulu I krs. p. 040 717 1898 // www.salonvirho.com

@ylkkari

EDUSTAJISTOVAALIT 2013 • tekstit Veera Adolfsen

Ajankohtaista

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Isojen päätöstenedustajistokausi

Ylioppilaskunnan istuva edustajisto on päättänyt muun muassa muuttaa ylioppilaskunnan tilat keskustasta Linnanmaal-le, hyväksyä OYY:n poliittisen linjapaperin, tukea Tahdon 2013 -kampanjaa ja nostaa jäsenmaksua seitsemällä eurolla. Tämän kauden aktiivit kertovat, mitä kahdesta vuodesta jäi mieleen ja mistä käytiin tiukimmat väännöt.

Marraskuun kuudentena Oulun yliopiston opiskeli-jat äänestävät taas siitä, ketkä käyttävät opiskeli-jan ääntä yliopistolla. Uusi edustajisto tarttuu toimeen heti, ja se pää-see ensimmäisissä koko-uksissaan päättämään vuoden 2014 toiminnas-ta, talousarviosta sekä ylioppilaskunnan hallituk-sen kokoonpanosta.

Antti HeikkinenTekniikka ja talous, TeTa

”Pilkunviilauksesta on päästy eroon””PÄÄSIN EDAATTORIKSI syksyn 2009 vaa-leissa, ja olen toiminut edarissa siitä asti. Vuonna 2012 olin edustajiston puheen-johtaja.

Puheenjohtajakauteni isoimmat asiat olivat päätös muuttaa ylioppilaskunnan ti-lat Linnanmaalle ja OYY:n poliittisen lin-japaperin hyväksyminen. Edustajisto mää-rittelee linjapaperissa pidemmällä kuin yhden vuoden tähtäimellä ajettavat linjat, vaikkapa OYY:n kannan Oulun joukko-liikenteeseen. Prosessi oli pitkä ja työläs. Edustajiston kokouksessa, jossa linjapaperi lopulta hyväksyttiin, meni siinäkin puoli yhteen asti yöllä eli reilu kahdeksan tuntia.

TURHASTA PILKUNVIILAUKSESTA on pääs-ty edarissa hyvin eroon. On mahtavaa, kun keskustelun seurauksena oikeasti tapahtuu asioita. Linnanmaalle muutta-misesta oli puhuttu 50 vuotta, ja nyt se tapahtui.” ■

Missä ryhmässä ehdolle?EDUSTAJISTOSSA TOIMII tällä hetkellä seitsemän eri edustajis-toryhmää, joista osa on puolue-poliittisia ja osa opiskelualaan perustuvia. Edustajistoryhmien ryhmänjohtajat vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin.

Vaaleihin voi lähteä myös it-senäisenä ehdokkaana tai pe-rustaa uuden vaaliliiton jonkun toisen kanssa. Tarkemmat oh-jeet ehdolle lähtemiseksi löy-tyvät esimerkiksi tällä sivulla olevasta vaalikuulutuksesta.

1. Keitä te olette ja millaista opiskelijapolitiikkaa te teette?

2. Mikä jäi mieleen: mihin ryhmäsi vaikutti tällä edustajistokaudella?

3. Kuka ryhmäsi riveissä voi asettua ehdolle ja miten?

TeTa – Tekniikka ja talousrj Jonne Kettunen

1. Teekkareita ja kyltereitä. Olemme puolueohjelmiin si-toutumattomia, toimimme jär-jen äänenä. Teemme päätök-semme asioihin perustuen, opiskelijan hyväksi.

2. Olemme ajaneet määrä-tietoisesti muutoksia ja uusia toimintamalleja, jotta ylioppi-laskunta toimisi paremmin ja siitä olisi opiskelijoille hyötyä. Ylioppilaskunnan muutto Lin-nanmaalle oli näkyvin toteutta-mamme muutos. Meille on tär-keää, että OYY keskittyy sii-hen, minkä se osaa parhaiten - eli opiskelijoiden etujen valvo-miseen. Tämä koskee sekä ta-lous- ja henkilöstösuunnittelua että poliittisia kannanottoja.

3. Kaikki tekniikkaa tai kauppatieteitä yliopistossamme opiskelevat voivat asettua eh-dolle. Helpoin tapa päästä eh-dokkaaksi on täyttää lomake osoitteessa www.edari.fi/eh-dokkaaksi.

Keskustaopiskelijatrj Janika Tikkala

1. Keskustaopiskelijat ovat tiedekuntarajat ylittävä joukko opiskelijoita, jotka haluavat luoda oululaiselle opiskelijalle opintoalasta riippumatta pa-remmat olosuhteet.

2. Pidimme esillä sitä, että OYY:n pitäisi vaikuttaa ponte-vammin sellaisiin Oulun kau-pungin asioihin, jotka vaikutta-vat opiskelijoihin. Tässä tapah-tuikin huomattavaa kehitystä. OYY on mm. pyrkinyt vai-kuttamaan joukkoliikenteen ja pyöräilymahdollisuuksien pa-rantamiseen sekä ottanut kan-taa perheellisten opiskelijoiden asemaan.

3. Jokainen opiskelija, joka haluaa kehittää ylioppilaskun-taa ja yliopistoa tasa-arvoisina ja sivistyneinä yhteisöinä. Yh-teyttä voi ottaa Facebookin kautta (Oulun keskustaopis-kelijat) tai kasvotusten juttele-malla toiminnassa mukana ole-van keskustaopiskelijan kanssa.

Oulun punavihreät opiskelijat – Puvirj Hanna Sarkkinen

1. Tärkeitä asioita ovat mak-suton koulutus sekä opintojen vapauden ja sujuvuuden edistä-minen.

2. Pyrimme vaikuttamaan ylioppilaskunnan poliittisten linjausten punaviherryttämi-seksi. Vaikutamme henkilöva-lintoihin niin, että eri elimiin valituksi tulisi maksutonta kou-lutusta ja tasa-arvoisia opiske-lumahdollisuuksia sekä opiske-lijoiden sosiaalista hyvinvointia edistäviä ihmisiä.

3. Kuka vaan, joka jakaa lis-tan arvot, eli ajattelee tavalla tai toisella punavihreästi.

Kokoomusopiskelijatrj Sampo Rissanen

1. Olemme kokoomuslai-sesti ajattelevia opiskelijoita. Korostamme ylioppilaskuntien edunvalvonnallista tehtävää, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja jäsenistön vapautta ja vas-tuuta.

2. Ryhmämme osallistui ak-tiivisesti ylioppilaskunnan lin-japaperin ja kunnallispoliittisen ohjelman tekemiseen.

3. Jokainen OYY:n jäsen, joka jakaa kokoomuslaisen ar-vomaailman. Ehdokkaaksi voi lähteä ilmoittamalla nimensä ja yhteystietonsa vaalipäälliköl-lemme Lotta Savolalle (lotta.savola@kokoomusnuoret.fi).

Eero ManninenHumanistit ja kasvatustieteilijät, HuKa

”Tahdon-kampanja herätti tunteita””MINUT VALITTIIN edustajistoon syksyn 2011 vaaleissa, ja toimin tämän vuoden tammikuusta keäskuuhun sen puheen-johtajana. Seurasin edarin työtä läheltä myös 2011 ja 2012, kun istuin OYY:n hallituksessa.

Kaikkein merkittävin päätös tällä kaudella on ollut muuttaa ylioppilaskun-nan toimisto Mannenkadulta Linnan-maalle. Opiskelijat löytävät meidät sen ansiosta nykyään paremmin.

Itselleni oli tietysti myös iso juttu, kun edustajisto päätti viime vuonna lä-hettää minut ehdolle Suomen ylioppilas-kuntien liiton puheenjohtajaksi.

KAUDEN KIIHKEIN VÄÄNTÖ taas käytiin tänä keväänä Tahdon 2013 -kampanjan tukemisesta. Edustajisto päätti lopulta suurella enemmistöllä, että kannatuslo-makkeen voi täyttää OYY:n toimistolla. Julkaisimme myös tiedotteen kampanjan tukemisesta.

Tämä taisi olla ainoa päätös ikinä, josta olen saanut sähköpostilla palautetta riviopiskelijalta. Kysyttiin, kuinka pää-tökseen päädyttiin ja kuinka ylioppilas-kunnan toimintaan pääsisi vaikuttamaan. Vastustajien mielestä ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa kantaa omatunnonkysymyk-sissä. Asian nähtiin kuitenkin kosketta-van meidän jäsenistöä, ja edarille oli sel-västi tärkeää olla mukana taistelussa tasa-arvoisemman lainsäädännön puolesta.” ■

Janne HakkarainenVihreät

”Ennakkoluulot hälvenivät””OLEN ISTUNUT EDARISSA syksystä 2009 asti, paitsi viime vuonna, kun olin OYY.n hallituksessa. Elokuussa minut valittiin edustajiston puheenjohtajaksi. Hoidan hommaa loppuvuoden, eli pääsen teke-mään töitä myös marraskuun vaaleissa valittavan uuden edustajiston kanssa.

Toivon, että uusi edustajisto on moti-voitunut ottamaan asioista selvää ja kes-kustelemaan. Motivaatio on ehdotto-masti tärkein ominaisuus, kaikkea ei tar-vitse osata etukäteen. Heti kauden aluksi käsitellään toimintasuunnitelmaa, joka ohjaa seuraavan vuoden toimintaa tosi paljon ja herättää varmasti intohimoja.

PARHAITEN PÄRJÄÄ, kun perustelee asiansa hyvin ja tekee yhteistyötä muiden kanssa. Yhdellä 37:stä tyypistä ei juuri ole vaiku-tusvaltaa, jos vain sooloilee. Edustajistossa oppii vaikuttamaan ja myös esiintymään. Kun pidin aikoinaan ekan puheenvuoroni, sydän hakkasi, hikoilin ja olin tosi onnelli-nen, kun se loppui. Onneksi esiintymistai-dot paranivat nopeasti.

Edarissa olen ystävystynyt eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa, mikä on hienoa. Neljä vuotta sitten minulla ei ol-lut läheisiä kavereita, jotka ovat keskus-talaisia tai kokoomuslaisia. Olen huo-mannut, etteivät kaikki keskustalaiset esimerkiksi suinkaan ole arvokonserva-tiiveja, jotka kannattavat ideologisesti yksityisautoilua.” ■

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 9

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (OYY)EDUSTAJISTOVAALIT 6.11.2013

Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä toimielin, joka päättää mm. jäsenmaksun suuruudesta. Vaaleissa valitaan 37 jä-sentä ja 37 varajäsentä suhteellisilla, salaisilla, yhtäläisillä ja vä-littömillä vaaleilla.

1.1) VAALIPÄIVÄVarsinainen vaalipäivä on keskiviikko 6.11.2013. Äänestysaluejako, äänestyspaikat ja niiden aukioloajat ilmoitetaan syyskuussa ja loka-kuussa ilmestyvissä Oulun Ylioppilaslehdissä sekä 11.4.2013 ylioppi-laskunnan ilmoitustaululla ja OYY:n verkkosivuilla (www.oyy.fi).

1.2) EHDOKKAAKSI ASETTUMINENVaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen henkilökohtai-sesti läsnäoleva äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka vii-meistään varsinaisena vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja joka on kirjoittautunut Oulun yliopistoon ja ylioppilaskuntaan läsnäole-vaksi viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 mennessä. Ehdokkaaksi ilmoittaudutaan vaaliasiakirjoilla, joita on saatavana 5.8.2013 lähtien ylioppilaskunnan kansliasta (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) ja OYY:n verkkosivuilta (www.oyy.fi). Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja ja vaalirenkaita.

1.3) VAALIASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINENVaaliasiakirjat on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16.10.2013 klo 12.00 ylioppilaskunnan kansliaan (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu). Myös postitse toimitettujen asiakirjojen on oltava tällöin perillä.

2) ÄÄNIOIKEUSÄänioikeutettuja ovat ainoastaan Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet.

Äänioikeuden voi tarkastaa vaaliluettelosta, joka on nähtä-vänä OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) 17.10. klo 8-16, 18.10. klo 8-14 ja 21.10. klo 8-16 (myös puhelimitse numerosta 050 407 9623). Vaaliluettelon kopio on nähtävänä LTK:n ennakkoäänestyspaikalla 29.10. klo 10-16.

Kirjalliset oikaisupyynnöt on tehtävä ylioppilaskunnan toimis-toon (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) vii-meistään 1.11.2013 klo 13.00. Myös postitse lähetettyjen oikaisu-pyyntöjen on oltava tällöin perillä.

3) ENNAKKOÄÄNESTYSEnnakkoäänestys järjestetään

• Linnanmaalla vanhan puolen keskusaulassa 28.-30.10. klo 10-20,

• Snellmanian aulassa 28.-30.10. klo 10-16,

• Ravintola Discuksen aulassa 30.10. klo 10-15,

• Arkkitehtiosaston aulassa (Aleksanterinkatu 6) 30.10. klo 11-15,

• Hammaslääketieteen laitoksen aulassa (Aapistie 3) 28.10. klo 10-16,

• Lääketieteellisen tiedekunnan uuden päärakennuksen aulassa (Aapistie 5 A) 29.10. klo 9:00-16:30,

• Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7) 28.-29.10. klo 11-14,

• OYY:n toimistolla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1, X1-ovi, 2.krs, 90570 Oulu) 23.-24.10. klo 9-16, 25.10. klo 9-14 sekä 28.-30.10. klo 9-16.

4) ÄÄNESTYSALUEJAKO, VAALIPAIKAT JA AUKIOLOAJAT

• HuTK:n pääaineopiskelijat: Snellmanian aula 6.11. klo 8-18

• KTK:n pääaineopiskelijat paitsi musiikkikasvatuksen opiskelijat: Snellmanian aula 6.11. klo 8-18

• LuTK:n pääaineopiskelijat: vanhan puolen keskusaula 6.11. klo 8-18

• LTK:n pääaineopiskelijat: LTK:n uuden päärakennuksen aula 6.11. klo 9.30-18

• TaTK:n pääaineopiskelijat ja prosessitekniikan opiskelijat: Lu-entosali L6 edusta 6.11. klo 8-18

• TTK:n pääaineopiskelijat paitsi arkkitehtuurin ja prosessiteknii-kan opiskelijat: ravintola Discuksen aula 6.11. klo 8-18

• Arkkitehtuurin ja musiikkikasvatuksen opiskelijat: Kulttuuritalo Valve 6.11. klo 11-17

Oulussa 10.4.2013KESKUSVAALILAUTAKUNTA

VAALIKUULUTUS VAALIKUULUTUS

”LÄHDIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA ehdol-le edarivaaleissa syksyllä 2007. Vä-lillä olen käynyt vaihdossa ja istunut OYY:n hallituksessa, mutta jollain lail-la ollut mukana edustajistossa siitä asti.

Tällä kaudella pahin vääntö oli eh-dottomasti heti alussa. Vuoden 2011 hallitus toi ihan ensimmäiseen edusta-jiston kokoukseen päätettäväksi, täysi-päiväistetäänkö kaksi sihteeriä. Henki-löstöresurssien kasvattaminen on iso ja kallis päätös, ja se tuli kokemattomalle edustajistolle tosi äkkiä.

Tilanne oli vaikea, koska tuntui, etten saanut omallekaan ryhmälleni annettua tarpeeksi taustatietoja. Olin etunenässä vaatimassa asian pöytää-mistä ja lisää keskustelua asiasta. Se oli kova paikka minulle ja varmasti myös hallituksen puheenjohtajalle.

SEURAAVANA VUONNA Keskustalta jäi hallituspaikka saamatta, vaikka taka-na oli vaalivoitto ja meillä oli hyvä ehdokas. Olin itse hallitusneuvotteli-jana, ja tappio harmitti tosi paljon.

Keskustan ryhmä on ollut hyvin

aktiivinen. Olen tyytyväinen, että on-nistuimme keskusteluttamaan paljon asioita, jotka muuten olisivat menneet kopauttamalla läpi. Vaikka monesti jäimme kantoinemme oppositioon, päätökset on helpompi hyväksyä, kun niistä on ensin kunnolla keskusteltu.

TOIVOTTAVASTI EDARISSA keskustel-laan jatkossa entistä enemmän. Välillä on ollut sellainen olo, että käytän sata puheenvuoroa putkeen ja yksinäni rie-hun siellä, jos keskustelua ei muuten synny. On demokratialle tärkeää, että edustettuna on erilaisia mielipiteitä, ja että ihmiset myös uskaltavat ilmaista omat ajatuksensa.

Edari ei missään nimessä ole turha laitos, koska se päättää vuosittain ison rahasumman käyttämisestä. Opiske-lijat ovat iso väestöryhmä, ja edusta-jisto päättää, millaisia kantoja opiske-lijoiden nimissä ajetaan Oulussa.

Asioita ei tarvitse hoitaa niin kuin ne on aina tehty. Haaveilen aina, että jollekin tulisi joku mieletön palvelu- tai tapahtumaidea, jonka OYY voisi toteuttaa. Ylioppilaskunta voisi olla se juttu, jonka takia joku hakee Ou-luun opiskelemaan.” ■

Laura KantomaaOulun keskustaopiskelijat

”Olisin halunnut lisää keskustelua”

OYY:n edustajisto linjasi toimintasuun-nitelmakäsittelyssä esimerkiksi siitä, mihin suuntaan va-liokuntia kehitetään vuonna 2013. Seksik-kyys hävisi.

Vihreätrj Pekka Peni

1. Vihreitä yhdistää huoli ympäristöstä ja halu edistää so-siaalista oikeudenmukaisuutta.

2. Nykyään ylioppilaskunta kannattaa sekä perustuloa että tasa-arvoista avioliittolakia.

3. Ehdolle voi lähteä kuka tahansa vihreän arvomaailman omaava.

Tieteellisetrj Heikki Hartikka

1. Toimintamme pohjau-tuu omilla aivoilla ajatteluun ja kriittistä päätöksentekoa painot-tavaan opiskelijapolitiikkaan.

2. Herätimme kriittistä keskustelua mm. Ylkkäristä, OYY:n toimiston muuttami-sesta Linnanmaalle, linjapape-rista ja kaikesta muusta maan ja taivaan välillä. Heitimme myös muutamia härskejä ehdotuksia esim. OYY:n vuosijuhlien pe-rumisesta.

3. Ehdokkaiksi voivat aset-tua kaikki lääketiedettä ja luon-nontiedettä opiskelevat (ja mik-sei muutkin saman henkiset) Oulun yliopiston opiskelijat, jotka haluavat olla mukana yli-oppilaskunnan päätöksenteossa.

HuKa - Humanistit ja kasvatustieteilijätrj Satu Laitinen

1. Tavoitteemme on, että opintojen laadusta ei tingitä ja opiskelijoiden hyvinvointi on taattu. Myös kaikkia mahdolli-sia opiskelijavaikuttamiskana-via tulee hyödyntää: haluamme istua niissä pöydissä, missä päätetään.

2. Mieleen jäi muun muassa OYY:n muutto Linnanmaalle, joka toi OYY:n palvelut lähem-mäksi suurinta osaa opiskeli-joita. Lisäksi mahtava kokemus oli linjapaperin laatiminen, jossa määriteltiin ylioppilaskunnan keskeiset poliittiset kannat.

3. Humanistisen tai kasva-tustieteiden tiedekunnan opis-kelija TAI jos olet kiinnostunut muuten ajamaan samoja asioita kuin HuKa! Minuun (satulait@paju.oulu.fi) voi olla yhteydessä.

Ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi hyväksyttiin hieman

puolenyön jälkeen 19.4.2012.

EDUSTAJISTOVAALIT MARRASKUUSSA

Ennakkoäänestys 23.–30.10.

Vaalipäivä ke 6.11.

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kirjoittaja oli kunnallisvaalien Uuden Oulun ääniharava numero yksi. Hän toimii myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edaattorina.

PALAAN PITKÄSTÄ AIKAA lempiteemani eli maksut-toman koulutuksen pariin. Lukukausimaksuja on viime aikoina jälleen väläytelty ratkaisuna kaikenkir-javiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Lukukausimak-sujen on arveltu muun muassa lyhentävän opintoai-koja, lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, parantavan kestävyysvajetta, paikkaavan yliopistojen rahoitusvajetta ja parantavan opetuksen laatua.

Innostus lukukausimaksuja kohtaan ei lakkaa häm-mästyttämästä minua. Koen, että maksuton koulutus on yhteiskuntamme peruspilari. Mikäli se potkaistaan nurin, on ihan turha puhua Suomesta pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana edes juhlapuheissa.

ON PÄIVÄNSELVÄÄ, että lukukausimaksut tuottavat epätasa-arvoa ja vahvistavat yhteiskuntaluokkien välisiä raja-aitoja. Suomen matalista luokkarajoista ja verrattain suuresta sosiaalisesta liikkuvuudesta saa hyvin pitkälle kiittää maksutonta koulutusta. On myös selvää, että jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se merkitsisi valtavan lahjakkuuspotentiaalin hukkaa-mista. Ei jokaiselle kykyjensä mukaan, vaan jokai-selle vanhempiensa lompakon paksuuden mukaan.

Jos lukukausimaksut nostettaisiin sille tasolle, että niillä olisi yliopistojen rahoituksessa todellista merkitystä, ei edes alemman keskiluokan vesoilla olisi häävejä opiskelumahdollisuuksia. Jos taas otet-taisiin käyttöön laaja stipendijärjestelmä, voi kysyä, mitä etua siitä olisi maksuttomuuteen verrattuna.

VIIME AIKOINA OLEN KUULLUT oikeudenmukaisuus-argumenttiin pohjaavia surkuhupaisia perusteluita lu-kukausimaksuille. Argumentoijien mukaan maksuton koulutus on epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka eivät kouluttaudu pitkälle. Jokainen veronmak-saja kun osallistuu koulutuksen rahoitukseen.

Nämä argumentoijat taitavat unohtaa, että yhteis-kuntamme perustuu siihen, että veroilla tasoitetaan tuloeroja ja rahoitetaan myös sellaisia palveluita, joita jokainen ei välttämättä itse käytä. Lapsettomat maksavat veroistaan muiden lasten koulutuksesta, nuoret vanhusten palveluista ja pyöräilijät moottori-teiden ylläpidosta.

Lisäksi Suomessa on käytössä tulontasausmuoto nimeltä progressiivinen verotus. Siinä enemmän ansaitsevat maksavat enemmän veroja. Jos joku korkean koulutuksen saanut hyötyy rahallisesti saa-mastaan ilmaisesta koulutuksesta, hän maksaa sen progressiivisen verotuksen kautta ikään kuin takaisin. Verotuksessa on tietysti omat ongelmansa, muun muassa osinkoverojen liian matala verotus, mutta se on epäkohta erikseen. Mikäli opiskelija ei valmistut-tuaan hyödy korkeasta koulutuksestaan, olisi koh-tuutonta odottaa, että hän vielä joutuisi maksamaan koulutuksesta, joka ei takaa työtä ja leipää.

KOULUTUS EI OLE vain yksilön sijoitus itseensä, vaan se on myös yhteiskunnallinen investointi. Koulutus hyödyttää yksilön lisäksi yhteiskuntaa. Koulutus on Suomen tärkein investointi tulevaisuuteen, sillä glo-baalissa kilpailussa meillä ei ole juuri mitään muuta tarjottavaa kuin osaamisemme. Suomella ei siis ole varaa asettaa lukukausimaksuja.

Poliittinen eläinHanna Sarkkinen

Onko meillä varaa lukukausimaksuihin?

Ajankohtaista

Suomalaisia etsimässä

Yliopiston kansainväliset järjestöt järjestävät kaikki omannäköistään toimintaa: uppopallotreenejä, megabileitä tai vapaaehtoisprojekteja. Hyvin pyöriviä järjestöjä vaivaa vain suomalaispula. ”Suomalaiset opiskelijat eivät ehkä tiedä olevansa tervetulleita kansainvälisiin järjestöihin”, epäilee AIESECin puheenjohtaja Ermela Bufi.

YLIOPISTOLLA TOIMII kolme kan-sainvälistä opiskelijajärjestöä. Niistä näkyvimmät ovat vuonna 2000 perustettu ESN eli Eras-mus Students’ Network sekä NISO, Network of International Students in Oulu.

”Teemme ESN:n kanssa pal-jon yhteistyötä ja yhteisiä ta-pahtumia. Se on euroopanlaa-juinen järjestö, ja me toimimme vain Ou-lussa, joten mei-dän ei tarvitse kil-

pailla”, NISOn puheenjohtaja Victor Pavlov kertoo.

Periaatteessa NISO on suun-nattu ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja ESN Erasmus-vaihto-opiskelijoille. Käytän-nössä molempien tapahtumat ovat avoimia kaikille, ja vaik-kapa ESN:n hallituksessa istuu myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.

Pavlov esittelee ylpeänä kolme vuotta sitten perus-tetun NISOn tapahtumaka-

lenteria. Järjestöllä on viikoit-taisia pelivuoroja ja lenkkeily-kerho, ja suunnitelmissa on jär-jestää muitakin tapahtumia vii-koittain. Syksyn mittaan NISO muun muassa juhlii, virkkaa, pitää elokuvailtoja ja syö eri-maalaisia ruokia.

”Mutta haluaisimme ehdotto-masti toimintaan lisää suomalai-sia. Nyt ongelma on siinä, että jotkut opiskelevat Oulussa kaksi vuotta, mutta eivät silti tutustu

kunnolla suoma-

Alppilassa asuvat Katharina Preuß ja

Alexander Schlager alkoivat suunnitella

polkupyörän hankkimista heti

ensimmäisinä päivinään Oulussa.

KANSAINVÄLISTY KAMPUKSELLA • tekstit ja kuvat Veera Adolfsen

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 11

laiseen kulttuuriin”, Pavlov sa-noo. NISOn tapahtumissa on yleensä 2–5 suomalaista, mutta hallituksessa heitä ei ole yhtään.

ESN Oulun aktiiveista suun-nilleen puolet on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia opiske-lijoita, järjestön puheenjohtaja Laura Riuttanen kertoo. Hän arvelee, että useimmat vaihto-opiskelijat kyllä löytävät myös suomalaisia kavereita. Sen si-jaan suomalaiset jäävät helposti ilman kontakteja kansainväli-siin opiskelijoihin.

”Suomalainen joutuu näke-mään vähän vaivaa, että etsiy-tyy ulkomaalaisten opiskelijoi-den joukkoon. Kynnys lähteä vaikka kv-järjestöjen toimin-taan on isompi, koska suoma-laiset ajattelevat, ettei niitä ole suunnattu heille. Tämän haluai-sin muuttaa”, Riuttanen sanoo.

Työelämärelevanttia ilonpitoaMarkkinointia opiskeleva Laura Riuttanen korostaa, ettei ESN:n toimintaan lähteäkseen tarvitse olla valmiiksi mikään kosmopo-liitti. Riittää, että tulee toimeen englanniksi ja haluaa tutustua ihmisiin. Vaikka ei ehtisi aktii-viksi, tapahtumiin saa mielel-lään tulla.

”Tämä on helppo ja hauska

tapa tutustua ihmisiin. Samalla oppii tuntemaan eri kulttuureja ja saa myös työelämän kannalta hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Harvalla alalla tehdään töitä pel-kästään suomalaisten kanssa.”

AIESEC eroaa Oulun yli-opiston muista kansainväli-sistä järjestöistä siinä, että sen päätehtävä on järjestää opis-kelijoille harjoittelu- ja vapaa-ehtoistyömahdollisuuksia. AI-ESEC koordinoi ulkomaalaisille suunnattuja vapaaehtoisprojek-teja Oulussa ja lähettää Oulusta opiskelijoita maailmalle harjoit-teluun tai vapaaehtoistöihin.

”Näitä projekteja järjestä-essä oppii samalla työelämä-taitoja, kuten projektinhallintaa ja talouden suunnittelua. Halli-tukseen otetaan noin 20–30 jä-sentä, jotta kaikille riittää teke-mistä ja vastuuta”, puheenjoh-taja Ermela Bufi kertoo.

Lisää suomalaisia kaivattai-siin Bufin mukaan myös AI-ESECiin. Paikallisilla on ni-mittäin hyvä käsitys siitä, mil-laisia sosiaalisia projekteja Oulussa kannattaisi järjestää. Tänä vuonna AIESECilla on uusi sukupolvienvälisyyspro-jekti, jossa vapaaehtoiset suun-taavat vanhainkoteihin ja teke-vät pohjoissuomalaisten ikäih-misten kanssa yhdessä esimer-kiksi käsitöitä. ■

Kynnys lähteä vaikka kv-järjestöjen toimintaan on isompi, koska suomalaiset

ajattelevat, ettei niitä ole suunnattu heille. Tämän haluaisin muuttaa.”Laura RiuttanenESN:n puheenjohtaja

”

Aloita keskustelu vaihtarin kanssa tai tehkää ryhmätyö

yhdessä. Se on helpompaa kuin bileissä tutustuminen. Juhlahumussa on hankala tietää, synkkaako tässä nyt oikeasti.”

Ermela BufiAIESEC Oulun puheenjohtaja

Oulussa syksystä 2011

”

Kansainväliset tapahtumat, kuten NISOn lenkkeilykerho ja

korupajat ovat kivoja ja rauhallisia tilanteita, joissa pääsee helposti juttelemaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.”

Victor PavlovNISOn puheenjohtaja

Oulussa syksystä 2012

”

”Onko sinulla vinkkejä?”LINNANMAALAISEN grillikatoksen pihalla kuuluu monikielinen puheensorina, kun juuri Suomeen saapuneet vaihto-opiske-lijat tutustuvat toisiinsa. Loppukesän au-rinko helottaa täydeltä terältä.

”Ensivaikutelma Suomesta oli, että täällä haisee tosi hyvältä”, neljä päivää aiemmin Ouluun saapunut berliiniläinen Katharina Preuß naurahtaa.

Itävaltalaisen Alexander Schlage-rin ensikosketus Ouluun oli nihkeämpi. ”Ensimmäisenä päivänä täällä satoi, eikä missään näkynyt ihmisiä. Täällä on tosi paljon metsää. Pyörä on hankintalistalla, että pääsee liikkumaan helpommin pai-kasta toiseen.”

Preuß ja Schlager arvelevat tutustuvansa Oulussa enemmän muihin kansainvälisiin opiskelijoihin kuin suomalaisiin. Tunnelma vaihto-opiskelijoiden kansoittamissa solu-huoneistoissa on tiivis, tapahtumia paljon ja tutustuminen helppoa.

”Mutta aion ehdottomasti tutustua myös paikallisiin, koska haluan oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria. Luen-noilla ja ryhmätöissä se varmaan onnis-tuu”, Katharina tuumii.

OULUN SEUDUN ammattikorkeakou-lun Game Labissa opiskeleva Alexan-der Schlager taas luottaa tutustuvansa suomalaisiin bileissä. ”Täällä on myös hauskoja tapahtumia, kuten Extreme Run ja ilmakitaransoiton MM-kisat, joissa voi varmaan tutustua ihmisiin spontaanisti.”

”Tai hei, onko sinulla jotain vinkkejä siihen, miten suomalaisiin tutustuisi par-haiten?” Preuß innostuu.

Erasmus-vaihto-opiskelijat opiskele-vat elokuun ajan suomea intensiivikieli-kurssilla. Kun osaa ainakin perusfraasit, suomalaisiin tutustuminen on helpompaa, Preuß ja Schlager arvelevat.■

KANSAINVÄLISTY KAMPUKSELLA • tekstit ja kuvat Veera Adolfsen

KOMMENTTI • Veera Adolfsen

Kansainvälisyyskupla on universaali riesaERASMUS-BLASE, Erasmus bubble, Erasmus-kupla. Kun kävin keväällä Kölnissä vaihdossa, huomasin, että yleismaailmallisella lapsella on monta nimeä.

Erasmus-kuplalla tarkoitetaan suunnilleen sitä, että vaihto-opiskelijat hengaavat vain keskenään. Uuden asuinmaan kulttuuriin tutustutaan vähän kuin turistina, koska syvempiä kontakteja pai-kallisiin ei ole. Ohut yhteys paikallisiin harmittaa monia, mutta päivät täyttyvät toisaalta mukavasti muutenkin: on opintoja, vaihtaribileitä ja uusien kavereiden, kielten ja kulttuurien sekamelska.

Vaikka suomalaiset mielellään ajattelevat ole-vansa erityisen vaikeasti lähestyttäviä ja kylmiä tyyppejä, kansainvälisyyskuplia tavataan var-masti kaikkialla, missä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Se on ihan ymmärrettävää.

TYHJÄSTÄ SOSIAALISEN ELÄMÄNSÄ aloittava vaihto-opiskelija ensinnäkin tarvitsee ystäviä ja tekemistä ihan eri tavalla kuin kaverinsa ja har-rastuksensa jo löytänyt, opintojen parissa puur-tava paikallinen. Paikallinen ajattelee, ettei ole järkeä tutustua paremmin kivanoloiseen tyyppiin, joka muutaman kuukauden jälkeen vilahtaa taas kotimaahansa. Nihkeitä nuo paikalliset, ajattelee vaihto-opiskelija ja lähtee kansainvälisiin juhliin, joista löytää yhden illan aikana viisi uutta kaveria.

Kuplan puhkaiseminen hyödyttäisi kuitenkin molempia. Kun paikallinen ja ulkomaalainen tule-vat kavereiksi, vaihto-opiskelija voi alkaa ymmär-tää maata, jossa elää. Paikallinen taas saa uuden näkökulman omaan ympäristöönsä ja saa oman kulttuurinsa asiantuntijana tuntea itsensä huippu-hyödylliseksi.

Ilman saksalaisia kavereita tämänkeväinen bon-daukseni Kölnin kaupungin kanssa olisi jäänyt aika ohueksi. Moni kulttuuriin, historiaan ja kieleen liittyvä mysteeri ei olisi selvinnyt. Tänä syksynä suunnitelmissani onkin pistää hyvä kiertämään. ■

Murmanskin yliopistossa kandintutkintonsa tehnyt NISOn puheenjohtaja Victor Pavlov sai vaihdossa Norjassa ollessaan paljon ideoita siitä, mitä kansainvälisille opiskelijoille voisi järjestää. ESN:n puheenjohtaja Laura Riuttanen taas oppi omana vaihtoaikanaan Ranskassa, kuinka asioita ei ainakaan kannata hoitaa. ”Siellä ei osattu järjestää mitään. Jos vaihtareille järjestettiin retki, varmasti unohdettiin kertoa jotain tärkeää”, Riuttanen nauraa.

Kansainvälistyjän tapahtumakalenteri

2.–21.9. Haku AIESEC Oulun hallitukseen osoitteessa aiesec.fi/member-application

7.9. ESN & NISO Afternoon Lämsänjärvellä

11.9. Vulcanalia: ESN ständeilee, NISO goes to Vulcanalia

13.9. NISOn tervetuliaisbileet

17.9. International dinner party ESN:n kiltahuoneella, huone HK204

18.9. Café Lingua alkaa Aula-ravintolassa (joka torstai klo 17 eteenpäin)

19.9. ESN:n city rally ja tervetuliais-bileet

24.9. ESN:n uusien jäsenten rekryilta

25.9. NISOn leffailta

27.-29.9. ESN:n mökkiviikon- loppu Siiranjärvellä

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

ALAN VAIHTAMISTA harkitsevien pohdinnat ovat tuttuja Opiske-lijoiden hyvinvointi- ja ohjaus-palvelujen suunnittelija Anita Perttuselle. Ohjausasiakkailla on monenlaisia syitä kyseen-alaistaa opiskelualansa. Yksi yleisimmistä on niin sanottu kolmannen vuoden kriisi.

”Yleensä näissä tapauksissa tullaan suoraan lukiosta yliopis-toon. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat sujuneet hyvin, mutta kol-mannen vuoden aikana aletaan-kin pohtia, kiinnostaako ala oi-keasti ja miksi isona halutaan”, Perttunen kuvailee.

Tällainen tilanne tuli eteen Mona Ahoselle. Kun hän vuonna 2009 haki yliopistoon, ensisijaisena toiveena oli laaja-alainen luokanopettajakoulutus ja toisena hakukohteena suo-men kielen pääaine. Varavaih-toehtoon Ahonen pääsi, eikä se tuntunut hullummalta, joten hän sopeutui ajatukseen tulevaisuu-desta äidinkielen opettajana.

Kolmannen opiskeluvuoden syksynä ensimmäisessä opetus-harjoittelussaan hän tuli siihen tulokseen, että olisi sittenkin mukava opettaa pieniä lapsia, eikä valmentaa lukiolaisia äidin-kielen tekstitaidon kokeeseen.

”Harjoittelun jälkeen tein suomen kielen kandidaatin-tutkielman. Sitten tuli tunne, että pitää vielä kokeilla hakea

luokanopettajapuolelle, koska muuten asia olisi jäänyt vai-vaamaan”, hän kertoo.

Toisella yrittämällä opis-kelupaikka heltisi, ja syksyllä 2012 Ahonen aloitti teknologia-painotteisessa luokanopettaja-koulutuksessa.

Opiskeluala kannattaa miettiä tarkkaanToinen tavanomainen alan vaihtajien ryhmä ovat ”arvo-kriisiläiset”, jotka joutuvat tör-mäyskurssille opiskelualansa arvomaailman kanssa. Perttu-sen mukaan esimerkiksi talo-ustieteiden opiskelijat voivat kokea, etteivät markkinatalou-den kovat arvot olekaan linjas-sa omien, ihmisläheisempien ihanteiden kanssa.

Opiskelu voi alkaa tökkiä myös silloin, jos yliopistoon tu-lee miettimättä sen tarkemmin, mitä oikeasti haluaa. Suoraan papereilla sisään ei olekaan välttämättä paras taktiikka.

”Lukioon pitäisi saada ny-kyistä enemmän akateemisiin opintoihin liittyvää ohjausta, sillä aina opiskelijat eivät tiedä, mitä oikeastaan lähtevät opis-kelemaan. Kurssien sisällöt ja yliopisto-opiskelun käytännöt laajoine kokonaisuuksineen voivat yllättää.”

Perttunen muistuttaa, että

Suomen kielen opiskelun teknologiapainotteiseen luokanopettaja-koulutukseen vaihtanut Mona Ahonen teki viime keväänä mekatro-niikan kurssilla pienen, sähköllä toimivan kuplavolkkarin. Kieliasioita hän ei alan vaihtamisesta huolimatta ole hylännyt, vaan saa pätevyy-den opettaa äidinkieltä yläkoulussa.

Loikkaus unelmien peräänOpintotukikuukaudet hupenevat ja päättäjät hoputtavat siirtymään työelämään, mutta silti monia houkuttaa vaihtaa opiskeluala unelmiaan vastaavaksi. Pääaineen vaihtaminen voi olla pitkiä pohdintoja vaativa prosessi. Kompromissialan hylänneet ja haaveammattiaan lähemmäksi päässeet Mona Ahonen ja Juho Jaakola ovat tyytyväisiä ratkaisuihinsa.

pääaine kannattaa miettiä huo-lella omien kiinnostusten mu-kaan, sillä toisten toiveita miel-lyttääkseen ei pidä opiskella.

”On tapauksia, että lähde-tään opiskelemaan samaa alaa kuin tyttö- tai poikaystävä. Jos-kus ala valitaan vanhempien kehotuksen mukaan. Näissä ta-pauksissa omat mieltymykset voivat myöhemmin pulpahtaa pintaan.”

Toisinaan työelämään liit-tyvät epävarmuudet voivat ah-distaa niin paljon, että pääai-neen vaihtaminen alkaa hou-kutella. Tällaisissa tapauksissa opiskeluala kiinnostaa, mutta työllisyysnäkymät ovat epäsel-vät. Esimerkiksi humanistiset generalistiaineet kuten historia, kielet ja kulttuuriantropologia saattavat tuntua heikosti työl-listäviltä. Perttunen muistuttaa, että akateeminen loppututkinto antaa kuitenkin valmiudet mo-nenlaisiin urapolkuihin niin yk-sityisellä ja julkisella sektorilla kuin järjestöissä.

Pääainekriisin taustateki-jänä voi olla myös ulkopuoli-suuden tunne, jos alusta asti ei ole päässyt mukaan opiskelija-ryhmään, saanut opintoja käyn-tiin tai tullut tutuksi opettajien kanssa. Joskus kyydistä voi tip-pua, jos opiskelijan sosiaalinen elämä kiltatoimineen ja juhli-neen vie mennessään.

Anita Perttusen mukaan pääaineen vaihtajia on paljon myös biokemian, fysiikan ja kemian opiskelijoissa, jotka lukevat luonnontieteitä, kun-nes pääsevät lääketieteelliseen tiedekuntaan. Näin on käynyt Juho Jaakolalle, 21, joka opis-keli kaksi vuotta fysiikkaa ja

ALANVAIHTAJAT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen • kuvitus Mikael Heikkinen

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 13

aloittaa tänä syksynä lääketie-teen opinnot. Jaakolan arvion mukaan samalta fysiikan vuo-sikurssilta noin puolet tuntui olevan epävarmoja alalle jää-misestään.

Välivuodet kypsyttävät opintoihinJuho Jaakolalle kirkastui luki-ossa, että ainoa vaihtoehto tu-levaksi ammatiksi on lääkäri. Työssä kiinnostavat erityisesti ihmisten kohtaaminen ja autta-minen. Fysiikan opiskelun hän otti välivuosien kannalta.

”Lukion jälkeen oli niin hek-tistä järjestää omaa elämää, että välivuodet antoivat hengähdys-aikaa. Opiskelupaikka taas loi turvallisuuden tunnetta, kun sai opintotuet ja edullisen opiske-lija-asunnon”, Jaakola näkee.

Fysiikan opiskeluun käytetyt vuodet eivät hänen mielestään ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä parissa vuodessa ehti si-säistää opiskelutaitoja ja oppia ymmärtämään syvällisemmin fysiikkaa. Lääketieteen pääsy-kokeessa fysiikan tietojen so-veltamisesta oli suuri hyöty.

”Viime vuoden syksyllä kä-vin lähinnä kursseja, jotka aut-toivat pääsykokeessa. Heti tam-mikuun toisena päivänä aloitin lukemisen kokeeseen enkä käy-nyt enää kursseilla”, Jaakola kertoo.

Myös Mona Ahonen koki

opiskelun turvallisena ratkai-suna lukion jälkeen.

”19-vuotiaana en halunnut töihin tai lähteä ulkomaille. Jäl-keenpäin ajateltuna välivuosi olisi voinut olla fiksu vaihto-ehto. Kaverini on ihmetellyt, miten kukaan voi mennä suo-raan lukiosta yliopistoon.”

Nuoren aikuisen elämässä tapahtuu niin paljon, ettei ole ihme, jos pää menee välillä pyörälle, eikä tiedä, mitä ha-luaa tehdä.

”Parikymppisenä muutetaan kotoa, itsenäistytään, muodos-tetaan ensimmäisiä parisuh-teita. Samalla pitäisi vielä päät-tää, mitä haluaa opiskella ja tehdä työkseen”, Perttunen lu-ettelee. Hän korostaa, että kas-vaminen ja aikuistuminen vaa-tivat oman aikansa, eivätkä kaikki välttämättä ole valmiita opiskelemaan heti lukion jäl-keen. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan.

”Jotkut taas tietävät jo var-hain haluavansa vaikkapa insi-nööriksi tai lääkäriksi. Silloin on mielekästä aloittaa heti opis-kelu ja valmistua nopeasti.”

Opintojen venymisestä, kes-keytymisestä tai alan vaihtami-sesta ei kannata tuntea syylli-syyttä, vaikka vallitseva poliit-tinen keskustelu pyörii pikatut-kintojen ja työurien pidentämi-sen ympärillä.

Perttunen puolustaa myös välivuosia ja työssä käymistä

Juho Jaakola vietti pari vuotta fysiikkaa opiskellen ja pääsi kolmannella yrittämällään lukemaan lääketiedettä.

opintojen ohessa.”Välivuosi on hyvä pitää, jos

sopivaa koulutusalaa ei löydy. Vuodet kannattaa käyttää ko-kemusten hankkimiseen työelä-mästä, aktiiviseen tiedonhankin-taan koulutusvaihtoehdoista ja

sen miettimiseen, mitä oikeasti haluaisi opiskella. Ei pidä jäädä vain kotiin löysäilemään. To-dennäköisesti valmistumisen jälkeinen työllistyminen vauh-dittuu, kun työkokemusta on kertynyt”, Perttunen muistuttaa.

Vinkkejä loikkaamista pohtivalle

Anita Perttusen vinkit pääaineen vaihtamista miettiville:

1. Mieti, miksi haluat vaihtaa alaa. Onko opiskelutahti liian kova? Onko opiskeluala niin vaikea, että et pääse kursseja läpi? Huolettaako työelämä? Onko omassa elämässä jokin muu kriisi, joka vaikeuttaa opiskelua? Erittele syyt ja mieti, miten voisit ratkaista tilanteen.

2. Keskustele mietteistäsi esimerkiksi Opiskelijakeskuksen opinto- ja uraohjauksessa, omaopettajasi kanssa tai vertaile ajatuksia kavereittesi kanssa. Uskalla avata suusi ja pohtia ääneen.

3. Yritä pakertaa kandidaatin- tai maisterintutkinto loppuun, jos sen on viittä vaille valmis. Mieti sitten, mitä voisit tehdä. Kaksiportainen tutkintorakenne, joustavat opintopolut sekä maisteriohjelmat antavat uusia mahdollisuuksia.

Alle 20 sentillä päivässä saat nuorten kotivakuutuspaketin.

Turvaa kalleimpasi

sentillä päivässä.

folksam.fi

Valitse mistä välität eniten, ja voita se.

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Monialaisia osaajia tarvitaanKoska alan valintaan liittyvät pohdinnat aiheuttivat päänvai-vaa Mona Ahoselle, hän kävi juttelemassa opintoneuvojan kanssa. Se oli viimeinen niitti hakupäätökselle.

”Opintoneuvoja kysyi, miksi en hakisi uudestaan. Jos hän ei olisi kannustanut vaihtamiseen, en ehkä olisi hakenut”, Ahonen arvelee.

Anita Perttunen kehottaa harkitsemaan pääaineen vaih-tamista tarkkaan. U-käännöstä opintojen suhteen ei kannata tehdä suin päin. Opiskelijakes-kuksen ohjaajien ja omaopetta-jan kanssa on hyvä keskustella, onko vaihtaminen oikeasti jär-kevää vai voisiko alkuperäinen koulutusala sittenkin sopia.

”Akateeminen tutkinto an-taa mahdollisuuksia niin mo-nenlaisiin tehtäviin, että tut-kinto yksin ei määrää, mihin töihin tulevaisuudessa päätyy. Omia kiinnostuksia voi seu-rata, vaikka tutkinto olisi mikä tahansa”, Perttunen muistuttaa ja lisää, että työelämä muuttuu koko ajan, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Epävar-muudensietokyky onkin nyky-ään yksi työelämätaito.

Mona Ahonen on malliesi-

merkki, sillä hän on rakentanut tutkintoaan omien kiinnostus-tensa mukaan ja tulevaisuuden työnäkymiä silmällä pitäen. Hän toivoo, että erikoinen ja monialainen tutkinto on eduksi valmistumisenjälkeisessä työn-haussa.

Kasvatustieteilijä ei ole hy-lännyt ensimmäistä opiskelu-paikkaansa vaan on uuden alan rinnalla suorittanut puuttuvia kirjallisuuden sivuaineen kurs-seja, jotta saisi luokanopetta-jana myös pätevyyden opettaa äidinkieltä peruskoulun ylem-millä luokilla.

Suomen kielen opiskelijana Ahonen pystyy lukemaan pit-käksi sivuaineeksi myös S2- eli suomi toisena ja vieraana kie-lenä -opintokokonaisuuden.

”Minua kiinnostaa maahan-muuttajataustaisten lasten val-mistavan luokan opettaminen. Ennen peruskoulun suomenkie-liseen opetukseen osallistumista heidän pitää opetella kieltä, jotta koulunkäynti onnistuu. Ainakin Etelä-Suomessa on paljon tar-vetta valmistavan luokan opetta-jille”, Ahonen tietää.

Mielekäs työ tyydyttää

Mikäli Ahonen valmistuu luo-kanopettajaksi viidessä vuo-dessa, yliopisto-opinnot tulevat kestämään yhteensä kahdeksan vuotta. Hän myöntää, että aika tuntuu pitkältä, mutta ensimmäi-set neljä vuotta ovat hurahtaneet nopeasti. Ahonen olisi valmistu-essaan 27-vuotias. Se ei hänen mielestään kuulosta pahalta.

Juho Jaakolallakin on vielä edessään vähintään kuusi vuotta opiskelua, mikä ei lääketieteen

fuksia haittaa. Kun pitkäaikai-nen haave opiskelupaikasta on saavutettu, intoa riittää.

”Realististen unelmien eteen kannattaa tehdä töitä. Nyt pää-sen sitten uusien haasteiden pa-riin. Lääketieteessä ja lääkä-rin ammatissa on loputtomasti opittavaa”, Jaakola toteaa.

Myös Ahonen pohtii, että ammatillisista unelmistaan luo-puminen olisi voinut myöhem-min työelämässä aiheuttaa tyy-tymättömyyttä. Vaikka äidin-kielen opettajaksi ryhtyminen

olisi ollut helppo ratkaisu, Aho-nen on hyvillään, että uskalsi yrittää uudelleen luokanopetta-jaopintoihin.

”Hetki oli oikea ja energiaa riitti lukea pääsykokeisiin, jo-ten olisi ollut hölmöä jättää hakematta”, Ahonen peruste-lee. Hänen kokemuksensa mu-kaan aiemmat opinnot antavat perspektiiviä uudelle alalle, ja opiskelustakin saa enemmän irti kuin ensimmäisellä fuksi-kerralla.

Myös Perttunen kannustaa

opiskelijoita seuraamaan unel-miaan ja opiskelemaan lisää tai suuntaamaan opintojaan uudelleen.

”Työura on niin pitkä, että ammatin on hyvä kiinnostaa. Pelkän rahan takia ei pidä raa-taa. Kun ihmiset ovat oikealla alalla, se on yhteiskunnan kan-naltakin ihanteellinen tilanne.”

Opiskelualansa kyseenalais-tajille Perttusella on vielä kli-seinen mutta paikkaansa pitävä huojennus: koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa alaa. ■

Joustavasti toiselle alalleJOS PARIN VUODEN OPISKELUJEN jälkeen tulee siihen tulokseen, ettei halua valmistua nykyi-seltä alaltaan, joustavissa opintopoluissa voi olla ratkaisu tilanteeseen. Polkuja pitkin on mahdollista hakea kandidaatintutkinnon jälkeen suorittamaan maisterivaiheen opintoja toiseen koulutusohjelmaan myös eri tiedekunnassa.

Oulun yliopiston Koulutuspalvelujen suun-nittelija Tanja Kähkönen kertoo, että joustavat opintopolut on räätälöity työelämän tarpeiden sekä opiskelijoiden toiveiden ja palautteen pe-rusteella.

”Opintopolkuja on suunniteltu hyödyntäen Oulun yliopiston monialaisuutta. Kahden tut-kinnon yhdistäminen on kussakin opintopo-lussa nähty relevanttina työelämän kannalta.”

JOUSTAVAT OPINTOPOLUT alkoivat pilotti-hankkeena kolmisen vuotta sitten. Tuolloin polkuja oli neljä, ja nykyään eri vaihtoeh-toja tarjotaan liki kolmekymmentä. Mahdol-lisuuksia joustaviin opintopolkuihin järjeste-tään jokaisessa kuudessa tiedekunnassa. Hyp-pääminen toiselle alalle edellyttää kuiten-kin aiempien opintojen soveltuvuutta uusiin maisteriopintoihin, joten siirtymismahdolli-suudet ovat rajatut.

Joustaviin opintopolkuihin voivat hakea vain kandidaatiksi valmistuneet tai pian val-mistumassa olevat opiskelijat, joilla on voi-massa oleva opinto-oikeus Oulun yliopis-toon. Maisterit, diplomi-insinöörit ja ammat-tikorkeakoulusta valmistuneet eivät siis voi opiskella maisteriopintoja joustavien opinto-

polkujen kautta. Joustavan opintopolun valit-seva luopuu maisteriopinto-oikeudestaan al-kuperäiselle alalleen.

”Etuna on se, että opiskelija ei käytä opiske-luaikaansa ja opintotukikuukausiaan turhaan. Aiempi tutkinto saadaan hyödynnettyä, eikä opiskeluja tarvitse keskeyttää tai hakea uudelle alalle päävalinnan kautta”, Kähkönen sanoo.

Joustavien opintopolkujen hyvänä puolena on suunnittelijan mukaan myös se, että tule-van pääaineen opintoja voi suorittaa sivuai-neena jo kandidaattivaiheessa.

HAKIJOITA OHJELMIIN on ollut muutaman vuoden aikana yhteensä noin kuutisenkym-mentä, joten tunkua poluille ei ole ollut. Käh-könen toivookin, että tiedotuksessa ja opiske-lijoiden ohjauksessa muistutettaisiin vaihta-mismahdollisuudesta.

”Joustavat opintopolut voivat tulevaisuu-dessa olla Oulun yliopiston valtti. Abipäivillä hakijat voivat innostua monitieteisestä tutkin-nosta ja hakea pääaineeseen joustava opinto-polku mielessään”, Kähkönen väläyttää.

Hakuajat maisteriopintoihin ovat maalis- ja lokakuussa. Valintakriteerinä on opintojen aloitukseen mennessä valmis kandidaatintut-kinto soveltuvalta alalta. Haettavan alan ai-emmat opinnot katsotaan eduksi, ja myös opintomenestyksestä on hyötyä.

Tarkempaa tietoa poluista ja hakemisesta löytyy osoitteesta www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut

Opiskelijoiden hyvinvointi- ja ohjauspalveluiden suunnittelija Anita Perttunen kehottaa opiskelijoita seuraamaan omia unelmiaan. Ohjauskeskusteluun kannattaa hakeutua, jos alan vaihtaminen askarruttaa.

Caio aukesi uudelleenKAIJONHARJUN ostoskeskuk-sessa sijaitseva, opiskelijoiden suosima ravintola Caio avasi ovensa uudestaan 15. elokuuta. Uniresta sulki pitkään tappiota tehneen Caion kesäkuun alussa. Nyt ravintola pyörii uuden vuokralaisen voimin.

Tuotantotalouden opiskelija Tapani Himanka tuli jo avajais-päivänä uuteen Caioon nautti-maan pizzaa ja olutta. ”On täällä tullut viime vuosina käytyä sa-tunnaisesti, varmaan kuukausit-tain. Samalta näyttää kuin en-nenkin, mutta ruokapuoli on pa-rantunut”, Himanka arvioi.

Ravintolan uudesta tulemi-sesta ilahtui myös Matti Bräysy, joka istuskeli avajaisiltana pöy-dän ääressä Magic-pelikorttei-

neen. Korttipelirinki on kokoon-tunut Caiossa torstaisin jo vuo-sikausia. ”Pelit ovat olleet ke-sän ajan jäissä. Suunnitelmissa oli siirtyä syksyksi yliopistolle, mutta nyt pelejä päästäänkin jat-kamaan täällä.”

Bräysy itse kertoo tulleensa ravintolaan pelaamaan en-

simmäistä kertaa lukiolaisena 90-luvun lopussa. Silloin ravin-tola oli ”kapakkamaisempi”.

Uuden vuokralaisen myötä ravintolakonseptia on rukattu. Caio aukeaa aikaisemmn ja tarjoaa myös lounasta. Opis-kelija-asiakkaita kosiskellaan ruoka- ja juoma-alennuksilla. ”Pitää parantaa palvelua ja tar-jota hyvää ja edullista ruokaa, niin kyllä tämä kannattaa”, ra-vintoloitsija Jarmo Jokikokko toivoo. ■

Uuden Caion aukioloajat löytyvät Caion Facebook-sivuilta.

Avajaispäivän alkuillasta Ravintola Caion suurin asiakasryhmä koos-tui opiskelijoista. Tuotantotalouden opiskelijat olivat varustautuneet teekkarilakein.

Matti Bräysy oli tyytyväinen, että pelikortti-illat pääsivät jatku-maan tutussa paikassa.

CAIO UUSISSA KÄSISSÄ • teksti Veera Adolfsen • kuvat Mikael Heikkinen

Wednesday 11.9.201307 pm - 01.30 am

Toppila’s Möljä

Redrama 11 PM

Mieskuoro Huutajat 09.40 pmDj Eaves (Rollomatik) 00.00 - 01.30 amVoice of Vulcanalia 07.30 - 09.30 pm

The ride of your life awaits you!Cloakroom (bags only) 2 euros!

69

Wesibussi ridesFREE 07 - 09 pm2,5€ 09 pm ------>

/Vulcanalia

The biggest opening party of the academic year!

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

LAULAJA-RÄPPÄRI REDRAMAN tavoittami-nen ei ole aivan helppoa. Lopulta puheli-men päähän saa kiireisen mutta hyvin in-nostuneen muusikon. Studiolla on tehty töitä ”hulluun tahtiin” ensi vuoden alussa ilmestyvää albumia varten.

”Teen yleensäkin tosi paljon töitä studi-ossa. Vain parhaat biisit päätyvät millekään levylle. Levy-yhtiön mielestä uuden levyn materiaalit ovat jo kasassa, mutta itse halu-aisin tehdä vielä lisää”, artisti kertoo.

Musiikinteko maistuu hankalampien vai-heiden jälkeen nyt erityisen hyvältä. Räp-päri laskeskelee eläneensä viimeiset kolme-neljä vuotta melkein jatkuvassa flow-ti-lassa. Työnteosta saa usein saman huikaise-van tunteen kuin 14-vuotiaana, kun oli kor-viaan myöten ihastunut johonkuhun.

”Musiikin tekeminen on nyt silkkaa rak-kautta, kiksii ja adrenaliinii. Mutta ei näin ole ollut koko ajan. Jossain vaiheessa meni viisi vuotta niin, ettei mikään tuntunut mil-tään eikä mikään biisi kuulostanut miltään.”

Maan alta muoti-ilmiöksi

Redrama, oikealta nimeltään Lasse Mell-berg, innostui musiikista jo alle kouluikäi-senä. Musiikin kuuntelemisesta ei vain saanut tarpeekseen, hän muistelee.

”Kuuntelin kaikkea heavysta grungeen ja punkiin. 14-vuotiaana tutustuin räppiin, ja se iski heti todella lujaa. Ei siinä jäänyt miettimään, että kannattaisiko mun nyt al-kaa räpätä. Aloin vaan.”

Redraman ensimmäinen omakustanne-albumi ilmestyi vuonna 1999. Tämän vuo-den toukokuussa artisti julkaisi Clouds-singlen yhdessä Backstreet Boysista tutun A. J. McLeanin kanssa. Siinä välissä Red-rama on seurannut aitiopaikalta, kun Suo-men rap-skene on mullistunut kokonaan.

”Rap oli Suomessa 90-luvulla tosi un-

derground. Silloin ei ollut Youtubea eikä Facebookia eikä musiikki levinnyt netissä. Jos joku asia, kuten rap-musiikki, ei ollut kaupallisessa mediassa, sitä ei yksinkertai-sesti ollut. Ei meillä ollut Helsingissä ha-juakaan siitä, jos joku teki räppiä Oulussa.”

Vuosituhannen taitteessa rap nousi no-peasti suurten levy-yhtiöiden suosioon. Oli Fintelligens, Paleface, Don Johnson Big Band, Avain ja monta muuta. ”Äkkiä rap alkoi kiinnostaa mediaa ja levy-yh-tiöitä aivan valtavasti, koska se oli jotain uutta. Suomiräpistä tuli käsite.”

Monilla rap-buumiin hypänneistä ura jäi tosin lyhyeksi. ”Ehkä jotkut ajattelivat, että räppäämällä voi menestyä nopeasti ja helposti, vaikka eihän mikään toimi niin. Lahjakkuus on lopulta vain pieni osa siitä, mitä tarvitaan. Kyllähän eteenpäin men-näkseen täytyy tehdä tosi paljon töitä.”

Englanti tärkein työkieli

Suomenruotsalainen Redrama on riimitel-lyt urallaan kolmellakin eri kielellä, eniten kuitenkin englanniksi. Englannista on 20 vuoden aikana vähitellen hioutunut luon-tevin räppäyskieli.

”Nykyään säkeet tulevat mieleen pit-kinä ja valmiina. Aluksi se oli sellaista rä-peltämistä, että laitoin sanan ja sitten seu-raavan. Ennen myös käytin biiseissä pal-jon vaikeampaa kieltä. Nykyään uskallan

ilmaista itseäni selkeästi.”Viime vuosina Redrama on räpännyt

myös ruotsiksi minialbumeilla Samma på svenska ja Pakkå Ruåtsi. Äidinkielellä sa-noitusten tekeminen on kaikkein nopeinta, artisti sanoo. Kaikkein vaikeinta sanoitta-minen on suomeksi.

”Puhun suomea 97 prosenttia ajasta, mutta se on mun mielestä jo rakenteensa puolesta vaikea kieli räp-sanoituksiin. Hy-vät suomenkieliset lyriikat ovat tosin sit-ten tosi hyviä.”

Opinnot vielä puolitiessä

Redrama nousee Vulcanaliassa monituhat-päisen opiskelijayleisön eteen. Helsinki-läisräppärillä on Ouluun hyvä suhde. ”Olen keikkaillut siellä tasaisin väliajoin, ja aina on ollut ihmisiä ja hyvä meno. Luulen, että näistäkin tulee mahtavat bileet.”

Omista opiskeluajoistaan Helsingin Pop & jazz -konservatoriossa 90-luvun loppupuolella Redramalle on jäänyt mu-kavat muistot. Se muusikkoa tosin vähän harmittaa, että opinnot jäivät aikanaan kesken, kun työ musiikin alalla ajoi ohi.

”Opiskeluaika oli mahtavaa, ja haus-koja muistoja jäi varsinkin viikonlo-puista. Olen leikitellyt ajatuksella, että ehkä vielä joskus hankin ne paperit”, räppäri naurahtaa. ■

”Silkkaa kiksii ja adrenaliinii”

Vulcanalian päälavalle nouseva Redrama räppäsi jo silloin, kun harva suomalainen oli edes kuullut koko musiikki-lajista. Viimeiset neljä vuotta musiikin tekeminen on tuntunut huippuhyvältä, tänä keväänä Clouds-singlen julkaissut artisti kertoo.

VULCANALIAN PÄÄESIINTYJÄ • teksti Veera Adolfsen

Redrama eli Lasse Mellberg ei jää viilaamaan laulujaan pitkäksi aikaa, ellei niissä ole jotain, mikä korvaan kuulostaa väärältä. “On tärkeää, ettei biisejä hio kuoliaaksi. Se magia, joka musiikissa on ja joka joissain biiseissä onnistuu välittymään, syntyy siitä, että jokin osa on sattumankauppaa. Liikaa ei saa suunnitella.”

Kampuksella

Meni viisi vuotta niin, ettei mikään

tuntunut miltään eikä mikään biisi kuulos-tanut miltään.”

”

Hakkarainen valittiin ylioppilaskunnan puheenjohtajaksiOulun yliopis-ton ylioppilas-kunnan edus-tajisto valitsi kokouksessaan 7.8. uudeksi puheenjohta-jakseen filoso-fian ylioppilas Janne Hakka-raisen. Hakkarainen puheen-johtaa edustajistoa loppuvuo-den ajan.

“Tämä on todella mielen-kiintoinen haaste. Ylioppilas-kunta on itselleni tärkeä ja lä-heinen yhteisö, joten on mu-kava päästä puheenjohtamaan ylintä päättävää elintä”, Hakka-rainen sanoo.

26-vuotias Hakkarainen toi-mii Oulussa myös vihreiden kaupunginvaltuutettuna. Hän vakuuttaa, että intoa ja aikaa riittää myös edustajistotyöhön.

“Suhtaudun tähän hommaan hyvin intohimoisesti. Näen niin, että päällekkäisistä luottamus-toimista on hyötyä ja ne tukevat toinen toisiaan. Ylioppilaskun-nalle tuskin on haittaa siitä, että toimin myös kaupunginvaltuu-tettuna.”

OYY: Kaupunki-strategiasta hyvät eväät tulevaisuuteenOulun yliopiston ylioppilas-kunta kiittelee kannanotossaan Oulun kaupungin tuoretta Kau-punkistrategia 2020:a. Vahvuuk-siaan korostava, nuoriinsa us-kova ja hyvinvoiva kaupunki menestyy jatkossa, ja sillä on täydet mahdollisuudet kohota Pohjois-Skandinavian pääkau-pungiksi. Erityiskiitoksen saa opiskelijoiden ja nuorten huo-mioiminen strategiatyössä.

Kannanotossa todetaan, että strategiatyön onnistumisen rat-kaisevat kuitenkin tulevaisuu-den panostukset sen toteuttami-seen. ”Lähitulevaisuuden pää-tökset esimerkiksi joukkoliiken-teestä ovat ensimmäinen oiva tilaisuus ryhtyä sanoista tekoi-hin”, toteaa OYY:n hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen.

OYY:n mielestä esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden houkutteleminen kaupunkiin on hyvä tavoite ja sopii hyvin myös yliopiston tavoitteisiin.

”Tässä avautuu oiva tilai-suus kaupungin ja yliopiston yh-teistyöhön esimerkiksi kansain-välisten opiskelijoiden asumi-seen liittyvien ratkaisujen suh-teen”, muistuttaa OYY:n halli-tuksen jäsen Juuli Juntura.

Myös osaamiseen inves-tointi, yrittämisen mahdollisuu-det ja asuinympäristön viihtyi-syys ovat asioita, joihin panos-taminen luo pohjaa Oulun tule-vaisuudelle, OYY toteaa.

LYHYET

Ilta Vulcanaliassa ke 11.9.

• Keskiviikon Järjestömessut ja opiskelijaetupäivä klo 10-14 pääkampuksella Linnanmaalla.

• Vulcanalia Toppilan Möljän kesäteatterialueella klo 19-02.

• Narikka 2 EUR, muuten tapahtuma on ilmainen.

• Illan pääartistina Redrama. Voice of Vulcanalia -bandikisassa Laika, T. Fire ja Collie Magnum.

• Puolenyön jälkeen suitset ottaa DJ Eaves (Rollomatik).

• Illan aikana Teekkaritorvet ja mieskuoro Huutajat heittävät yleisölle maistiaiset taidoistaan.

Sony Music Finland

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 17

NÄIN ASIAN ILMAISI tuore kaupunginvaltuutettu Mikko Salmi, joka on lähtenyt aktiivisesti edistä-mään kaupunkikulttuurin asemaa kaupungissamme.

Tampereella onkin pitkät perinteet kulttuurin ja erilaisten tapahtumien kehittämisessä. Oulun kau-punki on juuri nyt luomassa uutta strategiaa, jossa ensimmäistä kertaa on tuotu kaupunkikulttuuri osaksi muita perinteisiä kaupunkikehityksen teemoja. Tois-taiseksi asia on vasta sanoja paperilla, mutta kaupun-kikulttuurin kehittämiselle tullaan luomaan konk-reettinen tekojen lista, jossa toivon mukaan kuullaan laajasti myös teitä opiskelijoita; kaupunkikulttuurin itseoikeutettuja asiantuntijoita, tekijöitä ja kuluttajia.

Oulu on Euroopan nuorimpia kaupunkiseutuja: on hyvä, että vihdoinkin kaupungin syke, viriliteetti ja kulttuuriset teot nousevat kaupunkikehityksen tavoitteiksi ja sitä kautta konkreettisiksi toimiksi.

KAUPUNKIKULTTUURI on kiinnostavan ja vetovoi-maisen kaupungin tärkein tekijä. Se on kuin hiiva, joka nostattaa taikinan perusainekset uuteen muotoon.

Kaupunkikulttuurin logiikka ei ole suoravii-vainen, pikemminkin sumea. Positiivinen hulluus, kaaoksen ja järjestyksen oikea tasapaino on juuri se tekijä, joka tekee monista maailman kaupungeista mielenkiintoisia. Kaupunkikulttuuria ei voi luoda yl-häältä käsin ohjaten, on ymmärrettävä mistä tuossa monimuotoisessa kehitysprosessissa on kysymys.

OULULLA ON MAHDOLLISUUS kehittyä kokoansa vas-taavaksi mielenkiintoiseksi kulttuurikaupungiksi. Tämä onnistuu, kun kaupunkiorganisaatio, kansa-laisyhteisöt, oppilaitokset ja yrityselämä omaksuvat uudenlaisen arvopohjan, joka perustuu kovan ja pehmeän immateriaalisen kaupunki-infrastruktuurin hyvään tasapainoon.

Kaupunkiorganisaation rooli kaupunkikulttuurin kehittämisessä on olla esteiden poistaja ja toimin-tojen mahdollistaja. Perinteisen, jäykästi toimivan virkamieskoneiston sijaan meidän on omaksuttava reagoiva ja kuunteleva asenne. On luotava ilmapiiri, jossa tapahtumat eivät ole poikkeustila, vaan osa normaalia kaupunkielämää.

Lupa-asioiden joustava käsittely, toimiva tapah-tumainfrastruktuuri, nopeasti reagoiva avustuspoli-tiikka ja kumppanina toimiminen ovat esimerkkejä siitä, miten kaupunki voi mahdollistaa kansalaisista lähteviä luovia ideoita.

MAAILMALLA ON PALJON esikuvia luovan toimin-taympäristön rakentamiselle.

Lyon on luonut kulttuurisen aluetyön mallin. Siinä taidelaitokset toteuttavat projekteja kaupun-ginosissa osallistaen asukkaita mm. hip hop -oop-peran tekemiseen tai taidenäyttelyyn ruokakau-passa. Myös asukkaiden omiin aloitteisiin reagoi-daan rahoituksen muodossa.

Edinburgh puolestaan on koostaan ja syrjäisestä sijainnistaan huolimatta maailman menestynein fes-tivaalikaupunki. Sen kompakti kaupunkikeskusta on elokuussa tapahtuma-aikaan kaaos, kun kahdeksan festivaalia levittäytyy kaduille ja toreille 200 stagen muodossa. Tämä luova kaaos on juuri se syy miksi yleisö rakastaa kaupunkia tapahtuma-aikaan.

MINÄ JA ME MUUT Oulun kaupungin tapahtumatiimin edustajat haluamme olla mukana tekemässä teidän kanssa Oulusta Suomen Oulua.

Oulusta Suomen Tampere?

Kirjoittaja työskentelee Oulun kaupungin tapahtumapäällikkönä ja jazztrumpetistina.

VierailijaSamu Forsblom

TEKSTI Veera Adolfsen

OULUN YLIOPISTON Linnanmaan kampus kokee avajaisviikon tiistaina melkoisen mullistuk-sen, kun yli 5 000 vierasta tulee tutustumaan tieteen tekemiseen. Kello 9–15 kampuksen valtaa-vat koululaisryhmät. Illalla jär-jestettävään elämykselliseen tie-detapahtumaan toivotetaan ter-vetulleeksi kaikki oululaiset.

Koululaisryhmiä odottaa yli 60 eri työpajaa, joita vetämässä on niin tutkijoita ja yliopiston opettajia kuin opiskelijoitakin. Projektisuunnittelija Tiina Haa-palainen ja koulutuspalvelui-den johtaja Eva Raudasoja kiit-televät tutkijoiden intoa esitellä työtään: työpajaideoita saatiin lyhyessä ajassa ja paljon. Oulu-laisnuoret pääsevät esimerkiksi perehtymään hulluuden histori-aan, tunnistamaan luita, raken-tamaan robotteja ja ompele-maan älyvaatteita.

Tiedepäiviä on järjestetty Ou-lun yliopistolla ennenkin, mutta tässä mittakaavassa tapahtuma on ainutlaatuinen. ”Tänä vuonna vietetään uuden Oulun juhla-vuotta. Yliopisto halusi osallis-tua siihen järjestämällä kaikkien aikojen suurimman Tiedepäi-vän”, Eva Raudasoja kertoo.

Ovet auki kaupungille

Moni paljasjalkainen oulu-lainen vierailee Linnanmaan kampuksella ensi kertaa vasta Abi-päivillä. Tiedepäivän avul-la yliopistoa halutaan tehdä tu-tuksi uuden Oulun koululaisille ja lukio-opiskelijoille jo aikai-semmin. Järjestäjät toivovat Tiedepäivän helpottavan opis-kelijarekrytointia ja ylipäätään antavan nuorille sytykkeitä kiinnostua eri tieteenaloista.

”Monilla yläkoulu- ja lukioi-

käisillä on käsitys, että tieteen tekeminen on ankeaa kirjojen tutkimusta, vaikka todellisuu-dessa tiede näkyy kaikkien ar-jessa”, Raudasoja kuvaa.

Järjestäjät korostavat myös sitä, että yliopisto haluaa olla osa kaupunkiyhteisöä ja läsnä oulu-laisten elämässä. Tiedepäivästä onkin tarkoitus tehdä säännölli-sesti toistuva tapahtuma, mutta sen tarkempi tulevaisuus on vielä auki. Todennäköisesti tapahtu-maa ei järjestetä vuosittain eikä tässä laajuudessa.

Opiskelijat tervetulleita iltaohjelmaanOpiskelijoille Tiedepäivä näkyy ennen kaikkea ihmismassoina. Päivän työpajoihin osallistuu noin 4 500 koululaista, ja iltaoh-jelmaan odotetaan tuhatta kau-punkilaista. ”Tapahtuma on kuin Abi-päivät yhteen päivään tiivis-tettynä”, järjestäjät luonnehtivat.

Työpajoja on paljon eri puo-

lilla kampusta, mistä voi seurata muutoksia opetusjärjestelyihin. Myös liikennettä yliopiston ym-päristössä järjestellään uusiksi. Aularavintola palvelee päivällä normaalisti, mutta muuttuu nel-jän jälkeen avaruusravintolaksi.

Opiskelijalle ovet päivän työpajoihin aukeavat lähte-mällä opiskelijaohjaajaksi. Ilta-ohjelmaan myös opiskelijoilla on vapaa pääsy.

Jos ehtii vain yhteen tapah-tumaan, hyvä tärppi on esimer-kiksi vuosikymmeniä Oulun yli-opistossa itse keksimästään orto-topologia-pseudotieteestä luen-noineesta Aapo Heikkilästä ker-tova iltaluento, järjestäjät vink-kaavat. Heikkilä piti työhuonetta fysiikan laitoksen siivouskome-rossa ja nautti suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa.

”Aapo Heikkilällä on ollut todella kiinnostava rooli yliopis-ton historiassa. Se, miten hä-net otettiin osaksi tiedeyhteisöä, kertoo paljon Oulun yliopiston hengestä.” ■

Huipputiedettä perunasingosta robotinrakennukseenTiedepäivänä 10. syyskuuta Oulun yliopisto avaa ovensa kaupunkilaisille. Päivällä koulu-ryhmät kiertävät yliopiston tutkijoiden ideoimissa työpajoissa, illalla tarjolla on esimerkiksi kaikille avoimia luentoja.

OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT

voivat ilmoittautua työpajojen ohjaajiksi 1.9. asti. Lisätietoa il-moittautumisesta on ylioppilas-kunnan nettisivuilla www.oyy.fi.

Opiskelijaohjaajat saavat työstään kaksi opintopistettä. Ohjaajat perehdytetään työ-hönsä etukäteen, ja heille jär-jestetään viestintäkoulutus.

Koulutuksen tavoitteena on,

että opiskelijat osaavat viestiä omasta yliopistostaan ja osaa-misestaan positiivisella tavalla. Myös esiintymis- ja ryhmänoh-jaustaitoja harjoitellaan, Heidi Puusa viestintätoimisto Ground Communicationsista kertoo.

”Se, että osaa puhua yleisölle ja kertoa itsestään tai osaamises-taan on myös tärkeä työelämä-taito”, Puusa muistuttaa. ■

Työpajaohjaajille opinto- pisteitä ja viestintäpreppausta

TEEKKARITORVET ISÄNNÖI Pu-hallus-festivaalia Oulussa 13.–15. syyskuuta. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali kokoaa tänä vuonna yhdeksän akatee-mista puhallinorkesteria kon-sertoimaan yhdessä. Kaikkiaan soittajia tulee parisataa.

Teekkaritorvien puheenjoh-taja Anne Lukkarilan mukaan festivaaleilla kuullaan kaiken-laista musiikkia swingistä rock ‘n rolliin. Kaikilla osallistujaor-kestereilla on oma tyylinsä.

”Yhteistä meille on yleisön huomioiminen ja pilke silmäkul-

massa soittaminen. Esiintyessä ei pönötetä”, Lukkarila lupaa.

Puhallus järjestettiin ensim-mäisen kerran vuonna 1990, sil-loinkin Oulussa. Nyt kaupun-gista toiseen kiertävä festivaali palaa juurilleen ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella.

Akateemiset puhallinorkes-terit esiintyvät lauantaina 14.9. ensin ilmaiskonsertissa Rotuaa-rilla klo 12 alkaen. Pääkonsertti Uudella Seurahuoneella alkaa viideltä. Lippu kolmituntiseen konserttiin kustantaa 10 euroa, opiskelijakortilla seitsemän. ■

Akateemiset puhallinorkesterit irrottelevat Oulussa

Teekkaritorvet isännöivät Puhallus-festivaalia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999.

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

PUISTOSSA HENGAILU JA HYVÄ SEURA saavat Heikki Myllylahden, 25, kaivamaan kan-kaasta valmistetun pallon esiin. Footbag-ringissä tarkoituksena on syötellä palloa toi-sille, pitää peli käynnissä ja pallo ilmassa.

”Yhteistyö on pelin idea, ei kilpailu. Si-ten se eroaa muista pallopeleistä. Bagin potkimisen voi ottaa rennosti”, Myllylahti selventää.

Hän ei harjoittele temppuja koskaan yk-sikseen, koska pelikavereita riittää kaveri-piirissä ja sen ulkopuolella. Footbag-kult-tuuriin kuuluu, että tuntemattomien peliin pääsee aina mukaan.

”Footbag-ringeistä olen saanut uusia tut-tuja. Tuntemattomien kanssa pystyy pe-laamaan ihan yhtä hyvin kuin kavereitten kanssa. Joskus mukaan saattaa tulla kunnon guruja, jotka näyttävät omia kikkailujaan.”

Myllylahden mielestä footbagin hienous on siinä, että pelin voi pystyttää spontaa-nisti, sillä pieni pallo kulkee huomaamatto-masti mukana. Koko viime talven hän kan-toi vahingossa footbagia repussaan. Varus-teiden suhteenkaan ei ole vaatimuksia.

”Ihan tavallisissa vaatteissa voi potkia.

Joskus housut ovat revenneet haaroista, jos kangas on ollut huonolaatuista. Kenkiä osta-essa tulee mietittyä, onko niillä hyvä potkia footbagia”, Myllylahti myöntää.

HELPON HARRASTUKSEN ALKU kymmenisen vuotta sitten oli Heikki Myllylahdelle hieman tuskainen, sillä palloon oli vaikea osua tai se lensi vääriin paikkoihin. Monena vuonna potkiminen tuntui alkukesästä jähmeältä.

”Lukion jälkeisenä talvena olin kavereit-ten kanssa neljä kuukautta Espanjassa. Siellä potkimme paljon bagia, ja sain oikean tuntu-man palloon. Paikalliset olivat ihmeissään, kun pelasimme kaupungissa asvaltilla ja ki-vetyksillä. Siellä laji ei ole yleinen, vaikka jalkapallo on suosittua”, Myllylahti kertoo.

Footbagin ystävän suosikkialusta on ly-hyt ja hyvin hoidettu nurmikko. Toissa vuonna Myllylahti ei malttanut odottaa vi-herrystä, vaan meni kämppiksensä kanssa huhtikuun alussa lumiselle luistelukentälle pelailemaan. Hän harmittelee, että Oulun urheiluhalleissa ei ole varsinaista sisätilaa footbagin potkimiselle, vaikka toiminnasta kiinnostuneita varmasti olisi.

Hyvän ilman toimintaa Footbagin potkiminen on kulttuuriantropologiaa neljättä vuotta opiskelevalle Heikki Myllylahdelle jokakesäinen aktiviteetti.

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Heikki Myllylahti muistelee ennätyksensä olevan sata syöttöä putkeen. Footbag-pelaajien maailma ei silti kaadu, vaikka pallo tippuisi maahan. ”Peli vain jatkuu entiseen malliin”, Myllylahti opastaa.

KILTAHUONEKIERROS • teksti Veera Adolfsen • kuvat Mikael Heikkinen

Samuli Heimonen (vas.), Jarkko Orava, Marko Saari ja Riku Suomela viihtyvät ainejärjestönsä Blankon kiltahuoneella, vaikka toivovat välillä, että tilaa olisi vähän enemmän.

LOPPUKESÄN maanantaina tie-tojenkäsittelytieteiden opiskeli-joiden ainejärjestö Blanko ry:n kiltahuoneella on siistiä ja hil-jaista. Kellarikerroksessa kah-teen huoneeseen levittäytyvissä tiloissa riittää mukavan peh-meitä sohvia ja tuoleja. Käytös-

sä on myös pieni keittiö, jossa sopii keitellä kahvia. Nyt se on pimeänä, ja kahvikupit roikku-vat siistissä rivissä seinällä.

Kauan rauha ei enää kestä, vakuuttavat kiltahuoneella is-tuksivat Blankon hallituslaiset Jarkko Orava, Marko Saari, Sa-

muli Heimonen ja Riku Suo-mela. Alkusyksystä kiltikseltä ei välttämättä noin vain löydä istumapaikkaa.

”Etummaisessa huoneessa yleensä opiskellaan. Taka-huoneessa porukka istuu soh-villa läppärit sylissä, juttelee ja kuuntelee tosi huonoa mu-siikkia. Myös Xbox on kovassa käytössä”, Blankon puheenjoh-taja Jarkko kuvailee.

Kiltahuoneen nurkkiin on vuosien saatossa kertynyt kai-kenlaista jännittävää, kuten

Uusi tiedekuntajako sysää tietojenkäsittelytieteen opiskelijat vuodenvaihteessa sähkö- ja tietotekniikan tiedekuntaan. Blanko ry:n kiltahuoneella ei uskota, että muutos aiheuttaa kummempaa identiteettikriisiä.

Irkkaajien latautumispisteessä voi myös opiskella

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston tietojen-käsittelijöiden kilta Blanko ry

Miten sinne pääsee: Geotieteiden käytävälle käännyttyäsi oikeanpuoleiset portaat alas kellariin.

Käytön aktiivisuusaste: Suuri, ruuhka-aikoina täynnä.

Tapahtumia: Lautapeli-iltoja kerran kuussa. Vappuisin kiltahuoneella jorataan teemadiskossa. ”Meillä on ollut esimerkiksi Arakorni-disko ja Ridge Forresterin jäähyväisdisko.”

Erikoista: Museonurkka, josta leijonanosan lohkaisee ikivanha tietokone. Seinää koristaa VR:n vanha Kupit-taa – Kupitas -kyltti. ”Joku on varmaan joskus muinoin käynyt kupittamassa siellä”, hallituslaiset arvelevat.

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 19

Tuulen mukana, päivä kerrallaanPari kesää purjehtinut viimeisen vuoden lääketieteen opiskelija Laura Lilja haluaa oppia ymmärtämään syvällisemmin purjehduksen saloja.

VIIME KESÄNÄ Laura Liljalla, 24, kävi tuuri, kun hän sai puolitutuiltaan kutsun viikon mittaiselle purjehdusretkelle Tukholman saa-ristoon. Aiemmin hän oli kerran käynyt tu-tustumassa purjehtimiseen Oulun Merenkä-vijöiden kouluvene Ompulla. Ruotsin-reissu oli avartava kokemus aloittelijalle, kun mie-histö opetti nostamaan purjeita, lukemaan karttaa ja ohjaamaan venettä.

”Jännittäviä tilanteita tuli eteen. Ker-ran olin yksin kannella ohjaamassa, kun en huomannut purjeen puomin takaa yllät-täen eteemme tullutta työvenettä, joka ru-pesi lopulta tööttäämään. Säikähdin ja huusin apua”, Lilja nauraa.

Onneksi neljän hengen miehistöstä sai tukea täpärissä tilanteissa. Liljan kokemuk-sen mukaan purjehtijat ovat muutenkin avoimia ja joustavia. Satamissa on ystäväl-linen ilmapiiri, sillä kaikkia tervehditään ja ollaan kohteliaita.

Tänä kesänä Laura Lilja pääsi näkemään suomalaista purjehduselämää, kun hän teki viikon mittaisen reissun serkkunsa veneseu-rueen kanssa Helsingistä Kotkaan. Merikar-tan luku, navigointi ja merimerkit alkavat

olla jo tuttuja. Purjeitten trimmaamisessa sen sijaan on vielä opeteltavaa.

”Täytyy yhtä aikaa tarkkailla esimerkiksi tuulen suuntaa, menosuuntaa ja purjeita. Se on haastavaa. Haluaisin oppia ymmärtä-mään purjehtimista kokonaisuutena syväl-lisemmin. Lajissa voi kehittyä koko ajan”, Lilja pohtii purjehduksen kiehtovuutta.

Häntä viehättää myös purjehtijoiden elä-mäntyyli, johon kuuluvat rentous, retkitun-nelma ja hetkessä eläminen. Matkaa ei suun-nitella tarkasti etukäteen, vaan aamulla kat-sotaan sään perusteella, mitä päivän aikana tehdään. Purjehtija on luonnon armoilla. Me-rellä unohtaa hetkeksi kaiken muun.

”On aika hieno ajatus, että tuuli kuljettaa meitä veden päällä. Purjehdus on aivan oma maailmansa. Välillä edetään mummon pyö-räilyvauhtia, jos ei tuule. Silloin keitellään vaikka kahvia tai uidaan”, purjehtija kuvailee.

Koska veneseurueen kanssa ollaan pie-nessä tilassa yhdessä, puolituttujen kanssa ystävystyy väistämättä. Tältä kesältä esi-merkiksi iltatee Svartholman satamassa au-ringonlaskua katsellen ja rupatellen jää Lil-jan mieleen yhteisenä, ihanana hetkenä.

Raahelaissyntyinen Laura Lilja päätyi Kokkolan kautta Ouluun opiskelemaan. Merenrantakaupungeissa koko ikänsä asunut lääkisläinen kokee olonsa kotoisaksi purjeveneessä.

kasa liikennemerkkejä ja tieto-koneita noin neljältä eri vuosi-kymmeneltä. Jarkon mukaan suuri osa tavarasta on sellaista, josta kukaan ei oikein tiedä, mistä se on tullut.

Killalla on tallessa jopa mal-likappaleet järjestön eri vuosina fukseilleen tilaamista haalareista. Valmistajien vaihtuessa haala-rien sävy on vähitellen muuttu-nut tummemman siniseksi, po-jat kertovat. ”Mutta hyvä vain, että meidät erottaa nyt paremmin sähköteekkareista.”

Asiat hoituvat irkissä

Tietojenkäsittelytieteilijät miel-letään usein irkkaaviksi nörteik-si. Blankolaiset myöntävät ylpei-nä, että stereotypiassa on perää.

”Irkkaus on meillä toimiva viestintämuoto, koska valtaosa blankolaisista on irkissä”, Riku Suomela sanoo.

Omat kanavansa on koko ainejärjestölle ja eri vuosi-kursseille. Fukseja opaste-taan IRCin käyttöön tarvitta-essa. Koska koko hallitus irk-kaa, juoksevia asioita päästään hoitamaan jouhevasti: rahas-tonhoitaja voi vaikkapa kysyä IRCissä, saako erääntyvän las-kun maksaa, vaikka sitä ei olisi vielä ehditty virallisesti hyväk-syä kokouksessa.

Blankon kiltahuoneen eri-koisuuksiin kuuluukin, että sohvapöydän ympärillä saattaa olla käynnissä monta eri kes-kustelua, joista osa käydään ir-kissä.

”On ihan järkevää irkata sa-massa huoneessa olevan ihmi-sen kanssa, jos muut puhuvat aiheesta, joka ei itseä yhtään kiinnosta, mutta ei halua häiritä keskustelua.”

Tiedekuntavaihdos ei pelotaLokakuussa 40-vuotispäiväänsä juhliva Blanko on vajaan 400 jäsenen ainejärjestö, joka jär-

jestää jäsenilleen monenlaisia tapahtumia. Eniten yhteistyötä Blankolla on luonnontieteilijöi-den kattojärjestö OluTin lisäksi kulttuuritieteilijöiden, suomen kielen opiskelijoiden ja logo-pedien kanssa. ”Humanisteihin suuntautuminen on ihan luon-nollista, poikavaltainen järjestö kun ollaan”, Suomela sanoo.

Viime aikoina suhteita on lämmitelty myös tietoteekka-reihin, jotka ovat pian samassa tiedekunnassa. Vuodenvaih-teessa blankolaiset siirtyvät luonnontieteellisestä sähkö- ja tietotekniikan tiedekuntaan, kun yliopiston tiedekuntajako muuttuu. Teekkareita blanko-laisista ei silti tule, sillä opin-tojen rakenne pysyy ennallaan eikä tutkintonimike vaihdu.

Iskeekö sähkö- ja tietotek-niikan tiedekunnassa opiskele-ville tuleville filosofian maiste-reille identiteettikriisi? Tuskin, blankolaiset arvelevat.

”Meidän identiteettihän on jo valmiiksi se, ettei me olla oi-kein mitään. Olemme humanis-timpia kuin teekkarit ja teek-karimpia kuin humanistit, eikä meidän opintoihin kuulu juuri lainkaan kovia luonnontieteitä-kään”, Orava naurahtaa. ■

Blankon kiltahuoneen katossa roikkuu kauan sitten vuosijuhlalahjaksi saatu konjakkipullo. ”Se on ollut moneen kertaan tarkoitus juoda hallituksenvaihtokaronkassa, mutta se aina säästynyt, kun tapahtu-mavastaavat ovat ostaneet tilalle vääränkokoisen pullon. Ehkä se ensi tammikuussa saadaan juotua.”

Blankon kiltahuoneen kalusteista osa on saatu poistoina yliopistolta. Monien tavaroiden alkuperä on kuitenkin hämärän peitossa, pojat kertovat.

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

PAYDAY 2OVERKILL Software

RUOTSALAISET TEKEVÄT hyviä räiskintäpelejä. DICE:n super-suosittu Battlefield-pelisarja saa seurakseen maanmiehien, Overkill Softwaren jatko-osan parin vuoden takaiselle Payday: The Heist -rikoskimarasimu-laattorille.

Kaava on pysynyt samana: pelaajat ohjaavat yhtä neljästä ammattirikollisesta ja murtavat porukalla kassakaappeja, ryös-tävät pankkeja ja kähveltävät jalokiviä pitkin amerikkalais-kaupungin katuja ja kiinteis-töjä. Useimmiten pelaajien ky-seenalaiset ansaintamenetelmät eivät jää poliisilta huomiotta, ja suurin osa keikoista kään-tyykin ehtymättömän virkaval-tavirran silppuamiseen pakoau-toa odotellessa.

PARASTA ANTIA on kuitenkin pelin heittämä haaste: pysty-vätkö pelaajat suorittamaan ryöstönsä ilman poliisihäly-tystä? Yhteistyöpelin luonne nousee hiippailua yrittäessä täyteen loistoonsa. Pelaajien täytyy hallita sekä jalokiviliik-keen ympärillä tallailevat ihmi-set, kuin sisällä lattialla itkevät panttivangit. Kuka tahansa voi laukaista hälytyksen pelaajien huomion herpaantuessa.

Kukkahattutädeillä on var-masti hiuksensa kynittävänä tä-män pelin teemojen kanssa ja välillä sitä pysähtyy miettimään itsekin että mitä sitä tuli taas tehtyä. Toisaalta rikollisen leik-kiminen neljän hengen kaveri-porukassa on vaan yksinkertai-sesti hauskaa.

Mikael Heikkinen

PELI

Suurin osa keikoista

kääntyy ehty-mättömän vir-kavaltavirran silppuamiseen pakoautoa odotellessa.”

”

Miten päädyit opiskelemaan prosessitekniikkaa?

Tekniikka kiinnosti, mutta ei ollut selvää tavoitetta, mille tekniikan aloista haen. Proses-sitekniikalla on kuitenkin mah-dollisuus työllistää monelle eri alalle ja siinä on hyviä suun-tautumisvaihtoehtoja. Lukion jälkeen olin ensin puoli vuotta töissä, vuoden armeijassa ja sit-ten taas puoli vuotta töissä.

Tykkäätkö kokkailla kotona?

Jonkin verran kyllä. Käy-tännössä teen kämpällä kaikki ruoat itse. Korkeintaan viikon-loppuisin ostan valmisruokia tai käyn jossain syömässä. Ka-naruokia teen tosi paljon.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En muuten, mutta ennen int-tiä tein toimistotyötä, joten jä-tin hiilarit vähemmälle mutta en kokonaan pois. Silti painoa tuli viisi kiloa lisää!

Millä herkuttelet?Kana ja riisi toimii aina. En

osaa herkutella millään pitsalla tai hampparilla, enkä suklaalla. Ennemmin tulee lähdettyä syö-mään johonkin oikeaan ravin-tolaan.

Onko joku ruoka, joka ei niin sanotusti uppoa?

Oliivit. Kaikki muu menee

paitsi oliivit, ja niitäkin olen yrittänyt opetella syömään.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Oululaisessa ravintolas-sa söin kerran pässinkiveksiä, kuningasrapua ja etanoita. Oli ihan sikahyviä.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa?

Kahviloissa käyn usein. Se on enemmänkin sellaista ajan-vietettä.

Maistuiko se hampurilainen?

Yllätti positiivisesti. Ruoka oli sopivan tulista. Hampuri-

lainen ei ollut niin perus gril-lihampurilainen, enemmänkin ketjumainen.

Mitä tykkäät tästä ruokapaikasta?

Eipä tästä ole huonoa sanot-tavaa. Avara ja siisti. En ollut aikaisemmin käynyt, mutta var-masti tulen uudestaan.

Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Jos grillinä arvioidaan, niin voisin antaa 4½. ■

Oliivit eivät uppoaProsessitekniikan opinnot aloittaneella Petrus Saarella on odottava fiilis yliopisto-opiskelun suhteen. Armeijan ja välivuoden jälkeen motivaatio opiskeluun on korkealla. Vapaa-ajalla Petrus kalastaa ja urheilee monipuolisesti – uusimpana harrastuksenaan frisbeegolf. Kävipä mies kesän aikana myös mustikkametsällä, että voi taas leipoa piirakoita.

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

Prosessitekniikan opinnot aloittanut Petrus Saari testasi Kino-grillin Mexicana-burgerin.

Haarukassa

Petrus Saari

Ikä: 21 vuotta.

Opiskelee prosessi-tekniikkaa Oulun yli-opistossa, 1. vuosi

Kotoisin: Oulaisista

Asuu: Oulun Hiirosessa

Harrastukset: kalastus, juokseminen, salibandy

Lautasella: Mexicana-burgeri

Kahvila

Kino-grilli

Missä: Albertinkatu 10.Mitä: Perinteistä grilliruokaa.Muuta: Paikassa toimii nykyään myös Scanburger.

Toimittaja testasi: Kreikkalaisen hampurilaisen.Arvio: Hamppari oli yllättävän hyvää, mutta vaikea syödä. Kokoa siis oli. Plussat myös ystäväl-lisestä palvelusta.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

ARVIOT

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 21

Miten kuvailisit tyyliäsi?Tyylini on melko sekalainen

ja riippuvainen päivän tunneti-lasta. En osaa asettaa omaa tyy-liäni mihinkään tiettyyn tyyli-kategoriaan.

Mikä on varhaisin vaatteisiin liittyvä lapsuusmuistosi?

Muisto liittyy uusiin ihaniin valkoisiin kenkiin, jotka äitini osti minulle erään kauppareis-sun päätteeksi. Olin erittäin yl-peä uusista kengistäni, ja muis-tan, miten odotin innolla sitä hetkeä, kun isäni palaisi töistä ja saisin esitellä kenkäni hänelle.

Miten pukeuduit teini-iässä?Vaatekaapissani on yhä vaa-

tekappaleita, joita olen käyttä-nyt jo teininä. Uskon, että olen aina pukeutunut suhteellisen samantyylisesti, sillä tyylini on aina ollut melko sekalainen.

Mikä on vaatekaappisi suurin aarre? Entä häpeäpilkku?

Aarteita on monia, ja uusi suosikki löytyy suurin piirtein joka kuukausi. Rakkaita vaate-kappaleita ovat muun muassa mummon varastosta esiin kaive-tut vintage-ihanuudet. Häpeäpil-kun taakkaa kantavat harteillaan noin kymmenen vuotta vanhat nallepyjamat, joiden kuminauha-vyö on niin löystynyt, että vyö-tärönympärys huitelee luultavas-ti jossain metrin yläpuolella.

Millaista palautetta tai huomiota pukeutumisesi yleensä saa?

Joskus tutut tai tuntemat-tomat saattavat kehua esimer-kiksi vaatteitani, kenkiäni tai laukkuani. Toisinaan ihmisten ilme paljastaa heidän mietti-vän, mitä ihmettä minulla on päälläni.

Kerran yökerhon naisten-vessassa sain ensin kuulla vuolaita kehuja rohkeasta ja omalaatuisesta tyylistä-ni. Kymmentä minuut-tia myöhemmin tans-silattialla eräs hen-kilö tuli puolestaan kysymään, juhlin-ko polttareitani. Ilmeisesti vaate-tukseni oli hä-nestä hivenen liian omituinen ollakseen normaalia pukeutumista.

Miten pukeudut kaivauspäivinä?

Kaivausten asuvalintoja sa-nelevat sää sekä kenttäolosuh-teet. Yleensä pukeudun ulkoi-luhousuihin ja huppariin tai t-paitaan.

Jottei kaivauksilla pääsisi kuitenkaan ihan masentumaan, olen hankkinut itseäni piristä-mään kumisappaat, joita koris-tavat vihreät zombien kasvot.

Kenen tyyliä ihailet? Ihailen esimerkiksi Ranskan

kuningattaren Marie Antoinet-ten tyyliä, mutta minulla ei ole varsinaisia tyyliesikuvia. Ins-piroidun lähinnä kuvista, joita näen lehdissä tai netissä, sekä tavallisten kaduntallaajien pu-keutumisesta.

Toisen vuoden arkeologian opiskelija Marisa Kuusisto ihailee Marie Antoinetten tyyliä ja on keksinyt tavan piristää kaivauspäiviä.

Zombie-kumppareissa kaivauksille

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti Saga Skiftesvik • kuvat Johanna Mujunen

Marisa Kuusisto pukeutuu naisellisen leikkisästi. Erityisesti

hän rakastaa kenkiä.

JOS JOY DIVISION -vertauk-set tuntuvat Kuudennen silmän kohdalla aivan oikeutetuilta, lontoolaisen White Liesin koh-dalla niitä on aina ollut vai-kea ymmärtää. Vokalisti Harry McVeigh’n kuulasta, kaikulait-teen niellyttä ääntä on niinikään verrattu Ian Curtisiin, mikä tun-tuu yhtä kaukaa haetulta. Myös kolmannen albuminsa kohdalla White Liesin yhtymäkohdat löytää post-punkin sijaan pal-jon helpommin melodramaat-tisesta 80-luvun syna-avustei-sesta popista, esimerkiksi Ult-ravoxin maisemista.

Tuntuu, että White Liesin soundi vain kasvaa albumi al-bumilta, ja mikäpä se on tahko-tessa stadionasetusten sekä bii-sinkirjoittamisessa tarvittavan viisasten kiven kerran löydyttyä. Kertosäkeissä on yhä riittävästi koukkuja ja sovituksissa kohta-

lokkuutta, jotta levyä mieluusti repeatilla kuuntelee. Sanoitus-puolella eräänlaisen konseptile-vyn punaisena lankana kulkee tarina nuoresta, jostain Itä-Eu-roopan nuhrulasta hienoon met-ropoliin isäänsä etsimään lähte-västä naisesta.

Liekö yhtenäinen kertomus biisien takana auttanut, mutta bändin lyriikoista vastaava ba-sisti Charles Cave onnistuu ky-näilijänä edeltäviä albumeita paremmin ja turhilta tökeryyk-siltä vältytään (kuolemaakaan ei tällä kertaa tarvitse edes mai-nita). Harmillinen kömpelyys on sen sijaan päätösraidan eri-tyisen pöhkösti toteutettu fa-deout, joka jättää suuhun hie-noisen coitus intin maun. Täl-laiset biisit ja levyt haluaisi kuulla loppuun asti.

Marko Pyhähuhta

HELSINKILÄINEN KUUDES silmä on vuoden paljon puhuttuja ko-timaisia tulokkaita, joka ei esi-koisalbuminsa perusteella rat-sasta trendeillä mutta ei toi-saalta – ja ikävä kyllä – myös-kään omaperäisyydellä. Niin kotimaiset kuin ulkomaiset 80-luvun alun goottisynkistelyt, kuten Musta Romanssi, Joy Di-vision ja The Cure, on huolella tutkittu ja päätetty ottaa ohje-nuoraksi.

Musiikillisesti Kuudes silmä ei siis tarjoa mitään uutta: itse-ään toistavat, melodiset basso-kuviot kiemurtavat kolkon to-mikompein höystetyn rumpu-tömistelyn päällä, ja kaiutetun äänimaiseman kruunaavat näk-

kileipäsoundein rämisevät kita-rat ja pitkät kosketinäänet, jotka soitetaan luonnollisestikin ”juuri niillä oikeilla” soundeilla. On-han tämä muotokielen puolesta tyylikästä, mutta kaikki tuo on jo tehty. Soittotaidon puutteen voi yrittää peittää myös muuten kuin matkimalla muita.

Genrekaanonin apinoinnin lisäksi Kuudennen silmän akil-leenkantapäitä ovat laulu sekä lyriikat. Silloin, kun tarpeetto-malla teinipunk-angstilla rääy-tyistä sanoituksista saa selvän, huomio kiinnittyy niiden köm-pelyyteen ja naurettavaan osoit-teluun. Esimerkiksi ”Heräsin eikä mua masenna / tää on outo päivä” on korniudessaan jo niin hyvä biisin aloitus, että suupie-lestä pääsee tahaton hörähdys. Uskotaan: on se ankeaa, kun ei osattu keksiä mitään omaa.

Marko Pyhähuhta

Uskotaan: on se

ankeaa, kun ei osattu keksiä mitään omaa...”

”

Kertosä-keissä on

yhä riittävästi koukkuja ja sovituksissa kohtalokkuutta, jotta levyä mie-luusti repeatilla kuuntelee.”

”

LEVYT

KUUDES SILMÄKuudes silmä

WHITE LIESBig TV

ARVIOT

Millainen pukeutuminen kääntää pääsi kadulla?

Kiinnitän huomiota ihmisiin, jotka erottuvat jollain tavalla edukseen muiden kaduntallaaji-en joukosta. ■

1SOCIALIZIATIONUniversity is an ide-al place to socialize

and build relationships that hold you in good stead through life. Fresh-er’s Fair is designed to get you joining up to all sorts of weird and won-derful societies where you could meet like-minded people.

The days you will spend in university are ones that you will re-member for the rest of your lives. Would you rather look back on a night of sitting in bed watching a movie, or a night out filled with ran-dom encounters and ad-ventures?

2 COURSES AND SUBJECTSUniversities allow

one to be a lot freer. But it is necessary to main-tain the sanity of a basic study discipline. Setting a timetable is a priority need.

TIPS: Take interesting classes, not just easy ones. Start long-term projects the day they are assigned. Befriend a professor (let-ters of recommendation, internships, awards). Ask one question at every lecture. Don’t do all of your reading but concen-trate on areas to be test-ed. Work in fifty-minute chunks, taking ten-minute breaks in between each

chunk of work. Do school-work every day.

3 FACILITIESTake advantage of the resources

around you, and not just for your uni work, but for your other interests too. Want to speak more languages, or learn about HTML? Then take the chance and use self-study rooms, computer classes, libraries, etc.

4 STUDENT UNIONGet involved in

Student Union activities. There is more to student life than sitting in lec-tures. You will learn about politics, administration, public campaigns, jour-nalism, etc.

Employers are not looking for standard CVs. They want candidates to reference the opportuni-ties they have grasped and created at university. So, do it while you can. Seek out new experiences rath-er than waiting for them to come to you.

5 INTERNATIONAL EXPERIENCEStudy abroad. What

better time to experience the world than as a care-free student? There is also the opportunity to add “life experience” to your résumé, something that many employers value from graduates straight out of uni.

Befriend exchange students. It’d be difficult to live in every differ-ent culture and observe it first-hand. But if you be-friend people from those cultures, you get a small window into a world that might otherwise be opaque. Too many of us flock to universities as a bastion of different ide-as, but then stick within certain groups. Making friends with exchange stu-dents allows you to view the world from a variety of different perspectives.

6 KNOWLEDGE AND SKILLSFocus more on

yourself, less on the de-gree. “Your degree isn’t the source of awesome. You are.”

Don’t worry too much about your major. Devel-op deep skills by taking on random opportunities and progressing within a particular theme. Don’t be afraid to explore sub-jects outside of your im-mediate faculty.

STUDYING IN OULU for a year I can as-

sure you – this is the place to be: ex-

tensive international programs, reputable

professors and amazing facilities against

the background of no tuition fees being

charged.

First I came here as an exchange stu-

dent. But after a while I realized that I would

like to complete a full Master’s degree. Now

I’m a student in the International

Business and Management Pro-

gramme at the University of Oulu.

The variety of courses to choose

from is rather impressing here. And it

is, basically, up to you to decide when and

which ones to take. It secures you a great

deal of free time that you can dedicate to

a part-time job, self-education or some su-

perficial pastimes (as you prefer). That was

how yours truly got a chance to become

an “Uuno” journalist in the coolest student

newspaper “Ylkkäri”.

Frankly speaking, Oulu offers a lot of

opportunities to both Finnish and interna-

tional students. Thus, you should consider

harvesting them as your personal quest:

business challenges, sports and arts com-

petitions. I won one of those challenges last

year, and now I’m starting my own business

with a team of other students. How cool is

that? And you can do it too.

FINE POINT • by Maria Yarandaykina

One Year In OuluUUNO

Got an idea? Contact us!toimitus@oyy.fi

Oulu student life in English

TEARS FOR FEARS AND JAWS • text Margarita Khartanovich • graphics Mikael Heikkinen

The Nine Circlesof University Life

(or how to make the most of it?)

IF YOU HAVE EVER READ or heard of Dante’s “Divine Comedy”, you must know that the Italian poet divided “In-ferno” (Hell) into nine circles. Each that followed was more difficult to han-dle than the previous one. And the ninth circle was the hardest of all.

I don’t mean to compare the Univer-sity of Oulu to Hell (though some of you might like the idea) – I just want to underline that student life is multi-lay-ered, and that in order to benefit from

it, one needs to see a bigger picture.Of course, higher education can lead

to a successful future and open many doors. But the fact it can lead to those things does not make it the reason be-hind studying.

Universities do not provide some kind of production-line products (read “graduates for the labour market”). They offer you a skillset that you can use beyond the “employability” tag.

Many students arrive at university

not knowing what they want to do in life. University offers you privileged years of “flexible identity”. Thus, it is important to use the time wisely; the days are long and the years are short. The next few years will go by much faster than you think.

As you grow older and start work, the mind’s ability to retain is reduced and work — not learning — becomes a priority. University is the phase of your life when you can ask yourself what is

it that interests you, and if you don’t know yet, try and keep as many options in your life to open these doors along the way. You have to expose yourself to all aspects of university life, create your own personal value and build net-works from the very start.

BE ORIGINAL AND THINK BIG, because the biggest danger in life is not aim-ing too high and missing but aiming too low and getting there.

THE CIRCLES

oulunylioppilaslehti

7/2013 | 23

7 INTERNSHIPS AND PART-TIME JOBSUniversity is not just

about studying, but also learn-ing how to seize opportunities when they arise. You need a set of practical experiences that will give you a competitive edge.

If your course doesn’t in-clude a work-based program, have a chat to your course co-ordinator or the career service for assistance. They will be able to point you in the right di-rection.

8 CREDITS AND GRADES Don’t think of credits

and grades as something to get through a class. There should be fire in the belly to get to the bottom of the subject. It is more helpful in the long run.

Don’t kick your butt in first and second year stressing over grades: get a tutor, practice and study. Putting school first is rel-ative but if you want to succeed you need balance.

9 THESIS AND GRADIATIONEmployers expect grad-

uates to have technical and dis-cipline competences from their degrees but require graduates also to demonstrate a range of broader skills and attributes: team-working, communication, leadership, critical thinking, problem solving and manage-rial abilities.

By truly furthering your thoughts, considering other views, researching complex situ-ations, opening up your mind, and imagining possibilities while you study, your employability should improve hugely. Employ-ability skills shouldn’t be an af-terthought, but an integral part of your overall learning.

#Multinational #OpenMinded #Piano #Sports #Acting #Photography #ESN

“You might have a dozen international

friends after an ESN event. But if you

want to find Finnish ones, you might

need to look harder. And don’t give

up – Finnish mates will stay by your

side forever. Take them to Hupisaaret,

Turkansaari or Hailuoto. Biking, sports

(get a sports-pass!), music (ask for

rooms at uni!) and the seaside (sit at Torinranta!) are

always a must-do in Oulu.”

Ariane’s secret tip is 2 in 1 – 1 week at the end of May

turns Oulu from winter to summer, 1-bar offers the best

cocktails in both seasons.

#Pets #Chemistry #Zombies #Talkative #Traveling #Reading #Clumsy“I find my friends through talking. To everyone, about

everything – it’s fun and makes people remember me.

About sledding, for example, cause in Oulu you can do

that for at least half a year (e.g. at Raksila hill). Then to

warm up, we love Graali’s atmosphere.

Oulu’s nature is amazing – whether you

walk at the sea (with or without your

dogs), go jogging, or play minigolf,

outdoors is the place to be!”

Unique like her, Oulu is the place to

be for Karoliina – where else can you see

disoriented elks in the city, the air guitar

world championship or a Zombie Walk?

#Engineering #Metal #Videogames #Party #Fun #Awesomeness #Humble“If you don’t wanna stay inside during fall and do

weightlifting, video-gaming, cooking, studying, etc. – well,

then you definitely need several layers of

proper clothes. I can give you a manual on

that, contact me! Otherwise, party during

summer and prepare for winter. Oh, and

party during Wappu, it’s insane for a

week up here.”

Marcelo parties at Kulma (warm!),

Jumpru (handy!), Apollo (spacious!),

Kaarle (cozy!), and 1-bar (loungy!).

#Salsa #Volleyball #Physics #(Too)Kind #Understanding #VoluntaryWork“When it gets dark and depressive, you should move your

‘behind’ even more than before: to the sauna, on the dance

floor, at salsa courses (a great thing in

Oulu!), towards your friends – otherwise

you will be even more tired. For lazy

people: vitamin D comes in the form of

pills also. Against all odds there is always

light in Oulu – midnight sun in summer and

northern lights in winter. Combine it with

other elements: enjoy water activities like

canoeing or ice-hole swimming!”

Besides pills, Teemu eats pancakes at Pannukakkutalo,

the world’s biggest pizza at Romeo and hot salsa at

Amarillo.

#Ambitious #UpForAnything #Determined #Modern #MissionThesis“Did you know you could go shooting

here? You should try! No living creatures

though. I love horseback riding and

wouldn’t wanna hurt any animal. But

overall, Oulu means freedom and independency

for me, and I enjoy every second. Get started with joining

some student organizations!”

When Anila is not busy fishing for data for her

Master’s thesis, she might as well fish some real fish – and

probably releases it, once caught.

Hi, 5 Oulu Insiders!

HI, 5 • by Bianca Beyer

Ariane, France

Marcelo, Mexico

Teemu, Finland

Karoliina, Finland

Anila, Pakistan

The 7 Seven Capital Sins of University Life:1) Procrastinating

2) Drinking and partying way too much

3) Lazing around

4) Indulging in a depression

5) Facebook and Internet-surfing

6) Staying in a Comfort Zone

7) Narrow-mindedness and bigotry

Purgatory• Taking gap years or leaves of absence

• Visiting a psychologist

• Changing the major/university/country

• Dropping out of the university

Paradise• A successful graduate

• Employment or own business

• Wealth, self-realisation, high pro-fessional achievements

• Appraised expertise

• Having a historical contribution

MENOT Ilmoita seuraavat menot 9.9. mennessä toimitus@oyy.fi

LUKUVUODEN AVAJAISET Tule aamupäivällä 9.9. Rotuaarille

rentoon avajaistilaisuuteen. Fuk-

seille fuksimerkki ja Uniresta tar-

joaa hernekeittoa.

TIEDEPÄIVÄT Oulun yliopisto

järjestää Tiedepäivät 10.9. Lin-

nanmaan kampuksella.

VULCANALIA Tule 11.9. lukuvuo-

den siisteimpään aloitukseen! Aa-

mupäivällä klo 10-14 ainejärjestö-

markkinat ja opiskelijanetupäivä.

Vulcanalian iltajuhla klo 19

Toppilan Möljällä! Alkuillasta Voi-

ce of Vulcanalia -bändikisa, mies-

kuoro Huutajat ja Teekkaritorvet.

Illan pimentyessä lavalle nousee

pääartisti Redrama. DJ Eaves

tanssittaa juhlijoita puoli kahteen.

PUHALLUS 2013 Teekkaritorvet

ry järjestää 13.-15.9.2013 Oulussa

valtakunnallisen opiskelijaorkes-

terifestivaalin. Ohjelmassa muun

muassa ilmaiskonsertteja Rotuaa-

rilla. Pääkonsertin liput 7e / 10e.

Lisäinfoa www.puhallus.eu

OLO RY Oulun luokanopettaja-

opiskelijat ry:n ylimääräinen yleis-

kokous pidetään 12.09.2013 klo

16.00 alkaen luokassa KTK210.

Kokouksessa valitaan tilintarksta-

ja vuosille 2012 ja 2013.

Jätä nyt hakemus Kunta-asunnot Oy:n pitkäaikaiseen ja

turvalliseen vuokra-asuntoon.

Elo-syyskuun aikana saat asunnon vuokratt ua ilman vuokravakuutt a.

Tartu ti laisuuteen ja toimi!

Kampanja koskee ainoastaan uusia hakijoita ja vuokrasopimuksia.

KAS KASPesä ilman vakuutt a!

www.kas.