5

2015

Y K S i T Y i S A L O J e n e S i M i e H e T J A A S i A n T u n T i J AT Y T Y

JO 80 pROSenTTiATYÖpAiKOiSTA ”piiLOSSA” peLKKÄ KÄTTeLY VAi KunnOn KeKKeRiT - KAnSAinVÄLiSTenJuHLApeRinTeiDenTunTeMiSeSTA On HYÖTYÄ OnKO pOMOLLA SAnOMiSTASiVuBiSneKSeen?

Puheeksiottaja

4 Ajankohtaista

6 Lama-ajan tabut

10 Pelastettu nuori on paras palkinto

13 Työpaikat vyöryvät LinkedIniin

14 Verkostotyö haastaa johtamisen

16 Piilotyö, missä oikein luuraat?

18 Unelmatyö löytyi aivan sattumalta

20 Kirjavinkkejä lukutuoliin

22 Juristipalsta: Saako työnantajan kanssa kilpailla?

24 Kun tuolit vähenevät ympäriltä

26 Uusia palveluita IAET-kassassa

28 Teatterimuseo hurmasi

syyskokousvieraat

30 Pitkäaikaistyöttömyys kiusaa jo korkeakoulutettujakin

32 Maailmanpyörä: Juhlat lujittavat liikesuhdetta

6

28

Jättääkö järkevä laman aikana kertomatta, että työ

ei palkitse? Entä onko lopputilin ottaminen

sulaa hulluutta? YTY-lehti listaa viisi lama-ajan tabua, joista ei monen mielestä uskalla edes puhua.

Virpi Boström jaTarja Onnelasovittivat Teatterimuseonhattuja ennenYTYn syys-kokousta.

18Stina Lindberg päivitti LinkedIn-profiilinsa ja pari tuntia myöhemmin hän oli jo työhaastattelussa. Piilotyöpaikat lisääntyvät vauhdilla.

2 YTY 5/2015

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

YksityisalojenEsimiehet ja Asiantuntijat

YTYn jäsenlehti5 / 2015

pÄÄTOiMiTTAJAJaakko Kiiski

TOiMiTTAJATuomo Tarvas

Puh. 09 2510 1335

TOiMiTuSRatavartijankatu 2

00520 Helsinki

SÄHKÖpOSTiyty@yty.fi

KOTiSiVuTwww.yty.fi

LeHDen TOiMiTuSKunTAAnu Aspiala, Jaakko Kiiski,

Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara,Enni Nirhola, Kari Saarinen,

Tuomo Tarvas

KAnSiKuVAMikael Ahlfors

uLKOASuViestintänetti Oy, Jyväskylä

pAinOTALOForssa Print

pAinOSMÄÄRÄ9 800

Seuraava numero ilmestyyhelmikuussa 2016.

iLMOiTuSHinnATJA KOOT

Takasivu 800 €217 x 230 mm

1/1 sivu 700 €217 x 280 mm

1/2 sivua pysty 400 €108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka 400 €217 x 140 mm

1/4 sivua pysty 250 €54 x 280 mm

SEKASORTOISESTA SYKSYSTÄ JOULUUN

E nsimmäinen YTYn puheenjohtajuuden kaksivuotiskausi alkaa olla tätä kirjoittaessani lopuillaan ja jos vuosikokous on suonut jatkomandaatin,alkaa toinen kausi vuoden vaihtuessa. Tuon kauden jälkeen minun onkin YTYn sääntöjen mukaisesti astuttava syrjään, koska kyseinen kausi olisi minulle kolmas hallituskausi peräjälkeen.

Tällä säännöllä on haluttu varmistaa vaihtuvuus YTYn johdossa, mutta säännöllä on kielteinenkin vaikutus. Yleensä kierto kulkee siten, että jäsen valitaan hallitukseen, jossa ensimmäinen kausi menee jäsenenä, toinen varapuheenjohtajana ja kolmas puheenjohtajana edeltäjän väistyessä.

Tällä ruletilla YTYllä on aina kokematon puheenjohtaja yhdistyksen johdossa, sillä ensimmäisen puheenjohtajuuskauden jälkeen voin todeta, että vasta tässä asemassa pääsee riittävän syvälle yhdistyksen toimintaan. Jos sitten yhden kauden jälkeen joutuu eroamaan, tapahtuu se tilanteessa, jossa on vasta saavuttanut riittävän näkemyksen, ja yhteistyö toimiston kanssa on päässyt hyvään vauhtiin.

Olisi siis varsin perusteltua miettiä tämän säännön sisältöä uusiksi. Toimiva vaihtoehto voisi olla, että rajataan hallituskaudet edelleen kolmeen, mutta jos valitaan puheenjohtajaksi, voisi myös siinä toimessa olla kolme kautta riippumatta aikaisempien hallituskausien määrästä. Näin toiminnanjohtajalla voisi olla pidempään aisaparina puheenjohtaja, jolla on ollut myös itsellään mahdollisuus kehittyä tehtävän vaatimuksiin.

YTYn hallituksen toiminnan ulkopuolella maailma on muuttunut tänä syksynä varsin sekasortoiseksi. Kansainvälinen terrorismi on muuttunut monta askelta järkyttävämpään suuntaan. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden raaimmissa terrorismi-iskuissa on kuollut jo lähes 500 ihmistä. Kaikkien näiden tekijäksi on ilmoittautunut terrorismijärjestö ISIS. Pariisin iskut olivat eräänlainen rajapyykki, joka avasi globaalisti ihmisten silmät ja johti

myös massiivisiin vastaiskuihin. Kotimaassa ollaan rajoittamassa perustuslaissa, Euroopan sosiaalisessa

peruskirjassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksissa määritettyä työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen vapautta sopia keskenään työehdoista määrittämällä työehtosopimuksille rajat. Nämä ongelmat ovat toki

kansainväliseen terrorismiin verrattuna lähinnä marginaalisia mutta toimintamalli on kansainvälisestikin ennenkuulumatonta.

Kaikesta huolimatta toivotan kaikille YTYn jäsenille hyvää loppuvuotta! Toivottavasti teillä on joulun koittaessa aikaa

rauhoittua yhdessä perheen ja muiden läheisten kanssa.

YTYlle jokainen jäsen on tärkeä,

Mika Vesterinenhallituksen puheenjohtaja

YTY 5/2015 3

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Koulutustarjonta julkistetaan pian

Ytyläiset osallistuivat jälleen aktiivisesti jäsenkoulutuksiin vuonna 2015. Ensi vuonna

koulutustarjonta jatkuu monipuolisena ja tarjolla on koulutusta muun muassa ansio-

luettelon päivittämisestä, piilotyöpaikoista ja viestintä- ja vuorovaikutustaidoista.

Alkuvuoden koulutustarjonnasta tiedotetaan muun muassa YTYn kotisivun

koulutuskalenterissa, Facebookissa ja uutiskirjeessä. Seuraa ilmoittelua! ●

Kolme ytyläistä on voittanut 200 euron lahjakortin jäsen-

tutkimuksen jälkeen pidetyssä arvonnassa. Siihen osallistuivat

kaikki YTYn jäsentutkimukseen netissä vastanneet.

Onnekkaat voittajat ovat Marita Luoto, Jari Salminen ja

Liisa Karppinen. YTY onnittelee! ●

Kolme ytyläistä voitti lahjakortin

Tämänvuotinen Akavan yrittäjäpalkinto on myönnettyAnnukka Lantolle ja Tomi Lantolle Antell-konsernista.Tomi Lantto toimii Antell-konsernin toimitusjohtajana jaAnnukka Lantto varatoimitusjohtajana ja he ovat sisaruksia.

Lanton perhe on omistanut vuonna 1880 perustetunAntellin perheyrityksen vuodesta 1976 alkaen Konserniinkuuluu emoyhtiön lisäksi Antell-Kahvilat Oy, leipomo-tuotteiden valmistukseen keskittynyt Antell-Leipomot Oyja noin sadan henkilöstöravintolan Antell-Ravintolat Oy.

– Lantot ovat onnistuneet luomaan menestyvän yrityksen sekä hyvän ja toimivan yrityskulttuurin, jossa kannetaanvastuuta liiketoiminnan ja tuloksen ohella henkilöstönhyvinvoinnista sekä ympäröivästä yhteisöstä, Akavanyrittäjäpalkintoryhmän puheenjohtaja Jarmo Hyvärinenperustelee voittajan valintaa.

Akavalaisista yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimiinoin 24 000 henkilöä. ●

Akavan yrittäjäpalkinto Antellille

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden takia yritykset ja kansantalous menettävät

joka vuosi noin viisi miljardia euroa. Kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014

keskimäärin 2 650 euroa palkansaajienhenkilötyövuotta kohti. Tiedot ilmenevät

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -raportista. Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan

summaa, joka saadaan laskemalla yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveys-huoltoon.

Raportin mukaan kustannustaakkaa voisi keventää muun muassa johtamista parantamalla ja panostamalla aiempaa enemmän palkansaajien työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -raportin toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammatti-liittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. ●

Tekemätön työmaksaa miljardeja

4 YTY 5/2015

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Joulupöydän antimia suunnitellessa kannattaa lisätä kasvisruokien, kalan, sianlihan ja kanan määrää ja vähentää naudanlihan ja juustojen osuutta, jos haluat tehdä ilmastotekoja keittiössä. Muuttamalla ruokailutottumuksiaan kasvispainotteisemmiksi on mahdollista vähentää perheen ruokakorin ilmasto-vaikutuksia jopa puoleen nykyisestä, Luonnonvarakeskus (Luke) toteaa tutkimuksessaan.

Ruoka lohkaisee noin neljän-neksen kotitalouksien kasvihuone-kaasupäästöistä. Joulupöydän antimia suunnitellessa Luke suosittelee lisäämään ruokavalioon kasviproteiineja, kuten papuja, herneitä, linssejä, pähkinöitä ja siemeniä. Kotimaista härkäpapua saa jo useista hyvin varustetuista ruoka-kaupoista.

Perinteiseen joulupöytään kuuluvat lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot, keitetyt perunat, herneet ja ruisleipä ovat varsin ekologista ruokaa. Kinkku ja kalkkuna pesevät myös hiilitaakkansa puolesta naudan sisäfileen, ja pähkinät ja mantelit ovat ympäristöystävällisempää naposteltavaa kuin juustolajitelma.

Klassisen joulupöydän ilmastotaakka pienehkö

Ruoka-aineiden ilmastovaikutukset(hiilidioksidia per tuotettu kilo)

Naudanliha ..............................................15 kg

Juusto ...........................................................13 kg

Sika ....................................................................5 kg

Broileri .............................................................4 kg

Tomaatti, kurkku(kasvihuone talvella) .............................5 kg

Riisi .....................................................................5 kg

Kasviöljy .........................................................3 kg

Kananmuna ...........................................2,5 kg

Kala ..............................................................1,5 kg

Ruisleipä ....................................................1,3 kg

Sokeri ..........................................................1,1 kg

Kuiva papu..............................................0,7 kg

Marjat, vihannekset,peruna ........................................................0,2 kg

Lähde: Suomen ympäristökeskus (2010)

Vaikka jouluun kuuluu mässäily, kannattaa pitää ruokakaupassa kohtuus mielessä. Paras ruoka päätyy suuhun, ei biojätteisiin, ja suurin osa ruokahävikistä syntyy kotona, ei ravintoloissa tai valintamyymälöissä. ●

Naisjohtajien määrä

Suomessa on kasvussa,

Keskuskauppakamari

arvioi. Tällä hetkellä

pörssiyhtiöiden hallituksen

jäsenistä 24 prosenttia ja

johtoryhmien jäsenistä

21,5 prosenttia on naisia.

Pienissä ja keskisuurissa

naisten osuus on hieman

suurempi kuin suurissa

pörssiyhtiöissä.

Kaikkein nopeimmin

on tänä vuonna kasvanut

41– 45-vuotiaiden naisten

osuus, jopa lähes 10

prosenttia vuoteen 2014

verrattuna. Eniten nais-

johtajia on energia-alalla

ja terveydenhuollossa,

vähiten teollisuus-

tuotteiden ja palvelujen

alalla.

Tiedot ilmenevät

Keskuskauppakamarin

Nuoret naiset nousevat

johtoryhmiin -selvityksestä.

Vuoden 2015 alussa

Keskuskauppakamari

arvioi, että naisjohtajien

euro on 95 senttiä, eli

naisjohtajat saavat

vastaavista tehtävistä

jonkin verran pienempää

palkkaa kuin miehet. ●

Naisjohtajienmäärä kasvoipörssiyhtiöissä

YTY 5/2015 5

[ A J A N K O H TA I S TA ]

6 YTY 5/2015

Talousuutisten yleiskuva on tyrmäävä: työttömyys voi vain pahentuaja työntekijän osana on pelätä potkuja sikiöasennossa. Väärin, väärin, väärin!

Kulisseissa moni yritys ja toimiala kasvaa ja pitää huolta osaajistaan.YTY-lehti tyrmää viisi työelämän lamatabua.

Lama-ajantabut

Teksti Elina Venesmäki, Tuomo Tarvas Kuvitus Annukka Leppänen

Tabu u :

Tylsästä työstäei valiteta

S aaraa kyllästyttää. Hän on jatkanut kehityspäällikkönä jo niin pitkään, ettei työ anna hänelle enää mitään. Mutta uskaltaako kyllästymisestä valittaa? Pomohan voi tulkita sen seuraavissa yt-neuvotteluissa niin, että Saara voisi parhaiten ”kehittyä” kilometritehtaalla.

Tylsistynyttä työntekijää uhkaa boreout, johon liit-tyy samanlaisia oireita kuin burnoutiin: väsymystä, aloi-tekyvyttömyyttä ja saamattomuutta.

Innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta rohkaisee ottamaan työhön tylsistymi-sen esiin töissä. Välikangas neuvoo miettimään, olisiko mahdollista ottaa entistä suurempia tai erilaisia haasteita tai lähestyä omia työtehtäviä eri tavalla.

Kuka tahansa voi Välikankaan mukaan piristää omaa ja muiden työpäivää pienillä teoilla, esimerkiksi tuo-malla kahvikupin väsyneen oloiselle kollegalle. Myös kehuminen luo positiivista ilmapiiriä.

– Jos työpaikalla on sellainen normi, että työn on oltava kurjaa ja on käyttäydyttävä kuin hiirulainen, se normi on rikottava kaikkien tähden.

Tabu v :

Potkut saanutkärvistelköön

Rahoituspäällikkönä pitkään työskennellyt Matti sai potkut. Pitkän työuran ansiosta hänellä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Siinä ajassa ehtisi vaikka kiertää maailmaa; kyllähän töitä ehtii hakea myöhemminkin. Mutta hetkinen: saako pienen sapattivapaan jälkeen enää töitä? Sehän voi näyttää rekrytoijien silmissä laiskot-telulta.

– Totta kai levätä saa, sanoo konsultti Vesa Sahlman konsulttiyritys Mercuri Urvalista.

Sahlman neuvoo kuitenkin perustelemaan lomai-lun kunnolla, jos sitä kysytään esimerkiksi työhaastat-telussa.

– Selitys voi olla vaikka, että kaipasit lepotaukoa elämään.

Irtisanomisajalla voi myös esimerkiksi tehdä vapaa-ehtoistyötä. Se voi näyttää seuraavan työnantajan sil-missä hyvältä, olethan käyttänyt vapaan johonkin hyö-dylliseen ja itseä kehittävään.

YTY 5/2015 7

E niten työssä tylsistymisestä kärsivät Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan alle 36-vuotiaat. Miksi juuri he? Työuransa alussa olevien luulisi

olevan erityisen motivoituneita.Syy voi löytyä kärsimättömyydestä ja

perspektiivin lyhyydestä, tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta arvioi.

– Ollaan kouluttauduttu, mutta sitten alkumetreillä uudessa työpaikassa ei välttä-mättä saada heti sellaisia tehtäviä, joihin aja-tellaan omien kykyjen riittävän, Harju sanoo.

Satunnainen töissä tylsistyminen ei ole vakavaa eikä vaarallista, mutta jos innotto-muus ja kiinnostuksen puute työtehtäviä kohtaan hallitsevat työpäiviä, pitäisi tilan-teelle jo tehdä jotain, Harju sanoo.

Tylsistyminen voi johtua siitä, ettei pääse riittävästi käyttämään työssään omia kyky-jään.

– Tylsistyminen voi aiheuttaa ahdistusta, passivoitumista ja kokemuksen välttelyä esi-merkiksi uppoutumalla sosiaaliseen medi-aan töiden sijaan, Harju kertoo.

Jos työ ei huvita, juttele asiasta esimie-helle – ainakin, jos luottamus pelaa molem-piin suuntiin. Jos luottamus on heikko, puhu vaikka ulkopuoliselle ammattilaiselle.

Tutkimusprofessori Guy Ahonen Työ-terveyslaitoksesta sanoo, että motivaatio on pitkän työuran edellytys.

– Jos motivaatio on hukassa, tilannetta ei kannata jäädä hautomaan liian pitkäksi aikaa. Esimerkiksi sapattivapaa voi auttaa paljon.

– Motivoitunut, uutta osaava työntekijä tekee myös parempaa tulosta, Ahonen lisää. ●

Kun ei VAAnnAppAA

Tabu w :

Opintovapaakatkaisee

uraputkenLeo on jatkanut projekti-johtajana suuressa lääke-alan yrityksessä jo kymme-nen vuotta, ja nyt olisi hienoa pitää tauko ja opiskella jotain uutta. Ehkä puoli vuotta opintovapaata, niin mie-likin piristyy?

Hyvä juttu, arvioi Alma Career Oy:n toimitusjoh-taja Marja pylkkänen. Hän sanoo, että on tärkeää, että yrityksessä on töissä parhaat osaajat, etenkin kun moni ala muuttuu koko ajan.

– Taloustilanne voi näyttää hankalalta, mutta ihmi-siin investoimista ei voi ajatella vasta sitten, kun laiva joskus kääntyy. Silloin kilpailija on ehkä jo poiminut kirsikat kakun päältä.

Se, että yritys on valmis investoimaan ihmisiin myös vaikeina aikoina, viestii henkilöstölle, että yritys sitou-tuu heihin. Tämä parantaa myös heidän sitoutumis-taan yritykseen.

– Jos ihminen kokee oman osaamisensa olevan riit-tämätöntä, hän menettää helposti hallinnan tunteen ja stressaantuu, jolloin töissä käydään vain työn vuoksi. Pahimmillaan hän ajautuu sairauslomakierteeseen.

Yritykselle säästöä voivat tuoda esimerkiksi sisäiset mentorointiohjelmat.

– Talon sisältää löytyy yleensä aina osaamista, joka on kiinnostavaa myös muille työntekijöille, Pylkkä-nen toteaa.

Tabu x :

Lisääntyminenkostautuu

Erityisasiantuntijana työskentelevän Maijan raskaus-testi näyttää positiivista. Hän on riemuissaan, mutta ilouutista ei uskalla heti kertoa. Ties vaikka palkkaisivat uuden tilalle, kun olen poissa, Maija ajattelee.

No, sellainen riski on olemassa, mutta laitonta se olisi.

YTYn lakimies Anu Aspiala sanoo, että työsopi-muslaki on yksiselitteinen. Laki kieltää irtisanomasta ketään sen takia, että hän käyttää perhevapaitaan. Lap-sen kanssa saa olla kotona, kunnes hän on kolmevuo-tias. Irtisanomissuoja koskee äitiys-, isyys- ja hoitovapaa-laisia – vaikkakin suoja vuotaa useimmin naisten koh-dalla, koska naiset pitävät pitkiä perhevapaita enemmän kuin miehet. Heitä ei luultavasti irtisanota perhevapai-den aikana, mutta välillä heti heidän palattuaan töihin.

8 YTY 5/2015

Joskus käy niin, että töihin palaava äiti pitäisi kou-luttaa uudestaan, koska työ on vauvavapaan aikana muuttunut niin paljon. Työnantaja ei saa kuitenkaan irtisanoa töihin palaavaa äitiä sillä perusteella, että hän tarvitsee lisäkoulutusta.

– Sopuun näistä päästään aina, vaikka rahalla. Paras

Tabu y :

Loparit –taloudellinen

itsemurhaJarkko on vetänyt konserniviestintää jo kymmenen vuotta, mutta joka aamu aja-tus muhii päässä: mitä jos ottaisi lopa-rit? Uutta työtä ei ole tiedossa, ja vaikka oma osaaminen on korkea, niin olisi se aika uhkarohkeaa lähteä tyhjän päälle.

Konsultti Vesa Sahlman Mercuri Urvalista sanoo, että kannattaa

uskaltaa, jos oma tilanne ja stressinsietokyky sen kes-tävät. Olemme kaikki eri-laisia, ja yhdelle tuollainen

stressitila ei sovi, toiselle hyvinkin.

– On aina henkilökohtai-nen riski irtisanoutua ilman tietoa

tulevasta. Joskus töissä ahdistaa kui-tenkin niin, että on paras repäistä irti.

Jos tekee mieli lähteä, Sahlman neuvoo puhumaan asiasta jo ennen

irtisanoutumista työpaikalla. Ehkä esimies keksii muutoksen toimenkuvaan, ja saa vanhan työn nykyistä kiinnostavam-maksi.

Uutta alkua voi pohjus-tella jo ennen lähtöä. Kan-nattaa aktivoida omat verkos-

tot, siis puhua aikeista kaikille. He saattavat hyvinkin osata suo-sitella uutta, mielenkiintoisem-paa työpaikkaa. ●

kuitenkin olisi, jos irtisanomissuoja kestäisi puoli vuotta töihin palaamisen jälkeen, niin työntekijää ei voisi heit-tää yli laidan noin vain, Aspiala sanoo.

Vaikka työtehtävä olisi lakkautettu kokonaan, työn-antajan pitää tarjota palaajalle jotain muuta hänelle sopi-vaa, jos sellaista vain on.

YTY 5/2015 9

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Mikael Ahlfors Pelastettu nuori on

10 YTY 5/2015

paras palkintoHyvinkääläinen Henrik Norrena pyrkii polttamaan teini-ikäisten

päihdekokeilut heti ensimmäiselle pesälle.

Pelastettu nuori on

nyt jo 17 vuoden ajan Suomen kouluja tekemässä ehkäi-sevää päihdetyötä ala- ja yläkoululaisille ja lukiolaisille.

Norrena pyytää nuoria hakemaan salkustaan pienet, langattomat äänestyslaitteet, joilla voi vastata nimettö-mästi valkokankaalle heijastettaviin kysymyksiin. Nii-den pohjalta Norrena vie keskustelua eteenpäin. Ensim-mäisenä Norrena on kysynyt vireystilasta. 70 prosenttia ryhmästä vastaa olevansa juuri nyt väsynyt.

– Onkos siihen joku erityinen syy? Kellohan on jo 10. Aika monella syynä on se, että viihde-elektroniikkaa käytetään liian myöhään. Moniko oli vielä iltakymme-neltä koneen ääressä?

Neljä, viisi kättä nousee epäröiden. Nuoret arastele-vat selvästi paikalla olevaa toimittajaa ja valokuvaajaa. Vielä puoliltaöinkin oli koneella kukkunut pari teiniä.

– Tämä on melko yleistä. Viihde-elektroniikan, kuten läppärien, tablettien tai älypuhelinten selailun takia yöunet jäävät monella liian vähäisiksi, Norrena kertoo ja hyppää seuraavalla dialla suoraan pääasiaan.

– Kuinkas moni teistä joi alkoholia viime viikon-loppuna? Voitte äänestää.

Yli 12 000 nuorta vuodessa

Suuressa salkussa kulkevat Henrik Norrenan tärkeim-mät työvälineet: läppäri ja äänestyslaitteet. Norrena ja Jarno Saarinen käyvät jututtamassa lähinnä yläkoululai-sia ja lukiolaisia, mutta he vierailevat myös alakouluissa.

Hyvinkäällä toimiva Elämäni Sankari pitää vuosit-tain noin 450 päihdeoppituntia ala- ja yläkoululaisille sekä lukiolaisille, ja tunneille osallistuu noin 12 000 nuorta. Ehkäisevän päihdetyön konkarijärjestö näkyy siis pitkälle.

Henrik Norrena aloitti Elämäni Sankarin kokopäi-väisenä työntekijänä heti vuonna 1998, kun yhdistys perustettiin. Aiemmin hän toimi muun muassa pesä-palloseura Hyvinkään Tahkon miesten superpesisjouk-kueen valmentajana ja hän on yhä YTYn jäsen.

T erve, minä olen Norrenan Henkka ja tulin puhumaan teidän kanssa vähän päihteistä ja ajanhallinnasta.

Täysi luokallinen 17–18-vuoti-aita Hyvinkään yhteiskoulun lukion

(HYK) Uskonto 3 -kurssin oppilaita katselee luokan edessä ryhdikkäästi seisovaa miestä, jonka olemuksesta näkee, että hän on kuin kotonaan eli teini-ikäisten parissa.

Lukiolaiset vilkuilevat varovasti toisiaan, mutta Norrena saa lämmitettyä heidät puolelleen. Hän ei ole ensimmäistä kertaa vierailulla HYKissä. Mies on kiertä-

Elämäni Sankari ry perustettiin vuonna 1998. Sen toimintaa poh-justettiin jo edellisvuonna, kun pesäpalloseura Hyvinkään Tahko aloitti päihteiden vastaisen projektinsa. Tahkossa pidettiin tär-keänä, että nuorten päihdeasenteisiin voidaan vaikuttaa mahdol-lisimman varhain.

Vuosien varrella yhdistys on järjestänyt noin 4 700 päihde-oppituntia. Niillä on tavoitettu yli 100 000 nuorta suomalaista. Toiminnan painopiste on Hyvinkäällä ja Lappeenrannassa, mutta kouluttajat tekevät yksittäisiä kouluvierailuja tilauksesta ympäri Suomen.

Työntekijät kouluttavat jatkuvasti itseään muun muassa THL:n ammattilaiskoulutuksissa ja alan seminaareissa.

– Parhaat mentorini ovat olleet entisiä huumeidenkäyttäjiä, joita on myös ollut meillä työharjoittelussa, Henrik Norrena kertoo. ●

YTY 5/2015 11

Kun kysyn tunninpäätteeksi, monikoon saanut uutta tietoapäihteistä, 80 – 90 prosenttia vastaa kyllä, Henrik Norrenailoitsee.

Valtaosa nuorista ei käytämitään huumeita. Täysin

raittiita on entistä enemmän.

– Alussa keskityimme urheiluseuroihin mutta toi-minta levisi nopeasti kouluihin. Niissä nuoret parhai-ten tavoittaa.

Nykyään yhdistyksellä on kolme palkattua työnteki-jää, Norrenan lisäksi Jarno Saarinen ja Sanni Husari-Kunttu.

– Neljännellekin olisi käyttöä, jos rahoituksen puo-lesta olisi mahdollista. Toiminnan selkärankana oleva RAY:n rahoitus on katkolla joka vuosi, Norrena toteaa.

”Teinit aidosti kiinnostuneita”

Teinit ovat laiskoja, epäkohteliaita, he eivät jaksa keskit-tyä koulunkäyntiin ja käytöstavatkin puuttuvat. Päih-devalistus ei heitä ainakaan kiinnosta. Väärin, Henrik Norrena sanoo. Melkein ryhmän kuin ryhmän saa hou-kuteltua vähintään juttelemaan päihteistä.

– Kokemukseni mukaan suurin osa teineistä on melko tai erittäin kiinnostuneita päihdeaiheista. Eivät ne nuoret minua ”dissaa” ja pois vihellä. Itselläni on neljä lasta, ja heistä nuorin on 13-vuotias. Kokemusta siis on, Norrena naurahtaa.

Norrena vie tuntia eteenpäin sillä perusteella, mitä oppilaat vastaavat.

– Pidän tunteja yleensä vain yhdelle luokalle ker-rallaan, koska silloin ryhmä on tarpeeksi pieni ja oppi-laat tuntevat toisensa. Joskus työnnän opettajankin pois ovesta, niin nuoret juttelevat avoimemmin.

Täysin raittiita entistä enemmän

Aiempaa enemmän Norrenaa huolestuttaa teini-ikäisten yleistyvät huumekokeilut. Teini-ikäisten huumekokeilut ovat jonkin verran lisääntyneet, ja etenkin kannabista on Norrenan mukaan tar-jolla paljonkin, myös Hyvinkään kaltaisen pie-nen kaupungin kaduilla.

– Nuorten asenne kannabista koh-taan on muuttunut myönteiseksi. Pidämme kahdeksasluokkalaisten kanssa vuosittain teemakeskuste-luita, joissa oikaistaan vääriä tietoja huumeista.

Norrenan mukaan moni nuori vetoaa siihen, että kannabis on täy-sin haitaton ja sitähän käytetään myös lääkkeenä. Ja kaikkihan sitä käyt-tävät. Se ei pidä paikkaansa.

– Valtaosa nuorista ei käytä mitään huu-meita. Eikä kannabis todellakaan ole haitatonta, Norrena sanoo.

Päihdeongelmilla on taipumus kasaantua jo nuor-ten keskuudessa.

– Ne, jotka juovat runsaasti alkoholia, käyttävät usein myös kannabista ja lääkkeitä, mutta vastaavasti on entistä enemmän täysin raittiita nuoria, Norrena sanoo.

Päihdekierteen katkaisu palkitsee

Henrik Norrenan on helppo sanoa, mikä hänen työs-sään palkitsee kaikkein eniten: tulokset. Kymmenessä

vuodessa nuorten päihteiden käyttö on selvästi vähen-tynyt.

– Hyvinkään ja Lappeenrannan yläasteilla tehdyistä kyselyistä ilmenee, että nuorten tupa-kointi on vähentynyt jonkin verran ja alkoholin

humalajuominen on vähentynyt selvästi. Nuor-ten kokema huumetarjonta on pysynyt suurin

piirtein samana, Norrena kertoo.Nuoret eivät kerro tunneilla nimiään.

Näin keskustelu pysyy luottamukselli-sena. Jos Norrenalla kuitenkin herää tunnilla epäilys, että jolla kulla oppi-laalla on riski ajautua päihteiden käyttäjäksi tai hänen asiansa ovat jo huonosti, Norrena voi ottaa sen puheeksi opettajan kanssa. Melkein

aina koulun henkilökunta arvaa, kenestä on kysymys. – Olemme saaneet ohjattua päihteitä

käyttäviä nuoria hoitoon ja avanneet keskus-teluyhteyksiä. Niiden tärkeyttä on vaikea rahassa

mitata, Norrena alleviivaa. ●

12 YTY 5/2015

Lisää Tom Laineen ajatuksia voit lukea YTYn verkkosivulla olevastahaastattelusta.

näin pääset alkuun Linkedinissä

u. LinkedIn-profiilin perustaa viidessä minuutissa.

v. Panosta erityisesti nimen alla olevaan otsikkokenttään ja tiivistelmään (summary).

Kerro mahdollisimman tarkkaan, mitä osaat ja millaisia tuloksia olet saavuttanut.

Keskity konkretiaan: on parempi sanoa, että ”kehittämieni logistiikkaketjujen

ansiosta yritys on saavuttanut 200 000 euron säästöt vuodessa” kuin sanoa

olevansa hyvä projektijohtaja.

w. Jos haet töitä, kerro se heti otsikossa. Hyviä fraaseja ovat ”looking for job” tai

”looking for new opportunities”.

x. Toisto on rautaa. Jos olet SAP-guru, toista sanaa SAP mahdollisimman moneen

kertaan tiivistelmässä – luontevasti.

y. Laita profiiliin aina valokuva. Bile- ja lomakuvat eivät ole hyvä idea. Kuva ei saa olla

liian kaukaa otettu, eikä siinä saa näkyä alkoholia tai tupakkaa. Päässä ei saa olla

aurinkolaseja tai kypärää. Epäterävä, suttuinen tai liian pieni kuva ei liioin anna

ammattimaista vaikutelmaa – tuskin laittaisit sellaista työhakemukseenkaan.

Lähde: Tom Laine

L inkedIn-profiilin tekeminen kannattaa, hakipa töitä tai ei. Siinä missä Facebook on tarkoitettu yhteydenpitoon ystävien ja kaverien kanssa,

LinkedIn on ammatillinen kohtauspaikka, jossa ei tarvitse paljastaa mitään yksityis-elämästään.

Yrittäjä ja kouluttaja Tom Laine tuntee LinkedInin. Hänellä on peräti yli 30 000 LinkedIn-kontaktia.

LinkedInissä on oltava, joshaluaa tulla nähdyksi, etenkinjos hakee töitä, ”Suomenverkostoitunein mies” TomLaine muistuttaa.

Työpaikat vyöryvätLinkedIniin

Laine ei edes kuvittele tuntevansa kaikkia ihmisiä, jotka hän hyväksyy kontaktikseen eikä pidä heihin yhteyttä, ellei ole erityistä asiaa. Laine kertoo ajattelevansa insinöö-rimäisesti, että hän auttaa uskomattoman laajan verkostonsa avulla muitakin ihmisiä ”tulemaan löydetyksi”.

– Mitä useampi ihminen teillä on ver-kostossa, sitä useampi teidät voi löytää, Laine kertoi akavalaisten liittojen jäsenille Helsingissä pitämässään koulutuksessa.

Vilkasta työnvälitystä

Työnhakijoille LinkedIn on Tom Laineen mukaan aivan ehdoton. Se on selvästi ylei-sin sosiaalisen median kanava rekrytoin-tien tekemiseen. LinkedInissä on Suomessa joka päivä noin 1 500 työpaikkailmoitusta, vain noin tuhat vähemmän kuin esimer-kiksi Oikotiellä.

– Isoista yrityksistä 81 prosenttia käyt-tää sosiaalista mediaa rekrytoinneissaan, ammattirekrytoijista vieläkin suurempi osa. Kuitenkin vain noin 15 prosenttia suomalaisista on LinkedInissä. Se on pal-jon vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa,

Laine sanoo.Suorahaut ovat yleistymässä

LinkedInissä. Suurista yrityksistä niitä tekevät Laineen mukaan muun mu-assa Yleisradio ja Nokia. Yleistymään päin on myös töiden hakeminen suoraan omalla LinkedIn-profiililla. Niin voi tehdä esimerkiksi Elisan kotisivulla. Jos sivustolla on Apply with LinkedIn -kuvake, se tarkoit-taa, että klikkaamalla kuvaketta yritys saa oikeuden tutustua pro-fiiliisi ja tarjota sen perusteella töitä. ●

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Tuomo Tarvas ja Fotolia.com

YTY 5/2015 13

14 YTY 5/2015

Verkostomainen työ on monille arki-päivää. Siinä korostuvat vuorovaikutus,

ennakoimattomuus ja yhteinenpäätöksenteko. Tällaista työtä ei

johdeta perinteisillä johtamismalleilla.

Verkostotyöhaastaa johtamisen

Teksti Katri Pajusola Kuva Fotolia.com

O sa työpaikan henkilöstöstä saattaa olla ulkoistettua työvoimaa eli keik-katyöläisiä. Silloin toimitaan saman katon alla, vaikka virallisesti eduste-taan eri organisaatioita. Verkoston

voivat muodostaa myös organisaation omat sisäiset projektit, joiden kesken tehdään yhteistyötä. Työyhtei-söt lohkoutuvat ja muuttuvat. Miten löydetään parem-

YTY 5/2015 15

– Tähän asti verkostotyyppistä työtä on yritetty hal-lita massatuotannosta perityin menetelmin, mutta se ei enää toimikaan.

Ero on Heikkilän mielestä siinä, että verkostossa projektit ovat kaikkien verkoston jäsenten vastuulla, ei vain projektipäälliköiden. Ongelmanratkaisu täytyy tehdä solmukohdissa työryhmän kesken.

– Verkoston sisällä on huomattavissa yhteiskehit-telyn tapaista toimintaa, joka vaatii nopeaa projektin-aikaista reagointia. Yhteiskehittelyä olisi hyvä vahvis-taa, koska se tulee olemaan yritysten kilpailuetu, Heik-kilä korostaa.

Minna Janhonen kertoo, että yhteisöllisyys koetaan työyhteisöissä nykyisin erilaisena kuin ennen.

– Verkostotyö tuottaa rihmastollista yhteisöllisyyttä. Yhteisöt ovat episodimaisia, vaihtuvia ja ehkä myös vir-tuaalisia. Kaikki tutkimuksen koehenkilöt kokivat kuu-luvansa useaan eri työyhteisöön ja kokemus oli myön-teinen.

Jokainen on osa kokonaisuutta

Vahanen-yhtiöiden projektinjohtaja Atte Stambej ker-too, että kaikki apu projektien hallintaan on oikein ter-vetullutta, joten päätös lähteä mukaan Työterveyslaitok-sen tutkimukseen oli helppo. Hän kokee verkostomai-sen työn olevan arkipäivää.

– Rajapintoja on vaikka kuinka paljon, ja työni vai-kuttaa monen organisaation ja ihmisen elämään. Vuo-rovaikutusta on nykyään enemmän kuin vielä 10 – 15 vuotta sitten. Työhön liittyviä sidosryhmiä kuunnel-laan enemmän ja esimerkiksi putkiremonteissa asukkai-den mielipiteet otetaan aiempaa paremmin huomioon.

Stambej organisoi omaa ja projektiin osallistuvien työtä esimiehenä ja projektipäällikkönä. Samanaikaisia projekteja on käynnissä useita ja kullakin on oma asi-antuntijatiiminsä.

– Nykyään yhä useampi ihminen haluaa vaikuttaa projektin lopputulokseen, joten keskusteluja käydään monen tahon kanssa ennen kuin oikea toimintatapa löydetään. Verkostot ovat nykyään kaiken a ja o. Ilman niitä ei pärjää, Stambej sanoo.

Vahanen-yhtiöille tutkimusprojektin merkittävin tulos oli ymmärrys siitä, kuinka tärkeä rooli ihmisten henkilökohtaisella ajankäytöllä on työn onnistumiseen.

– Eli miten aikatauluttaa se, mitä tekee ja milloin. Jokaisen täytyy ymmärtää olevansa osa kokonaisuutta. Lisäksi verkoston suuruus oli yllätys. Oli silmiä avaavaa ymmärtää, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun asi-oita viedään eteenpäin, Stambej toteaa. ●

Juttu on alun perin julkaistu 20.11.2015Akavalainen-verkkolehdessä.

pia toimintaedellytyksiä esimiestyöhön, johtamiseen ja yhteisöllisyyteen? Miten koko homma pysyy hanskassa?

Työterveyslaitoksen tutkijat Minna Janhonen, Anu Järvensivu ja Heli Heikkilä esittelivät marraskuussa tuloksia tutkimusprojektistaan Rajoja rikkova työ.

Tutkimuksen kohteena oli ollut kaksi niinkin eri-laiselta kuulostavaa työpaikkaa kuin ison sairaalan ensi-apupoliklinikka ja insinööritoimisto. Yllättävää kyllä, kummastakin löytyi verkostoitumisen suhteen saman-laisia piirteitä.

Järvensivun mielestä ensiapuyksikön organisaatio-rakenne lähentelee kaaosteoriaa.

– Työ ensiavussa on jatkuvaa ongelmanratkaisua ja työryhmät hyvin vaihtelevia. Työprosessit kulkevat akuuttikohtaamisesta toiseen ja niiden ennakoitavuus on vaikeaa, Järvensivu kuvaa.

Miten sitten sujuvoittaa työtä kaaoksen keskellä? Jär-vensivun mukaan kaaos ei onneksi tarkoita epäjärjestystä vaan monimutkaista järjestystä. Perinteiset organisaation johtamismallit, jotka korostavat ennakoitavuutta, tois-tettavuutta, hallittavuutta ja pysyvyyttä eivät nykyisessä verkostomaisessa työssä kuitenkaan toimi.

– Kannattaa kiinnittää huomio verkoston eri osia linkittäviin tekijöihin ja sitä kautta saada toimintaan järjestystä ja hallinnantunnetta, Järvensivu painottaa.

Verkoston yhteispeli ratkaisee

Heli Heikkilä huomauttaa, että verkostotyön projek-tit ovat tavallisimmin monimuotoisia ja muuttuvia, jolloin niiden pitkälle menevä etukäteissuunnittelu ei ole mahdollista.

Selvä enemmistö työpaikoista on nykyään”piilossa”. Uuden työn etsijän kannattaa siis

kohdistaa energiansa niiden hakemiseen, mutta onko se helpommin sanottu kuin tehty?

missä oikein luuraat?

J os olet sitä mieltä, että suurin osa työpaikoista löytyy lehti-ilmoituksista ja verkosta, kalen-terisi vaatii päivittämistä tälle vuosikymme-nelle. Työpaikoista 80 prosenttia, joillain aloilla jopa 90 prosenttia on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Ne työnhakijan täytyy löy-tää aivan itse: sosiaalisen median, verkosto-

jensa, suhteiden, tuurin ja kovan työn avulla. Rekrypor-taaleissa näkyvät työpaikat ovat vain jäävuoren huippu.

Piilotyöpaikkoja on aina ollut olemassa, mutta nyt nii-den määrä on kasvussa. Mitä piilotyöpaikat oikein ovat?

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Fotolia.com

Piilotyö,

16 YTY 5/2015

KuuSi VinKKiÄ piiLOTÖiDen HAKuun

u. Hae vain paikkoja, jotka kiinnostavat

Keskity niihin työpaikkoihin, jotka aidosti kiinnos-

tavat. Ammattirekrytoija näkee hakemuksestasi

nopeasti, oletko oikeasti kiinnostunut ja riittävätkö

taitosi. Innostuksen puutteen kuulee heti myös

puheesta. Toisaalta todellinen kiinnostuskin näkyy

kauas.– Intohimon roihua ei pysty peittelemään, kou-

luttaja Pilvi Nybom sanoo.

– Pitkäkään työttömyys ei haittaa, mutta huono

asenne haittaa, valmentaja Riikka Pajunen kertoo.

v. Soita aina perään

Jos lähetät kiinnostavaan yritykseen avoimen hake-

muksen tai sähköpostitiedustelun, kannattaa aina

soittaa perään ja pitää lyhyt, huolella valmisteltu

myyntipuhe. Muuten yhteydenottosi hukkuu hel-

posti HR-osaston viestipaljouteen, vaikka olisit

kuinka vakuuttava asiantuntija.

w. Tee tiedonkeruuhaastatteluita

Tee lista kymmenestä yrityksestä, joista olet erityi-

sen kiinnostunut. Ota selvää, onko kukaan ystäväsi,

kaverisi, ex-kollegasi tai kumminkaimasi niissä

töissä, ja ota heihin yhteyttä. Voit myös pirauttaa

rohkeasti HR-osastolle.

Hyvä tuttu saattaa paljastaa, onko sinun osaa-

mistasi vastaava tehtävä avautunut tai avautu-

massa. Hyödyllistä tietoa saa tietysti myös kotisi-

vulta tai yrityksen some-kanavista.

x. Älä ajattele myyväsi itseäsi

Itsensä markkinointi on vaikeaa kenelle tahansa,

eikä vähiten introvertille suomalaiselle. Kevennä

taakkaa muuttamalla ajattelutapaasi. Älä ajattele

soittoa myyntipuheluna vaan kerro, että olet koke-

nut ammattilainen, joka saattaisi kiinnostaa teitä.

– Ole sinnikäs, sillä tilanteet muuttuvat. Joku

voi palata kahden kuukauden kuluttua asiaan yri-

tyksestä, johon olet ollut yhteydessä, Pilvi Nybom

jatkaa.

y. Hanki tukijoukkoja

Pyydä tueksesi tukijoukkoja: perheenjäseniä, ystä-

viä ja muita sellaisia ihmisiä, jotka kannustavat sinua

eteenpäin. Laita vaikka keittiön oviin tsemppilap-

puja. Pyydä apua erilaisista urapalveluista ja hanki

vertaistukea.

z. Muuta työnhakutaktiikkaasi

Riikka Pajunen arvioi, että monen kohdalla työttö-

myys pitkittyy juuri siksi, että hakee 80 prosenttia

ajasta niitä 20 prosenttia töistä, jotka ovat julkisesti

auki. – Keikauta suhdeluku toisinpäin, niin töitä

alkaa löytyä tosi nopeastikin varsinkin pääkaupun-

kiseudulla. ●

YTY 5/2015 17

18 YTY 5/2015

– Oikeastaan kaikkia niitä työpaikkoja, joista ei ilmoiteta lehdissä tai internetissä, valmentaja Riikka pajunen summaa.

Aikaa ja rahaa säästyy

Miksi yritykset sitten laittavat työpaikkansa piiloon? Syitä on monia.

– Se on palkkaavalle yrityksille usein nopeampaa, joustavampaa ja kustannustehokkaampaa. Rekrytointi voi kestää jopa kolme, neljä kuukautta, jopa kauemmin-kin. Perinteinen rekrytointi voi olla työmäärällisesti yri-tykselle järjettömän iso rupeama, kouluttaja pilvi nybom InCoaching Oy:stä kertoo.

Stina Lindbergin uravaihdos sujui kuin

elokuvissa. Hän nappasi niin sanotun

piilotyöpaikan – ja hämmästelee vieläkin,

miten helposti kaikki tapahtui.

Unelmapaikka löytyivahingossa

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Määritä itsellesi omatvahvuutesi se, mitä osaat,

mitkä ovat intohimosi ja mitä voisit tarjota kyseiselle yritykselle.Valmistele hissipuhe eli lyhyt myyntipuhe itsestäsi ennenyhteydenottoja.

piiLOTYÖn TYYpiT

Puskaradio kunniaan

Parasta tyyppiä haetaan esimerkiksi vain yrityksen kotisivun ilmoi-

tuksella, LinkedInissä tai puskaradiossa, eli firman työntekijät voi-

vat suositella omasta verkostostaan sopivia henkilöitä.

Tarve on mutta kiirettä pukkaa

Työtehtävän täyttämisestä on päätetty, mutta ilmoitusta ei ole

ehditty julkaista missään. Jos sopivan kuuloinen henkilö soittaa

oikealla hetkellä, hän voi hyvällä tuurilla saada työn ”tiskin alta”.

Vanha halutaan korvata

Tämä vaihtoehto on hankalin sekä työnhakijalle että työnteki-

jälle. Yritys on tyytymätön vanhaan työntekijään ja palkkaisi mie-

lellään tilalle jonkun toisen, mutta ei voi, koska irtisanomisperus-

tetta ei ole. Sen takia työpaikasta ei voi ilmoittaa. Jos herätät

kiinnostuksen vaikkapa avoimella hakemuksella, sinulle

saatetaan soittaa myöhemmin, jos tilanne muuttuu.

YTY 5/2015 19

< Rightwaressalähes kaikki uudettyöntekijät on löydettyLinkedInistä, StinaLindqvist kertoo.

V älillä uuden työn löytäminen on kuukausia tai jopa vuosia kestävä taakka. Toisin kävi espoolaisella Stina Lindbergillä, joka vaihtoi lennosta finanssialalta ohjelmisto-maailmaan, vaikka ei edes ehtinyt

kunnolla aloittaa työnhakua. Psykologiaa Englannissa opiskellut Lindberg oli

työskennellyt yli seitsemän vuotta controllerina Accen-turella, kun hän huomasi kaipaavansa vaihtelua työ-hönsä. Eräänä päivänä viime keväänä hän päätti päivit-tää LinkedIniin osaamis- ja työkokemuksensa.

Lindberg ehti hädin tuskin painaa enteriä, kun ruu-tuun jo ilmestyi päivitetty lista suositelluista työpai-koista. Niiden joukossa oli Office Managerin pesti hel-sinkiläisessä Rightware Oy:ssä. Yritys suunnittelee käyt-töliittymäratkaisuja muun muassa autoteollisuudelle.

Vielä samana päivänä Lindberg lähetti hakemuk-sensa Rightwareen, vaikka yritys oli hänelle täysin tun-tematon. Vain viisitoista minuuttia myöhemmin hän sai sähköpostia. Viesti tuli Rightwaren käyttämältä yhdys-valtalaiselta rekrytoijalta.

– Hän kysyi, ehtisinkö osallistua puhelinhaastat-teluun vielä tänään ja ehdinhän minä.

Haastattelu sujui niin hyvin, että Lindberg pääsi seuraavaan vaiheeseen.

– Toimitusjohtajan haastattelun jälkeen tuleva esi-mieheni tuli sisään, työsopimus kädessään, Lindberg muistelee ilahtuneena.

Koko prosessi kesti vain pari viikkoa, ja Lindberg aloitti Rightwaressa viime kesäkuussa. Hänen vastuul-leen kuuluvat muun muassa toimiston hallinto ja yllä-pito, henkilöstö- ja palkkahallinto sekä tapahtumajär-jestelyt.

”Vanhat rekryt tuntuvat nyt jäykiltä”

Puoli vuotta myöhemmin Stina Lindberg on yhä yllät-tynyt, miten mutkattomasti kaikki sujui. Hän ei ehti-nyt kokeilla mitään muuta rekrytointikanavia tai esi-merkiksi liittyä LinkedInin ammattiryhmiin.

Kokemuksensa perusteella Lindberg suosittelee LinkedIniä ehdottomasti uutta työpaikkaa etsiville. Lindberg muistuttaa, että LinkedIn-asetuksia voi muut-taa niin, että profiiliin tehdyt merkinnät kuten ”etsii uusia töitä” tai ”looking for new opportunities” eivät näy sellai-sille henkilöille, joiden ei toivo niitä näkevän.

– Perinteiset rekryprosessit tuntuvat tämän koke-muksen jälkeen kauhean hitailta ja jäykiltä, Lindberg kertoo.

– Olen motivoituneempi kuin aiemmassa työs-säni. Töihin on erittäin mukava mennä, Lindberg summaa. ●

Kun ilmoitus julkaistaan vain esimerkiksi Linked-Inissä, Facebookissa ja Twitterissä, sen kautta hakevat tuntevat yleensä paremmin kyseistä organisaatiota ja ovat usein keskimääräistä motivoituneempia.

Hakuammunta menee hukkaan

No, miten niitä piilotyöpaikkoja oikein haetaan? Esi-merkiksi puhelimitse ja sähköpostilla. Pilvi Nybomin mukaan aluksi hakijan täytyy määritellä tarkkaan oma osaamisensa ja vahvuutensa. Muuten työnhaku on yhtä hakuammuntaa. Ammattirekrytoijat rankkaavat nope-asti pois ne, jotka hakevat ilman suurta paloa ”kaikkea, mikä liikkuu”.

– Määritä itsellesi omat vahvuutesi se, mitä osaat, mitkä ovat intohimosi ja mitä voisit tarjota kyseiselle yritykselle. Valmistele hissipuhe eli lyhyt myyntipuhe itsestäsi ennen yhteydenottoja, Nybom sanoo.

Suomalaisille tyypillinen itsensä vähättely ei kannata.– Ei pidä ajatella, että ”ette te varmaan mua palk-

kaa” ja ”mä olen varmaan liian vanha teille”. Noin viisi-kymppiset työllistyvät erittäin hyvin, jos oma asenne on kunnossa, Riikka Pajunen lupaa. ●

Myy itsesi sisään Myyntihenkisen, dynaamisen työnhakijan unelma. Esimerkiksi nopeasti kasvavassa start upissa johdon kädet ovat niin täynnä, että he eivät ole huomanneet tarvitsevansa esimer-kiksi ICT-eksperttiä tai henkilöstöpäällikköä. Kun soitat yrityk-seen, johto tajuaa tarpeensa ja haluaa ehkä palkata sinut.Sattuma palkitsee Haet viestintäpäälliköksi ja sinulla on vertaansa vailla olevaa asiantuntemusta Kaukoidän markkinoista. Tätä osaamista vies-tintäyksikkö ei painota mutta nimesi jää mieleen, koska yritys on suunnitellut valtaavansa alaa Kiinasta. Pari kuukautta myö-hemmin yritys päättää kutsua sinut uuteen haastatteluun ja neuvotella kanssasi kansainvälisten asioiden päällikön vakans-sista.

Lähde: Riikka Pajunen

Kirjavinkkejä lukutuoliin[ K I R J AT ] Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Fotolia.com ja kustantajat

400 sivua valokuvan aarteitaTom Angin kirja on harvinaisen perusteellinen mutta samalla havainnollinen ja mielenkiintoisia yksityiskohtia tarjoava valokuvauksen historiikki camera obscurasta digivallankumoukseen. Kirjassa on valtavasti esimerkkejä valo-kuvauksen uranuurtajista ja uudistajista 1800-luvun alusta lähtien sekä satoja sivuja upeita kuvia. Kirja inspiroinee niin historian ja kuin valo-kuvauksenkin harrastajaa.

Tom Ang:Valokuvan historia. Docendo 2015.

Finanssivelhonmuotokuva

Suomen kahdesta julkkis-Liikasesta tunne-tumpi eli konkaripoliitikko erkki Liikanen rynnisti 21-vuotiaana kansanedustajaksi ja on siitä lähtien pysynyt otsikoissa. Brysse-lin kauden jälkeen Liikanen palasi kotimai-sen talouselämän vallan huipulle Suomen Pankin pääjohtajaksi. Entinen Kauppaleh-den vastaava päätoimittaja Hannu Leino-nen on Savon mafiaankin kuuluvaksi väi-tetyn Liikasen elämäkerran takana.

Hannu Leinonen:Erkki Liikanen. Euron herttua.

WSOY 2015.

Haveri nousee pintaan menneisyydestä

Leena Landerin liki 500-sivuinen tril-leri liikkuu kahdessa aikatasossa: vuodessa 1895 ja 2012. Jouluaattona 1895 fregatti Palme joutuu merihätään Irlannin merellä. Pelastustöihin lähteneet paikalliset kuole-vat mutta suomalainen miehistö jää eloon.

Tarinan nykytasossa onnettomuutta tutkii Palmen kajuuttapalvelijaksi pääty-neen salamatkustajan pojantyttärentytär yhdessä miehensä kanssa. Mitä hän saa selville? Ihmismielen syvyyksiin sukeltava romaani perustuu tositapahtumiin.

Leena Lander:Kuka vartijoita vartioi.

Siltala 2015.

Kudelma saarenarvoituksesta

emmi itärannan esikoisteos Teemestarin kirja palkittiin Suomessa ja maailmalla. Toisessa romaanissaan Itäranta ottaa kirjal-lisen luuppinsa alle mystisen Seittien Talon nuoren kutojan, Elianan, joka lähtee selvit-tämään pihastaan löytämänsä verisen naisen arvoitusta ja sitä, miksi outo sairaus lähtee yhtäkkiä leviämään hänen asuinsaaressaan.

Itärannan maailmasta on betoninhar-maa realismi Suomi-realismi kaukana. Hän rakentaa vaihtoehtoisia maailmoja runol-lisella, kielellisesti rikkaalla ja monisyisellä tyylillään. Myös Kudottujen kujien kau-punkia kannattaa lukea tekstistä nautiskel-len ja ajan kanssa.

Emmi Itäranta:Kudottujen kujien kaupunki.

Teos: 2015.

20 YTY 5/2015

Pizzasta pieteetilläMitä suomalaiset oikein söivät ennen piz-zaa? Sellaista taajamaa ei olekaan, josta ei saisi pizzaa ja kebabia.

Saku Tuominen on kuitenkin sitä mieltä, että noutopöperöjen sijaan kannat-taa kokata laadukkaasti kotona. Tuomisen ja Luca platanin uutuuskirjassa on toista sataa reseptiä, jotka soveltuvat leivottavaksi kotikeittiössä. Ja kuten ruokakirjoissa aina, näyttävät valokuvat ovat vähintään yhtä tär-keässä osassa. Pizzen kuvamaailmasta vastaa Kimmo Kivilahti.

Saku Tuominen & Luca Platania:Pizze. Otava 2015.

Vanhojen huoneidenlumoa

Rakkaudesta vanhaan asuntoon -kirja sopii vanhojen rakennusten ystävän ja sisustus-harrastajan käteen – tai suuren kokonsa takia pikemminkin syliin.

Valokeilassa ovat nimen mukaisesti kokonaiset asunnot, joita usein esitellään lähinnä lehdissä. Tarinat sijoittuvat lähinnä Helsingin kantakaupunkiin ja niissä histo-riallisesti arvokkaiden, näyttävien asuntojen

omistajat kertovat minä-muodossa, miksi he rakastavat juuri vanhoja taloja, huo-neita, porraskäytäviä ja esineitä.

Valokuvaaja niclas Wariuksen suuret interiöörivalokuvat ovat kir-jan keskeisessä osassa. Teksti olisi tosin paikoin vaatinut lisää toimittamista:

muutamia kirjoitusvirheitäkin oli jää-nyt mukaan.

Pia Maria Montonen&Niclas Warius:Rakkaudesta vanhaan asuntoon.

Kustannusosakeyhtiö Auditorium 2015.

Nyrjähtänyt poliisiKari Hotakaisen romaaneja voisi verrata keskustaravintolan pizzoihin: raaka-aineita on vähän mutta ne on tarkkaan valikoitu ja ne ovat laadukkaita. Hotakaisen ”täyt-teet” eli päähenkilöt ovat myös näennäisen arkisia, mutta niissä riittää makusteltavaa.

Tällä kertaa pääosissa on nimetön riko-sylikomisario; ensimmäistä kertaa ei ole Hotakainen tarinoihinsa poliisia valinnut. Muita päähenkilöitä ovat samassa kuorossa poliisin kanssa laulavat Suntio ja Parturi-kampaaja, joiden arjesta löytyy mutkalle taipuneita palapelin palasia. Hotakai-selle tyypillisesti loppukäänne on var-sin yllättävä.

Henkireikä oli ehdolla kirjallisuu-den Finlandia-palkinnon saajaksi.

Kari Hotakainen:Henkireikä. Siltala 2015.

YTY 5/2015 21

[ J U R I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Saako työnantajan kanssa kilpailla?

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö Kuva Fotolia.com

Useimmiten sivutoiminen työ on sallittua, kun olet työsuhteessa,mutta kilpaileva toiminta on asia erikseen. Joskus kilpailukieltoajatketaan sopimuksella työsuhteen päätyttyäkin.

M oni palkansaaja hoitaa työnsä lisäksi pientä sivutointa, kuten toi-mii jalkapallotuoma-rina tai pyörittää net-

tikauppaa. Sivutoimesta saa pientä lisätie-nestiä ja mielenvirkistystä, mutta pitäisikö työnantajalle kertoa keikkahommistaan ja onko työnantajalla oikeus puuttua niihin? Useimmiten ei, sillä työntekijä ei ole työ-sopimuslain mukaan velvollinen ilmoitta-maan työnantajalleen sivutoimistaan tai pyytämään siihen lupaa. Virkamiesten täy-tyy tämä lupa pyytää.

Sivutoimeen on oikeus

Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-aikanaan toista työtä tai toi-mia sivutoimisena yrittäjänä. Työsopimus-laki kieltää kuitenkin sellaisen työn tai yri-tystoiminnan harjoittamisen, joka voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voi-daan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen val-mistelua. Työnantaja voi kieltää sivutoimen myös siinä tapauksessa, että se haittaa pää-toimen harjoittamista. Näin voi olla esi-merkiksi, jos sivutoimi edellyttää jatkuvaa puhelimeen vastaamista päätyön työaikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat päte-

västi työsopimuksella rajoittaa, minkälai-sia ja miten pitkiä sivutoimia työntekijällä voi olla päätyönsä kanssa. Sivutoimen har-joittamisen rajoituksia voi olla myös työ-ehtosopimuksissa. Näin on esimerkiksi toimittajilla.

Tavallisemmin sivutoimen ilmoi-tusvelvollisuudesta tai luvanvaraisuu-desta sovitaan työsopimuksessa. Jos harkitset sivutoimisen työn tai yrit-täjyyden aloittamista, on suositelta-vaa noudattaa tarkasti mahdollisen työehtosopimuksen tai työsopimuk-sen kirjauksia. Jos työnantaja kieltää sivutoimisen työn, pyydä peruste-lut kirjallisena, niin voit halutes-sasi pyytää YTYn lakimiestä arvi-oimaan, ovatko ne oikeudellisesti pätevät.

Kilpaileva toimintakielletty

Työsopimuslaki kieltää sellaisen työsuhteisen työn ja yritystoi-minnan harjoittamisen, joka voidaan katsoa kilpailevaksi toiminnaksi. Kilpailevasta toiminnasta on kyse esimer-kiksi silloin, kun autoliik-

22 YTY 5/2015

kilpailevan toiminnan valmistelu. Kilpai-levasta toiminnasta ei ole kyse silloin, kun työntekijä on passiivisena osakkeenomista-jana työnantajan kanssa kilpailevassa pörs-siyrityksessä. Työsopimuslain perustelujen mukaan kil-pailukielto on osa työntekijän lojaliteetti-velvoitetta. Työntekijä ja työnantaja voivat keskinäisellä sopimuksella rajata tai tarken-taa kilpailukieltoa.

Käykö kilpailukieltosopimus?

Kilpailukielto on voimassa lähtökohtaisesti vain työsuhteen keston ajan. Kun työsuhde on päättynyt, kilpailevan toiminnan aloit-taminen on mahdollista, paitsi jos työnan-taja ja työntekijä ovat tehneet erityisen kil-pailukieltosopimuksen. Sopimus voidaan tehdä vain, jos työnantajalla on todellinen kilpailurajoitustarve ja erityisen painava syy.

Painavina syinä voidaan pitää esimer-kiksi sitä, että työntekijän työt liittyvät tuo-tekehitys-, tutkimus- ja muuhun vastaa-vaan toimintaan, ja työntekijä on saanut töissä sellaista tietoa, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti.

Kilpailunkieltosopimuksella voidaan yleensä rajoittaa kilpailevaa toimintaa enin-tään kuusi kuukautta työsuhteen päättymi-sestä. Poikkeuksellisesti kilpailukielto voi-daan tehdä enintään yhdeksi vuodeksi, jos työntekijälle maksetaan kohtuullinen kor-vaus sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa. Vastoin työ-sopimuslain säännöksiä tehty kilpailukielto on mitätön, vaikka sellaisen olisikin allekir-joittanut. Jos epäilet, että kilpailukieltosopi-mus voisi olla lainvastainen, pyydä riskiar-viota YTYn lakimieheltä ennen kuin aloitat kilpailevaa toimintaa. Jos työsuhteesi päät-tyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpai-lukieltosopimus raukeaa. ●

keen myyntipäällikkö myy ja ostaa autoja myös omaan lukuunsa.

Kiellon voidaan katsoa koskevan myös välillistä toimintaa. Se tarkoittaa, että työn-tekijä ei voi olla esimerkiksi kilpailevassa yrityksessä äänettömänä yhtiömiehenä tai hallituksen jäsenenä. Kiellettyä on myös

YTY 5/2015 23

SiVuTOiMiSivutoimella tarkoitetaan sivu-

toimista työtä tai liikkeen,

ammatin tai elinkeinon harjoit-

tamista. Lähtökohtaisesti työn-

antaja ei voi estää toisen työn

tekemistä vapaa-ajalla tai sivu-

toimisena yrittäjänä toimi-

mista. Sivutoimen harjoittami-

sesta on saatettu kuitenkin

rajoittaa työsopimuksella tai

työehtosopimuksella. Sellainen

sivutoimi, joka kilpailee työn-

antajan harjoittaman toimin-

nan kanssa, on työsopimus-

laissa kielletty.

KiLpAiLeVATOiMinTAKilpailevaa toimintaa on esi-

merkiksi IT-konsultin keikkatyö

toisessa ohjelmistotalossa. Kil-

pailevan toiminnan kielto kos-

kee sekä työsuhteista työtä

että yrittäjätoimintaa. Kilpaile-

van toiminnan kielto on voi-

massa vain työsuhteen ajan,

ellei erillistä kilpailukieltosopi-

musta ole tehty. ●

Teksti Tuomo Tarvas Kuva Fotolia.com

Kun tuolit vähenevät ympäriltä

Hurtti huumori on oikein hyvä tapa käsitellävaikeita asioita. Välillä on hyvä nauraa niin kovaa,

että ihan itkettää.

Yt-neuvottelut tyhjentävätmyös niiden takin, jotkasaavat pitää työnsä. ”Eloonjääneen syyllisyyteen” tuovathelpotusta aika, ystävät javertaistuki.

Y t-neuvotteluissa työpaikkansa säilyttänyttä piiskaa sama syyllisyys kuin auto-onnet-tomuudesta selvinnyttä. Toi-saalta olo on huojentunut,

kun potkuja ei tullut, mutta samalla päässä velloo syyllisyys: miksi juuri minä sain jäädä? Miksi tutut kaverit joutuvat pakkaamaan tavaransa? Miten he selviävät kriisistä?

24 YTY 5/2015

Opas stressaavaantehtävään

Irtisanomistilanteet eivät ikinä ole

helppoja, mutta valmistautumalla

hyvin esimies voi hoitaa ne mahdolli-

simman tyylikkäästi. vähemmän kol-

huja syntyy irtisanottaville, työssä jat-

kaville, työnantajalle ja yritykselle, sen

parempi.

Staffan Kurtén ja Anu Waara-

linna ovat kirjoittaneet noin 300-sivui-

sen oppaan irtisanomistilanteisiin

työnantajan edustajille. Kurtén ja

Waaralinna kirjoittivat ensimmäisen

painoksen kirjasta noin kymmenen

vuotta sitten, mutta työelämän nopea

muutos on pakottanut päivittämään

oppaan.

Kirja ilmestyy joulukuussa.

Staffan Kurtén& Anu Waaralinna:

Kun joudut irtisanomaan.

Talentum 2015.

YTY 5/2015 25

– Puhutaan eloon jääneen syyllisyy-destä. Se johtuu siitä, että on yhtä aikaa ris-tiriitaisia ja hämmentyneitä tunteita, iloa ja helpotusta ja toisaalta samalla surua työka-verien puolesta, työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta kertoo.

Yt-prosessi on jo sinällään usein her-moja raastava ja väsyttävä, ja sen jälkeen olo on turta. Työt kuitenkin jatkuvat heillä, jotka saivat pitää paikkansa. ”Jäljelle jääneiden” toipumiseen vaikuttaa Hanno-sen mukaan moni seikka.

Joskus työvelvoite loppuu saman tien, joskus se kestää koko irtisanomisajan. Jos irtisanotut jatkavat työpaikalla koko irti-sanomisajan, he voivat siirtää muille omaa tietoaan, mutta perehdyttäminen ei ole henkisesti helppoa.

– Pois lähtevä ei ole välttämättä kovin motivoitunut perehdyttämään heitä, jotka saavat jäädä, Hannonen muistuttaa.

– Perehdytyksen pyytäminen ei ole helppoa, jos irtisanottu on kovassa kriisissä, mutta sitä kannattaa kuitenkin pyytää.

Naura niin että sattuu

Miten yt-neuvotteluiden jälkihoito saa-taisiin hoidettua mahdollisimman hyvin? Jos irtisanotut työskentelevät irtisanomis-ajalla, on vaarana, että syntyy kaksi leiriä, selviytyneet ja lähtijät, joiden välille nou-see näkymätön muuri. Heli Hannonen kehottaa työpaikalla avoimuuteen ja kes-kusteluun.

Vaikka ei osaisi irtisanotuille mitään in-nostavaa, niin kannattaa kuitenkin jutella. Hiljaisuus on Hannosen mukaan vielä ka-malampaa.

– Osoita myötätuntoa ja rohkaise irti-sanottuja. Yhdessä kannettu murhe on hel-pompi kantaa.

– Yt-neuvotteluissa ei ole työntekijän vika, kuka tulee irtisanotuksi. Ei tarvitse hä-vetä, vaikka siltä tuntuisi, Hannonen lisää.

Huumori helpottaa ihmeesti, jos siihen on voimia.

– Hurtti huumori on oikein hyvä tapa käsitellä vaikeita asioita. Välillä on hyvä nau-raa niin kovaa, että ihan itkettää, Hanno-nen suosittelee.

Vitsailussa kannattaa tosin olla tarkkana. Rankat vitsit voivat loukata herkkiä, ja ir-tisanotut saattavat kokea vitsit ilkeilynä, ei-

vätkä kykene nauramaan ahdistavalle ti-lanteelle.

– Jos ei ole varma, niin turvallisinta on aina vitsailla itsestään, Hannonen sanoo.

Stressi hellittää hitaasti

Työtehtävät pitää yleensä jakaa uusiksi jäl-jelle jääneiden kesken. Jatkajat saavat van-hojen tehtäviensä päälle uusia vastuita. Kun tilanne tasaantuu, Heli Hannonen suosit-telee, että työpaikalla arvioidaan, että työ-kuormat eivät ole kasvaneet liian suuriksi.

– On hyvä katsoa, millaiseksi työnkuva on muotoutunut ja onko töitä mahdollista järjestää niin, että tulee parempia kokonai-suuksia.

Kuinka kauan sitten kestää päästä yli yt-neuvotteluiden stressistä ja jännityksestä? Se on yksilöllistä, Hannonen huomauttaa.

– Se voi kestää yllättävän kauan, kuu-kausia tai jopa vuosia. Joskus voi tulla mie-leen pitkänkin ajan jälkeen, että voiko tämä outo tunne vielä johtua yt-neuvotteluista, mutta usein voi.

Jaa taakka kollegasi kanssa

Esimiehet voivat joutua yt-neuvotteluissa kaksoisrooliin. Työnantajan edustajina he kenties ovat suunnittelemassa leikkauslis-toja ja mahdollisesti he joutuvat irtisano-maan hyviä, pitkäaikaisia työkavereitaan. Pahimmillaan ystävyys on koetuksella, kun tutulle ihmiselle joutuu antamaan irtisano-misilmoituksen.

– Irtisanomiset ovat esimiesten hanka-lin tehtävä, Heli Hannonen vahvistaa.

Jos tilanne ahdistaa, Hannosen mukaan parasta apua esimiehille on vertaistuki.

– Samassa asemassa olevien esimies-ten kannattaa keskustella ja jakaa taakkaa keskenään.

Jos vertaistukea ei voi saada tai se ei auta, Hannonen kehottaa hakemaan apua tar-peen tullen hakea työterveyshuollosta.

”Ohjelmassa: puoli tuntiasuremista”

Yt-rumbasta selviämistä helpottaa Hanno-sen mukaan se, että pitää itsestään hyvää huolta vapaa-ajalla. Liikunta pitää mielen virkeänä ja rakkaat harrastukset karkotta-vat päästä synkkiä ajatuksia.

– Muista nukkua hyvin, syödä hyvin ja liikkua, tehdä asioita, jotka tuottavat mieli-hyvää. Tupakointi ja alkoholin käyttö hel-posti lisääntyy, mutta ne eivät vie pois itse murhetta, Hannonen muistuttaa.

Jos surun tunne ei helpota, Hannonen suosittelee varaamaan itselleen vaikkapa puoli tuntia päivässä murehtimiseen.

– Kirjoita vaikea asia lapulle ja totea itsellesi päättäväisesti, että palaan tähän mie-lessäni puoli kuudesta kello kuuteen. Tämä voi tuntua erikoiselta, mutta sen on todettu toimivan. ●

Maksuilmoitus tekstiviestilläPaperipostia voi vähentää merkitsemällä IAET-kassan eAsioin-nin omissa asetuksissa, että haluaa maksuilmoitukset tekstivies-tillä. Tekstiviesti lähtee heti, kun hakemus on käsitelty. Maksuil-moitukset tallentuvat tietysti myös jäsenen eAsiointi-palveluun. ●

Takaisinsoittopalvelu puhelinpalvelussa jamaksuilmoitus tekstiviestillä helpottavatasiointia. YTYn jäsenten työttömyysturva

on hoidettu IAET-kassan kautta.

Teksti Kari Saarinen Kuvat Fotolia.com

Uusia palveluita IAET-kassassa

Mikä muuttuu vuonna 2016?

TakaisinsoittopalveluIAET on ottanut käyttöön puhelinpalveluissaan takaisinsoittopalvelun. Jos kaikki palveluneu-vojat ovat varattuja, voit jättää soittopyynnön. Jäsenelle soitetaan takaisin mahdollisimman pikaisesti samana päivänä kello 15:een mennessä. Jos jäsen ei vastaa ensimmäisellä kerralla, kassan henkilökunta yrittää tavoittaa uudestaan vielä kaksi kertaa.

IAET-kassan puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma-to klo 10 – 15, pe klo 10 –13.

Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvätHallitus esittää, että vuorotteluvapaan lakimuutos tulisi voimaan 1. tammikuuta. Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016.

Esityksen mukaan vuorotteluvapaalle jääminen edellyttäisi jat-kossa 20 vuoden työhistoriaa, vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhenisi 180 päivään ja vuorottelukorvauksen suuruus olisi kaikilla vuorottelijoilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Lisäksi pois-tettaisiin mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa osissa.

Vuorotteluvapaalle voi nykyisin jäädä, kun työhistoriaa on ker-tynyt 16 vuotta. 360 päivän mittaisen vapaan voi pitää vähintään 100 päivän mittaisissa jaksoissa. Vuorotteluvapaan ajalta makset-tavan vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttö-myyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädes-sään. Jos työhistoriaa on kertynyt yli 25 vuotta, korvauksen suu-ruus on 80 prosenttia päivärahasta. ●

26 YTY 5/2015

Lisätietoa saat soittamalla YTYn toimistoon tai IAET-kassan nettisivulta, www.iaet.fi.

pÄÄTOiMinenYRiTTÄJÄ Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö

päätoimisesti yritystoiminnassa. Päätoimisella

yrittäjällä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Huom.! Perheyrityksessä työskentelevä puoliso

voi olla päätoiminen yrittäjä, vaikka hänellä ei

olisikaan omistusosuutta.

SiVuTOiMinenYRiTTÄJÄ Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö

yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Sivutoiminen

yrittäjyys ei ole este ansiopäivärahan maksamiselle, jos

muut edellytykset täyttyvät. Jos sivutoimisesta

yritystoiminnasta on ansiotuloa, ansiopäiväraha

maksetaan soviteltuna.

SOViTeLTuAnSiOpÄiVÄRAHAOsittain työllistyneelle voidaan tietyin edellytyksin

maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Sovitellussa

ansiopäivärahassa huomioidaan työtulon vaikutus. ●

Ansiopäiväraha laskee hiemanAnsiopäivärahan suuruus laskee muutamilla euroilla kuukaudessa kansaneläkeindeksin

tarkistuksen seurauksena.Ansiopäivärahan perusosa pienenee 0,4 prosenttia. Esimerkiksi 4 000 euron palkka-

tulolla vaikutus on -4,30 euroa/kk. Muutos vaikuttaa kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. ●

Oletko yrittäjän puoliso?Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti yrittä-jyyden vaikutuksesta perheenjäsenten työttömyysturvaan. Mukana on ollut osaksi virheellistä tietoa. Jos haluat tarkistaa oman perusti-lanteesi, voit ottaa yhteyttä YTYn toimistoon (09) 2510 1330 tai kari.saarinen@yty.fi.

YTYn liittymislomakkeella kysytään jäseneksi hakevalta, onko hänellä tai hänen perheellään yritystoimintaa. Jos tähän kohtaan vastaa kyllä, olemme henkilökohtaisesti yhteydessä ja varmistamme millaisesta yrittäjyydestä on kyse. Emme kuitenkaan saa tietoa, mikäli jäsenyyden aikana tapahtuu muun muassa yrittäjyyteen vai-kuttavia muutoksia. Siksi muistutamme tästä työttömyysturva-asi-asta säännöllisesti eri viestintäkanavillamme.

Ansiopäivärahan YTYn jäsenille maksaa IAET-kassa. Sen toi-minta perustuu lakeihin ja toimintaa valvovat viranomaiset. IAET-kassa maksaa työttömyysetuuksia TE-toimiston lausuntoihin perus-tuen. Työttömyyskassa ei tee tulkintoja YTYn jäsenten tai heidän perheenjäsentensä asemasta. Tulkinta kuuluu työvoimaviranomai-sille eivätkä kassan etuuskäsittelijät voi tehdä poikkeuksia tai muu-toksia TE-toimiston antamiin työvoimapoliittisiin lausuntoihin. ●

YTY 5/2015 27

28 YTY 5/2015

Historiallinen ääntenlaskenta menossa. Kuvassa (vas.) ääntenlaskijoiden sihteeriEnni Nirhola, Ari Nieminen, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi ja Jukka Rämö.

Pekka Potinkara äänestää hallituksen kokoonpanosta,toimitsijana Kari Saarinen. Taustalla ääntenlaskijoiden sihteeriEnni Nirhola.

Helsingin Kaapelitehtaan Teatterimuseo on viime aikoina muuntunut myös juhlien ja kokousten pitopaikaksi.

YTYn uuden hallituksen ensimetrejä olivat todistamassa Ida Aalbergin,

Aku Korhosen, Tauno Palon ja muidentaiteilijalegendojen henget. Sääntömääräinen

syyskokous nimittäin pidettiin Teatteri-museossa Helsingin Kaapelitehtaalla.

Teatterimuseo hurmasi syyskokousvieraitaTeksti ja kuvat Tuomo Tarvas

N oin 60 syyskokouksen osanottajaa kokoontuivat vanhojen valokuvien, teatterijulisteiden, näyttämökuvien pienoismallien ja ajan patinaa tihku-vien, aitojen roolivaatteiden keskelle.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Aaltonen ja sihteerinä toimi Heikki Meskanen. YTYn vaalitoimi-kunnan puheenjohtaja Aku Lipsanen esitteli toimikun-nan esitykset uusiksi hallituksen jäseniksi. Toimikunta

YTY 5/2015 29

Syyskokouksen osanottajat seuraavat keskustelua.

YTYn HALLiTuS 2016-17:Puheenjohtaja:

Mika Vesterinen,

EJL-Keskijohdon yhdistys

Varapuheenjohtaja:

Timo Laihanen,

Flybe Airline Pilot Association

Varsinaiset jäsenet:

Pirkko Haapala,

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL

Ralf Holmlund,

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT

Risto Lehtilahti,

Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt

Marko Pyy,

Tiedon Asiantuntijat TAS

Kari Westergren,

OP Esimiehet ja Asiantuntijat OEA

Varajäsenet kutsujärjestyksessä:

u. Irene Aintio,

Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt

v. Aarne Palin,

Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat

w. Katri Vänttinen,

Ylen päällikköyhdistys

Syyskokoukseen osallistui noin 60 ytyläistä. Etualalla vasemmalta Elina Anttonen,puheenjohtajana toiminut Ari Aaltonen ja Keijo Hyvärinen.

Teatterimuseo hurmasi syyskokousvieraitalippuäänestyksessä kuudesta ehdokkaasta viittä suosik-kiaan, ja valituksi tulivat yllä olevat henkilöt. Varajäse-nistä ei tarvinnut äänestää.

Syyskokous päätti pitää YTYn jäsenmaksun nor-maalimaksun vuonna 2016 ennallaan eli 24,75 eurossa per kuukausi.

Syyskokouksen jälkeen viitisenkymmentä innokasta jatkoi iltaa Teatteri Hurja Ruuthin Talvisirkus Matkalla -esityksessä, joka pidettiin niin ikään Kaapelitehtaalla. ●

halusi, että hallitus jatkaa seuraavalla kaksivuotiskaudella mallilla 5+3 eli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi valittaisiin viisi varsinaista ja kolme varajäsentä.

Ensimmäistä kertaa YTYn historiassa hallituksesta jouduttiin äänestämään, sillä kokouksessa tuli esitys myös seitsemästä varsinaisesta jäsenestä. Vaalitoimi-kunnan esitys kuitenkin voitti. Varsinaisiksi jäseniksi oli alun perin seitsemän ehdokasta, mutta yksi heistä vetäytyi kokouksen aikana. Syyskokous äänesti suljetussa

Vaikka akavalaisilla aloilla pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, kokonaistyöttömyys on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosi sitten. Näin voi päätellä IAET-kassan työttömyys-tiedoista, jotka koskevat lokakuuta.

IAET-kassan laskennallinen työttömyysaste oli lokakuussa 5,0 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin lokakuussa 2013. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamia satoja tuensaajia. Koko kuluvan vuoden ajan IAET-kassasta korvauksia saavien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2014.Vajaa 80 prosenttia tuensaajista oli kokonaan työttömiä.

Ytyläisistä ansiopäivärahaa sai IAET-kassasta lokakuussa 6,6 prosenttia jäsenistä, vuosi sitten suurin piirtein yhtä moni.

Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Akavan mukaan peräti 60 prosenttia kolmessa vuodessa. Joka kolmas korkeasti koulutettu on ollut työttömänä yli vuoden. Yhteensä vailla työtä oli lokakuussa 47 000 korkeakoulutettua, kun heitä oli vielä ennen finanssikriisiä vuonna 2008 alle 20 000. ●

Onko sinullakokemustaulkomaan-komennuksista?Oletko tahkonnut thain tai hindin kielen alkeita voidaksesi pitäävakuuttavamman presentaation asiakkaille? Oletko odottanut Sao Paulossa muuttokuormaa tai etsinyt väliaikaiskämppää Lontoosta? Tunnetkojapanilaisen liikelounaan pelisäännöt tarkistamatta Googlesta?

YTY-lehti etsii vuoden 2016 ensimmäiseen, ensi helmikuussailmestyvään numeroon haastateltavia ytyläisistä, joilla on kokemustakansainvälisestä työstä. Kokemus voi liittyä ulkomaankomennukseen taityöhön hyvin monikulttuurisessa työympäristössä Suomessa.

Jos haluat kertoa kokemuksistasi, ota yhteyttä YTYn viestinnän asiantuntijaan,Tuomo Tarvakseen: tuomo.tarvas@yty.fi tai (09) 2510 1335.

Uma só língua nunca basta!

Työttömyys pysynyt aisoissa

YTY-lehti etsii haastateltavaksi myösvapaaehtoistyötä tekeviä jäseniään. Sadattuhannet suomalaiset tekevät päivätyönsälisäksi säännöllisesti jotain vapaaehtois-työtä: auttavat autoilijoita tiepalvelussa,kerävät rahaa syöpälapsille, tarjoavatseuraa yksinäisille vanhuksille tai valmentavat urheiluseurassa.Mitä sinä teet?

Ota yhteyttä tuomo.tarvas@yty.fitai (09) 2510 1335.

Teetkö vapaaehtois-työtä?

30 YTY 5/2015

U utisissa työelämä näyttää melko lohduttomalta. Työttömyys kasvaa, talous ei kasva, hallitus kaavailee pakkolakeja, työsuh-teet epävakaistuvat, nuoret pelkäävät perustaa perheitä ja työ-markkinoiden uhataan muuttuvan niin nopealla tahdilla, ettei perässä pysytä.

Tässä lehdessä kerrotaan muun muassa yt-neuvotteluiden jälkeisestä elämästä ja piilotyöpaikkojen löytämisestä. Työpaikkoja siis on, mutta ne ovat usein piilossa.

Onkohan työhakemusten kasvanut määrä pelästyttänyt työnantajat niin pahasti, että sopiva työntekijä haetaan kaikessa hiljaisuudessa? Odottaako työnantaja, että sopiva työntekijä tulee vastaan sosiaalisessa mediassa, lähet-tää avoimen hakemuksen tai nykyinen työntekijä suosittelee hyvää tyyppiä omista verkostoistaan?

Ilmiö on melko selkeä. Sosiaalisen median takia olemme jatkuvasti suu-rennuslasin alla. Tekemisiämme, osaamistamme ja kiinnostuksen kohtei-tamme on helppo seurata, kun kaikki on tai ainakin tulisi olla kaikkien näh-tävissä. Työnantaja voi kuoria kermat päältä, valita juuri omaan yritykseensä ja työyhteisöön sopivat hyvät tyypit. Onkin syytä pohtia kertooko minun LinkedIn-profiilini sen, mitä osaan? Entäpä Twitter-päivitykseni – minkälai-sen kuvan ne minusta antavat?

Vaikka mediassa käyty keskustelu työmarkkinoiden suhteen on varsin negatiivista, älä laita päätäsi pii-loon, vaan lähesty rohkeasti niitä työpaikkoja, jotka kiinnostavat sinua. Juuri sinä olet se hyvä tyyppi, jota etsitään, kunhan vain tuot osaamisesi esille. Älä odota, että sinua kiinnostava paikka tulee auki, vaan ehdota itse, mitä työtä haluaisit tehdä.

Päivitä LinkedIn-profiilisi ja pyydä siihen ammattilaisten, ystävien ja ver-kostojesi apua. Pyri tuomaan sosiaalisessa mediassa esille osaamistasi ja kerro rohkeasti, millainen tehtävä tai työyhteisö sinua kiinnostaa. ●

Enni Nirholaasiamies

Älä laita päätäsi piiloon

Tekemisiämme,osaamistamme ja

kiinnostuksen kohteitammeon helppo seurata, kunkaikki on tai ainakin tulisiolla kaikkien nähtävissä.

[ Y T I M E S TÄ ]

YTY 5/2015 31

[ M A A I L M A N P Y Ö R Ä ]

Juhlat lujittavatliikesuhdetta

Teksti Marjut Nieminen Kuva Fotolia.com

Jouluna yritykset lahjoittavat usein joulutervehdysrahathyväntekeväisyyteen. Liike-elämässä kannattaa kuitenkin

muistaa, että henkilökohtainen tervehdys vahvistaaliikesuhdetta, mutta vastapuolen uskonnollista

vakaumusta ei pidä unohtaa.

Kohteliaisuutta puhelimessaja meilissä

Gregoriaanista kalenteria noudattavissa maissa uusi vuosi alkaa tammikuun ensim-mäisenä päivänä. Uudenvuodenpäivä on yleensä pyhä- ja vapaapäivä.

Liike-elämässä on tapana tervehtiä yhteistyökumppania vuodenvaihteessa. Silloin kiitetään hyvästä yhteistyöstä sekä toivotetaan onnea ja menestystä uudelle vuodelle. Vaikka joulun aikaan olisi jo toi-votettu hyvää uutta vuotta, myös vuoden-

FM Marjut Nieminen onkansainväliseen yhteistyöhönerikoistunut valmentaja.Hänen erikoisalaansa ovatesimiestaidot, asiakastyö,monikulttuurinen presentaatioja vuorovaikutuksenparantaminen.

www.internationalskills.net/

Joulu on tärkeimpiä juhlia län-simaissa. Kansainvälisessä liike-elämässä yleisin toivotus on Season’s Greetings! Toinen taval-linen tervehdys on Happy Holi-days! Joulutervehdykseen ei ole

sopivaa yhdistää liike-elämässä uskonnol-lisia sanontoja tai symboleja.

Perinteinen Merry Christmas on sovelias vain silloin, kun liikekumppanin uskon-nollinen vakaumus on tiedossa ja kun välit ovat läheiset tai ollaan jopa ystäviä.

Halutessaan toivotukseen voi liittää monenlaisia tunteikkaita sanontoja, jotka käsittelevät erinomaista yhteistyötä, hyvää terveyttä sekä muita pienempiä onnenpot-kuja ja yhteisiä iloja. Vaikka onkin kysy-myksessä liikesuhde, toivotukset on tarkoi-tettu usein koko perheelle.

32 YTY 5/2015

Yleisiä joulutoivotuksia

• Season’s Greetings and best wishes throughout the New Year

• At the heart of your holiday season, may there be joy.

• Best wishes for a warm and wonderful Holiday Season and a New Year full of health and happiness

Yleisiä uudenvuoden toivotuksia

• May the New Year bring joy, peace, and happiness to you and your entire family.

• As the New Year makes its way through the cold winter, I want to send you a warm Hello and wish you a Happy New Year!

• May the New Year bring you delight, health and happiness in all your endeavors.

vaihteessa on kohteliasta toivottaa vielä uudelleen menestystä ja muuta hyvää.

Tervehdys sanotaan puhelimessa tai tavattaessa henkilökohtaisesti. Sähköpos-tit alkavat tai päättyvät kohteliaisiin toi-votuksiin. Esimies saattaa myös lähettää tiimilleen pidemmän viestin, joka sisältää erityismaininnat saavutetuista tavoitteista, kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja onnekkaan uuden vuoden toivotukset.

Venäjällä joulu7. tammikuuta

Venäjällä ja Kiinassa juhla-ajat ovat hie-man erilaiset. Vuoden vaihtumista juhli-taan Venäjällä ensimmäinen tammikuuta. Pakkasukko ja Lumityttö tuovat silloin lah-joja. Sen jälkeen venäläiset viettävän vapaa-

viikkoa. Joulua vietetään kuitenkin vasta 7. tammikuuta gregoriaanisen kalenterin mukaisesti.

Kiinalaisten tärkein juhla on uusivuosi. Ajankohta vaihtelee, koska se määräytyy kiinalaisen kuukalenterin mukaan. Länsi-maisen kalenterin mukaan kiinalaisten uusi vuosi alkaa tammikuun lopussa tai helmi-kuun aikana. Seuraava kiinalainen uusi-vuosi on 8.2.2016 ja vapaapäivät ovat työ-paikan mukaan 8.–13.2.2016.

Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan myös muualla kuin Kiinassa. Esimerkiksi Male-siassa ja Singaporessa on vahvat kiinalais-perinteet, ja näissä maissa vietetään yleisesti kiinalaista uuttavuotta.

Syntymäpäivä on tärkeä juhla

Syntymäpäivää juhlitaan monissa maissa näyttävämmin kuin Suomessa. Myös työ-paikoilla on tapana muistaa syntymäpäivä-sankaria. Jos yrityksessä ei ole erillisiä sään-töjä syntymäpäivän vietosta, onnittelutapa määräytyy kulttuurin ja tuttavallisuuden mukaan.

Suomessa yleensä päivänsankari järjes-tää työtovereilleen kakkukahvit. Kansainvä-lisesti etiketti on päinvastainen: työtoverit tarjoavat juhlasankarille lounaan, hankki-vat hänelle syntymäpäiväkakun tai ojenta-vat pienen lahjan.

Suomen kommunikaatiokulttuuri on onnitteluissakin lyhyttä ja asiallista, mutta kansainvälisissä toivotuksissa suositaan sen sijaan värikästä ja tunteikasta kieltä. Onnit-telut ovat monisanaisia ja polveilevia.

Kirjoitettu syntymäpäiväonnittelu sisäl-tää lyhimmillään seuraavan toivotuksen:

I want to wish you a very Happy Birth-day. I hope you are having a wonderful day. ●

YTY 5/2015 33

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Kirjaudu

palveluun

ja hyödynnä

etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään netti-

kauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassa-oloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä

tulee päivittäin lisää.

Silmäasema tarjoaa joulukuussa huippuedun – kaikki silmä-lasit nyt -50 % (sis. kehykset ja linssit). Siis ihan kaikki sil-mälasit! Voit valita mitkä tahansa kehykset kaikista kehys-malleistamme. Valitaan lisäksi yhdessä juuri sinulle sopivat linssit. Etu on voimassa 31.1.2016 asti Silmäaseman myy-mälöissä.

1Store Uusi MacBook tarjoaa täysimittaisen käyttökoke-muksen kaikkien aikojen pienimmässä ja kompakteimmassa Mac-kannettavassa. Uusi näppäimistö, Force Touch -ohjaus-levy, 12 tuuman Retina-näyttö, USB-C-portti, akku ja emole-vy. Näillä teimme laitteesta sekä ohuemman että entistä pa-remman. Värivaihtoehtoina Silver, Space Grey ja Gold. Samalla saat laitteeseesi hankittua AppleCare-takuulaajennuksen 3 vuodelle huippuedullisesti. Jäsenetusi 115,-! MF855KS/A MacBook 12-inch Retina Core M 1.1GHz/8GB/256GB/Intel HD 5300 1384,- sis. alv 24 % (norm. 1499,- sis.

alv 24 %). Jäsenetusi 56,-! MF126K/A AppleCare Protection Plan APP MBPro13”/MBAir/MB12” 36 kk 193,- sis. alv 24 % (norm. 249,- sis. alv 24 %). Beddit Sleep Tracker -unimit-tausjärjestelmä, valkoinen. Tarjoushinta 129,- sis. alv 24 % (norm. 149,-). Tuotteet voit tilata soittamalla meille nume-roon 0400 589247/Timo Ovaska.

YSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTIYSTÄVÄMYYNTI

KAIKKI SILMÄLASIT -50%

Uusi MacBook

Beddit Sleep Tracker

Zalando Normaalihintaiset tuotteet -10 %! Etu on voimas-sa 31.12.2015 asti, tilauksen vähimmäisarvo 50,00. Edun voi käyttää vain kerran ja se on lunastettava ennen tilauk-sen vahvistamista. Etua ei voida vaihtaa rahaksi tai yhdistää muihin etukuponkeihin. Etu ei koske jo alennettuja tuotteita eikä välttämättä koske kaikkia tuotemerkkejä. Tilaukset teh-tävä kirjautuneena Jäsenedut.fi -palveluun, koodilla ei saa tilata muuta kautta.

Flamingo Spa 20 %:n alennus päivän hinnasta Kylpylän si-säänpääsystä ja Vesipuiston perhelipuista. Tarjous voimassa 28.7.2016 asti.

Ibas Kroll Ontrack Maailman johtavat tietojen palau-tuspalvelut käytössäsi helposti ja nopeasti! Jäsenetuna tallennusvälineen Economy-analyysi veloituksetta (edun arvo 150,-). Katso lisätiedot Jäsenedut.fi -palvelusta. Tarjo-us voimassa 31.1.2016 asti.

HifiStudio-verkkokaupasta kaikki tuotteet -10 % koodilla JÄSENEDUT (myös tarjoushintaiset). Verkkokaupasta tilatut tuotteet voi noutaa myymälästä ilman toimituskuluja. Tarjo-us voimassa 31.12.2015 asti.

JÄSenYYSASiAT JOHTO

eDunVALVOnTA

YKSiTYiSALOJen eSiMieHeT JA ASiAnTunTiJAT YTY RYpostiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b

puhelin 09 2510 1310 Sähköposti yty@yty.fi Henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi

www.yty.fi

jäsensihteeriTiina LappalainenPuh. 09 2510 1310

neuvottelupäällikköAnu AspialaPuh. 09 2510 1340

toimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. 09 2510 1320

asiamiespekka potinkaraPuh. 09 2510 1375

jäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. 09 2510 1330

asiamiesenni nirholaPuh. 09 2510 1345

yhteiskuntasuhteidenpäällikkö Antti Leino Puh. 09 2510 1325

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. 09 2510 1360

päälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen

viestintä- ja ura-asiantuntijaLeena Vänni(perhevapaalla)

viestinnän asiantuntijaTuomo TarvasPuh. (09) 2510 1335

Vakuutamme jäsenemmeakavalaisessa IAET-kassassa,

joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille,

lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessa

koulutuksessa oleville sekävuorottelukorvausta.

Työttömyyskassan jäsenmaksusisältyy YTYn jäsenmaksuun.

postiosoite:Ratavartijankatu 2,

00520 Helsinki

Käyntiosoite:Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

www.iaet.fi

palvelunumero:09 4763 7600

ma-to klo 10 – 15 jape klo 10 – 13

Pidä tietosi ajan tasalla

Voit tarkastella ja päivittääjäsentietojasi YTYn nettisivujen

jäsenosiossa. Toivomme, ettäpäivität tietosi, kun jokin

seuraavista muuttuu:

• sähköpostiosoite

• puhelinnumero

• työnantaja

• tehtävänimike

Postiosoitetiedot päivittyvätautomaattisesti Postin tieto-kannasta. Jos haluat paperi-

postin muuhun kuinviralliseen kotiosoitteesi,ilmoitathan siitä meille.

VieSTinTÄ- JA uRApALVeLuTTYÖSuHDeASiAT Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00Sähköposti: tyosuhdeneuvonta@yty.fi

YTY 5/2015 35

[ Y H T E Y S T I E D O T ]

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta.Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä! Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista, Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan, Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan! Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta, Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha –Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

Joulumaasäv. Katri Helena Kalaojasan. Juha Vainio

YTY toivottaa kaikille jäsenilleenoikein hyvää joulua!