KUN HARRASTUKSESTATULEE TYÖ

3D-suunnittelija Tero Koivu

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

3I2010

Työtaistelu toityöehtosopimuksenkemian ylemmille

Ruokastressi kuriintyöterveyshuollossa

Todelliset työtunnitsaatava kirjoihinja kansiin

22

KUN HARRASTUKSESTATULEE TYÖ

3D-suunnittelija Tero Koivu

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

3I2010

Työtaistelu toityöehtosopimuksenkemian ylemmille

Ruokastressi kuriintyöterveyshuollossa

Todelliset työtunnitsaatava kirjoihinja kansiin

Kan

nen

kuva

: Olli

Häk

ämie

s

2 YTY 3 I 2010

3I2010 4 TODELLISET TYÖTUNNIT SAATAVA KIRJOIHIN JA KANSIIN

7 TYÖURANEUVOTTELUT LAAJENIVAT KASVUOHJELMAN RAKENTAMISEKSI

8 KESÄLOMA

10 TYÖTAISTELU TOI TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEMIAN YLEMMILLE

12 AKTIIVINEN YRITYSYHDISTYSTOIMINTA TOI KANSAINVÄLISIÄ TUULIA TELIASONERAAN

14 TERON HARRASTUKSESTA TULI TYÖ

17 KOULUTUSTA MONEEN TARPEESEEN

18 IRTISANOMISEN PERUSTEESTA PITÄÄ NEUVOTELLA

19 PÄÄTÖSTÄ EI SAA TEHDÄ ENNEN YT-NEUVOTTELUITA

20 RYHMÄELÄKEVAKUUTUS EI ESTÄ TYÖTTÖMYYSKORVAUKSEN MAKSUA

21 KORKEIN OIKEUS VESITTI MÄÄRÄAIKAISTEN SUOJELUN

22 RUOKASTRESSI KURIIN TYÖTERVEYS- HUOLLOSSA

23 LYHYET

27 LOMAILU ON TAITOLAJI

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2010Jaakko Kiiski, Kari Saarinen,Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssan Kirjapaino Oy

PAINOSMÄÄRÄ8 100

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 9.9.2010

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJAAnitta Valtonengsm 0400 601 161

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Tässä numerossa

10

18 – 198

14

YTY 3 I 2010 3

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset:etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistonhoitajaKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

asiamiesAnu Aspiala(perhevapaalla)

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanenpäivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

IAET-kassa

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITERatavartijankatu 2 B, 4.krs

sähköposti: iaet@iaet.fiinternet: www.iaet.fi

Työttömyyspäiväraha-asiatPuhelin (09) 4763 7600

Koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaaPuhelin (09) 4763 7620

Pääkirjoitus

KESÄN PIKKUPAKINAT

T alvi joutui luovuttamaan ja antoi tietä kesälle. Kuinka selvittiin poikke-uksellisen normaalista talvesta ja kuinka menneen talven työrupeama taaksepäin katsoen meni? Vertailu aiempiin vuosiin pistää miettimään onko normaalia kaavaa enään olemassa.

Euroopan unionin sisältäkin kuuluu kummia. Oliko lama, josta selvittiin, joten kuten vain pintaraapaisu tulevaan vai onko yhteisöllä keinoja ja tahtoa saada tilanne hallintaan unionin jäseniä tyydyttävällä tavalla. Seuraukset ovat pitkäkestoisia ja etenkin rahoitusalaa koskevia.

Elinkeinoelämän suunnalta tuotiin taas runsaasti talvisen hyytävää viestiä leveältä rintamalta kannattavuuden ja markkinoiden yllättävästä heikkenemi-sestä. Myös ne alat, joita suoranaisesti taantuma ei kovin kourin koskettanut, perääntyivät ja ryhtyivät talkoisiin muiden lailla.

Valtion velka ja tavoitteet tulevan vajeen rahoittamiseksi painavat päälle samaan aikaan kun työvoiman ikääntymistä ja nuoren sukupolven työllistämis-ratkaisua pohtivat tahot eivät ole päässeet samaan pöytään sopimaan menette-lystä, jolla työllisyyden ongelmat saataisiin ratkaistua.

Pitkään työelämässä ollutta kummastuttaa, onko tässä tosiasiassa kyse osaa-misen katoamisesta vai lyhyen kaavan excel- taulukosta, jossa on unohtunut uuden työntekijäpolven mukaan ottaminen entistäkin haastavampaan työelämään.

Talouden nopea kasvu sekä liiketalouden kuumenemisen mukana tulleen glo-baalin ja perinteitä kaihtaneen liiketalouden vyöry Eurooppaan tempaisi mukaansa epäterveitä yritysrakenteita. Näitä rakenteita uskallan verrata taruun ”keisarin uudet vaatteet” ja tuloksen tarinan lukeneet tuntevat.

Järjestöjen eriaikainen painotus yrityssektoreille on tuonut aivan uuden neu-vottelumenettelyn Tupon jälkeen. Jokaisen järjestön tahto on saada mahdollisim-man laaja sopimus aikaiseksi. Työnantajapuoli puolestaan tahtoo samanaikaisesti mahdollisimman nopeaa päätöstä sopimusneuvotteluissa. Tämä tulee näkymään tulevaisuudessa kirjavina sekä eriarvoisina sopimuksina, joiden merkitys kasvaa työvoiman etsiessä itselleen koulutusta ja turvallista työnantajaa.

En lähde arvioimaan, mitkä ovat ne tulevaisuuden alat ja työnantajat, joita pidetään menestyvinä ja haluttuina. Toivotan TES-neuvottelijoille voimia kesän yli jatkuville neuvottelukierroksille ja kentän tukea neuvottelutuloksen takaa-miseksi.

Toivotan myös YTYn jäsenille hyvää kesää ja rauhallisia lomahetkiä. Muis-takaa pitää itsestänne ja läheisistänne huolta, unohtamatta myöskään työyhtei-sönne jäseniä, joiden kanssa teette yhteistä tulevaisuutta.

Juha HarjunenYTYn varapuheenjohtaja

4 YTY 3 I 2010

Teksti Ulla Aitta, työelämän tutkija / Akava Kuvat Fotolia.com

Todelliset työtunnit saatava

KIRJOIHIN JAKANSIIN

YTY 3 I 2010 5

T yöajat nousevat säännölli-sin väliajoin työmarkkina-poliittiseksi kiistakapulaksi. Työaikakeskusteluja herää toistuvasti esimerkiksi pal-

kansaajien vuosittaisen työajan pituu-desta. Sen lisäksi, että työuria tulisi pidentää, vaaditaan myös yleistä työaiko-jen pidentämistä.

Makrotalouden kirjoituspöytälaskel-milla on helppo päätyä siihen, että kan-santalouden kokonaistyöpanosta voidaan

tunnit. Jos työntekijä tekee esimerkiksi 45-tuntista työviikkoa, lopputuloksena syntyy tavaraa tai palvelusuorituksia määrällisesti enemmän kuin 38-tunti-sen työviikon aikana.

Sama yhtälö ei toimikaan, jos esimer-kiksi suunnittelevan tai uutta luovan tie-totyön kanssa painiskeleva asiantuntija istuu näyttöpäätteensä ääressä vaik-kapa 7 viikkotuntia entistä kauemmin. Päinvastoin työn lopputuloksen laatu voi jopa laskea. Liian pitkät työajat voi-vat heikentää työntekijän kykyä tuottaa luovasti uutta. Henkisessä työssä työpa-noksen ja työn tuloksen yhteys on mut-kikas yhtälö, jota ei voida säädellä ulkoi-sesti määrätyillä työtunneilla.

SUOMALAISTEN VUOSITYÖAIKA OECD:N KESKITASOA

Suomalaisten palkansaajien säännöl-linen vuosityöaika on keskimäärin runsaat 1 700 tuntia. Määrä vastaa OECD-maiden keskiarvoa. Jos vuosityö-

aikaamme pidennettäisiin, erkanisimme kauas niistä vuosityöa joista , jo ita tehdään Pohjoismaissa ja Keski-Euroopan maista esimerkiksi Saksassa, Rans-kassa ja Iso-Britanniassa.

Siirtyisimme samaan sarjaan Japanin, Yhdysvalta in , Puolan, Unkarin ja Kreikan

kanssa.

UNOHDETAAN KELLO,TULOKSET RATKAISEVAT

Eurooppalaisia korkeasti koulu-tettuja palkansaajia edustavan

Eurocadres-järjestön piirissä käy-dään vilkasta keskustelua siitä, tulisiko koulutettujen asiantunti-joiden työtunteja ylipäänsä mitata

tai rekisteröidä. Pitäisikö näille ryh-mille suoda niin kutsuttu akateemi-nen vapaus, jonka puitteissa työnte-

kijä itse voisi päättää kulloistenkin työ-tehtäviensä vaatimista työtunneista ja työaikansa sijoittelusta? Päähuomion

tulisi kiinnittyä työn lopputulokseen, ei sen tuottamisen vaatimiin työtuntei-hin.

Tällaista autonomiaa puolustaa muun muassa se, että tieto- ja asiantuntija-työssä yhteys tehtyjen työtuntien ja työn lopputuloksen välillä on hämärä. Asian-tuntijat ja esimiehet tekevät todellisuu-

– työikäisen väestön vähenemisestä huo-limatta – pitää ennallaan, jos työnteki-jöiden vuotuisia työtunteja lisätään. Viikko, kuukausi- tai vuosityöaikojen pidentämistä nykyisestään on kuitenkin syytä arvioida kriittisesti. Etenkin, kun yhä suurempi osa palkansaajista työsken-telee erilaisissa tieto- ja asiantuntijateh-tävissä.

AIKA ON HUONO MITTARIASIANTUNTIJATYÖHÖN

Tehdyillä työtunneilla voidaan suoraan mitata työn lopputuloksia vain sellai-sessa teollisuuden tai palvelutuotannon työssä, jossa työsuorite tarkoittaa täs-mälleen samaa kuin siihen käytetyt työ-

Pitääkö asiantuntijoiden työtunteja rekisteröidä vaipitäisikö päähuomio suunnata työtulokseen? Siitä eihyvää seuraa, jos työsuoritusta mitataan pelkällä loppu-tuloksella ja vastuu työajan hallinnasta siirtyy työntekijälle.

100 %

Läh

de:

Työ

olo

tutk

imu

ksen

200

8 ai

nei

sto

6 YTY 3 I 2010

Aika eli työtunnit ovat keskeinen tuotannontekijä, jonka työntekijä myy työpa-noksenaan työnantajalle. Työnantajan velvollisuus on maksaa korvaus työnteki-jän oman ajan menetyksestä. Ei siis ihme, että työajat ovat eräs työmarkkinapo-liittisissa keskusteluissa toistuvista aiheista.

Työmarkkinaosapuolille tärkeitä asioita neuvottelupöydissä ovat työaikojen pituus, työaikojen sijoittuminen, joustomahdollisuudet ja ylitöiden korvattavuus. Palkansaajat puolustavat oikeutta riittävään työn rasituksesta palautumiseen ja työn ulkopuoliseen elämään. Työnantajat pyrkivät sovituilla työtunneilla ja aukiolo-ajoilla turvaamaan mahdollisimman suuren tuotannon ja palveluiden määrän.

Poliittisilla päättäjillä on yhteiskunnallinen intressi valvoa ja turvata sitä, ettei-vät työaikojen pituus tai järjestelyt muuta liian radikaalisti koko yhteiskunnan aika- ja palvelustruktuuria. Tästä tuorein esimerkki on liikkeiden aukioloajoista käyty parin vuosikymmenen mittainen yhteiskunnallinen keskustelu ja neuvot-teluprosessi. ●

Työaikojen seuranta

37Kaikki palkansaajat

Ylemmät toimihenkilöt *

Kaikki

Valtio

Kunta

Yksityinen

35

63

23

34

29

35

24

47

31

34

30

13

30

34

Kellokortti tms. Kirjaa itse Ei seurantaa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat.

* Korkeasti koulutetuista palkansaajista, joita Tilastokeskuksen

sosioekonomisessa luokituksessa kutsutaan ylemmiksi toimi-

henkilöiksi, 35 prosentin työaikoja ei seurata työpaikalla.

Aikatuotannontekijänä

dessa paljon työtä omalla ajallaan kotona tai työmatkoilla, ja näiden tuntien rekis-teröinti koetaan usein liian hankalaksi.

TODELLISET TYÖTUNNITSAATAVA NÄKYVIKSI

Itsenäistä tietotyötä tekevien työaiko-jen valvontaa ja tuntien rekisteröintiä on helppo kritisoida. Työtuntien seurantaa korvaavia vaihtoehtoja on kuitenkin vai-kea löytää.

Työsuorituksen ja lopputulosten mit-taamiseen on kehitetty monenlaisia arvi-ointivälineitä, joita työpaikoilla hyödyn-netään esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Moniin uusiin palkkausjär-jestelmiin sisältyy myös henkilökoh-tainen palkanosa, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen työntekijän suoriu-tumista. Mutta miten mitata työn tuo-toksen edellyttämää työpanosta, jos työ-tuntien mittaamisesta kokonaan luovut-taisiin?

Akava vaatii, että tehdyt työtunnit kirjataan ja rekisteröidään jopa nykyistä käytäntöä tarkemmin. Työaikajärjestel-miä on kehitettävä, jotta niiden avulla voidaan mitata jonkin työvaiheen edellyttämät todelliset työtunnit riippumatta siitä, missä työ teh-dään.

TYÖAIKASEURANTAON TYÖSUOJELUASIA

Todellisten työtuntien rekiste-röinti on välttämätöntä monesta-

kin syystä. Niin kutsuttu harmaa työ-aika vähenee, kun ylityötunnit kirjataan ja korvataan. On myös työnantajan etu

tietää, kuinka paljon työaikapanosta jokin tietty työtehtävä tai hankekoko-naisuus todellisuudessa vaatii.

Työsuojelun, työterveyden ja työntekijän oikeusturvan näkökul-masta on välttämätöntä, että työn-tekijä pystyy esittämään tekemiensä

työtuntien määrän. Ja saa niistä kor-vauksen.

TYÖAIKAOSAAMINENKUNNOLLA KÄYTTÖÖN

Työaikajoustojen kuten päivittäisten tai viikoittaisten työaikasaldojen sekä työ-aikapankkien käyttö perustuu työtun-tien rekisteröintiin. Suomi on euroop-palaisittain työaikajoustojen käytössä edelläkävijä. Esimerkiksi tuore valtion virka- ja työehtosopimus antaa työpai-koille mahdollisuuden kokeilla erilaisten työaikajoustomallien toimivuutta käy-tännössä.

Asiantuntijat ja esimiehet tarvitsevat työaikasuojelua. Siihen ei löydy oikotietä, vaan on turvauduttava vanhaan hyvään periaatteeseen, työaikojen mittaamiseen. Sen lisäksi tarvitaan nykypäivän työelä-män vaatimuksia vastaavia työaikajärjes-telmiä sekä uutta työaikaosaamista ja -johtamista. ●

YTY 3 I 2010 7

kasvuohjelman rakentamiseksi

K olmikantainen työ on jatkoa työurien pidentämiseen täh-dänneelle työlle. Neuvotte-luja päätettiin jatkaa, koska

kotimaisilta tutkimuslaitoksilta sekä OECD:ltä pyydetyt arviot tammikuussa päättyneiden työuraryhmien työn loppu-tuloksesta antoivat siihen aihetta.

Tavoitteena ovat edelleen toimet, jotka uskottavasti nostavat keskimää-räistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

Toinen painava perustelu jatkotyölle on se, että taloustilanne on heikentynyt olennaisesti. Talouden pitkän ajan näky-mät ovat heikommat kuin työuraryhmiä asetettaessa reilu vuosi sitten arvioitiin. Taustalla lymyilee julkisen talouden kes-tävyysvaje, joka hoitamattomana joh-taa liialliseen velkaantumiseen ja uhkaa hyvinvointipalveluja. Työurien pidentä-misellä on tässä yhtälössä iso merkitys.

AGENDA LAAJENEE

Tammikuussa päättyneissä työuraneu-votteluissa päähuomio kiinnittyi eläke-politiikkaan. Etenkin eläketurvan heiken-nysesitykset, jotka palkansaajapuoli tor-jui, olivat julkisuuden valokeilassa. Tämä oli nurinkurista, sillä ajankohtaisempi ongelma on työttömyys. Ilman työtä työ-urat eivät pitene. Toinen eläkepolitiikkaa kiireellisempi haaste on tulevaisuuden kasvun varmistaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta.

Suomen kilpailukyky globaalissa

Teksti Minna Helle, edunvalvontajohtaja / Akava Kuva Fotolia.com

TYÖURANEUVOTTELUTLAAJENIVAT

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitusovat käynnistäneet neuvottelut kestäväntalouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta.Edessä on tiukka puserrus nopealla aika-taululla. Akava tuo asialistalle muunmuassa työnantajien vastuun lisäämiseniäkkäiden irtisanomisesta.

toimintaympäristössä edellyttää lisäksi huippuluokan osaamista ja koulutusta sekä uusia innovaatioita ja niiden hyö-dyntämistä. Veroratkaisujen tulisi tukea tulevaa kasvua. Myös julkissektorin tuloksellisuutta olisi lisättävä. Esimer-kiksi kuntasektorilla kunta- ja palvelura-kenneuudistus eli Paras-hanke on tuot-tanut vain laihoja tuloksia. Kaikki nämä aiheet ovat nyt asialistalla.

ELÄKEPOLITIIKKAAEI OLE HAUDATTU

Vaikka neuvottelujen pääpaino ei ole elä-kepolitiikassa, aihetta ei ole haudattu. Työurat ovat ohjelman asialistalla, ja työn-antajapuoli tuo varmasti neuvottelupöy-tään vaatimuksia eläketurvan rakenteel-lisista uudistuksista. Maan hallituskaan ei ole lopullisesti haudannut ajatuksiaan vanhuuseläkeiän nostamistarpeesta.

Olisi tärkeää, että neuvottelujen lop-putuloksena saataisiin aikaiseksi eläke-rauha ja pitkään jatkunut spekulointi eläketurvan sisällöstä loppuisi. Eläke-turvamme rahoitus on vakaalla pohjalla ja vuoden 2005 eläkeuudistus toimii toi-vottuun suuntaan: eläkkeellesiirtymisikä on nousussa.

Akava nostaa työuraneuvotteluissa

asialistalle ainakin työaikakysymykset, kuntoutuksen tehostamisen sekä työn-antajien vastuun lisäämisen ikääntyvien irtisanomisesta.

VALMISTA VIIMEISTÄÄNSYYSKUUSSA

Talouskasvun ja työllisyyden ohjelman toteuttamiseksi on perustettu kuusi työ-ryhmää:1. Talouden kasvu ja tuottavuus2. Julkisen sektorin tuottavuus3. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta4. Ostovoima ja kilpailukyky5. Työurat6. Työttömyysvakuutusrahaston talous.

Ohjelman työryhmillä on edessä tiukka puserrus nopealla aikataululla. Monet käsiteltävistä asioista kytkeytyvät val-tion ensi vuoden budjetin valmisteluun. Näiltä osin esitysten on oltava valmiina jo kesän loppuun mennessä. Muilta osin takarajaksi on asetettu syyskuun 2010 puoliväli. Näiden esitysten eteenpäin-vieminen jää käytännössä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostetta-van hallituksen toteutettavaksi. ●

8 YTY 3 I 2010

K esäloma-asiat määritellään Vuosilomalaissa. Se on yleislaki, joka eräin rajoituksin koskee pääsään-töisesti kaikkia työsuhteessa olevia. Vuosiloma-lain tehtävänä on ylläpitää sekä edistää työnteki-jän työkykyä ja terveyttä. Seuraavassa käsitellään

vuosilomasäännöstön pääperiaatteita. Tarkempia tietoja vuosi-lomalain määräyksistä löytyy mm. YTYn jäsensivuilla.

LOMAN PITUUS

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa 2 arki-päivää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän maa-liskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, ansai-taan lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukau-delta, eli yhteensä 30 päivää vuodessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Joidenkin työehtosopimusten ja talokohtaisten sopimusten perusteella lomaa voi kuitenkin kertyä enemmän, esim. 3 arki-päivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta. Useissa työehto-sopimuksissa sovittu lomaraha- tai lomaltapaluurahaoikeus saat-taa silti olla sidottu vain vuosilomalain mukaiseen lomaan.

KESÄLOMALomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Kokonaiseen loma-

viikkoon kuuluu siis lähtökohtaisesti kuusi lomapäivää, eli myös lauantai, vaikka työntekijä tekisikin viisipäiväistä työviikkoa. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäis-lauantai ja vapunpäivä.

LOMAN AJANKOHTA

Vuosilomalain mukaan työnantaja päättää loman ajankohdasta lomakauden aikana. Vuosilomasta on annettava 24 päivän osuus 2.5.– 30.9.välisenä aikana. Loman 24 päivää ylittävä osuus annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10.– 30.4. välisenä aikana. Loma voidaan antaa myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työn-tekijän suostumuksella.

Työnantaja päättää, työntekijää kuultuaan, vuosiloman ajankohdan. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työnteki-jälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on kuitenkin ilmoitet-

Teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

YTY 3 I 2010 9

Lomanmääräytymisvuosi on täysi vuosi 1.4.– 31.3., jolloin tulevaa lomaa kartutetaan.

Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäiväätai sen veroisena pidettävää päivää tai toissijaisesti, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolopäiviksi luetaan kaikki työpäivät, jolloin työntekijä työskentelee joko työpaikalla tai muutoin työnantajan määräyksen alaisuudessa.

Työssäolopäivien veroiset päivät on lueteltu vuosilomalaissa, niitä ovat mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainloma,oma vuosiloma, kertausharjoitukset sekä tietyin rajoituksin lomautusaika (max 30 pv), opintovapaa (max 30 pv)ja sairausaika (max 75 pv).

Lomakausi on vuosittain 2.5.– 30.9. välinen aika, jolloin kesäloma on annettava työntekijälle. Kuitenkin vuosiloman 24 päivää ylittävä osa annetaan talvilomana lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkua.

tava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa, joka joutuu korvaa-maan aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi matkan peruuntu-miskulut, muuttaessaan yksipuolisesti loman ajankohtaa.

Loman tulee lain mukaan olla pääsääntöisesti yhdenjaksoi-nen. Loman 12 päivää ylittävä osuus voidaan kuitenkin antaa osissa, jos työntekijä suostuu tai jos se on työn käynnissä pitä-miseksi välttämätöntä. Työnantaja ja työntekijä saavat myös työntekijän aloitteesta sopia 24 päivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on teh-tävä kirjallisesti.

SAIRASTUMINEN

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, on loma hänen pyynnös-tänsä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Samoin on meneteltävä, jos tiedetään työntekijän joutuvan vuosilomansa aikana sairaanhoitoon esimerkiksi leikkauksen takia. Jos työ-kyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on seitsemän kalente-ripäivän sairausajan ylittävä lomanosa siirrettävä, jos työnte-kijä ilman aiheetonta viivästystä sitä pyytää.

Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siirrettä-vien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja määrää vuo-siloman ajankohdan.

LOMAPALKKA

Työntekijä saa pääsääntöisesti lomansa ajalta samansuuruisen palkan kuin hän saisi työssä ollessaan. Tämän vuoksi lomapal-kan suuruus määräytyy sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruu-desta ja laskemisperusteista.

LOMA- JA LOMALTAPALUURAHA

Lomarahaa ja lomaltapaluurahaa koskevat säännökset eivät ole lakisääteisiä, vaan niiden maksaminen perustuu työ- ja virka-ehtosopimuksiin, työpaikkakohtaisiin sopimuksiin tai työnte-kijän omaan työsopimukseen. Yleensä lomarahan ja lomaltapa-

luurahan suuruus on 50 prosenttia rahana maksetusta lomapal-kasta. Sopimuksesta riippuen se maksetaan joko ennen loman alkua tai loman jälkeen.

LOMAKORVAUS

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka työsuhteen aikana on työskennellyt vähintään 14 päivää tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, oikeus saada vuosiloma-palkkaa vastaava lomakorvaus täysiltä lomanmääräytymis-kuukausilta. Lomakorvausta maksetaan myös niille työnteki-jöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

LUONTOISEDUT LOMAN AIKANA

Vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta; luontoisetuja ei oteta huomioon. Poikkeuksen tekee varsinaisena luontoisetuna annettava ravintoetu. Muut luontoisedut on kuitenkin vuosi-lomalain mukaan pidettävä loman aikana vähentämättömänä työntekijän saatavina; työsuhdeasunto ja -auto on siis käytet-tävissä myös loman aikana. Mikäli etua ei käytetä, ei sitä kor-vata rahassa.

VUOSILOMAN SÄÄSTÄMINEN

Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidet-täväksi myöhempänä ajankohtana. Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidettäväksi säästöva-paana, mikäli siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelu-toiminnalle vakavaa haittaa. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan myöhem-min pidettäväksi säästövapaaksi, siitä on sovittava erikseen työnantajan kanssa.

VUOSILOMASTA LUOPUMINEN

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja työn-antaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosi-lomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen. ●

Teksti Anna Melkas

Kuvat Fotolia.com ja Veikko Somerpuro

Orionin luottamusvaltuutettu, YTN kemian

taustaryhmän pj. Sirpa Pelttari ja oik. Heidi

Silvennoinen (Farmasialiiton pj).

Työtaistelu toi

TYÖEHTOSOPIMUKSENKEMIAN YLEMMILLE

Sopimukseen ei päästy ilman työtaistelua. Kemian ylemmät toimihenkilöt olivat vuorot-telulakossa 9.– 26.3. ja uusi lakkovaroitus oli jo annettu,

ennen kuin riita saatiin 1.4.2010 sovittua.

Työehtosopimus on voimassa 1.4.2010–31.1.2013 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu. Palkantarkistuksista sovi-taan vuosittain. Ellei niistä päästä yksi-

mielisyyteen, sopimus on ensimmäi-sen kerran irtisanottavissa päättymään 31.5.2011.

TYÖSUHTEEN PERUSEHDOTSAATIIN KUNTOON

Työehtosopimus takaa kaikille sopimus-alalla työskenteleville ylemmille toimi-henkilöille ne työsuhteen perusehdot, joita työlainsäädäntö ei turvaa. Mer-kittävimpiä näistä ovat sitovat kirjauk-set ylitöiden korvaamisesta työaikalain mukaan, lain minimiä huomattavasti pidemmän sairausajan palkka, lomaraha,

Historiallinen hetki koitti pitkien ponnistelujen jälkeen Aprillipäivänä: kemian ylemmille toimihenkilöille saatiin ensimmäinen täysimittainen työehtosopimus! Kemian-teollisuuden ylemmillä oli tätä ennen pelkkä palkka-pöytäkirja eli sopimus, jossa oli sovittu vain yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Saavutettu tulos on siihen verrattuna huomattava parannus.

äitiys- ja isyysvapaan palkallisuus ja eri-laisten tilapäisten lomien palkallisuus.

Myös työlainsäädännöllä turvattujen etujen saaminen helpottuu, kun työehto-sopimuksen soveltamista koskevat riidat voidaan YTN:n nimissä viedä työtuomio-

10 YTY 3 I 2010

Palkankorotukset2010

Neste Oilissa osallistuminen lakkoon kiitettävää

Kohtuulliset vaatimuksetsaivat tukea

istuimeen. Tähän asti kemian ylemmät toimihenkilöt ovat olleet oman onnensa nojassa, kun riitoja on voinut käydä vain itse tavallisessa alioikeudessa – mihin harvalla riittävät rahkeet ja resurssit.

PERHEELLISTEN TILANTEESEEN PARANNUKSIA

Uuden työehtosopimuksen mukaan äitiysvapaan ja adoptioäidin vapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukau-delta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kuudelta päivältä. Lisäksi jokai-nen ylempi voi ilman palkanmenetyksiä jäädä hoitamaan sairasta lasta. Lyhyt tilapäinen loma on palkallista myös per-hepiirissä sattuneen muun sairaustapa-uksen johdosta.

YLITYÖKORVAUKSETMAKSUUN!

Sopimukseen on kirjattu myös, että yli-työn tekeminen ja siitä maksettavat kor-vaukset määräytyvät työaikalain mukaan. Älä sekoita toisiinsa liukuvaa työaikaa ja ylityötä. Liukuva työaika on tarkoitettu ylemmän toimihenkilön oman säännöl-lisen työajan käytön hallintaan. Ylityötä taas on työ, jota tehdään työaikalaissa sää-detyn pisimmän mahdollisen säännöllisen työajan lisäksi (yli 8 tuntia vuorokaudessa tai yli 40 tuntia viikossa). Ylityön tekemi-nen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.

MATKA-AIKAKYSYMYSRATKAISTAAN TYÖRYHMÄSSÄ

Käydyn neuvottelukierroksen vaikeim-man kysymyksen, työmatkoihin käytet-

tävän vapaa-ajan korvaamisen, ratkaisu siirrettiin sopimuksessa työryhmään. Molemmat neuvotteluosapuolet saavat nimetä ryhmään yhden edustajan, ja sen puheenjohtajaksi valittavasta henkilöstä on oltava yksimielisyys. Jos yksimieli-syyttä ei synny, valtakunnansovittelija valitsee ryhmälle puheenjohtajan.

Matka-aikatyöryhmän tehtävänä on selvittää ylempien toimihenkilöiden mat-kustamiseen liittyviä käytäntöjä keskei-sissä kemianteollisuuden eri toimialoilla toimivissa jäsenyrityksissä. Selvityksen valmistuttua työryhmä tekee ehdotuk-sen tarvittavista jatkotoimenpiteistä 30.11.2010 mennessä.

LUOTTAMUSHENKILÖVALVOMAAN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMISTA

Erittäin keskeinen saavutus oli, että työehtosopimuksen määräyksiä ja työ-lainsäädännön noudattamista valvo-maan saatiin luottamushenkilöt, joiden

asema, oikeudet ja velvollisuudet on kir-jattu sopimukseen.

Luottamushenkilön keskeisiin teh-täviin kuuluu ylempien toimihenkilöi-den edustaminen sopimusta koskevissa tulkinta- ja erimielisyyskysymyksissä sekä ylempien edustaminen työlainsää-dännön soveltamista ja tulkintaa koske-vissa kysymyksissä. Luottamushenkilöllä on paremmat mahdollisuudet edustetta-viensa asioiden edistämiseen, sillä sopi-muksessa on määräyksiä mm. ajankäy-töstä, tiedonsaannista ja kouluttautumi-sesta. Luottamushenkilökorvaus kasvaa edustettavien määrän mukaan välillä 110 – 250 euroa kuukaudessa.

Luottamushenkilöllä on tehtävien täysipainoisen hoitamisen mahdollis-tava irtisanomissuoja. ●

Älä sekoita toisiinsa liukuvaa

työaikaa ja ylityötä!

Yleiskorotus 1.6.2010 alkaen• 0,5 % toukokuun palkasta

• palkka luontaisetuineen

Paikallinen erä 1.6.2010 alkaen• 0,4 % toukokuun palkka-

summasta

• erän käytöstä sovitaan

paikallisesti

• jos erän käytöstä ei synny

yhteisymmärrystä, päättää

työnantaja 0,2 % jakamisesta

ja 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena

Palkantarkistukset tehdäänsopimuskaudella lisäksi1.2.2011 ja 1.2.2012.

Neste Oilin ylemmät toimihenkilöt osallistuivat kemian alan lakkoon, ensin yli-työ- ja vapaa-ajanmatkustuskielloilla ja sen jälkeen pistelakoilla. Työtaistelun pit-kittyminen miltei koko kevään pituiseksi oli kärsivällisyyttä vaativa ponnistus. Toi-saalta juuri tilanteen pitkittymisen vuoksi ylemmillä toimihenkilöillä oli hyvin aikaa miettiä perusteellisesti omaa työtilannettaan ja asemaansa, järjestäytymis-tään liittoihin ja yritysyhdistykseen sekä asennoitumistaan työtaistelutoimiin.

– Meillä Neste Oilissa pistelakkoon osallistumisprosentit olivat hyvät. Tilan-netta varmasti auttoi, että vaatimuksemme koettiin oikeutetuiksi, emmehän olleet vaatimassa enempää kuin mitä muilla jo oli. Kemian alan henkilöstöryhmillä nämä vaaditut asiat olivat toteutuneet itsestäänselvyytenä jo usean vuoden ajan, toteaa Irene Aintio.

Kärsivällisyys kuitenkin palkittiin ja nyt on edessä sopimuksen käytäntöön saattaminen. Esimerkiksi ylitöi-den korvaaminen vaatii vielä asian avaamista tarkem-min, mm. liukumien ja ylitöiden rajan määrittelemi-sestä on tullut paljon kysymyksiä. Uuden sopimuksen myötä meneillään on myös luottamushenkilövaalit, joissa valitaan henkilöstön edustajat entisten luot-tamusvaltuutettujen tilalle. ●

Irene Aintio toimii Neste Oil Oyj:n talous ja

rahoitustoiminnon varaluottamusvaltuutettuna.

Hän on myös YTYn hallituksen varajäsen.

YTY 3 I 2010 11

Teksti Leena Vänni Kuva Kari Saarinen

12 YTY 3 I 2010

Aktiivinen yritysyhdistystoiminta toi

TeliaSoneran yritysyhdistys-toiminnassa käynnistettiintänä keväänä uudenlainentoimintamalli. ”Business Lunchit” olivat vapaa-muotoisia ylempientoimihenkilöidentapahtumia, joissa keskusteltiinteemalla ”Minä avain-henkilönä eurooppa-laisessa yrityksessä”.

Teksti Ira Laitakari-Svärd / YTY ja Daniel Valtakari / TEK

Kuva Kari Saarinen

kansainvälisiä tuulia kansainvälisiä tuulia TeliaSoneraanTeliaSoneraan

YTY 3 I 2010 13

Ainokaisa Saarinen johtaa yritys-

yhditystä ”kasvumarkkinoilla”.

TeliaSonerassa ylempien toimi-

henkilöiden henkilöstöryhmä

on vielä suhteellisen uusi, ja

yhteistyösuhteita rakennetaan

aktiivisesti sekä yrityksen johtoon

että muihin henkilöstöryhmiin päin.

Yhdistyksen jäsenmäärä on kuluvana

vuonna kasvanut merkittävästi.

T ilaisuuksien alustaja Daniel Valtakari oli TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry:n hallituksen edustajien kanssa laatinut puheen-

vuorojen sarjan, joka loi kokonaisuuden siitä, mitä on olla avainhenkilönä tämän päivän ja tulevaisuuden eurooppalaisessa yrityksessä. Perustana toimi Valtaka-rin oma tuore ja vankka kokemuspohja Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pohjoismaisena asiamiehenä eurooppa-laisessa ja pohjoismaisessa edunvalvon-nassa ja vaikuttamisessa.

– Alustus käsitteli globalisaatiota ylemmän toimihenkilön näkökulmasta, jokaisessa kahdeksassa tapahtumassa eri otsikolla, YTN:n ja TEKin edustaja Daniel Valtakari kertoo.

– Eurooppalainen ja pohjoismainen vaikuttaminen on olennainen osa suo-malaisen ylemmän toimihenkilön edun-valvontaa. Yhä useammasta asiasta pää-tetään Euroopassa, ja asioihin on vai-kutettava jo valmisteluvaiheessa. Kun direktiivejä aletaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, olemme jo menettäneet pääosan vaikuttamismahdollisuuksis-tamme. Koska maamme ja liittomme ovat pieniä eurooppalaisessa mittakaa-vassa, on vaikuttamisen perustana vahva ennakoiva kansallinen ja pohjoismainen yhteistyö liittojen kesken. Tästä esimerk-kinä on Pohjoismaiden Teollisuustyön-tekijät, joka edustaa lähes 1.2 miljoonaa palkansaajaa teollisuuden aloilla ja joka on merkittävä vaikuttaja Euroopassa ja maailmalla.

Businesslounailla kuultiin ja keskus-teltiin niin kansainvälisestä kilpailusta, henkilöstöpolitiikasta, direktiiveistä ja lainsäädännöstä kuin myös yhteiskun-nallisista trendeistä. Esityksistä muodos-tuneesta kokonaisuudesta voitiin nähdä globalisaation ja kansainvälistymisen vai-kutukset meihin suomalaisiin ja myös

teliasoneralaisiin. Samalla selvisi, että kansainvälinen päätöksenteko vaikut-taa konkreettisesti myös arjessa. Suomi ei elä irrallaan muusta maailmasta, vaan meidän on vaikutettava omalla aktiivi-suudellamme kaikilla tasoilla.

– Eurooppa-teema tuntui aihevalin-tana osuvalta ja useimpia kiinnostavalta, toteaa Ainokaisa Saarinen, TeliaSoneran Ylemmät toimihenkilöt ry:n puheenjohta-ja, joka haluaa aktiivisesti tuoda uusia tee-moja keskusteluun ja vaikuttamiseen.

– Ennen pohdintoja Danielin kanssa en ollut tullut ajatelleeksi läheskään kaik-kia niitä voimia, jotka vaikuttavat mei-hin yhteiskuntana, toimialana, yrityksenä ja eurooppalaisessa yrityksessä työsken-televinä. Uskon ymmärtäväni nyt aiem-paa paremmin kansainvälistä kilpailua. Huomaan myös, miten tärkeää on, että TeliaSonerassakin vaikutamme nimen-omaan yli maa- ja divisioonarajojen mene-vällä tasolla, vaikka se ei aina helppoa ole-kaan, kehitysjohtajana yhtiössä työsken-televä Ainokaisa Saarinen jatkaa.

SUJUVALLA YHTEISTYÖLLÄMALLIKASTA TOIMINTAA

Kaikkiaan lounastapahtumiin osallis-tui maalis-huhtikuun aikana toistasataa teliasoneralaista kahdeksalla eri paikka-kunnalla. Monen mielestä osallistuminen lounaalle oli tervetullut tapa keskeyttää päivän kiireet hetkeksi, ja työlounasta syödessä tuli puhuttua vähän asiaakin. Tällainen uusi, raikas yritysyhdistystoi-minta peittosi vanhan mallin infotilai-suudet, ja teki toiminnasta vähemmän pääkaupunkikeskeistä.

TeliaSonerassa yritysyhdistystoi-minta katsotaan järjestäytyneille jäsenille kuuluvaksi eduksi, eikä yritysyhdistyk-sellä ole erillistä jäsenmaksua. TeliaSo-neran Ylemmät Toimihenkilöt ry toimii rajatuilla resursseilla ja yhdistystoimin-nan luonteeseen kuuluen vapaaehtoisvoi-min. Tästä huolimatta tämä road show, kuten muukin ylemmille toimihenkilöille kohdistettu tapahtumatarjonta, saatiin toteutettua yhdistyksen avainhenkilöi-den luovuudella, päättäväisyydellä sekä sujuvalla yhteistyöllä YTN-asiamiesten kanssa. TeliaSoneran yritysyhdistysak-tiivit osasivat löytää täysin uuden mallin toimintansa monipuolistamiseksi, ja se onnistui erittäin hyvin. Heidän esimer-killisestä toiminnastaan voimme oppia sen, että rohkeasti uuden toimintamal-lin kokeileminen kannatti. ●

TeliaSonera on alansa johtava yritys, joka toimii Pohjois-maissa, Baltian maissa, Euraa-sian kehittyvillä markkinoilla ja Espanjassa. Se tarjoaa asi-akkailleen verkko- ja televies-tintäpalveluita, ja on samalla maiden rajat ylittävien puhe, IP- ja kapasiteettipalveluiden tukkutoimittaja. TeliaSoneran palveluiden avulla ihmiset ja yritykset voivat viestiä helposti, tehokkaasti ja ympäristöystä-vällisesti. TeliaSonera luo arvoa keskittymällä maailmanluokan asiakaskokemukseen, varmista-malla verkkojen laadun ja saa-vuttamalla luokkansa parhaan kustannusrakenteen. Vuonna 2009 TeliaSoneran liikevaihto oli 109 miljardia kruunua, ja joulukuun 2009 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 148 miljoonaa liit-tymää 20 maassa. TeliaSoneran osake noteerataan NASDAQ OMX Tukholman ja NASDAQ OMX Helsingin pörsseissä.

TeliaSoneran Ylemmät Toi-mihenkilöt ry on teliasoneralais-ten ylempien toimihenkilöiden ja akavalaisiin liittoihin kuulu-vien yhdistys,. Sen tehtävänä on edistää vaativissa asiantuntija-tehtävissä ja keskijohdossa toi-mivien jäsentensä työsuhteeseen kuuluvia ynnä muita ammatilli-sia sekä yhteiskunnallisia, oikeu-dellisia ja sivistyksellisiä etuja yri-tystasolla. Vuonna 2010 toimin-nan teemana on ”Puhutaan busi-neksesta”, ja siten tarjota kes-kusteluforum ajankohtaisista aiheista kiinnostuneille.

YTN:n sopimusaloista Telia–Sonera kuuluu ICT-alaan, jonka suurimmat yritykset tekevät erit-täin hyvää tulosta. Työehtosopi-musneuvottelut ovat tätä artik-kelia kirjoitettaessa käynnissä. Alalla on noin 3000 ylempää toi-mihenkilöä. ●

TeliaSoneraosa YTN:nICT-alaa

14 YTY 3 I 2010

AMMATTILAIN

Jäsen

Teksti Leena Vänni Kuvat Olli Häkämies

Tero Koivu kiinnostui tietokonepeleistä kolmevuoti-aana. Ala-asteella Koivu innostui ohjelmista, joilla peleihin pystyi tuottamaan omaa sisältöä.

– Ohjelmat olivat tosi yksinkertaisia, mutta jotain sai kuitenkin itse tehtyä eli voi sanoa että

se oli ensimmäinen kosketus pelien tekemiseen. Pelkän pelaa-misen sijaan pelien tekemisen kautta näki syvemmälle pelei-hin, Koivu muistelee.

Yläasteen työelämään tutustumisen jaksolla Koivu pääsi

Tietokonepelien ja 3D-grafiikan asiantuntijaksi onhankala päätyä koulunpenkiltä, koska harva oppilaitospysyy nopeatempoisesti muuttuvassa maailmassa kehityksen kärkijoukoissa. Tero Koivu kertoo,miten oma tie ammattilaiseksi rakentui.

PELIEN

YTY 3 I 2010 15

EN

16 YTY 3 I 2010

Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti

Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti

Jäsen

– Pelialalla on niin paljon ylä- ja alamäkiä, että selustan turvaus on tarpeeseen. Peliala on riskibisnestä

varsinkin silloin, jos peliä kehitetään kauan omakustanteisesti ilman suuria rahoittajia.

hifi-liikkeeseen, ja sai käsiinsä ensimmäisen ohjelman jolla pys-tyi tekemään 3D-grafiikkaa. Muutaman vuoden kuluttua syn-tyi ohjelmoinnista innostuneen kaverin kanssa ensimmäinen oma peli.

– Ensimmäinen peli oli vaatimaton, mutta toimiva.

PELAAMISESTA DEMOSCENEEN

Kiinnostus 3D-grafiikkaan ei jäänyt pelkästään peleihin. Taito-jen kasvaessa mukaan tuli demoscene-harrastus. Se tarkoittaa käytännössä koneella tehtyä visuaalista kuvamaailmaa, jossa taustalla soi musiikki. Lopputulos näyttää ikään kuin musiikki-videolta, erona että toiminnot ovat reaaliaikaisia. Demoscenen harrastajia on Suomessa satakunta.

Taitojen kasvaessa Koivulle oli selvää, että työura tietotek-niikan parissa kiinnosti. Peruskoulun jälkeen hän meni opis-kelemaan datanomiksi. Opiskelun Koivu koki kokonaisuutena hyödylliseksi, vaikkakaan suoraan omalle uralle koulusta ei ollut apua.

– Perinteisemmistä oppiaineista, kuten yritysopista, oli yleisellä tasolla hyötyä, mutta ohjelmoinnin ja muun käytännön työskentelyn suhteen koulun opettajista ei ollut kasvattamaan osaamista. Parasta koulussa oli puolen vuoden yhtäjaksoinen työssäoppimisjakso, jolloin pääsin pelifirmaan harjoitteluun. Kyseinen firma lopetti pelituotannon jo ennen valmistumis-tani, mutta uusi työpaikka pelintekijänä oli jo tiedossa.

Koivun mielestä koulutuksesta voi olla hyötyäkin alalla, mutta oma-aloitteisuus on papereita tärkeämpää. Pitää olla kiinnostus kehittyä ja pysyä mukana alan nopeassa muutok-sessa.

– Oma vahvuus on siinä, että olen sekä visuaalinen että tekninen tekijä, Koivu arvelee.

Ammattijärjestöön Koivu liittyi, kun työpaikalla vieraili YTYn edustaja.

– Pelialalla on niin paljon ylä- ja alamäkiä, että selustan tur-vaus on tarpeeseen. Peliala on riskibisnestä varsinkin silloin, jos peliä kehitetään kauan omakustanteisesti ilman suuria rahoittajia. Jos tuote ei myy, takkiin tulee rankasti, kuvai-lee Koivu pelialan varjopuolta. Peliala on Suomessa vielä pieni, mutta kasvava ala.

PELINTEKIJÄSTÄ 3D-SUUNNITTELUUN

Tämänhetkinen työnkuva Koivulla on suunnittelija yrityk-sessä nimeltä Rightware. Hän suunnittelee 3D-käyttöliit-tymiä mobiililaitteisiin ja autoteollisuuteen. Ei kuulosta enää pelimaailmalta?

– Se ei ole muuttunut, mitä tekee, vaan se, kenelle tekee. Työkalut ovat edelleen samat mutta sisältö ei. Muutamassa vuodessa alalla on menty valtavasti eteenpäin, ja 3D-käyt-töliittymien käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet valta-vasti, esimerkiksi auton kojelautoihin ja puhelimiin. Kerran-

kin voi sanoa, että on ajoissa jossain asiassa, sillä nämä jutut ovat kaikkialla muualla kuin pelimaailmassa täysin uutta.

VAPAA-AJAN PROJEKTEJA LOMILLA

Harrastuksen muuttaminen työksi kuulostaa kiehtovalta, mutta menettääkö silloin harrastuksen? Ainakaan Koivulle ei ole käy-nyt niin.

– Pelit ja 3D-grafiikka ovat mielenkiinnon kohde, jolloin alan kehitystä tulee seurattua ja on myös itse kehityksessä mukana. Ainoa ero on se, että omia projekteja vapaa-ajalla ei tule tehtyä niin paljoa. Paitsi lomilla. Nytkin teemme neljän kaverin porukalla salibandypeliä, joka julkaistaan MM-kisoi-hin vuoden lopussa.

Koneella istumisen vastapainoksi Koivu kuntoilee ja tilai-suuden tullen matkustelee. Sitä, mistä visuaaliset ideat kum-puaa, hän ei osaa tarkkaan selittää.

– Suurin inspiraatio lähtee väreistä ja musiikista. Näissä puuhissa moni tekee itse musiikkia, itse en tee. Eniten kolahtaa konemusiikki ja toisaalta taas 60 – 70 -luvun rokki. ●

YTY 3 I 2010 17YTY 3 I 2010 17

Työsuhdeiltojajatketaan ensi

syksynä. YT-neuvottelut jatyösuhteen päättyminen

ovat vetäneet salit täyteenlähes joka kerta.

Koulutusta

MONEENTARPEESEEN

Y TY on kiivaaseen tahtiin vastannut jäsentensä toiveisiin saada jäsentilaisuuksia ja lisäpalveluja. Olemme kuluneen syksyn ja talven aikana järjes-täneet työsuhdeiltoja pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Vuoden sisällä olemme

järjestäneet jo neljä tilaisuutta. Lisäksi yhteistyötä TJS-opin-tokeskuksen kanssa on lisätty ja syksyksi onkin tiedossa mm. työnhakuun liittyviä iltatilaisuuksia.

YTYn asiamiehiä ja lakimiehiä on näkynyt myös yrityskoh-taisissa tilaisuuksissa yritysyhdistyksen kutsumana.

Tänä keväänä avasimme YTYn jäsensivuille Uusi ura -osion, jonne olemme koonneet paljon tietoa urakehityksen tueksi. Siellä työura nähdään koko elämän kestävänä polkuna, josta voi löytää kehitettävää joka vaiheelle.

SYKSYLLÄ TOIMINTAA VIIKOITTAIN

Tilaisuuksia järjestetään tarpeen ja kysynnän mukaan. Syksylle on suunnitteilla lähes joka viikolle jokin tilaisuus. Järjestämme työnhakupäiviä tarpeen mukaan myös ensi syksynä syyskuussa ja marraskuussa.

Uutena on tulossa työnhakuun liittyviä osaamisen tun-nistamisen ja neuvottelukoulutuksen paketteja. Tilaisuudet järjestetään kahtena iltana viikon välein. Nämä tilaisuudet järjestetään syys-lokakuussa ja ne ovat suunnattu pääasi-

assa työssäkäyville ja oman uransa kehittämiseen uusia tuu-lia hakeville.

Esimiehille on tulossa esimiesiltoja. Esimiesillan alustaa Anna Lavikkala Ongelmia ratkaiseva esimies -kirjansa teemoilla, jonka jälkeen keskustellaan yhteisesti esimiestyön haastavim-mista kohdista. Esimiesiltoja on suunniteltu järjestettäväksi ainakin lokakuussa.

Työsuhdeiltoja jatketaan myös ensi syksynä. YT-neuvottelut ja työsuhteen päättyminen ovat vetäneet salit täyteen lähes joka kerta. Teema on ollut tähän asti hyvin ajankohtainen. Työsuhdeillat jatkuvat syksyllä teemalla henkilö-kohtaiset päättämisperusteet. Teemat voivat myös vaihdella syksyn tarpeista riippuen.

Mistä aiheista sinä haluaisit kuulla tai min-kälaisia tilaisuuksia haluaisit meidän järjestä-vän? Lähetä postia minulle tai anna palau-tetta jäsensivujen kautta. Kuulen mielelläni myös, missä toivoisit tilaisuuksia järjes-tettävän tai mihin ajankohtaan.

Ira Laitakari-SvärdasiamiesPuh. (09) 2510 1345ira.laitakari-svard@yty.fi

Ytimestä

18 YTY 3 I 2010

neuvottelematta irtisanomisen perus-teesta. Neuvottelut on siten laiminlyöty kokonaan työntekijän kannalta olennai-silta osin. Tämän vuoksi KKO hyväksyi N:n vaatimuksen 10 kuukauden palkkaa vastaavasta hyvityksestä. ●

JuristipalstaLakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350

Työsuhdelakimiesten poikkeavat palveluajat kesällä:Kesäpäivystys on voimassa 28.6.– 30.7., jolloin puhelinpäivystyksenajat ovat ma, ke ja pe kello 9.00 –11.00.

R ekisteröityjen yhdistysten PT ja TT toiminta oli siirty-mässä liikkeen luovutuksella niiden perustamalle EK ry:lle.

Uuden EK ry:n alueorganisaatioon sekä aluetoimistojen henkilöstön määrään ja työtehtäviin oli tulossa muutoksia. Tämä tarkoitti käytännössä toimistoverkoston ja henkilöstön supistamista. Yhteistoi-mintaneuvottelujen jälkeen alueasia-miehen työsopimus oli sittemmin irti-sanottu toiminnan uudelleenorganisoin-nin perusteella.

EK oli jo ennen liikkeen luovutusta käynnistänyt yt-neuvottelut PT:n ja TT:n henkilöstöjen kanssa. EK:n hal-litus oli kuitenkin jo aiemmin päättä-nyt, että PT:n aiempien seitsemän ja TT:n kahdeksan aluetoimiston sijasta EK:lla tuli olemaan neljä aluetoimistoa ja näistä kussakin kolme työtehtävää. Lisäksi EK:n taholta oli ilmoitettu, että alue toimistoista tulisi kolmen hengen yksiköt, joissa kussakin olisi päällikön tehtävä, lakimiestehtävä ja elinkeino-politiikan asiantuntijatehtävä.

Alueasiamies N:ää henkilökohtaisesti koskeneissa neuvottelutilaisuuksissa oli käsitelty hänen työtehtäviään ja osaamis-taan sekä työpaikkavaihtoehtoja. EK oli sittemmin irtisanonut N:n työsopimuk-sen ilmoittaen irtisanomisen perusteeksi toiminnan uudelleen suuntaamisen ja

Korkeimmalta oikeudelta on tullut päätös Elinkeino-elämän Keskusliiton eliEK:n yhteistoiminta-neuvotteluiden laimin-lyönnistä.

IRTISANOMISEN PERUSTEESTA PITÄÄ NEUVOTELLA

Tapaus EK:

uudelleen järjestelyn aiheuttamat tuo-tannolliset ja taloudelliset syyt.

Korkein oikeus katsoi, että myös liik-keen luovutuksella siirtyneen toiminnan uudelleen järjestämisen yhteydessä tulee sovellettavaksi yt-lain mukainen velvol-lisuus neuvotella ennen ratkaisun teke-mistä toimenpiteen perusteista sekä sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista. KKO katsoi, että asiassa on riidatonta, että EK:n hallitus oli ennen yhteistoiminta-neuvotteluja tehnyt päätöksen aluetoi-mistojen määrästä ja niiden henkilös-tön määrästä. EK on siten laiminlyönyt velvollisuuden neuvotella näistä kysy-myksistä yhteistoimintalain mukaisesti. Käydyissä yhteistoiminta neuvotteluissa on käsitelty vain sisällöltään jo päätetyn alueorganisaation muutoksen aiheutta-mia henkilöstövähennyksiä seurauksi-neen.

NEUVOTTELUVELVOITTEENLAIMINLYÖNTI

KKO:n mukaan neuvottelujen tulee ensin kohdistua aiotun toimenpiteen perustei-siin ja vaikutuksiin. Sen jälkeen on käsi-teltävä erikseen toimenpiteen vaihto-ehtoja vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamisen ja vähentä-misestä aiheutuvien seurausten lieven-tämisen osalta. Koska irtisanomisten perusteiden osalta ei ollut käyty neuvot-teluja lainkaan, on samalla rikottu yt-lain säännöksiä.

KKO katsoi EK ry:n laiminlyöneen neuvotteluvelvoitteen, kun se oli liik-keen luovutuksen tapahduttua neuvotel-lut työntekijöiden kanssa vain päättämis-tään organisaation muutoksista johtunei-den irtisanomisten vaihtoehdoista. EK on laiminlyönyt yt-velvoitteen jättämällä

Tytäryhtiössä on neuvoteltava ennen kuin

emoyhtiössä tehdään ratkaisu, joka merkitsee

esim. tytäryhtiön tai sen osan lopettamista.

Kuvan henkilöt eivät liity

esimerkkitapauksiin.

Tekstit Heikki Meskanen, varatuomari, YTYn päälakimies Kuva Fotolia.com

YTY 3 I 2010 19YTY 3 I 2010 19

Toinen korkeimmanoikeuden päätös käsittelee Fujitsun Kilon tehdasta. Alankomaalaisen emoyhtiön suomalaisessa tytäryhtiössä käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen tytäryhtiö oli irti-sanonut noin 450 tuotanto-laitoksensa työntekijää.

PÄÄTÖSTÄ EI SAA TEHDÄENNEN YT-NEUVOTTELUITA

Tapaus Fujitsu:

K ysymys oli yt-lain tulkin-nasta, olisiko tytäryhtiössä tullut käydä yt-neuvottelut ennen kuin emoyhtiö tekee

sellaisen tuotannon keskittämistä kon-sernissa koskevan lopullisen ratkaisun, joka merkitsee tytäryhtiön toiminnan olennaista supistamista.

Yt-laissa säädetään, että ennen kuin

vat, että emoyhtiön hallitus oli viimeis-tään joulukuussa tehnyt tosiasiallisesti lopullisen päätöksen siitä, että tytäryh-tiön Kilon tuotantolaitoksen toiminta ajettaisiin alas sekä siirrettäisiin Sak-saan. Tytäryhtiö on puolestaan katso-nut, että emoyhtiössä ei ollut tehty sel-laista päätöstä Kilon tehtaasta, joka olisi edellyttänyt tytäryhtiössä yt-neuvottelu-jen käymistä.

ASIA LOPPUUNKÄSITELTYJOULUKUUSSA

KKO:n mukaan tytäryhtiössä on neuvo-teltava ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu, joka merkitsee tytäryhtiön tai sen osan lopettamista taikka sen toimin-nan olennaista laajentamista tai supista-mista. Jos näin ei ole, tytäryhtiö työn-antajana voi joutua vastaamaan tämän menettelyn noudattamatta jättämisen seurauksista.

Emoyhtiön hallituksen joulukuun kokousta edeltäneenä päivänä laadi-tun muistion mukaan emoyhtiön joh-tokunta oli ”esittänyt suunnitelman kaikkien product supply -toimintojen keskittämisestä Saksaan”. Sama asia on toistettu tytäryhtiön seuraavan päivän neuvotteluesityksessä. Yt-neuvottelu-jen ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan mukaan tytäryhtiön edustajan korosti, että keskeinen perusta tälle suunnitel-malle oli keskittää tuotanto niihin yksi-köihin, joissa kapasiteetin voimakas kas-vattaminen ja alhaisempien yksikköhin-tojen saavuttaminen oli mahdollista, ja että tämä oli yrityksen omistajien stra-teginen linjanveto.

Yt-neuvottelut tytäryhtiössä on käyty joulu-tammikuussa. Tytäryhtiön hallitus on pitänyt sen jälkeen puhelinkokouk-sen, jossa päätettiin tehdä suunnitelman mukainen päätös yhtiön tuotanto- ja sii-hen liittyvän toiminnan lopettamisesta ja panna suunnitelma täytäntöön. Emo-yhtiössä asia oli helmikuussa enää vain todettu. Irtisanomiset tytäryhtiö käyn-nisti jo helmikuun alussa. Lisäksi oikeu-dessa ei ollut edes väitetty emoyhtiön yli-

työnantaja päättää toiminnan olennai-sista supistamisista, hänen on neuvotel-tava toimenpiteen perusteista, vaikutuk-sista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöi-den ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee.

Lain mukaan yt-menettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat muun muassa yri-tyksen tai jonkin sen osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle.

PÄÄTÖS ALASAJOSTAOLI JO TEHTY

Fujitsu Limitedin ja Siemens AG:n tietolii-kennetoimintojen yhdistämiseksi perus-tettu yhteisyritys oli aloittanut toimin-tansa lokakuussa. Espoon Kilon tytär-yhtiö oli joulukuussa antanut yt-laissa tarkoitetun neuvotteluesityksen. Neuvot-telujen jälkeen, seuraavan vuoden helmi-kuussa, toiminta päätettiin lopettaa.

Suomalaiset ammattiliitot katsoi-

20 YTY 3 I 2010

Juristipalsta

V akuutusoikeudessa saatiin vihdoin päätökseen muun muassa YTYn jäseniä koskenut tapaus, jossa IAET-kassa on jaksottanut työsuhteen päättämiseen liit-tyvänä etuutena työnantajan maksaman ryhmä-

eläkevakuutuksen. Eläkejärjestelystä oli sovittu työsuhteen päättyessä.

Kyse on siitä, että jos työsuhteen päättyessä saa sellaista etuutta, joka kylläkin on taloudellista, mutta ei ole käytettä-vissä työttömyysajan taloudellisten menetysten korvaami-seksi, ei työttömyyskorvausta voi tämän perusteella olla mak-samatta. Lisäksi vakuutusoikeus on todennut, ettei eläkejär-jestelyn toteutumisesta ole varmuutta, sillä eläkettä saa vasta tietyn eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

Aiemmin asiaa koskeneet valitukset on hylätty työttömyys-turvan muutoksenhakulautakunnassa sillä perusteella, että etuus liittyy työsuhteen päättämiseen. Toisin sanoen eläkeva-kuutta ei olisi saanut, ellei työsuhde olisi päättynyt. Muutoksen-

RYHMÄELÄKEVAKUUTUSei estä työttömyyskorvauksen maksuaVakuutusoikeus on päättänyt, ettei työn-antajan ottaman ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu ole sellainen etuus, mitä työttömyysturvalaissa tarkoitetaan työn-antajalta saadulla taloudellisella etuudella. Tällaista etuutta ei saa siis jaksottaa, kuten IAET-kassa on aikaisempien päätöstenperusteella tehnyt.

• kyseessä on työnantajan yksipuolisesti ottamasta

ryhmälisäeläkevakuutuksesta

• ryhmälisäeläkevakuutus ei perustu sopimukseen

• henkilö ei saa taloudellista etuutta työttömyyden aikana

• kuolema ennen 60 vuoden ikää johtaa etuuden

menettämiseen

• muut kassat eivät ole jaksottaneet etuutta eli käytäntö

ei ole yhdenvertainen

Mihin valitusprosessissa vedottiin?

hakulautakunnan ja aiempien IAET-kassan ratkaisujen mukaan ei ollut oleellista, että etuus maksetaan vasta myöhemmin.

Vakuutusoikeus on kuitenkin lokakuussa 2009 antamassaan päätöksessä kumonnut työttömyysturvan muutoksenhakulau-takunnan ja kassan päätökset, ja palauttanut asiat IAET-kas-salle uudelleenkäsittelyä varten

IAET-kassa oikaisee nyt vakuutusoikeudesta palautetut tapaukset. Myös muut vastaavat kassan aiemmin käsittelemät tapaukset pyritään mahdollisuuksien mukaan oma-aloitteisesti oikaisemaan. Tehtyjä jaksotuspäätöksiä korjataan käsittelijöi-den omien listausten perusteella. Koska jaksotustapauksia on usealta vuodelta pitkän muutoksenhakuprosessin takia, kassa ei välttämättä pysty jäljittämään kaikkia tapauksia. Tästä joh-tuen IAET-kassa pyytää lisäeläkepäätösjaksotuksen saaneita hakijoita asian varmistamiseksi ottamaan yhteyttä kassaan ja tarvittaessa pyytämään asiansa oikaisua. ●

päänsä käsitelleen asiaa joulukuun koko-uksen jälkeen.

HYVITYSMAKSUJA N 2,5 MILJOONAA EUROA

Näiden asiakirjojen valossa KKO kat-soi, että ei voida pitää uskottavana, että emoyhtiön hallituksessa joulukuussa ei olisi päätetty mitään tuotannon keskit-tämisestä Saksaan. Konsernissa emoyh-tiön tekemä ratkaisu johti työnantajana toimivan tytäryhtiön yt-neuvotteluihin. Emoyhtiön hallitus oli joulukuun koko-uksessa tosiasiassa tehnyt lopullisen rat-kaisun tytäryhtiön Kilon tehtaan lopetta-misesta. Ratkaisu on merkinnyt yt-laissa tarkoitettua yrityksen toiminnan olen-naista supistamista ja sen seurauksena Kilon tuotantolaitoksen työntekijöille ei ole konsernissa tarvetta. Tytäryhtiön toi-mesta toimeenpantu työntekijöiden irti-

sanominen on ollut emoyhtiön ratkaisun välitön seuraus.

Näin ollen tytäryhtiön olisi tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiö oli tehnyt mainitun rat-kaisun eli tytäryhtiö on rikkonut neuvot-teluvelvollisuutta.

KKO katsoi, että työnantajan menet-tely olleen pikemminkin ilmeisen huo-limatonta kuin tahallista. Näin ollen se arvioi kohtuulliseksi hyvitykseksi tässä tapauksessa kuuden kuukauden palk-kaa vastaavan määrän työntekijää kohti. Kaiken kaikkiaan työnantajan maksetta-vaksi tuli hyvitysmaksuja noin 5 miljoo-naa euroa viivästyskorkoineen.

UUSI LAKI EI MUUTA TILANNETTA

KKO:n ratkaisuissa sovellettiin vanhaa yhteistoimintalakia, mutta nykyisenkin yt-lain mukaan neuvottelut on käytävä,

jos työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomautta-miseen tai osa-aikaistamiseen taloudel-lisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Eli työnantaja ei saa tehdä päätöstä mahdol-lisista työvoiman vähentämiseen vaikut-tavista kysymyksistä ennen yt-neuvot-teluita. Työnantajalla on siinä vaiheessa vain oikeus suunnitella toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaikutuksia työvoiman määrään. Lopullisen päätöksen työnan-taja saa tehdä vasta käytyjen neuvotte-luiden jälkeen. ●

Ennen kuin työnantaja päättää

toiminnan olennaisista supista-

misista, hänen on neuvoteltava

toimenpiteen perusteista.

YTY 3 I 2010 21

K orkein oikeus katsoi, että lastentarhanopettajan mää-räaikaisten työsopimusten ketjuttaminen oli sallittua,

vaikka työtä oli ollut tarjolla vakiintu-neesti jo vuosikausia ja samoissa olo-suhteissa. Kunta oli antanut lakisää-teisiä päiväkotipalvelujaan ulkopuoli-sen yhtiön hoidettavaksi vuodesta 1997 lukien ja solmi uuden sopimuksen vuo-sittain. Ostopalvelusopimusten määräai-kaisuuden vuoksi yhtiö ei katsonut voi-vansa varautua toimintansa taloudellisen perustan muutoksiin.

KKO:N ENNAKKOPÄÄTÖSTYRMISTYTTÄÄ

Työsopimuslain määräaikaisuuspykälää on tulkittu niin, että määräaikaisuudelle ei ole perustetta, jos työtä on pysyvästi tarjolla. Toisaalta määräaikainen työsopi-mus voidaan hyväksyä esimerkiksi tietyn tilauksen toimittamiseen, mikäli työnan-tajalla on perusteltu syy olettaa, että suo-rituksen jälkeen sillä ei ole tarjota työtä.

Työsopimuslain tulkinta on testattu useaan kertaan työtuomioistuimessa, ja siellä se on pitänyt. Jos työtä on ollut jatkuvasti tarjolla, edes työn määrän ja työvoiman tarpeen voimakkaat vaihte-lut eivät ole riittäneet määräaikaisuu-den perusteeksi. Korkein oikeus mursi tuoreessa ennakkotapauksessaan tämän laintulkinnallisen selkärangan.

LIIKETOIMINNAN RISKI EI KUULU TYÖNTEKIJÄN KONTOLLE

Ennakkopäätöksen liiketoimintaolosuh-teet ovat olleet hyvin poikkeuksellisia.

Teksti Maria Löfgren, lakimies / Akava Kuva Fotolia.com

Jos työnantajalla on tarjolla pysyvästi työtä,työntekijää ei voi vain roikottaa määrä-aikaisesta työsuhteesta toiseen. Tämätyösopimuslain periaate vaikuttiselkeältä, kunnes korkein oikeusvastikään päätti toisin.

Korkein oikeus vesittiMÄÄRÄAIKAISTENSUOJELUN

Työnantajayhtiö on ollut voittoa tuot-tamaton osakeyhtiö. Tämä edellyttää nimenomaista yhtiöjärjestysmääräystä. Yhtiöllä on ollut vain yksi asiakas, jonka määräävä asema on vaikuttanut sopimus-ehtojen muotoutumiseen. Mikäli tällaiset poikkeusolosuhteet eivät täyty, ei määrä-aikaisuuden perusteen arviointikaan voi tapahtua korkeimman oikeuden linjaus-ten mukaisesti.

Siitä huolimatta tulkintamalli ohjaa määräaikaiskäytäntöä aivan väärään suuntaan. On vaarana, että määräaikai-set liiketoimintasopimukset ja liiketoi-mintaan liittyvä normaali epävarmuus ymmärretään jatkossa määräaikaisiin työsopimuksiin oikeuttavaksi perus-teeksi. Tähän mennessä riskin on kanta-nut työnantaja, mutta jatkossa sen sälyt-täminen työsuhteen heikomman osa-puolen eli työntekijän kannettavaksi on helpompaa.

LAINSÄÄDÄNNÖN SUOJATTAVA MÄÄRÄAIKAISIA NYKYISTÄTEHOKKAAMMIN

Määräaikaisuuksien väärinkäyttö on ollut perinteisesti julkisen sektorin ongelma, mutta KKO:n päätös edesaut-

taa sen lisääntymistä myös yritysmaail-massa. Ostopalvelujen käyttö, yhtiöit-täminen ja ulkoistaminen lisäävät tätä mahdollisuutta.

Päätöksen jälkeen on selvää, että nykyisen lain tulkinta ei vastaa Euroo-pan unionin määräaikaisdirektiivin vaa-timuksia. Yhdenvertaisuutta polkevan ja direktiivivelvoitteita rikkovan oikeus-käytännön haittoja ei voi korjata kukaan muu kuin lainsäätäjä. Nyt tarvitaan aitoa poliittista tahtoa parantaa määräaikais-ten asemaa, jotta yksi työmarkkinoi-demme räikeimmistä ongelmista saa-daan kuriin.

Ainakin akavalaisten keskuudessa varmuus työpaikan säilymisestä koe-taan työssä jaksamisen tärkeimmäksi tekijäksi. Määräaikaiset ja pirstaleiset työurat johtavat jo nyt siihen, että per-heen perustamista lykätään ja epäröi-dään. Tilapäiset taloudelliset suhdanteet – edes lama – eivät saisi vaikuttaa laintul-kintaan sillä tavoin kuin nyt on käynyt, vaan tuomioistuinten tulisi tukea tulkin-nassaan lain tarkoitusta. ●

Tiedot ratkaisusta KKO:n sivuilla:www.kko.fi/49852.htm

22 YTY 3 I 2010

TtM ravitsemuterapeutti Anette Palssa etsii

työssään ratkaisuja monenlaisiin ruokailuun

ja ravitsemukseen liittyviin ongelmiin.

Yhdelle haasteita tuovat yölliset työajat,

toiselle vaikeus löytää terveellistä ruokaa

tarjoava lounaspaikka ja kolmannelle

hallitsematon iltasyöminen.

Ruokastressi kuriinTYÖTERVEYSHUOLLOSSATyöterveyshuollon ravitsemus-neuvonnassa käsitelläänarkisia asioita. Henkilö-kohtainen ohjaus avaausein monisyistä ongelma-vyyhteä, jossa ruokailullaon painava rooli.

Y lemmät toimihen-kilöt naputtavat konettaan, vievät työnsä kotiin ja unohtavat levon ja

liikunnan. Koko kansa koulutus-tasoon katsomatta kärsii samoista sairauksista ja usean sairauden taus-talla on painonnousu.

– Hallitsen työni täydellisesti, mutta miksen hallitse syömistäni lainkaan? kysyy markkinointipäällikkö päästessään konsultoimaan ravitsemusterapeuttia.

Ravitsemusterapeutin asiantunte-mus työterveyshuollossa on auttaa löy-tämään keinoja ja ratkaisuja tilanteisiin, joissa työ hankaloittaa terveellistä ruo-kailua ja toisaalta edistää työkykyä ja ter-veyttä. Huono terveys uhkaa työturvalli-suutta sekä työuran pituutta.

STRESSI LAUKAISEE

Syömisellä ja juomisella palkitaan ja niiden avulla rentoudutaan. Jokailtai-nen tissuttelu, alkoholin avulla rentou-tuminen, kuuluu monen akateemisen arkeen.

Teksti Maija Kallio Kuva Janne Lehtinen

YTY 3 I 2010 23

– Syöminen saattaa olla vielä hal-linnassa, mutta juominen ei, kärjistää Terveystalon ravitsemusterapeutti TtM Anette Palssa ylempien toimihenkilöi-den ja johtajien painonnousun syyt.

Stressattuna ihmismieli käyttäytyy hallitsemattomasti. Sekä vakavammat mielenterveyden ongelmat että tauko-amaton ylikierroksilla käyminen vaikut-tavat monesti myös ruokakäyttäytymi-seen.

– Stressaantuneena väsytään koti-sohvalle ja mieltä painaa hallitsematto-muuden tunne. Kun kaikki on annettu työlle, ei jakseta enää hallita syömistä. Kun soppaan lisätään vielä liikkumat-tomuus ja unettomuus, alkaa ihminen voida huonosti joka suhteessa.

Monelle työikäiselle stressinäkymä kotisohvalta on tuttu, ja pelko oman terveyden menettämisestä vielä lisää stressiä.

TYÖNANTAJA PÄÄTTÄÄTARJONNAN

Mitä työterveyshuollolla on tarjota, kun kilot karttuvat tai syöminen lisää muuten päivittäistä stressiannosta? Kohdennettua ravitsemusohjausta tar-jotaan kysynnän mukaan, mutta valmiita paketteja tarjoavat ainakin Terveystalo, Mehiläinen ja Diacor.

Ravitsemusohjausta ei osata täy-simittaisesti hyödyntää työpaikoilla. Työnantajan työterveyshuoltosopimus määrittää mitä palveluja yrityksen työn-tekijät työterveyshuollosta saavat työn-antajan kustantamina. Ravitsemusneu-vontaa antava Anette Palssa kertoo, että Terveystalon neljästä sopimusta-sosta kolmeen kuuluu ravitsemuste-rapeutin konsultaatio. Työnantaja voi hakea Kelalta korvauksia työkykyä edis-tävästä ravitsemusterapeutin toiminnan kustannuksista.

AMMATTILAISEN KANSSA,PORUKASSA TAI KAKSIN

– Asiakkaat, eli työntekijät ovat olleet tyytyväisiä saadessaan konsultaatiota oman arjen hallintaan ruokailun näkö-kulmasta.

Anette Palssa toteaa monen koke-van oman syömisen ja juomisen hen-kilökohtaisina asioina ja keskustelevat mielellään kaksin ravitsemusterapeutin kanssa.

Henkilökohtaisen ravitsemusohjauk-

sen lisäksi työpaikoilla järjestetään erilai-sia luentoja sekä ryhmiä.

– Työpaikoille mennään tarpeen mukaan. Olemme käyneet muistutta-massa säännöllisen syömisen yhteydestä työvireeseen sekä kertomassa liikkujan ravinnosta siitä kiinnostuneille, kun toi-selle ryhmälle on konkretisoitu painon-hallinnan aakkosia.

Työntekijöiden lisäksi voidaan kou-luttaa esimerkiksi työpaikkaruokalan henkilökuntaa, ja ravitsemusterapeutin voi pyytää opastamaan henkilöstöra-vintolaan terveellisen aterian kokoami-sessa. Tarjolla on ideointiapua myös esi-merkiksi tyky-päiviin.

Muutama luento ei kuitenkaan yleensä riitä, ja työpaikoille tarvitaan erilaisia pitkäaikaisia, säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä – tavoitteet löyty-vät työntekijöiden tarpeista.

– Mitat ja punnitus eivät ole pai-nonhallintaryhmissäkään keskiössä, vaan tärkeämpää on pohtia työn ja arki-ruokailun sujumista keskenään ja asian-tuntijan kanssa.

Suomessa on lähes sata laillistettua ravitsemusterapeuttia, jotka ovat suo-rittaneet työterveyshuollon pätevyyden. Heidän ammattitaitoonsa kuuluu asiak-kaiden ja ryhmien kokonaisvaltainen ohjaaminen, on kyseessä sitten huonot ruokatottumukset, napostelusyöminen ja ahmiminen tai jojotteleva paino.

TAITEKOHDISSAPYSÄHDYS

Hyviä esimerkkejä löytyy, miten omassa työporukassa voidaan asioista keskus-tella ja oppia.

– Taksiautoilijoiden painonhallin-taryhmässä keskustelu kävi kovana kol-mekymppisen perheenisän, jota painoi-vat asuntovelat, ja eläköityvän seniorin välillä. Tämä isoisä tunnisti nuoressa miehessä itsensä 30 vuotta sitten, ja halusi pysäyttää ajatuskulun: Mihin sitä rahaa oikein tarvitaan – varsinkaan oman terveyden uhalla, sen jälkeen kun lapset ovat poissa ja muistat nähneesi heitä kes-kimäärin kerran viikossa?

Myös elämän taitekohtien seurauk-sena omaan jaksamiseen aletaan kiinnit-tää huomiota. Palssa kertoo, että keski-ikäiselle naiselle tulee herätys monesti silloin, kun vaihdevuodet ovat muokan-neet kroppaa, lapset lähtevät pesästä tai mies eläköityy. Yht’äkkiä elämän tär-

Akavan työuran pidentämisen

keinoihin kuuluu ravitsemus-

terapiapalvelujen käyttö osana

toimivaa ennaltaehkäisevää

työterveyshuoltoa.

keysjärjestys muuttuu, ja oma terveys ja hyvinvointi pääsevät keskiöön, muista ei enää tarvitse huolehtia. Osalle herätys oman terveyden vaalimiseen tulee vasta rankemman kautta, infarktin tai diabe-tes-diagnoosin jälkeen.

VASTUULLISTA JAEDULLISTA

Lääkeresepti kouraan ja matkaan – se on helppo ratkaisu esimerkiksi korkeasta kolesterolista kärsivän henkilön koh-dalla. Lääkkeen maksaa henkilö itse ja osa maksusta jyvitetään yhteiskunnalle. Onko ratkaisu kuitenkaan vastuullinen, jos vaihtoehtona on muutoksia ruoka-valioon, mikä voi useassa tapauksessa vähentää lääkitystä tai sen avulla voi välttää lääkityksen aloittamisen?

Hyvinvoivat työntekijät tahkoavat myös tulosta, ja sairauksien ennaltaeh-käisyn edullisuus koskettaa sekä työn-tekijää että työnantajaa.

– Meidän on kuitenkin mahdotonta erotella yhden henkilön kustannusvaiku-tus, vaikka hänen kohonneet verensoke-rit olisi saatu painonhallinnan ja oikean ruokavalion ansiosta kohdilleen. Hoidon kustannuksia kun ei voi verrata tilantee-seen, jossa neuvontaa ei olisi annettu, harmittelee Palssa, joka tietää eurojen mahdin päätösten takana.

– Sen sijaan ravitsemusterapeutin antama konsultaatio ei ole kallista, ver-taa sitä mihin vain.

– Ravitsemusneuvonta on sairauksia ehkäisevää, mutta hoidetaan sillä ihmisiä kuntoonkin, muistuttaa Palssa.

Työterveyshuoltoon kuuluu saira-uksien ennaltaehkäisy ja parantami-nen, ergonomiseen työntekoon ohjaa-minen, mielenterveyden tasapaino sekä ravitsemusasiat. Kun tankissa on oikeaa polttoainetta ja sopivalla syötöllä, kone on lujassa kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti, niin hommat sujuvat töissä ja kotona. ●

24 YTY 3 I 2010

Lyhyet

E-laskuon helpoin ja

monipuolisin tapahoitaa jäsen-

maksut.

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Varalan Urheiluopis-ton hallintopäällikkö Jaana Jääheimo.

Toiminnanjohtajan katsauksessa Jaakko Kiiski kävi läpi tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen. Viestinnän asian-tuntija Leenä Vänni kertoi YTYn uusimmista jäsenpalveluista sekä sosiaalisen median kuulumisista. Pirkanmaan Akavan jäse-

YTYN KEVÄKOKOUS TAMPEREELLA

Kevätkokous käsitteli sääntömääräiset asiat. Iltapalan yhteydessä Jaana Jääheimo esitteli Pirkanmaan Akavan toimintaa. Tilaisuus päätettiin iloisissa teatterimerkeissä.

nenä toimiva Jaana Jääheimo kertoi Akavan paikallistoimin-nasta sekä toivotti kaikki tervetulleiksi paikalliseen Flooran-päivätilaisuuteen

Tampereen kevätkokoukseen ja aluetapahtumaan osallistui lähes seitsemänkymmentä YTYn jäsentä kumppaneineen. Tilai-suudessa tapasivat pirkanmaalaiset ystäviään. Muutama yllät-tävä tapaaminenkin oli mukavana lisänä. Tapahtuma päätettiin iloiseen teatteri-iltaan Tampereen Teatterissa.

Näytelmänä oli Sotahevonen, joka esitti suomalaisille tutun sodan aivan uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi hevosen käys-kentelyä lavalla kommentoitiin väliajalla vilkkaasti. ●

YTYn varapuheenjohtaja

Juha Harjunen avasi

kevätkokouksen.

Jaana Jääheimo

tutustumassa

esityslistaan.

Ulkomaille työskentelemään lähte-minen merkitsee useimmiten suurta muutosta työntekoon ja koko elä-mään. Jotta antoisaa elämänkoke-musta voisi täysin hyödyntää, valmis-tautumisella ja tiedon hankkimisella on suuri merkitys.

YTYn jäsensivuille on valmistu-nut uusi osio, joka käsittelee ulkomaan työsopimukseen, ulkomaille muuttoon sekä ulkomailta paluuseen liittyviä asi-oita. Osiosta löytää vastauksen taval-lisimpiin ongelmiin tai ainakin siihen, mihin kannattaa varautua ulkomaille siirtyessä ja kotimaahan palatessa. ●

YTYn toimistolta voi lisäksi tilata YTN:n Ulkomaantyön oppaan,joka sisältää myös ulkomaantyön sopimusmallin.

JÄSENSIVUILLA OHJEITA ULKO-MAANTYÖHÖN

Olemme kevään aikana kannustaneet jäseniä vaihta-maan jäsenmaksun maksutavaksi e-laskun. E-lasku on yleistymässä kovaa vauhtia ja se on varsin eko-loginen vaihtoehto perinteiseen paperilaskuun verrattuna. E-lasku lähetetään näköislaskuna suoraan vastaanottajan verkkopankkiin hyväk-syttäväksi. Suoraveloitukseen verrattuna e-lasku on paljon monipuolisempi. Tarvittaessa sen eräpäi-vää ja loppusummaa voi itse muuttaa.

Arvoimme kaikkien 31.3.2010 mennessä e-lasku-sopimuksen tehneiden jäsenten kesken kolme 50 euron SuperLahjakorttia. Voittajiksi selvisivät Hillevi Päällysaho Helsingistä, Markku Huttunen Järvenpäästä ja Sirpa Boren Vesivehmaalta. Onnittelut voittajille! Hillevi kertoi olevansa vankka e-laskun kannattaja ja maksaa kaikki laskunsa e-laskuna, jos mahdollista. Markku ja Sirpa olivat innostuneet kokeilemaan e-las-kua ensimmäisen kerran YTYn e-laskumainoksen perusteella.

Tee sinäkin e-laskusopimus. YTY löytyy verkkopankkien e-laskuttajaluette-losta nimellä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry. Lisäksi tarvitset vain YTYn jäsennumerosi. Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet löydät oman pank-kisi sivuilta. ●

YTY 3 I 2010 25

Lyhyet

TOIMISTO

YTY-lehteä voi paperilehden lisäksi lukea myös sähköisenä. Käytössä on edelleen sekä vanha tapa eli ladattava PDF, mutta myös lehden näköislehden selailu Issuu-verkkopalvelussa.

Linkit Issuu-lehtiin löydätYTYn jäsensivuilta kohdastaJulkaisut > Verkkojulkaisut.

NÄKÖISLEHTIVERKOSSA

YTYn toimisto palveleekoko kesän normaalisti,klo 8.30 – 16.00.

TyösuhdeneuvontaTyösuhdeneuvonnan puhelin-aika on arkipäivisinklo 8.30 – 13.00.Keskikesällä on poikkeavatpäivystysajat viikoilla 26. – 30. Työsuhdeneuvonnan puhelin palvelee: ma, ke ja peklo 9.00 – 11.00.

IAET-kassaTyöttömyyskassan asiakas-palvelupiste on avoinna ma, ke ja pe klo 9.30 – 15.00 osoitteessa Ratavartijankatu2 B, 4. krs. Poikkeuksellisetpäivystysajat tiedotetaannettisivuilla www.iaet.fi,kohdassa ”yhteystiedot”.

PuhelinpalvelutPäiväraha-asiat: (09) 4763 7600, arkisin klo 13:00 – 15:00

Koulutus- ja vuorottelu-korvausasiat: (09) 4763 7620, arkisin klo 13:00 – 15:00

Onko ystäväsi vailla luotettavaa edunvalvojaa? Moni kokemuksen kautta pätevöi-tynyt tai tutkintonsa kesken jättänyt ei välttämättä löydä itselleen sopivaa liit-toa. Toiset luulevat saavansa riittävän turvan kuulumalla pelkkään työttömyys-kassaan. YTYn jäsenenä tunnet toimintamme ja olet liittyessäsi tehnyt hyvän valinnan tulevaisuuttasi ajatellen. Kutsu nyt myös ystäväsi mukaan YTYn tarjo-amien etujen ja palvelujen piiriin.

YTYÄ ON HELPPO SUOSITELLA

Nettisivuiltamme www.yty.fi Kaverille kanssa –painikkeen alta löydät sähköisen suosittelukortin, jolla suositteleminen käy todella kätevästi. Olemme lisänneet valikoimaan paljon erilaisia kuvavaihtoehtoja ja niihin sopivia otsikoita. Käy tsek-kaamassa – ja lähetä kortti ystävällesi vaikka saman tien.

30 EURON EDUT SEKÄ YSTÄVÄLLESI ETTÄ SINULLE

Saat jokaisesta suosittelemastasi uudesta jäsenestä 30 euron arvoisen SuperLah-jakortin. Voit muuttaa sen mm. Iittalan, Suomalaisen Kirjakaupan, Stadiumin, Plantagenin tai vaikkapa Makuunin lahjakortiksi. Vaihtoehtoja on lähes 50.

Uusi jäsen saa liittymistarjouksena kolme ensimmäistä kuukautta puoleen hintaan eli vain 10 €/kk. ●

YTYÄ MYÖS YSTÄVÄLLE!

Työntekijälle, joka joutuu säännöllisesti työskentelemään myös saman työnantajan toisessa toimipisteessä eri paikkakunnalla, voidaan maksaa matkakorvaukset ja majoitus verovapaasti. Matkakorvaukset voidaan maksaa esimerkiksi, kun työntekijä tekee työtä keskimäärin kolmena päivänä viikossa kotipaikka-kunnallaan ja työskentelee lisäksi kahtena päivänä viikossa saman työnantajan toisessa toimipisteessä toisella paikkakun-nalla.

Ensin täytyy selvittää, kumpi työntekopaikka on työnteki-jän ensisijainen ja kumpi toissijainen työpaikka. Matkakustan-nusten korvaus kodin ja ensisijaisen työpaikan välillä on työn-tekijän veronalaista tuloa eikä sitä voi korvata verovapaasti. Työpaikan ensi- tai toissijaisuuden ratkaisee kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa työntekijän vakituisen

asunnon sijaintipaikka, kummassa työpaikassa pääasiassa työs-kennellään ja minkälaisia tehtäviä niissä suoritetaan. Toissijai-sen työpaikan täytyy sijaita eri paikkakunnalla kuin ensisijaisen. Se voi olla myös työnantajan intressipiiriin, kuten samaan kon-serniin, kuuluvan yhtiön toimipaikka.

Työnantaja voi korvata matkakustannukset toissijaiselle työ-paikalle ja kohtuulliset majoittumiskustannukset. Majoittumis-kustannusten korvauksena voidaan maksaa esimerkiksi koh-tuullinen hotellihuoneen hinta tai asunnon vuokra. Päivärahaa ei voida maksaa verovapaasti näiltä matkoilta, koska ne eivät ole tilapäisiä työmatkoja.

Jos työnantaja ei korvaa matka- ja majoittumiskustannuk-sia, voi työntekijä vähentää nämä kustannukset verotuksessaan tulonhankkimiskuluina. (Lähde: Veronmaksajat) ●

MATKAKORVAUKSET VEROTTA TOISSIJAISELLE TYÖPAIKALLE

Verovinkki

26 YTY 3 I 2010

Kuv

a: F

otol

ia.c

om

Lyhyet

VILLA HILLAN SYKSYN JA ALKUTALVEN VIIKOT ARVOTAAN 15.6.

VIPINÄÄ FACE-BOOKISSAYTYn Facebook-sivuille on liittynyt muutamassa kuu-kaudessa kivasti jäseniä. Facebook-sivut ovat yksitiedotuskanava lisää,lähinnä suunnattu niillejäsenille joille Facebook on muutenkin luonnollisin kanava ottaa vastaan tietoa tapahtumista ja muista ajan-kohtaisista asioista. ”Tykkää” sinäkin YTYstä Facebookissa, niin saat päivitystä suoraan uutisvirtaasi. ●

YTYn hallituksen kokouksessa jaettiin

paikalla olleille ansiomerkit, vasemmalta

Sinikka Malmiaho, Sirpa Jukarainen ja

Hanna Saarinen.

ansiomerkki hopeisin lehvin ja prons-siset ansiomerkit vastaanottivat Hanna Saarinen sekä Aarre Anttila. ●

AKAVAN ANSIOMERKKEJÄ YTYLÄISILLETänä keväänä kuudelle YTYn jäsenelle myönnettiin Akavan ansiomerkki. Markku Mattila sai pitkästä ja ansiok-kaasta toiminnastaan Akavan hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin. Sirpa Jukarainen sekä Sinikka Malmiaho saivat hopeisen ansiomerkin. Aarne Palinille myönnettiin pronssinen

YTYn Levillä sijaitsevan lomakiinteistö Villa Hillan loppuvuoden viikot ajalle 28.8.2010 – 2.1.2011 arvotaan 15.6. Lomaviikkojen arvontaan voivat osal-listua kaikki YTYn jäsenet ja etusijalla ovat ne, jotka eivät ole aiemmin saa-neet viikkoa arvonnoissa. Arvontaan voi osallistua yhdellä tai useammalla varauksella.

Viikkohinnat

28.8.– 20.11.2010 ............ 300 €20.11.– 19.12.2010 .......... 650 €19.12.– 2.1.2011 .............. 850 €

VARAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUI

Olemme uudistaneet Villa Hillan ja Putti Torpan mökkivarausjärjestel-män. Suurin etu jäsenille uudistuk-sesta on omien varausten hallinnoimi-nen jäsensivujen kautta. Kirjautues-sasi jäsensivuille omilla tunnuksillasi näet varauskalenterista suoraan oman varaustilanteesi. Varausta tehdessäsi tai myöhemmässä vaiheessakin näet montako ennakkovarausta ko. vii-kolle on tehty yhteensä ja mitkä ovat mahdollisuutesi arvonnassa. Varauk-

sen tekeminen on helppoa. Klikkaa kalenterinäkymästä haluamasi viikko ja tallenna varaus. Tieto varauksesta välittyy YTYlle ja jää sinulle näkyviin varauskalenteriin. Jos suunnitelmasi muuttuvat, voit peruuttaa ennakko-varauksesi kalenterin kautta napin pai-nalluksella.

YTYn mökkivarausjärjestelmän toteutuksesta vastaa Metael Oy.

YTYN LOMAMÖKIT

YTY omistaa kaksi jäsenten ympä-rivuotisessa vuokrakäytössä olevaa lomamökkiä. Villa Hilla sijaitsee Levillä ja Putti Torppa Himoksella.

Sekä Villa Hillan että Putti Torpan viikot arvotaan kolme kertaa vuodessa. Jos arvonnan jälkeen jää vapaita viik-koja, ne ovat varattavissa suoraan varausjärjestelmästä.

Seuraava arvontapäivä on 31.8., jolloin arvomme Putti Torpan syksyn ja alkutalven viikot.

Lisätietoja ja kuvia YTYn lomamökeistä löydät jäsen-sivuilta www.ytyintra.fi >Jäsenedut > Mökit taipuh. (09) 2510 1320 / Kivijärvi.

YTYn Mietteitä työelämästä –blogi avattiin maaliskuussa ja se on vie-railijatilastoista päätellen onnistu-nut herättämään kiinnostusta. Blogin aiheista eniten kiinnostusta on tois-taiseksi herättänyt kirjoitukset työttö-myydestä. Pienimuotoista keskustelua on syntynyt työnhakijan kohtelusta, kiireen illuusiosta sekä koululaisten kesätyöllistämisestä.

Blogin tavoite on olla kanava laa-dukkaalle keskustelulle nykypäivän työelämästä. Keskustella voi myös nimimerkin suojista. ●

YTY etsii jatkuvasti lisää blogi-kirjoittajia. Jos sinulla on paljon sanottavaa jostakin työelämän alueesta, ota yhteyttäLeena Vänniin leena.vanni@yty.fija ryhdy blogikirjoittajaksi. Kirjoittaminen on hyvä tapa jäsennellä ajatuksia.

BLOGIKESKUSTELU HERÄILEE

YTY 3 I 2010 27

1 sitruuna2 appelsiinia0,7- 1l rypälemehua tai huokeaa punaviiniä1⁄4 dl sokeriajääkuutioitakivennäisvettä tai sitruuna-limonadiaViipaloi hedelmät. Lisää mehutai viini ja sokeri. Lisää juuri ennen tarjoiluajääkuutiot ja kivennäisvesi taisitruunalimonadi.

(ohje: Martan kesäkirja)

Rentouttavan kesäpäivänjuoma: Sangria

Viisas pomo sanoo: Rentoudu lomalla!

Loma on nimenomaan ansaittu, ja sitä paitsi rentouttavan loman vaikutuksista hyötyy myös työnantaja. Oman vapaa-ajan

mielekkyyteen kannattaa panostaa vuo-den ympäri, jolloin myös lomalle irtautu-minen onnistuu sujuvammin.

Ennen lomalle lähtöä kannattaa hyvissä ajoin listata työtehtävät kah-teen osa-alueeseen: ne, jotka tulee hoi-taa ennen lomalle jäämistä, ja ne tehtä-vät, jotka voit hoitaa palattuasi töihin. Jos tuntuu, että ennen lomaa tehtävien töiden lista vyöryy päälle ja jo sen luke-minen läkähdyttää, kannattaa miettiä, onko kaikki työt oikeasti tehtävä ennen lomaa vai oletko ehkä liian tunnollinen. Jos tuntuu, ettei ratkaisua löydy, kannat-taa puhua esimiehen ja muiden tiimiläis-ten kanssa töiden järjestelyistä. Ja kun muistat, että yhtä lailla itse autat työteh-tävissä kollegasi ollessa lomalla, voi olla helpompi irtautua työtehtävistä loma-ajalla.

HYVÄ LOMA, HYVÄ TYÖ– KOLIKON KAKSI PUOLTA

Ihmisen mieli ja keho ovat kokonai-suus, joka tarvitsee palautumista, lepoa ja omaa aikaa muulloinkin kuin viikon-loppuisin ja lomalla. Levon, virkistymi-sen ja palautumisen puute voi johtaa sii-hen, että työteho heikkenee ja ideakaivo ehtyy. Kyky irtaantua työasioista lomalla tai ylipäätään vapaa-ajalla on siis myös

Teksti Elina Lukka

Kuvat Elina Lukka ja Fotolia.com

tia oli kokenut, että kotiasiat olivat häi-rinneet keskittymistä työhön. Loman aikana on mahdollista korjata tätä epäta-sapainoa. Kaikkein ideaalein tilanne on, jos kykenee löytämään ratkaisuja, joilla saisi tilannetta muutettua pysyvästi.

MISTÄ ONNISTUNUT LOMASI MUODOSTUU?

Pohdi, minkälaisista asioista kesälomasi onni syntyisi, ja listaa niitä paperille. Kir-joita myös kaikkein pienimmiltä tuntuvat jutut, kuten jäätelön nauttiminen puis-tossa tai vaikka lämmin hiekka varpai-den välissä. Yksi kaipaa luonnonrauhaa, toinen kaupungin vilinää, joku festivaa-leja, vinon pinon suosikkikirjoja, aikaa perheen kanssa, litrakaupalla herneitä tai vilvoittavaa kesäjuomaa puutarhan-hoidon lomassa. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tehdä eikä pidäkään. Liian tiukka aikataulu voi tehdä lomasta helposti tur-han stressaavan, mutta sisällytä lomaasi sellaisia asioita mistä nautit, älä ainoas-taan niitä, mitä on pakko.

– Sulje työ pois mielestäsi ja tun-nista itsellesi sopivimmat tavat rentou-tua. Myös perheen ja kumppanin kanssa olisi keskusteltava erilaisista lomaan liit-tyvistä odotuksista. Kenenkään ei pidä uhrautua lomallaan, vaan asioita voidaan tehdä sekä yhdessä että erikseen, sanoo Sirkku Kivistö, Vaihda vapaalle – Lomal-lelähtijän opas -kirjan kirjoittaja. ●

Lähde: Sirkku Kivistö, Vaihda vapaalle – Lomallelähtijän opas (Työterveyslaitos 2008)

työnantajan näkökulmasta erittäin tär-keä asia.

Vuonna 2006 tehdyssä Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa haastatelluista työikäisistä 41 prosenttia sanoi, että he ovat kokeneet laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi usein tai vähintään sil-loin tällöin. Vastaavasti vain 15 prosent-

– LOMAILUON TAITOLAJI

Hektinen työelämä ja aina tavoitettavissa -olotila tekevät lomavaihteelle vaihtamisesta yhä haas-teellisempaa. Kuinka osaisi siivota työpöytänsä niin, että voisi lähteä rauhallisin mielin ansaitulle lomalle?

Kestääkö sisaruussuhde

kohun?

YKSI MEISTÄOPPIMISVAIKEUS VEIRIKOSKIERTEESEEN

+ 3 X NUDEMEIKKI

PETER NYMAN”OLEN VAKAVA

IHMINEN”

|1912.5.2010 3,90 € www.anna.fi

YTÄREAKSI

PÖYTÄKOREAKSI

SUHTEETVALEHTELETKO SÄNGYSSÄ?

Kirahveja Tansaniassa

SAFARI

PETRA KARJALAINENHEIDI SUOMI

KIRSI YLIJOKI

HOLOKAUSTISELVIYTYJÄ DORRIT SANDERIN, 89,

HOLOKAUSTI-SELVIYTYJÄ DORRIT SANDERIN, 89,IHMEELLINEN ELÄMÄ

| Juhlabuff et japanilaiseen henkeen

Testasimme parhaat kuohujuomat

Sisustusvinkit Milanon messuilta |

MALJA KEVÄÄLLE!

VICTORIA & MADELEINE

UD TIO ODIPISC IPISIM IRILIQUAT. PER IRILIT WISMODEXERCIPITPAHIN PELKO RODOKSELLA: TURISTIEN BOIKOTTI

Satu TuomistoMIEHETUSKOUTUVATMINULLE

MUKANA

1912. 5. 2010

3,90 ¤

SEURASylvi Kekkonenminiän silmin:Sisupussimääräsi tahdin

RETKELLE 12 SIVUA

Astu kajakkiin * Näin opit melomaan

* Parhaat melonta- ja pyöräilyreitit

* Uutta fi llaristille * Maistuvat eväät

Roomanputiikit

&herkut

Isän tuska:Tytär päätyiitsemurhaan

Idols-Koop:Kaipaan useinmummun luo

Maria Wetterstrand on Ruotsin vaalien vihreä gallup-tähti

nro 9 4.5.2010 5,50 €

KIRKKO ETSIIUUTTA SUUNTAA

JYRÄTÄÄNKÖHEINOLA?

AikamatkaVIENAN

KARJALANrunokyliin

REPORTAASI

PARHAAT JUHLATKakut & leivonnaiset | Herkut lastenjuhliin | Opi pukukoodit

”Lapsen syntymä oli elämäni onnellisin asia”

& KOTIPIHANOMA LAMPI

HOIDA HYVINSUUN VAIVAT

TUOKSUTTESTISSÄ| |

32 VINKKIÄ

Kirsi Neuvonenrikkoo boheemin

taiteilijan kuvaa

TAIDEGRAAFIKKO

KUUROSOKEA ÄITI

www.kotiliesi.fi HYVÄ MIELI

HYVÄ KUNTO

HYVÄ OLO

HYVÄ RUOKAHuhtikuu 2010 7,90€ www.kotilaakari.fi

Hellisydäntäsi

► Kolesterolit kohdalleen

► Tuloksia 4 viikossa!

39⊗Voimaavedestä

Normaalia vai ei? Kaunistelen totuutta puolisolleni s. 64

Uutta! LASER SULATTI VATSAN

Entinen uraäiti: ”Nyt annan aikaa lapsenlapsille”

Malja keväälle!ROOIBOSMEHU & MANSIKKASMOOTHIE

Sinkut kertovat TREFFEILLE RENNOSTIILMAN ODOTUKSIA

LAURA RUOHOLA:”MÖKKISAUNAA EI VOITA MIKÄÄN”

► Hoitotahtovapauttaa elämään

► Allergisen nuhan abc

Nainen 40 +

Seikkailijan Fiskars & Billnäs

Vertailussa pienetASTIANPESU-KONEET

DEKO VALITSISUOMI-DESIGNIN20 UUTUUTTA

VAALEAT &VALOISAT KODIT

HUVILA SAIMAAN RANNALLAARKKITEHDIN MODERNI KIVITALO KAUPUNKIKEIDAS HELSINGISSÄYKSIÖN TÄYSREMONTTI

KARIN WIDNÄSIN ATELJEEKOTI

5/10 6,40 € www.dekolehti.fi

LÖYDÄ VÄRITOstoslistallamatot &tekstiilit

85IDEAA

LAULAJA CHISU”Jos olisin huonekalu, olisin riippumatto.”