YTY 1 2014

1

2014

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y

suomalaisvalmentajatF1-kuskien suosiossa

tYöttömYYsturvalakimuuttui

jäsentutkimus onedunvalvonnan tYöväline

2 YTY 1/2014 YTY 1/2014 3

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Ajankohtaista ............................................................................................................................4Jäsentutkimuksesta välineitä edunvalvontaana ................................................6YTYn jäsenet ansaitsevat keskimääräistä paremmin ..................................10Haku maksuttomaan Aslak-kuntoutukseen vielä käynnissä .................11Kuntovalmentaja matkaa kuljettajan mukana ................................................12Työttömyysturvalakiin merkittäviä muutoksia .................................................16Juristipalsta: Muutosturva poistuu - mitä tilalle? ..........................................18Suunta taivaalle ....................................................................................................................20Aikuiskoulutustuella opiskelemaan ........................................................................23

Esimiesvalmennus LinkedInissä ..................................................................................24YTYn palvelut työttömille ja työttömyysuhan alaisille jäsenille...........25Eurooppa kaipaa uutta teollisuutta ........................................................................26Ytimestä: Näin on aina ennenkin toimittu ........................................................29Sisäpiirin tieto ei anna oikeutta laiminlyödä yt-menettelyä ..................30 YTYn kevätkokous ja jäsenilta ....................................................................................32YTY-golf 2014 ........................................................................................................................33 Kirja-arvostelu: Aivosi huijaavat sinua ..................................................................34Kesätöihin YTYyn ................................................................................................................35

YTY-lehti 1/2014 lähetetään myös YTYn jäsenyhdistyksen Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsenille.[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

126

20 2418

ilmoitushinnatja koot

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtYn jäsenlehti • 1 / 2 0 1 4

kotisivutwww.yty.fi

lehden toimituskunta 2014Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, KyllikkiKivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Räisänen, Kari Saarinen, Leena Vänni

kansikuvaFotolia

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painotaloForssa Print

painosmäärä10 900Seuraava numeroilmestyy 8.5.2014

päätoimittajaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

toimitusRatavartijankatu 200520 HELSINKI

sähkö[email protected]

YksitYisalojen esimiehet jaasiantuntijat YtY rY

POsTIOsOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

käYnTIOsOITEAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: [email protected]ökohtaiset: [email protected]

jäsenYYsasiatjäsensihteeritiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvalvontaneuvottelupäällikköanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiespekka potinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

viestintäviestintävastaavaleena vänniPuh. (09) 2510 1335

tYösuhdeasiatpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

www.iaet.fi

postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

Paikalleen ei voieikä saa jäädä

”Kuningas on kuollut. Kauan eläköön Kuningas.” Näin tuodaan ilmi vallan vaihtuminen Ison-

Britannian kuningaskunnassa. Suomalaisessa järjestötoiminnassa tilanteeseen ei onneksi liity

vastaavaa draamaa, vaan kyseessä on osa yhdistyksen jatkuvaa uudistumista.

Puheenjohtajan, tai kuten tällä kertaa lähes koko hallituksen, vaihtuminen ei aiheuta yhdis-

tyksen päivittäiseen toimintaan suurta dramatiikkaa. Suurin osa arkisista asioista rullaa osaavan

toimistohenkilökunnan käsissä päivästä toiseen. Hallituksen tärkein tehtävä on vuosikokouk-

sen antamalla mandaatilla varmistaa, että yhdistyksen resurssit palvelevat jäsenistöä parhaalla

mahdollisella tavalla ja että yhdistystä kehitetään sille vahvistetun strategian mukaisesti.

Paikalleenkaan ei voi eikä saa jäädä. YTYllä on edessään haasteita jäsenhankinnan saralla,

kun yhä useammin esimiehiksi ja asiantuntijoiksi valitaan korkeakoulutaustan omaavia henki-

löitä ja perinteisen pitkän uraputken kautta etenemiselle jää vähemmän tilaa. Siksi on tärkeää,

että YTY tarjoaa ja kehittää nykyisille sekä potentiaalisille jäsenilleen niitä palveluja, jotka ovat

jäsenkunnalle tärkeitä työsuhteen kannalta. Tärkeitä ovat myös taloudelliset jäsenedut, joita

yhdistys voi jäsenilleen hankkia.

Postilaatikkoon kolahti juuri tänään kuin tilauksesta tämän kirjoituksen inspiraation läh-

teeksi uusi YTYn Jäsenopas 2014. Osa jäsenpalveluista on meille varmasti tuttuja: työttömyys-

turva, oikeudellinen neuvonta ja jäsenlehti. Monet ovat varmasti hyödyntäneet loma-asuntoja,

vapaa-ajan vakuutusta tai laivayhtiöiden alennuksia. Mutta tiedätkö oikeasti, mitä kaikkia etuja

YTY sinulle tarjoaa? Vaikka olen itse ollut YTYn jäsenenä vuodesta 2002, olen taas tänäkin

vuonna löytänyt uusia itseäni hyödyntäviä etuja mm. lehtitilausten alennuksista.

Ota jäsenyydestäsi kaikki irti. Tutustu jäsenoppaaseen ja YTYn kotisivuihin www.yty.fi. Hanki

tunnukset jäsensivuille www.ytyintra.fi, tutustu Akavan yhteiseen www.jasenedut.fi palveluun

ja seuraa sähköpostistasi sähköistä uutiskirjettä. Viimeisimmässä uutiskirjeessä oli jäsenetuja,

jotka eivät ehtineet mukaan jäsenoppaaseen. Toki nekin löytyvät netistä jäsensivuilta. Jos seu-

raat aktiivisesti Facebookia, muista käydä tykkäämässä myös YTYä. Varmistathan joka tapauk-

sessa, että jäsentietosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla, jotta saat kaiken tiedon ajal-

laan. Ja kaikkein tärkein: anna palautetta, koska…

YTYlle jokainen jäsen on tärkeä.

Mika vesterinenhallituksen puheenjohtaja

Sosionomi AMK Enni Räisänen aloitti

tammikuussa Yksityisalojen Esimiehet ja

Asiantuntijat YTYssä asiamiehenä. Räi-

sänen vastaa yhteyshenkilötoiminnasta

ja aluetoiminnasta. Räisänen on aikai-

semmin työskennellyt Talentiassa opis-

kelijatoiminnan asiamiehenä.

Tervetuloa Enni

Teboil korottaa jäsenkortilla saatavaa alennusta talvilomakauden 1.2.– 31.3.2014 väliseksi ajaksi. Alennus on tämän ajanjakson 2,5 senttiä / litra bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 %, autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %.

Alennuksen saa magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -auto-maattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia.

Tutustu myös Teboilin nettisivuihin, joiden avulla Teboilin asemat ja niiden palvelut löytyvät

nopeasti. Liittojen jäsenkorttiedut esitellään alasivulla www.teboil.fi / liitto.

www.teboil.fi

Teboilin talvilomakampanjaOnnea Marko!

Palvelu työnhakuun:

Hakemusmäärät IAET-kassassa nousseetvoimakkaasti - käsittelyajat saattavat pidentyä

Listaus avoimista työpaikoista

Ensihakemusten määrä on voimakkaasti noussut IAET-kassassa tammikuun aikana. Kun jou-lukuussa tuli uusia hakemuksia suunnilleen sama määrä mitä edellisinäkin kuukausina (914 hakemusta), tuli tammikuun aikana 2005 ensihakemusta. Sama tahti on jatkunut helmi-kuun puolella. Kaikkiaan hakemuksia tuli käsittelyyn tammikuussa 12 444 kappaletta. YTYn jäsenten kohdalla hakemusmäärä nousi noin 7,5 prosenttia eli nelisenkymmentä kappaletta.

Kassan laskennallinen työttömyysaste nousi joulukuun 4,6 prosentista tammikuun 5,2 prosenttiin. YTYn jäsenten työttömyysaste oli tammikuussa 5,6 prosenttia. Suurimmillaan koko kassan työttömyysaste on ollut vuoden 2009 joulukuussa, jolloin se oli 5,4 prosenttia.

Nousseesta hakemusmäärästä huolimatta on käsittelyaika pysynyt jatkohakemusten koh-dalla noin viikossa ja ensihakemusten kohdalla noin kahdessa viikossa. Mikäli hakemustahti jatkuu samana on varauduttava siihen, että käsittelyajat pitenevät jonkun verran. Käsittely-aikatakuun määrittelemää kuukauden rajaa ei kuitenkaan tulla ylittämään.

Kokoamme YTYn jäsenten profiiliin sopivia työpaikkoja sekä jäsensivuille että omalle

Facebook-sivulle www.facebook.com/ytytyopaikat. Työpaikkojen vaivaton seuraa-

minen saattaa tuoda esiin yllättäviä uramahdollisuuksia myös heille, jotka eivät aktii-

visesti etsi töitä. Sovellus kerää tietoja esimiesten ja asiantuntijoiden avoimista työ-

paikoista eri lähteistä.

Arvoimme kaikkien 1.2.2013 –31.1.2014

suosittelukortin lähettäneiden kesken

400 euron arvosta suomalaista designia.

Lisäksi jokaisesta uudesta jäsenestä

saa 30 euron arvoisen SuperLahjakortin.

Onnittelut tämän vuoden voittajalle

Markolle, joka ei halunnut koko

nimeään julkaistavan.

Seuraava suositteluarvonta on vuoden

päästä helmikuussa, ja siihen osallistuu

jokainen 1.2.2014 – 31.1.2015

lähetetty suosittelukortti.

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vie-rumäellä. Arvomme 13.3. viikot 19 – 39. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla olevien varaus-kalentereiden kautta 12.3. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoi-tettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen.

Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkis-taa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokra-hinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

www.ytyintra.fi / loma-asunnot

Loma-asuntojen arvonnat 13.3.Myönnämme alennuksen jäsenmaksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatuloja tai palkaksi luettavaa kertakorvausta työttö-myyden, perhevapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai pitkä-aikaisen sairauden takia. Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta. Alennettu jäsenmaksu on 11 euroa kuukaudessa (2014). Jäsenen on haettava alennusta kirjal-lisesti joka vuosi erikseen.

Vuoden 2013 jäsenmaksualennukset on haettava 31.3.2014mennessä.

Hakuohjeet löytyvät mm. jäsenoppaasta ja jäsensivuiltamme

www.ytyintra.fi tai jäsensihteeriltä puh. (09) 2510 1310.

Jäsenmaksualennukset

YTYn Facebook-sivuilta saat nopeim-

min tietoa tapahtumista, jäseneduista,

koulutuksista ja kannanotoista. Tykkää

YTYstä osoitteessa facebook.com/ytyfb.

Myös monella alalla, kuten teknologia-

teollisuudella ja finanssialalla on omat

Facebook-sivut. Listan alojen omista

sivuista löydät YTYn Facebook-sivulta.

Facebookistauutiset jatapahtumat

Tiesithän, että voit tarkastella ja päivit-

tää jäsentietojasi YTYn jäsensivuilla

www.ytyintra.fi > Omat tiedot. Pitä-

mällä tietosi ajan tasalla varmistat, että

saat juuri sinua koskevat tärkeät tiedot-

teet ja voimme valvoa etujasi. Tärkeim-

mät tiedot ovat siten sähköpostiosoite

ja työnantaja.

TARkIsTA, ettäjäsentietosi ovatajan tasalla

tapahtumakalenteriTyöelämän pelisäännöt27.2. Kouvola27.3. Pori27.4. Vaasa

Esimiestyön haasteet ja ratkaisut11.3. Helsinki (täynnä)

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla20.3. Turku

Työsuhdeilta24.2. Helsinki (täynnä)25.3. Tampere8.4. Helsinki (lisätilaisuus, täynnä)

kevätkokous ja jäsenilta27.3. Lahti

Esimiesvalmennus LinkedInissä31.3.– 25.4.2014 verkkokoulutus

Businesspukeutuminen ja sanaton viestintä9.4. Helsinki

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi

YTY 1/2014 5

[ A J A N K O H TA I S TA ][ A J A N K O H TA I S TA ]

4 YTY 1/2014

TYÖNANTAJAN TOIMIALA

4%

8%

12%

2%

6%

10%

14%

Elin

tarv

ikke

iden

, juo

mie

n ja

tupa

kan

valm

istu

s

Kem

ia, k

umi-

, muo

vi-,

lasi

- ja

kiv

ituot

teet

Met

allie

n ja

met

allit

uott

eide

n ja

lost

us

Tiet

okon

eet e

lekt

roni

set j

a op

tiset

tuot

teet

Met

allit

uott

eide

n, k

onei

den

ja la

ittei

den

valm

istu

s

Ener

gia-

ala

Rak

enta

min

en

Tukk

ukau

ppa

Vähi

ttäi

skau

ppa

Kul

jetu

s ja

var

asto

inti

Maj

oitu

s ja

rav

itsem

isto

imin

ta

ICT-

ala

Tiet

ojen

käsi

ttel

ypal

velu

t

Muu

info

rmaa

tio-

ja v

iest

intä

ala

Rah

oitu

stoi

min

ta

Vaku

utus

toim

inta

Kiin

teis

töal

a

Julk

inen

hal

linto

Kou

lutu

s

Järj

estö

sekt

ori

Muu

pal

velu

toim

inta

Muu

47

36

40

53

100

48

23

44

52

74

31

177

96

54

206

35

37

22 35 25

58

158

TOIMIASEMA

Ylin johto

20%

40%

60%

90%

70%

10%

30%

50%

80%

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin va

ativat a

siantuntijatehtävät

Vaativat a


Asiantuntijatehtävät

Toimihenkilö

Yhteensä

% Kumulatiivinen-%

59 59 94

286

210

153

439

649 76

5

220

985

377

116

83

100

1352 14

45

1445

TYÖNANTAJAN TOIMIALA

4%

8%

12%

2%

6%

10%

14%

Elin

tarv

ikke

iden

, juo

mie

n ja

tupa

kan

valm

istu

s

Kem

ia, k

umi-

, muo

vi-,

lasi

- ja

kiv

ituot

teet

Met

allie

n ja

met

allit

uott

eide

n ja

lost

us

Tiet

okon

eet e

lekt

roni

set j

a op

tiset

tuot

teet

Met

allit

uott

eide

n, k

onei

den

ja la

ittei

den

valm

istu

s

Ener

gia-

ala

Rak

enta

min

en

Tukk

ukau

ppa

Vähi

ttäi

skau

ppa

Kul

jetu

s ja

var

asto

inti

Maj

oitu

s ja

rav

itsem

isto

imin

ta

ICT-

ala

Tiet

ojen

käsi

ttel

ypal

velu

t

Muu

info

rmaa

tio-

ja v

iest

intä

ala

Rah

oitu

stoi

min

ta

Vaku

utus

toim

inta

Kiin

teis

töal

a

Julk

inen

hal

linto

Kou

lutu

s

Järj

estö

sekt

ori

Muu

pal

velu

toim

inta

Muu

47

36

40

53

100

48

23

44

52

74

31

177

96

54

206

35

37

22 35 25

58

158

TOIMIASEMA

Ylin johto

20%

40%

60%

90%

70%

10%

30%

50%

80%

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin va

ativat a


Vaativat a



Toimihenkilö

Yhteensä

% Kumulatiivinen-%

59 59 94

286

210

153

439

649 76

5

220

985

377

116

83

100

1352 14

45

1445

aika oli 40,6 tuntia. Keskimäärin töitä teh-tiin kolme tuntia enemmän viikossa työsopi-mukseen verrattuna. Tämä luku pysyi melko samana kuin viime vuonna (todellinen työ-aika 40,5 h / viikko).

Matkapäiviä kotimaassa jäsenelle kertyi keskimäärin 18,3 ja ulkomailla 14,6. Työajan ulkopuolella työasioissa korvauksetta mat-kustaminen on edelleenkin ongelma monelle jäsenelle. ”Matkustaminen työajalla pidentää työaikaani viikoittain huomattavasti, vuosi-tasolla palkattomia tunteja tulee 200. Työn-antajan kanssa on sopimus, että yli 5 h päi-vittäinen matkustaminen korvataan, mutta useimmiten matka-aika on 4 – 5 h eikä kor-vausta saa,” kommentoi tilannettaan yksi tut-kimukseen vastannut.

Joka toisen vastaajista tarvitsee olla tavoi-tettavissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Töistä palautuu huonosti 14 % vastanneista. Työmäärän kanssa jatkuvia aikapaineita kokee 13 % ja työasioista vapaa-aikana ei pysty irrottautumaan 8 % vastaajista. Peräti neljännes vastaajista sanoo ajattelevansa usein työasioista vapaa-ajalla. ●

miehiä oli 45 % kun taas jäsenrekisterimme mukaan esimiehiä on 58 %. Esimiehet perin-teisesti vastaavat tutkimukseen keskimää-räistä vähemmän.

Matka-ajan korvausedelleen pinnalla

Työsopimuksessa tai muuten sovittu sään-nöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 37,4 tuntia. Todellinen viikoittainen työ-

Vakituisessa kokopäivätyössä on tut-kimuksen mukaan 85 % YTYn jäsenistä. Työttömiä on kymmenen prosenttia, se on huomattavasti enemmän kuin IAET-kassan tilastossa, jonka mukaan lokakuussa työttö-miä oli 5,6 %.

Ytyläiset isoissa yrityksissä

Työssäkäyntiseutuna lähes puolella (46 %) oli pääkaupunkiseutu. Jäsenistä reilu puo-let työskentelee yli 500 henkilön yrityksissä ja reilu kolmannes yli 3000 henkilön yri-tyksissä. Toimialoista suurimmat olivat tut-kimuksessa rahoitusala (14 %) ja ICT-ala (12 %). Tässä vastaajien profiili tekee hiu-kan tepposia, sillä jäsenrekisterin mukaan suurimmat toimialat ovat teknologiateolli-suus, rahoitus ja kauppa, ICT-alan tullessa vasta kuudentena. YTYn jäsenrekisterissä työnantajan ala määritellään työnantajayri-tyksen TOL-koodin mukaan.

Suurimpia työnantajia ytyläisille jäsen-tutkimuksen mukaan olivat OP-Pohjola, Nordea, NSN, Finnair, Nokia, SOK, Telia Sonera, Tieto ja Wärtsilä. Vastaajista esi-

Jäsentutkimuksesta VäLINEITäEduNVALVONTAAN

Teksti Leena Vänni Analyysi Jyrki Ollikainen / Tampereen yliopisto

Grafiikka Joona Puurunen kuva Fotolia

Vuosittainen jäsentutkimus kerää tietoa jäsenkunnasta ja on myös erinomainen palautekanava – avointa palautetta tulee tutkimuksen ohessa enemmän kuin muuten vuoden aikana yhteensä. Aineistosta koostettu data yhdistetään muiden YTN-liittojen tutkimusdataan,jota käytetään alakohtaiseen neuvontaan ja edunvalvontaan.

YTYn jäsentutkimus on perinteisesti lähetetty puolelle jäsenkunnasta. Tänä vuonna kysely lähti virheellisesti sähköpostikyselynä kaikille jäsenille, mutta paperilomakkeena vain puo-lelle jäsenkunnasta. Vastaajia tällä sekamenetelmällä saatiin 1627.

Kiitos kaikille vastanneille!

J äsentutkimukseen vastasi 1627 YTYn jäsentä, joista 54 % mie-hiä ja 46 % naisia. Tämä vastaa hyvin jäsenkuntamme silloista sukupuolijakaumaa. Tämän vuoden alusta YTYn jäsenkunta tosin miehistyi, kun YTYyn liit-

tyneistä 750 Finnairin lentäjistä valtaosa on miehiä.

Jäsentutkimuksesta saatava tieto täyden-tää ja tarkentaa jäsenrekisteriin perustuvaa kuvaa ytyläisistä. Jäsentutkimuksen mukaan miltei puolella vastaajista oli opistotason tut-kinto, seuraaviksi yleisimmät olivat muu korkeakoulututkinto (17 %), ylempi kor-keakoulututkinto (15 %) ja ammatillisen oppilaitoksen tutkinto (11 %). Koulutus-aloista dominoivat kaupallis-hallinnollinen (47 %) ja teknillinen (29 %). Ammattiko-kemusvuosiltaan ytyläiset ovat edelleen kokeneita. Vain viidellä prosentilla ytyläisistä on alle kymmenen vuoden työkokemus.

YTY 1/2014 76 YTY 1/2014

KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • SUKUPUOLI

Mies

Nainen

3000 4000 50003500 4500 5500 6000

Yhteensä

Alakvartiili YläkvartiiliMediaani


Alle 35 v. miesAlle 35 v. nainen

35-39 v. mies

40-44 v. mies

45-49 v. mies

50-54 v. mies

55-59 v. mies

60- v. mies

35-39 v. nainen

40-44 v. nainen

45-49 v. nainen

50-54 v. nainen

55-59 v. nainen

60- v. nainen

Yhteensä

50004500400035002500 3000 5500 65006000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • KOULUTUS

Ylempi korkeakoulututkinto

Muu korkeakoulututkinto

Opistotason tutkinto

Ammatillisen oppilaitoksen tutkinto

Ylioppilas

Perus-/keskikoulu

Muu koulutus

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • TÄYSIEN AMMATTIKOKEMUSVUOSIEN MÄÄRÄ

Alle 10 v.

10-19 v.

20-29 v.

30-39 v.

40 v.-

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • TYÖTEHTÄVÄ

Yleishallinnolliset tehtävät

Henkilöstöhallinnolliset tehtävät

Taloushallinnolliset tehtävät

Markkinointitehtävät

Tuotannolliset ja materiaali-taloudelliset tehtävätOpetus-, koulutus-ja tutkimustehtävät

Suunnittelutehtävät

Sihteeri- ja kirjeenvaihtotehtävät

Tietojenkäsittelytehtävät

Muut työtehtävät

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 65006000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • TARKKA TOIMIASEMA

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävät


Toimihenkilö

50004500400030002500 3500 5500 6500 7000 7500 80006000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • KOULUTUS





Ylioppilas

Perus-/keskikoulu

Muu koulutus

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000


KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • KOKONAISKUUKAUSIANSIOT LOKAKUUSSA 2013 • TÄYSIEN AMMATTIKOKEMUSVUOSIEN MÄÄRÄ

Alle 10 v.

10-19 v.

20-29 v.

30-39 v.

40 v.-

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000



Mies

Nainen

3000 4000 50003500 4500 5500 6000

Yhteensä


kossa, sillä Tilastokeskuksen mukaan yksi-tyisellä sektorilla tienataan keskimäärin 3428 €. Ytyläiset miehet tienaavat keskimää-rin 4884 € ja naiset 4297 €. Tilastokeskuk-sen vastaavat lukemat ovat miehillä 3840 € ja naisilla 2994 €. Miesten ja naisten palkka-ero kasvoi edellisestä vuodesta – nyt ero on 587 € naisten tappioksi kun se viime vuonna oli 454 €.

YTYn palkkojen mediaani oli 4300 €, miehillä 4500 ja naisilla 4100 €. Palkkojen mediaani 4300 ei noussut edellisestä vuo-desta. Se, kannattaako tilastoissa vertailla kes-kiarvoa vai mediaania, vaihtelee. Yleisesti kes-kiarvoa käytetään enemmän, mutta varsin-kin isoja palkkoja omaavilla aloilla keskiarvo nousee useita prosentteja mediaanin yläpuo-lelle. YTYn palkkatiedoissa tämä tekee mie-hillä eroa lähes 400 € ja naisilla alle 200 €.

Isoja palkkojaomaavilla aloilla

keskiarvo nousee useita prosentteja mediaaninyläpuolelle.

YTYn kokopäivätöissä olevat jäsenet tienaavat keskimäärin 4617 € kuukaudessa.

L okakuussa tehdyn vuosit-taisen jäsentutkimuksen mukaan YTYn kokopäi-vätöissä olevan jäsenen keskipalkka on 4617 € kuukaudessa. Palkat nou-sivat keskimäärin 2,9 %

edellisestä vuodesta, jolloin YTYn jäsen tie-nasi keskimäärin 4485 €. YTYn jäsenet ovat keskimääräistä paremmin ansaitsevien jou-

YTYn jäsenet ansaitsevat

KESKIMääRäISTäPAREMMIN

Teksti Leena Vänni Analyysi Jyrki Ollikainen/Tampereen yliopisto

Grafiikka Joona Puurunen kuva Fotolia

YTY 1/2014 98 YTY 1/2014


Mies

Nainen

3000 4000 50003500 4500 5500 6000

Yhteensä




35-39 v. mies

40-44 v. mies

45-49 v. mies

50-54 v. mies

55-59 v. mies

60- v. mies

35-39 v. nainen

40-44 v. nainen

45-49 v. nainen

50-54 v. nainen

55-59 v. nainen

60- v. nainen

Yhteensä

50004500400035002500 3000 5500 65006000







Ylioppilas

Perus-/keskikoulu

Muu koulutus

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000



Alle 10 v.

10-19 v.

20-29 v.

30-39 v.

40 v.-

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000











Muut työtehtävät

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 65006000



Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto




Toimihenkilö

50004500400030002500 3500 5500 6500 7000 7500 80006000



Mies

Nainen

3000 4000 50003500 4500 5500 6000

Yhteensä




35-39 v. mies

40-44 v. mies

45-49 v. mies

50-54 v. mies

55-59 v. mies

60- v. mies

35-39 v. nainen

40-44 v. nainen

45-49 v. nainen

50-54 v. nainen

55-59 v. nainen

60- v. nainen

Yhteensä

50004500400035002500 3000 5500 65006000







Ylioppilas

Perus-/keskikoulu

Muu koulutus

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000



Alle 10 v.

10-19 v.

20-29 v.

30-39 v.

40 v.-

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 6000











Muut työtehtävät

Yhteensä

5000450040003000 3500 5500 65006000



Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto




Toimihenkilö

50004500400030002500 3500 5500 6500 7000 7500 80006000


YTY 1/2014 1110 YTY 1/2014

Johto tienaa 6277 €

Palkka nousee ikäryhmittä in a ina 50 – 54-vuotiaisiin asti (keskiarvo 4841 €), jonka jälkeen palkka laskee (55 – 59-vuotiaat keskiarvo 4774 €). Iän puolesta parhaiten kokopäivätöissä tienaavat tutkimuksen van-hin ikäryhmä, yli 60-vuotiaat (5090 €), jos-kin myös otos pienenee (55 – 59-vuotiaita vastanneita 241, yli 60-vuotiaita 126).

Koulutuksen mukaan YTYn jäsenistä tienaavat eniten ylemmän korkeakoulutut-kinnon suorittaneet (5239 €). Työtehtävistä eniten tienaa yleishallinnollisissa (5353 €) ja markkinointitehtävissä (4985 €). Yrityksen koko vaikuttaa hieman myös palkkapussiin. Paksuin palkkapussi on 100–249 henkilöä työllistävässä yrityksessä (4730 €) ja pienin 1000 – 2999 henkilöä työllistävissä (4438 €).

Johto tienaa 6277 € (5656 € vuonna 2012), keskijohto 4722 € (4652 €) ja asian-tuntija 4342 € (4362 €).

Palkka nousee yleiskorotuksella

Vaikka monet hymähtelevät ammattijärjestö-jen aikaansaamille yleiskorotuksille, ne ovat kuitenkin yleisin palkankorotuksen muoto - ja useilla ainoa. Palkka lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 oli noussut 61 prosentilla vastaajista. Neljällä prosentilla palkka oli las-kenut. Yleisin syy palkan nousuun oli yleis-korotus, jonka ilmoitti saaneensa 72 % niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut (81 % vuonna 2012). Henkilökohtaiseen suoriu-tumiseen liittyvän korotuksen sai 21 %, yli yleiskorotuksen menevän paikallisen tai yri-tyskohtaisen korotuksen joka kahdeksas. Lisäksi palkkaa nosti uusi asema tai tehtävä

saman työnantajan palveluksessa (7 %), siirty-minen uuden työnantajan palvelukseen (4 %) ja työn arviointiin perustuva muutos (4 %).

Puolet tulospalkkauksen piirissä

Vastanneista puolet on tulospalkkauksen pii-rissä. Heistä kolme neljästä on saanut tulos-palkkiota viimeisen 12 kuukauden aikana. Tulokseen perustuva osa on vajaalla vii-denneksellä alle 4 % vuosiansioista, reilulla neljänneksellä 4 – 7.99 %, neljänneksellä 8 –11.99 % ja reilulla neljänneksellä 12 % tai enemmän vuosiansioista. ●

Vaikka monethymähtelevät

ammattijärjestöjenaikaansaamille yleis-korotuksille, ne ovatkuitenkin yleisinpalkankorotuksenmuoto - jauseilla ainoa.

A slak on tarkoitettu työssä ole-ville henkilöille, jotka halua-vat ehkäistä työkykynsä heik-kenemistä. Kurssilla käydään läpi omaa työtä ja elämänti-lannetta, tavoitteena tehdä myönteisiä muutoksia.

kurssilla YTYn jäseniä

Idea YTYn jäsenille räätälöityyn Aslak-kuntoutuk-seen tuli siitä, että jäsentemme työ on usein saman-tyyppisesti kuormittavaa. Osa jäsenistä työskentelee työpaikassa, jossa henkilöstöä on niin vähän, ettei oman kuntoutuskurssin järjestäminen ole mahdol-lista. Isojen yritysten henkilöstöstä moni taas on kiinnostunut kuntoutuksesta, jossa osallistujia on eri aloilta ja yrityksistä.

Ei kustannuksia

Kela maksaa kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan. Kuntoutuk-sen ensimmäinen päivä on osallistujan omavastuu-osuutta. Työnantaja voi tukea kuntoutumista tarjo-amalla tämän ajan osallistujalle palkallisena, jolloin kuntoutustuki menee työnantajalle. Kuntoutujille maksetaan matkakorvaus edullisimman matkustus-vaihtoehdon mukaan, vähennettynä omavastuulla, joka on 14,25 € (2013) yhdensuuntaiselta matkalta. Oman auton käytöstä maksetaan 0,20 € / km.

kuntoutukseen hakeutuminen

Kuntoutukseen haku tapahtuu KELAn kautta. Saat ohjeistuksen ja hakulomakkeen YTYn toimis-tosta. Lisäksi tarvitset lääkärin B-todistuksen. Koska ASLAK on ammatillista kuntoutusta, on hakemuk-sessa olennaista tulla ilmi työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus hakijan terveyteen, työssä selviyty-miseen ja jaksamiseen. ●

Haku on nyt käynnissäYTYlle myönnettykurssi järjestetäänHärmän Kunto-keskuksessa.

Kurssijaksot: Alkujakso5.– 9.5.2014

2. jakso1.– 6.9.2014

3. jakso12.– 17.1.2015

Loppujakso4.– 8.5.2015

kurssin tavoitteet• oppia pitämään huolta kunnosta, terveydestä, ravitsemuksesta ja koko hyvinvoinnista• löytää uusia keinoja työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen • oppia stressinhallintaa ja rentoutumista• jakaa ja saada vertaistukea työn henkisessä kuormituksessa• parantaa työssä jaksamistasi

Hakijan pitää olla työskennellyt samassa työssä usean vuoden ajan ja hänen työ- ja toimintakykynä heikkenemisen riskien pitää olla todettavissa. Hakijan sairausoireet ovat vielä lieviä ja palautuvia, ja hänen sairauspäivärahapäiviensä määrä on vähäinen (enintään 3 – 4 kk viimeisen 1 – 2 vuoden aikana). Hakijalla on selkeästi työ-vuosia jäljellä. Oireilua ja / tai poissaoloa aiheuttavat ongelmat ovat työhön liittyviä.

Ohjeet hakemuksen tekemiseen ja lisätietoja saatYTYn toimistosta Kari Saariselta puh. (09) 2510 1330,[email protected]

Haku MAKSuTTOMAANAslak-kuntoutukseen vielä käynnissä

kuntovalmentaja matkaa kuljettajan mukanaF1-maailmassa riittää vauhtia ja

vaarallisia tilanteita. Kuskeilta tämä

vaatii kovaa kuntoa. Tommi Pärmäkoski

toimi kolme vuotta Sebastian Vettelin

kuntovalmentajana.

Teksti Jaana Lehtiniemi kuvat Jani Kääriäinen

F ormula ykkösissä on ollut suomalais-kuskeja jo kauan. Myös juuri formu-lamaailman taakseen jättänyt lääkäri aki hintsa on tullut suurelle yleisölle tutuksi. Harvempi tietää, että lisää suomalaisia löytyy F1-kuljettajien lähi-piiristä. Kaudella 2013 peräti kuudella

kuskilla 22:sta oli suomalainen kuntovalmentaja.

kestäisikö oma kuntosi formuloita?

Kauden 2014 ensimmäinen F1-kisa ajetaan Australian Melbournessa maaliskuussa. Siellä on silloin loppukesä ja lämpötila jotain kahdenkymmenen ja kolmenkym-menen celsiusasteen välissä. F1-auton ohjaamossa läm-pötila kohoaa helposti yli viidenkymmenen asteen, hel-teisenä päivänä seitsemäänkymmeneenkin.

Linnanmäen Space Shot sinkoaa kävijät ylös 4 G:n voimalla. Sama määrä G-voimia kohdistuu F1-kuskiin yhden kisan aikana lukuisia kertoja mutkissa ja jarru-tuksissa.

Kisa kestää puolisentoista tuntia, minä aikana 5,3 kilometrin rata ajetaan 58 kertaa. Yhteensä siis 307 kilometriä, yli 200 km /h keskinopeudella. Kuljetta-jan on oltava koko ajan valppaana ja keskityttävä aja-miseen täysillä. Pienikin virhe kostautuu kovassa vauh-dissa nopeasti. Fyysinen rääkki on sen verran rankka, että kuski pudottaa painoa keskimäärin kolme kiloa yhden kisan aikana.

Puolitoistatuntinen formulakisa on urheilusuori-tuksena maailman rankimpia. Jotkut sanovat tennistä rankemmaksi, kun siinä tiivistahtinen ottelu voi kes-tää formulakisaakin pitempään. Mene ja tiedä, mutta se voidaan todeta, että molemmat lajit vaativat teräk-sistä kuntoa.

Kisojen lisäksi tahti F1-maailmassa on muutenkin nopea. Kisat ovat parin viikon välein eri puolilla maail-maa, joten reissaamista ja aikaeroja riittää.

Kunnon ylläpitämiseen tällaisessa tahdissa tarvitaan ammattilaisapua, ja yhä useammalla F1-kuskilla onkin oma, henkilökohtainen kuntovalmentajansa.

Suomalaisvoimia Formula Ykkösissä

YTY 1/2014 1312 YTY 1/2014

YTY 1/2014 1514 YTY 1/2014

F1 oli upea kokemus, mutta nyt osaan kyllä arvostaa sitä, että on aikaaolla kotonakin, on voinut ottaa koiran ja kesällä ehtii kavereiden häihinkin.

On aikaa ihmissuhteille ja muille ihmisille, ja voi itse määrätä aikataulunsa.

suomalaisvalmennuksellamaailmanmestariksi

tommi pärmäkoski oli vasta 25-vuotias aloittaessaan sebastian vettelin kuntovalmentajana 2008. Samaan aikaan Pärmäkosken kanssa aloitti petri lehikoinen heikki kovalaisen valmentajana. Noihin aikoihin F1:issä ei vielä ollut muita suomalaisia kuntovalmenta-jia, mutta Aki Hintsa oli toiminut McLaren-tallin lää-kärinä jo useamman vuoden. Hintsan kautta F1-maa-ilmalla oli kosketuspintaa Suomeen ja Kuortaneen opistoon.

Pärmäkosken ensimmäinen F1-kokemus tapahtui-kin juuri Kuortaneella. Hintsa seurasi Pärmäkosken jää-kiekkonuorille pitämiä treenejä ja pyysi tätä pitämään vastaavanlaisen harjoituksen myös vierailulla olleille McLaren-kuskeille, lewis hamiltonille ja pedro de la rosalle. Harjoitukset sujuivat ilmeisen hyvin ja sana kiiri Hintsan kautta eteenpäin, sillä pari kuukautta myö-hemmin Sebastian Vettel otti Pärmäkoskeen yhteyttä. Vettel tuli viikoksi Kuortaneelle treenaamaan Pärmä-kosken kanssa.

– Mikäköhän tää on miehiään, muistelee Pärmä-koski miettineensä tavatessaan ensimmäisen kerran sil-loin 21-vuotiaan Sebastian Vettelin.

– Analyyttisyys harjoittelussa, kova voitontahto ja intohimo oman itsensä kehittämiseen teki niin suuren vaikutuksen, että kun Sebastian kysyi, lähdenkö hom-miin, ei tarvinnut kahdesti miettiä, Pärmäkoski kertoo.

Myös henkilökemioiden on toimittava kuskin ja

valmennettavan välillä. Tiivis kisaohjelma ja -elämä johtaa siihen, että valmennettava ja valmentaja viettä-vät jopa 300 päivää vuodessa yhdessä. Näistä valtaosa vietetään reissussa milloin missäkin päin maailmaa.

– Pahimmillaan reissupäiviä oli 259 vuodessa. 40 päivää olin Sveitsissä ja parikymmentä Suomessa. Kun ollaan yhdessä aamupalasta iltapalaan, on tul-tava toimeen.

Pärmäkosken ja Vettelin yhteistyö pelasi ilmeisen hyvin. Siitä on yhtenä todisteena Vettelin voittamat maailmanmestaruudet.

Syitä suomalaisten kuntovalmentajien suosioon formuloissa Pärmäkoski löytää useitakin.

– Suomalaisten hyvä maine on perua jo aiem-milta kuljettajilta, kuten rosbergilta, häkkiseltä ja jj lehdolta. Aki Hintsa lääkärinä toi huippuosaamista sille puolelle. Suomalainen luonteenpiirre on olla lojaali ja hyvin työnsä tekevä, kantaa vastuunsa, hän luettelee. Lisäksi suomalainen osaa pitää jalat maassa ja siten kul-jettajankin poissa haihatteluista, mikä myös on isoksi eduksi F1-sirkuksen pyörteissä.

Työtä ja glamouriavettelin valmentajana

Pärmäkoski hyppäsi formuloihin mennes-sään hänelle tuntemattomaan maailmaan. Hän ei ollut erityisemmin edes seuran-nut lajia, mutta vaikka olisikin, se tus-kin olisi valmistanut häntä tulevaan.

– Ihan hyväkin, etten tien-nyt, mihin olin menossa, niin en osannut pelätä tulevaa. Ensim-mäinen puoli vuotta oli aika shokki, mutta toisaalta siinä kyllä kehittyi kovasti.

Kukin kuljettajista rakentaa tukitiiminsä omalla tavallaan. Jollain on eri asiantuntija jokaiselle osa-alueelle. Vettelin tukitiimi oli ainakin Pärmäkos-ken aikaan ytimekkään pieni: Pärmäkoski, joka kuntovalmentajana vastasi fysiikkaval-mennuksen lisäksi ravinnosta ja fysioterapi-asta, sekä mediapäällikkö, joka reissasi mukana samoilla lennoilla ja vastasi mediatilaisuuksista.

– 90 prosenttia työstä oli oikeastaan hen-kistä valmentamista, Pärmäkoski kuvaa työtään Vettelin valmentajana.

– Ravinnot, valmennukset, hieronnat ja matkus-tusaikataulut on sovitettava kisojen ja mediapäivien mukaan niin, että kuski on hyvässä kunnossa ja riittävän levännyt kisan koittaessa.

– Radan ulkopuolella valmentaja on pomo, mutta itse kilpailutilanteessa sitä on apulaisen roolissa, var-mistaa, että kuljettaja pystyy keskittymään täydellisesti ajamiseen.

F1-maailmasta huokuvaa glamouriakin Pärmäkoski pääsi jonkin verran näkemään ja kokemaan. Oli kon-sertteja ja tapahtumia, hienoja paikkoja ja kokemuksia.

– Työ on kuitenkin työtä, ja mitä paremmin työnsä halusi tehdä, sitä vähemmän muista asioista ehti nauttia.

F1-autot ovat sen verran arvokkaita, ettei edes kun-tovalmentajaa päästetä niiden rattiin. Pärmäkoski pääsi kuitenkin kokemaan formula-auton vauhtia kaksipaik-kaisen auton kyydissä.

– Olin kyydissä pari kolme kierrosta ja sen jäl-keen niskat ja kaikki paikat olivat aivan kipeinä! Siinä todella tajusi, mitä laji vaatii, ja että oma rooli kunto-valmentajana on tärkeä.

F1-kuljettaja tarvitseekestävyyttä ja lihaskuntoa

Pärmäkoskella on yli kolmen vuoden kokemus F1-maa-ilmanmestarin valmentamisesta, joten hän taatusti tie-tää, millainen on F1-kuljettajan kunto.

– Maksimivoimaa F1-kuljettaja ei tarvitse, mutta lihaskestävyyttä kyllä. Reaktio- ja kolmiulotteinen hah-motuskyky on kuljettajalla aivan uskomaton. Maksimi-nopeutta ei kaivata, mutta kestävyyttä taaskin kyllä. Esimerkiksi Sebastian on juossut kymmenen kilomet-riä alle 33 minuutin, mikä vastaa noin 3600 metrin Cooper-vauhtia.

Ajoasento asettaa myös vaatimuksia lihaskunnolle, varsinkin hartiat ja selkä ovat kovilla.

Kuljettaja treenaa huippu-urheilijan tavoin kaksi kertaa päivässä aina, kun se reissaamiselta on mahdol-lista. Lajit vaihtelevat, mutta esimerkiksi sulkapallo on hyvä laji harjoitella kuskin tarvitsemaa silmä-käsikoor-dinaatiota. Niskan, yläselän ja keskivartalon lihaksia täytyy treenata ja huoltaa. Jarrun painaminen vastaa 80 kilon painoa ja kun puolentoista tunnin kisassa jar-rutetaan paljon, on selvää, että myös jaloissa täytyy olla lihasvoimaa ja -kestävyyttä.

Vettel oli ihanteellinen kuntovalmennettava, josta jokainen tavallinen tallustelijakin voisi ottaa oppia.

– Hän oli riittävän intohimoinen tekemään työtä kuntonsa eteen, mutta samalla myös riittävän älykäs kuuntelemaan ohjeita.

Kolmen ja puolen tiiviin vuoden jälkeen Pärmä-koski päätti luopua formulamaailmasta. Tällä hetkellä hän kuntovalmentaa Suomen naisten jääkiekkomaa-joukkuetta Sotsin talviolympialaisiin. Vettelin valmen-tajana jatkoi Pärmäkosken jälkeen heikki huovinen, suomalainen siis hänkin.

– F1 oli upea kokemus, mutta nyt osaan kyllä arvostaa sitä, että on aikaa olla kotonakin, on voinut ottaa koiran ja kesällä ehtii kavereiden häihinkin. On aikaa ihmissuhteille ja muille ihmisille, ja voi itse mää-rätä aikataulunsa, Pärmäkoski toteaa.

Vettel jatkoi tiivistä treenaamista Pärmäkosken seu-raajankin valmennuksessa ja voitti neljännen F1-mes-taruutensa kauden 2013 päätteeksi hallittuaan koko kautta. Kaudella 2014 sääntömuutokset toivottavasti tasoittavat hieman sarjaa, jotta jännitettävää on enem-män. Voitontahtoinen Vettel on joka tapauksessa edel-leen voittajasuosikkien kärjessä. ●

Vettelin kunto-valmentajanaTommi Pärmäkoskivietti valtaosanvuodesta reissussaympäri maailmaa.

Kuvauspäivänä Pärmäkoski olilähdössä Sotshiinnaisten jääkiekko-

maajoukkueenkanssa.

suomalaisetkuntovalmentajatF1:ssä (2013)vALMEnTAJA ...................kuLJETTAJAJaakko Ojaniemi ................Valtteri BottasHeikki Huovinen ................Sebastian VettelAntti Vierula .........................Sergio PerezVille Vihola ............................Lewis HamiltonAntti Kontsas .......................Jean-Eric VergneMika Salminen ....................Adrian Sutil

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL on YTYn jäsenyhdistys, jonka jäseniä ovat ammattivalmentajat. Osa valmentajista ei ole tietyn lajinvalmentajia, vaan kunto-, taito- tai psyykkisiä valmentajia. Kuntovalmentajia SAVALin jäseninä on muutamia kymmeniä. Useat kunto-valmentajat valmentavat useiden lajien urheilijoita. Osa kuntovalmentajista toimii enemmän terveysliikunnan alalla esimerkiksi personaltrainereina. Myös personal trainereita on SAVALin jäsenkunnassa.

Teksti IAET-kassa kuva Fotolia.com

T yöttömyysturvalakiin vuoden vaihteessa tulleet muutokset perustuvat hallitusohjelmaan, työmarkkinajärjestöjen

keväällä 2012 sopimaan työurasopi-mukseen sekä syksyn 2014 työllisyys- ja kasvusopimukseen. Muutosten tavoitteena on ollut lainsäädännön yksinkertaistaminen ja työttömyystur-van kannustavuuden sekä nykyistä nopeamman työllistymisen lisääminen.

Merkittävin muutos on, että ansi-osidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee nykyistä nopeammin, noin kuudessa kuukaudessa aikaisemman kahdeksan kuukauden sijaan. Positii-vista on myös se, että omavastuuaika lyheni viiteen työpäivään ja se asete-taan korkeintaan kerran vuodessa.

Päivärahan pohjana oleva palkka määritetään jatkossa vain kerran vuo-dessa. Useimmiten tämä on hyvä asia, sillä työttömäksi jäämisen jälkeen hyväksytty pätkätyö on usein heikom-min palkattu kuin se työ, josta jäsen on jäänyt työttömäksi. Jos uusi työ taas on paremmin palkattu kuin vanha, sään-nös ei ole edullinen jäsenelle.

Suojaosan säätäminen tulonhan-kinnalle työttömyyspäivärahakauden aikana oli erittäin tervetullut muutos, koska se kannustaa nyt paremmin ottamaan vastaan lyhytaikaisiakin keik-katöitä.

Niin kutsuttuun eläkeputkeen pääseminen vaikeutui edelleen. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynei-den oikeus ansiosidonnaiseen van-huuseläkeikään asti edellyttää nyky-ään siis sitä, että 500 päivän laskuri ei voi täyttyä, ennen kuin henkilö täyt-tää 61 vuotta.

Anu Aspiala,YTYn neuvottelupäällikkö

muutoksethYödYksi vaiharmiksi?

T yöttömyysturvalakiin tuli vuoden alusta muutok-sia, jotka vaikuttavat mm. siihen, miten pian henkilö on kassan jäse-nenä oikeutettu ansio-

päivärahaan ja kuinka suurta ansiopäivärahaa hänelle työttömyyden ajalta voidaan maksaa. Tässä käsitellään yleisimpiä muutoksia, jot-ka vaikuttavat päivärahan saamiseen.

Jäsenyysehto- ja työssäoloehto

Palkansaajan jäsenyysehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon, eli noin kuuteen kuukauteen. Vastaavasti palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviik-koon, eli noin kuuteen kuukauteen. Työssä-oloehdon lyhenemisestä johtuen jäsenet voi-vat saada päivärahaa entistä lyhyemmän

TyöttömyysturvalakiinMERkITTävIä muutoksia

kakin asetetaan jatkossa uudelleen vain ker-ran vuodessa.

Päivärahan tasot

Aikaisemmin työttömyyskassa maksoi jäse-nilleen eri perusteilla ansiopäivärahaa, koro-tettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Lakimuutosten myötä työsuhteen päätty-essä maksettava korotettu ansio-osa 20 päi-vältä poistui, samoin muutosturvan ansio-osa. Jatkossa korotettua ansio-osaa voidaan maksaa vain työllistymistä edistävien palve-lujen (TEP-palvelut) ajalta sekä pitkän työ-uran päätyttyä. Korotetun ansio-osan suu-ruus nousi vuoden alusta entisen muutos-turvan ansio-osan suuruiseksi.

Henkilöt, jotka viime vuoden puolella saivat työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa tai muutosturvan

työskentelyn perusteella. 30.12.2013 alkaen myös korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ kerryttää työssäoloehtoa kokonai-suudessaan.

Päivärahan määrittely

Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määritel-lään silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Lakimuutosten myötä päiväraha kuitenkin määritellään uudelleen vain kerran vuodessa.

Omavastuuaika

Omavastuuajan pituus lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen. Myös omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti aina silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivära-han enimmäismaksuaika alkaa. Kuten päi-värahan määrittelyn kohdalla, omavastuuai-

ansio-osaa, saavat jatkossa korotettua ansio-osaa TEP-palvelujen ajalta.

Pitkän työuran päättymisen perusteella voidaan jatkossa maksaa korotettua ansio-osaa entisen 100 päivän sijaan enintään 90 päivää, mutta maksettavan etuuden suuruus taas puolestaan nousi entisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi. Myös edellytykset, joiden perusteella korotettua ansio-osaa pit-kän työuran päätyttyä voidaan maksaa, ovat osittain muuttuneet. Työttömäksi jääneen henkilön tulee edelleen täyttää palkansaajan työssäoloehto ja hänellä tulee olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta sekä kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. Muutoksia on sen sijaan tullut siihen, että henkilön tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon 60 päivän kulu-essa työsuhteen päättymisestä lukien, jotta hän tulisi oikeutetuksi korotettuun ansio-osaan. Lisäksi ehtoja on lievennetty niin, että enää ei edellytetä, että työnantaja on irtisa-nonut työsuhteen tuotannollisista tai talou-dellisista syistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja on yksipuolisesti irtosanonut työsuhteen, eikä irtisanominen ole johtunut työntekijästä. Mikäli henkilö itse irtisanou-tuu tai työnantaja ja työntekijä tekevät sopi-muksen työsuhteen päättämisestä, oikeutta korotettuun ansio-osaan pitkän työuran pää-tyttyä ei edelleenkään ole.

Päivärahan enimmäisaika

Aikaisemmin ansiopäivärahaa voitiin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten myötä työttömyyskassa voi edelleen maksaa työt-tömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäis-ajalta, mutta enimmäisaika, jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhentyä 300 tai 400 päivään työhistorian pituudesta ja/tai työ- ja elinkeinotoimiston aktiivitoi-mista kieltäytymisen johdosta.

Jos henkilöllä on työhistoriaa yli 3 vuotta, ansio-osan enimmäisaika on edel-leen 500 päivää. Jos työhistoriaa taas on alle 3 vuotta, ansio-osan enimmäisaika on 400 päivää. Ansio-osaa voidaan jatkossa lyhentää 100 päivällä myös sen vuoksi, että henkilö on ensimmäisen 250 ansiopäivärahan mak-supäivän aikana kieltäytynyt työ- ja elinkei-notoimiston tarjoamasta työllistymistä edis-tävästä palvelusta tai keskeyttänyt tällaisen palvelun ilman hyväksyttävää syytä. Kiel-täytymistä tai keskeyttämistä koskeva sään-

nös koskee kaikkia päivärahan saajia. Mikäli ansio-osan maksamisaikaa lyhennetään edellä mainituissa tapauksissa, maksaa kassa ensim-mäiset 300 tai 400 päivää ansiopäivärahaa ja loput 100 tai 200 päivää peruspäivärahan suuruista päivärahaa enimmäismaksuaikaan, eli 500 päivään asti.

soviteltu ansiopäivärahaja uusi suojaosa

Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voi-daan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Aikaisemmin kaikki tulot huomioitiin sovit-telussa siten, että puolet ansaitusta tulosta vähensivät päivärahan määrää. Lakimuutos-ten myötä sovittelussa huomioidaan ns. suo-jaosa, joka tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jak-sossa. Eli jatkossa vasta puolet suojaosan ylit-tävästä tulosta vähentävät päivärahan suu-ruutta. Suojaosasta huolimatta kaikki työt tulee ilmoittaa työttömyyskassalle ja palkka-tiedot tulee edelleen toimittaa hakemuksen liitteeksi. Kassa huolehtii suojaosan huomi-oimisesta.

Laissa on myös maksettavaa päivärahan enimmäismäärää koskeva säännös, jonka mukaan päivärahan ja työtulon yhteissumma ei saa olla suurempi kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty. Laki-muutosten myötä myös näihin tuloihin sovelletaan ns. suojaosuutta, eli kun tulot ovat alle 300 euroa kuukaudessa, enimmäis-määrää koskevaa säännöstä ei sovelleta. Kui-tenkin jos em. yhteenlasketut tulot ylittävät suojaosan (300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jak-solla), kaikki tulot huomioidaan enimmäis-määrää laskettaessa.

Lisäpäivät

Lisäpäivien osalta muutosta tuli ainoastaan vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiden osalta, sillä heille voidaan lakimuutosten myötä maksaa ansiopäivärahaa enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä. ●

Lue lisää työttömyysturvasta IAET-kassan kotisivuilta www.iaet.fi

YTY 1/2014 1716 YTY 1/2014

YTY 1/2014 1918 YTY 1/2014

[ J U R I S T I PA L S TA ]

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari kuva Fotolia.com

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

MITä TILALLE?

T yöttömyysturvalakia on tämän vuo-den alusta alkaen muutettu monin osin. Muutoksista on oma artikkeli tässä lehdessä. Samalla myös sosiaali- ja terveysministeriö on muuttanut

merkittävästi työttömyysturvalakia koskevia sovelta-misohjeitaan muun muassa siltä osin, kun ne koske-

Aikaisemmin YTY-lehdissä esiintuoduttyösuhteen päättämissopimustentyöttömyysturvavaikutukset muuttuivatoleellisesti.

sen edellytyksenä ei ole enää se, että irtisanominen on tapahtunut tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä. Myös esimerkiksi terveydellisistä syistä irtisanotulle voi syntyä oikeus korotettuun ansio-osaan.

Erorahasopimus ei vaikuta

Irtisanomisen jälkeen solmittu erorahasopimus ei enää vaikuta korotetun päivärahan saamiseen. Myöskään sillä ei ole enää merkitystä, jos erosopimuksessa sitou-tuu olemaan riitauttamatta työsuhteen päättymistä tai muita siihen liittyviä asioita. Ennen 1.1.2014 nämä asiat aiheuttivat aina ansiosidonnaisen päivärahan korotusosien menetyksen. Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei myöskään vaikuta enää korotetun ansio-osan maksamiseen. Nämä uudet säännökset ja ohjeistus koskevat vain 1.1.2014 tai sen jälkeen päät-tyneitä työsuhteita.

Laissa ei myöskään edellytetä, että päättyneen työ-suhteen olisi pitänyt olla kokoaikainen. Tämän vuoksi korotettuun ansio-osaan voi syntyä oikeus myös osa-aikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen.

Korotetun ansio-osan saaminen edellyttää siis, että työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijän syytä. Työ- ja elinkeinotoimisto tarkistaa omalta osal-taan työsopimuksen päättymisen syyn. Mikäli TE-toi-misto toteaa, että irtisanominen on ollut työntekijän syytä, antaa se hakijalle sen seurauksena korvauksetto-man määräajan eli karenssin. Jos työntekijän työsuhde on irtisanottu eikä hänelle ole asetettu korvauksetonta määräaikaa, työttömyyskassa tutkii kuitenkin vielä itse-näisesti omalta osaltaan korotetun ansio-osan maksami-selle asetettujen lakimääräisten edellytysten täyttymisen.

Lain sanamuodon (”irtisanottu”) mukaan oikeutta korotettuun ansio-osaan ei synny työntekijän itse irti-sanoutuessa tai jos hän irtisanoo tai purkaa työsopi-muksen työnantajasta johtuvasta syystä. Myöskään, jos työnantaja on purkanut työntekijän työsopimuksen tai jos työsuhde on päätetty koeajan perusteella, oikeutta korotettuun ansio-osaan ei synny.

Työnantajan tekemään irtisanomiseen rinnaste-taan kuitenkin edelleen 200 päivää kestäneen lomau-

tuksen (ns. roikkolomautus) jälkeen tapahtunut oma irtisanoutuminen.

viimeisin työsuhde vaikuttaa

Työsuhteen päättymissyyhyn liittyvien edellytysten täyttyminen tulee arvioida viimeiseksi päättyneen työsuhteen perusteella. Oikeutta korotettuun ansio-osaan ei synny, jos hakija on välittömästi edellisen työsuhteen päätyttyä aloittanut uuden työsuhteen, joka päättyy muusta kuin korotettuun ansio-osaan oikeuttavasta syystä (mm. määräaikaisuus, purkami-nen koeajalla, omaksi syyksi katsottava päättyminen). Näin siitä huolimatta, vaikka uusi työsuhde olisi ollut lyhyt määräaikaisuus ja edellinen työsuhde olisi päät-tynyt korotettuun päivärahaan oikeuttavasta syystä.

Ainoana poikkeuksena edelliseen on se, että välit-tömästi irtisanotun työsuhteen päättyessä henkilö aloittaa määräaikaisen työsuhteen juuri saman, hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa. Myös kon-kurssipesä katsotaan samaksi työnantajaksi. Oikeus korotusosaan säilyy myös, vaikka määräaikaisia työ-suhteita saman työnantajan palveluksessa olisi tällai-sessa tilanteessa useita peräkkäin. Asia saatetaan kui-tenkin arvioida toisin, mikäli kyseinen uusi määrä-aikaisuus tai niiden ketjutus todetaan myöhemmin työoikeudellisesti laittomaksi.

Myöhemmän työsuhteen päättyminen ei kuiten-kaan aiheuta korotetun ansio-osan menettämistä, jos hakija on ollut rekisteröityneenä työttömäksi työnha-kijaksi kahden työsuhteen välissä - vaikka vaan yhden päivän. Tällöin ei vaikuta, vaikka myöhemmän työsuh-teen päättymissyy ei oikeuttaisikaan korotettuun ansio-osaan ja vaikka ansiopäivärahaoikeus ei olisi ensimmäi-sen työsuhteen jälkeen ehtinyt vielä alkaa.

Lopuksi tulee ehdottomasti muistaa, että oikeus korotettuun päivärahaan menetetään lopullisesti, ellei työtön ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 60 päivän kuluessa työsuhteen virallisesta päättymisestä. Tämä tulee muistaa myös silloin, kun on saatu useamman kuukauden erokorvaus eikä oikeus päivärahaan vielä alkaisi. ●

Muutosturvapoistuu -

Muutosturvan tilalla ansiosidonnaiseen päivärahaan maksetaan jatkossavain korotettua ansio-osaa, mutta se on nyt aiempaa korkeampi.

vat työsuhteen päättämissopimusten vaikutuksia ansi-osidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Tätä käyn tar-kemmin läpi seuraavassa.

Lainmuutoksella luovutaan kokonaan aiemmasta muutosturvan ansio-osasta. Muutosturvan tilalla ansio-sidonnaiseen päivärahaan maksetaan jatkossa vain korotettua ansio-osaa, mutta se on nyt aiempaa korke-ampi eli vanhan muutosturvan ansio-osan suuruinen.

Oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päättymisen perusteella edellyttää lähtö-kohtaisesti sitä, että henkilön toistaiseksi voimassa ollut työso-pimus on irtisanottu ja irtisanominen on tapahtu-nut työntekijän syyttä. Korotetun ansio-osan saami-

Teksti Leena Vänni kuvat Heli Hirvelä

Nelinkertainen hiihtosuunnistuksen maailmanmestari ja Finnairin lentäjä

on tottunut yhtä aikaa toimimaan ja suunnittelemaan.

Suuntataivaalle

M atti keskinarkaukselle len-täjän työ ei ollut lapsuuden haave. Jokaiselle rovanieme-läispojalle ura lentäjänä käy tosin ainakin mielessä, kun lennoston koneita päivittäin

näkee. Keskinarkauksen lukiokavereistakin useampi on lentäjä, lennonjohtaja tai hävittäjälentäjä.

Lentämistä enemmän Keskinarkausta kiinnosti nuorena urheilu. Ensin tuli suunnistus, mutta Rova-niemen lumiset talvet nostivat pian ykköslajiksi kave-reiden vanavedessä aloitetun hiihtosuunnistuksen. Ensimmäistä valmentajaansa martti varista hän kiit-telee siitä, että tämä opetti yläkouluikäiselle pojalle tin-kimättömän tavan harjoitella - tehdään suunnitelma ja noudatetaan sitä systemaattisesti, satoi tai paistoi. Samalla tavoin Keskinarkaus harjoittelee edelleen, vaikka ei treeniohjelmaa paperille kirjaakaan. Seuraava valmentaja mika kulmala puolestaan toi kuvaan ammattimaisuutta - urheilemiseen maailman huipulla tarvittiin keskittymistä olennaiseen. Kulmalan Keski-narkaus nimeää vieläkin valmentajakseen, vaikkakaan harjoittelu ei enää juuri apuja kaipaa. Viime vuonna tuli täyteen kaksi vuosikymmentä hiihtosuunnistuksen maajoukkueessa.

K eskinarkaus opiskeli Kuopion yliopistossa kuusi vuotta biotekniikkaa, mutta keskittyi kilpaurheiluun. Yliopistolla hän ei käynyt talviaikaan kuin kääntymässä eikä alakaan

tuntunut omalta. Lopulta perhetuttu lentäjä Rovanie-meltä patisti miehen hakemaan lentäjäkoulutukseen. Hyvällä ajoituksella, sillä Keskinarkaus valittiin toi-seksi viimeiselle Finnairin kurssille, mistä koulutuk-sen läpäisseet pääsivät suoraan työsuhteeseen. Tämän

mattikeskinarkaus• Lentäjä, Finnair Oyj• Nelinkertainen hiihtosuunnistuksen maailmanmestari• Kotoisin Rovaniemeltä, nykyinen asuinpaikka Hollola• Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn jäsen tämän vuoden alusta, kun Finnairin lentäjien yhdistys liittyi YTYyn

jälkeen koulutussysteemi muuttui, eikä koulutus enää taannut töitä Finnairilta.

Lentäjän koulutus kesti 2,5 vuotta. Koulumuotoi-nen opiskelu näkyi Keskinarkauksen kilpauralla notkah-duksena, kun vapaita ei saanut harjoittelua ja kilpailuja varten. Tosin Keskinarkaus huomauttaa olleensa pio-neerina silottamassa tietä seuraaville lentäjäkoulun kil-paurheilijoille - hänen jälkeensä joustavuus harjoittelua ja kisamatkoja kohtaan on lisääntynyt.

N otkahdus urheilumenestyksessä ei ollut pysyvä, sillä opiskelun päätyttyä jouluna 2004 Keskinarkaus voitti seuraavana keväänä uransa toisen maailmanmesta-

ruuden. Seuraavat kaksi maailmanmestaruutta tulivat hänen jo työskennellessään lentäjänä.

– Se, että on ammatti, vapauttaa voimavaroja urheiluun. Tulevaisuus on turvattu, ei tarvitse stressata toimeentuloa tai keskeneräisiä opiskeluja. Kun aloitin työt Finnairilla, vapaita järjestyi tarvittaessa. Nyt tun-tuu, että ruuvi työelämässä on ylipäätään kiristynyt ja kisareissujen järjestäminen on hankalampaa kuin ennen, Keskinarkaus sanoo.

L entäjältä vaaditaan tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja päätöksentekokykyä. Keskinarkaus kertoo saaneensa hyvää palautetta suunnistamisessa harjaantuneesta kyvystä samanaikaisesti sekä

toimia nykyhetkessä että suunnitella toimintaa eteen-päin. Iso kone etenee taivaalla parhaimmillaan tuhan-nen kilometrin tuntivauhtia, joten se ei pysähdy het-kessä. Suunnistamisessa hän on tottunut myös siihen, että ratkaisut tehdään nopeasti eikä valintaa sen jäl-keen jossitella.

Yksi lentäjältä vaadittava ominaisuus, jota Keski-

YTY 1/2014 2120 YTY 1/2014

22 YTY 1/2014 YTY 1/2014 23

narkaus korostaa, on sosiaalisuus. Ohjaamossa on aikaa jutella ja yön pimeät tunnit tuntuvat pitkiltä, jos ei kek-sisi puhuttavaa kollegan kanssa.

Edunvalvontatyöhön Keskinarkaus ei ole osallistu-nut, mutta Suomen Liikennelentäjäliiton toiminta on tullut tutuksi muiden lentäjien kautta. Koska kaikki yhdistyksen toimijat ovat aktiivilentäjiä, myös edun-valvonta-asioista ehtii jutella ohjaamossa.

K eskinarkaus on lentänyt Finnairin koneilla nyt kahdeksan vuotta. Toistaiseksi hän len-tää kaukoliikenteessä Airbus 330 ja 340 -koneita. Yleisesti ajatellaan, että isojen

koneiden lentäminen on jokaisen lentäjän unelma, isompi konehan tuo perinteisesti myös isomman palkan. Keskinarkaus huomauttaa kuitenkin, että pitkillä len-noilla pääsee lentämään vähemmän ja lentäminen kui-tenkin on työn suola. Varsinaista lentämistä ovat nousut ja laskut, ja niitä lyhyillä lennoilla tulee huomattavasti enemmän. Lisäksi pitkillä lennoilla ohjaamossa on usein kolme lentäjää, jolloin laskennallisesti joka kolmannella lennolla ei edes pääse lentämään. Kolmas lentäjä mah-dollistaa lepovuorot yön aikana.

Keskinarkaukselle sopii hyvin pitkien lentojen tuoma selkeä työrytmi. Pitkät työvuorot tuovat pitkät vapaat. Myös reissaaminen kiinnostaa, ja kaukoliiken-teen määränpäässä jää usein vuorokausi tai kaksi aikaa katsella paikkoja.

– Liikkumiseen tottuneen kropan on vaikea tottua istumatyöhön. Välillä tulee käytyä kuntosalilla määrän-päässä niin väsyneenä, ettei siitä treenauksen kannalta ole hyötyä, mutta silti liikunta tekee hyvää istumisen jälkeen.

T änä vuonna Keskinarkaus pitää kilpailemi-sesta välivuoden. Työn ja perheen lisäksi aikaa vie talonrakennus. Suunnitelmia kisaamisen suhteen kuitenkin edelleen on.

Joka toinen vuosi kisattavat hiihtosuunnistuksen MM-kisat pidetään ensi vuonna Lillehammerissa Norjassa.

– Edelleen pidän tunteesta, kun numerolappu on rinnassa, mutta kotimaan kisojen kiertäminen ei enää ole aikataulullisesti mahdollista. Lillehammerin kisat käydään hienossa paikassa. Se olisi hyvä paikka lopet-taa kilpaura, Keskinarkaus suunnittelee. ●

Finnairin lentäjät YtYn jäseniksi

F innairin lentäjien yhdistys Suomen Liikennelen-täjäliitto liittyi vuoden alusta YTYn yhdistysjäse-neksi.

Lentäjien edunvalvonta on perinteisesti ollut yrityskohtaista. Työehtosopimukset tehdään jatkossakin yritystasolla, mutta lentäjät hakevat yhteisellä edunval-vonnalla laajempaa kansallista yhteistyötä eri yhtiöiden lentäjien välille.

– Monet lentäjien työhön vaikuttavat säädökset, kuten työ- ja lepoajat, perustuvat asetuksiin ja lainsää-däntöön. Näiden syntyyn on myös lentäjien tärkeää

päästä vaikuttamaan. Isompi organisaatio ja lentäjien syvenevä yhteistyö tuovat siihen enemmän mahdolli-suuksia, sanoo Suomen Liikennelentäjien puheenjohtaja sami Rolig.

Jo vuonna 1949 perustettu Suomen Liikennelentä-jäliitto on 750 jäsenellään suurin suomalaisista liikenne-lentäjäliitoista. Aiemmin YTYyn ovat jo liittyneet Flybe Airline Pilot Association, AirFixin Liikelentäjät ry ja Nor-wegian Air Shuttle Pilots’ Association Finland NASPA. Nyt YTYyn kuuluu lähes 90 prosenttia suomalaisista lii-kennelentäjistä. ●

HaastattelupäivänäMatti Keskinarkausoli lähdössä lentämäänkohti Hongkongia.

opiskelemaan

Omaehtoiseen ammatilliseen kou-lutukseen osallistuva aikuisopiske-lija voi hakea aikuiskoulutustukea Koulutusrahastosta. Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennys-

koulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harras-tusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa ja olla julkisen viranomaisen valvonnassa.

Aikuiskoulutustuki vastaa nykyisin ansiosidonnai-sen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Esimerkiksi 4500 euron ansiotulojen perusteella tuen määrä on noin 2100 e/kk.

Tuen saaminen edellyttää, että henkilöllä on työs-säoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuosi. Työhistoriaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoi-minta. Rinnasteisina aikoina voidaan tietyin edellytyk-sin laskea myös äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitova-paa-aika sekä varusmiespalveluaika.

Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää, että henkilö jää opintovapaalle tai koulutuksen perusteella palkattomalle vapaalle. Opintovapaan tulee kestää joko yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai 43 päi-vää, jos opintovapaata pidetään pätkissä.

Työstä poissaolon tulee perustua nimenomaan opis-keluun. Esimerkiksi lomautettu, hoitovapaalla oleva taikka henkilökohtaisista syistä työlomalla oleva ei voi saada aikuiskoulutustukea. Koska tuen saajan tulee olla opintovapaalla, tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työsuhdetta tuettavan koulutuksen aikana. Työt-tömälle henkilölle ei voida myöntää aikuiskoulutustu-kea. Henkilö ei kuitenkaan menetä oikeutta jo myön-nettyyn aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itses-tään riippumattomasta syystä, esimerkiksi tuotannollis-taloudellisilla syillä.

Aikuiskoulutustukea maksetaan korkeintaan 19 kuukauden ajalta. Tuki on verollista. Tukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen, jonka myöntää Kela.

Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto, joka on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto. Sen toi-mintaa rahoittaa Työttömyysvakuutusrahasto ja valtio.

Rahaston etuuksia ovat aikuiskoulutustuen lisäksi ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneille kertakor-vauksena maksettava ammattitutkintostipendi. Koulu-tusrahaston kotisivuilla on laskuri, jolla voi laskea tuen suuruuden. Sivuilta voi tulostaa myös hakulomakkeita tai hakea tukea sähköisesti. Lomakkeita ja aikuiskoulu-tustukiesitteen voi noutaa myös työ- jaelinkeinotoimiston tietopalvelu-pisteestä. ●

Lisätietoja:www.koulutusrahasto.fi

aikuiskoulutustuki lyhyestiKoulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukeaomaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalleaikuisopiskelijalle, joka

• on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja• on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja• jää työstään palkattomalle opintovapaalle päätoimisia opintoja varten yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan.• Hakijan työ- tai virkasuhteen tulee olla voimassa tuettavan koulutuksen aikana, ja• ei saa opiskeluun muuta tukea.

AikuiskoulutustuellaAikuiskoulutustuki onansiosidonnaista tukea.

Teksti Anu Aspiala kuva Fotolia.com

YTY 1/2014 2524 YTY 1/2014

EsimiesvalmennusLinkedInissä

K oulutus sopii sinulle, jos olet esimiesasemassa, aiot esi-mieheksi tai ohjaat muuten muiden töitä. Valmennuk-sen teemoina ovat esimiesi-

dentiteetti ja esimiestyön arki sekä esimies-työ muutoksessa.

Valmennus kestää neljä viikkoa. Valmen-nus on jaettu kahteen kahden viikon jak-soon. Valmentaja ohjeistaa jaksojen ohjel-man ja tehtävät videon välityksellä. Valmen-

uutuuskoulutusta YTYn jäsenille

nus tapahtuu verkkokeskustelun, tehtävien, tietopakettien sekä webinaarien avustuksella. Osallistujat jakavat kokemuksiaan ja ratkai-sujaan annettuihin tehtäviin suljetussa Lin-kedIn-ryhmässä. Valmentaja tekee viikoit-tain yhteenvedon syntyneestä keskustelusta ja esiinnousseista kysymyksistä.

Valmennuksen ohjevideot ja muut vin-kit jakaa kokenut esimies ja valmentaja dI ilari anttila. Anttila on erikoistunut esimies-ten sekä uranvaihtoa suunnittelevien ammat-tilaisten valmentamiseen sekä kouluttami-seen. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus eri-laisten organisaatioiden menestyksellisestä johtamisesta. Anttila on vetänyt esimies- ja muutosvalmennuksia kansainvälisissä organi-saatioissa Suomessa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Kiinassa. ●

Esimiesvalmennus LinkedInissä -koulutus alkaa 31.3.2014. Ilmoittaudu jäsensivujen kautta. Koulutus on jäsenille maksuton.

YTY tarjoaa jäsenilleen uuden-laista esimiesvalmennustaLinkedIn-verkkoyhteisöpalveluahyödyntäen. Valmennukseenvoi osallistua juuri sellaiseenkellonaikaan kuin sinulle sopii– olitpa sitten missä tahansaSuomessa tai vaikkapa ulkomailla.

Mikä LinkedIn?LinkedIn on työkalu ammattilais-

ten verkostoitumiseen. Oma pro-

fiili LinkedInissä on sähköinen ansio-

luettelo, jossa tuot esiin osaamistasi

muille ammattilaisille, kollegoille ja

yhteistyökumppaneille. LinkedIniin

tehty profiili nousee yleensä korke-

alle, kun ihmiset etsivät hakukoneista

nimelläsi.

LinkedInissä voit liittyä sinua

ammatillisesti kiinnostaviin ryhmiin

ja verkostoitua näin muiden samasta

aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Voit

lisätä profiiliisi myös käyttämäsi muut

sosiaaliset mediat, kuten Twitterin tai

blogisi.

LinkedInin käyttöön kuuluu olen-

naisesti kollegoiden suosittelu. Tätä

kannattaa tehdä jatkuvasti, eikä vain

silloin, kun itse kaipaa suosituksia.

LinkedIä käyttää puoli miljoo-

naa suomalaista, mutta alojen välillä

on eroja. Eniten LinkedIniä käyttävät

ICT-alan, viestinnän ja markkinoinnin

ammattilaiset. ●

Y TY liittyi vuoden alusta jäseneksi Omaehtoisen työllis-tymisen tuki OTTYyn. OTTY on kahdeksan akavalai-sen liiton yhdistys, jonka tavoite on tukea uusimaalaisia jäseniä työnhaussa. OTTYn toimintaan kuuluu asian-

tuntijaluennot noin kerran kuussa sekä Työnhakuboosterin nimellä

kulkeva vertaisvalmennus, josta on saatu erittäin hyviä tuloksia. YTYn jäsenpalveluihin kuuluvat lisäksi CV-klinikka, jäsen-

koulutukset ja avoimien työpaikkojen listaaminen. Muistathan myös hakea alennusta jäsenmaksusta. Ohjeet löytyvät jäsensivuilta www.ytyintra.fi.

YTYn palvelut työttömille jatyöttömyysuhan alaisille jäsenille

Työnhakuboosteri-ryhmä on tarkoitettu työnhakutaitojen paran-tamiseen ja vertaistuen saamiseen. Ryhmiin voivat osallistua uusi-maalaiset työttömät ja työttömyysuhanalaiset. Hakukriteereissä mainitaan myös korkeakoulutus, mutta se ei koske YTYn jäseniä.

Yhteen ryhmään valitaan 8 –10 osallistujaa. Ryhmä kokoon-tuu perusohjelman mukaan yhdeksän viikon ajan, kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan. Kokoontumispaikka on Pasilassa, pää-sääntöisesti OTTYn toimitiloissa (Ratavartijankatu 2, Helsinki.)

Ryhmän ohjelma tarkentuu osallistujien toiveiden mukaan. Toimintaa koordinoi ryhmäohjaaja, joka itse on osallistunut johon-kin aiemmista ryhmistä.

Hae mukaan Työnhakuboosteri-ryhmään ilmoittautumalla

OTTYn nettisivujen kautta www.otty.fi

Työnhakuboosteristamonipuolista tukea

Asiantuntijaluennoiltauutta näkemystä

Listaus avoimista työpaikoistaKokoamme YTYn jäsenten profiiliin sopivia työpaikkoja sekä jäsen-sivuille että omalle Facebook-sivulle www.facebook.com/ytytyo-paikat. Sovellus kerää tietoja esimiesten ja asiantuntijoiden avoi-mista työpaikoista eri lähteistä.

koulutuksetYTYn koulutukset ovat hyvä tilaisuus verkostoitua ja kehittää omaa osaamista. Koulutukseen osallistumisesta saa myös pyydettäessä todistuksen. Katso kevään koulutukset lehden alusta.

urapalvelu ansioluettelon hiomiseenCV-klinikka on maksuton jäsenpalvelu työnhakuun. Palvelu pitää sisällään ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen luke-misen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaation. Konsul-taation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjausehdotukset säh-köpostitse jäsenelle.

CV-klinikassa ansioluetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Esitystavassa on usein korjaamista, sillä ansioluettelo täytyy miettiä rekrytoijan näkökulmasta, ei omasta.

Palvelun käyttö• Mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty• Voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsennumerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat.• Katso myös CV-video. Kun perusasiat on jo kerrattu etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa paremmin ansioluettelon viimeistelemiseen.• Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi• Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi• Valmentaja lähettää korjausehdotuksia sinulle sähköpostitse• Hyvin laadittu CV avaa uusia ovia uralla

YTYn omia palveluitatyöttömille jäsenille

OTTYn luennoilta saat asiantuntijoiden ohjeita tämän päivän työn-hakuun. Asiantuntijaluennoille voivat osallistua kaikki OTTYn jäsenjärjestöjen työttömät, työttömyysuhan alaiset tai lomautetut jäsenet uudenmaan alueelta. Tilaisuudet ovat osallistujille maksut-tomia.

kevään 2014 tulevat luennot:Mindfulnessilla hyvinvointia työnhakuun 27.2.2014Työnhaku ja työttömyysturva ulkomailla 11.3.2014 Uusia näköaloja uralle - vaihtaisinko alaa? 10.4.2014 Työnantajien rekrytointipaneeli 6.5.2014

Pääset ilmoittautumaan tilaisuuksiin rekisteröitymälläOTTYn sivuilla http://otty.tek.fi/user/register

mihin kilpailuetuihin eu:n tulisi keskittyäkun se kilpailee globaalissa taloudessa uusistateollisuudenaloista?Pitää muistaa, että emme eurooppalaisina tee teolli-suustuotteita vain itsellemme, vaan niitä pitää pystyä myymään myös muille ja tämä vaatii kilpailukykyä. Se voi tarkoittaa useita asioita; tuotteen tai palvelun laatu, hinta tai markkinointia. Kaikissa emme voi voittaa. Koska hinnassa emme voi kilpailla, on pakko kilpailla laadulla. Tämä tulee hyvästä koulutuksesta, investoin-neista ja tutkimuksesta sekä infrastruktuurista. Näihin meidän tulee tulevaisuudessakin panostaa.

missä teollisuudenalalla tai maassa tutkimus ja teollisuus pelaavat hyvin yhteen?Eu:n uusi tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on Horizon 2020. Jotkut jäsenvaltiot ovat hyvin aktiivisia tämän ohjelman puitteissa, toiset eivät. Tuo aktiivisuus kor-reloi hyvin maiden kilpailukyvyn mukaan. Kilpailuky-kyiset maat kuten Saksa, Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat hyvin aktiivisia, Suomikin jossakin määrin. Mutta Eu:n ohjelmat eivät ole tehokkaita jos maassa ei ole tätä tukevaa infrastruktuuri.

mitä mieltä olette näistä eu:n ohjelmista?kriitikot sanovat, että tulisi keskittyä vain erojen ja työmarkkinoiden kannustavuuteen.Julkisten rahoituksen avulla tapahtuva tutkimusten

tukeminen ei ole tehokasta, jos emme samalla tue sitä muilla epäsuorilla kilpailukykyä tukevin toimin. Ja tässä tarvitaan uudistuksia esimerkiksi Euroopan sosi-aaliturvaan tai työuriin. Mutta julkisella rahoituksella on ehdottomasti paikkansa tutkimuksen rahoittami-sessa.

olemme menettäneet paljon teollisuus-tuotantoa aasiaan. mitkä ovat euroopantulevaisuuden teollisuuden aloja?Meidän tulee katsoa mitkä asiat ovat globaaleja nousevia haasteita. Kuten väestön kasvu ja ikääntyminen, ilmasto-muutos sekä ruuan ja energian kulutuksen kasvu. Mei-dän tulisi hakea tulevaisuuden menestystekijöitä näi-den trendien kautta.

Mutta uusien teollisuudenalojen valinta ei ole tie-tenkään poliittinen valinta, vaan meidän tulee luoda kehikko sisämarkkinoita ja lainsäädäntöä kehittämällä jossa uudet alat voivat menestyä ja kasvaa.

mitä tämä parlamentti on saanut aikaan jamitä ensi vuonna valittavan uuden parlamentintulisi tehdä?Tämä uusi Horizon 2020 ohjelma on hyvä saavutus. Se on lähempänä yrityksiä ja markkinoita kuin Eu:n edel-linen vastaavantyylinen ohjelma.

Tuleva parlamentin tulee kehittää sisämarkkinoita ja saada julkiset taloudet tasapainoon. ●

Romana Jordan,Euroopan kansanpuolueen ryhmä,Slovenia

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen, ydintekniikasta tohtoritutkinnon omistava

Romana Jordan on ollut parlamentin jäsen vuodesta 2009.

EuROOPPA kAIPAA uuTTA TEOLLIsuuTTA

Teksti Jaakko Haikonen / STTK kuva Fotolia.com Henkilökuvat European Parliament, Audiovisual Services

u seat Euroopan parlamentin edusta-jat ovat huolissaan Euroopan teolli-suuden tilasta, ja syystäkin. Euroopan talouskriisin aikana pudonnut teolli-suustuotanto peittää alleen jo pidem-

pään jatkuneen teollisuuden osuuden laskun Eu:n kan-santuotteesta. Osaltaan kyse on normaalista kehityksestä jossa palveluiden osuus nousee teollisuuden kustannuk-sella. Mutta teollisuustuotannon jo pitkään jatkunut siir-tyminen etenkin Aasian maihin on johtanut teollisuuden suhteellisen osuuden selvän putoamisenEuroopan unionin jäsenmaidentalouksissa.

Teollisuuden avuksi on vaadittu toimia kuten tutki-musrahoituksen lisäämistä, energian hinnan alentamista, työmarkkinauudistuksia tai panostamista uusiin kasvu-aloihin kuten ns. vihreään energiaan.

– Teollisuuspolitiikka on aivan ydinasia kun Eurooppa pyrkii kriisinhoidosta uuteen nousuun ja työ-paikkojen luomiseen. Viime vuosina on puhuttu paljon työmarkkinoiden rakenneuudistuksista, mutta Eu-mai-den elinkeinorakenteen ja teollisen osaamisen puutteet ovat jääneet liian vähälle huomiolle, kertoo Brysselissä toimivan suomalaisten palkansaajajärjestöjen Finunion-sin johtaja pekka ristelä. ●

Palkansaajajärjestöt kampanjoivat kansalaisaktiivisuuden ja EU:ta koskevan tiedon lisäämiseksi tulevien parlamenttivaa-lien alla. Ammattijärjestöjen tavoitteena on tuoda keskuste-luun palkansaajille tärkeitä työelämän teemoja sekä tarkas-tella EU:n vaikutusta tavallisen ihmisen arjessa. Järjestöt halu-avat myös tuoda esiin ajatuksia EU:n epäkohtien korjaamiseksi ja unionin kehittämiseksi.

Kampanjassa ovat mukana kaikki keskusjärjestöt ja lähes kaikki ammattiliitot. Kampanja ei ole puoluepoliittinen, vaan sen tavoitteena on faktatietoa levittämällä saada palkansaa-jien äänestysaktiivisuus kasvuun. Vuoden 2009 vaaleissa äänestysprosentti jäi 40,3:een. ●

palkansaajajärjestötkampanjoivat eu:ta koskevan tiedon lisäämiseksi

26 YTY 1/2014 YTY 1/2014 27

[ Y T I M E S TÄ ]

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen Robert Goebbels

on ollut parlamentin jäsen vuodesta 1999.

mihin kilpailuetuihin eu:n tulisi keskittyäkun se kilpailee globaalissa taloudessa uusista teollisuudenaloista?Eu on perinteisesti ollut johtaja useissa teollisuuden aloilla, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana teol-lisuuden osuus taloudessa on pudonnut uhkaavasti. Euroopan teollisuus on kärsinyt paljon ja menettänyt yli kaksi miljoonaa työpaikkaa joka on tietenkin heijas-tanut myös palvelualoille. usein vaaditaan mm. verojen alennuksia, mutta niitähän on toki alennettu.

Mielestäni energian hinta ja saatavuus on yksi tär-keimmistä tekijöistä teollisuuden olosuhteille. Tällä het-kellä se maksaa liikaa ja Eu joutuu tuomaan sitä liikaa. Lisäksi Eu ottaa liikaa yksin vastuuta ilmastomuutok-sesta, joka sinänsä on tärkeä asia. Ja koska energian hinta on kallis, niin silloin paine palkkojen laskuun tai työ-paikkojen leikkauksiin kasvaa.

mitä eu:n tulisi tehdä, lisätä tuotekehitys ja tutkimusmenoja, laskea veroja?Monet yhtiöt sijoittavat jo paljon tutkimusmenoihin, usein enemmän kuin valtiot – paitsi esimerkiksi Ruotsi ja Suomi jotka kyllä investoivat tutkimukseen.

Eu:n tulisi investoida esimerkiksi liuskekaasun tuo-tantoon, kuten monet muut maat tekevät. Se on laske-nut hinnan lisäksi myös ilmastopäästöjä näissä maissa korvaamalla hiilen käyttöä. Meidän tulisi seurata hei-dän malliaan.

Lisäksi Eu kantaa liikaa vastuuta Kioton sopimuk-

sesta. Meidän päästömme ovat vain 11 % maailman päästöistä. Samalla suuremmat saastuttajat pääsevät päl-kähästä. Mutta energiatehokkuuteen ja uusiin energia-muotoihin tulee samalla investoida.

mitä uusia teollisuudenaloja pidät eu:llemahdollisina menestyksen aloina?Toki, uusia aloja syntyy koko ajan ja monet vanhat alat kehittyvät myös. Eu:n tulee investoida aloihin kuten nanoteknologia ja IT teknologia. Lisäksi haluaisin nos-taa esille Saksan esimerkin kuinka myös keskikokoiset yritykset voivat investoida uusille kehittyville aloille tai uusiin tuotteisiin ja menestyä maailmalla. Suomen tilan-netta en tunne niin hyvin, mutta esimerkiksi Ranskan ongelma on se keskittyminen tässä mielessä lähinnä suur-yrityksiin.

mitä ensi vuonna valittavan uuden parlamentin tulisi tehdä?uuden parlamentin tulisi alusta alkaen keskittyä teolli-suuspolitiikan luomiseen. Eu:lla ei ole ollut kunnon teollisuuspolitiikkaa yli kymmeneen vuoteen! Nyt komis-sion puheenjohtaja Barroso on esitellyt muutamia ide-oita teollisuuspolitiikkaan liittyen, mutta aivan liian myöhään.

Lisäksi ilmastopolitiikan tulisi olla reallisempaa. En kiistä ilmasto-ongelmia, mutta ympäristöpolitiikan tulisi kannustaa energiatehokkuuteen ja uusiin energiamuo-toihin, ilman että se rankaisee nykyistä teollisuutta. ●

Robert Goebbels, Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä,Luxemburg

Pekka Potinkaraasiamies, SAVALin toiminnanjohtaja

V iime viikkoina olen keskustellut urheilualan työsuhteen kulmakivistä useassa tilai-suudessa, myös alalle valmistavissa oppilaitoksissa. Osallistujajoukossa on ollut muun muassa valmentajia, liikunnanohjaajia sekä seura- ja järjestötoimijoita. Alalle tyypillisesti mukana on ollut koko skaala vapaaehtoisista kokoaikaisiin ammat-tilaisiin, uran alkuvaiheessa olevista kokeneisiin. Lisäaineksia keskusteluun on

saatu siitä, että samaan aikaan paikalla on ollut sekä työntekijä- että työnantajapuolen edustajia.Työsuhdeasioista puhuminen on koettu tärkeäksi, joskus myös terapeuttiseksi. Kun omat tai

lähipiirin kokemukset on voitu esimerkkeinä nostaa esiin, työsuhteen oikeudet ja velvollisuu-det ovat saaneet henkilökohtaista tartuntapintaa.

Urheilualalle on kyllä imua, mutta kummallisuudet työn ehdoissa ihmetyttävät monia. Normaalit pelisäännöt tuntuvat usein olevan hukassa työnantajalta, mutta parannet-tavaa on myös työntekijöiden puolella. Näin on aina toimittu -mentaliteetti on edel-leen usein käytössä, jos urheilussa joku osaa ottaa työehtojen kehittämisen tarpeen puheeksi. Jos et suostu näihin ehtoihin, otetaan hommaa hoitamaan joku muu. Ota tai jätä. Itse koen velvollisuudekseni kannustaa alan toimijoita nostamaan asioita julkiseen keskusteluun, rohkaista heitä osallistumaan urheilualan kehittämiseen omalta osaltaan.

Työmäärä ja työstä saatava korvaus ovat edelleen eniten puhuttuja aiheita urheilun työsuhteissa. Haastava talousyhtälö saa aikaan vaarallista innovointia. Perusteettomia kulukorvauksia palkan sijaan kuulee maksettavan edelleen. Lakia vastaan toimitaan joskus myös työmäärässä sekä lepoajoissa ja vapaiden antamisessa. Jos esimiehet eivät tunne työntekijöiden työtä, tekevät he määritykset mutu-periaatteella. Onko se enemmän ymmärtämättömyyttä kuin osaamattomuutta, yhtä kaikki. Lopputulos ei ole kenellekään paras mahdollinen, jos työntekijä uupuu työtaakan alla. Toki pyyhkeitä on annettava myös työntekijöille, jos asioiden annetaan jatkua kuten aina ennenkin.

Ilolla myönnän, että hyviä toimijoita löytyy urheilusta enenevässä määrin. Selvää kuitenkin on, että moni tarvitsee apua ja tukea toimintansa kehittämiseen. Ammatti-liittoa tarvitaan. Kun kyse on kasvavasta alasta, osaavien toimijoiden lisäksi noviiseja työn-antajia ja työntekijöitä tulee mukaan koko ajan.

Erään tilaisuuden jälkeen sain viestin, jossa mukana ollut valmentaja kertoi keskustel-leensa kollegansa kanssa tilaisuuden annista. Valmentajan työsuhteen haasteita sekä omia oikeuksia ja velvollisuuksia pohdittuaan he totesivat, että on se valmentajan arki kyllä raakaa. Valmentamisen he näkivät elämäntapana, jossa tulee pitää kiinni oikeuksistaan ja tehdä työtä ammattiarvostuksen eteen. Valmentajan he näkivät kuitenkin usein olevan urheilijoita varten 24/7, koko ajan. Loppupäätelmässä valmentajat totesivat, että niinhän se tuntuu menevän monessa muussakin työssä silloin kun rakastaa työtään ja uppoaa sen tekemiseen.

Intohimo vie eteenpäin, kunhan se pysyy jollakin tavalla omassa hallussa. ●

näin on aina ennenkin toimittu

28 YTY 1/2014 YTY 1/2014 29

Jauhiaisen mukaan tällaista tietoa liittyy usein tavalla tai toisella yhteistoimintamenettelyyn. Lain mukaan sisäpiirin tiedolla ja sen kertomisella ei saa aihe-uttaa merkittävää haittaa tai vahinkoa yritykselle tai sen toiminnalle. Yleensä työnantaja vetoaa juuri haitan ja vahingon aiheutumiseen, mutta toisaalta tällaiset tiedot eivät saa olla este yt-menettelylle.

Sisäpiirin tieto voidaan ilmaista, jos sillä on merki-tystä henkilön työn, ammatin ja tehtävien hoitamiseen. Jauhiainen korostaa, että tässä yhteydessä on otettava huomioon työnantajan asema yhteistoimintamenette-lyn osapuolena ja heidän velvoitteensa kertoa yt-menet-telyyn liittyvistä asioista.

– Yhteistoiminta-asiamies on todennut, että työn-tekijöiden edustajilla on oikeus saada tieto myös sisä-piirin tiedoksi luokiteltavasta asiasta, jos se kuuluu osaksi heidän velvoitteitaan henkilöstön edustajana, hän sanoo.

Kun arviointia tiedon luovuttamisesta tehdään, huomioon on otettava tiedon tarpeellisuus tehtävien suorittamiselle, tiedon arkaluonteisuus ja vaara tiedon väärinkäyttämiselle.

Henkilöstön edustajasta tuleesisäpiiriläinen

Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan henkilöstön edus-tajat pitää myös merkitä sisäpiirirekisteriin, joka voi olla joko julkinen ja jatkuvasti voimassa oleva rekisteri tai yksityinen, yrityskohtainen ja yhteen projektiin liit-tyvä. Rekisteristä on käytävä ilmi sisäpiiriläiset lähipii-reineen sekä heidän omistamansa rahoitusvälineet sekä niiden hankinnat ja luovutukset eriteltynä.

Kun lain mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus käsitellä asioita edustettaviensa kanssa ja hän voi siinä yhteydessä ilmaista yt-menettelyssä saamiaan ja salas-sapitosäännöksen nojalla salassa pidettäviä sisäpiiritie-toja, myös tietoa mahdollisesti saavat edustettavat pitäisi merkitä rekisteriin.

Jauhiaisen mielestä sisäpiirin tietojen ilmaisemisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Hän suosit-telee, että tällaista tietoa kerrotaan eteenpäin omille edustettavilleen vain hätätapauksessa.

– Kyseessä on oltava yt-menettelyn sisällön ja tulosten kannalta ehdottoman välttämätön tiedottami-nen tai vaikka neuvon kysyminen ay-liikkeen edusta-jalta. Tällöin kannattaa miettiä, voiko tiedon hankkia tai siitä tiedottaa ilmaisematta sisäpiirin tietoa, Jauhi-ainen sanoo. ●

Maria Jauhiainen tähdentää, että sisäpiirin tietojen kanssaon syytä olla varovainen.

T eollisuuden Palkansaajien yhteistoi-mintaryhmä halusi selvittää yhteis-toimintamenettelyn ja sisäpiirin tietojen suhdetta toisiinsa. Arkiko-kemus on osoittanut, että mikäli yt-menettelyssä joudutaan kertomaan

sisäpiirin tietoja, yritys jättää asiat kertomatta tai usein jopa ei käy yt-menettelyä lainkaan.

Yhteistoiminta-asiamies on antanut asiasta ohjeen yhdessä Finanssivalvonnan kanssa. Ohjeen mukaan hen-kilöstön edustajalla on oikeus saada sisäpiirin tiedoksi luokiteltavaa tietoa, jos se on tehtävän hoidon kannalta välttämätöntä. Yrityksellä ei myös ole suoraan oikeutta laiminlyödä yt-menettelyä sen vuoksi, että käsiteltävissä asioissa on mukana kyseisiä tietoja.

– Sisäpiirin tietojen kanssa on oltava ehdottoman varovainen. Kaikki yhteistoiminta perustuu luottamuk-seen ja jos sitä tällaisessa tapauksessa rikotaan, se tuskin palautuu ennalleen, tähdentää Insinööriliiton lakimies maria jauhiainen.

Työnantaja on osapuoli yt-menettelyssä

Sisäpiirin tiedolla tarkoitetaan julkaisematonta tai muu-toin markkinoiden ulottumattomissa olevaa tietoa, jolla on olennaista vaikutusta osakkeen arvoon. Tiedon on oltava täsmällistä ja olennaista. Se voi myös liittyä yri-tyksen taloudelliseen tilaan tai tulevaan strategiaan.

Arvopaperin arvoon olennaisestivaikuttavien sisäpiiritietojen mukanaolokäsiteltävissä asioissa ei ole perustelulaiminlyödä yhteistoimintamenettelyä.Tästä johtuen henkilöstön edustajaton tarpeen merkitä myös sisäpiiri-rekisteriin.

ei anna oikeuttalaiminlyödäyt-menettelyä

sisäpiirin tietoTeksti Jari Rauhamäki / YTN kuva Minna Virolainen / IL

30 YTY 1/2014

Liity nyt Veronmaksajiin

11/1311/13

AsiantuntijanaPetteri Taalas

11/13

ilmaston lämpeneminen

AUTOTKERÄILY

mistä kaikesta et saakaan vero-

vähennystä?MATKAT

Lu o t e t t uuu

Sauli Niinistö luotetuin TALOUSPÄÄTTÄJÄJUHA SIPILÄHURJASSANOUSUSSA

l

Irtonumero 6,80 e

KERÄILYVanhat setelit arvossaan

istä kaikesta et saakaan vero-

vähennystä?

istä kaikesta

ASUNTOMARKKINATLaskevatko hinnat,

Sauli Niinistö luotetuin TALOUSPÄÄTTJUHA SIPILÄHURJASSANOUSUSSA

l 4. joulukuuta 2013

a 2013 Irtonumero 6,

Irtonumero 6,

8/13

Asiantuntijana

Hannu Valtonen

8/13

hoitojonotu

s

AUTOT

SporttinenHybridi-JettaHybridi-Jetta

l 11. syyskuuta 2013. Irtonumero 6,80 e

TAide

Trenditaiteen

hinta heiluu

ViiNiT

MakupalojaItaliasta

Näin muuttuu

VEROTUS 2014

JOUKKORAHOITUS

Mitä sijoittajan

pitää tietää?

YRITTÄJÄPUOLISOT

Kun yhteiselo katkeaa

METSÄNHOIDON

uudet mallit

KIMPPAKÄMPÄN

sopimusasiat

TALOUSTAIDON LISTA

Affecto kärjessä

MIHINSUUNTAAN

SUOMEN TALOUS?Asiantuntijat lupaavat

kituliasta kasvua.

YTY ja Veronmaksajat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella YTYn jäsenet voivat nyt liittyäVeronmaksajiin erityisehdoin, ilman 8 euron liittymismaksua.

Jäsenmaksu vuodelle 2014 on vain 24 euroa!

Jäsenenä saat tuntuvia etuja:

1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristianeuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9-14.

2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehdenkuukausittain. Taloustaito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.

3. Palvelusivustoveronmaksajat.fipelkästään jäsenten käytössä olevasta tietopankista voit hakea ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7.

LIITY NÄIN

Soita 03010 5511 tai liity netissä osoitteessa www.puolenpitoa.fi. Käytä liittyessäsiYTYn liittymiskoodia YR.

VKL-YTY-108x280.indd 1 3.2.2014 10.01

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkke-jä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyn-tämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi/turvaamo Vakuutusyhtiö Turvan verkkokaupasta liitto-jen jäsenille räätälöity Liittokasko -40 %. Etu voimassa 1.1.- 30.4.2014.

HifiStudio.fi 10 %:n alennus ostoskorin lop-pusummasta koodilla JÄSENEDUT. Tarjous voi-massa 31.3.2014 saakka.

Ruoka.net Päivittäistavaraverkkokaupasta 6 %:n alennus ostoskorin loppusummasta koodilla TXC8.

Zalando.fi 10 %:n alennus normaalihintaisis-ta tuotteista (vähintään 50,- ostokset). Alen-nuskoodi ja tilauslinkki löytyvät Jäsenedut.fi -palvelusta. Tilaukset ehdottomasti Jäsen-edut.fi -sivun kautta, koodia ei saa luovuttaa eteenpäin. Koodi vaihtuu 2 kk:n välein ja sillä voi ostaa aina 1 krt/koodi.

Securitas 24Koti ja 24Koti+ -hälytysjärjestel-män ostajalle kaksi vapaavalintaista lisäilmai-sinta veloituksetta (edun arvo vähintään 110,-). Katso lisätiedot Jäsenedut.fi -palvelusta.

Guard Systems Finland Oy Ab Automaat-tinen ajopäiväkirja-paikannusyksikkö 170,- (norm. 190,-), käyttömaksu 11,50/kk (norm. 13,-). Tarjous voimassa toistaiseksi.

Reinokauppa.fi Ostoskorin loppusummasta 10 %:n alennus koodilla AKAVA14. Nyt myös Muumireinolahjaboksit!

Marja Entrich Oy Verkkokaupasta kahvihedel-mäshampoo ja silkkihiustenhoitoaine (sopii kaikille hiuslaaduille) yhteishintaan 43,- (norm. 50,70) alennuskoodi ETU14. Tarjous voimassa 31.3.2014 saakka. Katso muut tar-joukset Jäsenedut.fi -sivulta.

AinaRaikasKoti.fi Kodin ilmanvaihtokoneen suodattimet vuosisopimuksella, alennus 10 % koodilla JE2014.

Silmäaseman Silmäsairaalat Laser- ja linssi-leikkauksista etu -10 % sekä jälkihoitona sil-mien valonarkuuden helpottamiseksi Ray-Ban -aurinkolasit (arvo 159,-). Tarjous voimassa 31.12.2014 saakka.

Silmäasema Silmäasema Kaikki toimipisteet; yksiteho-silmälasit alennus 20 %, moniteho-silmälasit alennus 15 % ja optikon näöntar-kastus 0 euroa. Etu sisältää sekä kehykset että linssit koko valikoimasta. Tarjoukset voi-massa 31.3.2014 saakka.

LämpöYkkönen Pirkkala, Kempele, Lahti ja Jyväskylä. Ilmalämpöpumpun ostajalle 250 euron arvoinen turvapaketti kaupan päälle. Tarjous voimassa 31.12.2014 saakka.

Ilmoittautuminen ja lisätiedotPelimaksu on 45 euroa, joka laskutetaan ennen kilpailuja. Pelimaksuun sisältyvät varsinaisen kilpailukierroksen lisäksi kärryt, greenfee, aamiainen ennen kierrosta, kierroksen jälkeen klubin buffetlounas juomineen sekä saunomismahdollisuus.

Ilmoittautumiset YTYn jäsensivujenkautta www.ytyintra.fi. LisätietojaYTYn toimistosta Kari Saariselta,[email protected] tai (09) 2510 1330.

YTY-GOLF 2014Golfaavien ytyläisten perinteinen kilpakierros pelataansunnuntaina 8.6.2014 Nurmijärvi Golfin kentällä.

Kilpailu pelataan yhteislähtönä. Pelitapana ovat sekä tasoituksellinenpiste-bogey että lyöntipeli. Lisäksi miehille ja naisille onPisin avaus ja Lähimmäs lippua -kilpailut. YTYn golf-mestaruus ratkaistaannyt 12. kerran.

Kentästä löytyy lisätietoja osoitteesta www.nurmijarvi-golf.fi

YTYn kevätkokouskutsuYksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n kevätkokous pidetään torstaina 27.3.2014 kello 17.00

osoitteessa Lahden kaupunginteatteri, Aino-sali, Kirkkokatu 14, Lahti.

Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 16.30. Valtakirjojen tarkastus koskee vain niitä jäseniä,jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä.

Kokouksen esityslistalla on yhdistyksen sääntöjen 8 § mukaiset asiat.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa yhdistyksen sääntöjen7 § mukaan yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 20.3.2014 kello 16 mennessä

YTYn jäsensivujen kautta tai puhelimitse (09) 2510 1310.

Tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry

Hallitus

Reko Lundán: AInA JOku EksYY, Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden helmi

”Aina joku eksyy” on Rinteen perheen tarina, joka ulottuu 50-luvulta 90-luvulle. Se on tarina toiveista ja pettymyksistä, alkoholismista ja menetyksistä, lapsistaja aikuisista, suunnistuksesta ja varuskuntaelämästä.

OHJAus Anna-Maria KlintrupROOLEIssA Mikko Jurkka,Laura Huhtamaa, Jarkko Miettinen, Liisa Loponen, Teemu Palosaari, Aki Raiskio, Mirja Räty jaLumikki Väinämö

YTY 1/2014 3332 YTY 1/2014

YTYn kevätkokous ja jäsenilta 27.3.2014 Lahdessa

YTYn sääntömääräinen kevätkokous pidetään Lahdessa 27.3.2014. Kevätkokouksen asialistalla ovat mm. vuosi- kertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu iltapalan ja teatterin merkeissä.

kokouspaikka: Lahden kaupunginteatteri, Aino-Sali, Kirkkokatu 14, Lahtiaika: torstai 27.3.2014

Ennakkoilmoittaudu netissäIlmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuiltawww.ytyintra.fi > tapahtumat ja koulutukset tai puhelimitse (09) 2510 1310.Kevätkokoukseen tulee ilmoittautua 20.3.2014 klo 16 mennessä.

Teatteriliput ja hintaTeatterilippuja on rajallinen määrä, emmekä voi taata, että niitä riittää kaikille kevät-kokoukseen ilmoittautuneille. Liput jaetaan ennakkoilmoittautumisjärjestyksessä.

Voit halutessasi ottaa mukaan yhden seuralaisen. Seuralaisille, jotka eivät oleYTYn jäseniä myönnettäneen läsnäolo-oikeus kevätkokoukseen.

Jäsenille tilaisuus on maksuton ja seuralaisen iltapalasta ja teatterilipustaveloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä.

Ohjelma16.30 Läsnäoloilmoittautuminen ja teatterilippujen jako, Aino-sali17.00 Kevätkokous, Aino-sali17.40 Iltapala ja seurustelua19.00 Reko Lundánin näytelmä ”Aina joku eksyy”, Juhani-näyttämö Väliaikatarjoilu

Ku

va:

Foto

lia.c

om

Joni Martikainen: Älä usko kaikkea mitä ajattelet,Talouspsykologia JKM Oy, 2012, 208 s.

Arkijärjelle suuret määrät kannattaa suhteuttaa niiden suuruussuhteidenymmärtämiseksi. Tavalliselle ihmiselle 60 miljoonaa dollaria on käytännössä lähesyhtä suuri summa kuin 60 miljardia.

Teksti Seppo Simola

Sama neljä kymppiä on ihan yhtä iso raha kummas-sakin tapauksessa – sillä voi ostaa vaikkapa kassillisen ruo-kaa - mutta viitekehys mitätöi summan jälkimmäisessä tapauksessa. Arvatkaapa huviksenne, miten suuri tämä viitekehysharha on tilattaessa 40.000 euron autoon lisä-varusteita?

On oikeastaan huolestuttavaa, että länsimaisessa oikeuskäytännössä todistajan rooli on hyvin keskeinen. Todistajaan voidaan nimittäin helposti vaikuttaa kysy-myksen asettelulla. Todistaja arvioi lausunnossaan auton nopeuden kovemmaksi jos häneltä kysytään, että kovaako auto kaahasi kuin että kysyttäisiin, miten kovaa auto ajoi. Kaiken lisäksi silminnäkijähavainnot sinänsä voivat olla hyvinkin vajavaisia tai jopa aivan vääriä.

Toinen yhtä huolestuttava ilmiö on se, kuinka epä-olennaisin perustein ihmiset voivat muodostaa käsityksen kanssaihmisestään. Tästä kertoo kirjan kahvimukitesti. Haaleaa kahvimukia käsissään pitänyt ihminen koettiin epämiellyttävämpänä kuin kuumaa kahvimukia kantanut.

Arkijärjelle suuret määrät kannattaa suhteuttaa nii-den suuruussuhteiden ymmärtämiseksi. Tavalliselle ihmi-selle 60 miljoonaa dollaria on käytännössä lähes yhtä suuri summa kuin 60 miljardia, jonka kirja mainitsee Bill Gatesin omaisuuden määräksi. Kirjoittaja suhteuttaa sum-mat Stadionin tornin avulla. Jos 60 miljardia on Stadionin torni, niin 60 miljoonaa on suunnilleen tulitikku.

Kirjan pääviesti on, että maailma ei ole sellainen, mil-laisena ihmisen aivot sen havaitsevat. Havaittu tulkitaan usein väärin. Väärät tulkinnat voivat puolestaan johtaa päätöksiin, jotka voivat olla yksilön kannalta haitallisia. Teos hahmottaa havaintojen perusteella muodostuvien mielikuvien lisäksi ihmisen havaintojärjestelmän raken-netta ja toimintaa.

Lopussa on seikkaperäinen hakemisto tekstissä ole-vista viitteistä. Niiden avulla halukkaat voivat syventää ymmärtämystään kirjan aiheista. Mukana on myös poik-keuksellisen kattava asiahakemisto, joka helpottaa teok-sen tietoihin palaamista ja niiden hyödyntämistä. ●

V sieraskieliset tutkimusraportit olisivat puisevaa luettavaa, mutta kirjan helppo-lukuinen teksti ja lukuisat arkielämän esimerkit muuntavat ihmisen käyttäyty-mistä koskevan uusimman tieteellisen

tiedon helposti omaksuttavaksi ja jopa hauskaksi. Kirja alkaa yksinkertaisesta havaintopsykologian tes-

tiesimerkistä, joka on monille tuttu jo lukion psykologi-asta. Siitä ei pidä kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että kirja sisältö olisi yhtä itsestään selvää. Monet esitellyt ilmiöt ovat tuttuja arkielämästä, mutta niiden taustoja tulee harvoin – jos koskaan – pohtineeksi. Siinä piilee tämän kirjan viehätys. Sen lisäksi, että esitettävä tieto on

AIvOsIHuIJAAvATsInuAMahdatko aavistaakaan, kuinka paljon

aivosi harhauttavat sinua? Aistihavainnot

voivat olla hyvinkin vääristyneitä

– niiden synnyttämistä mielleyhtymistä

puhumattakaan.

kiinnostavaa, se osataan pukea ymmärrettävään muotoon.Kirjan tiedoista on jopa suoranaista hyötyä kun tun-

net oman mielesi liikkeet esimerkiksi ostopäätöstä tehdes-säsi tai tulevaisuusennusteiden paikkansapitävyyttä poh-tiessasi. Saatat säästää selvää rahaa. Rahasta puheen ollen, sama rahamäärä tuntuu aivan erilaiselta eri viitekehyk-sessä.

Tutkimuksen mukaan ihminen näkee mieluusti vai-vaa lähteäkseen kauempana olevaan liikkeeseen B, jos vaikkapa taskulaskin maksaa kaupassa A 50 euroa mutta kaupassa B vain 10 euroa. Sen sijaan hän ei lotkauta nel-jälle kympille korvaansakaan, jos ostoksen hinnat ovat 2.000 euroa ja 1.960 euroa.

Kesätöihin YTYyn”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman tavoitteena on edistää peruskoululaisten ja lukiolaisten tutustumismahdollisuuksia työelämään ja yrityksiin. Kah-den viikon kesätyöskentelystä maksetaan suosituksen mukainen kertakorvaus 340 euroa, joka sisältää kertyneen lomakorvauksen. Lisäksi YTY tarjoaa lounasedun.

YTYn Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluun etsi-tään 16 ‒ 17-vuotiasta oppimishaluista työntekijää. Aiem-paa työkokemusta ei edellytetä. Työtehtäviin kuuluu erilai-sia toimistotöitä. Työpaikka sijaitsee Helsingissä hyvien kul-kuyhteyksien päässä. Työaika on maanantaista perjantaihin kello 9 –15.

kesätyöjakso on 2.6.–13.6.2014.

kesätyö lukioikäiselle Pasilan toimistolla.

Viimevuodenkesä-harjoittelijaSalla oppi uuttakuvan-käsittelystäja puhelin-keskuksen käytöstä.

Kerro hakemuksessasityökokemuksestasi (esim. koulun tet-harjoittelu) jamiksi sinua kiinnostaa kesätyö YTYssä.

Lähetä hakemus25.4.2014 mennessä[email protected] ja laita viestinotsikoksi ”Tutustutyöelämään ja tienaa”.

YTY 1/2014 3534 YTY 1/2014

[ K I R J A - A R V O S T E L U ]

if.fi 010 19 19 19

58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.

KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT?Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti

monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta

HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Esimerkkihinta: 43-vuotias henkilö,YTYn jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

Documents

YTY 1 2014