Akavalainen1 | 2 0 0 7Ti e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e

Potkuista tuli maan tapaKunnat patistetaan yhteistyöhönValmiina neuvottelukierrokseen

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 72

P ä ä k i r j o i t u s

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400faksi (09) 142 595http://www.akava.fiTiedotus faksi (09) 148 1140Päätoimittaja Hannamaija Helanderhannamaija.helander@akava.fiToimitussihteeri Marketta Harinanmarketta.harinen@akava.fiToimituksen sihteeri ja taittoTarja Paajonen, tarja.paajonen@akava.fiKäännökset Mona Hemmer

ISSN 1795-8822

lmoitusmyynti AcaCom Media Oy,Myyntipäällikkö Osmo Ignatiusgsm 041 515 5454, faksi 020 743 9909

Aikakauslehtien liiton jäsen

PainopaikkaUusimaa Oy

Seuraava lehti ilmestyy 16.4.2007

Kannen kuva:Kuvatoimisto Gorilla/Lauri Rotko

4 AKAVAn tavoitteena ihmiskasvoinen tuottavuus

6 Tupo odotettavissa

7 Tupokauden saalis

8 Pätkätöitä kuriin työryhmän eväin

9 Yt-neuvottelut ja irtisanomiset

10 Luottamusmiehille tarjotaan runsaasti tietoa

12 Viisi visaista

14 Inhimillisyyttä työelämään

15 Varhainen tuki talon tavaksi

16 Työaikojen hallinta vähentää etenkin naisten sairastamista

17 Ylemmät toimihenkilöt sairastavat pikaisesti

18 Helena 48 v: Pois kalvavasta työympäristöstä

19 Juhani 60 v: Kummallinen ilo pyrkii pintaan

20 Ei tullut ihan takkia, mutta liivit kumminkin

22 Työtä riittää luottamusmiehilläkin,

22 Vuorottelua esitetään vakinaistettavaksi

22 Seuraa kirjoittelua AKAVAsta

23 Kunta-alakin saa yhteistoimintalain

24 Kolumni: Mikä on keskiluokka?

25 Henkilöstörahastot jakavat yhä enemmän rahaa

26 Luottamuksen kautta menestykseen

28 Käppyrä kertoo

29 Yrittäjyyden laatuko Suomessa heikentynyt?

30 Alueelta: AKAVA Kainuu

31 Lyhyet

32 EU-uutisia

34 Opiskelijat

35 Nimityksiä

36 Muutoksia 2007

37 Tutkittua

38 Yliopistojen taloudellinen- ja hallinnollinen asema

38 AKAVA jakoi stipendeja opiskelijoille

39 Nytt från AKAVA

Akavalainen 1|2007

Hannamaija Helander

Susan K. on päässyt AKAVAn toimiston kahvipöytään,virtuaalisesti. Ja takuulla tuhansien muidenkin työpaik-kojen kahvipöytiin, virtuaalisista kahvipöydistä puhu-mattakaan.

Vakavien medioiden toimittajat pääsevät mukaanällistelemällä sitä, miten kevyet mediat kohkaavat Ku-rosen ympärillä. Seuraavana ketjussa kolumnistit ällis-televät vakavien toimittajien ällistelyä. Ja mitäpä Aka-valainen äskeisessä virkkeessä muuta kuin ällisteli ko-lumnisteja! Ketju saattaa pidetä loputtomiin, ellei sittenSusan itse ryhdy ällistelemään viimeisintä ällistelijää. Niinympyrä sulkeutuu. Tosin tämäkin lenkki saattaa ilmes-tyä ketjuun ennen kuin tämä Akavalainen löytää tien-sä painosta sinulle, lukija.

Ketjutuksia on myös pätkätöiden maailmassa,mutta korkeasti koulutetun pätkätyöläisen ei auta ku-rottaa julkisuuteen pohtimaan, millaisin aikein työnan-taja on liikkeellä. Ei, vaikka monella olisi muutakin pal-jastettavaa kuin kannet. Seuraava pätkä jäisi saamatta.

Pätkätöissä puurtavien joukossa on erityisen pal-jon alle 35-vuotiaita korkeasti koulutettuja naisia. Täl-lekin joukolle on herunut sympatiaa näin vaalien alla.Poliitikot miltei kilpailevat siitä, kuka eniten pystyy pa-heksumaan määräaikaisuuksilla puljaamista. Irvokastapaheksunnassa on, että poliitikot itse vastaavat julki-sen sektorin tilanteesta. Kunnat ja valtio ovat pahim-pia määräaikaisten käyttäjiä.

Tammikuun lopussa työnsä valmiiksi saanut mää-räaikaistyöryhmä sai onneksi sovittua sanktiot työn-antajille, jotka eivät perustele määräaikaisuuksia. Se onhyvä alku, mutta vasta kokemus näyttää, miten tälläonnistutaan vähentämään perusteettomia pätkätöitä.

Määräaikaisuuksien paheksumisketju toimii kuiten-kin mukavasti: paheksujapoliitikot, kuten kansanedus-

tajat, ovat itsekin pätkä-töissä. Tosin heillä onyleensä vakituinen työpaik-ka odottamassa pätkänpäättymistä. Äänestäjätpäättävät ketkä pääsevätseuraaville pätkille. Elä-köön!

Pätkämorsiamet

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 3

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Risto Piekka

AKAVAn tavoitteena on, että maan seuraavan hallituksenohjelmassa sivistys ja koulutus nostetaan tulevaisuudessamenestymisen lähtökohdaksi. Ehdotuksemme keskeisin si-sältö on, että koko koulutusketjustamme on tehtävä kun-nollinen kokonaisselvitys. Selvitys antaa pohjan korjata niitämonia ongelmia, joista lastentarhanopettajat, eri koulutus-asteiden opettajat, yliopistoväki ja opiskelijat sekä kaikkiAKAVAn jäsenjärjestöt ovat kantaneet huolta jo pitemmänaikaa. Tällaista yhtenäistä selvitystä ei ole tehty vuosikym-meniin.

Miksi haluamme koulutusketjun tarkastelun päätök-senteon keskiöön? Sen vuoksi, että me kannamme huoltaSuomen tulevaisuuden menestysedellytysten peruspilareis-ta.

Suomea ja sen koulutusjärjestelmää on suitsutettumaailmalla jo vuosia, sillä olemme menestyneet hyvin lukui-sissa kansainvälisissä vertailuissa. Kiitos sii-tä kuuluu erinomaiselle opetushenkilöstöl-le, joka vielä toistaiseksi on jaksanut uu-rastaa ja tehdä työtänsä rajallisinresurssein. Sen sijaan koulutusjärjestel-mämme nykytila ja sen koko ajan kuihtu-vat panostukset eivät nykyisellään kelpaaesimerkiksi kenellekään.

Rahapanostukset lasta, oppilasta jaopiskelijaa kohden ovat Suomessa läntis-ten teollisuusmaiden keskiarvojen alapuo-lella. Korkeakouluissa opettajien määräopiskelijaa kohden on lisääntyneiden kou-lutusmäärien takia muuttunut lähes ka-tastrofaaliseksi. Korkeakoulutettuja valmis-tuu niin paljon, että koulutusta vastaavaatyötä ei saa. Lisäksi korkeakoululaitoksem-

On aika panostaa tulevaisuuteen

me on sirpaloitunut, kun pienessä maassa korkeakoulujenpitäisi enemminkin keskittyä ja erikoistua vahvuuksiinsa, ver-kostoitua ja hakea kumppanuuksia silti tinkimättä laaduk-kaasta perusosaamisesta.

Toinen keskeinen tavoitteemme on kannustavuus. Sitätarvitaan niin veropolitiikassa, mutta etenkin palkkapolitii-kassa. Työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Lisäksipitää palkita korkeasta koulutuksesta, vastuullisesta työstä,esimiesasemasta, vastuusta ja tuloksen tekemisestä.

Minulla on ollut mahdollisuus puhua, keskustella, ta-vata ja “vääntää kättä” lukuisissa poliittisten puolueidenvaalitilaisuuksissa kutsuttuna puhujana tai vieraana talvenja alkavan kevään aikana. Näistä tapaamisista on jäänytpäällimmäiseksi näkemykseksi, että esittämämme tavoitteetymmärretään puolueeseen katsomatta. Näin siitäkin huoli-matta, että mielipidetiedusteluissa esimerkiksi koulutukseen

tai sivistykseen liittyvät asiat eivätnouse ykkösiksi. Tulevaisuuteenpanostaminen ei ole mediaseksi-käs aihe.

Urheilutermiä käyttäen nyton otettava loppukiri näiden ta-voitteiden toteuttamisessa. Mei-dän on tehtävä yhdessä kaikkem-me Suomen menestystekijöidenturvaamiseksi, jotta myös ihmis-kasvoiselle tuottavuudelle syntyisitilaa. Sitä samaa ihmiskasvoisuut-ta tarvitaan nyt meneillään ole-vissa lukuisissa yt-neuvotteluissa.

Toivon jokaisen akavalaisenäänestävän tulevissa eduskunta-vaaleissa, kukin vakaumuksensamukaisesti.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 74

AKAVAn tavoitteenaihmiskasvoinen tuottavuus

Neuvottelukierros edessä

– Tuottavuus on olennainen asia, kunelintasoa nostetaan. Paikallista yhteis-toimintaa tulee kehittää niin, ettätuottavuudelle rakennetaan ihmisenkasvot. Se tarkoittaa johtamisen, alais-käyttäytymisen, työaikakysymysten,jaksamisen ja organisoinnin kohenta-mista, Piekka selvittää.

– Matemaattista mallia ei ole sil-le, että samaa työtä tekevistä toinenpotkitaan pois ilman minkäänlaistakeskustelua ja saadaan sillä tavallatuottavuus nousuun.

Piekan mukaan AKAVAn alus-tavat neuvottelutavoitteet lyödäänlukkoon maaliskuun hallituksessa, lo-pulliset toukokuussa. Työelämän kehit-tämisohjelma valmistuu maalis-huh-tikuussa.

– Jos tupokierros alkaa, neuvot-telut käynnistyvät taatusti ennen ke-sälomia.

Palkkalinjan tuettavaosaamista

– Jo etukäteen on selvää, että sopi-muksen palkkalinjan tulee tukea kou-luttautumista: korkeakoulutusta, vas-tuunkantoa ja osaamista.Puhutko prosenttilinjaisista palkanko-rotuksista?

– Kyllä, tai sitten ratkaisu voi ollapottimalli ja sen sisällä prosenttikoro-tukset.

Piekan mukaan julkisella sektoril-la on saatava varmuus palkkaohjelmi-en jatkumisesta.

– Ilman niitä ei tule tupoa, Piek-ka sanoo.

Yksityisellä sektorilla paikallisenneuvottelutoiminnan kehittäminen onAKAVAn kärkiasia.

Pitkä kausi ilman palkankorotuksia ja viime vuoden lähes kuuden prosentin talouskasvu nostavat palkankorotus-paineita syksyn tulokierroksella. Puheenjohtaja Risto Piekan mukaan AKAVAn tavoitteena on tulevan neuvottelu-kierroksen muodosta riippumatta ihmiskasvoinen tuottavuus.

– Teknologiateollisuudessa asiameni keväällä 2005 välityslautakuntaan.Silloin sovittiin, että keskeiset ongel-mat kuten ylityökorvaukset, matka-ajan palkka ja vapaa-aikana matkusta-minen ratkaistaan paikallisesti.

Jos tupo tulee, suomalaisten pal-kansaajien verotus pitäisi Piekan mie-lestä painaa samalla vanhojen EU-mai-den keskitasolle.

– Nyt käppi on akavalaisilla ryh-millä 2-6 prosenttiyksikköä. Myös ki-reä rajavero pitäisi alentaa kaikissa tu-loluokissa, Piekka vaatii.

JUKO viilaa lakkoasettaan

JUKOn puheenjohtajan Erkki Kangas-niemen mukaan julkisalan koulutettu-jen järjestössä valmistaudutaan konk-reettisesti järjestöllisiin toimenpiteisiin.Puhutko lakkovalmiudesta?

– Sitähän se tarkoittaa, jos tiuk-ka paikka tulee. JUKO:ssa OAJ:lla jalääkärikartellilla on kokemusta asiasta,ja systeemit on varsin pitkälle organi-soitu. Asiat pitäisi saada samalle tolallekoko järjestössä.

JUKO:n keskeinen tavoite syksyntyömarkkinakierroksella on parantaajulkisen sektorin koulutettujen palkka-usta.

– Palkkaus on tällä hetkellä aivanväärässä kohdassa. Tästä kertovattyönantajan kanssa tehdyt selvitykset-kin. Koulutettu on julkisella sektorillajopa 15-20 prosenttia heikommin pal-kattu kuin vastaavaa työtä yksityiselläsektorilla tekevä. Haluamme kuroatätä eroa kiinni, Kangasniemi kertoo.

Hänen mukaansa jo toteutetutpalkkaohjelmat ovat korjanneet tilan-netta, mutta niiden tuoma pari-kolme

prosenttia ei riitä JUKO:lle.Kangasniemen mukaan myös

kunta- ja palvelurakenneuudistukseensekä valtion tuottavuushankkeisiin liit-tyy sopimustavoitteita.

– Niihin liittyviä asioita ei ole vie-lä lyöty lukkoon, koska tavoitteet ovaterilaiset riippuen siitä, tuleeko tupo tailiittokierros.

Tupo ei ole itsetarkoitus

Julkisella sektorilla on yleensä tavoitel-tu keskitettyjä ratkaisuja. Sitäkö JUKO-kin nyt hakee?

– Järkevät tupot turvaavat Suo-men kilpailukyvyn ja talouselämän ke-hityksen ihan ei tavalla kuin liittokier-ros. Liittokierrokselta voimakkaimmatpunnertavat enemmän. Silloin heikom-mat uhkaavat jäädä entistä enemmänjälkeen.

Kangasniemen mukaan JUKOvalmistautuu tällä hetkellä sekä tu-poon että liittokierrokseen.

– Ainakin lähtökohtaisesti pitäätutkia, onko tupoon mahdollisuus.Mutta ei se ole läheskään itsetarkoi-tus. Meillä OAJ ja lääkärit ovat liitto-kierroksella turvallisemmassa asemas-sa kuin muut.Kangasniemen mukaan JUKOlle kelpai-si nykyisen kaltainen tupo.

– Tai korkeintaan sitä edellinen.Emme voi enää lähteä sille ylisolidaari-selle linjalle, jolla Suomessa vuosikausiatoimittiin ja joka johti siihen, että kou-lutettujen asema vain heikkeni. Paluu-ta takavuosien tupoihin ei ole.

Mika Peltonen

toimittaja

UP-Uutispalvelu

T u p o

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 5

Palkkapolitiikka YTN:nykkösasia

Palkkapolitiikka on meille ykkösasia syk-syn neuvotteluissa. Haluamme ilmanmuuta prosenttipohjaiset palkankoro-tukset, Ylempien toimihenkilöidenYTN:n puheenjohtaja Matti Viljanensanoo.

– Hänen mukaansa toteutunut-ta palkkaprofiilia pitäisi jatkaa.

– Olemme tosin edelleen palkka-kuopassa eurooppalaiseen tasoon ver-rattuna, nippa nappa sieraimet vedenpinnan yläpuolella. Tietyille toimialoil-lemme pitäisi rakentaa palkkaohjelmia.Etenkin suunnitteluala on heikoissakantimissa, Viljanen kertoo.

Myös luottamusmiesten asemaon YTN:lle tärkeä asia.

– Se vaikuttaa kaikkein enitenpaikallisen sopimustoiminnan kehittä-miseen. Työkalupakki täytyy olla kun-

nossa ja luottamusmiehen asema jatoimintaedellytykset on keskeinentyökalu.

YTN haluaa jatkaa myös matka-ajan keskustelua. Niissä järjestö on Vil-jasen mukaan “saanut hippuja”, muttakokonaisuus on edelleen ratkaisemat-ta.

Ylityöjärjestelyihin Viljanen liittäätyöaikapankit.

– Pitää pystyä rakentamaan sel-lainen malli, että ihmiset jaksavat työs-sään ja ovat motivoituneita. Muutenkaikki näivettyvät ja kaikilta loppuukantti, jos motivaatiota ei pystytä li-säämään ohjelmilla.

Verotusta kevennettäväedelleen

YTN valmistautuu sekä tupoon ettäliittokierrokseen. Tulopolitiikassa Vilja-nen pitää keskeisenä veroratkaisuja.

JUKO ja YTN valmistautuvat sekä liittokierrokseen että tulopoliittiseen ratkaisuun. YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen (vasemmalla) jaJUKO:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanovat, ettei paluuta takavuosien tupohin ja silloiseen solidaariseen palkkapolitiikkaan enää ole.Se tie on kuljettu loppuun.

– Veronkevennyksen jatkaminenon välttämätöntä. Mehän maksammetällä hetkellä palkkatasoomme nähdenEuroopan korkeimpia veroja.

Viljanen muistuttaa, että veron-kevennyksillä on muitakin merkityksiäkuin yksilön kannustaminen.

–Kevennykset ovat tärkeitä koti-markkinoiden työllisyydelle ja ostovoi-malle.

TA

RJA

AR

KIO

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 76

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mielestä kuntapuolenpienipalkkaiset työntekijät ja työttömät ovat suurimmat häviäjät, jos tulosopi-musta ei synny.

T u p o

Jaakko Kiander:

Tupo odotettavissa

– Todennäköisyys on yli 50 prosent-tia, Kiander arvioi tulopoliittisen ko-konaisratkaisun toteutumista.

Edellisiin sopimuksiin verrattunatupon tekeminen tulee kuitenkin Kian-derin mukaan olemaan vaikeampaa.

–Tässä on käynyt sillä tavalla has-susti, että työnantajat tulevat ole-maan kiinnostuneempia tupon aikaan-saamisesta kuin työntekijäpuoli. Hetoivovat, että tupon avulla päästäisiinpienempiin palkankorotuksiin.

Kansantalous ei kaaduliittokierrokseen

Kianderin mukaan kansantalous eivälttämättä tarvitse tällä kertaa tu-poa, vaikka niin usein sanotaankin.

– Meidän kilpailukykymme onerinomainen eikä se järkyty, jos pal-kat nousevat. Työllisyystilannekin onerittäin hyvä, joten sekään ei kelpaaargumentiksi.

Taloustieteilijät ovat Kianderinmukaan tosin sitä mieltä, että kan-santalouden kannalta tupo olisi pa-rempi.

– Arviossa vaikuttavat nykytilan-netta enemmän tulevaisuuden mah-dolliset riskit. Niihin voitaisiin varau-tua paremmin.

Seuraavan hallituksen veronke-vennysvara on pienempi kuin edellis-ten. Mitä hallitus voi tuoda kolmikan-tapöytään?

– Kyllä hallitus voi tuoda sinneedelleen veronkevennyksiä. Ne katso-taan syksyllä. Mitä paremman ratkai-sun hallitus mielestään saa, sitä enem-män löytyy myös veronkevennysva-raa.

Kiander muistuttaa, että nykyi-nen hallitus on laittanut paljon pauk-

Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Jaakko Kiander uskoo edelleen tupoon.

kuja muiden kuin palkkaveron keven-tämiseen, joten seuraavalla on varaatuloverotuksen alentamiseen.

Kuka häviää, jos tupoa ei tule-kaan?

– Kuntasektorin pienipalkkaiset

työntekijät. Suurimpia häviäjiä ovatkuitenkin työttömät. Jos palkankoro-tusten taso nousee edellisistä kerrois-ta, se heijastuu jonkin ajan kuluttuaniin, että työllisyyden kasvu ja työttö-myyden aleneminen hidastuvat.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 7

Tupokauden saalis

Melkein kaikki nykyisen tulopoliittisen sopimuksen mukaiset ryhmät ovat jo päättäneet työnsä ja yhteisymmärryskinon löydetty lähes aina. Monet esitykset ovat johtaneet lainsäädäntöuudistuksiin kuten esimerkiksi lait työaikapankista,muutosturvasta ja tilaajavastuusta.

Muutosturvauudistus

Muutosturvan toimintamalli hyväk-syttiin tuponeuvotteluissa joulukuus-sa 2004. Uudelleen työllistymisen edis-täminen irtisanomistilanteissa saatiinripeästi työ- ja virkaehtosopimuksiinja siihen liittyvä lainsäädäntö tuli voi-maan jo heinäkuussa 2005. Suurim-pana haasteena on muutosturvan ke-hittäminen massairtisanomisissa jakoko aluetta koskettavassa työttö-myydessä. Parhaillaan laaditaan selvi-tystä taloudellisista ja tuotannollisis-ta irtisanomis- ja lomautusperusteis-ta sekä uudelleensijoittamis- jauudelleenkouluttamisvelvollisuudesta.

Työaikapankki

AKAVAn kehittämä ja edellisen tupo-kauden suosituksen mukainen työ-aikapankkijärjestelmä astui askeleeneteenpäin. Eduskunta hyväksyi palk-katurvalain uudistuksen syksyllä ja sii-nä työaikapankki-käsite on nyt ensim-mäisen kerran määritelty lainsäädän-nön tasolla. Työaikapankkisaatavat onturvattu yrityksen maksukyvyttö-myystilanteissa. Työaikakysymyksiä kä-sitellään edelleen työryhmässä, jokalaatii raporttia muun muassa jousta-vien työaikojen käytöstä. Työryhmäsaa raporttinsa valmiiksi tämän ke-vään aikana.

Harmaa talous ja tilaajanvastuu

Harmaan talouden ehkäisyä ja ulko-maisen työvoiman käyttöä ratkottiinUlteva 2 -työryhmässä. Laki tilaajavas-tuusta astui voimaan tämän vuodenalusta. Laissa edellytetään, että yri-tykset täyttävät työsuhteisiinsa, ve-

Tilaajavastuulailla harmaata talouttatorjumaan

Vuoden alussa voimaan tullut laki tilaajavastuusta vastaatarpeeseen torjua harmaata taloutta. Sen mukaan työntilaajalla on velvollisuus selvittää, miten sopimuspuoli hoi-taa tietyt velvoitteensa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat täydentäneet lain vel-voitteita sopimalla keinoista, joita ne suosittelevat harmaantalouden torjumisessa ja kilpailun tervehdyttämisessä. Suo-situs odottaa vielä järjestöjen lopullista hyväksyntää ja sentarkemmasta sisällöstä kerrotaan myöhemmin.

Suosituksessa pyritään löytämään sellaiset selvitysvel-vollisuutta koskevat ja täydentävät tavat, jotka saavat tilaa-jan varmistumaan sopimuskumppanin luotettavuudesta ka-saamatta kuitenkaan liian suurta valvontataakkaa. Suositusantaa myös käytännön vinkkejä siitä, minkälaisia ehtoja so-pimuksiin on hyvä ottaa.

Työaikapankin talletukset turvattu

Palkkaturvalaki ja merimiesten palkkaturvalaki muuttuivatvuoden vaihteessa niin, että työaikapankkisaatavien maksa-minen turvataan työnantajan maksukyvyttömyystilantees-sa. Palkkaturvana maksettaville työaikapankkisaataville tu-lee enimmäismäärä, joka on yksilöllinen ja vastaa työnteki-jän kuuden kuukauden palkkaa.

Työaikapankkisaatavien maksaminen palkkaturvanaedellyttää, että työaikapankkijärjestelmästä ja sen sisällöstäon työpaikalla kirjallisesti sovittu tai että järjestelmän ehdoton muutoin kirjattu. Lisäksi edellytetään, että työnantajaon pitänyt erillistä työaikapankkitiliä tai että tilitapahtumatja niiden ajankohdat löytyvät työnantajan työaika- ja palk-kakirjanpidosta.

Esityksellä kehitetään ja laajennetaan työaikapankkijär-jestelmää. Joustavilla työajoilla ja työaikajärjestelmillä paran-netaan yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta. Tarkoituk-sena on ottaa huomioon myös henkilöstön yksilölliset työ-aikatarpeet entistä paremmin.

roihin ja sosiaaliturvamaksuihin liitty-vät velvollisuutensa. Tilaajan selvitys-velvollisuus ja vastuu ulkopuolisestatyövoimasta on saatettu laintasolle.Harmaan talouden torjunnas-ta ja tilaajan vastuusta on lisäksi saa-tu keskusjärjestöjen suositus, jossatäydennetään tilaajavastuulain sään-nöksiä ja annetaan menettelytapaoh-jeita. Työ saatiin valmiiksi tammikuus-sa 2007.

Paikallinen sopiminen –epäonnistunut työryhmä

Palkansaajajärjestöt asettivat suuriaodotuksia työryhmään, jonka tarkoi-tuksena oli kehittää luottamushenki-löiden tiedonsaantia ja asemaa sekätoimintaoikeuksia. Työryhmä ei saa-vuttanut neuvottelutulosta.

Keskusjärjestöt laativat viime ke-väänä tilannekartoituksen paikallisensopimisen sopimusalakohtaisista toi-menpiteistä työ- ja virkaehtosopimuk-sissa.Luottamushenkilöiden verkko-ope-tusmahdollisuuksista laadittiin yhtei-nen suositus viime syksynä.

Sukupuolten välinen tasa-arvoTyömarkkinajärjestöt ovat osallistu-neet hallituksen samapalkkaisuusoh-jelman valmisteluun muun muassaosallistumalla ohjelmatyöhön ja tasa-arvon pyöreän pöydän eli työmarkki-najärjestöjen ryhmän työskentelyyn.Tupossa työmarkkinakeskusjärjestötsuosittelivat jäsenliitoilleen, että ne jat-kavat liittokohtaisissa neuvotteluissasopimusalan sukupuolivaikutusten ar-viointia. Näin on tehty ja tasa-arvonpyöreä pöytä on seurannut työnedistymistä.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 78

Työryhmä ehdottaa työnantajaa ran-gaistavaksi, jos hän ei anna työsuhteenkeskeisiä ehtoja koskevaa selvitystä.Tavoitteena on, että määräaikaisuudenperustetta harkittaisiin tarkemmin jaettä peruste tulisi työntekijöiden tie-toon nykyistä paremmin.

Myös työsuojeluviranomaisenvalvontaedellytyksiä halutaan paran-taa.

– Jo työryhmän yksimielisyys ku-vastaa aitoa pyrkimystä saada tämätyömarkkinoiden räikein epäkohta ku-riin, AKAVAn lakimies Maria Löfgren-Toivonen sanoo. Hän oli AKAVAnedustajana työryhmässä.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyön-nin rangaistavuus tuo Löfgren-Toivo-sen mukaan aivan uudenlaista tehoakäytännön ongelmien ratkaisemiseenmyös ennakolta.

– Olemme esitykseen tältä osinhyvin tyytyväisiä, Löfgren-Toivonen to-teaa.

Pätkätöiden ketjuttaminenselvitykseen

Työryhmä esittää selvitystyön käynnis-tämistä erityisesti niillä aloilla ja niissätehtävissä, joissa määräaikaisten sopi-musten käyttö on keskimääräistä ylei-sempää.

– Tällaisia aloja ovat muun mu-assa terveydenhoito-, sosiaali- ja ope-tusalat sekä yliopistot. Uskomme sel-vitystyön tarjoavan uusia näköalojatyön pysyvyyden arviointiin. Nyt onotettu yksi askel eteenpäin ratkaista-essa tietyille aloille kasautuvia määrä-aikaisketjuja.

Työryhmä pohti henkilöstönedustajan määräaikaisuuden perustet-ta koskevan itsenäisen tiedonsaantioi-keuden ja myös kanneoikeuden kirjaa-mista työsopimuslakiin.

– Varsinaista ehdotusta ei vielä

Pätkätöitä kuriin työryhmän eväin

Määräaikaisia työsuhteita selvittänyt työryhmä haluaa perusteettomat pätkätyötkuriin. AKAVAn mielestä työryhmän esitykset ovat hyviä ja kannatettavia.Pätkätyöläisyys on arkea valtiolla työskenteleville, nuorille ja naisille.

jätetty, mutta henkilöstöedustajan toi-mivaltuuksien lisäämiseen on panostet-tava jatkossakin. Luottamusmiestävailla olevien henkilöstöryhmien onmyös saatava tukea. Selvää on, ettäerimielisyyksien ratkaisemiseksi pitäisiolla nopeampia vaihtoehtoja nykyisillepitkille ja raskaille oikeudenkäynneille.Ponnisteluja tällä tiellä on nyt voimak-kaasti jatkettava, Löfgren-Toivonen to-teaa.

Työryhmä suosittaa, että myösyksittäisten määräaikaisten työsopi-musten perusteita käsiteltäisiin yt-lainmukaisia henkilöstösuunnitelmia laadit-taessa. AKAVAn mielestä uuden yt-lainkeinoja työnantajan ja työntekijän vä-lisen vuorovaikutuksen parantamiseenon muutoinkin ryhdyttävä käyttä-mään heti lain tultua voimaan

Koulutusta myösmääräaikaisille

Työryhmän mukaan pätkätöissä olevi-en koulutukseen on panostettava sekätyöpaikoilla että työvoimahallinnonkeinoin.

– Etenkin opetus- ja terveyden-huoltoaloilla määräaikaisissa työsuh-teissa työskentelevien pätevöitymis-koulutukseen olisi pikaisesti luotavahyvät mahdollisuudet. Esitykset ovatkyllä hyviä, mutta eivät vielä tyydytätäysin AKAVAa, Löfgren-Toivonen sa-noo.

Työryhmä ei ennättänyt käsitellävuokratyöhön liittyviä kysymyksiä kat-tavasti. Se päätyi esittämään vuokrat-yötä koskevan kolmikantaisen selvitys-työn aloittamista pikaisesti.

– AKAVA odottaa selvitystyöltäkonkreettisia keinoja. Vuokratyöstä eisaa tulla alaa, jolle määräaikaisongel-ma lakaistaan. Vuokratyöntekijöidenasema on saatava yhdenvertaisem-maksi työnantajan omien työntekijöi-den kanssa.

Pätkätyötä akavalaisittain

• Vuonna 2006 noin 39 000 eli 14prosenttia akavalaista oli määräai-kaisessa kokoaikatyössä. Naisistapätkätyössä oli 17 prosenttia.

• Yleisintä määräaikaisuus oli alle30-vuotiailla (37 prosenttia), tutki-jakoulutuksen saaneilla (23 prosent-tia), yliopistojen, korkeakoulujen jaammattikorkeakoulujen opetushen-kilöstöllä (47 %) ja valtion palveluk-sessa olevilla (31 prosenttia).

• Työnantaja oli perustellut määrä-aikaisuuden kirjallisesti vain joka toi-selle.

• 67 prosentilla määräaikaisuuksiaoli ketjutettu useita peräkkäin. Mää-räaikaisuuksien yhteen laskettu pi-tuus saman työnantajan palveluk-sessa on keskimäärin 2,8 vuotta.Tutkijakoulutuksen saaneilla ketju-tus kestää 4,6 vuotta.

• Kymmenesosa ei tiennyt, kauan-ko määräaikaisuus kestää.62 prosenttia määräaikaisista kokitilanteen ongelmalliseksi.

• Tutkimustulokset ovat AKAVAnvuoden 2006 työmarkkinatutkimuk-sesta.

AN

TO

NIN

H

ALA

S

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 9

– Noin 2 300 ylempää toimihenkilöäjoutui lomautus- tai irtisanomisuhanalle. Heistä irtisanottiin 1 200, Ylempi-en toimihenkilöiden neuvottelujärjes-tölle yt-neuvotteluja tilastoinut asia-mies Seppo Järvenpää kertoo. - Yt-neuvotteluista ja niiden tuomistairtisanomisista on tullut maan tapa.Pienemmistä henkilöstön vähentämi-seen tähtäävistä neuvotteluista ei enääedes tiedoteta julkisuudessa.

Edellisenä vuonna yt-neuvottelutkoskivat noin 3000 ylempää toimihen-kilöä. Heistä irtisanottiin 2 300.

Enimmäkseen neuvotteluja käy-dään tuotannollisista tai taloudellisistasyistä. Ilmoitukset neuvottelujen käyn-nistymisistä ajoittuivatkin usein osa-vuotiskatsauksien julkistamisen yhtey-teen.

Ylempien toimihenkilöiden neu-vottelujärjestö YTN pyrkii asiamies-joukkonsa kanssa auttamaan, tuke-maan ja valmentamaan ylempien yt-neuvottelijoita. Vastuullinen asiamies

Yt-neuvotteluista ja irtisanomisistatullut maan tapa

Ylempiä toimihenkilöitä koskevien yt-neuvottelujen määrä laski lievästi viime vuonna. Heidän kohtaloaan käsiteltiinnoin 140 yksityisen yrityksen tai yksikön yt-neuvotteluissa. Vuonna 2005 vastaava luku oli 160.

tai asiamiehet valitaan aina tapauskoh-taisesti. Isommissa henkilöstön vähen-tämisissä nimetään laaja kriisiryhmä.Näin on nyt menetelty esimerkiksi Per-loksen tilanteessa.

Muutosturva pehmentää

– Monissa yrityksissä henkilöstön vä-hentämiskierroksia on käyty monia.Isommissa konserneissa useammanvuoden saneerausohjelmat ovat yleis-tyneet. Tuotannon siirrot halvemmankustannustason maihin jatkuvat. Nytmyös liiketoimintoja ostetaan ja myy-dään runsaasti. Ulkoistuksiin erikoistu-neet yritykset ostavat yrityksiltä toi-mintoja ja saneeraavat sen jälkeenosan väestä pois, Järvenpää listaa.

Muutosturva on hieman muut-tanut henkilöstön vähennyksiä ja peh-mentänyt irtisanomisia. Uudelleen si-joittuminen on helpottunut. Järvenpäämukaan jotkut yritykset ovat kuiten-kin oikoneet tilanteessa tarjoamalla ra-hallisia pakettiratkaisuja uudelleen si-joittumista edistävien toimien sijasta.

– Paketeissa tarjotaan tavallisestihieman irtisanomiskuluja suurempaarahallista korvausta työsuhteen päät-tämisestä. Ne ovat yleensä irtisanomi-sen vaihtoehto. Näin jopa pyritäänvälttämään yt-neuvottelut ja irtisano-misen aiheuttama takaisinottovelvoite.

Uusi lieveilmiö on organisaatios-sa paikkaa vaille jääneiden sijoittami-nen työvoimapankkeihin. Siellä ihmis-ten tehtävä on hakea itselleen työtäjoko yrityksen sisältä tai ulkopuolelta.Työnantajalla on silloin velvollisuus tar-jota heille aktiivisesti avoinna oleviatyöpaikkojaan.

Irtisanotut työllistyväthyvin

Irtisanomisia ovat vähentäneet erilai-set tukipaketit ja työsuhteen päättä-

missopimukset. Irtisanotut ja määräai-kaisuuksien kautta työttömyysuhan allejoutuneet ovat työllistyneet kohtuulli-sen hyvin. Se näkyy myös työttömyys-kassojen tilastoissa.

Esimerkiksi suuren IAET-kassantyöttömyystukea saavien määrä olijoulukuussa 4 683 ja työttömyysaste2,6 prosenttia. Työttömien määrä oli8,4 prosenttia pienempi kuin vuoden2005 joulukuussa.

IAET-kassaan kuuluu yli 181 000insinööriä, diplomi-insinööriä, ekono-mia, arkkitehtia, tradenomia, sosiaali-ja farmasia-alan ammattilaista, mate-maatikkoa ja fyysikkoa.

– Valitettavasti monelta yritykseltäpuuttuu pitkäjännitteinen henkilöstö-politiikka ja jatkuvan vuoropuhelunkulttuuri henkilöstön edustajienkanssa, YTN:n asiamies SeppoJärvenpää huomauttaa.

Palkansaajien irtisanomiset lisääntyivät

SAK:n julkisiin lähteisiin perustuvan tilastoinnin mukaanyli 30 hengen yrityksissä irtisanottiin viime vuonna kaik-kiaan 7 536 työntekijää. Vuonna 2005 vastaava luku oli6 692 eli nousua oli 844. Pörssiyhtiöissä irtisanomistenmäärä lisääntyi runsaasti. Niistä sai lähteä 4 217 työnte-kijää, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 1 892. Samaanaikaan työllisten määrä kasvoi kuitenkin yli 50 000 hen-kilöllä.

Yt-neuvottelujen kohteeksi suomalaisyrityksissä jou-tui seurannan mukaan lähes 43 000 henkilöä, joista pää-osa oli Suomesta. Vastaava luku vuonna 2005 oli noin47 000. Pörssiyhtiöt ilmoittivat yt-neuvottelujen koske-van noin 19 000 henkilöä, mikä vastaa edellisvuodentasoa.

Irtisanomisten kärkikahdeksikkoon kuuluivat viimevuonna UPM-Kymmene (627), Perlos (573), AmerSports (370), Outokumpu (314), Foxconn (295), Met-so-konserniin kuuluva Valmet Automotive (222), Suo-men Spar (217) ja YIT (216).

Muutosturva onpehmentänytirtisanomisia.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 710

Kuntapuolella luottamusmie-het joutuvat käymään entistäenemmän paikallisianeuvotteluja. - Uudenpalkkausjärjestelmän lisäksikunta- ja palvelurakenteenuudistus tuo mukaanrunsaasti työtä. JUKO ja liitotovatkin kouluttaneetluottojaan lukuisillakursseilla ja lisää on tarjolla,Risto Kangas sanoo.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujär-jestö JUKO:n luottamusmiehiä on liki-main 2 400, joista kunnissa reilut 1 700.Valtiolla heitä on noin 500 ja kirkollalähes 160. Käytännössä lähes kaikillajulkisen puolen akavalaisilla palkansaa-jilla on luottamusmies. Vain muutamaseurakunta ja pikkuruinen kunta saat-taa olla ilman edunvalvojaa.

– Tilanne on hyvä, JUKO:n yhte-yspäällikkö Risto Kangas toteaa.

Pääluottamusmiehiä kunnissa onyli 600, valtiolla 70 ja kirkolla 18. JUKOkeskittyy kouluttamaan pääluottamus-miehiä ja varapääluottamusmiehiä, kunluottamusmiesten preppaaminen jääliittojen harteille.

Pääluottamusmiehille ja yhteis-työryhmien jäsenille järjestetään perus-kursseja ja neuvottelupäiviä sekä yh-teistoimintakursseja. Kuntapuolellakursseja on vuosittain 15, valtiolla 7 jakirkolla 4. Kankaan mukaan peräti noin800 aktiivia osallistuu vuosittain kou-lutukseen.

– Kursseja järjestetään tarpeenmukaan. Kuntapuolen uudet pääluot-tamusmiehet valittiin 2005, joten nytperuskurssien tarve ei ole niin suurikuin viime vuonna. Kuntapuolen pää-luottamusmiehiä koulutamme alueelli-sesti. Kaikki peruskuntien pääluotta-musmiehet saavat kutsun koulutuk-seen kerran vuodessa. Lisäksi heidäton ryhmitelty kuntakoon mukaan. Pie-nissä kunnissa on omat ongelmansa,suurilla omansa, Kangas selittää.

Uudet palkkausjärjestelmät ovatvaatineet paljon koulutuksen uudel-leen suunnittelua ja kehittelyä. Kunta-ja palvelurakenteen uudistus on myöstuonut omat haasteensa. Aihetta on-kin käsitelty ja käsitellään kaikilla kun-tapuolen kursseilla tavalla tai toisella.

Luottamusmiehille tarjotaanrunsaasti tietoa

Akavalaisten neuvottelujärjestöjen JUKO:n ja YTN:n luottamusmiehien varassa lepää työpaikkojen paikallinen edun-valvonta. Neuvottelujärjestöt tarjoavat heille kaiken mahdollisen tuen työn onnistumiseksi. Koulutus on avainsana.

Uutta sukupolvea etsitään

– Yksi suuri ongelmamme on luotta-musmiesten ikääntyminen. Heissä onpaljon suurten ikäluokkien väkeä. Niinsanotun hiljaisen tiedon siirtäminen onmelkoinen urakka. Seuraajien pitäisipäästä ajoissa koulutukseen ja pereh-tymään vaativiin tehtäviin.

Kangasta huolettaa, että luotta-musmiehen tehtävät eivät tunnu kiin-nostavan nuoria. Yhteisten asioidenhoitaminen ei innosta yksilöllisyyttä ko-rostavana aikana.

– Ei luottamusmiesten työtäpysty viihteellistämään. Se on omantyön lisäksi tehtävää kovaa työtä. Eikäaina niin kovin palkitsevaa, Kangasmiettii.

Luottamusmiesten rooli korostuu

kuitenkin tulevaisuudessa entisestään,kun paikallinen sopiminen lisääntyy.Uuden palkkausjärjestelmän saavutuk-set ovat heidän varassaan.

– Jukolaiset ovat menestyneetpaikallisissa neuvotteluissa. Osaamistasiis on, mutta kynnet on pidettävä te-rävinä koko ajan.

Monesta pienestäyrityksestä puuttuuluottamusmies

Ylempien toimihenkilöiden neuvotte-lujärjestö YTN:llä on lähes 600 varsi-naista luottamusmiestä ja yli 300 vara-luottamusmiestä. Jos työpaikaltapuuttuu työehtosopimuksen mukai-nen luottamusmies, työsopimuslakiantaa mahdollisuuden valita luotta-musmiesvaltuutetun.

MA

RKE T

TA

HA

RIN

E N

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 11

Suurilla ja keskisuurilla työpaikoil-la on nykyään omat YTN-luottamus-miehet, mutta monista pienistä yrityk-sistä ylempien toimihenkilöiden edun-valvoja vielä puuttuu.

– Ongelmallisin tilanne on tieto-tekniikan palvelulaloilla, jossa YTN eiole sopijaosapuoli. Myös kaupan alallaon suuria yksiköitä, joissa edustuksem-

me on puutteellinen, asiamies MattiKoskinen YTN:stä kertoo.

Koskisen mukaan tilanne on pa-ras niin sanotussa perinteisessä teolli-suudessa, kuten vaikkapa teknologia-teollisuudessa, insinööritoimistoissa jakemianteollisuudessa. Siellä lähes kai-kissa suurimmissa yksiköissä on YTN-edustus.

Koulutuksella tietoa jataitoa

YTN:n luottamusmiehilleen tarjoamankoulutuksen tavoitteena on antaa työ-paikan ylempien edunvalvonnasta kiin-nostuneille riittävästi tietoa ja taitoatoimia työpaikalla yhteisen edunval-vonnan kysymyksissä.

Tällaisia asioita ovat muun muas-sa työaikakysymykset, matka-ajan palk-ka ja irtisanomistilanteet. Kurssikoko-naisuudessa on myös opastusta vuo-rovaikutustaitojen kehittämiseen jayritysyhdistysten toimintaan liittyvääkoulutusta. Lisäksi YTN:n eri taustaryh-mät järjestävät oman sopimusalansaajankohtaiskoulutusta tarpeen mu-kaan.

Viime vuonna YTN:n järjestämillä11 kurssilla oli yhteensä 211 kurssilais-ta.

Tänä vuonna YTN järjestää neljäkaksipäiväistä peruskoulutustilaisuuttaja kaksi kaksipäiväistä jatkokoulutus-kurssia luottamushenkilöilleen. Lisäksitarjolla on tietoa työelämän tarpeidenlainsäädännöstä, kannustavasta palk-kauksesta ja esimiestyön työsuhdeasi-oista sekä valmennusta neuvottelutai-tojen kehittämiseen.

YTN:n luottamusmiehillä ei menesormi suuhun talousasioissakaan. Yri-tystaloudesta on tarjolla suosittu pe-ruskurssi, jatkokurssi ja täydennys-

“Jukolaiset ovat menestyneet paikalli-sissa neuvotteluissa. Osaamista siis on,mutta kynnet on pidettävä terävinäkoko ajan.”

kurssi. Kursseilla valmentaudutaan yt-neuvotteluja varten, jotta luottamus-miehet pystyisivät arvioimaan irtisano-misten tuotannollistaloudellisten syi-den perusteita.

Tänä vuonna YTN-luottamus-miesten koulutuksessa näkyy varmastivalmistautuminen neuvottelukierrok-seen. Toimihenkilöunioni (TU) on ot-tanut keskeiseksi teemakseen työeh-tosopimusten soveltamisrajojen uudel-leen määrittämisen. Siinäkin on YTN:llävartioitavaa.

YTN:n koulutusryhmän puheen-johtaja ja Suomen ValtiotieteilijöidenLiiton asiamies Nuutti Pursiainen ker-too, että YTN:n luottamusmiehetosaavat luottamustyönsä. Heidän tu-kenaan on myös koko YTN-organisaa-tio asiamiehineen, lakimiehineen ja erialojen taustaryhmineen. Hyvä esimerk-ki on Perlos, jonka yt-neuvotteluja var-ten on perustettu laaja kriisiryhmä.Pursiaisen mielestä olisi silti paikallaan,että kaikki luottamusmiehet ja -valtuu-tetut kävisivät sekä perus- että jatko-kurssin.

– Luottamusmiehet tarvitsevatmyös erityisosaamista neuvottelutai-doissa ja yritystaloudessa. On kuiten-kin muistettava, että jo luottamusmie-heksi lähteminen on monessa tapauk-sessa suuri askel yksittäiseltä ihmiseltä.Koulutukseen osallistuminen voi ollamonestakin syystä vaikeaa, Pursiainentuumaa.

Ylempien toimihenkilöiden luot-tamusmiehillä on usein vaikeuksia eh-tiä koulutukseen esimerkiksi työkiirei-den vuoksi. Pursiaisen mukaan verk-kokursseista saattaisi olla apua tähänongelmaan. Perustietouden voisi hank-kia verkko-opintoina, joskin kasvokkaintapaamisia tarvitaan edelleen. (MH)

MA

RKE T

TA

HA

RIN

E N

Nuutti Pursiaisen mielestä asenteetteollisuudessa ovat muuttuneet:luottamusmiestä arvostetaan jahäntä tarvitaan. – Keskiportaanjohtajat ja erityisasiantuntijat eivätole enää työnantajan erityissuojeluk-sessa. Giljotiini leikkaa kaikki samallatavalla oli asema mikä tahansa.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 712

V i i s i v i s a i s t a

1 Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan2004, mutta lakia muutetaanjatkuvasti. Miksi näin?

Ulkomaalaislain valmistelussa tavoitteena olilain selkiinnyttäminen ja alemmanasteistensäännösten kokoaminen lakiin. Kovin hyvintässä ei onnistuttu, laki on laaja ja osin vai-keaselkoinen.

Toimintaympäristön nopeat muutoksetaiheuttavat osaltaan muutostarpeita lakiin.Merkittävä osa muutoksista johtuu EU:nlainsäädäntöhankkeista. EU-lainsäädännönmuutoksia on valmistunut ja vireillä useita.

Nykyistä ulkomaalaislakia on sen voi-maantulon jälkeen muutettu kymmenen ker-taa ja esityksiä on vielä käsittelyssä. Työmi-nisteriö on esittänyt huolestumisensa asias-ta; on pelättävissä, että ennestäänkin varsinmittavan ja vaikeaselkoisen lain sovelletta-vuus heikkenee olennaisesti.

2 Suomi piti pitkään kiinnityövoiman vapaata liikkuvuutta rajoittaneesta siirtymäajasta poiketen monista muista EU-maista.

Oliko siirtymäaikalaista hyötyä työmark-kinoillemme?

Miten makaa maahanmuuttopolitiikka ?

Vuoden 2005 lopussa Suomessa asui noin 114 000 ulkomaan kansalaista eli 2,2, prosenttia koko väestöstä. Työ-voimaan heistä kuului arviolta 53 000. Työministeriön politiikkaosaston maahanmuuttopolitiikasta vastaava johtajaMervi Virtanen kertoo ohessa, miksi uutta ulkomaalaislakia on muutettu jo kymmenen kertaa.

Suomen siirtymäkautta koskeva päätös val-misteltiin yhteistyössä työmarkkinajärjestö-jen kanssa. Siirtymäaika voi olla enintään seit-semän vuotta, Suomen siirtymäaika kesti kak-si vuotta. Useat jäsenmaat ovat jatkaneetsiirtymäkautta, mutta Suomi päätti luopuasiitä 1.5.2006.

Siirtymäajan tarkoituksena oli varmis-taa, ettei työvoiman vapaa liikkuvuus aihe-uttaisi uusista jäsenmaista saapuvan työvoi-man merkittävää kasvua Suomessa. Rajoitusnähtiin tarkoituksenmukaisena, koska työt-tömyys oli yhä korkea monella työalalla jaalueella. Työsuhteen ehtoihin liittyvää val-vontaa koskevassa lainsäädännössäkin oli pal-jon puutteita.

Kokemukset osoittivat, että työvoimaliikkui suoran työllistämisen sijasta erityisestipalvelujen tarjonnan mukaan. Työehtojenvalvonta vaikeutui entisestään, koska työ-voiman liikkumista uusista jäsenmaista Suo-meen oli vaikea seurata. Toisaalta työvoimanliikkumisesta saatiin paljon uutta kokemustaja tietoa. Myös valvonnan tehostamiseentähtäävää lainsäädäntöä uudistettiin.

3 Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan Suomeen tarvi-taan lisää työvoimaa. Mille aloille

Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä jamiten työlupajärjestelmäämme pitäisi vielä uu-distaa ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi?

Hallituksen ohjelman mukaan työperusteis-ta maahanmuuttoa edistetään. Ohjelmassaei ole määritelty työaloja, joissa työvoimaatarvitaan, lähtökohtana ovat työmarkkinoi-den tarpeet. Nyt työvoimapulaa on eräilläteollisuuden aloilla, eräillä palvelualoilla ja ter-veydenhuollossa. Työvoiman eläkkeelle siir-tyminen koskettaa tulevaisuudessa kaikkiatyöaloja, erityisen kipeästi julkista sektoria.

Meillä on suhteellisen joustava työnte-koon liittyvä lainsäädäntö. Erityistä työnte-kijän oleskelulupaa ei edellytetä monissa kes-keisissä tehtävissä, kuten tutkija- tai asian-tuntijatyössä. Menettelyjä, viranomaisten

välistä työnjakoa ja tietojen vaihtoa sekä ti-lastollista seurantaa tulee kehittää.

4 Miten työministeriö seuraa ulkomaa-laisten laadullista työllistymistä?Työskentelevätkö he koulutustaan

vastaavissa tehtävissä?

Laadullista tietoa saadaan lähinnä tutkimus-ten ja erillisten selvitysten kautta. Tutkimus-ten mukaan ulkomaalaiset eivät useinkaantyöllisty koulutustaan vastaavaan työhön,vaan usein vähemmän kielitaitoa vaativiintehtäviin. Maahanmuuttajien työsuhteilletyypillisiä ovat myös lyhyet määräaikaisettyösuhteet.

Toisaalta Suomessa myös työskenteleeulkomaalaisia koulutustaan vastaavissa teh-tävissä esimerkiksi kansainvälisten yritystenja yliopistojen palveluksessa. Tämä edellyt-tää usein monikielistä työyhteisöä.

5 Mitä toimia odotat palkansaa-jaliikkeeltä maahanmuuton

edistämiseksi?

Palkansaajajärjestöillä on tärkeä osa maahan-muuton edistämisessä ja maahanmuuttajienkotouttamisessa. Työelämän osapuolet osal-listuvat maahanmuuttopolitiikan muotoi-luun laajassa merkityksessä yhdessä viran-omaisten kanssa.

Vähintään yhtä tärkeä rooli järjestöillävoi olla monimuotoisen ja monikulttuurisentyöelämän kehittäjänä, syrjimättömyydenedistäjänä, syrjinnän ja rasismin ehkäisijänäja maahanmuuttajien osallisuuden lisääjänä.Järjestön tuki ja järjestötyöhön osallistumi-nen edistävät maahanmuuttajien kotoutu-mista ja osallistumista yhteiskunnan ja työ-yhteisön toimintaan.

TY

ÖM

INSI

TER

IÖ

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 13

Kuuden suurimman puolueen pu-heenjohtajat, Keskustan Matti Vanha-nen, SDP:n Eero Heinäluoma, Kokoo-muksen Jyrki Katainen ja Vasemmis-toliiton Martti Korhonen sekäVihreiden varapuheenjohtaja AnniSinnemäki ja RKP:n varapuheenjohtajaDan J. Oker-Blom saivat paneelissavastattavakseen joukon palkansaajiakiinnostavia kysymyksiä. Panelistiennäkemyksiä udeltiin muun muassaverotuksesta, tasa-arvosta, tulopoliit-tisesta kokonaisratkaisusta, hyvinvoin-tipalveluista ja yliopistouudistuksesta.

Vaalipaneeli käynnisti tammikuus-sa puolueiden puheenjohtajien vaali-tentit. Tilaisuuden järjestivät AKAVA,SAK ja STTK. Puheenjohtajia piti tiu-koilla paneelin juontaja Journalistiliitonpuheenjohtaja Arto Nieminen.

Verotuksesta eripainotuksiaVerotuksesta syntyi sentään näkemys-eroja: maltillista veronkevennysten jat-koa kannattivat Vanhanen, Katainenja Oker-Blom, varovaisemmin ve-ronalennuksiin suhtautuivat Heinäluo-ma, Korhonen ja Sinnemäki. Moni

Puolueilla tutut eväät

Palkansaajakeskusjärjestöjen vaalipaneeli ei tarjonnut yllätyksiä. Panelistit olivat ajoittain liikuttavankin yksimielisiä. Jossuurimmat puolueet saisivat päättää, maa saisi uuden tulopoliittisen sopimuksen ja siihen tasa-arvoerän.

muistutti, että verotus riippuu tulorat-kaisusta.

Vanhanen ilmoitti puolueensaluottavan veronkevennysten tuotta-maan dynamiikkaan. Ylimpien margi-naaliverojen alentamista pitäisi hänenmukaansa jatkaa, mutta alennusta onkohdennettava kaikkiin tuloluokkiin. -Osaajista pitää kantaa huolta, hänmuistutti.

Dramaattisia äkkimuutoksia eiVanhasen mielestä kuitenkaan pitäisitehdä, vaikka väliaikaisissa töissä Suo-messa olevien ulkomaalaisten 35 pro-sentin enimmäisvero voisi olla oikeatavoite myös suomalaisille.

Vanhasen mukaan perintöveroaja ikääntyneiden verotusta olisi syytäkorjata sekä alentaa ruuan arvonlisä-veroa.

Kataisen mielestä kaikkien tulo-luokkien verotusta olisi alennettavamaltillisesti. Lisäksi hän halusi esimer-kiksi pienten osinkotulojen verotto-muutta ja helpotusta perintöveroon.

Oker-Blom piti 50 prosentin ylin-tä marginaaliveroa kohtuullisena ta-voitteena. Hänkin toivoi korjausta pe-rintöveroon ja ympäristöveropakettia,

jossa muun muassa ympäristöystäväl-listen autojen verotus olisi keveäm-pää kuin muilla.

Heinäluoman mukaan Suomenverotus on jo lähellä EU-maiden keski-tasoa. Hän painaisi nyt jarrua. Joka ta-pauksessa verotuksen liikkumavara onpienempi kuin päättyvällä hallituskau-della. Verotuksen olisi oltava oikeuden-mukaista, joten mahdollisen keventä-misen painopiste olisi pieni- ja keskitu-loisissa.

Heinäluoma muistutti, että Suo-messa saa kovan vastineen verorahoil-le. Silti hyvinvointiyhteiskuntaan onpanostettava jatkossa enemmän kuinedellisellä kaudella.

Sinnemäen mielestä veroastetta eivoi jatkuvasti laskea. Hänen mukaansaperusturva on huonolla tasolla jo nyt.

Myös Korhonen huomautti, ettähyvinvointipalvelut ovat vaarassa. Jul-kiset palvelut ovat etusijalla ennen ve-rohelpotuksia. Tosin hänenkin mu-kaansa pieniä tarkennuksia voitaisiintehdä, jos tuloratkaisu antaisi siiheneväitä.

Katainen vilautti vihreääkanneoikeudellePuheenjohtajat eivät halunneet rajoit-taa lakko-oikeutta, mutta laittomienlakkojen ankarampaa rankaisemistatoivoi erityisesti Oker-Blom. Katainenja Vanhanenkin olisivat valmiita tarkis-tamaan lakkosakkojen tasoa.

Tilaisuudessa läsnä ollut Perloksenpääluottamusmies Pentti Hartikainensai synninpäästön perloslaisten laittom-alle ulosmarssille. Sitä pidettiin ymmär-rettävänä.

Perusteettomia pätkätöitä pahek-suivat kaikki. Ammattiyhdistysten kan-neoikeutta oltiin valmiita kannatta-maan. Jopa Katainen totesi palkansaa-jayleisön edessä, että Kokoomus voisiharkita kanneoikeutta, jos se koetaanjärkeväksi.

Ay-liikkeen kanneoikeus olisi yksikeino hillitä perusteettomien pätkätöi-den syntyä, kun yksittäisen ihmisen eitarvitsisi viedä asiaa eteenpäin. (MH)

LEH

TIK

UV

A/M

AR

TT

I K

AIN

ULA

INEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 714

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuoje-luosaston ylitarkastaja, psykologi Ola-vi Parvikko toivoo työelämän inhimil-listyvän niin, että siellä olisi tilaa myösherkemmille ihmisille.

Olavi Parvikko löytää Tilastokes-kuksen vuoden 2003 työolotutkimuk-sesta kiinnostavan paradoksin. Uupu-neiden määrä ei ole lisääntynyt vuo-den 1997 jälkeen. Samalla on yhäenemmän niitä, jotka pitävät uupu-musta vaara- tai riskitekijänä työssään.Masennuslääkkeiden käyttö viisinker-taistui vuosina 1989–2002.

Palkansaajien kokemuksen mu-kaan työ vaikuttaa aiempaa enemmänterveyteen. AKAVAn tutkija Ulla Aittakertoo viime Akavalainen-lehdessä,että ylemmät toimihenkilönaiset voi-vat huonommin kuin muut palkansaa-jat ja pitävät uupumusta tai omanmielenterveyden järkkymistä vaaranatai riskinä.

Mielekkyys vähentynyt

Työministeriön työolobarometrin mu-kaan työn kokeminen mielekkääksi onviimeisen kymmenen vuoden aikana

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

Piirrokset:

Maria

Munsterhjelm

Psykologi Olavi Parvikko kaipaainhimillisyyttä työelämään

Sairauspoissaolot ja erityisesti mielenterveyden häiriöiden perusteella korvatut sairauspäivät ovat useilla aloilla lisään-tyneet. Masennusdiagnoosilla myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kaksinkertaistui 90-luvulla.

pysynyt vähäisenä. Tämä lisää sairaus-poissaoloja ja eläkehakuisuutta.

Sairauspoissaolojen riskitekijöistätyöelämän laatutekijät ovat yleensäsuurempia kuin ihmisten elämäntapa-tekijät. Sairastumisriskiä lisäävät työnsuuret vaatimukset, huonot vaikutus-ja osallistumismahdollisuudet, ponnis-telujen ja palkitsevuuden epäsuhta, ris-tiriidat esimiehen kanssa ja huono joh-taminen.

Epäoikeudenmukaisuus pahentaastressiä. Eriarvoisuus ja syrjintä koh-distuvat etenkin osa-aikaisiin ja tilapäi-siin työntekijöihin. – Reilu kohtelu onerityisen tärkeää 45–54-vuotiaille. Jostämän ikäisiä kohdellaan epäreilusti, heromahtavat helposti, Olavi Parvikkosanoo.

Työhyvinvointia alentavien tekijöi-den kirjo on laaja. Parvikko kuvaa kier-rettä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.

– Ihmiset tietävät, miten voisi japitäisi toimia. Se ei ole mahdollista, kos-ka on kiire ja liian vähän työntekijöitä.Kun työn hallinta on heikkoa, ihmisetärtyvät ja uupuvat. Toivottomassa ti-lanteessa he eivät enää kunnioita toi-siaan. Työhön kiinnittyminen on heik-koa.

Mielialaongelmaisetheitetään pois

Olavi Parvikko kertoo tutkijoiden säp-sähtäneen, kun kävi ilmi, että masen-nus työkyvyttömyyseläkkeen syynä onniin sanotun VETO-indikaattorin mu-kaan kymmenkertaistunut.

– Vaatimukset toimia verkostois-sa ja työryhmissä, kestää ristiriitoja jaepävarmuutta, sopeutua jatkuviinmuutoksiin ja kilpailuun, saattavattuottaa tavallista enemmän vaikeuksiamielialaongelmista kärsiville ja myössynnyttää näitä ongelmia.

– Pelin henki on, että mielialaon-gelmaiset heitetään pois. Näin käy vuo-sittain noin 4000:lle.

Työelämä on muuttunut syrjiväk-si ja kylmäkiskoiseksi. Vajaatehoisille eitarjota mahdollisuutta tehdä töitä jak-samisensa mukaan, Parvikko huokaa.

– Työelämässä edellytetään, ettäihmiset olisivat kovapintaisia. Pelkääjätalkavat sinnitellä.

Yrittäkää ymmärtääerilaisuutta

Parvikko puhuu erilaisuuden ymmär-tämisen puolesta. – Herkät ihmisetsaattavat olla työyhteisössä arvok-kaampia kuin kovapintaiset, jotka ei-vät värähdäkään, vaikka mitä tapah-tuisi.

– Vähemmän tehokkaiden ihmis-ten pois potkiminen tulee lisäksi kal-liiksi, Parvikko toteaa, vaikka harmitte-lee, että asiaa pitää perustella talou-dellisella kannattavuudella.

Hänen mielestään työelämä olisiinhimillisempää, jos se joustaisi niin,että työssä jatkaminen olisi mahdollis-ta myös vajaatehoisena. Olisi myössuotavaa, että kuntoutus- ja eläkepää-tösten jälkeen pidettäisiin yllä työhönpaluun mahdollisuutta. Tähän pyritäänvaltakunnallisella Veto-ohjelmalla, jon-ka tavoite on edistää työelämän veto-voimaa.

Lähteet:

Markku Lehto, Kari Lindström, Jouko Lönnqvist,

Olavi Parvikko, Olavi Riihinen, Ismo Suksi ja Han-

nu Uusitalo: Mielenterveyden häiriöt työkyvyttö-

myyseläkkeen syynä – ajatuksia ehkäisystä, hoi-

dosta ja kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysminis-

teri

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 15

– Poissaolo ei paranna esimerkiksi sitä,että suhteet esimieheen ovat huonot.Asiat eivät muutu, ellei niille tehdä jo-tain. Sanoma Oy:n työterveyshuollos-sa on tapahtunut paljon sen jälkeen,kun Jukka Arajärvi tuli yhtiön työter-veyslääkäriksi kymmenen vuotta sitten.

Vuodesta 1997 on ollut käytössälyhyiden, 1–3 päivän, poissaolojenomailmoitusmenettely. Arajärven mie-lestä on turhaa hyppyyttää kuumeisiaihmisiä hakemaan lääkäriltä todistus-ta. Hän on huomannut, että ihmisiinvoi luottaa.

– Erittäin harvoin on aihettaepäillä ihmisen ilmoituksen oikeellisuut-ta.

Yhtiössä on käytössä myös kun-toutusneuvottelu. Syy työpahoinvoin-tiin voi olla esimiehessä, johtamiskult-tuurissa tai yksittäisessä työntekijässä.Kuntoutusneuvottelussa kaikki osa-puolet ovat paikalla ja yhdessä mieti-tään, miten tilannetta voisi parantaa.

– Työterveyshuollon edustajanläsnäolo helpottaa hankalien asioidenkäsittelyä, Arajärvi kertoo.

Sairauslomatodistukset menevättalossa työterveyshuoltoon. Esimies einiitä näe. Työterveyshuolto seuraapoissaolotilastoja ja selvittää osapuol-ten kanssa, miten työtä tai työolojapitäisi muuttaa niin että työhönpaluuolisi mahdollista.

Tilanneherkkyyttäyhteydenottoihin

Yhtiössä valmistellaan TyöKuntoon-hy-vinvointistrategiaa, johon on tarkoitussiirtyä vähitellen keväällä 2007.

Uusista toimintamalleista ensim-mäisenä otetaan käyttöön varhaisenyhteydenoton malli toistuvissa tai pit-kittyneissä sairauspoissaoloissa. Esimie-hen on otettava yhteyttä poissaolijaan,mikäli sairausvapaa on kestänyt yli kak-si viikkoa tai poissaolo koostuu toistu-vista lyhyistä jaksoista.

– Yhteydenotto sairauslomallaolevaan edellyttää, että se perustuukoko talon yhdessä sopimiin pelisään-töihin. Esimieheltä yhteydenotto vaa-tii tilanneherkkyyttä ja hienotuntei-suutta. Kaikille esimiehille järjestetään

koulutus siitä, miten ja milloin poissa-olijaan on otettava yhteyttä.

Yhteydenoton viesti poissaolijalleon: sinua tarvitaan. Me välitämme si-nusta.

Myönteinen vastaanotto

Jukka Arajärvi on huomannut, ettähienotunteinen yhteydenotto poissa-olijaan ilahduttaa tätä.

– Eräs työntekijä kertoi minulle,että hän aikoo ottaa yhteyttä sairaus-poissaolijaan. Lähetin hänen kauttaanterveisiä ja kysyin, haluaisiko poissaoli-ja palata töihin työkokeilun avulla.Tämä onnistui.

Työkokeilussa pitkään poissaollutpalaa aluksi töihin muutamaksi tun-niksi päivässä. Jonkin ajan kuluttua kat-sotaan, jaksaako hän olla pidempääntöissä. Tämä on toiminut meillä hyvin,vaikkei se onnistu kaikissa tehtävissä,esimerkiksi lehden painamisessa.

Hyvinvointistrategian tavoite yk-silön näkökulmasta on, että hän jak-

Varhainen tuki talon tavaksiSanoma Oy:n johtava työpaikkalääkäri Jukka Arajärvi kannattaa mahdollisimman varhaista puuttumista sairaus-poissaoloihin. Hän kannustaa ihmisiä rohkeuteen.

jatkuu seuraavalla sivulla

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 716

saa paremmin ja töihin on kiva tulla.Henkilöstönäkökulma on se, että li-sääntynyt hyvinvointi parantaa työn-tekijöiden sitoutumista sekä työhönettä yritykseen. Yhtiön näkökulmastahyvinvoiva ja motivoitunut työntekijäon tuottavampi.

Arajärvi lyö pöytään sairauspois-saolojen kustannukset. Poissaolopäivänhinta on keskimäärin 300 euroa ja työ-kyvyttömyyseläkkeen hinta noin100 000 euroa. Pitkät sairauslomat tu-levat kalliiksi myös poissaolijoille.

Sairausvapaa voi heikentääterveyttä

Jukka Arajärven kokemus on, että ih-miset ovat yleensä kiinnostuneempiatyöhönpaluustaan kuin poissaolosta.Onko ihmisellä oikeus työkykyyn vaityökyvyttömyyteen? hän kysyykin.

Sairausvapaat voivat jopa heiken-tää ihmisen terveyttä. Mitä pidempäänsairausvapaa jatkuu, sitä vaikeampaaja epätodennäköisempää töihin paluuon. Sairaus voi aiheuttaa masennusta,

hankaloittaa urakehitystä ja heikentäätaloudellista tilannetta.

Onnetonta on se, että mieliala-ongelmien aiheuttamilla pitkillä saira-usvapailla on taipumus toistua.

Tuettu asteittainen työhönpaluuvoi nopeuttaa tervehtymistä.

Tilannetta auttaa vuoden 2007alussa voimaan tuleva osasairauspäivä-raha, jolla tuetaan työhön paluuta pit-kän sairausloman jälkeen. Työntekijäsopii työnantajan kanssa osa-aikatyös-tä ja saa samalta ajalta osasairauspäi-värahaa.

jatkoa edelliseltäsivulta

Työaikojen hallinta vähentääetenkin naisten sairastamista

Työaikojen hallinta ja omiin työaikoihin vaikuttaminen vähentää erityisesti naisten sairastamista. Huono työaikojenhallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen. Riski psyykkisen rasittuneisuudenilmaantumiseen kasvoi puolitoistakertaiseksi samoin kuin riski joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle.

Miehillä huono työaikojen hallinta eivaikuttanut itse arvioituun terveyteen,mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillämiehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruu-miillinen työ.

Näin toteaa lääketieteen lisensi-aatti Leena Ala-Mursula väitöstutki-muksessaan, joka tarkastettiin Oulunyliopistossa marraskuussa. Työ kuuluuKunta10-tutkimukseen, jossa seurattiinkymmenen suomalaisen kaupunginhenkilöstöä vuosina 1997–2003. Tutki-muksessa oli mukana oli yli 30 000työntekijää. Työaikojen hallinnan vai-kutuksia terveyteen ei ole selvitetty ai-emmin kattavasti.

Työaikojen hallintaa mitattiin koe-tuilla mahdollisuuksilla vaikuttaa työ-

päivän pituuteen, alkamis- ja päätty-misajankohtiin, taukoihin, yksityisasioi-den hoitamiseen työpäivän kuluessa,työvuoroihin, lomien ja vapaapäivienajankohtiin sekä palkattomien virkava-paiden pitämiseen. Lisäksi kyselyilläseurattiin stressiä ja terveyttä sekä re-kistereistä sairauspoissaoloja.

Kokonaiskuormitus jatyöstressi lisäävätsairauspoissaoloja

Runsaisiin kotityötunteihin (yli 25 tun-tia viikossa), työmatkatunteihin (yli 7,5tuntia viikossa) ja kokonaistyötuntei-hin (yli 75 tuntia viikossa) liittyi saira-uspoissaolojen lisääntymistä sekä nai-silla että miehillä. Tosin miehillä run-saat kotityötunnit olivat harvinaisia.Myös työstressi ennusti sairauspoissa-olojen lisääntymistä. Työstressiä mitat-tiin tutkimuksessa kovien vaatimustenja huonon hallinnan yhdistelmällä sekäponnistelujen ja palkintojen epäsuhdal-la.

Tutkimuksessa havaittiin, ettähyvä päivittäisten työaikojen hallintavähensi sairauspoissaoloja erityisestiniissä tilanteissa, joissa työntekijöille

kertyi paljon kotityö-, työmatka- ja ko-konaistyötunteja. Sairauspoissaolojenriskit vähintään puolittuivat, mikäli sa-manaikainen työaikojen hallinta oli hy-vää. Myös työstressiin liittyvä sairasta-minen väheni merkittävästi, jos työn-tekijät kokivat voivansa vaikuttaatyöaikoihinsa.

Palkkatyön ja kotityönyhteensovittaminenhelpottuu

Tutkimuksen perusteella hyvä työaiko-jen hallinta vähentää sekä työn ulko-puoliseen kuormitukseen että työ-stressiin liittyvää sairastamista. Tulok-set osoittavat, että hyvä työaikojenhallinta on erityisen tärkeää naistenterveydelle.

Työelämän kehittämisen näkökul-masta näyttäytyy, että työaikojen hal-lintaa vahvistamalla voidaan helpottaapalkkatyön ja kotityön yhteensovitta-mista.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopistonkansanterveystieteen ja yleislääketie-teen laitoksella yhteistyössä Työterve-yslaitoksen kanssa.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 17

Sairauspoissaolojen määrien tarkastelu on melkoista tiedettä sekin. Yksi tunnusluku ei riitä anta-maan kunnon kuvaa palkansaajien sairastavuudesta.

Ylemmät toimihenkilöt sairastavat pikaisesti

Esimerkiksi poissaolopäivien keskiarvoatäydentämään tarvitaan tietoa siitä,kuinka suurella osalla palkansaajista onollut sairauspoissaoloja. Lisäksi tarvi-taan tietoa poissaolokerroista ja pois-saolokertojen pituudesta. Poissaoloker-tojen määrään ja poissaolojen pituu-teen vaikuttavat myös palkansaajansosioekonominen asema, sukupuoli, ikäsekä työnantajasektori.

Tilastokeskuksen vuoden 2003Työolotutkimuksen mukaan 40 pro-sentilla suomalaisista palkansaajista eiollut ainuttakaan sairauspoissaolopäi-vää vuodessa. Lyhyitä 1-3 päivän sai-rauspoissaoloja oli joka viidennellä pal-kansaajalla. Yli kolmen päivän muttaalle kuukauden poissaoloja joka kol-mannella ja yli kuukauden kestäviä jokakymmenennellä palkansaajalla.

Vuosittaisia ikävakioituja sairaus-poissaolopäiviä oli päivien keskimäärällämitattuna työntekijäasemassa työsken-televillä (11,3 päivää), alemmilla toimi-henkilöillä (8,8 päivää) ja ylemmillä toi-mihenkilöillä (6,3 päivää). Naisilla olikaikissa henkilöstöryhmissä useampiasairauspoissaolopäiviä kuin miehillä. Ikäkasvatti keskimääräistä sairauspoissa-olopäivien määrää sekä miehillä ettänaisilla. Eniten ikävakioituja sairauspois-saolopäiviä kertyi kunnissa työskente-leville.

Ylempiä toimihenkilöammattejaedustavilla oli lyhyitä alle 3 päivän pois-saolokertoja suurin piirtein yhtä pal-jon kuin muillakin palkansaajilla. Kui-tenkin pitkiä yli 3 päivän sairaslomiaheillä oli kaikissa ikäryhmissä selvästimuita palkansaajia vähemmän.

Masennus vietyökyvyttömyyseläkkeelle

Sairauspäivärahoja maksetaan enitentuki- ja liikuntaelinsairauksien perus-

teella. Seuraavaksi tärkeimmät syyt ovatmielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt.

Työkyvyttömyyseläkkeen aiheut-taa useimmin mielenterveysongelmatai tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevienosuus työikäisestä väestöstä on pie-nentynyt viime vuosikymmeninä huo-mattavasti. Varsinaista työkyvyttö-myyseläkettä saa noin 250 000 ihmis-tä.

Eläketurvakeskuksen tilastojenmukaan työkyvyttömyyseläkkeistä 35prosenttia johtui mielenterveyden häi-riöistä vuonna 2003. Vuonna 1996 vas-taava prosentti oli 27. Viidennes työ-kyvyttömyyseläkkeistä johtuu tuki- jaliikuntaelinten sairauksista. Niidenosuus on vähentynyt.

Mielenterveyseläkkeelle siirrytäänkeskimäärin 48-vuotiaana, muun syynvuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jää-dään noin 53-vuotiaana. Masennus onyleisin mielenterveyseläkkeen diagnoo-si.

Mielenterveyseläkkeiden osuustyökyvyttömyyseläkkeistä on suurinvaltiosektorilla (39 %), toiseksi suurinkuntasektorilla (32 %). Yksityissekto-rilla osuus on 24 prosenttia.

Tilastokeskuksen kuolemansyyti-laston mukaan Suomessa kuoli vuon-na 2005 runsaat 7600 työikäistä (15–64-vuotiasta) miestä. Yleisin kuolinsyyoli alkoholi, johon kuoli noin 1300 mies-tä. Sen jälkeen tulevat sydän- ja veri-suonitaudit, tapaturmat, itsemurhat,keuhkosyöpä ja aivoverenkierron sai-raudet.Työikäisiä naisia kuoli vuonna 2005 noin3300. Suurin kuolinsyy on rintasyöpä,sitten tulevat alkoholi, tapaturmat, it-semurhat, sepelvaltimotaudit ja aivo-verenkierron sairaudet.

Sairaudet aiheuttavat yhteiskun-

Tietoa Suomen työoloistaTilastotietoja suomalaisten palkan-saajien työoloista tarjoaa Työterve-yslaitos Työolot Suomessa –sivus-tollaan.

Osoitteesta http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Tieto-kannat/Tyoolot+suomessa löytyyrunsaasti tilastotietoja esimerkiksityötapaturmista, ammattitaudeis-ta, syöpävaarallisille aineille altistu-misesta ja sairauspoissaoloista. Tar-jolla on myös hyödyllisiä linkkejä li-sätietoihin, arviointimenetelmiin jahyviin käytäntöihin.

nalle vuosittain noin 20 miljardin eu-ron kustannukset. Valtaosa kustan-nuksista aiheutuu menetetystä työpa-noksesta, varsinkin sairauspoissaoloistaja ennenaikaisista eläkkeistä.

Lähteet:

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työaikakatsaus

2006.

Eläketurvakeskuksen monisteita 50. Helsinki 2004.

Gould, Raija & Nyman, Heidi: Mielenterveys ja

työkyvyttömyyseläkkeet.

Kuolemansyyt 2005. Tilastokeskus.

Tutkimuksia 244. Työmarkkinat 2006.

Ylitalo, Marko: Palkansaajien sairauspoissaolot.

Artikkeleita työolotutkimuksesta 2003. Tilastokes-

kus.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 718

Helena tietää, miten salakavalaa uupumi-nen on. Hän toimi vuosia ylempänä toi-mihenkilönä, kuuli ja luki asiantuntijalau-suntoja uupumisesta ja silti teki kaikki vir-heet, joista varoitettiin.

– Söin huonosti, kannoin töitä ko-tiin, tein enemmän ja enemmän.

Lopputulos oli, että luovuus kato-si. – Kun olen jälkeenpäin katsonut vä-syneenä tekemiäni papereita, näen, et-teivät ne niin ihmeellisiä ole.

Pahinta Helenan työhistoriassa olijärjestelmällinen ulossavustus. Hänenesimiehenään oli luottamushenkilö, jokahalusi hänen paikalleen. Siitä alkoi kaf-kamainen painajainen.

– Keinoja ja konsteja riitti. Piti teh-dä älyttömiä raportteja ja selvityksiä, joi-ta kukaan ei lukenut. Etsimällä etsittiinvirheitä. Työpaikalle palkattiin outplace-ment-konsultti, jonka tehtävä oli näyt-tää, että olin tarpeeton. Työstäni hän eiymmärtänyt mitään.

– Vuoden kuluttua olin ensimmäi-sellä sairauslomalla alkavan vatsahaavanvuoksi. Käytin lääkkeitä sydämen rytmi-häiriöihin, joita minulla oli varsinkin en-nen hallituksen kokouksia. Laihduin jahiusrajani nousi.

– Vuoden kuluttua menin uudellesairaslomalle. Olin alle 40-vuotias. Työ-terveyslääkäri sanoi, että noin et voi jat-kaa.

Elettiin syvintä lamaa. Uutta työ-paikkaa ei noin vain olisi löytynyt eikähän ammatillisista syistäkään halunnutluovuttaa ja myöntää, että hänen sa-vustajansa olisivat oikeassa.Piinaa kesti kaksi vuotta. Lopulta hänetirtisanottiin, laittomasti. Hän haastoityönantajan oikeuteen ja voitti.

Siitä alkoi hänen tervehtymisensä.Hän pääsi pois kalvavasta työympäris-töstä ja keskittyi perheeseensä, osallis-

Helena, 48 v.

Pois kalvavastatyöympäristöstäKun katsoo Helenan hyvinvoivaa olemusta,ei uskoisi, minkä mankelin läpi hän on käy-nyt.

tui vanhempaintoimintaan, opettelikokkaamaan italialaisia, kreikkalaisia jatexmex-ruokia. Hemmotteli perhet-tään ja samalla kuntoutui.

Häntä auttoivat myös ystävät. –Sain paljon hyviä ohjeita. Yksi neuvooli, että pidä aina tukkasi ja meikkisikunnossa. Älä näytä luuserilta.

– Ellei ole kunnossa, sisäinen sä-teily puuttuu. Jos jaksaa nähdä vaivaaitsestään huolehtimiseen, jaksaa myöspitää päänsä pystyssä.

Sittemmin hän sai hyvän työpai-kan, joka aluksi hiveli hänen itsetunto-aan. Ihmissuhderistiriitoja ei ollut,mutta töitä oli liikaa. Vähitellen hänväsyi tekemään muiden töitä omiensalisäksi ja toimimaan organisaatiossa,jossa luottamusmiesjohto ei sitoutu-nut päätöksiin.

Nyt hän osasi ajoissa pitää huol-

ta itsestään. – Kun on kerran käynytkokemani piinan läpi ja nähnyt, mitenhuonoon kuntoon voi mennä, voipäättää: minun ei enää tarvitse sietäätätä. Minulla on oikeus pitää itsenikunnossa.

Niinpä hän sanoi itsensä irti.Jonkin aikaa mietittyään hän to-

teutti haaveensa ja perusti oman yri-tyksen, jossa hän saa käyttää koko sitäluovuutta, joka väsyneenä oli jäänyt pi-mentoon. – Enää en ajattele eläkkeellemenoa.

Jalostaako kärsimys, kysyn.– Toivon hartaasti. En enää tee

töitä hullun lailla enkä pidä itseäni kor-vaamattomana. Tiedän, että elämässävoi sattua kaikenlaista. Se opettaa nöy-ryyttä. Mieheni sanoi tosi hienosti: si-nusta on tullut ihmisenä paljon siedet-tävämpi kuin aiemmin.

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 19

Juhani ryhtyi 27-vuotiaana ekonominaperustamaan yritystä. Hänet valittiinuuden yhtiön toimitusjohtajaksi. Innos-tus oli suuri ja virtaa riitti.

30-vuotiaana hän ajatteli: “En ha-lua jumittua paikalleni.” Hän otti puo-len vuoden virkavapaan, lähti Rans-kaan ja nautti vapaudesta. Nuorenasaattoi tehdä irtiottoja. Hän päättitehdä saman uudelleen kymmenenvuoden kuluttua.

Palattuaan hän laajensi yritystä.Se kasvoi ja menestyi. Henkilökunnallaoli hauskaa yhdessä, töissä ja vapaa-aikana, juhlaa ja juhlittavaa riitti.

40-vuotiaana, kun olisi ollut uu-den irtioton tarve, hän huomasi etteise ollutkaan mahdollista kasvaneen fir-man toimitusjohtajalle Hän osallistuisen sijaan vuoden mittaiseen liikkeen-johdon jatkokoulutusohjelmaan.

– Sain siellä hyvän verkoston, jos-ta oli hyötyä firmalle. Ostin uuden yri-tyksen ja kehitin liikeideaa. Olin kol-men yhtiön toimitusjohtaja.

Sitten kävi vanhanaikaisesti. Kas-vu loppui ja kannattavuus heikkeni. –Omistaja ja rahoittaja löivät suitsiasuuhun, mikä ahdisti. Kyllästyin rutii-neihin, koska olen kehittäjä.

Lama pätkähti päälle. Valuuttalai-na kasvoi yhdessä yössä 40 prosent-tia. Asiakkailta loppuivat rahat ja pitiryhtyä saneeraamaan. – Yritin välttääirtisanomisia, mutta osa toiminnoistaoli pakko ulkoistaa. Pudotimme palk-kojamme 20 prosenttia puoleksitoistavuodeksi ja henkilökunta vaihtoi loma-rahojaan vapaaksi. Pääsimme laman yli,mutta entinen draivi oli kadonnut.

– Työ ja firma olivat minulle tär-keintä elämässä. En voinut hyvin, josyrityksen kassassa ei ollut rahaa. Pys-tyin yllättävän hyvin hoitamaan työnija sulkemaan pois pahan olon ja ahdis-tuksen, mutta yksityiselämäni kärsi. Kä-

Juhani, 60 v.

Kummallinen ilo pyrkii pintaan

Juhani on juuri täyttänyt 60 vuotta ja jäämässä eläkkeelle. Olo on sekoitus mielihyvää ja haikeutta.

vin läpi kaksi avioeroa ja minulla oli kol-me lasta.

– Olin oppinut peittämään tun-teeni ja ahdistukseni. Toisen avioeronjälkeen olin tosi pahassa jamassa ja ha-keuduin terapiaan. Kävin läpi ankaranlapsuuteni ja löysin pahoinvointini pe-rimmäiset syyt. Se avasi monia lukko-ja. Nyt hyväksyn – vähän surumieli-sesti – sen mitä tapahtui.

Juhanin paineita helpotti myöslapsuuden kaveripiiri ja yrityksen halli-tuksen puheenjohtaja, jonka kanssahän saattoi keskustella kaikesta mah-dollisesta. – Kun hän jäi eläkkeelle, al-koi henkinen lähtölaskentani.

– Seuraava kulminaatiopiste olifirman suuri 30-vuotisjuhla, joissa näintekemisieni koko kaaren. Tilitys uras-tani tuli tehtyä.

– Päätin vielä hankkia yritykselleuudet toimitilat ja hoitaa remontin.Huomasin toimivani voimieni äärirajoil-la. Ajattelin, etten itse enää muuta uu-siin tiloihin. Esitin asian hallitukselle jasovimme uuden toimitusjohtajan ha-kemisen aikataulusta. Ratkaisu helpot-

ti suunnattomasti.– Päätin jäädä eläkkeelle, kun ta-

jusin mitä jatkaminen voisi merkitä.Parin viikon sisällä neljä tuttuani kuoli;kaksi syöpään, yksi aivoinfarktiin, yksiaortan repeämään. Ei helkutti, elämäl-lä ei ole takuita. Haluan jäädä eläk-keelle vielä kun olen kunnossa ja pys-tyn nauttimaan harrastuksista ja elä-mästä yhdessä läheisteni kanssa.

– Uuden toimitusjohtajan astut-tua remmiin huomasin pian, ettei mi-nua enää tarvita täällä. Se on haikeaaja samalla helpottavaa. Kukaan ei odo-ta minun enää tekevän päätöksiä.

Juhani inhoaa pompöösejä juhlia,mutta joku lähtöriitti vielä puuttuu. –Ehkä kokoan parhaimmat työkaveriniyhteen ja syömme, juomme, saunom-me ja laulamme minut irti tästä työ-yhteisöstä.

– En tiedä, mitä teen ensi syksy-nä. Haluan tarkastella asioita rauhas-sa, niin että sielu ennättää mukaan.Olen huomannut senkin, että kum-mallinen ilo pyrkii pintaan.

Anitta Valtonen

vapaa toimittaja

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 720

Ei tullut ihan takkia,mutta liivit kuitenkin

Kunta- ja palvelurakenteen uudistuk-sen tarkoituksena on parantaa tuota-vuutta, hillitä kuntien menojen kasvua,kehittää kuntien järjestämien palvelu-jen ohjausta ja varmistaa koko maassalaadukkaat ja kansalaisten saatavillaolevat palvelut.

Puitelaki antaa nimensä mukaises-ti kunnille raamit, kun ne uudistavatkunta- ja palvelurakenteita.Lakiin sisältyykin useita kuntia koske-via velvoitteita. Niiden pitää laatia elo-kuun loppuun mennessä selvityksetyhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitel-mat palveluiden järjestämisestä. Yhteis-työ edellyttää joko kuntaliitoksia taiyhteistoiminta-alueita. Pääkaupunki-seutu ja 16 kaupunkiseutua tekeväterikseen suunnitelmat seudullisesta yh-teistyöstä.

Kuntia kannustetaan liitoksiin jayli 20 000 asukkaan kuntien muodos-tamiseen. Jos yhteisen rajan puut-tuminen estää halutut yhdistymiset,kuntien on joka tapauksessa kyettäväkorjaamaan palvelujen puutteet yhteis-toiminnan ja yhteisvastuun avulla.

Terveydenhuolto, sosiaalipalvelutja koulutoimi ovat niitä perustuslainedellyttämiä peruspalveluja, jotka onpystyttävä järjestämään.

Tässä vaiheessa ei vielä ollut po-liittista valmiutta pohtia esimerkiksi eri-koissairaanhoidon tai ammattikorkea-koulujärjestelmän uudistamista. Moni-en mielestä sillekin tarkastelulle olisitarvetta.

Laki ei takaa vielä mitään

Hemmilä lukee lain perusteluja ja hy-mähtää: kaunista ja hyvää, mutta lakisinänsä ei takaa vielä mitään. Hän an-taa esimerkin: jos kaksi elinkelvotonta

JUKO:n neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä pitää kunta- ja palvelurakenteen uu-distukseen tähtäävää puitelakia kelvollisena yrityksenä ratkaista kuntatalouden jajulkisten palvelujen ahdinkoa. Kaikkien kuntien on nyt ainakin pakko pysähtyämiettimään, miten järjestää asiansa. Yhteistoimintaa toisten kanssa ei voi välttää.

kuntaa liittyy yhteen, tulos ei voi ollapaljon alkuperäistä tilannetta parem-pi. Sen uskoo maallikkokin.

Toisaalta Suomen kunnat ovatniin erilaisia, että samanlaiset keinoteivät millään sovi kaikille.

– On silti välttämätöntä tehdäjotain. Maassa on ollut siitä selkeä po-liittinen tahto: kuntien rakenteita javaltionosuusjärjestelmää on uudistet-tava. Valtion ja kuntien tehtävänjakoonliittyvät ratkaisut ovat puitelaissa to-sin pieniä, eikä niillä ole käytännössäsuurta merkitystä, ei myöskään kunti-en rahoitus- ja valtionosuusjärjestel-män uudistuksella, Hemmilä toteaa.

Rahoitus- ja valtionosuusjärjestel-män uudistuksessa kuntien verotulo-pohjaa vahvistetaan siirtämällä vero-vähennyksiä valtion rasitukseksi. Val-tion ja kuntien välinen kustannustenjako ei kuitenkaan muutu, kun valtion-osuudet samalla vähenevät.

Hemmilän mielestä on tervettä,että pääkaupunkiseutu ja 16 muutakaupunkiseutua joutuvat nyt tarkas-telemaan kunnallisten peruspalvelujen-sa lisäksi myös maankäytön, asumisenja liikenteen yhteensovittamista ja pal-velujen käyttöä yli kuntarajojen. Poh-joisen ongelmat jäävät silti ratkaise-matta, sillä puitelain kaupunkiseutui-hin ei kuulu yhtään Lapin kaupunkia.

Työ ja toimeentulo säilyy

Lain aiheuttamat uudelleenjärjestelyttoteutetaan kunnissa yhteistoiminnas-sa kuntien henkilöstön edustajienkanssa. Henkilöstöä ei saa uudelleen-järjestelyjen takia irtisanoa taloudelli-silla tai tuotannollisilla perusteilla vii-den vuoden aikana, puitelaissa tode-

Pekka Hemmilän mielestä kuntientaloudellisia ongelmia ei ratkaistasiirtämällä palvelut yksityistentuottamiksi. Rönsyt pitää karsia,mutta kuntien on nyt aika keskittyäperuspalvelujen tuottamiseen. Siihenkunta- ja palvelurakenneuudistustarjoaa kyllä keinoja.

Marketta

Harinen

tiedottaja

taan.Ajatuksena on, että kun uusia

kuntarakenteita syntyy, yhdistyvienkuntien palkolliset siirtyvät uuden yk-sikön palvelukseen niin sanottuina van-hoina työntekijöinä.

- Jos ihmisellä on halua muuttaatehtäviään, irtisanomisia ei tule. Perus-palvelujen parissa töitä varmasti riit-tää, oppilaat ja potilaat eivät häviä mi-hinkään. Toisaalta uutta pitää ryhtyärakentamaan ja siinä erityisesti akava-laisilla on paljon työtä.

Hemmilän näkemys on, että kun-ta- ja palvelurakenteen uudistuksenmyötä henkilöstön määrä väheneekunnissa vain hieman ja sekin hallin-non puolelta. Ongelma tulee pikem-minkin olemaan, mistä saadaan kun-tapuolella väkeä, kun suuret ikäluokatsiirtyvät vähitellen eläkepäiville.

Totta on, että kun kymmenenkuntaa yhdistyy, uusi kuntakokonai-suus ei tarvitse kymmentä kunnanjoh-tajaa, koulutoimenjohtajaa tai sosiaali-johtajaa.

– Johtavassa asemassa olevia tar-vitaan oli nimike mikä hyvänsä. Aka-valaisilla on kykyä ja halua muutok-

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 21

seen, Hemmilä uskoo, vaikka juuri joh-tavassa asemassa olevat ovat vastus-taneet uudistusta eniten.

Hemmilän mielestä nyt pitäämennä muutokseen mukaan ja ottaaselvää asioista. Tietämättömyys lisääepävarmuutta ja vie työmotivaatiota.Siksi JUKO:n luottamusmiesjoukkoa onkoulutettu ja koulutetaan ahkerasti.Kun muutos on tulossa, se on otetta-va haltuun eikä kaivauduttava poteroi-hin.

Kun puitelaki on nyt hyväksytty,kunnan työnantajapuoli ja palkansaa-jajärjestöt voisivat antaa vielä täsmen-nettyjä ohjeita palvelussuhdeturvasta,henkilöstön siirtymisestä uuden työn-antajan palvelukseen ja siitä, miten pal-velussuhteita ryhdytään harmonisoi-maan.

– Aluksi samoista tehtävistä mak-setaan varmasti eri palkkoja, kun yh-distyneillä kunnilla on ollut erilaisia pai-kallisia sopimuksia. Ajan mittaan pal-kat muotoutuvat kuitenkin uudenkuntakokonaisuuden henkilöstöstrate-gian mukaisiksi.

Työmarkkinaneuvotteluihin uudis-tus tuo oman muutoksensa. Kun kun-takoko kasvaa, myös työhön liittyvämatkustaminen lisääntyy. Sen korvaa-

misesta sopiminen on yksi tämän vuo-den neuvottelujen ajankohtainen ky-symys.

– Tosin Kainuun mallin koeluon-toinen sopimus matkustamisen kor-vaamisesta toiminee hyvänä pohjana,Hemmilä arvelee.

Keskitytäänperuspalveluihin

- Nyt kunnat voisivat keskittyä lopul-takin olennaiseen, perusosaamiseensaja peruspalveluihin, Hemmilä miettii. -Ne kun pitää joka tapauksessa tuottaa.Välttämättömät peruspalvelut ja kun-nallistekniikka ensin ja jos sen jälkeenrahkeissa on vielä varaa, niin tehtä-köön muutakin.

Varmuuden vuoksi Hemmilähuomauttaa, että välttämättömiin pe-ruspalveluihin kuuluvat myös esimer-kiksi kirjastopalvelut. Niitä ei voi jättääulkopuolisille toimijoille.

Hänen mielestään yksityisen puo-len liiketalouden mallit ja terminologiaistuvat huonosti kunnalliseen toimin-taan, vaikka viime vuosina niitä on yri-tetty väkisin tunkea kuntapuolelle. Siel-lä ei yksinkertaisesti ole eikä synny ai-toa markkinatilannetta.

Se on näkynyt lukemattomina

• Puitelaki tuo pelisääntöjä siihen,miten kuntien on toimittavayhdessä, jotta ne pystyvätturvaamaan kuntalaisten tarvitse-mat palvelut. Tavoitteena on myösvauhdittaa kuntaliitoksia.

• Perusterveydenhuollossa ja siihenliittyvissä sosiaalipalveluissaasukaspohjan tulee olla vähintään20 000. Kunnat voivat muodos-taa yhteistoiminta-alueen, jokavastaa näistä palveluista.

• Ammatillisen peruskoulutuksenjärjestämisessä tarvittava asukas-pohja on 50 000.

• Poikkeuksia voidaan salliaesimerkiksi pitkien etäisyyksien taikieliolojen vuoksi ja muutamistamuista syistä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ytimet

hankkeina, tilaaja - tuottaja -malleina jatrendikkäinä projekteina, joissa erilaisetkonsultit on päästetty rahastamaankuntia oikein olan takaa. Kunnan pal-kansaaja on taas sidottu näihin moniinkehitystehtäviin niin, että on välillä ol-lut hankalaa keskittyä omaan työhön-sä.

– Totta kai pitää kannustaa tuot-tavuuteen, tehokkuuteen ja vaikutta-vuuteen, mutta ei apu tule markkinoil-ta, vaan osaamisesta, töiden sisällöstäja hyvästä johtamisesta. Kilpailukykyi-set työsuhteen ehdot ovat tietystimyös olennainen osa tätä kokonai-suutta. Kun talous on kunnossa, senäkyy myös henkilöstön asemassa,Hemmilä tuumaa.Kuntien väestöta-voitteet ovat olleet täysin ylimitoitet-tuja. Hemmilän mukaan ne eivät voitoteutua eikä elinkeinorakenne voi mo-nipuolistua joka puolella Suomea.

– Tosiasioita on pakko katsoa sil-miin. Miksi köyhät syrjäseutujen kun-nat eivät voisi ottaa ohjelmakseen hal-littua alasajoa: peruspalvelut pelaisivat,ihmisillä olisi hyvä olla, eikä kunnassalähdettäisi juoksemaan kaiken maail-man virvatulien perään. Asiat ovat pohjimmiltaan yksikertai-sia.

• Pääkaupunkiseudun kunnatjoutuvat parantamaan kuntarajatylittävää yhteistyötä esimerkiksiasumisessa, liikenteessä, palveluis-sa ja maankäytössä.

• Maakuntien keskuskaupunkien onlaadittava vastaava suunnitelmalähellä olevien tai niihin kiinteästikuuluvien kuntien kanssa.

• Erityisissä talousvaikeuksissa olevatkunnat joutuvat yhdessä valtionkanssa selvittämään, pystyvätkö neturvaamaan palvelut asukkailleen.Pakkoliitokset uhkaavat kovissatalousvaikeuksissa lähivuodetsinnitteleviä kuntia.

• Valtio kannustaa kuntaliitoksiinantamalla korotettua yhdistymis-avustusta, kun liitokset tapahtuvatvuosina 2008–2013.

• Laki tulee voimaan helmikuunaikana. Jokainen kunta saa keväänkuluessa sähköisesti kyselylomak-keen, jossa ne joutuvatselvittämään yhteistyökuvionsaja suunnitelmansa palveluidenjärjestämisestä. Ne pitää palaut-taa sisäasiainministeriöönelokuun loppuun mennessäsähköisesti. Ensi vuoden alunkuntajaon muutoksista onjätettävä esitys sisäasiainministe-riöön viimeistään maaliskuunlopussa. Vuoden 2009alun kuntajaon muutoksista onjätettävä esitys tämän vuodenloppuun mennessä.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 722

Lahti on yksi niistä 16 kaupungista, jokaon puitelain mukaisesti vetovastuussaalueen palvelujen järjestämisestä ylikuntarajojen.

– Vuoden alusta tällä seudullaaloitti jo varsin laaja sosiaali- ja terve-yspiiri (sote), jota seurataan nyt silmäkovana. Ilmeisesti varsinainen kunta-ja palvelurakenneuudistus jää meillätoistaiseksi sote-piirin varjoon. Sinänsävastaanotto on ollut asiallista, eikäsuuria pelkoja ole ollut, Tommola sa-noo.

Lahden seudulla henkilöstö on ol-lut mukana alusta lähtien kunta- japalvelurakenteen uudistamisessa. Osal-listuminen on ollut aktiivista, samointiedotus. Aiheen ympärille on perus-tettu runsaasti työryhmiä ja alatyöryh-miä, joissa kaikissa on henkilöstönedustaja ja varaedustaja.

– JUKO:llakin on paikkoja läheskaikissa työryhmissä, ja kaikki kunnatovat edustettuina. Yhteys muidenkuntien jukolaisiin on saatu toimimaanja tieto kulkee työryhmistä eteenpäin.Meillä on varsinainen henkilöstötyö-ryhmä, jossa on kaikkien järjestöjenedustus. Asioista tiedottaminen toimiiheidän kauttaan kuten myös paikko-jen jako työryhmiin.

Työtä riittää luottamusmiehilläkin,kun kuntarakenteita myllätään

JUKO:n pääluottamusmies Seija Tommolan mukaan kunta- ja palvelu-rakenteen uudistaminen ei ole herättänyt Lahden seudulla suuria tunteita.

Lahden seudullaon kuntarajojenylittämistäpäästy harjoitte-lemaan vastaperustetunsosiaali- jaterveyspiirinkanssa. Jukolai-silla luottamus-miehillä onriittänyturakoimistalukuisissatyöryhmissä jaalatyöryhmissä,pääluottamus-mies SeijaTommolakertoo.

Lahdessa jukolaiset pääluotta-musmiehet Tommola ja Markus Lahti-mo ovat jakaneet tehtäviä. Tommolaon ollut mukana vaikuttamassa sote-piirissä ja Lahtimon vastuulla on ollutkunta- ja palvelurakenteen uudistus.Tommola on Lahtimon varana sen oh-jausryhmässä.

– Kaikkien työryhmien esityslis-tat ja pöytäkirjat ovat käytössäni.Vien ne aina jukolaisten luottamus-miesten kokoukseen, joten meillä ai-nakin tieto kulkee. Tarvittaessa käy-tämme luottamusmiehiä myös asian-tuntijoina. (MH)

Vuorottelua esitetään vakinaistettavaksiVuorotteluvapaan jatkoa pohtinuttyöryhmä esittää, että järjestelmä va-kinaistettaisiin. Vuorotteluvapaa on ol-lut kokeiluna voimassa väliaikaisesti,tosin jo useamman vuoden.

Vaikka työryhmä päätyi esittä-mään vuorottelun vakinaistamista, ra-hoitus jäi edelleen auki. Järjestelmääon rahoitettu työttömyysvakuutukses-ta, jonka maksamiseen osallistuvat val-

tio, työnantajat ja palkansaajat. Rahoi-tuksesta joudutaan vääntämään kät-tä myöhemmin.

Vakinaistamisesitys sisältää myösjoitakin muutoksia nykykäytäntöön.Esimerkiksi jatkossa vuorotteluvapaapitäisi käyttää kahden vuoden kulu-essa. Opiskelijoiden edellytyksiä tuu-rata vuorottelijaa esitetään täsmen-nettäväksi ja selkiytettäväksi. Lisäksi

saman työnantajan leivissä on pitänytolla yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuu-kautta ennen kuin vuorottelulle voisipäästä.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 23

Yksityisellä sektorilla ja valtiolla onoma yhteistoimintalakinsa. Kunta-alanyhteistoiminta on tähän saakka perus-tunut vain sopimukseen, joka kuiten-kin on vastannut oikeusvaikutuksiltaanvirka- ja työehtosopimusta.

Kunnan yt-laissa on nyt otettuhuomioon voimassa olevan yleissopi-muksen lisäksi esitys laiksi yhteistoimin-nasta yrityksissä ja laki yhteistoimin-nasta valtiolla. Laissa on huomioitukunta-alan erityispiirteet, joten yhteis-toimintamenettely on osin yksityistäsektoria väljempää. Lailla ei haluta kah-lita luontevaa yhteistoimintaa.

Laki sisältäisi mahdollisuuden so-pia työ- ja virkaehtosopimuksin toisintietyistä lain kohdista. Näin yhteistoi-mintaa voitaisiin edelleen kehittää pai-kallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopi-vaksi, eikä voimassa olevia paikallisiajärjestelyjä tarvitsisi purkaa.

Lain tavoitteena on säätää yhteis-toiminnalle vähimmäistaso. Käytän-nössä yhteistoimintaa voitaisiin kunnis-

Kunta-alakin saa yhteistoimintalain

Myös kunta-ala on saamassa oman yhteistoimintalakinsa. Siinä kuntien yhteistoiminnan perussäännökset nostetaanlain tasolle aiemman yleissopimuksen sijaan.

sa hoitaa lakia monimuotoisemminkin.Yhteistoiminta tulisi järjestää siten,

että henkilöstölle annetaan mahdolli-suus osallistua kunnan toiminnan ke-hittämiseen yhteisymmärryksessä työn-antajan kanssa. Yhteistoimintalain mu-kaisesti henkilöstö pääsee myösvaikuttamaan omaa työtään ja työyh-teisöään koskevien päätösten valmiste-luun.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asi-at olisivat kutakuinkin samat kuin ny-kyisessä sopimuksessa. Uutta on se,että määräaikaiset ja osa-aikaiset pal-velussuhteet pitää selvittää tarkem-min. Yhteistoimintamenettelyssä onlaadittava vuosittain suunnitelma, jos-ta käyvät ilmi määrä- ja osa-aikaistenpalvelussuhteiden käytön periaatteet.Lisäksi kunnan on annettava neljän-nesvuosittain henkilöstön edustajilleheidän pyynnöstään selvitys määrä- jaosa-aikaisissa töissä olevien lukumää-rästä.

Lakiin on myös otettu aiemmin

sopimuksessa olleet muutosturvaa kos-kevat säännökset sekä säännökset yh-teistoimintamenettelystä vuokratyövoi-man käytössä ja liikkeen luovutustilan-teessa.

Laissa on yksityisen sektorin yt-lakia vastaavat säännökset hyvitykses-tä ja rangaistuksista. Jos työnantaja onlaiminlyönyt yhteistoimintamenettelynirtisanoessaan, lomauttaessaan tai osa-aikaistaessaan, työnantaja voidaan mää-rätä maksamaan hyvitystä enintään30 000 euroa.

Lakiesitys työnantajan ja henkilös-tön välisestä yhteistoiminnasta kunnis-sa, joka on eduskunnan käsiteltävänä,perustuu kolmikantaisen toimikunnanyksimieliseen mietintöön. Toimikunnas-sa oli edustaja kaikista kunnallisistapääsopijajärjestöistä.

Lain sisältöä selvitetään tarkem-min JUKO:n tämän vuoden koulutus-tilaisuuksissa.

Laki herättelee yhteistoiminnan henkeen

Jouni

Vattulainen

lakimies

– Toimikunnan työ ei ollut helppoa.Työskentelyn aikana kävi selväksi, ettätyönantajien ja palkansaajajärjestöjenkäsitykset yhteistoiminnan toimivuu-desta kunnissa poikkesivat toisistaan,kertoo JUKO:n lakimies Jouni Vattu-lainen.

JUKO:n luottamusmiehilleen te-kemän kyselyn mukaan yhteistoimin-taneuvottelut ovat usein olleet vainmuodollista kuulemista. Aito yhteis-toiminnan henki on puuttunut. Li-säksi tietojen saamisessa on kyselynmukaan ongelmia.

– Toki on myös kuntia joissa yh-teistoiminta koetaan toimivaksi, Vat-

tulainen toteaa.Vattulaisen mukaan yhteistoi-

minnan merkitys korostuu nyt, kunkuntien toimintaympäristössä on ta-pahtunut merkittäviä muutoksia.Kunnalliset palvelurakenteet ovatmuuttuneet ja edelleen muuttuvat.Suuria myllerryksiä on tulossa myösvireillä olevasta kunta- ja palvelura-kenteen uudistuksesta.

– Muutoshankkeiden onnistumi-sen ja kunnan tehokkaan toiminnankannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettähenkilöstöllä on mahdollisuus osal-listua asioiden valmisteluun, Vattu-lainen huomauttaa.

Kunta- ja palvelurakenneuu-distuksen puitelaissa kiinnitetään-kin erityistä huomiota yhteistoi-mintaan. Sen mukaan uudelleenjärjestelyt, selvitykset ja suunnitel-mat valmistellaan yhteistoiminnas-sa kuntien henkilöstön edustajienkanssa voimassa olevien yt-sään-nösten mukaan. Yhteistoiminta tu-lisi tällöin toteuttaa myös ylikun-nallisella tasolla.

– Työnantajien herättely yh-teistoiminnan henkeen tulee juurioikeaan aikaan. Työnantajat eivätuseinkaan miellä yhteistoimintaso-pimusta yhtä velvoittavaksi kuinlakia, joka nyt saatiin.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 724

K o l u m n i

Barbara Ehrenreichin raportista Petetty keskiluokka käydys-sä verkkokeskustelussa enemmistö osanottajista kertoi, ettäkoulutus ei tuonutkaan vastaavaa työtä tai odotettua elin-tasoa. Osa kirjoittajista moralisoi sitä, kuinka jotkut kehtasi-vat nirsoilla työn suhteen tai päivittelivät muuten hyvä-osaisten kyltymättömyyttä. Monia käsite ’keskiluokka’ är-sytti; he katsoivat keskiluokan jo käsitteenä pakenevanmääritelmiä.

Mediaanitulo, koulutus tai elämäntyyli eivät yksin riitämääritelmiksi. Keskiluokan tärkein määre näyttäisi akatee-misten työntekijöiden pettymyksestä päätellen olevan riip-puvuuden vähentäminen työn avulla. Suuromistajan riip-pumattomuus ei ole oman työpanoksen varassa, kun taasproletaari ei voi ahkeroida itseään vapauteen.

Vanha keskiluokka koostui käsityöläisistä ja puodinpi-täjistä. On perusteita nähdä Suomen ensimmäinen laajakeskiluokka isonjaon tuottamissa talonpoikaisissa maa- jametsätilojen omistajissa eikä kaupunkipahasten vähissä por-vareissa. Pienomistajat välttivät omaisuutensa turvin orjuut-tavat työehdot.

Palkkatyö pakotti enemmistön markkinariippuvuuteen:pääomaa kertyy vain, jos tekijät irrotetaan tuotantoväli-neistään. Palkkatyö lakkasi olemasta irtolaisväestön pätkä-työläisyyttä oikeastaan vasta, kun epäitsenäisiä oli yhteis-kunnissa enemmistö ja paine sen mukainen. Uusi keskiluok-kakin – toimistojen kaulusköyhälistö – teki toisen töitä.

Työ ”keskiluokkaistui” länsimaissa 1970-luvulle mennes-sä niin työehdoiltaan ja ostovoimaltaan. Palkkatyön peri-aatteellinen riippuvuus unohtui. Riippuvuus on noussut taasesille, kun 1970-luvulla alkanutta ylikapasiteettikriisiä on hoi-dettu vähentämällä työvoimaa ja halventamalla työtä.

Tuottavuutta on nostettu pidentämällä keskiluokanpäivää ja alityöllistämällä muut. Organisaatioista on otettulöysät pois. Koulutuksella ja kokemuksella hankittu vapaa-alue on kaventunut, kun prosessiteollinen ositus, valvontaja laadunvarmistus ovat marssineet akavalaisiin töihin.

Keskiluokka syntyi, kun feodalismin oli väistyttävä val-tioiden kilpaillessa veropohjasta. Talonpojat tuottivat enem-män vain, jos hyötyivät itsekin tuottamastaan ylijäämästä.

Kun palveluiden tuottavuutta nyt nostetaan prosessi-teollisella mallilla Wal-Martin tapaan, yhteiskunta polarisoi-tuu omaisuus- ja optiotuloista eläjien prosentin kymmenek-seen ja laajaan prekariaattiin. Itsenäiset yrittäjät joutuvatketjujen alihankkijoiksi, jotka tekevät pitkää päivää alle oma-kustannushinnan.

Mikä on keskiluokka?

On odotettavissa, että organisaatioiltaan täydelliseksitrimmattu kapitalismi kivettyy samaan motivaatiokriisiin,joka romahdutti reaalisosialismin. Miksi välittää, jos ahke-ruus ei kannata?

Jaksamisen suurin kompastuskivi ei ole suomalaiseninsinöörijohtajan sosiaalisen älyn puute. Kaikkia organisaati-oita haastaa kysymys, miten voidaan saavuttaa työnjaontuottavuusedut lannistamatta työntekijöitä.

Juha Siltala

Suomen historian professori

Helsingin yliopisto

Nykyhetkeen päivitetty painos hänen keskusteluaherättäneestä kirjastaan Työelämän huonontumisen

lyhyt historia ilmestyy huhtikuussa 2007.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 25

Henkilöstörahasto on yrityksen tai vi-raston henkilöstön perustama, omis-tama ja hallitsema rahasto. Se hallin-noi työnantajayritykseltä tai -virastol-ta voittopalkkioerinä vastaanottamiaanvaroja ja niiden sijoittamisesta saami-aan tuottoja.

Rahaston perustaminen edellyt-tää, että yritys tai virasto ottaa käyt-töön voittopalkkiojärjestelmän, jossase sitoutuu maksamaan rahastollevoittopalkkioeriä. Yrityksessä voitto-palkkioerän pitää määräytyä olennai-selta osin toiminnan kannattavuudenperusteella. Sen lisäksi voidaan käyt-tää muita toiminnan tehokkuutta jatuloksellisuutta mittaavia tekijöitä. Vi-rastossa voittopalkkiojärjestelmän kor-vaa tulospalkkausjärjestelmä, jonkamukaisesti virasto maksaa rahastollevoittopalkkioita.

Rahastojen arvokin kasvaa

Vuonna 2004 henkilöstörahastojenarvo oli jo 285 miljoonaa euroa eli jä-sentä kohden 3 915 euroa. Rahastojenarvo kasvoi vuodessa 34 miljoonaa eu-roa. Vuonna 2004 voittopalkkioita tulou-tettiin kaikkiaan 60 miljoonaa euroa

Henkilöstörahastot jakavatyhä enemmän rahaa

Henkilöstörahastojen suosio on kasvussa. Ne kanavoivat osan työyhteisön menestyksestävoittopalkkioina koko henkilöstölle.

Marketta

Harinen

tiedottaja

yhteensä 24 henkilöstörahastolle. Näis-sä rahastoissa voittopalkkio oli keski-määrin 1 213 euroa jäsentä kohden.

Henkilöstörahastojen jäsenetnostivat rahasto-osuuksia 43 miljoonaneuron edestä yhteensä 28 rahastossa.Maksettu osuus oli keskimäärin 630euroa, kun se vuotta aiemmin oli 432euroa. Sekä maksettujen voittopalk-kioiden että rahasto-osuuksien nosto-jen suuruus vaihtelee merkittävästi erirahastoissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksenlaatimasta henkilöstörahastojen tilin-päätöstilastosta. Tilastossa on muka-na 33 rahastoa, jotka tekivät tilinpää-töksen vuonna 2004. Näiden rahasto-jen jäsenmäärä oli 72 910.

Etua henkilöstölle jatyönantajalle

Rahastojen avulla pyritään lisäämäänyritysten ja virastojen sisäistä yhteis-toimintaa, kannustamaan työntekijöi-tä, edistämään taloudellista tasa-arvoasekä parantamaan yritysten kilpailuky-kyä ja tehostamaan virastojen toimin-taa.

Rahastojen perustamisen tekimahdolliseksi vuoden 1990 alun henki-

löstörahastolaki, joka loi lainsäädännöl-liset edellytykset rahastojen perusta-miselle yrityksiin. Vuonna 1999 voi-maan tulleella henkilöstörahastolainmuutoksella rahastojen perustaminentuli mahdolliseksi myös valtion viras-toihin ja laitoksiin sekä liikelaitoksiin.

Henkilöstörahastoille maksetutvoittopalkkioerät kanavoivat osan yri-tyksen taloudellisesta menestyksestä javiraston toiminnan tehostumisestasaadusta hyödystä voittopalkkioinakoko henkilöstölle. Henkilöstörahastoon sekä työnantajan että työntekijänkannalta muita tulospalkkausmuotojaselvästi edullisempi palkitsemistapa. Rahastolta ei peritä tulo- eikä varalli-suusveroa. Jäsen maksaa nostamas-taan rahasto-osuudesta ja ylijäämästäveroa vain 80 prosentin osalta, 20 pro-senttia on verovapaata tuloa. Jäsenenrahastosta nostamia eriä verotetaanhänen ansiotulonaan sinä vuonna, jonanosto tapahtuu.

Rahastolle suoritettu voittopalk-kioerä on yritykselle vähennyskelpoi-nen meno verotuksessa. Työnantajanei tarvitse maksaa työeläke- sosiaali-turva- eikä muitakaan työnantajamak-suja rahastolle maksamastaan voitto-palkkioerästä.

Kuntatekniikan akateemiset järjestäytyivät TEKiin

Kuntatekniikan Akateemiset KIA jaTekniikan Akateemisten Liitto TEKhyväksyivät liittymis- ja yhteistyöso-pimuksen, jonka tarkoituksena on,että KIAn noin 500 jäsentä liittyvätTEKiin ja TEKin kautta AKAVAan.

KIA oli aiemmin STTK:laisen lii-ton jäsenjärjestö.

Suurin osa KIAn jäsenistä on dip-lomi-insinöörejä ja arkkitehtejä. Hetyöskentelevät kuntien ja kuntayhty-mien palveluksessa teknisen sektorin

asiantuntija- ja johtotehtävissä.TEKiin kuuluu entuudestaan

noin 1 400 kuntien palveluksessatyöskentelevää jäsentä, joista noin700 kunnan teknisellä sektorilla.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 726

Luottamus on noussut tutkimuskoh-teeksi, kun on pitänyt löytää keinoja,miten toimia muuttuvassa toiminta-ympäristössä. Ympäristön muutok-seen liittyy epävarmuutta, maailmaverkostoituu, virtualisoituu ja on en-tistä enemmän riippuvainen teknolo-giasta. Myös inhimillisen pääomanmerkitys tuotannontekijänä kasvaa.

– Mitä suurempia riskejä ja muu-tosta yrityksien ja organisaatioiden toi-mintaympäristöön sisältyy, sitä suu-rempi on tarve luottamukselle, huo-mauttaa Lappeenrannan teknillisenyliopiston kauppatieteiden osaston tie-tojohtamisen professori Blomqvist.

Yrityksistä selviävät ne, jotka nä-kevät muutokset, tarttuvat niihin jaorganisoivat tarvittavan osaamisen si-säisistä ja ulkoisista verkostoista.

Kirsimarja Blomqvist on intoutu-nut tutkimaan luottamusta ja sen roo-lia työelämässä. Aihetta on käsitelty jo1950-luvulta lähtien, mutta vasta 1990-luvulla tämä monitieteinen tutkimus-alue lähti uuteen nousuun. Suomessaluottamuksen parissa työskentelee eritieteenalojen tutkijoita useissa yliopis-toissa.

Lappeenrannassa tutkitaan luot-tamuksen sovelluksia työ- ja liike-elä-mässä erityisesti liiketaloustieteiden nä-kökulmasta. Rahoitusta Blomqvistintutkimusryhmälle on herunut niin Te-kesiltä kuin Suomen Akatemialtakin.

Verkostojen maailma

Yritykset ja organisaatiot ovat tätänykyä osana verkostoja, jotka tekevätyhteistyötä ja kilpailevat keskenään.Verkostoissa pyörivät ostajat, jakelijat,toimittajat, konsultit, kilpailijat, yliopis-tot, hallinto - toimijoita on monenlai-sia ja paljon. Verkostoissa yritystenrajat menettävät merkitystään, sillä

Marketta

Harinen

tiedottaja

Luottamuksen kautta menestykseen

Tieto ja osaaminen eivät riitä työyhteisön menestykseen. Siihen tarvitaan myös sosiaalista pääomaa: luottamusta,verkostoja ja yhteisiä pelisääntöjä. - Luottamus on pehmeä keino koviin tuloksiin, professori Kirsimarja Blomqvistsanoo.

verkostoista organisaatiot saavat infor-maatiota ja toimintaa täydentäviä voi-mavaroja. Yritys, organisaatio on näindynaaminen toimija ja aktiivisessavuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoit-taneet, että peräti 50-80 prosenttiayritysten välisistä yhteistyösuhteistaepäonnistuu, eivätkä osapuolet saavu-ta yhteistyölle asettamiaan tavoittei-ta. Avainsana onnistumisessa on yh-teistyökyky.

– Yhteistyön tuloksellisuus lähteemeistä itsestämme. Näitä pehmeitä,tuloksellisen yhteistyön piileviä menes-tystekijöitä ovat luottamus, kommu-nikaatio ja sitoutuminen. Luottamuson näistä ehkä se kaikkein keskeisintekijä. Luottamus mahdollistaa riskin-ottamisen ja sitoutumisen sekä lisääkommunikaation ja yhteistyön tehok-kuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyö-kyvykkyyden eri tekijät vahvistavat toi-siaan, sillä toisaalta luottamuksen syn-tyminen edellyttää kommunikaatiota,Blomqvist sanoo.

Luottamus yhteistyönytimessä

Jotta verkostossa voisi toimia menes-tyksekkäästi, organisaation sisäisen yh-teistyön täytyy sujua. Sisäisen yhteis-työn onnistuminen on sitä tärkeäm-pää, mitä monimutkaisempi hanke onkyseessä, mitä suurempi on piileväntiedon merkitys ja mitä dynaamisempion ympäristö. Myös toisistaan riippu-vaiset yksiköt tekevät sisäisen yhteis-työn entistäkin tärkeämmäksi.

– Sisäisen yhteistyön säännötvaikuttavat ulkoiseen yhteistyöhön.Vahva sisäinen ja ulkoinen yhteistyöjohtaa tehokkaampaan tiedon kul-kuun, oppimiseen, innovaatioihin ja pa-rempaan ulkoisten yhteistyösuhteiden

hallintaan. Luottamus edistää sekä or-ganisaation sisäistä että ulkoista yh-teistyötä.

Luottamus helpottaa ja tehostaaesimiestyötä ja tiimityötä, asiantunti-jatyötä ja konsultointia. Sitä tarvitaanmyyntityössä ja muutosjohtamisessa,tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, ul-koistamisessa… Voisi pikemminkin ih-metellä, missäpä sitä ei tarvittaisi.

Jos työyhteisössä ei ole luotta-musta, siitä ei hyvä seuraa. Kommuni-kaatio ei toimi, syntyy väärinkäsityksiäja kärpäsistä tulee härkäsiä, toimintaon tehotonta, kitkaista ja joustama-tonta, sitoutuminen on heikkoa ja kaik-kinainen yhteistyö epäonnistuu. Omanvälittömän hyödyn tavoittelusta tuleetyössä pääasia. ”Kaikki mulle heti” -aja-tustapa kukoistaa sellaisessa organisaa-tiossa.

Mutta kun työpaikalla vallitseeluottamus, asioista voidaan keskustel-la, hankkeisiin sitoudutaan, ollaan te-hokkaita, innovaatioita ja tulosta syn-tyy. Luottamus on johtamisen työkaluja rakentava ristiriitojen ratkaisu.

– Kaikkea ei voi enää tehdä yk-sin. Luottamus alentaa kustannuksia,kun ei tarvitse neuvotella niin pitkään.Ja kun on edes vähän luottamusta,voi ottaa riskejäkin, Blomqvist toteaa.

Yhteistyökumppani arvioi yrityk-sen luotettavuuden sen toiminnankautta. Luottamuksen syntyyn vaikut-tavat asiaosaamisen ja yhteistyökyvynlisäksi se, miten kumppani käyttääosaamistaan tai millaista kiinnostustaja huolenpitoa, moraalia ja kunnioitus-ta sillä on tarjota. Kumppanin arvo-maailma, suunta ja valinnat ovat myösyksi osio luottamuksen muodostumi-sessa.

– Luottamus on aina sekä tun-netta että järkeä. Tunne tekee luotta-

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 27

muksesta hyvin herkän, mutta luotet-tavuutta on syytä aina arvioida järjel-lä. Yhteistyökumppaneilta haetaan py-syvyyttä, jotain johon voi luottaa.Luottamus synnyttää luottamusta,mutta siihen tarvitaan myös yksilönkykyä luottaa. Luottamuksen rakenta-minen kestää pitkään, mutta sen rik-

Luottamusta pitkään tutkinutprofessori Kirsimarja Blomqvistmuistuttaa tutkimuksen osoittaneen,että 50-80 prosenttia yritystenvälisistä yhteistyösuhteista epäonnis-tuu eli osapuolet eivät saavutayhteistyölle asettamiaan tavoitteita.Luottamuksesta kumpuava yhteistyö-kyky on yksi tärkeä keino ratkaistatämä pulma.

koutumista on vaikea korjata.Erilaiset kulttuuritaustat ovat

oma tärkeä lukunsa luottamuksellisenilmapiirin synnyssä. On tärkeää tun-tea toisen kulttuurin tavat, mutta pi-täisi myös kyetä astumaan eri kulttuu-rissa kasvaneen saappaisiin. Ymmärrysja kuunteleminen ovat ydintaitoja.

Luottamus innovaatioidenlähteenä

Blomqvist huomauttaa, että luottamusja innovaatiot kulkevat käsi kädessä,vaikka niitä on tutkittu saman kolikonkääntöpuolina varsin vähän. Luotta-muksesta seuraavat tekijät vaikuttavatpuolestaan myönteisesti innovatiivi-suuteen.

Innovatiivisessa yrityksessä kom-munikaatio on avointa ja yhteistyö su-juu. Riskejä ollaan valmiita ottamaan,sitoutuminen on vankkaa ja organisaa-tio joustava. Näin on myös yritykses-sä, jossa luottamus on kantava voima.

Organisaation ja sen toimivan tii-mityön luottamuksellisuuden haasteon ihmisten erilaisuudessa. Ihmistenkeskenään hyvinkin erilaiset näkemyk-set ja ajatukset ovat inhimillistä pää-omaa, joka pitäisi saada esiin: niistäkehkeytyvät innovaatiot.

– Luottamuksellisessa ilmapiirissäsyntyy aitoa ja rehellistä puhetta, jokaon kaiken kommunikaation aa ja oo,Blomqvist sanoo. Liiallinen samanlai-suus ja kuppikunniksi keräytyminen onriski organisaatiossa.

Blomqvistin mielestä meillä suo-malaisilla on vielä kulttuuriin perustu-va suhteellinen etu luottamuksessa:haluamme luottaa ja olla luotettavia.Sen sijaan me emme ole kommunikaa-tiotaidoiltamme maailman ykkössijalla.Siksi esimerkiksi korkeakouluopetukses-sa kannattaisi suosia keskusteleviapienryhmiä ja erilaisia seminaarityös-kentelyn muotoja. Niissä opitaan kes-kustelemaan, tuomaan esiin erilaisianäkökantoja ja perustelemaan niitä.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 728

K ä p p y r ä k e r t o o

Talouspolitiikan ydinkysymyksiä on,kykeneekö julkinen sektori vastaa-maan sitoumuksistaan tai lupauksis-taan rahoittaa terveydenhoitoa, kou-lutusta ja eläkkeiden maksua myöskaukana tulevaisuudessa.

Valtiovarainministeriö julkaiseenykyään vuosittain julkisen taloudenpitkän aikavälin kestävyyslaskelmanSuomen vakausohjelman tarkistuksenyhteydessä. Vakausohjelmat ovat kes-keinen osa Euroopan rahaliittoonkuuluvien eli euro-maiden talouspo-litiikan koordinaatiota. Se on välttä-mätöntä tilanteessa, jossa mailla onyhteistä rahapolitiikkaa, mutta itse-näinen finanssipolitiikkansa.

Kestävyyslaskelmassa arvioi-daan, miten julkisen sektorin tulotja menot kehittyvät muutaman vuo-sikymmenen aikana. Tätä nykyä tar-kastelujakso ulottuu vuoteen 2050.Kestävyyslaskelman tulos riippuuluonnollisesti siitä, miten väestön jasen ikärakenteen, työllisyyden, tuot-tavuuden, verorasituksen, sijoitus-tuottojen sekä eläke- ja muiden jul-kisen sektorin menojen arvioidaankehittyvän.

Tuoreimman vuoden 2006 Suo-men vakausohjelman kestävyyslaskel-massa väestökehitys perustuu Euros-tatin Suomea koskevaan väestöen-nusteeseen. Oletukset työllisyydestä,työttömyydestä, tuottavuudesta ja

Pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaa

korkotasosta ovat myös yhteisesti so-vittuja EU:n tasolla.

Työllisyysasteen odotetaan nou-sevan nykyisestä 68,8 prosenttistarunsaaseen 74 prosenttiin vuonna2030. Työttömyysasteen arvioidaanvakiintuvan 6,5 prosentin tasolle vuo-teen 2013 mennessä. Työn tuottavuu-den kasvuvauhti on vuosittain keski-määrin noin 2 prosenttia ennustejak-son alkupuolella ja hidastuu vuoden2030 jälkeen 1,7 prosenttiin. Julkisellasektorilla työn tuottavuuden ei olete-ta kasvavan lainkaan. Näillä oletuksil-la bruttokansantuotteen keskimääräi-nen kasvuvauhti koko ennusteaikanaon 1,9 prosenttia vuodessa.

Kestävyyslaskelmassa reaaliko-roksi oletetaan 3 prosenttia sekä jul-kiselle velalle että työeläkerahastojensijoituksille. Eläkemaksujen oletetaannousevan vuoteen 2030 mennessänoin 2 prosenttiyksiköllä suhteessabruttokansantuotteeseen, mutta sa-manaikaisesti muun verotuksen ole-tetaan kevenevän siten, että kokonais-verorasitus pysyy ennallaan.

Menopuolella keskeisin oletuson se, että niin sanottujen ikäsidon-naisten menojen arvioidaan kasvavansuhteessa bruttokansantuotteeseen5,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2050mennessä. Näitä menoja ovat eläkkeet,terveydenhoito-, pitkäaikaishoito-,koulutus- ja työttömyysmenot.

Näillä oletuksil-la julkinen talous ko-konaisuutena ei näyt-täisi olevan täysinkestävällä pohjalla.Julkisen talous pai-nuu alijäämäiseksivuonna 2026, minkäjälkeen alijäämä syve-nee.

E läkerahastotpysyvät eläkemaksu-jen korotusten vuok-si ylijäämäisinä kokoe n n u s t e p e r i o d i najan, mutta muu jul-kinen talous on las-

Julkisen sektorin vaje, %-osuus BKT:sta

–102010

Muujulkinen sektori(valtio ja kunnat)

Yhteensä

Eläkerahastot

–8

–6

–4

–2

0

2

4

6

2020 2030 2040 2050Lähde: Valtiovarainministeriö

kelman mukaan alijäämäinen. Alijää-mä sitä paitsi kasvaa koko ajan, jotenkuntien ja valtion velka suhteessa ko-konaistuotantoon ylittää laskelmassa60 prosentin rajan vuonna 2036.

Varioimalla laskelmaoletuksenparametrit lopputulos tietenkinmuuttuu. Julkisen sektorin tulot kas-vavat, jos arviot tulevasta työllisyy-destä ja tuottavuudesta paranevat.Samaten menopuolta vähentäväteläkkeellesiirtymisen myöhentäminenja julkisten palveluiden tuottavuudenja tuloksellisuuden kasvu.

Varsinainen kysymys on, milläpolitiikan keinoilla talouskehitykseenvoidaan vaikuttaa.

Omissa hallitusohjelman tavoit-teissaan AKAVA korostaa laadukkaankoulutusjärjestelmän ja taloudellistenkannustimien merkitystä työllisyyteensekä tuottavuuteen ja siten talouskas-vuun ja julkisen sektorin rahoituk-seen. AKAVAn näkemys on, että jul-kisen sektorin rahoitus riippuu viimekädessä veropohjasta, eli veronmak-sajien määrästä ja verotettavien tu-lojen suuruudesta, ei korkeista tulo-veroasteista.

Työn tuottavuus paranee sitänopeammin, mitä nopeammin ja kit-kattomammin pystytään tuottamaanuusia tuotteita ja palveluita sekä so-veltamaan uusia tuotanto- ja johta-mismenetelmiä. Koulutusjärjestelmäon innovaatioprosessin ydin ja siksiAKAVAn mielestä koko suomalainenkoulutusjärjestelmän laatu – varhais-kasvatuksesta tutkijakoulutukseen –on oltava keskeinen prioriteetti.

Osaamisen kartuttaminen jatyötulosten parantaminen pitäisi ollatyöntekijälle myös kannattavaa, eipelkästään mahdollista. AKAVAn kes-keinen tavoite on saada palkkojen, ve-rojen ja sosiaaliturvan muodostamakokonaisuus sellaiseksi, että se kan-nustaa paremmin elinikäiseen oppi-miseen, ammatilliseen ja alueelliseenliikkuvuuteen.

Eugen Koev

tutkimus-

päällikkö

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 29

Tutkijoiden mukaan lahjakkaimpia suo-malaisia ei kyetä houkuttelemaan uu-sien kasvuyritysten vetäjiksi. Se näkyykasvuyritysten vähäisenä osuutena: to-dellisia kasvuyrityksiä on vain muuta-ma promille koko yrityskannasta.

Tutkimuksen mukaan tyypillinensuomalainen kasvuyrittäjä on korkeas-ti koulutettu, palkkatyössä hyvätuloi-nen ja riskikykyinen. Talouskasvun kan-nalta avainsana on kuitenkin positiivi-nen ahneus, tutkijat sanovat.Suomalaisilta yrittäjiltä puuttuu heidänmukaansa halu vaurastua.

Yrittäjäksi ryhtymisen kannusti-met, kuten suorat yritystuet, eivät saatutkijoilta juuri myönteistä palautetta.Tukien euromäärillä ei saada oikeita,palkkatyössä jo hyvätuloista ja riskin-ottokykyistä joukkoa liikahtamaanyrittäjiksi. Tutkijoiden mielestä pitäisipanostaa nykyistä vahvemmin yritys-ten rahoitusympäristöön, erityisestikasvuhakuisten yritysten riskirahoituk-seen alku- ja kasvuvaiheessa.

Akateemisilta yrittäjiltä puuttuuliiketoimintaosaamista ja kykyä senhankkimiseen, tutkijat väittävät. Liike-toimintaosaamisen kartuttamiseen tar-vitaankin valtakunnallisia toimia. Myösjulkisten yrityspalveluiden olisi nykyis-tä tehokkaammin osattava raakataelinkelvottomat liikeideat pois rahoi-tuslaareilta.

Tutkijoiden mukaan yrittäjyydenedistämisessä ovat tärkeitä omakoh-taiset yrittäjyyskokemukset, riskinotto-kyky. Yrittäjyyttä ei voida suoraanopettaa, mutta yrittäjämäisiä asentei-ta pitää edistää kaikilla kouluasteilla.Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.

Yksinyrittäjyyttäkintarvitaan

Raportissa häiritsee kautta linjan sen

Yrittäjyyden laatuko Suomessaheikentynyt?

Vaikka suomalaisten yrittäjien määrä on viime vuosina lisääntynyt, laatu on jopa heikentynyt. Yrittäjäksi ryhtyvätihmiset, joilta puuttuu motivaatio yrityksen kasvattamiseen. Näin väitetään Tekesin ja ETLAn laajassa selvityksessäsuomalaisesta kasvuyrittäjyydestä.

Outi Ervasti

elinkeinopoliitti-

nen asiamies

yksipuolinen näkemys yrittäjyyden laa-dusta. Laatu näytettäisiin rinnastet-tavan yritysten kasvuhakuisuuteen.

Nykytilastojen valossa uudet yrityksetovat kuitenkin yhä useammin yhdenhengen yrityksiä tai toiminimiä. Työn-antajayritysten osuus on vähentynyt2003-05 jopa 4 prosenttia. Tämä ontutkijoiden mukaan yksi syy yritystenlaadun heikkenemiseen.

Väitettä voi syystä kritisoida. Tätänykyä Suomen noin 230 000 yrittäjäs-tä 100 000 on yksinyrittäjiä. Nimensämukaisesti itsensä työllistäjät ovat itseluoneet itselleen työpaikan, millä lie-nee vaikutusta työllisyysasteeseen.

Sitä paitsi rakenneuudistus teolli-suudessa ja esimerkiksi kuntapuolellasynnyttää kaiken aikaa markkinoitauudentyyppiselle pien- ja yksinyrittä-jyydelle, joka kykenee palvelemaan asi-akkaita suuria yrityksiä joustavamminja innovatiivisemmin elinkeinoelämänmenestymistä ja talouskasvua edistä-en.

Akavalaiset yrittäjättyytyväisiä

Yrittäjäksi ryhtymisessä on aina kyseomasta urakehityksestä, vapaudesta jatyön mielekkyydestä. Ainakin korkea-koulutetuille itsensä työllistäminen tar-joaa mahdollisuuden edetä uralla, ke-hittää osaamistaan ja kohottaa tulo-tasoaan. Vaikka loppuraportti viittaayrittäjien stressaantuneisuuteen, aka-valaiset yrittäjät ja itsensä työllistäjätovat omaan työhönsä ja elämänlaa-tuunsa varsin tyytyväisiä.

Tutkijat toteavat, että yritystentilastoinnissa on ongelmia. Tilastoissaeivät näy esimerkiksi kaikki yrittäjiksiluettavat osakeyhtiöiden omistajat.Tämä nostaa yksinyrittäjien osuuden

suhteettoman suureksi kaikkien yritys-ten määrästä. Osakeyhtiömuotoistenyritysten omistajien verotus- ja omis-tussuhteet tulisikin kaivaa esiin, mikäeittämättä kasvattaisi yritysten keski-kokoa ja työnantajayrittäjien määrää.Tässä lienee haastetta jatkoselvityksiin.

Mika Pajarisen ja Petri RouvisenMistä yrittäjät tulevat -loppuraport-tiin on koottu reilun 30 osatutkimuk-sen tulokset suomalaisten yrittäjäksiryhtymisestä, taustoista, kannusteistaja riskeistä. Raportti on luettavissaosoitteessa www.tekes.fi, teknologiakat-saus 198/2006.

Energian omavaraisuutta on nostettavaAKAVAn vuoden 2007 hallitusohjel-matavoitteiden mukaan energianomavaraisuutta on nostettava Suo-messa. Perusenergian rinnalla onedistettävä uusiutuvia energiamuo-toja.

AKAVAn mielestä energiapolitii-kan lähtökohdaksi pitää asettaakansallisen kilpailukyvyn turvaami-nen, hyvinvoinnin kasvu ja ja ilmas-tosopimusten toteuttaminen kestä-vän kehityksen periaatteita noudat-taen. Kansallisen energiahuollonturvaamiseksi kotimaisen energiatuo-tannon omavaraisuutta on nostet-tava. Energian hinnasta ei saa kuiten-kaan tulla estettä suomalaiselleelinkeinotoiminnalle.

Välttämättömien perusenergia-ratkaisujen rinnalla on edistettäväuusiutuvien energiamuotojen ja tuo-tekehityksen liiketoimintamahdolli-suuksien hyödyntämistä. EU:n ohel-la muidenkin toimijoiden on sitou-duttava päästöjen vähentämiseenKioton ilmastosopimuksen jatkoavalmisteltaessa, AKAVAn hallitusoh-jelmatavoitteissa sanotaan.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 730

A l u e e l t a

Vuoden 2005 alusta alkanut Kainuunhallintokokeilu on valtakunnallisestimerkittävä kokeilu, jossa sosiaali- ja ter-veysala sekä toisen asteen koulutus onsiirretty kunnilta maakunnalle. Tämäon merkinnyt likimain 3 600 kainuulai-selle kunnan työntekijälle uuttatyönantajaa. Hallintokokeilussa onmyös siirretty päätäntävaltaa ministe-riöiltä maakuntaan ja laajennettu kun-nallista demokratiaa maakuntatasolle.

AKAVA Kainuun puheenjohtajaEsko Pääskylä kertoo aluetoimikunnanhalunneen, että akavalaiset työntekijätotetaan kunnolla huomioon muutos-prosessissa. Yhteistyö muiden työn-tekijäkeskusjärjestöjen kanssa käyn-nistyi hyvin, kun ensin piti yhdessätaistella paikka valmisteluelimiin. Kai-nuun kokeilua valmisteltaessa alue-toimikunnalla oli edustus peräti noin50:ssä eri ohjaus- ja työryhmässä.

Nyt kokeilun toteutuksen aika-na painopiste on siirtynyt työsuhde-kysymyksiin, joten vastuu akavalaistenedunvalvonnasta on siirtynyt pääasias-sa JUKO:lle ja työsuojelulle.AKAVA Kainuu on Suomen ainoa

aluetoimikunta, jolla on paikka maa-kuntahallituksessa. Tosin Kainuunmaakuntahallituksen kolmas kokoon-pano vastaa toimenkuvaltaan muidenmaakuntien yhteistyöryhmää (MYR).

– Kaikkiin haluamiimme työryh-miin olemme saaneet edustuksen,vaikka esimerkiksi Kainuun strategia-ryhmään pääsyssä oli vääntämistä, sit-keäksi tiedetty Pääskylä tuumaa.

Nuori aluetoimikunta on joutu-nut tekemään työtä saavuttaakseenasemansa. - Emme odota, että meiltä-kysytään, vaan olemme ottaneet aloit-teentekijän roolin. Uutena toimijananäin on pakkokin menetellä. Yllättä-vän hyvin esittämämme asiat ovatmenneet läpi, AKAVAlta kun osataan

AKAVA KainuuPonnekas aloitteentekijä ja vaikuttaja

AKAVA Kainuu palkittiin viime vuoden aluetoimikuntana. Nuori aluetoimikunta on erityisen ponnekkaasti toiminutakavalaisena vaikuttajana ja edunvalvojana omassa maakunnassaan. Kainuun akavalaiset ovat ottaneet aloitteentekijänroolin.

odottaa vain hyvin valmisteltuja aloit-teita.

Kaikille jäsenillemahdollisuus aktivoitua

Aluetoimikunnalla on kolme työryh-mää, joissa kussakin on seitsemästäkymmeneen jäsentä ja jokaisessa omapuheenjohtajansa ja myös oma bud-jettinsa. Työelämätyöryhmää on vetä-nyt UPM:n Kajaanin tehtaan insinööriMatti Rokkonen Insinööriliitosta, alue-kehitystyöryhmää Kajaanin AMK:nhallinto- ja talousjohtaja Merja Mäki-nen Suomen Ekonomiliitosta ja maa-kuntakokeilun seurantaryhmää Kai-nuun maakunta - kuntayhtymän palk-kalistoilla oleva puheterapeutti MarjoKemppainen Puheterapeuttiliitosta.

– Työryhmiin jakautumisella onsaatu aktivoitua koko aluetoimikunta,Pääskylä sanoo. Kun työryhmiä vielävetävät omien alojensa huippuasian-tuntijat, ei ole ihme, että tuloksia syn-tyy.

Tiedonkulun helpottamiseksiPääskylä on itse rivijäsenenä kaikissatyöryhmissä, joten yhteisen akavalai-sen asian eteen saa kokoustaa runsaas-ti. Varsinaiseksi työkseen AkavanErityisalojen SPECIAn jäsen Pääsky-lä toimii koulutusjohtajana opetushalli-tuksen rahoittamassa Kansalaistoimin-ta-Akatemiassa.

Hyvää yhteistyötä

AKAVA Kainuu on kunnostautunut te-kemällä reippaasti yhteistyötä paitsimuiden kainuulaisten työntekijä- jatyönantajakeskusjärjestöjen myös pai-kallisten koulutusyksiköiden kanssa.Flooran päivää on perinteisesti järjes-tetty yhdessä Kajaanin ammattikorkea-koulun ja yliopistokeskuksen kanssa.

Viime vuonna valmisteltiin mui-den työmarkkinakeskusjärjestöjenkanssa työelämän, perheen ja yksityis-elämän yhteensovittamista edistäväähanketta yksityissektorille. Siitä joudut-tiin kuitenkin lopulta luopumaan ra-hoitusehtojen takia. Nyt työn alla onTyöhyvinvoiva Kainuu -ohjelma uudel-le EU-rahoituskaudelle.

– Kainuun erityispiirre on eri or-ganisaatioiden välinen hyvä yhteistyö,jossa meillä on pitkät perinteet. Yh-teistyökuvioiden pitää olla hyvin raken-nettuja, että asioihin voi vaikuttaa. Vii-meisimpänä saavutuksena on Oulunläänin sivistysstrategian Oulu-keskei-syyden torjuminen yksissä tuumin,Pääskylä kertoo.

Kainuussa ollaan yksimielisiä siitä,että osaamisen pitää olla kaiken alue-kehityksen perusta. Se on kirjattu läh-tökohdaksi Kainuun maakuntasuunni-telmaan ja -ohjelmaan sekä mui-hin kehittämisstrategioihin. Mikäpässen akavalaisempaa. (MH)

AKAVA Kainuun aluetoimikunnanpuheenjohtaja Esko Pääskylä ottivastaan vuoden 2006 aluetoimikunta-palkinnon marraskuussa. Kainuunakavalaiset ovat urakoineet muunmuassa maakuntahalllintokokeilunaiheuttamassa muutoksessa välilläuupumukseen asti. Hallintokokeilussasuuri joukko kuntien palkansaajistavaihtoi organisaatiota ja siirtyimaakuntahallinnon palkkalistoille.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 31

AKAVAlla on 15 aluetoimikuntaa,joista Etelä-Pohjanmaa on koko-naan uusi. Aluetoimikuntien alueetvastaavat TE-keskuksen toimialuei-ta. Aluetoimikuntien puheenjohta-jat ja varapuheenjohtajat vuosina2007-2009 ovat:Uusimaa: puheenjohtaja JarmoHietanen, SEFE (uusi) ja varapu-heenjohtaja Marjatta Vasara, OAJVarsinais-Suomi:puheenjohtajaEero Kuparinen, TTL ja varapu-heenjohtaja Ulla Knifsund, SEFESatakunta: puheenjohtaja PaavoValtanen, OAJ (uusi) ja varapu-heenjohtaja Ari Anttila, TEKHäme: puheenjohtaja MarkkuPelkkikangas, TEK ja varapuheen-johtaja Kirsti Suoranta, OAJPirkanmaa: puheenjohtaja HannaAhonen, SVAL ja varapuheenjohta-ja Kalle Ohma, OAJKaakkois-Suomi: puheenjohtajaErkki Vallenius, OAJ (uusi) javarapuheenjohtaja Matti Palm-qvist, IL Etelä-Savo: puheenjohtajaEsa Tuupanen, OAJ (uusi) javarapuheenjohtaja Anne Gustafs-son-Pesonen, SVALPohjois-Savo: puheenjohtaja TimoAuvinen, IL (uusi) ja varapuheen-johtaja Tapio Vainio, OAJPohjois-Karjala: puheenjohtajaHannu Laukkanen, MHL javarapuheenjohtaja Pentti Jorma-nainen, Akavan ErityisalatKeski-Suomi: puheenjohtaja TuulaPeltonen, OAJ ja varapuheenjohta-ja Tapio Peltomäki, YTYPohjanmaa: puheenjohtaja JoukoNurmi, SLML ja varapuheenjohtajaChristina Gustafsson, TTLPohjois-Pohjanmaa: puheenjohta-ja Anu-Leena Annala, IL (uusi) javarapuheenjohtaja KatariinaKattelus, OAJLappi: puheenjohtaja TellervoAlanärä, IL (uusi) ja varapuheen-johtaja Leena Suopajärvi, TTLKainuu: puheenjohtaja EskoPääskylä, Akavan Erityisalat javarapuheenjohtaja Helena Kahl,OAJEtelä-Pohjanmaa: puheenjohtajaSeppo Pihlaja, IL ja varapuheenjoh-taja Katriina Honkala, OAJ (uusialuetoimikunta).Aluetoimikunnat: www.akava.fi kohdasta Alue-

toiminta, Aluetoimikunnat.

Uudet aluetoimikunnataloittivat

L y h y e t

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja lii-kuntajärjestöt ovat nyt liikkeellä liikku-misen puolesta. Myös kolme ministe-riötä on mukana Työyhteisöliikunta2010 -hankkeessa. Järjestöt esimerkik-si esittävät, että työnantajan kustan-taman liikuntaedun verottomuudenylärajaa korotettaisiin. Työnantajantarjoamien erilaisten liikuntaetujen ve-rotusta toivottaisiin selvitettäväksimuutenkin.

Lisäksi työterveyshuollossa työs-kentelevien työterveyshoitajien ja -lää-kärien koulutusta haluttaisiin kehit-tää niin, että liikunnan avulla tehtä-vän ennaltaehkäisevän työn osaaminenlisääntyy.

Järjestöjen mielestä kunnille onannettava erityisavustusta kevyenlii-kenteen väylien ja suojattujen polku-pyöräpysäköintipaikkojen rakentami-seksi alueille, joilla on paljon työmat-kaliikennettä. Kuntien olisi myössaatava polkupyöräpysäköinnin suun-nitteluohjeistot.

Järjestöt liikkeellä liikkumisen puolesta

Valtiovallan pitää järjestöjen mie-lestä edistää työyhteisöliikunnan edel-lytyksiä. Siihen on niin kansantervey-delliset, työvoimapoliittiset kuin kan-santaloudellisetkin syynsä. Valtion onannettava selkeä viesti terveyttä edis-tävän liikunnan ja työhyvinvoinninnostamisesta lähitulevaisuuden tär-keimpien haasteiden joukkoon.

Järjestöt haluavatkin, että työyh-teisöliikunta otettaisiin seuraavan hal-lituksen hallitusohjelmaan.

Työyhteisöliikunta 2010 -hank-keessa ovat mukana AKAVA, EK, Kir-kon Työmarkkinalaitos KiT, Kunnalli-nen työmarkkinalaitos, SAK, STTK jaValtion työmarkkinalaitos sekä liikun-tajärjestöt Suomen Liikunta ja UrheiluSLU, Suomen Työväen UrheiluliittoTUL, Suomen KuntoliikuntaliittoKUNTO ja opetusministeriö, sosiaali-ja terveysministeriö sekä työministeriö.

Terhi Ruokaselle AKAVAn Pohjola-stipendi

Filosofian maisteri, ruotsin ja saksanopettaja, OAJ:n jäsen Terhi Ruokanensai AKAVAn vuoden 2007 Pohjola-sti-pendin. Stipendi myönnettiin Ruoka-selle hänen lisensiaattityöstään, jokakäsittelee tieto- ja viestintätekniikanhyödyntämistä kielten opetuksessa,kielenopettajien siihen liittyviä valmiuk-sia sekä digitaalisen kielioppimateriaa-lin tutkimista. Ruokanen aikoo jatkaaajankohtaisen aiheen parissa väitös-työssään.

Tutkimuksessa yhdistetään kielenoppiminen ja opettaminen. Sen ta-voitteena on selvittää, miten kielten-opettajat hyödyntävät tieto- ja vies-tintätekniikkaa opetuksessaan. Samallatutkitaan opettajien opetuksessaankäyttämää materiaalia. Tarkoituksenaon perehtyä ruotsin kieliopin opetuk-

seen liittyvään digitaaliseen aineistoon.Pohjola-stipendi myönnetään

vuosittain ansiokkaasta tutkimustyös-tä. Stipendi on suuruudeltaan 4 000euroa ja sen rahoittaa vakuutusyhtiöPohjola.

Terhi Ruokanen

A k a v a l a i n e n 5 | 2 0 0 532

E U - u u t i s i a

–Globalisaatioraportin sivistys- ja koulutuspoliittinen lukuon hyvä ja merkittävä. Sen mukaan Suomi menestyy jat-kossakin, jos sen koko koulutusketju on kunnossa, hyvinorganisoitu ja verkostoitunut sekä kaikilta osiltaan riittäväs-ti resurssoitu. Myös elinikäisen kouluttautumisen tärkeyson siinä korostetusti esillä, Piekka sanoi.

Globalisaatioraportissa käsitellään myös Suomen pal-kansaajien verotusta suhteessa kilpailijamaihimme.

– Raportin ehdotus, jonka mukaan kaikkien ja erityi-

Globalisaatioraportin sivistys- jakoulutuspoliittiset linjaukset oivallisia

Talousneuvoston sihteeristön laatimat globalisaatioraportit ovat mittavia analyyseja Suomen valmis-tautumisesta globalisaatioon ja sen tuleviin haasteisiin, kiitteli AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekkaennen joulua julkistettua globalisaatioraporttia ja erityisesti sen sivistys- ja koulutuspoliittista lukua.

sesti korkeasti koulutettujen palkansaajien verotusta tulisialentaa, on hyvä, Piekka totesi.

Moitittavaakin raportista löytyi.- Työvoiman kohtaanto-ongelmaa ei ole riittävästi ana-

lysoitu. Tämä asiakokonaisuus sisältää koulutuksellisia, osaa-miseen liittyviä, alueellisia, työvoimapoliittisia ja kieleen liit-tyviä ongelmia. Yksittäinen heitto irtisanomissuojan heiken-tämiseen ei ole hyvin harkittu, Piekka huomautti.

Kehuja tulee varmasti eniten järjestelyistä, joissa ei juurihuomauttamista ollut. Suomen palkansaajajärjestötkin oli-vat mukana noin puolessa sadassa eri tilaisuudessa, joistaitse järjestivät muutaman. Isoimmat olivat EU-Venäjä sekäEU-Asem-AY-huippukokoukset.

Moniin paikkoihin “lonkeronsa” ulottava REACH-ke-mikaaliasetus ja yhtä monivaikutteinen palveludirektiivi saa-tettiin satamaan. Perustettua tuli myös globalisaatiorahas-to työttömien auttamista varten, vaikka sen järkevyys eikaikkia vakuutakaan.

Palkansaajajärjestöjen tilaisuus EU:n ja Aasian välillä,niin sanottu ASEM-kokous, onnistui jopa yli odotusten jatyöntekijät ovat saamassa jalansijan tämän tärkeän globali-saatioulottuvuuden käsittelyssä. EU-Venäjä-suhteiden työ-markkinakokouksen anti jäi hitusen laihemmaksi, mutta toi-saalta kyseinen istunto oli ensimmäinen laatuaan.

EU-puheenjohtajuuskausi toimenestyksiä ja pettymyksiä

Tappiorintamaan voi lukea työaikadirektiivin, jossa eisyntynyt läpimurtoa Suomen johdolla. Direktiivistä ei olemissään vaihtoehdossa tulossa ihannetuloksia työntekijöil-le, mutta Suomen sitä koskevan esityksen katsottiin men-neen askeleen liian pitkälle heikennyksissä.

Närää työmarkkinajärjestöissä on herättänyt myös se,että Suomen puheenjohtajuuden johdolla työmarkkinajär-jestöt poistettiin EU:n vasta-avatun tasa-arvoinstituutin lin-janvetopaikoilta. EU:n tasa-arvopolitiikkahan ei ole direktii-vejä tiskivuoroista, vaan nimenomaan työelämän kysymyk-sistä.

Suomessa jäivät varsin vähälle huomiolle valtiovarain-ministeriön yritykset saada suuria teholeikkauksia EU:n asi-antuntijakaarteihin. Tämä henkilöstöpolitiikan tavoite epä-onnistui eikä yritys ollut muutenkaan hyvin hoidettu. Semuistutti lähinnä suomalaisten korkeakoulujen ristiriitaisiatuottavuushankkeita.

Suomen syksyinen EU-puheenjohtajuuskausi oli saavutuksiltaan kohtuullisen hyvä. Käytännön pää-töksiin päättyneissä hankkeissa tulokset olivat sen sijaan sekä menestyksiä että pettymyksiä.

Markus

Penttinen

kansainvälisten

asioiden päällikkö

A k a v a l a i n e n 2 | 2 0 0 5 33

Euroopassa pohditaan EU:n työlain-säädännön kehittämistä kestävän kas-vun sekä työpaikkojen lisääntymisen jalaadullisen parantumisen tukemiseksi.Keskustelua vauhdittaa nyt komissionjulkaisema työoikeuden vihreä kirja.

Vihreän kirjan mukaan Euroopanolisi pystyttävä tarjoamaan paras mah-dollinen työsuhdeturva kaikille, muttajoustavuuden pitäisi lisääntyä. Vihre-än kirjan linjauksissa joustavuus kyllälisääntyy, mutta niissä ei taata riittä-vää turvaa palkansaajille.

AKAVAn mielestä täystyöllisyy-den, työvoiman tuottavuuden ja sosi-aalisen yhteenkuuluvuuden edistämi-sen lähtökohtana on pidettävä vaki-tuista työsopimusta. Euroopanyhteisöjen yhteinen tai kansallinensääntely ei saa ohjata epätyypillisiintyösuhteisiin ja työjärjestelyihin, ellei-vät työsuhteen osapuolet niin halua.

- Vakiomuotoiset työsuhteetkinmahdollistavat työantajan ja työnteki-jän tarpeiden joustavan yhteensovit-tamisen työntekijän suojelusta tinki-mättä. Normistoja on kehitettävä vie-lä niin, että tasavertainen kohtelu jasyrjimättömyys toteutuisivat myösolemassa olevissa epätyypillisissä työ-suhteissa ja kaikissa työehdoissa, Löf-gren-Toivonen huomauttaa.

Aitoa joustavuutta molem-piin suuntiin

AKAVA pitää olennaisena, että jousta-vuus toteutuu aidosti molempiinsuuntiin. Vain vapaaehtoisuuteen pe-rustuvilla joustoilla päästään kestäväänja tulokselliseen kehitykseen sekä tuot-tavuuden paranemiseen.

Innovatiivista toimintaa syntyyvain niissä yrityksissä, joissa työntekijätvoivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin ja

Komission vihreä kirja tarjoaa joustoaturvan kustannuksella

EU:n komission työlainsäädäntöä linjaava vihreä kirja perustuu ajatukseen joustoturvasta. Joustoa setarjoaakin, mutta palkansaajan turvalle käy kehnosti. – Komission esitys on torso ja palkansaajienkannalta huono, AKAVAn lakimies Maria Löfgren-Toivonen sanoo.

joissa he jaksavat pitää yllä osaamistaan.Esimerkiksi Suomen työaikapankkijär-jestelmä on oiva esimerkki järjestelystä,jossa helpotetaan työn ja perheen yh-teensovittamista.

Tekniset apuvälineet mahdollista-vat nykyään työnteon varsinaisen työ-paikan ulkopuolella. Työntekijät ovatperiaatteessa jatkuvasti tavoitettavis-sa. AKAVAn mielestä se ei saa johtaatyöajan ja vapaa-ajan välisen rajan hä-märtymiseen. Lepoon ja virkistäytymi-seen on jäätävä riittävästi aikaa.

Vaikutusmahdollisuuksiaparannettava

Henkilöstön osallistumisjärjestelmiä javaikutusmahdollisuuksia työyhteisössäon kehitettävä jatkuvasti. Aito henki-löstön ja yrityksen välinen vuorovai-kutus hyödyttää työsuhteen kumpaa-kin osapuolta. Osallistumisoikeudet ontaattava kaikille henkilöstöryhmille,työntekijöille, toimihenkilöille ja ylem-mille toimihenkilöille. Niitä on tuetta-va oikea-aikaisella tiedottamisella.

Vähimmäisnormien toteuttamis-ta on seurattava riittävän tehokkaas-ti, eikä niistä saa poiketa kuin työeh-tosopimuksilla. Vähimmäisnormeistasopimista voidaan kanavoida paikallis-tasolle. Paikallista sopimista pitää ke-hittää edelleen niin, että joustavuudentarpeet otetaan huomioon.

Työnteon sopimustyyppien väliinei saa myöskään jäädä katvealueita, joi-den oikeudellista luonnetta ei pystytäyksiselitteisesti määrittelemään. EU:ssapitää päästä siihen, että työnteon sta-tuksen tulkinnat eivät riipu siitä, min-kä jäsenvaltion alueella ollaan.

Yhteisön sääntelyä ja valvontaaon kehitettävä niin, että harmaa ta-lous ei saa jalansijaa Euroopassa ja että

työntekijöiden oikeutta vähimmäistyö-ehtoihin ei kierretä. Tähän suuntaanon ohjeistettava myös jäsenvaltioita.

Pelkästään viranomaisvoimin har-maata taloutta ei saada hallittua. Myöstyön teettäjälle tai tilaajalle on kana-voitava selvitysvastuuta sopimus-kumppaninsa toiminnan lainmukaisuu-desta.

Komissio arvioi myöhemmin ke-väällä työoikeuden lähitulevaisuudenkehittämistarpeita saamiensa lausunto-jen ja mielipiteiden pohjalta.

Komissio moittiiSuomeatyöaikadirektiivinrikkomisesta

Lähes kaikki EU-maat ovat saaneetmoitteita EU:n komissiolta työaikadi-rektiivin rikkomisesta. Suomikin joutuuselvittämään komissiolle kansallisiatyöaikalakiin pohjautuvia työaikakäy-täntöjään.

Komission mukaan Suomi rikkootyöaikadirektiiviä kolmessa kohdassa.

Päivystysaikaa ei kohdella Suo-messa kuten työaikadirektiivin vallitse-va tulkinta edellyttäisi, vaan Suomentyöaikalain mukaan. Suomi joutuu se-littelemään myös korvaavan lepoajanantamisen ajankohtaa ja useammantyösuhteen työajan pitämistä enim-mäistyöaikaa laskettaessa erillään.

– Valvontakirjelmä toivottavastivauhdittaa työaikadirektiivin uudista-mista ja ainakin räikeimpien epäkoh-tien kuntoon saattamista, AKAVAn la-kimies Maria Löfgren-Toivonen sanoo.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 734

O p i s k e l i j a t

Suomen Ekonomiliitto SEFEn jäsenLehtoranta johti puhetta AOVAssamyös viime vuoden, mutta hän onollut AOVAn aktiiveja jo pitempään.Aiemmin Lehtoranta on toiminutHelsingin kauppakorkeakoulun yliop-pilaskunnan (KY) hallituksen puheen-johtajana, KY:n kansainvälisten asioi-den sihteerinä sekä SEFEn kylterivalio-kunnan jäsenenä.

27-vuotias Lehtoranta työsken-telee parhaillaan assistenttina Helsin-gin kauppakorkeakoulussa ja opiske-lee siellä rahoituksen tutkijakoulutuk-sessa.

AOVAn ja sen puheenjohtajienkaksivuotinen toimikausi kestää vuo-den 2008 loppuun. AOVAn varapu-heenjohtajiksi valittiin Ulla-MariTiainen Uudesta Insinööriliitosta jaJenni Tanner Opettajien Ammatti-järjestöstä.

Opintotuen korottaminenon ykkösasia

Lehtoranta kertoo jatkavansa pesti-ään hyvillä mielin, sillä monen vuo-den pohjatyön jälkeen tänä vuonnapääsee ehkä korjaamaan satoa. Ke-vään eduskuntavaaleihin AOVA lataaomat eduskuntavaalitavoitteensa.

– Opintotuki vaikuttaa opiskeli-jan jokapäiväiseen toimeentuloon jasiksi sillä on kiire. Muut tavoitteem-me ovat pitemmän aikavälin hank-keita, Lehtoranta sanoo.

Opintorahaa ei ole korotettu 14vuoteen ja opintotuen tulorajatkinovat polkeneet paikoillaan, vaikkapalkkataso on noussut yli kolmannek-sen vuodesta 1998. Alhaiset tulorajatheikentävät opiskelijoiden mahdolli-suuksia hankkia tulevan työllistymi-sen kannalta tärkeää työkokemusta.

AOVA haluaa säilyttää myös

Antti Lehtoranta jatkaaAOVAn puheenjohtajana

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseenkauppatieteiden ylioppilas Antti Lehtorannan. Lehtorannan mukaan AOVAnkiireellisimmästä tavoitteesta ei ole epäselvyyttä: opintotukea on korotettavapikaisesti.

koulutuksen duaalimallin ja saada pe-rusteettomat pätkätyöt kuriin. Yli-opistojen ja korkeakoulujen aloitus-paikkamääriä on vähennettävä. Näi-den määrämuutosten pitää perustuaalakohtaiseen ja kokonaisvaltaiseen ar-viointiin.

– Suomessa on oltava valmiut-ta merkittäviinkin aloituspaikkamää-rien muutoksiin. Koulutusmäärien onvastattava työmarkkinoiden tarpei-siin, Lehtoranta sanoo.

AOVA tekee kaikkensa vaikut-taakseen myös opetusministeriönkoulutuksen ja tutkimuksen kehitys-suunnitelmaan vuosille 2007–2011.

– Olemme pyytäneet akavalai-silta liitoilta heidän näkemyksensäopintoalakohtaisista aloituspaikka-määristä saadaksemme vaikuttamis-työhömme kokonaisnäkemystä. Ai-emmin olemme joutuneet puhumaantästä ongelmasta vain yleisellä tasol-la, kun tällaista tiedustelua ei ole teh-ty.

Lehtoranta toteaa tyytyväisenä,että opiskelijoiden merkitys akavalai-

AOVAn puheenjohtaja AnttiLehtoranta edustaa opiskelijoitaAKAVAn hallituksen kokouksissa.

sessa järjestömaailmassa on vahvastinoussut. Akavalaisia opiskelijoita ontätä nykyä huimat 100 000, ja liitotovat palkanneet toimistoihinsa opis-kelija-asiamiehiä.

– Opiskelijoiden edunvalvontaon tullut entistä tärkeämpänä am-matillisten näkemysten rinnalle.

AKAVAn opiskelijavaltuuskun-nan edunvalvontaan kuuluvat kor-keakouluopiskelijoiden erityisesti työ-elämään liittyvät koulutus-, työvoima-ja sosiaalipoliittiset asiat. AOVAlla onedustus kaikissa AKAVAn toimielimis-sä ja aluetoimikunnissa.

AOVAlla on korkeakouluopiskelijal-le selkeä viesti: Äänestä, taieläkeläinen äänestää puolestasi.Tätä viestiä AOVA vie opiskelijoillejulkaisemansa esitteen muodossa.

Marketta

Harinen

tiedottaja

MA

RKET

TA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 35

N i m i t y k s e t

Jukka Parkkola AKAVAnopiskelija-asiamieheksi

AKAVAn opiskelija-asiamieheksi on ni-mitetty YTM Jukka Parkkola (28). Hänon toiminut kesäkuun alusta lähtienAKAVAn opiskelijatoiminnan projekti-asiamiehenä. Parkkola on ollut aiem-min muun muassa Suomen Valtiotie-teitä Opiskelevien Liitto SVOL:n vara-puheenjohtajana sekä Jyväskylänyliopiston ylioppilaskunnan edustajis-tossa.

Opiskelija-asiamies vastaa AKA-VAssa opiskelijatoiminnan suunnitte-lusta ja toteutuksesta yhdessä AKA-VAn opiskelijavaltuuskunta AOVAnkanssa. Jukka Parkkola aloitti kaksivuo-tisen työrupeamansa opiskelija-asiamie-henä joulukuussa.

Mikael Helenelund AKInuudeksi puheenjohtajaksi

Akavan kirkolliset ammattiliitot AKIvalitsi uudeksi puheenjohtajakseenvuosiksi 2007 – 2008 kanttori, FM Mi-kael Helenelundin. Lisäksi SuomenKanttori-urkuriliiton valtuusto valitsiHelenelundin liiton puheenjohtajaksivuosiksi 2007–2008. Helenelund on toi-minut Suomen Kanttori-urkuriliitonpuheenjohtajana ja AKIn varapuheen-johtajana vuoden 2006.

Mikael Helenelund, 51, on Borgåsvenska domkyrkoförsamlingin kantto-ri. Hän seuraa uudessa tehtävässäMessukylän seurakunnan kirkkoherraa,TT Juha Kauppista. Kauppinen toimiAKIn ensimmäisenä puheenjohtajanavuosina 2005–2006.

Timonen Lakimiesliitonuudeksi puheenjohtajaksi

Suomen Lakimiesliitto valitsi uudeksipuheenjohtajaksi kaudelle 2006–2009OTT Pekka Timosen. Timonen voittiäänestyksessä professori Risto Nuoli-maan äänin 29–13.

Neuvotteleva virkamies Pekka Ti-monen, 46, on toiminut Kauppa- jateollisuusministeriön tehtävissä vuo-desta 2001 ja tehnyt myös pitkän uranyliopistomaailmassa. Hän on toiminutSuomen Lakimiesliiton hallituksen jä-senenä vuosina 2002–2005.

Puheenjohtajakautensa keskeisinäkysymyksinä Timonen pitää lakimies-ammattikunnan aseman parantamis-ta. Tämä merkitsee samalla kansalais-ten oikeusturvan takaamista ja oike-ustieteellisen koulutuksen kilpailuky-kyisyyden lisäämistä.

Meretojasta Lääkäriliitonuusi puheenjohtaja

Helsinkiläinen dosentti, anestesiologianerikoislääkäri Olli Meretoja, 59, on va-littu Suomen Lääkäriliiton uudeksi pu-heenjohtajaksi äänin 43–4. Vastaehdok-kaana oli aiempi puheenjohtaja Pekka

Anttila. Lääkäriliiton valtuuskunta va-litsee puheenjohtajan vuodeksi kerral-laan.

Liiton varapuheenjohtajana jatkaaylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkä-ri Mikko Valkonen Helsingin terveys-keskuksesta. Varapuheenjohtajaksi va-littiin myös erikoistutkija Samuli Saar-ni Kansanterveyslaitokselta.

Lääkäriliiton valtuuskunnanpuheenjohtajaksi valittiin seuraavaksikolmevuotiskaudeksi YTHS:n johtaja-psykiatri Kari Pylkkänen ja varapu-heenjohtajaksi TYKSin sisätautien eri-koislääkäri Mikko Pietilä.

Tieteentekijöiden liitonpuheenjohtajaksi Rönnholm

Tieteentekijöiden liiton uudeksi pu-heenjohtajaksi on valittu yliopistonleh-tori, FT Ragna Rönnholm kaudelle2007-2008. Rönnholmin ala on mole-kyylibiologia ja hän työskentelee Hel-singin yliopiston biotieteellisessä tiede-kunnassa. Rönnholm on myös Helsin-gin yliopiston konsistorin jäsen.Tieteentekijöiden liiton varapuheenjoh-tajana hän on toiminut vuodesta 2004.

Tieteentekijöiden liiton varapu-heenjohtajiksi valittiin hallintoamanu-enssi Tero Karjalainen Kuopion yliopis-tosta ja laboratoriopäällikkö Pirkko Vii-tala Oulun yliopistosta.

– Lasikatto on tässä uran vaihees-sa monien hyvien naistutkijoiden ete-nemisen esteenä. Vaikka juuri on juh-littu naisten 100-vuotista äänioikeut-ta, yliopistoissa naisten tasa-arvossa eiole juuri hurraamista, liiton tasa-arvo-työryhmän puheenjohtajana toiminutRönnholm sanoo.

.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 736

M u u t o k s i a 2 0 0 7

Vanhempainpäivärahoihinkorotus

Uusi vuosi toi tullessaan monia työ-elämää koskevia muutoksia. Vanhem-painpäivärahoja korotettiin, osasaira-uspäiväraha otettiin käyttöön, har-maata taloutta valvotaan entistätiukemmin, työeläkkeet yhdistettiin,työelämän liikkuvuutta tuetaan jastarttirahaa jaetaan edelleen.

Vanhempainpäivärahoja korotet-tiin ja isiä kannustetaan pitämään isä-kuukausi. Sen sijaan vähimmäispäivä-raha ei noussut. Työnantajat saavatentistä suuremman kompensaationvanhempainvapaiden kustannuksista.

Lasten kotihoidontuen sisarusko-rotus nousee hieman 1.4.2007 alkaen,ja tukea voi saada yhtä aikaa yksityi-sen hoidon tuen kanssa.

Uuden osasairauspäivärahan ta-voitteena on helpottaa työhön paluu-ta pitkältä sairauslomalta. Sitä voidaanmyöntää työntekijälle tai yrittäjälle,joka palaa työhönsä osa-aikaisesti. Eh-tona on, että henkilö on ensin saanutsairauspäivärahaa yhtäjaksoisesti vähin-tään 60 päivän ajan eli noin kolmekuukautta.

Kansaneläkelaitos voi maksaa osa-sairauspäivärahaa 12–72 arkipäivääkahden vuoden aikana. Ehtona on, ettälääkäri on arvioinut työkyvyn ja kat-sonut, että töihin paluu ei vaarannaterveyttä ja toipumista.

Harmaata taloutta ryhdytäänvalvomaan tilaajavastuun avulla. Yri-tyksille tulee lisää velvollisuuksia selvit-tää alihankkijoidensa mahdollinen epä-rehellinen toiminta. Tilaajayritykselläon vastuu varmistaa, että sopimus-kumppani ei esimerkiksi käytä pimeäätyövoimaa tai laiminlyö lakisääteisiävelvoitteitaan.

Kohtaanto-ongelman hoitoalkoi

Niin sanottuun kohtaanto-ongelmaanpuututaan tukemalla työvoiman liikku-vuutta muuttoavustuksella ja laajen-netulla matka-avustuksella.

Liikkuvuusavustusta voidaanmyöntää matkakustannuksiin, jos hen-kilö hakee työtä tai siirtyy työhöntyössäkäyntialueensa ulkopuolelle.

Avustuksen käyttö laajenee ja matka-korvauksissa kilometrikorvaus korote-taan 0,15:sta 0,21 euroon.

Matka-avustuksen kesto piteneekahdesta kuukaudesta neljään. Sitävoidaan myöntää, jos työmarkkinatu-keen oikeutettu ottaa vastaan kokoai-katyön työssäkäyntialueensa ulkopuo-lelta.

Jos uusi työpaikka on Suomessa,muutosturvan piiriin kuuluvat ja työ-markkinatukeen oikeutetut voivat saa-da harkinnanvaraista muuttoavustus-ta. Sen enimmäismäärä on 700 euroa.Työajan on oltava vähintään 18 tuntiaviikossa ja työn keston ainakin puolivuotta. Avustusta on haettava ennentyön alkamista.

Starttirahaa jaetaan

Starttirahakokeilua jatketiin vuodella.Sillä turvataan yrittäjäksi ryhtyvän toi-meentuloa toiminnan alkuvaiheessa.Sitä saa enintään kymmenen kuukaut-ta. Tuki on kuukaudessa 500–800 eu-roa.

Työeläkkeet yhdistyivät

Eläkejärjestelmään tuli vuoden vaih-teessa suuri muutos, kun yksityissek-torin palkansaajien eläkelait TEL, LELja TaEL yhdistyivät.

Eläkkeiden maksu helpottuu, kos-ka kaikkien työntekijöiden eläkkeetmääräytyvät nyt Työntekijän eläkelainTyEL:n perusteella.

Seuraa kirjoittelua AKAVAstaJo useamman vuoden ajan AKAVAnverkkosivujen käyttäjillä on ollut tilai-suus seurata, mitä AKAVAsta, työ-markkinoista tai vaikkapa koulutukses-ta kirjoitetaan ja kerrotaan Suomensuurimmissa viestintävälineissä.

Klikkaamalla AKAVAn verkkosivu-jen etusivulta AKAVA mediassa -koh-taa, saa eteensä kyseisen arkipäivänosumat lyhyesti eriteltyinä. Arkistostavoi katsoa vanhoja juttuja ja esimer-

kiksi tutkailla, mitä viimeisimmästä tu-lopoliittisesta sopimuksesta aikoinaankirjoitettiin.

Palvelu on hankittu uutisseuran-taan erikoistuneelta M-Brainilta.

Käyhän vilkaisemassawww.akava.fi –

AKAVA mediassa!

Yksinkertaistuvan eläkejärjestel-män odotetaan vähentävän byrokra-tiaa, epäselvyyksiä ja virheitä. Samallaeläkeyhtiöiden kilpailu tiivistyy.

Työnantajat voivat hoitaa eläke-asiat samalla järjestelmällä riippumat-ta toimialasta, ansioiden määrästä taisiitä, onko kyse pitkästä vai lyhyestätyösuhteesta.

Työnantaja voi järjestää kaikkientyöntekijöittensä eläketurvan missä ta-hansa yhtiössä. Uutta lakia noudatta-vat kaikki yksityisen alan työeläkeyh-tiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat.

Laki koskee kaikkia 18–67-vuotiai-ta työntekijöitä, jos heidän kuukausi-palkkansa oli yli 45 euroa.

Työeläkkeidenansaintatiedot yhteen

Eläkelakien yhdistymisen vuoksi myöstyöeläkkeiden perusteena olevia an-saintatietoja ylläpidetään nyt yhdessätietojärjestelmässä. Ansaintajärjestel-mäksi kutsuttua rekisteriä pitää ylläeläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen(ETK) omistama Arek.

Viimeisimmät tiedot päivittyivätuuteen rekisteriin tammi-–helmikuunaikana, joten eläkeratkaisujen tekemi-nen eläkelaitoksissa saattaa hieman vii-västyä alkuvuonna.

Kaikki ansiotyöluettelotiedotovat saavissa myös sähköisesti sekä elä-kelaitosten verkkosivuilta että ETK:nylläpitämällä Työeläke.fi -sivustolta.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 7 37

Teknologia nostaa palkkoja

Korkeasti koulutettujen työmarkkina-asema vahvistuu teknisen kehityksenkiihtyessä. Se parantaa heidän palkka-kehitystään, käy ilmi työmarkkinoidenkohtaanto-ongelmia mallintavassa kan-santaloustieteen väitöstutkimuksessa.

Koulutetut eivät tuota matalankoulutustason työpaikoilla enempääkuin heikommin koulutetutkaan. Vaa-timusten kasvaessa korkeasti koulutet-tuja halutaan korkean teknologian työ-paikoille. Heidän palkkatasonsa nou-see myös matalan tuottavuudentyöpaikoilla.

Työntekijän satsaukset koulutuk-seensa muuttuvat hintavammiksi,mutta se korvautuu palkkojen nous-tessa.

Tekninen kehitys ei juurikaan li-sää työpaikkoja, sillä vanhat työpaikatkatoavat.

Juuso Vanhala: Essays on LabourMarket Frictions, Tecnological Changeand Macroeconomic Fluctuations. Helsin-ki 2007.

Tutkimusta ulkoistetaanmaan sisällä

Tutkimus ja tuotekehitys ovat pysy-neet Suomessa paremmin kuin tuot-teiden valmistus. Silti miltei joka neljästutkimusta ja tuotekehitystä harrasta-vista yli kymmenen hengen yrityksistäon ulkoistanut näitä toimintojaan.

Kuitenkin vajaa seitsemän pro-senttia on siirtänyt tutkimusta ja tuo-tekehittelyään ulkomaille. Siirtoa ulko-maille selitetään asiakkaiden tarpeilla.Paikalliset markkinat ja säädökset vaa-tivat muutoksia tuotteisiin, samalla yri-tys saa tietoa eri maiden asiakastar-peista tuotekehitykseensä. Lisäksi tut-kimus ja kehitys halutaan pitää lähellätuotantoa.

Yleensä ulkoistamisella haetaankustannussäästöjen ohessa ensisijaisestiteknologista osaamista. Lisäksi ulkois-tamisella on saatu satunnaisia lisäre-sursseja tuotekehityksen nopeuttami-seksi

Jyrki Ali-Yrkkö: Ulkoistus ja toimin-tojen siirrot. Suomesta ulkomaille - Kat-saus 2000-luvun alun tilanteesta. Elinkei-noelämän tutkimuslaitos 2006.

T u t k i t t u a

Oppisopimuksella työhönnopeimmin

Työttömistä nopeimmin työllistyvätyrittäjärahan ottaneet ja oppisopimuk-sen tehneet. Heistä noin 70 prosent-tia oli töissä kolme kuukautta toimen-piteen jälkeen.

Keskimääräistä useammin työpai-kan saivat myös yksityissektorille taiosa-aikaisiksi työllistetyt. Myös amma-tillinen työvoimakoulutus työllisti hy-vin.

Yhdistelmätuki, työmarkkinatuel-la harjoittelu ja muu kurssitus auttoi-vat huonosti työllistymisessä.

Vuosina 2002 - 2005 työvoimapo-liittisiin toimenpiteisiin osallistuneistajoka neljäs työllistyi kolmen kuukau-den kuluessa, osa siirtyi opiskelemaan.Toimenpiteet vaikuttivat pitkään.Työttömänä oli kolmen kuukauden jäl-keen 45 prosenttia, kahden vuodenkuluttua enää 27 prosenttia.

Simo Aho, Hannu Koponen: Työvoi-mapoliittisiin toimenpiteisiin osallistunei-den seuranta II, Työpoliittinen tutkimus324, Helsinki 2007.

Henkinen työ palkitseeeläkkeelläkin

Eläkkeelle jääneet kokevat terveytensäkohenevan, vaikka he yleensä sairasta-vat aiempaa enemmän. Ammatti vai-kuttaa koettuun hyvinvointiin. Henki-sen työn tekijät voivat selvästi muitaparemmin.

Sosiaalipolitiikan väitöstutkimuk-sessa seurattiin 45-58-vuotiaiden siirty-mistä eläkkeelle. Seurantajaksolla 1981-1997 ikäluokalle tehtiin neljä kyselyäterveydestä ja toimintakyvystä.

Ensimmäisinä eläkevuosina ihmi-set osallistuivat erilaisiin aktiviteettei-hin aiempaa enemmän. Myöhemminaktiivisuus vakiintui työelämävuosientasolle. Tosin liikunnan suosio kasvoivuosi vuodelta. Eläkeläisten hyvinvoin-tiin vaikuttavat enemmän erilaiset ak-tiviteetit kuin heidän toimintakykyn-sä.

Jorma Seitsamo: Retirement Tran-sition and Well-being, University ofHelsinki, 2007.

Hyvä, paha ylioppilaslakki

Valkoista ylioppilaslakkia on pidettymerkittävänä saavutuksena, joka an-

saitsee ihailua. Tosin 1970-luvun lopul-la koko ylioppilastutkinto oltiin pois-tamassa, mutta poliitikkojen uskallusei riittänyt siihen. Sittemmin tietoyh-teiskunta ja kansainvälistyminen ovatvakiinnuttaneet tutkinnon arvon uu-delleen.

Vaikka ylioppilastutkintoa arvos-tettiin laajasti 1940 - 1960-luvulla, eliittipiti tutkintoa yliarvostettuna. Sen suo-sio uhkasi romahduttaa koulutusjärjes-telmän. Kritiikki jatkui 1960 - 1970-lu-vulla. Ylioppilastutkinnon katsottiin hi-dastavan valtion kilpailukykyä, koskamaahan olisi tarvittu ammattikoulutet-tua työväestöä.

Tietoyhteiskunnan myötä 1980-luvulla ylioppilaat alettiin nähdä kan-santaloudellisena voimavarana. 1990-2000-luvulla kansainvälistyminen sekäammatillisen koulutuksen ja ylioppilas-tutkinnon yhdistäminen ovat tuoneettutkinnolle haasteita.

Väitöstutkimuksen mukaan valko-lakki saattaa tulevaisuudessa muuttuapelkäksi välineeksi, jolla kilpaillaan kou-lutuspaikoista.

Minna Vuorio-Lehti: Valkolakinviesti. Ylioppilastutkintokeskustelu Suo-messa toisen maailmansodan jälkeen.Annales Universitatis Turkuensis C 253,Turku 2007.

Roskaamisesta ei uskalletahuomauttaa

Ympäristön likaaminen koettelee kau-punkilaisen sosiaalista järjestystä. Ros-kaamiseen, parveketupakointiin ja jä-tehuollon laiminlyöntiin tekisi mielipuuttua, mutta kaupunkielämän kir-joittamattoman säännön mukaan toi-sen asioihin ei saisi puuttua.

Sotkeutumalla toisen asioihin voi-si menettää kasvonsa tai pahimmassatapauksessa joutua riitaan.

Yhteiskuntapolitiikan väitöstutki-muksen mukaan kaupunkilaista voisiverrata joustavaan puistovahtiin. Sot-kemiseen suhtaudutaan kohteliaan vä-linpitämättömästi, mutta ongelmiinpuututaan yhteisvastuullisesti eli valit-tamalla kaupungin viranomaisille.

Risto Haverinen: Kaupunkilaisenelinympäristöongelma, Helsingin yliopis-to 2007.

Koonnut: Birgitta Suorsa/UP-uutispalvelu

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 738

Niilo Jääskisen ja Jorma Rantasenopetusministerillle tammikuussa luo-vuttama selvitysmiesraportti tarjoaaoivallisen pohjan uudistustyölle, mut-ta siinä on myös lisäselvityksiä vaati-via esityksiä.

Yliopistojen asema valtion tilivi-rastoina rajoittaa niiden kehittämis-työtä ja perustehtävän hoitamista.AKAVA kannattaa selvitysmiesten esi-tystä yliopistojen oikeushenkilöase-masta ja valtion tilivirastokytkennänpoistamisesta.

Esitetyt muutokset parantaisivatyliopistojen mahdollisuutta hoitaaperustehtävänsä nykyistä paremmin.Yliopistojen perusrahoitus on kuiten-kin turvattava hallintomallin muutok-sesta huolimatta. Tulossopimuksiinperustuvan tulosohjauksen mallia ontäydennettävä siten, että tulokselli-suuskriteerinä huomioidaan myös yli-opistoista valmistuneiden työllistymi-nen koulutustasoa vastaaviin tehtä-viin.

Yliopistojen hallinnollisen ja tieteellisenjohtamisen eriyttäminen epäilyttää

AKAVAn mielestä raportti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta sisäl-tää paljon hyviä ehdotuksia.

– Myös selvitysmiesten ehdo-tukset hallinnollisen ja tieteellisen joh-tamisen eriyttämisestä vaativat lisä-selvityksiä. On syytä tarkoin selvittää,mikä ehdotettujen konsistorin ja joh-tokunnan välinen toiminnallinen suh-de olisi. Strateginen suunnittelu jatieteelliseen sisältöön liittyvät asiatkytkeytyvät toisiinsa. Esitetty hallin-tomalli saattaa luoda uuden byrokra-tian tason, jonka merkitys jää vähäi-seksi, AKAVAn koulutuspoliittinenasiamies Simo Pöyhönen arvelee.

AKAVA kantaa huolta siitä, ettähenkilöstön asema on turvattava kai-kissa muutostilanteissa.

– Palvelussuhteen ehdot eivätsaa heiketä, mikäli palvelussuhteetmuutetaan työsuhteisiksi. Osaavahenkilöstö on kilpailukyvyn perus-edellytys, joten yliopistojen on kyet-tävä olemaan houkutteleva työnan-taja, Pöyhönen muistuttaa.

–Yliopistojen on kyettävä kilpaile-maan osaavasta henkilöstöstä.Palvelussuhteen ehdot eivät saaheiketä, jos palvelussuhteetmuutetaan työsuhteiksi, AKAVAnkoulutuspoliittinen asiamies Simo

AKAVAn opiskelijastipendit jaettiin torstaina kahdelle-toista opiskelijalle. 500 euron suuruiset stipendit myön-nettiin ansiokkaasta toiminnasta AKAVAn opiskelijaval-tuuskunnassa, aluetoiminnassa ja akavalaisissa liitoissa.

Kuvassa vasemmalta AKAVAn järjestö- ja talousyk-sikön johtaja Risto Kauppinen, Niina Rajakangas (TEK),Sanni Grahn (SVAL), Tuula Karlsson (OAJ), Lauri Sainio

AKAVA jakoi stipendejä opiskelijoille(OAJ), Tuomas Meriniemi (TEK), Elina Halkola (TRAL)ja AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka.

Eeva Heinonen (SEFE), Anu Kaasalainen (UIL), OssiKaijanen (SLL), Heidi Keltanen (UIL), Eeva-Maija Ko-lehmainen (Akavan Erityisalat) ja Ilja Nykänen (TRAL)eivät päässeet mukaan tilaisuuteen.

EIJA

H

ILT

UN

E N

A k a v a l a i n e n 2 | 2 0 0 5 39

p å s v e n s k a N y t t f r å n A K A V A

En lång period utan löneförhöjnin-gar och det senaste årets ekono-miska tillväxt på närmare sex pro-cent ökar trycket på löneförhöjnin-gar under den inkommande höstensinkomstpolitiska förhandlingar. En-ligt ordförande Risto Piekka är AKA-VAs mål produktivitet med mänskligtansikte oberoende av den inkom-mande förhandlingsrondens form.

– Produktiviteten är en väsenligfaktor då levnadsstandarden höjs.Det lokala samarbetsförfarandet börutvecklas så att man för produktivi-teten skapar ett mänskligt ansikte.Det innebär att ledarskapet, förhål-landet till medarbetarna, arbetstid-

AKAVA eftersträvar produktivitetmed mänskligt ansikte

sfrågorna, möjligheterna att orka ochorganiseringen förbättras, förklararPiekka.

Enligt Piekka kommer AKAVAspreliminära förhandlingsmål att slåsfast av styrelsen i mars och slutgil-tigt fastställas i april. Programmet förarbetslivets utveckling blir färdigt imars-april.

Redan nu är det klart att lö-nelinjen i avtalet bör stöda skolning:hög utbildning, ansvarskännande ochkunnande.

Ifall vi får ett inkomstpolitisktavtal, bör skatterna enligt Piekka sän-kas till medelnivån i de gamla EU-länderna.

En arbetsgrupp som utrett visstid-sarbeten vill ha ordning på omotive-rade stumpjobb. AKVA tycker att ar-betsgruppens förslag är bra och vär-da att understöda.

Arbetsgruppen föreslår att ar-betsgivaren straffas om han/honinte redogör för de centrala anställ-ningsvillkoren. Målet är att man bät-tre skulle överväga motiveringarnaför visstidsanställningar och att ar-betstagaren bättre än nu skulle fåreda på denna motivering.

Man vill även förbättra arbetars-kyddsmyndigheternas möjligheter attövervaka.

Arbetsgruppen föreslår en ut-redning speciellt inom de branscheroch de arbetsuppgifter där visstid-sanställningar utnyttjas mer än gen-omsnittet.

– Sådana branscher är tillexempel hälso- och socialvården, un-dervisningssektorn och universiteten, säjer AKAVAs jurist Maria Löfgren-Toivonen.

Arbetsgrupp vill ha ordningpå stumpjobben

Arbetsgruppen överväger hurpersonalens rätt att få informationom grunderna för visstidsanställnin-gar och även rätten till talan kundeinföras i arbetsrätten. Ett egentligtförslag har ännu inte överlämnats,men man bör även i fortsättningenkoncentrera sig på att öka personal-representanternas befogenheter.

Arbetsgruppen rekommenderaratt även motiveringarna för enskildavisstidsanställningar i enligheten medsamarbetslagen behandlas då per-sonalplaneringen görs.

Enligt arbetsgruppen bör mansatsa på skolning av personer i stum-pjobb både på arbetsplatserna ochgenom arbetskraftspolitiska åtgärder.

Arbetsgruppen beslöt att föres-lå att en trepartsgrupp i snabbt taktbörjar utreda problematiken kring ut-hyrd arbetskraft.

Den lag om beställarens ansvar somträdde i kraft vid årsskiftet svararmot behovet att bekämpa den gråekonomin. Enlig lagen måste bestäl-laren utreda hur avtalsparten skö-ter vissa fastställda förpliktelser.

Arbetsmarknadens centralorga-nisationer har kompletterat lagensförpliktelser genom att avtala ommedel , som de rekommenderar föratt bekämpa den grå ekonomin ochskapa en sundare konkurrens.

I rekommendation försökerman finna sådana medel som beröroch kompletterar utredningspliktenoch som hjälper beställaren att för-säkra sig om avtalspartens pålitlighetutan att samtidigt pålägga en alltförstor övervakningsbörda. Rekommen-dation ger även praktiska råd om hu-rudana villkor man lämpligen bordeta in i avtalen.

Bekämpning avgrå ekonomi

Löntagarenstillgodohavandeni arbetstidsbankengaranteras genomlönegaranti

Enligt den nya lönegarantilagen tryg-gas löntagarns tillgodohavanden i ar-betstidsbanken ifall arbetsgivaren blirinsolvent. Som lönegaranti utbetalasett maximibelopp för tillgodohavan-dena i arbetstidsbanken. Beloppet ärindividuellt och motsvarar arbetsta-garens lön för sex månader.

Förutsättningen för att tillgodo-havandena i arbetstidsbanken skallbetalas ut som lönegaranti är attman på arbetsplatsen skriftligt kom-mit överens om att inrätta en ar-betstidsbank och överenskommit omsystemets innehåll, eller att villkorenför systemet noterats på annat sätt.Dessutom förutsätts att arbetsgiva-ren hållit ett särskilt arbetstidskontoeller att insättningarna med datumfinns i arbetsgivarens arbetstids- ochlönebokföring.

A k a v a l a i n e n 1 | 2 0 0 740

ylilääkäri Eila Nieminen fysioterapeutti Pinja Mattsson&

Onnellisesti naimisissa työn kanssa?

Ei työnteon aina tarvitse olla naama mutrulla puurtamista. Parhaimmillaan se voi olla onnellista yhteiseloa. Ryhdy kirjailijaksi ja kerro meille parhaat työsuhdevinkkisi. Keräämme yksiin kansiin hyviä käytäntöjä, joilla ihmiset saadaan viihtymään töissä. Parhaat tarinat julkaistaan Onnellisesti naimisissa työn kanssa? -käsikirjassa. Tule Klinikalle ja kirjoita kirjaan oma lukusi kertomalla ratkaisusi toimivaan työsuhteeseen!

Ratkaisuja työpaikan hyvinvoinnin parantamiseen.

TEQUILA