Akavalainen6 | 2 0 0 6Ti e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e

Pudotuspeli-kampanjasta kehkeytyi komea tilaisuuksien kirjoSivistys AKAVAn hallitusohjelman ytimessäYrittäjän asia on myös AKAVAn asia

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 62

P ä ä k i r j o i t u s

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400faksi (09) 142 595http://www.akava.fiTiedotus faksi (09) 148 1140Päätoimittaja Hannamaija Helanderhannamaija.helander@akava.fiToimitussihteeri Marketta Harinanmarketta.harinen@akava.fiToimituksen sihteeri ja taittoTarja Paajonen, tarja.paajonen@akava.fiKäännökset Mona Hemmer

ISSN 1795-8822

lmoitusmyynti AcaCom Media Oy,Myyntipäällikkö Osmo Ignatiusgsm 041 515 5454, faksi 020 743 9909

Aikakauslehtien liiton jäsen

PainopaikkaUusimaa Oy

Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2007

Kannen kuva: Gorilla/Lauri Rotko

4 Pudotuspeli-kampanja osoittautui menestykseksi

6 Kuntien Tekniset telakoituivat Uuteen Insinööriliittoon

7 Viisi vuotta työelämässä -tutkimus

10 Hallituksen tuettava koulutusta

12 Duaalimalli on vielä voimissaan

14 Lyhyet

15 Ay-liikkeen uusi maailmanjärjestö syntyi

16 Suvaitsevaisuuden ilmapiiriä

rakennetaan työpaikoilla

17 Kohti humaania maahanmuuttopolitiikkaa

18 Matka-ajan korvauksesta sopimus Nokialle

18 Työaikadirektiivi murentaa eurooppalaisia arvoja

19 Parlamentin puolto palveludirektiiville tuplavoitto

19 Vahva ja selkeä kemikaaliasetus kaikkien etu

20 Eurocadres puolustaa korkeakoulutettujen etuja

22 Miehemme Brysselissä: Ari Åberg

23 Lyhyet

24 Opiskelijat

25 Kolumni: Henki, työ ja vapaus

26 Suomi tarvitsee enemmän koulutettuja yrittäjiä

28 Innovaatioita noin 40 prosentilla yrityksistä

29 Uusi väylä yritystietoon

29 Ei yritystukia työpaikkojen siirrolle Suomesta

30 Yrittäjän asia on kaikkien asia

32 Palkasaajasta yrittäjäksi - miten käy työttömyysturvan

34 Asiantuntijoilta vaaditaan paljon, palkitaan pihisti

35 Tutkittua

36 Käppyrä kertoo

37 Nimityksiä

38 Kirja-arvio

38 AKAVA uskoo aidon yhteistoiminnan kehittämiseen

39 Nytt från AKAVA

Akavalainen 6 |2006

Hannamaija Helander

Onko toimittaja Borat sinulle tuttu televisiosta tai elo-kuvasta? Hän ei ollut tuttu ainakaan niille, jotka an-tautuivat kameran eteen hänen haastateltavikseen.Hyväuskoiset uhrit vastailivat kärsivällisesti Boratin ou-toihin kysymyksiin. Myöhemmin nolot “haastattelut”näytettiin tv:ssä miljoonien katselijoiden riemuksi. Tem-pun onnistuminen kertoo siitä, että ihmiset lähtökoh-taisesti luottavat vastaantulijoihin, vaikkapa siihen, ettäteryleenipukuinen viiksiniekka todella on kazakstanilai-nen toimittajaressukka eikä ovela brittikoomikkoSacha Baron Cohen.

Hyvä silti että luottivat, muutoinkin kuin makei-den naurujen takia: olisi raskasta, jos pitäisi jatkuvastiepäillä toisia. Professori Kirsimarja Blomqvist on tutki-nut luottamusta työelämässä ja pitää sitä tärkeänäyrityksen menestymisen kannalta. Ihmiset viihtyvät jaovat tehokkaampia yhteisössä, jossa on luottamuksel-linen ilmapiiri. Luottamus parantaa ihmisten välistäviestintää ja työn tuloksellisuutta, se saa ihmiset jaka-maan tietoa ja osaamistaan.

Luottamuksen syntyminen vaatii aina tunnetta.Niinpä työelämässä tarvitaan järjen ja osaamisen lisäk-si sosiaalisia taitoja. Blomqvistia kuunneltuani olin en-tistä vakuuttuneempi siitä, että monien rationaalisiltavaikuttavien tai niiksi puettujen päätösten takana onjotain ihan muuta: tunnetta. Olipa kyseessä sitten van-ha kauna tai syvä ystävyys.

Valtiosihteeri Raimo Sailas valitti taannoin kolmi-kannan rapautuvan, kun uudet neuvottelijat lähtevätkotiin hoitamaan lapsiaan sen sijaan, että kiipeisivätsaunan lauteille rakentamaan luottamusta. Eri suku-polvet ja -puolet rakentavat luottamusta varmaan eritavoin ja se on vain hyväksyttävä. Luottamus voi syn-tyä muutoinkin kuin hiki päässä.

Luottamus on helppomenettää ja vaikea saadatakaisin. Työmarkkinoillase pidettäköön mielessänäin vuoden 2007 neuvot-telukierroksen alla.

Arvosta tunnetta

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 3

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Risto Piekka

Puolueet ovat jo käynnistäneet eduskuntavaalikampanjoi-taan ja tahti kiihtyy vuoden vaihteen jälkeen. AKAVAn hal-litusohjelmatavoitteet valmistuivat lokakuussa ja niitä pi-dämme esillä aina uuden hallituksen muodostamiseen saak-ka. Ne on muun muassa lähetetty evästykseksi kaikillekansanedustajaehdokkaille.

Tavoitteenamme on saada sivistys ja koulutus yhteis-kuntapoliittisen keskustelun kärkeen. Suomi on menesty-nyt aiemminkin, kun se on panostanut koulutukseen senkaikilla tasoilla. Näin tulee toimia myös jatkossa, sillä Suomiei voi menestyä määrällä, mutta voi ja menestyy laadulla.

AKAVA vaatii, että Suomen korkeatasoisen osaamisenstrategia on vietävä seuraavalla hallituskaudella loppuun asti.Nyt se on jäänyt puolitiehen. Jos maassamme oikeasti halu-taan tukea korkeaa osaamista, niin koko koulutusketjum-me toimivuus päiväkodeista korkeimpaan koulutukseen jatutkimukseen on otettava tulevan halli-tuskauden keskeisimmäksi painopisteeksi.Tämä edellyttää riittäviä voimavaroja. Li-säksi on huolehdittava tutkimus- ja tuo-tekehityksen sekä innovaatiotoiminnanrahoituksesta. Koko koulutusjärjestel-mämme rahoituksen parantamisesta pi-tää tehdä sitovat, koko vaalikautta koske-vat päätökset.

Koulutuksen lisäksi tulevan hallituk-sen on ymmärrettävä, että toinen kansa-

Sivistys on Suomen voima

kunnan keskeinen menestystekijä on kannustavuus. Suomentäytyy uudistaa palkka-, vero- ja sosiaalipolitiikkansa työntekemistä, uralla kehittymistä, osaamista ja yrittäjyyttä kan-nustavaksi. Vain näin voimme menestyä kansainvälisessä palk-ka- ja verokilpailussa.

Verotuksessa on erityinen kannustinongelma. Tulove-rotuksen kireys ja progressiivisuus eivät kannusta ihmisiäkouluttautumaan, ottamaan kantaakseen vastuuta ja vaa-tivampia tehtäviä. Tällä hetkellä itsensä kehittäminen ei kan-nata, sillä Suomessa osaamisesta ei makseta riittävästi javerotus huolehtii siitä, että ostovoima jää länsimaalaisittainvaatimattomaksi. Suomen tuloverotus on saatava vanho-jen EU-maiden keskitasolle kaikissa tuloluokissa.

Suomen hyvinvointipalvelut ja niiden jatkuva kehittä-minen ovat mahdollisia vain, jos meillä on paljon palkansaa-jia, ammatinharjoittajia, yrittäjiä ja yrityksiä veronmaksajina.

Korkea veroaste sen sijaan ei oleratkaisu.

Työelämä muuttuu kokoajan, eikä muutosta voi pysäyttää.Koska työn tekemisen muodot,työn luonne ja johtamistavatmuuttuvat, työlainsäädäntöä onmyös uudistettava. Kolmikantaaon kehitettävä, koska sen avullavoimme yhdessä hallita muutos-ta.

Haluan toivottaa kaikilleakavalaisille hyvää jouluaja onnellista vuotta 2007.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 64

Yhdeksässä iltatilaisuudessa kävi noin1 300 akavalaista. Muita tilaisuuksia ku-ten työpaikkavierailuja, opiskelijatapah-tumia ja yksittäisten liittojen tapaami-sia oli yli 100. AOVA aktivoitui yli 20opiskelijapaikkakunnalla ja esimerkiksiTalentia tapasi omiaan 12:ssa eri tilai-suudessa. Iltatilaisuuksien palautelo-makkeiden viestit olivat lähes poikkeuk-setta myönteisiä: asiantuntijaluennotsaivat kiitosta ja AKAVAn jalkautumi-sesta oltiin iloisia. Lisää tällaista, on ol-lut monen viesti.

Pudotuspeli kiersi lokakuun aika-

Pudotuspeli-kampanja osoittautuisuureksi menestykseksi

AKAVAn, JUKOn, YTN:n ja AOVAn yhteiselle Pudotuspeli-kampanjalle oli olemassa oikea tarve. Lähes poikkeuksettakaikki iltatilaisuudet keräsivät salit täyteen väkeä ja akavalaiset vierailijat otettiin innolla vastaan työpaikoilla. Kampanjasai paljon huomiota myös eri tiedotusvälineissä.

na kaikkiaan yhdeksällä paikkakunnal-la, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lah-dessa, Porissa, Lappeenrannassa, Vaa-sassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Jokai-sessa kaupungissa oli kaikille avoiniltatilaisuus, jossa kuultiin asiantuntija-esitelmiä työelämän muutoksesta ja sii-tä selviytymisestä sekä saatiin annosvankkaa työmarkkinatietoutta.

AKAVAn johto vieraili kunkinkampanjapäivän aikana usealla työpai-kalla, kouluissa, yrityksissä ja kaupun-gintaloilla. Matkan varrella kuultiin asi-aa koulutuksesta, globalisaatiosta, kun-

ta- ja palvelurakenteen uudistuksesta,pätkätöistä, paikallisesta sopimisesta jatutkimus- ja tuotekehityksen merkit-tävyydestä Suomen menestykselle. Tie-dotusvälineiden edustajiakin tavattiinlukuisilla lehdistölounailla.

Kampanjamateriaaliin voi tutus-tua vielä jonkin aikaa AKAVAn netti-sivuilla klikkaamalla www.akava.fi/pudo-tuspeli ja etenemällä sen jälkeen paik-kakunnittain kunkin iltatilaisuudentarjoamaan antiin. (MH)

Pudotuspeli-kampanjanavaus veti Turunkauppakorkea-koulun suurim-man salintäyteen.Valitettavastikaikki halukkaateivät mahtuneetmukaan.

RA

IJA

KER

TT

ULA

-RA

NTA

NEN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 5

Puheenjohtaja Risto Piekka tapasiTurussa myös AKAVAn opiskelijajärjes-tön vaalipaneelistit,jotka saivat vastattavakseen Piekankysymyksiä. Turun yliopistossaopiskelevistakansanedustajaehdokkaista paneeliinosallistuivat Ville Niinistö, EsaSuominen, Kimmo Holmén ja TyttiSeppänen.

Vapriikinauditorio tättyikinnostuneistaTampereenakavalaisista.

Marja Kataja(vasemmalla) jaTaru TommolajakoivatLahdessakansioita jaMinua eipudoteta -rintanappeja.

RA

IJA

KE R

TT

UL A

-RA

NTA

NE N

HEI

KK

I SA

HLM

AN

TanssitaiteenläänintaiteilijaIsmo-PekkaHeikinheimolöysi Jyväskylässäesityksen aikanaitsestään sisäisenpantterin.

OLL

I BA

CK

MA

N

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 66

V i i s i v i s a i s t a

1Tervetuloa AKAVA-yhteisöön, KTK:npuheenjohtaja Keijo Houhala! Millämielellä otat uuden vuoden vastaan?

Hyvillä mielin, koska takana on melkoinenmäärä uutta kokemusta. Yhdistyminen olihyvä oppimiskokemus. Elämme muutenkinvuosikymmenten muutosten aikaa. Kuntienmäärä vähenee lähivuosina noin sadalla, onmuodostettu sektoririippumaton tekniikanväen edunvalvontajärjestö, eläköityminen onkiivasta jne. Kaikki nämä seikat ovat myössuuri mahdollisuus, johon meidän pitää tart-tua voimakkaasti ja integroitua mukaan muu-tokseen. Olemalla mukana tekemässä uuttatulevaisuutta pystymme myös ohjaamaan tu-levaisuuden muotoutumista. Uusia asioita eipidä pelätä, vaan niihin pitää tutustua ja vai-kuttaa. Työnantajien pitää ottaa kaikki hiljai-nen tieto käyttöön muutoksen keskellä, jottaei mitään peruuttamattomia lapsuksia pääsetapahtumaan. Tieto/taito ja osaaminen ovatorganisaatioiden sisällä ja henkilöstö pitäämotivoida mukaan muutoksiin.

2Olet päässyt seuraamaan AKAVAn hal-lituksen kokouksia syksyn myötä. Mil-.laiset ovat ensitunnelmat uudesta kes-

kusjärjestöstä?

AKAVAn hallituksessa käydään asiat läpi suju-vasti. Hieno piirre työskentelyssä on se, etteijauheta samoja asioita monesta suusta. Kes-kitytään olennaisiin asioihin. AKAVAsta saapaljon käyttökelpoista tutkimustietoa, jotaedunvalvojat omassa työssään tarvitsevat.Tämä on jopa hieman yllättänyt uutta tuli-jaa, koska vastaavan tietomäärään ei ole tot-

Kuntien Tekniset telakoituivat Uuteen Insinööriliittoon

tunut entuudestaan. Yleiskuva AKAVAsta onmuodostunut minulle hyväksi!

3Minkä vuoksi KTK lähti tälle muu-tosten tielle?

Tärkein syy Kuntien Teknisten liikkeelle läh-dölle oli saada aikaan sektoririippumaton tu-levaisuuteen orientoitunut järjestö aikaiseksi.Meidän ydintehtävämme on jäsenten asioi-den hoitaminen ja nämä ratkaisut tukevattätä. Jäsen ay-liikkeessä on kuin omistaja pörs-siyhtiössä. Muodostettua Uutta Insinööriliit-toa ei voi kukaan jättää huomioimatta, koskatoimimme kaikilla sektoreilla ja jäsenkuntaankuuluvat myös yrittäjät. Järjestön työmarkki-na- ja ammatillis-aatteellinen pohja on voima-kas, osaamista on kaikilta aloilta. Tästä syn-tyy ja kehkeytyy hyvä yhteenkuuluvuudentunne ja yhdessä tekemisen henki, jolloin jär-jestö voi saavuttaa entistä lujemman arvos-tuksen toimijana, asiantuntijana ja vaikuttaja-na.

4Mitä etua arvelet jäsenille koituvanuuden liiton ja keskusjärjestön myötä?

Uusi liitto muodostaa voimakkaan pohjan jä-senistön edunvalvonnalle, työmarkkinauskot-tavuus ja yhteiskuntavaikuttavuus kasvavat,alueilla olevien asiamiesten lukumäärä kaksin-kertaistuu, paikallistoiminta laajenee ja ylei-sesti ottaen toiminta ammattimaistuu ja te-hostuu entisestään. Jatkossa uuden järjestönvoi sanoa olevan suvereeni insinöörien ja mui-den tekniikan erikoiskoulutettujen edunval-voja, kuntasektorilla kokonaisuudessaan, yksi-tyis- ja valtion sektorilla erittäin voimakkaasti.

Tärkeän lisävoiman tuo myös yrittäjien muka-na oleminen, koska yhdessä olemme vahvojatulevaisuuden tekijöitä ja suunnannäyttäjiä.Kulttuuri ja aateluus eivät saa estää kehitystä.

5Mitä odotat ensi vuoden neuvotte-lukierrokselta?

Työmarkkinapolitiikan pitää tukea suoma-laisten hyvinvointia. Sitä ei pidä neuvotteluissavähätellä. Tästä on esimerkki vaikka se, miten90-luvun vaikeista ajoita selvittiin – yhteis-ymmärryksellä ja sopimalla. Työn tekemisenpitää olla aina kannustavaa tekijöilleen, jottasiihen voi sitoutua. Kunta-alan seuraavanneuvottelukierroksen pitää sisältää kaikkienkuntapalkansaajien palkkaohjelma. Sopimuk-sellisia tarpeita on varmuudella, koska muunmuassa kuntaorganisaatioita yhdistellään japalvelurakenteita muutetaan. Muutoksettarvitsevat resursseja ja muita työkaluja onnis-tuakseen. Kysymys on hyvin paljon oikeuden-mukaisuudesta ja ihmisten aidosta sitoutta-misesta. Tässä asiassa eivät auta johtokunnankiitokset, vaan panostusta pitää olla, kuntuotoksia ja tuloksia halutaan. Muutokseteivät tule sujumaan ilman palkkaohjelmanjatkoa, vaan merkittäviä ongelmia onodotettavissa.

Kuntien Tekniset KTK päätti syyskuussa erota ToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:sta ja liittyä AKAVAan. Kesäkuussa Insinööriliiton kanssa yhdessä perus-tettu Uusi Insinööriliitto sai lopullisen sinettinsä marraskuisessa Insinööriliitonedustajakokouksessa. KTK:n puheenjohtaja Keijo Houhalan mukaan UudenInsinööriliiton syntyminen vahvistaa insinöörien ja muiden tekniikanerikoiskoulutettujen edunvalvontaa.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 7

Koulutuksen suunnitteluun ja enna-kointiin tarvitaan vertailukelpoista jaalakohtaista tietoa siitä, miten valmis-tuneet sijoittuvat työelämään. Viisivuotta työelämässä – Monialayliopis-toista vuonna 2000 valmistuneiden si-joittuminen työmarkkinoille -tutkimuk-sen tuottaman tiedon perusteella työ-elämään sijoittumista ja laadullistatyöllistymistä voidaan tarkastella jaseurata oppiainekohtaisesti.

Yliopistojen ura- ja rekrytointipal-velujen valtakunnallinen Aarresaari-ver-kosto on viime vuosina kehitellyt japilotoinut yliopistojen yhteistä tutki-musmallia, jonka avulla voidaan seura-ta korkeakoulutettujen työuran alku-vaiheita ja työhön sijoittumista viidenvuoden kuluttua valmistumisesta. Ura-seurantamalli pohjautuu AKAVAssavuosina 2000–2002 toteutettuun Laa-ser-projektiin.

Päivi Korhonen

tutkimuskoordi-

naattori, YTM

Tampereen

yliopiston ura- ja

rekrytointipalve-

luista

Juha Sainio

tutkija, VTM

Turun yliopiston

ura- ja rekrytointi-

palveluista

Valmistuneiden ja työpaikkojenkohtaamisessa suuria alakohtaisiaeroja

Vajaa kolmannes oli olluttyöttömänä valmistumisenjälkeen.

Marraskuussa AKAVAn tuella jul-kaistiin ensimmäinen kyseiseen malliinpohjautuva raportti akateemisten si-joittumisesta työelämään. Taustalla ole-va aineisto koostuu monialayliopistois-ta ja Vaasan yliopistosta vuonna 2000ylemmän korkeakoulututkinnon suo-rittaneista sekä lastentarhanopettajis-ta ja farmaseuteista.

Työuran alku

Tutkimuksen kohdejoukko valmistuisuotuisan työmarkkinatilanteen aikaan.Tästä huolimatta kaikista kyselyyn vas-tanneista vajaa kolmannes on olluttyöttömänä valmistumisensa jälkeen.Useimmilla työttömyys on kuitenkinollut kertaluonteista ja lyhytkestoista.Työttömyyttä kohdanneista 57 pro-senttia on ollut työttömänä vain ker-ran ja kahdella kolmesta työttömyys-kuukausia on kertynyt korkeintaankuusi.

Työttömyyden yleisyyden suh-teen koulutusalat jakautuvat kahteenryhmään. Vähiten työttömyyttä on ol-lut ammattisuuntautuneilla aloilla, ku-ten lääketieteellisellä, hammaslääketie-

teellisellä, eläinlääketieteellisellä ja tek-nillistieteellisellä koulutusalalla. Sen si-jaan taideteolliselta, maatalous-metsä-tieteelliseltä ja humanistiselta koulutus-alalta valmistuneiden keskuudessatyöttömänä olleiden osuus on yli 40prosenttia.

Määräaikaisuudet ovat valitetta-van yleisiä akateemisilla lähes jokaisellakoulutusalalla. Tästä kertoo osaltaanse, että vastaajilla on ollut erillisiä työ-tai virkasuhteita keskimäärin neljä työ-uran ensimmäisen viiden vuoden ai-kana. Vielä viiden vuoden jälkeen val-mistumisesta joka neljäs vastaajistatoimi määräaikaisissa työsuhteissa, pää-osin kuntasektorilla tai valtion palve-luksessa. Peräti 15 prosenttia määräai-

V i i s i v u o t t a t y ö e l ä m ä s s ä

Viisi vuotta työelämässä -raportissa selvitetään, miten vuonna 2000 valmistuneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille.Vajaa kolmannes on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, mutta useimmilla työttömyys on jäänyt yksittäiseksi,lyhyeksi pätkäksi. Humanistien, maa- ja metsätaloustietielijöiden ja taideteollisen koulutuksen saaneiden työllistyminenon hankalinta.

Tutkijat Päivi Korhonen ja Juha Sainio ovat tehneet suuren työn kootessaanraportiksi yhdeksästä monialayliopistosta valmistuneiden tien työmarkkinoille.Opus toimii mainiona tietolähteenä vaikkapa ammatinvalinnanohjauksessa.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 68

Hammaslääketieteellisestä valmistuneetansaitsevat eniten viisi vuotta sittenvalmistuneista.

kaisessa työsuhteessa kyselyhetkellä ol-leista mainitsi, ettei työtehtävää olehaluttu vakinaistaa.

Työnantajia akateemisilla on ollutkeskimäärin kaksi valmistumisensa jäl-keen. Tässä suhteessa työuran alku eisiis näytä erityisen epävakaalta. Ura-seurannan kohderyhmästä lääketietei-lijöillä ja eläinlääketieteilijöillä on olluteniten työnantajia ja työsuhteita tut-kinnon suorittamisen jälkeen. Työnan-tajien ja työsuhteiden vaihtuvuus olivähäisintä teknillistieteellisellä, kauppa-tieteellisellä ja terveystieteiden koulu-tusaloilla.

Tilanne syksyllä 2005

Kyselyhetkellä syksyllä 2005 työssä oli83 prosenttia vastaajista. Työttömänäoli 2 prosenttia ja työvoiman ulkopuo-lella 15 prosenttia kyselyyn vastanneis-ta. Työllisten osuus vaihteli paljonkoulutusaloittain, ja monilla naisvaltai-silla aloilla huomattava osa vastaajistaoli työvoiman ulkopuolella, lähinnä per-hevapailla. Työttömyysasteet olivatkorkeimmat maatalous-metsätieteelli-seltä (5 %) ja humanistiselta (4 %)koulutusalalta valmistuneilla.

Kyselyhetkellä vastaajista 41 pro-senttia työskenteli kuntasektorilla, 30prosenttia yrityksissä, 18 prosenttiavaltion palveluksessa ja 8 prosenttiajärjestöissä, säätiöissä, seurakunnissa taivastaavissa organisaatioissa. Kolmasosavastaajista ilmoitti päätyökseen ope-tuksen.

Vastaajat arvioivat työtään var-sin positiivisesti. Suurin osa vastaajistapiti työtään itsenäisenä ja vastuullise-na sekä mielenkiintoisena ja monipuo-lisena. Useimpien työ mahdollistaa

myös osaamisen kehittämisen ja tarjo-aa sopivasti haasteita. Toisaalta moni-en mielestä työtä on liikaa.

Tutkittavien palkan mediaani ky-selyhetkellä oli 2 733 euroa ja keskiar-vo 2 927 euroa. Koulutusalojen välisetpalkkaerot olivat kuitenkin suuria. Kor-keimmat tulot olivat hammaslääketie-teelliseltä koulutusalalta valmistuneilla,joiden palkan mediaani oli 4 000 eu-roa. Kasvatustieteellisellä ja humanisti-sella koulutusalalla palkan mediaani olipienin, alle 2 500 euroa. Palkkatiedotkoskevat vain ylemmän korkeakoulu-tutkinnon suorittaneita ja kokopäivät-yössä olevia.

Koulutus ja työ eivät kohtaa

Hyvästä työtilanteesta huolimatta on-gelmiakin on. Monilla aloilla on melkopaljon vastaajia, joiden työ ja yliopis-tollinen koulutus eivät näytä vastaa-van toisiaan. Taideteollisella, maatalo-us-metsätieteellisellä, humanistisella,yhteiskuntatieteellisellä, luonnontie-teellisellä ja terveystieteiden koulutus-aloilla oli keskimääräistä enemmän vas-taajia, joilla oli ollut vaikeuksia saadakoulutusta vastaavaa työtä. Toisaaltaesimerkiksi liikuntatieteellisellä, teknil-listieteellisellä ja teologian koulutusaloil-la koulutusta vastaamattomissa teh-tävissä työskentely vaikuttaa olevanenimmäkseen itse valittua. Useimmillasuoraan ammattiin valmistavilla kou-lutusaloilla tällaisia vaikeuksia ei ollutlainkaan.

Uraseuranta jatkuu

On tärkeää, että uraseurantaa toteu-tetaan säännöllisesti myös tulevaisuu-dessa. Vuonna 2006 tutkimukseen

osallistuu jo 14 yliopistoa, jotka ovatjuuri toteuttaneet uraseurantakyselynvuonna 2001 valmistuneille. Mukanaovat kaikki monialayliopistot sekä kau-pallista koulutusta antavat yliopistot.

Säännöllinen tietojen kerääminenkeskeisiltä osiltaan samanlaisella lomak-keella mahdollistaa eri vuosina valmis-tuneiden aineistojen yhdistämisen. Täl-löin päästään niin suuriin otoksiin, ettävoidaan tehdä oppiainekohtaisia tar-kasteluja työelämään sijoittumisesta jalaadullisesta työllistymisestä alan erityis-piirteet huomioiden.

Lisäksi säännöllinen tietojen ke-rääminen mahdollistaa akateemistenlaadullisen työllistymisen kehittymisenseuraamisen erilaisissa taloussuhdan-teissa. Vertailukelpoinen ja kattava ala-kohtainen tieto antaa myös välineitäkoulutuksen suunnitteluun ja enna-kointiin alati muuttuvilla työmarkkinoil-la.

V i i s i v u o t t a t y ö e l ä m ä s s ä

Tutkimus tehtiin syys–lokakuussa2005 postikyselynä. Vastauksia saatiinyli 4 500 eli noin puolet kyseisistäyliopistoista silloin valmistuneistavastasi kyselyyn. Tutkimuksen kes-keisenä tavoitteena oli selvittääakateemisten laadullista työllisty-mistä. Valtakunnallinen kyselyaineistotäydentää Tilastokeskuksen rekis-teriaineistoihin perustuvia tietoja.www.akava.fi � tutkimukset jajulkaisut � muut tutkimukset:Viisi vuotta työelämässä;Monialayliopistoista vuonna 2000valmistuneiden sijoittuminentyömarkkinoille .

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 9

Viisi vuotta työelämässä -tutkimuksen tu-lokset vahvistavat sitä kuvaa, joka työllis-tymisen laadusta on havaittu AKAVAn ai-emmissa työmarkkinatutkimuksissa. Kou-lutusta vastaamaton työllistyminen onjoillakin koulutusaloilla liian runsasta jamääräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Li-säksi Tilastokeskuksen ja Työministeriön ti-lastoista nähdään, että korkeasti koulutet-tujen työttömyys on kehittynyt toisin kuinmuiden: korkeasti koulutettujen työttö-myys on noussut.

Vaarana on, että ensi vuodelle en-nustettu talouden kasvun hiipuminenkääntää akateemisten työttömien määränja epätarkoituksenmukaisen työllistymisenentistäkin synkempiin lukemiin.

– Se on paitsi yksilöllinen tappiomyös yhteiskunnallisesti tehotonta, AKA-VAn koulutuspoliittinen asiamies SimoPöyhönen huomauttaa.

Sekä Pöyhönen että AKAVAn työ-voimapoliittinen asiamies Heikki Tauluihmettelevät, ettei Suomessa seurata työl-listymisen laatua järjestelmällisesti. Koulu-tustarpeita ei ennakoida eikä kehittä-mistarpeita arvioida niin kuin pitäisi.

AKAVA sen sijaan käynnisti korkeastikoulutettujen laadullisen työllistymisen laa-jamittaisemman seurannan vuonna 2002ilmestyneellä LAASER-tutkimuksella. AKA-VA myös seuraa jäsentensä sijoittumistatyömarkkinoille vuosittaisella, hieman sup-peammalla työmarkkinatutkimuksellaan.Nyt julkistettu Viisi vuotta työelämässä -tutkimus valmistui AKAVAn tuella yliopis-tojen keräämästä aineistosta.

– Ei ole oikein ja mielekästä, että tä-

Valtiovallan on seurattava työllistymisenlaatua säännöllisesti

V i i s i v u o t t a t y ö e l ä m ä s s ä

män tutkimisen koontivastuu on pelkästääntyömarkkinajärjestöjen vastuulla. Myös hallin-nonalan ministeriöiden on tarkoituksenmu-kaista toimia tutkimuksen rahoittajana.

AKAVAn mielestä korkeakoulujen perus-rahoitusta on parannettava opetuksen laa-dun takaamiseksi. Rahoituksen avulla pitää li-sätä opetusresursseja ja parantaa opettaja/opiskelija-suhdelukua. Korkeakoulujen aloitus-paikkojen määrää on alennettava niillä aloilla,joilla on työttömyyttä ja joilla tehdään koulu-tusta vastaamatonta työtä. Laadullinen työl-listyminen on otettava selkeäksi rahoituksenmittariksi kaikkiin korkeakouluihin.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut ja entistä useampi tekee koulutustaan vastaamatonta työtä.Työllistymisen laatua pitää ryhtyä seuraamaan järjestelmällisesti ja myös valtiovallan on osallistuttava siihen.

Simo Pöyhönen (vasemmalla) ja HeikkiTaulu ovat AKAVAn uusia asiamiehiä jatämän vuoden tulokkaita. Pöyhönenvastaa koulutuspolitiikasta ja Taulutyövoimapolitiikasta.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

Joka neljäs oli pätkätöissävielä viiden vuoden

jälkeen valmistumisesta.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 610

AKAVA odottaa seuraavalta hallituk-selta toimia, jotka kannustavat työntekemiseen. Nykyisellään yksilö hyö-tyy itse suhteellisen vähän vaativam-pien tehtävien vastaanottamisesta, sil-lä Suomessa on kansainvälisesti hyvinkireä palkkatulojen verotus ja progres-sio jo hyvin matalalla tulotasolla. Seheikentää työnteon kannustavuutta javähentää motivaatiota työtulosten pa-rantamiseen, elinikäiseen oppimiseen,työuralla etenemiseen sekä vastuunkantamiseen.

Palkkojen, verojen ja sosiaalitur-van muodostaman kokonaisuuden onkannustettava sekä ammatilliseen ettäalueelliseen liikkuvuuteen. Työn teke-misen pitää olla kaikissa tilanteissa sel-västi sosiaaliturvaa kannattavampivaihtoehto.

AKAVAn veropoliittinen päätavoi-te on saada Suomen ansiotuloverotusvanhojen EU-maiden keskitasolle kai-kissa tuloluokissa ja ylimmän marginaa-liveron rajaaminen 50 prosenttiin.Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksivaltion tuloveroasteikon tuloluokkia javeroportaita muuttamalla.

Kotitalousvähennys tulisi kaksin-kertaistaa nykyisestä 2 300 eurosta 4600 euroon, painottaen siivous- ja hoi-vatyötä. Kotitalousvähennyksen piirion laajennettava kattamaan myös tie-totekniset palvelut.

Hallituksen on vahvistettava ta-louskasvua, työllisyyttä ja julkisen sek-torin rahoitusasemaa, jotta selviämmeglobaalin talouskilpailun ja ikääntyvän

Hallituksen tuettava koulutusta jakannustettava työntekoon

AKAVA vaatii eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta ottamaan hallitusohjelmansa kärkeen koulutuksen ja työteonkannustavuuden. AKAVAn hallitusohjelmatavoitteet niitattiin kiinni lokakuussa.

väestön tuomista haasteista. Työllisyys-aste on saatava kohoamaan, jotta hy-vinvointiyhteiskunta pystyy huolehti-maan velvoitteistaan.

Täydennyskoulutuskuntoon

AKAVA katsoo, että kaikkien koulutus-muotojen tarvitsemat voimavarat onmitoitettava riittäviksi haluttujen ta-

voitteiden saavuttamiseksi. Korkea-koulujen perusrahoitusta on nostet-tava vähintään tiede- ja teknologianeu-voston linjausten mukaisesti.

Yliopisto- ja ammattikorkeakou-lusektoreita on kehitettävä itsenäisinäduaalimallin pohjalta, mutta niiden vä-listä yhteistyötä on parannettava jatyönjakoa on kehitettävä työelämän

AKAVA vaatii myös:

– Luottamushenkilöiden asemaa ja toimintaedellytyksiä vahvistettava.– Muutosturvan toteutumista seuraamaan ja arvioimaan kolmikantainen

työryhmä.– Työaikalain noudattamisen valvontaa edelleen tehostettava.– Ns. pimeiden ylitöiden seurantaa varten kolmikantainen työryhmä.– Määräaikaisten palvelussuhteiden väärinkäyttö kuriin tehostetulla

valvonnalla.– Kolmikantaisia työelämän laadullisen kehittämisen ohjelmia jatkettava.– Naisten uralla etenemistä edistettävä– Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava.

– Sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksessa vahvistettava vakuutus-periaatetta.

– Valtion osallistuttava apurahansaajien eläketurvan rahoittamiseen.– Verovapaan apurahan ylärajaa on nostettava.– Pienyrittäjän sosiaaliturva on saatettava palkansaajan sosiaaliturvan

tasolle.

– Suomen on annettava tukensa EU:n perustuslaille.– EU:n budjetin tutkimus- ja koulutusmäärärahoja on nostettava.– Työmarkkinajärjestöjen globalisaatiovuoropuheluja pitää jatkaa.

AKAVAn hallitusohjelmatavoitteiden liitteenä on mittava tilasto-osio.AKAVAn hallitusohjelmatavoitteet netissä www.akava.fi �tutkimukset ja

julkaisut�edunvalvonta-asiakirjat.

Lue myös Puheenjohtajan palsta s.3.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 11

tarpeiden mukaisesti. Korkeakouluyksi-köistä on muodostettava nykyistä vah-vempia.

Laadullisesta työllistymisestä elikoulutusta vastaavasta työllistymises-tä pitää tehdä osa korkeakoulujen tu-losmittareita. Korkeakoulujen aloitus-paikkamääriä on vähennettävä aloilla,joilla työelämän tarpeiden ennakointi-tieto näin edellyttää. Tarvitsemme jär-jestelmän työllisyyden laadun syste-maattista seurantaa varten.

Lyhytaikaisiin työvoimatarpeisiintulee vastata täydennyskoulutuksenkeinoin, ei nostamalla perustutkinto-jen määriä. Yliopistollisen täydennys-koulutuksen rahoitusta on kohennet-tava tuntuvasti, sillä myös korkeastikoulutettujen on saatava täydennys-koulutusta kohtuuhinnoin, jotta oma-ehtoinen osaamisen päivittäminen onheillekin mahdollista.

Opiskelijoiden määrä suhteessaopettajien määrään on kasvanut hä-lyttävästi. Tähän on saatava korjaus,jotta laadukkaasta opetuksesta ei jou-duta tinkimään.

Opintotuen vapaan vuositulontulorajoja täytyy pikaisesti korottaa 20prosentilla, jotta opiskelijoilla on mah-

dollisuus parantaa toimeentuloaantyöskentelemällä opintojen ohessa sekäloma-aikoina. Tällöin opiskelijalla onmahdollisuus hankkia myös työkoke-musta, joka on tulevan työllistymisenkannalta ensiarvoisen tärkeää. Myösopintorahan taso on jäänyt jälkeen, jasitä on korotettava vaalikauden aika-na 15 prosentilla.

Hallituksen olisi ryhdyttävä hou-kuttelemaan ulkomaalaista työvoimaaSuomeen. Etenkin huippuosaajista käy-dään kansainvälistä kilpailua.

Kuntien ja valtionrahoitussuhteet selviksi

Julkisen sektorin rahoituksen pit-kän aikavälin kestävyys riippuu yleisentyöllisyyden ja talouskasvun lisäksi sii-tä, miten sen oma tuottavuus kehit-tyy. Tuottavuuden tarkastelu edellyt-tää, että poliittiset päätöksentekijätensin määrittelevät julkisten palvelui-den tason. Valtiolla on oltava vahvatohjauskeinot, joilla se varmistaa määri-teltyjen peruspalvelujen vähimmäista-son ja laadun, jotka taataan kaikillekansalaisille asuinkunnasta riippumat-ta.

Julkisen sektorin eri hallinnonalo-jen tuottavuusohjelmien laatiminen onvälttämätöntä, mutta alan ammattijär-jestöt on otettava nykyistä enemmänja riittävän aikaisin siihen mukaan. Tu-loksellisuutta voidaan kohentaa muunmuassa organisaatioita, prosesseja,henkilöstön koulutusta, työhyvinvoin-tia ja johtamista parantamalla.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuk-sen toteuttamisen yhteydessä kuntienja valtion rahoitussuhteet pitää järjes-tää siten, että maan hallitus ja edus-kunta kantavat vastuun harjoittamas-taan vero- ja finanssipolitiikasta kokojulkisen sektorin osalta.

Julkisiin palveluihin kohdistuviensubjektiivisten oikeuksien lisäämiseentulee suhtautua äärimmäisen varovai-sesti.

IDA

PI

MEN

OFF

/HY

LO

GO

DO

MA

IN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 612

loppuun mennessä. Porkkanara-ha 15 miljoonaa euroa pisti yli-opistojen valmistelutyöhön ke-sähelteillä vipinää. Laskelmissatuli olla mukana myös henkilö-työvuosivaikutukset.

– Esityksiä tuli 50 mil-joonan euron edestä. Niissä nä-kyi selvästi yliopistojen myöntei-nen suhtautuminen asiaan, va-kuuttaa Karjalainen.

Kuitenkin esitykset olivatmonin osin keskeneräisiä.

Lokakuussa julkistettiin hankerahoitus-ta saavat kohteet. Näistä kolme merkittävin-tä ovat Turun yliopiston ja Turun kauppakor-keakoulun konsortio, pääkaupunkiseudun in-novaatioyliopisto, Kuopion ja Joensuunyliopistojen federaatio.

– Näissä hankkeissa tavoitteena on pa-remman laadun saavuttaminen tiiviimmälläyhteistyöllä. Se voi myös tarkoittaa varsinais-ta yhdistymistä jollakin aikataululla.

– Rahoitetut kohteet ovat sellaisia, joillavoidaan edistää laatua ja tehokkuutta sekäsaavuttaa aitoa synergiaetua.

Vuotta 2007 koskeva hankerahoitus onkuitenkin vain yksi instrumentti, jolla raken-nekehitystä tuetaan. Karjalainen tähdentää,että jatkotyö tapahtuu vuoropuhelussa mi-nisteriön ja korkeakoulujen kanssa. Rakenne-kehitys on yliopistojen kanssa esillä viimeis-tään ensi kevään tulosneuvottelupöydässä.

Duaalimalli on vielä voimissaan

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminenon kesäkuussa aloittaneen opetusministeriönkoulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtajan SakariKarjalaisen ykkösaihe. Rakenteita myllerretäänniin yliopistojen välillä kuin sisälläkin, koulu-tusaloilla sekä ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen välillä. Suomalainen korkeakoulujär-jestelmä rakentuu yhä edelleen duaalimallinpohjalle, vakuuttaa ylijohtaja Karjalainen.

Sakari Karjalainen aloitti opetusministe-riön koulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtajanakesäkuussa. Entuudestaan Karjalainen tun-tee erinomaisesti tiede- ja yliopistosektoria –kuntapuolen koulutuksen ohjaus- ja rahoitus-järjestelmät ovat sen sijaan vaatineet pereh-tymistä.

– Laaja kenttä edellyttää jatkuvaa opis-kelua. Koko ajan oppiikin uusia asioita, mikäon tavattoman mielenkiintoista.

Heinäkuun alussa alkanut EU-puheen-johtajuuskausi on näkynyt myös ylijohtajankalenterissa.

– Se ei ole kuitenkaan negatiivisessamielessä työllistänyt. Asiantuntevien tiimienansiosta kokoukset ovat olleet hyvin valmis-teltuja ja meillä on ollut erikoismiehitys erikongresseihin.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudenmerkittävin anti yliopistojen kannalta on ol-lut vahva innovaatiopainotus.

Kansainväliset ja kansalliset syyt

Syksyn alkaessa suurimman työllistäjänpaikan ylijohtajan tehtäväkentässä otti kor-keakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Sa-kari Karjalainen pitääkin tätä savottaa nyt yk-kösaiheenaan.

Mitkä syyt ovat johtaneet siihen, ettäyliopistoilta vaaditaan järeitä toimia rakentei-den myllertämisessä juuri nyt?

– Taustalla on sekä kansainvälinen ettäkansallinen kehitys. EU:n Lissabonin strategi-assa korkeakouluilla ja tutkimuksella on kes-keinen merkitys. EU edellyttää korkeakoulu-jen modernisaatiota. Lisäksi Bolognan-proses-siin kuuluu tutkintorakenteinen uudistus,tutkintojen vertailtavuus ja liikkuvuuden lisää-minen.

Kansallinen keskustelu korkeakoulure-

montin tarpeesta lähti liikkeelle julkisen tutki-musjärjestelmän rakenteista. Tähän liittyvätJorma Rantasen, Jussi Huttusen ja MarkkuKoskenlinnan selvitykset, maaliskuussa 2005tehty valtioneuvoston periaatepäätös julkisentutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämi-sestä sekä tiede- ja teknologianeuvoston lin-jaraportti. Listaan voi lisätä vielä viime maalis-kuussa korkeakoulujen rehtoreiden kokouk-sen yhteydessä julkistetun muistion sekähallituksen koulutuspoliittisen selonteon.

Näiden pohjalta opetusministeriö onkäynnistänyt korkeakoulujen rakenneuudis-tuksen.

Hankerahoitus vain yksi instru-mentti

Viime kevään tulosneuvotteluissa yliopistojenkanssa sovittiin, että osa hankerahoituksestajää jaettavaksi vasta myöhemmin ja yliopis-toilta edellytettiin rakenteelliseen kehittämi-seen liittyviä konkreettisia esityksiä elokuun

Yliopistojen rahoitusnäkymäteivät näytä ylijohtaja SakariKarjalaisen mielestä synkiltä.Tiede- ja teknologianeuvostoesittää 50 miljoonan euronvuosittaista lisäystä yliopisto-jen tutkimusrahoitukseen.- Mutkistavana tekijänä onvaltiosektorin tuottavuusohjel-ma, joka on selvässä ristiriidassanäiden kehitysnäkymien kanssa,Karjalainen pohtii.

VEI

KK

O

SOM

ERPU

RO

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Sakari Karjalainen odottaa hankerahoituksen tuovankohteilleen laatua, tehokkuutta ja aitoa synergiaetua.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 13

Ammattikorkeakouluista eitehdä yliopistojen collegeja

Remonttiin sisältyy myös koulusalojen sekäniihin liittyen yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen työjaon uudistamista. Esimerkiksikauppatieteen alalla on menossa selvityshan-ke. Myös matkailu-, kuvataide-, viestintä-, so-siaali- ja terveydenhoitosektoreiden kohdaltahalutaan kartoittaa, mikä on tarkoituksenmu-kainen työnjako yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen välillä.

– Vaikka tällaisia selvityksiä käynniste-tään, se ei välttämättä tarkoita, että jonkinalan yliopistotasoinen koulutus loppuu, Kar-jalainen rauhoittelee.

Hän myös torjuu ajatuksen siitä, ettäammattikorkeakouluista olisi vähitellen tulos-sa, ainakin joillakin koulutusaloilla yliopistojencollegeja.

– Kaksi peräkkäin toimivaa korkea-koulusektoria ei kuulu opetusministeriönsuunnitelmiin – duaalimallista lähdetään edel-leen liikkeelle. Ammattikorkeakoulututkinto-

jen päätarkoitus on tarjota työelämävalmiuk-sia eikä valmistaa maisteriopintoihin.

Eduskunnalle annettu koulutuspoliitti-nen selonteko lähtee kuitenkin siitä, että alu-eellisesti korkeakoulusektoria koskevat ratkai-sut voivat vaihdella. Tärkeä asiakirja jatkoke-hityksen kannalta on valmistelun alla olevakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-nitelma vuosille 2007-2011 sekä tietysti ensikevään hallitusohjelma.

Muutostarvetta hallinnossa jajohtajuudessa

Rakennekeskusteluun on yhdistetty myös eritahoilta tulevat vaatimukset uudistaa yliopis-tojen hallintoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EKesitti viime kuussa julkistetuissa tutkimuspo-liittisissa linjauksissaan, että yliopistojen halli-tuksista peräti puolet olisi ulkopuolisia jäse-niä.

Vaatimukset uudistaa hallintoa eivätKarjalaisen mielestä ole yhtäkkiä keksittyjä.Paineita tulee kotimaisten lähteiden ohellamyös kansainvälisiltä kentiltä.

– Ne kokemukset, joita olen kuullutnyt hallituksissa toimivista ulkopuolisista jä-senistä, ovat olleet pääsääntöisesti myöntei-siä, hän toteaa.

Se, että yliopistot ovat jo pitkään vaati-neet nykyistä laajempaa taloudellista autono-miaa, edellyttää Karjalaisen mielestä niiltämyös ammattimaisempaa johtajuusotetta.

Hallitus on antanut eduskunnalle yliopis-tolain muuttamista koskevan lakiesityksen,joka sallisi Helsingin yliopiston ja Åbo Akade-min kaltaisen rahastotalouden myös muilleyliopistoille.

Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisenautonomian laajentamiseen ottaa kantaamyös selvitysmiesten Rantasen ja Jääskisenjoulukuussa julkistettava raportti. Siinä tulta-neen esittämään myös yliopistojen neuvotte-luoikeuksien laventamista sekä muutoksia pal-velussuhdekäsitteeseen.

Kirsti Sintonen

tiedottaja

Tieteentekijöiden liitto

Rakenteellisen kehittämisen kärkihankkeetOpetusministeriö on osoittamassa rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin vuosina 2006 ja 2007 yhteensä noin18 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös aiemmin tulosneuvotteluissa sovitun rahoituksen.

Yliopistojen uudenlaisten toimintarakentei-den kehittämiseksi käynnistyy kolme kärki-hanketta:� Turun yliopiston ja Turun kauppakorkea-koulun yhteistä toimintarakennetta valmis-tellaan varatuomari Markku Linnan johdol-la. Ryhmän jäseninä toimivat lisäksi rehtoriKeijo Virtanen Turun yliopistosta ja rehtoriTapio Reponen Turun kauppakorkeakoulus-ta.� Joensuun ja Kuopion yliopistoista muo-dostuvaa yhteistä toimintarakennetta val-mistellaan professori Reijo Vihkon johdolla.Suunnitteluryhmään kuuluvat lisäksi maaher-ra Pirjo Ala-Kapee sekä Joensuun yliopistos-ta rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojoh-taja Petri Lintunen sekä Kuopion yliopistos-ta rehtori Matti Uusitupa ja hallintojohtajaPäivi Nerg.� Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kaup-pakorkeakoulun ja Taideteollisen korkea-koulun yhteistyölle rakentuvaa “innovaatio-

yliopiston” toimintarakennetta valmistellaanvaltiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla. Suun-nitteluryhmään kuuluvat lisäksi professori YrjöNeuvo ja kansleri Matti Lehti sekä rehtoritMatti Pursula Teknillisestä korkeakoulusta,Eero Kasanen Helsingin kauppakorkeakoulus-ta ja Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkea-koulusta.

Kaikkien suunnitteluryhmien määräaikapäättyy 16.2.2007. Suunnitteluryhmien tehtä-vänä on laatia ehdotus mainittujen yliopisto-jen mahdollisimman pitkälle menevästä yh-teisestä toimintarakenteesta.

Kärkihankkeiden lisäksi rahoitusta suun-nataan myös pienemmille yliopistojen yhteis-hankkeille ja ammattikorkeakoulujen kanssatapahtuvalle yhteistyölle sekä huippututki-musta vahvistaville yhteenliittymille, joita ovatmuun muassa kansallinen molekyylilääketie-teen keskus, Biokeskus Suomi -verkosto jaTKK-TTY-tutkimuskonsortio.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

liiketoimintaosaamisen rakenteita ja työnja-koa koskeva selvitystyö on käynnistetty. Senmääräaika on 20.6.2007. Selvitysryhmän muo-dostavat pääjohtaja Kari Neilimo, professoriAnne Kovalainen ja asiantuntija Mauri Pan-helainen. Myös sosiaalialalla on käynnisty-mässä vastaava selvitystyö. Lisäksi yliopistoissakäynnistetään opettajankoulutuksen valta-kunnallinen kehittämishanke.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenyhteistyötä ja työnjakoa pohditaan jo kol-messa hankkeessa Lappeenrannassa, Oulus-sa ja Kuopiossa. Tammikuussa 2007 opetus-ministeriö järjestää näitä hankkeita koskevanseminaarin, joka tarjoaa mahdollisuuden tie-don ja kokemusten vaihtoon.

Kirsti Sintonen

tiedottaja

Tieteentekijöiden liitto

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 614

Perhevapaauudistuksen esitystä täsmennetään

AKAVA pitää sosiaali- ja terveysmi-nisteriön esittämää täsmennystä per-hevapaaesitykseen hyvänä alkuna.Perhevapaaesitys kannustaa isiä käyt-tämään heille kuuluvia perhevapaita.Se myös korostaa, että naisten työ-markkina-aseman parantamiseksi tar-vitaan jatkossakin aktiivisia toimia.

Perustuslakivaliokunnan esiinnostaman ja hallituksen aiempaanesitykseen sisältyvän ongelman kor-jaamiseksi ehdotetaan vanhempain-rahan tasaamista uudella tavalla. Äi-

dille maksettaisiin 70 prosentista 75prosenttiin korotettua vanhempain-rahaa 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.Isälle maksettavaa vanhempainrahaaja isäkuukauden isyysrahaa korotet-taisiin vastaavasti 30 ensimmäiseltäpäivältä. Hallituksen esityksessä ehdo-tetut tulorajojen korotukset säilyisi-vät esitetyssä muodossaan.

Eduskunnan perustuslakivalio-kunta piti hallituksen alkuperäistäesitystä perustuslain vastaisena, koskasiinä isät olisivat olleet oikeutettuja

korkeampaan vanhempainvapaaltamaksettavaan vanhempainrahaankuin äidit. Valiokunta katsoi, ettääidille terveydensuojelullisin perusteinmyönnettävän etuuden, äitiysrahan,korottaminen ei muodostu yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisek-si. Sen sijaan äitejä ja isiä ei voi yh-denvertaisuutta loukkaamatta aset-taa erilaiseen asemaan vanhem-painpäivärahan määräytymisessä.

Palkintoraha uuden suomalaisen tunnustuspalkinnon perustamiseen

Suomi palkittiin syyskuussa Bertels-mann-säätiön tunnustuspalkinnollatyöstä ikääntyvien työntekijöidentyössä jatkamisen, työolojen ja työl-listymisedellytysten parantamisenpuolesta. Palkinto annettiin Kansalli-selle ikäohjelmalle sekä sen työtä jat-kaneille VETO-, TYKES- ja NOSTE-oh-jelmille.

Kansainvälinen Carl Bertels-mann -palkinto jaetaan vuosittain jase on suuruudeltaan 150 000 euroa.Palkintosumma ja siihen liitetty muurahoitus aiotaan käyttää kotimaisenTyöelämän hyvät käytännöt -rahas-

ton perustamiseen. Rahasto jakaisitunnuspalkinnon vuoden tai kahdenvälein sellaiselle suomalaiselle innovaa-tiolle tai hyvälle käytännölle, joka onerityisen ansioituneesti lisännyt ikään-tyneiden työhyvinvointia, tukenutheidän työssä jaksamistaan ja jatka-mistaan tai parantanut työoloja taiikääntyvien työntekijöiden työllisty-misedellytyksiä.

Bertelsmann-säätiö kiitti Suo-mea työelämän ikääntymisongelmanvarhaisesta havaitsemisesta ja laajas-ta yhteistyöstä, jolla haasteeseen ontartuttu. Suomi on osoittanut, että

suunnanmuutos on mahdollinenmyös vaikeassa työllisyystilanteessa,kun tavoitteen eteen tehdään työtämäärätietoisesti ja laajapohjaisesti.Erityisen ansiokasta on ollut, ettäSuomessa on laadittu johdonmukai-nen kansallinen strategia, jota on to-teutettu hallituksen, ammattiliittojen,työnantajien ja eri ministeriöiden vä-lisenä yhteistyönä. Laajan uudistus-paketin ja ikäohjelmaa seuranneidenjatko-ohjelmien avulla Suomi on siir-tynyt kokonaan uuteen kulttuuriin,jossa arvostetaan työssä jatkamista.

Eläkepolitiikan uskottavuus säilyi

– Eläkepolitiikan uskottavuuden säi-lymisen kannalta oli tärkeää löytääyhteisymmärrys työeläkemaksuista,toteaa AKAVAn johtaja Markku Lem-metty.

Työmarkkinoiden keskusjärjestötpääsivät lopulta sopuun työeläkemak-suista nihkeästi sujuneiden neuvot-telujen jälkeen marraskuussa. Keski-määräinen TyEL-vakuutusmaksu onensi vuonna tämän vuoden TEL-mak-sun tasolla eli 21,6 prosenttia. Vuo-

den 2008 alusta TyEL-maksua korote-taan 0,2 prosenttiyksiköllä. Järjestö-jen mukaan vuoden 2008 jälkeen ta-voitteena on pyrkiä maksujen mah-dollisimman tasaiseen jaennustettavaan kehitykseen.

Lemmetyn mielestä kahdellevuodelle ulottuva ja taloutta enna-koiva ratkaisu on hyvä ja tarkoituk-senmukainen.

– Ratkaisulla turvataan myösjatkossa poukkoilematon maksukehi-

tys, joka ottaa huomioon maksuihinliittyvät nousupaineet. Neuvottelujär-jestelmän avulla voidaan yhdessä toi-mien edistää vastuullista eläkepolitiik-kaa. Tärkeätä on myös todeta, ettäosapuolilla on nyt yhteinen näkemysmahdollisimman tasaisesta ja ennus-tettavasta maksukehityksestä, Lem-metty sanoo.

L y h y e t

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 15

ITUC liitti yhteen Vapaiden Ammatti-yhdistysten Kansainvälisen LiittoVAKL:in, Maailman työn liitto WCL:nja eräät näiden ulkopuolella olevat jär-jestöt. ITUC vahvistaa ay-liikkeenmaailmanlaajuista toimintaa.

Suurin osa jäsenistä siirtyiVAKL:ista, jonka 241 jäsenjärjestöönkuuluu 155 miljoonaa jäsentä. Arvo-pohjaltaan roomalaiskatolisella WCL:lläon 144 jäsenjärjestöä ja 26 miljoonaajäsentä ennen kaikkea kehittyvissämaissa. Uusia jäsenjärjestöjä liittyy esi-merkiksi Angolasta, Kolumbiasta, Ne-palista, Perusta, Ranskasta, Puolasta jaPortugalista. Kaikkien ITUC:in jäsenjär-jestöjen tulee olla demokraattisia jariippumattomia ay-keskusjärjestöjä.

Suomen palkansaajajärjestöt oli-vat todistamassa tätä historiallista ta-pahtumaa ja liittyivät ITUC:iin entisi-nä VAKL:n jäsenjärjestöinä. Paikalla oli-vat myös muun muassa AKAVAnpohjoismaisten sisarkeskusjärjestöjeneli Tanskan AC:n ja Ruotsin SACO:nedustajat.

Perustamiskokouksen yleiskeskus-telun aiheeksi nousi erityisesti globali-saatio

ja sen vaikutukset, muun muassatoimintojen siirtäminen kalliimmankustannustason maasta halvempaan.Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pää-johtaja Juan Somavia muistutti pu-heessaan, että globalisaation kehityk-seen vaikuttavat ihmisten tekemät va-linnat ja siksi kehityssuuntaa voi myösmuuttaa.

Ay-liikkeen uusimaailmanjärjestö syntyi

Ammattiyhdistysliikkeen uusi maailmanjärjestö ITUC (International TradeUnion Confederation) perustettiin Wie-nissä marraskuun alussa. Kolmipäiväisessä kokouksessa luotiin perusta järjestölle, joka edustaa yli 180 miljoonaa palkan-saajaa eri puolilla maailmaa.

ITUC kokoaa yhteen 306 demo-kraattista ja riippumatonta jäsenjärjes-töä. Ylintä päätösvaltaa käyttää jokaneljäs vuosi kokoontuva edustajako-kous.

Uuden maailmanjärjestön pääsih-teeriksi valittiin odotetusti VapaidenAmmattiyhdistysten KansainvälisenLiiton VAKL:in entinen pääsihteeriGuy Ryder ja puheenjohtajaksi Aust-ralian keskusjärjestön ACTU:n pu-heenjohtaja Sharan Burrow.

Järjestön toimintaa johtaa 70-jä-seninen kerran vuodessa kokoontuvahallitus. Hallituksessa pohjoismaitaedustavat Tanskan LO:n puheenjoh-taja Hans Jensen ja SAK:n puheen-johtaja Lauri Ihalainen.

ITUC:lle valittiin myös kolme ti-lintarkastajaa, joista yksi on SAK:n joh-taja Arto Kuusiola.

Akavalaisista ITUC:ia olivat perusta-massa muun muassa AKAVAnpuheenjohtaja Risto Piekka javarapuheenjohtaja Erkki Kangasniemi.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 616

Ulkomaalaiset työntekijät tervetulleita!-kampanjassa ovat mukana kaikki työ-markkinoiden keskusjärjestöt. Tiedo-tuskampanja on jatkoa järjestöjen vii-me maaliskuiselle kannanotolle, jossaesitettiin yhteinen tahtotila työperäi-sen maahanmuuton välttämättömyy-destä.

Taustalla on huoli työvoiman riit-tävyydestä sekä kilpailukyvyn ja hyvin-vointiyhteiskunnan turvaamisesta.Vuoteen 2030 mennessä työikäistenmäärä vähenee 300 000 henkilöllä. Tule-vina vuosina työmarkkinoilta poistuueläkkeelle enemmän suomalaisia kuinsinne tulee.

Siksi Suomi tarvitsee enenevässämäärin työperusteista maahanmuut-toa, ei korvaamaan vaan täydentä-mään kotimaista työvoimaa, järjestötkorostavat. Keskusjärjestöt muistutta-

Suvaitsevaisuuden ilmapiiriärakennetaan työpaikoilla

Työmarkkinajärjestöt aloittavat uuden vuoden ruokkimalla suvaitsevaisuuden ilmapiiriä työpaikoilla. Työntekijöidenja työnantajien keskusjärjestöt haluavat toivottaa ulkomaalaisen työvoiman tervetulleeksi suomalaisille työmarkki-noille ja haastavat työpaikkojen toimijat rakentamaan suotuisaa asenneilmastoa.

Leena Seretin vat, että jo Suomessa asuvien ulko-maalaisten työllistämisestä on myöshuolehdittava. Maahanmuuttajistajoka neljäs on työtön.

Työperäinen maahanmuutto ontähän mennessä ollut vähäistä: väes-töstä syntyperäisiä ulkomaalaisia onvain pari prosenttia. Tilapäinen ja mää-räaikainen työskentely lähialueilta sensijaan on lisääntynyt. Suomessa käynoin 30 000 ulkomaalaista töissä lyhy-emmän tai pidemmän aikaa.

Samat oikeudet

Ulkomailta suomalaiseen työelämääntulevan on voitava kokea itsensä ter-vetulleeksi, järjestöt painottavat jamuistuttavat, että työpaikoilla niintyöntekijöiden kuin työnantajien tulisiarvostaa ja suvaita jokaista tasavertai-sesti. Peruslähtökohta on, että kaikilla

on syntyperästä riippumatta samat oi-keudet ja velvollisuudet.

Suomalaisilla työpaikoilla nouda-tetaan täkäläistä lainsäädäntöä ja so-velletaan suomalaisia työehtoja ja so-pimuksia, järjestöt muistuttavat.

Tietoa ja keskustelua

Yhteisellä kampanjallaan työmarkkinoi-den keskusjärjestöt haluavat edistääsuotuisaa asenneilmastoa työpaikoilla,torjua ennakkoluuloja ja ehkäistä suo-ranaista rasismia.

Tammikuun aikana eri puolillaSuomea järjestetään kuusi keskustelu-tilaisuutta, joihin työmarkkinajohtajatjalkautuvat. Tilaisuuksiin toivotaankeskustelemaan alueiden työllistäjiä jatyöpaikkojen luottamushenkilöitä.

Keskustelutilaisuuksien lisäksikampanjaan liittyy kirjallista materiaa-lia työpaikkojen käyttöön.

Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa!Kiertueen aikataulu9.1.2007 KajaaniKaukametsä, Kouta-Sali, klo 13 – 16• neuvottelupäällikkö Heikki Saipio (KT) ja

puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (Tehy)

11.1.2007 JoensuuPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, auditorio,klo 13 – 16• sopimusjohtaja Risto Voipio (KiT) ja

puheenjohtaja Risto Piekka (AKAVA)

16.1.2007 VaasaSilveria (Vaasan ammattiopisto), auditorio, klo 13 – 16• työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto (VTML) ja

puheenjohtaja Mikko Mäenpää (STTK)

18.1.2007 TurkuTurun ammatti-instituutti, klo 13 – 16• johtaja Arto Ojala (EK) ja puheenjohtaja Ann Selin (PAM)

23.1.2007 TampereKaupunginvaltuuston istuntosali, klo 13 – 16• toimitusjohtaja Leif Fagernäs (EK) ja

puheenjohtaja Risto Piekka (AKAVA)

25.1.2007 HelsinkiKuntatalo, klo 13 – 16• apulaisjohtaja Markku Jalonen(KT) ja

puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SAK)

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 17

Elämme aikaa, jolloin 195 miljoonaa ih-mistä asuu muualla kuin synnyinmaas-saan.

Erityisen kiinnostavia olivat Lissa-bonissa pidetyssä konferenssissa nekeskustelut, joissa pohdittiin yhä mo-nitahoisemmaksi muuttunutta ilmiötäkansainvälisestä muutosta. Markkina-talouden kilpailu parhaista aivoista jaammattityövoimasta samalla kuntyöntekijöitä irtisanotaan massoina onvalitettavaa arkipäivää ja tekee aihees-ta myös Suomen näkökulmasta entis-tä tärkeämmän.

AKAVAn lähtökohtana on, ettäSuomeen pitää saada kansainvälisiäosaamiskeskittymiä, joissa kehitetäänuutta tietoa ja osaamista sekä sovi-tetaan sitä elinkeinotoiminnassa talou-dellista lisäarvoa kasvattavasti. Yksitällaisen politiikan onnistumisen edel-lytys on, että Suomi pystyy houkut-telemaan riittävästi myös ulkomaalaisiaosaajia.

Kilpailu huippuosaajista ja asian-tuntijoista on kansainvälisesti kovinta.AKAVAn mielestä nyt olisi kuitenkinkeskityttävä houkuttelemaan erityises-ti heitä, sillä kilpailu osaajista vain kiris-tyy tulevaisuudessa.

Australialaisten tutkijoiden CarolReidin ja Jock Collinsin vetämässäworkshopissa keskusteltiin muun mu-assa siitä, kuinka työntekijän on maa-hanmuuttajana pärjätäkseen kyettävämuokkaamaan osaamistaan ja sovel-lettava sitä työympäristöönsä uudellatavalla. Tämä kyky on aivan yhtä tär-keää työntekijän palattua kotimaahan-sa. Parhaan hyödyn kansainvälisestä

Kohti humaania ja vastuuntuntoistamaahanmuuttopolitiikkaa

Kansainvälisessä maahanmuuttokokouksessa keskusteltiinglobalisaation lisäämästä yhteistyön tarpeesta maahanmuutto-politiikassa, oikeudenmukaisista kansalaisuus- ja ulkomaalaislaeista,toimivasta maahanmuuttopolitiikasta, hallinnon uudista-mistarpeista ja siitä, miten maahanmuuttaja sopeutuu yhteiskun-taan humaanisti ja vastuuntuntoisesti.

muutosta työntekijä ja työnantaja saa-vat silloin, kun toisessa kulttuurissaopittu uusi voidaan ja osataan siirtääluovalla tavalla kulloiseenkin työympä-ristöön.

Saksan pohjoisen Rein-Westfale-nin maahanmuutto-, perhe- ja integ-raatioasioista vastaava ministeri ArminLaschet totesi Saksan tehneen 1960-luvulla virheen olettaessaan, että vie-rastyöläiset palaisivat työn päätyttyätakaisin lähtömaihinsa. Siksi maahan-muuttajille ei luotu minkäänlaista ko-touttamisohjelmaa ennen 2000-lukua.Saksassa onkin nyt suuria ongelmia eri-tyisesti toisen sukupolven maahan-muuttajien integroimisessa yhteiskun-taan.

Ulkomaalaisen työvoiman terve-tulleeksi toivottanut Suomi ei saatehdä samaa virhettä kuin Saksa.Onnistuneen ja myös kilpailukykyä pa-rantavan maahanmuuttopolitiikanlähtökohtana on oltava riittävän laajaopastus- ja kotouttamisohjelma kaikillemaahamme töihin tuleville, myösheidän perheenjäsenilleen.

11. kansainvälinen Metropolis-konferenssi pidettiin Lissabonissa lo-kakuussa. Mukana oli maahanmuut-topolitiikan tutkijoita, työssään aihee-seen perehtyneitä virkamiehiä ja poli-tiikkoja sekä kolmannen sektorintoimijoita. Suomesta mukana olivatAKAVAn kansainvälisten asioiden asia-mies Pia Björkbacka ja EK:n asiantun-tija Riitta Wärn.

Valtion työmarkkinalaitos

KiT

Pia Björkbacka

kansainvälisten

asioiden sihteeri

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 618

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvotte-lujärjestö YTN:n teknologiateollisuu-den vastuullinen asiamies Pertti Po-rokari pitää syntynyttä nokialaista so-pimusta kohtuullisena.

– Sopimuksessa on hyvää senkattavuus. Matka-ajasta maksetaanerilliskorvausta tiettyyn palkkaluokkaanasti kaikille eli erilliskorvauksen piiriinkuuluu noin 17 000 nokialaista. Lopuil-la matka-ajan korvaus sisältyy palkkaan.Sopimus kattaa siis kaikki. Huonoa so-pimuksessa on, että se ei ole tavoit-teemme tasoinen, Porokari kertoo.

Porokarin saamien tietojen mu-kaan matka-ajan korvauksista on neu-voteltu tähän mennessä noin 50 yri-tyksessä. Sopimuksia on saatu 36. Tek-nologiateollisuudella on 1 200

Matka-ajan korvauksesta syntyisopimus Nokialle

Teknologiateollisuuden työehtosopimus on poikinut vain vähän paikallisia sopimuksia. Niitä on yritetty vääntää työ-paikoilla vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta. Merkittävä päänavaus matka-ajan korvaamisesta saatiin kuiten-kin tänä syksynä, kun Nokialla syntyi sopimus yli vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

jäsenyritystä. Yksi ongelma neuvotte-luissa on ollut neuvottelukulttuurinpuute. Toisaalta luottamushenkilönheikko asema ja työnantajaliiton vai-kuttaminen taustalla ovat tuoneetomat mutkansa matkaan.

– 25 sopimuksessa matka-aikakorvataan tunti tunnista rahana tai va-paana. Kymmenessä sopimuksessa oneritasoisia könttäkorvauksia, joista osatuottaa tietyssä tilanteessa ja tietylläpalkalla jopa enemmän kuin tavoit-teemme on.

Porokarin mukaan moni yritys onlykännyt sopimusten tekoa ja halun-nut odottaa Nokian ratkaisua. - Toi-vottavasti Nokian esimerkki kannustaanyt solmimaan lisää sopimuksia.

Nokian myötä matka-ajan kor-

vaamiseen liittyvien sopimusten kat-tavuus alkaa olla 35 prosentissa.

Ylityökorvausten maksamisessaon edetty paikallisesti hyvään suun-taan, sillä muun muassa laittomia ko-konaispalkkasopimuksia on purettu.Silti ongelmia vielä on: joissain yrityk-sissä ylitöiden ilmoitus on tehty liianhankalaksi tai ylityön määritelmä onepäselvä. Ylityö saatetaan sekoittaamyös liukuvaan työaikaan.

Teknologiateollisuuden palveluk-sessa työskentelee 60 000 ylempää toi-mihenkilöä. Teknologiateollisuuden so-pimuskautta on jäljellä vielä noin vuo-si. (MH)

– Työntekijän loppuun ajaminen teet-tämällä epäinhimillisen pitkää työpäi-vää ei paranna työn tuottavuutta eikäole kenenkään etu. Tällainen kehityson katkaistava. Työntekijöiden vähim-mäissuojan takaaminen, työn ja per-he-elämän yhteensovittaminen ja kil-pailun vääristymien poistaminen ovateurooppalaisia arvoja, joiden on voita-va aidosti toteutua myös työaikakysy-myksissä, sanoo AKAVAn lakimies Ma-ria Löfgren-Toivonen.

Suomen EU-puheenjohtajamaanaesittelemä työaikadirektiivin uudistus-esitys ei johtanut sopuun EU-ministe-rien työllisyysneuvoston käsittelyssämarraskuussa. Suomi pyrki rajoitta-maan henkilökohtaiseen sopimiseen

Työaikadirektiivi murentaa eurooppalaisia arvoja

perustuvaa ylipitkää työviikkoa ja mää-rittelemään päivystysajan käsitteen Eu-roopan yhteisöjen tuomioistuimen tul-kinnasta poikkeavasti. Useimmat jäsen-valtiot ja komissio olisivat ehdotustatukeneet mutta niukka määrävähem-mistö esti pyrkimykset.

– Suomen ehdotus ei vastannutniitä tavoitteita, joita eurooppalainenpalkansaajaliike oli ajanut. Silti nykyi-set ylipitkien työpäivien rajoituksetovat vielä huonommalla pohjalla kuinSuomen ehdotuksessa. Suomikaan eisäästy nykyisen direktiivin haitallisiltaheijastusvaikutuksilta, Löfgren-Toivo-nen ennustaa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistui-men tulkintaa päivystysajoista rikotaan

yleisesti. Direktiiviuudistuksen kaatumi-nen tuo jäsenmaille paineita työaika-käytäntöjen muuttamiseen. Näidenpaineiden joukkoon olisi pitänyt saa-da enemmän asioita, jotka ohjaisivattyöaikasuojelua kestävään suuntaan.

AKAVAn työaikadirektiiviin liitty-vistä tavoitteista keskeisiä ovat olleetylempien toimihenkilöiden saaminentyöaikadirektiivin soveltamisalaan, yli-pitkien työaikojen kitkeminen sekätyönantajan käytettävissä vietetyn ajanlukeminen kokonaisuudessaan työai-kaan. Euroopan parlamentti on aiem-min näyttänyt näille vihreää valoa.Nämä tärkeät kysymykset on saatavadirektiiviin piiriin nopeasti.

L y h y e t

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 19

- EU:n parlamentin täysistuntoäänes-tyksen puoltava tulos palveludirektii-ville on tuplavoitto. Tärkeän direktii-vin uudistukset saadaan liikkeelle. Toi-seksi se lopettaa rankkoinakin käyneetkiistat direktiivin sisällöstä ja suunnas-ta, AKAVAn kansainvälisten asioidenpäällikkö Markus Penttinen toteaa.

Suuri osa kaupallisista palveluistavapautuu direktiivin hyväksymisenmyötä rajat ylittävään avoimeen kil-pailuun. EU:n parlamentti hyväksyi asi-aa koskevan lakiesityksen Strasbourgis-sa marraskuussa.

Palvelutarjonnan esteitä karsivalaki kattaa muun muassa rakennus-alan, vähittäiskaupan, matkailun, ravit-semusliikkeet, huoltoasemat, metsä-alan ja ympäristöpalvelut. Lakiesityksenulkopuolelle jäävät esimerkiksi terve-

Parlamentin puoltopalveludirektiiville tuplavoitto

ys- ja sosiaalipalvelut, rahapelit, kulje-tukset, satamat, taksit, ambulanssit,verotus, vuokratyöfirmat sekä turva-palvelut.

Penttisen mielestä nyt voidaanaloittaa palvelumarkkinoiden todelli-nen avaaminen, niitä koskevien menet-telyjen yksinkertaistaminen sekä pal-velujen liikkuvuuden monien turhienesteiden poistaminen. Direktiivi ei ai-heuta välitöntä mullistusta palvelualoil-la, mutta pitkällä aikavälillä sen voi en-nustaa luovan koko joukon vienti- jatyöllistymismahdollisuuksia nimen-omaan suomalaiselle osaamiselle.

– Toisaalta direktiiviin joiltain ta-hoilta liitetyt suuret uhkakuvat osoit-tautuvat mitä todennäköisimmin pe-rusteettomiksi. Se ei syö julkista sek-

toria, ei aiheuta puolalaisten eikämuunkaan maalaisten putkimiestenvyöryä ja työmarkkinat eivät olevaarassa, Penttinen sanoo.

Direktiivin hyväksyminen myrs-kyisän käsittelyn jälkeen on myösmerkki EU:n kyvystä tehdä päätök-siä vaikeistakin asioista. Direktiivinasianmukainen toteuttaminen jäsen-maissa vaatii vielä silti paljon työtä.Direktiivi kytkee lisäksi työmarkkina-järjestöt mukaan sen seurantaan.

– Voi ennustaa, ettei käsissäole palveludirektiivin lopullinen ver-sio. Euroopan parlamentin äänestyson vain starttilaukaus eurooppalais-ten palvelumarkkinoiden luomiselle,Penttinen arvioi.

Vaikka EU:n kemikaalliasetus REACHtuo myös velvoitteita teollisuudelle,AKAVAn mielestä sen hyödyt ovatsuomalaiselle teollisuudelle haittojasuuremmat. Siirtyminen entistä turval-lisempien kemikaalien tuottamiseenavaa osaavalle yrittäjyydelle mittaviauusia liiketoimintamahdollisuuksia esi-merkiksi kemikaalien testauksessa jaraportoinnissa sekä innovaatiotoimin-nassa. Tämän lisäksi Helsinkiin perus-tettava kemikaalivirasto tarvitsee tule-vaisuudessa runsain mitoin yritystentarjoamia asiantuntijapalveluita.Työntekijöiden näkökulmasta asetusparantaa selvästi kemikaalien turvallis-ta käyttöä muun muassa työpaikoilla.Samalla asetus hyödyttää koko yhteis-kuntaa, kun kemikaaleista aiheutuvienterveydenhoidon ja ympäristösuojelun

Vahva ja selkeä kemikaaliasetus REACH on kaikkien etu

kustannukset vähenevät vuosittainkymmenillä miljardeilla.

AKAVA muistuttaa kuitenkin, ettävaivaton tiedonkulku ja -vaihto pitäävarmistaa jakeluketjussa kemikaalientuottajalta käyttäjälle. Toimitettujentietojen on oltava niin kattavat, ettäterveydelle ja ympäristölle vaarallisetaineet voidaan luotettavasti seuloakäytössä olevien kemikaalien joukosta.Valmistajia velvoittavien kemikaalienkäyttöturvallisuustiedotteiden on olta-va riittävän helppotajuisia, jotta työn-tekijöiden työturvallisuus työpaikoillavoidaan varmistaa.

Suomeen perustettavan kemikaa-liviraston resurssit on varmistettavariittävällä tavalla. Kemikaalien parissatoimivien työntekijöiden työturvalli-suuden turvaamiseksi työntekijäjärjes-

töjen olisi oltava ainakin viraston yh-teyteen perustettavassa hallintoneu-vostossa pysyvästi mukana ja myöspysyvinä tarkkailijoina muissa virastonelimissä.

On myös varmistettava, että jä-senmaiden toimivaltaisten viranomais-ten osaaminen ja resurssit riittävätREACH-asetuksen aiheuttamien vel-voitteiden noudattamiseen.

REACH-asetus on tarkoitus hy-väksyä vielä tämän vuoden puolella,mutta eniten kiistaa herättänyt vaa-rallisten kemikaalien korvaaminenturvallisemmilla aineilla saattaa lykätäkäsittelyä Saksan puheenjohtajakau-delle. Tämä merkitsisi samalla myösSuomeen perustettavan kemikaa-liviraston käynnistymisen viivästymistä.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 620

Tilanteen muuttuminen on otettuhuomioon myös eurooppalaisessaammattiyhdistysliikkeessä. Koulutettu-jen ryhmien ja ylempien toimihenkilöi-den neuvottelukunta Eurocadres(www.eurocadres.org) pitää huoltaerityisesti akavalaisten ryhmien edun-valvonnasta EU-tasolla. Cadres onranskaa ja tarkoittaa johtoasemassaolevia ja valkokaulustyöntekijöitä.

Pohjoismaat vahvoilla

Järjestö perustettiin 1990-luvun alku-puolella. Jäseniä on yli viisi miljoonaa.Korkeasti koulutettujen järjestäytymi-nen on kaikkein yleisintä Pohjoismais-sa, ja ne ovatkin vahvasti edustettui-na Eurocadresissa. Noin 20–25 pro-senttia Eurocadresin jäsenistöstä onPohjolasta.

Pohjoismaat ovat erityisasemassamyös siksi, että ne yhdistävät samankaton alle ammattiyhdistystoiminnanja ammatilliset kysymykset. Muissa Eu-roopan maissa ne ovat yleensä erillisi-nä eikä aatteellis-ammatillinen järjestökäsittele ammattiyhdistysasioita.

Järjestössä on edustus 23 Euroo-pan maasta. Yksinkertaistaen voi sa-noa, että Eurocadresiin ovat tulleetkaikki vanhan Länsi-Euroopan valtiotsekä Unkari, Viro, Romania, Bulgaria,Puola, Tsekki ja Malta. Yhteyksiä onmyös muihin Euroopan maihin. Kai-kissa pohjoismaissa keskusjärjestöt ovatpääosin rakentuneet koulutustasonpohjalta. Muualla näin on oikeastaanvain Virossa. Eurocadresin muidenmaiden edustajat ovat esimerkiksi kor-keakoulutettujen osastoja jostainisommasta kokonaisuudesta.

Markus

Penttinen

kansainvälisten

asioiden päällikkö

Eurocadres puolustaaEuroopan korkeakoulutettujen etuja

Korkeasti koulutettujen palkansaajien osuus kaikista työntekijöistä on jatkuvassa kasvussa kaikissa Euroopan maissa.Työtehtävien vaativuuden sekä koulutustasojen kohoaminen ei ole mitenkään pelkkä suomalainen ilmiö.

Lisäksi toiminnassa ovat mukanaalakohtaiset eurooppalaiset ammatti-liitot, kuten esimerkiksi Euroopanopettajajärjestö, Euroopan metalli japalvelualat.

Vankentamista javerkostoitumista

Yli viiden miljoonan ja 23 maan jäse-nistö kuulostaa vankalta. Perusta on-kin kelvollinen, mutta parantaa pitääaina. Eurocadres on aloittanut nuori-so- ja opiskelijatoiminnan sekä tähtääjäsenistönsä vahvistamiseen uusissa jä-senmaissa. Tehtävä ei ole helppo laa-jentuvassa EU:ssa, mutta kiinnostusjärjestöä kohtaan on hyvä.

Toimintaa halutaan vankentaamyös kahdella muulla tavalla. Eurocad-resin selvitys- ja tutkimustoiminta sekäerilaiset verkostot ovat kehittämisenkohteena.

Esimerkiksi korkeasti koulutettu-jen palkansaajien työajat eri maissaovat olleet arvioitavana. Tulokset ovatnäyttäneet kovin samansuuntaisia tu-loksia joka puolella: ylitöitä ja korvauk-setta.

Verkostoja on jo useita. Esimer-kiksi Mobilnet palvelee maasta toiseenmuuttavia liikkuvia työntekijöitä. Fe-manet on tasa-arvokysymyksiin pereh-tynyt Eurocadresin verkosto, jossamuun muassa lasikatto-ilmiöön on pu-reuduttu eurooppalaisella tasolla.

Edunvalvonnan kärjet

Eurocadres on itsenäinen järjestö,mutta samalla osa Euroopan palkan-saajien keskusjärjestö ETUC:ia eli Eu-roopan ammatillista yhteisjärjestöEAY:tä. Työnjako näiden välillä on lop-

pujen lopuksi melko yksinkertainen jahyvin toimiva: jälkimmäinen hoitaa ylei-siä kaikkia työntekijöitä koskevia asioi-ta ja ensin mainittu korkeasti koulu-tettujen erityisasiat.

Vuokratyödirektiivissä ei ole mi-tään korkeasti koulutettujen erityisnä-kökulmaa ja se onkin ETUC:in hoidos-sa. EU:n ammattipätevyysdirektiivi ontaas esimerkki Eurocadresin hoitamas-ta asiasta. Bolognan prosessissa Euro-cadresille on myönnetty virallinen ase-ma Euroopan työnantaja- ja opiskeli-jajärjestöjen tavoin.

Eurocadresilla on myös virallinenasema EU-tason työmarkkinajärjestö-jen yhteistyössä niin sanotussa sosiaa-lisessa vuoropuhelussa. Täten sillä onaina edustus neuvotteluvaltuuskunnis-sa, kun eurooppalaisia työmarkkinaso-pimuksia laaditaan.

Oma tärkeä lukunsa on tietystivaikuttaminen EU:n toimielimiin näi-den valmistellessa ja tehdessä päätök-siä muun muassa erilaisista direktiiveis-tä. Komissio pyytää usein lausuntoaEurocadresilta sitä koskevista asioista.Äskettäinen tuore tapaus on Euroo-pan teknologia-instituutti, jolle mah-dollisesti annettava uraa uurtava eu-rooppalainen tutkinnonanto-oikeusherätti koko joukon keskustelua Euro-cadresissa. Tutkinnonanto-oikeuttapuoltava kanta voitti.Parin viime vuoden merkittävimpiävoimannäyttöjä Eurocadresin edunval-vonnassa on järjestön onnistunut lob-baus, jotta Euroopan parlamentti tu-kisi ajatusta ottaa ylemmät toimihen-kilöt mukaan työaikadirektiivinsoveltamisalaan.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 21

Osaamisesta, työmarkki-navuoropuhelusta javerkostoista lisäarvoa

Eurocadresin puheenjohtaja CarloParietti ja pääsihteeri Dirk Ameelajattelevat, että osaamiseen, työ-markkinajärjestöjen EU-tason toimin-taan sekä eri verkostoihin liittyvätkysymykset antaisivat lisäarvoa jäse-nistölle. Työaikadirektiivin kaaduttuaperinteiset työelämän kysymyksetovat EU:ssa nimittäin jonkin verranseisahtaneessa tilassa.

– Tutkinnot, niiden vertailta-vuus ja laatukysymykset ovat sellai-nen alue, joka vaatii vielä paljon ke-hittämistä eurooppalaisestakin näkö-kulmasta, puheenjohtaja CarloParietti toteaa.

Tutkintojenvertailtavuus janiiden laatukysy-mykset vaativatvielä kehittämis-tä Euroopassa-kin, Eurocadre-rin puheenjohta-ja Carlo Parietti(vasemmalla) japääsihteeri DirkAmeel muistut-tavat.

Eurocadresille annettu virallinenasema korkeakoulutuksen Bolognanprosessissa antaa vankan ponnahdus-laudan järjestön panostuksille osaamis-kysymyksiin. Ammattipätevyysdirektii-vin äskettäin päättänyt uusiminen olimyös ehdottomia painopisteitä järjes-tön toiminnassa.

– Silti hommaa näillä saroilla jääpaljon jäljelle ja Eurocadresilla on mit-tava työkenttä edessään. Virallinenasemamme ja läheiset yhteydet EU:npäättäjiin antavat oivan mahdollisuu-den luoda lisäarvoa Eurocadresin jäse-nistölle, Parietti toteaa.

Hän katsoo myös, että Eurocad-resin osallistuminen EU-tason työmark-kinajärjestöjen yhteistoimintaan onvälttämätöntä. Muuten eivät korkeas-ti koulutettujen asiat tule hoidetuksi.

– Esimerkiksi työ- ja perhe-elä-män yhteensovittaminen on aivanoma taiteenlajinsa uraputkessa ole-ville ja johtoasemaan edenneille nai-sille, Parietti muistuttaa.

Pääsihteeri Dirk Ameel näkee li-säarvoa syntyvän paljon myös Euro-cadresin verkostoista. Ensimmäiseksiniistä perustettiin Mobilnet, kunhuomattiin miten tärkeä kysymys liik-kuvuus on.

– Lukuisissa EU-maissa on kan-salliset Mobilnet neuvonantajatmuuttaville Eurocadresin jäsenryhmil-le ja on tehty myös käytännön muut-to-oppaita, Dirk Ameel kertoo.

Eurocadresin italialainen pu-heenjohtaja Carlo Parietti ja belgia-lainen pääsihteeri Dirk Ameel vieraili-vat Suomessa 9–10.11.

AN

TO

NIN

H

ALA

S

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 622

Mikä ihmeen KEY?

– KEY-Finland (Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) on suomalaisten pal-kansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n yhteinen edustusto Brysselis-sä.– KEY aloitti toimintansa Suomessa ja siirtyi Brysseliin vuonna 1995 Suo-men liityttyä Euroopan unioniin.– KEY-Finland valvoo suomalaisten palkansaajien etuja Euroopan integraati-oon liittyvissä asioissa ja välittää EU-tietoa taustajärjestöilleen. KEY edustaanoin kahta miljoonaa suomalaista palkansaajaa.– KEY:n nimeä ollaan vaihtamassa ja toimintaa uudistamassa ensi vuonna.

Kaikkia kolmea palkansaajakeskusjärjes-töä EU:ssa edustavan KEY-Finlandinjohto vaihtuu ensi vuonna. SAK:nSTTK:n ja AKAVAn edunvalvontaunionissa vahvistuu, kun entisen yh-den johtajan sijaan KEY:ssä operoi kak-si johtajaa. Akavalaisittain astutaan uu-teen aikaan, sillä ensimmäistä kertaakeskusjärjestö saa nyt oman miehenBrysseliin, Ari Åbergin.

Kevään myötä KEY:n Brysselinedustuston johtajina aloittavat Åbergja SAK:n päälakimies Jorma Rusanen.Vuoden alkupuolella edustuston ny-kyinen johtaja, Paperiliiton puheenjoh-tajana aiemmin toiminut Jarmo Läh-teenmäki palaa Suomeen.

– Olen mielissäni siitä, että tällai-nen mahdollisuus vielä tarjoutui. Ikääon sen verran, että on jo pitänyt miet-tiä mitä isona tekisi, puolitoista vuot-ta sitten viisikymppisiään juhlinut AriÅberg tuumaa.

TEKissä Åberg on työskennellytpitkän rupeaman, peräti 18 vuotta.Hän on toiminut samalla myös Ylem-pien toimihenkilöiden neuvottelujärjes-tön YTN:n viestintäpäällikkönä. Ennen

Marketta

Harinen

tiedottaja

Miehemme Brysselissä:Ari Åberg

Aamuisesta lumityöurakasta ja talvirenkaiden vaihdosta haastatteluun pyyhältänyt TEKin viestintäjohtaja Ari Åbergtunnustaa ajattelevansa hyvillä mielin ensi talvea. Brysselissä KEY:n uuden johtajan ei tarvitse kolalla lunta kärrätä eikätalvirenkaiden kanssa äheltää.

TEKin vuosia hän oli 12 vuotta kokoo-muksen puoluetoimistossa ay-sihteeri-nä.

– Sitä osaa mielestään jo työnsäliian hyvin eikä se ei ole paras tilannekenenkään kannalta, ei työntekijän eikätyönantajan. Uusiutua pitää.

Paljon työtä tarjolla

KEY:n työ on Åbergille mieluinen haas-te: odotettavissa on paljon mielenkiin-toisia tehtäviä, vaikuttamista vaikutta-misen jälkeenkin, kohtuullisesti matkus-tamista, mutta myös ihan tavallistaarkipäivän puurtamista tiedotustehtä-vissä.

Mies on sukkuloinut kansainväli-sissä ay-tehtävissä jo vuosia ja edusta-nut suomalaisia ylempiä toimihenkilöi-tä esimerkiksi Euroopan metallissa, Eu-roopan kemian työntekijöiden liitossa,korkeakoulutettujen palkansaajien Eu-rocadresissa ja palvelualojen UNI:ssa.Verkostot ovat siis hyvässä kunnossa.Kielitaitoa Åberg on kohentanut pit-kin syksyä ranskan tehokurssilla.

– KEY:ssä on seurattava muu-takin kuin työmarkkina-asioita. Työ- ja

sosiaaliasiat, talous- ja veropolitiikkasekä koulutuspolitiikka vaikuttavatkaikki palkansaajien asemaan. Työnja-koa Rusasen Jorman kanssa ei ole vie-lä kovin tarkasti sovittu, mutta sekinmuotoutuu varmasti vähitellen työnmyötä.

Rusanen päässee aloittamaanBrysselissä hieman ennen Åbergia, jokakaavailee kuluttavansa kaupungin ka-tuja huhtikuun alusta lähtien. - Kun-han TEKin työpöytä on ensin putsat-tu.

TEKin työtoverit voivat vahvistaa,että siitä urakasta ei nopeasti selviä-kään. Åbergin työhuoneen paperipino-ja ovat vuosien myötä kasvattaneetmyös Järvenpään kaupunginvaltuus-ton listat. Nyt Åberg jättää vuosikym-meniä kestäneen uransa kunnallispoli-tiikassa ja valtuuston puheenjohtaja-na - hieman haikein mielin, totta.

Työelämän direktiivieneteneminen takkuaa

– On tämä AKAVAllekin valtava mah-dollisuus. Akavan puheenjohtaja RistoPiekka teki suuren työn akavalaisenedustuksen saamiseksi Brysseliin, Åbergkiittelee.

Åberg edustaa KEY:n leivissäkaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä,mutta akavalaisten asiat ovat luon-nollisesti erityisen hyvin hallinnassa.Tosin moittimista ei ole ollut edel-täjienkään toimissa, Åberg huomaut-taa. Palkansaajien leiviskää on KEY:nBrysselin toimistossa hoidettu pe-rinteisesti tasapuolisesti, vaikka tähänsaakka johtajat ovat tulleet muistakeskusjärjestöistä.

– Meillä on työlistalla runsaastierityisesti akavalaisia koskevia asioita,

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 23

l y h y e t

joita Euroopassa pitää viedä eteenpäin.Työaikadirektiivin korjaaminen on yksivarsinkin ylempien toimihenkilöidenkannalta tähdellinen hanke. Työaikala-ki vuotaa meillä Suomessa kuin seula.EU-lainsäädäntö auttaisi osaltaanylempien työaikasuojelussa.

Åberg muistuttaa, että mitä pi-dempää päivittäistä ja viikottaista työ-aikaa tehdään, sitä lyhyempi on elin-ikäinen työura. – Ja kun sitä työuraapitäisi saada pidennettyä! Joustaminenon meillä pelkästään työnantajan di-rektiovallan käyttöä, kun sen pitäisiolla sopimista.

Myös julkisten palvelujen direktii-vi on tulossa vielä jossain vaiheessa kä-sittelyyn, mutta toistaiseksi hanke onvasta alkutekijöissään. Rajat ylittävättyöehtosopimukset on kolmas enem-min tai myöhemmin työlistalle ilmes-tyvä asia.

– Työelämää koskevien direk-tiivien eteneminen on vaikeaa. Työn-antajapuoli ei enää halua neuvotellaja sopia yhteisistä asioista. Vapaa-ehtoisuuteen perustuvat neuvotte-lumenettelyt ovat jääneet kuolleek-si kirjaimeksi. Ilmapiiri on selvästi ki-ristynyt, mutta Euroopanammattiyhdistysliikkeellä ei kuiten-kaan ole muuta mahdollisuuttakuin yrittää ja yrittää, Åberg miettii.

Sitä yritystä KEY nyt tehostaaentistä vankemmalla miehitykselläBrysselissä.

Alkuvuonna 41työtaistelua

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaanSuomessa käytiin tämän vuoden kuudenensimmäisen kuukauden aikana 41 työtais-telua. Työtaisteluja oli vain murto-osa siitämitä viime vuonna, jolloin paperiteollisuu-dessa oli runsaasti lakkoja. Tänäkin vuon-na alkuvuoden suurimmat työtaistelutkäytiin paperitehtaissa. Toukokuussa järjes-tetyssä määräaikaisessa lakossa vastustet-tiin Voikkaan paperitehtaan sulkemista.

Metsäteollisuuden lakossa menetet-tiin lähes 40 000 työpäivää. Maaliskuussalakkoiltiin autoliikenteessä työehtosopi-musneuvottelujen epäonnistuttua. Lakos-sa menetettiin lähes 30 000 työpäivää. Al-kuvuoden muut työtaistelut jäivät huo-mattavasti pienemmiksi.

Työtaisteluihin osallistuneiden työnte-kijöiden lukumäärä oli noin 40 000. Toimi-aloittain tarkasteltuna eniten työtaistelujaoli metalliteollisuudessa jossa niitä oli 24.Elintarviketeollisuudessa lakkoja oli yhdek-sän.

KEY:n uusijohtaja AriÅbergsuunnitteleealoittavansatyönsäBrysselissähuhtikuunalussa.Väestöliitonviestintäpääl-likkönätyöskenteleväRitva-vaimomuuttaaBelgiaan vastasyksyllä.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

AKAVA julkaisi syksyllä uuden, erityi-sesti yrittäjille suunnatun esitteen Yrit-täjän AKAVA. Esitteessä kerrotaanmuun muassa, mitä AKAVA tarjoaayrittäjäjäsenilleen ja mitä yrittäjyydentavoitteita keskusjärjestöllä on. Akava-laisiin liittoihin kuuluu nykyään aina-kin 16 000 yrittäjää. Kaikki liitot eivättosin vielä tilastoi yrittäjäjäseniään, jo-ten tarkan määrän arviointi on vaike-aa. Uutta esitettä voi tilata AKAVAntoimistosta Hannele Mustakorvelta,hannela.mustakorpi@akava.fi.

Uusi esite yrittäjille

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 624

Syys-marraskuun aikana AKAVAnja sen jäsenliittojen järjestämä kor-keakoulukierros kiersi kattavastiSuomen opiskelijakentän. Vierailutsuuntautuivat 18 eri paikkakunnal-le. Tämän lisäksi olimme mukanaesittelemässä akavalaista toimintaa11 muussa tapahtumassa, muunmuassa Job Fair – ulkomaille töi-hin ja asumaan -messuilla Helsingissä,Firma 2006-messuilla Jyväskylässä jaStudia-messuilla Helsingissä.

Opiskelijoille järjestetyissä tilai-suuksissa, kuten messuilla, AKAVA-in-foilla, seminaareilla, paneeleilla, ständi-toreilla ja iltatilaisuuksilla tavoitettiinyhteensä yli 10 000 opiskelijaa.

Kohtaamisissa puhuttiin opiskeli-joita askarruttavista ajankohtaisista asi-oista, kuten jouhevasta työelämäänsiirtymisestä, työttömyysturvasta jamiten ja millä keinoin AKAVA ja senjäsenliitot toimivat korkeasti koulutet-tujen edunvalvojina ja samalla myöskorkeakouluopiskelijoiden hyväksi.

Erityistä kiitosta kierroksen aika-na sai AKAVAn opiskelijoille suunnat-tu uusi Valppaana työelämässä -opas,joka antaa perustietoja työelämän pe-lisäännöistä. Paikalliset tiedotusvälineetolivat myös monilla paikkakunnilla kiin-nostuneita AKAVAn ja AOVAn teke-mästä vaikuttamistyöstä.

Kierroksen tavoitteena oli myösuusien jäsenten hankkiminen. Tavoit-teen onnistumisesta kertoo se, ettämuutamilla paikkakunnilla saatiin ker-ralla jopa satoja uusia opiskelijajäseniä.Tästä on kiittäminen jäsenliittojenopiskelijatyöntekijöitä sekä paikallisiaopiskelijatoimijoita, jotka ovat tehneeterittäin aktiivista jäsentyötä.

Jukka Parkkola

AKAVAn

opiskelijatoimin-

nan projektiasia-

mies

Korkeakoulukierros tavoittiyli 10 000 opiskelijaa

Syksyn lukuisissa opiskelijoille suuunnatuissatilaisuuksissa tavoitettiin yli 10 000 opiskelijaa.Myös uusia jäseniä akavalaisiin liittoihin kertyipaikoitellen jopa satoja.

O p i s k e l i j a t

AOVA mukana Nouse jo -kampanjassa

Kierroksen aikana ajankohtaisista asi-oista pinnalle nousi rakenteellisestakehittämisestä käyty keskustelu. Eri-tyisesti valmistumisen jälkeinen työl-listyminen kiinnostaa. Sen yhteydes-sä puhuttiin tarpeesta vähentää kor-keakoulujen aloituspaikkamääriä,varsinkin työllistymisen kannalta on-gelmallisilla aloilla.

Keskusteluissa nousi esille myösse, että korkeakouluopiskelijalla tulisiolla alasta riippumatta mahdollisuustyöharjoitteluun, koska se koetaantyöllisyyttä selvästi edistävänä tekijä-nä.

Suurin huomio tämän syksyn ai-kana kiinnittyi kuitenkin opintososi-aalisten etuuksien jälkeenjääneisyy-teen. AOVA oli mukana opiskelijajär-jestöjen valtakunnallisessa Nouse jo-kampanjassa, jonka tavoitteena onsaada pikaisesti 15 prosentin korotusopintorahaan.

Rovaniemellä AKAVAn opiskelija-valtuuskunnan puheenjohtaja AnttiLehtoranta toi akavalaista näkökul-maa opintotuki-asiaan. AOVA tukeemuita opiskelijajärjestöjä opintoraha-kampanjassa, mutta samalla Lehto-

ranta toi esille opintotuen tulorajojenjälkeenjääneisyyden.

AOVAn suurena huolena on ollutopiskeluaikaiseen työntekoon liittyvätongelmat, joista tulorajojen jälkeenjää-neisyys on yksi keskeisimmistä. Elinkus-tannukset ovat nousseet huomattavastikahdeksan vuoden takaisesta tulorajo-jen korotuksesta, ja näin opintorahallaja asumislisällä elävän opiskelijan mah-dollisuudet hankkia lisäansiota ja arvo-kasta työkokemusta ovat heikentyneetselvästi. Molempien opintotuen muo-tojen korottamisella on näin ollen kiire!

Kiitokset tämän syksyn korkeakoulukier-rokselle osallistuneille onnistuneesta vai-kuttamistyöstä!

Opiskelijat liikehtivät tänä syksynäopintotuen puolesta. Kuvamme onRovaniemen mielenosoituksesta, jossaAOVAn puheenjohtaja Antti Lehto-ranta totesi, että molempien opinto-tuen muotojen korottamisella onkiire.

JUK

KA

PA

RKK

OLA

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 25

K o l u m n i

Työ jaetaan aineelliseen ja henkiseen, mutta ei ole aivanhelppo sanoa, mikä on mitä. Onko autokauppiaan työ hen-kistä, entä auton kokoonpano tehtaan hihnan ääressä? Liu-kuhihna edustaa industrialismia ilmeisimmillään, mutta eihenkistä työtä missään ole turvattu teollisen osittamisenperiaatteilta. Tämän tietää työelämässä jokainen. Itse asias-sa työelämä ei ole mitään muuta kuin teollistettua henkistätyötä.

Henkistä työtä määritettäessä voi esimerkiksi miettiä,mikä työn lopputulos oikeastaan on. Autotehtaan työläi-sen työn tuote on auto ja autokauppiaan työn onnistunutlopputulos toteutunut kauppa. Mikä auto sitten on? Kro-mia, tarkasti toisiinsa sovitettuja koneenosia, monimutkai-siin muotoihin prässättyä peltiä? Vai pellin sisään jäävääuudelle autolle tuoksuvaa ilmaa? Viimeisin määre on kaiesillä olleista oikein.

Auto ei ole terästä, kumia ja lasia vaan mielikuvia. Au-tokauppias puhuu ajotuntumasta – ajonautinnosta. Se eikoostu aineellisista yksityiskohdista vaan kiihtyvyyden, hi-dastuvuuden ja kaarrevoimien tuottamista tuntemuksista.Auto ei lopputuotteena ole ainetta vaan mielihyvää, lähin-nä keskipakoisvoiman tuottamia kehollisia elämyksiä. Samaalapset kokevat kiikkuessaan.

Kaikissa kehittyneissä markkinatalouksissa aineetontuotanto on ohittanut aineellisen taloudellisten arvojen läh-teenä. Aineetonta tuotantoa ovat esimerkiksi pallopelit. Kunpelataan jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuotte-lua, on käsillä valtava taloudellisten interaktioiden keskitty-mä: pääsylipputuloja, televisiointikorvauksia, mainoskampan-joita, pelaajakorvauksia – miljardi katsojaa, miljardeja euro-ja.

Kahdessa tunnissa syntyy enemmän taloudellista tu-losta kuin kymmenen sellutehtaan vuoden toiminnasta. Jakuitenkin peli katoaa maailmasta sitä mukaa kuin sitä pela-taan. Yhdeksänkymmenen minuutin kuluttua ei ole jäljellämitään, mihin voisi tarttua, minkä pukea päälle tai syödä.

Aineelliseksi mielletty teollinen työ on nykyisinenemmän henkistä kuin ruumiillista toimintaa. Toisaalta hen-kinen työ organisoidaan yhä tehokkaammin ja teollisem-min. Työn henkistyminen ei sen vuoksi välttämättä tarkoitasen helpottumista tai ihmistymistä.

Esimerkiksi hampurilaisravintolassa työ on äärim-mäiseen tehokkuuteen kehitettyä annospaloiksi ositettuaoraalisen pikamielihyvän tuotantoa. Tekijöilleen hampurilais-ten valmistamisen ja myynnin työ ei ole ruumiillisesti suh-teettoman raskasta. Henkisenä toimintana hampurilaistensarjavalmistus ja myynti sen sijaan on tylsää, kuluttavaa,epäinhimillistä.

Näin käy kaikelle työlle, kun se organisoidaan teolli-sesti. Siihen markkinatalous aina pyrkii. Lähtökohtaisesti niin-

Henki, työ ja vapaus

kin henkinen työ kuin fiktiivisen tekstin tuottaminen osite-taan, vakioidaan ja sarjoitetaan samaan tapaan kuin pika-ruoka-annosten valmistaminen. Näin pyrkii tapahtumaanesimerkiksi televisiodraaman käsikirjoitustyölle.

Henkisen työn teollinen organisointi synnyttää sen,mitä kutsutaan työelämäksi. Työelämässä henkisellä vapau-della on taipumus alentua. Konkreettisesti tämä näkyy mah-dottomuutena hallita omaa aikaansa: tutkimusten mukaantyöelämässä voidaan keskittyä yhteen asiaan korkeintaanseitsemän minuuttia kerrallaan.

Markkinatalous pyrkii vakioimaan työn aivan sa-moin kuin se yrittää standardisoida ja systematisoida sellai-setkin vapaan luovuuden alueet kuin pallopeli ja sepitetyntekstin kirjoittaminen. Luovuuden standardisointi on kui-tenkin mahdotonta ja ehdottomasti se kääntyy pyrkimyk-siään vastaan. Teollistettu systeemijalkapallo tuottaa lopul-ta taloudellisestikin huonoa tulosta aivan kuten luovastaleikistä riisuttu taide tai henkinen työ, josta on riistettyvapaus.

Hannu Raittilakirjailija

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 626

Näin totesi puheenjohtaja Risto Piek-ka AKAVAn historian ensimmäisessäelinkeinopoliittisessa seminaarissa loka-kuussa. Tilaisuudessa myös esiintyneetElinkeinoelämän Keskusliiton toimitus-johtaja Leif Fagernäs ja kauppa- ja teol-lisuusministeri Mauri Pekkarinen olivatPiekan kanssa samaa mieltä. Muuten-kin erityisesti EK:n linjaukset tuntuvatolevan varsin lähellä AKAVAn elinkei-nopoliittisia tavoitteita.

Osaava yrittäjyys elinkeinoelämänmenestystekijänä -nimeä kantanut se-minaari keskittyi kasvuyrittäjyyteen eliyrityksiin, joilla on kykyä ja halua kas-vaa. Kasvuhakuisten yritysten synty-misen ja niiden tukemisen tarpeellisuussaa vankkaa tukea tilastoista: perätikolme neljäsosaa uusista työpaikoistasyntyy kasvuyrityksiin.

Niin Piekka, Fagernäs kuin Pekka-rinenkin olivat huolissaan siitä, ettäSuomessa on korkeasti koulutettujayrittäjiä vähän muuhun Eurooppaanverrattuna. Suomi ei ole onnistunutvielä kääntämään korkeaa koulutusas-tettaan kasvuyrittäjyydeksi.

– Korkeasti koulutettujen yrittä-jien määrä on kuitenkin lievässä nou-sussa. Yksi syy koulutettujen yrittäjienjoukon kasvuun on koulutustason ylei-nen nousu, mutta AKAVAn tekemänselvityksen mukaan yrittäjyys nähdäänmyös kiinnostavaksi ja hyväksi palkka-työn vaihtoehdoksi. Yrittäjyyden erimuodot, muun muassa sivutoimisuusja vuorottelu lisääntyvät, Piekka huo-mautti.

Korkeasti koulutettujen kynnys-tä ryhtyä yrittäjiksi on Piekan mielestämadallettava muun muassa lisäämällä

Marketta

Harinen

tiedottaja

Suomi tarvitsee enemmänkorkeasti koulutettuja yrittäjiä

Korkeasti koulutettujen yrittäjien määrän kasvu on välttämätöntä Suomen työllisyydelle, kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille,sillä heidän yrityksensä kasvavat ja menestyvät muita paremmin. Koulutetut yrittäjät ovat myös keskimääräistäinnovatiivisempia ja kykenevät hyödyntämään uutta teknologiaa ja osaamista muita monipuolisemmin.

yrittäjäkoulutusta korkeakouluissa. Fa-gernäskin huomautti, että yrityskou-lutus on Suomessa retuperällä. Hänkaipasi muutosta asenteisiin ja toivoiopettajien paneutuvan asiaan eri kou-lutustasoilla, ei pelkästään ammattikor-keakouluissa.

Lisää rahaa tutkimukseen jatuotekehitykseen

– Julkisten tutkimus- ja tuotekehitys-panosten kasvattaminen on Suomenmenestymiselle äärimmäisen tärkeää.Työllisyyden ja kasvun kannalta onmerkityksellistä, mihin lisäpanostuksetkohdennetaan. Niitä on suunnattavateknologiaa ja korkeaa osaamista yh-distäviin palveluinnovaatioihin. Myöshallituksen elinkeinopolitiikan on tuet-tava kasvuyrittäjyyttä, Piekka sanoi.

Fagernäsin mielestä kasvuyrittä-jyyttä edistetään vaikuttamalla yrittä-jien motivaatioon innovaatiopolitiikal-la, jonka osana ovat myös verotus jarahoitus. Osinkoverotuksen muutta-minen olisi EK:n mukaan yksi keskei-simmistä kannustimista. Ulkopuolistaräätälöityjä rahoituspaketteja pitäisisaada yrityksen elinkaaren eri vaihei-siin. Tutkimus- ja tuotekehitykseen onsaatava lisää rahoitusta ja yrityspalve-lujen koordinointia on parannettava.Fagernäsin mukaan nyt noin 15 000 ih-mistä enemmän tai vähemmän vainpuuhastelee erilaisten yrityspalvelujenparissa.

– Suomen on edettävä kohti elin-keinoministeriötä. Seuraavan hallitus-kauden alussa on selvitettävä elinkei-noministeriön perustamisedellytykset,Fagernäs sanoi. Hän myönsi, ettei uusi

ministeriö syntyisi hetkessä, sillä senperustaminen vaatii valmistelua. Ruot-sissa elinkeinoministeriö jo on.

Markkinat innovaatioidenveturina

Ministeri Pekkarinen esitteli lyhyestiministeriössään syntynyttä elinkeino-strategiaa, joka rakentuu laajan inno-vaatiokäsitteen varaan.

– Markkinat on nähtävä keskei-senä katalysaattorina, veturina, sillämarkkinat on innovaatiotoiminnankäyttövoima. Markkinoilla ei kuiten-kaan saa olla ylivoimaa eikä yhteiskun-nan tärkeitä arvoja haluta kumota,Pekkarinen sanoi.

Innovatiivisen toimintaympäris-tön parantamiseen on ryhdyttävä mo-nin eri tavoin. Pekkarinen nosti esiinyhtenä keinona koulutuksen, jonkaavulla saadaan osaajia. Pekkarisen mie-lestä elinkeinoelämä voi olla itsekinmukana toteuttamassa osaamispoten-tiaalin syntyä, mutta myös valtion onymmärrettävä vastuunsa ja kysynnänluonne. Esimerkiksi oppilaitosten si-säänottomääriä ei pitäisi päättää het-kellisten näkemysten perusteella. Siitäon olemassa huonoja esimerkkejä ai-emmilta vuosilta.

Pekkarinen huomautti, ettäSuomessa yrittäjiksi ovat päätyneetyleensä kouluttamattomat, kun taaskorkeasti koulutetut ovat valinneetturvallisen palkkatyön. Koulutusjärjes-telmään tarvittaisiin hänen mukaansamuutosta, jotta osaamispotentiaalisaataisiin muutettua yrityksiksi.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 27

– AKAVA on huolehtinut korkeastikoulutettujen yrittäjien edunvalvon-nasta 1960-luvulta lähtien, muttaprofiloitunut siinä entistä enemmän2000-luvulla. AKAVAssa yrittäjien jaammatinharjoittajien asioihin paneu-tuu hallituksen alainen elinkeinopo-liittinen toimikunta. Senyhteydessä toimii akavalaisia yrittäjiäedustava ammatinharjoittajian ja

Edunvalvontaa jo 1960-luvulta

yrittäjien jaosto sekä erityisesti julkis-ten hankintojen kysymyksiin paneutu-nut julkisen sektorin jaosto.

– AKAVAn eri jäsenjärjestöihinkuuluu niiden ilmoituksen mukaan tätänykyä noin 16 000 yrittäjää, joista noin10 000 on kokopäiväisiä yrittäjiä. Erialojen lääkäreitä on yrittäjissä eniten,noin 8 000. Todellista akavalaisten yrit-täjien määrää on vaikea arvioida, sillä

kaikki AKAVAn jäsenjärjestöt eivät ti-lastoi yrittäjiään. Tilastokeskuksenmukaan yliopistotutkinnon suoritta-neita yrittäjiä on Suomessa noin20 000, ammattikorkeakoulututkin-non suorittaneiden yrittäjien mää-räksi arvioidaan30 000.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

Hankintalakia vastaopetellaan

Vuoden 2004 alussa aloittaneen julkis-ten hankintojen neuvontayksikönpäällikkö Leena Piekkola kertoi julkisiahankintoja ohjaavan hankintalain to-teuttamiseen liittyvistä iloista ja pul-mista. Neuvontayksikkö on kauppa- jateollisuusministeriön ja Kuntaliiton yh-teinen elin, jonka puoleen sekä julkisetyksiköt että yksityiset yritykset voivatkääntyä.

Hankintalain taustalla on EU-lain-säädäntö. Sen hyvä tarkoitus on lisätäjulkisten varojen tehokasta käyttöä jasiksi tietyn kynnysarvon ylittävät han-kinnat on kilpailutettava joko kansalli-sella tai EU:n tasolla. Lailla pyritään tur-vaamaan tasapuolisuus ja syrjimättö-myys, kun hankintojen pelisäännötovat kaikilla samat. Kilpailuttaminenon avointa ja julkista. Laki myös kit-kee mahdollista korruptiota.

Toistaiseksi julkisen sektorin ulko-puoliset hankinnat ovat Suomessa vainmuutama prosentti kaikista hankin-noista, sillä meillä on vahva traditiotuottaa julkiset palvelut omina töinä.Meillä markkinat ovat Piekkolan mu-kaan varsin silppuiset ja määrällisestipientä hankintaa tehdään paljon. Jakoska hankinnat ovat moninaisia –nuppineuloista jäänsärkijöihin – lain-säädäntö ei voi olla yksityiskohtaista.Lain soveltaminen on haastava tehtä-vä.

Piekkalan mielestä hankintalakiavaivaa jäykkyys ja se tuo omat ongel-mansa. Hintaneuvotteluja ei käydä, jo-ten tarjoukset ovat lopullisia. Hankin-

taprosessiin on myös varattava run-saasti aikaa.

Puutetta on vielä hankintaosaa-misessa. Sekä ostajat että myyjät ovatmonen asian kanssa sormi suussa, kunjulkisen toimijan on vaikea ymmärtääyksityisen business-maailman kulttuu-ria ja päinvastoin. Esimerkiksi normaa-lit yksityisen sektorin sopimusehdotsaattavat olla ostajalle tuntemattomia.Tarjouspyyntöjä ei osata välttämättätehdä, mutta ei osata tehdä tarjous-takaan. Hankintalaki edellyttää, ettätarjous on tismalleen tarjouspyynnönmukainen. Muussa tapauksessa se jou-tuu ö-mappiin heti kättelyssä.

Vaikka Suomeen on perustettuerityistuomioistuin, markkinaoikeus,joka käsittelee valitukset, se on tätänykyä täysin ylikuormitettu. Valitustenkäsittelyajat venyvätkin kohtuuttomanpitkiksi.

Julkisen toimijan on tehtäväkynnysarvon ylittävistä hankinnoistailmoitus. Nämä ilmoitukset löytyvätHILMAsta, joka on uusi sähköinenilmoituskanava osoitteessa www.han-kintailmoitukset.fi.

Julkistenhankintojenneuvontayksi-kön päällikköLeena Piekkolatietää, millaistenpulmien parissahankintojenostajat ja myyjätpainiskelevat. Jajos pelkosiivittää julkisensektorin toimia,hyvää ei synnytekemälläkään.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 628

Innovaatioita noin 40 prosentillayrityksistäVuosina 2002–2004 innovaatiotoimin-taa harjoitti 43 prosenttia yrityksistä.Teollisuudessa innovaatiotoimintaa olipuolella yrityksistä ja palvelutoimialoil-la runsaalla kolmanneksella. Yhdeksänkymmenestä innovaatiotoimintaa har-joittaneesta yrityksestä oli tehnyt var-sinaisia tuote- ja tai prosessi-innovaa-tioita.

Innovaatioyhteistyö oli hiemanvähentynyt edelliseen vastaavaan tut-kimukseen verrattuna, mutta yhteis-työtä tehtiin kuitenkin aiempaa moni-puolisemmin erilaisten kotimaisten jaulkomaisten yhteistyökumppaneidenkanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppa-neita olivat laitteiden ja materiaalientoimittajat, asiakkaat sekä oman kon-sernin yritykset.

Noin 40 prosenttia yrityksistä olikokenut vaikeuksia innovaatioprojek-teissaan: projekteja oli lakkautettu,keskeytetty tai ne olivat viivästyneet.

Eniten innovaatiotoimintaa haittasivathenkilöstön osaamisen puute tai ta-loudelliset riskit kuten kysynnän epä-varmuus.

Tuoteinnovaatioiden osuus yritys-ten yhteenlasketusta liikevaihdosta olinoin 15 prosenttia vuonna 2004. Teol-lisuudessa tuoteinnovaatioiden osuusliikevaihdosta oli 21 prosenttia ja muil-la toimialoilla 6 prosenttia.

Vaikka innovaatiotoimintaa har-joittaneita yrityksiä oli alle puolet kai-kista yrityksistä, niiden osuus toimialo-jen kokonaisliikevaihdosta oli huomat-tava. Teollisuudessa osuus oli 88prosenttia kokonaisliikevaihdosta japalvelualoilla 63 prosenttia. Innovaatio-toimintaa harjoittaneet yritykset oli-vat myös tärkeitä työllistäjiä: esimer-kiksi teollisuudessa ne työllistivät 82prosenttia toimialojen koko henkilös-töstä.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuk-

sen julkaisusta Innovaatiotutkimus 2004.Innovaatiotutkimuksen tiedot perus-tuvat Tilastokeskuksen tekemään yri-tyskyselyyn, jonka kohteena oli vähin-tään kymmenen henkilöä työllistävätyritykset teollisuudessa ja eräillä palve-lualoilla. Kyselyssä oli mukana yhteen-sä 3 665 yritystä. Tutkimus on osa Eu-roopan tilastoviraston Eurostatinkoordinoimaa EU:n jäsenmaiden yh-teishanketta Community InnovationSurvey, ja vastaava tutkimus on tehtymyös muissa EU:n jäsenmaissa.

Innovaatio on yrityksen markki-noille tuoma uusi tai olennaisesti pa-rannettu tavara tai palvelu tai käyt-töönottama prosessi. Innovaatiotoi-mintaa harjoittaneiksi yrityksiksi ontutkimuksessa laskettu innovaatioitatehneiden yritysten lisäksi ne, joilla onollut innovaatioiden kehittämiseentähtääviä, joko edelleen tarkastelujak-son jälkeen jatkuneita tai jo tarkaste-lujaksolla keskeytyneitä projekteja.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 29

Tilastokeskus on avannut yritysportaa-lin, johon on koottu tietoa Tilastokes-kuksen tarjoamista liike-elämää hyö-dyttävistä palveluista. Yritysportaali ontarkoitettu kaikille yritystietoa tarvit-seville: yrityksille, yrittäjille ja yrityksiäpalveleville toimijoille.

Portaali sisältää tietoa muun mu-assa yleisestä talouskehityksestä, hin-ta- ja kustannuskehityksestä sekä toi-mialoittaisesta kehityksestä. Valtakun-nalliseen aineistoon perustuvaa tietoatoimialoittaisesta kehityksestä on nytensimmäisen kerran koottu yhteen.

Portaaliin on koottu myös mark-kinoinnin suunnittelussa ja kohdenta-misessa sekä esimerkiksi yrityksen si-jainnin suunnittelussa hyödyllisiä tilas-

Uusi väylä yritystietoon

tollisia apuvälineitä. Siellä kerrotaanesimerkiksi, miten paikkatietoon onmahdollista yhdistää sekä väestö- ettäyritystietoja.

Muita teemoja ovat ympäristö-ja energia-asiat sekä kansainvälisen tie-don lähteet. Portaalista löytyvät lisäk-si linkit Tilastokeskuksen kaikkiin yri-tyksiä koskeviin tiedonkeruisiin. Tie-donhaussa auttavat puolestaan linkitmuiden maiden vastaaviin sivustoihin,muiden viranomaisten ja organisaati-oiden palveluihin sekä asiantuntijoidenyhteystiedot. Portaalissa myös tiedo-tetaan yrityksille suunnatuista tapah-tumista ja muista ajankohtaisista asi-oista.

Yritysportaali on maksuton eikä

edellytä kirjautumista. Portaali tarjoaamyös tietoa maksullisista lisäpalveluis-ta.

Yritysportaalia on kehitetty yh-teistyössä tiedonkäyttäjien kanssa. Sitäovat olleet mukana rakentamassamuun muassa Suomen yrittäjät ja senaluejärjestöt sekä Kauppakamarit. Por-taalia kehitetään edelleen käyttäjienantamien kehitysehdotusten perus-teella.

Portaali löytyy osoitteestawww.tilastokeskus.fi/yrityksille.

AKAVAn mielestä yritysten liiketoimin-tojen siirtoa halvemman työvoimanmaihin tai lähemmäs markkinoita eipidä edistää suomalaisilla yritystuilla,etenkään jos se samalla merkitsee työ-paikkojen menettämistä Suomesta.

– Suomen työllisyyden ja talou-den kasvun kannalta on tärkeää, ettäyrityksille myönnettävien tukien takai-sinperinnän ehtoja täsmennetään. Ontäysin kohtuullista vaatia, että saades-saan verovaroin maksettuja yritystu-kia, yritys myös huolehtii yhteiskunta-vastuustaan ja tekee oman osansasuomalaisen työvoiman, veronmaksa-jien ja yhteiskunnan hyväksi, toteaaAKAVAn elinkeinopoliittinen asiamiesOuti Ervasti.

Joskus yrityksen yksittäisen liike-

Ei yritystukia työpaikkojen siirrolleSuomesta

toiminnan osa-alueen siirtyminen voikuitenkin edistää työllisyyttä myösSuomessa. Siksi AKAVAn mielestä tuentakaisinperintä pitää rajata vain niintapauksiin, jolloin Tekesin tukema lii-ketoiminta myydään, pantataan taisiirretään ulkomaille.

AKAVA edellyttää tukien takaisin-perinnän määräajan pituuteen tarkem-pia lisäselvityksiä kuin mitä kauppa- jateollisuusministeriö esittää. Joidenkininnovaatioiden synnyttämä hyöty yri-tykselle, suomalaiselle kansantaloudel-le ja työllisyydelle näkyy vasta useam-man kuin viiden vuoden kuluttua in-novaation synnystä, joten viidenvuoden määräaika on liian lyhyt takai-sinperinnälle.

AKAVA otti kantaa kauppa- ja

teollisuusministeriön esitykseen tekno-logisen tutkimus- ja kehittämistoimin-nan tuesta annetun asetuksen muut-tamiseksi. Asetuksen tavoitteena ontarkentaa Tekesin tuen myöntämisenehtoja, tavoitteiden määrittelyä ja si-tovuutta yrityshankkeissa.

Ministeriön keskeisin muutosesi-tys koskee Tekesin yritykselle myöntä-män tuen takaisinperintää. Esityksenmukaan Tekes voisi jatkossa periä tuentai sen osan takaisin, jos tukea saavanhankkeen tavoitteet jäävät oleellisinosin toteutumatta yrityksen liiketoi-minnan muutoksen kuten esimerkiksiulkomaille siirtymisen tai myynninvuoksi.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 630

Ilona Mäenpäätiedottaja

Insinööriliitto

MarkettaHarinentiedottaja

AKAVA

AKAVAn ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaoston vetäjä Martti Similä on tyytyväinen. Yrittäjien asema tunnustetaanAKAVAssa ja se näkyy toiminassa monin tavoin.

Yrittäjän asia on kaikkien asia

Similä johti AKAVAn ammatinharjoit-tajien ja yrittäjien neuvottelukuntaakaksi vuotta. Nyt on menossa ensim-mäinen vuosi ammatinharjoittajien jayrittäjien jaoston AYJ:n vetäjänä.

Similä on mielissään, että yrittäji-en asema tunnustetaan AKAVAssa. Vii-me keväänä ilmestyi tutkimus akava-laisesta yrittäjyydestä, tänä syksynäjärjestettiin ensimmäinen elinkeinopo-liittinen seminaari ja yrittäjille on pi-detty omia koulutustilaisuuksia jomuutaman vuoden ajan.

Tutkimusta kohtaan osoitettukiinnostus kertoo, että tietoa yrittä-jyydestä kaivataan lisää. Lokakuun lo-pussa ilmestyikin ihka ensimmäinenakavalainen yrittäjäesite. Sitä on tar-koitus jakaa myös kotimaisille ja ulko-maisille sidosryhmille.

– Ilmapiiri yrittäjyydelle on tul-lut viime vuosina suopeammaksi. Suo-men hallituksella on oma yrittäjyysoh-jelma, on yrittäjäkoulutusta, on työt-tömyysturvaa. Enää ei saa potkujaammattijärjestöistäkään, jos rupeaayrittäjäksi. Päinvastoin. Järjestöissä kek-sitään keinoja, joilla nuoret yrittäjätsaataisiin mukaan yhdistystoimintaan.

Tärkeä AKAVAn sisäinen tavoiteolisi saada kaikkien jäsenjärjestöjen jä-senrekisterit sellaiselle tasolle, että aka-valaiset yrittäjäjäsenet tavoitettaisiinvaivatta. Nyt heidän todellinen mää-ränsä on osittain arvailujen varassa.

Tuloveron alentaminenmyös yrittäjien hyöty

Martti Similä tunnetaan akavalaisessakentässä tiukkana asiansa ajajana jayrittäjänä. Tulisieluisten paimenkirjei-

den ajoista asiat ovat rullanneet kovas-ti suotuisampaan suuntaan. Nyt valio-kunta saa jopa toimia neuvonantajana,kun yrittäjien asioita maassa hoidetaan.

AKAVAn hallitusohjelman tavoitetuloveroprosenttien alentamisesta onmyös yrittäjien ja ammatinharjoittaji-en kannalta tärkeä päämäärä. – Har-va meistä pystyy kartuttamaan niinpaljon pääomia, että pääsisi nautti-maan 28 prosentin pääomaverosta, Si-milä tuumaa.

Muitakin tavoitteita on mielessä.Liikkeen luovutussäännöstö on Simi-län mielestä kehno ja estää erityisestikasvuyrittäjyyttä, kun vaikeuksiin jou-tuneen firman uusi omistaja joutuukuittaamaan edelliseltä omistajalta hoi-tamatta jääneet palkat ja korvaukset.

Yrittäjille pitäisi myös palauttaaoikeus päättää itse, miten haluaa

eläkettään kartuttaa. Similän mielestäsosiaalietuuksien maksun suuruudensitominen YEL-vakuutusmaksuun pa-kottaa ottamaan suuremman eläkeva-kuutuksen kuin olisi tarpeen.

Arvonlisäveron kerääminen busi-ness to business -alueella yksin töitätekeviltä on yksinkertaisesti tyhmää.

– Veron kertymä ei yhtään vä-henisi, vaikka yksin asiakasfirmoilleentyötä tekevät saisivat tehdä työtä il-man arvonlisäveroa, koska silloin he ei-vät voisi myöskään tehdä vastaavaaavl-vähennystä. Meitä on 100 000. Ajat-tele mikä säästö valtiolle, kun vuodes-sa olisi 1,2 miljoonaa tilityskertaa vä-hemmän! Omien alv-ostojen verot saisivähentää esimerkiksi neljä kertaa vuo-dessa yhteisöverosta, Similä esittää.

Martti Similä sanoo,ettei yhtenäkäänpäivänä ole tarvinnutherätä tympääntyneenäyrittäjänaamuun. Olisi vainpitänyt valita yrittäjänura huomattavastiaiemmin.

MA

RK

ETTA

H

AR

INEN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 31

Ay-toimintaa, tatteja jamusiikkia

Ammattiyhdistystoiminta on Similälläverissä, sillä jo isä toimi 1950-luvunalussa ay-jäsenmaksujen kerääjänä.Ensimmäisessä työpaikassaan ImatranVoimassa Similä puuhasi Voimayhtiöi-den insinöörijärjestön perustamista.Yrittäjien edunvalvontaan hän alkoipaneutua ryhdyttyään itse yrittäjäksireilut kymmenen vuotta sitten. Similäon aktiivinen yrittäjien etujen valvojaAKAVAn lisäksi myös omassajäsenjärjestössään Insinööriliitossa.

– 1990-luvun alun lamavuosienaikana palkkatyössä alkoi tuntua pa-halta: työpaikalla ei ollut enää muka-vaa, Similä kertoo. – Porukkaa lomau-tettiin, mutta se ei saanut näkyä fir-masta ulospäin. Joiltain päiviltä eisaanut palkkaa eikä päivärahaa. Minul-la oli myös työnantajan kanssa erilai-sia näkemyksiä siitä, miten tuotekehi-tystä pitäisi viedä eteenpäin. Uskoin,että pystyn myymään osaamistaniomiin nimiini siinä missä jonkun firman-kin nimiin.

Similän yhden hengen firma,Konsultointi Credeltco Oy, tekee pää-asiassa tuote- ja tuotannonkehitystyö-tä enimmäkseen metalliteollisuudenvalmistaville ja suunnitteleville yksiköil-le.

– Olen elämäni aikana ollut mu-kana noin 300 tuotekehitysprojektis-sa. Muita en työllistä, mutta minullaon yhteistyöverkosto, jolle syötän jat-kuvasti töitä ja käytän heitä alihankki-joinani tai päinvastoin. Niin kauan kuinverokiila on nelinkertainen omaanpalkkaan verrattuna, ei kukaan lähdepelkällä aivotyöllä firmaa kasvatta-maan. On eri asia, jos työ perustuutoiminnalle, jonka pystyy teollista-maan, Similä sanoo.

Similä sanoo katuvansa vain yhtä

asiaa. Sitä, että ei ryhtynyt yrittäjäksipaljon aiemmin.

– Olisin säästynyt monelta mie-lipahalta, jos olisin lähtenyt yrittäjäksisilloin kun lama alkoi painaa. Yrittäjyy-den huono puoli kääntyy esiin vainkerran kuussa, arvonlisäveron maksu-päivänä. Mutta aikataulunsa saa mää-rätä itse, lomanpidosta ei tarvitse mu-rehtia ja palkankorotuksista huolehti-vat kilpailijat.

Tosiasiassa Similä pitää myös lo-maa. Viikkokausien löhöilyä hän eisano tarvitsevansa. Muutama päiväkerrallaan riittää, kunhan saa samoilla

luonnossa ja poimia vaikka tatteja ku-ten tänä syksynä Pohjois-Karjalassa.Neljä sankollista niitä kertyi.

Similä rentoutuu hyvin myös mu-siikin parissa. Klarinetista ääniä taiko-essa ei ennätä eikä voi ajatella työasi-oita, vaan on tiukasti keskityttävänuotteihin. Hyvinkäänkylän puhallinor-kesteri ja juuri tänä syksynä sata vuot-ta täyttänyt Riihimäen työväenyhdis-tyksen soittokunta ovat olleet Similänmusiikillisia viiteryhmiä.

– Jonkun pitää ylläpitää perin-teitä, puhallinmusiikin soimista, Similäsanoo.

PIENYRITYSKESKUS

MENESTYS SYNTYYOSAAMISESTA

PERUSTA OMA YRITYS (12 op)Yrittäjyysvalmennus pää- ja sivutoimisenyrityksen perustamista suunnitteleville10.1.-5.6.2007. Valmennuksen hinta on425 euroa ja se toteutetaan iltaopintoina.

YOUNG BUSINESS TODAY (8 op)Yrittäjäksi valmentava koulutusohjelma verkossaasiantuntijan ohjauksessa 22.1.15.5.2007.Verkkokoulutuksen hinta on 120 euroa.

Lisätietoja ohjelmista:• www.hse.fi/pienyrityskeskus,

puh. 010 217 8610, pyk@pyk.hkkk.fi

PIENYRITYSKESKUSPohjoinen Rautatiekatu 21 B,00100 HelsinkiMikkeli, Helsinki, Pietari, Tallinna

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 632

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäk-si katsotaan henkilö, joka päätointaanvarten on velvollinen ottamaan yrit-täjien eläkelain (YEL) tai maatalous-yrittäjien eläkelain (MYEL) mukaiseneläkevakuutuksen. Yrittäjänä pidetäänmyös työntekijöiden eläkelakien piiriinkuuluvaa, yrityksessä työskenteleväähenkilöä, joka yksin tai perheenjäsen-tensä kanssa omistaa tai jonka per-heenjäsenet omistavat vähintään puo-let tuon yrityksen osakepääomasta tai

Palkansaajasta yrittäjäksi –miten käy työttömyysturvan

Eero T. Anttilajohtaja

Erityiskoulutettu-

jen työttömyys-

kassa

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyyspäivärahaan. Sovellettavat säännökset muuttuvat oleellisesti, kun palkansaaja ryh-tyy yrittäjäksi tai työllistyy omassa työssä. Jo 15 prosentin omistusosuus tekee toimitusjohtajasta yrittäjän.

osakkeiden tuottamasta äänimäärästätai joilla muutoin on vastaava mää-räämisvalta.

Yrittäjä on myös henkilö, jokatyöskentelee johtavassa asemassa osa-keyhtiössä, jossa hänellä itsellään onvähintään 15 prosenttia tai hänen per-heenjäsenillään tai hänellä yhdessä per-heenjäsentensä kanssa on vähintään30 prosentin omistus yhtiöstä.

Perheenjäseninä pidetään samas-sa taloudessa asuvaa avio- ja avopuo-

lisoa sekä lapsia ja vanhempia. Johtavaasema tarkoittaa osakeyhtiössä toimi-tusjohtajaa ja hallituksen varsinaista jä-sentä, kommandiittiyhtiössä vas-tuunalaista yhtiömiestä ja avoimessayhtiössä kaikkia yhtiömiehiä. Omistuk-sella tarkoitetaan myös välillistä omis-tusta.

Palkansaajasta yrittäjäksi

Yritystoimintaa tai omaa työtä aloit-tavan katsotaan työllistyvän siinä pää-toimisesti, jos toiminnan vaatima työ-määrä on niin suuri, että se on estee-nä kokoaikaisen työnvastaanottamiselle. Liikevaihdolla eiyleensä ole työvoimapoliittisessa tar-kastelussa merkitystä. Yritystoimintakatsotaan aloitetuksi varsinaisen tuo-tannollisen tai taloudellisen toiminnanaloittamisesta.

Henkilöllä ei ole oikeutta työttö-myysetuuteen siltä ajalta, jona häntyöllistyy päätoimisesti yrittäjänä taisitä vastaavalla tavalla omassa työs-sään. Yrityksenä pidetään myös maa-talousyritystä.

Henkilön katsotaan työllistyvänsiihen ajankohtaan asti, jona yritystoi-minta tai oma työ on todistettavastilopetettu tai se on ollut yhdenjaksoi-sesti todisteellisesti keskeytettynä vä-hintään neljän kuukauden ajan.

Yritystoiminnan tai oman työnlopettamista tai neljän kuukauden kes-keytystä ei edellytetä, jos henkilönpäätoiminen työllistyminen on ollutsatunnaista, henkilöä on pidettävä pal-kansaajaan rinnastettavana yrittäjänätai jos yritystoimintaa luonnonolosuh-teiden vuoksi pidetään kausiluonteise-na.

AKAVAn ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto järjesti lokakuussa Menes-tyvä yrittäjä -koulutuspäivän. Tärkeää asiaa kuultiin kansallisesta hankinta-laista sekä pienyrittäjän oman työn hinnoittelusta ja markkinoinnista.Korkeasti koulutettujen yrittäjien määrä on ollut viime vuosina kasvussa, kunperusasteen ja keskiasteen yrittäjien määrä on laskenut. AKAVA onkintehostanut entisestään yrittäjäjäsentensä edunvalvontaa.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 33

Henkilön päätoimisen työllistymi-sen katsotaan olleen satunnaista, joshän on perheenjäsen, joka itse ei omis-ta yritystä ja joka on työllistynyt yri-tyksessä tai omassa työssä yhteensäenintään kuuden kuukauden ajan.

Palkansaajaan rinnastettavallayrittäjällä tarkoitetaan käytännössäfreelanceria, joka on pysyvässä toimek-siantosuhteessa kerrallaan yhteen jasamaan toimeksiantajaan, jonka välit-tömän johdon ja valvonnan alainenhän on.

Yrittäjäkassan jäsenentyöttömyysturva

Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä Suo-messa vakituisesti asuva yrittäjä, jokaei ole täyttänyt 65 vuotta ja joka onottanut vähintään 8 520 euron vuosi-tuloon perustuvan lakisääteisen eläke-vakuutuksen. Tällöin yritystoiminnankatsotaan olevan laajuudeltaan olen-naista.

Työssäoloehto täyttyy, kun yrit-täjä on ollut yrittäjäkassan maksavanajäsenenä vähintään 24 kuukautta. Pal-kansaajakassan jäsen, joka siirtyy yrit-täjäkassaan 30 päivän kuluessa yritys-toiminnan aloittamisesta, saa työssä-oloehtoon enintään 6 kuukaudenhyvityksen. Tällöin työssäoloehto voitäyttyä jo 18 kuukauden jäsenyydellä.Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siir-tyvä puolestaan saa hyväkseen enin-tään 11 viikon hyvityksen palkansaa-jan työssäoloehtoon.

Yrittäjä voi saada päivärahaa, joshän todisteellisesti lopettaa yritystoi-mintansa tai on keskeyttänyt sen yli 4kuukauden ajaksi ja on ilmoittautunuttyövoimatoimistoon työttömäksityönhakijaksi. Päivärahan suuruusmääräytyy kassaan liittyessä valituneläkevakuutuksen työtulon mukaisesti.Päivärahaa maksetaan seitsemän päi-vän omavastuuajan jälkeen viideltä

päivältä viikossa enintään 500 päivää.Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyväl-

lä on yleensä ns. jälkisuojaoikeus. Tämätarkoittaa oikeutta saada päivärahaayrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ja-tulon perusteella, jos yritystoiminta lo-petetaan 18 kuukauden jälkisuoja-ajankuluessa.

Sivutoimisella yrittäjälläoikeus palkansaajan päivä-rahaan

Yritystoiminta tai oma työ katsotaansivutoimiseksi, jos henkilö on ollut vä-hintään 10 kuukauden ajan kokoaika-työssä ja on samaan aikaan harjoitta-nut sivutoimista yritystoimintaa tai josmuutoin voidaan päätellä yritystoimin-nan vaatiman työmäärän olevan niinvähäistä, ettei se ole esteenä kokoai-kaisen työn vastaanottamiselle. Mah-dollisessa työttömyystilanteessa pal-kansaajakassa maksaa edellytystentäyttyessä hakijalle täyttä tai sovitel-tua päivärahaa.

Ratkaisut yritystoiminnan päätoi-misuudesta tai sivutoimisuudesta te-kevät paikalliset työvoimatoimistot jatyövoimatoimikunnat, joiden lausun-not sitovat työttömyyskassaa.

Yleisimpiä harmituksia

Apurahaa vastaanottava tutkija eiuseinkaan miellä tekevänsä omaa työ-tä. Ongelmia syntyy, jos apurahakausiloppuu ja tutkimus on edelleen kes-ken. Tutkijan on vaikea hakeutua työt-tömyyspäivärahalle, jos tutkimustyö eiole todisteellisesti loppunut tai senpäättyminen on vaikeasti osoitettavis-sa.

Vähäistä omaa työtä tekevät am-matinharjoittajat ovat väliinputoajia.Heille ei kerry riittävää palkansaajantyössäoloehtoa eikä heidän kannatahakeutua yrittäjäkassaan vähäisen yri-tystulon vuoksi.

Yrittäjän työeläkevakuutettupuoliso ei yleensä miellä olevansayrittäjä, varsinkin kun on kysymysosakeyhtiöstä ja toimenkuvasta, jokaei liity suoraan yrityksen tuloksen te-kemiseen. Yrittäjän status poistuuvasta yritystoiminnan lopettamisellatai sen keskeyttämisellä. Lakiin tosinesitetään muutosta, jossa toiminnanlopettamista tai keskeytystä ei edel-lytettäisi, jos henkilön työ on loppu-nut tuotantosuunnan lopettamisentai vastaavan syyn johdosta. Muu-tos koskettaa valitettavasti vain har-voja. On arvioitu, että uudistuksestapääsee osalliseksi noin 500 ansiopäi-värahan saajaa.

Työttömyyskassaa pitää muistaavaihtaa 30 päivän sisällä siitä, kunstatus vaihtuu palkansaajasta yrittä-jäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi.Väärään kassaan maksettu jäsenmak-su ei luo oikeutta työttömyystur-vaan.

Lisätietoja:Tarkennuksia ja lisätietoja saat omas-ta työttömyyskassastasi tai Amma-tinharjoittajien ja yrittäjien työttö-myyskassasta www.ayt.fi sekä Työt-tömyyskassojen yhteisjärjestönkotisivuilta www.tyj.fi.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 634

MPS:n tutkimukseen vastasi kaikkiaan945 yritysten ylintä johtajaa Suomes-ta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta.

Vain joka kymmenes suomalais-johtaja uskoi kilpailukykyisen ansio-tason merkitsevän rekrytoinneissa.Viihtyisien työolojen ja yrityksen tar-joamien etujen arveli kiinnostavan vä-keä vain neljä prosenttia johtajista.

– Kolme tärkeintä - työn sisäl-tö, ura ja palkitseminen - ovat aikarajalliset keinot houkutella väkeä, josuskotaan työvoiman tarjonnan vähe-nevän, tutkimuspäällikkö Niilo MäkeläMPS-Yhtiöistä toteaa.

– Yritysten kannattaa satsatapalkitsemisen lisäksi viihtyvyyteen jatyöpaikan olosuhteisiin, hän arvioi.

Joka kolmannessa yrityksissä olisattunut kahden vuoden aikana avain-henkilöiden uupumistapauksia, norja-laisyrityksissä liki puolessa.

Kuitenkin avainhenkilöiden odo-tetaan yhä ylittävän normaalit työajatmiltei kaikissa yrityksissä, ja varsinkinSuomessa heiltä edellytetään viikon-lopputöitä. Jatkuvaa tavoitettavuuttaodotettiin 38 prosentissa yrityksistä.Mäkelän mukaan on kuitenkin lohdul-lista, että yritykset aikovat tulevaisuu-dessa panostaa enemmän avainhenki-löiden hyvinvointiin.

Motivointiin ei satsata

Vain joka kolmas suomalaisyritys kiin-nitti huomiota työntekijän motivoin-tiin. Yritysjohtajat tuntuvat ulkoista-neen motivoinnin asiantuntijoille itsel-leen.

– Kun organisaatiosta halutaan

Työ tekijäänsä kiittää?

Asiantuntijoilta vaaditaan paljon,mutta palkitaan pihisti

Avainhenkilöitä palkitaan Suomessa kehnosti eikä heidän työympäristöstään huolehdita, käy ilmi kansainvälisestävertailusta. Yritysjohtajat luottavat siihen, että tulevaisuuden työntekijöitä houkuttavat eniten työn sisältö ja ura- taikehittymismahdollisuudet.

vuorovaikutteinen, avainhenkilöksi va-litaan yhteistyökykyinen ja vuorovai-kutustaitoinen henkilö. Organisaatio-ta ei kehitetä, Mäkelä kärjistää.

Yritysjohtajat arvioivat yritysus-kollisuuden vähenevän. Suomessa jaNorjassa peräti 68 prosenttia johtajis-ta uskoi avainhenkilöiden vaihtuvuu-den lisääntyvän. Joka kolmas suoma-laisjohtaja arveli avainhenkilön vaihta-van työpaikkaa parempien ansioidenvuoksi.

Vajaa puolet kertoi yritykselläänolevan jo nyt vaikeuksia löytää osaa-via henkilöitä.

Toisaalta yritykset eivät ole val-miita sitouttamaan avainhenkilöitään.Miltei puolet suomalaisjohtajista arvelisitouttamisen jopa vähenevän vastai-suudessa.

Mäkelä muistuttaa myös kolikontoisesta puolesta.

– Suomessa työsuhteet ovat ly-hentyneet nopeassa ajassa. Myös uu-tiset isoista irtisanomisista ja ydintoi-mintoihin keskittyminen ulkoistamisi-neen murentavat työntekijöidenyritysuskollisuutta.

Alle puolet yrityksistä oli kehittä-mässä pitkäjänteisiä palkitsemismuoto-ja avainhenkilöiden pitämiseksi.

– Palkitsemiseen tulee ehkä

enemmän yksilöllistä vaihtelua. Joille-kin avainsana voi olla koulutus, toisel-le pari ylimääräistä vapaapäivää, jolle-kin bonus, Mäkelä ennakoi.

Palkitseminen pielessä?

Palkitsemisjärjestelmät eivät valtaosas-sa suomalaisyrityksiä parantaneet ta-voitteiden saavuttamista saatikka edis-täneet osaamisen jakamista ja yhteis-työtä.

– Jos palkitsemisjärjestelmä oh-jaa yksin tekemiseen, se ylläpitää osaa-misen keskittymistä. Tieto on valtaa.Tulospalkkaus tuo mukanaan pientäkilpailua, Mäkelä kommentoi.

Vain puolet suomalaisjohtajistapiti avainhenkilöiden palkitsemista oi-keudenmukaisena, Ruotsissa reilu kol-mannes.

– Tulos on hurja. Ainakin ylim-män johdon olettaisi vaikuttavan pal-kitsemismenetelmiin. Jos kokemus ontoisenlainen, herää kysymys, olisiko jär-jestelmissä vielä tekemistä. Tutkimus-ten mukaan epäoikeudenmukainenpalkitseminen herättää henkilössä ai-nakin pitkässä juoksussa negatiivisuut-ta, Mäkelä toteaa.

Birgitta Suorsa

UP-uutispalveluVain joka kolmas suomalaisyritys kiinnittihuomiota työntekijän motivointiin.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 6 35

T u t k i t t u a

Ajan hallinta vaikuttaaterveyteen

Erityisesti naisen terveyteen vaikuttaa se, mi-ten hyvin hän pystyy hallitsemaan työaikaan-sa. Tämä kävi ilmi kymmenen suomalaisenkaupungin henkilöstön työoloja ja terveyttäkoskevasta väitöstutkimuksesta.

Kun naiset eivät voineet hallita työaiko-jaan, riski henkiseen rasittuneisuuteen ja lää-kärin määräämään sairauslomaan kasvoi puo-litoistakertaiseksi. Myös riski terveyden heik-kenemisen kokemiseen tuplaantui.

Hyvä työaikojen hallinta vähensi sairaus-poissaoloja erityisesti tilanteissa, joissa nainenjoutui venymään moneen. Runsailla kotitöillä,pitkillä työmatkoilla ja 75 tunnin kokonais-työajalla viikossa ei ollut merkitystä, jos nai-nen pystyi vaikuttamaan työpäivänsä alkamis-ja päättymisajankohtaan, taukoihin ja muunmuassa yksityisasioiden hoitamiseen työpäivänkuluessa.

Miehillä huono työaikojen hallinta lisäsisairauspoissaoloja, jos heillä oli lapsia kotonatai he tekivät ruumiillista työtä.

Leena Ala-Mursula: Employee worktime cont-rol and health. Acta universitatis Ouluensis.2006.

Kolme lasta laittaapalkkaloukkuun

Perheellisten työssäkäyvien naisten ansiotjäävät jälkeen lapsettomien naisten ansiois-ta. “Lapsihaitta” on keskimäärin 10 prosent-tia. Miehillä vastaavaa haittaa ei havaittutilastoaineistoja tutkittaessa. Kolmen tai useamman lapsen äiti ansaitsee22 prosenttia vähemmän kuin samanikäinenlapseton kanssasisarensa. Palkkaero riippuu myös lasten iästä. Yksialle kouluikäinen lapsi pudottaa äidin vuosi-palkkaa 10 prosentilla, kaksi 19 prosentilla jakolme alle kouluikäistä jopa 30 prosentilla.Kun lapset tulevat kouluikään, palkkaero ka-penee viiteen prosenttiin.

Jenni Kellokumpu: Lasten vaikutus äidin palk-kaan.Palkansaajien tutkimuslaitos. 2006.

Palvelujen tuottavuus heikkoa

Yksityisen palvelusektorin tuottavuus jääSuomessa OECD-maiden keskitasolle, ja jul-kisten palvelujen tuottavuudessa keskitasonalapuolelle, käy ilmi Keskuskauppakamarinteettämästä selvityksessä.

Suomi kirii yksityisellä sektorilla kiitettä-ville sijoille ainoastaan posti- ja telepalveluissasekä rahoitusalalla. Hyvää asemaa selittää no-pea uuden teknologian käyttöönotto.

Tehdasteollisuus tuottaa Suomessa kol-manneksi parhaiten Yhdysvaltain ja Belgianjälkeen.

Kun Ruotsin ja Suomen tuottavuuttavertaillaan toimialoittain, Suomi päihittää naa-purinsa vain paperi- ja elektroniikkateollisuu-dessa sekä metallin perusteollisuudessa.

Ville Kaitila, Reijo Mankinen ja Nuutti Nikula:Yksityisten palvelualojen kansainvälinen ver-tailu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2006.

Työnhakusuunnitelmiaei päivitetä

Työnhakijan ja työvoimaviranomaisen yhdes-sä laatima työnhakusuunnitelma jää yleensäpäivittämättä. Lisäksi suunnitelmia kiusaamuodollisuus ja epärealistisuus.

Lähes kaikille työttömille työnhakijoille olilaadittu työnhakusuunnitelma, mutta Ruuh-

Työn merkitys muuttuu

Työ oli aiemmin velvollisuus, nyt yhä useam-min mahdollisuus toteuttaa itseään. Samallavapaa-ajan ja työn erottelu hämärtyy, totea-vat työttömät työihanteissaan.

Yli tuhannen työttömän kirjoitusten pe-rusteella suomalaisten käsitys työn merkityk-sestä on muuttumassa. Työ mielletään per-soonalliseksi, tekijän kiinnostuksiin ja identi-teettiin liittyväksi asiaksi.

Työn puute on yhä häpeä ja pettymys,mutta myös arvovalintojen pohdinnan paik-ka. Palkkatyön ulkopuolelta elämään löytyi si-sältöä läheissuhteista ja harrastuksista. Työt-tömät määrittelivät työttömän aktiiviseksi,osaavaksi ja kekseliääksi ihmiseksi.Teemu Taira: Työkulttuurin arvomuutos työt-tömien kerronnassa. Suomalaisen Kirjallisuu-den Seuran Toimituksia. 2006.

Mainosten mies on tavis

Suomalainen mies on keski-ikäinen, rennostipukeutunut, mieluummin hoikka kuin lihaksi-kas, jos mainoskuviin on uskominen.

Yhteensä tuhannen yhdysvaltalaisen jasuomalaisen aikakauslehtimainoksen välittämämieskuva on väitöstutkimuksen mukaan kau-kana stereotypioista. Amerikkalaisten mainos-ten mies on useimmiten pyöreä.

Vielä 1970-luvulla miestä tarvittiin auto-jen mainostamiseen, nyt viihde-elektroniikankauppaamiseen. Yhdysvalloissa liki puolessa“miesmainoksista” myydään terveys- ja hyvin-vointituotteita.

Ulla Hakala: Adam in ads. A thirty-year lookat mediated masculinities in Finland and inUS. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja.2006.

Kiire kasvaa, stressi vähenee

Yli puolet työssäkäyvistä kokee työssään kii-rettä, kun kolme vuotta sitten osuus oli 43prosenttia. Vaikka kiire on kasvanut, stressi-oireet ovat vähentyneet edelleen. Työn hen-kinen rasittavuus on pysynyt ennallaan. Stressin arvellaan karsiutuneen työn tiimi-mäistymisen myötä. Kuusi vuotta sitten tii-mimäisesti työskenteli reilu kolmannes, nytyli puolet työssäkäyvistä. Myös arviot työil-mapiiristä ovat parantuneet. Vastaajista 58prosenttia ilmoitti työpaikkansa ilmapiiriä ko-hennetun erilaisin keinoin.

Työuran pidentämistä vieroksutaan. Lä-hes joka toinen työssäkäyvistä ei halunnutjatkaa töissä 63 ikävuoden jälkeen.

Työ ja terveys –haastattelututkimus v. 2006.Taulukkoraportti. Työterveyslaitos 2006.

ka-Suomessa harvemmin kuin muualla. Suun-nitelma oli päivitetty vain joka toiselle viisikuukautta työttömänä olleista.

Myönteistä oli, että noin puolet työttö-mistä oli vuoden kuluttua suunnitelman laa-timisesta työllistynyt, hakenut koulutukseentai saanut tukityöpaikan.

Simo Aho: Työnhakusuunnitelmien toteutus-ten seuranta. Työpoliittinen tutkimus 319.Helsinki 2006.

Up/Birgitta Suorsa

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 536

K ä p p y r ä k e r t o o

Vuonna 2005 Suomessa valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahas-tot keräsivät veroina ja veroluonteisina maksuina noin 69miljardia euroa.Verokertymästä 30,7 prosenttia, 21,2 miljar-dia euroa, kertyi kotitalouksien tuloveroista. Siihen lasket-tiin valtion ja kuntien ansiotuloverot, mutta lisäksi myöspääomatulovero, jonka luonnolliset henkilöt maksavat esi-merkiksi osinko- ja vuokratuloistaan.

Yhteisöjen, toisin sanoen yritysten, maksama tuloverooli noin 5 miljardia euroa. Tavaroista ja palveluista makset-tiin veroja yhteensä 21,8 miljardia euroa eli 31,6 prosenttiaverokertymästä. Tässä luokassa tärkein on arvonlisävero,joka tuotti 14,3 miljardia euroa. Perintöveron tuotto olivajaat puoli miljardia.

Sosiaaliturvamaksujen tuotto oli vuonna 2005 18,8 mil-jardia euroa, josta työeläkemaksujen osuus oli 13,9 miljardiaeuroa. Sosiaaliturvamaksut luokitellaan erikseen muista ve-roista, koska niiden perusteella kerätty rahamäärä on si-dottu tiettyyn tarkoitukseen. Esimerkiksi eläkemaksuja käy-tetään juuri kattamaan nykyisiä ja rahastoimaan tulevia eläk-keitä. Lisäksi sosiaaliturvamaksuilla on tiettyä vakuutuksilletyypillisiä piirteitä kuten maksun ja etuuden välinen vastaa-

Eugen Koev

tutkimuspäällikkö

Suomen verokertymän rakenne

(verotulot yhteensä 69 mrd. euroa)

Kotitalouksientuloverot 30,7 %

Yhteisöjentuloverot7,6 %

TyönantajienSOTU-maksut20,4 %

VakuutettujenSOTU-maksut 6,8 %

ALV 20,7 %

Muuttavaroista-ja palveluistamaksetutverot 10,9 %

Muutverot 2,8 %

Lähde: Tilastokeskus

Eri verolajien osuusverotuloista 2005

vuus. Parhaiten nämä piirteet toteutuvat nykyisin työeläk-keiden kohdalla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkansaajien tu-loverotusta on kevennetty merkittävästi. Verokevennystenvuoksi kotitalouksien maksamien tuloverojen bruttokansan-tuote-osuus on laskenut vuosien1996-2005 aikana noin 2prosenttiyksikköä, vaikka absoluuttisesti kyseisen verolajinkertymä kasvoikin.

Samaan aikaan myös työnantajien ja vakuutettujen so-siaaliturvamaksujen BKT-osuus laski. Yhteisöveron BKT-osuus oli 2005 vain hieman korkeampi kuin vuonna 2006,mutta kyseisen veron tuotto on vaihdellut merkittävästi.Huippuvuonna 2000 sen BKT-osuus oli peräti 6 prosenttia.Kaikkiaan Suomen bruttoveroaste, eli verojen ja sosiaalitur-vamaksujen BKT-osuus laski vuosien 1996-2005 välisenä ai-kana 47 prosentista 44 prosenttiin. Reaalisesti verotuototkuitenkin kasvoivat 28,7 prosenttia.

Vaikka Suomen bruttoveroasteen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut , verotulot ovat kuitenkin kasvaneet.

Kotitalouksien tuloverot

15,4

2005*

Työnantajien SOTU-maksutALVMuut tavaroista- ja palveluista maksetut verotVakuutettujen SOTU-maksutYhteisöjen tuloverotMuut verot

1996

9,68,4

5,7

4,02,8

1,2

13,5

8,9 9,1

4,8

3,0 3,3

1,2

Lähde: Tilastokeskus, oma laskelma

Eri verolajien bkt-osuudet verotuloista1996 ja 2005

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 5 37

N i m i t y k s i ä

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL:n uu-deksi puheenjohtajaksi on valittu VTM ElinaMoisio.

Moisio on Helsingissä vihreiden kaupun-ginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen vara-jäsen. Hän työskentelee Helsingin yliopistonalumnikoordinaattorina ja on aiemmin toimi-nut työelämän tutkijana muun muassa Työ-terveyslaitoksella. Moision juuret ovat opis-kelijatoiminnassa. Hän toimii parhaillaanHYY:n varapuheenjohtajana ja on aiemminhoitanut sekä HYY:n hallituksen että SYL:npuheenjohtajan tehtäviä.

Elina Moision mielestä on aika viedä am-mattiyhdistystoiminta uudelle vuosituhannel-le. Moision mukaan työelämän kehittämises-sä unohtuvat helposti tietyt työntekijäryhmät

Moisiosta valtiotieteilijöiden puheenjohtaja

kuten pätkätyöläiset, nuoret naiset ja maa-hanmuuttajat. Myös työelämän tasa-arvoasi-at ovat lähellä Moision sydäntä.

– Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovitaanpalkkojen lisäksi talous-, tulonjako- ja sosiaali-poliittisista toimista. Neuvottelupöydissä pi-tää olla mukana työn ja perheen yhteenso-vittamisen edistäminen sekä naisten ja mies-ten välisten palkkaerojen poistaminen.Unohtaa ei myöskään sovi asiantuntijuus- jaesimiestehtävissä toimivien edunvalvontaa,Moisio sanoo.

SVAL:n ja varapuheenjohtajaksi valittiinvaltiot. yo Jussi Salonranta. Saloranta on ol-lut aiemmin muun muassa AKAVAn opiskeli-jajärjestö AOVAn puheenjohtajana.

Uotila johtamaan ammattivalmentajia

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL:n vuo-sikokous valitsi taitoluisteluvalmentaja Anulii-sa Uotilan johtamaan 450 jäsenistä ammatti-valmentajien edunvalvontajärjestöä. Uotila ontoiminut neljä vuotta SAVALin varapuheen-johtajana. Hänen toimikautensä on kaksivuotta.

Uotila seuraa tehtävässä Erkka Wester-lundia, joka johti yhdistystä neljä vuotta.Westerlund ei asettunut enää ehdolle, sillänykyisessä työssään Suomen Urheiluopistonjohtajana hän on työnantajan edustaja.

MA

TT

I ERK

KIL

Ä

Laitinen Professoriliitonpuheenjohtajaksi

Professoriliiton uudeksi puheenjohtajaksii onvalittu professori Risto Laitinen kaksivuotis-kaudelle 2007-2008. Laitinen on epäorgaani-sen kemian professori ja toimii kemian laitok-sen johtajana Oulun yliopistossa. Hän on ol-lut pitkään aktiivisesti mukana Professoriliitontoiminnassa, muun muassa liiton hallitukses-sa vuodesta 2001 lähtien.

Laitinen pitää valtionhallinnon tuotta-vuusohjelmaa suurimpana lähiaikojen uhkanayliopistolaitoksen kehittymiselle. - Kukaan eivielä tiedä, mitä hyötyä tuottavuusohjelmas-ta tulee olemaan, Laitinen toteaa.

PR

OFE

S SO

RIL

I IT

TO

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksion nimitetty valtiotieteen tohtori JaakkoKiander (s. 1963) kolmivuotiskaudeksi.

Jaakko Kiander on aiemmin toimi-nut muun muassa Yrjö Jahnssonin sääti-ön tutkimusjohtajana, Palkansaajien tutki-muslaitoksen vanhempana tutkijana jaHelsingin kauppakorkeakoulun erikoistut-kijana. Valtion taloudellisen tutkimuskes-kuksen palveluksessa hän on ollut vuodes-ta 1997 ja toimii nykyisin sen tutkimus-professorina.

Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi

MA

AR

IT

KY

TÖ

HA

RJU

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 638

K i r j a - a r v i o

Floridan uusi kirja Luovan luokan pakoon suora jatko edelliselle. Lisäksi kir-jassa paneudutaan maahanmuutonmerkityksen Yhdysvaltojen menestyk-sen selittäjänä.

Kuitenkin maa on sulkemassaoviaan ulkomaisilta kyvyiltä samanai-kaisesti kun uusia nousijamaita on tu-lossa kilpailuareenalle. Kiinan ja Inti-an kaltaisten maiden ohella Floridantuo monessa yhteydessä esiin myösSuomen. Yhdysvaltojen asema saat-taa heiketä, kun kansainvälinen kil-pailu aivoista kiristyy.

Kirjan mielenkiintoisinta antiasuomalaisen näkökulmasta on verra-ta USA:n ja Suomen menestykseneroja. Ensin mainittu ei ole edes yrit-tänyt saada väestöänsä laajasti kou-

Markus

Penttinen

kansanvälisten

asioiden päällikkö

Luovan luokan pakoYhdysvaltalaisen professorin Richard Floridan kirjassa Luovan luokan esiinmarssi hän esitti talouskasvun keskei-seksi tekijäksi luovuuden. Taustalla on teknologian, kykyjen ja suvaitsevuuden korkea taso, mutta ennen kaikkeaniiden yhdistelmä.

AKAVA uskoo aidon yhteistoiminnan kehittämiseenYhteistoimintalaista maan hallituk-sessa lopulta marraskuun alussa syn-tynyt sopu ilahdutti työmarkkinajär-jestöjä, niin myös AKAVAa. Lokakuus-sa lain etenemistä häirinnythallituksen sisäinen erimielisyys saa-tiin sovittua, eikä lakiesitykseen tar-vinnut tehdä kuin muutama pienitarkennus.

Maan hallituksen saavuttamayksimielisyys yhteistoimintalakiesityk-sestä edistää avointa yhteistoimintaamyös lain piiriin tulevissa uusissa yri-tyksissä.

– Hallituksen tekemät tarken-nukset yt-lakiesitykseen hälventävättoivottavasti niitä epäluuloja, joita onesitetty. AKAVA edellyttää nyt, ettälakiesitys viedään ripeästi eteenpäineduskunnassa, toteaa johtaja Mark-ku Lemmetty AKAVAsta.

AKAVA on pääosin tyytyväinenesitykseen yhteistoimintalaista. Yt-la-kia sovellettaisiin jatkossa eräin poik-keuksin yritykseen, jossa työskente-lee säännöllisesti vähintään 20 työn-tekijää aiemman 30 työntekijän rajan

sijaan. Lain soveltamisen piiriin tulisinäin lisää lähes 2 800 yritystä ja run-saat 66 000 työntekijää. Lisäksi yrityk-sen käsitettä ehdotetaan laajennet-tavaksi kattamaan kaikki taloudellis-ta toimintaa harjoittavat yhteisöt.Henkilöstön tiedonsaantiakin paran-netaan.

Maan hallitus joutui vielä loka-kuussa käymään asiasta keskustelua,mutta pääsi lopulta sopuun, kun la-kikomitean ehdotukseen lisättiinmuutamia tarkennuksia. Niinpä yri-tyksiin, joissa työskentelee 20-29työntekijää, uutta lakia sovellettaisiinvasta kuuden kuukauden kuluttualain voimaantulosta. Samoin neuvot-teluvelvoitetta helpotetaan työsään-töjen, aloitetoiminnan ja työsuhde-asuntojen jakamista koskevissaneuvotteluissa. Lisäksi yrityksen kokoja taloudelliset vaikutukset voidaanottaa huomioon, jos määrätään hy-vitystä neuvotteluvelvoitteen laimin-lyönnistä.

Myös neuvotteluaikojen yksin-kertaistamiseen hallitus jätti puumerk-

kinsä. Komitean esityksen mukaisestityöntekijöiden irtisanomista, lomaut-tamista ja osa-aikaistamista koskevi-en neuvottelujen vähimmäisaika pi-tenisi seitsemästä päivästä 14 päivään,jos irtisanomiset koskevat alle 10työntekijää. Jos ne koskevat vähin-tään 10 työntekijää, neuvotteluaikasäilyisi kuutena viikkona. Hallituksenlisäys komitean esitykseen koskee yri-tyksiä, joissa on 20-29 työntekijää. Sil-loin neuvotteluaika olisi näissäkin ta-pauksissa kuitenkin 14 päivää.

Hallituksen esitykseen liittyymyös kaksi lausumaa lain seurannas-ta ja toimeenpanosta sekä työvoima-ja elinkeinokeskuksiin nimettävistä vir-kamiehistä, joiden tehtävänä on an-taa ohjeita ja neuvoja lain piiriin tule-ville uusille yrittäjille ja koulutustamyös alle 20 työntekijää työllistävillekasvuyrityksille.Tutustu uuden yt-lain sisältöönAKAVAn nettisivuilla osoitteessawww.akava.fi �edunvalvonta �työelämä �työlainsäädäntö.

lutettua, vaan on turvautunut ulkoi-seen siirtolaisapuun. Suomessa ontaas valittu toinen, lähes päinvastai-nen linja. Jopa kantaväestön ylikou-lutuksen uhalla. Kansallisimmat eväätpärjäämiseen luonut Suomi ei ole niinhaavoittuvainen aivokilpailussa kuinUSA.

Tästä syntyy silti jatkokysymys:voisiko Suomi menestyä vielä parem-min, jos se alkaisi järjestelmällisestituoda maahan etenkin hyvin koulu-tettuja tai opiskelemaan haluavia ul-komaalaisia? Luettuaan Richard Flo-ridan teoksen nousevasta globaalistaaivokilpailusta lukija alkaa lisäksi miet-tiä, pystyykö Suomi vastaisuudessaenää ylipäänsä selviämään näin koti-kutoisesti.

A k a v a l a i n e n 2 | 2 0 0 5 39

p å s v e n s k a N y t t f r å n A K A V A

AKAVAS mål för regeringsprogrammet 2007

AKAVA vill fokusera den samhäll-spolitiska debatten på bildningenoch dess betydelse. Finland har äventidigare nått framgångar genomsatsningar på utbildning på alla dessolika stadier. Så bör man fortsätta,därför att Finland inte kan varaframgångsrik genom kvantitet, menkan uppnå och kommer att uppnåframgångar genom kvalitet.

Finlands strategi för högklassigtkunnande måste fullföljas under in-kommande regeringsperiod . Än sålänge har man bara kommit halvvägs.Om man i vårt land verkligen vill stö-da högt kunnande , bör ett av deviktigaste tyngdpunktsområdenaunder inkommande regeringsperiodvara en väl fungerande utbildning-skedja från dagvård till högre utbild-ning och forskning . Detta förutsät-ter tillräckliga resurser. Dessutom börman se till finansieringen av forsk-

ning och utveckling samt innova-tionsverksamheten. Regeringen börför hela regeringsperioden fatta bin-dande beslut gällande finansieringenav hela vårt utbildningssystem.

En annan central framgångsfak-tor förutom utbildningen är motive-ring. Finland bör förnya sin löne-,skatte- och socialpolitik så att denmotiverar till arbete, karriär, kunnan-de och företagsamhet .Detta är endasättet att vara framgångsrik i deninternationella löne- och skattekon-kurrensen.

Det finns ett särskilt motive-ringsproblem inom skattepolitiken.Den stränga inkomstbeskattningenoch progressiviteten motiverar intemänniskor att utbilda sig, åta sig ans-var och mer krävande arbetsuppgif-ter. I detta nu är det inte lönandeatt utveckla sig själv, därför att detinte betalas tillräckligt för kunnande

och kompetens i Finland. Dessutomleder beskattningen till att köpkraf-ten blir låg jämfört med andra väst-länder. Inkomstbeskattningen i Fin-land bör i alla inkomstklasser fås nertill genomsnittet i de gamla EU-län-derna.

Välfärdstjänsterna i Finland kanendast bibehållas och utvecklas ifallvi har mycket löntagare, yrkesutöva-re, företagare och företag som skat-tebetalare. Lösningen är inte en högskattegrad. Därför bör motiverin-gen för arbete igen lyftas fram.

Arbetslivet förändras kontinuer-ligt, och förändringsprocessen kaninte stoppas. Eftersom arbetets ut-förande, arbetets karaktär och led-ningsfunktionerna ändras, bör ävenarbetsrätten förnyas. Trepartssamar-betet bör utvecklas, för det är ettredskap för att gemensamt behärs-ka förändringarna.

Risto Piekka

AKAVAs ordfö-rande

Resultaten från undersökningen Fem år i arbetet förstär-ker den bild man genom AKAVAs tidigare arbetsmark-nadsundersökningar fått av sysselsättningens kvalitet.Inom endel utbildningsområden finns det alltför mycketsysselsättning som inte motsvarar utbildningen och alltför många visstidsjobb. Dessutom kan man ur statistik-centralens och arbetsministeriets statistik utläsa att ar-betslösheten för de högt utbildade gått i motsats rikt-ning än den generella: de högutbildades arbetslöshet harökat.

Om tillväxten i ekonomin i enlighet med prognoser-na avstannar nästa år, föreligger en risk att siffrornaöver arbetslösa och irrelevant sysselsatta akademiker blirallt dystrare.

– Det är en förlust för individen och dessutomsamhällsekonomiskt ineffektivt, betonar AKAVAs utbild-ningspolitisk ombudsman Simo Pöyhönen.

Både Pöyhönen och AKAVAs arbetskraftspolitiskaombudsman Heikki Taulu förundrar sig över att myn-digheterna i Finland inte systematiskt följer upp syssel-sättningens kvalitet .

Statsmakten bör regelbundet följa medsysselsättningens kvalitet

AKAVA initierade däremot en omfattande uppfölj-ning av de högutbildades kvalitativa sysselsättning gen-om LASER undersökningen som blev färdig år 2002. AKA-VA följer dessutom med hur de egna medlemmarna pla-cerar sig på arbetsmarknaden genom sin årliga, någotmindre arbetsmarknadsundersökning. UndersökningenFem år i arbetslivet baserar sig på material som universi-teten samlat in med stöd av AKAVA .

– Det är inte rätt och förnuftigt att ansvaret föratt samla in materialet till denna undersökning enbartligger på en arbetsmarknadsorganisation. Det vore ända-målsenligt om även ministerierna inom förvaltningssek-torn skulle delta som finansiärer.

AKAVA anser att högskolorna borde få tillägg i singrundfinansiering för att kunna förbättra undervisnin-gens kvalitet. Det behövs pengar för öka lärarresursernaoch förbättra förhållande mellan antalet lärare och ele-ver. Nybörjarplatserna bör minska inom de högskolområ-den, där det råder arbetslöshet och man tvingas utförarbete som inte är relevant för utbildningen. Kvalitativsysselsättning bör i alla högskolor bli en måttstock förfinansieringen.

A k a v a l a i n e n 6 | 2 0 0 640