Akavalainen 1/2009

1 | 2009Akavalainen

n Irtisanomiset koettelevat akavalaisia

n Eläkkeistä ja sosiaaliturvasta sopu

n Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen

Akavalainen 1 | 2009

2 Akavalainen 1 | 2009

4 Lyhyet

6 Korkeasti koulutettuja työttömänä jo yli 20 000

8 Kiire lisääntyy IAET-kassassa

10 Eläke- ja sosiaaliturvan muutoksista sopu

12 Neuvottelukierros pyörii jatkuvasti ”Hiljaista hetkeä ei akavalaisilla neuvottelujärjestöillä ja

sopimuksia tekevillä liitoilla tule olemaan”

13 LakiWoman

14 Intia pyrkii akavalaisten alojen maailmanjohtajaksi

16 Hyvä paha pätkätyö

17 Asian laita Akavalainen kysyi liittojen puheenjohtajilta:

pitäisikö kulutusta lisätä?

18 Akanoita

19 Kuluttajien ryhmäkanne käyttöön työelämässä

20 Vuokratyöntekijän asema parani

22 Kahta puolta Alueellistaminen – ongelma vai ratkaisu?

23 Toiminnan muutos yt-neuvottelujen taustalla Lappeenrannassa

24 Opiskelijoita kannustettava yrittäjyyteen

25 Yritysten hallinnollinen taakka kevenee

26 Uudelle työmarkkinamallille luodaan puitteita

28 Työolot heijastavat yhteiskunnan muutoksia Siinä missä osaamisen kasvu leimasi 80-lukua,

vajottiin 90-luvulla laman syövereihin. Missä nyt mennään?

30 Arvot toiminnaksi

31 Esittelyssä kolme uutta jäsenliittoa

32 Nimityksiä

33 Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen

34 Tutkittua

35 Nytt från Akava

Sosiaaliturvasopimuksen palaset loksahtivat kohdalleen sivu 10

Filosofian tohtori Ritva Tumelius ei luovu positiivisesta asenteesta, vaikka työpaikka meni alta.

Noin 1,15 miljardin intialaisen joukkoon mahtuu maailmanluokan osaajia.

Taantuma koettelee myös uuden sarjakuvan sankaria LakiWomania

AkavalainenRautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinkipuhelin 020 7489 400www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander [email protected]

Toimitussihteeri Tarja [email protected]

Toimituksen sihteeri Tarja [email protected]

Taitto Aija [email protected]

Aikakauslehtien liiton jäsen

Painopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN 0789-6263

Seuraava lehti ilmestyy 17.4.2009

Kannen kuva: Tuulikki HolopainenKuvassa: Ritva Tumelius ja Sirpa Pelttari

Lue Akavalainen netissä!

Sähköinen näköislehti on luettavana osoitteessa www.akavalainen.fi

Vinkkaa kaverille!

Pääkirjoitus

3Akavalainen 1 | 2009

Neuvottelu ja lopputuloskin muis-tuttivat tupo-työskentelyä: kaikki saavat jotain ja kaikki joutuivat luopumaan jostain. Mutta, jotain puuttui ja sen myötä paljon: sopi-mus ei koske palkkoja eikä veroja. Kuitenkin ostovoiman vahvista-minen olisi tarpeen. Vienti ei nyt vedä, joten talouskasvu on koti-maisen kysynnän varassa.

Työnantajat ovat jo saamassa sekä sosiaaliturvasopimuksella että valtion elvytyspaketista oivia apu-keinoja taantumasta selviämiseen. Työnantajien pitäisi vastavuoroi-suuden nimissä vielä kerran poh-tia, olisiko tupo sittenkään niin mahdoton ajatus. Samaa suota me kuitenkin tarvomme.

Matti Viljanen

O lemme tässä taloustilanteessa kuin suon reunassa. Lastenlaulun mu-

kaan ”Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi ohit-taa, täytyy mennä läpi”. Nyt joudum-me rämpimään upottavan rämeen yli. Meillä pitää kuitenkin olla vielä voimia ja osaamista jäljellä, kun nousukausi al-kaa ja saamme taas tukevaa maata jal-kojemme alle. Olisi hyvä, jos saisimme rakennettua pitkospuiksi pitkäjänteisiä palkka- ja veroratkaisuja, joilla talou-teen luotaisiin ennakoivuutta ja vakaut-ta. Siihen olisi olemassa vanha koeteltu malli, tulopolitiikka, mutta Elinkeino-elämän keskusliitto on hylännyt sen.

Kolmikannan toimivuus tuli kuiten-kin taas todistettua tammikuussa, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestöt pää-sivät sopuun tulevia vuosia koskevasta sosiaaliturvasopimuksesta. Sopimus ru-tistettiin kokoon hyvin lyhyessä ajassa.

Täytyy mennä läpi

L ähikirkon parkkipaikan P-kyltin alle ilmestyi jokin aika sitten lisä-

kilpi: Kirkossa asioiville, 2 h. Aikara-joitus ei hätkähdyttänyt, vaan asiakas-ajattelu. Kirkkokansakin on nyt siis asiakassegmentti ja messussa käymi-nen asiointia. Muutettiinkohan juma-lanpalveluksen nimi messuksi, jotta asiakkuus korostuisi, messut kun ovat perinteisesti oikea asiakaspyydys? Po-tilaat, vanhukset ja vangitkin ovat sai-raaloiden, vanhainkotien ja vankiloi-den asiakkaita. Asiakasajattelu osataan toki ammattijärjestöissäkin.

Lama-aikaan melkein alalla kuin alalla afäärit ja asiakasvirrat hiipuvat, mutta ammattiyhdistysliikkeessä ne kas-vavat. Eikä järjestöissä iloita siitä, koska silloin jäsenillä on kovat ajat. Jäsenet hakevat neuvoja työsuhdeongelmiinsa ja uudet asiakkaat kolkuttelevat ovia. Tämä näkyy akavalaisten liittojen yhä kasvavina jäsenmäärinä. Vuoden alusta

keskusjärjestökin sai jäsenikseen kolme uutta liittoa.

Välillä kuulee murehdittavan sitä, etteivät nuoret järjestäydy yhtä varmasti kuin ennen. Pätkätöiden takia heidän on vaikea kiinnittyä työelämään, ja silloin järjestäyty-minen voi unohtua. Siksi liittojen jäseniä on kohdeltava yhä enem-män asiakkaina, joilla on yksilölli-siä tarpeita. Akavalainen tapa jär-jestäytyä koulutuksen, tutkinnon tai työtehtävien mukaan vastaa tä-hän huutoon. Liitot ovat jäsenen-sä rinnalla koko työuran ajan ja jo opiskeluaikana. Työuralle voi toti-sesti mahtua monenlaisia pulmia, joissa liiton asiantuntemus on tar-peen. Ammattijärjestön lisäkilvessä voisi olla teksti: Liitossa asioiville, 45 v. Se kilpi suojaa iskuilta.

Hannamaija Helander

Pitkäaikaiseen pysäköintiin

Puheenjohtajan palsta

5Akavalainen 1 | 20094 Akavalainen 1 | 2009 5Akavalainen 1 | 20094 Akavalainen 1 | 2009

Akavalaiset hyvin edustettuina uusissa TE-toimikunnissa

Valtio haluaa naisia johtajiksi

Ku

va: P

etri

Art

turi

Asi

kain

en/G

OR

ILLA

Työaikapankeille talletussuoja

Lyhyet

Pontta Itämeren ay-yhteistyölle

n Naisten määrä val-tionhallinnon korkeim-missa tehtävissä kasvaa, mutta hitaasti. Vuonna 2008 valtion ylimmäs-tä johdosta joka kolmas oli nainen, vuonna 2005 joka neljäs.

Naisten urakehitys-tä pohtinut työryhmä esittää raportissaan, että esimiehet koulutetaan tunnistamaan naisten johtamiskyky uran eri vaiheissa ja naisia kan-

nustetaan osallistumaan johtamiskoulutukseen. Johtajan virkaa täytettä-essä ei saa tuijottaa pelk-kään johtamiskokemuk-sen pituuteen, vaan on analysoitava mm. joh-tamiseen liittyvät kyvyt. Raportti toimii ohjeena valtionhallinnon esimie-hille, joiden rooli nais-johtajien rekrytoinnissa on keskeinen.

www.vm.fi

n Palkansaajakeskus-järjestöt Akava, SAK ja STTK vaativat työaika-pankkien säästöille talle-tussuojaa rahatalletusten tapaan. Vapaan pitämi-nen ei saa estyä tilanteis-sa, joihin työntekijä ei ole voinut itse vaikuttaa.

Järjestöt esittävät työ-aikapankkisopimuksiin määräyksiä, joiden mu-kaan ennen työaikapank-kivapaata alkanut työ-kyvyttömyys sairauden, tapaturman tai synnytyk-sen vuoksi estäisi vapaan alkamisen, ja siirtäisi sen

myöhemmäksi. Lisäksi työntekijän joutuminen työkyvyttömäksi samois-ta syistä vapaan aikana keskeyttäisi vapaan pal-kallisen sairausloman ajaksi.

Järjestöt toteavat, että yrityksen konkurssitilan-

teen varalta talletussuo-jasta on jo määräykset palkkaturvalaissa. Mää-räykset koskevat järjes-telmiä, joiden käyttöön-otosta ja sisällöstä on sovittu kirjallisesti.

www.akava.fi

n Työ- ja elinkeino-toimistoihin nimitet-tiin vuoden alussa uudet työllisyyden edistämis-toimikunnat. Toimikun-tia on kaikkiaan 74 ja ne keskittyvät parantamaan ennakoivasti alueensa työmarkkinoiden toi-mintaa sekä edistämään yhteistyötä paikallisen työvoimaviranomaisen, elinkeinoelämän, työ-markkinaosapuolten,

kunnan ja oppilaitosten välillä. Akava sai oman edustajan 72 toimikun-taan.

Työ- ja elinkeinotoi-mistojen toiminta käyn-nistyi vuoden alussa. Niillä on yli 200 toimi-pistettä. Taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja sen mu-kanaan tuomat muutok-set hallinnonalalle.

n Akava on mukana EU-rahoitteisessa Baltic Sea Labour Network –hank-keessa, joka alkoi marras-kuussa. Sen tarkoitukse-na on vahvistaa Itämeren ay-liikkeen osaamista ja keskinäistä yhteistyötä. Myös kolmikantayhteis-työtä ja sen rakenteita halutaan kehittää.

Hanke pureutuu työ-voiman liikkuvuuteen ja siihen liittyviin haasteisiin: työntekijöiden asemaan eri maissa, osaamiseen ja väestön ikärakenteeseen. Baltian maihin, Puolaan

ja Venäjälle perustetaan koordinaatiotoimistot.

Mukana ovat Itäme-ren alueen palkansaaja-keskusjärjestöt, palkan-saajien kansainväliset kattojärjestöt, Itämeren maiden neuvosto CBSS, työnantajakeskusjärjes-töt Saksasta ja Baltian maista sekä saksalainen sosiaali- ja koulutuspoli-tiikan instituutti. Akava, SAK ja STTK haluavat hankkeen avulla tiivistää yhteistyötä Viron pal-kansaajakeskusjärjestöjen kanssa. (Liisa Folkersma)

5Akavalainen 1 | 20094 Akavalainen 1 | 2009 5Akavalainen 1 | 20094 Akavalainen 1 | 2009

EU-parlamentti puolsi palkansaajaa työajoissa

n Palkansaajajärjestöjen tavoitteet EU:n työaika-direktiivin uudistami-sessa saivat vahvan tuen EU-parlamentilta joulu-kuussa. Parlamentin 785 jäsenestä yli 500 seisoi palkansaajien vaatimus-ten takana.

Akava on tyytyväinen siihen, että ylemmät toi-mihenkilöt otetaan par-lamentin kannassa työ-aikasuojeluun mukaan. Akavan mielestä esimie-hiä ja asiantuntijoita ei saa uuvuttaa ylipitkillä työpäivillä. Parlamen-

Ku

va: E

uro

op

an p

arla

men

tti -

Au

dio

visu

aaliy

ksik

kö

tin kanta edistäisi myös muiden työntekijäryh-mien työaikasuojelua. Jäsenmaat halusivat sallia kansalliset poikkeamat vähimmäisvaatimuksiin jatkamalla niin sanottua opt out -järjestelmää.

Työaikadirektiivissä ratkaistaan myös päivys-tyksen kuormittavuus työntekijöille. Nykyisen tulkinnan mukaan päi-vystys kuormittaa ak-tiivisen työnteon lailla eikä sitä sen vuoksi voida järjestää työntekijän le-poaikaa vähentäen. Par-

Viina virtaa työikäisten suihin

n Työikäiset juovat suu-rimman osan Suomessa kulutetusta alkoholista. Työssäkäyvistä miehis-tä 53 % ja naisista 19 % juo terveyden kannalta liikaa. 25–34 -vuotiaista miehistä suurkuluttajia on 64 % ja naisista mel-kein kolmannes. Tämä käy ilmi valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kertomuksesta.

Työpaikoilla alkoho-linkäytöstä aiheutuvat ongelmat näkyvät te-

hottomuutena, myöhäs-telynä, tarpeettomina sairauspoissaoloina ja en-nenaikaisena eläköitymi-senä. Alkoholiin liittyvien työkyvyttömyyseläkkei-den määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Työikäisen väestön alko-holikuolleisuus on Suo-messa suurempaa kuin muualla Pohjoismaissa. Yhteiskunnalle alkoholi aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron välittö-mät haittakustannukset.

Tuottavuusmenetykset ovat vuodessa noin puoli miljardia euroa.

Työterveyshuollossa toteutuu vuosittain yli miljoona terveystarkas-tusta ja lähes viisi miljoo-na muuta asiakaskäyntiä. Mahdollisuudet alkoho-lin suurkuluttajien tun-nistamiseen ja haitallisen käytön lopettamiseen ovat siis olemassa.

Ongelmana on VTV:n mukaan se, että työnan-tajat eivät tunne toimin-

nan sisältöjä eivätkä osaa tilata palveluja työter-veyshuollosta. Asiantun-tijoiden mukaan työter-veyshuoltosopimuksiin olisi kirjattava, että alko-holinkäyttöä seulotaan kaikissa terveystarkastuk-sissa ja sairausvastaan-otoilla sairausperusteises-ti. Päihdeasiat tulisi ottaa huomioon myös työpaik-kaselvityksiä tehtäessä.

www.vtv.fi

lamentti esittää Akavan kannan mukaisesti, että kaikki päivystys luettai-siin työajaksi, mutta tästä voitaisiin poiketa alakoh-taisesti työehtosopimuk-silla työntekijän suojelua vaarantamatta.

Seuraava vaihe di-rektiivin käsittelyssä on sovittelumenettely par-lamentin ja neuvoston välillä. Se käynnistynee maaliskuussa.

www.finunions.fi

Palkansaajan ostovoima kasvaa ennätystahtia

n Ne, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkan-sa, saavat nauttia ostovoi-man paranemisesta.

– Käteen jäävän pal-kan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna 4,6–4,9 prosenttia tulotasosta riippuen, kertoo Akavan

talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli.Ostovoima kuitenkin heikkenee tuhansilla työttömäksi jäävillä. Im-meli arvioi, että työt-tömiä saattaa tulla lisää jopa 80 000.

Akavalaisen taitto on uudistunut ja osa vakiintuneista palstoista on jää-

nyt pois uusien tieltä. Lehden sisältö syntyy edelleen Akavan toimiston

voimin, mutta se taitetaan talon ulkopuolella.

Lehti on yhä tarkoitettu nimenomaan akavalaisille aktiiveille, kuten

luottamusmiehille ja liittojen toimielinten jäsenille. Jakelua on laajennet-

tu ulkoisiin sidosryhmiin. Moni pitääkin lehteä kädessään ensimmäistä

kertaa. Otamme mielellämme vastaan lukijapalautetta niin vanhoilta kuin

uusiltakin lukijoilta.

– Yritys ei kanna yhteiskuntavas-tuutaan, vaikka sillä menee talou-dellisesti hyvin, sanoo yrityksen Espoon toimipisteen ylempien toimihenkilöiden luottamusval-tuutettu Sirpa Pelttari.

Hän on huolissaan siitä, että irtisanottujen joukossa on run-saasti luonnontieteilijöitä, joita on jo ennestään paljon työttömi-nä. Nyt myös vastavalmistuneiden luonnontieteilijöiden sijoittumi-nen työmarkkinoille vaikeutuu.

Hyvä kehitys katkesiOrionissa oli noin vuoden verran käynnissä kehittämisprojekteja tutkimuksessa ja tuotekehitykses-sä. Niiden yhteydessä organisaa-tion uudistamisessa oli tarkoitus edetä hitaalla aikataululla, ja hen-kilöstö pääsi osallistumaan.

– Hyvä kehitys kuitenkin kat-kesi, kun yt-neuvotteluista ilmoi-tettiin. Tieto tuli täytenä yllätyk-senä.

Irtisanomisten tuomasta järky-tyksestä toipuminen vie aikansa.

– Ne joita ei irtisanottu koke-vat syyllisyyttä siitä, että he saivat jäädä, kun toiset joutuvat lähte-mään. Työn ilo on kadonnut pit-käksi aikaa, sanoo Pelttari.

– Yt-neuvottelut sujuivat pa-remmin kuin vuonna 2003, jol-loin käytiin kahdet yt-neuvottelut. Nyt saimme tietoa, mistä kysyim-me. Pääsimme jopa vaikuttamaan asioihin.

Neuvottelujen jälkeen on kui-tenkin osoittautunut, ettei kaikkiin ratkaisuihin voi olla tyytyväinen.

– Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevia ihmisiä on irtisanottu. He

ovat menettäneet tiettyjä eläke-etuja.

Orion on lakisääteisen muu-tosturvan lisäksi järjestänyt kou-lutusta halukkaille irtisanotuille. Myös esimiehiä on valmennettu ja luottamusmiehille järjestetty purkutilaisuus. Yritys on kirjan-nut vuoden 2008 viimeiselle nel-jännekselle noin 3,9 miljoonan ”järjestelyihin liittyvät kertaluon-teiset kulut”.

Orion työllistää noin 3 300 henkilöä, joista 2 700 työskente-lee Suomen yksiköissä.

”Koskaan ei voi opiskella liikaa”Filosofian tohtori Ritva Tumelius-ta ilmoitus irtisanomisesta ei yllät-tänyt. Merkkejä tulevasta oli ollut ilmassa.


Lääkeyhtiö Orionin tulos heikkeni loppuvuonna 2008. Liikevoittoa kertyi silti 32,8 miljoonaa euroa. Tammikuussa yritys irtisanoi 175 työntekijää lääketutkimus- ja kehitystoiminnasta. Heidän joukossaan oli yli 70 ylempää toimihenkilöä.

Irtisanomiset koettelevat

”Työn ilo on kadonnut pitkäksi aikaa”

FT Ritva Tumelius irtisanottiin. Ylempien edustajan Sirpa Pelttarin mukaan tunnelmat Orionilla ovat apeat.

Kuva: Tuulikki Holopainen

Talouden alamäki ajaa korkeas-ti koulutettuja työttömäksi lähes kaikilla akavalaisilla aloilla.

– Ylemmän korkeakoulutut-kinnon suorittaneiden työttö-myyttä selittää osin yliopistojen tutkinnonuudistus, jonka seu-rauksena maistereita valmistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Maisterisuman takia työt-tömien määrä lisääntyi arviolta 500–700 henkilöllä, sanoo Aka-van työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu.

Työttömyys on kasvanut lähes kaikilla akavalaisilla aloilla. Eni-ten on työttömänä insinöörejä, humanististen alojen filosofian maistereita, tradenomeja, luon-nontieteellisten alojen filosofian maistereita ja kauppatieteen mais-tereita. Lastentarhanopettajien ja sosionomien sekä sosiaalityön-tekijöiden työttömyys sen sijaan laski.

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen muistuttaa, että koulu-tusrakenne on muuttunut sitten viime laman. Lomautuksen ja ir-

tisanomisen kohteena on nyt pit-källe koulutettu työntekijä aiem-paa useammin.

– Meillä on jo nyt taantu-man alkaessa suuri koulutettujen työttömien joukko. Viime vuo-den lopussa työttömänä oli 9 600 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, kun edellisen laman alkaessa työttömänä oli 1 500. Nuoret ja vastavalmistuneet ovat työmarkkinoilla nyt todella hei-kossa asemassa.

Tukitoimia räätälöitävä koulutetuilleHallituksen tammikuun lopus-sa julkistama lisäbudjetti tuonee helpotusta myös korkeasti koulu-tetuille työttömille. Hallitus ohjaa elvytystä työllistäville aloille, eten-

Korkeasti koulutettuja työttömänä yli 20 000

Työttömät korkeasti koulutetut 12/2008 12/2007

Ylempi korkeakoulututkinto 9 586 8 330

Alempi korkeakoulututkinto 10 910 10 398

Tohtori tai lisensiaatti 693 653

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Akavalainen 1 | 2009 7

– Kaikenlaista on tapahtunut, joten pakko oli olla realisti ja tehdä itsekin johtopäätöksiä. Silti tuntuu ankealta, kun tietää, kuinka osaa-vaa porukkaa talossa oli. Osalla oli yli 20 vuoden kokemus alalta.

Tumelius ehti olla Orionilla tutkijana lähes yhdeksän vuot-ta. Solubiologian alaan kuuluva väitöskirja valmistui työn ohes-sa vuonna 2004. Viime keväänä Tumelius aloitti työn ohessa am-matillisen opettajan pedagogiset opinnot.

– Tulin siihen tulokseen, että paikoilleen ei voi jäädä. Yhteis-kunta muuttuu ja työ sen muka-na. Koen oloni turvallisemmaksi, kun on enemmän pelinappuloita, mitä käyttää. Ehkä yksi ammatti ei enää riitä, Tumelius pohtii.

Opiskelu toi myös uusia näkö-kulmia ja syvyyttä omaan työhön.

kin tutkimus ja kehitystyö synnyt-tävät jatkossa työpaikkoja.

Akava pitää hyvänä sitä, että työvoimapoliittista koulutusta suunnataan korkeasti koulutettu-jen tarpeisiin, esimerkiksi yliopis-tojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamiin täsmäkoulutusohjel-miin sekä akateemisten yhteishan-kintakoulutuksiin.

– Pelkkä ongelman tunnus-taminen ei riitä, vaan ratkaisuksi tarvitaan myös rahaa. Suunnitel-tu rahoitus on täysin riittämätön, Viljanen kritisoi.

Korkeasti koulutettujen mah-dollisuuksia työllistyä ja koulut-tautua parantaa myös työmark-kinajärjestöjen tammikuussa sopima eläke- ja työttömyysturva-sopimus.

Tumelius uskoo, että elinikäinen kouluttautuminen on entistä tär-keämpää.

– Koskaan ei voi opiskella lii-kaa.

Hyvästit osaamiselle ja kokemukselleKaikkiaan 71 ylemmän toimihen-kilön irtisanominen kummeksut-taa Tumeliusta.

– Miten uusia lääkkeitä voi tuo-da markkinoille, jos niiden kehittä-jiä irtisanotaan kymmenittäin? Ul-koistamisellakin on rajansa.

– Lääketutkimus ja kehitystyö on todella vaativaa. Pelkkä alan koulutus ei riitä, yrityksen sisällä on hankittava kokemusta ja lisä-koulutusta. Tuntuu hurjalta, että ihmisiä uskallettiin irtisanoa niin paljon.

Verkostot käyttöönTumelius jätti Orionin taakseen irtisanomispäivänä. Tulevien kuu-kausien aikana hän aikoo saattaa päätökseen kasvatustieteen opin-tonsa.

– Toki katselen ympärilleni, mitä on tarjolla. Verkostoa on on-neksi kerääntynyt hyvin, sillä sekä yliopistoaikana että Orionilla tein tutkimusyhteistyötä ympäri maa-ilmaa.

Uuden, mielekkään työpaikan löytäminen saattaa olla kiven alla. Optimistisesta asenteesta Tume-lius ei aio luopua.

– Ehkä pitkällä tutkimuskoke-muksella on kuitenkin kysyntää. Vaikka haen ensisijaisesti tutki-mus- ja kehittämistöitä, voisi ope-tusalalle työllistyä nyt taantuman aikana, kun ihmiset kouluttautu-vat ja opiskelevat.

Tarja Arkio

– Kova työ, että tästä selvitään. Psykologiselta kannalta talousti-lanteen heikkeneminen ei ole yhtä dramaattista kuin 90-luvulla. Sen jälkeen on tapahtunut niin paljon ja koulutettuja ihmisiä on vuosien varrella sanottu irti useaan ottee-seen. Kassakin on nyt valmistau-tunut irtisanomisiin paremmin, sanoo IAET-kassan johtajana vuo-den alussa aloittanut Aleksei So-lovjew.

– Silti mielialat kiristyvät työt-tömien ja lomautettujen piiris-

Kiire lisääntyy IAET-kassassa

IAET-kassassa on ollut ruuhkaa lokakuusta asti. Tammikuussa tuli lähes 1 300 uutta hakemusta.

sä, kun hakemusten käsittelyaika pitenee. Joulukuussa kassan jäse-nistä oli työttömänä noin 2 %. Määrä voi vuonna 2009 kolmin-kertaistua. Teemme töitä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta saamme ruuhkat purettua.

Solovjewille kassa on tuttu jo yli 15 vuoden ajalta, jolloin hän on ollut sen hallituksessa ja työ-valiokunnassa. Silti syksyn irtisa-nomisten ja lomautusten määrä tulivat yllätyksenä.

Kun budjettia tehtiin elokuus-

sa, ei kukaan osannut kuvitella loppuvuoden tilannetta. Samaan aikaan otettiin käyttöön uusi kä-sittely- ja maksatusjärjestelmä, joka on vihdoin saatu toimimaan kunnolla.

Lisää yhteistyötäSolovjew haluaa kehittää kassan toimintaa lisäämällä yhteistyötä sekä talon sisällä että ulkopuolel-la.

– Tavoite on, että yhteistyö taustajärjestöjen kanssa on sauma-

– Järjestämme luottamusmiehille ja palkanlaskijoille infotilaisuuksia ja valmistamme aineistoa. Tapaamme taustajärjestöjen edustajia, jotta tiedämme, minkälai-sia viestejä heillä on, Aleksei Solovjew lupaa.


Kuvat: Tuulikki Holopainen

Kenkälaatikosta se alkoi

IAET-kassan johtajan tehtävät vii-

me vuoden lopussa jättänyt Juha-

Veikko Kurki on kassan perustaja-

jäsen. Vuonna 1969 kassan perusta-

mista jopa vastustettiin, koska sitä

pidettiin turhana. Nyt IAET-kassa on

Suomen toiseksi suurin työttömyys-

kassa. Jäseniä on runsas 192 000 ja

vakuuttajajärjestöjä 19.

Perustamisvuonna Kurki keräsi

jäsenhakemukset kenkälaatikkoon,

jossa vuoden kuluttua oli 609 korttia.

70-luku oli nopean kasvun aikaa, kun

RIA, Insinööriliitto, Ekonomiliitto ja

KAL tulivat mukaan.

– 90-luvun lama oli kassalle ka-

tastrofi. Kuukaudessa hakemusten

määrä kuusinkertaistui. Epätoivoiset

ihmiset uhkailivat henkilökuntaam-

me, kun korvaukset viipyivät jopa

kuusi kuukautta. Meille näytettiin sti-

lettiä ja välillä ohjasin ulos sekavassa

mielentilassa olevia ihmisiä. Nykyään

käsittelijät työskentelevät suljettujen

ovien takana eikä asiakaspalvelussa

ole kukaan yksin.

– Olemme rekrytoineet uutta hen-

kilökuntaa ja kouluttaneet heidät. Ti-

lanne on muutenkin toinen kuin 90-

luvulla. Yritykset ovat vahvistaneet

taseitaan, pankit ovat vahvoja ja suu-

ret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sellai-

sia haavoja ei todennäköisesti synny

kuin 90-luvulla.

– Silti toivon, etteivät yritykset

pumppaa kokeneita ihmisiä pellol-

le. Mistä sellaiset sitten otetaan kun

taantuma on ohi? Toivon yritysten toi-

mivan maltillisesti, jotta pääsemme

tämän matalan yli.

Palkansaajilla on kaikkiaan 34 työttömyys-kassaa. Niiden maksamia lakisääteisiä etuuksia ovat työttömille maksettava an-siopäiväraha, työvoimapoliittisen aikuis-koulutuksen ajalta maksettava koulutustu-ki, työttömien omaehtoisen opiskelun ajalta maksettava koulutuspäiväraha ja vuorotte-luvapaalla oleville myönnettävä vuorottelu-korvaus.

Lisätietoja: www.tyj.fi

Juha-Veikko Kurki oli perustamassa IAET-kassa vuonna 1969.

tonta. Myös yhteistyö talon ulko-puolella olevien järjestöjen kanssa on tärkeää, jotta työpaikoilla eri työttömyyskassoilla olisi saman-laiset tulkinnat esimerkiksi siitä, miten erilaiset työsuhteen päätty-miseen liittyvät ”paketit” vaikut-tavat työttömyysturvaan.

– Olemme toimineet säännös-ten ja annettujen viranomaisohjei-den mukaisesti, jottei jälkeenpäin tarvitse periä takaisin mahdollises-ti väärin perustein maksettuja kor-vauksia tai ryhtyä väärinkäytösten selvittämiseen. Viime vuonna vää-rin perustein saaduista korvauk-sista jouduttiinkin antamaan vain muutamia huomautuksia ja varoi-tuksia sekä tekemään pari kolme tutkintapyyntöä, Solovjew perus-telee IAET-kassan tarkkuutta lain tulkinnassa hakemusten käsittely-vaiheessa.

Ei Ruotsin mallilleSolovjew vastustaa Ruotsin mallia, jossa työttömyyskassan jäsenillä on isompi vastuu työttömyystur-vastaan. Esimerkiksi akateemisesti koulutetut maksavat kuukaudessa noin 15 euroa, josta tosin saa jon-

kin verran alennusta, jos on am-mattiliiton jäsen.

– Työnantajat haluaisivat tie-tenkin pienentää omaa maksu-osuuttaan, Solovjew sanoo.

Hän pitää myönteisenä Sata-komitean ajatusta siitä, että ihmi-siä aktivoidaan ja autetaan työn haussa ja näin pyritään nopeaan työllistymiseen.

– Yleisperiaate on hyvä. Aka-vakin ajoi aiemmilla työmark-kinakierroksilla muutosturvamal-lia, jossa toimiin ryhdytään heti työttömyyden alkaessa. Aktivointi voi onnistua rauhallisina aikoina. Tästä on muutamilla yrityksil-lä hyviä kokemuksia. Sen sijaan massatyöttömyyden aikana uutta työtä ei ole helppo löytää erilaisis-ta aktivointitoimista huolimatta.

– Sata-komitean ratkaisut työt-tömyysturvan osalta olivat paljon paremmat kuin mitä pelättiin. Työttömyysturvaan tuli joitakin huononnuksia, mutta vastaavasti myös parannuksia. Työttömyys-kassan kannalta muutokset eivät edellytä suuria muutostöitä ohjel-mistoihin eikä merkittäviä koulu-tustarpeita, Solovjew sanoo.

Anitta Valtonen


T yömarkkinakeskusjärjes-töt saivat tammikuussa rivakasti aikaan mittavan

sosiaaliturvasopimuksen. Siinä ne sopivat eläke- ja työttömyysturvaa koskevista muutoksista vuosille 2009–2014. Sosiaalitupoksikin nimitetyn sopimuksen tarkoituk-sena on tukea hallitusta talouden elvyttämisessä. Neuvottelujen läh-tökohtana oli hallituksen taholta annettu lupaus työnantajan kan-saneläkemaksun poistamisesta. Maksun poistamisesta aiheutuva rahoitusvaje on tarkoitus alkuun kattaa velkarahalla.

Järjestöjen sosiaaliturvasopi-mus on laaja sopimus, joka vah-vistaa kolmikantaista valmistelua. Se tuli sellaisenaan osaksi sosiaa-liturvakomitean (Sata) linjauksia, jotka julkistettiin vajaa viikko jär-jestöjen sosiaaliturvasopimuksen jälkeen.

Työttömät ripeästi töihinAkavan tavoitteena Sata-komite-assa on ollut, että sosiaaliturvajär-jestelmää kehitetään kannustavaan suuntaan, jotta työn vastaanot-

Sosiaaliturvasopimuksen palaset loksahtivat paikoilleen

Työttömyysjaksoja lyhennetään koulutuksella

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan ja määräaikaiset pääsevät muutosturvan

piiriin. Siinä muutamia uudistuksia, jotka sisältyvät työmarkkinakeskus-

järjestöjen tammikuiseen sosiaaliturvasopimukseen.

taminen on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien va-rassa eläminen. Työttömien ak-tivointiin ja koulutukseen onkin sekä järjestöjen sosiaaliturvaso-pimuksessa että Sata-komitean välimietinnössä pantu erityistä painoa.

Työttömät yritetään saada mahdollisimman pian takaisin työelämään, koska työttömyyden pitkittyessä työnsaantimahdolli-suudet heikkenevät. Työttömälle tehdään työnhakusuunnitelma viimeistään 14 päivän kulut-tua työttömyyden alkamisesta. Seuraavat kontrolliajankohdat ovat 6 kuukauden ja 350 päivän kohdalla. Työvoimahallinnolle varataan myös riittävät resurs-sit näiden aktiivitoimenpiteiden hoitamiseen.

Koulutuksella lyhentämään työttömyyttäTyöttömyyspäivärahan taso para-nee aktiivitoimenpiteissä oleville. Työtön saa tilanteesta riippuen joko työllistämisohjelmalisää tai korotettua ansiolisää.

Akavan vaatimuksesta työt-tömän omavalintainen eli ns. omaehtoinen koulutus saatiin työttömille suunnattujen aktii-vitoimenpiteiden joukkoon. Sen ansiosta akavalaisten mahdollisuu-det saada korotettua työttömyys-päivärahaa paranevat selvästi.

Aktiivitoimenpiteiden ajalta nimittäin maksetaan työttömyys-päiväraha korotettuna ensimmäi-sen 200 päivän ajalta. Aktiiviajalta työttömälle maksettava päiväraha nousee.

Aiemmin työttömän piti odot-taa ensin 65 päivää ennen kuin hän saattoi osallistua omaehtoi-seen koulutukseen. Nyt tämä odotusaika on poistettu, ja koulu-tukseen voi mennä heti.

Lomautetuille tarkoitettua yh-teishankintakoulutusta eli työn-antajan ja työvoimaviranomaisten yhdessä räätälöimää koulutusta pyritään järjestämään nykyistä enemmän. Yhteishankintakoulu-tuksessa olevat työllistyvät usein muita helpommin, sillä koulutus on varta vasten räätälöity työnan-tajan tarpeisiin.


Ku

va: P

lug

i

Ansiopäiväraha peruspäivärahan päälle

Palkansaajajärjestöt vaativat, että ansiopäivärahan määräytymises-sä säilytetään nykyinen malli eli ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle. Tämä kytkentä saatiin säi-lytettyä.

Työnantaja esitti myös päivä-rahakauden lyhentämistä, mutta se säilyy edelleen 500 päivässä, joista ns. aktiivipäiviä korotetul-la päivärahalla voi olla enintään 200.

Akavalaisille myönteistä on, että ansiopäivärahan ns. taitteen rajan kerroin korotetaan 90:stä 105:een. Tämä merkitsee sitä, että taite leikkaa ansiopäivärahaa vasta 2 700 euron kuukausituloilla, kun nykyinen taite on n. 2 300 euron kohdalla.

Pitkän työhistorian omaavil-le, jotka eivät ole aktiivitoimen-piteissä, maksetaan työttömyys-päivärahan korotettua ansio-osaa nyt enintään 100 päivältä entisen 150 päivän sijaan. Sitä kuitenkin maksetaan nykyistä korkeampa-na.

Pätkätyöläiset muutosturvan piiriinLukuisia akavalaisia pätkätyöläisiä ilahduttanee, että jatkossa myös lomautetut ja määräaikaiset pää-sevät muutosturvan piiriin. Tois-taiseksi tai vähintään 180 päivän ajaksi lomautettu henkilö tai eri työnantajiin määräaikaisissa työ-suhteissa 7 vuoden aikana 5 vuot-ta ollut henkilö voi päästä sen piiriin. Nämä muutokset on tar-koitus toteuttaa 1.7.2009.

Palkansaajat saivat läpi myös vaatimuksensa työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentämisestä. Silläkin parannetaan epätyypilli-sissä työsuhteissa työskentelevien asemaa. Työssäoloehto- ja ns. pa-luuehto ovat molemmat 1.1.2010 lukien 8 kuukautta. Nykyiseen verrattuna työssäoloehto lyhenee kahdella kuukaudella.

Työttömyysputkeen vuotta myöhemmin

Työttömyysputkeen pääsy vai-keutuu, sillä työttömyysturvan li-säpäiväoikeuden alaikärajaa noste-taan vuodella 59:stä 60:een. Tosin korotus tulee voimaan vasta vuo-den 2011 alusta ja sitä sovelletaan vuonna 1955 ja sen jälkeen syn-tyneisiin.

Myös osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 58 vuodesta 60 ikävuo-teen ja karttuma ansion alene-masta siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön poistetaan. Eläke-muutos tulee voimaan 1.1.2011 ja koskee vuoden 1952 jälkeen syntyneitä.

Vuorotteluvapaa vakinaistetaanVuorotteluvapaa vakinaistetaan ensi vuoden alusta lukien. Akava on pitkään esittänyt vuorotteluva-paajärjestelmän vakinaistamista, sillä se on joustava tapa irrottau-tua työelämästä hetkeksi. Se myös edistää työssä jaksamista ja kan-nustaa jatkamaan työssä normaa-liin eläkeikään saakka. Vuorot-teluvapaan ehdot ovat muutoin entiset, mutta vuorotteluajan elä-kekarttumaa vähennetään 75 %:sta 55 %:iin etuuden perusteena olevasta ansiosta.

Työeläkemaksu nousee Työeläkemaksu on vuonna 2010 sama kuin vuonna 2009. Jotta työeläkemaksukehitys olisi tasais-ta ja eläkkeiden rahoitus turvat-tu, järjestöt sopivat, että vuosille 2011–2014 maksua korotetaan vuosittain 0,4 %-yksikköä eli yh-teensä 1,6 %-yksikköä. Korotus jaetaan puoliksi palkansaajan ja työnantajan maksuun. Korkeam-mat eläkemaksut kompensoidaan palkansaajille verotuksessa kaikilla tulotasoilla.

Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta muutokset on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden alusta lukien.

Hannamaija Helander

Mikä muuttuu?

Sosiaalitupon plussat ja miinukset

+ päivärahakauden kesto säilyy 500 päivässä

+ vuorotteluvapaa vakinaiste-taan

+ omaehtoinen koulutus tulee muutosturvan piiriin

+ pätkätyöläiset ja lomautetut pääsevät muutosturvan piiriin

+ ansio- ja peruspäivärahan kytkös säilyy+ työttömyysturvan taiteraja

nousee+ korotetun päivärahan ansio-

osaa on nostettu + korotettua työttömyyspäivä-

rahaa saa 15 päivää aiempaa pidemmältä ajalta

+ työeläkkeiden rahoitus vahvistuu

– palkansaajan työeläkemaksu nousee 0,2 % vuosittain vuosi-na 2011–2014, mutta

+ sillä varmistetaan työeläk- keiden rahoitus pitkällä tähtäimellä ja+ se kompensoidaan täysimää-

räisesti tuloveron alennuksina kaikissa tuloluokissa

– osa-aikaeläkkeen ikäraja nou-see 58 vuodesta 60 ikävuoteen

– korotetun ansiopäivärahan kesto lyhenee 150 päivästä

100 päivään


Lisätietoa Sosiaaliturvasopimuksesta 21.1. www.akava.fi > yleisesittely/edunvalvonta

Lisätietoa Sata-komitean väliraportista www.stm.fi/sosiaaliturvauudistus


– Työ- ja virkaehtosopimusten si-sällöt ja päättymisajat kertovat, että olemme siirtyneet jatkuvan neuvottelumenettelyn aikakau-teen. Hiljaista hetkeä ei akavalai-silla neuvottelujärjestöillä ja so-pimuksia tekevillä liitoilla tule olemaan, sanoo Lemmetty.

Akava, SAK ja STTK ovat pi-täneet selvänä sitä, että seuraavat neuvottelut käydään liittokohtai-sina, jos EK:n tiukka “ei tupoa” -kanta pitää.

Muutokset järjestörintamalla tuovat kuitenkin kitkaa neuvottelu-toimintaan.

– SAK:ssa ja STTK:ssa hae-taan suurempia järjestökokonai-suuksia. Akavassa järjestimme neuvottelutoiminnan uudelleen jo vuonna 1995, kun keskusjärjes-tön neuvotteluoikeudet siirrettiin AKAVA-JS:ään eli nykyiseen JU-KOon ja YTN:n asema vahvistet-tiin. Myös toiminta nykyisen Tek-niikka- ja Terveys KTN:n kanssa on tiivistä, Lemmetty summaa.

Keskusjärjestöjen rooli on Lemmetyn mukaan koordinaati-ossa ja työelämän lainsäädännön kolmikantaisessa valmistelussa. Mahdollisia yhteisiä tavoitteita tulevalle sopimuskaudelle kuiten-kin haetaan yhdessä muun muassa

keskusjärjestöjen työvaliokuntien tapaamisissa.

Julkinen sektori käynnisteleeKunnan, valtion ja kirkon työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2010 tammikuuhun. Neu-vottelut uusista sopimuksista käyn-nistetään viimeistään ensi syksynä.

– Talouskriisin vaikutukset jul-kisella sektorilla tulevat näkyviin vasta viiveellä. Kun ensi syksynä tehdään vuoden 2010 talousarvi-oita, tilanne on jo jossain määrin selvillä. Nyt ennustaminen on vai-keaa, olemme melkoisessa usvas-sa, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön neuvottelu-johtaja Risto Kangas.

Seuraavan sopimuskauden laa-dullisia tavoitteita on käyty läpi. Määräaikaisten asemaan, muu-tosturvaan ja työn ja perheen yh-teensovittamiseen haetaan paran-nuksia. Myös palkkaohjelmalle halutaan jatkoa.

Kangas pitää tärkeänä sitä, että luottamushenkilöiden ajankäyt-tö saadaan paremmalle tolalle. Päätöksentekoa on siirretty pai-kalliselle tasolle, mutta toiminta-edellytysten turvaamisessa on pa-rantamisen varaa.

Kuntasektorille tulisi neuvotel-la uusi pääsopimus, johon myös Tehy saataisiin mukaan. Sekä työntekijä- että työnantajapuolen intresseissä on pitää pääsopijoiden määrä kurissa. Kangas arvioi, että Tehyn sopimus vaikuttaa tulevan sopimuksen palkankorotuksiin ja mahdollisesti myös pituuteen.

Teollisuusliitot hakevat vakautusratkaisuaYksityisen sektorin akavalaisten sopimuksista neuvotellaan lähes tauotta. Teknologiateollisuu-dessa ja rahoitusalalla tehdään toukokuun loppuun mennessä työehtosopimusten mukaiset vä-litarkastukset. Suunnittelu-, in-formaatio- ja logistiikka-alan so-pimukset päättyvät ensi syksynä.

Talouden alamäki on saanut teollisuuden palkansaajajärjestöt tiivistämään yhteistyötä yli kes-kusjärjestörajojen. Kaikkiaan 14 ammattiliittoa kutsui helmikuun alussa 16 työnantajaliittoa neu-vottelemaan yhteisestä työmark-kinaratkaisusta. Sillä halutaan es-tää työllisyysasteen romahdus ja varmistaa kotimainen kysyntä ja yritysten kilpailukyky. Valtioval-lan mukaantuloa pidetään toivot-tavana.

Työmarkkinoiden neuvottelukierros

pyörii jatkuvastiPuheet ”seuraavasta neuvottelu-kierroksesta” ovat Akavan johta-jan Markku Lemmetyn mukaan harhaanjohtavia.


Akavalaisen uuden sarjakuvan päähenkilö LakiWoman on 43-vuotias työmarkkinajuristi. Kut-sumusta tai ei, hän on työskennel-lyt koko valmistumisen jälkeisen ajan palkansaajajärjestöjen palve-luksessa. LakiWomanilla on avio-mies ja kaksi lasta. Työn ja vapaa-

LakiWoman esittäytyyajan erottaminen tuottaa juristille aika-ajoin vaikeuksia. Herkkyyt-tä tässä piinkovaksikin luonneh-ditussa uranaisessa on enemmän kuin hän itse haluaa myöntää.

Sarjakuvan ideoinnista vastaa Akavan ”luomisryhmä”. Sarjan piirtää Samuli Siirala. Samuli on

kuvantekemisen ammattilainen, joka on palkittu mm. sarjakuva-novelleistaan. Hän pitää tilanne-komiikasta, mutta ei kestä nolaus-vitsejä. Lisää Samulin töitä löytyy osoitteesta www.samulisiirala.net.

– Haemme eri teollisuuden-aloille yhtä pitkiä ja sisällöltään samankaltaisia sopimuksia. Jo so-vituista korotuksista ei tietenkään luovuta. Tavoitteena on turvata palkansaajien ostovoima ja paran-taa muutosturvaa, tiivistää Ylem-pien toimihenkilöiden neuvotte-lujärjestön puheenjohtaja Sture Fjäder.

Yhteistyö on Fjäderin mukaan tärkeää myös siksi, ettei teknolo-giateollisuuden kevään ratkaisu kavenna muiden sopimusalojen neuvotteluvaraa.

– Vaikka teknologiateollisuu-den merkitys Suomelle on kiista-ton, ei sen voi antaa yksin johtaa työmarkkinapolitiikan suuntaa. Vaarana on, että yhden suuren

alan ratkaisu kopioidaan auto-maattisesti muualle.

Tärkeimmät työelämän laa-tukysymykset tulevissa neuvot-teluissa ovat matka-ajan palkka, työaikapankin käyttö ja luotta-mushenkilöiden asema.

15Akavalainen 1 | 200914 Akavalainen 1 | 2009

Intiaa ei kannata arvioida keskimääräisten lukujen va-lossa. Noin 1,15 miljardin intialaisen joukkoon mah-

tuu satoja miljoonia köyhiä, yli 250 miljoonaa keskiluokkaista ja suuri joukko maailman huip-puluokan osaajia. Myös Intian tuomat mahdollisuudet ja uhat Suomelle pitää arvioida tästä nä-kökulmasta: Intian mittapuussa pieni palanen yhteiskuntaa tai ta-loutta on suomalaisittain valtava ja vaikutukset sen mukaisia.

Talouslaman levitessä ympäri maailman Intia säilyy mahdolli-sesti yhtenä harvoista kasvualueis-ta. Tämä perustuu paljolti maan kotimaiseen kysyntään ja sen keskimääräistä heikompaan kyt-keytymiseen kansainvälisille ra-hamarkkinoille. Maassa on lisäksi loputon määrä kehittämiskohtei-ta alalla kuin alalla, mikä tarjoaa runsaasti vientimahdollisuuksia muille maille.

Sananvapaus, kansalaistoi-minta ja demokratia suorastaan kukoistavat Intiassa, jos sitä ver-taa idän toiseen jättiläiseen, 1,32 miljardin asukkaan Kiinaan. Intia myös kumoaa Venäjän presidentin

Dmitri Medvedevin väitteet siitä, että suuressa maassa demokratia ei ole mahdollinen.

Toisaalta maan ongelmat ovat valtavia. Siinä missä Kiina on edes jotenkin saamassa väestönkasvun hallintaan, ei Intiassa tästä ole merkkejä. Väestönkasvu syö ta-louskasvun eväitä ja kärjistää enti-sestään ympäristön heikkoa tilaa. Intiassa köyhyys on vähentynyt, lukutaitoisten määrä lisääntynyt ja hyvinvoiva keskiluokka kas-vanut. Toisaalta ympäristön tila alkaa olla hälyttävä ja rapauttaa väestönkasvun tavoin kehityksen eväitä. Kiinaan verrattuna Intian infrastruktuuri on heikko, kun jopa valtakunnan päätiet ovat sur-keassa kunnossa.

Koulutus arvossaanKoulutusta arvostetaan suuresti Intiassa, sillä se on väylä etene-miseen. Intiassa on noin kolme ja puoli sataa yliopistoa sekä tuhan-sia ammattikorkeakouluihin ver-rattavia oppilaitoksia.

Koulutuksesta keskustellaan myös julkisuudessa paljon. Par-haillaan esillä ovat esimerkiksi so-siaalityöntekijöiden koulutustason

kohottaminen ja insinöörikoulu-tuksen laajentaminen aluepoliit-tisin ja sukupuoliperustein. Käy-tännössä kaikki osavaltiot saavat lisätä naisille tarkoitettuja aloitus-paikkoja insinööritieteissä. Lisäksi ne osavaltiot, joissa on keskimää-räistä vähemmän alan aloituspaik-koja, saavat lisätä paikkamääriä.

Työmarkkinoille osaamisensa puolesta kelpaa arvioiden mukaan noin 60 % oppilaitoksista valmis-tuvista. Koulutuksen laatuongel-mat ovat sinänsä huomattavat, mutta toisaalta Intiassa valmistuu suuri määrä kelvollisesti koulu-tettuja - ja jopa maailmanluokan osaajia.

Toisin kuin Kiina, Intia ei ole ainakaan toistaiseksi ottanut käyt-töön korkeakoululaitoksen laa-jentamista työllistämiskeinona. Kiinassa valmistuu yliopistoista vuosittain vajaat kuusi miljoonaa opiskelijaa, Intiassa alle puolet siitä.

Yritykset maailmaa valloittamassaOsaavan työvoiman helppoa saantia ja sen edullisuutta pide-tään yhtenä Intian suurimmista valteista. Maassa toimii jo tuhan-

Intia pyrkii akavalaisten alojen

maailmanjohtajaksiHarva tietää, että Suomesta lentää Intiaan melkein yhtä nopeasti kuin Kanariansaarille. Intiasta on hyvä tietää muutakin, sillä se aikoo maailman johtavaksi maaksi monella akavalaisella alalla.

Akava on tilannut suomalaisten palkansaaja-

järjestöjen kehitysyhteistyökeskukselta SASK:ilta

selvityksen, jossa pureudutaan globalisaatioon

käyttäen Intiaa esimerkkimaana.



sia ulkomaisia yrityksiä. Myös useat intialaisyritykset ovat lähteneet maailmanvalloitukseen. Sinänsä pieni, mutta vertauskuvallinen tapahtuma oli se, kun intia-laisyritys osti entisestä isäntämaastaan Jaguar-auto-merkin.

Intialla on aikomus tulla maailman johtavaksi maaksi monella akavalaisella alalla. Tietoteknologi-assa ja lääketeollisuudessa tavoite on jo toteutunut. Koulutuspanostukset, englannin kielitaidon yleisyys ja halvat työntekijät ovat vahva yhdistelmä. Näin In-tia ja intialaiset ovat akavalaisille sekä yhteistyö- että vientikohde, mutta samalla vakava kilpailija.

Järjestäytyminen alullaIntian työlait koskevat vain virallisessa taloudessa työskenteleviä eli pientä vähemmistöä työntekijöis-tä. Lait ovat perua Britannian siirtomaakaudelta eikä niitä ole juuri saatu uudistettua. Lainsäädännössä on myös erillisiä sovelluksia osavaltioille ja erityistalous-alueille.

Maan ammattiyhdistysliike on muutostilassa. Se on perinteisesti keskittynyt toimimaan valtionyri-tyksissä, joissa on alle 10 % työvoimasta. Toisaalta julkisen sektorin virkamiesasemassa olevilla ei ole ol-lut oikeutta järjestäytyä. Esimerkiksi pienipalkkaiset opettajat, jotka ansaitsevat alle 100 euroa kuukaudes-sa, eivät ole saaneet perustaa palkansaajajärjestöjä.

Palkansaajatoiminta järjestäytymis- ja lakkomieles-sä oli ennen sallittua vain vähän koulutetuille työnte-kijöille. Nyt maan tuomioistuinlaitoksen päätöksellä sitä avataan myös muille. Kyseinen oikeuden päätös koski nimenomaan insinöörejä.

Teknisen alan korkeasti koulutetut työntekijät ovat viime aikoina näyttäneet ay-kyntensä. Maa koki alkuvuodesta öljyalan ylempien toimihenkilöiden la-kon. Tavoitteena oli saada korotus heidän parin tu-hannen euron kuukausipalkkaansa.

Intialaistyöntekijöitä pohjoismaihin? Tanska suunnittelee intialaisten työntekijöiden rekry-tointia ja Ruotsi seurannee perässä. Erityisesti maita kiinnostavat koulutetut ryhmät. Tanskan Intian suur-lähetystö avannee jonkinlaisen työvoimatoimiston. Tanska katsoo värväystä pitkän tähtäimen kysymyk-senä, sillä sielläkin väestö vanhenee.

Intialaisilla on vahvat perinteet siirtolaisuudessa ympäri maailmaa, kuten kuka tahansa Yhdysvalloissa tai Britanniassa kävijä tietää. Suomessa katukuvassa ovat tähän asti näkyneet lähinnä intialaisravintoloi-den työntekijät ja tietotekniikka-alan insinöörit. Joku ehkä tuntee Suomen intialaisyhteisön krikettikisat Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Intialaisten rekrytointi muiden Pohjoismaiden va-navedessä saattaa hyvinkin tulla esille, kunhan lama menee Suomessa aikanaan ohi ja väestön ikääntymi-nen alkaa näkyä käytännössä.

Markus Penttinen


Ku

vat:

Hei

kki K

ehäl

inn

a


Korkeasti koulutettujen koke-mukset pätkätyöstä eroavat mer-kittävästi toisistaan. Tämä käy ilmi Akavan Pohjola-stipendil-lä palkitun VTL Sikke Leinikin väitöskirjasta.

– Ajatus pätkätyöläisistä ryh-mänä perustuu vastakkainasette-luun. Vastapuolella on vakituinen henkilöstö, jonka kanssa pätkä-työntekijät kokevat kilpailevansa. He tuntevat helposti olevansa toi-sen luokan työntekijöitä, kertoo Sikke Leinikki.

Työpaikoilla ongelmana ovat esimerkiksi lomat. Pätkätyöläiset saavat ne lomapäivät, jotka muilta jäävät. He eivät saa olla mukana päättämässä loma-ajoista.

Osaaminen kertyy miehillePätkätyöt tuovat useimmiten tul-lessaan rahahuolia, pakottavat lyk-käämään perheen perustamista ja saattavat jopa heikentää terveyttä. Naiset tekevät miehiä useammin

Pätkätöitä tekeviä yhdistää kaksi asiaa yli muun. Epävarmuutta on pakko oppia sietämään ja omaa tilannetta on jaksettava selittää tutuille ja tuntemattomille. Vaki-tuisessa työsuhteessa olevia kun pidetään normaaleina, pätkätyötä tekeviä poikkeavina.

pätkätöitä. Heille pätkätöiden te-keminen on myös raskaampaa.

– Syynä on paitsi taloudel-linen epävarmuus myös se, että naisten asiantuntemus ei kerry. Siihen, mitä naiset oppivat pät-kätöissä, ei luoteta samalla tavalla kuin miesten oppimaan.

Yrittäjän asenteellaLeinikin haastatteluissa tuli esiin myös myönteisiä kokemuksia pät-kätöistä.

– Moni pitää etuna sitä, et-tei tarvitse osallistua työyhteisön kaikkiin kotkotuksiin tai hallin-nointiin. Pääsee tekemään sitä mitä oikeasti haluaa tehdä. Se on erittäin palkitsevaa asiantuntija-työssä, Leinikki muistuttaa.

Monella pätkätyöläisellä on vahva eettinen missio, he kokevat että ”tässä muutetaan maailmaa”: Silloin voi tehdä pätkätöitä vaikka 75-vuotiaaksi asti.

– Asenne lähestyy yrittäjyyt-tä. Haastattelijat arvostavat omaa

osaamistaan ja myyvät sitä pätkän sinne, pätkän tuonne.

Kritiikkiä nettisivuistaPätkätyöläiset kohdistavat palkan-saajajärjestöihin suuria odotuksia oman asemansa parantamiseksi.

Neuvontaa ja tukea kaivataan, erityisesti työttömyyden kohda-tessa. Eniten kriittistä palautetta annettiin järjestöjen nettisivuista. Moni katsoi, että nettisivuilla esi-tellään järjestöä eikä palvella jäse-niä.

Pätkien välille jäävää työttö-myysaikaa pitäisi haastateltujen mukaan pystyä käyttämään lisä-kouluttautumiseen.

– Vakinaiset työntekijät voivat jäädä vuorotteluvapaalle, ja kou-luttautua siten. Pätkätyönteki-jätkin haluavat oikeuden pätkien välisen ajan aktiiviseen käyttöön oman osaamisen vahvistamiseksi. Nyt aika menee työnhakuun, ker-too Leinikki. (TA)

Tämä on tunnustus myös pätkätyön tekijöille, sanoo Pohjola-stipendillä palkittu Sikke Leinikki.

Akavan hallitus myönsi Pohjolan lahjoittaman

4000 euron tutkimusstipendin VTL Sikke Leini-

kille korkeasti koulutettujen pätkätyökokemuk-

sia käsittelevästä väitöstutkimuksesta Pelon ja

toivon välissä. Pätkätyöläisen urakerronta. Se

tarkastetaan Helsingin yliopiston Valtiotieteelli-

sessä tiedekunnassa. Tutkimukseen haastateltiin

35 pätkätyöläistä.

Hyvä paha pätkätyö


Jotta talouden taantumasta selvitään, suomalaisten pitäisi kuluttaa enemmän. Tätä mieltä on niukka enemmistö Akavan jäsenliittojen puheenjohtajista.

”Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käytön lisääminen on järkevä ajatus, ja tukee työllisyyttä Suomessa. Tätä olisi pitänyt korostaa jo ennen taantumaa”

Pitääkö suomalaisten kuluttaa enemmän?

Kerskakulutukseen ei yllyttänyt kukaan Akavalaisen galluppiin osallistuneesta, mutta kotimaisia hankintoja ja erityisesti palvelujen käyttöä suositeltiin.

– Ennen kaikkea kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käytön lisääminen on järkevä ajatus, ja tukee työllisyyttä Suomessa. Tätä olisi pitänyt korostaa jo ennen taantumaa, sanoo Suomen farma-sialiiton puheenjohtaja Inka Puu-malainen.

– Talouden pyörät pyörivät vain jos kulutetaan, mielellään kotimaista. Esimerkiksi rakenta-misessa on työvoimaa saatavana ja hinnat ovat kuluttajaystävälliset, korostaa Myynnin ja markkinoin-nin ammattilaiset SMKJ:n pu-heenjohtaja Jarmo Hyvärinen.

Kestävää kuluttamistaEkologinen jalanjälki halutaan taantumatalkoissakin pitää piene-nä. Kulutuksen lisääminen laman estämiseksi ei kuulostanut hyvältä ajatukselta ympäristön kannalta. Tuhlaamalla ei tueta kestävää ke-hitystä.

Kulutuksen lisäämiseen kriit-tisesti suhtautuneet pitivät kui-tenkin tärkeänä sitä, että kaikkea normaalia elämiseen tarvittavaa ostetaan.

– En usko kulutushysteriaan ja amerikkalaiseen malliin siitä,

että järjettömän kulutuksen pi-täisi pyörittää maailman taloutta. Mutta ei alavireisiä mielialoja tar-vitse lietsoa entisestään. Ne, joilla on työpaikat, voivat hyvin jatkaa kuluttamista. Ehkä on hyvä hetki pohtia omaa kuluttamiskulttuu-ria, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm.

Suomalaisten pitäisi vastaa-jien mukaan kuluttaa enemmän aineettomiin hyödykkeisiin. Pal-veluja ostamalla saa lisää vapaa-aikaa, joka pa-rantaa omaa jaksa-mista.

To i s a a l t a kuluttamisen vähentämis-tä ei pidetty toivottavana.

– Niiden, joiden tulo-taso mm. pal-kankorotusten, a suntola inojen koronlaskun yms. seurauksena paranee, ei pidä turhaan leikata kulutusta ja pahentaa taantumaa, korosti Tra-denomiliiton puheenjohtaja Niko Aaltonen.

Miksi kysyimme?Valtiovalta tai elinkeinoelämä ei-vät kaksin tätä maata talouden suosta nosta. Taantumatalkoot

ovat koko kansan – ja erityisesti työn syrjässä vielä kiinni olevan, palkkaa nauttivan työntekijän – asia. Kansalaisen talkoovälineeksi on tarjottu kuluttamista.

Järkevää kuluttamista perään-kuulutti jo pääministeri Matti Vanhanen uudenvuodenterveh-dyksessään.

– Myös me kaikki suomalai-set voimme vaikuttaa tilanteeseen tekemällä järkeviä ja tarpeellisia

hankintoja sekä käyttämällä palveluita, kun se on

tarpeen.Arjessa tilan-

ne on kuiten-kin monen k o h d a l l a toinen. Uu-tiset tuhan-sista ja taas tuhan s i s t a

lomautetuista ja irtisanotuis-

ta lisäävät pelkoa omasta pärjäämises-

tä, eikä kukkaron nyöre-jä helposti löysäillä. Pahan päivän varalle säästäminen saa uuden merkityksen.

Luonnolle taantuma on jo teh-nyt hyvää. Energiankulutus vä-henee ja päästöt pienenevät, kun tehtaat seisovat.

Pitäisikö siis kuluttaa vai ei?(TA)

Ei 47%

Kyllä 53%

N=17

Asian laita

Aka-noita

N okian toimitusjohta-ja Olli-Pekka Kallas-vuo julkisti firman-sa tuloksen. Viivan

alle oli kertynyt noin viisi miljardia (5 000 000 000) euroa. Karttayh-tiö Navteqin ostoon oli kuitenkin uponnut yhdet viisi miljardia, ja se pudotti Nokian omavaraisuusasteen 46 %:iin. Talouselämän yritysana-lyysissä Nokian arvosana laski sen takia kymppi miinukseen oltuaan aikaisemmat kymmenen vuotta täy-si kymppi.

Kännykkäkielellä kysytään nyt: onks paha paikka?

On se!

Nokian työntekijöillä ainakin. Kal-lasvuon mukaan on “impossible to imagine”, ettei yrityksen kamalalla ahdingolla olisi vaikutuksia henki-löstöön.

Jokin tuossa lausahduksessa kuulosti tutulta tai tarkemmin sanoen ei kuulostanut ollen-kaan tutulta. Nokialta on totuttu kuulemaan sen tapaisia lauseita kuin thinking outside the box tai rewrite the rules. Nyt näyttää kuitenkin yhtäkkiä tulleen liian kova haaste. Mielikuvi-tus tekee tenän. Ei mahda mitään.

Ehkä Kallasvuon olisi pitänyt vetää ylleen tumman pukunsa sijasta sen urheiluvälineval-mistajan verkkarit, jonka iskulause on Impos-sible is nothing.

Nokia on sentään nostanut yhden viisimiljoo-naisen kansakunnan lamasta, tunkenut maa-pallon puolilleen kännyköitä ja sinkauttanut entiset pomonsa Shellin ja Hewlett-Packar-din hallitukseen. Nokian sana on perustusla-ki. Eikö nyt voisi syntyä sellaista innovaatiota, että kaverit saisivat pitää työnsä, kun jokaista työntekijää kohti kertyi sentään 41 360 euroa liikevoittoa?

Sori.

Ei pysty. Liian hapokasta.

Kola-Olli-Pekka



T yölainsäädännön valvon-nalla ei ole kyetty enna-kolta luomaan riittävästi

paineita lakien noudattamiseen. Myöskään valvonnan jälkikäteiset keinot eivät johda tavoiteltuun tulokseen jatkuvan resurssivajeen vuoksi. Valvonnan vaikuttavuu-den ja resurssien lisäämisen ohella on Akavan mielestä otettava käyt-töön myös muita keinoja, joilla lainsäädännön noudattamista te-hostetaan.

Ammattiliitto edustamaanAkava pitää varteenotettavana kei-nona sitä, että kuluttaja-asioiden ryhmäkanteen tyyppinen riitau-tusmenettely ulotetaan työoikeu-dellisiin riitoihin. Asianosaisena oikeudenkäynnissä ei tällaisessa tapauksessa olisi enää yksittäinen työntekijä, vaikka tuomion vaiku-tukset häntä sitoisivatkin.

Luonteva taho riitoja ajamaan olisi ammattiliitto, joka voisi nos-taa kanteen työntekijäryhmän puolesta ilman, että jokainen ryhmän jäsen erikseen valtuuttaa liiton ajamaan juttua. Riitautta-misen kielteiset vaikutukset työn-tekijän työuraan tai kuluriski eivät tällöin henkilöityisi, kuten nykyi-sin.

Järjestöjen kanneoikeutta poh-dittiin SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisessä oikeudellisessa seminaa-rissa viime vuoden lopulla. Erityi-sesti irtisanomis- tai lomautusrii-dat, määräaikaisuuden perusteen

Kuluttajien ryhmäkanne käyttöön työelämässä Ammattiliittojen oikeus nostaa ryhmäkanne voi Akavan mukaan parantaa työlainsäädännön noudattamista. Nyt vain harva työntekijä uskaltaa kannella, jos työ- paikalla rikotaan lakia.

oikeellisuus ja yhdenvertaisen kohtelun rikkomistapaukset näh-tiin tilanteiksi, joissa järjestöjen kanneoikeus voisi tuoda merkit-tävästi lisää työkaluja riidanrat-kaisuun.

Oppia kuluttajalaistaKuluttajien mahdollisuutta oi-keudelliseen riidanratkaisuun hel-potettiin ryhmäkannelailla, joka tuli voimaan lokakuussa 2007. Sen mukaan kuluttaja-asiamies voi toimia kuluttajien edustajana kuluttajasuhteita koskevassa riita-asiassa ilman nimenomaista val-tuutusta.

Tuoreen lain merkitys on nä-kynyt ennen kaikkea kuluttaja-asiamiehen neuvotteluaseman kohentumisena. Ryhmäkanteen mahdollisuus kannustaa yrityk-siä ja muita elinkeinoharjoitta-jia noudattamaan lakia, sillä lain rikkomisen taloudelliset seuraa-mukset ja imagon säilyttäminen luovat paineita toimia oikein. Ryhmäkanteesta hyötyvät paitsi kuluttajat myös yritykset, jotka muutoinkin ovat sitoutuneet ku-luttajansuojan vaatimuksiin.

Työ- ja kuluttajalainsäädän-nön yhteisenä piirteenä on hei-komman osapuolen suojelu. Sekä työntekijää että kuluttajaa on pe-rinteisesti pidetty sopimussuhteen altavastaajina, joiden turvaksi so-pimusvapautta on rajoitettu lain-säädännöllä. Suojan tarve koros-tuu oikeudellisissa riitatilanteissa.

Kustannukset pelottavat

Työnantajan kohdeltua työnteki-jää laittomasti työntekijän asema on hankalampi kuin kuluttajan ja kynnys oikeudelliseen riidanrat-kaisuun korkeammalla. Työsuh-de on luonteeltaan niin sanottu kestovelkasuhde. Oikeudet ja vel-vollisuudet eivät ole kertaluontei-sia, kuten usein kuluttajasuhteis-sa, vaan kestävät koko työsuhteen ajan.

Kuluttajan havaittua elinkei-nonharjoittajan rikkovan kulutta-jansuojaa hänen ei tarvitse jatkossa käyttää saman elinkeinonharjoit-tajan palveluksia. Työnantajan vaihtaminen sen sijaan on paljon hankalampaa. Laiton olosuhde tai kohtelu saattaa jatkua pitkään, koska työntekijä ei uskalla riitaut-taa asiaa.

Leimautumisen pelko, työ-paikan menettämisen uhka ja huomattava kuluriski tekevät oi-keudellisen riitauttamisen työnte-kijälle vaikeaksi, vaikka lainrikko-mus olisi ilmeinen ja taloudellinen intressi merkittävä. Kuluttajalla oikeussuojan toteuttaminen ka-riutuu yleisemmin oikeudenkäyn-nistä aiheutuvien kulujen pelkoon ja hankalaan menettelyyn. Oi-keudenkäynnin kohteena oleva taloudellinen intressi on usein vä-häisempi kuin taloudellinen kulu-riski.

Maria Löfgren


T yönantaja on tähän asti voinut määrätä koeajan työntekijälle, joka on

työskennellyt yrityksessä samoissa tehtävissä vuokrafirman kautta.

– Käyttäjäyritys johtaa ja val-voo työntekijän työntekoa ja saa käsityksen työntekijän työtaidosta siitä huolimatta, että työnantaja-na toimii vuokrayritys. Tämän vuoksi oli kohtuutonta ja koeajan tarkoituksen vastaista, että käyttä-jäyritys saattoi määrätä aiemmin samoissa tehtävissä työskennel-leelle koeajan, sanoo Akavan laki-mies Maria Löfgren.

Nyt koeaikaa ei voi määrätä, jos työntekijä on työskennellyt

yrityksessä samankaltaisissa tehtä-vissä vuokratyöntekijänä koeajan enimmäispituuden ajan. Myös alle enimmäispituuden kestänyt työsuhde huomioidaan. Tällöin mahdollisesta koeajasta vähenne-tään se aika, jonka työntekijä on ollut vuokratyöntekijänä käyttä-jäyrityksessä.

Löfgren korostaa, että uudistus lujittaa vuokratyöntekijän työsuh-deturvaa.

Kirjallinen selvitys kaikilleVuokrayrityksen on automaatti-sesti annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista,

Vuokratyöntekijän

asema parani

Vuoden alussa voimaan tulleet

lainmuutokset parantavat

vuokratyöntekijän asemaa.

Akavalaisille tärkeitä ovat koeajan

käyttöä ja tiedonsaantioikeuksia

koskevat uudistukset.

jos työsuhde on toistaiseksi voi-massa oleva tai määräaikaisuus jatkuu yli kuukauden. Nyt myös alle kuukauden mittaisista työsuh-teista on annettava selvitys mikäli vuokratyöntekijä sitä pyytää. Vel-voitteen laiminlyönnistä voi saada sakot.

Lakimuutokset parantavat li-säksi käyttäjäyrityksen henkilös-tön edustajan tiedonsaantioikeutta tilanteissa, joissa vuokratyönte-kijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien ja sopimusten soveltamisesta on erimielisyyksiä. Vuokratyöntekijän on kuitenkin itse valtuutettava käyttäjäyrityk-sen henkilöstön edustaja hankki-


”Kesto tuntematon”

Tradenomiliiton jäsenistä muutama

prosentti työskentelee vuokratyöfir-

mojen palveluksessa. Liiton työsuh-

delakimiehen Sanna Knuutin mukaan

vuokratyöfirmoista tulee suhteelli-

sesti enemmän yhteydenottoja kuin

muualta.

Suurin ongelma on työsuhteen

keston kirjaaminen työsopimukseen.

Kesto jätetään usein avoimeksi, tai

sidotaan käyttäjäyrityksen tilauksen

kestoon.

– Tämä aiheuttaa epävarmuutta.

Työntekijä ei tiedä, milloin työsuhde

on päättymässä. Työntekijällä ei kui-

tenkaan ole mahdollisuutta yleensä

itse irtisanoutua, koska työsuhde on

määräaikainen. Työnantaja puoles-

taan voi päättää työsuhteen heti il-

man varoitusaikaa vedoten tilaukseen

päättymiseen.

Knuuti uskoo, että vuoden alussa

voimaan tulleet lakimuutokset koe-

ajasta parantavat vuokratyöntekijän

oikeuksia.

– Tiedossa on tapauksia, joissa

henkilö on ollut ensin jopa vuoden

töissä yrityksessä vuokratyöfirman

kautta, ja sitten hänet on otettu vaki-

tuiseksi työntekijäksi. Uusi työsuhde

on kuitenkin purettu koeajalla.

– Yhteydenottojen perusteella

vuokratyöntekijöiden kohtelu on pa-

rantunut viime aikoina. Paljon on vie-

lä tehtävää, jotta vuokratyöntekijöiden

työsuhdeturva olisi muiden työnteki-

jöiden tasolla, Knuuti muistuttaa.

Vuokratyöntekijän

asema parani

Helpotusta työvoiman saatavuuteen

Noin 80 prosenttia vuokratyövoimaa

käyttävistä yrityksistä kertoo, että

vuokratyöllä parannetaan työvoiman

saatavuutta. Vuokratyötä käytetään

erityisesti sijaisuuksissa ja ruuhka-

huipuissa. Viidennes henkilöstöpalve-

luyritysten asiakkaista kertoo myös

käyttävänsä henkilöstövuokrausta

rekrytointikanavana. Erilaisten rekry-

tointipalvelujen tarve on yrityksissä

kasvussa.

Tiedot käyvät ilmi Henkilöstö-

palveluyritysten Liiton (HPL) tutki-

muksesta, joissa kartoitettiin hen-

kilöstöpalvelualaa työntekijöiden,

työnantajien ja henkilöstöpalvelualan

yritysten näkökulmista.

Alan pelisääntöjen noudattami-

nen ja työnantajien järjestäytyminen

koetaan aiempaa tärkeämmäksi.

Henkilöstövuokrausyritykset työl-

listivät vuonna 2007 yli 30 000 työnte-

kijää henkilötyövuosissa mitattuna.

www.hpl.fi

Suomessa oli vuonna 2006 noin

100 000 vuokratyöntekijää.

Lokakuun 2008 jälkeen on kadon-

nut jopa 30 000 vuokratyöpaikkaa

(Työministeriö, Nelosen uutiset)

maan vuokratyönantajalta tarvit-tavat tiedot.

– Tiedonsaantioikeus edistää varmasti riitatilanteiden sovinnol-lista ratkaisua. Käyttäjäyrityksen henkilöstön edustaja tuntee muu-toinkin työolosuhteet ja työpaikan tilanteen. Uudistus on periaat-teellisestikin merkittävä, koska se vahvistaa henkilöstön edustajien toimivaltuuksia, sanoo Löfgren.

(TA)

21

Työvoiman vuokrauksessa vuok-

rayritys työnantajana asettaa

vastiketta vastaan työntekijänsä

eli vuokratyöntekijän ulkopuo-

lisen tahon eli käyttäjäyrityksen

käyttöön.

Vuokratyöntekijä sopii työsopi-

muksen vuokrayrityksen kanssa.

Vuokrayritys ja käyttäjäyritys so-

pivat toimeksiannon sisällöstä,

kestosta ja vastikkeesta. Käyttä-

jäyritys johtaa ja valvoo vuokra-

työntekijän työtä.

Ku

va: H

enri

k S

öre

nse

n/G

ori

lla

Kahta puolta


Hankkeesta vastaava valtiosihteeri Timo Reina on toista mieltä.

– Alueellistamista on toteutettu hyvää henkilös-töpolitiikkaa ja henkilöstön asemaa muutostilanteissa koskevia valtion periaatteita noudattaen. Siirtymävai-heet luovat silti aina epävarmuutta, korostaa Reina.

Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsee poliisin tie-totekniikkakeskuksen siirron Rovaniemelle, poliisin tekniikkakeskuksen siirron Kuusankoskelle ja sisäasi-ainhallinnon palvelukeskuksen siirron Joensuuhun.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JU-KOn lakimies Tarja Niemelä ei pysty nimeämään yhtään akavalaisten kannalta hyvin onnistunutta esi-merkkiä alueellistamisesta. Tosin siirtoja on toistai-seksi tehty vähän.

Osaaminen ei siirry – vai siirtyykö?Niemelä pelkää, että laitosten ja virastojen toiminnot vaarantuvat, kun korkeasti koulutettu ja kokenut työ-voima ei siirry alueille.

– Seinäjoelle alueellistetun maaseutuviraston noin sadasta akavalaisesta siirtyi tai on siirtymässä alle kymmenen. Kuten viraston johtajakin on todennut, ongelmana on asiantuntijoiden katoaminen.

Lääkelaitoksen kohdalla on aiheellinen huoli siitä, miten lääkevalvonnan käy.

Valtion virastojen huippuosaajat ovat kysyttyjä myös yksityisillä työmarkkinoilla.

– Huippuosaajat rekrytoidaan tai headhuntataan ensimmäiseksi, kun tieto alueellistamisesta tulee jul-kisuuteen.

Timo Reina muistuttaa, että alueellistamisen koh-teita on noin 150. Niistä jokainen on oma tapauk-sensa.

– Kunkin viraston johto laatii suunnitelmat ja vastaa siitä, että osaamista voidaan siirtää ja toimin-ta turvata. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen pitää panostaa myös siksi, että henkilöstö vaihtuu elä-köitymisen vuoksi nopeasti lähivuosina.

– Esimerkiksi Lääkelaitoksella on viiden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa muutos voidaan hallitus-

Lähes 3 600 valtion työpaikkaa on siirretty pois

pääkaupunkiseudulta. Palkansaajajärjestöjen

mielestä alueellistamisen nimellä kulkeva hanke

on ajanut virastot ja laitokset epämääräiseen

odotustilaan, joka koettelee henkilöstön jaksamista.

ti tehdä. Lääkelaitoksessa on ollut mittava vaihtuvuus aiemminkin, vaikka se on sijainnut Helsingissä. Pi-demmän päälle vaihtuvuus saattaa palautua normaa-limmalle tasolle.

Voisiko jotain tehdä toisin? Timo Reinan mu-kaan valtion pitää pystyä toimimaan entistä enem- män konsernina, kun se toteuttaa henkilöstöpolitiik-kaa.

– Tähän suuntaan ollaan menossa. Ylikorostunut sektori- tai virastokohtainen ajattelu saattaa hidastaa henkilöstöpolitiikan toteuttamista.

Haasteena on myös löytää henkilöstölle muita töi-tä tilanteissa, joissa alueellistamisen kautta aiemmassa toimessa jatkaminen ei ole mahdollista.

Niemelä parantaisi avoimuutta ja tarkastaisi me-nettelytapoja.

– Henkilöstö on otettava mukaan alusta asti alu-eellistamista valmisteleviin työryhmiin. Esimerkiksi Lääkelaitoksen tapauksessa Kuopion ja Oulun valinta sijoituspaikaksi kerrottiin henkilöstölle lehdistötilai-suuden jälkeen. Menettelystä on kanneltu oikeus-kanslerille.

Säästöä vai ei?Myös alueellistamisen kustannukset pitäisi Niemelän mielestä laskea.

– Samaan aikaan kun valtionhallinnossa on me-nossa suuriin säästöihin pyrkivä tuottavuusohjelma, saa alueellistaminen ilmeisesti maksaa mitä vaan. Pääsopijat JUKO, Pardia ja JHL ovat pyytäneet edus-kunnan tarkastusvaliokuntaa selvittämään, mitkä ovat todelliset kustannukset.

Reinan mukaan alueellistaminen on toteutettu budjettikehysten puitteissa.

– Siirtymävaiheessa syntyy lisäkustannuksia jonkun verran, yleensä henkilöstön tukitoimista ja toimitilaratkaisuista. Pidemmän päälle saadaan myös taloudellisia hyötyjä alhaisempina tilakustan-nuksina ja vähäisempänä vaihtuvuutena. On näh-tävä se, mihin tähdätään: vuosien ja vuosikymmen-ten päähän.

(TA)


L appeenrannan teknillinen yliopisto uusi strategiansa vuonna 2007. Osastojako

romutettiin, ja tilalle tuli kolmen tiedekunnan malli. Uudistuksella haluttiin poistaa päällekkäisyydet eri yksiköiden väliltä.

Toiminnan tehostamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi yliopisto käynnisti viime marras-kuussa yt-neuvottelut noin 30–50 työntekijän vähentämiseksi. Irtisa-nottujen määräksi vahvistui tam-mikuun lopussa 12 työntekijää. Neljä tutkimus- ja opetushenki-lökuntaan kuuluvaa irtisanoutui itse. Muuten yliopisto toteuttaa henkilöstövähennykset eläkerat-kaisujen ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta.

Ennakointia tarvitaanStrategiatyö on arkipäivää yliopis-toissa, eikä oman ydinosaamisen vahvistaminen ole toistaiseksi joh-tanut mittaviin irtisanomisiin.

– Lappeenrannan tapaus on ainutlaatuinen ja vaikea. Tuotan-nolliset ja taloudelliset syyt ovat selvät irtisanomistapauksissa. Mutta jos yliopisto muuttaa lin-jaansa, on ihmisten irtisanomi-nen huomattavasti vaikeampaa. Toiminnan lopettamispäätöksen on oltava selkeä, ja toiminnot on ajettava alas johdonmukaisesti,

Akavalaisia ryhmiä koskevat yt-neuvottelut ovat uutta yliopistosektorilla. Uutta on myös se, että niiden taustalla ei ollut tuotannollinen tai taloudellinen syy, vaan yliopiston toiminnassa tapahtuvat muutokset.

korostaa JUKOn yliopistosekto-rin neuvottelutoiminnasta vastaa-va Arja Vehmas.

Paikan päällä akavalaisia luot-sasi myös JUKOn neuvottelija Tarja Niemelä. Hän pelkää, että Lappeenrannasta tulee huono esi-merkki koko yliopistosektorille.

– Yliopistoissakin uudistamis-työ on tehtävä pitkäjänteisesti ja ennakoiden. Suunnitelmien on mentävä läpi koko organisaation, Niemelä korostaa.

Strategia ratkaiseeSuomen yliopistojen työnan-tajayhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallinto-johtaja Timo Lahti muistuttaa, että yliopistoissa tehtävä strate-giatyö ja toimintojen keskittä-minen eivät suinkaan merkit-se automaattisesti irtisanomisia. Niihin joudutaan turvautumaan vain, jos strategiatyössä epäonnis-tutaan.

– Huono strategia voi johtaa irtisanomisiin, sanoo Lahti.

Hän uskoo, että yliopistoissa on toimivat osallistumisjärjestel-mät, jotka turvaavat henkilöstön mukanaolon päätöksenteon eri ta-soilla.

– Henkilöstön osallistuminen on laajaa, se on yliopistoissa arki-päiväistä toimintaa.

Tietoa oltava riittävästiJotta yt-neuvottelut saadaan vie-tyä kunnialla läpi, henkilöstön ja työnantajan edustajilla on oltava riittävät tiedot. Lappeenrannas-sa neuvottelujen alkua jouduttiin lykkäämään, sillä työnantaja ei onnistunut toimittamaan tarpeek-si yksityiskohtaisia tietoja riittävän aikaisessa vaiheessa.

– Vaikka luottamusmiehillä on perustiedot tehtäviensä hoitami-sesta, tositilanteita varten ei voi harjoitella. Luottamusmiesten on tiedettävä, mitä tarkoittaa se, että työnantajan on toimitettava tar-peeksi yksityiskohtaiset tiedot riit-tävän aikaisessa vaiheessa, tai mitä yt-prosessin aikataulu merkitsee, muistuttaa Arja Vehmas.

- Luottamusmiehet joutuvat ottamaan entistä enemmän kantaa niin sanottuihin koviin asioihin. Esiin nousevat paitsi työsuhdetur-va, myös henkilöstön asema orga-nisaation muutoksessa, vaikutuk-set palkkoihin ja tehtäviin ja niin edelleen, sanoo Vehmas.

JUKO järjestää yliopistosekto-rin akavalaisille luottamusmiehil-le vuonna 2009 kaksi räätälöityä kurssia.

(TA)

Toiminnan muutos yliopiston yt-neuvottelujen taustalla Lappeenrannassa

Luottamusmiesten koulutusta tehostetaan, lupaavat JUKOn Arja Vehmas ja Tarja Niemelä


K orkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämis-tä selvittänyt työryhmä

ehdottaa, että jokaisessa korkea-koulussa hyväksytään toiminta-tapa, jossa kannustetaan ja tarjo-taan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luo-daan edellytyksiä yritysten kasvul-le. Mietintö luovutetaan ministeri Virkkuselle helmikuussa.

Käytännössä korkeakouluja kannustetaan laatimaan yrittäjyys-strategia tai sisällyttämään yrittä-jyys korkeakoulun kokonaisstra-

tegiaan. Yrittäjyyden tulee näkyä niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin yhteiskunnallisessa vaikutta-misessakin.

Yrittäjyys halutaan kirjatta-vaksi korkeakoulun ja opetusmi-nisteriön väliseen sopimukseen. Työryhmän mukaan myös minis-teriön ohjaus- ja rahoitusjärjestel-mää on uudistettava yrittäjyyttä tukevaksi.

Opettajankoulutuksessa on kehitettävä yrittäjyyskasvatuksen opintosisältöjä ja toimintamalle-ja. Myös jo toimivien opettajien

Korkeakoulujen kannustettava

opiskelijoita yrittäjyyteenyrittäjyyskasvatuksen osaamista on parannettava.

Nykytaso vaihteleeYrittäjyyttä edistetään jo nyt mo-nissa korkeakouluissa. Ongelma-na on, että taso vaihtelee suuresti. Uusilla ehdotuksilla halutaan luo-da minimitaso kaikkiin korkea-kouluihin.

Työryhmä korostaa myös in-novaatioiden syntyä. Liian moni idea jää hiomatta innovaatioksi korkeakouluissa. Ratkaisuna tä-hän on syvempi yhteistyö korkea-

Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja yrittäjiä. Siksi korkeakoulujen aineopetukseen halutaan yrittäjyyteen valmentavia opintoja.

Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä ja

yrityksiä. Jopa 80 prosenttia uusista

työpaikoista on syntynyt pienissä ja

keskisuurissa yrityksissä vuoden 1995

jälkeen. Tämän päivän ongelma on,

että harva korkeakouluopiskelija ryh-

tyy yrittäjäksi, vaikka kiinnostusta on.

Opiskelijat eivät myöskään saa tietoa

siitä, että omaa ammattia on mahdol-

lista harjoittaa yrittäjänä.

Suomessa on myös selvästi vä-

hemmän kasvuhakuisia yrityksiä kuin

muissa korkean osaamistason maissa.

Kasvavan yrityksen takana on usein

akateeminen yrittäjä. Korkeakoulut

voisivat edistää kasvuyrittäjyyttä tar-

joamalla heille nykyistä enemmän

täydennys- ja lisäkoulutusta.

Suomi haluaa vähentää yritysten hallinnollista taak-kaa neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Akava kannattaa tavoitetta, mutta vaatii, ettei palkan-saajien suojana olevaa lainsäädäntöä pureta.

Korkeakoulujen kannustettava

opiskelijoita yrittäjyyteen

Lisäksi viranomaisten tietojen-vaihtoa kehitetään. Tarkoituksena on yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen sisältämiä tie-donantovelvoitteita sekä kehittää viranomaisasiointia.

Tiedonantovelvoitteet selvitetäänPyrkimyksenä ei ole purkaa sään-telyä tai muuttaa nykyisille sää-döksille asetettuja yhteiskunnal-lisia tavoitteita. Akava kannattaa hallinnollisen taakan vähentämis-tä, mutta katsoo, ettei se saa joh-taa palkansaajien suojaksi sääde-tyn lainsäädännön purkamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää vuonna 2009 hallin-nonalansa lainsäädännön yritys-ten hallinnollista taakkaa aiheut-tavat työnantajana toimimiseen liittyvät tiedonantovelvoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta selvitetään työ-suojelu-, sosiaalivakuutus-, työ-terveyshuolto- sekä tasa-arvolain-säädäntö. Jatkotoimia arvioidaan vastuuministeriöiden ja keskeisten työmarkkinaosapuolten yhteistyö-nä kolmikantaisesti.

Jaana Meklin

Yritysten hallinnollinen taakka kevenee

Palkansaajan suoja turvattava

Suomen hallituksen pyrkimysten taustalla on Euroopan komission tavoite, jonka mukaan EU-lain-säädännöstä ja sen täytäntöönpa-nosta yrityksille aiheutuvaa hal-linnollista taakkaa vähennetään 25 prosenttia vuoteen 2012 men-nessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä esittää vä-liraportissaan, että hallinnollista taakkaa vähennetään Suomessa komission tavoitteen mukaisesti. Lähtötasoksi otetaan vuosi 2006. Valtion taloudellisen tutkimus-keskuksen mukaan yritysten hal-linnollinen taakka on Suomessa noin kaksi prosenttia bruttokan-santuotteesta.

Ohjausryhmä on asettanut seuraavat ns. prioriteettialueet: ve-rotus, tilastointi, maataloustukiin liittyvät menettelyt, elintarvike-turvallisuus ja laatu, työnantajana toimimisen tiedonantovelvoitteet, taloushallinnon raportointia kos-keva lainsäädäntö ja ympäristölu-pamenettelyt. Vähentämistoimia voidaan kohdentaa myös muille alueille.

Asiointi sähköiseksiSähköisen asioinnin kehittäminen on keskeinen keino yksinkertais-taa yritysten tiedonantovelvoit-teisiin liittyviä menettelytapoja ja siten vähentää hallinnollista taak-kaa. Sähköisen asioinnin asiakas-lähtöistä kehittämistä jatketaan kaikilla hallinnonaloilla ja eri hal-linnonalojen kehittämishankkei-ta koordinoidaan tehokkaammin.

Väliraportti on laajalla lausuntokierroksella.

Sen jälkeen TEM laatii ohjausryhmän kanssa

esityksen valtioneuvoston periaatepäätöksek-

si yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä

koskevaksi kansalliseksi toimintaohjelmaksi.

koulujen ja elinkeinoelämän välil-lä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä.

Hanke on myös aluepoliitti-sesti tärkeä, sillä kaikki alueelliset toimijat eivät vielä puhalla yhteen hiileen. Korkeakoulujen, erityises-ti ammattikorkeakoulujen, yrittä-jyyskoulutuksen tulisi vahvistaa alueellista ja paikallista elinkeino-rakennetta.

Mats Nyman


Kuva: Anja Huovio


Suomen uusi työmarkkina-malli on pitkän ja keskipit-kän aikavälin rakennepoli-

tiikkaa. Joustoturvan on vastattava tämän hetkisen vaikean suhdanne-tilanteen aiheuttamiin työmarkki-naongelmiin kuten kasvaviin irti-sanomisiin ja lomautuksiin.

Mikäli työttömyyden annetaan kasvaa merkittävästi, se vaikeuttaa pidemmän aikavälin rakennepo-litiikan toteuttamista. Siten jous-toturvan nykyisen suhdannetilan-teen hoitoon liittyvät toimenpiteet tukevat myös pidemmän aikavälin rakennepolitiikan hoitamista.

Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. Korke-ampi työllisyysaste, alhainen työt-tömyys ja hyvä työn tuottavuus parantavat myös kansakunnan kilpailukykyä.

Kaikille kansalaisille halutaan turvata edellytykset jatkuvalle työllistymiselle. Myös työpaikko-jen laatua ja työelämässä jatkamis-ta nykyistä pidempään halutaan parantaa. Elinkeinoelämän näkö-kulmasta tämä tarkoittaa riittä-västi osaavia ja tuottavia työnte-kijöitä.

Uudelle työmarkkinamallille

luodaan puitteita

Rakennemuutokset koettelevat työmarkkinoita. Niiden toimivuuden turvaaminen on syksyllä 2007 asetetun kolmikantaisen joustoturvahankkeen päämäärä.

Lainsäädäntö arvioidaan

Työvoiman käyttötapoja koskeva lainsäädäntö, työaikasääntely, yri-tystoiminnan muutoksia koskeva sääntely ja paikallinen sopiminen arvioidaan työelämän sääntelytyö-ryhmässä.

Työn ja vapaa-ajan yhteen-sovittamiseksi perataan työaika-säännöksiä ja selvitetään mahdol-lisuuksia joustavien työaikojen käyttöön, työaikapankki mukaan lukien. Sopimusjärjestelmän toi-mivuus ja paikallinen sopimi-nen edellyttävät Akavan mukaan

Toimivat työmarkkinat

Suomen kultainen kolmio - uuden työmarkkinamallin kolme perusulottuvuutta

Työelämän ulkopuolelta työhön sujuvasti

työvoimavarat ja osaaminen tehokkaasti käyttöön

Työelämän laatuparemmaksi

hyvinvoiva työvoima,pidemmät työurat

Työstä työhön nopeastihyvät edellytykset jatkuvalle työllistymiselle


Työministeri haluaa kehittää turvallista työelämää

sitä, että luottamukselliset yhteis-työsuhteet taataan kaikilla sopi-musjärjestelmän tasoilla. Akava korostaa lisäksi ympäristönäkö-kohtia työlainsäädännön tulevai-suuden haasteisiin varauduttaes-sa.

Laatua paremmaksiTyöelämän joustavuutta ja turval-lisuutta lisääviä tekijöitä kehite-tään työelämän laatutyöryhmäs-sä. Työpaikkatason tavoitteena on työelämän laadun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen. Työryhmä on kou-luttanut TE-keskusten yritysneu-vojia, jotta nämä omassa työssään pitäisivät esillä työelämän laadun merkitystä menestyvän yritystoi-minnan osatekijänä.

Muutosturva kuntoonSiirtymävaiheen hallintaryhmä keskittyy ensin taantuman ta-kia työmarkkinoilla kiireellisek-si muodostuneisiin kysymyksiin. Tärkein asia on muutosturvan kehittäminen. Akava kannattaa priorisointia: irtisanotut ovat tär-kein muutosturvan piiriin kuu-luva ryhmä. Jos resursseja riittää, piiriä voidaan laajentaa toistaisek-si lomautettuihin.

Tämän ”palonsammutusvai-heen” jälkeen työryhmä miettii keinoja työmarkkinoiden toimi-vuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä.

Pekka Immeli


Joustoturvahanke käynnistyi

vuonna 2007 ja sen määräai-

ka on vuoden 2010 loppuun.

Hanketta ohjaa kolmikantai-

nen työryhmä, jonka puheen-

johtaja on työministeri Tarja

Cronberg. Käytännön muutos-

tarpeita pohditaan kolmes-

sa alaryhmässä. Akavaa jous-

toturvahankkeessa edustavat

Pekka Immeli, Maria Löfgren,

Ulla Aitta ja Heikki Taulu.

n – Työelämän joustoturvan luo-minen on viime vuosina painot-tunut työelämän joustavuuden suuntaan. Nykyisessä taloudel-lisessa tilanteessa on painopiste siirrettävä kohti turvallisemman työelämän kehittämistä, linjasi työministeri Tarja Cronberg työ-elämän joustoturva-tutkijasemi-naarissa tammikuussa.

Suomalaiset suhtautuvat glo-balisaation työmarkkinoille aihe-uttamiin haasteisiin selvästi kiel-teisemmin ja varautuneemmin kuin muiden Pohjoismaiden kan-salaiset. Ministeri Cronbergin mukaan syynä suomalaisten asen-noitumiseen on se, että Suomessa turvan taso ei vastaa kansainvä-listyneen talouden lisäämää työ-markkinoiden epävakautta.

n Akavan uudistettu verkkopal-velu on avattu 9.2. tutussa osoit-teessa www.akava.fi. Uuden ulko-asun ja rakenteen lisäksi sivustolla on uusia toimintoja, jotka paran-tavat sivuston käytettävyyttä.

Nykyaikaisen julkaisujärjestel-män myötä käytössä on monipuo-liset työkalut sisällöntuotantoon ja -hallintaan. Julkaisujärjestel-män toimittajana on Poutapilvi Oy. Verkkopalvelu-uudistus to-teutettiin käytettävyysselvityksen tulosten pohjalta.

Uuden sivuston etusivulla on pikalinkkejä sivuston eri osioihin ja yksittäisillä sivuilla on pika-osoitteet. Uutisia voi tilata RSS-syötteiden avulla ja uutiskirjei-den jakelu tapahtuu keskitetysti järjestelmän kautta. Lisäksi ha-kutoimintoa on tehostettu ja ta-pahtumakalenterin kautta voi il-moittautua tapahtumiin. Entistä laajempi Opiskelijat-osio auttaa

Akavan sivusto uudistui

opiskelijoita löytämään järjestäy-tymiskanavan helposti.

Julkisen verkkopalvelun rin-nalla on uudistettu Akava-yh-teisön sisäinen verkkopalvelu, Akaverkko, joka palvelee Akavan hallituksen ja toimikuntien jäse-niä sekä Akavan muita verkostoja. Akaverkon käyttäjätunnukset saat täyttämällä rekisteröitymislomak-keen.

Ritva Siikamäki

– Valmius siirtyä vanhas-ta työstä uuteen työhön tai jopa kokonaan uudelle ammattialalle edellyttää sitä, että työntekijän tulo- ja työttömyysturvan taso ja keinot ovat ajan tasalla moderni-en siirtymätyömarkkinoiden vaa-timusten kanssa.

Ministeri pelkää, että lasku-suhdannetta käytetään helposti tekosyynä määräaikaisten työsuh-teiden lisäämiseen.

– Tämä ei ole oikea tie eikä edes toimivin. Määräaikainen so-pimus voi olla työnantajan kan-nalta huomattavasti jäykempi kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus.


T ilastokeskuksen tutkimus-sarja kartoitti suomalais-ten työoloja viimeisten

30 vuoden aikana. Tutkimus-sarjasta vastasi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Mai-ja Lehto, joka luonnehtii 1980- lukua työllisyyden, tietotekniikan ja osaamisen kasvun vuosikymme-neksi. Sen sijaan 1990-lukua työ-elämässä leimaavat lama, epävar-muus ja kiireen lisääntyminen.

Meneillään olevan 2000-luvun alkupuolen työelämässä on näky-vissä sekä myönteisiä että kieltei-siä kehityspiirteitä. Myönteistä on ollut palkansaajien koulutus-tason nousu, osaamisen jatkuva kehittäminen sekä vaikutusmah-dollisuuksien lisääntyminen. Uu-simmassa tutkimuksessa, joka toteutettiin keväällä 2008, on kui-tenkin jo havaittavissa työmarkki-noiden epävarmuuden kasvusta seurannutta turvattomuutta ja tehokkuusvaatimusten ylikoros-tumista.

Tilastokeskus toteutti vuosina 1977-2008 kuusi laajaa suomalais-ten palkansaajien työoloja kartoit-

tavaa tutkimusta. Tutkimussarja tarjoaa erinomaisen mahdollisuu-den tarkastella työelämän muu-toksia kolmen vuosikymmenen aikana. Viimeisimpien tutkimus-ten avulla voidaan myös verra-ta suomalaisten ja muiden EU- kansalaisten työoloja.

Suomalaiset Euroopan koulutetuimpiaYksi merkittävimmistä suoma-laisen työelämän muutoksista on palkansaajien koulutusasteen nousu. Vuonna 1977 yhdellä kymmenestä palkansaajasta oli korkea-asteen koulutus. Vuonna 2008 korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut lähes joka toinen nais-palkansaaja ja joka kolmas mies-palkansaaja. Korkeasti koulutettu-jen osuus Suomessa on Euroopan huippua.

Koulutustason kohoamisen myötä ammattirakenne on toimi-henkilöistynyt. Ylemmissä toimi-henkilöammateissa työskentelee jo joka kolmas. Monet työolojen ja työn kuormituksen muutokset, joita on havaittu työolotutkimuk-

sissa, ovatkin seurausta siitä, että toimihenkilöiden töiden sisältö ja vaatimukset eroavat suorittavaa teollisuus- tai palvelutyötä tekevi-en töiden vaatimuksista.

Työnantaja kouluttaaSuomalaisilla työpaikoilla kiin-nitetään entistä enemmän huo-miota työntekijöiden osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Vuon-na 2008 kaksi kolmesta palkan-saajasta ilmoitti osallistuneensa työantajan kustantamaan koulu-tukseen edellisen vuoden aikana. Koulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä on sen sijaan laskenut, mikä ehkä kielii koulutuksen te-hokkuusvaatimusten kasvusta.

Vuonna 1984 miespalkansaa-jat osallistuivat työantajan järjes-tämään koulutukseen keskimäärin 9,2 päivänä. Nyt koulutuspäivien lukumäärä oli 6,4. EU27-maiden vertailuissa Suomi ja Ruotsi ovat omaa huippuluokkaansa. Suo-malaiset palkansaajat kokevatkin kehittymis- ja etenemismahdol-lisuuksiensa selvästi parantuneen viime vuosina.

Työolot heijastavat yhteiskunnan muutoksia

Siinä missä 1980-lukua voidaan luonnehtia osaamisen kasvun vuosikymmeneksi, leimaa 1990-lukua lama ja epävarmuus. Nyt 2000-luvulla työelämässä on näkyvissä sekä myönteistä että kielteistä.


Vaikutusmahdollisuudet parantuneet ja heikentyneet Palkansaajien vaikutusmahdolli-suudet työnsä sisältöön ja orga-nisointiin ovat monessa suhtees-sa lisääntyneet. Poikkeus yleisessä myönteisessä kehityksessä on kui-tenkin töiden tekemisen järjestys ja työtahti. Näissä vaikutusmah-dollisuuksien koettiin heikenty-neen.

Työajat ovat vuosikymmenten mittaan joustavoituneet. 1980-lu-vun puolivälissä joka kolmannella oli mahdollisuus vaikuttaa omiin työhön tulo- ja työstä lähtöai-koihin, vuonna 2008 jo kahdella kolmesta oli liukuva työaika. Etä-työmahdollisuudet ovat nopeasti lisääntyneet. Korvaamattomien ylitöiden osuus on ollut vähene-mään päin.

Esimiehen kanssa käytävät ke-hityskeskustelut ovat tulleet osak-si työpaikkojen arkea. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti käy-neensä kehityskeskusteluja viimei-sen vuoden aikana. Keskustelujen sisältöön ei kuitenkaan aina oltu täysin tyytyväisiä.

Eurooppalaisittain Suomi erottuu selvästi muista maista. Vuonna 2005 suomalaisista pal-kansaajista 80 prosenttia ilmoit-ti käyneensä avointa keskustelua työsuorituksestaan esimiehensä kanssa. Vastaava osuus Italiassa ja Portugalissa oli 24 ja Saksassa 40 prosenttia.

Työelämän tehostumisella varjopuolensa Kiire on lisääntynyt ja haittaa en-tistä useamman työntekijän työ-tä. Työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtymässä. Kiire haittasi kor-keasti koulutettuja enemmän kuin muita palkansaajaryhmiä.

Työ kuormittaa henkises-ti enemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 1977 naisista 42 prosent-tia piti työtään erittäin tai melko raskaana. Nyt näin koki 55 pro-senttia naisista. Miehillä vastaava osuus on pysynyt vuosikymmen-ten mittaan 44-48 prosentissa. Naiset kokivat väsymystä, univai-

keuksia ja vakavan työuupumuk-sen riskiä useammin kuin miehet.

Myös ristiriitoja ilmeni työ-yksiköissä ja erityisesti esimiesten ja alaisten välillä aiempaa useam-min. Työpaikkakiusaamisesta on tullut maan tapa. Keväällä 2008 palkansaajanaisista joka toinen oli havainnut työpaikkakiusaamista omalla työpaikallaan. Suomi on tässäkin suhteessa Euroopan kär-kimaita - tosin hyvin kyseenalai-sella maineella.

Kevään 2008 vastauksissa pil-kistää jo epävarmuuden ja enna-koimattomien muutosten uhka. Puoli vuotta sitten esitettyihin kysymyksiin saatettaisiin vuoden 2009 alkukuukausina saada huo-mattavasti synkkäsävyisempiä vas-tauksia.

Ulla Aitta

Lähde:Työolojenkolmevuosikymmentä.Työolotutkimustentuloksia1977-2008.Anna-MaijaLehto-HannaSutelaHelsinki2008

Tilastokeskuksen Työolotut-kimuksen 2008 aineisto koot-tiin haastattelumenetelmällä keväällä 2008. Tutkimuksen otos oli 6500 palkansaajaa. Vastausprosentti oli 68 eli lopullinen aineisto sisältää noin 4 400 palkansaajan vas-taukset.

Akavan talouspoliittisella yksiköllä on käytössään Työ-olotutkimusten 1997, 2003 ja 2008 aineistot. Keväällä 2009 aineistot analysoidaan siten, että akavalaisten ja muiden palkansaajaryhmien työolo-jen muutoksia voidaan ver-tailla.

Palkansaajat koulutusasteen mukaan

80

60

40

20

0

100

1977 1984 1990 1997 2003 2008

55

35

10

43 33 24 18 14

4453

5644 45

13 14 2038 41

Korkea-aste

Keskiaste

Perusaste

%

Käynyt avointa keskustelua työsuorituksestaan esimiehen kanssa vuoden sisällä, EU27-maat

0 20 40 60 80 100

48

7977

73

402424

AlankomaatSuomi

Liettua

SaksaPortugali

Italia

EU27-maat yhteensä

%


– Puolustamme leijonan lailla sitä,

että sivistystä ja koulutusta ei potkita

päähän, sanoo Akavan varapuheen-

johtaja Tuomo Tikkanen.

A kavan liittokokous hy-väksyi viime marraskuus-sa keskusjärjestölle kolme

arvoa: jäsenen asialla, yhtenäinen ja yksilöllinen sekä asiantunteva edelläkävijyys. Suomen Psykolo-giliittoa luotsaavan Tuomo Tik-kasen mukaan arvojen toteutta-minen käytännön toiminnassa on Akavalle koetinkivi.

– Jos sanat ja teot eivät ole yhtä, Akava ei ole uskottava. Aka-valaiset ovat niin koulutettua ja fiksua väkeä, että katteettomat ar-vot paljastuvat välittömästi.

Yhteiskunnassa on Tikkasen mukaan nähty riittävästi kulissi-arvoja. Yritykset julistavat työnte-kijöiden olevan tärkein voimavara ja potkaisevat heistä puolet heti seuraavana päivänä ulos.

Ei vain rahastaArvoissaan Akava ankkuroi toimin-tansa asiantuntemukseen ja sivis-tykseen. Se korostaa olevansa myös sivistysjärjestö, joka puolustaa ja ke-hittää suomalaista sivistystä. Lisäk-si se on myös edunvalvontajärjestö, joka ajaa jäsentensä etuja.

– Akava haluaa sanoa, että si-vistyksen, asiantuntemuksen ja koulutuksen edistäminen on koko kansakunnan etu. Se on olennai-sesti laajempi ja jalompi missio kuin monien edunvalvontajärjes-töjen tavanomainen tavoite ”kaik-ki rahat meille ja viis muusta”.

Sivistys ja koulutus ovat myös edunvalvonnan ytimessä.

– Puolustamme leijonan lailla sitä, että sivistystä ja koulutusta ei potkita päähän. Niitä ei saa ajaa yhtään ahtaammalle, kuin nyt on palkka- ja eläkeratkaisuilla tehty.

Tikkasta huolestuttaa se, että sivistyksestä ja kouluttautumi-sesta ollaan valmiita maksamaan kunnolla vain silloin, kun koulu-tus on suoraan elinkeinoelämän ja yksityisen sektorin palveluksessa.

– Sosiaali- ja terveydenhuol-lossa sekä sivistys- ja kulttuu-rialalla koulutuksen ja pätevyyden rahallinen arvostus ei vastaa näi-den tehtävien merkitystä ja tasoa. Näillä aloilla työskentelevien aka-valaisten palkkaus on suorastaan häpeällisen heikkoa, lääkäreitä lukuun ottamatta. Lääkärit ovat

Jäsenen asialla

Yhtenäinen ja yksilöllinen

Asiantunteva edelläkävijyys

Arvot toiminnaksipositiivinen esimerkki ammatti-alasta, jota arvostetaan sekä työn-sä vuoksi että palkkauksellisesti.

Rivijäsenen luottamus punnitseeJäsenen asioiden ajaminen tarkoit-taa Tikkasen mukaan sitä, että yk-sittäinen rivijäsen voi luottaa kes-kusjärjestön huolehtivan kaikkien jäsenten edunvalvonnasta.

– Esimerkiksi palkkaedunval-vonnan onnistumista on tarkas-teltava yksittäisen akavalaisen – ja kaikkien akavalaisten – näkökul-masta. Ei riitä, jos se on onnistu-nut vain joidenkin sektorien tai liittojen näkökulmasta.

Jäsenten kirjo 33 liitossa on valtava. Silti yhtenäisessä ja yk-silöllisessä Akavassa sitoudutaan yhteiseen toimintaan.

– Yhteistä vastuuta ja toinen toistemme tavoitteiden tukemis-ta, sitähän tämä liittoutuminen tarkoittaa. Siinä jokaisella on oi-keus omaan näkökantaan, vaikka yhdessä pyritään eteenpäin, Tik-kanen muotoilee.

Haaste Akavan sisällä on siinä, että kaikkia kuullaan ja annetaan osallistumismahdollisuudet.

– Tässäkin sanojen ja tekojen on oltava yhtä. Jos ja kun olem-me avoin ja nykyaikainen toimija, myös järjestörakenteen ja kom-munikaatiomuotojen on oltava sen mukaisia. Minkään järjestön ei pidä tuntea itseään ulkopuoli-seksi ja yhteisestä toiminnasta syr-jäytetyksi, Tikkanen summaa.

(TA)

Hannamari Rinne

Akavalle arvot


n Päällystöliittoon kuuluu noin 5 000 henkilöjäsentä, joista noin 3 500 on aktiivipalveluksessa. Jä-senet toimivat maanpuolustuk-sen, rajavartioinnin ja kansain-välisen kriisinhallinnan aloilla. Jäsenistä pääosa on opistoupsee-reita. Tyypillisiä tehtäviä ovat kou-lutus-, huoltohallinto- ja tekniset tehtävät sekä erilaiset asiantunti-ja- ja päällikkötehtävät. Päällystö-liitossa on 59 jäsenyhdistystä.

Liitto on perustettu vuonna 1929. Suomen armeijan alkuai-koina aliupseereilla oli nykyter-mein ilmaistuna vapaa ateriaetu, ja kuivamuona-annokset innos-tivat varsinkin poikamiehet pe-rustamaan epävirallisia ruoan-pito-osuuskuntia ympäri maata. Taloudellis-sosiaalisten etujen ajamisesta tuli ennen pitkää liiton tärkein toimintakohde.

Taloudellisen aseman kohen-tuessa edunvalvonnassa on koros-tettu jäsenistön yhteiskunnallisen aseman ja arvostuksen paranta-mista. Tavoitteisiin on päästy pai-nottamalla erityisesti koulutuksen merkitystä.

Liitto korostaa olevansa myös “urheilujärjestö”. Jäsenet ovat tuoneet olympia- ja MM-mitalei-ta mm. ammunnassa ja ampuma-hiihdossa. Puheenjohtajana toimii Antti Kuivalainen ja järjestöpääl-likkönä Arto Penttinen.

(TA)

n Suurin uusista jäsenliitoista on SMKJ, johon kuuluu noin 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaista. Liitolla on yli sata-vuotinen historia. Ensimmäinen edeltäjä oli Finlands Handelsre-sandeförening, joka perustettiin 30 kauppaedustajan voimin vuon-na 1895.

SMKJ:llä on 26 alueellista tai toimialakohtaista jäsenyhdistys-tä. Yrittäjien yhdyssiteenä toi-mii Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät -yhdistys. Oman työttö-myyskassan SMKJ perusti 1974. Kassassa on noin 22 000 jäsentä.

Edunvalvonnan saralla liitto on taistellut mm. päivärahojen verottomuuden puolesta ja auto-edun verotuksen alentamiseksi. SMKJ:n puheenjohtaja on Jarmo Hyvärinen ja toiminnanjohtaja Vesa Jussila.

n Kuntien Tekniset KTK on käy-tännössä ainoa kunta-alan koulu-tettujen teknisten edunvalvonta-järjestö. Siihen kuuluu noin 10 500 henkilöjäsentä. Valtakunnal-lisia jäsenjärjestöjä on kuusi. Pu-heenjohtajana toimii Keijo Hou-hala.

KTK:n juuret ovat teknikoi-den, rakennusmestareiden, insi-nöörien ja diplomi-insinöörien ammatillis-aatteellisissa järjestöis-sä. Näitä kuntien toimihenkilöitä yhdisti teknisen koulutuksen ja työtehtävien luoma ammatillinen identiteetti. Varsinainen Kunti-en Teknillisten Keskusliitto KTK perustettiin Helsingissä 1970. Vuonna 1973 käyty neuvotteluoi-keuslakko loi pohjan neuvottelu-oikeuksille ja alakohtaisille sopi-muksille. Ensimmäinen teknisten oma sopimus solmittiin vuonna 1993.

KTK kuului Akavaan Uuden Insinööriliitton jäsenenä ennen vuotta 2009.

Kolme uuttajäsenliittoaUusi vuosi toi Akavaan kolme jäsenliittoa

ja 32 000 uutta henkilöjäsentä, kun Myynnin

ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry,

Päällystöliitto ry ja Kuntien Tekniset ry liittyivät

keskusjärjestöön.

31


Akava jakoi stipendejä opiskelijoille

Nimityksiä

Agronomiliiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin tammikuussa Master of Science, agronomi Ilmari Halinen, 51. Hän toimii Fintoto Oy:n toimitusjohtajana.

Ing. Fredrik Snellman, 33, återvaldes på Driftingenjörsförbundets i Finland r.f. valmöte 9.12.2008 enhälligt som ordförande för mandatperioden 2009-2010.

Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin joulukuussa yksimielisesti oululainen plastiikka-kirurgi Timo Kaukonen, 43.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheen-johtajaksi valittiin marraskuussa YTM Tero Ristimäki. Talentiaa 19 vuotta luotsannut puheenjohtaja Eila Malmström jäi eläkkeelle.

Suomen Puheterapeuttiliiton liitto-kokous valitsi 8.12.2008 hallituksen puheenjohtajaksi puheterapeutti Elisa Heikkisen, 31, Oulusta. Vuodesta 2003 liittoa luotsannut puheenjohtaja Outi Mäki palaa terveyskeskuspuheterapeutin toimeensa Juvalle.

Tradenomiliitto TRAL ry:n vt. toimin-nanjohtajaksi on nimitetty Mika Varjonen 1.1.2009 alkaen. TRAL:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Ismo Kokko siirtyi tammi-kuussa Uuden Insinööriliitto UIL ry:n neuvottelujohtajaksi.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA valitsi tammikuussa uudeksi puheenjohtajakseen 26-vuotiaan Tuomas Meriniemen, joka edustaa Tekniikan Akateemisten Liittoa (TEK). Työjaostoon kuuluvat Eero Blåfield (SLML), Vesa Engström (AKI), Tanja Haapasalo (SEFE), Elina Havu (SVAL), Kari Hankia (TEK), Kirsi Nurme (Talentia), Ulla-Mari Pasala (UIL), Pasi Pesonen (OAJ). AOVA:n ensim-mäisenä varapuheenjohtajana toimii Ulla-Mari Pasala ja toisena varapuheenjohtajana Pasi Pesonen.

Akavan puheenjohtaja Matti Vil-janen jakoi 12.12. Akavan opiske-lijastipendit yhdelletoista opiske-lijalle, jotka ovat olleet aktiivisesti edistämässä akavalaista opiskeli-jatoimintaa. Stipendit ovat arvol-taan 550 euroa.

Stipendit saivat Vesa Engström (AKI), Heidi Handolin (OAJ),

Saara Mustonen (TRAL), Mar-kus Oja (LAL), Kristiina Ruus-kanen (Talentia), Mirva Sihvo-nen (SLML), Heikki Siljamäki (SVAL), Mikko Torvela (UIL), Jaska Viherkari (TEK), Tessa Vii-nanen (SEFE) ja Johanna Ylinen (OAJ).

AOVA vaatii mahdollisuutta kesäopintoihin

– Opiskelijan halu kehittää itse-ään ei hiivu, vaikka taloustilanne hiipuisikin. On koko yhteiskun-nan etu, että korkeakouluopis-kelijat kehittävät itseään ja am-mattitaitoaan. Tämä onnistuu parhaiten koulutusta vastaavilla töillä tai opintojen edistämisellä, sanoo Akavan opiskelijavaltuus-kunnan (AOVA) puheenjohtaja Tuomas Meriniemi.

Korkeakoulut tarjoavat AOVAn mukaan liian vähän ke-säopetusta kysyntään nähden. Lo-mien aikana opetushenkilökuntaa ei ole riittävästi, eikä korkeakoulu-

jen tiukka talous salli ylimääräisen opetuksen järjestämistä kesällä.

– Hallituksen elvytyspakettiin tulisi lisätä siivu korkeakoulujen kesäopetuksen tukemiseen. Li-särahoitus tulevaa kesää varten maksaisi itsensä nopeasti takaisin, koska opiskelijat pystyisivät edis-tämään opintojaan ja valmistu-maan nopeammin.

Kesätenttijärjestelmä otet-tiin käyttöön korkeakouluissa 1990-luvun laman aikana. Nyt on AOVAn mukaan aika kehittää järjestelmää edelleen.


K ulttuuriministeri Stefan Wallinin nimittämä selvi-tysmies teki viime kesänä

esityksen olettamasäännöksestä, joka on yksinomaan työnantajan intressien mukainen. Esitys myös lisäisi tulkintaongelmia työelämän tekijänoikeuskysymyksissä. Akava vastustaa säännöstä ja pitää sitä osoituksena elinkeinoelämän as-tumisesta lainsäätäjän saappaisiin.

Tekijänoikeuden taustalla on aina ihmisen luovuus. Tekijänoi-keus syntyy automaattisesti teok-sen luoneelle henkilölle, ei kos-kaan yritykselle. Lainsäädäntö suojaa sekä tekijää että teosta. Te-kijä saa ensinnäkin teokseensa ta-loudelliset oikeudet, jotka hän voi siirtää tai jättää siirtämättä halua-malleen taholle, neuvottelemillaan ehdoilla. Tekijänoikeuteen kuulu-vat myös moraaliset oikeudet, joi-ta tekijä ei voi luovuttaa toiselle.

Työnantajalla käyttöoikeusTeoksia luodaan työelämässä jat-kuvasti. Joku tekee tieteellistä tutkimusta, toinen kirjoittaa liik-keenjohdon käsikirjaa, kääntää ul-komaista kirjallisuutta tai säveltää musiikkia. Nykyisin työnantajalla on normaalin toimintansa edellyt-tämä käyttöoikeus teoksiin, mut-ta työnantaja ei saa luovuttaa te-osta edelleen eikä muunnella sitä. Työnantajan suojaksi vaikuttavat

Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen

Opetusministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke olettamasäännöksestä, jolla työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät vastikkeetta työnantajalle. Esitys huonontaisi työntekijän neuvottelumahdolli-suuksia entisestään.

myös työsuhteen aikainen työnte-kijän kilpailukielto ja muut lojaa-lisuusvelvollisuudet.

Elinkeinoelämä on taivutel-lut poliittisia päättäjiä uskomaan, että työnantajan on saatava mää-rätä teoksen käytöstä nykyistä laa-jemmin, hamaan tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisesti. Jos säännös hyväksytään, ei työntekijä hyö-tyisi esimerkiksi kirjoittamastaan kirjasta mitään, vaikka kirjasta tu-lisi huima myyntimenestys. Työ-suhteen päätyttyä hyöty koituisi edelleenkin vain työnantajalle.

Selvitysmies perusteli esitys-tään siten, että tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle lisäisi työntekijän luovuutta ja parantai-si tuottavuutta. Tekijä ei moisessa ”pakkolunastuksessa” saisi kuiten-kaan mitään, sillä työnantaja saa oikeudet teokseen neuvottelemat-takin.

Akavan mielestä lakiesityksen perustelut osoittavat, ettei luo-vuutta arvosteta Suomen kilpai-lukykyä lisäävänä tekijänä. Eu-roopassa Suomi olisi negatiivinen edelläkävijä lainsäätäjänä ja ajaisi osaajat muualle.

Lainsäätäjä elinkeinoelämän asialla?Tekijänoikeus- ja työlainsäädän-nölle on yhteistä heikomman osa-puolen suojelu. Työn yhteydessä

luotujen teosten siirtäminen suo-raan lain nojalla ja korvauksetta työnantajalle kääntäisi asetelman kuitenkin päälaelleen: lailla suo-jeltaisiin sopimussuhteen vahvem-paa osapuolta.

Akava vaatii ryhtiä ja johdon-mukaisuutta tapaan, jolla lainsää-täjä vastaa elinkeinoelämän tar-peisiin. Innovaatioyhteiskuntaa ei voida kehittää polkemalla oikeus-järjestelmämme periaatteita.

Työelämän lainsäädännön val-mistelu tapahtuu Suomessa yleen-sä hyvässä kolmikantaisessa hen-gessä. Kompromisseja joudutaan tekemään, mutta kolmikantaisuus estää kohtuuttomien säännösten synnyn.

Työ- ja virkasuhteita koskevan tekijänoikeuden siirtosäännöksen valmistelussa kolmikantaisuus on sivuutettu. Hankkeen läpimenon varmistaminen on ilmeisesti tär-keämpää kuin palkansaajapuolen sitouttaminen siihen. Palkansaa-jajärjestöt ja tekijänoikeusalan etujärjestöt aikovat kampanjoida näkyvästi olettamasäännöstä vas-taan.

Selvitys löytyy opetusministeriön sivulta: www.minedu.fi

Maria Löfgren


Tiesitkö, että tutkimusten mu-

kaan tummahiuksiset naiset ovat

yhä useammin hyväpalkkaisissa

töissä (Daily Telegraph/Iltaleh-

ti 15.1.2009)? Tai että kahvitte-

lu keski-iässä voi ehkäistä myö-

häisiän dementiaa (Journal of

Alzheimer’s Disease)? On myös

todistettu, että sanat katoavat

eikä päättelystä tule välttämättä

mitään, jos työpäivät venyvät lii-

an pitkiksi (American Journal of

Epidemiology).

Pitkä työhistoria parantaa etuuksia

n Työttömän työnha-kijan saaman tuen suu-ruus määräytyy entistä enemmän hänen työhis-toriansa mukaan: mitä pidempi työkokemus, sitä paremmat etuudet. Minna van Gervenin väitöstutkimuksen mu-kaan erityisesti nuorille suunnataan aiempaa vä-häisempiä etuuksia tiu-kemmilla vaatimuksilla.

Tutkimus vertasi Alankomaiden, Ison-

Kärsivällisyyttä, jos mielit monikansalliseksi!

Esimies luottaa alaista enemmän

Britannian ja Suomen työttömyysturvan uudis-tuksia viimeisten 26 vuo-den aikana. Sen tulokset osoittavat, että nuoret myös putoavat useam-min ja nopeammin tarve- harkintaisen tuen pii-riin.

Brittinuorten (18–24 -vuotiaat) etuudet ovat laskeneet viidenneksellä. Alankomaissa vastaval-mistuneille on asetettu muita enemmän velvol-

lisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, joka voi tasoltaan olla paljon ha-kijan koulutusta alhai-sempaa. Suomessa nuor-ten viiden kuukauden karenssiaika on selväs-ti pidempi kuin muilla työnhakijoilla.

Myös ikääntyvät ja p i tkäa ika i s työt tömät ovat kohdanneet mui-ta enemmän leikkauksia ja vaatimuksia. Vähiten viimeisen 26 vuoden ai-

kana ovat menettäneet ne, joilla on pitkä työhis-toria. Van Gervenin mu-kaan nämä ”kunnolliset” työntekijät eivät ehkä ole voittajia, mutta he ovat ainakin aikamme moraa-lisia sankareita.

www.kela.fi – Julkaisut

n Esimiehet luotta-vat alaisiinsa enemmän kuin alaiset esimiehiinsä. Tämä käy ilmi koulutus-päällikkö Nina Laineen joulukuussa hyväksytystä väitöstutkimuksesta.

Laineen mukaan ky-seessä on valtasuhteiden asymmetria. Ne, joil-la on vähemmän valtaa, luottavat vähemmän. Ja vastaavasti ne, joilla on enemmän valtaa, luot-

tavat enemmän. Esimie-hellä on valtaa vaikuttaa alaistensa työhön, etui-hin, uralla etenemiseen ja jopa purkaa työsuhde joissain tapauksissa.

– Jos esimies haluaa eroon hankalasta työn-tekijästä, hän voi yrit-tää siirtää tämän pois omasta tiimistään tai jopa antaa potkut. Jos alainen haluaa eroon hankalasta esimiestään,

hänen kannattaa hakea uusi työpaikka.

Luottamuksen mer-kitys työyhteisössä huo-mataan viimeistään sil-loin, kun sitä ei enää ole. Luottamus itsessään ei ole mikään mystinen voima, vaan esimies ja alainen voivat lisätä sitä omalla käytöksellään. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja henkilöstön vaihtuvuus voivat estää esimiehen

ja alaisen välisen luotta-muksen syntymisen.

Esimieheksi siirtyvän on opittava myös luotta-muksen rakentamista.

– Ensin opitaan am-matti ja sitten johtamis-taitoja esimiestehtävään siirryttäessä. Esimies-työssä koetaan monia vastuksia, mutta ne voi-vat kasvattaa paremmak-si esimieheksi, Laine sa-noo.

n Yritysten kansainvälis-tyminen on mullistanut henkilöstöjohtamisen. Vaasan yliopiston joh-tamisen laitoksen tutki-muksen mukaan moni-kansallisen organisaation tulee olla sekä määrätie-toinen että kärsivällinen, kun se kehittää eri mais-sa työskentelevää henki-löstöään. Tutkimuskoh-

teena oli eurooppalainen monikansallinen yritys ja sen suomalainen tytäryh-tiö.

Henkilöstön toimin-tatapoihin ja vuorovai-kutustilanteisiin globaali monimuotoisuus vaikut-ti neljän vuoden jälkeen. Suomalaisen työyhteisön tietoisuus monimuo-toisuudesta lisääntyi jo

kahden vuoden jälkeen, mutta käyttäytyminen muuttui vasta yrityksen johtotasolla.

Monimuotoisuuden johtamisessa pidettiin tarpeellisena myös pai-kallisten erityspiirteiden huomioon ottaminen.

www.uwasa.fi

Tutkittua


Nytt från Akava

Över 20 000 högutbildade arbetslösa

n Nedgången i ekonomin leder till arbetslöshet bland de högut-bildade inom nästan alla sektorer inom Akava.

I december 2008 saknade när-mare 9 600 personer med högre högskolutbildning och 11 000 med lägre högskolutbildning ar-bete. Ett år tidigare var arbetslös-heten bland dessa omkring 8 300 och 10 000 personer. I slutet av senaste år fanns det 693 arbetslösa

doktorer och licentiater, vilket är 40 fler än ett år tidigare.

- Arbetslösheten bland dem som avlagt högre högskolexamen förklaras delvis av högskolornas examensreform, som ledde till att ovanligt många magistrar ute-xaminerades år 2008. Till följd av detta ökade de arbetslösa ma-gistrarnas antal med 500-700 per-soner, säger Akavas arbetskraftspo-litiska ombudsman Heikki Taulu.

n Arbetsmarknadens parter lycka-des under januari månad i rask takt få ihop ett omfattande social-politiskt paket. Man kom överens om ändringar i pensions- och ar-betslöshetsskyddet för åren 2009-2014. Socialskyddsavtalet stärker de beredningar som gjorts i tre-partssamarbete. Avtalet blev som sådant en del av socialskyddskom-mitténs (Sata) linjedragningar,

som publicerades knappt en vecka efter parternas socialskyddsavtal.

Akavas mål i Sata-kommittén har varit att socialskyddssystemet skall utvecklas i en mer motive-rande riktning. Det skall alltid vara ekonomiskt mer lönande att ta emot arbete än att leva på stöd. Både i parternas socialskyddsavtal och Sata-kommitténs mellanbe-tänkande betonas speciellt akti-

vering och skolning av arbets-lösa.

Akavas krav att en arbetslös själv skall kunna välja utbildning, så kallad utbildning på eget initia-tiv, infördes bland de aktiverande åtgärderna för arbetslösa. Akava-medlemmarnas möjlighet att få förhöjd arbetslöshetsdagpenning blir betydligt bättre.

Arbetslösheten har ökat inom Akavas alla sektorer. Mest finns det arbetslösa ingenjörer, ma-gistrar inom det humanistiska området, tradenomer, filosofie magistrar inom de naturvetens-kapliga områdena och ekonomie magistrar. Däremot sjönk arbets-lösheten för barnträdgårdslärare, socionomer och socialarbetare.

Socialskyddsavtalet färdigt

OrdförandenMan måste gå igenom det

Vår nuvarande ekonomiska situ-ation har fört oss till randen av ett träsk. Det finns en finsk barn-visa som säjer” Man kan inte gå över det, man kan inte gå förbi det, man måste gå igenom det.” Nu är vi tvungna att vada över ett gungfly. Vi måste dock bibehål-la våra krafter och vårt kunnan-de, tills uppgången börjar och vi igen får fast mark under fötterna. Det vore bra om vi kunde bygga upp spångar av långsiktiga löne- och skatteavtal, som skulle ska-pa förutsägbarhet och stabilitet i ekonomin. Det finns ju en god beprövad modell, inkomstpoli-tiken, men den har förkastats av Finlands näringsliv EK.

Men trepartssamarbetet fun-gerar fortfarande. Det kunde igen en gång bevisas då arbetsgivarna och arbetstagarorganisationerna i januari enades om ett social-

skyddsavtal avtal för inkomman-de år. Avtalet sammanställdes inom en mycket kort tid. Både förhandlingarna och slutresulta-tet påminner om arbetet med de inkomstpolitiska helhetsuppgö-relserna: alla fick något och alla var tvungna att avstå från något. Men ett viktigt element fattas: av-talet gäller inte löner eller skatter. Det är så viktigt att stärka den inhemska köpkraften. Exporten drar inte. Den ekonomiska till-växten är därför beroende av den inhemska efterfrågan.

Arbetsgivarna får både genom socialskyddsavtalet och statens sti-mulanspaket goda hjälpmedel för att övervinna depressionen. Arbets- givarna borde i sin tur ännu en gång överväga om en inkomstpo-litiskt helhetsuppgörelse vore en så omöjlig tanke. Det är ju sam-ma träsk vi vadar i.

OP-bonuksilla ei ole ylärajaa.

OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta.Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapaPohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydätosoitteesta op.fi/bonus

OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.

Documents

Akavalainen 1/2009