Akavalainen 4/2012

Akavalainen4 | 2012

Kuntien talous kuntoon

Tiedätkö miten palkkasi muodostuu?

Yrittäjä punoo turvaverkkonsa itse

Akavalainen 4 | 2012�

Päätoimittaja Marjo OllikainenToimituspäällikkö Jaana ParkkolaToimituksen sihteeri Tarja PaajonenTaitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu)ISSN 2242-0983 (verkkolehti)

Ilmestymispäivä: 28.9.2012Seuraava lehti ilmestyy: 14.12.2012

Kannen kuva: Johanna KannasmaaKuvassa: Leena Valmu

AkavalainenJärjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kplLehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Julkaisija ja kustantajaAkava ryRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 [email protected]

10

4

��

Luku 28

7

Akavalainen 4| 2012

Akavan jäsenistä ei osallistunut työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen vuonna 2011. Kolmanneksella koulutuk-seen osallistuneista koulutuspäiviä kertyi vuoden aikana alle kolme päivää. Lähde: Akavan TNS-gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kyselytutkimus.Lisätietoa akavalaisten kouluttautumisesta Akavaaka-julkaisusta: www.akava.fi/akavaaka

4 Kuntapalvelut arvioitava uudelleen

7 Kolme vastausta

8 Lyhyet

10 Palkan rakentumisen perusteet pitää tietää

12 Hyvä työ luo pidempiä työuria

14 Keskitetty sopiminen edistää työelämän laatua

16 Korkeasti koulutettujen työttömyys ennätyslukemissa

18 Valtio etsii tuloksellisuutta

19 Kolumni: Viestinnän uudet säännöt pitää elää todeksi

20 Biokemisti uudella uralla yrittäjänä

�� Tee turvallisesti etätöitä

24 Täällä Akava, kuuleeko Bryssel?

26 Uusi viestintäjohtaja haluaa Akavalle näkyvyyttä

28 Opiskelijoiden työnteko hyödyttää kaikkia

30 Opiskelijat: Mieluummin töitä kuin velkaa

31 Akava Camp tien päällä

32 Tapahtumat

33 Tutkittua

34 Nytt från Akava

“Muutosvastarintaa heikkenee, kun henkilöstö kokee päässeensä vaikuttamaan.”

Paula Johansson, JUKOn pääluottamusmies, Turku

PuheenjohtajaltaPäätoimittajalta

Akavalainen 4 | 2012 �

Nyt jos koskaan pitää akavalaisten äänen kuulua

Demokratia on tärkeä arvo, jota pitää vaalia kaikin keinoin. Suomi on demokraattinen maa, jossa voi äänestämällä yhä aidosti vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin.

Kunnallisvaaleissa sunnuntaina 28. lokakuuta ratkaistaan, mihin suuntaan kuntia viedään seuraavat neljä vuotta. Nämä ovat erityisen tärkeät vaalit: kunta- ja palveluraken-neuudistus on ovella, ja kuntien talous miinusmerkkinen. Ei siis ole yhdentekevää, miten vaaleissa käy.

Akavalle on tärkeää, että taloutta ja palvelutuotantoa te-hostetaan. Terve talous turvaa tulevaisuuden palvelut. Kuntien ja valtion jatkuva velkaantuminen on saatava poik-ki. Jotta nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet ja palvelut voidaan turvata, työllisyysasteen on noustava kymmenellä prosentilla nykyisestä 67 prosentista. Sataa työllistä kohden huolletaan tällä hetkellä 50 työelämän ul-kopuolella olevaa henkilöä. Kolmentoista vuoden kuluttua sadalla työllisellä on 75 huollettavaa. Emme pysty kanta-maan tällaista taakkaa, jos muutoksia ei saada aikaiseksi.

Huononevissa talouden ja kantokyvyn oloissa meidän on huolehdittava osaamisesta ja sivistyksestä. Kuntien tär-keimpiä ydintehtäviä on korkeatasoisesta koulutuksesta huolehtiminen. Ilman osaamista Suomi taantuu, ja pohja kaikelle kehitykselle tehdään perusopetuksessa.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyviä puolia on puolustettava. Akava on vahva yhteiskunnallinen vaikutta-ja, ja nyt meidän äänemme pitää kuulua. Toivon, että kaikki akavalaiset käyttävät tänä syksynä äänioikeuttaan ja ovat mukana vaikuttamassa kuntiemme tulevaisuuteen.

Demokratia säilyy vain, jos kansa äänestää. Demokratian näivettyminen ei ole Suomen tai akavalaisten etu.

Sture Fjäder

Tulevaisuuden kunnon johtajat

Viisivuotias tyttäreni ei halua koskaan kasvaa teiniksi. Tei-nit kun tekevät kaikkea ”peeloa”. Skeittaavat leikkipuiston altaassa juuri silloin, kun hän haluaisi ajaa siellä pyörällä, pussailevat kiipeilytelineen huipulla ja hokevat sitä sanaa, jota ei saa sanoa.

Muutaman ohikiitävän vuoden kuluttua tytär on teini. Us-kaltaako hän silloin kasvaa nuoreksi aikuiseksi? Nekin kun tekevät kaiken ihan väärin. Jos eivät heti alkuunsa syrjäy-dy koulusta, työstä ja yhteiskunnasta, lorvailevat liian kau-an tutkintojensa kanssa. Sitten ne vaativat heti vakituisia työsuhteita, lainmukaisia työaikoja ja palkkoja. Valittavat eläkemaksuista, vaikka eivät aio edes olla työelämässä 68-vuotiaiksi.

Tällaisia ne tuntuvat julkisen keskustelun perusteella ole-van. Ne nuoret. Onko siis ihme, että he ovat huolissaan omasta ja kotimaansa tulevaisuudesta? Näin kertoo Kan-sallinen nuorisotutkimus 2012. Saman tutkimuksen mu-kaan nuoret ovat erittäin velvollisuudentuntoisia ja arvos-tavat sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Oppivatko he työpaikoilla, että sovituista asioista pidetään kiinni? Nuorten työelämän arjessa tämä oppi voi olla koe-tuksella. Työsuhde voi katketa milloin tahansa, määräai-kaisia työsopimuksia ketjutetaan, sitoutumista on osoi-tettava esimerkiksi jatkuvilla ylitöillä ja epätasa-arvoisiin palkkoihin pitää tyytyä.

Akava, SAK ja STTK kampanjoivat nuorten työelämäoi-keuksien puolesta 5. päivä lokakuuta, jolloin Suomessa vietetään Kansainvälistä kunnon työn päivää. Meidän työ-elämän konkarien tehtävänä on näyttää nuorille, millaisia kunnon johtajia, päälliköitä ja esimiehiä he voisivat lähitu-levaisuudessa olla. Minkä nuorena oppii, sen vanhanakin taitaa.

Marjo Ollikainen

Akavalainen 4 | 20124

Akava painottaa kuntavaalita-voitteissaan kuntien talou-den tervehdyttämistä sekä puolustaa laadukasta ope-

tusta ja koulutusta. Akavan mielestä kaikkialla Suomessa on tarjottava laa-dukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen asuinympäristö. Tämä edel-lyttää kuntakoon kasvua.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjä-der kannustaa avoimeen ja ennakko-luulottomaan keskusteluun kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta kunnallisvaalien alla. Palvelujen jär-keistäminen on Fjäderin mukaan väis-tämättä edessä.

– Väestörakenteen muutokset ovat karu tosiasia, joka panee huoltosuhteen koville. Kuntien on pakko hakea uusia toimintamalleja kaikkialla Suomessa, Fjäder sanoo.

Kuntien palveluvelvoitteille löydettävä kattoAkavan mielestä valtion on vastedes lii-tettävä jokaiseen kunnille annettavaan uuteen velvoitteeseen myös arvio siitä, miten ne rahoittavat kyseisen palvelun.

Teksti: Jaana Parkkola n

Kuva: Lehtikuva

Kuntien tulevaisuus päätetään nyt

Akavan mielestä kuntien

perustehtävistä on

käytävä avointa

keskustelua.

Toimintamalleja

on pakko uudistaa,

jotta kuntien talous

kestää tulevaisuuden

menopaineet.

– Menettely jäntevöittäisi talous-politiikan vastuullisuutta. Meillä ei ole varaa palkkaveron korotuksiin, joten on pakko harkita vanhojen teh-tävien karsimista. Kuntien palveluvel-voitteille on löydettävä katto, Fjäder vaatii.

Fjäderin mukaan julkisen sektorin tehtävistä on keskusteltava kriittises-ti: mitä lakisääteisiä tehtäviä kuntien on pakko hoitaa ja mitkä palvelut ne saisivat hoitaa vapaaehtoisesti, tarpeen mukaan. Lisäksi on määriteltävä tar-koin, mitkä palvelut ovat lähipalveluja ja missä palveluissa keskittäminen on tarkoituksenmukaista.

– Julkisen sektorin tehtäviä on jatkuvasti lisätty, mutta mistään ei ole koskaan luovuttu. Tämä meno ei voi enää jatkua, Fjäder sanoo.

Akavan mielestä nykyisen palvelu-velvoitteen tasoja laatukriteeriton on selkiytettävä ja arvioitva resurssien riit-tävyys niiden saavuttamiseksi.

– Valtion ja hallituksen on tehtävä priorisointilinjaukset, mutta tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa asiantun-tijoita ja kuntien työntekijöitä kuun-nellen, Fjäder painottaa.

Velkaantuminen saatava kuriinAkava painottaa kuntavaalitavoitteis-saan, etteivät kunnat voi jatkossa elää velkarahan varassa.

– Velkaantuminen vaarantaa palve-lut sekä julkisen talouden kestävyyden. Vaakalaudalla on tulevien sukupolvien hyvinvointi. Tämä on myös sukupolvi-en välisen tasa-arvon kannalta tärkeä kysymys, Fjäder muistuttaa.


Kuntien tulevaisuus päätetään nyt

Laadukas kasvatus ja koulutus turvaavat tulevaisuuttaFjäder korostaa, että varhaiskasvatuk-sen ja koulutuksen laadusta ei voi tin-kiä.

– Korkealaatuiset kasvatus- ja kou-lutuspalvelut on asetettava etusijalle kunnissa taloudellisesti niukkoinakin aikoina, koska niiden varaan rakentuu koko tulevaisuutemme.

Henkilöstön osaaminen käyt-töön muutoksen suunnittelussa– Koko henkilöstö on otettava mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutuk-seen kunnissa. Tämän rinnalla on kehi-tettävä tuottavuutta ja sen mittaamista kunnissa, Fjäder muistuttaa.

Tuottavuudesta on tultava Fjäderin mielestä arkipäivää julkisella puolella: yhdellä eurolla on saatava enemmän aikaiseksi.

– Tuottavuutta ei voida silti ottaa aina kuntahenkilöstön selkänahasta. Tarvitaan johdonmukaista esimiestyön ja johtamisen kehittämistä.

Lisäksi henkilöstön palkitsemisjär-jestelmät kaipaavat Fjäderin mielestä nykyaikaistamista.

– Myös yksilön suoritusta pitää voi-da palkita.

Aika tehdä muutosFjäder kannustaa aktiivi-ikäisiä ja eri-tyisesti nuoria mukaan kuntapolitiik-kaan. Sukupolvien välinen vastak-kainasettelu voidaan hänen mielestään parhaiten välttää, kun eri-ikäiset ovat mukana päättämässä yhteisistä asiois-ta.

– Kunnallisvaaleissa on pelissä kuntien tulevaisuus. Nyt on aika vaikuttaa, mitä kunta on tulevai-suudessa. Kuntien tulevaisuus on akavalaisille tärkeä asia – sekä työn-tekijöinä että veronmaksajina mutta myös palveluiden käyttäjinä.

Nyt on aika vaikuttaa, mitä kunta on

tulevaisuudessa.


1. Kuntien taloutta vahvistettava ja palvelutuotantoa tehostettavaTerve talous turvaa kuntien palvelut tule-vaisuudessa. Kuntien jatkuva velkaantu-minen vaarantaa palvelut ja koko julkisen talouden kestävyyden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Laadukkaat palvelut edellyttävät vahvoja peruskun-tia, joissa on osaava ja palvelutarpee-seen nähden riittävä henkilöstö. Toimiva tehtävien jako ja rahoitusmalli kuntien ja valtion välillä on varmistettava. Palvelu-tuotantoon tarvitaan monipuoliset toteut-tajat: julkinen, yksityinen ja kolmas sekto-ri muodostavat yhdessä toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. �. Kunnissa huolehdittava työnteon ja yrittämisen edellytyksistäKuntien on tuettava työnteon edellytyksiä mahdollistamalla kohtuuhintainen asumi-nen, kilpailukykyinen ja toimiva joukkolii-kenne sekä lasten tarpeisiin vastaava päi-vähoito. Yrittäjämyönteistä ilmapiiriä tulee kunnissa vahvistaa. Julkisia palveluita on tuotettava myös yksityisenä palvelutuo-tantona ja näin parantaa yrittämisen edel-lytyksiä palvelusektorilla. �. Opetuksen ja koulutuksen laatua kehitettäväKorkealaatuiset kasvatus- ja koulutuspal-velut on asetettava etusijalle kunnissa taloudellisesti niukkoinakin aikoina, sillä niiden varaan rakentuu koko tulevaisuu-temme. Perusopetukseen kohdistuvia leikkauksia tai säästöjä tulee välttää ja kehittämistyön tulee lähteä koulutuk-sen laadun parantamisen näkökulmasta. Laadukkaan koulutuksen saatavuus on turvattava joka puolella Suomea. 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille taloudellisesti kestävällä tavallaPotilaan hoidon takaamiseksi peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa sekä toiminnallisesti, hallinnollisesti että taloudellisesti nykyis-tä tehokkaampi kokonaisuus. Ennaltaeh-käisevä kansanterveystyö, sosiaalihuolto ja varhainen puuttuminen sekä nopea palveluiden saatavuus ovat keskeisiä ke-hittämiskohteita ja oikeansuuntaista sosi-aali- ja terveyspolitiikkaa. Valinnanmahdol-lisuudet parantavat palveluiden laatua.

Akavan kuntavaalitavoitteet

miseen. Koko henkilöstö on otettava mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö on keskeinen muutosvoima. Johtamisen on oltava ammattitaitoista ja inhimillistä. 7. Metropolialueen oltava kansain- välisesti kilpailukykyisempiMetropolialueen suotuisa kehitys on kes-keistä koko Suomen kilpailukyvylle ja hy-vinvoinnille. Alueen kansainvälinen veto-voima ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat kansallisesti tärkeitä kysymyksiä. Metropolialueelle tulee kehittää toiminta-malli, joka vastaa nykyistä paremmin esi-merkiksi maankäytön, asumisen, liiken-teen ja ympäristön kasvaviin haasteisiin. 8. Kunnanvaltuustojen roolia päätöksenteossa vahvistettavaVastuun ja vallan tulee olla demokraatti-sesti valituilla valtuustoilla. Kun kuntakoko kasvaa, voidaan lakkauttaa epätarkoituk-senmukaisia kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnalli-sen demokratian piiriin. Kuntakoon kasvu edellyttää lähidemokratian kehittämistä uusien osallistumis- ja vaikuttamiskeino-jen avulla.

Lisätietoa Akavan kuntavaalitavoitteista: www.akava.fi/kuntavaalitNettisivuilla voit katsoa myös kuntavaali-aiheiset videokommentit ja lukea Akavan asiantuntijoiden Kunnostusta-blogia.

�. Kulttuuri ja liikunta elinvoiman lähteenäKirjastot, museot, kulttuuri- ja taidelaitok-set, taiteen perusopetus sekä kansalais- ja työväenopistot ovat keskeisiä palvelui-ta henkiselle pääomalle. Liikuntapalvelut ovat merkittäviä elämänlaadun ja terve-yden edistämisessä. Nuorisotoimen toi-mintamahdollisuuksia on kehitettävä. �. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseenKuntien henkilöstöllä on oltava mahdol-lisuus osallistua oman työnsä kehittä-

Kuntavaalit esillä Akava-päivillä Akava-päivien teemana on tänä syksynä kuntavaalit. Järjestämme lokakuussa Kuopiossa ja Tampereella paneelikeskustelun, jossa paikalliset poliitikot esittävät näkemyksiään ajankohtaisista kunta-aiheista. Jyväskylässä tilaisuuden aiheena on työyhteisöviestintä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittelee kaikkien tilaisuuk-sien alussa Akavan kuntavaalitavoitteet. Tilaisuudet alkavat kaikilla paikkakunnilla kello 17 ja päättyvät noin kello 19. Tilaisuudet ovat avoimia yleisötilaisuuksia. Ilmoittaudu mukaan! n 2.10. Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35n 11.10. Kuopio, ravintola Oliva, Viestikatu 3n 25.10. Tampere, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kuntokatu 4

Lisätietoa: www.akava.fi/akava-paivat

7Akavalainen 4 | 2012

Ei pakkoliitoksille. Vapaaehtoisille, perustelluille liitoksille kyllä. Mikään tutkimus, selvitys, ana-lyysi tai kansainvälinen vertailu ei tue näkemys-tä, että suurkuntien avulla pystyttäisiin tuotta-maan palvelut tehokkaimmin ja toimivimmin. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan kaikissa tapauksissa.

Kyllä vapaaehtoisille kuntaliitoksille, vahvem-mille peruskunnille. Niillä alueilla, joissa niitä ei vapaaehtoisesti synny, tarvitsemme kuntien yhteistyön tiivistämistä. Tarvitsemme kaikkialla palvelutuotantotapojen uudistamista. Nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla emme pärjää. Uu-distukset on tehtävä tiiviissä yhteistyössä kun-tien kanssa siten, että keskeiset kuntatoimijat sitoutuvat muutoksiin.

Tapani Tölli, kansanedustaja, Keskusta

Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Jussi Pajunen, kaupunginjohtaja, Helsinki

Kyllä vai ei kuntaliitoksille?

Suurempi kuntakoko on valtakunnallisesti yk-sinkertaisin ja tehokkain tapa turvata suoma-laisen hyvinvointimallin tulevaisuus. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistäminen yhdeksi kaupungiksi katkaisee parhaiten uh-kaavan kuntien välisen segregaatiokehityksen. Yksi kunta takaa aidon yhteisen demokraatti-sen vastuunkannon ja päätöksenteon.

Kysyimme kolmelta kuntien pääluotta-musmieheltä näkemyksiä Akavan kun-tavaalitavoitteista. Luottamusmiesten mielestä Akavan tavoitteet ja keinot kuntien tuloksellisuuden parantami-seksi ovat oikean suuntaisia: rakenteis-sa ja prosesseissa on paljon kehitet-tävää, ja tuloksellisuuden kasvun on tunnuttava henkilöstön kukkarossa.

– Samaan aikaa on kuitenkin muistettava, ettei kunta ole yritys, sanoo Turun kau-

pungin pääluottamusmies, JUKOlainen Paula Johans-son. Tulosta ei synny ilman motivaatiotaJohansson muistut-taa, että työmotivaatio vaikuttaa olennaisesti henkilöstön tulokselli-suuteen. – Työmotivaatiota voi-

daan parantaa ottamalla henkilöstö aidosti mukaan

työn suunnitteluun ja muu-tosten toteuttamiseen. Organisaatioita, laatikoita ja prosesseja pyöritellään usein konsulttien johdol-la, ja oman työnsä asian-tuntijoiden kuuntelu ja muutosten arkipäivän jalkauttaminen unoh-tuu helposti, Johans-son kertoo.

Oulun JUKOn pää-luottamusmiehen Katarii-

na Katteluksen mielestä tuloksellisuus ei parane, jos henkilöstö kokee, että tu-loksellisuus otetaan vain heidän selkärangastaan.

– Ehkä tässä yritetään haukata liian iso pala kerralla. Tulokselli-suutta pitäisi kehittää ensin pienimuotoi-semmin. Isot tulok-sellisuushankkeet sortuvat omaan mahdottomuu-teensa.

Esimiehet tarvitsevat koulutustaPääluottamusmiesten mielestä kunnissa on kiinnitettävä huomiota järjestelmälli-seen esimieskoulutukseen. Johansson huomauttaa, että esimiestaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo rekrytointivaihees-sa. – Pelkkä substanssiasiantuntemus ei riitä, vaan johtajien ja esimiehien on kyettävä sujuvaan vuorovaikutukseen työntekijöi-den kanssa. Jyväskylän KTN:n pääluottamusmiehen Pekka Kuparin mielestä kuntien johta-mista voitaisiin tehostaa väliportaan hal-lintoa vähentämällä. – Myös poliittisen- ja virkamiesjohdon yh-teistyötä voitaisiin tiivistää, Kupari lisää. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluunLuottamusmiesten kokemuksen mukaan kunnissa on halua ottaa henkilöstön mu-kaan muutosten suunnitteluun. Käytän-nössä keinot kuitenkin puuttuvat. – Erityisesti kunnan ylin johto korostaa, että nimenomaan henkilöstö on kehittä-mistyön ydin. Moniportaisessa organisaa-tiossa viesti asiakasrajapinnassa olevan henkilöstön ja ylimmän johdon välillä kuitenkin valitettavasti hukkuu, Kattelus sanoo. Johanssonin mukaan välillä tuntuu siltä, että muutosvastarinnan pelossa henkilös-tö muistetaan vasta muutosten loppuvai-heissa – silloin kun asioihin ei enää voi vaikuttaa. – Tulisi muistaa, että muutosvastarintaa heikkenee, kun henkilöstö kokee pääs-seensä vaikuttamaan. Kupari on huolissaan, että muutoksessa huomio kiinnittyy liiaksi suunnitelmien te-kemiseen, eikä aikaa jää ”oikeisiin töihin”. – Nykypäivänä tuntuu siltä, että mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Se tun-tuu myös työntekijöiden arjessa, ja välillä jää varsinainen työ tämän takia vähän sivurooliin.

Akavan kuntavaalitavoitteet pääluottamusmiesten syynissä

Pekka Kupari

Katariina Kattelus

Paula Johansson

Teksti n Jaana Parkkola


Lyhyet

Linkkivinkki

www.tasa-arvovaalit.fi

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on avannut sivuston, joka tarjoaa tietoa kuntapolitiikasta sekä äänestäjille että ehdokkaille. Ne esittelevät esimerkiksi perusopetusta, so-siaalitoimen tehtäviä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa su-kupuolinäkökulmasta.

Uusi julkaisu: Osaaminen näkyväksi työtodistukseen TJS Opintokeskus on julkaissut uuden oppaan Osaaminen näkyväksi työtodistukseen. Inka Ukkolan toimittama julkai-su opastaa kuvaamaan osaamista ja työkokemusta työtodis-tuksessa. Lisäksi opas neuvoo tunnistamaan omaa osaamista ja tuomaan sitä esiin. Tästä on hyötyä esimerkiksi kehitys-keskustelussa, työnhaussa, opiskelun tai lisäopintojen yhtey-dessä.

Julkaisu on osa ESR-hanketta Unelmia uudesta työstä, jolla toimihenkilöjärjestöt tukevat muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia jäseniä. Lyhyitä työ-suhteita tekevät ja itsensä työllistävät hakevat töitä usein, jo-ten heille on erityisen tärkeää pystyä tunnistamaan ja osoit-tamaan oma osaaminen.

Tilaa maksuton julkaisu osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot n

Inka Ukkola

Osaaminen näkyväksityötodistukseen

”Parhaita esimiehiä ja johtajia ovat ne, jotka osaavat olla läsnä silloinkin, kun aikaa on vain kolme minuuttia. Läsnäolo on iso palaute.”Helena Åhman, YTY-lehti 3/2012 ”Töissä ei tarvitse olla ’älyttömän kivaa’, kunhan siellä on suhteellisen mukavaa siedettävän usein.”Marja Kokkonen, myynti & markkinointi -lehti 5/2012 ”Varsinkin kiltit ihmiset kuormittuvat ristiriidoista.”Kristiina Toivola, Lääkärilehti 36/2012

Lainattua

Koulutusneuvontaa Facebookissa

Koulutusneuvonnan Facebook-sivusto auttaa käytännönlähei-sesti ja rennosti koulutukseen liittyvissä asioissa. Se antaa tietoa muun muassa opiskelumahdollisuuksista ja koulutukseen ha-keutumisesta, opintojen rahoittamisesta sekä eri aloista ja am-mateista. Sivustolla voi esittää kysymyksiä ja osallistua keskus-teluun. Työlinjan koulutusneuvojat ja TE-toimistojen nuorten neuvojat päivittävät sivustoa ja vastaavat kysymyksiin.

www.facebook.com/Koulutusneuvonta n


Lyhyet

Työttömyysvakuutusmaksujen perintä Työttömyysvakuutus-rahastolle

Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) vastaa vuoden 2013 alus-ta työttömyysvakuutusmaksuasioista, mikä tehostaa valvon-taa ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi Työttö-myysvakuutusrahasto säästää toimintamenoissaan noin 10 miljoonaa euroa vuosittain.

Vuotta 2013 ja sitä myöhempiä vuosia koskevat työttö-myysvakuutusmaksuasiat keskitetään Työttömyysvakuutus-rahastolle. Se hoitaa jatkossa neuvonnan, perinnän ja valvon-nan, jotka ovat aiemmin olleet tapaturmavakuutuslaitosten vastuulla.

Lisätietoa: www.tvr.fi n

Uudelle Akavatalolle tonttivaraus

Akavan työvaliokunta ja hallitus ovat asettaneet selvitysryh-män selvittämään eri vaihtoehtoja uudeksi yhteiseksi toimi-talohankkeeksi. Tämän rinnalla selvitetään ja suunnitellaan nykyisen Akavatalon peruskorjausta. Akavan jäsenliitoista 27 on ilmoittanut ilman sitoumuksia olevansa kiinnostunut hankkeesta.

Selvityksen alla on ollut kaksi vaihtoehtoa Pasilan alueel-la, joista toinen on Keski-Pasilaan rakennettavat tornitalot ja toinen on Aleksis Kiven kadulla sijaitseva toimistotalolle kaavoitettu tontti, joka on Pasilan aseman lähistöllä Teolli-suuskadun päässä.

Akava on tehnyt Helsingin kaupungille tontinvaraus-pyynnön Aleksis Kiven katu 29:n tonttiin 31.12.2013 asti. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta käsittelee tontin-varauspyynnön lähiaikoina. n

Kaipaatko tietoa akavalaisista ammateista tai uravaihtoehdoista?

Entä etsitkö sopivaa liittoa?Tutustu palveluumme

www.akavalaisetammatit.fi

-

Akavalainen42012_Akava_akavalaisetammatit_94x132_1_4 sivu.indd 1 9/13/2012 12:50:15 PM

Kunta-alan, valtion, evankelis-

luterilaisen kirkon ja Kelan työn-

tekijät saavat työeläkeotteen

Kevasta syksystä alkaen.

Otteelta selviävät työeläkettäsi

kartuttavat julkisen ja yksityisen

alan työsuhteet sekä etuudet.

Otteen tiedot kannattaa

tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi

pohjautuu näihin tietoihin.

Lähetysaikataulun

voit katsoa sivuiltamme

www.keva.fi

Tarkista työeläkeotteesi


J oka kolmas suomalainen pal-kansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyi-selle vaatimustasolle. Puolelle

suomalaisista on epäselvää, miten hei-dän työsuorituksensa vaikuttaa palkka-tasoon.

Asia paljastui Palkkatietämys Suo-messa -tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan 5 200 työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteen-sä 31 erilaista palkkausjärjestelmää.

– Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio.

Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen.

Oma toiminta vaikuttaaMoisio huomauttaa, että miltei kaikil-la työpaikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutumiseen.

– Aiemmin palkat olivat tauluk-kopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tietyl-lä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä hänen palk-kaansa vaikuttaa, Moisio toteaa.

– Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietämi-nen saattaa johtaa tyytymättömyy-teen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu n Kuva: Johanna Kannasmaa

Palkasta pitää puhua

Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti.

Esimies on avainasemassaPerustuipa palkkausjärjestelmä työeh-tosopimukseen tai yrityskohtaiseen so-pimukseen, tulisi työnantajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille.

– Isossa organisaatiossa esimies tul-kitsee, mitä kriteerit tarkoittavat hen-kilön työtehtävässä, Moisio toteaa.

Mitä likemmin tulospalkkiotavoit-teet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä hel-posti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväis-tä työskentelyä.

– Tulospalkkion selkeä kytkös yri-tyksen strategiaan lisää sen hyväksyt-tävyyttä, Hakonen muistuttaa.

– Esimerkiksi kuntaliitoksissa uu-den strategian suuntaa voi ohjata tu-lospalkkiolla, koska palkkausjärjestel-mien yhteen sovittaminen vie aikaa.

Moisio tähdentää, etteivät perus-palkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristiriidassa.

– Kummankin pitäisi ohjata sa-maan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalk-kiolla kannustetaan johonkin muu-hun.

Kokonaispalkkakin on avattavissaMyös kokonaispalkassa tai sopimuspal-kassa on usein tehtävään ja suorituk-seen liittyviä kriteerejä.

– Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yritykset vielä hakevat lin-jaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo.

On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jäl-keen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palk-kausjärjestelmien muuttamiseen.

Henkilöstön luottamus toiminnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeää.

Mitä paremmin työntekijä tietää,

miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi

hän on.

Vaikka suomalaisten palkkatietä-myksessä on rutkasti kehitettävää, suo-ritustietämys ja tulospalkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljäs-tä uskoi tuntevansa tulospalkkiomitta-rit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut.

Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla ja henkilös-tö pääsee vaikuttamaan niiden perus-teisiin.

– Näyttää siltä, että esimiehen ase-ma on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen.

Akavalainen 4 | 2012 11

– Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suo-ritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa.

Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuk-siin yhtenäisiä kriteerejä.

Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palk-kausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa.

Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä ta-voin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näkyviksi.

– Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkas-ta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita.

Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimesti

Ekonomit eivät juuri puhu palkoista työpaikoillaan, tietää Suomen Ekonomiliiton SEFEn edunvalvontajohtaja Lot-ta Savinko.

– Ensisijaisesti välitetään siitä, paljonko maksetaan. Pal-kan rakentuminen on sivuseikka. Provisiopalkkalaisilla asia on tietysti toisin.

Savingon mielestä palkkausjärjestelmien avoimuudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaikkien työntekijöi-den tulisi tietää, miten palkat rakentuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä perustein palkkoja korotetaan.

– Palkanosista, kuten ylitöiden ja matka-ajan korvatta-vuudesta ei monesti ole sovittu, vaikka ylitöistä on sel-keät kirjaukset työaikalaissa.

Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on “vain yhden henkilön päässä”. Osa palkkausjärjestelmistä on puoles-taan ymmärrettäviä ja avoimia. Savinko huomauttaa, että sekään ei takaa, että järjestelmiä käytettäisiin suunnitel-lulla tavalla.

– On kaikkien kannalta turhauttavaa, että luodaan järjes-telmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaatikkoon.Savinko kertoo, että peruspalkasta sovitaan yleensä yh-dessä, mutta tulospalkkaus on tavallisesti työnantajan luoma järjestelmä.

– Oleellisinta on, että tulospalkka ei ole palkan isoin osa.

Kokonaispalkalla olevien on pidettävä itse huoli palkka-kehityksestä. Jollei esimies kerro kehittymistarpeita, niistä on Savingon mukaan kysyttävä.Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys- tai palaute-keskustelussa tai sitten erillisenä keskusteluna.

– Tavoitteiden tulee olla selvät molemmilla osapuolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neuvotellaan seu-raavan kerran.

Tasa-arvosuunnitelmasta apua

Samanarvoisesta työstä ei vieläkään makseta naisille ja miehille samaa palkkaa. Nais- ja miesekonomien välillä on 12,5 prosentin selittämätön palkkaero.

Kaiken kaikkiaan yksityissektorilla työskentelevillä ylem-millä toimihenkilöillä on naisten ja miesten välillä suu-rempi palkkaero kuin muilla henkilöstöryhmillä.

Savinko sanoo, että huolella tehdystä tasa-arvosuunni-telmasta voi olla hyötyä. Tasa-arvosuunnitelman tulee si-sältää tietoa työpaikan tilanteesta ja toimenpiteet, joilla epäkohtia pyritään korjaamaan.

– Suuri askel olisi jo se, että tasa-arvosuunnitelmat yli-päätään tehtäisiin kaikilla työpaikoilla ja ilmenneisiin on-gelmiin puututtaisiin, Savinko muistuttaa.

Lisätietoa:- PalkkatietämysSuomessa-tutkimushanke2010–2012,

Aaltoyliopisto,Perustieteidenkorkeakoulu,Työpsykologianjajohtamisentutkimusryhmä.

- AnuHakonen:Eiainoastaanrahaa-Ryhmäperusteistentulospalkkioidenmerkityksetreflektioteoriannäkökulmasta.Aalto-yliopisto.Helsinki2012.

Tieto työpaikan palkkaperusteista lisää henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia, sanovat tutkijat Elina Moisio (vas.) ja Anu Hakonen.


T ästä voisi ottaa oppia: työnan-taja- ja työntekijäpuoli neu-vottelevat samassa pöydässä työhyvinvointiin liittyvistä

asioista ja vielä niin, että mukana ovat kaikki henkilöstöryhmät. Yhteistyö näyttää kaiken lisäksi tuottavan tulok-sia.

Teknologiateollisuuden työnanta-ja- ja työntekijäliittojen yhteinen työ-hyvinvointihanke Hyvä työ – Pidempi työura on otettu yrityksissä hyvin vas-taan. Hanke on herättänyt kiinnostus-ta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Esimerkiksi Euroopan komissio on lisännyt hankkeen työkalupakkiin, johon kerätään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämi-seksi. On kansainvälisestikin poikke-uksellista, että työntekijät ja työnan-tajat tekevät tämäntasoista yhteistyötä ja kykenevät sopimuskaudet ylittävään yhteisprojektiin, huomauttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamies Elina Das Bhowmik.

Vielä ehtii mukaanHyvä työ – Pidempi työura -hanke sai lähtölaukauksen vuonna 2009 tekno-logiateollisuuden työehtosopimuksista. Kolmevuotinen hanke aloitettiin vuon-na 2011 vuoden mittaisella pilottiko-keilulla. Nyt hankkeessa on mukana 50 teknologia-alan yritystä kansainvälisis-tä pörssiyhtiöistä pk-yrityksiin, ja mu-kaan voi edelleen liittyä.

Projektipäällikkö Tiina Harti-kaisen mukaan hankkeen tavoitteena on kehittää työhyvinvointia, pidentää työuria ja edistää yhdessä tekemistä yrityksissä.

– Kun yrityksestä otetaan meihin yhteyttä, katsomme ensin mitä yri-tyksessä on aiemmin tehty, mitä han-ke voisi heille antaa ja miten projekti etenee. Mukana olevat yritykset voivat itse valita, missä tahdissa kehittämis-hanke toteutetaan, Hartikainen ker-too.

Johdon esimerkki ratkaiseeKehittämishanke alkaa yrityksessä pro-jektiryhmän perustamisesta. Harti-kaisen mukaan perusedellytys on, että projektiryhmässä on mukana edustajat kaikista henkilöstöryhmistä, johdosta, työsuojelusta ja työterveyshuollosta.

– Johdon läsnäolo on erittäin tärke-ää henkilöstön sitoutumisen kannalta.

Hartikainen kertoo, että yhteistoi-minta johdon ja eri henkilöstöryhmien välillä on parantunut yrityksissä sel-västi kehitysprojektien aikana.

– Työpaikoilla on ymmärretty, että työhyvinvoinnin kehittäminen

on kaikkien asia. Toki paljon on vielä petrattavaa siinä, miten koko henki-löstö käytännössä saadaan mukaan. Innostaminen, keskusteleminen ja vastuun jakaminen on tärkeää.

Tutka näyttää kehityskohteetHankkeeseen mukaan tulevan yrityk-sen tilanne kartoitetaan Tutka-kyselyl-lä. Tutkan sijaan tai rinnalla yritys voi hyödyntää omia, olemassa olevia tut-kimuksiaan.

– Tutkan tuloksia tarkastellaan henkilöstöryhmittäin, jolloin niistä saa paljon konkreettista tietoa ja apua kehittämiskohteiden valintaan. Laaja vastauspankki toimii lisäksi hyödylli-senä vertailuaineistona, Hartikainen sanoo.

Tämän jälkeen projektiryhmä istuu tulosten kanssa alas ja valitsee menetelmän mukaisesti tärkeimmät kehityskohteet.

Tutka-kyselyä voi testata maksut-ta hankkeen nettisivuilla www.tyo-hyvinvointi.info. Henkilökohtaisia tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai ne voi ottaa

Teksti: Jaana Parkkola n Kuvat: Anniina Salminen-Carrera ja Jari Härkönen

Työhyvinvoinnin suunnannäyttäjät

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke on saanut tunnustusta ulkomaita myöten.

Johdon läsnäolo on erittäin tärkeää

henkilöstön sitoutumisen kannalta.

Akavalainen 4 | 2012 1�

puheeksi tarvittaessa työter-veyslääkärin kanssa.

– Jos työkalun haluaa yrityksen käyttöön, se edel-lyttää rekisteröitymistä. Yri-tys saa työkalun näin käyt-töönsä ja voi miettiä, miten liittää sen osaksi työhyvin-vointityötä.

Motivaatio ja luotta-mus ovat lisääntyneetDas Bhowmik muistuttaa, että ylempien toimihenki-löiden työhyvinvoinnissa korostuvat henkisen puolen jaksamiskysymykset.

–Ylempien toimihen-kilöiden työhyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat mo-nisyisiä ja ne liittyvät jaksa-misen ohella vuorovaikutuk-seen ja arvostuksen tunteen kokemiseen. Muutokset toimintatavoissa eivät tapahdu nopeasti, vaan vaativat aikaa. Siksi on hienoa huomata, että hankkeen aikana myös ylempien toimihenkilöiden arviot esimiehen ja työyhteisön tuesta sekä työmotivaatiosta ovat parantu-neet jonkin verran.

Das Bhowmikin mielestä hankkeen yksi tärkeim-mistä saavutuksista on se, että henkilöstön motivaatio ja luottamus työnantajaa kohtaan ovat lisääntyneet muka-na olevissa yrityksissä.

– Kun esimiehen ja työyhteisön tuki lisääntyy, tulee tunne yhteen hiileen puhaltamisesta.

Ylemmille toimihenkilöille tärkeitä työhyvinvoinnin tekijöitä ovat Das Bhowmikin mukaan itsensä kehittä-minen, hyvä johtaminen ja työstä saatu palaute.

– Ylipäätään vuorovaikutuksen kehittäminen, oli se sitten kehityskeskustelujen tai palaverikäytäntöjen uu-distamista, vahvistaa tunnetta, että esimies kuuntelee. Aina ei ole tärkeintä, että oma mielipide menee edes läpi. Usein riittää, että tulee kuulluksi.

Das Bhowmik muistuttaa, että ylempien toimihen-kilöiden työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös osaamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat.

– Hankkeessa on noussut esiin, että ihmisillä on kova halu jatkaa töissä eläkeikään asti. Samaan aikaan koulutuksen riittävyys ja oman osaamisen kehittäminen huolettavat monia.

Lisätietoa:www.tyohyvinvointi.info

Hankkeesta opittua: pienet askelet kannattavat

Outotec ja Normet ovat olleet mukana Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa pilottivaiheesta saakka. Molemmissa yrityksissä ollaan tyytyväisiä hankkeen tuomaan vetoapuun.

Outotecin Work/Life Coach Sinikka Karhula kertoo, että heidän tärkein kehityskohteensa varmistui Tutka-kyselyn perusteella.

– Valitsimme painopistealueeksi esimiestyön kehittämisen, jota on lähdetty toteuttamaan kaksivuotisella O’leader-valmennuksella.

Karhulan mukaan selkeitä tuloksia on nähtävissä jo nyt.

– Esimiehiltä saatu palaute on myönteistä. Työkalut ja kollegaver-kosto tuovat varmuutta ja tukea esimiesten toimintaan.

Karhula myöntää, että kehittämishanke aloitettiin Outotecissä ehkä turhankin kunnianhimoisesti: massiivisen esimiesvalmennuksen sijaan olisi voinut lähteä liikkeelle pienemmillä projekteilla.

– Kehittämistyö on edennyt hitaasti, mutta isosti. Pienemmillä, useampia henkilöstöryhmiä koskevilla projekteilla olisimme saa-neet hankkeelle paremmin näkyvyyttä yrityksen sisällä.

Seuraavaksi hankkeeseen halutaankin Outotecissä liittää niin sa-nottuja työhyvinvoinnin kevyempiä osa-alueita, kuten fyysisen aktii-visuuden lisäämistä.

Normet-konsernin henkilöstöjohtaja Annu Tuominen jakaa Kar-hulan ajatuksen, että pienten askelten politiikka kannattaa.

– Asioita on hyvä pitää jatkuvasti esillä, jotta ihmiset huomaavat, että ne etenevät ja että jokaisella on velvollisuus ja oikeus saada tukea työssä jaksamiseen.

Normetin työhyvinvoinnin tärkeimmät kehityskohteet eivät tulleet Tuomiselle suurena yllätyksenä.

– Normetin kaltaisessa voimakkaasti kasvavassa yrityksessä päivit-täisen työn organisointi on yksi suurimmista haasteista. Erityisesti ylemmät toimihenkilöt, jotka työskentelevät itseohjautuvissa asi-antuntijatehtävissä, saattavat hukkua matriisiorganisaation projek-tisyövereihin.

Toinen ylempien toimihenkilöiden kehityskohde on Tuomisen mu-kaan työnimu, joka on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta liian kova imu voi olla riski omalle jaksamiselle.

Tuomisen mielestä työhyvinvointihanke on auttanut Normetin henkilöstöä miettimään, mikä auttaa jaksamaan ja voimaan työssä hyvin.

– Olisimme varmasti ilman erillistä projektiakin nostaneet samat asiat esiin, mutta hanke on tuonut uutta näkökulmaa työssäjaksa-misen kehittämiseen. Usein riittää,

että tulee kuulluksi.


V iime syksyn raamisopi-mus katkaisi vuosien hil-jaiselon ja varovaisuuden työelämän kehittämises-

sä. Vaikka useat työelämän kehittä-mishankkeet ovat vielä kesken, puo-livälitarkastelun perusteella näyttää työelämän laadun kehittäminen ete-nevän vaikuttavammin kuin vuosina 2007–2011. Jotta akavalaisten työhy-vinvointi lisääntyy, keskitettyä sopi-mista tarvitaan jatkossakin.

Raamisopimuksen perusteella on meneillään kymmenkunta työ-elämän kehittämishanketta. Lisäksi palkansaajien asemaa edistävät vuo-rotteluvapaan leikkausten perumi-nen, työttömyysturvan lomautuspäi-värahojen osittainen valtionrahoitus ja parannukset soviteltuun päivära-haan. Lomakorvaus ei enää ensi vuo-den alusta siirrä työttömyyskorvauk-sen saamista.

Työaikasuojelu tehostuuMonia Akavalle tärkeitä asioita on työn alla. Ylipitkät työajat, korvaamat-tomat ylityöt ja omalla ajalla tehtävät työmatkat sekä jatkuva tavoitettavissa olemisen velvoite ovat uhka akavalais-ten jaksamiselle ja vaikeuttavat yhteis-tä tavoitetta työurien pidentämisestä. Näihin ongelmiin puuttumista vah-vistetaan työaikojen kuormitustekijöi-tä koskevassa lainsäädäntöhankkeessa. Työsuojelullinen lakimuutos hyödyttää työaikalain ulkopuolisissakin tehtävissä olevia. Työ on loppusuoralla sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa neuvottelu-kunnassa, ja hallituksen esitys annetta-neen eduskunnalle vielä syksyn kulues-sa. Akavaa on neuvotteluissa edustanut asiantuntija Tarja Arkio.

Teksti: Maria Löfgren, johtaja n Kuva: Rodeo

Keskitetty sopiminen edistää työelämän laatua

Raamisopimuksen hankkeilla halutaan tuoda joustoa akavalaisten arkeen.

Keskusjärjestöt selvittävät lisäksi yhdessä jäsenliittojensa ja neuvotte-lujärjestöjensä kanssa työaikapank-keja koskevia sopimuskäytäntöjä. Akava haluaa edistää yksilöllisen elä-mäntilanteen ja joustavuuden huomi-oonottamista erityisesti asiantuntija- ja esimiestyötä koskevissa työaikajärjes-telyissä. Vuoden 2013 aikana työaika-pankkijärjestelmän käytön periaatteita ja lainsäädännön muutostarpeita ale-taan selvittää myös kolmikantaisesti. Vastaava lakimies Jaana Meklin on ryhmässä Akavan edustajana.

Tukea henkilöstösuunnitteluun ja lisää joustavuuttaKeskusjärjestöt laativat henkilöstö-suunnittelumallin, jolla kehitetään henkilöstön ja työnantajan välistä yh-teistoimintaa. Mallia voidaan käyttää alakohtaisissakin ratkaisuissa ja se vie-dään myöhemmin yhteistoimintalain-säädäntöön. Tavoitteena on muun mu-assa tehdä määräaikaisuuksien käytöstä läpinäkyvämpää ja parantaa joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa työ-paikan yhteisellä suunnittelulla. Hanke on osittain kytköksissä raamisopimuk-sen koulutusoikeusneuvotteluihin. Akavaa edustaa neuvotteluissa toimin-nanjohtaja Mika Varjonen Tradenomi-liitosta.

Isän perhevapaita lisätäänIsälle tarkoitettuja perhevapaita lisätään yhteensä 54 arkipäivään, mikä kehittää perhevapaajärjestelmää Akavan tavoit-telemaan suuntaan. Jatkossakin isä voi-si pitää 18 isyysvapaapäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Loput 36 päivää voitaisiin jakaa enintään kahteen jak-

soon ja pitää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Muutokset tulevat voi-maan 1.1.2013. Akavan edustajana neuvotteluissa toimi Tarja Arkio.

Koulutusoikeuden eteneminen jäissä Idea kolmen päivän koulutusoikeudes-ta ja sitä vastaava työnantajan talou-dellinen kannustin olivat ratkaisevia keskitetyn sopimuksen syntymisessä. Henkisen pääoman kasvattaminen ja osaamisen kehittäminen parantavat merkittävästi työelämän laatua, mikä ymmärretään hyvin työnantaja- ja pal-kansaajajärjestöissä sekä maan hallituk-sessa. Tätä kirjoitettaessa neuvottelut ovat jäissä. Akavan neuvottelija on joh-taja Maria Löfgren.

Tilanteen jumiutuminen ei ole työ-markkinaneuvotteluissa poikkeuksel-lista, mutta tällä kertaa se oli sangen yllättävää. Periaatteelliset ratkaisut ete-nivät alkukesästä lähtien neuvottelu-pöydissä linjakkaasti. Ratkaisu raken-nettiin työpaikan yhteistoiminnallisen osaamissuunnittelun ja työntekijän omaehtoisen kouluttautumisvapaan varaan. Koulutukseen panostaville työnantajille oli tulossa ylimääräinen verokannustin tai sitä vastaava talou-dellinen kannustin. 55 vuotta täyttä-neiden työntekijöiden osalta kannustin olisi voinut koskea myös työhyvinvoin-tia lisääviä kehittämistoimia.

Raamisopimuksen jonkun osan to-teuttamatta jääminen ei käy Akavalle, joka on edelleen valmis hakemaan yh-teistä ratkaisua.

Aikuiskoulutusta koskeva toimek-sianto saatiin sovittua työn ohessa ta-pahtuvaa aikuisopiskelua edistävästi. Aikuiskoulutustuen suuruuteen vai-

kuttavien ansiotulojen alarajaa ja ai-kuiskoulutustuen kestoa nostetaan. Lisäksi ensimmäistä ammatillista tut-kintoaan suorittaville tulee 450 euron suuruinen ammattitutkintostipendi.

Raamisopimuksessa on myös mui-ta, vielä keskeneräisiä työryhmiä. Osittaista työkykyä, ikäohjelmia ja su-kupuolten palkkatasa-arvoa koskevat hankkeet etenevät tahoillaan.

Miten luottamusta lisätään?Raamisopimusosapuolten tavoittee-na on lisätä luottamusta ja yhteisiin etuihin perustuvaa rakentavaa yhteis-toimintaa työmarkkinoilla ja talous-politiikassa. Tätä varten pitää poistaa työmarkkinoita vaivaavia luottamuson-gelmia sekä liitto- että keskusjärjestöta-soilla. Koulutusoikeusneuvottelujen jumiuduttua on luottamuksen lisäämi-

nen työmarkkinaosapuolten välillä en-tistä haastavampaa.

Neuvottelukulttuuria koskevien ohjelmien oheen tarvitaan sopimusalo-jen jatkuvaa keskinäistä vuoropuhelua. Ostovoimakehitys, veroratkaisut, sosi-aaliturvamaksut sekä talous- ja työlli-syystilanne vaikuttavat järkevien neu-vottelutavoitteiden asettamiseen sekä palkkaratkaisuissa että työelämän laa-dullisissa kysymyksissä. Näitä tietoja kerätään ja niitä on mahdollista analy-soida objektiivisesti.

Yhteinen näkemys toimintaympä-ristöä koskevista tosiasioista edistää alakohtaisten ja keskitettyjen neuvot-telujen käymistä. Yhteisymmärrys fak-toista parantaa myös neuvottelukump-panin kykyä ymmärtää tavoitteita pöydän toisella puolella. Tämä on Aka-valle tärkeä asia luottamusta lisäävien toimien ohjelmassa.

Raamisopimuksen työryhmät ja Akavan edustajat työryhmissä

n Ikäohjelmamallin laativa työryhmä: Karoliina Haggren, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

n Työttömyysturvajärjestelmän yksin-kertaistamista ja selkeyttämistä val-misteleva työryhmä: Jarmo Pätäri

n Työsuojelua koskevan lainsäädän-nön täsmentäminen niin, että työ-aikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen: Tarja Arkio

n Työaikapankkien käyttö: Jaana Meklin

n Tasa-arvoon liittyvät raamisopimuk-sen kirjaukset käsitellään tasa-arvon pyöreän pöydän alaisessa tasa-arvo-asiantuntijaryhmässä, uusia työryh-miä ei perusteta: Tarja Arkio

n Aikuiskoulutustuki/koulutusrahasto -työryhmä: Ida Mielityinen

n Määräaikaisten työsopimusten käyttäminen vuokratyössä sekä ns. 0-työsopimusten työaikoihin liittyvät mahdolliset muutostarpeet: Jaana Meklin

n Henkilöstösuunnitelmien kehittämi-nen: Mika Varjonen, Tradenomiliitto TRAL

n Luottamusta lisäävät toimet työ-markkinoilla: Maria Löfgren

n Koulutusvähennystyöryhmä: Maria Löfgren

n Koonnos menettelytavoista, joita on hyvä noudattaa yritysjärjestelyissä (ei Akavan edustusta, mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat)

n Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämiseksi: Rii-na Länsikallio, OAJ ja Laura Linde-berg, Talentia

Akavalainen 4 | 2012 1�


K orkeasti koulutetut ovat vii-me vuosina kunnostautuneet Suomessa monilla alueilla. On opetettu peruskoululai-

sista PISA-menestyjiä, on kehitetty uu-sia puhelinmalleja, tehty tietokonepe-lejä, parannettu sairauksia, pyöritetty byrokratiaa, tähyilty avaruuteen, tut-kittu, selvitetty, hoidettu. Valitettavasti viime kesänä rikkoutui myös sellainen ennätys, jolle ei paljon eläköötä tai hur-raata huudettu. Korkeasti koulutettuja on nimittäin nyt työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tilastot tarkassa syynissäTyöttömien lukumäärää seurataan Suo-messa kahdella tavalla: Tilastokeskuk-sen työvoimatutkimuksella sekä työ- ja

Teksti: Heikki Taulu, ekonomisti n Kuva: Rodeo

Ennätys, jolle ei hurrataKorkeasti koulutettuja on työttömänä enemmän kuin koskaan. Talouden alamäki osuu rajuimmin vastavalmistuneisiin.

elinkeinoministeriön työnvälitystilas-ton tietojen perusteella. Työnvälitysti-lasto on ajantasainen ja yksityiskohtai-nen aineisto, jonka havainnot kerätään työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoit-tautuneista työnhakijoista ja kootaan ministeriössä tilastoiksi eri tarpeita var-

ten. Akavassa seurataan kuukausittain erityisesti työttömien työnhakijoiden määrää koulutuksen mukaan jaoteltu-na.

Heinäkuun lopussa 36 220 kor-keasti koulutettua oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi johonkin Suomen TE-toimistoista. Korkeasti koulutetulla tarkoitetaan tässä yhtey-dessä vähintään korkeakoulututkin-non suorittanutta henkilöä eli tutkinto on suoritettu ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Alemman korkeakou-luasteen tutkinnon suorittaneita oli työttömistä noin 17 600 ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suo-rittaneita samaten noin 17 600. Tut-kija-asteen suorittaneita eli valtaosin tohtoreita tai lisensiaatteja oli joukossa melkein 1 100 henkilöä.

Korkeasti koulutettujen määrä on kasvanut työmarkkinoiden

tarvetta enemmän.

Akavalainen 4 | 2012 17

Työttömien määrä kasvanut nopeastiYlemmän korkeakouluasteen työttömi-en lukumäärä on melkein kaksinker-taistunut vuosituhannen vaihteen jäl-keen. Erityisen nopeaa kasvu on ollut viiden viime vuoden aikana. Alemmal-la korkeakouluasteella työttömyyden kasvu on ollut hieman maltillisempaa ja työttömien määrä onkin lisääntynyt ”vain” vajaalla puolella vuosituhannen vaihteesta. Tutkija-asteen työttömien määrän kasvu on ollut kaikista nopein-ta, sillä vuosituhannen alkuun verrat-tuna työttömien määrä on nyt yli kak-sinkertainen.

Kasvuluvut vaikuttavat suuril-ta, mutta täsmällisemmän käsityksen muutoksen suuruusluokasta saa, kun sitä vertaa työmarkkinoiden kehityk-seen muilla koulutusasteilla. Kuten oheinen kaavio havainnollistaa, sa-maan aikaan kun korkeasti koulutettu-jen työttömien määrä kokonaisuudes-saan on melkein kaksinkertaistunut, vähemmän koulutettujen työttömien määrä on vähentynyt melkein kol-manneksella.

Korkea koulutus ei enää takaa työllistymistäTyömarkkinoilla työvoiman ylitarjonta suhteessa työvoiman kysyntään näkyy parhaiten työttömyyden kasvuna. Kun verrataan eri koulutusasteiden keski-määräisiä työttömyysasteita toisiin-sa, voidaan havaita, että koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut vuosien ja vuosikymmenien myötä.

Ilmiötä voidaan yrittää selittää lu-kuisilla eri tavoilla, mutta matemaat-tinen tosiasia on, että työväestön kou-lutustason nousu lähentää väistämättä korkeasti koulutettujen työttömyysas-tetta koko työväestön koulutusasteen kanssa. Jos työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa eri koulutus-asteilla mitataan työttömien määrällä, joudutaan väistämättä tekemään joh-topäätös, että korkeasti koulutettujen määrä on tällä vuosituhannella kasva-nut työmarkkinoiden tarvetta enem-män.

Koulutusrakenteen muutos ja työ-markkinoiden reagointi tähän muu-tokseen ovat jatkuneet samankaltai-sena jo parinkymmenen vuoden ajan ja on vaikea uskoa, että merkittävää käännettä tapahtuu jatkossakaan. Voi-daan siis olettaa, että eri koulutusastei-den keskimääräiset työttömyysriskit jatkavat lähentymistään myös tulevai-suudessa, ja korkean koulutuksen tuo-ma suhteellinen etu vähenee edelleen.

40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

500 000

450 000

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

Korkeasti koulutetut yht. Muut kuin kork. koulutetut yht.

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Lukumäärät eivät sisällä lomautettuja. Korkeasti koulutetut = alempi ja ylempi korkeakouluaste + tutkija-aste; alempi korkeakouluaste mukana vuodesta 2001 alkaen. Aikasarjojen ”piikikkyys” johtuu kausivaihtelusta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto ja Akavan omat laskelmat

Työttömät työnhakijat koulutustason mukaan

Vähemmän koulutettujen työttö-myysaste laskee nopeammin tai nou-see hitaammin kuin korkeasti koulu-tettujen.

Muutokset vaikuttavat ensimmäisenä nuoriinVastavalmistuneiden eli alle vuosi sit-ten korkeakoulusta valmistuneiden työttömyyskehitys noudattaa samoja talouden lainalaisuuksia kuin muunkin työvoiman eli työllisyystilanteen muu-tokset seurailevat talouden nousu- ja laskusuhdanteita. Muutokset ovat kui-tenkin usein jyrkempiä kuin muilla, sillä vastavalmistuneet sijoittuvat mui-ta useammin esimerkiksi määräaikai-siin tehtäviin, joissa työllisyystilanteen

muutokset näkyvät nopeiten. Nuoret ja vastavalmistuneet toimivat työmark-kinoilla suhdannepuskurina.

Tulevaisuuteen panostettava nytTyöllistymistä ja osaamisen kehitty-mistä voidaan tukea erilaisin keinoin, kuten esimerkiksi vuoden alusta voi-maantulevalla nuorisotakuulla. Takuu tarjoaa palkkatukea, joka laskee yrityk-sen kynnystä työllistää työtön työnha-kija. Nämä keinot eivät valitettavasti paranna työllisyyttä kokonaisuudes-saan kuin hivenen. Riittävän nopea talouskasvu on ylivoimaisesti tärkein työllisyyden edistäjä, ja sen kiihdyttä-miseen Suomella ei juuri ole yksinään mahdollisuuksia.

Vaikka työllistymisen ja osaamisen kehittämisen tukeminen eivät ratkaise tämän hetken työllisyystilannetta, tu-kitoimilla on iso merkitys Suomen tu-levaisuuden kannalta. Työvoiman on oltava valmis kansainvälisesti kilpai-lukykyiseen työhön, kun talouskasvu joskus hamassa tulevaisuudessa koit-taa. Lisäksi kotimaista työvoiman ky-syntää täytyy edesauttaa, jotta akuutti työttömyysongelma helpottaisi. Pal-jon puhuttu työvoimapula ei ole käsil-lä vielä vuosikausiin, mutta siihen on varauduttava hyvissä ajoin.

Nuoret ja vastavalmistuneet

toimivat työmarkkinoilla

suhdannepuskurina.


Teksti n Mika Peltonen, UP-uutispalvelu

Valtio etsii nyt tuloksellisuuttaValtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman säästötavoitteet tehdään rahaperustein. Entisen tuottavuusohjelman tavoitteesta vähentää työntekijöitä on luovuttu.

V aikuttavuus- ja tuottavuus-ohjelmassa on neljä näkö-kulmaa.

– Vaikuttavuus, pal-velukyky suhteessa kansalaisiin ja yri-tyksiin, henkilöstön osaamiseen liitty-vä aikaansaannoskyky sekä perinteiset taloudellisuus ja tehokkuus, luettelee valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori valtiovarainministeriöstä.

toimintaansa ja miettivät, onko sellai-sia toimintoja, joista virasto voisi luo-pua kokonaan.

Samalla selvitetään tehtäviä, jot-ka ovat samoja jonkin toisen hallin-nonalan kanssa ja pohditaan, voitai-siinko niitä yhdistää.

– Tehtäviä voidaan siirtää pois yh-deltä virastolta ja antaa koko kokonai-suus toiselle virastolle hoidettavaksi.

Niemisen mielestä pitäisi selvittää yhdessä paikassa kerralla, mitkä tehtä-vät ovat välttämättömiä.

– Nyt monessa virastossa selvite-tään jotakin pientä osaa kokonaisuu-desta.

Santamäki-Vuori kehottaa teke-mään ydintoiminta-analyysissä mieli-kuvaharjoituksia.

– Mitä tekisit ja mitä pitäisi uudis-taa, jos resurssit supistuisivat kymme-nellä prosentilla? Entä jos sinulle tulisi uusia velvoitteita, jotka veisivät nykyi-sistä resursseistasi kymmenen prosent-tia?

Eläköityminen helpottaa irtisanomispaineitaViime hallituskaudella tuottavuusoh-jelma tarkoitti yt-neuvotteluja ja irti-sanomisia. Henkilötyövuosia ei enää yritetä vähentää, mutta tosiasia on, että monen viraston budjetista 80 prosent-tia menee henkilöstömenoihin.

Niemisen mukaan ohjelman säästö-tavoitteet ovat tästä syystä lähellä van-han tuottavuusohjelman tavoitteita.

– Nyt käytetään kuitenkin henki-löstöpoliittisesti pehmeämpiä keinoja kuin tuottavuusohjelmassa.

Nieminen kertoo, että ensin yrite-tään katsoa, löytyykö ihmiseltä kelpoi-suutta ja osaamista avoimiin tehtäviin tai valmiutta siirtyä muihin tehtäviin pienellä koulutuksella.

Valtiolta eläköityy vuosittain yli 4 000 ihmistä. Tämä saattaa Niemisen mielestä helpottaa tuloksellisuusohjel-man tuomia irtisanomispaineita.

– Joka vuosi täytetään 3 000 avoin-ta työpaikkaa. Paikkoja ei saa panna julkisesti auki ennen kuin sisäinen

Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita,

vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia.

Markku Niemisen mielestä osa toteutu-neista säästöistä tulisi käyttää henkilös-tön tulospalkkioihin.

Tuire Santamäki-Vuori kehottaa viras-tojen henkilöstöä kertomaan reippaasti omia näkemyksiään.

– Tavoitteita ja rakenteitakin pi-tää miettiä yli hallinnonalojen yhdes-sä henkilöstön kanssa. Toimenpiteillä halutaan vaikuttaa henkilöstön osaa-miseen, työkykyyn, motivaatioon ja esimiestyöhön.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusoh-jelman yläkäsite on Santamäki-Vuo-ren mukaan sama kuin kuntapuolella: tuloksellisuus, ei enää tuottavuus.

Henkilöstöltä halutaan reippaita ehdotuksiaKun tuottavuusohjelmassa sitoudut-tiin henkilötyövuosien vähentämiseen, tehtiin Santamäki-Vuoren mukaan ta-voitteen toteuttamiseksi asioita, joita ei muuten olisi ollut perusteltua tehdä.

– Nyt koetetaan etsiä fiksumpia ta-poja toimia ja pyydetään henkilöstöä tekemään reippaasti esityksiä. Poliit-tinen järjestelmä sitten arvioi, mitkä niistä ovat mahdollisia toteuttaa.

Santamäki-Vuori muistuttaa, että valtionhallinnossa työskentelevillä vir-kamiehillä on näkemystä omalta hal-linnonalaltaan ja siitä, mitä ehkä voi-taisiin tehdä.

– Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita, vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia.

Virastot arvioivat itse toimintaansaJokainen valtion virasto joutuu loka-kuun loppuun mennessä tekemään ydintoiminta-analyysin ja kertomaan ideansa omalle ministeriölleen.

Jukon neuvottelujohtajan Markku Niemisen mukaan virastot analysoivat

Valtiovarainministeriö/M

arko Oja

Tuulikki Holopainen

1�Akavalainen 4 | 2012

Kolumni

Vieläkö muistat päivän, jolloin sait työpöydällesi tietokoneen tai nettiyhteyden? Milloin lähetit tai sait ensimmäisen sähköpostiviestin? Mitä mielessäsi liikkui, kun aloit käyttää Facebookia?

Internet alkoi ilmestyä suomalaisille työpaikoille 1990-luvun puolivälissä. Sähkö-postia oli käytetty jonkin verran jo aiemmin. Vasta parina viime vuonna on ymmär-retty, että sosiaalisella medialla saattaa olla merkitystä yrityksille ja yhteisöillekin.

Viestinnän mullistus on ollut valtava – eikä kysymys ole vain teknologiasta. Jopa lukuja kirjoitustaito vaatisi välttämättä päivitystä – ainakin, jos tietoja viestin-täteknologiasta halutaan saada täysi hyöty. Hyvin harvat hyödyntävät esimerkik-si syötteitä, vaikka ne tehostaisivat olennaisesti esimerkiksi oman ammattialan seurantaa.

Turhan monet työnantajat olettavat, että henkilöstö hallitsee automaattisesti uuden viestinnän vaatimat taidot. Oletus on väärä, ja se tulee kalliiksi. Henkilöstö saa rauhassa lähetellä melkein millaisia meilejä hyvänsä ja murentaa esimerkiksi mainonnalla rakennettua brändiä.

Jo pitkään on pääpiirtein tiedetty, millainen sisältö toimii nettisivuilla. Silti netti-kirjoittamisen periaatteita rikotaan jatkuvasti. Hintavat sivustouudistukset nyky-aikaistavat teknisen alustan ja visuaalisen ilmeen, mutta sisältö jää pääpiirtein ennalleen – kerran toisensa jälkeen.

Yhä useammat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet lähteä liput hulmuten sosiaa-liseen mediaan. Suuret odotukset eivät ole täyttyneet, koska taas sisällöntuotta-jat on jätetty liian yksin. Heiltä on puuttunut sekä osaamista että käytännönlähei-siä pelisääntöjä.

Kunnon ohjeet ovat henkilöstön oikeus. Missään ei kuitenkaan ole sanot-tu, että ohjeet pitää kirjata ikäviksi tekstimassoiksi. Viestinnän pelisäännöt eivät myöskään välttämättä toteudu, vaikka henkilöstö osaisi ne ulkoa. Säännöt pitää elää todeksi.

Ohjeillakin voi parantaa viestintää, jos ne toteuttaa taiten. Kirjalliset ohjeet pitää koota yhdessä henkilöstön kanssa, kirjoittaa innostavasti ja höystää esimerkeillä. Ne voi korvata osin vaikka videoilla.

Viestintä on kustannustehokkain tapa tehostaa toimintaa ja parantaa laatua. Taitava viestintä saa ihmiset voimaan paremmin ja jaksamaan enemmän. Miksi ei sitten huolehdita siitä, että viestintävalmiudet ovat ajan tasolla? Miksi yritetään aina mennä yli aidan matalimmasta kohdasta?

En tiedä vastausta, mutta jotain aavistelen. Viestintätapojen muuttaminen on epämukavaa. Johdon ja esimiesten on helpompi viestiä vanhaan tapaan kuin myöntää, että nyt kaivattaisiin uusia oppeja ja ohjeita.

Kirjoittaja toimii kirjoitetun ja verkkoviestinnän kouluttajana ja konsulttina.

Anja Alasilta

Viestinnän uudet säännöt pitää elää todeksi

haku on ollut käynnissä seitsemän vuorokautta.

Santamäki-Vuori muistuttaa, että määrärahojen pienentyessä ei pystytä toimimaan niin, ettei henkilöstöä vä-hennettäisi.

Säästöistä rahaa tulospalkkioihin?Niemisen mukaan työntekijät pelkää-vät, että ohjelmassa yritetään taas siivo-ta henkilöstöä pois.

– Pitäisi miettiä, kuinka voimme tehdä työtä tehokkaammin ajattele-matta vähennystarpeita. Ei pidä ajatel-la, että nämä ja nämä tehtävät tulevat nyt välittömästi tai ajan kanssa tar-peettomiksi.

Nieminen pitää ongelmana, miten henkilöstö saadaan ohjelmaan aidosti mukaan ja miten henkilöstöä voitaisiin kannustaa.

– Olen yrittänyt tuoda hankkeen ohjausryhmässä esiin, että osa toteutu-neista säästöistä käytettäisiin henkilös-tön tulospalkkioihin.

Nieminen on tyytyväinen, että hä-nen ajatuksensa on otettu ohjausryh-mässä hyvin vastaan.

– Virastojen henkilöstöjohto on in-nostunut. Kansliapäälliköt ja viraston korkein johto ovat avainasemassa tä-män onnistumisessa.

Ohjelman heikkoutena Nieminen pitää myös sitä, että mukaan on tunke-massa jo meneillään olevia hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tietotekniik-kahankkeet.

– Niiden säästövaikutuksia ei ole määritelty mitenkään.

Ohjelma etenee pala kerrallaan

n Valtion virastot tekevät parhaillaan ydintoiminta-analyysia. Tuloksista kerrotaan ministeriöille lokakuun loppuun mennessä.

n Ministeriöt kokoavat virastojen esitykset yhteen ja valitsevat ohjelmaan sopivat hankkeet.

n Ensi vuoden alussa ministeriöt vertailevat hankkeita ja valitsevat niistä parhaat.

n Hallitus ottaa hankkeisiin kantaa maalis-kesäkuussa.

n Varsinainen prosessi alkaa hallituk-sen päätösten jälkeen ja kestänee loppuvuoden.

Akavalainen 4 | 2012�0

Biokemisti Leena Valmu päät-ti viime keväänä sanoa hyväs-tit tilipäivälle. Vuonna 2010 esikoisromaaninsa julkaissut

akavalainen filosofian tohtori ja dosent-ti oli vähitellen tullut siihen tulokseen, että hän pystyy parhaiten hyödyntä-mään osaamistaan yrittäjänä.

Valmun vastikään perustama Biova Oy tarjoaa biolääketieteen asiantunti-japalveluita ja tuottaa fiktiivisiä kerto-muksia.

– Kolme päivää viikossa arvioin biologisten lääkkeiden käytettävyyttä,

Teksti: Paula Launonen n Kuvat: Johanna Kannasmaa

Biokemisti kirjoittaa lapsille ja kouluttaa aikuisia

Leena Valmu ei luopunut ansiosidonnaisesta sairauspäivärahasta, työttömyys- kassasta eikä työterveyshuollosta, kun hän siirtyi palkansaajasta yrittäjäksi.

neuvon bioanalytiikan osaajia, konsul-toin ja koulutan sekä popularisoin tie-dettä. Kahtena päivänä kirjoitan las-ten- ja nuortenkirjoja, Valmu kertoo.

Selvitä kannattavuusKuulostaa kadehdittavalle – lahjakas nainen toteuttaa itseään monipuolises-ti oman aikataulunsa ja innostuksensa mukaan. Mutta eikö yhtään hirvitä? Mitä jos bisnes ei alakaan vetää?

Valmu luottaa erikoisosaamiseensa. Hän sanoo, että kantasolu- ja proteii-

nihoitojen kehittyessä ja menetelmien monimutkaistuessa viranomaiset, ra-hoittajat ja hoitolaitokset tarvitsevat monenlaisia arvioita ja selvityksiä.

– Kun epäröin lopullista päätöstä, päätin selvittää, olisiko palveluilleni tarvetta. Soitin viidelle potentiaali-selle asiakkaalle ja kerroin suunnitel-mistani. Kysyin, ostaisivatko he palve-luitani. Neljä vastasi kyllä, ja kolmen kanssa homma on jo sovittu, Valmu hymyilee.

Bisnesidean kantavuus oli varmis-tettu ja ensimmäiset toimeksiannot

Leena Valmu aikoo pysyä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton jäsenenä. Yksi syy on se, että yrittäjänä hän tarvitsee oman alan verkostoja.

�1

allekirjoitettu, joten yrittäjän ei tarvin-nut nähdä painajaisia tyhjistä tilauskir-joista.

Etsi tietoa ja sparrausapuaHelsingin yliopiston ja Suomen Punai-sen Ristin Veripalvelun tehtävissä 26 vuotta työskennellyt Valmu on tottunut säännöllisiin tuloihin ja työterveyshuol-toon. Hänen ei ole myöskään tarvinnut miettiä työttömyysturvaa tai eläkkeen karttumista, kun työnantaja on hoita-nut maksut hänen puolestaan.

– Muutos mietitytti, koska mieskin on yrittäjä ja työskentelee graafikko-na. Tähän asti on tuntunut tärkeältä, että perheessä on yksi, jolla on vakitui-nen työpaikka. Hankkimalla tietoa ja perehtymällä asioihin olen kuitenkin päässyt peloista.

Yleistä yrittäjätietoutta Valmu on ammentanut Naisyrittäjyyskeskuk-sen akateemisille naisille räätälöidys-tä InnoLady Camp -valmennuksesta. Yrittäjänalut sparrailivat neljällä vii-konloppuleirillä toistensa liiketoimin-tasuunnitelmia ja tutkailivat mahdol-lisia synergioita.

– Yhden viikonlopun teemana oli yrittäjän sosiaaliturva ja henkilökoh-tainen talous, mutta olin jo siihen mennessä ehtinyt selvitellä asioita oma-toimisesti.

Valkokaulusväki yrittää

Akavalaisten liittojen jäsenistä 24 000 toimii yrittäjinä tai ammatinharjoittaji-na. Tutkimuksen mukaan he ovat tyyty-väisempiä kuin samojen jäsenliittojen palkansaajat.

n Yli puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveyssektorilla: lääkäreinä, hammas- tai eläinlääkäreinä, psykolo-geina, puhe- ja toimintaterapeutteina sekä sosiaalityöntekijöinä.

n Neljänneksellä on kaupallinen tai yh-teiskuntatieteellinen koulutus. He voi-vat olla osakkaina esimerkiksi asianajo-, laki- tai tilitoimistoissa.

n Taide- ja kulttuurialan yrittäjyys on kas-vussa.

n Suurin osa on kokopäiväisiä yksinyrittä-jiä. Joka kolmas on myös työnantaja.

n Kannustimia ovat tekemisen mielek-

kyys ja laatu sekä palkkatyötä parem-mat ansiot.

n Lähes puolet on naisia.

n Akavan mielestä yrittäjyyden kynnystä pitäisi madaltaa parantamalla työttö-myys- ja sairausturvaa sekä työ- ja per-he-elämän yhteensovittamisen mah-dollisuuksia.

Lähteet: Yrittäjän Akava -julkaisu, Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi -raportti, www.akava.fi/yrittajyys

Aloittavan yrittäjän muistilista

1. Akavalainen liittosi palvelee myös yrit-täjiä, joten pysy liitossa. Saat liitoltasi neuvonta- ja lakimiespalveluita.

2. Liity ammatinharjoittajien ja -yrittäjien työttömyyskassaan. Saat ansiosidon-naista päivärahaa, jos joudut sulkemaan putiikin.

3. Kun otat lakisääteisen yrittäjäeläkeva-kuutuksen (YEL), määritä vakuutus-maksusi todelliselle tulotasollesi. YEL on sosiaaliturvasi peruspilari, jonka mu-kaan sinulle maksetaan eläke sekä van-hempain-, sairaus- ja työkyvyttömyys-kausien päivärahat.

4. Ota vapaaehtoinen yrittäjän tapaturma-vakuutus, jotta saat turvan työtapatur-man ja ammattitaudin varalta. Selvitä muiden mahdollisten vapaaehtoisten vakuutusten tarve.

6. Tee työterveyshuoltosopimus kunnal-lisen terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman kanssa.

Huolehdi turvaverkostaPerustiedot yrittäjän sosiaaliturvasta Valmu sanoo keränneensä viime kevää-nä Oma Yritys -messujen ständeiltä.

– Monet tahot tuottavat tietoa aloittavalle yrittäjälle, hän toteaa.

Valmua neuvottiin muun muassa määrittelemään lakisääteisen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) taso riittävän korkeaksi, koska sen perusteella mää-räytyy muu sosiaaliturva, kuten saira-usajan päiväraha.

Lisäksi Valmu haluaa yrittäjänä hyötyä työterveyshuollon palveluista, joihin hän palkkatyösuhteissaan on tottunut.

– Sain tietää, että Kela osallistuu yrittäjän työterveyshuollon kustan-nuksiin ja verottaja hyväksyy siitä ai-heutuvia kuluja vähennyksiksi. Sel-vitin, minkälainen paketti palvelisi minua parhaiten ja kilpailutin palve-luntarjoajat.

Toiminnanjohtaja Jari Lehto Luon-nontieteiden Akateemisten Liitosta ko-rostaa, että järkevä yrittäjä pitää huo-len työttömyysturvastaan.

– Suosittelemme liittymistä Am-matinharjoittajien ja yrittäjien työt-tömyyskassaan. Mikäli yrityksen toi-minta loppuu puolentoista vuoden sisällä, voi yrittäjä saada aikaisempiin palkkatuloihinsa suhteutettua ansiosi-donnaista päivärahaa täydet 500 päi-vää.

Tuumasta toimeenKun Valmu aloitti ensimmäisen viralli-sen työpäivänsä yrittäjänä, hän oli työt-tömyyskassan jäsen, työterveyshuollon asiakas ja maksoi YEL-vakuutusta sum-malla, joka takaa kohtuullisen toimeen-tulon sekä sairauspäivinä että aikanaan eläkkeellä.

Yrittäjyyttä harkitsevia akavalaisia Valmu kannustaa ryhtymään tuumas-ta toimeen. Jos polte on kova ja visio vahva, hyvää ideaa ei kannata hylätä palkkatyöhön liittyvän turvan menet-tämisen vuoksi.

– Ei yrittäjä putoa turvaverkos-ta. Hänen on vain osattava itse punoa verkko vahvaksi. Yrittäjällä kun ei ole työnantajaa, joka tekisi asiat hänen puolestaan.

Valmun seinällä roikkuvat rintarinnan tohtorinmiekka ja pipetti.


Akavalainen 4 | 2012��

T yönantajalla on vastuu työn-tekijän turvallisuudesta myös etätöissä.

– Työturvallisuus- ja työterveys-lainsäädäntö, muu työlainsäädän-tö sekä tapaturmavakuutuslaki eivät katso työnteon paikkaa tai muotoa, vaan niitä sovelletaan myös liikku-vaan työhön ja etätyöhön. Työnanta-jalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata kuormitus-ta etätyössä, mutta vastuu ei katoa, korostaa asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.

Etätyö on yksi liikkuvan työn muoto Mobiili tai liikkuva työ vie työnteki-jän sinne, missä asiakas on. Etätyö on yksi liikkuvan työn tai monipaikkaisen työn muoto. Tyypillisesti etätyö tapah-tuu kotona, kakkosasunnolla tai etä-työkeskuksessa.

– Riski- ja vaativuustekijöiden tun-nistaminen on aina tärkeää. Työnanta-jan ja työntekijän pitää käydä yhdessä asiat läpi ja sopia niihin varautumises-ta etätyössäkin. Kotitoimistolle ei voi tehdä työsuojelutarkastusta ilman eri-tyistä syytä, huomauttaa Rauramo.

Ergonomiaa ja pelisäännöt kotitoimistollekinTyönantaja voi ohjeistaa kotitoimiston järjestelyä niin, että työnteko on tur-

Teksti: Ritva Siikamäki, Akava ja Sanna Sinkkilä, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto n Kuva: Lehtikuva

Tee turvallisesti etätöitä

Työturvallisuutta koskeva opastus ja ohjeistus korostuvat erityisesti etätyössä.

vallista ja ergonomista. Vastuu toteu-tuksesta jää etätyöntekijälle. Hänen kannattaa olla itse valpas työolojensa suhteen. Mikä tahansa pöydänkulma ja kannettava eivät riitä pidemmän päälle, vaan ergonomiasta on pidettävä huolta. Työaikoja ei voi venyttää määrättömäs-ti eikä taukoja saa unohtaa etätyössä-kään.

Rauramo muistuttaa avointen pe-lisääntöjen merkityksestä. Etätyölle on hyvä laatia selkeät, perustellut ja yhte-näiset pelisäännöt, erityisesti silloin, kun etätyön tekeminen on tavallinen järjestely. Olennaista on täsmentää yksilöllisetkin etätyöjärjestelyt, kuten

työtehtävät, työnteon paikka sekä työ-välineitä ja työaikaseurantaa koskevat käytännöt.

Etätyöntekijöitä ei saa unohtaaEtätyö antaa keskittymisrauhaa, tuo joustoa elämään ja vähentää liikennöi-misen tarvetta. Pahassa kelissä on tur-vallisempaa jäädä kotitoimistolle kuin matkata työpaikalle. Säännöllisesti etä-työtä tekevä voi kuitenkin tuntea jää-vänsä syrjään työyhteisöstä. Erilaisin verkon ja sosiaalisen median välinein sekä yhteisillä toimintatavoilla voidaan tuoda työyhteisöä lähemmäs etätyön-tekijääkin ja ehkäistä eriarvoisuuden kokemusta sekä tukea työyhteisön yh-teenkuuluvuutta.

– Henkilökohtaisia kohtaamisia tarvitaan työnteon tapojen moninais-tuessakin. Etätyö ja liikkuva työ edel-lyttävät esimieheltä uudenlaista johta-mista ja työn suunnittelua, painottaa Rauramo.

Etätyössäkin työtapaturma- vakuutuksen piirissäTapaturmavakuutuslaki koskee kaikkea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etä-työtä. Lakisääteinen työtapaturmava-kuutus on voimassa etätöissäkin.

Jos etätyössä tapahtuu tapaturma, sen korvausperiaatteet voidaan johtaa tapaturmavakuutuslain neljännen py-kälän yleisestä tulkinnasta. Sen mu-kaan työtapaturmalla tarkoitetaan

Etätyö ja liikkuva työ edellyttävät

esimieheltä uudenlaista johtamista

ja työn suunnittelua.

Akavalainen 4 | 2012 ��

tapaturmaa, joka aiheutuu työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa työpai-kalla tai työpaikkaan kuuluvalla alu-eella, matkalla asunnosta työhön tai päinvastoin, tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla. Lisäksi tämän py-kälän mukaan korvataan tapaturma, joka aiheutuu työntekijälle, kun hän yrittää varjella tai pelastaa työnanta-jansa omaisuutta tai ihmishenkiä.

Kotona tehtävän etätyön vakuu-tusturva on työtilaan sidotumpaa kuin työpaikalla, kertoo Tapaturmavakuu-tuslaitosten liiton lakimies Kirsi Salo etätyön vakuutusturvasta. Etätyössä työtapaturmiksi katsotaan vain sellai-set tapaturmat, jotka tapahtuvat työn-tekijän etätyöksi sovitun työn välittö-mästi liittyvän toiminnan yhteydessä. Toiminnalla tulee olla pääasiallinen ja olennainen yhteys työhön. Työtilan ulkopuolella sattuneet tapaturmat kor-vataan vain, jos toiminnalla on syy-yh-teys työhön.

Tapaturmakorvauksissa etätyötä koskevia rajoituksiaEtätyössä ruokaillaan usein kotona töi-den teon lomassa. Ruokailuun tai mui-hin taukoihin liittyvässä toiminnassa sattuneet tapaturmat eivät kuitenkaan kuulu vakuutusturvan piiriin etätöis-sä. Kun etätöitä kotona tehtäessä ei ole työmatkoja, vakuutusturva ei ole voi-massa matkoilla, jotka tavanomaisesti kuuluisivat työmatkaan.

– Jos kotona etätyöpäivänä liu-kastuu esimerkiksi hakiessaan lasta päivähoidosta, tätä ei korvata työta-paturmavakuutuksesta. Vastaava liu-kastuminen korvattaisiin työmatka-tapaturmana tietyin edellytyksin, jos työntekijä olisi ollut matkalla töistä kotiinsa päiväkodin kautta, jatkaa Salo etätyön vakuutusturvasta.

Jos työntekijä tekee töiden lomas-sa välillä kotitöitä, niiden yhteydessä sattuvia tapaturmia ei korvata työta-paturmina. Tällöin ei ole kyse työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattu-neesta tapaturmasta.

Lisätietoa:Mobiilityö–Työhyvinvointiliikkuvassajamonipaikkaisessatietotyössä,JohannaKoroma,UrsulaHyrkkänen,PäiviRauramo,Työturvallisuuskeskus,2011.

Esimerkkejä ei-korvattavista tapaturmista etätöissä:

”Vahingoittunut liukastui etätöissä ulkona tauolla ollessaan, kaatui ja mursi vasemman ranteensa.”

”Vahingoittunut jätti kätensä pesukoneen luukun väliin ottaessaan pyykkejä pesukoneesta ollessaan etätöissä kotona.”

Esimerkkejä korvattavista työtapaturmista etätöissä:

”Nousi työpöydän äärestä hakeakseen printteriltä kirjeen ja kolhaisi polvensa pöydän kulmaan.”

”Työpapereita postiin viedessään liukastui ja nyrjäytti nilkkansa.”

Työtapaturmavakuutus ei korvaa etätyöpäivän taukojen aikana tapahtuneita vahinkoja.


Eurolobbarilla ei ole ”stan-dardipäivää”. Tätä mieltä on Euroopan palkansaaji-en keskusjärjestön ETU-Cin liittosihteeri Judith

Kirton-Darling, joka lobbaa euroop-palaisten palkansaajien asiaa EU-päät-täjille.

– Aiheet, tavattavat ihmiset ja yh-teistyökumppanit vaihtuvat päivästä toiseen, Kirton-Darling kertoo.

Teksti: Markus Penttinen ja Jaana Parkkola nKuva: Rodeo

Täällä Akava, kuuleeko Bryssel?EU-lobbarit painavat pitkää päivää palkansaajien puolesta.

Tiedonkulku Suomen ja Brysselin välillä ratkaisee lopputuloksen.

Liittosihteerin työssä painottuvat tällä hetkellä työllisyys, talouspoli-tiikka ja työsuojelu. Kirton-Darlingin mukaan europarlamentissa, komissios-sa tai jäsenvaltioiden hallituksia edus-tavassa ministerineuvostossa ei ole au-tomaattista enemmistöä palkansaajien puolella. Töitä on tehtävä lujasti joka asian puolesta.

– Tavoitteiden saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä viiden eu-

rooppalaisen tason poliittisen puolu-een eli konservatiivien EPP:n, liberaa-lien ALDE:n, sosialistien, vihreiden ja vasemmistoryhmän kanssa.

Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttisen mie-lestä monen Euroopan maan pal-kansaajajärjestöllä on hankaluuksia suhtautua perussuomalaisten kaltai-siin puolueisiin, mikä näkyy myös ETUCissa.

Esimerkki EU-lobbauksesta:

Henkisen työsuojelun edistäminen

Vuoden �011 loppu: Esitys henkisen työsuojelun

kannanoton tekemisestä Eurocadresin puheen-

johtajiston kokouksessa. Valmisteluvastuu Akavalle.

Maaliskuu �01�: Luonnosvalmistelu Akavan työelämän

toimikunnassa.

Huhtikuu �01�: Lähetekeskustelu

Eurocadresin hallituksessa.

Kirjallinen lausunto-kierros.

Toukokuu �01�: Kannanoton

hyväksyminen Eurocadresin puheen-

johtajistossa.

Kesäkuu �01�:Kannanoton lähetyskomissioon ja euro-parlamentaarikoille.

Heinäkuu �01�: Talous- ja sosiaali- komitean henkisen

työsuojelun mietintö-ryhmän lobbaus.

Lobbaus jatkuu:Esim. lokakuussa

työsuojelutilaisuus pohjoismaisille

mepeille.


– Suomalaiset ovat tässä suhtees-sa ennakkoluulottomia. Kutsuimme Timo Soinin ensimmäisenä Akavaan palkansaajien yhteiseen keskusteluti-laisuuteen, kun uudet europarlamen-taarikot valittiin, Penttinen toteaa.

Lobbausvoimaa yhteistyöstäKirton-Darling pitää tärkeänä, että kansalliset palkansaajajärjestöt ovat EU-lobbaushankkeissa vahvasti muka-na.

– Palveludirektiivi, työntekijöi-den tiedottamis- ja kuulemisdirektiivi sekä työaikadirektiivi ovat esimerkke-jä Brysselin tason ja kansallisen tason menestyksekkäästä yhteisestä edunval-vonnasta.

Nämä kaksi tasoa ovat Kirton-Darlingin mukaan usein liian erillään toisistaan, mikä näkyy muun muassa heikkona tiedonkulkuna. Hän kehot-taakin kansallisia ay-järjestöjä esimer-kiksi pitämään osan hallitusten koko-uksista Brysselissä.

Ajoitus ratkaiseePenttinen nostaa yhtenä esimerkkinä esiin henkisen työsuojelun, jonka EU-tason edistämisessä Akavalla on ollut merkittävä rooli. Akava teki viime ke-väänä Euroopan korkeakoulutettujen neuvottelukunnassa Eurocadresissa esi-tyksen henkisen työsuojelun edistämi-sestä.

Esityksen ”pääarkkitehti”, Akavan asiantuntija Tarja Arkio toteaa, että henkisen työsuojelun näkökulma otet-tiin Eurocadresissa hyvin vastaa.

– Huoli korkeasti koulutettujen jaksamisesta on yhteinen. Erityisesti työaikoihin, digitaaliseen työympä-ristöön ja esimiesten jaksamiseen ha-lutaan kiinnittää huomiota. Lisäksi pelkona on, että työnantajilla ja työ-suojelutarkastajilla ei ole riittävästi tie-toa korkeasti koulutettujen kokemista turvallisuus- ja terveyshaitoista, Arkio kertaa Eurocadresissa käytyä keskuste-lua.

Arkion mielestä henkinen työ-suojelu ja sitä parantavat konkreet-tiset toimet on nostettava yhdeksi

EU:n työsuojelustrategian kärkitee-maksi.

– Kun koulutustaso nousee globaa-listi, EU voi olla suunnannäyttäjä hen-kisen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Henkisestä hyvinvoinnista hyötyvät työntekijät ja työnantajat; mitä parem-min työntekijät voivat, sitä korkeampi tuottavuus.

Eurocadres lähetti kannanoton ko-missioon ja europarlamentin työvalio-kuntaan. Kannanotto päätyi Euroo-pan talous- ja sosiaalikomiteaan, joka valmistelee parhaillaan mietintöä hen-kisestä työsuojelusta. Akavan tekemän esityksen ajoitus osui siis nappiin.

– Kannanotto toimitettiin komi-tean mietinnön kirjoittajalle ja taus-taryhmälle kesän aikana. Lisäksi mietintövalmisteluun yritetään saada mukaan suomalaisasiantuntemusta Eurocadresin nimissä, kertoo sekä Eu-rocadresissa että komiteassa Akavan edustajana istuva Penttinen.

Rohkeasti oman piirin ulkopuolelleMarianne Muona vetää Brysselis-sä suomalaisten palkansaajajärjestöjen EU-edustustoa FinUnionsia. Hänen mielestä suomalaisen edunvalvonnan on hakeuduttava nykyistä rohkeammin kotimaisten piirien ulkopuolelle.

– Palkansaajajärjestöjemme laaja jäsenpohja, vankka asema ja toimivat yhteydet kotimaan päättäjiin sekä kol-mikantayhteistyö helpottavat edun-valvontaa Brysselissä. Vahvaa kolmi-kantaa tarvittaisiin myös EU-tasolla, Muona painottaa.

Penttinen on samaa mieltä, ettei vaikuttaminen saa jäädä suomalais-ympyröihin.

– Kaikesta huolimatta on muistet-tava, että europarlamentin yli seitse-mästäsadasta mepistä vain tusina on suomalaisia ja Suomen hallituksella on matemaattisesti laskien parisen prosentin osuus EU:n päätösvallasta, Penttinen laskee.

Edunvalvonnan kannalta on tärke-ää, että Suomen tavoitteet on määritel-ty riittävän ajoissa. Tässä on Muonan mukaan vielä kehitettävää.

– Tavoitteet pitäisi olla katsottuna jo reilusti ennen kuin komissio antaa oman ehdotuksensa.

Kilpailu Brysselin tuhansien lob-bareiden välillä on kovaa. Päätök-sentekojärjestelmä, oikeat ihmiset ja käyttäytymissäännöt on tunnettava läpikotaisesti. FinUnionsin viestintä-assistentti Matleene Virkkunen muis-tuttaa, että kansainvälisessä toimin-taympäristössä henkilökohtainen ja kasvokkain tapahtuva yhteydenpito on paljon tärkeämpää kuin Suomessa.

– Pohjoismaalaiset ovat yleensä aika suorasukaisia, mutta samanlainen lähestymistapa ei sovi vaikkapa espan-jalaisten ja italialaisten kanssa toimies-sa. Sen sijaan saksalaisten kanssa pitää pysyä tiukasti asiassa. Kansainväliset viestintätaidot kehittyvät vain kanta-pään kautta, Virkkunen myöntää.

Paine pysyy BrysselissäMuona ja Virkkunen muistuttavat vies-tinnän tärkeydestä Suomen ja Brysse-lin välillä. Heidän mielestä Suomen palkansaajajärjestöissä on valtavas-ti osaamista, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää Brysselin päässä riittävän tehokkaasti.

Penttisen huomauttaa, että EU:n meneillään oleva murroskausi on aset-tanut palkansaajien Brysselin toimis-ton melkoisiin paineisiin.

– FinUnionsin nykyinen kehittävä ote on ollut suureksi eduksi suomalai-sille palkansaajajärjestöille, Penttinen kiittelee.

Lobbaamiselle ei näy loppua Brys-selissä.

– Edunvalvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän Brysseliin, kun EU:n rooli poliittisena unionina vahvistuu eurokriisin jälkeen, Muona arvioi.

Penttinen puolestaan suhtautuu aavistuksen epäilevämmin euron tu-levaisuuteen ja sen myötä poliittisten unionien syntyyn.

– Toisaalta kävi niin tai näin, euro-kriisi on peruuttamattomasti herätellyt kansallisia tasoja EU-kysymyksiin.

Esimerkki EU-lobbauksesta:

Henkisen työsuojelun edistäminen

Vuoden �011 loppu: Esitys henkisen työsuojelun

kannanoton tekemisestä Eurocadresin puheen-

johtajiston kokouksessa. Valmisteluvastuu Akavalle.

Maaliskuu �01�: Luonnosvalmistelu Akavan työelämän

toimikunnassa.

Huhtikuu �01�: Lähetekeskustelu

Eurocadresin hallituksessa.

Kirjallinen lausunto-kierros.

Toukokuu �01�: Kannanoton

hyväksyminen Eurocadresin puheen-

johtajistossa.

Kesäkuu �01�:Kannanoton lähetyskomissioon ja euro-parlamentaarikoille.

Heinäkuu �01�: Talous- ja sosiaali- komitean henkisen

työsuojelun mietintö-ryhmän lobbaus.

Lobbaus jatkuu:Esim. lokakuussa

työsuojelutilaisuus pohjoismaisille

mepeille.


Aloitit Akavan viestintäjohtajana elokuun 13. päivä. Miltä ensimmäinen kuukausi on tuntunut?Kova sutina on ollut ja viikot ovat menneet nopeasti, ja olen tosi innoissani. Täällä on ihan mahtavia työkavereita ja aiheet ovat kiinnostavia. Olin viime talvena haistavinani, että Aka-vassa puhaltavat uudet raikkaat tuulet, ja on ollut ihanaa ha-vaita, että niin todellakin on. Erityisesti olen tykännyt siitä, että täällä ihmiset kunnioittavat toistensa asiantuntemusta ja antavat aidosti toisilleen tilaa.

Miksi Akavaan?Miksi ei? Pitkälti juuri siksi, että Akava on selvästi nostanut profiiliaan akavalaisten edunvalvonnassa ja yhteiskunnallises-sa vaikuttamisessa. Lisäksi täällä ei tule kahta samanlaista päi-vää, käsiteltävien aiheiden kirjo on niin laaja. Tunnen myös, että täällä pystyn ja saan käyttää hyväkseni 20-vuotista jour-nalistista osaamistani.

Missä olet työskennellyt aiemmin?Olen työskennellyt toimittajana maakuntalehdissä ja radiossa. Työskentelin 16 viime vuotta erilaisissa tehtävissä Helsingin Sanomissa, pääasiassa työmarkkinoita seuraavana politiikan toimittajana. Tunnen toimittajat ja tiedän, millaisessa maail-massa ja olosuhteissa he työtään tekevät. Tästä jos mistä on viestinnässä hyötyä.

Miten haluat kehittää Akavan viestintää? Entistä avoimemmaksi ja ulospäin suuntautuneemmaksi, Akava on ollut ainakin mediaan päin vähän paitsiossa. Py-rimme olemaan entistä aktiivisempia ja vaikuttamaan viestin-nällä siihen, että Akavalla on nykyistä enemmän näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Myös verkkoviestintä ja sosiaalinen media vaativat täy-sin erilaiset toimintatavat kuin perinteinen viestintä, niihin eivät päde ne totutut lainalaisuudet. Tämä on meille tosi iso haaste.

Millaisena näet Akavan tulevaisuuden? Ehdottomasti hyvään suuntaan ollaan menossa. Akavalla on edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa uusi ja entistä aktiivisempi ote.

Miten palaudut töistä?Minulla on 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, joten palautuminen ta-pahtuu automaattisäädöllä. Myös rivakka kävelylenkki syksyi-sen meren rannalla on aika tehokas tapa tuulettaa aivoja.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Ida Pimenoff

Akava pois paitsiosta

Akavan uusi viestintäjohtaja Marjo Ollikainen haluaa Akavalle näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osallistu keskusteluun!

Viestintintäjohtaja Marjo Ollikainen muistuttaa, että Akava-laisen lukijat voivat antaa palautetta lehdestä Akavan netti-sivuilla olevalla lomakkeella. Lisäksi Ollikainen kannustaa kommentoimaan ja osallistumaan keskusteluun Akavan Fa-cebook-sivuilla. Myös Twitterin kautta voi olla yhteydessä.

– Avaamme kuntavaalien alla Akavan Twitter-tilin, jossa ker-romme tuoreeltaan esimerkiksi näkemyksiä ja fiiliksiä syk-syn Akava-päiviltä.

Akalainen-lehden palautelomake: www.akava.fi/lehdenpalauteAkava Facebookissa: www.facebook.com/AkavaRyAkava Twitterissä: www.twitter.com/AkavaRy

Akavalainen 4 | 2012 �7

Akava on kartoittanut perin-teisesti noin kerran vuodes-sa tietoja Akavan jäsenliiton jäsenkunnasta. Tietolähteet

ovat muuttuneet, samoin tarkastelta-vat muuttujat, joten kaikilta osin ei ole käytettävissä vertailukelpoisia lukuja. Akava keräsi tietoja 2000-luvun alussa vielä niin sanotulla työmarkkinatutki-muksella. Viime vuosina Akava ei ole enää lähestynyt tällaisilla kyselyillä jä-senkuntaansa, vaan tiedot on koottu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuk-sesta. Sen sijaan Akavan jäsenliitot ko-koavat kyselyillä tietoa muun muassa jäsentensä asemasta työmarkkinoilla.

Vuoden nuorempi Vertailun iloinen yllätys on, että kes-kivertoakavalainen ei ole vanhentunut kymmenessä vuodessa. Päinvastoin, vuoden 2012 keskimääräinen akava-lainen on vuoden nuorempi kuin vuo-den 2001 kollegansa. Naisten osuus on hiukan lisääntynyt, ja yli puolet Aka-van jäsenkunnasta on nyt naisia. Kou-lutusastejakauma on lähes ennallaan, tosin keskiasteen suorittaneiden määrä on lisääntynyt vuoden 2002 kahdes-ta prosentista kahdeksaan prosenttiin vuonna 2011.

Pääkaupunkiseutu on yhä popJoka toinen akavalainen asui Etelä-Suomen läänissä jo vuonna 2001, pää-kaupunkiseudulla joka kolmas. Tilanne on pysynyt jokseenkin ennallaan. En-tistä tiuhemmin on pakkaannuttu Uu-denmaan ELY-keskuksen alueelle, jolla asui 40,6 prosenttia akavalaisista vuon-na 2011.

Julkisen sektorin leivissä entistä harvempiValtiolla ja kunnissa työskentelevien osuus on laskenut, yksityinen sektori työllistää nykyisin entistä useamman akavalaisen, vuonna 2011 yli puolet (56 %). Yrittäjyyden suosio on ennal-

Teksti n Ritva Siikamäki

Syksyn 2012 Akavaaka on ilmestynyt. Julkaisu tarjoaa monipuolista tietoa kor-keasti koulutettujen asemasta Suomessa. Lisätietoa: www.akava.fi/akavaaka

Keskivertoakavalainen on säilynyt hyvin

Keskivertoakavalainen on pääpiirteittäin pysynyt samankaltaisena kymmenen viime vuotta: hän on edelleen keski-ikäinen nainen, joka asuu Etelä-Suomessa ja työskentelee yksityissektorilla.

laan: kolme prosenttia akavalaisista toimii yrit-täjänä tai ammatinhar-joittajana vuonna 2012. Työsuhteen muodossa ei ole tapahtunut merkittäviä mullistuksia. Osa-aikatyö oli vuonna 2011 hiukan yleisem-pää kuin vuonna 2001.

Lyhempi viikkotyöaika – tai sitten eiKeskimääräinen viikkotyöaika näyttää lyhentyneen, mutta täysin vertailukel-poista tietoa ei ole käytettävissä. Vuon-na 2002 akavalainen teki keskimäärin 42,2 tuntia töitä viikossa, kun vuonna 2011 vastaavaksi luvuksi kirjattiin 40,7 tuntia. On hyvä kysymys, onko viik-kotyöaika todella lyhentynyt vai olisi-kohan harmaa ylityö sittenkin entistä tavallisempaa. Vuonna 2011 kokoaika-työssä olevista akavalaisista 7 prosent-tia ilmoitti tehneensä korvaamatonta ylityötä ja 13 prosenttia paiskoi yli 48 tuntia töitä viikossa.

Lisää liksaa keskimäärin tonniKokoaikatyössä olevien akavalaisten keskiansiot olivat 3100 e (18 420 mk)

kuukaudessa vuonna 2002. Vuonna 2011 keskimääräinen kuukausipalkka oli 4100 euroa. Matemaattisesti suun-tautuneet akavalaiset voivat laskeskel-la, mikä on inflaation, verotuksen ja indeksien ynnä muiden väliin tulevi-en muuttujien merkitys ja paljonko enemmän keskivertoakavalaiselle jäi käteen vuonna 2011 kuin 2001. Jos ot-taa huomioon korvaamattomien ylitöi-den määrän, melko monen akavalaisen tuntipalkka taitaa junnata paikallaan.

2001 2002 2011 2012

Akavan jäsenmäärä 409 000 424 000 566 000 573 000

Keski-ikä 43 42 42 42

Työnantajasektori, %

Valtio 12 7

Kunta 39 33

Kirkon sektori 2 1

Yksityinen 42 56

Ammatinharjoittajat 3 3

Työsuhteen muoto

Kokoaikatyö 82 79 81

Määräaik. kokoaikatyö 13 14 11

Osa-aikatyö 5 7 8

Keskim viikkotyöaika 42,4 40,7

T yössäkäynti opintojen ai-kana vaikuttaa ratkaisevas-ti valmistumisen jälkeiseen laadulliseen työllistymiseen

eli koulutusta vastaavan työn saami-seen. Etenkin sellaisilla koulutusaloilla, joista ei valmistuta tiettyyn ammattiin, opintojen aikana hankitulla työkoke-muksella ja verkostoilla on keskeinen merkitys työuran kannalta.

Opiskelujen aikaisesta työnteos-ta on hyötyä myös yhteiskunnalle. Opiskelijoiden työssäkäynnin yhteis-kunnallinen merkitys käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa jul-kaisemasta tutkimusraportista, jossa arvioidaan, että pelkästään yliopisto-opiskelijoiden vuosittain tekemä työ vastaa noin 85 000:ta henkilötyövuot-ta. Raportti Opiskeluaikainen työssä-käyntijasenvaikutukset osoittaa, että opiskeluaikaisen työnteon hyödyt yh-teiskunnalle ovat kokonaisuudessaan haittoja suuremmat.

Teksti: Ted Apter, puheenjohtaja, Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA nKuva: Rodeo

Opiskelijoiden työnteostahyötyvät kaikki

Silta työelämään on rakennettava jo opiskelujen aikana.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn mielestä onkin tärkeää tun-nistaa, että työura alkaa ensimmäisestä työsuhteesta, eikä vasta valmistumisen jälkeisestä ensimmäisestä työsuhtees-ta.

Opiskelijat pitävät työ- kokemusta tärkeänäTyö- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan 74 prosenttia opiskelijoista kokee, että työnteko on välttämätöntä toimeentulon kannalta. Kuitenkin 64 prosenttia vastaajista olisi tehnyt töi-tä opiskelujen ohella, vaikka se ei oli-si ollut toimeentulon kannalta välttä-mätöntä. Lähes kolme neljäsosaa pitää työssäkäyntiä ammattitaidon ja osaa-misen kehittymisen kannalta hyödylli-senä ja 59 prosenttia toteaa työssäkäyn-nin lisänneen opiskelumotivaatiota.

Huolimatta siitä, että opintojenai-kainen työssäkäynti hidastaa ainakin

jonkin verran opiskeluita, työssäkäyn-nistä on merkittävästi hyötyä opis-kelijan työuran kannalta, sillä opis-keluaikainen työkokemus helpottaa työelämään siirtymistä ja pienentää työttömyyden riskiä. Lisäksi runsaasti työkokemusta omaavat opiskelijat saa-vuttavat selvästi paremman tulotason ainakin työuran alkuvaiheessa kuin vähemmän työkokemusta omaavat opiskelijat, opintomenestykseen kat-somatta.

Akavan opiskelijoiden tänä syksy-nä julkaiseman jäsentutkimuksen mu-kaan opiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Työkokemuksen puute arvi-oitiin suurimmaksi esteeksi valmistu-misen jälkeiselle työllistymiselle.


Opiskelijoiden työntekoa ei saa rajoittaaAkavan opiskelijavaltuuskunta tyrmää ehdotukset, joilla halutaan rajoittaa korkeakouluopiskelijoiden työntekoa. Muun muassa opintotuen rakenteelli-sen kehittämisen yhteydessä on esitetty opintotukimalleja, joissa opiskelijoiden työssäkäyntiä rajoitettaisiin.

Akavan opiskelijavaltuuskunnan mielestä opintotuen tulorajoja pitäisi sen sijaan nostaa. On väärin rangais-ta opiskelijaa, joka kykenee saman-aikaisesti edistämään opintojaan ja tekemään töitä. Mikäli opintoja ha-lutaan nopeuttaa, on puututtava kor-keakoulujen kurssi- ja tenttitarjonnan pullonkauloihin.

Maailman osaavin kansa tarvitsee työkokemustaOsmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutki-muksessa Opiskelunnopeusjatyömark-kinarelevanssi − korkeakoulupolitiikandilemma?vertaillaan yliopisto-opiskeli-joiden työuria 12:ssa Euroopan maassa. Tutkimus paljastaa huomattavia eroja valmistumisen jälkeisessä siirtymisessä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Nor-jassa ja Suomessa tähän kuluu runsas vuosi, kun taas kaikissa muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta. Työkokemus ja opintojen työ-markkinarelevanssi eli vastaavuus työ-markkinoiden kysynnän kanssa olivat pääsyyt nopeaan laadulliseen työllisty-miseen Norjassa ja Suomessa.

Suomen hallitusohjelman tavoit-teena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Opiskelijoiden työnteon rajoittaminen vaikeuttaisi tämän ta-voitteen saavuttamista. Työnteon ra-joittaminen opintojen aikana pakot-taisi vastavalmistuneet tekemään ensin muita kuin koulutustaan vastaavia teh-täviä, jotta he saisivat kerrytettyä vaa-dittavaa työkokemusta. Onkin selvää, että opintojen hidastuminen työnteon takia maksaa itsensä myöhemmin mo-ninkertaisesti takaisin laadullisen työl-listymisen muodossa.

Suomen Yrittäjien tämän vuoden pk-yritysbarometrin mukaan nuorten työelämävalmiuksien puute on suu-rin este nuorten työllistämiselle. Myös

tästä syystä olisi vastuutonta heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia kerryt-tää työkokemusta opintojen ohessa. Sen sijaan yleisiä työelämätaitoja har-jaannuttavia kursseja pitäisi pikem-minkin lisätä kaikkiin korkeakoulu-tutkintoihin.

Opiskelijat joustavana työvoimanaOpiskelijoille on työmarkkinoilla etua siitä, että he kykenevät vastaanotta-maan työtä melko joustavasti. Asialla on kääntöpuolensa. Opiskelijoiden hei-lahtelevaa työmarkkina-asemaa havain-nollistaa hyvin dosentti Anna-Maija Lehdon artikkeli Arvoanuortentyövoi-malle(Tieto & Trendit -lehti 1/2011), jossa hän kuvaa, miten vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aika-na merkittävä osa työllisyyden vähenty-misestä oli opiskelijoiden työllisyyden tilapäistä vähentymistä.

Lehdon artikkeli perustuu Tilas-tokeskuksen Työvoimatutkimukseen, jonka mukaan työllisten määrä väheni vuosien 2008 ja 2010 välillä yhteensä 87 000:lla. Samana ajankohtana opis-kelujen ohessa työssä olevien määrä vä-heni 39 000:lla. Osuus on merkittävä, etenkin kun otetaan huomioon, että opiskelijatyöllisten osuus kaikista työl-lisistä on noin 11 prosenttia.



Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen mukaan korkeakou-luopiskelijat ovat

tyytyväisiä opintojen anta-miin työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Sen sijaan opis-kelijat toivovat opintojen no-peuttamiseksi korkeakouluilta byrokratian vähentämistä sekä joustavuutta kohdata erilai-set elämäntilanteet.

Vastaajat kokivat, että yksi opintoja hidasta te-kijä on opiskelumotivaa-tion laskeminen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn mielestä opin-tojen ohjausta tulisi kor-keakouluissa lisätä, jotta opiskelijoiden motivaatio-ta opintojen suorittamiseen voitaisiin parantaa.

– Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen re-surssit ovat Akavan opiske-lijoiden tekemän selvityksen mukaan pääasiassa heikkoja. Suurimmassa osassa korkea-kouluja opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittävästi tukipalve-luja. Opintojen nopeuttamisen ja työurakeskustelun yhteydessä tu-lisi rajoitusten sijaan pohtia, miten korkeakoulut voisivat tukea opiske-lijoita opinnoissaan, vaatii AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Tutkimuksen mukaan opiskeli-jat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen: suurin osa uskoo löytävänsä omalta alaltaan py-syvän ja mielekkään työpaikan. Aka-valaiset opiskelijat eivät pidä työttö-myyttä todennäköisenä vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Selvä enem-mistö vastaajista olisi valmis ottamaan

Teksti: Elina Havu, opiskelija-asiamies n Kuva: Rodeo

Työnteko maistuu opiskelijoille

Opiskelijat toivovat korkeakouluilta joustavuutta ja kannustimia opintojen jouduttamiseksi.

vastaan muuta kuin oman alan työtä, mikäli omaa alaa vastaavaa työtä ei löy-tyisi.

Mieluummin töitä kuin velkaa

Suomalaiset korkeakouluopiske-lijat työskentelevät kansainvälisesti

verrattuna paljon opintojensa ohel-la. Akavan opiskelijoiden tutki-mukseen vastanneista yli puolet työskenteli keväällä 2012 joko osa-aikaisesti tai päätoimisesti. Vaikka korkeakouluopiskelijat käyvät opintojen ohella töis-sä, kyselyn tulosten mukaan opinnot viivästyvät kuiten-kin vasta opintojen loppu-vaiheessa.

Suurin osa vastaajista kertoi käyvänsä töissä talo-udellisen toimeentulon ta-kaamisen ja työkokemuk-sen vuoksi. Opintolainan ottaminen oli monelle vas-taajalle periaatekysymys: monet opiskelijat kokivat velaksi elämisen kieltei-senä.

Työkokemusta saatava jo opintojen aikanaTed Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin

mielestä kannustettava en-tistä määrätietoisemmin.

– Oman alan työkoke-muksella on suuri merkitys

ammatillisen osaamisen ja

asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymi-sessä, Apter painottaa.

Tutkimuksen perusteella opiske-lijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumi-sen jälkeisen työllistymisen esteenä. Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työl-listymistä.

Mielikuva välivuosista haus-kanpitona paljastuu myytiksiAkavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli 40 prosenttia oli siir-tynyt korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista. Yli puolet vastan-neista oli pitänyt yhden välivuoden en-nen korkeakouluopintoihin siirtymistä. Neljä viidestä vastaajasta siirtyi jatko-opintoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja noin joka kymmenes piti neljä välivuotta tai enemmän.

Yleisimmin välivuosi vietettiin joko töissä tai asepalveluksessa. Lisäksi välivuosia vietettiin esimerkiksi avoi-messa yliopistossa tai ammattikorkea-koulussa opiskellen. Välivuosien pitä-jistä selvä vähemmistö vietti aikaansa joko matkustellen tai työttömänä, jo-ten ainakin akavalaisten opiskelijoiden parissa mielikuva toimettomista väli-vuosista ei saa vahvistusta.

– Nuorten asenteet työelämää ja jatko-opintoja kohtaan ovat herättä-neet runsaasti keskustelua viime ai-koina. Akavan opiskelijoiden teettä-mä jäsentutkimus osoittaa, että nuoret tuntevat oman vastuunsa sekä omasta että yhteiskunnan tulevaisuudesta, Ap-ter sanoo.

Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsen-tutkimuksesta:www.akava.fi/opiskelijat/jasentutkimus

Akavalainen 4 | 2012 �1

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Kunnallisvaalitavoitteet 2012

A kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on julkaissut omat kuntavaalitavoitteensa. AOVAn mielestä jo-kaisen kunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää,

että ne onnistuvat houkuttelemaan korkeakouluopiskeli-joita sekä asuin- ja opiskelupaikkana että työnantajana. Esimerkiksi työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoamalla kun-nat saavat nuoria korkeakoulutettuja sitoutumaan kuntiin työnantajina jo opiskeluaikana.

Lisäksi AOVA kannustaa kuntia kehittämään korkeakou-lututkintojen ja korkeakoulujärjestelmän tuntemusta, sillä siitä on apua esimerkiksi kuntien peruspalveluiden ja elin-keinoelämän kehittämisessä.

Lisätietoa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kuntavaalitavoitteista: www.akava.fi/AOVA/kunnallisvaalit n

Teksti n Elina Havu, opiskelija-asiamies

Opiskelijoiden ääni kuuluviin kuntavaaleissa

Teksti: Veikka Kuusisto, kampanjasuunnittelija n Kuva: Jaana Parkkola

Akava Camp takoo tähtiä

Akavan kampanjasuunnittelija Veikka Kuusisto ta-koo syksyn aikana tähtiä.

Akavan ja akavalaisten liittojen opiskelijatoimijat kiertävät jo kuudentena syksynä peräkkäin korkeakouluja ympäri Suomen.

Akava Camp vierailee yli 30 kiertuepäivän aikana kor-keakouluissa eri puolilla Suomea. Akava Camp- pis-teeltä opiskelijat saavat tietoa työelämäasioista, mah-

dollisuuden tutustua Akavan opiskelijatoimintaan ja liittyä akavalaiseen ammattiliittoon. Lisäksi kiertueen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden oman alan identiteettiä ja tehdä heistä oman alansa tähtiä.

Varsinaisten kiertuetapahtumien lisäksi Akava Camp on esillä verkossa. Facebookissa Akava Camp -sivu sekä tutut hahmomme Aada ja Aapo Akavalainen kertovat kiertuekuu-lumisia, antavat työelämätietoa ja vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin koko kiertueen ajan.

Tänä vuonna kiertueella on mukana lähes 20 akavalaista liittoa. Kiertueen yhteistyökumppani on If Vahinkovakuu-tusyhtiö Oy.

Katso aikataulu ja lisätietoja kiertueesta: www.akavacamp.fi n


Sukupolvien välinen oikeuden-mukaisuus ja työhyvinvointi esillä SuomiAreenalla

Akava tapasi jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan Porin Suo-miAreenalla heinäkuussa. Akava järjesti paneelikeskustelun, jossa pohdittiin eri-ikäisten asemaa yhteiskunnallisessa pää-töksenteossa ja työelämässä. Keskustelussa korostettiin muun muassa töiden tärkeyttä nuorten syrjäytymisen ehkäisemises-sä. Esillä oli myös eläketurvan oikeudenmukaisuus.

Lisäksi Akava, Akavan Erityisalat, Myynnin ja mark-kinoinnin ammattilaiset SMKJ, Suomen Työterveyshoita-jaliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia esittäytyivät Kansalaistorilla. Kävijät saivat kertoa, mitä työhyvinvointi tarkoittaa heille. Vastaukseksi kertyi laaja kirjo näkemyksiä, esimerkiksi lyhyesti ja ytimekkäästi Elämää,Nukkumista,YhteishenkeäjaVähemmänkokouksia.

Lisää näkemyksiä osoitteessa www.akava.fi/tyohyvinvoinnin_maaritelmia n

Tapahtumat

Kunnon työn päivänä 5.10. kampanjoidaan nuorten puolestaSuomessa vietetään Kunnon työn päivää 5. lokakuuta. Akava, SAK, STTK ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskes-kus SASK kampanjoivat tuolloin nuorten työolojen puolesta. Vastuullinen sukupolvi -kampanjassa korostetaan, että nuoril-le työntekijöille kuuluvat samat työehdot kuin muillekin.

Nuorten työelämässä tyypillisesti kohtaamia ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelujen ket-juttaminen. Pätkätyöt sekä työssäoppimis- ja harjoittelu-jaksot ovat hyviä tapoja tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitteluissa esiintyy myös huoles-tuttavan paljon väärinkäytöksiä.

Kampanja on osa vuosittaista Kansainvälistä kunnon työn päivää. Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään maailmalla virallisesti 7. lokakuuta. Suomessa teemapäivään otetaan tänä vuonna varaslähtö, ja päivää vietetään jo perjan-taina 5. lokakuuta. n

Nuorisotakuu tunnetuksi

Vuoden 2013 alusta toteutuvaa nuorten yhteiskuntakuuta eli nuorisotakuuta tehdään tunnetuksi 15 paikkakunnalla syys–lokakuussa. Nuorten asialle jalkautuu viisi ministeriä. Tarkoi-tus on sitouttaa paikalliset toimijat nuorisotakuun tavoittei-siin ja saada tarvittavat toimet alueilla rivakasti käyntiin.

Lisätietoa: www.tem.fi n

Työurasopimusseminaarit jatkuvat

Työeläkevakuuttajat TELA järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa syksyllä kolme alueellista seminaaria, joissa aiheena on työurasopimus. Seminaarit on tarkoitettu ammat-tiliittojen kunkin alueen luottamushenkilöille, hallinnossa toi-miville ja liittojen toimihenkilöille.

Seminaariaikataulu:n Rovaniemi, 2.10.n Lappeenranta, 9.10.n Jyväskylä, 17.10.

Lisätietoa: www.tela.fi/tyoura n

Sää suosi Porin kaupungintalon pihalla pidettyä tilaisuutta.

Akavan paneelikeskustelun juonsi Tuomas Enbuske. Keskustelussa olivat mukana Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder…

… Funny Filmsin toimitusjohtaja Osku Pajamäki, eläkeläinen, psyko-logi Pirkko Lahti ja Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Ku

vaaj

a: J

aan

a Pa

rkko

la


Tutkittua

Työeläkekuntoutus tehoaa entistä paremminEläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkekuntoutus on osoittautunut yhä tehokkaammaksi keinoksi vähentää työky-vyttömyyseläkkeitä. Viime vuonna kuntoutukseen osallistui lähes 11 000 henkilöä. Määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta saakka. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeel-lä olevien määrä puolestaan alitti tämän vuoden huhtikuussa 200 000 rajapyykin.

Vuonna 2011 työeläkekuntoutuksen päättäneistä 64 pro-senttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 prosenttia muu-ten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 pro-senttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä eli osin työssä. Yhteensä 79 prosenttia kuntoutuksista päättyi siis onnistuneesti.

Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ammatillista kun-toutusta, joka voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, valmen-nusta, työkokeilua ja täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Työ-eläkevakuuttajat järjestävät ja kustantavat työeläkekuntou-tuksen. n

Ammattitautien määrä on vähenemässä Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan ammattitautien ja am-mattitautiepäilyjen määrä on laskenut vuodesta 2006 kaikissa muissa ryhmissä paitsi asbestisairauksissa, jossa tapausmäärät ovat edelleen suuret. Melu on yleisin ammattitaudin tai am-mattitautiepäilyn aiheuttaja. Valtaosassa tapauksia meluvam-man haitta jäi alle korvattavan tason.

Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 24 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. n

Työssä uupuminen kuluttaa elimistöä Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus osoit-ti, että vakava-asteiseen työperäiseen väsymykseen saattaa liittyä muutoksia solutasolla. Solun perintöaineksen sisältä-vien kromosomien päät lyhenevät jokaisen solunjakautumi-sen yhteydessä. Kun kromosomit ovat tarpeeksi monta kertaa lyhentyneet, ne alkavat menettää toimintaominaisuuksiaan. Vastaavaa lyhenemistä tapahtuu normaalin ikääntymisen myötä. On mahdollista, että työssä uupuminen nopeuttaa elimistön vanhenemista.

Työoloja seuraamalla ja kehittämällä voidaan huolehtia, ettei työkuormitus muodostu liialliseksi. Työterveyslaitos on koonnut esimiesten avuksi Tue työkykyä -oppaan.

Lisätietoa: www.ttl.fi/tuetyokykya n

Melu nakertaa avotoimisto-työläisen tyytyväisyyttä

Avotoimistossa työskentelevien tyytyväisyys työympäristöön on Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan voimakkaim-min yhteydessä meluun ja työrauhan puutteeseen. Mitä vä-hemmän meluhaittoja ja keskeytyksiä avotoimistossa työsken-televät kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat työympäristöönsä. Akustiikan merkitystä ei pidä unohtaa avotoimistoja suunni-teltaessa tai parannettaessa. Tilojen tulisi olla monimuotoi-sempia, jotta vaihtuville työtehtäville löytyy sopivin paikka.

Tutkimus perustui kyselytutkimuksiin kolmessa avo-toimistossa, jossa työolosuhteiden kokemista kartoitettiin ennen ja jälkeen toimiston remontin. Lisäksi mitattiin avo-toimistolaboratoriossa koehenkilöiden suoriutumista yksilö-tehtävistä.

Tutkimuksen mukaan taustalla kuuluvat puheäänet lisä-sivät ajattelutoimintoihin liittyvää kuormitusta. Tämä ilmeni muun muassa virheiden lisääntymisenä keskittymistä vaati-vissa tehtävissä verrattuna tilanteeseen, jossa puhetta ei kuu-lunut. Keskittymisvaikeudet ja väsymys ovat avotoimistoissa tavallisempia kuin omissa työhuoneissa työskenneltäessä. n

Ro

deo

Nytt från Akava

Demokrati är ett viktigt värde som vi måste värna om på alla sätt. Finland är ett demokratiskt land där man genom att rösta alltjämt kan påverka sina egna och gemensam-ma frågor.

I kommunalvalet söndagen den 28 oktober avgörs i vilken riktning kommunerna lotsas under de följande fyra åren. Det här är ett särskilt viktigt val: en kommun- och service-strukturreform står för dörren och kommunernas ekonomi visar minus. Det är alltså inte egalt hur det går i valet.

För Akava är det viktigt att ekonomin och serviceproduk-tionen effektiviseras. En sund ekonomi tryggar framti-dens service. Vi måste få ett stopp för kommunernas och statens fortsatta skuldsättning. För att välfärdssamhällets principer och tjänster ska kunna tryggas måste sysselsätt-ningen öka med 10 procent från nuvarande 67 procent. På 100 sysselsatta går det för närvarande 50 icke-syssel-satta. Om 13 år har 100 sysselsatta 75 personer att för-sörja. En sådan börda är omöjlig att bära om inte ändringar fås till stånd.

Med en allt sämre ekonomi och bärkraft måste vi sörja för kompetensen och bildningen. Till kommunernas viktigas-te kärnuppgifter hör att sörja för en högklassig utbildning. Utan kompetens stagnerar Finland, och grunden för all utveckling läggs i den grundläggande utbildningen.

De goda sidorna av vårt nordiska välfärdssamhälle måste försvaras. Akava är en betydande samhällelig påverkare, och nu måste vi göra vår röst hörd. Jag hoppas att Akavas alla medlemmar utnyttjar sin rösträtt i höst och är med om att påverka våra kommuners framtid.

Demokratin bevaras endast om folket röstar. En tynande demokrati gagnar varken Finland eller Akavas medlem-mar.

Sture Fjäder

Nu om någonsin ska vår röst höras

Löner måste diskuterasLönesättningen är tämligen okänd på de finländska arbetsplatserna. Var tredje löntagare vet inte varför hans eller hennes befattning pla-cerats på den gällande kravnivån. För hälften av finländarna är det oklart hur deras arbetsprestation inverkar på lönen. Detta framgick av ett forskningsprojekt kring finländarnas lönekunskaper som om-fattade totalt 5 200 anställda i 20 organisationer inom olika sekto-rer och branscher.

– Ju bättre de anställda känner till hur deras lön är uppbyggd, desto nöjdare är de, säger forskare Elina Moisio.

Moisio berättar att lönekunskaper inte bara påverkar hur nöjd man är med lönen utan också engagemanget, arbetshälsan, arbets-klimatet och prestationen. Med lönekunskaper avses att man för-står grunderna för lönen, löneprocesserna och hur ens eget arbete påverkar lönen.

– Att bara veta vad en arbetskamrat får i lön kan leda till miss-nöje, om man inte vet varför lönen ligger på denna nivå.

Forskare Anu Hakonen tipsar om att man till exempel under utvecklingssamtal kan fråga vad man kunde göra annorlunda för att få högre lön. På så sätt öppnar sig företagets strategi och löne-grunder för den anställda.

– I Finland undviker vi alldeles i onödan att tala om löner. Det måste skapas särskilda forum för lönediskussioner, föreslår Hako-nen.

Lotta Savinko, intressebevakningsdirektör vid Finlands Ekon-omförbund SEFE, påpekar att kvinnor och män fortfarande inte får samma lön för samma arbete. Till exempel mellan kvinnliga och manliga ekonomer förekommer en oförklarlig löneskillnad på 12,5 procent. Enligt Savinko kan man ha nytta av en omsorgsfullt utarbetad jämställdhetsplan.

– Ett stort steg i rätt riktning är redan att alla arbetsplatser överhuvudtaget utarbetar jämställdhetsplaner och åtgärdar de pro-blem som uppdagas, påminner Savinko. n

Checklista för nya företagareEn ny företagare finslipar sin businessplan, trimmar sina inkomst- och utgiftsberäkningar, skaffar kunder och planerar sin marknads-föring. Samtidigt som man lägger grunden till företaget är det vik-tigt att trygga den personliga ekonomin. Följande checklista är till hjälp när du ska knyta ditt skyddsnät: 1. Ditt Akavaförbund betjänar också företagare, så stanna kvar i förbundet. Där får du rådgivning och juridiska tjänster vid behov.2. Anslut dig till yrkesutövarnas och företagarnas arbetslös- hetskassa. Om du måste sätta lapp på luckan får du inkomst- relaterad dagpenning.3. När du tecknar den lagstadgade företagarpensionsförsäkring- en (FöPL) ska du ange försäkringsavgifterna utifrån din verkliga inkomstnivå. FöPL är grunden för din sociala trygghet, och din pension, föräldra-, sjuk- och invalidpenning betalas på basis av den.4. Teckna en frivillig olycksfallsförsäkring för företagare för att ha skydd vid olycksfall i arbetet och yrkessjukdom. Utred behovet av eventuella andra frivilliga försäkringar. 5. Ingå ett företagshälsovårdsavtal med den kommunala hälsovårdscentralen eller en privat läkarstation. n

Ordföranden


��Akavalainen 4 | 2012

Sisäasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö | Valtiovarainministeriö | PoliisiVerohallinto | Tulli | Akava | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Elintarviketurvallisuusvirasto Evira | Eläketurvakeskus | Finanssialan Keskusliitto

Kiinteistöpalvelut | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa | Palkansaajajärjestö Pardia | Palvelualojen ammattiliitto PAM | RakennusliittoRakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL | Rakennusteollisuus RT | SAK | STTK | Suomen Yrittäjät | Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

UUTTA!Nyt huomattavia etuja Turvasta.

ILMOITUS

Nyt akavalaisten liittojen jäsenille merkittäviä etujaAmmattiliiton jäsenenä saat meiltä jatku-van 9 % alennuksen sekä kotivakuutuk-seen että vapaaehtoisiin auto- ja henkilö-vakuutuksiin. Lisäksi liiton jäsenenä saat 5 % omistaja-asiakasalennuksen heti en-simmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, mikäli otat Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuutuksen.

Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta olet oikeutettu 7 % omistaja-asia-kasalennukseen ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on 10 %.Omistaja-asiakasalennus on mahdollista liittää myös lakisääteiseen liikennevakuu-tukseen.

Alennusta liikennevakuutuksesta Turva myöntää lakisääteisestä liikenne-vakuutuksesta 3 % jatkuvan alennuksen.Myönnämme alennuksen yksityisasiak-

kaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista.

Vain ammattiliittojen jäsenille räätälöityjä tuotteita:

Saisiko olla hyvä henkivakuutus?Turvan Henkikulta on erikoishinnoiteltu henkivakuutus perheesi taloudellisen tulevaisuuden turvaksi.Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi

LiittokaskoTurvan Liittokasko on mainio autovakuu-tus. Se sisältää erinomaisen bonusedun: kun olet ajanut kolme vuotta ilman tört-töilyjä, bonuksesi ei putoa vahingon sattu-essa. Lue lisää täältä: turva.fi/liittokasko

Meiltä saat tutkitustiparasta palvelua.EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2011

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palve-lemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä osoitteessa www.turva.fi/akava

Ota yhteyttä, hoidetaan vakuu-tuksesi kerralla kuntoon.

Turva tuntee palkansaajien ja ammattiliittojen jäsenten vakuutustarpeet. Olemme tehneet jo pitkään menestyksekästä yhteistyötä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja olemme ammat-tiliittojen luotettava ja osaava yhteistyökumppani.

Documents

Akavalainen 4/2012