Akavalainen 1/2013

1 | 2013

Akava vaatii rakenteiden uudistamista

Työajat kuriin

Akavalainen

Jyri Häkämies luottaa kolmikantaan

�

4 Kolmikanta maistuu yhä EK:lle

6 Lyhyet

8 Akava on valmis rakenteellisiin uudistuksiin

11 Akavalainen elinkeinopolitiikka katsoo tulevaan

12 Å andra sidan: Miten Ruotsin työn linja on toiminut?

13 LakiWoman

14 Tolkkua akavalaisten työaikoihin

16 Perhevapaalta palaavalle joustoa ja tukea

18 Patentointiin halutaan kannustaa verotuksella

19 Kolumni: Työ alkoi, mutta työura ei?

20 Haamu seuraa johtajaa

22 Korkeasti koulutettujen työvoimapalvelua uudistettava

23 Varoitus: Maaliskuussa rytisee

24 Työn perässä toiseen pohjoismaahan

26 EU-talouskuri kaipaa rinnalleen demokratiaa

27 FinUnions valvoo suomalaisten palkansaajien etua Brysselissä

28 Ay-maailman uusjako

30 Koettelemus nimeltä Kiina

3� Muutunko minä työelämän mukana?

33 Työura, älä karkaa!

34 Tutkittua

35 Nytt från Akava

Päätoimittaja Marjo OllikainenToimituspäällikkö Jaana ParkkolaToimituksen sihteeri Tarja PaajonenTaitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu)ISSN 2242-0983 (verkkolehti)

Ilmestymispäivä: 15.2.2013Seuraava lehti ilmestyy: 12.4.2013

Kannen kuva: Johanna KannasmaaKuvassa: Jyri Häkämies

AkavalainenJärjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kplLehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Julkaisija ja kustantajaAkava ryRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 [email protected]

16

8

3�

Luku 42

�3

Akavalainen 1| 2013

Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion verotuloista on 42 pro-senttia. Kokoaikatyössä olevista palkansaajista 20 prosenttia on akavalaisia.

Lähde: Akavaaka, syksy 2012

”Jokainen voi itse parhaiten vaikuttaa oman työmatkansa turvallisuuteen.”

Tapaturmavakuutusten liiton työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho

Akavalainen 1 | 2013

PuheenjohtajaltaPäätoimittajalta

3

Akava on valmis muutokseen

Akavan hallitus otti rohkean askeleen hyväksyessään Suo-men työn linja 2019 -keskusteluasiakirjan. Samalla se toteutti strategiaa, jonka mukaan ”Akava on aloitteellinen uudistaja, jonka näkemykset johtavat yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muutoksiin”. Keskusteluasiakirjassaan Akava linjaa vaihtoehdot työurien pidentämiseksi ja työn tarjonnan lisäämiseksi. Kevään aika-na Akava tekee vielä ehdotuksia siitä, miten verotus pidetään kilpailukykyisenä ja kuinka veropohjaa saadaan laajennettua, millaisin toimin saamme uutta yritystoimintaa Suomeen ja miten sukupolvien välinen yhteisymmärrys turvataan kestä-vällä eläkepolitiikalla. Suomi on nyt suurten muutosten edessä. Väestö vanhenee vinhaa vauhtia ja työpaikkoja siirtyy jatkuvasti vientiteollisuu-desta palveluihin. Tämä haastaa suomalaisen yhteiskunnan rahoituksen ja kansalaisten hyvinvoinnin. Emme voi kieltäy-tyä näkemästä tätä kehitystä, vaan on ryhdyttävä varautu-maan siihen viipymättä. Joudumme tekemään rajuja rakenteellisia ratkaisuja, jotka koskevat ihmisen koko elinkaarta. Sama koskee kuntien teh-täviä. Nyt kunnilla on yli viisisataa lakisääteistä tehtävää. On selvää, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta olisi vietävä nopeasti eteenpäin ja lakisääteisiä tehtäviä karsittava. Akava haluaa, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunnan idea säilyy tulevaisuudessa, vaikka sen olemus ja muoto muut-tuvatkin. Edellä mainituilla ohjelmilla Akava osoittaa, että se haluaa kantaa vastuunsa ja olla mukana varmistamassa, että tulevaisuuden yhteiskunta on kestävällä pohjalla, sitä pysty-tään rahoittamaan ja se on oikeudenmukainen kaikille ikä-ryhmille. Onnistuminen vaatii kuitenkin kaikilta muutosval-miutta.

Sture Fjäder

Tyttöjä, äitejä ja työntekijöitä

Minulla on käynyt työurallani mieletön onni. Olen nainen, äiti ja vieläpä johtaja, mutta koen joutuneeni tikun nokkaan suku-puoleni takia vain kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta tuli eteeni, kun haastattelemani kenraali vastasi kohteliaaseen esittäyty-miseeni: ”Ai, teillä on täällä vaan tyttötoimittajia.” Muutamaa vuotta myöhemmin uunituore pomomies kysyi, olenko aikeis-sa tehdä lapsia.

Näistä typeryksistä huolimatta en koe, että kykyäni työnteki-jänä tai esimiehenä olisi työurallani koskaan kyseenalaistettu sukupuoleni vuoksi. Työnantajani eivät ole ahdistelleet minua pohtimaan, voinko olla sekä äiti että hyvä työssäni.

Äitien työssäkäynti ja johtajuus on kuitenkin pysynyt yhteis-kunnallisen keskustelun kestoaiheena. Siksi minäkin olen puntaroinut jo pelkästään mahdollisuutta äitiyteen. Onhan joka kolmas alle 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen mää-räaikaisessa työsuhteessa. Heidän arkeaan leimaa pysyvä pelko oman työmarkkina-aseman sekä toivotun lapsen hyvin-voinnin puolesta.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja työmarkkinajärjestöt ovat jo vuosikymmeniä tasoittaneet työmaata naisten eduksi. Kui-tenkin vielä 2000-luvun Suomessa nainen kantaa yhä päävas-tuun lasten hoidosta, ja siksi hänen osaamisensa ja työky-kynsä kyseenalaistetaan. Kannustaako se sitten pidentämään työuraa?

Kotihoidontukea käyttää viitisen prosenttia miehistä. Olisipa kiinnostavaa lukea tutkimus siitä, millaisin miettein ja koke-muksin he palaavat työelämään. Kun äidit pohtivat töihin pa-luuta, painavat vaakakupissa tutkimusten mukaan eniten huoli perheen hyvinvoinnista ja perheen taloudellinen tilanne. Tä-hän on helppo ratkaisu: nykyistä joustavammat työajat.

Marjo Ollikainen


Akavalainen 1 | 2013�

Julkisuudessa on viime aikoina epäilty EK:n sitoutumista kol-mikantaan ja järjestöjen välillä tehtyihin sopimuksiin. Epäi-

ly on turhaa, vakuuttaa Jyri Häkämies. Hänen mukaansa kolmikanta kelpaa edelleen EK:lle.

– Se on realiteetti. Olemme sitou-tuneita siihen, mutta tarvitaan myös joustavuutta. Maailma muuttuu nope-asti. Tarvitaan kykyä reagoida, Häkä-mies vaatii.

– Kolmikannan arvo mitataan sopi-misella, päätöksillä ja tuloksilla.

Työllisyys yhteiseksi tavoitteeksiHäkämies on huolissaan siitä, että Suo-mi menettää koko ajan työpaikkoja, mutta uusia ei synny. Hänen mieles-tään hallituksen ja työmarkkinajärjestö-jen päätösten yhteisen nimittäjän pitäisi olla työllisyyden parantaminen.

– Menetetyn kilpailukyvyn kiinni kurominen edellyttäisi työmarkkinoil-le useampivuotista, käytännössä nolla-sopimusta.

Palkansaajat ovat ilmoittaneet, että nollasopimuksia on turha haikailla.

– Näin on ilmoitettu. Työttömyy-den kasvu pitäisi kuitenkin katkaista, Häkämies puolustautuu.

Hänen mukaansa työttömyys ei kasva ikääntymisen takia, mutta kuluja siitä on tulossa.

– Hoivakulut tulevat joka tapauk-sessa nousemaan ikääntymisen takia, vaikka tuottavuus nousisi ja kuntara-kennetta kuinka uudistettaisiin.

Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu n Kuva: Johanna Kannasmaa

Kolmikanta maistuu yhä EK:lle

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies vakuuttaa työnantajien yhä sitoutuvan kolmikantaan. Suomen kilpailukyvystä puhuttaessa hän luottaa ennen kaikkea korkeaan osaamiseen ja kykyyn innovoida uusia tuotteita sekä kasvavien yritysten mahdollisuuksiin palkita näitä osaajia.

Häkämies kuvaa harjoitusta vaati-vaksi.

– Taloutta pitäisi pystyä sopeut-tamaan. Kaikki ekonomistit ovat sitä mieltä, että sitä ei pidä kuristaa kuo-liaaksi, vaan pitäisi pystyä tukemaan kasvua.

Kasvuyrityksillä parempi palkanmaksuvaraTyömarkkinoilla tehdyt nollaratkaisut tuskin kannustaisivat korkeasti koulu-tettuja osaajia.

– Totta kai on edelleen yrityksiä, joissa tuottavuuden kasvua on. Niissä on edellytyksiä myös toisen tyyppisiin palkkaratkaisuihin, Häkämies lupaa.

Hän painottaa, että takavuosien tuottavuuden kasvu on romahtanut.

– Se on romahtanut pitkälti elekt-roniikkateollisuuden takia.

Suomalaisten työtuntien määrät olivat vuoteen 2010 tasaisia, mutta tuottavuus nousi silti rajusti.

– Sitten tulivat Nokian kuviot. Nokia ja tuottavuus korreloivat keske-nään.

Suomen kilpailukyky koostuu Hä-kämiehen mielestä työpanoksesta ja tuottavuudesta.

– Tuottavuuden merkitys on mää-räävämpi.

Uusia tuotteita syntyy innovaati-oista ja korkeasta osaamisesta, Häkä-mies huomauttaa.

– Tieto- ja televiestintä on jo säteil-lyt muille aloille.

Suomen tulevaisuus on Häkämie-hen mielestä entistä enemmän tie-

toteknisen osaamisen soveltamista, esimerkiksi terveydenhuollossa ja ener-giapuolella.

Ostovoima pidettävä kunnossaHäkämies pitää myös ostovoimaa tär-keänä mittarina.

– Viime vuodethan ovat olleet ko-timarkkinavetoisia. Kotimarkkinoiden ostovoima on ollut keskeistä kasvulle ja työllisyydelle. Tälle vuodelle vero-tusta kiristetään, eli ostovoima heikke-nee, mikä tietenkin huolettaa.

Veronkiristykset tiukentavat eri-tyisesti asiantuntijatehtävissä työsken-televien kukkaronnyörejä.

– Yli 100 000 euroa ansaitsevien tu-leva ylimääräinen vero kohdistuu var-masti akavalaisiin. Nyt on kuulunut jopa esityksiä, että sitä pitäisi korottaa.

Häkämies pitää uusia veronkoro-tuksia huonona asiana.

– Näen tulevaisuudessa realiteetti-na, että veronkevennysten painopiste on pienituloisissa. Se tukee myös työn ensisijaisuutta.

Vienti ei vedä takavuosien tapaan ja kotimarkkinoitakin kiristetään. Hä-kämies pohtii, mistä kasvua voitaisiin saada.

– Kysymys kuuluu, syntyykö halli-tuksen tuella päätöksiä, jotka tukisivat kasvua. Ja syntyykö työmarkkinapää-töksillä tarvittavia työuraan liittyviä sopimuksia.

Häkämies ehdottaa työeläkemak-sun väliaikaista alentamista. Se ja ve-rotus turvaisivat, ettei ostovoima aina-kaan enää vuonna 2014 heikkenisi.

Akavalainen 1 | 2013 �

Koulutuksesta ei saa säästääKoulutus ei voi olla säästön kohde, Hä-kämies linjaa.

Koska korkea osaaminen siis on EK:n johdon mielestä tärkeää, mikä on työnantajien vastuu henkilöstön täydennyskoulutuksesta?

– Jatkokoulutus on yrityksen ja työntekijän yhteinen etu. Kyllä koulu-tukseen panostetaan.

Jo kertaalleen sovittu kolmen päi-vän koulutusoikeus ei kuitenkaan EK:lle ole kelvannut.

– Asia on saanut tässä taloudelli-sessa tilanteessa suhteettoman suuren tilan. Työllisyyden kehitys ja koulutus-oikeus eivät ole mitenkään yhteismital-lisia, Häkämies sanoo.

Ikääntyvät pidettävä mukanaHäkämies pitää tärkeänä, että yritykset pitäisivät myös yli 55-vuotiaat työssä – lisäämässä tuottavuutta.

– Tämä on tärkeä aihe. Berner sai juuri työelämäpalkinnon hyväs-tä ikääntyneiden työhyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten hoitamisesta. Se osoitti, että kun asialle annetaan painoa, saadaan myös tuloksia.

Häkämiehen mukaan EK:ssa tehdään paljon töitä yritysten kans-

sa, jotta ikääntyvätkin pidettäisiin töissä.

– Nyt pitää pystyä levittämään näi-tä hyviä kokemuksia ja osoittamaan, mikä etu se on.

Häkämies viittaa myös Suomen eläkejärjestelmää hiljattain arvioinee-seen kansainväliseen selvitykseen.

– Sen johtopäätös oli, että viralli-nen eläkeikä vaikuttaa ihmisen mie-leen, niin työntekijä- kuin yrityspuo-lellakin. Jos eläkeikä on aikaisempi, odotus alkaa aikaisemmin. Se rupeaa näkymään.

Työhön löydettävä luovuutta ja iloaTyön henkinen kuormittavuus ja ylipitkät työajat ovat erityisesti aka-valaisten ongelma. Miten EK:n toi-

mitusjohtaja parantaisi henkistä työ-suojelua?

– On tärkeää, että pääsee vaikut-tamaan työnsä sisältöön, työaikoihin ja työtapoihin. Tekemisen ja vastuun pitää olla yhteismitalliset.

Jos työ kuormittaa liikaa, yhteismi-tallisuus Häkämiehen mukaan tuskin toteutuu.

– Ei se toteudu, jos työ on pakon-omaista. Monilla on varmasti huolta huomisesta ja siksi tehdään ylipitkiä päiviä. Myös yritykset ovat tiukoissa tilanteissa.

Häkämies pitää kuormittavuutta niin isona asiana, ettei löydä siihen pa-tenttilääkettä.

– Meillä puhutaan paljon luovuu-desta. Mehän olemme vahva insinöö-rikansa, mutta sen ohelle pitäisi saada myös sitä luovuutta ja työn iloa.

Paineita työssä lisäävät myös henki-löstön ja työnantajien toisinaan huonot välit ja luottamuksen puute. Häkämies ei usko luottamusongelmiin.

– Ainakin toivon, että ei olisi epä-luottamusta. Kyllä kai se niin on, että suhteet punnitaan, kun tilanne on vakava. Pitäisi löytää yhdessä keinot mennä taantuman yli.

Suhteet punnitaan, kun tilanne on

vakava.

Häkämiehen mielestä Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, miten erityisesti tieto-teknistä osaamista osataan soveltaa esimer-kiksi terveydenhuollossa ja energiapuolella.


Lyhyet

”Olen yrittänyt opettaa lapsilleni, että enemmistö maailman ihmisistä on aina kusipäitä.”Vesa Nevalainen, Psykologi-lehti 8/2012 ”Insinööriä voidaan joskus pitää kylmänä olentona, mutta kyllä pehmeillekin arvoille löytyy sijaa.”Sami Tissari, Uusi Insinööri -lehti 8/2012 ”Luonnon yölliset palvelut”Otsikko Ympäristöasiantuntija-lehdessä 4/2012

Lainattua

tyopiste.ttl.fi

Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti tarjoaa mielenkiintoisia lukupaloja työelämän arjesta ja tutkimuksesta.

Linkki

Seuraa Tuumaamo-blogia!

Akavan asiantuntijat vuorottelevat tammikuussa käynnisty-neen Tuumaamo-blogin kirjoittajina. He nostavat pohditta-vaksi erilaisia näkökulmia, ajatuksia ja mietteitä. Blogissa on kirjoittajina myös muutamia vierailijoita. Uusi blogiteksti jul-kaistaan kerran viikossa. Poikkeuksena on heinäkuu, jolloin blogipalsta ja sen kirjoittajat vetävät henkeä. Lue, jaa ja kom-mentoi osoitteessa www.akava.fi/tuumaamo!

Lisäksi asiantuntija Jenni Karjalaisen Ytimessä-blogi tar-joaa näkymiä kansainväliseen edunvalvontaan osoitteessa www.akava.fi/ytimessa n

Kansalaisten teemavuosi

Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi, joka nos-taa esiin kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Samal-la juhlistetaan Euroopan unionin kansalaisoikeuksien 20-vuotiasta taivalta. Teemavuoden tunnuslauseena on Kyse on EU:sta, kyse on sinusta.

Teemavuoden viestintäkampanja ja toimet kytkeytyvät kevään 2014 Euroopan parlamentin vaaleihin. Tavoitteena on lisätä aktiivista kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista. EU-kansalaisten oikeuksia ovat muun muas-sa oikeus matkustaa ja asua vapaasti EU:n sisällä, osallistua asuinpaikan kunnallis- ja eurovaaleihin sekä opiskella muis-sa EU-maissa samoilla oikeuksilla kuin kohdemaan kansa-laiset.

Eurooppalainen Suomi ry koordinoi Suomessa teema-vuoden toimia. Akava osallistuu teemavuoden toimenpi-teiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vapaa liikkuvuus Euroopassa sekä työelämän perusoikeuksien edistäminen ja turvaaminen ovat akavalaisille tärkeitä teemoja.

Tiedot Suomen tapahtumista osoitteessa www.eurooppalai-nensuomi.fi/kansalaiset2013 n

Kampanja puhtaan veden puolesta

Vesi on perusoikeus -kampanja muistuttaa, että puhdas vesi on elämän perusedellytys. Kampanja kokoaa eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen allekirjoituksia kaikissa EU-maissa. Suo-messa kampanjan taustalla ovat Suomen julkisen alan ammat-tiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n jäsenliitot. Palkansaajakes-kusjärjestöt tukevat hanketta.

Kampanja haluaa pitää vesihuollon julkisena palveluna ja huomauttaa, että vesihuollon tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Euroopan unionin kansalaisaloitteeseen pitää saada vähin-tään miljoona allekirjoitusta, joitta EU-komissio sitoutuu ot-tamaan aloitteen käsittelyyn. Lisäksi seitsemässä EU-maassa on saatava täyteen kansallinen vähimmäismäärä allekirjoi-tuksia. Suomen vähimmäismäärä on 9 750 allekirjoitusta.

Kampanjasivut ovat osoitteessa vesionperusoikeus.fi n


Lyhyet

Kesän 1. askel -perhepaketti kannattaa varata jo nyt!

Tule hakemaan hyvää oloa aikuisten 1.askel-hyvinvointijaksoilta! Kevään viimeisiin jaksoihin ehtii vielä hakea. Kevätaurinko ja hyvinvointijaksojen lii-kunnallinen ohjelma antavat piristys-ruiskeen ja kannustavat sinua pitämään huolta itsestäsi ja terveydestäsi. Lisäk-si kesän 1.askel-perhejaksoille kannat-taa ilmoittautua jo nyt. Kesä-, heinä- ja elokuun perhejaksoille on haettava 31.3.2013 mennessä. Kohteet, ajankoh-dat ja hakuajat ovat nähtävillä osoittees-sa www.pht.fi n

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö 40 vuotta

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (European Trade Uni-on Confederation ETUC) on toiminut 40 vuotta eurooppa-laisen ay-liikkeen yhteistyöelimenä. Juhlaa vietettiin tammi-kuun lopulla järjestön konferenssin yhteydessä Madridissa. EAY:n uusi ilme julkistettiin kokouksen yhteydessä.

Vaikka talouskurimus koettelee EU-maita ja Euroopassa on 26 miljoonaa työtöntä, EAY puolustaa sosiaalista Euroop-paa. Sen mukaan Euroopan unionissa ei voida tyytyä vain talouden edistämiseen, vaan sosiaaliset näkökulmat on nos-tettava entistä tärkeämpään asemaan. n

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia

Ehdotus Suomen maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategi-aksi on valmistunut vastikään. Ehdotuksessa käsitellään maa-hanmuuton historiaa ja nykytilaa sekä luodaan katsaus tu-levaisuuteen. ekonomistin Heikki Taulun mielestä keskeisin sisältö on strateginen osa, jossa hahmotellaan Suomen maa-hanmuuttopolitiikan suuntaviivat ja suhtautuminen kansain-väliseen liikkuvuuteen. Toimenpide-ehdotukset on jaoteltu kolmen suuntaviivan alle.

1. Suomi on turvallisesti avoin. Liikkuvuus nähdään Suomessa mahdollisuutena, josta

hyötyvät sekä maahanmuuttajat että kantaväestö. Suomen vanheneva ja vähenevä työvoima saa vahvistusta ulkomai-sista, työhaluisista ja osaavista maahanmuuttajista. Taulun mukaan Suomessa täytyy huolehtia siitä, että yhteisesti so-vittuja työsuhteiden ehtoja noudatetaan siihen katsomatta, mistä maasta työntekijä on kotoisin. Erityisen tärkeää on varmistaa laadukkaalla kielikoulutuksella, että kansainvä-liset tutkinto-opiskelijat voivat työllistyä Suomessa opinto-jen jälkeen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

2. Jokainen löytää paikkansa. Suurimpana Suomeen kotoutumisen esteenä pidetään riit-

tävän kielitaidon omaksumista. Kielitaidon lisäksi arkis-ten yhteiskunnallisten taitojen omaksumisen täytyy olla kotoutumisessa keskeisessä asemassa. Kotoutuminen edis-tyy koulutuksen lisäksi työn, koulutuksen, harrastusten, järjestötoiminnan ja jokapäiväisen kanssakäymisen kaut-ta. Taulu huomauttaa, että maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on keskeistä heidän työl-listymisensä kannalta. Jokainen voi yrittää vaikuttaa työ-paikkojen asenneilmapiiriin vähintään omalla työpaikal-laan.

3. Moninaisuus on arkea. Maahanmuuttajien määrät ovat olleet jatkuvassa kasvus-

sa ja kehitys jatkuu tulevinakin vuosina. Suomessa täytyy estää eri asuinalueiden eriytymiskehitys esimerkiksi koh-tuuhintaisten vuokra-asuntojen alueellisesti tasapainoisella tarjonnalla. Taulu muistuttaa, että maahanmuuttokeskus-telun täytyy perustua oikeaan tietoon. Sen vuoksi esimer-kiksi maahanmuuttoa koskevan tilastotiedon luotettavuu-teen, kattavuuteen ja saatavuuteen pitää panostaa. n

AHA-kysely alkoholiasioiden kartoitukseen

Alkoholihaittojen hallinta työpaikoilla ontuu pahasti. Haitat näkyvät työelämän arjessa, mutta niistä vaietaan. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä hyödynnetään työpaikkasel-vityksiä ja riskien kartoitusta, mutta tieto työpaikan alkoholi-haitoista ei ole kuulunut näihin selvityksiin. Työterveyslaitok-sen tekemä Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -lyhytkysely tuo työpaikkaselvitykseen siitä tähän ratkaisun. Kyselyä voidaan käyttää jokaisen työpaikan alkoholiasioiden kartoittamiseen ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. n


Valtioneuvoston valmistau-tuessa maaliskuun kehysrii-heen on julkisessa keskus-telussa nostettu esille yhä

synkempiä talousennusteita. Valtion velanotto ei näytä pienentyvän, mah-dollinen talouskasvu siirtyy tulevaisuu-teen ja yksityisen sektorin irtisanomiset ovat kasvaneet kohtuuttomiksi.

Pääministeri Jyrki Kataisen viesti työmarkkinajärjestöille viime vuoden lopussa oli selvä: lisäleikkaukset ja ve-ronkorotukset voidaan välttää vain rakenteellisilla uudistuksilla. Hänen viestissään oli myös toivoa: hallituksen ei tarvitse toteuttaa lyhyellä aikavälil-lä suunniteltuja rajuja, noin miljar-din euron leikkauksia, jos pitkän aikavälin 5–7 miljardin euron kestävyysvajetta pystytään alentamaan muilla keinoin. Kestävyysvaje johtuu muun muassa työvoiman pienene-misestä.

Akavan työvaliokunta tarttui haasteeseen ja työsti kannanoton, jolla halutaan lisätä työn tarjontaa, saada työllisyysaste nousemaan ja saada lisää verotettavia työ-tunteja hyvinvointiyh-teiskunnan pelasta-miseksi.

Teksti: Mats Nyman, yhteiskunta-asioiden päällikkö n Kuvitus: Juha Saari

Akava on valmis rakenteellisiin uudistuksiin

Akava valitsee mieluimmin rakenteellisia uudistuksia kuin lisäleikkauksia tutkimuksesta, opetuksen valtionosuuksista ja välttämättömistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Nuoret aikaisemmin työelämään

Nuorten syrjäytyminen ja putoaminen koulutuksesta perusasteen jälkeen on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jo-hon meillä ei ole varaa. Valtiovallalla ja kunnilla on velvollisuus järjestää kou-lutusta, mutta lopullinen vastuunjako on käytännössä epäselvä. Oppivelvolli-suusiän päättyminen osuu usein huo-noon hetkeen erityisesti hitaam-min kypsyvillä pojilla. Akava ehdottaa oppivelvolli-

suuden nostamista 18 ikävuoteen asti, jolloin kunta kantaisi vastuun siitä, että jokainen nuori saa toisen asteen kou-lutuksen esimerkiksi oppisopimuksilla. Kuntien lisävastuu tulee huomioida tu-levassa valtionosuusuudistuksessa.

Työuria lyhentää myös se, että kor-keakouluopiskelijat aloittavat nykyisin opiskelun myöhään. Tähän vaikuttavat osaltaan


vaikeudet hakea koulutuspaikkaa va-rusmiespalvelun aikana. Varusmiespal-velu ei saisi hankaloittaa opiskelun aloittamista. Lisäksi opinnot kestävät liian kauan. Kah-deksassa vuodessa valmis-tuu alle puolet ja tavoi-teajassa alasta riippuen 10–30 prosenttia opis-kelijoista.

Tavoitteena on ol-tava, että kaikista korkeakouluopiske-lijoista 80 prosent-tia valmistuu ta-voiteajassa. Tämä edellyttää opin-totuen täydellistä uudistusta. Opin-totuen tulee mah-dollistaa täysipäiväi-nen opiskelu. Akavan opintotukimallissa opinto-rahan osuus kokonaistuesta olisi suurempi opiskelun alkuvaiheessa ja lainanosuus suurempi opiskelun lop-puvaiheessa. Määräajassa valmistunut opiskelija saisi osan lainastaan ”anteek-si” ja opintotuen tulorajat olisivat huo-mattavasti nykyistä korkeammat.

Lisäksi korkeasti koulutetuilla on oltava vuosittain mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi.

Työn vastaanottamisen kynnykset poistettava Akavan lähtökohta on, että työnteon tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa. Tämä varmistetaan parhaiten huolehtimalla, että ansiotuloverotuksen taso kannus-taa työn vastaanottamiseen.

Työttömyysturvaa on kehitettä-vä edelleen aktiivisempaan suuntaan. Akava haluaa vahvistaa ansiosidon-naista työttömyysturvaa niin, että niin sanotuista taitteista luovutaan, jolloin akavalaisten työttömyysturvan taso nousee.

Asumistuki heikentää työn vas-taanottamisen houkuttelevuutta, mikä nousee esiin aina, kun keskustellaan kannustinloukuista. Asumistuen tu-losidonnaisuutta pitää kehittää siten, että osan tuesta saisi pitää työllistymi-sen jälkeen. Yksinhuoltajien ja naisten kannustinloukkuja voidaan purkaa ke-hittämällä verotusta niin, että työtulo-vähennys porrastetaan valtion verotuk-sessa huollettavien lasten lukumäärän

mukaan, ja korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso.

Akava pitää työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista yhtenä tärkeimmistä alueista, jossa työn tar-jontaa voidaan lisätä ja samalla vahvis-taa nuorten koulutettujen naisten ase-maa työmarkkinoilla.

Siksi Akava esittää vanhempain-vapaajärjestelmän joustavoittamista ja uudistamista siten, että äidille ja isäl-le on molemmille korvamerkitty kuu-den kuukauden vapaa yhteisen kuuden

Akavan keskeisimpiä ehdotuksia rakenteellisiksi toimenpiteiksi

n Oppivelvollisuus on pidennettävä 18 ikävuoteen asti.

n Opintotuki on uudistettava täydellisesti.

n Ansiotuloveroa on laskettava edelleen.

n Työttömyysturvan rakennettava on kehitettävä.

n Kannustinloukkuja on purettava muun muassa muuttamalla asumistukea ja työtulovähennystä lasten lukumäärän mukaan.

n Perhevapaajärjestelmää on uudistettava.

n Painopiste pitkäaikaistyöttömien tukitoimista on siirrettävä työttömyyden alkupuolelle.

n Ammattiliitoille on saatava kanneoikeus.

n Tuotannollisten irtisanomisten kriteerejä on tiukennettava lainsäädännössä.

Lisätietoa: www.akava.fi/suomentyonlinja

kuukauden vapaan lisäksi, eli niin sa-nottu 6+6+6-malli. Mikäli vanhem-painvapaajärjestelmää uudistetaan, Akava on valmis keskustelemaan koti-hoidontuen uudistamisesta.

Vanhempainvapaajärjestelmä yh-tenä kokonaisuutena mahdollistaisi työn ja perhe-elämän yhteensovitta-misen nykyistä paremmin. Uudistus edellyttää päivähoitomaksujen ke-hittämistä siten, että osapäivähoidon maksut kannustavat osa-aikaisen työn tekemiseen.


Ikääntyneet myöhemmin ja turvallisesti eläkkeelle Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erot-tuu 60 vuotta täyttäneiden alhaisel-la työllisyysasteella. Irtisanominen on nykyään sekä liian helppoa että liian halpaa. Voittoa tuottavilla yrityksillä on mahdollisuus irtisanoa väkeä, ja ir-tisanomiset voidaan kohdistaa myös ta-loudellisesti kannattavassa toiminnassa työskenteleviin.

Työsopimuslain irtisanomiskritee-reitä on tiukennettava, ja samalla yhteistoimintalakia on vahvis-tettava. Lisäksi voitaisiin ajatella valtiolle maksettavaa korvausta, jos voittoa tekevä yritys irtisanoo tuotannollisilla syillä. Korvauksilla rahoitettaisiin irtisanottujen muu-tosturvaa ja koulutusta. Ikääntynei-den työntekijöiden suojan paranta-miseksi voidaan harkita työnantajan omavastuun korottamista ikäänty-neiden tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa.

Työmarkkinoiden toi-mivuutta koettelee se, ettei työlainsäädäntöä noudateta täysimääräisesti. Siksi Aka-va ajaa palkansaajajärjestöille kanneoikeutta.

Ikääntyneiden työurien pidentämi-seksi tarvitaan yksilöllistä työurasuunnit-telua. Jokaisen vähintään 58–60 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa on käytävä henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa sovitaan työuraa pidentävistä toimista. Työntekijän mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työaikaa viimeisten työvuosien aikana täydellä palkalla voitaisiin kompen-soida esimerkiksi työnantaja-maksuja alentamalla.

Akavan yhteiskuntavisio 2019 -ohjelmatyö on käynnistynyt

Akava panostaa vuosina 2013 ja 2014 ohjelmatyön vah-vistamiseen. Akavan yhteiskuntavisio 2019 -hankkeen ensimmäiset alakohtaiset ohjelmat hyväksytään ennen valtioneuvoston hallitusohjelman välitarkastusta maa-liskuussa. Tavoitteena on, että kaikista teemaohjelmista voidaan koota kattavat hallitusohjelmatavoitteet kesällä 2014.

Akavan yhteiskuntavisio 2019 koostuu muun muassa seu-raavista ohjelmista:

n Suomen työn linja 2019. Kannanotto työvoimamarkki-noiden rakenteellisista muutoksista hyväksyttiin halli-tuksessa tammikuussa.

n Akavan elinkeinopoliittinen ohjelma käsitellään halli-tuksessa helmikuussa.

n Akavan veropoliittinen ohjelma käsitellään hallitukses-sa helmikuussa.

n Terveyspoliittinen ohjelma käsitellään hallituksessa ke-väällä.

n Eläkepoliittinen ohjelma käsitellään syksyllä 2013.

Hallituksen tulisi painottaa rakenteellisia uudis-tuksia, jotka kasvattavat tuottavuutta, nostavat työllisyysastetta ja hillitsevät julkisten menojen kasvupaineita. Jos riittävän isoista rakenne-uudistuksista saadaan päätettyä, menojen lisäleikkauksiin ja verotuksen lisäkiristykseen ei ole välttämätöntä tarvetta. Tämä olisi hyväksi lähiaikojen kasvulle ja työllisyydelle.

Työssäkäyntiä lisäävät rakenteelliset uu-distukset ovat ylivoimaisesti parempia. Mitä enemmän niitä, sitä vähemmän tar-vitaan menoleikkauksia.

Vesa Vihriälä,

toimitusjohtaja,

Elinkeinoelämän

Tutkimuslaitos

Kumman kaa kehysriiheen – rakenteellisia uudistuksia

vai menoleikkauksia?

Juhana Vartiainen,

ylijohtaja,

Valtion taloudellinen

tutkimuskeskus

Parhailla rakenneuudistuksilla vähennetään sekä julkisten menojen kasvupaineita että vah-vistetaan talouskasvua. Esimerkiksi kuntauu-distus on tärkeä myös järkevän maankäytön kannalta. Nyt tarvittaisiinkin uutta puhtia kunta- ja sote-uudistuksiin. Koska hallituksen aiemmin päättämistä menoleikkauksista iso osa tulee voimaan vasta tulevina vuosina, isot lisäkiristyk-set eivät ole mahdollisia. Leikkaukset osaami-seen ja tutkimukseen tulisi jättää väliin.

Seija Ilmakunnas,

johtaja,

Palkansaajien

tutkimuslaitos

M iten voimme parantaa edellytyksiä työn te-kemiselle ja sen teet-tämiselle siten, että

työvoiman kysyntä ja kansantalous kasvaisivat? Laajasti katsottuna elin-keinopolitiikassa on kyse nimenomaan tästä: työllistymisen ja talouskasvun lähteistä.

Akavan hallituksen pöydällä on luonnos Akavan elinkeinopoliittisek-si ohjelmaksi. Hallitus käsittelee sitä seuraavan kerran kokouksessaan hel-mikuun lopussa. Elinkeinopolitiikas-sa Akava on perinteisesti painottanut korkeakoulutuksen merkitystä, tutki-musmäärärahoja ja innovaatioita. Täs-sä ajassa on kuitenkin monia työllisyy-den lisäyksen ja talouskasvun esteitä, jotka on otettava huomioon, kun poh-ditaan mitä asioita ja tavoitteita ohjel-maan kirjataan.

Ensinnäkin globaalin talouden murroksen seurauksena monet tuo-tannolliset tehtävät ovat siirtyneet pois Suomesta. Elinkeinopolitiikassa on käynnissä voimakas rakennemuu-tos. Osin siinä on kyse siirtymästä kohti asiakkaita, mutta monessa tapa-uksessa kyse on myös kustannustasos-ta. Yhä useammat palvelut ja tuotteet, joita on tarjottu pelkästään kotimark-kinoilla, ovat muuttuneet ja muuttu-vat kansainvälisen kaupan kilpailun kohteiksi.

Toiseksi yhä suurempi osa maa-ilmankaupasta koskee aineettomia palveluita ja tuotteita. Digitalisaatio on muuttanut tuotantoa ja palveluita siten, että ne ovat entistä useammin kokonaan sähköisessä muodossa tai hyödyntävät merkittäviltä osin säh-köisiä elementtejä. Kestävän kilpai-luedun saavuttaminen uudessa talou-dessa edellyttää sekä uusia toiminta- ja tuotantotapoja että jatkuvaa innovaa-tiotyötä.

Teksti n Vesa Vuorenkoski, asiantuntija

Akavalainen elinkeinopolitiikka

katsoo tulevaan

Tuotannon siirtyminen pois Suomesta, palvelujen digitalisaatio ja ympäristötietoisuus sanelevat maamme tulevaisuuden suunnan.

Kolmas suuri murros globaaleissa tuotantotavoissa ja kysynnässä liittyy kasvaviin ympäristöongelmiin ja luon-nonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Nämä näkyvät hiilineutraalien ener-giaratkaisujen ja energiatehokkuuden sekä yleisemmin puhtaan teknologian kysynnän kasvuna. Tämä tarkoittaa suuria haasteita ja mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja sen uudis-tamiselle.

Innovaatiotoimintaan on panostettavaGlobaalitalouden murros on otetta-va huomioon suomalaisessa elinkei-nopolitiikassa. Innovaatiotoimintaan kannustaminen on nostettava entistä selvemmin suomalaisen yhteiskunnan peruspilariksi. Vaikka Suomi on me-nestynyt kansainvälisessä kilpailussa ja rakentanut yhden maailman parhaista innovointijärjestelmistä, uusien työ-paikkojen ja kasvuyritysten luomises-sa on yhä vaikeuksia. Panostukset kor-keatasoiseen tutkimukseen synnyttävät uutta tietoa, josta kumpuaa uutta yri-tystoimintaa ja työpaikkoja.

Politiikkatoimet, jotka tukevat kansantalouden kasvulähteitä, on ase-tettava etusijalle tulevaisuuden inves-toinneissa. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on, että elinkeinopolitiikkaa uudiste-taan, jotta se tukee paremmin inno-vaatioihin perustuvaa yritystoimintaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi on otettava panostus osaamisintensii-visiin yrityksiin.

Osaaminen muodostuu peruskou-lutuksesta, tutkimukseen perustuvasta innovaatiotoiminnasta ja uusien ide-oiden tuottamisesta. Tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan on oltava laaja-alaisesti korkeaa osaamista painottavaa ja sen on tuettava yrittäjyyttä ja mark-kinaehtoisuutta.

Akavalainen 1 | 2013 11


Ahkerimmin viestiä Ruotsin ”työpolitiikan” hyvistä tu-loksista on kertonut eko-nomisti Juhana Vartiainen,

joka siirtyi Ruotsin Konjunkturinstitu-tetin tutkimusjohtajan paikalta Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijoh-tajaksi viime keväänä.

Hänen mielestään Suomen kan-nattaisi ottaa esimerkkiä Ruotsin sosi-aaliturva- ja verouudistuksista, joiden tavoitteena on olut parantaa työnteon taloudellisia kannustimia ja tehdä so-siaalitukien varassa eläminen vähem-män houkuttelevaksi.

Työllisyystilastojen valossa Vartiai-sen markkinoima kannustinloukkojen poisto-ohjelma ei sellaisenaan näytä-

Teksti: Markku Vuorio n Kuva: Lehtikuva

Å andra sidan: Miten Ruotsin työn linja on toiminut?

Suomalaiset talousvaikuttajat hehkuttavat, että työn taloudellisia kannustimia parantaneet uudistukset ovat Ruotsissa toimineet työpaikkoja luovana taikavoimana. Maan työttömyys on kuitenkin kasvanut uudistuksista huolimatta.

kään kopioimisen arvoiselta menestys-konseptilta. Ruotsissakin työttömyys-aste on noussut kahdeksan prosentin tuntumaan.

Kannustinpolitiikan palikatPääministeri Fredrik Reinfeldtin halli-tusten uudistuspolitiikka rakentui nä-kemykselle, jonka mukaan Ruotsiin 1990-luvun laman jälkeen pysyväksi jäänyt suurtyöttömyys ei johtunut vain työpaikkojen puutteesta vaan liian vä-häisestä työn tarjonnasta. Se puolestaan johtui anteliaasta sosiaaliturvasta ja yli-kireästä verotuksesta.

Tämän analyysin pohjalta työlli-syyden kasvun esteitä on pyritty pur-

kamaan virittämällä sosiaaliturvaa ja verotusta paremmin työntekoa palkit-sevaksi.

Valitun strategian keskeisinä ele-mentteinä ovat olleet työttömyys- ja sairausvakuutuksen päivärahojen leik-kaaminen ja niiden saantiehtojen ki-ristäminen. Tarkoituksena on ollut patistaa työttömät ja pitkäaikaissairaat nopeammin takaisin työmarkkinoille. Samalla ansiotulojen verotusta on ke-vennetty useaan otteeseen, jotta työn tekemisestä tulisi joutenoloon verrat-tuna entistä kannattavampi vaihtoeh-to kaikille.

Nyt kun Ruotsikin on ajautunut matalasuhdanteeseen, järjestelmän haasteet ovat nousseet esiin.


KUVITUS: SAMULI S I IRAL A © 2013

Työttömyyspäivärahan kattoa ei ole nostettu yli

kymmeneen vuoteen.

Työttömyysturvan saantiehtojen kiristäminen on lisännyt pelkän toi-meentulotuen ja läheisten taloudelli-sen avun varassa elävien työttömien määrää.

Työttömyyspäivärahan kattoa ei ole nostettu yli kymmeneen vuoteen, min-kä johdosta keskipalkkainen ruotsalai-nen menettää työttömäksi joutuessaan noin puolet aikaisemmista työtulois-taan.

Syökö ansioturva työpaikkoja? Reinfeldtin hallitus muistuttaa kui-tenkin työn linjan tuloksista. Vuoden 2006 jälkeen syrjäytymisvaarassa olevi-en määrä on vähentynyt 220 000 hen-kilöllä ja työllisten määrä on noussut 210 000 henkilöllä. Tuloksiin on pääs-ty panostamalla työllistymispalveluihin pitkäaikaistyöttömille, maahanmuutta-jataustaisille ja nuorille, joilla ei koulu-tusta.

Ruotsin toimihenkilöiden ja virka-miesten keskusjärjestö TCO:n tam-mikuun lopussa julkaiseman raportin mukaan Reinfeldtin hallitusten työ-politiikka on kuitenkin rakennettu hataralle pohjalle. Pääekonomisti Gö-ran Zettergrenin tutkimuksen keskei-nen johtopäätös on, että väitteet hyvän työttömyysturvan kielteisistä työlli-syysvaikutuksista perustuvat toteen näyttämättömille teoreettisille oletuk-sille.

Työttömyysvakuutuksen idea hukassaAkavan sisarjärjestö SACO:n yhteis-kuntapolitiikan johtaja Gunnar Wet-terberg pitää työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaisuuden rapautumista on-gelmallisena.

Wetterberg muistuttaa, että työt-tömyysvakuutuksen ideana on, ettei työttömäksi joutuneiden tarvitsisi tin-kiä kohtuuttomasti elintasostaan uu-den työpaikan löytymiseen kuluvana aikana.

Hän uskoo, päivärahaan on tu-lossa korotus jo ennen vuonna 2015 järjestettäviä valtiopäivävaaleja, koska kaikki puolueet maltillista kokoomus-ta lukuun ottamatta kannattavat sitä. Hänen mielestään kokoomus tekisi ty-perästi, jos se antaisi työttömyysturvan nousta vaalien keskeiseksi kiistakysy-mykseksi.


H ei, olen lomalla. Minut tavoit-taa puhelimitse tai sähköpostil-la. Rentoa kesää!”

Yhä useampi akavalainen on aina töissä. Työsuhdekännykkä ja -läppäri kuljettavat työt paikkaan kuin paik-kaan, tehtäväksi mihin vuorokauden-aikaan tahansa. Illat kuluvat raportteja viimeistellessä tai seminaariesitelmien valmistelussa. Viikonloppuisin lenne-tään työn takia valtamerten taakse. Lo-milla hoidetaan ”isommat” rästityöt.

Johtajat ja johtavassa asemassa ole-vat toimivat näin työnsä puolesta. Suu-rin osa akavalaisista kuitenkin siksi, että työtä on liikaa normaalin työajan puitteissa tehtäväksi tai koska työnan-taja edellyttää jatkuvaa tavoitettavissa oloa.

Kun työntekijä ei pääse irtautu-maan työstään ja palautumaan, seu-raukset ovat tutkitusti haitallista. Ai-votyöläisenkin tapaturmariski kasvaa, muistihäiriöt ja -katkokset yleistyvät ja unihäiriöt lisääntyvät. Työn tuotta-vuus laskee ja luova ote katoaa. Ääri-esimerkki pitkään jatkuvasta työaika-kuormituksesta on työkyvyn menetys ja sitä seuraava ennenaikainen eläköi-tyminen.

Työaikojen villi länsiTyöaikasuojelu on monen akavalaisen kohdalla puutteellista. Työnantaja kik-

Teksti: Tarja Arkio, asiantuntija n Kuva: Lehtikuva

Tolkkua akavalaisten työaikoihin

Työturvallisuuslain muutos auttaa pelastamaan akavalaisen työaikakulttuurin rappiolta.

kailee työaikalailla ja rajaa työntekijöitä sen soveltamisalan ulkopuolelle tehtä-vänimikkeillä. Työhön liittyvät matkat teetetään omalla ajalla ilman korvaus-ta, koska lain mukaan matka-aika ei ole työaikaa. Työpaikoilla työajan seuranta on puutteellista tai sitä ei ole.

Ongelman vakavuutta lisää se, että jatkuvasta työnteosta on tullut vallit-seva normi. Työpaikalla saattaa olla kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan liukuman päätyttyä leimataan ulos, mutta jatketaan työn tekemistä. Päi-vän rästityöt tehdään loppuun illalla kotona, eikä tunteja kirjata ylös.

Usein ylitöiden todellista syytä, liian suurta työmäärää, ei uskalleta

tuoda esiin työpaikan tai uramahdol-lisuuksien menettämisen pelossa. Jos uskalletaan, esimiehillä ei ole valtuuk-sia järjestellä töitä uusiksi tai palkata lisäresursseja.

Työaika on työturvallisuusasiaTilanteeseen on kuitenkin tulossa pa-rannus, kunhan eduskunta hyväksyy työturvallisuuslakiin Akavan aloitteesta tehdyn muutoksen. Työturvallisuusla-kia muutetaan siten, että työajat kirja-taan lakiin työhön, työtilaan, muuhun työympäristöön ja työolosuhteisiin ver-rattavaksi haitta- ja vaaratekijäksi.

Laki velvoittaa jatkossa työnan-tajat selvittämään ja tunnistamaan työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioimaan niiden vaikutusta työnte-kijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslain soveltamisala on työaikalakia laajempi, ja myös esimies- ja johtotehtävissä toimivat kuuluvat sen piiriin.

Työajoista aiheutuvat vaaratekijät on lain mukaan ymmärrettävä laajasti. Akavalaisittain on oleellista, että lain perusteluissa vaaratekijäksi katsotaan työnantajan aloitteesta työntekijän työhön sidottuna oleva aika. Tätä on esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työ-aikaan ja ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhe-

Laki velvoittaa työnantajat selvittämään

ja tunnistamaan työajoista aiheutuvat

vaaratekijät.

Akavalainen 1 | 2013 1�

limeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella.

Vaarojen arvioinnissa on otettava huomioon myös työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, ylityöt ja niiden määrä, työn suorit-tamisajankohta, työaikojen ennakoi-tavuus, työhön sidonnaisuuden ai-heuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja nii-den välillä.

YTN kampanjoi harmaata ylityötä vastaan

Ylemmät Toimihenkilöt YTN muistuttaa kevään aikana 8 tuntia -kampanjassaan harmaan eli korvauksettoman ylityön hai-toista ja riskeistä. YTN haluaa nollatole-ranssin äärettömälle työajalle ja korvauk-settomalle ylityölle. Kampanja, joka näkyy julkisuudessa 13.3. alkaen, nostaa esiin yksityissektorin työ-aikaongelmat ja niiden seuraukset sekä pyrkii vaikuttamaan asenteisiin. Kampanja painottuu sähköiseen mediaan. Voit osal-listua itsekin esimerkiksi jakamalla aineis-toa ja vastustamalla ääretöntä työaikaa omalla kohdallasi. Lisätietoa: www.8tuntia.fi (sivut avautuvat maaliskuussa)

Liian moni akavalainen tekee töitä ja työhön liittyviä matkoja korvauksetta omalla ajallaan.

Työpaikoilla tarvitaan ryhtiliikeAkavalaisille työsuojeluvaltuutetuille, luottamusmiehille ja muille edustajille lakimuutos tuo työkaluja työpaikkata-son työaikakulttuurin muuttamiseksi. Tämä edellyttää, että oman työpaikan terveyttä vaarantavat työaikakäytännöt selvitetään ja niihin puututaan.

Työntekijöidenkin on oltava aktii-visia ja valmiita puuttumaan työpai-kan haitallisiin työaikakäytäntöihin. Oman jaksamisen ja oikeuksien eteen kannattaa tehdä töitä paitsi pidemmän

elämän, myös suurempien tulojen toi-vossa. Seitsemän tunnin viikoittainen palkaton ylityö aiheuttaa vuositasolla tuhansien eurojen ansionmenetyksen, ja lisäksi valtiolta jää verotuloja saa-matta. Käytännössä palkattomilla yli-töillä ruokitaan harmaata taloutta.

Työturvallisuuslain muutos on par-haillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen arvioidaan astuvan voimaan kevään aikana. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ottaa asian esiin kevään 8 tuntia -kam-panjassaan.


Perheen taloudellinen tilanne ja hyvinvointi vaikuttavat kes-keisesti siihen, milloin naiset palaavat töihin perhevapaiden

jälkeen. Muut tärkeimmät motiivit liit-tyvät työn sisältöön, työpaikan ilmapii-riin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Tulokset käyvät ilmi Työterveyslai-toksen ja UKK-instituutin tekemästä Perhevapaalta takaisin työelämään -tutkimuksesta, jossa selvitettiin äitien perhevapaalta paluuseen liittyviä rat-kaisuja. Lisäksi tutkimuksessa tarkas-teltiin työhön paluuta tukevia ja jar-ruttavia tekijöitä sekä etsittiin keinoja, joilla paluuta voidaan tukea erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa.

Perhevapaalta paluu koskettaa vuo-sittain noin 60 000 naisen lisäksi hei-dän perheitään, työnantajiaan ja työ-yhteisöjään.

Osaamisen vanheneminen huolestuttaaAkavan asiantuntija Tarja Arkio pitää taloudellisia syitä myös akavalaisille tär-keänä motiivina perhevapaalta töihin paluulle.

– Monella on esimerkiksi asunto-laina maksettavana, joka edellyttää sitä, että perheessä useampi tuo leivän pöytään.

Lisäksi korkeasti koulutetut ovat huolissaan osaamisensa vanhenemises-ta, jos poissaolo työstä venyy. Tutki-muksen mukaan korkeasti koulutettu-jen naisten mielestä useamman vuoden perhevapaa tuntuu usein jopa mahdot-tomalta ajatukselta.

– Jäsenliitoista saamiemme vies-tien perusteella akavalaiset kokevat työelämän muutostahdin niin nope-aksi, ettei pitkä poissaolo houkuttele.

Teksti: Jaana Parkkola, Akava n Kuva: Lehtikuva

Perhevapaalta palaavalle on tarjottava joustoa ja tukea

Huoli toimeentulosta ja oman osaamisen vanhenemisesta ovat monen korkeasti koulutetun äidin työhön paluun taustalla.

Moni palaa töihin melko pian van-hempainvapaan jälkeen, mutta tekee lyhyempää työviikkoa. Näin on hel-pompi pysyä muutoksessa mukana, Arkio kuvailee.

Joustot helpottavat töihin paluutaJoustavia työaikaratkaisuja tulisikin luoda, jotta työn ja hoivan yhdistä-minen olisi mahdollista lapsen olles-sa pieni, huomauttaa yksi tutkimuk-sen tekijöistä, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta.

– Työpaikat ovat tärkeässä ase-massa kehittäessään perheystävällisiä käytäntöjä. Ne vahvistaisivat työhön palaavien äitien sitoutumista myös pi-demmällä aikavälillä, Kauppinen sa-noo.

Kauppinen muistuttaa, että työhön paluun ajankohdalla on vaikutuksia nuorten naisten työurien kehittymi-seen ja palkkaukseen.

– Vaikutukset näkyvät yksilötason lisäksi koko yhteiskunnassa. Kyse on sukupuolten tasa-arvosta ja työnjaos-ta.

Pitkittynyt poissaolo työstä voi Kauppisen mukaan muodostua joille-kin naisille loukuksi, joka nostaa työ-hön paluun kynnystä ja lisää ammat-titaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä.

– Viime aikoina on laskettu, kuin-ka pitkät kotihoidontukijaksot vaikut-tavat kielteisesti naisten eläkkeisiin. Nuorten naisten ajatusmaailmassa eläkekertymät voivat tuntua etäisiltä. Urakehitykseen tulisi kuitenkin suh-tautua pitkäjänteisemmin.

Työterveyslaitoksen ja UKK-ins-tituutin tutkimusraportissa tode-

taankin, että kotihoidontukea tuli-si kehittää lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia. Lisäksi isät tulisi ottaa vanhempainvapaiden ja koti-hoidontuen kehittämisessä parem-min huomioon, jotta perhevapaat ja-kautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken.

Akavan Arkio on raportin kanssa samoilla linjoilla.

– Akava ajaa perhevapaiden ny-kyistä tasaisempaa jakamista. Esittä-mässämme 6+6+6-mallissa vanhem-pien yhteinen kuuden kuukauden jakso tulisi voida käyttää niin, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmil-le maksettaisiin vanhempainrahaa selvästi nykyistä pidempään, Arkio esittää.

Yhteydenpitoa perhevapaan aikana kehitettäväTutkimuksen mukaan vuoropuhelu perhevapaalla olevien äitien ja työpaik-kojen välillä on vähäistä jopa niiden osalta, joilla oli vakituinen työsuhde ja jotka suunnittelivat töihin paluuta. Työpaikoilla tapahtuu usein muutok-sia, jotka vaikuttavat äidin työtehtäviin ja rooliin työyhteisössä. Työ saattaa perhevapaan aikana muuttua tai lop-pua, ja moni joutui rakentamaan työ-uransa uudelleen.

– Yhteydenpitoa työpaikkojen ja perhevapaalla olevien äitien välillä tu-lisi kehittää. Tämä vähentäisi työhön palaajien epätietoisuutta ja vahvistaisi heidän motivaatiotaan palata takaisin töihin, Koskinen painottaa.

– Työnantajalla on myös vastuu perehdyttää perhevapaalta palaava ja saattaa tämä ajan tasalle organisaatios-sa tapahtuneista muutoksista.


Äitien hyvinvoinnissa parantamisen varaaVain puolet tutkimuksessa mukana olleista äideistä koki voi-vansa riittävän hyvin yhdistääkseen työn ja perhe-elämän. Lä-hes joka viides äiti oli kokenut vähintään lieviä masennusoi-reita synnytyksen jälkeen. Masennusoireiden lisäksi pienten lasten äitien itse kokema työkyky oli hieman alempi muuhun väestöön verrattuna.

– Äitien työhön paluuta voitaisiin helpottaa järjestämällä palaajan odotuksia ja toivomuksia koskeva kehityskeskuste-lu. Lisäksi neuvoloissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien masennusoireisiin, hyvinvointiin ja liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen, ehdottaa dosentti, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto.

Luodon mielestä perhevapaasta ei saisi tulla väestön ter-veyseroja lisäävä elämänvaihe.

– Äitiyshuollon, neuvoloiden, työpaikan ja työterveyden sekä työhön hakeutumista tukevien järjestelmien yhteistyö kaipaa kehittämistä, jotta työhön palaaville äideille voidaan tarjota nykyistä parempaa tukea, Luoto korostaa.

Äitien kolme tapaa palata perhevapaalta töihin

Perhevapaalta takaisin työelämään -tutkimus kuvaa kolme eri-laista strategiaa, joilla äidit suunnittelevat onnistunutta siirtymää perhevapaalta takaisin töihin

– Suhde työhön määrittää sitä, minkä strategian äiti ottaa käyt-töön. Monille tilanne on ristiriitainen, kun sekä työ että koti vetä-vät puoleensa ja palkitsevat, sanoo tutkija Aino Luotonen.

Pehmeän laskun strategialla äidit pyrkivät siihen, että siirtymä-vaihe perhevapaalta töihin ei olisi liian raskas tai äkkinäinen. Pa-luuta loivennetaan esimerkiksi tekemällä satunnaisia keikkatöitä jo perhevapaan aikana.

Moni haluaa tehdä myös lyhyempää työviikkoa. Erilaiset työ-aikajoustot ja liukuva työaika mahdollistavat niin ikään pehmeän laskun. Etätyöpäivät helpottavat arkea, mutta johtavat toisinaan siihen, että sairaan lapsen kanssa kotiin jäävä äiti kokee velvolli-suudekseen saada työt hoidettua kotoa käsin.

Asennemuutosstrategiassa sekä työ että koti innostavat paljon, ja äiti joutuu ratkaisemaan ristiriidan asenteitaan muokkaamalla.

– Työlle ei enää haluta uhrata yhtä paljon. Opetellaan sanomaan ei ylitöille ja joustamiselle työpäivän päätteeksi, Luotonen kuvai-lee.

Asennemuutoksen toteuttaminen Luotosen mukaan on vaikeinta niille, jotka tuntevat sekä työn imua että voimakasta vetoa kotiin. Erityisesti korkeasti koulutetut, työstään tykkäävät toimihenkilöt joutuivat ratkomaan näitä ristiriitoja.

Paluu lapsen ehdoilla -strategiassa marssijärjestys on puoles-taan selvä: työ on selvä kakkonen.

– Suhtautuminen työhön voi lapsen saamisen jälkeen muuttua niin voimakkaasti, että jotkut irtisanoutuvat vakituisesta, korkea-koulutusta vastaavasta työpaikasta. Tämä on kuitenkin äärimmäi-nen ratkaisu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmiin, Luotonen huomauttaa.

Työ voidaan kokea niin stressaavaksi, että paluuta siihen pidetään suurena uhkana sekä omalle että lapsen hyvinvoinnille. Vaihtoeh-to voi olla esimerkiksi jokin muu osa-aikatyö, alan vaihto tai työ-viikon jakaminen puolison kanssa.

Jotkut eivät koe paluuta ongelmalliseksi eivätkä toteuta mitään strategiaa.

– Osa kaipaa töihin palatessaan vaativia haasteita eikä pehmen-nyksiä. Tilanteet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki äidit halua samoja asioita. Esimies voi keskustella työntekijän kanssa siitä, miten tämän suunnitelmat ja toiveet ovat sovitettavissa työpaikan tar-peisiin ja käytäntöihin.

Tuure Hurme

Alkuperäinen juttu on julkaistu Työpiste-verkkolehdessä osoitteessa työpiste.ttl.fi

Erilaiset työaikajoustot ja liukuva työaika mahdollistavat äideille pehmeän laskun työelämään.


Ministeriön kaavailemassa aineettomien oikeuksi-en verokannustimessa on kyse verokilpailusta, sa-

noo työ- ja elinkeinoministeriön elin-keinoja innovaatio-osaston päällikkö Petri Peltonen.

– Kilpailua ei tarvitse hakea ko-vinkaan kaukaa. Vastaavia hyvinkin voimakkaita malleja on käytössä esi-merkiksi Belgiassa, Hollannissa, Lu-xemburgissa ja Sveitsissä. Britannia on ottanut omansa käyttöön tämän vuo-den alussa.

Suomen malli on Peltosen mukaan moniin muihin maihin verrattuna ka-peasti määritelty.

– Muissakin maissa puhutaan pa-tenteista, tavaramerkeistä ja ohjel-mistolisenssituloista, mutta niissä on mukana myös muita aineettomasta omaisuudesta saatuja tuloja.

Kannustin laajasti hyödynnettävissäSuomessa verokannustin koskisi Pel-tosen mukaan juuri patentteja, tavara-merkkejä ja ohjelmistojen lisenssituloja. Toteutuessaan se kohdistuisi erityisesti ohjelmistoliiketoimintaa tekeviin yri-tyksiin.

Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu n Kuva: Lehtikuva

Patentointiin halutaan kannustaa verotuksella

Suomi vastaa kansainväliseen kilpailuun antamalla verokannustimia aineettomille oikeuksille.

Patentit ovat Suomessa olleet perin-teisesti valmistajan, erityisesti teknolo-giateollisuuden, tapa suojata tuottei-taan. Myös lääketeollisuus patentoi.

– Suomalaiseen teollisuusrakentee-seen nähden verokannustin olisi hyö-dynnettävissä aika laajasti. Ohjelmia ei voi suojata patenteilla, mutta nii-hin liittyvät rojaltitivirrat olisivat tässä mukana.

Peltonen ei suostu kertomaan, onko verokannustin TEM:n tavoitteena ke-hysriihessä.

– Se on ihan poliittisissa näpeissä, millaisella esityksellä mennään.

Tulevaisuudessa kilpaillaan patenttisalkuillaAkavan asiantuntijan Vesa Vuorenkos-ken mukaan Suomessa hyödynnetään patentointia ja aineettomia oikeuksia vähemmän kuin kilpailijamaissa.

– Näitä oikeuksia pitäisi rekiste-röidä herkemmin ja liittää yrityksen toimintaan. Tulevaisuus näyttää siltä, että kilpailua käydään entistä enem-män siitä, kenellä on se suurin patent-tisalkku.

Patenttisalkun koko vaikuttaa yri-tyksen konkreettisiin liiketoiminnan mahdollisuuksiin.

– Se määrittelee, voidaanko tietyil-le markkinoille mennä ja onko kysei-sestä toiminnasta olemassa riittävästi patentteja.

Patenttisalkku toimii Vuorenkos-ken mukaan suojana esimerkiksi Eu-roopan tai Yhdysvaltain markkinoil-le siirryttäessä. Kiinassa patentteja ei tunnusteta niin laajasti.

– Tässä pelissä on kaksi raidetta. Yhtäältä pitäisi luoda kannustimia täl-laiselle kasvulle. Toisaalta niillä toimi-aloilla, joilla patenteilla on merkitystä, yritysten pitäisi Suomessa ruveta vah-vemmin hyödyntämään niitä.

Digitaalinen vallankumous vaatii osaamistaVuorenkosken mukaan Suomen me-nestymiseksi tarvitaan voimakasta kas-vua liiketoiminnoissa, joissa hyödynne-tään korkeaa osaamista.

– Tämä ilmenee aineettomissa oi-keuksissa, esimerkiksi patentteina, hyödyllisyysmallioikeuksina ja tava-ramerkkeinä. Suomen kansantalouden kasvusta entistä suurempi osa saadaan tästä toiminnasta.

Vuorenkosken mukaan globaalis-sa talouden murroksessa länsitaloudet ovat siirtyneet hitaamman kasvun vai-

Tulevaisuudessa esimerkiksi suomalaiset it-yritykset voisivat saada verohelpotuksen patentteihin ja tekijänoikeuksiin perustuviin tuloihin.

1�Akavalainen 1 | 2013

Kolumni

Työ alkoi, mutta työura ei?

”Hanki työkokemusta! Älä työskentele opintojen ohella! Opiskele nopeammin! Hanki monipuolista osaamista! Tee töitä ainakin 70-vuotiaaksi! Työurat, hyvinvointivaltion säilyminen ja kestävyysvajeen ratkaiseminen ovat sinun harteillasi.”

Nuoren ja opiskelijan kohtaamat vaatimukset ovat usein vähintäänkin ristiriitai-sia. Kun opiskelupaikka toivotulla alalla vihdoin aukeaa, täytyisi innostumisen sijaan jo miettiä valmistumista. Työura kutsuu kansakunnan pelastajia, mielellään niin nopeasti kuin suinkin mahdollista. Julkisuudessa kehotetaan toistuvasti lopettamaan arvokkaiden verotulojen pihtaaminen ja valmistumaan äkkiä.Tulee syyllinen olo. En ole valmistunut, enkä ihan heti valmistukaan.

Samalla alkaa epäilyttää. Eurobarometrin mukaan 92 prosenttia suomalaisista työnantajista edellyttää uusilta työntekijöiltä työkokemusta. Kaverit kertovat, että saadakseen edes harjoittelupaikan pitää opintoja olla maisterin tutkinnon verran. Työnteko opiskeluaikana ei ehkä olekaan vastuuttomin ratkaisu, jonka opiskelija voi tehdä.Minähän itse asiassa käyn jo töissä, maksan veroja ja rakennan työuraa. Vai enkö sittenkään?

On paradoksaalista, että työuran lasketaan meillä alkavan siitä, kun saadaan pa-perit käteen. Valmistuminen kohottaa tietysti ansiotuloja, ja hyvä niin. Toisaalta on tutkittu tosiasia, että valmistumista seuraava ensimmäinen työpaikka määrit-tää keskeisesti tulevan työuran kulkua. Tämä tarkoittaa myös palkkakehitystä ja palkasta maksettuja veroja.Eikö keskeistä olekaan se, että hankin kokemusta ja työllistyn osaamistani vastaaviin tehtäviin?

Me nuoret työllistymme valmistumisen jälkeen nopeasti ja ennen kaikkea laa-dukkaasti. Tästä on pitkälti kiittäminen opiskeluaikana hankittua työkokemusta. Onhan työssäkäyvistä opiskelijoista jopa 65 prosenttia johto- ja asiantuntijateh-tävissä. Uskallan vetää johtopäätöksen, että työura siis alkaa jo opiskeluaikana.Ajatus työpaikasta jo ennen valmistumista tuntuu turvalliselta.

Työuria on tarpeen pidentää, ja me nuoret osallistumme näihin talkoisiin mielel-lämme. Onhan kyseessä maamme tulevaisuus. Yhteiskunnan, jossa me joskus vanhenemme ja kasvatamme omat lapsemme. Olisiko kuitenkin syytä antaa nuorille tilaisuus osallistua tähän työhön itse, ilman ulkopuolelta asetettuja reu-naehtoja ja vaatimuksia?En halua olla vain toimenpiteiden kohde, kun kyseessä on oma tulevaisuuteni.

Sukupolvet ennen meitä ovat rakentaneet osaltaan tätä yhteiskuntaa. Antakaa meillekin tilaisuus. Uskon, että yllätytte positiivisesti.

Kirjoittaja toimii Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana vuonna 2013.

Marina Lampinen

heeseen. Paljon tuotannollista ja teol-lista toimintaa on siirtynyt muualle, osin asiakkaiden perässä ja osin kus-tannusten takia.

– On tullut digitaalinen vallan-kumous. Kaikenlaiset palvelut ovat digitalisoituneet yhä enemmän. Tar-vitsemme entistä enemmän sellaista kasvua, joka perustuu korkeaan osaa-miseen. Aineettomat oikeudet ovat sii-nä yksi näkyvä elementti.

Kannustimesta hyötyvät kaikkiVuorenkosken mukaan aineettomi-en oikeuksien verokannustimesta olisi hyötyä palkansaajillekin. Hänen mu-kaansa pääkysymys ei kuitenkaan ole se, onko tässä jotakin meille.

– Tämä on enemmän kansantalou-den kysymys, eli mistä Suomen kasvu tulevaisuudessa syntyy. On keinote-koista ajatella, että jos yritys menestyy, työntekijät eivät hyötyisi siitä yhtään mitään.

Vuorenkosken mukaan yhteisö-veron kevennyksessä on aina olemas-sa kannustinvaikutus, joka voi saada omistajan investoimaan rahaa takaisin Suomeen.

50 prosentin verokannustin

n Työ- ja elinkeinoministeriön esittä-mä aineettomien oikeuksien vero-kannustin kohdistuisi rekisteröityi-hin aineettomiin oikeuksiin kuten patentteihin ja tavaramerkkeihin sekä ohjelmistojen tekijänoikeuk-siin.

n Verohuojennus olisi puolet aineet-toman oikeuden lisensiointituloista.

n Yli puolella EU-maista ja lähes 70 prosentilla OECD-maista on käytös-sään t&k-toimintaan liittyviä vero-kannustimia.

n Suomessa kannustin voitaisiin mi-nisteriön selvityksen mukaan ottaa asteittain käyttöön vuodesta 2014 alkaen.

Aineettomien oikeuksien

verokannustimesta olisi hyötyä

palkansaajillekin.

Akavalainen 1 | 2013�0

Johtaja on muutakin kuin ih-minen työyhteisössä. Hän on olemassa myös tarinoissa, joi-ta hänestä yhteisössä kerrotaan.

Lisäksi johtaja määritellään suhteessa edellisiin johtajiin sekä johtajien tut-tuihin arkkityyppeihin.

Tutkija Tommi Auvinen on hiljat-tain Jyväskylässä tarkastetussa väitös-kirjassaan tarkastellut sitä, miten joh-tajuus elää tarinoissa.

Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen n Kuvitus: Juha Saari

Haamu seuraa johtajaaJohtaja on elävä ihminen työpaikalla, mutta hän on olemassa myös keskustelun tasolla, sanoo tutkija Tommi Auvinen.

Johtajuus on vuorovaikutusproses-si, ja johtajuuteen liittyvät merkityk-set, arvot ja uskomukset rakentuvat kielenkäytössä.

– Ihminen on pohjimmiltaan ta-rinoita kertova eläin, Auvinen tote-aa.

Auvinen lanseeraa tutkimukses-saan haamujohtajan käsitteen. Hän huomasi ilmiön tutkiessaan suurta suomalaista teknologiayritystä, jonne

oli tulossa uusi johtaja noin sadan hen-gen yksikköön.

– Yleensä oletetaan, että uusi joh-taja aloittaa tyhjältä pöydältä. Huoma-sin, että johtaja oli olemassa merkityk-sellisenä toimijana jo ennen kuin hän oli edes astunut ovesta sisään, Auvinen kertoo.

Hän haastatteli uuden johtajan alaisia ja kollegoita ennen johtajan saa-pumista. Osa tunsi uuden johtajan, osa

Akavalainen 1 | 2013 �1

ei, mutta silti kaikki kertoivat hänestä tarinoita. Auvinen toteaa, että jos uusi johtaja on tunnettu henkilö, tarinoita riittää. Jos johtaja on tuntematon, sit-ten niitä sepitetään.

Haamujen ote on tiukassaAuvinen haastatteli tutkimansa tekno-logiayrityksen uuden johtajan neljää alaista myös tämän ensimmäisen stra-tegiapalaverin jälkeen.

– Heillä oli johtajan puheesta nel-jä erilaista tulkintaa, kaksi heistä ym-märsi uuden johtajan esittämät luvut-kin aivan väärin. Kaikki riippui siitä, mitä he olivat ennen kuulleet ja mil-laisen käsityksen he olivat omaksuneet johtajasta.

Auvinen palasi yritykseen, kun joh-taja oli ollut talossa jo vuoden. Haamut vaikuttivat johtajan työhön edelleen. Johtaja oli vuoden aikana muuttanut täysin kantaansa siitä, mitä yksikössä tulisi tehdä. Silti alaiset suhtautuivat häneen sen mukaan, millainen hän oli ollut aikaisemmin. Johtaja ei siis ollut paikalla pelkästään reaaliajassa.

– Menneisyyden haamu kulkee mu-kana kertomuksissa, Auvinen toteaa.

Auvisen tutkima johtaja kohta-si työssään muitakin haamuja. Kun Auvinen kysyi johtajalta muutaman vuoden työssäolon jälkeen tämän me-nestyksestä, johtaja kertoi, että uu-distukset eivät olleet menneet läpi työyhteisössä. Syynä oli vanhojen työntekijöiden vastarinta.

Samasta vanhojen vastustuksesta kertoivat muutkin työntekijät. Asiaa ihmeteltyään Auvinen lopulta tiukkasi johtajalta, keitä nämä uudistuksia vas-tustavat oikein olivat.

– Kävi ilmi, ettei heitä enää oike-astaan ollut työpaikalla. Ainoa vas-tustava vanha työntekijä oli eläkkeelle siirtyvä, alkoholisoitunut ja mielenter-veysongelmainen henkilö.

Vanha työntekijä oli johtajalle help-po syntipukki, jonka syyksi takkua-vat uudistukset voi laittaa. Samaten muutkin työyhteisön jäsenet saattoivat sälyttää oman kytevän vastarintansa kuvitellun hahmon harteille.

Kolmannen kerran Auvinen kävi yrityksessä haastattelukierroksella, kun johtaja oli jo poistunut talosta. Hän huomasi kahden haastatteleman-sa johtajan entisen alaisen edelleen pu-huvan projekteistaan poistuneen johta-

jan kautta, luetellen tämän asettamia tavoitteita.

Tarinan vangiksi ei pidä jäädä– Isossa organisaatiossa on monenlaista tarinankertojaa. Tarinat muotoutuvat sen mukaan, kuka kertoo ja mistä koh-taa organisaatiota tarinaa kertova ryh-mä tulee, kertoo Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön johtaja Juha Suoranta.

Suorannan omien kokemuksien mukaan uudesta johtajasta kerrotta-viin tarinoihin vaikuttaa merkittävästi se, mistä johtaja tulee ja mitä hän on aiemmin tehnyt.

– Voi olla, että nämä tarinat eivät koskaan muutu.

Johtajasta kerrotut tarinat voivat olla taakka tai voimavara. Suoranta sa-noo, että hänen kohdallaan on toden-näköisesti ollut molempia. Hän on toi-minut yksikönjohtajana kaksi vuotta. Tampereen yliopistossa johtajat ovat siinä mielessä ammattijohtajia, ettei heillä ole opetus- tai tutkimusvelvoi-tetta ja heidät valitsee yliopiston hal-litus.

Yliopistomaailmassa johtajaa mää-rittää usein se, mitä tutkimusta hän on aiemmin tehnyt ja minkälaista tutki-musta muut työyhteisön jäsenet teke-vät.

– Sitä voi olla sankari tai punainen vaate, jos ei osata nähdä johtajaa tutki-mustyöstä erillään, Suoranta sanoo.

Teollisuuden kunnossapito- ja käyt-töpalveluja toimittavan Maintpartne-rin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä tun-nistaa tapaukset, joissa uudet johtajat ovat itse luoneet haamuja itselleen.

– Rekrytointivaiheessa, haastatte-luissa ja vielä psykologisissa testeissäkin hakija on pärjännyt hyvin ja antanut ymmärtää, että hänellä on määrättyjä valmiuksia. Työssä sitten näkyykin no-peasti, että ei näin olekaan. Tällaisissa tilanteissa korttitalo kaatuu nopeasti, Syrjälä huomauttaa.

Lisäksi Syrjälä tunnistaa tilanteet, joissa poistuvan johtajan vaikutus jää yritykseen. Hän ei kutsu tätä vanhan johtajan haamuksi, vaan johtamiskult-tuuriksi, joka jää, vaikka johtaja on poistunut.

– Johtamistapa jää elämään, mutta ei yksilöiden kautta, vaan kulttuurin kautta, Syrjälä sanoo.

Uuden johtajan omat tarinat

Dialogi työpaikoilla ei suju niin, että joh-taja sanoo asiansa ja muut ymmärtävät viestin heti ja juuri niin kuin johtaja on tarkoittanut.

– Vuorovaikutuksen merkityksen ymmär-täminen johtajan työssä on tärkeää, sa-noo Suomen Ekonomiliiton kehitysjohtaja Anja Uljas.

Uljaan mukaan uusi johtaja tuo organisaa-tioon oman tarinansa, ja erilaisia tarinoi-ta on karkeasti jaoteltuna kolme. Tarina kuvaa sitä, miten uusi johtaja suhtautuu työyhteisöön.

– Yksi johtajatyyppi tuo mahdollisimman nopeasti oman näkemyksensä organisaa-tioon. Näitä oman näkemyksensä tuojia pidetään vahvoina johtajina ja heitä usein halutaan tekemään nopea muutos. Orga-nisaatiolle tämä voi olla raastavaa, Uljas sanoo.

Toinen tyyppi on kuuntelevampi, johta-juutta rakennetaan yhdessä organisaa-tion kanssa. Kuunteleva johtaja saattaa mahdollisuuksien mukaan keskustella erikseen vaikka jokaisen työyhteisön jäse-nen kanssa.

– Kolmas tyyppi on surullisin. Johtajalle ei vanha kelpaa, mutta hänellä ei ole tuoda mitään uutta tilalle, eikä hänellä ole kykyä kuunnella. Näitä kyllä kohtaa työpaikkojen arjessa, Uljas kertoo.

Uljaan mielestä on hyvin ymmärrettä-vää, että tarinat vaikuttavat näkemyksiin johtajasta sekä tämän työstä. Teemme tulkintoja ympäristöstämme oman ym-märryksemme perusteella. Näkemämme, kuulemamme ja kokemamme vaikuttavat tulkintoihimme.

Johtajasta tehdään paljon päätelmiä, jotka perustuvat stereotypioihin ja epämääräi-syyksiin. Uljas toteaa esimerkiksi johtajan koulutustaustan vaikuttavan siihen, miten yhteisö häneen suhtautuu.

– Ajattelemme sitä, miten koulutus vai-kuttaa ihmiseen ja minkälaisia ihmisiä tiet-tyyn koulutukseen hakeutuu.

Akavalainen 1 | 2013��

Työhallinto uudistuu taas pe-rusteellisesti, kun uusi työ-voimapalvelulaki tuli vuoden alussa voimaan.

– Erityisesti paukkuja pitäisi pan-na korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjontaan, koska työvoima-koulutuksen hankinta keskittyy tällä hetkellä lähinnä alhaisemman pohja-koulutuksen omaavien tarpeisiin, sa-noo Akavan asiantuntija Ida Mielityi-nen.

Panostukset on siirretty nyt nuo-risotakuun toteuttamiseen, jossa kor-keasti koulutetut vastavalmistuneet näyttävät Akavan mielestä jäävän syr-jään.

Palveluiden on vastattava tätä päivääSuomessa on tällä hetkellä noin 30 000 korkeasti koulutettua työtöntä, eivätkä korkeakoulutettujen massairtisanomi-set ole enää poikkeuksellisia.

– Työhallinnon on seurattava ai-kaansa ja löydettävä uudenlaisia keino-ja ja ajattelutapoja, Mielityinen vaatii.

Akava on huolestunut siitä, että työvoimaneuvojien henkilökohtaiset kokemukset ja näkemykset vaikuttavat liikaa työttömän opiskeluoikeutta kos-keviin päätöksiin. Lisäksi linja vaihte-lee maassa luvattoman paljon.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Lehtikuva

Korkeasti koulutettujen työvoimapalvelua on uudistettava

Akava vaatii työhallinnolta parempaa ja asiantuntevampaa työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhanalaisten palvelua.

– Työvoimaneuvojien – uusilta nimikkeiltään asiantuntijoiden – on tunnettava nykyistä paremmin kor-keakoulutuksen erityispiirteet ja hei-dän työmarkkinansa, Mielityinen pai-nottaa.

Työttömän työnhakijan oikeus-turvan kannalta on tärkeää, että TE-toimiston työntekijä ilmoittaa viipy-mättä, mikäli hän ei puolla työttömän opiskelusuunnitelmaa. Työttömän on tiedettävä riittävän ajoissa ja sitovasti opiskelumahdollisuuksistaan työttö-myysturvaa menettämättä.

tarjoajien osuutta tulee kasvattaa. Esimerkiksi korkeasti koulutetuille työttömille on tarjolla liian vähän räätälöityjä palveluja.

– Ostopalveluilla voitaisiin tarjota pienten erityisalojen osaajille riittävän asiantuntevaa palvelua, sanoo Akavan ekonomisti Heikki Taulu.

Akavan mielestä yhteistyötä oppi-laitosten, ammattiliittojen ja yksityis-ten työnvälityspalvelujen välillä tulee tehostaa.

– On äärimmäisen harmillista, että työvoimapalveluita on siirretty uudistusten yhteydessä pois korkea-koulukampuksilta, sillä vastavalmistu-neidenkin työttömyys kasvaa jatkuvas-ti, Mielityinen huomauttaa.

Palkkatuen rahoitus on turvattavaVuoden alussa astui voimaan uusi laki, jonka myötä työmarkkinatuettu har-joittelu työpaikoilla lopetetaan ja palk-katuen käyttöä lisätään. Työnantajat voivat saada tukea työttömän työnha-kijan palkkaamiseen.

– Huolena on, miten yritykset saadaan tähän mukaan ja tarjoa-maan paikkoja myös korkeasti kou-lutetuille työttömille. Lisäksi palk-katuen rahoitus on turvattava, Taulu painottaa.

Työhallinnon on seurattava aikaansa.

Yksityisiä työnvälityspalveluja tarvitaan lisääTE-toimistot voivat nykyäänkin hankkia työnvälityspalveluja osto-palveluina. Akavan mielestä ostopal-veluiden eli ulkopuolisten palvelun-

Akavalainen 1 | 2013 �3

M aaliskuussa kannattaa olla erityisen varovainen, ainakin jos on Tapatur-mavakuutusten liiton

TVL:n tilastoihin uskominen.Työmatkatapaturmista suurin osa

on liukastumis- ja kaatumistapatur-mia, joita tapahtuu yleisimmin niinä arkipäivinä, kun keli on suurissa kau-pungeissa erittäin liukas.

– Yksittäiset päivät vaikuttavat ti-lastoihin todella paljon. Riskialttiita päiviä sattuu yleensä juuri maaliskuu-hun, jolloin kelit ovat liukkaita pinto-jen sulamisen ja jäätymisen takia, sa-noo TVL:n työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Jalankulkijat riskiryhmäSelvästi eniten eli yli puolet tapatur-mista tapahtuu jalankulkijoille. Seu-raavaksi riskialtein ryhmä ovat pyöräi-lijät, sitten autoilijat.

– Tapaturmia tapahtuu eniten nai-sille, koska he liikkuvat keskimäärin enemmän jalkaisin töihin. Naisval-taiset työpaikat sijaitsevat usein kau-punkien keskuksissa, joissa töihin käveleminen on yleisempää, Sysi-Aho kertoo.

Jos tuloksia tulkitsisi kirjaimelli-sesti, töihin kannattaisi ajaa aina au-tolla, ovelta ovelle. Mutta asia ei taida olla näin yksinkertainen?

– Työmatkaliikunnan hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat, sekä kan-santaloudellisesti että yksilötasolla, Sysi-Aho korjaa harhaluulot.

Arkijärki on paras suojaTyömatkoilla tapahtuu vuosittain pal-jon pitkän työkyvyttömyyden aiheut-tavia tapaturmia. Kenellä on vastuu tästä?

Teksti n Jaana Parkkola

Varoitus: Maaliskuussa rytisee

Palkansaajien työmatkatapaturmissa on maaliskuussa selvä piikki.

– Työmatkojen turvallisuus kuuluu monelle eri taholle. TVL esimerkiksi kerää tilastot työmatkatapaturmista ja on tehnyt tutkimusyhteistyötä muun muassa Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen, Ilmatieteiden lai-toksen ja Helsingin kaupungin kans-sa.

Sysi-Ahon mielestä yhteistyötä tar-vitaan, koska kukaan ei voi poistaa ta-paturmariskiä yksinään.

– Jokainen vaikuttaa kuitenkin itse parhaiten oman työmatkansa turvalli-suuteen, Sysi-Aho muistuttaa.

Maltti, reittivalinnat, tilanneno-peus, kelinmukaiset jalkineet, hei-jastin ja pyöräilykypärä. Siinä muu-tamia tekijöitä, joilla työntekijä voi vaikuttaa oman liikkumisen turval-lisuuteen.

– Lisäksi ennakointi on tärkeää. Säätiedotuksen katsominen edellisenä

iltana auttaa kummasti oikeiden valin-tojen tekemisessä, Sysi-Aho lisää.

Sysi-Aho kannustaa keskustele-maan työpaikoilla siitä, miten työ-matkaturvallisuutta voidaan parantaa yhteisillä pelisäännöillä. Työnantaja voi esimerkiksi antaa työajoissa jous-toja keliolosuhteiden mukaan. Lisäksi työnantaja voi vaikuttaa työpaikan ja sen pihamaan turvallisuuteen valais-tuksella, hiekoituksella ja lumitöillä.

– Esimerkiksi liukkaudentorjun-taan voi jokainen osallistua. Ei kan-nata odottaa, että jotain ikävää tapah-tuu ensin. Työpaikalla voidaan jättää esimerkiksi hiekoitusämpäri kaikkien saataville.

Paras apu on arkijärki.

Lähde: TVL:n työmatkatapaturmien ti-lastokooste, www.tvl.fi

Palkansaajien työmatkatapaturmat �008–�011 liikkumistavan mukaan

moottoripyörällä 1%

mopedilla 1%

muut liikkumistavat yhteensä 1%

jalan 58%

polkupyörällä 22%

henkilöautolla 15%

linja- tai kuorma-autolla, kiskoilla 2%

Akavalainen 1 | 2013��

Paremmat työllistymismahdol-lisuudet, uudet työtehtävät, isompi palkka ja uuden oppi-minen vetävät akavalaisia töi-

hin toiseen pohjoismaahan. Näin kävi myös Sari Köykälle, joka on työsken-nellyt kolme vuotta tanskalaisessa ra-hastoyhtiössä kehittämisjohtajana.

– Halusin uusia haasteita ja työs-kennellä kansainvälisessä ympäristös-sä. Työnantajani Danske Bank tarjo-si tähän loistavan mahdollisuuden, ja sain mielenkiintoisen tehtävän Tans-kasta saman konsernin sisällä, Köykkä kertoo.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Lehtikuva

Työn perässä toiseen pohjoismaahan

Työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturva-asioista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin.

Monelle yhteispohjoismaiset työ-markkinat antavat kotimaata selvästi paremmat työllistymismahdollisuu-det. Työterveyshoitaja Mai Anttila val-mistui edellisen laman aikaan, jolloin työpaikat olivat Suomessa kiven alla. Muutettuaan vuonna 1998 Ruotsiin hän haki töitä, ja valinnanvaraa riitti.

– Pystyin valitsemaan paikan, joka tarjosi parhaat edut. Esimerkiksi las-tenhoitopaikka järjestyi työnantajan avulla. Terveydenhoitajille on Ruotsis-sa edelleen kova kysyntä, ja suomalais-ten hoitajien osaamista ja koulutusta arvostetaan, Anttila kiittelee.

Anttila muutti sittemmin takaisin Suomeen ja työskentelee nyt yksityisel-lä terveyspalvelualalla. Hän tekee edel-leen satunnaisia työkeikkoja Ruotsin puolelle.

Muuttaminen on helppoaKöykkä ja Anttila ovat olleet tyytyväi-siä siihen, miten sujuvasti sosiaaliturva- ja eläkeasiat ovat hoituneet muuttojen yhteydessä.

– Sain paikallisen sosiaaliturva-tunnuksen ennen muuttoa, kun il-

Vihreää valoa liikkuvuudelle! Työtekijöiden liikkumista pohjoismaiden välillä halutaan helpottaa.

Akavalainen 1 | 2013 ��

moitin pysyvän osoitteeni Tanskassa. Tunnuksen avulla pääsin välittömästi Tanskan sosiaaliturvan piiriin ja käyt-tämään muun muassa terveydenhuol-topalveluja, Köykkä sanoo.

Eläke kertyy Köykälle Tanskan jär-jestelmän mukaisesti. Suomeen muut-taessaan hän voi joko nostaa kertyneet eläkerahat ja maksaa niistä verot tai nostaa ne eläkeiässä.

Anttila siirtyi Ruotsissa asuessaan paikallisen erikoissairaanhoitajaliiton jäseneksi työttömyysturvan takia. Lii-tosta toiseen siirtyminen on sujunut helposti, ja Anttila on saanut suoma-laisesta liitostaan hyvin tukea ja neu-voja.

– Hyvänä apuna on ollut myös vi-ranomaisilta saatava Ruotsiin muut-tajan opas, jossa kerrotaan askel aske-leelta, mitä muuton yhteydessä pitää tehdä, Anttila vinkkaa.

Yllätyksiä erilaisista toimintamalleista Tapiolan Hongan koripallovalmenta-ja Pekka Salminen on työskennellyt Ruotsissa kahteen otteeseen, yhteensä viiden vuoden ajan. Hänkin lähti län-sinaapuriin kokeilemaan siipiensä kan-tavuutta.

– Piirit ovat Suomessa pienet, joten on hyvä haastaa välillä itseään ja kat-soa, miten mies pärjää.

Salminen on ollut tyytyväinen pal-velujen toimivuuteen Suomessa.

– Oma liittoni antoi hyvin neuvoja, ja lisäksi sain apua Pohjola Nordenin kautta. Kelaan tarvitsi tehdä vain yksi puhelinsoitto, Salminen kehuu.

Ruotsin päässä oli selvästi hanka-lampaa. Eniten päänvaivaa Salmiselle aiheutti ruotsalaisen henkilötunnuk-sen saaminen.

– Ilman sitä ei avata pankkitiliä tai käydä lääkärissä.

Lisäksi Salmisen oli paluun yhte-ydessä vaikea saada oikeanlaisia pa-pereita Ruotsissa maksetuista työttö-myysturvamaksuista.

– Ruotsalaiselle työnantajalleni oli yllätys, ettei heidän antamansa selvitys kelpaa Suomessa. Pientä paperisotaa se aiheutti, mutta loppupeleissä asiat me-nivät hyvin.

Kannattaa ottaa ajoissa selvääTyöttömyyskassojen Yhteisjärjestön toi-minnanjohtaja Niina Jussila kannustaa ottamaan ajoissa yhteyttä omaan liit-toon ja työttömyyskassaan, kun suun-nittelee muuttoa.

Muuttajan muistilista:

n Ota ajoissa yhteyttä omaan liittoosi ja kassaasi, Kelaan sekä Eläketurva-keskukseen.

n Säilytä työtodistukset, työttömyys-turva- ja eläkemaksumaksutositteet.

n Lisätietoja: www.kela.fi > Maasta- ja maahanmuutto ja www.etk.fi

Työvoiman liikkuvuutta parannettava Pohjoismaiden välillä

Pohjolan ammatillisen yhteistyöjärjestön PAY:n pääsihteeri Loa Brynjulfsdottirin mielestä pohjoismaisten työmarkkinoiden toimivuutta on kehitettävä.

– Työntekijöiden pääsyä laajemmille työ-markkinoille on helpotettava, jotta heillä olisi enemmän valinnanvaraa työpaikois-sa, Brynjulfsdottir sanoo.

Brynjulfsdottirin mielestä yhteispohjois-maisten työmarkkinoiden tarve kasvaa entisestään, koska työvoiman liikkuvuus Pohjoismaiden välillä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

Tyypilliset työntekijöiden liikkuvuutta hi-dastavat tai estävät syyt liittyvät työttö-myysturvaan, sosiaaliturvaan tai eläkkei-siin. PAY tekee aktiivista vaikuttamistyötä, jotta tällaiset esteet saataisiin poistettua.

– Lähetimme esimerkiksi viime vuonna kaikille Pohjoismaiden kansanedustajille aiheesta kirjeen, joka sai aikaan toivot-tua keskustelua. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvostossa on rajaestefoorumi, jossa näitä kysymyksiä pohditaan. Mieles-täni on tärkeää, että tällainen toimielin on olemassa.

PAY:n tavoite on, että vuonna 2014, jolloin yhteispohjoismaiset työmarkkinat täyttä-vät 60 vuotta, rajaesteiden poistamisek-si on olemassa selkeä ja konkreettinen suunnitelma.

– Jos muuttaa ulkomaille pidem-mäksi aikaa, voi olla tarpeellista vaihtaa työttömyysturvan hoito pai-kalliseen kassaan. Jos on kyse lyhy-emmästä jaksosta, vaihdon tarpeel-lisuudesta on syytä neuvotella oman kassan kanssa.

Jussilan mukaan perusperiaate on se, ettei oikeus työttömyysvakuutuk-seen katkeaisi maasta toiseen siirryt-täessä. Säännökset eri maiden välillä kuitenkin vaihtelevat. Tyypillisesti ongelmia tulee siitä, ettei kohdemaan virkailija tunne asioita riittävän hyvin. Myös lainsäädännön yhteensopivuu-dessa on kitkaa.

– Teemme pohjoismaiden välillä yhteistyötä, jotta tällainen kitka saa-taisiin poistettua, Jussila sanoo.

Kelan vakuutuspäällikkö Sirpa Mattila muistuttaa, että Kelaan on ilmoitettava, vaikka muuttaisi toiseen pohjoismaahan vain tilapäisesti. Pää-sääntöisesti työntekijä siirtyy heti työs-kentelyn alkaessa työskentelymaan so-siaaliturvan piiriin. Mukaan lähtevät perheenjäsenet voivat pysyä Suomen sosiaaliturvassa, jos oleskelu kestää enintään vuoden.

Mattila painottaa, että saataviin etuuksiin ja sairaanhoitoon vaikuttaa se, minkä maan sosiaaliturvaan kuu-luu.

– Usein ajatellaan, että suomalaiset etuudet säilyvät niin kauan kuin kan-salaisuus säilyy. Näin ei kuitenkaan ole.

Poikkeuksena ovat ne työntekijät, jotka muuttavat ulkomaille lähetettyi-nä työntekijöinä eli joiden työnantaja säilyy Suomessa.

– Lähetetty työntekijä ja hänen perheensä kuuluvat hakemuksesta suo-malaisen sosiaaliturvan piiriin, Mattila sanoo.

Eläketurvakeskuksen yhteyspääl-likkö Kerstin Appelin mukaan laki-sääteisen eläkkeen hakeminen muista pohjoismaista on työuran päätyttyä helppoa. Muistettavaa silti riittää, kos-ka eläkejärjestelmät vaihtelevat eri maissa.

– Pohjoismaista saatu lakisääteinen eläke haetaan suomalaisella eläkeha-kemuslomakkeella ja hakemus jäte-tään Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Joissakin maissa maksetaan lisäksi työnantaja- tai työalakohtaista lisäelä-kettä, jonka hakemisesta on huolehdit-tava itse. Kannattaakin selvittää ennen poismuuttoa, onko oikeutta tällaiseen lisäeläkkeeseen ja mistä sitä voi myö-hemmin hakea, Appel kehottaa.


V iime vuoden viimeisestä EU:n päämiesten huippu-kokouksesta odotettiin jäl-leen kerran historiallista.

Pöydällä oli neuvoston puheenjohta-jan Herman Van Rompuyn esitys, joka olisi suoraviivaisesti johtanut tiiviiseen liittovaltioon ja laajaan Bryssel-johtoi-seen budjettikuriin.

Pääministerit painoivat viisaasti jarrua ja ottivat päätöksissä ainakin puolen vuoden tuumaustauon. Uni-onin muutos ei kuitenkaan tyssännyt tähän. Yksi Van Rompuyn aloitteista oli jäsenmaittain räätälöitävät raken-nemuutossopimukset, jotka olisivat euromaille pakollisia.

Rakennemuutossopimukset saat-tavat sisältää myös työmarkkinakysy-myksiä, joten ay-liikkeen on syytä olla hereillä. Akava tutkii parhaillaan yh-dessä SAK:n ja STTK:n kanssa, kuin-ka suomalaisten palkansaajien edut voidaan parhaiten turvata EU:n muu-toksessa.

Teksti: Jenni Karjalainen, asiantuntija n Kuva: Lehtikuva

EU-talouskuri kaipaa rinnalleen demokratiaa

Talouskriisiä seuranneessa EU-kehityksessä on koettu melkoista vauhdin hurmaa. Ongel-makohtia on kursittu mallilleen tavoilla, joiden seurauksia ei ole kunnolla keritty pohtia.

Kriisiä ei voida ratkaista tuomioistuimissaTalouskriisin korjaustalkoissa häviäjä on eurooppalainen demokratia, mihin esimerkiksi valtionsääntöoikeuden pro-fessori Tuomas Ojanen on kiinnittänyt huomiota.

Ojanen muistutti joulukuun Eu-rooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuu-dessa, että kriisivyyhti on talouden ja poliitikkojen aikaansaamaa. Siksi krii-siratkaisujen heittäminen tuomiois-tuimiin on epätoivottavaa. Näin on kuitenkin käynyt. Kansallisissa ja kan-sainvälisissä oikeuksissa joudutaan rat-komaan taloustoimien ja perusoikeuk-sien välistä suhdetta.

– Oikeusoppineilla ei ole tähän osaa eikä arpaa, Ojanen muistutti. Sii-tä huolimatta kansalliset ja kansainvä-liset tuomioistuimet ja muut perusoi-keuksia valvovat orgaanit tukehtuvat esimerkiksi kreikkalaisten perusoi-keuksien loukkauksia koskeviin kan-teluihin, Ojanen totesi.

– Taloudelliset, sosiaaliset ja sivis-tykselliset oikeudet luovat kehikon, jolla ihminen voi osallistua yhteiskun-taan. Jos pohja putoaa, ei ihminen näe tietä osallistumiseen ainakaan demo-kraattisen järjestelmän puitteissa, Oja-nen muistutti.

Kreikassa näin vaikuttaa jo käy-neen, ja seuraukset pitää ottaa vaka-vasti.

Suomessakin EU-asioiden käsitte-lyssä on professorin mukaan ollut ”val-tionsääntöoikeudellisen kenttäoikeu-den makua”. Toistaiseksi kansallisesta käsittelystä kuitenkin on selvitty rimaa hipoen.

Akava on pitänyt aktiivisesti yh-teyttä eduskuntaan ja valtionhal-lintoon, jotta EU:n edellyttämät muutokset kansallisessa talous- ja työllisyyspoliittisessa koordinaatiossa toteutettaisiin kolmikantaa ja demo-kratian pelisääntöjä kunnioittaen.

Tulevaisuuden suuntaviivat tehdään nytAkava kannattaa EU:lle selkeämpää ja vahvempaa talouskoordinaatiota, mut-ta on muistuttanut päättäjiä sen reu-naehdoista. Liian tiukka ohjaus uhkaa etenkin palkanmuodostuskysymysten osalta työmarkkinaosapuolten itsenäis-tä neuvotteluoikeutta.

Akavan mielestä talousunionin kehittämisen rinnalla tulisi nykyistä voimakkaammin vahvistaa unionin demokraattista ulottuvuutta. Työ-markkinaosapuolilla on edustuksel-lisessa demokratiassa tärkeä roolinsa, josta tulee pitää huoli.

Useiden arvioiden mukaan Euroo-passa päädytään lähitulevaisuudessa perussopimusten uudistamiseen. Pro-sessi on raskas, mutta todennäköinen. Uudistusta pohtiva konventti kokoon-tuu mahdollisesti heti kesällä 2014, eurovaalien jälkeen.

Monella EU-vaikuttajalla on kat-seet jo seuraavissa vaaleissa. Nyt tar-vitaan kykyä nähdä myös vaalien yli, pidemmälle tulevaisuuteen.

Kreikkalaisen pankin työntekijät osoittavat mieltään pankin suljettua ovensa. Kansalai-silla on taloudellisen kriisinkin hetkillä oltava mahdollisuus demokraattiseen vaikuttami-seen.


Euroopan unioni elää historian-sa syvimmän murroksen kes-kellä. Talouskriisi on muutta-nut unionia kohti vahvempaa

talous- ja finanssipoliittista liittoa, minkä seurauksena Euroopan komissio ulottaa toimivaltaansa myös työelämää koskeviin päätöksiin. Samalla aloittei-ta uudeksi työelämälainsäädännöksi ei tule EU-tasolla nimeksikään.

Tällä kehityksellä on merkittävä vaikutus palkansaajien EU-edunval-vontatyöhön. FinUnions vastaa kas-vavaan EU-tason edunvalvontatar-peeseen huolehtimalla palkansaajille tärkeistä asioista ja toimimalla suoma-laisten tuntosarvina Brysselissä. Fin-Unions seuraa aktiivisesti parlamentin ja komission työtä, välittää ajankoh-taista tietoa Suomeen ja vie palkansaa-jajärjestöjen viestiä päättäjille ja virka-miehille.

Teksti: Meiju Keksi, viestintäassistentti, FinUnions n Kuva: Pirjo Mailammi

FinUnions valvoo suomalaisten palkansaajien etua Brysselissä

Olennaiseen keskittyminen, hyvät verkostot ja sujuva työnjako ovat lobbauksen ydin, muistuttaa FinUnionsin johtaja Marianne Muona.

– Tärkeintä on tarpeeksi varhai-nen tavoitteenasettelu ja suurien asi-oiden erottaminen pienistä. Jos näissä ei onnistu, on Brysselissä turha yrittää lobata mitään, painottaa FinUnionsin johtaja Marianne Muona.

Suomalaisten syntinä on Muonan mielestä keskittyminen EU-lainsää-dännön kansalliseen täytäntöönpane-miseen.

– EU-päätöksiin on mahdollis-ta vaikuttaa monen kanavan kautta, kunhan vain on oikeaan aikaan liik-keellä – eli viimeistään silloin, kun Euroopan parlamentin valiokuntakä-sittelyssä edetään muutosehdotusten jättämiseen. Suomalaisista parlamen-tin jäsenistä muun muassa Sirpa Pie-tikäinen ja Liisa Jaakonsaari ovat teh-neet tässä hyvää yhteistyötä.

– Komission prosesseihin on huo-mattavasti monimutkaisempaa vaikut-taa, Muona lisää.

Sujuva työnjako tehostaa vaikuttamistaFinUnionsille tärkeitä tavoitteita ovat suomalaisen ay-liikkeen vaikutusvallan ja näkyvyyden lisääminen Brysselissä sekä palkansaajien EU-edunvalvonnan tehostaminen.

– Brysselissä kaiken A ja O on te-hokas verkostoituminen poliitikkojen, virkamiesten ja lobbareiden kanssa, jotta saa näkyvyyttä ja tietoa proses-sien etenemisestä, pystyy muodosta-maan kumppanuuksia sekä sopimaan työnjaosta muiden kanssa. Helsingis-säkin sujuva työnjako järjestöjen välil-lä on tärkeää: toimijat ehtivät erikois-tua asiatasolla enemmän kuin silloin, jos heidän pitäisi seurata asioita laajalla skaalalla, Muona pohtii.

FinUnionsin vuoden 2013 kär-kihankkeita ovat kolmikannan vah-vistaminen EU:n talouspolitiikan ja työllisyyden koordinaatiossa sekä EU:n työsuojelustrategian ja eurooppalai-sen nuorisotakuun edistäminen. Mui-ta ajankohtaisia teemoja ovat muun muassa lähetettyjä työntekijöitä kos-kevan täytäntöönpanodirektiivin kä-sittely, ammattipätevyysdirektiivi, julkisia hankintoja koskeva direktiivi sekä EU:n rahoituskehykset vuosil-le 2014-2020. Palkansaajien kannalta tärkeimmät lainsäädäntöaloitteet kos-kevat sisämarkkinoiden kehittämistä, jossa on oleellista seurata yhdenvertais-ten oikeuksien toteutumista.

Perustiedot FinUnionsista

n FinUnionsin johtajana toimii OTM Marianne Muona.

n FinUnions on palkansaajakeskus- järjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. Se edustaa yli kahta miljoonaa suomalais-ten ammattiliittojen jäsentä.

n Toimiston tehtävänä on hoitaa palkansaajien edunvalvontaa Brysse-lissä ja välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvis-sä asioissa.

n FinUnions tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan palkansaajien keskusjärjes-tön ETUCin kanssa. Edunvalvontaa hoidetaan myös yhdessä Brysselissä toimivien pohjoismaisten ja muiden kansallisten ay-toimistojen sekä eu-rooppalaisten liittojen kanssa.

FinUnionsin johtajan Marianne Muonan mukaan EU-vaikuttamisessa on tärkeää olla oikeaan aikaan liikkeellä.


Läntinen Eurooppa on ollut pe-rinteisesti ammattiyhdistys-toiminnan vahvaa aluetta. Iso osuus maailman järjestäyty-

neistä työntekijöistä on ollut kotoisin nykyisen Euroopan unionin alueelta. Erityisen vahvaa ay-aluetta ovat olleet Pohjoismaat.

Kymmenen viime vuoden aika-na asetelmat ovat kuitenkin alkaneet muuttua. Pohjola ja läntinen Eurooppa edustavat ay-toiminnan näkökulmasta pienenevää ja muu maailma kasvavaa aluetta.

Pohjoismaisten ay-järjestöjen muut-tunut asema on näkynyt vertauskuval-lisesti muun muassa siinä, että niiden aiempi ”kiintiöpaikka” Euroopan pal-kansaajien keskusjärjestön ETUCin johdosta poistui. Pohjoismaiden asema on heikentynyt myös Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa ja palkansaajien maailmanjärjestössä ITUCissa.

Brasilian nousuSuomen ammattiliittojen solidaarisuus-keskuksen SASKin johtaja Janne Ron-kainen kertoo, että ammattiyhdistys-liike on selvästi vahvistunut Euroopan ulkopuolella, ja siitä on tulossa näissä maissa merkittävä yhteiskunnallinen toimija.

– Esimerkiksi Brasilia on hyvä esi-merkki vahvistuvasta ammattiyhdis-tysmaasta. Siellä ay-liikkeen nousun vertauskuva on edellinen presidentti Lula, joka siirtyi presidentin tehtäviin ay-kengät jalassa. Lisäksi brasilialai-sen ay-liikkeen kantavat voimat, kuten monet liittojohtajat, ovat nuoria, Ron-kainen sanoo.

Maailman ja ay-liikkeen muutok-sesta kertoo sekin, että Brasilian ay-lii-

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö n Kuva: Lehtikuva

Ay-liikkeen uusjako: Eurooppa pienenee,

muu maailma nousee

Entiset kehitysyhteistyön kohteet näyttävät nyt muulle maailmalle mallia.

ke oli ennen kehitysyhteistyön kohde. Nykyisin se tukee itse muiden maiden ammattiyhdistysten toimintaa. Brasi-lian ay-järjestöt ovat aloittaneet yhteis-työn esimerkiksi Suomen rajan tuntu-massa Pietarissa.

– Talous on globalisoitunut ja Ve-näjällä tuotetaan samoja tavaroita kuin Brasiliassa. Ay-liikkeen on seurattava kehityskulkua ja ojennettava kätensä rajojen yli sinne, missä yhteinen ja oma etu sitä vaativat.

Maailman muutoksesta kertoo myös Brasilian uhkaus sulkea rajansa Euroopasta tulevilta työttömiltä.

ammattiyhdistyksiä. Työpaikoilla val-litsee usein hierarkia, joka perustuu ni-menomaan kastilaitokseen.

Indonesia on Ronkaisen mukaan Intiaa parempi esimerkki kuvaamaan järjestäytyneiden työntekijöiden vah-vistunutta asemaa kehittyvissä maissa. Indonesiassa on toteutettu muun mu-assa vähimmäispalkan korotuksia, ja ay-järjestöistä on tullut yhteiskunnal-linen voima.

– Järjestöjen vahvistumista selittää osaltaan se, että liittojen jäsenmaksu-jen kerääminen on saatu kuntoon. Jär-jestöjen taloudellinen pohja ja poliitti-nen itsenäisyys on saatu vakaaksi.

Kiina on oma erityistapauksensa, koska siellä on yksi ainoa virallisesti sallittu ja puoluevetoinen ay-järjestö. Muiden maiden ay-järjestöjen on vai-kea kannustaa kiinalaisia vapaaseen ammattiyhdistystoimintaan. Tiedossa on muun muassa tapaus, jossa kiina-laisia työntekijöitä tukeneen järjestön tilaan oli asennettu salakuuntelulait-teet.

Toisaalta tuoreimmat uutiset ker-tovat, että maassa sallitaan juuri en-simmäiset vapaat työpaikkakohtaiset ay-vaalit. Tosin lopputulos käy vielä puolueen ay-järjestön siunattavana, mutta kyseessä on merkittävä askel Kiinan ay-historiassa.

300 miljoonaa jäsentä maailmanlaajuisestiRonkainen kertoo, että monet nouse-vista ay-järjestöistä haluavat mukaan globaaleihin työntekijöiden järjestöi-hin.

– ITUCilla on nykyisin noin 175 miljoonaa jäsentä. ITUCin ulko-puolella on noin 30 miljoonaa jär-

Itsenäisyys poliittisista puolueista on lisääntynyt.

Oma tutkimus tuo uskottavuuttaAfrikasta Ronkainen haluaa mainita erityisesti Sambian ja Ghanan. Ronkai-sen mielestä näissä maissa näkee selväs-ti, kuinka tärkeää ay-liikkeen itse tuot-tama tutkimustieto on.

– Asioita ei enää ajeta mutu-tuntu-malla, vaan selvityksien tuella. Tutkit-tuun tietoon nojaaminen on tarkoitta-nut Afrikassa ay-liikkeen ”laadullista loikkaa”.

Aasiassa ay-tilanne vaihtelee. Intiaa Ronkainen pitää haastavana maana.

– Kastilaitos on vahva ja sen läpi on vaikea päästä. Tämä koskee myös


jestäytynyttä työntekijää. Lisäksi on huomioitava Kiinan keskusjärjestön ilmoittamat 100 miljoonaa jäsentä. Yhteensä maailmassa olisi siis noin 300 miljoonaa ammattiyhdistysten jäsentä. EU-Euroopan osuus on tästä noin 50 miljoonaa.

Ronkaisen mukaan viime vuosina Euroopan ulkopuolisten ay-järjestöt kytkökset poliittisiin puolueisiin ovat vähentyneet. Poliittisia sidoksia löytyy edelleen, mutta osuus on vähenevä.

Itsenäisyys poliittisista puolueis-ta on lisääntynyt. Sama suuntaus on ollut havaittavissa myös Euroopassa. Esimerkiksi Pohjoismaissa Norjan ja Tanskan LO:t (SAK:ta vastaavat kes-kusjärjestöt) ovat löyhentäneet puo-luepoliittisia kytköksiään.

Toisaalta yksittäisiä vastavirtaan kulkevia tapauksia on. Venäjän suurin keskusjärjestö FNPR on asettautunut entistä tiiviimmin kremliläisen val-tapuolueen Yhtenäisen Venäjän huo-maan.

Tuhannet ihmiset osallistuivat Brasilian Sao Paulossa Kansainväliseen työntekijöiden päivään 1. päivä toukokuuta viime vuonna.

Suomalaiset tukevat Aasian ay-toimintaa Eurooppalainen ay-liike on myötävaikuttanut ammattiyhdistyksien nousuun muissa maanosissa. Kyse ei ole pelkästään auttamishalusta, vaan myös puhtaasta edunval-vonnasta. Huonoilla työolosuhteilla tuotettu työ vääristää kilpailua ja vie työpaikkoja Euroopasta. Toisaalta muiden maiden ammattiyhdistysten vahvistuvan aseman myö-tä kohoava elintaso tarkoittaa lisääntyvää kysyntää eurooppalaisille tuotteille. Siis lisää vientiä ja työtä täällä. Esimerkki tällaisesta toiminnasta on SASKin, akavalaisen Uuden Insinööriliiton UIL:nja STTK:laisen Pro-liiton yhteistyö Etelä-Aasian telealalla. Teleala on Aasiassa yksi-tyistetty ja sen työntekijät ovat kohtalaisen järjestäytyneet. Kansallisella tasolla on kuitenkin useita liittoja, jotka ovat suhteellisen heikkoja ja joiden välillä yhteistyö on olematonta. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää koota voimat lisäämällä yhteistyötä työehtoneuvotteluissa ja samalla laajentaa liittojen jäsenkuntaa työntekijöistä toimi-henkilöihin. Suomalaistahojen yhteistyökumppaneina kyseisessä hankkeessa ovat kansainväli-nen palvelualojen liitto UNI, 17 paikallista telealan liittoa ja alueellinen yhteistyöelin South Asian Telecom Employees’ Unions Council (SATUC). Lisäksi on suunnitteilla Nokian Intiassa työskentelevien työntekijöiden ja alihankkijoi-den ay-koulutus SASKin ja UIL:n yhteistyönä.


Tuotannon siirtyminen likem-mäksi markkinoita on ymmär-rettävää, mutta halpatuotanto työntekijöiden oikeuksia pol-

kemalla ei ole reilua. Kiina koettelee länsimaiden sietokykyä myös tukemalla reilusti valtion varoin markkinaehtoises-ti toimivia kiinalaisia yrityksiä.

Sekä Kansainvälinen työjärjes-tö ILO että Maailman kauppajärjestö WTO ovat puuttuneet Kiinan menet-telyyn.

ILO:n pääsihteerin erityisavusta-ja Kari Tapiola kertoo, että Kiina teki päätöksen ILO:n julistusten toimeen-

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu n Kuva: Lehtikuva

Koettelemus nimeltä KiinaKiinan imu uhkaa suomalaisten korkeasti koulutettujen työpaikkoja. Maan suurista markkinoista ja kasvavasta keskiluokan ostovoimasta voi kuitenkin olla akavalaisillekin hyötyä.

panosta 1970-luvulla. Innostus lopahti kuitenkin nopeasti. Sen jälkeen Kiina on tunnustanut julistuksen kolmikan-taisista neuvotteluista.

– Tunnustus tuli 1990-luvulla, ja vuonna 1997 käytiin vakavat keskuste-lut vapaasta ay-liikkeestä. Sen jälkeen ei ole tapahtunut juuri mitään.

Periaatetasolla edetään vitkaan, mutta työpaikoilla joutuisammin. La-kot ovat saaneet kansainväliset suur-yritykset valvomaan alihankkijoitaan. Muun muassa Apple on ottanut yh-teyttä ILO:oon ja kansainvälisiin ay-järjestöihin, jotta kiinalaisyritysten

Lakot ovat herättäneet kansainväli-set suuryritykset valvomaan kiina-laisten alihankkijoidensa työoloja ja -ehtoja.

Työntekijöille on annettu ohjeet, kuinka heidän pitää vastata

ulkomaalaisten kysymyksiin.


työolot ja -ehdot saataisiin kohene-maan.

– Kasvualoilla työntekijöillä on paremmat neuvottelumahdollisuudet. Kiina ei ole enää halvan, kouluttamat-toman työvoiman maa, Tapiola täh-dentää.

– Kun työntekijät neuvottelevat yrityksissä, ei ole merkitystä, vaikka kansallisella tasolla ei annettaisikaan linjauksia kolmikantaneuvotteluista.

Syrjintäkielto auttaa naisiaMitä paremmin Kiina noudattaa kan-sainvälisiä sopimuksia, sitä reilummin se kilpailee muiden maiden kanssa. So-pimus minimipalkasta ja naisten suoje-lusta eivät ole jääneet aivan kuolleiksi kirjaimiksi.

Apulaisprofessori Zengyi Xie Kii-nan yhteiskunnallisesta akatemiasta kertoo, että kymmenen viime vuoden aikana Kiinassa on käyty useita oikeu-denkäyntejä työntekijöiden syrjinnäs-tä.

– Työntekijä yleensä voittaa riidan, kun kyse on sukupuolisesta syrjinnäs-tä työhönotossa esimerkiksi raskauden perusteella. Sen sijaan ikäsyrjinnän tai HIV-potilaiden syrjinnän osoittami-nen on vaikeampaa. Usein työntekijät ovat hävinneet nämä tapaukset.

Kiinalainen ilmiö on myös maa-seudulta tulevien syrjintä, johon on Xien mukaan vaikea puuttua.

Työnantajat ovat keksineet keinon välttää mahdolliset riidat. Työvoimaa hankitaan yksityisiltä työnvälittäjiltä, jolloin vastuu syrjinnästä siirtyy välit-täjälle.

– Niidenkin pitää noudattaa syr-jinnän kieltäviä lakeja, mutta välitys-toimistojen toiminnan valvominen on vaikeaa, Xie kertoo.

Yritysvastuusta tuli tiedonjakokanavaKansainväliset yritykset valvovat työn-tekijöiden työolosuhteita hyvin eri ta-valla. Professori Ulla Liukkunen Hel-singin yliopistosta selvitti työryhmänsä kanssa, millaista yritysvastuuta kan-sainväliset suuryritykset noudattavat Kiinassa.

– Tutkimme 23 aktiivisinta yritys-tä. Niistä 18:lla oli alihankintasopi-muksessaan maininnat lapsityön kiel-losta ja vapaasta ay-toiminnasta.

Kiinan tekstiili- ja vaateneuvoston sosiaalisen vastuun viraston päätutkija Xiaohui Lian kehottaa suhtautumaan

varauksellisesti kiinalaisten työnteki-jöiden haastatteluihin.

– Työntekijöille on annettu ohjeet, kuinka heidän pitää vastata ulkomaa-laisten kysymyksiin.

Työntekijät vastaavat taukokysy-mykseen, että he voivat liikkua va-paasti työpäivän aikana. Tosiasiassa he eivät pääse työpäivän aikana poistu-maan lainkaan työpaikalta.

– Yritysvastuu on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että näitä listoja lukies-sa työntekijöille valkenee, kuinka asiat voisivat olla.

Valtion ammattiliitto valvooAkavan kansainvälisten asioiden pääl-likkö Markus Penttinen tähdentää, että akavalaisille Kiina on myös mah-dollisuus. Siellä on suuret markkinat ja kasvaneen keskiluokan myötä ostovoi-maa.

– Marimekko on laajentamassa Kiinaan, Angry Birds ja Kone ovat jo siellä. Täälläkin valmistetaan Kiinaan vietävää tavaraa, Penttinen toteaa.

Toisaalta Kiinan satsaukset kek-sintöihin ja patentteihin ovat saaneet muun muassa eurooppalaiset aurinko-paneelivalmistajat polvilleen. Euroo-passa alan teollisuutta on ajettu alas.

– Kiina nousee korkean teknolo-gian maaksi. Alkuun se imitoi muita eikä piitannut immateriaalioikeuksis-ta. Nyt se panostaa innovointiin, Pent-tinen sanoo.

Kiinalainen ja eurooppalainen asi-antuntijatyö kilpailevat jo keskenään.

– Yrityksissä ajatellaan, että kun kokoonpano ja markkinat ovat jo Kii-nassa, tutkimustakin on mielekästä siirtää sinne.

Kun työsuojelu on heikommissa kantimissa kuin Euroopassa ja työajat ovat pidemmät, asiantuntijoidenkin työ on halvempaa.

Yrityksiä tuetaan markkinataloudessa

suunnitelmatalouden menetelmillä.

– Työntekijöiden asema on hieman parantunut kymmenen viime vuoden aikana, mutta maassa ei ole edelleen-kään vapaata järjestäytymisoikeutta. Valtion hallinnoima, ainoa ammatilli-nen keskusjärjestö valvoo kaikkea.

Virallinen ay-liike on puolueko-neiston jatke. Penttisen mukaan ay-lii-ke on joutunut puun ja kuoren väliin. Riitatilanteessa hallituksen liitto on ottanut välittäjän roolin.

– Lisäksi hallitus pitää huolen, että tämä virallinen ay-liike saa jalansijan Kiinaan siirtyvissä yrityksissä. Se on osa yhteiskunnallista hallintokoneis-toa. Kilpailevaa ay-liikettä ei ole pääs-tetty syntymään.

Kuoren alla kuohuu joPenttinen huomauttaa, että kiina-laisyritykset kilpailevat eri ehdoin kuin länsimaiset.

– Ne saavat verohelpotuksia, edul-lisempia lainoja ja tukiaisia. Yrityksiä tuetaan markkinataloudessa suunni-telmatalouden menetelmillä. Se vää-ristää kilpailua.

Kiina saa taloudellista etua siitä-kin, että ympäristöstä ei juuri piitata. Penttisen mukaan terveys- ja ympäris-töhaitat näkyvät jo.

– Saastuminen on taloudellinen-kin haitta. Maa-alueiden puhdistami-nen tulee hyvin kalliiksi. Tulisi hal-vemmaksi estää saastuminen nyt.

Kansalaiset liikehtivät ympäris-töasioiden, viranomaisten väärinkäy-tösten ja työolosuhteiden takia. Suuri maa kätkee Penttisen mukaan sisäänsä muutoksen aihioita.

– Kiina on kova komentotalous, mutta lakkojen ja mielenilmausten määrä on kasvanut. Kommunistisen kuoren alla kasvaa jo markkinatalous ja aktiivinen kansalaistoiminta.

Keskipitkällä aikavälillä Kiina voi muuttua kuten Venäjäkin.

– Todellisuudessa vapaudet ovat jo lisääntyneet. Osaamistalous perustuu yksilön vapauteen.

Järjestelmän vaihdos ei Penttisen mukaan välttämättä johda Kiinassa-kaan kaaokseen.

– Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan maissa oli taloudellisesti ja poliittisesti paljon kovemmat komentotaloudet.

Lähteenä: Suomen Akatemian seminaari Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopi-mukset ja Kiina, Helsingin yliopisto, 17. tammikuuta 2013.


Akavan hallitus on myöntänyt Pohjolan lahjoittaman tutki-musstipendin valtiotieteiden maisteri Pirkko Järvenpäälle

hänen väitöstutkimustaan varten. Jär-venpää tutkii työssä jaksamista ja uupu-mista yksilön kokemusten valossa.

– Haluan tutkimuksessani selvittää, miten ihmiset kertovat työelämänsä ta-pahtumista ja millaisia identiteettiin liittyviä merkityksiä he näihin tapah-tumiin liittävät. Samalla haluan tarjo-ta tietoa siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset näkyvät ihmisten työelämä-kokemuksissa, Järvenpää kertoo.

Ensikosketuksen työuupumusasi-oihin Järvenpää sai 80-luvun lopussa Lapinlahden psykiatrisella klinikalla, jossa hän työskenteli fysioterapeutti-na. Hän näki päivittäin, miten paljon työelämä vaikutti ihmiseen kokonai-suutena. Kokemuksilla oli pitkäkan-toiset vaikutukset Järvenpään omaan työuraan.

– Ihmisten kokemukset ja merki-tykset ovat olleet siitä lähtien opiskelu-jeni ja työni mielenkiinnon kohteena.

Järvenpää hyödyntää tutkimukses-saan kymmenen vuoden välein kerät-tyä haastatteluaineistoa, joka koostuu työntekijöiden työura- ja identiteetti-kertomuksista.

– Tavoitteenani on tarjota uutta tietoa ihmisen ja työn suhteesta sekä työssä uupumisen kehittymisestä. Suu-rin osa työssä jaksamiseen liittyvästä

Pirkko Järvenpää iloitsee tutkimuksen-sa saamasta tunnustuksesta ja tuesta. – Lämmittää mieltä, että Akavassa ja Pohjolassa ymmärretään tutkimuksen merkitys ja halutaan ymmärtää ihmisten työelämä- kokemuksia.

tutkimuksesta on tilastollista, jolloin ihmisten kokemukset jäävät piiloon.

Työpaikoille inhimillisten resurssien ymmärrystäTutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää työssään jaksamisvaikeuksia kokevien henkilöiden tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Esimerkiksi työterveyshuolto osaa ennakoida jaksamisvaikeuksia ja tarvittaessa puuttua tilanteeseen, kun työuupumuksen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan parem-min, Järvenpää havainnollistaa.

Lisäksi tutkimus tarjoaa hyödyllis-tä tietoa yhteiskunnallisen vaikuttami-sen kannalta.

– Työurien pidentäminen ja eläk-keelle siirtymisen myöhentäminen ovat yhteiskunnassamme ajankohtaisia tavoitteita, joiden toteutuminen edel-lyttää tietoa ihmisten yksilöllisistä työ-uraan ja työssä jaksamiseen liittyvistä pohdinnoista.

Järvenpää toivoo, että tutkimus herättäisi ihmiset ja työpaikat keskus-telemaan työssä jaksamista tukevista tekijöistä.

– Mitä inhimillisyys merkitsee, kun puhutaan inhimillisistä resursseis-ta? Ihmisten kokemukset kannattaa ottaa todesta, sillä ne liittyvät sellaisiin merkityksiin ja arvoihin, joita pidetään kulttuurissamme yleisesti tärkeinä.

Työelämän odotukset koetuksellaJärvenpään mukaan erityisesti korkeas-ti koulutetut asettavat työelämälle ja uralleen odotuksia, mikä lisää uupumi-sen riskiä.

– Kun ihminen panostaa koulu-tukseen, hän rakentaa samalla omaa identiteettiään ja odottaa, että pääsee tekemään työssään itselle merkityksel-lisiä asioita. Jos näin ei syystä tai toi-sesta tapahdu, voi kolaus olla raju.

– Toisaalta voi käydä myös päinvas-toin, ja työelämä imaisee mukaansa. Monet kokevat olevansa niin sanotusti firman miehiä tai naisia työpaikan ul-kopuolellakin, Järvenpää jatkaa.

Lisäksi akateemisille aloille tyypil-linen työn sirpaloituminen aiheuttaa sitoutuneille työntekijöille jaksamis-ongelmia.

– Työpäivän aikana ehtii tehdä kaikkea muuta kuin omaa työtä, jonka kokee tärkeäksi ja johon on sitoutunut. Se syö ihmistä.

Järvenpää tekee väitöstutkimusta Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle yhteistyössä Työterveyslai-toksen kanssa. Tutkimustulosten on määrä valmistua keväällä 2014.

Akava myöntää Pohjola-stipendin vuosittain ansiokkaasta tutkimustyöstä jäsenjärjestöjen tekemien esitysten pe-rusteella. Tänä vuonna stipendi myön-nettiin Yhteiskunta-alan korkeakoulu-tetut ry:n ehdottamalle tutkijalle.

Teksti ja kuva n Jaana Parkkola

Muutunko minä työelämän mukana?

Pirkko Järvenpää tutkii, miten työelämän kokemukset heijastuvat ihmisten identiteettiin.


Työttömyysjonot eivät ole enää vain filosofiaa pääaineenaan lukeneille!”

Näin raportoi Simpsonit-tv-sarjan uutistenlukija Kent Brock-man vuonna 1993. Akateeminen työttömyys on arkipäiväistynyt 2000-luvulla. Tuotantorakenteen muutos kirpaisee yhä useammin myös kor-keasti koulutettuja, joiden tarjonta on nyt joillain aloilla ja alueilla selvästi suurempaa kuin kysyntä.

Finanssikriisin jälkiaallot iskivät pahiten nuoriin. Oululaista työttö-mäksi valmistuvaa insinööriä tuskin lämmittää se, että tilanne on huomat-tavasti parempi kuin Etelä-Euroopan kriisimaissa. Espanjan lukuja tutkail-lessa tuntuu siltä, että niissä on pakko olla tilastointivirhe: alle 25-vuotiaiden työttömyys oli vuoden 2012 lopussa lähes 60 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyys oli viime jou-lukuussa 19 prosenttia. Joukossa on työmarkkinoiden ulkopuolella olevia opiskelijoita, mutta lähes viidennek-sen työvoimareservi on silti liian iso. Painokuivien tutkintopapereidenkaan kanssa ei ole helppoa.

Eurofiili fiilistelee, nurkkapatriootti nillittääTyöeläkevakuuttajat Tela kiersi vii-me syksynä Akava Campin mukana korkeakoulupaikkakuntia. Kiertueen keskusteluilloissa nousi esiin opiskeli-joiden huoli omalle alalle työllistymi-sestä. Moni insinööriopiskelija mietti vakavissaan Saksan lihapatojen ääreen

Teksti n Janne Pelkonen, Työeläkevakuuttajat Tela

Työura, älä karkaa!

Korkeakouluopiskelijan on hyvä saada työkokemusta jo opintojen aikana. Muuten työuran alku voi karata liian kauaksi, mikä näkyy yksilön ura- kehityksessä ja eläkekertymässä sekä lopulta maamme kestävyysvajeessa.

siirtymistä valmistumisen jälkeen. Eng-lannin ilmastokin kiinnosti joitakin ur-heita, ja eksoottisin lupaus onnesta löy-tyi Senegalista. Monet olivat järkeilleet markkina-arvonsa suuremmaksi jossain muualla.

Pieni nurkkapatriootti sisälläni sa-noo, että henkisen pääoman muilutta-jat pitäisi pistää kuriin ja nuhteeseen sekä maksamaan saamastaan koulu-tuksesta, jos muuttohaluja on heti val-mistumisen jälkeen. Eurofiilinä taas fiilistelen EU-27:n laajuisen työmark-kinan mahdollisuuksia.

Huoltosuhteen kannalta on hienoa, että Suomeen on nyt enemmän tulijoi-ta kuin lähtijöitä. Tilastokeskuksen mukaan muuttovoittoa syntyi vuon-na 2012 lähes 17 000 hengen verran. Aivovientiin osallistui silti yli 13 000 suomalaista, joiden joukossa oli epäi-lemättä korkeakoulututkinnon saavut-taneitakin.

kustellaan korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien paranta-misesta ja työuran alkupään vaikutuk-sesta eläketurvaan.

Valkolakista korkeakouluopintojen alkamiseen kestää noin kolme vuot-ta, ja korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin noin 29-vuotiaana. Väli-vuosissa ja valmistumisajoissa on tällä hetkellä liian suuri kaula kansainväli-siin verrokkeihin nähden. Työuran al-kupäähän on kiinnitettävä huomiota, mutta työ- ja opiskelukyvyn ylläpitä-mistä ei saa unohtaa rakenteita tehos-tettaessa.

Opiskelijat lykkäävät valmistumis-ta työttömyyden pelossa. Tavoiteajat eivät toteudu. Onneksi enemmistö opiskelijoista on kuitenkin mukana työelämässä jo opiskeluaikana. Sen si-jaan oman alan palkkatyön tai koko työelämän ulkopuolelle jäävien nuor-ten luottamus tulevaisuutta ja yhteis-kuntaa kohtaan horjuu.

Kadonneen työuran alun löytymi-nen on aina inhimillisesti toivottavaa. Lisäksi vuoden varhennus työelämään siirtymisessä näkyisi myönteisesti työeläkemenoissa ja hillitsisi työelä-kemaksun nousupaineita ja auttaisi turvaamaan tulevien eläkeläisten an-sioeläkkeen. Jokainen meistä on vuo-rollaan maksajana ja saajana suku-polvisopimuksessa, jonka täytyy olla perustaltaan oikeudenmukainen kai-kille ikäluokille.

Tela kiertää kevään aikana Akava Cam-pin mukana korkeakouluja eri puolilla Suomea. Lisätietoa kiertueesta seuraaval-la sivulla.

Sukupolvisopimuksen täytyy olla

oikeudenmukainen kaikille ikäluokille.

Työuraan on päästävä ajoissaAkavan ja Telan karavaani matkaa taas alkuvuodesta kuuteen korkeakoulukau-punkiin Kauas karkaavat työurat? -tee-maillan merkeissä. Tilaisuuksissa kes-

Tutkittua

3� Akavalainen 1 | 2013

Akava Campilta vinkkejä kesätöiden hakemiseenAkava Camp -kiertue vierailee jälleen kevään aikana 12 korkeakoulussa eri puolilla Suomea. Aka-va ja sen jäsenjärjestöt tarjoavat kiertueella työelämätietoutta kesätöiden ja muun opiskeluaikai-sen työn hakemista varten. Opiskelijat voivat lisäksi kysyä neuvoja ja hankkia tietoa akavalaisista ammattiliitoista kiertueella mukana olevilta asiantuntijoilta.

Kiertueaikataulu• 6.3. Vaasan ammattikorkeakoulu, Palosaaren kampus• 12.3. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Snellmania• 13.3. Jyväskylän yliopisto, Mattilanniemi • 19.3. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö • 20.3. Oulun yliopisto • 26.3. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsinki

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa urapalvelut ovat Akava Campilla mukana tarjoamassa vinkkejä työnhakuun.

Akava järjestää kiertueen aikana Kauas työurat karkaavat -keskusteluiltoja yhteistyössä Työeläke-vakuuttajat Telan kanssa. Tilaisuuksissa keskustellaan korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumah-dollisuuksien parantamisesta ja työuran alkupään vaikutuksesta eläketurvaan.

Kaus työurat karkaavat -keskusteluillat• 6.3. Vaasa • 12.3. Kuopio • 14.3. Helsinki • 20.3. Oulu

Lisätietoja kiertueesta: www.akavacamp.fi

Uusi kirja: Suomi on eurooppalaisittain aika hyvä maa Euroopan paras maa? -kirja arvioi Suomen ja Euroopan tule-vaisuuden haasteita. Suomea on sanottu usein Euroopan par-haaksi maaksi korkean luottoluokituksen ja toimivan kou-lujärjestelmän perusteella. Tuore teos tuo tarkasteluun uusia näkökulmia. Kirjan kirjoittajina on ryhmä asiantuntijoita ja toimittajia. Sen ovat toimittaneet valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.

Suomalainen yhteiskunta on varsin toimiva ja uudis-tuskykyinen, mutta sen menestys ja kohtalo ovat yhä vah-vemmin Euroopan unioniin sidoksissa. Laajentuminen on heikentänyt unionin yhtenäisyyttä. EU:n jäsenmaiden kes-kinäiset erot ovat kasvaneet, mikä vaikeuttaa unionin yh-teisten tavoitteiden saavuttamista. Unionin osuus maailman taloudesta on supistumassa, kun globaalitalouden painopiste siirtyy vähitellen Aasiaan. Euroopan väestön ikääntyminen on vakava uhka hyvinvointipalveluille ja julkiselle taloudel-le. Elämänlaadulla arvioituna Euroopassa voidaan kuitenkin hyvin.

EU:n tuottamat tilastot tarjoavat välineitä jäsenvaltioiden monipuoliseen arviointiin, mutta Suomessa tiedetään hälyt-tävän vähän muiden Euroopan valtioiden yhteiskuntaraken-teista ja kulttuureista.

Euroopan paras maa? Suomen asema muuttuvassa Eu-roopan unionissa -kirjaa voi lukea ja sen voi tilata osoitteessa www.eurooppatiedotus.fi n

Työolobarometri: Työssä saa oppia uuttaPalkansaajan mahdollisuudet oppia ja osallistua koulutuk-seen työpaikalla ovat parantuneet. Työ- ja elinkeinominis-teriön vuoden 2012 työolobarometrin ennakkotietojen mu-kaan yli puolet palkansaajista (57 %) osallistui viime vuonna työnantajan maksamaan koulutukseen. Osuus on noussut 2000-luvun alusta kymmenellä prosenttiyksiköllä. Ylemmät toimihenkilöt mieltävät mahdollisuutensa uuden oppimiseen selkeästi paremmiksi kuin alemmat toimihenkilöt tai työn-tekijät.

Suurin osa palkansaajista pitää työtahtiaan ripeänä. Mah-dollisuudet vaikuttaa työtahtiin ja työtehtäviin ovat hieman heikentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna. Työnjakoon vaikuttamisen mahdollisuudet ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.

Esimiestyöhön ollaan kaiken kaikkiaan melko tyytyväi-siä. Reilusti yli 80 prosenttia palkansaajista arvioi esimiehen kohtelevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoises-ti (85 %), kysyvän mielipidettä alaisiaan koskevissa päätök-sissä (84 %) sekä antavan tarvittaessa tukea ja apua (90 %).

Palautteen antaminen sekä kannustaminen oman osaa-misen ja työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat sen sijaan harvinaisempia, noin neljännes palkansaajista arvioi näissä esimiestään kriittisesti.

Palkansaajien usko siihen, että he löytäisivät työttömäk-si jäätyään koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä on vahvistunut viime vuosina. Viime vuonna 42 prosenttia ar-vioi mahdollisesti löytävänsä uuden, sopivan työn ja 36 pro-senttia oli varma uuden työn saamisesta. n

Nytt från Akava

Akavas styrelse tog ett djärvt steg framåt då den godkände dis-kussionsdokumentet Den finska arbetslinjen 2019–. Samtidigt omsatte styrelsen organisationens strategi i praktiken: Akava är en handlingskraftig förnyare med visioner som leder till samhäl-lelig utveckling och förändring. I sitt diskussionsdokument skissar Akava upp vilka alternativ som finns att tillgå för längre yrkeskarriärer och ökat arbetsutbud. Un-der våren kommer Akava att ge förslag till hur beskattningen kan hållas konkurrenskraftig och skattebasen breddas, med vilka åtgärder vi skapar ny företagsverksamhet i Finland och hur sam-förståndet mellan generationerna kan tryggas genom en hållbar pensionspolitik. Finland står nu inför stora förändringar. Befolkningen åldras i mycket snabb takt och arbetstillfällena flyttar från exportindustrin till servicesektorn. Detta är en utmaning för den finländska sam-hällsfinansieringen och medborgarnas välfärd. Vi kan inte vägra att se denna utveckling utan måste börja förbereda oss på den utan dröjsmål. Vi blir tvungna att fatta stora strukturella beslut som rör män-niskans hela levnadslopp. Detsamma gäller kommunernas upp-gifter. Nu har kommunerna över 500 lagstadgade uppgifter. Det står klart att kommun- och servicestrukturreformen snabbt mås-te föras vidare och de lagstadgade uppgifterna gallras. Akava vill att välfärdssamhällets idé ska bevaras i framtiden även om dess karaktär och form förändras. Genom ovan nämnda pro-gram visar Akava att organisationen vill bära sitt ansvar och delta i arbetet för att garantera att framtidens samhälle står på en håll-bar grund, att det kan finansieras och att det är rättvist för alla åldersgrupper. Framgång i detta kräver dock förändringsbered-skap av alla.

Sture Fjäder

Akava är redo för en förändring

Ordföranden


Akava redo för strukturella reformerMedan statsrådet förbereder sig inför ramförhandlingarna i mars har det i den offentliga debatten presenterats alltmer dys-tra ekonomiska prognoser. Statens skuldsättning verkar inte minska, en eventuell ekonomisk tillväxt skjuts på framtiden och uppsägningarna i den privata sektorn har nått en oskälig nivå.

Statsminister Jyrki Katainens budskap till arbetsmark-nadsorganisationerna i slutet av förra året var tydligt: bara genom strukturella reformer kan man undvika ytterligare nedskärningar och skattehöjningar. Akava svarade på stats-ministerns utmaning med en framställning som syftar till att öka utbudet av arbetstillfällen, höja sysselsättningsgraden och skapa fler beskattningsbara arbetstimmar för att rädda väl-färdssamhället.

Akavas viktigaste förslag till strukturella åtgärder:n Läroplikten bör förlängas till 18 år.n Studiestödet bör reformeras i grunden.n Förvärvsinkomstskatten måste sänkas ytterligare.n Strukturen på utkomstskyddet för arbetslösa måste utvecklas.n Incitamentsfällor måste avskaffas bland annat genom en ändring av bostadsbidraget och arbetsinkomstavdraget i enlighet med antalet barn.n Systemet med familjeledigheter måste förnyas.n Fokus bör flyttas från stödåtgärder för långtidsarbetslösa till åtgärder som sätts in i början av arbetslösheten.n Fackförbunden måste få rätt att väcka talan.n Kriterierna för uppsägning på produktionsmässiga grunder måsteskärpas i lagstiftningen.

Mer information om Akavas förslag på adressen: www.akava.fi/suomentyonlinja n

EK alltjämt för trepartssamarbeteDen nye verkställande direktören för Finlands Näringsliv EK, Jyri Häkämies, försäkrar att arbetsgivarna fortsättningsvis stöder trepartssamarbetet. I offentligheten har man under den senaste tiden ifrågasatt EK:s bundenhet till trepartssamarbetet och de avtal som ingåtts mellan organisationerna. Alldeles i onödan, försäkrar Häkämies.

– Det är en realitet. Vi har förbundit oss till det, men även flexibilitet behövs. Världen förändras i snabb takt. Det behövs förmåga att reagera, kräver Häkämies.

Häkämies är oroad över att Finland hela tiden förlorar ar-betstillfällen och att inga nya uppkommer. Han anser att den gemensamma nämnaren för regeringens och arbetsmarknads-organisationernas beslut ska vara att förbättra sysselsättningen.

– Att återfå den förlorade konkurrensförmågan skulle i praktiken förutsätta ett flerårigt nollavtal för arbetsmarkna-den.

Löntagarna har meddelat att nollavtal inte är ett alternativ. – Detta var beskedet. Trots det borde vi stoppa ökningen i

arbetslösheten, försvarar sig Häkämies.I fråga om Finlands konkurrenskraft förlitar sig Häkämies

framför allt på vår höga kompetens och förmåga att ta fram innovativa, nya produkter samt på de växande företagens möj-ligheter att belöna kunniga aktörer. Utbildningen kan inte vara föremål för inbesparingar, konstaterar Häkämies.n

Documents

Akavalainen 1/2013