AkavalainenT i e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e 4 | 2 0 0 7

Työlle ja perheelle tasapainoaTutkijoiden työttömyysturva paranee

Väkivalta tuttu akavalaisilla työpaikoilla

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 72

AkavalainenRautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinkipuhelin 020 7489 400faksi (09) 142 595w w w. ak a v a . f iViestintä faksi (09) 148 1140

Päätoimittaja Hannamaija Helanderhannamaija.helander@akava.fiToimitussihteeri ja taitto Kirsi Tam-minen, kirsi.tamminen@akava.fiToimituksen sihteeriKirsti Hahl, kirsti.hahl@akava.fi

Akavalainen 4|2007

Käännökset Mona HemmerIlmoitusmyynti AcaCom Media Oy,myyntipäällikkö Osmo Ignatiusgsm 041 515 5454, faksi 020 743 9909

Aikakauslehtien liiton jäsen

Painopaikka Kirjapaino Uusimaa

ISSN 0789-6263Seuraava lehti ilmestyy 13.12.2007

Kannen kuva: David Trood / Gorilla

Pikkulapsiper-heissä on paljonsoviteltavaatyön ja perhe-elämän mahtu-misessa arkipäi-vään. Hemmin-gin ja Teikarienperheessä se ononnistunuthyvin. Sivu 18.

Jatkuva työstressi nakertaamielenterveytttä

sivu 10

4 Vuokratyövoiman käytön ennustetaanedelleen kasvavan

5 Neuvottelut eivät yhden miehen sotaJUKO:n neuvottelujohtaja Risto Kangas vastaa visaisiin.

6 Sopimuskierros meneilläänKemian ja teknologianteollisuuden ylemmät sopuun.

7 Markkinat akatemiassaEmma Vironmäen kolumni.

8 Työväkivalta uhkaa myös akavalaisiaTuore selvitys kertoo karusta arjesta työpaikoilla.

12 Joustoturva vaatii kehittämistäUusi työministeri linjaa näkemyksiään.

13 Tutkijoille parempi työttömyysturvaTyövoimatoimistojen ohjeistuksiin muutoksia.

14 Hallituksen hankkeet työllistävät myöstyömarkkinajärjestöjä

15 Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiapuretaan kolmikantaisesti

16 Pohjoismaiden korkeakoulutetuthuolestuneita koulutuksen laadusta

17 Akateemiset äidit voivat tipahtaahoitovapaiden sudenkuoppaan

20 Maahanmuuttopolitiikan suuntasäilyneeSuomi ei ole maahanmuuton kohdemaa.

21 Specima työllisti korkeakoulutettuja

22 ILO:a kehitettävä osaksi muuta kan-sainvälistä toimintaa

23 Ajankohtaista

24 Asuntojen hinnat nousussa jo pitkäänKäppyrä kertoo.

25 Eläkeasioissa uudistuksia

26 Työyhteisössä eri-ikäiset vaativatomanlaisensa kohtelun

27 Työmarkkinatukiuudistus lähti hyvinliikkeelle

28 Tutkittua

29 AKAVAlla uljas korkeakoulukiertue

30 Opiskelijat

31 Miten työtä ja opintoja voidaansovittaa yhteen?

32 Julkaisuja

33 Nimityksiä

35 Nytt från AKAVA

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 3

P ä ä k i r j o i t u s

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Kuopus kertoi tuohtuneena, miten välitunnilla ala-koulun vanhimmat pojat ajoivat pienempiään poiskeinuista. Sellainen peli ei vetele, suutahdin ja sa-noin olevani yhteydessä poikien vanhempiin. Lapsimelkein aneli, etten puuttuisi asiaan. Pidin hänellekuitenkin saarnan siitä, ettei kenenkään tarvitse sie-tää röyhkeää ja sopimatonta käytöstä.

Parin viikon kuluttua huomasin, että samanlai-sen saarnan saisi pitää joka viidennen akavalaisen työ-paikalla. AKAVAn työmarkkinatutkimus nimittäinpaljasti, että kiusaamista, syrjintää ja työväkivaltaajoutuu sietämään aivan liian moni.

Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuuspuuttua työpaikan ongelmiin. Kuitenkin yli puolet

kiusatuista kertoi, ettei kiusaamiseen ollut puututtu.Kiusatut kertovat kiusaamisesta lähinnä työkavereilleen

tai kotiväelle, mutta kummallisen harvoin työsuojeluvaltuu-

tetulle, luottamusmiehelle tai liiton asiamiehelle, jotka kuitenkinpystyisivät hakemaan pulmaan ratkaisua ilman, että kiusatun hen-kilöllisyys heti paljastuu. Henkilöstön edustajien tehtävänä onsaattaa ongelmat työnantajan tietoon. Kantelupukkeja totisestitarvitaan.

Annetaan vielä rahan puhua: pahimmillaan syrjintä ja kiu-saaminen johtavat pitkiin sairauslomiin, jopa työkyvyttömyyteenja ainakin heikentyneeseen työpanokseen. Tästä kärsivät puoles-taan projektit, asiakkaat, potilaat ja oppilaat. Se on kallista myösmeille kaikille veronmaksajille. Jos korkeasti koulutetun työurakatkeaa ennenaikaisesti, hänen verovaroin maksettu koulutuk-sensa menee osittain hukkaan.

Koulukiusaaminen alaluokilla näyttää tutkimusten mukaanennakoivan mielenterveysongelmia ja rikollisuutta aikuisena. En-simmäinen saarnani oli siis tarpeen: kiusaajat on saatava kuriin jokoulussa. Tiedä häntä, vaikka työpaikkakiusaajat olisivat entisiäkoulukiusaajia. Puuttumattomuus on pahasta.

Hannamaija Helander

Kantelu kunniaan!

Elinkeinoelämän keskusliitosta kuuluu nurinaa, että palkansaajatolisivat palkankorotusvaatimuksissaan unohtaneet yhteiskuntavas-tuunsa. Syyttely on täysin turhaa, muistellaanpa vain ennätysosin-koja, joita yritykset ovat jakaneet kahden viime vuoden aikana.Nyt ne, jotka tulokset yrityksille ovat tehneet, haluavat oikeute-tusti itselleen siivun onnistumisesta.

Sitä paitsi edellisestä palkankorotuksesta on kulunut yli vuo-si. Kun vielä otetaan huomioon hyvä tuottavuuskehityksemme,palkankorotukset ovat kansainvälisestikin aivan linjassa. Työnan-tajan mielestä ei koskaan taida olla oikea aika palkankorotuksille.

Nyt käydään liittokierrosta ja nimenomaan työnantajapuo-len tahdosta. Palkankorotukset ovat tyypillisesti korkeampia liit-tokierroksella, kun työelämän laadulliset uudistukset jäävät sivu-osaan.

Sivuosaan eivät saa kuumana työmarkkinasyksynäkään jäädäne laadulliset uudistukset, joita tarvitaan koulutusjärjestelmääm-me. Suomessa on istunut monta arvovaltaista työryhmää lausu-massa näkemyksensä maamme koulutuspolitiikasta.

On kummallista, etteivät näiden asiantuntijaryhmien lausun-not tule lihaksi poliittisessa päätöksenteossa tai valtion budjetissa.

Palkat ja verotus kohdalleenOn edesvastuutonta kuvitella, että suomalainen osaaminen

alalla kuin alalla säilyy nykyisellä tasollaan, jollei siihen laiteta lisäärahaa. Vain osaamisella voimme säilyttää kilpailukykymme, työl-listää suomalaisia ja säilyttää hyvinvointirakenteet.

Kouluttautumisen esteenä on myös Suomen vero- ja sosi-aaliturvarakenne, joka on pahasti vinoutunut. Jos suomalainenyhteiskunta olisi tähän mennessä arvostanutosaamista, osaajien palkkataso olisi vähintääneurooppalaisella keskitasolla. Nyt suomalaisetosaajat sijoittuvat Euroopan alimpaan neljän-nekseen.

Sen sijaan verotuksen kireydessä suo-malaiset korkeasti koulutetut ovat sel-västi EU-maiden ylimmässä kastissa.Nykyinen verotusmalli ei kannustaitsensä kehittämiseen, innovointiintai vastuunkantoon.

Verotus on satava sellai-seksi, että osaaminen kannattaatässä maassa.

Matti Viljanen

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 74

Tuoreessa Työterveyslaitoksen julkaise-massa Työ murroksessa -teoksessa työ-elämän tutkijat pohtivat, mitä seurauk-sia työvoiman vuokrauksella on.

Työvoiman vuokraus siirtää käyt-täjäyrityksen liiketoiminnan volyyminvaihtelusta aiheutuvat riskin vuokrat-yöntekijän kannettavaksi. Vuokratyön-tekijä toimii tilanteessa yrityksille pal-veluita myyvän yrittäjän tavoin, kuiten-kin vailla valtaa hinnoitella omaatyöpanostaan.

Tutkimusten mukaan vuokratyön-tekijät kokevat olevansa eriarvoisessaasemassa suhteessa vakituisiin työnte-kijöihin ja tuntevat epäluottamustatyönantajia kohtaan.

Professori Riitta Viitala Vaasanyliopistosta varoittaa, että pitkään jat-kuessaan kokemukset epäoikeudenmu-kaisuudesta voivat kanavoitua tavoilla,jotka eivät ole eduksi yksilöille itselleen,työyhteisöille eikä yhteiskunnalle.

Viitalan mukaan vuokratyövoi-man käytön toimintamallit ja normitvoisivat kehittyä myönteiseen suuntaansiten, että vuokratyö tunnustettaisiinyhtenä mielekkäänä uravaihtoehtona.Tämä edellyttää vuokratyöntekijöidentyösuhdeturvan parantamista lainsää-dännön keinoin sekä henkilöstövuok-rausliiketoiminnan nykyistä parempaavalvontaa. Vuokratyövoimaa pitää koh-della yrityksissä tasa-arvoisesti suhtees-sa muuhun henkilökuntaan sekä palk-

Vuokratyövoiman käytönennustetaan edelleen kasvavan

kaus- että muissa työsuhdeasioissa.Myös Työterveyslaitoksen tutkija

Liisa Moilanen on huolissaan niin sa-notuista epätyypillisissä työsuhteissatyöskentelevistä. Lainsäädännön ja työ-elämän käytäntöjen kehittämisen lisäk-si hän peräänkuuluttaa yrityksiltä aktii-vista yhteiskuntavastuun kantamistahenkilöstöpolitiikassaan.

Määräaikaisten työntekijöi-den asemaa parannetaan

Työnantajalla on työsopimuslain mu-kaan velvollisuus antaa työntekijälle kir-jallinen selvitys keskeisistä työsuhteenehdoista niiltä osin kuin edellytetyt tie-dot eivät käy ilmi työsopimuksesta.

Selvitysvelvollisuuden piiriin kuu-luu myös velvollisuus ilmoittaa määrä-aikaisen työsopimuksen peruste.

Koska selvitysvelvollisuuden rikko-miseen ei liity seuraamuksia, velvolli-suuden noudattaminen käytännössäon jäänyt vaikutuksiltaan laimeaksi.

Työsopimuslakiin ollaan nyt eh-dottamassa rangaistussäännöstä, jonkamukaan työnantajan selvitysvelvollisuu-den rikkominen tulisi rangaistavaksityösopimuslakirikkomuksena.

– Näin ollen määräaikaisuudenperusteen ilmoittamatta jättäminentulisi sakolla rangaistavaksi, huomaut-taa AKAVAn lakimies Maria Löfgren.

Samalla työsuojeluviranomaistentoimivaltuuksia lisättäisiin säätämällä

heille mahdollisuus antaa kehotus sel-vitysvelvollisuuden rikkomisesta suo-raan ilman edeltävää toimintaohjetta.

Muutokset perustuvat helmikuus-sa työnsä lopettaneen kolmikantaisenmääräaikaistyöryhmän esityksiin. AKA-VA pitää muutoksia hyvänä päänava-uksena määräaikaisten työsuhteistenaseman parantamiseksi.

– Paitsi jälkikäteisinä seuraamuk-sina uudistusten vaikutuksen uskotaanulottuvan myös määräaikaisuuden pe-rusteen laillisuuden harkintaan työpai-koilla, Löfgren arvioi.

Vaikutukset ulottuvat myös vuok-ratyösuhteisiin, joiden sääntelyä arvioi-daan parhaillaan kolmikantaisessa työ-ministeriön työryhmässä.

Muutoksia on tulossa myös val-tiolla: määräaikaisen virkasuhteen pe-ruste on ilmoitettava nimittämiskirjas-sa. Muutosten on tarkoitus tulla voi-maan pikaisesti sen jälkeen, kun ne onhyväksytty ja vahvistettu.

Työelämän tutkijoiden mukaan työvoimanvuokrauksen nykyinen toimintamalli muut-taa voimakkaasti työmarkkinoiden perin-teistä rakennetta ja työntekijän asemaaorganisaatiossa.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 5

V i i s i v i s a i s t a

1. Eläköityminen kiihtyy yhä edelleen kun-tien, valtion ja seurakuntien tehtävissä. Mi-ten julkinen sektori varmistaa, että se saa jat-kossakin riittävästi pätevää työvoimaa?

Julkisen sektorin pitää pysyä kyllin hou-kuttelevana. Työolojen on oltava kunnossa.Palkkausjärjestelmän on motivoitava työnte-kijöitä. Palkkauksen on palkittava hyvästä työs-tä ja tuotosta.

Vanhat palkkausjärjestelmät ovat kankei-ta, ne eivät muun muassa jousta työntekijöi-den erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksikunnissa sopimusaloilla on eroja palkkausjär-jestelmien kehittämisessä. Kehittäminen onontunut, koska rahaa on ollut käytössä niu-kalti. Opetusalalla on viimeksi aloitettu sellai-sen järjestelmän kehittäminen, joka pohjaatehtävien vaativuuteen.

2. Mitkä ovat kuntasektorin kiireisimminkorjattavat epäkohdat, joita haluat hoitaa JU-KOn uutena neuvottelujohtajana?

Kunnissa on tarve luoda yhtenäiset peli-säännöt, joiden avulla perusteettomista mää-räaikaisuuksista, kuten palvelusuhteiden ketjut-tamisista, päästään eroon. Jukolaisista aloistatästä on esimerkkinä päivähoito.

Kuntasektorilla palkkahaitari on rutussa.Riippumatta koulutustasosta tai tehtävienvaativuudesta palkkaerot ovat pienet. Kou-lutuksesta ja vaativista tehtävistä pitäämaksaa kilpailukykyinen palkka muihin sek-toreihin nähden.

3. Millaisia tavoitteita JUKOlla on valtiollatyöskentelevien edunvalvonnassa? Mitkä asi-at ovat hoidettava mielestäsi ensimmäisenä?

Valtiolla on meneillään niin kutsuttu

tuottavuushanke ja mittavia alueellistamisia.Henkilöjärjestöjen on oltava mukana näidenvalmisteluissa kaikilla tasoilla. Ne on vietäväeteenpäin mahdollisimman vähin vaurioin jatoimissa on noudatettava yhtenäisiä henkilös-töpoliittisia periaatteita. Siirtymävaiheessa tar-vitaan erityistä palvelusuhdeturvaa ja muitatoimenpiteitä, jotka on otettava huomioonbudjettirahoituksessa.

Uusien palkkausjärjestelmien toteuttami-nen valtion virastoissa ja laitoksissa on vieläpahasti kesken. Uudistyö on saatettava lop-puun. Järjestelmillä on turvattava, että todelli-set erot tehtävien vaativuudessa näkyvät myöspalkoissa.

Valtion on uudistettava palkkausjärjestel-mä, joka on vielä kesken. on saatettava loppuun.Järjestelmä tähtää siihen, että todelliset erot teh-tävien vaativuudessa otetaan huomioon.

4. Mitä ongelmia on seurakunnissa työsken-televillä ja miten edistäisit heidän työolojaan?

Myös seurakunnissa uudistetaan palkka-usjärjestelmää. Seurakuntia yhdistetään toisiin-sa – kuten kuntiakin – ja tämä muutos aihe-uttaa työntekijöissä epävarmuutta.

Seurakunnissa ilmenee usein johtajuuteenliittyviä ongelmia, jotka ovat heijastuneet työ-oloihin. Seurakuntien johdossa on tarvettakouluttautumiseen.

Hengellisen työn tekijöille työskentelytyöaikojen ulkopuolella on ongelma. Se onsekä palkkaus- että erityisesti perheellisillämyös ajankäytön ongelma. Työaikojen ulko-puolista työskentelyä on tarkasteltava uudel-leen ja etsittävä ratkaisua, joka palvelisi tämänhetken maailmaa.

5. Kevään eduskuntavaalien alla alkoi edel-leen kiihkeänä käyvä keskustelu kunta-alanpalkankorotuksista, joita varten valtio voisiauttaa ylimääräisellä valtionosuudella kunnil-le. Politisoituivatko syksyn kuntaneuvottelutvaalilupausten takia?

Kyllä, jonkin verran. Media ylläpiti kes-kustelua osin tietoisesti pyrkien vastakkainaset-teluun vaalilupausten kautta. Luonnollisestioppositio tarttui vaalien alla annettuihin lu-pauksiin ja koska media oli mukana, saatiinosin poliittinen kiista aikaiseksi.

Varsinaisia neuvotteluja käydään kuiten-kin normaalissa järjestyksessä.

Neuvottelut eivät oleyhden miehen sotaa

Elokuussa Julkisalojen koulutettujen JUKOn uudeksi neuvottelujohtajaksi valittiin Risto Kangas. Hän pääsiensi työkseen neuvottelemaan uudelle sopimuskierrokselle. Risto Kangas on päättäväinen ja hän lähtökoh-taisesti pitää sen, minkä on sovittu. Hän pyrkii paneutumaan asioihin mahdollisimman tarkkaan, muttamuistuttaa samalla, että mukana työssä on hyvä taustaporukka.– Se tekee töitä yhteisten asioiden puolesta ja auttaa neuvottelijoita, jotka laitetaan tuleen, Kangas toteaa.Uusi neuvottelujohtaja pitää itseään rauhallisena ja huumorintajuisena.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 76

Kesäkuussa alkaneen sopimuskaudenalussa maksettiin kertakorvaus, joka onyhdeksän prosenttia ylemmän toimi-henkilön kuukausipalkasta. Luontais-edut lasketaan mukaan kuukausipalk-kaan. Ensimmäinen varsinainen palkan-korotus tulee lokakuun alussa alkavanpalkanmaksukauden alussa. Silloin pal-kat nousevat 2,7 prosenttia.

Toinen yleiskorotus on suuruudel-taan 2,2 prosenttia ja se maksetaan ensivuoden syyskuusta alkaen. Vuonna2009 maksetaan 2,1 prosentin yleisko-rotus toukokuusta alkaen.

Lisäksi kaikkina kolmena ajankoh-tana palkkoja korotetaan 0,7 prosentinyritys- ja työpaikkakohtaisella erällä.

Kemian ylemmille uusi palkkapöytäkirjaKemianteollisuus ja YTN sopivat uudestapalkkapöytäkirjasta. Reilun kahden ja puo-len vuoden sopimuskauden aikana yleis-korotuksia kertyy seitsemän prosenttia.Paikallisesti sovittavaksi tulee 2,1 prosenttia.

Ylempien toimihenkilöiden luottamus-valtuutetulla on mahdollisuus toden-taa paikallisesti jaettavan erän suuruusja sen jakoperusteet.

Poikkeukset korvattava

Lisäksi palkkapöytäkirjaan on kirjattu,että korotusten ajankohdasta ja muo-dosta voidaan luottamusvaltuutetuntai muun ylempien toimihenkilöidenedustajan kanssa sopia toisinkin, jos seon kansainvälisesti toimivan yrityksenyhtenäisen henkilöstöpolitiikan vuoksitarpeellista. Jos tällainen poikkeava so-pimus tehdään, siitä mahdollisesti ai-heutuvat ansionmenetykset pitää kor-vata vastaavalla kertaluontoisella erällä.

Palkkapöytäkirja koskee yhteensänoin 7 500 kemianteollisuuden ylem-pää toimihenkilöä. Se on luonteeltaanyleissitova, joten korotukset tulevatmyös järjestäytymättömälle joukolle.

YTN:n kemian asiamiehet IrmeliPuntari ja Olli Pulkkinen pitävät lop-

putulosta kelvollisena. Palkkapöytäkir-jaa neuvottelemassa olleen Pulkkisenmukaan Kemianliiton juuri aiemminneuvoteltu sopimus loi raamit neuvot-teluille. Liikkumavaraa ei paljon ollut.

Pulkkisen mukaan myöskään ken-tän eli kemian ylempien valmius työ-taisteluun ei ollut sitä luokkaa, ettäneuvottelijat olisivat voineet käydä to-dellista vääntöä työnantajien kanssa. Jakaivattua omaa työehtosopimusta eisaada ilman painostusvalmiutta.

– Neuvotteluissa päästiin taas hie-man eteenpäin, kohti tavoitettamme elisitovaa sopimusta kemian ylemmille.Huonoa lopputuloksessa on se, ettäpalkkaratkaisusta ja etenkin paikallises-ta erästä puuttuu niin sanottu perälau-ta. Tosin perälaudattomuus ei ole tähänsaakka ollut kemian alalla kovinkaan suu-ri ongelma. Paikallisesti luottamusmiehetovat pystyneet sopimaan työnantajienkanssa paikallisen erän maksamisestamelko hyvin, Pulkkinen sanoo.

Teknologiateollisuus sai kelvollisen sopimuksen

Palkankorotukset koostuvat yleiskoro-tuksista ja paikallisesti neuvoteltavistakorotuksista. Paikallisesti neuvoteltavi-en yrityskohtaisten erien tarkoitus ontukea palkanmuodostuksen kannusta-vuutta, oikeudenmukaista palkkaraken-netta ja tuottavuuden kehittämistä.

Paikallisen osuuden suuruus riip-puu siitä, päästäänkö korotuksesta so-puun vai ei. Jos sopu syntyy, korotuson suurempi. Mikäli jakoperiaatteista eisynny yksimielisyyttä, korotus tulee kai-kille pienempänä yleiskorotuksena. Täl-lä niin sanotulla perälaudalla varmiste-taan, ettei paikallinen jako mene tyys-tin työnantajan mielen mukaan.

Teknologiateollisuuden ylempien toimihen-kilöiden uuden työehtosopimuksen kausikestää lähes kolme vuotta. Yleiskorotustenlisäksi rahasta neuvotellaan paikallisesti.

Lokakuun alussa maksetaan 3,4prosentin yleiskorotus. Lisäksi jakoontulee työpaikkakohtainen erä, jonkasuuruus riippuu paikallisesta sopimi-sesta. Ensi vuoden lokakuussa makse-taan 2,5 prosentin yleiskorotus.

Sopimuksen palkankorotuksienlisäksi elokuun loppuun mennessämaksettiin kaikille kertakorvaus, jon-ka suuruus on 12 prosenttia kuukau-sipalkasta, mutta kuitenkin vähintään350 euroa.

Sopimus koskee noin 60 000 tek-nologiateollisuuden palveluksessa työs-kentelevää ylempää toimihenkilöä.

Uusi työehtosopimus velvoittaakäymään neuvottelut matka-ajan kor-vaamisesta niissä yrityksissä, joissa eivielä ole sopimusta.

Luottamusmiesten asemaan saa-tiin parannuksia. Tiedonsaanti kohe-

nee, kun sopimuksen mukaan ylempi-en toimihenkilöiden luottamustoimi-sen on saatava samat tiedot edustetta-vistaan kuin toimihenkilöiden luotta-musmieskin saa omistaan.

Luottamusmiestehtävään käytet-tävästä ajasta on sovittava, ja tämä aikaon otettava huomioon luottamusmie-hen työn järjestämisessä.

Sairaan lapsen tilapäistä hoitova-paata voi nyt saada neljä työpäivää pal-kallisena tietyin edellytyksin.

Sairausajan palkka muuttuu siten,että 30 päivän kuluessa uusiutuva vai-va katsotaan samaksi sairaudeksi. Tämämuutos on työntekijän kannalta huo-nonnus, sillä se voi vaikuttaa aikaan, jol-ta työnantaja on velvollinen maksa-maan sairausajan palkan. Irtisanomis-suojasopimukseen kirjattiin uuteenyt-lakiin liittyvät muutokset. (MH)

MarkettaHarinentiedottajaTEK

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 7

“Today everything is marketing” toteaa fiktiohahmo TomWeller kollegalleen tämän päivitellessä popularisoidun tutki-mustuloksen mutkienoikomisia Michael Crichtonin biotie-teisiin sijoittuvassa kirjassa Next.

Myös Michael Gibbons ja kumppanit totesivat jo 1994kirjassaan, että vaikuttavuus – impressiveness – on yksi aka-teemisen työn laatumittareista. Homman pitää näyttää hy-vältä pikemminkin kuin olla sitä. Kuin osoittaakseen teesintodeksi Liiketaloustieteellinen Aikakauskirja julkaisi äskettäintieteellisenä artikkelina tekeleen, jossa liiketaloustieteen pro-fessoreiden vaikuttavuutta mitattiin sillä, kuinka monta osu-maa Google ja Google Scholar kullekin professorille tuottavat.

Tämä syvällinen teos ei sisältänyt sanan pohdintaa siitä,mille periaatteille Googlen kaltaiset hakukoneet proseduu-rinsa rakentavat.

Tutkimus herätti huomiota ja keskustelua alalla – siis senvaikuttavuus oli melkoinen. Mutta oliko se hyvää tutkimusta?

Elämme tiedemaailmassa aikaa, jossa “I, me and myself ”on käypä tutkimusmenetelmä. Väitöskirjan lukiessaan oppiiyksityiskohtaisesti kirjoittajan kehitystarinan, vähemmän tut-kittavasta ilmiöstä.

Tiede ei ole tässäkään suhteessa muusta yh-teiskunnasta erillinen. Myös Journalisti-lehdensivuilla on pohdittu minä-muotoisten ar-tikkelien, kolumnien ja muiden kuvallavarustettujen kommenttien jatkuvaalisääntymistä lehdistössä.

Entä onko tällaisen henkilö-kohtaisen vaikuttavuuden hakemi-sen takana markkinointiajattelua?

Markkinoinnilla tarkoitetaankaikkia niitä toimia, joilla kuiluasiakkaan ja tuottajan välillä yli-tetään tai suljetaan, joskin joiden-kin mielestä markkinointi on pi-kemminkin ajattelu- ja toiminta-tapa.

Mietin siis hetken, miten mark-kinointiajattelu istuu yliopiston toi-mintaan.

Yliopistossa tuottava osapuoli lie-nee opettaja/tutkija. Mutta mitä me tuo-tamme ja kenelle? Tutkintoja yksikön ja yli-opiston tuloslukuihin? Pätevää työvoimaa eli

Markkinat akatemiassa

uusia veronmaksajia valtiolle? Oppimiskokemuksia opiskeli-joille? Tutkimusta kansakunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi?

Jos asiakas on opiskelija, olemme pulassa. Ainettaanmarkkinoiva professori voi lähteä opiskelijan miellyttämisentielle, sillä mitä useampi oppiaineeseen hakee, sitä enemmänsaa resursseja, mainetta ja kunniaa.

Opiskelija kuitenkin pyrkii selviämään opinnoistaanmahdollisimman vähällä – ja mieluiten työn ohessa. Kun näi-tä lapsosia aletaan kädestä pitäen opastaa, jotta tutkintota-voitteet täyttyisivät, meidät hukka perii.

Jos yhteiskunta on asiakas, olemme myös pulassa. Tut-kimustulosten hyödyntäminen on vaillinaista, väitökset jamuut lehdistölle suunnatut tiedotteet kaatuvat lukumääräi-sesti vähenevän toimittajakunnan niskaan. Toimittaja ei ehdipaneutua eikä lukija omaksua.

Jos valtio on asiakas, olemme niin ikään pulassa. Tämäasiakas on dinosaurus, joka päättäessään kerran vuosikym-menessä kääntyä huitaisee kaiken olevan tuusannuuskaksi.On hienoa, että yliopistojen tehokkuutta seurataan, muttamittareissa on toivomisen varaa.

Muistan nimittäin lukeneeni, että vain neljäsosa yliopis-toissa tehtävästä tutkimuksesta on väitelleiden kir-

joittamaa. Valtio ei siis juurikaan hyödynnä kal-liisti kouluttamiensa tutkijoiden ammatti-

taitoa.Olen sekä (yliopiston) tuote että

(koulutusjärjestelmän) asiakas. Koskaäitiäni lukuun ottamatta kukaan ei

tunnu olevan tekemisistäni kiin-nostunut, totean että tuotteista-miseni on pahasti kesken.

Näyttävää ansioluetteloa ka-satessani elän toivossa, että sai-simme joko toimia markkinoillaaivan vapaasti (uskon markkinoi-den toimivuuteen) tai että palai-

simme täydelliseen keskusjohtoon.Tämä hybridi kun ei oikein ole mis-

tään kotoisin.

Filosofian tohtori Emma Vironmäkitutkii kauppatieteitä Åbo Akademissa.

K o l u m n i

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 78

AKAVAn Työmarkkinatutkimuksessa2006 selvitettiin akavalaisten kokemuk-sia työväkivallan esiintymisestä omassatyössään tai työpaikalla. Työväkivaltaaoli viimeisen vuoden aikana esiintynytuseamman kuin joka viidennen vastaa-jan työpaikalla. Työväkivaltaa esiintyiselvästi muita työnantajasektoreita ylei-semmin kunnissa. Joka toinen kunnissatyöskentelevä lääkäri ilmoitti, ettäomalla työpaikalla henkilöstö on jou-tunut työväkivallan uhriksi.

Myös yksi kolmesta kuntien ope-tusalalla työskentelevästä sekä kunnal-lisen yleisen virka- ja työehtosopimuk-sen eli KVTES:n piirissä työskenteleväs-tä katsoi, että henkilöstö vastaajantyöpaikalla oli joutunut työväkivallankohteeksi kuluneen vuoden aikana.Vastaava osuus valtion työpaikoilla oli20 prosenttia. Yksityisissä yrityksissä 13prosenttia oli havainnut työväkivaltaaomalla työpaikallaan.

Miehistä viisi prosenttia ja naisista11 prosenttia katsoi itse joutuneensatyöväkivallan uhriksi viimeisen vuodenaikana. Naislääkäreistä jopa joka kolmasja mieslääkäreistä joka kymmenes oli

omakohtaisesti kohdannut työväkival-taa edellisen vuoden aikana.

Kuntien opetusalalla työväkivallanuhriksi omakohtaisesti joutuneita oli 14prosenttia. Opetusalalla naisten ja mies-ten välillä ei ollut eroja.

KVTES:n piirissä työväkivallan uh-reja oli naisista 14 prosenttia ja miehis-tä 10 prosenttia. Tällä sopimusalallatyöskentelevät esimerkiksi sosiaalityön-tekijät ja psykologit, jotka työssä jou-tuvat ratkaisemaan asiakkaidensa vai-keita elämänkriisejä ja ongelmia.

KVTES:n piirissä työväkivallan ris-kiryhmiin kuuluvat nuoret alle 35-vuo-tiaat työntekijät, joista lähes joka vii-des ilmoitti joutuneensa itse väkivallankohteeksi. Valtionhallinnossa työsken-televistä työväkivaltaa oli itse kokenutseitsemän prosenttia ja yksityisellä sek-torilla kolme prosenttia vastaajista.

Oppilastyö lisääväkivallan riskiä

Akavalaisen jäsenkunnan keskuudessayleisimmin koetuksi työväkivallan riski-

tilanteeksi nousi oppilaiden parissatyöskentely. Lähes 90 prosenttia kun-tien opetusalalla työskentelevistä työ-väkivaltaa kohdanneista mainitsi tilan-teen liittyvän oppilaisiin.

Valtionsektorilla työskentelevistäjoka kolmas ja kunnan KVTES:n piirissätyöskentelevistä 13 prosenttia oli koke-nut nimenomaan oppilaiden tai kasva-tettavien taholta tullutta väkivaltaa.

Kunnissa työskentelevillä lääkäreil-lä koettu työväkivalta liittyi pääosinpotilas- tai asiakastyöhön. Kaksi kol-mesta lääkäristä mainitsi uhkatilanteitasyntyneen humalaisten tai huumeidenkäyttäjien parissa tehtävässä työssä.Lääkäreillä työväkivallan riskitilanteitaolivat myös yksintyöskentely tai henki-löstömäärältään pienissä yksiköissätyöskentely sekä työaikojen poikkea-vuus normaalista päivätyöstä eli päivys-tysajat.

Kuntien KVTES:n piirissä työsken-televillä työväkivaltatilanteet liittyivätmyös potilas- ja asiakastyöhön sekähumalaisten tai huumeiden käyttäjien

Työväkivalta uhkaamyös akavalaisiaTyöväkivalta tai sen uhka koetaan aiempaavakavampana riskinä monilla aloilla, joissatyöntekijät työskentelevät välittömässävuorovaikutuksessa potilaan, oppilaan taiasiakkaan kanssa. Terveydenhuollossa,sosiaalitoimessa ja opetusalalla on käynnis-tynyt keskustelu tarpeesta suojata työnteki-jää samanlaisen virallisen ruumiillisenkoskemattomuussuojan avulla, joka suojaapoliisejakin virkatehtävissään. Tällöin väki-valta tai sillä uhkailu katsottaisiin virkavallanvastustamiseksi ja siitä rangaistaisiin tavallis-ta ankarammin.

Päivi KnuuttilaTutkija

Ulla AittaTutkija

Yksin tai henkilöstömäärältään pienessä yksikössätyöskentely

Humalaisten tai huumeiden käyttäjienparissa työskentely

Työaikojen poikkeavuus normaalista päivätyöstä

Työpaikka sijaitsee levottomalla alueella

Muu tilanne

Oppilaiden parissa työskentely

Lääkkeiden, alkoholin tai huumeitten käsittely

Muu potilas- tai asiakastyö

Rahan käsittely

Kunnan KVTES Kunnanopetusala

Kunnanlääkärisopimus

Esimerkkejä tilanteista,joihin työväkivalta liittynyt kuntasektorilla %:

(Ne vastaajat, joihin on kohdistunut työväkivaltaa usein tai silloin tällöin;vastaajalla mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja)

16

9

4

6

54

32

19

9

17

5

1

2

7

3

2

89

4

2

22

19

4

0

70

62

0

16

0

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 9

parissa työskentelyyn. Rahan käsittely-tilanteissakin oli kohdattu työväkival-taa. Työväkivalta ja sen riskit liittyvättyön luonteen johdosta erityisesti sosi-aalityöntekijöiden työhön.

Yksityisellä työnantajasektorillatyöväkivaltatilanteet liittyivät potilas-tai asiakastyöhön, yksin- tai henkilös-tömäärältään pienissä työyksiköissätyöskentelyyn sekä humalaisten taihuumeiden käyttäjien taholta tulevaanuhkaan. Tämän kaltaisia uhkatilanteitaesiintyy esimerkiksi apteekeissa.

Ennalta ehkäisyyn pyritäänuseilla työpaikoilla

Vastaajilta kysyttiin näkemyksiä siitä,miten työpaikalla oli pyritty ennalta eh-käisemään työväkivallan riskejä. Kai-kista vastaajista 59 prosenttia oli sitämieltä, että omalla työpaikalla oli py-ritty ennalta ehkäisemään työväkivallanriskejä tavalla tai toisella. Loput vastaa-jista katsoi, ettei työpaikalla ole ennal-ta varauduttu työväkivallan riskeihinmillään tavalla.

Ennakoinnissa oli kuitenkin suuriaeroja työnantajasektoreiden ja sopi-musalojen välillä. Seurakunnissa työs-kentelevistä vastaajista yhdeksän kym-menestä oli sitä mieltä, että työpaikallapyrittiin ennalta ehkäisemään työväki-valtaa.

Kuntien vastaajista seitsemänkymmenestä katsoi, että omalla työpai-kalla oli tavalla tai toisella ennakoitutyöväkivaltaa. Kaikista kuntasektorinvastaajista kolmannes oli kuitenkin sitämieltä, ettei työpaikalla ole vähennetty

työväkivallan riskejä millään tavalla.Valtionhallinnossa 59 prosenttia ja

yksityisellä sektorilla 47 prosenttia vas-taajista sanoi, että ongelmia oli pyrittyehkäisemään ennakolta.

Avoimissa vastauksissa mainittiin,että ennalta ehkäisevinä keinoina olikäytetty muun muassa koulutusta sekäerilaisia työsuojelutoimenpiteitä.

Kulunvalvonta ehkäisykei-nona riskityöpaikoilla

Ennakoivia keskusteluja riskitilanteistaoli käyty erityisesti niillä työpaikoilla,joissa työväkivallan riskit olivat suuria.Kuntien lääkäreistä kaksi kolmesta jaKVTES:n piirissä työskentelevistä aka-valaisista 59 prosenttia ilmoitti, että hei-dän työpaikoillaan oli keskusteltu en-nalta menettelytavoista ja avunsaanninmahdollisuuksista.

Aloilla oli kiinnitetty huomiotaovien lukitukseen ja kulunvalvontaansekä otettu käyttöön valvonta- ja häly-tyslaitteita. Myös työskentelyä yksin olipyritty välttämään. Joka kolmas kunnis-sa työskentelevä lääkäri mainitsi, ettätyöpaikalla käytettiin erityistä turva-henkilöstöä.

Kuntien opetusalalla riskien enna-kointia oli, mutta jonkin verran vähem-mässä määrin tai keveimmillä keinoillakuin lääkäreillä tai KVTES:n piirissätyöskentelevien työpaikoilla.

Joka toinen kuntien opetusalalla

Vältetään yksintyöskentelyä

Otettu käyttöön tai lisätty valvonta- jahälytyslaitteita

Työväkivallan mahdollisuuteen ei olepuututtu millään tavoin

Keskusteltu työpaikalla menettelytavoista jaennakoitu avunsaanti mahdollisissa vaaratilanteissa

Muutoin

Huolehdittu ovien lukituksista tai muutoinkulunvalvontaa lisätty

Otettu käyttöön tai lisätty turvahenkilöstöä

Kaikki vastaajat Vastaajat, jotka olivat joutuneet itsetyöväkivallan kohteeksi toistuvasti taisilloin tällöin viimeisen vuoden aikana

Työväkivallan ennalta ehkäisy, %

(Kokoaikatyössä olevat; vastaajilla mahdollisuus valita usea vaihtoehto)

9

36

4

5

29

15

41

22

23

24

62

8

10

22

työskentelevä tiesi, että työyhteisössäoli käyty keskusteluja menettelytavois-ta ja avunsaannista. Kuitenkin vain jokakuudes opettaja katsoi, että riskitilan-teiden vähentämistä oli ennakoitu ovi-en lukituksilla tai kulunvalvonnalla.

Työväkivalta ei aina johdaparempaan turvaan

Ennalta ehkäisevien keinojen käyttö li-sääntyi, jos vastaaja itse oli joutunuttyöväkivallan kohteeksi. Esimerkiksi yk-sityisellä sektorilla niistä vastaajista, jot-ka itse olivat joutuneet työväkivallankohteiksi, 68 prosenttia ilmoitti, ettäomalla työpaikalla pyrittiin ennalta va-rautumaan jollakin tavalla työväkival-lan ehkäisyyn.

Joka kolmas työväkivaltaa kokenutkatsoi, ettei mihinkään ennakoiviin tur-vatoimiin oltu väkivallan esiintymises-tä huolimatta ryhdytty. Samoin valtion-hallinnossa ei ilmennyt mitään lisäystäturvatoimien käytössä huolimatta sii-tä, oliko työväkivaltaa esiintynyt vai ei.

Kunnan opetusalalla ne vastaajat,jotka olivat itse kokeneet työväkivaltaa,raportoivat lisääntyneestä ennalta eh-käisystä. Erityisesti keskustelut menet-telytavoista ja avunsaantimahdollisuuk-sista olivat lisääntyneet. Myös näistävastaajista joka neljäs ilmoitti, ettei mi-tään ennakoivia keinoja ole lisätty taiotettu käyttöön jo esiintyneistä vaara-tilanteista huolimatta.

AKAVAnTyömarkkinatutkimus2006 -raportti on internetsivuil-la osoitteessa www.akava.fi >Tutkimukset ja julkaisut > Jäsen-tutkimukset.

AKAVAn työmarkkinatutkimuk-sen 2006 tiedot kerättiin viimevuoden lokakuuta koskevina kol-men prosentin otantakyselyllä.Kyselylomakkeen sai 9080 akava-

laista. Vastausaste tutkimukses-sa oli 40 prosenttia.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 710

Työn huono organisointi, epäoikeuden-mukainen johtaminen tai työpaikanhuono ilmapiiri voivat aiheuttaa työ-stressiä, jolla on lopulta haitallinen vai-kutus ihmisen mielenterveyteen.

– Vaikka vain harvoin mielenter-veyden häiriöt ovat yhden tekijän ai-heuttamia, niin Isossa-Britanniassa,Ranskassa ja Suomessa tehdyt tutkimuk-set osoittavat työstressillä olevan kiistat-ta kielteisiä mielenterveysvaikutuksia,psykiatrian erikoislääkäri Teija Honko-nen Työterveyslaitokselta kertoo.

Aiheesta on kertynyt viimeistenkymmenen vuoden aikana runsaastitutkimustietoa. Tulokset osoittavat,että työn suuret vaatimukset yhdessäpienten vaikutusmahdollisuuksien ja vä-

häisen sosiaalisen tuen kanssa sekä työs-sä ponnistelun ja palkitsevuuden epä-suhta ennustavat psyykkistä oireilua.

Mielenterveydellisistä häiriöistä,etenkin masennustiloista johtuva työ-kyvyttömyys, onkin lisääntynyt merkit-tävästi.

– Tuottavuus- ja joustavuusajat-telu on kasvattanut paineita työpaikoil-la. Epävarmuus, kilpailu, työsuhteenmääräaikaisuus ja työtahdin kiristymi-nen syövät voimavaroja. Samalla työ-tehtävät ja -ympäristöt ovat muuttu-neet psyykkisesti aiempaa haastavam-miksi. Työ vaatii keskittymistä jatarkkuutta sekä jatkuvan informaatio-tulvan hallintaa, Honkonen toteaa.

Henkiseen työsuojeluun ja hyvin-vointijohtamiseen on siis syytä tarttuatosissaan.

– Henkinen työsuojelu on nostet-tu esiin maan hallitusohjelmassakin. Sii-nä todetaan, että ikäjohtamiseen jahenkiseen työsuojeluun on kiinnitettä-vä erityistä huomiota..

Esimiehen pitäämyös toppuutella

Avainasemassa on ennaltaehkäisy. Raa-mit henkiseen työsuojeluun ovat työ-turvallisuuslaissa. Käytännön vastuukannetaan työyhteisöissä. Erityisen suu-ri vastuu henkisestä työsuojelusta lan-keaa esimiehen harteille. Esimiehen onselvitettävä työstä aiheutuvat henkisetkuormitustekijät ja hänen on myöspuututtava mahdollisiin ongelmiin.

– Esimiehen pitää tarkkailla työs-sä suoriutumista. Hyvä esimies kannus-taa alaisiaan, mutta myös toppuutteleeja hillitsee liian ahkeraa. Hyvää ja tun-nollista työntekijää ei pidä palkita taak-kaa lisäämällä, Honkonen muistuttaa.

Esimiehen ei tarvitse ryhtyä lääkä-riksi, mutta tietyt hälytysmerkit onhyvä tunnistaa.

– Työhyvinvoinnissa voi olla jotainvialla, jos ihminen tekee jatkuvasti yli-pitkiä päiviä, hänen kykynsä toimia työ-yhteisössä on heikentynyt, hän ei pystypitämään kiinni sovituista aikatauluistaja työn laatu ja tuottavuus ovat huo-nontuneet. Honkosen mielestä myösalainen voi ottaa puheeksi stressaavattyöolosuhteet.

– Meistä jokainen on oman työn-sä asiantuntija. Jos tarvetta on, pitää us-kaltaa sanoa, että nyt minä ja muutolemme väsyneet tilanteeseen. Omaajämäkkyyttä on kasvatettava ja ainakinpyrittävä parantamaan olosuhteita.

Honkonen kehottaa myös tarttu-

Jatkuva työstressinakertaa mielenterveyttä

Kirsti LevandertiedottajaTEK

Ajoittainen kiire ja stressi kuuluvat työelä-mään. Mutta jos stressi jatkuu jatkumistaan,se horjuttaa paitsi fyysistä myös psyykkistäterveyttä. Ei ole siis mitään syytä vähätellähenkistä työsuojelua.

– Tuottavuutta ei saavuteta sillä,että ihminen ajetaan loppuun.Stressaantunut suoriutuu kyllärutiineista, mutta luovuus kärsii jaajattelu ontuu, psykiatrian erikois-lääkäri Teija Honkonen Työterveys-laitokselta sanoo.Kuva: Kirsti Levander

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 11

Kiire hallintaan

Työyhteisössä ajankäytön hallintaa edistää

- töiden yhteinen suunnittelu, säännölliset kokoontumiset jakeskustelut- yhteisten tavoitteiden määrittely ja työryhmän jäsenten pe-rustehtävän kirkastaminen- työmäärän oikea mitoitus sekä työtilanteen ja työajan seu-ranta- yksilöllisen työaikajouston salliminen, työntekijöiden kuule-minen.

Yksilö voi lisätä kokemustaan ajan riittävyydestä

- organisoimalla työnsä niin, että voi suorittaa tavoitteen kan-nalta tärkeimmät työt keskittyneesti kohtuullisessa ajassa- päättämällä siitä, mikä on kohtuullinen työaika ja seuraamal-la tämän tavoitteen toteutumista sekä reagoimalla jatkuviinpoikkeamiin päätöksestä- määrittelemällä sen, mikä on riittävän hyvä työn laatu eritehtävissä.

Oman ajankäytön tarkistaminen

Suunnittele etukäteen esimerkiksi kuukaudeksi aikataulu, jos-sa on otettu huomioon sekä työ että muut elämän osa-alu-eet. Jos aikataulun tekeminen tuntuu mahdottomalta, vaikkakoetkin epätasapainoa työn kuormittavuuden ja palautumi-sen välillä, pohdi, kuinka kauan voit kuvitella jaksavasi nykyistätyötahtiasi ja mitä seurauksia sillä voi olla.

Lähde: Tarja Hakola, Christer Hublin, Mikko Härmä, Irja Kandolin,Jaana Laitinen, Mikael Sallinen: Toimivat ja terveet työajat.

Työterveyslaitos. Helsinki 2007.

Kuormitus kuriin

Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyt-tään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatu-aan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormi-tustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vä-hentämiseksi.

Näin todetaan työturvallisuuslain 25 §:ssä. Säännöksessä on kyseterveyttä vaarantavasta yksilön haitallisesta fyysisestä tai psyyk-kisestä kuormittumisesta, joka voi olla luonteeltaan yli- tai ali-kuormitusta. Kuormittuminen voi olla määrällistä tai laadullis-ta.

Ylikuormitusta aiheuttaa esimerkiksi työ, jossa on aikapaineitatai sitä on muutoin liikaa. Toisaalta liian helppo, yksinkertainenja virikkeetön työ aiheuttaa alikuormitusta.

Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riip-pumatta siitä, kuka työtä tekee. Se miten kukin työntekijä kuor-mittuu kyseisessä työssä voi vaihdella suuresti.

Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitus-tekijät että työntekijöiden kuormittuminen.

Säädös asettaa työnantajalle velvollisuuden asiasta tiedon saa-tuaan ryhtymään toimiin haitallisten kuormitustekijöiden sel-vittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Mikäli kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantunti-jan apua, työnantajan tulee ensisijaisesti käyttää työterveys-huollon apua.

Lähde: www.tyosuojelu.fi

maan ongelmiin ajoissa ja tuomaan ti-lanteeseen ratkaisuehdotuksia.

Toimintatapojavoi muuttaa

Honkosen mielestä kiireen saa kuriin jamonet muut työpaikan ongelmat jär-jestykseen, jos vain on halua.

– Usein on kyse yksinkertaisistaasioista. Joskus voi vain ihmetellä, mik-sei tilanteeseen ole puututtu ajoissa.

Työjärjestelyt ja selkeät vastuutovat kaiken a ja o. Ihmisen on tiedettä-vä, mitä häneltä odotetaan. Myös osaa-misesta on pidettävä huolta.

– Osaamista korostettaessa on

muistettava, että uuden oppimiseen onvarattava aikaa ja raivattava tilaa, muu-ten oppimisvaateet stressaavat vain en-tisestään.

Vaikuttamis- ja kehittämismahdol-lisuudet on konkretisoitava. Mihin jamiten meidän työpaikallamme voidaanvaikuttaa?

Honkonen muistuttaa, että kehit-tämispäätöksistä on seurattava aitoamuutosta: muuten ihmiset kyynistyvätja pettyvät. Hyvinvoivassa työpaikassaihmisiä kohdellaan tasavertaisesti.

– Suosikkijärjestelmä vie hetkes-sä pohjan hyvältä työilmapiiriltä. Myöserilaisten persoonallisuuksien sietämi-

nen työyhteisössä on tärkeää. Toisia eierilaisuuden nimissä saa silti loukata,kiusata tai kohdella epäasiallisesti vaantyöpaikalla jokaisen on osattava käyt-täytyä hyvin, Honkonen jatkaa.

Työhyvinvoinnin tukipilareiksi onusein nostettu liikunta, terveelliset ruo-kailutottumukset ja riittävä nukkuminen.

– Hyvä fyysinen kunto vahvistaaihmistä. Mutta jos asiat ovat työpaikal-la huonosti, ei siinä yksin auta, että onhoikka ja liikunnallinen. Terveellisetelintavat ja organisaation toimintatapo-jen kehittäminen eivät kuitenkaan sul-je toisiaan pois. Hyvinvointiin tarvitaanmolempia.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 712

Työministeri Tarja Cronberg muistut-taa, että joustoturvassa ei ole kyse irti-sanomissuojan heikentämisestä. Hän eipidä Suomen irtisanomissuojaa liiantiukkana.

– Tarkoitus on tuoda työelämäänjoustojen ohella sitä turvaa, jonka koe-taan nyt olevan murentumassa. Kehittä-misen lähtökohtana on työntekijän nä-kökulma, Cronberg sanoi elokuussa toi-mittajille järjestämässään tapaamisessa.

Joustoturvalla haetaan sekä yksi-löllistä että tuotannollista joustoa.

Cronbergin mielestä Suomessa onlisättävä työttömyysturvan ja muun so-

siaaliturvan kannustavuutta. Hallitus ai-kookin selvittää ja puuttua sosiaalitur-van työttömyys- ja tuloloukkuihin, epä-tyypillisten työsuhteiden tuloturvaansekä palkkatyön ja yrittäjyyden rajapin-toihin. Myös eläkeputken ehdot joutu-nevat syyniin osana tätä pakettia.

Työministeriö asetti heti syksynkynnyksellä korkean tason työryhmänuudistamaan jouston ja turvan tasapai-noa työmarkkinoilla ja työelämässä. Sentarkoituksena on sovittaa yhteen niitälukuisia hankkeita, joilla asiaa edistetään.Näitä ovat esimerkiksi työn, yrittämi-sen ja työelämän politiikkaohjelma, so-siaaliturvan uudistus sekä aikuiskoulu-tusjärjestelmän kokonaisuudistus.

Työryhmän puheenjohtajana onCronberg ja siinä on eri ministeriöidenja työmarkkinoiden edustus. Akavalais-ta asiantuntemusta tuo työryhmäänjohtaja Pekka Immeli.

Suomesta malliamuillekin maille

Joustoturva on yksi keskeinen teema

myös Euroopan unionissa Portugalinpuheenjohtajakaudella. EU pyrkii yh-dessä jäsenvaltioiden ja työmarkkina-osapuolten kanssa laatimaan joustotur-vaa koskevat yhteiset periaatteet.

Cronberg arvioi, ettei niistä olekuitenkaan Suomelle iloa, vaikka yhtei-siä ulottuvuuksia löytyisikin.

– Me kehitämme suomalaistamallia, johon kuuluvat sosiaaliturvanuudistaminen, aktiivinen työvoimapo-litiikka sekä elinikäisen oppimisen jatyöelämän laadun edistäminen, Cron-berg sanoi.

Tätä suomalaista mallia on tarkoi-tus esitellä EU:ssa esimerkkinä työelä-män jouston ja työntekijöiden turvanyhdistämisessä.

Määräaikaisettyösuhteet kuriin

Työministeri huomautti, että määräai-kaisilla työsuhteilla ja osa-aikatyöllä onperusteensa sekä työntekijän että työn-antajan näkökulmasta. Sen sijaan perus-teettomien määräaikaisten työ- ja pal-velusuhteiden määrää on vähennettä-vä nykyisestä.

Suomessa määräaikaisia työsuhtei-ta on 25 EU-maan joukosta viidennek-si eniten. Suomessa ne näyttävät ka-saantuvat erityisesti hyvin koulutetuil-le, perheen perustamisiässä olevillenaisille. Vanhemmuuden kustannustenjakaminen on Cronbergin mielestä yksikeino tasata tätä epäsuhtaa.

Hän toivoo myös, että eduskun-nan käsittelyyn lähiaikoina tuleva pe-rusteettomien määräaikaisuuksien käyt-töön puuttuva “peloitelaki” jo sinälläänvähentäisi määräaikaisia työsuhteita.Laki pakottaisi työnantajan antamaantyöntekijälle selvityksen määräaikaisuu-den perusteesta, rangaistuksen uhalla.

MarkettaHarinentiedottajaTEK

Työelämän joustoturvavaatii kehittämistäTyöministeri Tarja Cronbergin mukaantyömarkkinoiden muutos ja siirtyminentyövoiman ylitarjonnasta työvoiman niuk-kuuteen vaatii painopisteen muutoksia jauutta ajattelutapaa työllisyyspolitiikassa.Työntekijöiden joustavaa turvaa pitääkehittää nykyisestään yhdessä työmarkkina-järjestöjen kanssa.

Ministeri TarjaCronberg esittääjatkettavaksivuorotteluva-paata nykyisel-lään seuraavatkaksi vuotta.Sinä aikanaselvitettäisiinkiistaa herättä-nyt järjestelmänrahoitus >>

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 13

Vuorotteluvapaa nykyisel-lään kahdeksi vuodeksi

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunutvakinaistamaan vuorotteluvapaajärjes-telmän. Viime keväänä työnsä valmiiksisaanut, vuorottelua pohtinut kolmikan-tainen työryhmä piti järjestelmän vaki-naistamista tärkeänä, mutta ei päässytsopuun sen rahoituksesta. Asia ei oleedennyt senkään jälkeen, vaikka nykyi-nen, määräaikainen vuorotteluvapaajär-

jestelmä päättyy tämän vuoden lop-puun mennessä.

Työministeri esittää vuorotteluva-paata jatkettavaksi nykyisellä mallillaanseuraavat kaksi vuotta. Sinä aikana senrahoitus selvitettäisiin osana sosiaalitur-van uudistusta.

Työnantajat maksavat tätä nykyävuorottelun kustannuksista yli puolet,valtio yli 30 prosenttia ja työntekijät lo-put. Erityisesti työnantajapuoli on ol-lut haluton jatkamaan järjestelmää mal-

lilla, josta se joutuu maksamaan muitapaljon suuremman osan.

AKAVAn ja muiden palkansaaja-keskusjärjestöjen mielestä nykyinen ra-hoitusmalli on hyvä.

Vuorottelussa pitkän työuran teh-nyt työntekijä voi jäädä vuorotteluva-paalle enimmillään vuodeksi ja saada sinäaikana ansioon suhteutettua korvaustatyöttömyyskassasta. Hänen tilalleen onpalkattava työtön työnhakija, mutta eivälttämättä samoihin tehtäviin.

Työministeriö asetti viime keväänä sel-vitysmies Pasi Järvisen selvittämääntutkijoiden, erityisesti apurahatutkijoi-den, ja taiteilijoiden työttömyysturvansaamisen edellytyksiä. Myöhemmin toi-meksiantoa laajennettiin hallitusohjel-man sosiaaliturvauudistuksia koskevienlinjausten mukaisesti.

Selvitysmies Järvisen raportti jul-kaistiin syyskuun alussa. Raportin eh-dotukset tutkijoiden ja taiteilijoidenaseman parantamiseksi ovat hyviä. Sel-vitysmies jättää tosin vieläkin laajanharkintavallan työvoimahallinnolle.

Uutta ovat työvoimaviranomais-ten tietopohjan lisäämistavoitteet. Työ-ministeri Tarja Cronberg lupasikin to-teuttaa tutkijoiden ja taiteilijoiden ase-maan perehtyneen verkoston luomisenpikimmiten. Verkoston tietopohjan li-säämisessä on tarkoitus käyttää myöstutkijoita ja taiteilijoita edustavien jär-jestöjen asiantuntemusta.

Selvitysmies ehdottaa raportissaanomassa työssä työllistymistä koskevien

Tutkijoiden työttömyysturvaaparannetaan

Tuuli VänskäasiamiesTieteentekijöidenliitto

Tieteentekijöiden sosiaali- ja työttömyys-turvaan on myös luvassa kohennusta, kuntyövoimatoimistojen ohjeistuksiin ontulossa lainsäädännöllinen muutos.

säännösten erottamista yrittäjyyttä taimuuta ammatinharjoittamista koske-vista säännöksistä.

Tämä on tärkeää erityisesti siksi,ettei tutkijan tai taiteilijan työhön liityyritystoiminnan kaltaista riskiä toimin-nan kannattavuudesta.

Erottamalla säännökset toisis-taan voidaan myös säätää omantyön päättymistä ja keskeyttämistäkoskevista edellytyksistä yritystoi-minnasta poiketen.

Työttömyysturvalla ei tieteenkäänole tarkoitus kattaa tutkimusrahoituk-sen pirstaleisuutta. Toisaalta jäädessääntyöttömäksi myös tutkijan toimeentu-lo pitää olla turvattu, ainakin sinä aika-na, kun hän pyrkii aktiivisesti saamaanuutta työtä tai työllistymään muutoin.Vastavuoroisesti tämä edellyttää tutki-jalta sitä, että hän on aidosti työmark-kinoiden käytettävissä.

Tutkimustyönormaalia ansiotyötä

Selvitysmiehen raportissa otetaan kantaamyös muutamiin tulkintaerimielisyyksiin,joita ainakin tutkijoita edustavien järjestö-jen ja työvoimahallinnon välillä on ollut.

Selvitysmies Järvinen antaa tuken-sa sille, että tutkijakoulutettavan pal-

velussuhdetta on pidettävä normaali-na ansiotyönä, jonka jälkeen tutkijallaon lähtökohtaisesti oikeus ansiosidon-naiseen päivärahaan. Muun muassa Tie-teentekijöiden liiton näkemyksen mu-kaan tätä tulee soveltaa kaikkiin palve-lussuhteisiin nimikkeistä riippumatta.

Myös jatko-opintojen keskeyttä-misestä on jatkunut tulkintaerimielisyysjo vuoden verran. Selvitysmiehen nä-kemyksen mukaan jatko-opiskelijalta eivoida edellyttää näyttöä opintojen kes-keyttämisestä vähintään vuodeksi työt-tömyyden ehtona.

Toisaalta halutessaan jatkotutkin-toa suorittava voi sen esittää. Tieteen-tekijöiden liiton näkemyksen mukaantämä on ainoa mahdollinen tulkintakyseisestä ratkaisusta.

Tutkijoiden työttömyysturvan on-nistunut toteutuminen edellyttää työt-tömyysturvapäätöksiltä ennakoitavuut-ta. Tutkijan täytyy voida tietää, mihintilanteeseen tietyn työn taikka rahoi-tuksen vastaanottaminen hänet johtaa.

Toimiva työvoimapolitiikka ja työ-markkinat edellyttävät sitä, että työntekeminen ja sen hakeminen on rahoi-tusmuodosta riippumatta kannattavaaeikä se saa pudottaa henkilöä perus-toimentulon ulkopuolelle.

>>

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 714

Valtiotieteen tohtori Markku Lehto onryhtynyt vetämään komiteaa, joka tar-kastelee suomalaista sosiaaliturvaa koko-naisvaltaisesti, jotta tuloloukut voidaanpoistaa ja kannustavuutta lisätä. Komi-tean tavoitteena on työn kannustavuu-den parantaminen, köyhyyden sekä riit-tävän perusturvan tason turvaaminenkaikissa elämäntilanteissa.

Komitea selvittää työssään kansalais-ten ikärakenteen muutoksia, verotusta jasosiaaliturvan rahoitusta. Ensimmäisiä tulok-sia odotetaan jo vuoden kuluessa, vaikkakomitealle asetettu määräaika päättyy vuo-den 2009 lopussa.

Komitealla on neljä jaostoa: perus-turvajaosto, ansioturvajaosto, rahoitus-ja kannustavuusjaosto sekä hallinto- japrosessijaosto, jotka ovat myös jo aloit-taneet työnsä.

Hallituksen kolmepolitiikkaohjelmaa

Työmarkkinajärjestöt olivat kuultavana,kun työn, yrittämisen ja työelämän po-litiikkaohjelmaa valmisteltiin. Ohjelmalupaa uutta suomalaista mallia, jollapyritään löytämään nykyistä paremmintoimiva yhteys työelämän turvallisuu-den ja joustavuuden välille.

Palkansaajat ovat olleet varsin va-rovaisia työelämän lisäjoustoille, jos setarkoittaa muun muassa työntekijöidensuojeluperiaatteen unohtamista työelä-män lainsäädännössä.

AKAVA julkisti viime keväänäomat työelämän tavoitteensa, joita esi-tellään koko hallituskauden kestävässäpolitiikkaohjelmassa.

Tämän ohjelman huolenaiheeksinäyttää myös nousevan sen päällekkäi-syys monien muiden, muun muassakohtaanto-ongelman ratkaisun ja kou-lutuspolitiikan, kanssa. Mitä jää itseohjelmalle? Mahdollisina kohteina pi-detään työelämän laadullista kehittä-mistä ja yrittäjyyttä.

Työmarkkinoiden toimivuuttavaarantavat kohtaanto-ongelmat käsi-tellään nimittäin valtiovarainministeri-ön valtiosihteeri Raimo Sailaksen joh-tamassa työryhmässä ja joustoturvaatyöministeri Tarja Cronbergin työryh-mässä. Mahdollisesti muitakin työelä-män työryhmiä perustetaan.

Hallituksella on myös kaksi muu-takin ohjelmaa, nimittäin terveydenedistämisen politiikkaohjelma ja lasten,nuorten ja perheiden hyvinvoinnin po-litiikkaohjelma. Molemmat ovat tärkei-tä, mutta niissä ei ole työmarkkinajär-jestöjen edustusta – ainakaan toistai-seksi.

Samapalkkaisuusohjelmajatkaa

Edellisen hallituksen aikana aloitettusamapalkkaisuusohjelma jatkaa työ-tään. Työmarkkinajärjestöt ovat siinämukana. Ohjelma ei käsittele ajankoh-taisia työmarkkinaneuvotteluja.

Hallituksen samapalkkaisuusohjel-man yleisen tavoitteen mukaan naistenja miesten välinen palkkaero, laskettu-na säännöllisen työajan keskikuukausi-ansiosta, kaventuu nykyisestä noin 20prosentista vähintään viidellä prosent-tiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

Koska palkkaeroihin on monia syi-tä, samapalkkaisuusohjelmaan on koot-

tu laajasti erilaisia toimenpiteitä.Ohjelma sisältää palkkausjärjestel-

miä, työmarkkinoiden sukupuolenmu-kaista jakautumista (segregaatio), nais-ten urakehitystä, palkka- ja sopimuspo-litiikkaa, tilastojen ja tilastoyhteistyönkehittämistä, perheen ja työn yhteen-sovittamista, yritysten yhteiskuntavas-tuuta ja tasa-arvosuunnittelua koskeviatavoitteita ja toimia. Yhteensä ohjel-massa on noin 30 erilaista toimenpide-kokonaisuutta.

Hallitus on asettanut ohjelmalleseurantaryhmän, jossa myös työmark-kinajärjestöt ovat mukana.

Keskusjärjestöillä on pysyvänä työ-ryhmänä tulopoliittisissa sopimuksissatoimeksiantoja saanut oma tasa-arvonpyöreä pöytä, joka seuraa tasa-arvon ke-hittymistä ja tekee omia esityksiään sekätyö- ja virkaehtosopimusosapuolille ettävaltiolle.

Työ- ja elinkeinoministeriönperustaminen

Historian laajimmaksi hallinnolliseksiuudistukseksi on jo ehditty nimetäkauppa- ja teollisuusministeriön ja työ-ministeriön yhdistämistä. Uuteen mi-nisteriöön, joka aloittaa ensi vuodenalusta, siirtyy myös osa sisäasiainminis-teriön aluehallinnosta.

Hallitus on tehnyt kesän aikanastrategiset linjauksensa, joita nyt toi-meenpannaan. AKAVAlla ja JUKOlla onedustus eri työ- ja seurantaryhmissä.Aikataulu on kireä, mutta sen varjollaei pidä tehdä hätiköityjä uudistuksia.

AKAVA on pitänyt hyvänä tavoittee-na työelämän ja yritysmaailman yhteistyö-tä, jotta esimerkiksi koulutusmäärät ja -suunnat voisivat vastata työelämän tarpei-siin. Toisaalta valtion pitää näyttäähenkilöstönsä osalta esimerkkiä asiallisestitoteutetulla hallinnonuudistuksella.

Hallituksen hankkeet työllistävätmyös työmarkkinajärjestöjä

Hallitusohjelman toteuttaminen näkyymonien työryhmien ja komiteoiden nimityk-sissä. Myös hallituksen erillisohjelmat ovatsaaneet vetäjänsä. Tällä hetkellä pohditaan,miten eri ohjelmien päällekkäisyydet este-tään, sillä samaa työtä on turha tehdäuseassa ryhmässä yhtä aikaa.

MarkkuLemmettyjohtaja

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 15

Työmarkkinajärjestöt esittivät yhdessäjo viime vuoden syksyllä pikaisia toi-menpiteitä, joista osa toteutettiin tä-män vuoden valtion talousarviossa.Koska ongelmat pahenivat, työmarkki-najärjestöt jättivät viime huhtikuussaasiasta yhteiset hallitusohjelmatavoit-teensa. Niissä vaadittiin muun muassatyönvälityksen tehokkuuden paranta-mista ja työelämälähtöisempää koulu-tusta.

Työmarkkinoiden toimivuus edel-lyttää tehokasta työnvälitystä ja työelä-mälähtöisempää koulutusta, jottaavoinna olevat työpaikat ja työnhakijatkohtaavat. Koulutusjärjestelmän onotettava huomioon työelämän muut-tuvat osaamistarpeet ja tuettava myöstyöikäisen väestön työnsaannin ja osaa-misen kehittämisen edellytyksiä.

Riittävän varhaisilla ja nopeilla toi-milla voidaan parhaiten edistää työtävaille jäävien henkilöiden työllistymistäja näin välttää työttömyyden pitkitty-minen ja työmarkkinoilta syrjäytymi-nen. Työvoima- ja koulutustarpeidenennakoinnin merkitys korostuu. Tämäedellyttää toimivien yhteistyömuotojenluomista työmarkkinaosapuolten, työ-voimaviranomaisten ja koulutusjärjes-telmän välille sekä valtakunnallisestiettä alueellisesti.

Työmarkkinaosapuolet ilmoittivatlisäksi olevansa valmiit nykyistä aktiivi-semmin osallistumaan myös paikallises-ti kohtaanto-ongelmien lieventämiseen.

Työelämälähtöisyysperusteeksi

Koulutusjärjestelmää on kehitettävä si-ten, että työelämälähtöisyys otetaan ny-kyistä enemmän huomioon, kun pääte-tään koulutuksen sisällöstä sekä aloitus-paikkojen määrästä. Verotuksella jasiihen liittyvillä kannusteilla voidaan pa-rantaa työllisyyttä ja työvoiman liikku-vuutta. Veropolitiikan on tuettava alu-eellista ja ammatillista liikkuvuutta.

Työhön kohdistuvan verotuksenkeventäminen on oltava edelleen pai-nopisteenä. Tilaa olisi myös verovähen-nykselle, joka myönnetään työn vuoksitoiselle paikkakunnalle muuttamisestajohtuviin asumiskustannuksiin. Myöskotitalousvähennyksen sitä osaa, jokahelpottaa työssä käyvien henkilöidenarjen sujuvuutta, pitää nostaa.

Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaaon uudistettava, sillä työikäisen väes-tön ensisijainen toimeentulon lähteenon oltava työ. Työnvälityksen ja koulu-tuksen tehostamistoimien pitää johtaasiihen, että työtä vailla oleva henkilötyöllistyy avoinna oleviin työpaikkoihin,eikä toimeentulo ole työttömyys- taimuun sosiaaliturvan varassa. Lisäksi onvarmistettava, että työikäisen väestönsosiaaliturva on työhön kannustavaa.

Nykyisin sosiaaliturvan, verotuksen japalkkatulojen muodostama kokonaisuus eikaikilta osin ole työhön kannustavaa. Siksiniin sanotut kannustinloukut johtavat sii-hen, että sosiaaliturva tarjoaa eräissä tapa-uksissa paremman toimeentulon kuin työ-hön hakeutuminen.

Myös asuntopolitiikalla on keskei-nen vaikutus työvoiman liikkuvuuteenja siten osaavan työvoiman saantiin.Asuntopolitiikan suurin ongelma onasuntojen kohtuuton hintataso kasvu-keskuksissa.

Tuottavuus ja työelämänlaatu paremmiksi

Talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoin-tiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaa-miseksi on välttämätöntä, että tuotta-vuus ja työelämän laatu parantuvatoleellisesti suomalaisilla työpaikoillaseuraavien vuosikymmenten aikana.

Väestön vanhenevan ikärakenteenvuoksi tuottavuuden merkitys talous-kasvun perustana korostuu, kun ikära-kenne rajoittaa työpanoksen kasvu-mahdollisuuksia. Supistuva työvoimantarjonta edellyttää, että kasvun ylläpi-tämiseksi keinot tuottavuuden paran-tamiseksi otetaan käyttöön sekä julki-sen että yksityisen sektorin organisaa-tioissa.

Esitetyt asiat sisällytettiin pääosinhallitusohjelmaan ja jotkut jo ensi vuo-den budjettiesitykseen: muun muassakakkosasunnon vuokran verovähennysja niin sanottujen koulupudokkaidenaseman parantaminen.

Työryhmien suuri määrä, asioidenlaajuus ja päällekkäisyys tuovat valmiste-lulle haasteita. Lisäksi uuden supermi-nisteriön – eli kauppa- ja teollisuusmi-nisteriön ja työministeriön yhdistäminen– perustaminen nopealla aikataulullamutkistaa valmistelutyötä.

Tanskassa vastaavassa työssä on-nistuttiin luomalla kansainvälisesti ver-rattuna kallis, mutta toimiva niin sa-nottu Tanskan malli.

Suomessa mittavan valmistelu-työn tavoitteena voisikin olla kustan-nustehokas “Suomen malli”. Siinä yh-distyisi joustavuus ja turvallisuus. Senavulla nostaisimme työllisyyttä ja tuot-tavuutta sekä saisimme lisää verotulo-ja, joilla laskisimme palkansaajien vero-tuksen kaikilla tulotasoilla eurooppalai-selle tasolle.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiapuretaan kolmikantaisesti

Viime vuosien nopea talouskasvu synnyttiSuomen työmarkkinoille ennenesiintymättömän ongelman: samanaikaisestityövoimapula ja liian korkea työttömyysas-te. Työvoiman saatavuusongelmat vaihteli-vat alueittain, ammateittain ja toimialoittainvoimakkaasti.

Pekka Immelijohtaja

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 716

Järjestöillä on kolmen vuoden väleinyhteinen tapaaminen Nordisk Akade-mikerforum. Tämänkertaisen, elokuus-sa Islannissa pidetyn kokoontumisenpääaiheeksi oli valittu koulutus ja senlaatu.Yhteisenä viestinä oli rahoituksensaaminen kuntoon. Tämä ei kuitenkaanriitä laadun takaamiseksi.

Tanskan sisarjärjestöllä AC:llä(Akademikernas Centralförbund) olikolme lisäreseptiä. Ensinnäkin tutki-muksen ja opetuksen on oltava lähellätoisiaan. Toiseksi on panostettava niinhuippuosaamiseen kuin koulutuksenyleiseen korkeaan tasoon eikä vain toi-seen. Kolmanneksi koulutuksella on ol-tava jatkuva yhteys työmarkkinoihinsen vaikuttavuuden ja hyödyllisyydentakaamiseksi.

Rakenteelliset laatua edistävät uu-distukset olivat myös esillä. Tanskassakorkeakoulujen määrä on leikattu kah-deksaan ja se on ollut myönteistä. Toi-sena ääripäänä Islannin sisarjärjestönBHM:n (Bandalag haskolamanna) edus-tajat valittivat maassa olevan yhdeksänyliopistoa 300 000 asukkaalle.

Ruotsissa opiskelijoitakoko yhteiskunnasta

Ruotsin sisarjärjestö SACO (SverigesAkademikernas Centralorganisation)kertoi maansa korkeakoulutuksen laa-jentumisen hyvän puolen olleen opis-kelijoiden tulemisen entistä enemmänkaikista yhteiskuntaryhmistä.

Määrän lisääminen ei muuten olekuitenkaan tuottanut odotettua tulos-ta. Kansainvälisesti arvostetuissa tiede-

julkaisuissa viitatut ruotsalaistieteilijätovat järjestäen “vanhoista” suurista kor-keakouluista.

SACO:n reseptit olivat kovin lähel-lä akavalaista ajattelua: oppilaiden mää-rän vähentäminen ylikoulutusaloilla,opettajien ja rahan lisääminen sekä kor-keakoulujen erikoistuminen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnanedistämisessä Pohjoismaita on pidettyedelläkävijöinä. Todellisuudessa kuvaon vaihtelevampi. Ruotsi, Suomi ja Is-lanti panostavat EU:n tavoitteiden mu-kaisesti vähintään kolme prosenttiabruttokansantuotteesta tutkimukseen.Tanska jää tästä tavoitteesta ja Norjaon vain puolivälissä.

Toisaalta nykyisessä globaalissa kilpai-lussa kolmen prosentin tavoite on prosen-tin verran liian vähäinen. Kaikilla Pohjois-mailla on vielä työtä tehtävänä. Pohjoismai-den korkeakoulutettujen keskusjärjestötvaativatkin tilanteen kuntoon saattamista.

Nykyisellään ollaan globaali- ja in-novaatiotaloudessa, joka murtaa van-hoja työmarkkinarakenteita. Myös kor-keakoulutettujen työn vaatimuksetmuuttuvat vinhassa tahdissa. Korkea-koulutettujen järjestöjen on oltava sel-villä näiden muutosten vaikutuksistaomien ryhmiensä töiden sisältöön jakiristyviin vaatimuksiin. Myös työolo-jen on oltava laadukkaita ja tuettavatyöntekijöitä muutoksessa.

Yhteispohjoismaistatäydennyskoulutusta

Foorumissa puhunut AKAVAn pu-heenjohtaja Matti Viljanen ehdotti,

että Pohjoismaiden kannattaa kokeillaetenkin täydennyskoulutuksen järjestä-mistä yhdessä.

– Näin voisimme antaa erityiskou-lutusta, joka kunkin maan omin voi-mavaroin saattaisi olla tarpeettomanhankalaa tai kallista. Tämä koskee var-sinkin korkeasti koulutettujen, pientenerityisryhmien koulutusta.

Viljanen kummeksuu sitä, että Suo-messa on ollut vaikeaa järjestää erityiskou-lutuksen rahoitusta yli TE-keskusrajojen.

– Korkeasti koulutettujen täydennys-ja erityiskoulutus on huomattavasti kalliim-paa sekä opetuksen että majoitus- ja mat-kakustannusten vuoksi kuin perusammat-tien täydennyskoulutus.

Yhden TE-keskuksen alueella ei oleriittävästi yksittäisen erityisalan koulutus-ta tarvitsevia. Viljanen korostaakin, ettäkoulutus pitää järjestää yhteistyönä.

Yhteistyötä tiivistetään

Tilaisuudessa oli esillä myös korkeakou-lutettujen yrittäjyys. AKAVAn ja Ruot-sin SACO:n opiskelijavaltuuskunnat vaa-tivat, että jokaisen opiskelualan on tar-jottava koulutusta yritystoiminnasta.

Norjan sisarjärjestö Akademikernaesitteli vahvaa yrittäjätoimintaansaAKAVAn lailla. Yrittäjyydestä onkin tu-lossa pohjoismaisten korkeakoulutettu-jen järjestöjen yksi yhteistyöalue.

AKAVA ehdotti lisäksi koulutustaja palkkajärjestelmiä yhteistyön kohteik-si. Lähtökohdat ja kysymykset ovat mo-nesti kovin samankaltaisia Pohjoismaidenvälillä. On helppo oppia ja hyötyä tois-ten kokemuksista.

Pohjoismaiden korkeakoulutetuthuolestuneita koulutuksen laadusta

Pohjoismaiden korkeakoulutettujen järjestötjakavat kaikki yhteisen huolen: koulutuksenmäärä on ajanut laadun ohi. Opiskelija-määriä on kasvatettu voimakkaasti, muttavoimavarat laahaavat perässä

MarkusPenttinenkansainvälistenasioiden päällikkö

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 17

Epävarmuus toimeentulosta siirtää per-heen perustamista myöhemmäksi. Kor-keasti koulutetut ja vanhemmat äiditsuhtautuvat vakavasti äitiyteen: he poh-tivat paljon, miten tarjota lapselle hyvälapsuus. Ratkaisuksi nousee usein kotiinhoitovapaalle jääminen siihen saakka,kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Perhevapaapolitiikalla tarkoituksetovat olleet hyvät, mutta työmarkkina-seuraukset äidille ovat saattaneet ollahuonot.

– Suomalaisesta yhteiskunnastaon tullut viimeisen 15 vuoden aikanakotiäitiyhteiskunta, sanoo tutkijaAnna-Maija Castrén Helsingin yliopis-tosta viitaten viime vuonna julkaistuunStakesin tutkimukseen.

Kotiäitiyden jälkeen voi olla vai-kea päästä kiinni työuraan tai kuroakiinni miehen palkkapussia, joka onperäisin yhtenäiseltä työjaksolta.

Akateemisilla miehillä on työnsuhteen naisia vähemmän epävarmuut-ta, joten heillä on enemmän varaa vali-ta, kuinka osallistua vanhemmuuteen.Suomalaisessa yhteiskunnassa he ovatedelläkävijöitä, jotka tiedostavat isyy-den merkityksen ja haluavat osallistualapsensa hoitoon.

Mutta kaiken kaikkiaan Suomi eiole perhevapaiden mallimaa, vaanCastrén huomauttaa, että pohjoismai-sittain suomalaisperheet jakavat vähi-ten vanhempainvapaita.

Castrén on ollut mukana sosiaali-ja terveysministeriön sekä Euroopan

sosiaalirahaston tutkimus- ja kehittä-mishankkeessa, jonka toteuttaja onKoulutus- ja kehittämiskeskus Palme-nia. Hankkeen tarkoituksena on edis-tää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hy-vinvointia ja perheystävällisyyttä niintyöpaikoilla ja perheissä kuin yhteiskun-nallisessa päätöksenteossa.

Lainsäätäjän ihanneperheei vastaa todellisuutta

Perheiden monimuotoistuminen aset-taa monenlaisia haasteita sekä työnan-tajille että lainsäätäjille.

– Yhä edelleen koko lainsäädännönläpi menee ideaali perheestä, johon kuu-luu äiti, isä ja heidän yhteiset biologisetlapsensa, vaikka tällaisia ydinperheitä onentistä vähemmän, Castrén toteaa.

Muun muassa avioerot, niiden jäl-keiset uudet avioliitot ja rekisteröidytparisuhteet ovat moninaistaneet perhe-suhteita. Silti perhesidoksien ihannetyy-pit laahaavat jäljessä.

Jaettua vanhemmuutta on pyrittymäärätietoisesti tukemaan 1970-luvul-ta lähtien, mutta käytännön toteutuk-

set etenevät hitaasti.Castrén kertoo esimerkin siitä,

kuinka jo yli 20 vuotta sitten ryhdyt-tiin edistämään vanhempien mahdolli-suuksia jakaa hoitovastuuta eron jäl-keen. Kuitenkin vasta viime vuonnasaatiin aikaan päätös siitä, että myösetävanhemmalla on oikeus olla tilapäi-sesti pois työstä alle 10-vuotiaan lap-sen sairastuessa. Sitä ennen vain viralli-sella lähivanhemmalla oli tähän oikeus,vaikka lapsi olisi asunut yhtä paljonkummankin vanhemman kanssa.

Lapsi, joka asuu yksinhuoltajaper-heessä tai kahden samaa sukupuoltaolevan vanhemman kanssa, on epäta-sa-arvoisessa asemassa suhteessa kah-den biologisen vanhemman lapsenkanssa eläviin lapsiin verrattuna.

Castrén myös muistuttaa, ettäakateemiset aloilla maailma on erilai-nen eri toimialoilla. Siinä missä monel-la yksityisen sektorin alalla voi olla vai-keaa ymmärtää lyhennettyä työaikaalapsenhoidon takia, kunnissa ja valtiol-la se on usein itsestään selvyys.

– Edelleen Suomessa on paljon

Akateemiset äidit voivat tipahtaahoitovapaiden sudenkuoppaan

Akateemisille naisille määräaikaiset työsuhteetovat suurin kompastuskivi, kun he haluavatsekä perheen että uran. 1990-luvun lähtientutkimustulokset osoittavat, että työnantajanmaksamat 90 päivän palkalliset äitiyslomatovat vähentyneet.

Kirsi Tamminentiedottaja

>>

Isovanhemmatosallistuvatusein lastenlas-tensa hoitoon.Yhä useampihoivaa lastenlas-tensa lisäksimyös omiavanhempiaan.Kuva: PernilleToffe/ GORILLA

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 718

Vuosi sitten syksyllä Liina Hemminginja Vesa Teikarin perheessä oli mietteli-äät tunnelmat. Perhe pohti tarkkaanperhe- ja työelämän yhteensovittamis-ta. Perheeseen oli syntynyt muutamakuukausi aiemmin esikoinen, jonkakanssa äiti vietti kotona vanhempain-rahakautta. Äitiysloman suunnitelmatmuuttuivat, kun Hemminki hieman yl-lättäen olikin saamassa uuden, kiinnos-tavan työpaikan Fazer-konsernin vies-tintäpäällikkönä.

Osittainen vanhempainraha jakaavanhemmuuden myös arkipäivässä

Alkanut syksy sujuu jo rutiinillahelsinkiläisperheessä. Lomien jälkeen äiti jaisä käyvät jälleen töissä ja Tommi-poikapuuhaa päivät tutussa päiväkodissa.

Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainonrakentajina -kehittämishanke

- tavoitteena muun muassa: edistää sukupuolten välistätasa-arvoa perheissä, työpaikoilla ja yhteiskunnallisessapäätöksenteossa- motto: toisaalta perheestä saa voimia työhön, toisaaltatyöstä voi ammentaa voimia kotiin- mukana suomalaisten toimijoiden lisäksi espanjalaisia japuolalaisia- rahoittajat: sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopansosiaalirahasto- toteuttaja: Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämis-keskus Palmenia- w w w. t y o p er h e o p p i m is v e rkos to . f i

konservatiivista ajattelua perhekysy-myksistä, Castrén pohtii.

Matalan syntyvyydenmaissa ajankohtaista

Kehittämishankkeessa tehtiin yhteistyö-tä myös espanjalaisten ja puolalaisten

kumppanien kanssa. Eurooppalaisit-tain korkeasti koulutettujen naistentyössäkäynti on Castrénin mukaan tu-lenpalava kysymys. Useissa itäisen jaeteläisen Euroopan maissa syntyvyys onalhainen, paljon Suomea alhaisempi.

Väestö ikääntyy sielläkin eikä olepohjoismaalaista hyvinvointivaltiotatukemassa perheitä.

Esimerkiksi Puolassa hankkeessamukana olleet muistuttavat, että kan-nattaa vakuuttaa työnantajat, jottanämä kehittävät joustavia työaikoja.Näin saadaan korkeasti koulutetutnaiset pysymään töissä.Suomalaiset elävät entistä vanhemmik-si ja vanhuudenhoidosta osa tulee jää-mään nuorempien ikäluokkien tehtä-väksi.

– Akateeminen keskiluokka onherkistynyt – samoin kuin hyvälle lap-suudelle – niin vanhusten hoidolle.Vanhuspalveluiden leikkaukset ovat

koskettaneet heitä, Castrén toteaa.Hänen mukaansa tällainen palapeli

koskee vielä aika harvoja, mutta tutki-jat puhuvat jo hernekeppi-ilmiöstä. Erisukupolvia on paljon, jopa neljä, muttasamaa sukupolvea on vähän.

60-kymppiset isovanhemmat, jot-ka ovat vielä työelämässä, pyrkivät ole-maan mukana lastenlastensa elämässä.Lastenlasten hoitamisen ohella he osal-listuvat mahdollisesti omien vanhem-piensa hoitoon.

Monet käyttävät vuorottelu- taimuita virkavapaita, jotta voivat hoitaaiäkkäitä vanhempiaan: monilla työpai-koilla onkin hyvää tahtoa hoitaa asioi-ta näin. Anna-Maija Castrén herätteleekysymystä perhevapaiden remontista.Lainsäädännöllisesti järjestettäisiin per-hevapaita niin, että molemmat suku-puolet voisivat hoitaa kotona tilapäi-sesti niin edeltävää kuin tulevaakin su-kupolvea.

Pientä Tommia ei haluttu viedäpäivähoitoon ja tuskin puolivuotinenvauva olisi päiväkotiin päässytkään.Vaihtoehtoja lapsen hoidosta selvitet-tiin laajalti, kunnes perhe löysi Kelanesitteistä tiedon osittaisesta vanhem-painrahasta.

Osittainen vanhempainraha sekoi-tetaan usein osittaiseen hoitovapaa-seen ja muutenkin vanhempainrahanjakaminen kummankin vanhemmankesken on vähän käytetty mahdolli-suus. Kelan virkailijatkaan eivät oikeintunteneet mahdollisuutta, mutta pianselvisi, että osittainen vanhempainrahasopi juuri Hemminki–Teikari-perheentilanteeseen.

Osittaisella vanhempainrahakau-

della äiti ja isä tekevät osa-aikatyötä sa-manaikaisesti ja jakavat lapsen hoito-jakson. Kumpikin vanhempi sopii osa-aikaisesta työstä vähintään kahdeksikuukaudeksi työnantajansa kanssa. Ke-lan määrityksen mukaan osa-aikatyö on40–60 prosenttia kokoaikaisen työnte-kijän palkasta ja työajasta.

Äiti ja isä kotonavuorotellen

Sekä Hemmingin että Teikarin työnan-tajat suhtautuivat myönteisesti jaet-tuun vanhempainrahakauteen. Kumpi-kin vanhemmista teki 60-prosenttistatyöaikaa.

– Uudella esimiehellä oli omia ko-kemuksia lastenhoidon ja työelämän

Kirsi Tamminentiedottaja

>>

>>

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 19

yhdistämisestä Yhdessä hänen kans-saan mietimme, mikä on parasta lap-selle, perheelle ja työpaikalle. Kaikkimeni kivuttomasti, Hemminki kertoo.

Ohjelmistosuunnittelijana työs-kentelevän Teikarin työpaikka Accen-ture on miesvaltainen, mutta miehiäkannustetaan käyttämään lain sallimatisyysvapaat.

Ratkaisevaa vanhempainrahakau-den jakamisen onnistumiseksi oli paitsityönantajien suhtautuminen niin myöstyön joustavuus.

– Pystyimme itse järjestelmäänesimerkiksi työaikoja ja työnantajalla olijärjestelykykyä töiden suhteen, Hem-minki toteaa.

Jos työtehtävät vaativat jatkuvaaläsnäoloa tai kahdeksasta kuuteentois-ta puhelimen ääressä oloa, vanhempai-nrahakauden jakaminen on vaikeata,ellei suorastaan mahdotonta.

Teikarin työ on projektiluonteista

ja hänellä oli juuri sopivasti projektivaihtumassa, kun osittainen vanhem-painrahakausi alkoi. Isä jatkoi vielä po-jan kanssa kotona vanhempainrahakau-den jälkeen hoitovapaalla viisi kuukaut-ta.

Käytännössä vanhemmat olivatkumpikin yhden kokonaisen päivän ko-tona lapsen kanssa. Muut päivät jaet-tiin työn ja kodin kesken – vahdin vaih-to tapahtui keskellä päivää. Viikko-oh-jelmat suunniteltiin tarkoin ja välilläolivat isovanhemmat apuna.

– Siinä tarvittiin säätämistä, Hem-minki naurahtaa.

Pojalla kaksi vastuullistavanhempaa

Hemmingin mukaan jaettu van-hemmuus loksahti hyvin kohdalleen.Hän arvelee, että jos lapsi olisi sairasta-nut paljon, se olisi voinut vaikeuttaa ti-lannetta. Perheen toiminnan kannalta

järjestely oli hyvä, sillä lapsella on ny-kyisin oikeasti kaksi oikeaa vanhempaa.

– Yllätyin miten hyvin isällä ja po-jalla sujui. Isä kasvoi hetkessä apupo-jasta kokonaiseksi vastuunkantajaksi,äiti muistelee.

Hän suosittelee osittaista vanhem-painrahakautta perheille, joissa äitiä kai-hertaa työnteko, mutta haluaa osittainolla kotiäiti. Lapsesta irrottautuminentapahtuu asteittain. Ja Hemminki muis-tuttaa, ettei äitiyttä tarvitse jättää, vaik-ka siirtyykin työelämään.

Hän kuitenkin myöntää, että omiavalintojaan on joutunut perustelemaan.

– Vanhempana olemisen dilem-maan mahtuu sekä hyvän uraihmisenettä kotiäitiyden malli. Toisaalta kun onyhteiskunnan varoilla saanut kaksi kor-keakoulututkintoa, on suorastaan vel-vollisuus osallistua yhteiskunnan toi-mintaan myös työelämässä.

Välillä Tommi pääsee nauttimaan sellaisesta mukavuudesta, että äiti ja isä hakevat yhtä aikaa päiväkodista. Yleensä hakemisia vuorotellaan,ettei pojan päivästä tule liian pitkää. Kuva: Tuulikki Holopainen

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 720

Maahanmuuttopolitiikan suunta säilynee –Suomi ei siltikään ole maahanmuuton kohdemaa

Salla Heinänenkansainvälistenasioiden asiamies

Työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoit-tanut siirtymäaika on lisännyt vuokra-työn ja ulkomailla toimivien yritystenlähettämän työvoiman määrää. Tämäon vakiintumassa osaksi työperäistämaahanmuuttoa, vaikka työvoiman va-paa liikkuvuus onkin nykyään mahdol-lista.

Akavalaisten korkeasti koulutettu-jen osaajien maahanmuuton määristäei ole saatavilla tilastotietoja. Arvioitamääristä on olemassa eri oleskelulupa-kategorioiden osalta. Työn perusteellaSuomeen tulevat ulkomaalaiset saavattyöntekijän oleskeluluvan. Poikkeukse-na ovat erityisasiantuntijat, keskijoh-dossa ja johdossa toimivat työntekijät,jotka tulevat tavallisella oleskeluluvalla.

Ulkomaalaisrekisteristä ei ole saa-tu tarkkoja tietoja korkeasti koulutet-tujen määristä. Yleisen käsityksen mu-kaan korkeasti koulutettujen ulkomaa-laisten työntekijöiden määrä ei olekasvanut. Maahanmuuton suurin pe-ruste on edelleen perheen yhdistymi-nen: suomalaisen tai Suomessa jo asu-van ulkomaalaisen ulkomaalainen puo-liso tai lapsi.

Maahanmuuttopolitiikkaantulossa muutoksia

Viime vuonna valmistunut Matti Van-

hasen ensimmäisen hallituksen maa-hanmuuttopoliittisessa ohjelmassa työ-peräistä maahanmuuttoa halutaan hel-pottaa ja nopeuttaa.

Nykyiseltä hallitukselta on odotet-tavissa tämän tavoitteen edistämisessäuusia avauksia. Ensinnäkin maahan-muuttopoliittinen toimenpideohjelmalaaditaan tällä hallituskaudella. Toiseksimaahanmuuttopolitiikan hallinto siirtyityöministeriöstä sisäasiainministeriöönja maahanmuuttoministerinä toimii si-säministerin ja työministerin sijaan Eu-rooppa-ministeri Astrid Thors.

Ministeriöiden hallinnon uudis-tuksen jälkeen on jatkettava työmark-kinajärjestöjen kanssa tehtyä yhteistyö-tä aiempaan tapaan. Työryhmät ovattuoneet ansiokasta lisätietoa eri osa-puolten tarpeista ja näkemyksistä. Työ-peräistä maahanmuuttoa ja maahan-muuttajien työelämää on tärkeä kehit-tää kolmikantaisesti.

Saatavuusharkinnastaluopuminen ajan kysymys

Työvoiman saatavuusharkinnasta luo-puminen kokonaan on suuri periaat-teellinen, ei niinkään nykykäytännöstäpoikkeava uudistus. Työvoiman saata-vuusharkinnan tarkoitus on turvataSuomessa olevia eri alojen työttömiätyönhakijoita.

Nykytilanteessa monilla aloilla val-litsevasta työvoimapulasta johtuenmaahanpääsyä evätään hyvin vähän.Akavalaisilta aloilta, erityisasiantuntijoil-ta ja johtotehtävissä työskenteleviltä, eiuuden ulkomaalaislain jälkeen ole edel-lytetty saatavuusharkintaa. Kun työsuh-de Suomessa on hankittuna, esteitäoleskelulle ei ole.

Vanhasen toinen hallitus luopu-

nee kokonaan työvoiman saatavuus-harkinnasta – mutta miten – se onedelleen epäselvää.

Työmarkkinoille siirtymisenepäkohdat korjattava

Suuri osa ulkomaalaisista tulee Suo-meen tavallisella oleskeluluvalla eikätyöntekijän oleskeluluvalla kuten pää-sääntö laissa on. Siksi pääsääntö muu-tetaan vastaamaan käytäntöä eli saata-vuusharkinnasta luopumista. Jokaiseenoleskelulupaan sisältyisi tulevaisuudes-sa myös oikeus työntekoon.

Ulkomaalaisten työlupajärjestel-mää on kehitettävä korjaamalla työn-teko-oikeutta koskevissa säännöissäkäytännön tasolla esiintyvät puutteet.

AKAVAn mielestä on erittäin tar-peellista selkeyttää, parantaa, nopeuttaaja joustavoittaa oleskelulupajärjestelmää,mutta samalla yhtä tärkeä on korjataepäkohdat ulkomaalaisten työntekijöi-den ja työnhakijoiden oikeusturvassa.

Nykyinen järjestelmä on jokseen-kin toimimaton ja epätarkoituksenmu-kainen. Avoimen ja yksinkertaisen työ-lupajärjestelmän on turvattava ulko-maalaisten työsuhteiden laillisuus myösakavalaisilla aloilla.

Työn perusteella myönnettävästäoleskeluluvasta ei voi erottaa luvan pää-asiallista perustetta eli työntekoa Suo-messa. Työsuhteen keskeisten ehtojenja laillisuuden tarkistaminen on siirret-tävä kaikkiin oleskelulupiin, kun maa-hantulon peruste on työ eikä vaintyöntekijän oleskeluluvalla tuleviin.

Jälkikäteinen valvontaon hidasta

Valtio on laittanut jälkivalvontaan lisääresursseja, mutta ne kohdentuvat tiet-

Suomeen suuntautuva työperäinenmaahanmuutto ei ole merkittävästi lisäänty-nyt, vaikka ulkomaalaisten maahanpääsyäon uudella ulkomaalaislailla helpotettu.Euroopan unionin sisäistä liikkuvuuttarajoittaneet siirtymäajat on poistettu jakolmansien maiden kansalaisiin sovellettavaSuomen oleskelulupajärjestelmä lienee yksiEuroopan avoimimmista.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 21

tyihin ennalta määriteltyihin sektorei-hin ja toteutuessaan yksittäiseen työ-paikkaan.

Jälkivalvonta vie suhteessa enem-män resursseja ja toteuttaminen vie ai-kaa. Akavalaisilla aloilla jälkivalvonta onkäytännössä mahdotonta, koska ongel-mista ei ole tietoa. Toki on myös mah-dollista, että tavallisella oleskeluluvallatyöskentelevillä akavalaisilla ei ole on-gelmia työsuhteen ehdoissa. Tämä kui-tenkin kertoo järjestelmän epätarkoi-tuksenmukaisuudesta ja ulkomaalaisientyöntekijöiden keskinäisestä eriarvoi-suudesta suojelun suhteen.

AKAVA uskoo, että kevyt ja yk-sinkertainen etukäteisvalvonta ei hidas-ta oleskelulupien myöntämistä, muttamahdollistaa onnistuneen ja kestäväntyösuhteen.

AKAVA odottaa uusia avauksiamyös ulkomaalaisen työvoiman rekry-toinnissa ja kouluttamisessa. Ennenkaikkea ulkomaisten tutkintojen tun-nustamismenettelyn on helpotutta-va, jotta ulkomaalainen voi parem-min työllistyä koulutustaan ja alaavastaavaan työhön. Ohjausta täy-dennyskoulutukseen ja ammattitai-toa osaamisen arvioimiseen tarvitaanlisää samoin kuin täydennyskoulu-tusmahdollisuuksia.

EU:n yhteinen maahan-muuttopolitiikka harhaa

Euroopan unionin yhteinen maahan-muuttopolitiikka ei saa suomalaistentyömarkkinajärjestöjen kannatusta. Jä-senmaiden järjestelmien kirjavuus tuolisäbyrokratiaa ja turhia järjestelmiä, jot-ka hidastavat ulkomaalaisen maahan-pääsyä Suomeen ja pahimmillaan estä-vät sen kokonaan.

Suomalainen järjestelmä on hyvinselkeä ja mahdollistaa jatkossa kaikilletyönteko-oikeuden ilman määrällisiä taialakohtaisia kiintiöitä. Myös ongelmatja tavoitteet maahanmuutossa ovat esi-merkiksi Etelä-Euroopassa erilaiset kuinSuomessa.

Helsinginjulkisenliikenteenkuljettajista onsuuri osamaahanmuutta-jia eikä pääkau-punkiseudunbussiliikennetoimisi enääilman heitä.Useat heistätekevätkoulutustaanvastaamatontatyötä.Kuva: HarriTahvanainen/GORILLA

Korkeasti koulutetuille maahanmuutta-jille suunnattu pätevöittämishanke Spe-cima päättyi elokuussa. Hankkeen työl-listymistulokset ovat olleet hyviä, mut-ta sen saama jatko on vielä määrittelemättä.Specimassa kehitettyjen toimintatapojenhyödyntämiseen on kuitenkin tahtoa jakiinnostusta.

Euroopan unionin ja ETA-alueenulkopuolella esimerkiksi opetus- tai ter-veydenhuoltoalan koulutuksen suorit-taneen täytyy Suomessa hankkia am-matilleen laillistus tai virallinen päte-vyys. Specima-projektissa kehitettiinkoulutetuille maahanmuuttajille päte-vöitymis- ja täydennyskoulutusmallejaEuroopan sosiaalirahaston rahoituksel-la. Kaikki Specimassa toteutettujenkoulutusten alat olivat akavalaisia.

Seitsemän vuoden aikana yhteen-sä 240 maahanmuuttajaa on osallistu-nut muun muassa opettajiksi, hammas-lääkäreiksi ja farmaseuteiksi valmenta-viin, täydentäviin ja pätevöittäviinkoulutuksiin. Koulutukset on toteutettu

työvoimapoliittisina koulutuksina, ja nii-hin ovat voineet osallistua työvoimatoi-mistossa työnhakijoina olevat henkilöt.

Valtaosa työllistyi

Speciman tulokset ovat olleet rohkai-sevia. Pätevöitymiskoulutuksessa ollei-den lääkäreiden, hammaslääkäreiden jafarmaseuttien työllistymisprosentti onollut lähes sata. Kaikista koulutetuistatyöttömänä on vain 13 prosenttia.

Hyvin toiminut hanke päättyy,eikä pätevöittämistoiminnalle ole vieläuusia rahoittajia tai vastuutahoja. Nii-den selvittäminen onkin hankkeessakehitettyjen mallien ja sen opetustenhyödyntämisen kannalta ehdottomantärkeää. Elokuussa pidetyssä hankkeenpäätöstilaisuudessa saatiin kuitenkinalustavia lupauksia poikkihallinnollisentyöryhmän perustamisesta asian eteen-päin viemiseksi.

Noora RikalainenKansainvälisten asioiden asiamies

Specima työllisti hyvin korkeastikoulutettuja maahanmuuttajia

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 722

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuosit-taisessa konferenssissa Genevessä näh-tiin kestävän työllisyyden ja työn edis-tämisen keinona yhteistyön lisääminenmuiden kansainvälisten järjestöjenkanssa. ILO:n työlainsäädännön kehit-täminen, uusien perussopimusten laa-timinen ja vanhojen uudistaminen ovatolleet ILO:n kolmikannassa viime vuo-sina vaikeaa.

Vaikeuksissa velloneet neuvottelutkalastajia koskevasta yleissopimuksestasaatiin vihdoin päätökseen. Muutensopimustoiminnan sijaan yleiskokouskeskittyi tutkimuksiin ja keskusteluihinILO:n toiminnan kehittämisestä.

Vuonna 2004 presidentti TarjaHalosen johtama maailmankomissio

pohti ILO:n roolia ja globalisaation so-siaalista ulottuvuutta. Komission ehdo-tukset suuremmasta vuorovaikutukses-ta muiden kansainvälisten järjestöjenkanssa on otettu tosissaan. Samallamuut kansainväliset organisaatiot ovatsaaneet yhä suuremman roolin globaa-lien haasteiden kehittämisessä.

ILO:n johdonmukaisen globalisaa-tiopolitiikan strategia on kunnon työneli kestävän työllisyyden agenda. Stra-tegian toteutuminen edellyttää muidenkansainvälisten organisaatioiden ja nii-den strategioiden suuntaamista yhtei-seen tavoitteeseen. ILO:n mukaan onluotava yhteiseen tavoitteeseen johta-vat strategiat, joihin jokainen kansain-välinen järjestö voi sitoutua.

Yhdenmukaista politiikkaa tarvi-taan kaupan, rahoituksen, investointi-en ja työllisyyden välillä. Hyvä alku yh-teistoiminnalle on ILO:n ja Maailmankauppajärjestö WTO:n yhteinen tutki-mus kauppapolitiikan vaikutuksestatyöllisyyteen.

ILO on myös käynnistänyt keskus-

telun muiden järjestöjen kanssa työlli-syyden edistämisen, taloudellisen tasa-painon ja vapaiden markkinoiden välil-le. ILO:n tavoitteena on olla aktiivinenmyös ympäristöpolitiikan ja kauppapo-litiikan työllisyyttä edistävän näkökul-man luomisessa.

Kestävän työllisyyden neljä strate-gista tavoitetta ovat työllisyys, työ-suojelu, työlainsäädäntö ja sosiaalinenvuoropuhelu.

Valko-Venäjän tilannehuolestuttava

ILO:n jäsenmaat eivät mielellään otavastuuta ILO:n sopimusten rikkomises-ta. Yhtenä erityiskohteena on ollut Val-ko-Venäjän työntekijöiden järjestäyty-misoikeusrikkomukset, joita on seuran-nut ILO:n korkean tason ryhmä.Työntekijöiden oikeuksien loukkaami-sen jatkuessa Euroopan unioni on pois-tanut Valko-Venäjän kauppapoliittistenetuuksien järjestelmästään.

Taloudellisten tappioiden odote-taan auttavan Valko-Venäjää näkemäänILO-velvoitteidensa ja yleisoikeuksienmerkitys sekä käynnistämään vuoropu-helu muiden maiden kanssa. Hyvä uu-tinen oli myös G8-maiden lupauksetottaa ILO:n perussopimukset ja kestä-vän työllisyyden agenda kahdenvälisiinkauppasopimuksiinsa.

ILO:n ja UNESCOn säännöllinenraportti opetusalan henkilöstön oi-keuksista ei tuonut valitettavasti uuttaedistystä. Kansainväliset suosituksetopetushenkilöstön asemasta eivät pädekäytännössä. Opettajapula lisääntyykoko ajan, vaikka koulutuksen merki-tystä kaikkialla korostetaankin. Nykyi-nen tilanne vaarantaa YK:n vuosituhat-tavoitteen “koulutus kaikille” saavutta-mista.

muuta kansainvälistä toimintaa

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuosittaises-sa konferenssissa Genevessä nähtiin kestäväntyöllisyyden ja työn edistämisen keinonayhteistyön lisääminen muiden kansainvälis-ten järjestöjen kanssa.

Salla Heinänenkansainvälistenasioiden asiamies

ILO:a kehitettävä osaksi

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 23

A j a n k o h t a i s t a

Uuden Insinööriliiton (UIL) ylimääräi-nen edustajakokous valitsi liiton pu-heenjohtajaksi jäljellä olevaksi kaudek-si asiamies Pertti Porokarin (42).

Porokari, joka on koulutukseltaaninsinööri, on ollut liiton palveluksessavuodesta 2003.

Porokarin edeltäjä puheenjohtaja

Pertti Porokari puheenjohtajaksiUuteen Insinööriliittoon

Matti Viljanen valittiin keskusjärjestöAKAVAn johtoon toukokuussa.

Uuden Insinööriliiton sääntömää-räinen edustajakokous on koolla mar-raskuussa Helsingissä.

Tuolloin liitolle valitaan johto seu-raavaksi nelivuotiskaudeksi eli vuosille2008 - 2011.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn hal-litus on nimittänyt Simo Kekin (54) neuvottelupäälli-köksi syyskuun alusta alkaen. Tehtävää on aiemmin hoi-tanut JUKO ry:n neuvottelujohtajaksi siirtynyt RistoKangas.

Simo Kekki on toiminut OAJ:n työmarkkina-asia-miehenä, pääluottamusmiehenä, luokanopettajana jarehtorina Porvoon maalasikunnassa ja Porvoossa.

Simo Kekki JUKOnneuvottelupäälliköksi

Loppukeväällä ilmestyi AKAVAn en-simmäinen uutiskirje. Jatkossa uutiskir-jeen on tarkoitus ilmestyä painetunAkavalainen-lehden numeroiden ilmes-tymisen välissä. Sama lukijakunta, jokasaa Akavalainen-lehden, saa myösAKAVAn uutiskirjeen.

Uutiskirjeellä on vielä lastentaute-ja. Esimerkiksi kaikki sähköpostiohjel-mat eivät päästä sitä läpi.

Jotta voimme kehittää uutiskir-

jettä, pyydämme apua teiltä, hyvätlukijat. Ohessa on muutama kysy-mys, jotka auttavat uutiskirjeen ke-hittämisessä.– kuinka usein haluaisit lukea AKAVAnuutiskirjettä?– kuinka laaja uutiskirje on mielestäsisopiva?– onko uutiskirjeen ulkoasu selkeä?– mitä sähköpostiohjelmaa käytät?– näyttääkö sähköpostiohjelmasi uutis-

Kysely AKAVAn uutiskirjeestäkirjeen selkeästi?– kenelle suosittelisit AKAVAn uutis-kirjettä?

Vastauksia ja palautteita uutiskir-jeestä voi lähettää sähköpostiosoittee-seen tiedotus@akava.fi.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 724

K ä p p y r ä k e r t o o

Vanhojen kerrostaloasuntojenkeskihinta (euro/m2)Suomen suurimmissa kaupungeissa,2007 toinen neljännes

HelsinkiPääkaupunkiseutu keskim.

Espoo–KauniainenPorvooVantaa

JoensuuTurku

JyväskyläHämeenlinna

OuluMikkeli

VaasaLahti

SeinäjokiKotka

PoriKokkola

RovaniemiRaumaKajaani

Kouvola

2 9712 437

2 1101 961

1 7481 6821 673

1 6411 5611 554

1 4701 437

1 3091 213

1 1721 168

1 1421 098

1 0701 038

3 290

0 1 000 2 000 3 000

Lähde: Tilastokeskus

4 000

100

80

60

40

20

0

12.0

9.6

7.2

4.8

2.4

0.0

% käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta

1980

1985

1900

1995

2000

2005

2006

AsuntoluototMuut luotot

KulutusluototKorkomenot (oikeanpuol. asteikko)

Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa

Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

Pidentyneiden laina-aikojen ja laske-vien korkojen vuoksi samalla kuukau-sierällä on ollut mahdollista hoitaayhä suurempaa asuntolainaa, jotenkalliin asunnonhankinnan takia ei oleedes tarvinnut hirveästi tinkiä muis-sa menoissa.

Viimeisen parin vuoden aikanatapahtunut korkojen nousu on hidas-tanut asuntolainojen määrän kasvuaSuomessa vain vähän. Kun taloudellamenee hyvin, kotitalouksien tulo-odotukset ovat korkealla ja työttö-myysriski on vähentynyt.

Suomalaiset eivät ole edelleen-kään kovin velkaisia moneen muuneurooppalaiseen kansaan verrattuna.Huolen aiheena on pikemmin vel-kaantumisvauhti sekä velkaantumi-sen keskittyminen harvaan kotitalo-uteen.

Suomen Pankin mukaan 20prosenttia kotitalouksista kantaa 80prosenttia koko kotitaloussektorinvelkataakasta. Suomalaistenkotitalouksien velka ei kuitenkaantoistaiseksi näytä olevan merkittävämakrotaloudellinen riskitekijä.

Työn perässä muuttohankaloitunut

Asuntojen hintojen pitkä nousu onpikemminkin ongelma siksi, että seon kasvattanut absoluuttisia hinta-eroja alueiden välillä ja siten vaikeut-tanut perheiden työperäistä alueellis-ta liikkuvuutta.

Asunnot ovat kalliita juuri kasvu-keskuksissa, jossa työvoimatarve onsuurin ja työnsaantimahdollisuudetovat parhaat. Pääkaupunkiseutu ontässä suhteessa omaa luokkaansa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen ti-lastojen mukaan vanhojen kerrostalo-asuntojen hinnat ovat nousseet vuo-desta 2000 kesään 2007 mennessäpääkaupunkiseudulla 52,4 prosenttiaja Kotkassa 52,8 prosenttia, eli suhteel-lisesti yhtä paljon.

Mutta jos perhe omistaa Kotkas-sa 70 neliön asunnon ja haluaa muut-taa pääkaupunkiin, se tarvitsee kotka-laisen asuntonsa myynnin jälkeen vie-lä noin 123 000 euroa, jotta saisivastaavanlaisen asunnon pääkaupun-kiseudulta. Vuonna 2000 lisärahoitus-tarve oli noin 81 000 euroa.

Toisin sanoen, kun hinnat sekäKotkassa että pääkaupunkiseudullaovat nousset noin 52 prosenttia, niinKotkasta pääkaupunkiseudulle muut-tavan perheen lisärahoitustarvekin onkasvanut 52 prosenttia.

Asuntojen hintojen suuria jakasvavia alueellisia eroja voidaan hy-vinkin pitää varsin keskeisinä työ-voiman alueellisen liikkuvuuden es-teenä. Siksi asuntopolitiikalla on tär-keä rooli pyrkimyksissä ratkaistaniin sanottua kohtaanto-ongelmaa.

Eugen Koevtutkimuspäällikkö

Asuntojen hinnat kovassanousussa jo pitkäänPitkään kestänyt talouden oususuhdanneja laskeva työttömyys ovat pitäneetsuomalaisten asunnon ostohalukkuuttakorkealla. Asuntojen hinnat ovat jo ylikymmenen vuotta nousseet nopeamminkuin palkat, mutta ostajia on aina riittä-nyt – lainarahaa on monilla saatavilla niinpaljon kuin tarve vaatii.

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 25

Yksityisalojen työntekijät on vakuutet-tu vuoden 2007 alusta uuden työnte-kijän eläkelain (TyEL) mukaan. Hajau-tetun työeläketurvan keskuslaitos Elä-keturvakeskus huolehtii vakuuttamisenyleisvalvonnasta.

– Vaikka yleisvalvonta onkin nytkeskitetty Eläketurvakeskukseen, kyseon erityisesti Eläketurvakeskuksen, elä-kelaitosten ja verottajan yhteistyöstä,korostaa Eläketurvakeskuksen valvonta-osaston osastopäällikkö Markku Sirviö.

Valvonta perustuu verottajan jatyöeläkejärjestelmän tietojen laajamit-taiseen vertailuun. Uusi työntekijän elä-kelaki mahdollistaa tällaisen valvonta-toiminnan.

– Valvonnan tarkoituksena on var-mistaa työntekijöiden eläketurva jasaattaa työnantajat yhdenvertaiseen kil-pailuasemaan vakuutusmaksujen suh-teen.

Työntekijän eläketurvan perusta-na ovat hänen työansionsa. Mikäli an-siotiedot ovat kunnossa työeläkerekis-terissä, työntekijä on oikeutettu tur-vaansa, vaikka työnantaja ei olisikaanmaksanut työeläkemaksuja.

– Työntekijä voi silti jopa jäädä il-man eläketurvaansa, jos ansiotietoja eisaada rekisteröidyksi, Sirviö taustoittaatehokkaan valvonnan merkitystä jokai-sen eläketurvalle.

Valvonnan uutena keinonajatkuvat rekisterivertailut

Eläketurvakeskuksen valvontatoimetovat tuoneet vuosittain eläketurvanpiiriin noin 30 miljoonaa euroa vakuut-tamattomia palkkoja ja saattaneet noin6000 ihmisen eläketurvaa kuntoon.

Säännöllisten rekisterivertailujenansiosta entistä useampi puute ja lai-minlyönti selviää. Rekisterivertailuillavalvonta saadaan myös nykyistä ajan-tasaisemmaksi.

– Mikäli työeläkevakuutukset ovatvielä hoitamatta tai niissä on puuttei-ta, on korkea aika järjestää asia kun-toon, sillä pian kiinni jääminen on var-sin todennäköistä, Sirviö neuvoo.

Hän muistuttaa samalla, että ta-loudellisten seuraamuksien lisäksi lai-minlyönneistä saattaa räikeimmissä ta-pauksissa joutua myös rikosoikeudelli-seen vastuuseen.

Työeläkevakuuttamisen valvonta tehostuu

Työntekijän kannattaaseurata työeläketurvaansa

- Eläkeoikeuden voi menettää, jos laiminlyötyä työelä-keturvaa ei ole hoidettu ajoissa kuntoon.

- Vuodesta 2008 alkaen työntekijöille postitetaan vuo-sittain kotiin työeläkeote, jossa näkyy rekisteröity elä-keturva.

- Yksityisalojen työntekijät vakuutetaan vuoden 2007alusta uuden työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan, jokakorvasi TEL:n , LEL:n ja TaEL:n.

- Jokainen voi itsekin seurata työeläketurvaansa tilaa-malla eläkeotteen työeläkelaitoksestaan, Eläketurvakes-kuksesta tai internetissä www.tyoelake.fi.

- Jos työeläkeotteessa on puutteita tai muuten epäileesellaista, puutteista on syytä ilmoittaa heti eläkelaitok-selle tai Eläketurvakeskukselle.

Ensi vuoden alusta lähtien EU- ja ETA-maiden sekä sosiaaliturvasopimusmai-den ulkopuolelle vakinaisesti muutta-ville maksetaan Kelan eläkettä vain vuo-den ajan muutosta. Hoitotukea eimuutoksen jälkeen makseta vakinaisestiulkomailla asuville enää lainkaan.

Eläkelakeja selkeytetään ensi vuo-denvaihteessa. Muutoksen myötä kan-saneläkettä ja perhe-eläkettä maksetaanEU- ja ETA-maiden, Sveitsin ja sosiaali-turvasopimusmaiden eli Pohjoismai-den, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Israelinulkopuolelle vain vuoden ajan vakinai-sesta ulkomaille muutosta.

Tilapäisen eli enintään vuoden

kestävän ulkomailla oleskelun ajalta elä-kettä maksetaan normaalisti.

Näissä niin sanotuissa kolmansis-sa maissa vakinaisesti tällä hetkellä asu-ville eläkkeensaajille maksetaan kansan-eläke lainmuutoksen jälkeenkin siihensaakka, kunnes eläke lakkaa tai se tar-kistetaan esimerkiksi perhesuhteidentai työeläketulojen muutoksen perus-teella. EU- ja ETA-maihin, Sveitsiin jasosiaaliturvasopimusmaihin maksetta-viin eläkkeisiin lakimuutos ei vaikuta.

Lakiuudistuksen myötä kuntakal-leusluokitus poistuu Kelan eläkkeistä.Kolmansiin maihin eläkkeet on tähänsaakka maksettu toisen kalleusluokan

mukaisina. EU- ja ETA-maihin, Sveitsiinja sosiaaliturvasopimusmaihin ne onpuolestaan maksettu joko ensimmäisentai toisen kalleusluokan mukaisina riip-puen siitä, missä kunnassa eläkkeensaa-ja asui muuttohetkellä. Vuoden 2008alusta lukien Kela maksaa kaikki ulko-maaneläkkeet ensimmäisen kalleusluo-kan tasoisina.

Eläkkeensaajien hoitotuen nimi muut-tuu lakiuudistuksen myötä eläkettä saavanhoitotueksi. Ensi vuodesta alkaen eläkkeen-saajan ulkomailla asuma aika ei enää vä-hennä hoitotuen määrää. Hoitotukea eikuitenkaan muutoksen jälkeen makseta va-kinaisesti ulkomailla asuville.

Kansaneläkettä EU:n ulkopuolelle vain vuoden ajan muutosta

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 726

Eri-ikäisten työntekijöiden vahvuudetpoikkeavat usein toisistaan. Kun työpai-kalla tuetaan eri-ikäisten pyrkimyksiätehdä tuloksellista ja mielekästä työtä,työntekijät voivat paremmin. Yhteis-kunta voi tukea työelämää rahoittamal-la kehittämis-, koulutus- ja työkykypal-veluja.

Tärkeää on erilaisuuden johtami-nen, yksilöllisen kehittymisen ja onnis-tumisen tukeminen sekä mahdollisuuk-sien antaminen pakottavan kapeutta-misen sijasta.

Suomalaisen yhteiskunnan tavoit-teeksi on noussut eläkeiän nostaminen.

Esteinä ovat muun muassa asenteet,johdon mielipiteet ja virheolettamuk-set. Hyviä käytäntöjä kaivataan sekä yri-tysten strategioihin että linjajohdon ar-kiosaamiseen.

Ikäjohtamisesta on puhuttuvain ikääntyvien työssä jatkamisenkannalta. Yhtä tärkeää on, miten eritavoin työelämään tulevat suhtautu-vat työhönsä. Ikäjohtaminen ontyöntekijän iän ja ikäsidonnaisten te-kijöiden huomioon ottamista päivit-täisjohtamisessa, työn suunnittelus-sa ja organisoinnissa siten, että kai-kenikäiset työntekijät voivatsaavuttaa sekä henkilökohtaiset ettäorganisaation tavoitteet.

Osa ikääntyvistä arvostaa kovaatyöskentelyä ja lojaaliutta työnantajaakohtaan, toisaalta halutaan panostaa it-sensä toteuttamiseen. Aktiivinen vapaa-aika voi houkutella ikääntyvää, jos eiitse koe työpanostaan tärkeäksi.

Kouluttautuminen ei kiinnostaosaa nuorista ja toisaalta akateemistenpätkätyöläisten määrä lisääntyy. Nuo-

rille tärkeää on muun muassa menes-tys, saavutukset, kova työskentely ja lo-jaalius oman uran luomiselle. Toisaaltahe kokevat tärkeiksi myös työelämänjoustavuuden, työtyytyväisyyden ja va-paa-ajan.

Nuorena opittumuuttuu vuosien varrella

Ikä heikentää joitakin kykyjä, mutta ko-kemus vahvistaa toisia. Voimat heik-kenevät ja koulutiedot unohtuvat, kuntaas opitun soveltamiskyky, kokemus javiisaus kasvavat. Silti on suostuttavaoppimaan uutta täsmätietoa, johonkokemusta yhdistetään.

Nuorilla ei ole tietoa asioiden his-toriasta, joka auttaa hahmottamaantyötä laajemmin, mutta tuoreella täs-mätiedolla on paikkansa, kun rakenne-taan yhteistä, parempaa osaamista.

Työtä voi olla liikaa tai työn suun-nittelu puutteellista. Myös kilpailuhen-kisyys, kontrollointi tai ristiriitaisuudetaiheuttavat ongelmia eri-ikäistenkin kes-ken. Jos työ jaetaan erilaisen kokemuk-sen omaavien kesken ja kuunnellaan ih-misten odotuksia, töitä voi tehdä hyväl-lä mielin eikä ole kiire eläkkeelle.

Jokaisen osaamistakaivataan

Työyhteisöissä ei ole varaa hukata ko-kemustietoa. Osaamisen jakaminenauttaa nuoria työelämään sopeutumi-sessa ja vanhempia tuntemaan työssä-olon mielekkääksi. Nuorta ei pidä nään-nyttää liialla vastuulla silloin, kun on aikaetsiä omaa paikkaa ja tapaa työssä ole-miseen, ammattilaiseksi kehittymiseen.

Juniorin pitää rauhassa oppia kes-tämään paineita. Siinä voi auttaa työs-kentely kokeneemman kanssa, jolta voisaada palautetta osaamisestaan. Kisälli-vaiheessa halutaan lisää tehtäviä ja vas-

Työyhteisössä eri-ikäiset vaativatomanlaisensa kohtelun

Yksilön vaatimukset työelämää kohtaankasvavat samanaikaisesti, kun elinikä pite-nee. Mielentilaan, varsinkin masennukseenliittyvät eläköitymiset lisääntyvät. Ikä-johtamisen taidot ovat erityisen tärkeitäsekä työyhteisöille että työterveyshuollolle.

Leila RautjärvipuheenjohtajaSuomenTyöterveyshoita-jaliitto

Työyheisössä eri-ikäiset kollegatrikastuttavattyöilmapiiriä.Kuva: AnnaMolander/GORILLA

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 27

tuuta, vasta sitten on mahdollista saa-vuttaa mestarivaihe: riippumattomuusja ammattilaisuus.

Ammattilaisuuden jakaminen sekäuusien kykyjen ja ammatissa kasvavientukeminen lisää molempien osapuoltentyöhyvinvointia. Monet nuoret ovatjoustavia, nopeita ja valmiita muutok-siin sekä hallitsevat tietotekniikan japrojektityön, mutta moni ikääntyväkinnauttii mukana pysymisestä.

Oppiminen tapahtuu kokemuk-seen nojaten, ei ulkoa oppien – ei ehkänopeasti, mutta taustatietoja ja asioitalaajemmin ymmärtäen.

Hyvä esimies tukeevuorovaikutusta

Kokeneiden ja vasta-alkajien välillä tar-vitaan vuorovaikutusta, jota hyvä esi-miestyö tukee. Kun työyhteisöissä kes-kustellaan ikäasenteista, työtä voidaansuunnitella yksilöllisemmin ja eri-ikäisetparemmin huomioiden. Työhyvinvoin-nin kannalta tärkeää on vastuun selke-ys, kannustaminen omaan työhön vai-kuttamiseen ja oppimiseen sekä kehi-tyksen mukana olemiseen.

Työhyvinvoinnin edistäminenedellyttää muun muassa työkyvyttö-myyden ehkäisyä ja kuntoutuksen oi-kea-aikaisuutta. Esimerkiksi työajan ly-hentäminen auttaa monia ikääntyviäjatkamaan työtään.

Myös työuran lopulla tärkeäksikoetaan työn jatkuvuus, sopivat työ-aikajärjestelyt, ammattitaidon säilyttä-minen, työn mielekkyys ja arvostus. Se-niori osaa lukea organisaation viestejä– myös piiloviestejä – ja omien käsi-tystensä perusteella tekee parhaansa.

Viime vuoden alussa toteutettu työ-markkinatukiuudistus on osoittautunutonnistuneeksi, arvioidaan työministe-riön työmarkkinatukijärjestelmän toi-mivuutta selvittäneessä tutkimuksessa.Työmarkkinatukiuudistuksessa pyrittiinlisäämään työmarkkinatuen saajien ak-tivointia.

Työmarkkinatuen saajien aktivoi-tuminen on lisääntynyt ja työmarkki-natuen saajien määrä on vähentynyt.Myös uusi rahoitusmalli vaikuttaa toi-mivalta.

Koska pitkään passiivista työmark-kinatukea saaneiden määrä on vähenty-nyt voimakkaasti, kuntien maksuosuuson pienentynyt paljon enemmän kuinmitä uudistusta tehtäessä arvioitiin.

Työmarkkinatukiuudistuksen avul-la pyrittiin vaikuttamaan erityisestityöttömyyden kovaan ytimeen.

Pitkään eli yli 500 päivää passiivis-ta työmarkkinatukea saaneiden määrä,kuten myös yhdenjaksoisesti yli vuodentyöttömänä olleiden määrä, on vähen-tynyt vuodesta 2005 vuoteen 2006noin kymmenellä prosentilla, kun muutyöttömyys väheni noin yhdeksällä pro-sentilla.

Uudistuksella pyrittiin muutta-maan työmarkkinatukea aktiivisem-maksi. Työmarkkinatuen saajien akti-vointiaste onkin noussut vuodesta2005 vuoteen 2006 neljällä prosentti-yksiköllä noin 30 prosenttiin.

Uudistuksen keskeisen kohderyh-män, pitkään passiivista työmarkkina-tukea saaneiden aktivointiaste on li-sääntynyt vieläkin enemmän: alle 20prosentista yli 27 prosenttiin.

Passiivista työmarkkinatukea saa-neiden määrä on vähentynyt ripeäm-min kuin koko työttömyys, eli noin 12prosenttia.

Kunnat hyötyneetuudistuksesta

Valtion ja kuntien välinen uusi rahoi-tusmalli ei näytä lisänneen kuntien me-noja, vaikka niin uudistuksen valmiste-luvaiheessa epäiltiin. Kuntien voidaankatsoa kokonaisuutena hyötyneen uu-desta rahoitusmallista.

Seurantatietojen perusteella näyt-tää, että uudistus on lähtenyt käyntiineri alueilla ja eri kunnissa eri tavalla, sil-lä muutokset kuntien taloudellisessaasemassa ovat hyvin vaihtelevia.

Työmarkkinatukiuudistuksessa py-rittiin lisäämään työmarkkinatuen saa-jien aktivointia, muuttamaan työmark-kinatuki vastikkeelliseksi tietyn työttö-myysajan jälkeen sekä katkaisemaanajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen.

Lisäksi haluttiin alentaa työttö-myyden hoidon julkisia kokonaisme-noja. Uudistuksen myötä työmarkki-natukea yli 500 päivää passiivisestisaaneiden työmarkkinatuen rahoitus-vastuu jaettiin puoliksi valtion ja kun-tien kesken. Toimeentulotuki, lukuunottamatta kuntien harkinnanvaraisestimyöntämää tukea, irrotettiin valtion-osuusjärjestelmästä ja toimeentulotuenrahoitus jaettiin tältä osin puoliksi val-tion ja kuntien kesken.

Ratkaisu palkitsee kuntia, jotkaedistävät työttömien aktivoitumista jatyöllistymistä.

Selvityksessä tarkastellaan vuoden2006 alusta uudistetun työmarkkinatu-kijärjestelmän toimivuutta tilastotieto-jen avulla. Tarkastelun kohteena ovaterityisesti työmarkkinatuen saajienmäärä ja heidän aktivoitumisen sekätyömarkkinatuen kustannusten kehit-tyminen. Kustannusten osalta selvityk-sessä tarkastellaan ennen kaikkea kun-tien rahoitusaseman muutosta.

Työmarkkinatukiuudistuslähti hyvin liikkeelle

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 728

Työelämän vaati-mustaso koetaankorkeaksi

Työeläkevakuuttajat TELAn selvi-tyksen mukaan suomalaiset koke-vat työelämän korkealle viritytetytvaatimukset ja kiivastahtisuudentyössä jaksamisen suurimmiksi ylei-siksi ongelmiksi. Samaa mieltä oli-vat sekä työssä että työelämän ul-kopuolella olevat.

Työssä käyvät vastaajat kokivatomalla kohdallaan suurimmaksi taitoiseksi suurimmaksi ongelmaksi työ-elämän vaatimustason.

Vastaajista valtaosan mukaanSuomessa ymmärretään yhä parem-min, että työelämässä tarvitaan niinnuoria kuin vanhempia. Lähes yhtäusea torjuu väitteen, että vanhemmatikäluokat muodostavat nuorille tul-pan työmarkkinoille, jonka tähdennuoret eivät pääsisi työelämään ajois-sa mukaan.

Yli puolet vastaajista kiistää väit-tämän, jonka mukaan nuorten itsek-kyys olisi lisääntymässä huolestutta-vasti ja vaikuttaisi siten, että varttu-neemmat eivät enää viihdytyöelämässä. Nuoremmat vastaajaikä-luokat torjuvat tämän käsityksen lä-hes täysin.

Kesäkuussa tehdyn kyselytutki-muksen mukaan työssä käyvistä, alle63-vuotiaat vastaajista lähes puoletarveli jatkavansa työssä 63 ikävuoteenasti Joka kolmas ei aio jatkaa 63-vuo-tiaaksi, kun taas viidennes jatkaisityössä myös 63 vuotta täytettyään.

w w w . t e l a . f i

Korkeimmin koulu-tetut vaihtavat vilk-kaimmin työpaikkaaKansainvälisissä tutkimuksissa korkeakoulutus on yleensä vähentänyt eritoimialojen välillä tapahtuvaa työvoi-man liikkuvuutta. Näin oli Suomes-sakin vielä 1980-luvulla. Tampereenyliopiston Työelämän tutkimuskes-

kuksen tutkijoiden Ilkka Virjon ja SimoAhon mukaan tilanne on kuitenkinmuuttunut.

Nykyään Suomessa korkeimminkoulutetut liikkuvat eniten. Myös äsket-täin hankittu tutkinto lisää liikkuvuut-ta. Työttömyys vuoden aikana viisinker-taistaa toimialan vaihtamisen todennä-köisyyden.

Toimialojen tulo- ja lähtöliikku-vuus ovat hyvin voimakkaassa yhtey-dessä keskenään. Jos toimialalle on pal-jon tulijoita, sieltä on myös paljon läh-tijöitä. Yhteys on niin voimakas, ettätulo- ja lähtövirrat useimmiten kumoa-vat suurimman osan toisistaan.

Tutkijat pohtivat, miten rakenne-muutos tapahtuu, jos ei liikkuvuudenkautta. Syiksi he arvelevat ensinnäkinmuutosta ammattirakenteen sukupol-vittaisen muutoksen kautta. Eläkkeellejäädään eri aloilta kuin mihin kouluistavalmistuneet tulevat. Toiseksi liikku-vuus saattaa tapahtua hyvinkin pitkäl-lä aikajänteellä, jolloin työttömyys,opiskelu tai muu työvoiman ulkopuo-lella oleminen vaihtelevat.

w w w . m o l . f i

Aikuisopiskelijatyhdistävät teoriaaja käytäntöäHilkka Roisko tarkastelee väitöstutki-muksessaan aikuisoppijoiden oppimis-ta yliopistossa. Tutkittavat opiskelivatyliopistossa kokopäivätyönsä ohessa.

Tampereen yliopistolle tehdyn,ammattikasvatuksen alaan kuuluvantutkimuksen mukaan aikuisoppijat ko-kevat oppimisen huomattavan vaihte-levasti. Oppiminen koettiin yksinkertai-simmillaan yksittäisten, irrallisten tieto-jen keräämisenä ja muistamisena.Sofistikoituneimmillaan oppija koki op-pimisen kokonaisvaltaisena ammatillise-na kasvuna ja kehittymisenä.

Tutkimuksessa ilmeni, että ai-kuisoppijan tutkintotavoitteinen oppi-minen ei koostu ainoastaan kognitiivi-sista elementeistä, kuten on perintei-sesti nähty yliopistossa, vaan myösvahvasti käytäntöön ja ammattiin sido-

tuista elementeistä. Parhaimmillaan op-piminen merkitsee teorian ja käytän-nön yhdistämistä oppijan omaa työtäkehittävällä ja hänen ammatillista kas-vuaan edistävällä tavalla.

Tutkimus nosti esiin myös sen,että aikuisoppijan kehittynein oppimi-nen koostuu hänen kyvystään muut-taa todellisuutta koskevia näkemyksi-ään, kehittää omaa työtään sekä sää-dellä itse omaa oppimistaan.

w w w . u t a . f i

Syövän jälkeen valta-osa palaa töihinUseat syöpään sairastuneet ovat haluk-kaita palaamaan työelämään sairauten-sa jälkeen. Taina Taskilan väitöstutki-muksen tulokset osoittavat, että suu-rin osa syöpään sairastuneista myöspalaa työelämään. Kuitenkin on ole-massa joukko sairastuneita, jotka siir-tyvät varhain eläkkeelle, kokevat työ-kyvyn huononemista eivätkä saa riittä-västi sosiaalista tukea työelämässä.

Helsingin yliopiston kansanter-veystieteen laitokselle tehdyn tutki-muksen mukaan korkeasti koulute-tut olivat sairauden jälkeen toden-näköisemmin töissä kuin alemmankoulutustaustan omaavat. Sairastu-neet, jotka olivat sitoutuneita työ-paikkaansa ja jotka kokivat työilma-piirinsä hyväksi, harvemmin rapor-toivat työkykynsä huononemista.

Eri syöpää sairastavien väliset eroteläköitymisessä olivat suuret. Leukemi-aan ja keskushermostosyöpään sairas-tuneilla oli kaksinkertainen riski jäädäeläkkeelle vertailuhenkilöihin nähden,kun esimerkiksi melanoomaa sairasta-neiden ja heidän vertailuhenkilöidensävälillä ei havaittu eroja eläkkeelle siirty-misessä.

w w w . h e l s i n k i . f i

Koonnut:Kirsi Tamminen

AKAVA

Tutkittua

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 29

AKAVA Camp houkuttelee opiskelijoi-ta standeille monipuolisella ja mielen-kiintoisella sisällöllään sekä camp-hen-kisellä ulkoasullaan.

Normaalin keskustelun lisäksistandeilla voi käyttää itsenäisesti esi-merkiksi löydä oma liittosi -hakukonet-ta tai osallistua yhteistyökumppanei-den järjestämiin kilpailuihin ja arvon-toihin.

AKAVA Campin tavoitteena onparantaa opiskelijoiden tietoisuuttatyöelämästä, AKAVAn jäsenliitoista janiiden palveluista sekä tukea akavalais-ten liittojen jäsenhankintatyötä.

Korkeakoulukierros tarjoaa liitoil-le erinomaisen mahdollisuuden tehdäitseään tunnetuksi etenkin uusien opis-kelijoiden parissa ja niinpä tänäkinvuonna usean liiton opiskelijatoimin-nasta vastaavat hyödyntävät kierrosta.

Liitot ovat mukana kiertämässäkorkeakouluja, joissa niillä on mahdol-lisuus rekrytoida uusia jäseniä sekä jär-jestää opiskelijoille tietoiskuja esimer-kiksi liiton työsuhdeturvasta tai neu-

AKAVAn korkeakoulukierrosliikkeelle aiempaa näyttävämmin

Syksyn korkeakoulukierros – AKAVA Camp– pyrkii tavoittamaan eri alojen ja eri paikka-kuntien opiskelijat aiempia vuosiamarkkinahenkisemmällä otteella.

vontapalveluista.AKAVA Camp näkyy opiskelijoille

monin tavoin. Nettisivut, standit sekäsuurimpien paikkakuntien AKAVACamp -bileet pyrkivät tavoittamaankaikki korkeakouluopiskelijat alaan japaikkakuntaan katsomatta.

Kierroksen pääsponsori If Va-hinkovakuutusyhtiö sekä muut yh-teistyökumppanit mahdollistavat to-tuttua huomattavasti paremman nä-kyvyyden.

Tämän syksyn korkeakoulukierroskiertää kolmen kuukauden aikana kak-sikymmentä paikkakuntaa, noin kolme-kymmentä oppilaitosta sekä muutamia,erityisesti opiskelijoille suunnattujamessuja. AKAVA Camp alkoi vierailullaSatakunnan ammattikorkeakoulussaPorissa 5. syyskuuta ja päättyy Helsin-kiin AKAVA Camp -bileisiin Royal On-nelassa 22. marraskuuta.

AKAVAssa korkeakoulukierrokses-ta vastaavat projektiasiamies KostiHyyppä sekä opiskelija-asiamies JukkaParkkola.

Kierros käynnistyiPorista ja Raumalta

Kosti Hyypän mukaan AKAVA CAMP-teltalla käydyissä keskusteluissa Poris-sa ja Raumalla kävi nopeasti ilmi, mi-ten paljon opiskelijoiden tietoisuus am-matillisen järjestäytymisen eduista jamerkityksestä vaihtelee.

– Yleisin opiskelijan suusta kuultukysymys on “mikä tää juttu on”, “mitämä tästä hyödyn” tai ehkä “mitä täämaksaa”, Hyyppä kertoo.

– Moni kyselee järjestäytäytymi-sestä kiinnostuneena, osa suhtautuuasiaan jo lähtökohtaisesti hyvin epäile-väisesti, hän jatkaa.

Teltalla vierailleista osa oli toisentutkinnon suorittajia ja edellisen tutkin-non mukaan järjestäytyneitä. Heille oliselitettävä akavalaisten liittojen etuja jakassan muuttamisessa huomioitaviaasioita tarkemmin.

– Yleisesti akavalaiseen opiskelija-toimintaan suhtaudutaan hyvin posi-tiivisesti, mutta osalle asia on perustel-tava toisia paremmin, Hyyppä summaa.

Ti 2.10. Savonlinna Opettajankoulutus-laitosKe 3.10. Joensuu AmmattikorkeakouluTo 4.10. Joensuu YliopistoMa 8.10. Lappeenranta Ammattikor-keakouluTi 9.10. Lappeenranta YliopistoKe 10.10. Kuopio AmmattikorkeakouluTo 11.10. Kuopio Yliopisto

AKAVAn korkeakoulukierros loka-marrakuussaTi 16.10. Mikkeli AmmattikorkeakouluKe 17.10. Oulu AmmattikorkeakouluTo 18.10. Oulu Yliopisto + bileetKe 24.10. Jyväskylä Ammattikorkea-kouluTo 25.10. Jyväskylä Yliopisto + bileetTi 30.10. Rovaniemi YliopistoKe 31.10. Rovaniemi Ammattikorkea-koulu

To 1.11. Kajaani AmmattikorkeakouluKe 7.11. Lahti AmmattikorkeakouluTo 8.11. Hämeenlinna Ammattikorkea-kouluTi 13.11. Espoo TKKKe 14.11. Helsinki YliopistoTo 15.11. Helsinki, Haaga-Helia PasilaTo 22.11. Helsinki bileet

O p i s k e l i j a t

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 730

O p i s k e l i j a t

Ruotsissa ja Suomessa opiskelijoidenmäärä on kasvanut viime vuosikymme-ninä, samalla on kasvanut korkeastikoulutettujen työttömyysaste. Osaa-van työvoiman kysyntä ja koulutuksentarjonta eivät kohtaa halutulla tavalla,sillä vastavalmistuneiden on vaikea si-joittua työmarkkinoille. Koulutus, jokajohtaa työttömyyteen, ei ole ainoas-taan yksilökohtainen ongelma vaankoko yhteiskunnan voimavarojen huk-kaan heittoa.

Silti monet opiskelijat luottavatyhä yhteiskunnan kykyyn tuottaa uu-sia työpaikkoja. Opiskelijoiden innova-tiivisia taitoja ja yrittäjyyshenkeä ei roh-kaista tarpeeksi. Tämä on valitettavaa,

koska ajatus itsenäisestä ammatinhar-joittamisesta jää etäiseksi eikä opiskeli-joille kerry tarvittavia työkaluja omientyömarkkinoiden luomiseen.

Yksi suurimmista ongelmista onkorkeakoulujen välinpitämätön suhtau-tuminen opintojen ja työelämän välis-tä kuilua kohtaan. Korkeakoulut eivättunnu pitävän yrittäjyyttä työllistymi-sen todellisena vaihtoehtona. Yrittäjyyt-tä ei opeteta riittävästi korkeakoulujenliiketoimintaosaamisen käytännönkurs-seilla. Yrittäjyydestä tuodaan esiin lä-hinnä vain teoria.

Yrittäjyydestä erittäinvähän opetusta

SACO:n tuoreen raportin mukaan esi-merkiksi Ruotsissa joka kymmenes val-mistuneista, jotka työskentelevät nytitsenäisinä ammatinharjoittajina, sanoo,ettei hän saanut lainkaan tietoa itse-näisestä ammatinharjoittamisesta opin-tojensa aikana.

Yliopisto-opetus on perinteisesti

ollut erittäin teoriapainotteista. Tämäselittää empivän asenteen yrittäjyyttäkohtaan, joka on lähinnä käytännönaine. Jotta korkeakoulutus olisi kannat-tavaa sekä yksilöille että koko yhteis-kunnalle, sitä on ajateltava uusin tavoin.On tärkeää keskittyä vähintäänkin sii-hen, kuinka ammatinharjoittajien mah-dollisuudet voivat kasvaa työmarkki-noiden joustavuuden ja liikkuvuudenaikakautena.

Korkeakoulujen välttämätön askelon tuoda yrittäjyys esiin kaikille opis-kelijoille ja tarjota heille tarvittava tie-to ja tuki. Tämä ei ainoastaan edistäuudistusta ja uusien yritysten perusta-mista, vaan tarjoaa myös opiskelijoillemahdollisuuden luoda omat työmark-kinat.

Monet opiskelijat ovat huolissaantulevaisuudestaan. Jos he saavat mu-kaansa yrittäjyystaidot ja niiden anta-man itseluottamuksen, heidän on hel-pompi rakentaa silta opintojen ja työ-elämän välille.

Korkeasti koulutetuillariittämättömästi tietoa yrittäjyydestä

Eva WesterbergpuheenjohtajaSACO:n opiskelija-valtuuskunta

Antti LehtorantapuheenjohtajaAKAVAnopiskelijavaltuus-kunta AOVA

Korkea-asteen opiskelijat tarvitsevat tietoaeri uramahdollisuuksista, joita he tulevatkohtaamaan alallaan. Sen tähden jokaisenopiskelualan pitää tarjotayrittäjyyskoulutusta.

Ruotsalaisten opiskelijoiden työelämä-ongelmat ovat hyvin samankaltaisiasuomalaisopiskelijoiden kanssa. Tämäkävi ilmi, kun AKAVAn opiskelijaval-tuuskunta AOVAn työjaosto tutustuikesäkuussa Tukholmassa Ruotsin aka-teemisten keskusjärjestö SACO:n opis-kelijavaltuuskunnan toimijoihin.

SACO:n opiskelijavaltuuskunnanpuheenjohtaja Eva Westerberg jaSACO:n opiskelija-asiamies MikaelaStaaf kertoivat lyhyesti SACO:n opis-

kelijatoiminnasta ja opiskelijoiden tilan-teesta Ruotsissa.

Ruotsissakin on herätty laadulli-seen työllistymiseen ongelmiin. Esi-merkkinä yhteisestä ongelmasta on niinsuomalaisten kuin ruotsalaisten korkea-koulutettujen haluttomuus ryhtyä yrit-täjäksi.

Ruotsin opiskelijaedunvalvonnas-sa muutoksia lähivuosina tuo opetus-ministeri Lars Leijonborgin päätös,että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydes-

tä luovutaan vielä tämän hallituskau-den aikana. Tämä muutos tullee koros-tamaan SACO:n roolia opiskelijoidenedunvalvojana.

SACO:ssa on reilut 100 000 opis-kelijajäsentä. Kaikkiaan SACOssa on ylipuoli miljoonaa jäsentä.

Antti LehtorantapuheenjohtajaAOVA

AOVA SACO:n opiskelijavaltuuskunnan vieraana

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 31

Yliopistoissa on etsitty erilaisia ratkai-suja yhdistää työelämätaidot ja opin-not sekä on pyritty kehittämään erilai-sia tapoja tukea työssäkäyvien opiske-lijoiden opintojen etenemistä.

– Opiskelijat näkevät työssäkäyn-nin ei-rahallisessa mielessä palkitseva-na ja tärkeänä työkokemuksen tuoja-na. Erityisesti pidemmälle opinnoissaanehtineet hakevat kontakteja elinkeino-elämään työsuhteidensa kautta, LeenaAhrio ja Minna Vallo kirjoittavat Työ-elämää ja opintoja -julkaisussa.

– Kontakteja ja suhteita arvoste-taan ylipäätään enemmän opiskelijoi-den keskuudessa kuin jo valmistunei-den ja työelämään siirtyneiden keskuu-dessa, he jatkavat.

Opiskelijat voivat vastatakaupunkien tietotarpeisiin

Tampereen kaupungin tutkimus- ja ar-viointipäällikkö Riitta Juusenahon mu-kaan kaupungit tarvitsevat osaamistatilasto- ja tutkimustiedon hallinnassasekä arvioinnissa.

– Ne tarvitsevat kaupungin toi-mintaympäristöä koskevaa tietoa sekäajankohtaista, luotettavaa ja analy-soitua tietoa kaupungin johdon, pää-töksenteon ja strategisen suunnitte-lun tueksi, Juusenaho listaa kaupun-gin tarpeita käyttää tutkimuksia ja

Miten työtä ja opintojavoidaan sovittaa yhteen?

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksenkoulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelmassa asetettiin tavoit-teeksi muun muassa työelämänhuomioiminen aiempaa vahvemmin uusissatutkinnoissa. Yhtenä huolenakehittämissuunnitelman taustalla oli työvoi-man saatavuus

opiskelijoita hyödykseen.Hän vieraili Tampereen yliopistol-

la järjestetyssä seminaarissa, jossa käsi-teltiin töiden ja opintojen yhteeenso-vittamista.

Jotta kaupungit pystyisivät tieto-tarpeitaan täyttämään, ne pyrkivät yh-teistyöhön esimerkiksi yliopistojenkanssa. Juusenahon mukaan esimerkkihyvästä yhteistyöstä on Tampereen yli-opiston Lapsuuden ja perheen tutki-muksen yksikön kanssa. Kaupunkienpalveluihin kuuluvat sosiaali- ja perhe-palvelut, jolloin tältä alueelta tarvitaanjatkuvasti ajankohtaistettua tutkimus-tietoa.

Kaupungit tarjoavat muun muas-sa graduaiheita opiskelijoilla, jotta hevoivat tutustua työelämään. Graduai-heiden lisäksi kaupungit tilaavat tutki-muksia, selvityksiä ja raportteja tieto-tarpeisiinsa.

Työssäkäyvät haasteitaopintojen suunnittelijoille

Joskus opiskelija keskeyttää opintonsaja lähtee kokonaan työelämään, kunnespalaa sieltä joidenkin vuosien kuluttuapäättämään opintojaan. Myös tällaisetopiskelijat asettavat haasteita yliopis-toille työelämän ja opintojen yhteen-sovittamiseksi.

Liisa Niinikangas veti konsulttina

Valmiiksi työn ohessa -hanketta Tam-pereen yliopistossa. Hankkeen tavoit-teena oli nopeuttaa työssäkäyvienopiskelijoiden valmistumista ja luodahyviä käytäntöjä, jotka jatkossakinmahdollistavat opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämisen.

– Tehtäväni oli nimenomaanauttaa opiskelijoita valmistumaan,joten toimin henkilökohtaisena neu-vojana ja tukijana, kertoo koulutus-ta ja konsultointia tarjoavassa OyLighthouse Consulting Ltd:ssä työs-kentelevä Niinikangas.

Hankkeeseen sisältyvä graduse-minaari oli räätälöity ajan, paikan jasisällön suhteen siten, että siinäotettiin huomioon opiskelijoidenelämäntilanteet niin työssä kuin ko-tonakin.

– Graduaihe pyrittiin nivomaanosaksi opiskelijan nykytilannetta tai tu-levaisuuden suunnitelmia vastaavaksi,selvittää työssäkäyvien graduryhmänvetäjä professori Sanna Talja Tampe-reen yliopiston informaatiotutkimuk-sen laitokselta.

– Monet valitsivatkin sitten omantyönsä liepeiltä graduaiheensa ja toisetsuuntautuivat ihan muualle, esimerkik-si sinne, mihin toivoivat suuntautuvan-sa tulevaisuudessa työelämässä, Taljajatkaa.

Joskus opiskelja siirtyy työelä-mään ilman tutkintoa ja palaamyöhemmin päättämään opin-tonsa

Mia Hemmingjatko-opiskelija,vapaa toimittaja

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 732

Voiko hyväksi neuvottelijaksi opiskella?Monet meistä “ammattineuvottelijois-ta” saattavat pitää itseään luonnonlah-jakkuuksina, joiden eteen vain kasau-tuu vaikeuksia ja muiden virittämiä an-soja. Mutta tosielämässä janeuvottelupöydässä on lainalaisuuksiaja kirjoittamattomia sääntöjä, jotkaosaamalla, tiedostamalla ja muistamal-la saadaan hyvä neuvottelutulos.

No, voiko hyväksi neuvottelijaksiopiskella? Yrityksen ja erehdysten kauttatietysti voi edetä, mutta Neuvottelutai-don oppaassa annetaan perusohjeita, joi-ta jokainen neuvottelija tarvitsee.

Ei tarvitse tuntea sydämentykytys-tä neuvotteluihin mennessä, jos koti-läksyt on hyvin tehty. Näin muistuttiAKAVAn entinen kansainvälisten asioi-den sihteeri Mona Hemmer. Tämä olihyvä ohje – vaikka kertoikin jotain

Monan koulutuksesta: opettaja.Käytännön neuvottelutoiminta

työmarkkinajärjestöissä ulottuu tupo-pöydästä paikalliseen ja henkilökohtai-seen sopimiseen. Tilanteet vaihtelevatja neuvottelijat muuttuvat.

TJS Opintokeskus on tehnyt tar-peellisen ja perusteellisen oppaan meil-le työmarkkinaneuvottelijoille. Koke-neet asiantuntijat FM Pentti Vanha-aho ja DI Keijo Mäkelä ovat työstäneetyhteistyössä akavalaisten ja sttk-laistenluottamusmiesten ja asiantuntijoidenkanssa tarpeellisen ja hyvin perusteelli-sen oppaan.

Tervetuloa neuvotteluiden kiehto-vaan maailmaan uuden neuvottelutai-don oppaan avulla.

Tilaukset: TJS Opintokeskus,toimisto@tjs-opintokeskus.fi

Markku Lemmetty

Työterveyslaitoksen julkaisemasta Työmurroksessa -artikkelikokoelmassa poh-ditaan, millaisin keinoin muutosta voi-taisiin ohjata kansalaisten ja yhteiskun-nan kannalta järkeviin suuntiin. Kirjaerittelee työelämän muutoksen nyky-tilaa ja muutosta koskevaa tutkimustaja pyrkii hahmottelemaan tutkimuksentehtäviä tästä eteenpäin.

Kirja ei esitä kattavasti koko tutki-muskenttää vaan kokoaa yhteen jou-kon erilaisia näkökulmia ajankohtaisis-ta työelämän ilmiöistä.

Vielä 1990-luvulla painotettiin tieto-tekniikan merkitystä, kun taas nykyisin tie-teen ja tekniikan vaikutuksia työhön tar-kastellaan monipuolisemmin. Monissa or-ganisaatiossa pyritään nykyäänmaksimaaliseen tehokkuuteen ja joustavuu-teen kaikkien resurssien osalta.

Työ murroksessa -kirjan 18 kirjoit-tajaa on huolissaan siitä, miten työ-

markkinat kehittyvät, kun kilpailu työs-tä jatkuu edelleen. Kirjoittajat ovat työ-elämän tutkimuksen asiantuntijoita.

He pohtivat keinoja yhtenäisyydenvahvistamiseksi niin, että ihmiset voisi-vat kokea työnsä ja siinä tapahtumassaolevat muutokset jälleen mielekkäinä jahallittavissa olevina.

Kirja koostuu 15 artikkelista, jotka ar-vioivat työelämän muutosta erilaisista nä-kökulmista, muun muassa painottaen su-kupuolijakojen keskeistä merkitystä.

Kirjan kokoamisesta vastannut tii-mipäällikkö Antti Kasvio Työterveys-laitoksesta näkee teoksen läpikäyvänäteemana huolen siitä, miten työelämänkoherenssi, yhtenäisyys ja mielekkyysuhkaavat kadota meneillään olevissamuutosprosesseissa.

Teosta voi ostaa muun muassaTyöterveyslaitoksen kirjakaupasta,kirjakauppa@ttl.fi.

Millainen on hyvä neuvottelija?

J u l k a i s u j a

Arvioita työelämän muutoksesta

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 33

N i m i t y k s i ä

Tradenomi Kirsti Hahl aloitti AKAVAntoimistossa viestintäyksikön sihteerinäheinäkuussa. Hän tuuraa Tarja Paajos-ta, joka on vuoden vuorotteluvapaalla.Hahlin tehtäviin kuuluu AKAVAn toi-miston sekä jäsenjärjestöjen viestinnäs-tä vastaavien ihmisten auttaminen vies-tinnällisissä asioissa. Toimenkuva onmonipuolinen.

– Lähetän tiedotteita, hoidan il-moitustrafiikkia ja mediaseurantaa, osal-listun tiedotustilaisuuksien järjestämi-seen, Hahl luettelee osan tehtävistään.

Hahlilla on pitkä kokemus erilai-sista asiakaspalvelutehtävistä. Hän työs-kenteli muun muassa miltei vuosikym-menen Finlandia-talossa tilaisuuskoor-dinaattorina.

Hahl lähti aikuisiällä opiskelemaantradenomiksi. Pääaineena oli markki-nointi, mutta opintoihin mahtui myöspaljon viestinnän kursseja. Sitä kauttaheräsi innostus viestintään.

– Viestintätehtävissä pääsee näke-

mään organisaatioiden kokonaisuuksiaja toisaalta näkee lähemmin myös, mi-ten organisaatio asettuu ympäröiväänmaailmaan, Hahl perustelee kiinnostus-taan viestintään.

Opintojen jälkeen hän on ollutviestintäalan töissä, viimeksi elintarvi-keturvallisuusvirasto Evirassa verkkotie-dottajana.

Soittimessa äänikirjoja

Kirsti Hahl liikkuu paljon: muun muas-sa ui, jumppaa ja pyöräilee. Häneen voitörmätä lenkkipolulla kuulokkeet kor-vissa, jolloin kuuntelussa on usein vie-raskielinen romaani.

Viime aikoina suosiossa ovat ol-leet ruotsinkieliset kirjat, mutta myössaksan ja englannin kielitaitoaan hän pi-tää yllä kuuntelemalla ja lukemalla kau-nokirjallisuutta.

Vieraat kielet ovat Hahlin rakkaim-pia harrastuksia jo nuoruusvuosilta.(KT)

Kirsti Hahlia kiinnostaa, miten viestitvoi ymmärtää eri tavoin.Kuva: Tarja Paajonen

Viestinnässä pitää tuntea työyhteisö läpikotaisin

Elokuussa äitiyslomalle jääneen SallaHeinäsen sijaisena toimii valtiotietei-den maisteri Noora Rikalainen. Häntutustuu paraikaa AKAVAn kansainvä-listen asioiden asiamiehen laajaan teh-täväkenttään. Siihen kuuluu muun mu-assa pohjoismaisen yhteistyön hoita-mista ja kansainvälisten järjestöjenkuten Kansainvälisen työjärjestö ILO:ntoiminnan seuraamista.

Eri vastuualueiden seuraamisen li-säksi asiamies kirjoittaa lausuntoja jaosallistuu erilaisten työryhmien työs-kentelyyn. Työ edellyttää myös melkosäännöllistä matkustamista. Elo-syys-kuussa Rikalainen on jo osallistunutPohjoismaiden korkeasti koulutettujenkeskusjärjestöjen foorumiin Islannissa jaPohjoismaiden ammatillisen yhteisjär-jestö PAY:n kokoukseen Latviassa.

– Esimerkiksi Riiassa kokouksissatoin keskusteluun akavalaisen yhteisönnäkökulman, Rikalainen kertoo.

Yhtenä syksyn ajankohtaisena ai-

heena hänellä on selvittää akavalaistenalojen maahanmuuttajien tilannetta.

– Pyrin saamaan liitoista tietoamaahanmuuttajajäsenten ongelmista jaerityistarpeista.

AKAVAn jäsenjärjestöistä enitenmuualta Suomeen muuttaneita jäseniäon OAJ:ssä ja Lääkäriliitossa.

Mielenkiinto yhteiskuntaanperäisin nuoruusvuosilta

Yhteiskunnallinen vaikuttamishalu jakiinnostus poliittiseen historiaan syttyi-vät Noora Rikalaisessa, kun hän oli kou-luaikana vaihto-oppilaana entisenDDR:n alueella. Valtio-oppia pääainee-na opiskellut Rikalainen on työskennel-lyt yliopistossa tutkimusavustajana pro-jektityössä, joka oli lähellä oman gra-dun aihetta.

Ulkomaan komennuksella hän oliBrysselissä Helsinki EU-toimistossa, jon-ka ylläpitäjinä ovat Helsingin yliopistosekä kaupunki ja Uudenmaan liitto.

Tehtävänä oli eri Euroopan unioninpolitiikka-alueiden seuraaminen ja niis-tä tiedottaminen Suomeen.Vapaa-ajan harrastuksista Rikalaisellekuntoilu on tärkein. Hän käy mielelläänelokuvissa, joita hän katsoo laidasta lai-taan sekä seuraa nykytanssia säännölli-sesti. (KT)

– Muuttuvassamaailmassaedunvalvontaaon oltava entistäenemmän, jottamuutoksiin voisopeutua, NooraRikalainenarvioi. Kuva:TuulikkiHolopainen

Akavalaista näkemystä kansainvälisiin asioihin

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 734

A k a v a l a i n e n 4 | 2 0 0 7 35

N y t t f r å n A K A V A

Ett antal arbetsgrupper och kommit-téer har utsetts för att förverkliga re-geringsprogrammet. Regeringens spe-cialprogram har också fått sina “dra-gare”. Nu analyserar man hur arbetet skallstruktureras så att man inte samtidigt görsamma arbete i olika grupper.

Arbetsmarknadsorganisationer-na var inbjudna för att yttra sig omberedningen av politikprogrammetför arbete, företagande och arbetsli-vet. Programmet utlovar en ny fin-ländsk modell, som strävar till att fin-na ett bättre fungerande sambandmellan säkerhet och flexibilitet i ar-betslivet.

Löntagarna har varit mycket rest-riktiva till ökad flexibilitet i arbetsli-vet, ifall det skulle innebära att man iarbetsrätten luckrade upp skyddet förlöntagarna. AKAVA publicerade sen-

aste vår sina mål för arbetslivet ochdem försöker vi få med i politikpro-grammet som sträcker sig över helaregeringsperioden. Ett problem meddetta program tycks vara att det tarupp samma frågor som många andraprogram, till exempel problematikenkring tillgång och efterfrågan och ut-bildningspolitiken.

Problemen med tillgång och ef-terfrågan, som kan försvåra arbets-marknadens funktionalitet, utredsnämligen både i en arbetsgrupp somleds av finansministeriets statssekre-terare Raimo Sailas och en arbetsg-rupp om flexsäkerhet som leds av ar-betsminister Tarja Cronberg.

Nytt arbets- ochnäringsministerium

Sammanslagningen av handels- och

industriministeriet med arbetsminis-teriet har utpekats som vår störstaadministrativa reform. Det nya minis-teriet inleder sin verksamhet från bör-jan av nästa år och kommer även attomfatta en del av inrikesministerietsregionalförvaltning.

Regeringen har under sommarengjort sina strategiska linjedragningar,vilka nu verkställs. AKAVA och FOSUär representerade i olika arbets- ochuppföljningsgrupper.

AKAVA har varit positiv till ettökat samarbete mellan arbetslivet ochföretagsvärlden, för att till exempel fåutbildningens kvantitet och kvalitetatt motsvara arbetslivets behov. Sam-tidigt bör staten föregå med gottexempel och genomföre en saklig för-valtningsreform för sin personal.

Regeringens projekt och program sysselsätteräven arbetsmarknadsorganisationerna

Arbetsplatsvåld eller hot om våldupplevs som en allt mer allvarlig riskpå många arbetsplatser där arbetsta-garna jobbar i direkt växelverkan medpatienter, elever eller klienter. Inomhälsovården, socialvården och under-visningssektorn har man inlett diskus-sioner om arbetstagarnas behov av enlikadan officiell fysisk okränkbarhet,som poliserna har i sina tjänstutövan-den. I så fall skulle våld eller hot omvåld ses som motstånd mot myn-dighet och få ett hårdare straff.

I AKAVAs arbetsmarknadsunder-sökning 2006 utreddes akavamedlem-marnas erfarenheter av arbetspalts-våld i det egna arbetet eller på denegna arbetsplatsen. Fler än var femtesvarande hade under det föregåendeåret upplevt våld på arbetsplatsen.

Arbetsplatsvåldet är mest frekventinom den kommunala sektorn. Var an-nan kommunalt anställd läkare angav attpersonalen på den egna arbetsplatsen

hade utsatts för hot om våld.Det visade sig att det mest

riskfyllda arbetet för akavamedlem-marna var arbete bland elever. När-mare 90 procent av de som utsattsför våld inom den kommunala un-dervisningssektorn angav att våldetvar förknippat med elever.

Preventiva åtgärder påmånga arbetsplatser

I enkäten frågades hur akavamed-lemmarna upplevde att man på ar-betsplatsen hade försökt förebyggariskerna för arbetsplatsvåld. 59 pro-cent av de svarande ansåg att manpå den egna arbetsplatsen på nå-got sätt försökt eliminera riskernaför arbetsplatsvåld. Prognoserna va-rierade dock mellan arbetsgivarsek-torer och avtalsområden. Som fö-rebyggande åtgärder hade manbland annat använt skolning samtolika arbetsmiljöåtgärder.

Diskussioner om preventiva åt-gärder hade särskilt förts på de plat-ser där riskerna för arbetsplatsvåldär stora. Två av tre kommunalt ans-tällda läkare och 59 procent av deövriga kommunalt anställda akava-medlemmarna svarade att man påderas arbetsplatser diskuterat pre-ventiva åtgärder och möjligheter attge hjälp. Användningen av preven-tiva åtgärder ökar ifall den svarandesjälv råkat ut för arbetsplatsvåld.Trots det ansåg var tredje offer förarbetsplatsvåld att man på ar-betsplatsen inte vidtagit några somhelst preventiva skyddsåtgärder motvåldet.

Uppgifterna för AKAVAs ar-betsmarknadsundersökning 2006gäller oktober 2006 och insamladesmed ett tre procents sampel. Enkä-ten sändes till 9 080 akavamedlem-mar. Svarsfrekvensen var 40 procent.

Arbetsplatsvåld ett hot ävenpå akavamedlemmarnas arbetsplatser