Akavalainen3 | 2 0 0 7Ti e d o t u s l e h t i a k a v a l a i s i l l e v a i k u t t a j i l l e

Puheenjohtaja Viljanen:Iloista ilmettä akavalaiseen yhteisöön

Sopimuskierros nytkähti liikkeelle

Akavalaiset: Palkkaus vastaamaan osaamista

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 72

P ä ä k i r j o i t u s

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400faksi (09) 142 595http://www.akava.fiTiedotus faksi (09) 148 1140Päätoimittaja Hannamaija Helanderhannamaija.helander@akava.fiToimitussihteeri Kirsi Tamminen,kirsi.tamminen@akava.fiToimituksen sihteeri ja taittoTarja Paajonen, tarja.paajonen@akava.fiKäännökset Mona Hemmer

ISSN 1795-8822

lmoitusmyynti AcaCom Media Oy,Myyntipäällikkö Osmo Ignatiusgsm 041 515 5454, faksi 020 743 9909

Aikakauslehtien liiton jäsen

PainopaikkaKirjapaino Uusimaa

Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2007

Kannen kuva: Kuvatoimisto Gorilla/Petri Artturi Asikainen

4 Sopuisa liittokokous linjasi suuntaa

6 Rempseä puheenjohtaja astui remmiin

7 Piekan vuosina AKAVAsta kehkeytyi

oikea keskusjärjestö

10 Viisi visaista

11 Hallitus edistää yhteistyötä

työmarkkinajärjestöjen kanssa

12 YTN perää kunnon korotuksia

14 Vaikea vääntö edessä

16 Rahoitusala ryhtyy sopimaan palkankorotuksista

myös paikallisesti

18 Suomalaiset arvostavat ammattiliiton antamaa turvaa

20 Työntekijät ovat tyytyväisiä kuntaliitoksiin

21 AKAVAn linjaukset saavat vahvaa tukea kentältä

22 Hyvä hiljainen tieto näkyväksi

24 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistarpeet

valmistelussa

26 Lisää palkkaa ja jäseniä, mutta vähemmän pätkätöitä

27 Onko WTO-neuvotteluista maailman kaupan

vapauttamiseen?

28 Julkaisuja

29 Palkansaajat tyytyväisiä joustaviin järjestelyihin

30 Kolumni: Milloin koulutetut järkiintyvät?

31 Toimihenkilöt tuntevat turvattomuutta töiden

jatkumisesta

32 Käppyrä kertoo

34 Opiskelijat

36 Tutkittua

37 Ajankohtaista

38 Sähköposti yksityisasia lakiesityksessä

39 Nytt från AKAVA

Akavalainen 3 |2007

Hannamaija Helander

Käännäpä eteesi edellinen sivu, kansikuva. Kuvan pikkupoikaon saattanut narrata hauen koukkuunsa ihan omin avuin,mutta on tuskin kiskonut sitä yksin rantaan saakka. Poikanenei ole välttämättä ollut vavan varressa lainkaan.

Työelämässäkin kunnon saaliin narraamiseen tarvitaanapua. Siksi AKAVA vaatii luottamusmiehen asemaan parannus-ta. Luottamusmiehen on toivotonta neuvotella työpaikallaedustamiensa ihmisten asioista, jos häneltä pantataan olennai-sia tietoja. Vastuullisesta tehtävästä on myös saatava parempikorvaus, ja luottamusmiesten työsuhdeturvaa pitää vahvis-taa. Nyt asia on entistä ajankohtaisempi, kun paikallinen sopi-minen yleistyy.

Tällä neuvottelukierroksella finanssiala ehätti akavalaisistaensimmäisenä tehdä uuden työehtosopimuksen. Se ei olekaanmikä tahansa sopimus, sillä se tuo meille aivan uusia käytäntö-jä. Sopimukseen kuuluvat keskeisesti palkkakeskustelut, joissaesimies ja alainen arvioivat asetettuja tavoitteita, tuloksia jasiitä palkitsemista.

Ruotsissa vastaava käytäntö on ollut yleinen jo ainakinviisitoista vuotta. Siellä työmarkkinajärjestöt saattavat sopiayleisestä kustannusraamista, mutta työpaikkojen palkkakes-kusteluissa neuvotellaan yksilöllisistä sopimuskorotuksista. Tä-män seurauksena naapurimaassamme korkeasti koulutettujenpalkat ovat nousseet yleistä korotustasoa enemmän.

Mihin sitten ammattijärjestöjä enää tarvitaan, jos palkas-takin neuvotellaan henkilökohtaisesti? Ruotsissa palkkaneuvot-telujen alettua esimerkiksi sikäläinen Psykologiliitto joutui palk-kaamaan liittoon lisää väkeä, joka kiertää ympäri Ruotsia kou-luttamassa jäseniään henkilökohtaisten palkkaneuvottelujensaloihin. Tulokset ovat olleen erinomaisia – eikä tämä ei olekalavale.

Kalaonnea kaikille akavalaisille!

Verkot veteen

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 3

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 3

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Matti Viljanen

Liittokierroksen neuvottelutoiminta on jo osittain täydessävauhdissa. Niin liittokierroksen kuin tulopoliittisen koko-naisratkaisunkin yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, ettäakavalaiset sitoutuvat vahvasti esitettyihin tavoitteisiin. Sik-si viestin JUKO:n, YTN:n ja KTN:n tavoitteista pitää kuu-lua jokaisella työpaikalla.

Toivonkin, että jokaisessa työyhteisössä, missä akava-laisia on, pidetään tilaisuuksia, joissa huolehditaan järjestäy-tymisestä ja tavoitteiden selkiyttämisestä, jotta jokainentuntee ne omikseen ja voi niitä aidosti puolustaa. Akavalai-nen me-henki tavoitteiden tueksi on välttämätöntä.

On loistava asia, että Suomeen on iskostunut sanontaSuomi elää osaamisesta. Iso mutta on, miten Suomi aidos-ti kykenee huolehtimaan siitä, että osaaminen myös kan-nattaa. Siihen tarvitaan huomattavia korjausliikkeitä, ja työ-hön on ryhdyttävä välittömästi. Osaamista on aidosti ar-vostettava niin palkanmuodostuksessa kuin verotuksessa.Talkootyö ja rankaiseva verotus eivät tue osaamista.

Vaikka nyt käydään liittotason neu-votteluja, kolmikantainen valmistelu jat-kuu. Iloksemme on todettava, että AKA-VA onnistui hyvin tavoitteissaan sähköi-sen viestinnän tietoturvalainsäädännönvalmistelussa. Muut palkansaajajärjestötolivat jo hyväksyneet ja luovuttaneet,vaikka yksilön suojaan kohdistuva turvaoli vajavainen. Meidän ponnistuksillam-me omat edustajamme neuvottelu-

Me-henki on voittajan tie

pöydässä onnistuivat saavuttamaan kunnollisen lopputu-loksen. Siinä on otettu huomioon niin ay-toimintaan kuinhenkilökohtaiseen elämään liittyvän viestinnän salassapito,liittyy se sitten ihmisen terveyteen, perheasioihin tai talou-teen. Nämä asiat koskevat jokaista, jolla on töissä käytös-sään tietokone ja siihen liittyvät viestintäyhteydet. Yksilö-suoja ja ay-toiminnan mahdollistaminen ovat palkansaaja-liikkeelle tärkeitä kysymyksiä.

Haluan puheenjohtajakaudellani edistää hyvin avointavuoropuhelua, koska vain sillä tavalla voidaan asioita aidos-ti ja oikeasti edistää. Kaikki tiedämme, että asiantuntijaor-ganisaation hallinta vaatii vahvaa tunneälyä ja tiedämmemyös sen, että kateus, katkeruus ja kaunaisuus voi tuhotaminkä tahansa organisaation. Siksi erilaisuuden sietäminenja yhteistyö ovat keskeisellä sijalla akavalaisessa yhteistyös-sä.

Kiitän lämpimästi siitä tuesta, jonka puheenjohtajava-linnan yhteydessä sain. Se on myös osoitus akavalaisesta

sivistyksestä, jolla on merkitystä AKAVAnyhtenäisyyden, julkikuvan ja akavalaisenme-hengen vahvistamiseksi. Arvostansuunnattomasti sitä yksimielisyyttä, jokaloppuratkaisun yhteydessä ilmaantui.

Toivotan kaikille oikein miellyttävää,virkistävää kesää. Lomien jälkeen tapaam-me innostuneina ja valmiina kohtaamaansyksyn haasteet. Tehkäämme AKAVAstailoinen ja positiivinen keskusjärjestö.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 74

Marketta

Harinen

tiedottaja

Suuntaviivat vuosille 2008-2011 pääte-tään vasta syksyn liittokokouksessaNiissä linjataan akavalaisen edunval-vonnan keskeiset asiat laajan järjestö-käsittelyn jälkeen.

AKAVAn hallitukseen valittiin pu-heenjohtajaksi siirtyvän Matti Viljasentilalle Aleksei Solowjev Uudesta In-sinööriliitosta ja hänen paikalleen va-rajäseneksi Hannu Saarikangas samas-ta liitosta. Hallituksesta eronneidenTEKin Jukka Mäkelän ja OAJ:n LiisaSourin tilalle valittiin Kati Korhonen-Yrjänheikki TEKistä ja Anders RuskOAJ:stä. Varajäsenenä tähän saakkatoimineen Ruskin tilalle tuli uudeksi va-rajäseneksi Matti Lahtinen OAJ:stä.Varajäsenen tehtävistä eronneiden TE-Kin Ari Åbergin ja Akavan Erityisalo-jen Helena Lamposen tilalle valittiinRalf Forsén TEKistä ja Kalevi Juntu-nen Akavan Erityisaloista.

Liittokokous asetti myös OAJ:nErkki Kangasniemen luotsaaman vaa-livaliokunnan valmistelemaan uudenhallituksen kokoonpanoa. Hallitus va-litaan syksyn liittokokouksessa vuosille2008-2011.

Sopuisa liittokokous linjasi suuntaa

Vaikka uuden puheenjohtajan valinta nousi AKAVAn liittokokouksen kiistattomaksi ykkösasiaksi, kokousväki sai joennakkoon yhteenvedon seuraavan nelivuotiskauden suuntaviivoista. Nykyisiin ei ole tulossa olennaisia muutoksia,mutta evästyspuheenvuoroissa kaivattiin selkeämpiä kannanottoja muun muassa naisvaltaisten alojen palkkaratkaisujentukemiseksi ja työpaikkatason toiminnan tehostamiseksi.

Pääministeri Matti Vanhanen (keskellä) varoitteli liittoja hallitsemattomastapalkkakilpailusta ja lupasi hallituksen osallistuvan omalta osaltaan paikallisensopimisen ja luottamushenkilön aseman edistämiseen. Vanhasen lisäksiliittokokoukselle toivat tervehdyksen valtion työmarkkinajohtaja TeuvoMetsäpelto (toinen vasemmalta) ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen(Vanhasen oikealla puolella). Vasemmalla istuu Elinkeinoelämän keskusliitonjohtaja Arto Ojala. Taustalla näkyy AKAVAn entinen puheenjohtaja MikkoViitasalo.

Kuvat

Antonin Halas

Akavan Erityisalojen puheenjohtajaJorma Rihto ja toiminnanjohtaja SallaLuomanmäki sekä muita Erityisalojenväkeä onnittelemassa Matti Viljasta.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 5

Helle helli liittokokousväkeä HelsinginMessukeskuksen kongressisiivessä.

Flooran päivillä päästiin tunnustelemaan neuvottelukier-rosta rennoissa merkeissä. OAJ:n puheenjohtaja ErkkiKangasniemi (vasemmalla) ja Kunnallisen työmarkkinalai-toksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vaihtoivatkuulumisia.

AKAVAn perinteistä Flooran päivää juhlittiin liittokokouk-sen jälkeen tällä kertaa Oivan päivänä. Väkeä oli paikallarunsaasti, sillä liittojen väki ja yhteistyökumppanithalusivat tavata uuden puheenjohtajan heti tuoreeltaan.

Tekniikan Akateemis-ten Liitto TEKinpuheenjohtaja MerjaStrengell ja toimin-nanjohtaja HeikkiKauppi liittokokouk-sen tauolla. Kauppioli yksi puheenjohta-jaehdokkaista.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 76

Uuden Insinööriliiton puheenjohtajaMatti Viljanen valittiin toukokuisessaAKAVAn liittokokouksessa puheenjoh-tajaksi ilman äänestystä. Puheenjohta-jaehdokkaista ainoana hänelle oli tut-tua jo entuudestaan ykkösmiehenrooli.

– Koko yhteiskunnassa on me-neillään suuri murros ja kokemuksestaon apua muutoksen johtamisessa, Vil-janen arvioi.

Hänen puheenjohtajakautensaalussa käydään pitkästä aikaa liittota-son sopimuskierrosta. Tuore puheen-johtaja antaa liitoille evääksi asettaaniin kirkkaat ja selkeät neuvotteluta-voitteet, että jokainen jäsen ymmär-tää ne. Muuten tavoitteisiin ei sitou-duta.

– Työmarkkinapolitiikka on voi-mapolitiikkaa, vain kyllin vahvat liitotsaavat haluamansa sopimukset.Viljasen mukaan osalla akavalaisista lii-toista on vielä syytä kehittää vahvuut-taan. Niiden on opittava ymmärtä-mään työmarkkinamallia, jotta voivatkehittää omaa toimintaansa.

– Välillä puhe on todella neitseel-listä tähän raakaan maailmaan, Vilja-nen kärjistää.

Hän kannustaa jäsenjärjestöjä tu-kemaan toinen toisiaan, sillä mitä vah-vempia liitot ovat, sitä vahvempi onAKAVA. Siinä missä osalle jäsenkunnas-ta ongelmana on matala palkkataso,toisilla on ongelmana vaikkapa ylipit-kät työpäivät. Yhtenä ongelmana onkorkea verotus.

Osaajille osaajien palkka

Akavalaisten käsissä ovat muun mu-assa johtamiskulttuurin, organisaatioi-den tai yleisen kilpailutilanteen muu-tosten vaativimmat tehtävät. Kun

Rempseä puheenjohtajaastui remmiin

Intoa täynnä, kuvailee AKAVAn uusi puheenjohtaja Matti Viljanen tunnelmiaan, kun uusi pesti on kestänyt vuoro-kauden verran. Uuden työpaikan käytännön asioita hän vasta opettelee, mutta johtamisen Viljanen taitaa hyvin.

Kirsi Tamminen

tiedottaja

Suomi elää osaamisesta, osaajilla on ol-tava ykkösasema yhteiskunnassa jaosaamisensa arvoinen palkka.

– Jos tätä väestönosaa ei kuun-nella, työmotivaatio ja jopa moraalilaskevat, Viljanen muistuttaa.

Jatkuva palkkakuoppa ja tietoi-suus eurooppalaisten kollegoiden tup-lapalkoista voi johtaa välinpitämättö-myyteen, joka heijastuu koko suoma-laiseen työelämään.

Yhtenä esimerkkinä Viljanen mai-nitsee korkeakoulualan, jossa on sur-keat palkat kansainvälisesti verrattuna,vaikka juuri sinne Suomen kannaltaolisi saatava huippuosaajat. Korkeakou-luihin on kasautunut myös luvatto-man paljon epätyypillisiä työsuhteita,muun muassa lyhyitä määräaikaisuuk-sia.

Viljanen kantaa huolta myös esi-merkiksi kulttuuri-, palvelu- ja uudenteknologian aloista. Niillä työskenteleepaljon epätyypillisissä työsuhteissa ih-

misiä, jotka sopisivat akavalaiseen yh-teisöön.

– Se väki on heitteillä eikä min-kään keskusjärjestön hallussa.

Jäsenten tahto ykkösasia

Huippuosaajien kanssa on mielekästäja motivoivaa työskennellä, Viljanenvastaa kysymykseen, millaista on joh-taa AKAVAn organisaatiota.

– Minkä tahansa alan johto onakavalaisessa ympäristössä.

Keskusjärjestön hallituksessa yli15 vuotta ollut Viljanen kuvaileehallitusta hieman jäykäksi ja toivootuovansa puheenjohtajana hiemanrennompaa meininkiä. Hän kertooolevansa joukkuepelaaja: muita kuun-telemalla saavuttaa yhteisen näke-myksen. Mutta sivusta johtamista hänei voi sietää.

– Olen nopea päätöksentekijä,en mikään vitkuttelija.

Puheenjohtajan moton mukaan

AN

TO

NIN

H

ALA

S

Vasta valittu puheenjohtaja Matti Viljanen korostaa, että AKAVAn on kuunnel-tava koko jäsenkunnan tahtoa ja sitä on kunnioitettava sekä arvostettava.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 7

positiivisilla asioilla on positiivinen lop-putulos. Hän haluaa akavalaiseen yh-teisöön iloista ilmettä ja me-henkeä.Työyhteisössä on tärkeää hallita nega-tiiviset tunteet. Kateutta, katkeruuttatai kaunaa ei saa purkaa muihin, vaanon kerrottava suoraan, jos ne johtu-vat työyhteisöstä. Yksityiselämäänkinkuuluvat huolet voi mainita, jos itseniin haluaa.

– Itse olen esimerkki. Jos minämökötän, niin koko organisaatio mö-köttää.

Eikä Viljasta mököttäjänä tunne-ta, vaan iloisena ja nauravana. Hilja-nen-Viljanen on vauhdikas ja omien sa-nojensa mukaan tasapuolinen sekä oi-keudenmukainen. Töissä pärjäämisessämerkittäviä ovat osaaminen ja tulok-set, korvien väli ratkaisee.

Tuttavia ylikeskusjärjestörajojen

Matti Viljanen on pitkän linja konkarityömarkkinakentällä. Hän perusti en-simmäisen akavalaisen aluetoimistonPoriin. Sittemmin valtakunnallinen työ-markkinapolitiikka on vienyt miehen.

– Akavalaiset tuntuvat ajoittain kärsivän sii-tä, että järjestö jää julkisuudessa isompienSAK:n ja STTK:n varjoon. Matti Viljasen ai-kaan tästä ei luulisi olevan huolta. “HiljanenViljanen” osaa kyllä pitää meteliä sekä itsensäettä edustamansa järjestön puolesta.

Viljanen on rempseä, jopa reteä. Häntäon verrattu renessanssiruhtinaaseen. Hän onmyös suuri herkkusuu.

Matti on verraton seuramies, ehdotto-masti AKAVAn hauskimpia ihmisiä. Sosiaali-suudesta on noissa töissä suuri apu.

Insinööriliiton ja YTN:n puheenjohtaja-na Viljasen viesti on ollut yksinkertainen: insi-nöörien ja muiden ylempien toimihenkilöidenpalkat ylös ja verot alas. Aika näyttää, oppii-ko hän ajamaan myös pienipalkkaisen, kor-keasti koulutetun, julkisella sektorilla työsken-televän naisen asiaa.

Työmarkkinatoimittaja

– Matin vahvuuksina puheenjohtajan vaati-vaan tehtävään koen hänen omaavan laajankokemuksen akavalaisesta työmarkkinakentäs-tä ja keskusjärjestöpolitiikasta. Hänellä on erin-omaista taitoa ja kykyä edustaa niin Akavan

Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajaLauri Ihalaisen Viljanen on tuntenutpitkään: hän arvostaa kollegaa rehtinäja selkärankaisena palkansaajien puo-lestapuhujana.

– STTK:n suhteen tilanne on il-keä eikä selkään puukotus ole hyväyhteistyön alku.Korkeasti koulutettujen työmarkkina-keskusjärjestön puheenjohtaja toivoo,että omassa järjestössä ei ikinä molla-ta naapureita.

– Oma putiikki on pidettäväpuhtaana.

Työnantajapuolen EK:n porukkaon hyvin tuttua, samoin kuntapuoli.Valtiopuolella on eniten uusia tutta-vuuksia, vaikka sekään kenttä ei oletäysin vierasta.

Eri alojen yhteiskunnalliset vaikut-tajat ovat tuttuja myös Helsingin Suo-malaisen Klubin kautta. Klubilla Vilja-nen on toiminut muun muassa vara-puheenjohtajana.

Vain tulevaisuutta voijohtaa

Viljasen sydäntä lähellä on nuoriso,

josta on hänen mielestään pidettävähyvää huolta AKAVA-yhteisössä. Nuo-rissa on tulevaisuus, joka on muuten-kin kiinnostuksen kohde. Hän lukeemielellään tulevaisuutta koskevaa tut-kimusta – tosin myös muutakin tutki-musta.

Nuorisoon Viljasella on hyvä kon-takti lähipiirissä. Kolme, jo aikuista las-ta ovat omineet isän koulutusmyön-teisyyden. Vanhempi tytär valmisteleetyön ohessa psykologian väitöskirjaa.Poika opiskelee kaupallisia aineita januorempi tytär biokemiaa.

Vapaa-ajalla Viljanen harrastaamuun muassa metsästystä, joka onennen kaikkea luonnossa liikkumista.

– Voin olla metsässä ottamattapyssyä pois pussista koko reissun ai-kana.

Nuoruuden harrastuksista on säi-lynyt postimerkkeily. Iso osa vapaa-ajasta kuluu Laitilassa, jossa Viljasen sie-lu asuu, vaikka mies itse asustelee Hel-singin Töölössä. Suku on peräisinLaitilasta ja sinne on noussut kesämök-ki. Pihapiiriä on kunnostettu omin kä-sin.

Muut Matti Viljasesta:yksityistä kuin julkista sektoria – meitä kaik-kia akavalaisia.

Hänellä on myös vahvan ihmisen hersy-vän positiivinen ja energinen itsetunto, mie-leen jäävää karismaa ja sopivaa räväkkyyttä-kin, mitä joukkojen innostaja tarvitsee. Tämäuudenlainen ja raikas tyyli on hyväksi vaihte-luksi akavalaisille. Lisäksi Matti on osoittanutaiemmissa toimissaan muutosjohtajan taitoja,joille pitäisi olla tarvetta ja tilausta nyt myöskeskusjärjestössämme.

Toivon, että jokainen meistä omassa roo-lissaan sitoutuu tukemaan häntä vaativassatehtävässään – hänen onnistuminen, onkoko keskusjärjestön, meidän kaikkien onnis-tumista.

AKAVAn hallituksen jäsen

– Matti tukee ja kannustaa jokaista eikä ar-vostele ketään henkilökunnasta takanapäin.Matti antaa vapauden toimia.

Adjektiiveilla ilmaisten: luotettava, avoin,syvällinen, herkkä, taiteellinen, luova, rehelli-nen, iloinen, sitkeä, voimakas.

Uuden Insinööriliiton työntekijä

– Matti on herkästi innostuva ja asioitaeteenpäin vievä. Hänellä on myös kyky in-nostaa muita. Ajatuksia piisaa ja ne voivatolla perinteisiin kaavoihin tottuneille yllättä-viäkin. Räväkkyys tuo hänelle ansaittua nä-kyvyyttä.

Alaisilleen hän antaa valtuuksia ja vas-tuuta. Kyse on perusluottamuksesta mui-hin nähden. Toisaalta Matti tarvitsee ym-pärilleen esikunnan, joka toteuttaa hänenajatuksiaan ja valmistelee asiat.

Ylipitkiä filosofisia muistiota hänelle eikannata lähettää kuin Satakunnan saunansytykkeeksi. Tiivis suoraan asiaan käyvä esi-tystapa käy sen sijaan kaupaksi.

Ihmisenä hän on inhimillinen ja tasa-puolinen eikä kumartele tittelien tai turhan-tärkeiden hierarkioiden edessä. Eikä hän sie-dä itsekään kokkaroijia tai nuoleskelijoita.

Jos AKAVAssa olisi 2000-luvun alussauskottu hänen kaukonäköistä suositustaanostaa Tallinnasta kiinteistö Viron keskusjär-jestö TALOn tukemiseksi, kylvettäisiin Pasi-lassa nyt rahassa. Tallinnan kiinteistöjen hin-nat ovat moninkertaistuneet tuosta päiväs-tä.

AKAVAn työntekijä

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 78

– Sitä ei olisi aikoinaan kukaan usko-nut. Seuraaja voi potkaista oven ko-konaan auki.

Kun 24-vuotias opiskelijajärjestöTuhatkunnan pääsihteeri siirtyi vuon-na 1973 AKAVAn järjestösihteeriksi,akateemisten keskusjärjestöä pidettiinherraklubina, jossa vasta harjoiteltiinedunvalvontaa.

Nyt kaikki on toisin. 1970-luvunalun noin 40 000 jäsenen keskusjärjes-töstä AKAVA on kasvanut lähes puo-len miljoonan korkeasti koulutetun jä-senen aidoksi työmarkkinakeskusjärjes-töksi. Kehitys on ollut huima.

Piekka oli junailemassa nykyistäOpettajien Ammattijärjestöä OAJ:täAKAVAn jäseneksi toimihenkilökeskus-järjestö TVK:n kanssa käydyn tiukankisan jälkeen heti taloon tultuaan.OAJ:stä tuli keskusjärjestön suurin liit-to, kun se liittyi AKAVAan 1976. OAJ:nvanavedessä seurasivat Insinööriliitto,nykyinen TEK, Ekonomiliitto ja Farma-sialiitto. Muutamassa vuodessa keskus-järjestön jäsenmäärä kolminkertaistui.

Ponnekas järjestösihteeri sai seu-raavaksi tehtäväkseen työtaisteluorga-nisaation rakentamisen. Herraklubinjälkimaininkeja eläneen järjestön sisällätyö ei välttämättä ollut helppoa ja yk-sikertaista: hankkeella on vastustajia,joiden mielestä moinen ei sopinut aka-teemisten maailmaan. Piekan erotta-mistakin esitettiin.

Työtaisteluorganisaatio oli valmis,kun kuntapuoli päätyi työtaisteluunvuonna 1984 lakkopäällikkönään RistoPiekka. Voitokas työtaistelu vahvistikoko AKAVA-yhteisöä.

Yhteistyötä jakansainvälisyyttä

Piekan AKAVA-vuosiin mahtuu paljon.

Marketta

Harinen

tiedottaja

Piekan vuosina AKAVAstakehkeytyi oikea keskusjärjestö

Risto Piekan piippu tuprahtelee nyt Sammatin Kirmusjärven maisemissa. Siellä kalat odottavat ottajaa ja metsätsamoilijaa. Piekka sanoo jättävänsä AKAVAn puheenjohtajan tehtävän hyvillä mielin: tulosta on syntynyt ja oviavattu raolleen hyvälle sopimuspolitiikalle.

Keskusjärjestöstä kehittyi vähitellenvarteenotettava vaikuttaja, joka avasiuusia suhteita sekä Suomessa että ul-komailla.

Naapurimaahan Neuvostoliittoonviriteltiin siteitä, kun haluttiin osoittaaAKAVAn tukevan Suomen virallista ul-kopoliittista linjaa. Sittemmin kansain-välinen toiminta ja edunvalvonta ovatlisääntyneet huomattavasti. Niistä ontullut osa keskusjärjestön arkipäivääerityisesti Euroopan unioniin liittymi-sen myötä. Piekka teki töitä unioniinliittymisen puolesta Kalevi Sorsan ve-tämässä työryhmässä.

Paljolti Piekan viime syksyn vään-nön ansiota on, että palkansaajien yh-teisessä Brysselin toimistossa on tätänykyä ensimmäinen akavalaistaustai-nen johtaja Ari Åberg.

Piekka oli mukana käynnistämäs-sä palkansaajakeskusjärjestöjen välistäyhteistyötä. Vuonna 1978 hän jaSAK:n silloinen järjestösihteeri LauriIhalainen laativat vieläkin voimassa ole-vat menettelytapaohjeet tälle järjestö-yhteistyölle.

– Asiakirja perustuu molemmin-puoliseen luottamukseen. Luottamuson työmarkkinatoiminnan keskeinenydin, Piekka sanoo.

Piekan aikana AKAVAn sääntöjäon rukattu moneen kertaan. Yksi mer-kittävistä muutoksista oli, kun 1980-luvun alussa päätöksenteko-organisaa-tiota uudistettiin niin, että liitot saivatjärjestöedustuksensa suuruuden mu-kaan. Toinen kauaskantoinen päätöson ollut julkisen ja yksityisen sektorinerillisten neuvottelujärjestöjen perus-taminen YTN ja AKAVA-JS, josta tulisittemmin lyhyesti JUKO.

– Neuvottelujärjestöjen rakenta-minen oli tuskallinen prosessi, sillä yk-

simielisyyden löytyminen oli äärimmäi-sen hankalaa, Piekka kertoo.

Lopulta yksimielinen ratkaisu syn-tyi periaatteella “ne päättävät, joita asiakoskee”.

– Päätös vihloo vieläkin monia,vaikka se pelasti AKAVAn yhtenäisyy-den. Näin myöhemmin arvioitunaAKAVA oli silloin kymmenen vuottamuita edellä.

Hyvät viime vuodet

Piekka on tyytyväinen kahdeksan pu-heenjohtajavuotensa saldoon. Viimei-simmät palkkaratkaisut ovat olleetakavalaisille ryhmille oivallisia, keskus-järjestön historian parhaita. 1970- ja80-lukujen solidaarisesta palkkapolitii-kasta on vihdoin luovuttu, on kehitet-ty työn vaativuudesta ja koulutukses-ta palkitsevia palkkausjärjestelmiä javerotusta on kevennetty. Ei vieläkäänriittävästi, mutta pää on saatu auki.

– Vasta 2000-luvulla AKAVA onsaavuttanut perustamiskokouksessaanvuonna 1950 asetetun tavoitteensa.Koulutusta, tuloksen tekoa ja vastuu-ta arvostetaan sekä palkka- että yh-teiskuntapolitiikassa. Se näkyy voimas-sa olevassa tuloratkaisussa, muttamyös hallitusohjelmassa, Piekka huo-mauttaa.

Työelämää on rakennettu kolmi-kantaisesti, tuloksekkaasti. Viimeisim-piä hyvän yhteistyön hedelmiä ovatesimerkiksi yt-laki ja muutosturva, työ-aikapankki sekä työn ja perheen yh-teensovittamista helpottavat lait.

– On ollut onni, että olen saa-nut olla mukana kehittämässä tätäkeskusjärjestöä ja akavalaista edunval-vontaa. Monet asiat ovat olleet aluksivaikeita, vaikkapa akavalaisen opiskeli-jatoiminnan aloittaminen, jota sitäkin

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 9

vastustettiin ensin ankarasti. Nyt opis-kelijajäseniä on noin 100 000. Heissäon akavalaisten jäsenjärjestöjen tule-vaisuus.

Sivistys, kannustavuus,Suomen menestys

Piekka kertoo, että selkään puukotta-jia on riittänyt näiden vuosien aikana.Siihen ei koskaan totu ja aina tuntuuyhtä pahalta.

Mutta Piekalla on ollut linja, kokoajan.

– Ei sitä voi olla kuin tuuliviiri.Sinnikäs olen ja linjani olen pitänyt. Sil-loin joutuu välillä myös astumaan jon-kun toisen varpaille.

Vaikka linjansa pitääkin, Piekan mieles-tä toimintapolitiikan pitäisi rakentuaenglantilaisen yhteiskuntafilosofi Ed-mund Burken sanojen mukaisestikompromisseihin ja neuvotteluun.

– Siihen olen pyrkinyt kaikkinavuosikymmeninä AKAVAn eri tehtävis-sä, Piekka toteaa.

Piekan mukaan vanha perinne on,että väistyvä puheenjohtaja ei jätäomia terveisiään järjestönsä tulevai-suudelle. Hän tekee sen kuitenkin, niinmonta tabua rikkoneena ja monta uu-distusta tehneenä.

– Pitäkää kiinni sivistyksestä, pi-täkää kiinni kannustuksesta ja pitäkäähuolta Suomen menestyksestä. Työ-

Uransa aikana Risto Piekka onsaanut lukemattoman määränkirjeitä, sähköpostia ja tekstivieste-jä. Kadulla tai kaupassa hänetpysäytetään, kun yksittäiset jäsenethaluavat kertoa näkemyksiäänajankohtaisista aiheista tai omistaongelmistaan.– Parasta on ollut, kun on saanutauttaa jäseniä, Piekka sanoo. Nyt onkuitenkin loman aika. Myöhemminkatsotaan, mitä tulevaisuus tuotullessaan.

markkinoilla ammattikunta- ja tutkin-topohjainen järjestäytyminen on vah-va malli, myös globaalisti. Se on itse-näisen AKAVAn tae.

Piekka on myös vakuuttunut,että korkeasti koulutetut tarvitsevatoman puolestapuhujansa kaikkiin neu-vottelupöytiin, AKAVAn. Sitä mandaat-tia ei voi muille antaa. Kolmen keskus-järjestön malli on hyvä ja toimiva.

Väistynyt puheenjohtaja on huo-lissaan kasvavasta ryhmäitsekkyydestä,joka näkyy AKAVAnkin sisällä.

– Meidän pitäisi olla kuten mus-kettisoturit, yksi kaikkien ja kaikki yh-den puolesta. Silloin on kaikki mah-dollisuudet menestykseen.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 710

V i i s i v i s a i s t a

1Ylemmät toimihenkilöt YTN on perustanut TUKKI-ryhmän. Mikä ryhmä se on? Ketä ryhmään

kuuluu?

TUKKI-ryhmä on eri YTN:n neuvot-telualojen toimintaa ja tiedottamistatukeva ryhmä, joka osaltaan vastaaYTN:n järjestöllisestä valmistautumises-ta ja valmiudesta neuvottelukierroksel-la.

Ryhmään kuuluu valmistautumi-sen tässä vaiheessa 20 kokenutta asia-miestä eri YTN-liitoista. Käytännöntoimintaan osallistuvien määrä on jonyt tätä suurempi. TUKKI-nimi tuleejuuri ryhmän perustehtävästä tukeaneuvotteluja tarvittavalla tavalla.

2 Miten vaikeisiin neuvotteluihin TUKKI- ryhmä valmistautuu?

TUKKI ryhmä on valmistautunut yh-dessä eri alojen toimijoiden kanssa kaik-kiin eri vaihtoehtoihin. Toiminnanluonne vaihtelee neuvottelutilanteenmukaan, normaalista tiedottamisestaaina konkreettisiin lakkotoimiin. Kaik-kiin vaihtoehtoihin on varauduttava,niiden käyttöönotto riippuu muunmuassa YTN:n hallituksen päätöksistä.

3Minkälaisia toiveita kentältä on kuulunut?

Tavoitelistalla ovat kohtuulliset työsuh-teen ehdot mukaan lukien matka-ajanpalkan, ylityökorvauskäytäntöjen jaluottamusmiestoiminnan eteenpäinkehittäminen. Palkkatason korjaami-nen vastaamaan EU-15 maiden tasoaon samoin listalla, unohtamatta vero-tusta ja muita työelämän kysymyksiä.

TUKKI-ryhmä luotsaakohti uutta sopimusta

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu haudattiin tältä sopimuskierrokselta. AKAVAn neuvottelujärjestöt ovat valmiinaneuvotteluihin. YTN:n TUKKI-työryhmän puheenjohtaja Joel Salminen kertoo, kuinka YTN:ssä on valmistauduttuneuvotteluihin.

4 Miten TUKKI-ryhmä toimii käytännössä?

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja onvarautunut siirtymään kenttätoimin-nan ja tiedotuksen osalta toimimaanerikseen varattuihin yhteisiin tiloihin.Sieltä käsin hoidetaan tiedotus- jakenttäoperaatioiden tahdistus neuvot-telutilanteen mukaan. Toimijoidenmäärä organisaatiossa voi nousta 200henkeen liittojen henkilöstön osalta.

5 Missä vaiheessa ja tilanteessa YTN:n koneisto on valmis lakkoon?

YTN:n koneisto on aina siinä kunnos-sa, että esimerkiksi lakko tai muu toi-menpide on teknisesti mahdollinen ly-hyelläkin varoitusajalla. Se, joudutaan-ko näin pitkälle menemään, riippuuennen kaikkea alojen taustaryhmien jaYTN:n hallituksen päätöksistä.

MA

RK

ETTA

H

AR

INE N

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 11

Ennen kaikkea työn, yrittämisen ja työ-elämän politiikkaohjelmalta voidaanodottaa laaja-alaista paneutumistapoikkihallinnollisiin työelämän uudistuk-siin. Hallitus näyttää painottavan työ-elämässä joustavuutta ja turvallisuut-ta, joiden tulisi muodostaa tasapainoi-nen kokonaisuus.

AKAVAn hallitusohjelmatavoit-teissa haluttiin yhdistää hyvä ja toimi-va työelämä, jolla edistetään Suomentaloudellista menestystä. Kansalaistenhyvinvoinnin ja kansallisen kilpailuky-vyn paranemisen edellytyksinä AKA-VA pitää keskeisenä yhteistyötä halli-tuksen ja työmarkkinajärjestöjen kans-sa. Hallitusohjelmassa viitataan laajastitähän yhteistyöhön.

Pääministeri Vanhanen ja valtio-varainministeri Jyrki Katainen ottivatheti hallituksen nimittämisen jälkeenyhteyttä työmarkkinajärjestöihin. Kah-dessa korkean tason tapaamisessa pai-notettiinkin yhteistyön merkitystä.Vaikka syyskuussa päättyvä tulopoliit-tinen sopimus saaneekin jatkoksi liit-tokierroksen, tupon kaatuminen ei mi-tenkään estä kolmikantaista valmiste-lua, mistä sovittiin toukokuunpuolivälissä pidetyssä tapaamisessa.Työmarkkinajärjestöjen laatimaa koh-taanto-ongelmien ratkaisukokonai-suutta varten tullaan asettamaan val-misteluryhmä.

Sivistys- jakoulutuspolitiikka hyvinesillä

Akavalaisittain hallitusohjelma sisältäämerkittäviä sivistys- ja koulutuspoliitti-sia kirjauksia. AKAVA halusi, että oh-jelmassa näkyy koulutusjärjestelmänkehittäminen kokonaisuutena, jottavoidaan vastata ammatti- ja väestöra-

Markku

Lemmetty

johtaja

Hallitus edistää yhteistyötätyömarkkinajärjestöjen kanssa

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma sisältää runsaasti yhteistyötä ja kolmikantaista valmisteluatyömarkkinajärjestöjen kanssa. Vaikka hallitusohjelma ei sisälläkään laajoja työelämän lainsäädännöllisiä uudistuksia,hallitus haluaa kehittää työyhteisöjen toimivuutta ja tasa-arvoa.

kenteen muutoksiin. Myös aikuiskou-lutuksen kokonaisuudistus toteute-taan ja korkeakoulutettujen täyden-nyskoulutusmahdollisuuksia laajenne-taan.

Apurahansaajien sosiaaliturvanparantamista hallitus lupaa vuoden2009 alusta niin, että apurahansaajilleturvataan työskentelyyn myönnetty-jen apurahojen määrän perusteella elä-ke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- jatyöttömyysturva.

Tieteen ja taiteen tekijöiden työt-tömyysturvaa parannetaan lainsää-däntöä täsmentämällä. Ammattimais-ta tutkijan uraa kehitetään houkutte-levaksi vaihtoehdoksi.

Opiskelijoiden opintososiaalisetuudistukset tullaan toteuttamaanAKAVAn esittämällä tavalla ja ehkä esi-tyksen hieman ylittäenkin. Hallitus onluvannut korottaa opintorahaa 15prosentilla kaikilla koulutusasteilla jaopiskelijan omia tulorajoja korotetaan30 prosentilla. Kehysriihessä hallitus-puolueet sopivat, että opintorahankorotus toteutuu ensi vuoden syyslu-kukauden alussa ja tulorajojen koro-tus ensi vuoden alussa.

Hallitus haluaa varmistaa koulu-ja opiskeluterveydenhuollon, erityises-ti mielenterveyspalvelujen sekä muidenopiskelupalvelujen tasa-arvoisen saata-vuuden. Toivottavasti nämä uudistuk-set tehdään mahdollisimman nopeas-ti.

Kannustavuuttaparannetaan

AKAVAn talouspoliittisena tavoitteenaoli, että palkkojen, verojen ja sosiaali-turvan muodostama kokonaisuus kan-nustaisi työntekoon, ammatilliseen jaalueelliseen liikkuvuuteen. Hallitus tu-

leekin käynnistämään sosiaaliturvauu-distuksen. Sen tavoitteena on työnkannustavuuden parantaminen, köy-hyyden vähentäminen ja perusturvantakaaminen.

Uudistuksen yhteydessä arvioi-daan verotuksen, perusturvan ja työt-tömyysturvan uudistaminen. Uudis-tusta toteuttamaan asetettaneen to-dennäköisesti vielä ennen lomakauttakomitea, johon työmarkkinajärjestöilläon edustus.

Työelämän uudistuksista hallitus-ohjelma toteuttanee nopealla aikatau-lulla määräaikaisia työsuhteita selvittä-neen työryhmän esitykset ja jatkosel-vitykset. Tämä uudistustyö kohdistuuennen kaikkea julkiselle sektorille.

Hallitus on myös huolissaan julki-sen sektorin henkilöstön riittävyydes-tä ja kilpailukyvystä. Kirjaukset kunta-sektorin palkkaratkaisujen tukemises-ta korotetulla valtionosuudella onakavalaisessa kentässä otettu mielihy-vin vastaan. Etenkin jos palkkaratkai-sut onnistutaan kohdentamaan kou-lutetuille, naisvaltaisille aloille, joidenpalkkaus ei vastaa työn vaativuutta.Tämän kirjauksen toteutuminen jakohdentuminen voidaan selvittää vas-ta sopimusneuvottelujen jälkeen. Suur-ta ennustajaa ei tarvita toteamaan,että neuvotteluista on tulossa erittäinvaikeita, niin paljon odotuksia ja pai-neita eri tahoilta on asetettu.Työmarkkinajärjestöt esittivät yksimie-lisesti, että hallitus jatkaa samapalkkai-suusohjelmaa. Hallitus on sitoutunutohjelmaan, jonka tavoitteena on nais-ten ja miesten välisten palkkaerojenselkeä kaventaminen. Samapalkkai-suusohjelma sisältääkin lukuisan mää-rän toimenpiteitä, joilla palkka-tasa-ar-voa edistetään.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 712

Rahoitusala sai sopimuksen jo valmiik-si, mutta muut alat vielä neuvottele-vat. Kierroksesta povataan vaikeaa, sil-lä useamman keskitetyn ratkaisunvuoden jälkeen liittopöytiin on kerty-nyt paljon purtavaa.

Elintarvikeala tavoittelee tällä kier-roksella työehtosopimusta, jota sillä eivielä ole.

YTN:n suurimman alan, teknolo-giateollisuuden tilanne on kimurantti.Sopimuskauden aikana paikallinen so-piminen ei ole edennyt tyydyttävällätavalla, vaan aikaa on tuhlattu turhiinkeskusteluihin. Työehtosopimus onsaatava täsmällisemmäksi.

YTN:n teknologiateollisuudenvastuullinen asiamies Pertti Porokaritapasi työnantajaliitto Teknologiateol-lisuuden neuvotteluryhmän ensimmäi-sen kerran jo toukokuun alkupuolella.Työnantajapuoli oli ilmoittanut halu-avansa liittokohtaisen ratkaisun mah-dollisimman pian, mieluiten ennen ju-hannusta.

– Ei meillä mitään sitä vastaanole, jos alan erityisongelmat saadaanratkaistua. Nykyisestäkin sopimukses-ta on tosin vielä moni kohta auki.Ylemmät toimihenkilöt ovat kokeneet,että heitä on jymäytetty vapaa-aikanamatkustamisen korvaamisessa, Poroka-ri sanoo.

– Paikallisia sopimuksia ei olesyntynyt kuin 40 yrityksessä alan noin1 200:sta. Myös luottamusmiehen toi-mintaedellytyksiin liittyvät asiat ovatauki. Lisäksi irtisanomissuojasopimuson saatettava uuden yt-lain tasolle, Po-rokari listaa.

Porokari huomauttaa, ettäYTN:n mielestä heinäkuu kuuluu per-heille. Silloin ei neuvotella, joten vii-meinen vääntö saattaa hyvinkin jäädäsyksyyn.

Marketta

Harinen

tiedottaja

YTN perää kunnon korotuksia

Ylemmät Toimihenkilöt YTN tavoittelee kaikkien sopimusalojen ylemmille merkittäviä yleiskorotuksia. Myös vapaa-aikana työhön liittyvän matkustamisen korvaus sekä luottamusmiesten tiedonsaanti ja toimintaedellytykset työpai-koilla ovat keskeisiä neuvottelutavoitteita.

– Kentän valmius on hyvä. Jostarvis vaatii, ylemmät tukevat neuvot-teluja kaikin tavoin.

Kunnon korotuksettuloksen tekijöille

Tuloksen tekijät odottavat kunnonpalkankorotuksia, sillä Suomessa mak-settiin osinkoja 11 miljardia viimevuonna.

– Tuskinpa nuo 11 miljardia ovatihan päästökaupoistakaan tulleet. Vii-van alle jäävästä rahasta merkittäväosa kuuluu ylemmille, jotta motivaa-tio säilyy ja yrityksillä on jatkossakinjaettavaa omistajille, Porokari tuumaa.

YTN:n mukaan työpaikkakohtai-selle palkkapolitiikalle ei ole löytynytedellytyksiä, sillä vähiin ovat jääneet neteknologiateollisuuden yritykset, jossaylempien ja työnantajan kanssa olisisaavutettu yhteisymmärrys työpaikka-kohtaisten erien jakamisesta. Rahat onpäädytty jakamaan kaikille tulevinayleiskorotuksina.

Porokari muistuttaa, että yrityksillä onaina ollut vapaa valta jakaa sellaisiameriittikorotuksia kuin haluavat, työ-ehtosopimus ei ole sitä estänyt.

– Meriittikorotuksia ei ole viimeaikoina maksettu. Bonuksia kyllä luva-taan porkkanoina, mutta kun tuleemaksun aika, porkkana kiskaistaanpois. Sellaista ei voi tehdä kovin mon-ta kertaa, Porokari puhisee ja viittaaNokialla työskentelevien bonuskiistaan.

Matka-ajan korvaamisestatiukempi kirjaus

Vapaa-aikana työhön liittyvän matkus-tamisen korvaus hiertää monen reis-saavan ylemmän toimihenkilön elämääedelleen. Paikallisia sopimuksia matka-ajan korvaamisesta ei ole syntynyt kuinkourallinen.– Nyt on saatava tiukempi kirjaus.Korvaus on sovittava, jos edellytetäänmatkustamista vapaa-aikana, Porokarisanoo.Etätyö on lisääntymässä, joten siitäkin

Pertti Porokarinmukaan YTN on valmisnopeaankin neuvotte-luaikatauluun, muttasisältö ratkaisee.Ratkaisun syntyminenvoi myös jäädäloppuvuoteen,sopimuksettoman tilanaikaan.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

S o p i m u s k i e r r o s

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 13

on sovittava pelisäännöt. Hyvää ideaaei kannata hukata työntekijöitä uuvut-tamalla. Toimiessaan etätyö tarjoaahyvän ratkaisun, josta molemmat osa-puolet hyötyvät.Ja kun työnantaja hakee lisää joustojatyöaikoihin, sen olisi syytä näyttää val-miutta perustaa työaikapankkeja. Nii-tä on edelleen alalla kovin vähän, vainkolme, vaikka vuoden 2000 tulopoliit-tisessa sopimuksessa saatiin raameistasovittua.Varallaolojärjestelmästä on Porokarinmukaan tullut paljon kyselyjä nykyisensopimuksen aikana. Siitä olisi saatavatyöehtosopimukseen selvä kirjaus, et-tei alalle pääsisi pesiytymään kirjaviakorvauskäytäntöjä.

Luottamusmiehilleedellytyksiä asioidenhoitoon

Paikallisen sopimisen edistäminen onmahdoton asia, elleivät luottamusmie-hen toimintaedellytykset ole kunnos-sa. YTN:n tavoite on, että luottamus-miestehtävä saa ansaitsemansa arvos-tuksen.

Siksi luottamusmiehen asemanparantaminen, tiedonsaannin turvaa-minen ja erilaisten suojamekanismienrakentaminen sekä korvaus luotta-mustehtävästä ovat tärkeitä tavoittei-ta.

– Luottamusmieheksi ehdollaolevalla pitäisi olla ehdokassuoja. Luot-

tamusmies tarvitsee myös siirtosuojaa,ettei hänen työtehtäviään tarkoituk-sella esimerkiksi ulkoisteta. Sellaisia yri-tyksiä on ollut, Porokari kertoo.Luottamusmiestehtävän hoitoon onsaatava riittävä määrä aikaa. Se onotettava huomioon varsinaisessa työs-sä, jotta ajankäyttö ei muodostu on-gelmaksi.

Luottamusmiehen edustettavienmäärää pitää myös saada järkeviinmittoihin, jotta hän pystyisi hoitamaanluottamustyönsä tehokkaasti ja jottakuormitus pysyisi kohtuullisena.

Outotecin projektipäällikkö Kirsi Kaasinenkäynnistää sulattoprojekteja eri puolillemaailmaa. Hän on vaativan työnsä ohellamyös työpaikkansa YTN:n luottamusmies.

Yrityksen noin 330 ylempää toimi-henkilöä on voinut kääntyä pulmissaanKaasisen puoleen jo useamman vuodenajan.

– Kun olin työssäni saanut koulu-tusta henkilöstöasioihin, oli luontevaakäyttää sitä osaamista luottamusmiehenätoimimiseen. Edunvalvonta-asiat ovat ainakiinnostaneet minua, Kaasinen kertoo.Hänen mielestään luottamusmiehen teh-tävä on ehdottoman tärkeä.

– Ei voida palata villiin tilanteeseen,jossa kaikki neuvottelisivat itse omat asi-ansa. Se ei ole järkevää eikä siihen ole ai-kaa. Samalla estetään se, ettei heikompiasorreta tai käytetä tietämättömiä hyväk-si.

Aikapula on luottamusmiehen ikui-nen ongelma. Kaasinen harmittelee, ettäOutotecilla hän on ainoa ylempien luot-tamusmies. Varamies hänellä sentään on,mutta yli 300 edustettavaa on liikaa. Kuntiedon saanti HR-yksiköstä vielä takkuilee,asioiden junaileminen on välillä vaikeaa.

– Enemmän olisi työsarkaa mitä eh-tii hoitamaan. Kyllä tässä on oltava aat-teen paloa, sillä omaa vapaa-aikaa joutuukäyttämään esimerkiksi luottamushenkilö-nä kouluttautumiseen, Kaasinen tuumaa.

Paljon tavoiteltavaa

Työehtopimukseen olisi hyvä saada edesohjeellinen tuntimäärä, jonka luottamus-

Paljon vartija tarvitsee aikaa, tietoa ja tukea

mies voi käyttää työajastaan luottotehtävänhoitamiseen.

– Luottamusmies joutuu ratkomaan janeuvottelemaan yksittäisten ihmisten ongel-mia, se vie aikaa. Ei tämä mitään massatyötäole.

Tiedonsaantikysymykseen on Kaasisenmielestä vain yksi ratkaisu: selkeä kirjaus työ-ehtosopimukseen nykyisen löysän maininnantilalle.

– Luottamusmiehen tiedon saannista on

saatava kunnollinen kirjaus eli luettelo tiedois-ta, jotka työnantajan pitää antaa. Luottamus-miehellä pitää olla perustiedot edustettavis-taan.Kaasinen painottaa, että palkkatietojen saa-minenkin on ehdoton edellytys, jotta pystyyseuraamaan palkkakehitystä ja kohdentuukose oikeudenmukaisesti.

– Jos paikallista sopimista halutaan, luot-tamusmiehen on myös tiedettävä, millaisetovat yrityksen toimintaedellytykset ja palkan-maksukyky.Kaasisen mielestä työnantajan vaatimus so-pia palkoista entistä enemmän paikallisestikaatuu omaan mahdottomuuteensa.

– Jos mitään tietoja ei anneta, ei mis-tään voida neuvotella saatikka sitten sopia.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Kaasinen toivoo, että neuvottelut etenisivätjouhevasti ja auki olevat asiat saataisiin sovit-tua.

– Realisti pitää olla, maailma on raadolli-nen. En usko, että kaikkea saadaan nyt rat-kaistua, mutta ei ole myöskään nykyaikaa jää-dä hyväntekeväisyyden varaan.

– Oikeudenmukaisuutta me vaadimme.Sitä, että ylempiä toimihenkilöitä kohdellaansamoin kuin muitakin ja että ongelmat hoi-detaan kirjaamalla asiat työehtosopimukseen.Liittojen jäsenmaksut ovat Kaasisen mielestäpieni maksu siitä palvelusta ja suojasta, jotaliitot jäsenilleen tarjoavat. YTN:n luottamus-mies on työpaikalla se lähin apu ja turva. Hä-neen voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa,hyvässä ja pahassa. (MH)

Outotecin projektipäällikkö Kirsi Kaasinen onmyös YTN:n luottamusmies. Tältä neuvotte-lukierrokselta hän toivoo luottamusmiestentoimintaedellytyksiin kohennusta.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 714

Vaikea vääntö edessä

Akavalaisia edustavan julkisalan koulu-tettujen neuvottelujärjestön JUKOnneuvottelujohtaja Pekka Hemmilä har-mittelee liittokierroksen kynnyksellä.Julkisen puolen palkkaratkaisut olisi ol-lut helpompi sovittaa keskitettyyn tu-losopimukseen.

Hemmilä arvelee julkisalan sopi-muksien solmimisen siirtyvän pitkällesyksyyn, mutta jotain olisi hyvä saadavalmiiksi ennen kuin palkkaratkaisuarustataan toden teolla. Kunta- ja pal-velurakenteen uudistus, palkkausjärjes-telmien edelleen kehittäminen, luotta-musmiehen toimintaedellytyksien pa-rantaminen ja työaikakysymyksetvaativat omat keskustelunsa.

Kun tätä haastattelua tehtiintoukokuun puolella, JUKOn neuvot-telutavoitteita rakennettiin lopulliseenkuosiinsa. Jo silloin oli selvää, että palk-karatkaisun on painotuttava naisval-taisilla aloilla työskentelevien koulutet-tujen naisten palkkauksellisen asemanparantamiseen.

– Tehtävän vaativuuden nähdenalipalkattuja akavalaisia ryhmiä on mui-takin kuin julkisuudessa paljon esiinty-vät opettajat ja lastentarhanopettajat.Heitä on muun muassa kirjastoissa,museoissa, toimistoalalla, terveyden-huollossa, lääkehuollossa ja sosiaalipuo-lella sekä valtiolla ja seurakunnilla eritehtävissä, Hemmilä muistuttaa.

Myös työaikakysymykset nouse-vat taas esille kuten ennenkin. Julkisa-lan ylemmät pitää saada työaikalainpiiriin. Matkustusajan lukeminen työ-ajaksi ja matkakustannusten korvaami-nen kangertavat edelleen.

– Lisäksi kuntapuolen työaikajär-jestelmät ovat kovin kirjavia ja sekavia.Niitä pitäisi ryhtyä rakentavassa hen-gessä yhtenäistämään, Hemmilä sanoo.Kunta- ja palvelurakenteen uudistami-

nen on niin suuri ja vuosia kes-tävä myllerrys, että luottamusmiestenapua tarvitaan tavallista enemmän. Siksiheidän asemansa varmistaminen, tie-donkulun turvaaminen ja korvaus täs-tä työnantajaakin hyödyttävästä työs-tä ovat neuvottelupöydän asialistalla.

Keskinäinen kina kiusana

Julkisen puolen neuvotteluja vaikeutta-vat ammattiliittojen varsin erilaiset nä-kemykset ratkaisujen sisällöistä.Hemmilän mukaan joidenkin liittojenhaikailu 1970-luvulle ja niin sanotun so-lidaarisen palkkapolitiikan aikoihin ontäysin turhaa. Sen ajan ratkaisuissa ontämän päivän ongelmien ydin: työnte-kijäportaan palkat ovat yli vanhan Eu-roopan keskitason, koulutettujen ryh-mien reippaasti sen alle.

Poliitikkojen vaalien tiimellyksessäheittämät lupaukset hoitaa kuntoonhoitajien palkkaus ja nyt hallitusohjel-maan kirjattu halu tukea kuntien kou-lutettujen naisvaltaisten alojen palkka-ratkaisua hankaloittaa neuvotteluja.

Asiasta kuumana käynyt keskustelu jaammattijärjestöjen keskinäinen kina eiole tilannetta parantanut.

– On kohtuutonta olettaa, ettätavallinen sairaanhoitaja tai perushoi-taja osaisi tehdä eroa poliitikon lupa-usten ja neuvottelupöydän mahdolli-suuksien välille.

– Toivottavasti TEHYn ja Supe-rin johdolla on kenttänsä edes jollaintavalla hallinnassa. Sitä kyllä suurestiepäilen, Hemmilä tokaisee.

Hänen mielestään nyt pitäisi pan-na jäitä hattuun ja ryhtyä neuvottele-maan pitkästä sopimuksesta koko vaa-likauden ajaksi. Pari ensimmäistä vuot-ta palkkaratkaisu voisi noudattaa yleistälinjaa. Kahdelle seuraavalle kirjattaisiinpalkankorotus lausekkeella, joka mah-dollistaisi myös osallistumisen tulopo-liittiseen kokonaisratkaisuun, jos sellai-seen päädyttäisiin parin vuoden kulut-tua.

Hallitusohjelmassa luvattuja valti-onosuuksien lisäyksiä voitaisiin käyttääpalkkakilpailukykyä parantavien palkka-

– Valtakunnansovittelijanluo joutuminen on keskimää-räistä todennäköisempää.JUKOssakin on pakko nostaajärjestövalmiutta ja käyttääsitä tarvittaessa, neuvottelu-johtaja Pekka Hemmiläsanoo. JUKO koordinoi ja käyakavalaisia palkansaajiakoskevia julkisen puolenneuvotteluja. AKAVAn roolijää liittokierroksellaluonnollisesti lähes olemat-tomaksi.

Marketta

Harinen

tiedottaja

Yksityisellä puolella työsopimusneuvottelut ovat jo alkaneet, mutta julkinen puoli vasta virittelee vieheitään. Sielläodotellaan ensimmäisiä teollisuuden tai palvelualan ratkaisuja, jotta niin sanotusta yleisestä linjasta syntyy jonkinlainenkäsitys. Sen pohjalta päästään vääntämään kuntien, valtion ja kirkon sopimuksia.

S o p i m u s k i e r r o s

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 15

ohjelmien jatkoon kuntasektorilla.Myös valtiolta ja seurakunnilta pitäisilöytyä rahaa palkkaohjelmiin. Erityises-ti viisivuotisia, yli sopimuskauden kes-täviä palkkaohjelmia kannattaisi laatia.

– Ne voisivat olla takapainottei-siakin, kun yleinen palkankorotuslinjatulee todennäköisesti olemaan tuplas-ti se mikä tupossa olisi tullut. Kaikkijulkisalan palkkaselvityksissä esiintyneetongelmat ovat edelleen olemassa ja nii-den lieventäminen edellyttää rahansuuntaamista ennen kaikkea naisvaltai-sille koulutetuille ryhmille.

Erilliskysymyksiäratkaistavana

Sekä kunnalla, valtiolla että kirkolla onjoukko erilliskysymyksiä, jotka on rat-kottava.

Valtion puolella on vielä edelli-seen sopimukseen liittyvää rahaa saa-matta, kirkolla Kirkon alan unioni pi-täisi saada mukaan palkkausjärjestel-mää koskevaan sopimukseen jakuntapuolella on kunta- ja palvelura-kenteen uudistamisen myötä harmo-nisoimisen tarvetta niin palkoissa kuintyösuhteen ehdoissakin.

Oma kysymyksensä on kuntienyhteistoimintalain toteuttaminen.

– Kuntatyönantaja on irtisano-nut yhteistoimintaa koskevan yleisso-pimuksen ja kehottanut lisäksi paikalli-sia työnantajia irtisanomaan yhteistoi-mintasopimukset. Väkisinkin tuleemieleen, onko järkevää perustaa yh-teistoimintaa lakiin, joka ei mitenkääntue niitä hyviä yhteistyökäytäntöjä, joi-ta kuntapuolella on kosolti olemassa.Toivottavasti ne laista huolimatta kui-tenkin jatkuvat, Hemmilä pohtii.

Päätoimisena luottamusmiehenä Tam-pereen kaupungilla työskentelevä Rai-mo T. Nieminen pelkää, että kuntienkoulutetut pienipalkkaiset kuten vaik-kapa sosiaalityöntekijät ja kirjastonhoi-tajat jäävät jalkoihin vahvojen liittokier-roksella.

– Lisääntyvät, yhä vaativammattehtävät ja vastuu kuormittavat jäse-nistöä. Edustettavani ovat loistavia am-mattilaisia, alansa osaajia, jotka teke-vät pienellä palkalla paljon töitä. Myösylitöitä, saamatta niistä asianmukaistakompensaatiota, Nieminen murehtii.

Nieminen on ennen luottamus-vuosiaan työskennellyt sosiaalityönte-kijänä kaupungin sosiaali- ja terveys-toimessa. Hän edustaa yli kahta tu-hatta vakituisessa vakanssissa olevaakaupungin akavalaista palkollista. Lisäksihän huolehtii myös lukuisten sijaistenedunvalvonnasta.

Nieminen kertoo, että Tampereel-la työmarkkinapolitiikka kiinnostaa jasen kehittämiseen on halua. Neuvot-telutavoitteiden pohtimiseen on osal-listuttu innolla ja niiden saavuttami-sen eteen ollaan valmiita työskentele-mään.

– Myös lakkovalmius on olemas-sa, jos tarvitaan. Nieminen toivoo, ettäneuvotteluissa muistetaan julkisensektorin tuottamien palvelujen moni-puolisuus. Meillä on laaja, edullinen jatoimiva hyvinvointipalvelujen palvelu-

“Kunpa emme jalkoihin jäisi”verkosto, joka on kaikkien kansalais-ten käytettävissä.

Ikääntyminen haasteena

Kunta-alan ammattilaisten ikääntymi-nen on oma lukunsa. Työssä pitäisi jak-saa ja siksi työhyvinvoinnin ylläpitämi-seen olisi löydettävä uusia keinoja.

Suurten ikäluokkien eläkkeelle jää-minen onkin vakava haaste kuntatyön-antajalle. Miten pitää kyvykäs ja koke-nut joukko mahdollisimman pitkääntyöelämässä? Mistä saada päteviä kun-ta-alan ammattilaisia heidän tilalleen,kun aika koittaa?

Niemisen mukaan voi olla jo vaa-rana, että kuntalaiset eivät saa toivo-miaan laadukkaita palveluita.

– Jos haluamme säilyttää nykyi-sen toimintamallin, on syytä panostaamyös kuntien ja kuntayhtymien palk-kapolitiikkaan ja palvelussuhteen ehtoi-hin, jotta saamme edelleen osaavaa jaammattitaitoista uutta työvoimaa.Nuoria on vaikea saada pysyvästi kau-pungin palvelukseen. Osittain siihenvaikuttaa juuri kaupungin palkkapoli-tiikka, Nieminen sanoo.

Työnantajapuolen edustajat ovatonneksi vähitellen huomaamassa hy-vin koulutetun ja osaavan henkilöstönmerkityksen.

– Vallankin nyt, kun henkilöstönsaatavuus ei ole enää itsestäänselvyys.(MH)

Raimo T. Nieminen on todellinenkuntapuolen edunvalvonnanveteraani. Takana on jo 17 vuottapäätoimisena luottamusmiehenä.

FOTO

MA

X /

JO

NN

A P

ILT

TI

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 716

Ekonomiliiton neuvottelujohtaja StureFjäder ja Yksityisalojen Esimiehet jaAsiantuntijat YTY:n toiminnanjohtajaJaakko Kiiski eivät kuitenkaan suostupalkkaratkaisussa päänavaajan ase-maan. Rahoitusalalle tulossa olevia pal-kankorotuksia pitää heidän mukaansatarkastella kokonaisuutena, osana so-pimusta, jossa muun muassa luovut-tiin jäykästä ikälisäjärjestelmästä koko-naan.

Akavalaisittain tulos on merkittä-vä: palkankorotukset ovat prosentti-pohjaisia ja pottimalli toteutuu kau-neimmillaan. Toimihenkilötasolle jaasiantuntijatasolle on sovittu oma palk-kapottinsa.

– Rahoitus on ainoa sektori, jollapottimalli on mennyt läpi. Rahasta eitarvitse kinata toimihenkilötason kans-sa. Esimiehiä ja asiantuntijoita on noin25 prosenttia koko joukosta, muttapottiosuutemme on noin 40 prosent-tia korotusvarasta, Fjäder kertoo.

Fjäderin mukaan rahoitusala tar-vitsi tällaisen sopimuksen. Pankkien onpystyttävä kilpailemaan hyvin koulu-tetusta työvoimasta eikä rahoitusalanvetovoima ole ollut entisellään. Suu-ret yt-neuvottelut irtisanomisineenovat takana, mutta nyt on pula väes-tä.

Rahoitusalan sopimuksen neuvo-telleet Fjäder ja Kiisti toivovat, että so-pimuksen yleiskorotus ja yrityskohtai-sen potin kustannusvaikutus otetaanhuomioon myös työehtosopimuksenulkopuolella olevan väen palkankoro-tuksissa.

Rahoitusala ryhtyy sopimaanpalkankorotuksista myös paikallisesti

Tämän vuoden neuvottelukierros saatiin hyvään alkuun, kun rahoitusala pääsi sopuun uudesta työehtosopimuksestamaaliskuun lopussa. Nelivuotinen ratkaisu sisältää kokonaan uuden elementin, palkkakeskustelumallin. Palkankoro-tuksia ropisee vuoden 2008 loppuun mennessä 9,45 prosenttia. – Loistava sopimus, neuvottelijat Sture Fjäder ja Jaakko Kiiski myhäilevät.

Kohti paikallista sopimista

Työnantajapuoli on jo pitempään –muuallakin kuin rahoitusalalla –halunnut siirtää palkankorotuksistasopimista paikalliselle tasolle ja yritys-kohtaisiksi. Uudessa työehtosopimuk-sessa rahoitusalalle on luotu uusi palk-kausjärjestelmä, joka sisältää uutenaelementtinä palkkakeskustelun. Senmukaan osa palkankorotuksesta pääte-tään paikallisesti henkilökohtaistenkeskustelujen ja työn arvioinninperusteella.

– Meidän mielestämme kaikillepitää turvata tietty palkkakehitys. Sik-si emme ole valmiita siirtämään kokokorotusvaraa palkkakeskusteluihin.Enimmillään puolet korotuksesta onriittävä määrä. Uskon kuitenkin, ettätämän järjestelmän kautta saammepalkkaliukumia enemmän, Fjäder sa-noo.

Ein sanominen palkankorotusvaa-timukselle on vaikeampaa, kun alainenistuu sinua vastapäätä. Palkasta pää-see keskustelemaan vähintään jokavuosi.

– Meidän väkemme on neuvo-tellut itse palkkansa tähänkin saakka,mutta jatkossa tästä neuvottelusta ontehty työehtosopimuspohjainen, tur-vattu ja virallinen menettely koko hen-kilökunnalle. Kun neuvottelumenette-ly on vahvistettu työehtosopimuksel-la, yksittäinen henkilö saa paremmateväät käydä keskustelua palkankoro-tuksestaan, Fjäder kuvaa.

Malli palkkakeskusteluihin on tul-lut Ruotsista, jossa niitä on käyty pi-tempään. Siellä ei kuitenkaan ole käy-tössä perälautamallia kuten Suomen

rahoitusalan sopimuksessa.– Meillä on sopimuksessa kirjat-

tuina riittävät takeet siitä, että kaikkisaavat jotain. Kun palkkakeskustelu onpäättynyt erimielisenä tai jos ei ole kol-meen peräkkäiseen vuoteen saanutkertaakaan yli puolta palkkakeskuste-lupotista, asia käsitellään konsernita-son palkkatoimikunnassa, Kiiski kertoo.

Palkkaratkaisu ilahduttaa,palkkakeskustelupelottaakin

Rahoitusalan palkansaajat ovat otta-neet uuden työehtosopimuksen vas-taan pääosin tyytyväisinä. Palkkarat-kaisu on hyvä, mutta palkkakeskuste-lumalli hieman huolettaa. Etenkintoimihenkilöpuolella keskustelujen käy-minen on arveluttanut.

– Vaatihan tämä oppimista. Nyton kovat paineet opastaa joukot käy-mään palkkaneuvotteluja. Koulutuk-sesta on kirjaukset myös työehtosopi-muksessa, ja sitä annetaan työnanta-jan kanssa yhdessä, mutta mejärjestämme koulutustilaisuuksia myösitse sekä luottamusmiehille että jäsen-kunnalle. Se on iso haaste, Kiiski tuu-maa.

Käytännössä se tietää esimerkiksisitä, että alan YTN-liitossa, lähinnäEkonomiliitossa, Yksityisalojen Esimie-het ja Asiantuntijat YTY:ssä sekä Tra-denomiliitossa, henkilöstöresurssejajoudutaan siirtämään joksikin aikaaerityisesti rahoitusalaan. Tänä vuonnaalkaa laaja kenttäkierros, jotta valmiu-det palkkakeskusteluun saavutetaanennen kuin ne ensi vuonna käynnisty-vät.

Marketta

Harinen

tiedottaja

S o p i m u s k i e r r o s

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 17

YTN-yhteyshenkilöitäentistä enemmän

Suuri saavutus on, että nyt YTN:n jä-senliittojen jäsenet saavat oman ryh-mä- ja konsernikohtaisen YTN-pääyh-teyshenkilön käsittelemään palkkakes-kusteluasioita.

Ja jos pankissa on vähintään 100työntekijää ja vähintään 10 YTN:n jä-senliiton jäsentä, ylemmillä on oikeusvalita taloon oma yhteyshenkilö. Jospankissa on yli 100 YTN-liittojen jäsen-tä, he voivat valita neuvottelevan yh-teyshenkilön. Hänellä on tavallista yh-teyshenkilöä laajemmat tiedonsaanti-ja neuvotteluoikeudet.

Kaikilla näillä YTN-yhteyshenkilöil-lä on työehtosopimuksen mukainen

laaja suoja kuten asiaan kuuluu. Heilläon samat oikeudet ja velvollisuudetkuin toimihenkilöiden luottamusmiehil-lä. Lisäksi on saatu kirjaus, jonka mu-kaan yhteyshenkilöiden ansiokehityk-sessä pitää ottaa huomioon myösluottamustehtävä ja siihen liittyväajankäyttö. Tehtävän takia ei saa syrjiäpalkkakeskustelussa.

Konsernitason pääyhteyshenkilöl-le ja neuvotteleville yhteyshenkilöillemaksetaan kuukausittain erillistä kor-vausta, jonka suuruus riippuu YTN:äänjärjestäytyneiden määrästä yrityksessä.

– Nyt saatiin ihmisille riittävät oi-keudet, Kiiski sanoo.– Yhteyshenkilön asema parani pai-kallisesti ja saimme sovittua YTN:n liit-

Neuvottelut eivät olleet helpot, mutta yhteistyö toimihenkilöitä edustaneen ammattiliitto Suoran kanssa sujui mainiosti.Sture Fjäder (oikealla) ja Jaakko Kiiski ovat lopputulokseen tyytyväisiä, vaikka sopimusta voidaan arvioida kunnolla vastakun nähdään, miten palkkakeskustelut etenevät ja liukumat toteutuvat.

tojen jäsenten edustajien edellytyksis-tä sopia. Sopijaosapuoli on YTN:n yri-tysyhdistys.

Rahoitusalan työehtosopimuksenallekirjoittajaosapuolina ovat YlempienToimihenkilöiden NeuvottelujärjestöYTN, Ammattiliitto Suora ja Finanssi-alan Keskusliitto.

Rahoitusalan uusi työehtosopi-mus koskee vajaata noin 21 000 toimi-henkilöä, esimiestä ja asiantuntijaa.YTN:n liittoihin heistä kuuluu 4 000.

Uuden palkkausjärjestelmän käyt-töönottoa tukee nelivuotinen sopi-muskausi, jonka aikana kokemusta ker-tyy kolmelta palkkakeskustelukierrok-selta. Sopimus jatkuu 31.5.2011 asti,mutta se on irtisanottavissa päätty-mään 30.9.2009.

MA

RK

ETTA

HA

RIN

EN

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 718

Selvä enemmistö eli melkein yh-deksän kymmenestä on sitä mieltä,että on vähintäänkin melko tarpeellis-ta järjestäytyä ammatillisesti. Jäsenmak-sun vastineena koetaan saatavan tur-vaa.

Suomalaiset arvostavatammattiliiton antamaa turvaa

AKAVAn, SAK:n ja STTK:n jokakeväi-nen tutkimus työmarkkinapoliittises-ta ilmastosta selvitti huhtikuussa suo-malaisten mielipiteitä työmarkkinoihinliittyvissä kysymyksissä.Tutkimuksenmukaan tärkein syy kuulua ammatti-liittoon on liittojen tarjoama palkka-ja työsuhdeturva. Tätä mieltä on 55prosenttia vastaajista. Ansiosidonnai-sen työttömyysturvan ykkössyyksirastitti 23 prosenttia vastaajista.

Täysin samaa mieltäJokseenkin samaa mieltä

“Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestäjos työ- tai virkaehtosopimukset turvaavatetujen minimitason”, %

Lähde: Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2007

Alempi toimihenkilö

Johtava/ylempi toimihenkilö

SAK

STTK

AKAVA

0 20 40 60 80 100

23 62 00 12 02

19 53 02 21 05

28 57 02 11 02

24 60 00 14 02

Ei osaa sanoaJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Palkansaajakeskusjärjestön jäsenyys:

Työssä olevat

Työntekijä

Toimiasema:

22 53 02 18 05

40 49 00 09 02

27 52 01 17 03

Risto Kauppinenjohtaja

Erittäin tarpeellistaMelko tarpeellista

Ammatillisen järjestäytymisen tarpeellisuus, %

Lähde: Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2007

Kaikki

15–24

25–34

35–49

50–64

0 20 40 60 80 100

Ikä

44 43 01 11 01

32 49 04 15 00

34 57 01 07 01

43 43 00 13 01

55 34 01 09 01

Ei osaa sanoaMelko tarpeetontaErittäin tarpeetonta

Tutkimuksen mukaan akavalaisten valmius työtaistelutoimiin oli kaikkein korkein. AKAVAn jäsenet suhtautuvatmyös ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoon myönteisemmin.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 19

Selvityksen mukaan noin puoletsuomalaista katsoo palkansaajien työ-taakan ja työn kuormittavuuden li-sääntyvän selvästi tai jonkin verran.Päinvastaista mieltä oli vain 13 pro-senttia vastaajista. Lähes joka toinenarveli työpaikkojen pysyvyyden ja var-muuden heikentyvän.

Akavalaiset näkevät palkansaajienpalkkatason julkisella palvelusektorillasekä yksityisellä palvelualalla huonom-maksi kuin muiden keskusjärjestöjen jä-senet.

Lakko-oikeuteen ei halutapuuttua

Kolme neljästä suomalaisesta on sitämieltä, että lakko-oikeus pitää säilyt-tää nykyisellään. Nykyistä lakko-oike-utta rajoittaisi vain 15 prosenttia työs-sä käyvistä vastaajista.

Hyväksyttävimmiksi syiksi lakkoi-luun nähtiin sopimusrikkomukset,työnantajien yksipuolisen työntekijöi-den työolojen heikentämisen sekä tu-loksettomat neuvottelut.

Suomalaisten enemmistön mieles-tä laittomien lakkojen lakkosakkoja eipidä korottaa.

Akavalaiset reagoivat lakkoihinmyönteisesti myös silloin, kun on jää-

ty jälkeen yleisestä palkkakehityksestätai tavoitellaan sopimusneuvottelujenvauhditusta. Yleensäkin akavalaistenvalmius työtaistelutoimiin oli kaikkeinkorkein.

Paikallista sopimista einähdä mörkönä

Paikallista sopimista olisi valmis laajen-tamaan 79 työssä käyvistä prosenttiavastaajista, jos työ- ja virkaehtosopi-muksilla turvattaisiin samanaikaisestiehtojen minimitaso.

Lähes saman verran vastaajista eli73 prosenttia on sitä mieltä, että pai-kallista sopimista voitaisiin lisätä, jossamalla parannetaan palkansaajiaedustavien luottamushenkilöiden ase-maa ja toimintamahdollisuuksia.Vastaajien mukaan paikallinen sopimi-nen ei saa toimia vain työnantajaneduksi.

Akavalaisetsuvaitsevaisimpia

Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maa-hanmuuttajiin on yleisesti ottaenmuuttunut myönteisemmäksi. Kuiten-kin edelleen niukka enemmistö eli run-sas puolet vastaajista vastustaa rajo-jen avaamista ulkomaalaisille työnteki-jöille.

Toisaalta lähes puolet näkeeSuomen tarvitsevan lisää ulkomaa-laista työvoimaa. Akavalaisista näinajattelee peräti 74 prosenttia.

AKAVAn jäsenet suhtautuvat ul-komaalaisen työvoiman maahan-muuttoon myönteisimmin. Kaksi kol-mesta akavalaisesta toivottaa kaikkiulkomaalaiset tervetulleiksi tekemääntöitä Suomeen.

Palkansaajakeskusjärjestöjen toi-meksiannosta TNS Gallup selvittityömarkkinapoliittista mielipideilmas-toa kuluneen kevään aikana. Aineis-to kerättiin maaliskuun eduskunta-vaalien jälkeen kuukauden ajan eli21.3. –20.4.

Haastatteluihin osallistui 1 011yli 15-vuotiasta suomalaista Ahvenan-maata lukuun ottamatta. Virhemar-ginaali on kolme prosenttiyksikköäsuuntaansa.

Tutkimusraportti on luettavissakokonaisuudessaan AKAVAn netti-sivuilta kohdassa Tutkimukset ja jul-kaisut, muut tutkimukset.

ParantuuEi muutu

Arvioidut muutokset lähivuosinajoidenkin työelämän asioiden suhteen, %

Lähde: Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2007

Palkansaajien elämän turvallisuus yleensä

Eläkkeelle siirtymisikä

Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen

Palkkataso yksityisissä teollisuusyrityksissä

Palkkataso julkisella palvelusektorilla

0 20 40 60 80 100

16 44 01 39

44 45 01 10

47 42 02 09

50 38 02 09

Ei osaa sanoaHuonontuu

Palkansaajien työtaakka ja työnkuormittavuus

Palkkataso yksityisissä palveluyrityksissä

16 34 01 49

12 37 02 49

13 34 01 51Työpaikkojen pysyvyys ja varmuus

palkansaajien kannalta

43 43 02 12

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 720

Näin voi päätellä Kuntaliiton ja Lapinyliopiston tekemästä henkilöstövoima-varojen hallintaa ja muutosjohtamistakäsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuk-sessa haastateltiin 38 henkilöstön edus-tajaa, viranhaltijoita ja luottamusmie-hiä kuntaliitoskunnissa, joita oli muka-na kuusi: Kangasala, Parikkala,Rovaniemi, Seinäjoki, Ulvila ja Äänekos-ki.

Kunta- ja palvelurakenteita myl-lerretään nyt joka puolella Suomea.Meneillään on liki 30 selvitystä kunta-liitoksista, ja ne koskevat melkein sa-taa kuntaa.

– Liitoksen toteutustapa on rat-kaisevaa. Riittävä tiedonsaanti ja vuo-rovaikutus henkilöstön kanssa on ää-rimmäisen keskeistä liitoksen onnistu-miselle, tutkimusta johtanut professoriJari Stenvall toteaa.Hänen mukaansa tutkimuksessa mu-kana olleet kuusi kuntaa selvisivätmuutoksesta kohtuullisen hyvin. Toi-saalta tämänkaltaisiin tutkimuksiinosallistuvat ehkä juuri sellaiset kunnat,joissa henkilöstöstä kannetaan huoltajo muutenkin.

Kuntien henkilöstö on tyytyväi-nen muutoksiin, kun se on päässytosallistumaan niiden toteuttamiseen.Työntekijät pitivät tärkeinä riittäväätiedon saantia ja vuorovaikutusta ku-ten neuvotteluja lähiesimiesten kans-sa. Lähimmät esimiehet ovatkin avain-asemassa, kun muutosta viedään läpi.

Työntekijöiden tyytyväisyyttä li-säävät esimerkiksi uudet kollegat, joil-ta saa ammatillista tukea. Varsinkinpienissä kunnissa työntekijä on saat-tanut olla ennen kuntaliitosta ainoaammattialansa edustaja.

Vaikka henkilöstö piti liitosta lo-pulta hyvänä ratkaisuna, johdolta olisikaivattu muutoksessa enemmän tu-kea. Vastuu muutoksen johtamisestaon erityisesti lähiesimiesten harteilla.

Työntekijät ovat tyytyväisiäkuntaliitoksiin

Kuntaliitokset eivät onnistu pelkästään laatikoita siirtämällä, vaan paneutumalla henkilöstökysymyksiin ja henkilöstö-johtamiseen. Olennaista on, että työntekijät pääsevät osallistumaan muutoksen tekoon.

He ovat useimmiten akavalaisia, jotkaitsekin joutuvat kokemaan kuntaliitok-sen mukanaan tuomia muutoksia.

Tutkijoiden mukaan kuntaliitok-sen kompastuskiveksi voi tulla henki-löstöjohtamisen osaamisen puute. Or-ganisaatiossa ei aina ymmärretä ihmis-ten huolta omasta asemasta jatyötehtävien muutoksista.

Enemmän aikaa jasuunnittelua

Stenvallin mukaan kunnat aliarvioivathelposti ajan, jota uudistus vaatii. Kun-taliitos on suunniteltava hyvin ja huo-lellisesti, ajan kanssa.

Kunnissa on erilaiset toimintakult-tuurit. Vaikka perustehtävät saattavatolla samanlaiset, niitä hoidetaan eri ta-voin, eri ohjelmin, eri välinein. Tutki-muskunnissa työskentelevillä on ollutsopeutumiskykyä, ja muutos on näh-ty myös oppimisen lähteenä.

Onnistumisesta todistaa myösvuodesta 2005 Parikkalan kuntaa luot-sannut kunnanjohtaja Alpo Kosunen,vaikka liitosprosessissa oli omat mut-kansa. Parikkala, Saari ja Uukuniemiyhdistyivät vuoden 2005 alusta noin 6200 asukkaan kunnaksi.

Keskustelut liitoksesta aloitettiinvuonna 2003 ja uusi yhteinen valtuus-to valittiin syksyllä 2004. Koko henki-löstöpakka oli kasassa joulukuussa.

– Aikaa olisi pitänyt olla paljonenemmän. Valmisteluun olisi tarvittulisää resursseja ja henkilöstö olisi pitä-nyt saada tiiviimmin mukaan. Tiedot-tamiseen olisi myös voinut panostaaenemmän , Kosunen pohtii.

Järkeä ja tunnetta

– Kuntaliitoksen toteuttaminen on

taitolaji. Siihen liittyy järkeä ja tunnet-ta. On pelkoa uudesta, on entisenihannointia, Kosunen kuvaa.

Alun sokkivaihetta seuraa la-maantuminen, sitten herää toive ja so-peudutaan. Lopulta nähdään uusiamahdollisuuksia.

Kosunen pitää viiden vuoden pal-velussuhdeturvaa hyvänä. Se rauhoittitilannetta Parikkalassa, kun ihmisten eitarvinnut pelätä työttömäksi joutumis-ta. Välttämättömät koulujen lakkaut-tamisetkin oli hoidettu alta pois jo hy-vissä ajoin ennen kuntaliitosta.

Kuntaliitos on vaikuttanut työn-tekijöiden jokapäiväiseen elämään mo-nin tavoin.

Työtehtävien muutokset ovatsaattaneet vähentää vastuuta ja senmyötä työ ei ole enää niin vaativaakuin ennen. Se näkyy palkassa.

Myös työmatkat ovat nyt toisen-laiset, kun Uukuniemen perukoilta taiSaarelta on ajettava työhön kuntakes-kukseen Parikkalaan. Työmatkaa voikertyä 50 - 60 kilometriä.

Kaikesta huolimatta viime vuon-na kunnassa tehty työtyytyväisyysky-sely toi paremmat tulokset kuin aiem-min.

Kosunen on itsekin kuntaliitok-seen tyytyväinen. Se tehtiin hyvään ai-kaan ja on osoittautunut oikeaksi rat-kaisuksi. (MH)

Jari Stenvall, Kaija Maijonen, Antti Sy-väjärvi, Hanna Vakkala, Antti Selin:“Mees romppeines siihen”. Henkilöstö-voimavarojen hallinta ja muutoksenjohtaminen kuntafuusiossa. Kuntaliit-to, ACTA 191.

Marketta

Harinen

tiedottaja

Kuntaliitoksen toteuttaminenon taitolaji

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 21

Työmarkkinapolitiikassa lähes 90 pro-senttia vastaajista piti erittäin tärkeä-nä tai melko tärkeänä tehtävänä palk-kausjärjestelmien kehittämistä siten,että palkkataso heijastaa nykyistä pa-remmin työn edellyttämää osaamista,vastuuta ja työn tuloksia.

Vastanneista 80 prosenttia onsitä mieltä, että työkyvyn ylläpitämi-nen ja työssä jaksamisen edistäminenon erittäin tai melko tärkeää. Samoin80 prosenttia pitää tärkeänä tehtävä-nä palkansaajien reaaliansioiden kasvat-tamista.

Koulutuspolitiikassa suomalaisenkoulutuksen laadun parantamista pititärkeänä 70 prosenttia jäsenistä. Tärke-äksi koulutuspoliittiseksi tehtäväksi

AKAVAn linjaukset saavat vahvaatukea kentältä

AKAVAn liittojen jäsenet ovat vahvasti keskusjärjestönsä linjausten takana. Jäsenistö toivoo palkkausjärjestelmienkehittämistä, koulutuksen laadun parantamista ja ansiotuloverotuksen keventämistä.

Erittäin tärkeä

AKAVAn lähivuosien tärkeimmät tehtävätjäsenkunnan mielestä, %

Lähde: AKAVAn järjestötutkimus 2006

Korkeasti koulutettujen lisä- jatäydennyskoulutuksen kehittäminen

Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen

Julkisen sektorin palveluiden tason jalaadun parantaminen

Palkkaverotuksen keventä'minen EU-15 maidentasolle myös ylemmissä tuloluokissa

Julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuudenja tuottavuuden parantaminen

0 20 40 60 80 100

Melko tärkeä

Palkansaajien reaaliansioiden kasvattaminen

Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisenedistäminen

Palkkaus vastaamaan paremmin osaamistaja työn vaativuutta

Koulutuspolitiikassa:

Talouspolitiikassa:

Työmarkkinoilla:

(annetuista vaihtoehdoista eniten mainintoja saaneet)

52 35

43 36

40 39

25 48

19 47

18 42

24 46

31 32

12 41

nousi myös korkeasti koulutettujenlisä- ja täydennyskoulutuksen kehittä-minen. Koulutusmäärien painopisteensiirtämistä korkeakouluista ammatti-koulutukseen piti tärkeänä alle puoletvastaajista, mutta tärkeimpänä yksit-täisenä tehtävänä se mainittiin kol-manneksi eniten.

Talouspolitiikassa akavalaiset pai-nottavat ansiotuloverotuksen keven-tämistä niin sanottujen vanhojen EU-maiden tasolle myös ylemmissä tulo-luokissa. Myös julkisen sektorinpalveluiden laadun ja tason paranta-mista pidettiin tärkeänä tavoitteena.Painotuksissa on eroa julkisella ja yksi-tyisellä sektorilla työskentelevien välil-lä.

Julkisella sektorilla työskentelevätakavalaiset painottavat julkisten palve-lujen laatua ja tasoa enemmän kuinyksityisen sektorin jäsenet, jotka taaskorostavat verotuksen keventämistä.Silti myös julkisen sektorin akavalaisetnostavat verotuksen keventämisenuseimmiten tärkeimmäksi yksittäiseksitalouspoliittiseksi tehtäväksi.

– Tutkimuksen tulokset osoitta-vat, että AKAVAn viralliset tavoitteetovat täysin yhteneväisiä akavalaistennäkemysten kanssa, sanoo AKAVAnjärjestö- ja talousyksikön johtaja RistoKauppinen.

Keskusjärjestön keskeisiä tavoit-teita on palkka-, vero- ja sosiaalipolitii-kan muodostaman kokonaisuuden vi-rittäminen kannustamaan nykyistä pa-

remmin työn tekemistä, urallakehittymistä, osaamista ja yrittäjyyt-tä.

– Vain näin voimme menestyäkansainvälisessä palkka- ja verokilpai-lussa, Kauppinen painottaa.

Koulutuspolitiikassaan AKAVApainottaa, että koko koulutusketjunvoimavarat ja laatu on turvattava.Suomalaista koulutusjärjestelmää onkehitettävä siten, että eri koulutus-muodot kytkeytyvät toisiinsa suun-nitelmallisena kokonaisuutena päivä-kodeista aina ylimpään tutkimuk-seen asti.

AKAVAn jäsentutkimuksessapyydettiin määrittämään AKAVAnlähivuosien edunvalvontatehtävientärkeysasteet työmarkkinapolitiikas-sa, koulutuspolitiikassa ja talouspo-litiikassa. Kysely lähetettiin viimemarraskuussa lähes 3 200 työvoi-maan kuuluvalle akavalaiselle, joistavastauksen lähetti 1 339. Jäsentutki-mus tehdään kerran neljässä vuo-dessa.

Eugen Koev

tutkimuspäällikkö

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 722

Erinomaisen kuvan hiljaisen tiedon ole-muksesta saa Veli-Matti Toivosen jaRiitta Asikaisen teoksesta Yrityksenhiljainen osaaminen. Kirjoittajat kerto-vat tarinan korjaajasta, joka kutsuttiintutkimaan höyrylaivan jumiin mennyt-tä putkistoa.

Korjaaja tutki pannuja ja putkia,kolkutteli pienellä vasaralla, kuunteli ää-niä ja mietti hetken. Sitten hän ottitoisen vasaran ja paukautti sillä lujaatarkasti valitsemaansa kohtaan. Ko-neisto lähti liikkeelle.

Hän lähetti työstään 1500 euronlaskun, mitä höyrylaivan omistaja pitiliian isona. Hän pyysi laskun eritelty-nä. Uudessa laskussa luki: Höyrylaivanputkiston korjaus. Vasaran kopautus30 euroa, tietäminen, mihin kopaut-taa 1470 euroa, yhteensä 1500 euroa.Laivan omistaja maksoi laskun.

Se syntyy kokemuksesta

Mitä kokeneemmasta ammattilaisestaon kysymys, sitä vaikeampi hänen onsanoin kuvata, kuinka hän toimii. Hänei itse näe eikä siksi aina osaa arvostaataitojaan.

Kun ekspertiltä kysyy, miten häntoimii, vastaus on usein: ”Se näyttäätoimivan”, ”En osaa selittää”.

Tutkijat ovat jaotelleet viisi tasoaaloittelijasta eksperttiin: vasta-alkaja,edistynyt vasta-alkaja, osaaja, taitaja jaekspertti.

Vasta-alkaja keskittyy tekniikanoppimiseen, ekspertillä on kyky tehdäkriittisiä arvioita ja tunnistaa hiuksen-hienoja eroja. Mestarillinen suoritus si-sältää aina hiljaista tietoa. Eksperttiymmärtää intuitiivisesti, mistä tilan-teessa on kysymys ja osaa mennä suo-raan asian ytimeen. Hänen toimintan-

Anitta Valtonenvapaa toimittaja

Hyvä hiljainen tieto näkyväksi

Hiljaisen tiedon siirtämisestä on puhuttu yhä enemmän suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Hiljainen tieto onkimppu asioita: kokemusta, myyttistä ja ruumiillista tietoa, vaistoja, aavistuksia, asenteita, arvostuksia, kokonaisuuksienhallintaa ja ammattitaitoa. Sen perusslogan kuuluu: We know more than we can tell.

sa on automatisoitunut niin hyvin, et-tei sitä enää tarvitse ajatella.

Intuitiolla pieni paikkansa

YTT Eeva-Leena Vaahtiolla on pitkäkäytännön kokemus rekrytointikäytän-nöistä yrityksissä ja hän on tehnyt ai-heesta väitöskirjan. Hänen teoksensaRekrytointi menestystekijänä soisi kuu-luvan jokaisen rekrytoijan peruskirjas-toon.

Yhtä vaikeaa kuin ekspertin onvastata, kuinka hän toimii, kokenutrekrytoija perustelee uuden henkilönvalintaa usein sanomalla: ”sen vain tie-tää”, ”sen näkee heti kaverista, onkosiinä virtaa”.

Vaahtio painottaa, että intuitiol-la on paikkansa hiljaisessa tiedossa,mutta vain renkinä.

– Mutu-tieto voi olla vaarallista,jos vain sen perusteella ylennetään taiirtisanotaan ihmisiä. Hiljainenkin tietovoi olla väärässä. Myös haitalliset en-nakkoluulot ja syrjintä kumpuavat hil-jaisesta tiedosta.

Vaahtio muistuttaa, ettei organi-saatioiden tarvitse toimia pelkän hiljai-sen tiedon varassa.

– Pitää olla visio siitä, mitä tietoahuomenna tarvitaan. Työelämässä tar-vitaan jämäkkää osaamisen johtamis-ta.

– Henkilöstön osaaminen muo-dostaa yrityksen osaamiskartan jaosaajapankin. Se saadaan osaamis-kartoituksissa, kehityskeskusteluissa,päivittäisessä vuorovaikutuksessa, hen-kilöstön itsearvioinneissa ja kehitty-missuunnitelmissa. Viisas esimieshyödyntää harkiten omaa ja alaistenhiljaista tietoa.

Työpaikoilla on paljon hiljaistatietoa, kuten tunne siitä, että jokinon pielessä. Se näkyy hiljaisina signaa-leina ihmisten mielipiteissä. Vaahtionmielestä johdon on syytä kuunnellaniitä, kerätä palautetta, nimetä vas-tuuhenkilöt ja tehdä aikataulut tilan-teen korjaamiseksi.

Nuoretkin osaavat

Ikä ei automaattisesti tuo viisauttaeikä hiljainen tieto ole vanhempienyksinoikeus.

– Länsimaisissa kulttuureissa eiole kunnioitettu vanhoja ihmisiä hei-dän ikänsä, vaan heidän vaurautensatai taitojensa perusteella, Vaahtio to-teaa.

Vaation mielestä on hyvä, ettänuoruutta ihannoivassa kulttuurissavanhempien osaamiseen kiinnitetäänhuomiota.

– Se tuo arvostusta iäkkäämmil-le. Mutta hiljaista tietoa ei pidä kano-nisoida liikaa. Nuorilla on paljon hil-jaista tietoa esimerkiksi tietotekniikas-ta. Iäkkäämmillä johtajilla voisi ollanuorempia sparraajia.

Vaahtion mielestä joskus on pa-rempi, että hiljainen tieto pysyykin hil-jaisena. – Kaikki kokemustieto ei olesiirtämisen arvoista. Myös sotkut jahuonot ilmapiirit periytyvät. Ammat-tiliitoissa on tästä hyviä esimerkkejä.

Tulokset ratkaisevat

Psykologi Veli-Matti Toivonen on kol-legoineen mallittanut eri alojen huip-puosaajia, kuten, esimiehiä ja piirile-vysuunnittelijoita. Tavoite on, että tai-dot ja tiedot säilyvät yrityksessä,vaikka ekspertit vaihtaisivat työpaik-kaa tai jäisivät eläkkeelle.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 23

Mallittamista voi tehdä esimerkik-si havainnoimalla tai samautumalla Ha-vainnoitaessa katsotaan, kuinka havain-noitava käytännössä toimii. Esimerkik-si graafiset suunnittelijat japiirilevysuunnittelijat käyttävät perifee-ristä näköä eli ääreisalueilla katsomis-ta. Näin he näkevät asiat laajemminkuin fokusoidussa katsomisessa.

Samautuminen tarkoittaa, ettämallittaja asettuu mestarin nahkoihin,eläytyy hänen tapaansa toimia ja kat-soo asioita hänen näkökulmastaan.Kyseessä on luonnollinen tapa oppia,jota ei yleensä tietoisesti kirjata ylös.

Simulointitekniikat vaihtelevat ko-keilusta erilaisiin mielikuvaharjoituksiin.Uusien ihmisten nimet voi oppia ra-kentamalla merkityspaketteja nimestäja henkilöstä.

Eri toimintatapojen tehoa on ver-tailtu ihmisten kuntoutuessa sairau-desta tai elämän muusta kolhusta. Yh-

teistä nopeammille kuntoutujille onmotivaatio, tavoitteiden paloittelu,keskittyminen siihen, mitä voi tehdäjuuri nyt, oma aktiivisuus ja vertailu-strategia. Toipujat vertaavat tilaansavain siihen, missä he olivat edistyneet.Vertailun tulos oli aina myönteinen.

Mallittamisesta on hyötyä rek-rytoinnissa. Toivosen mielestä asian-tuntijaorganisaatioissa kannattaa jos-kus mallittaa myös uudet työnteki-jät, joilla voi olla paljon yrityksellehyödyllistä osaamista. Tätä mahdolli-suutta käytetään erittäin harvoin.

Järjestötyön tietoperinnöksi

Akavalaisissa järjestöissä ei ole tehtykirjallisia dokumentteja eikä järjestet-ty systemaattista hiljaisen tiedon kou-lutusta. AKAVAn tutkija Ulla Aittaon vakuuttunut hiljaisen tiedon siir-tämisen tärkeydestä.

– Järjestötyössä tarvittavaa tie-toa on mahdoton pukea sanoiksi työ-paikkailmoituksissa. Kun järjestöönhaetaan neuvottelijaa, ilmoitukseenvoidaan kirjoittaa, että haetaan juris-tia. Mutta ameebamaisen toimintaym-päristön edellyttämiä taitoja ei voi kir-jata. Niiden omaksuminen vie vuosia,Aitta toteaa.

Tilannetta parantaisi se, että läh-tijät olisivat riittävän pitkään tulokkaankanssa.

– Järjestöjen kannattaisi myöskoota lähtijöiden ”testamentit” tulok-kaiden tueksi.

Lisätietoja:

Veli-Matti Toivonen & Riitta Asikainen: Yrityksen

hiljainen osaaminen. Kehittämisen uusi taso. ai-ai

Oy. Mielikirjat. 2004. ISBN 952-5146-22-7. www.ai-

ai.info.

Eeva-Leena Vaahtio: Rekrytointi menestystekijä-

nä. Edita. Yritysjulkaisut. 2005. ISBN 951-37-4298-9.

www.edita.fi/netmarket.

AKAVAn neuvotteluyksikön sihteeriSally Ovaskainen jää alkukesästä ensinlomalle ja sitten eläkkeelle. Nyt on hil-jaisen tiedon siirron paikka.

Kun Ovaskainen vuonna 1972palkattiin toimistovirkailijaksi AKA-VAan, hänestä tuli yhteisön 17. työn-tekijä. Silloin toimistossa työskentelialle puolet nykyisestä työntekijämää-rästä, mutta eipä AKAVAssa ollut jä-seniäkään kuin noin kymmenesosanykyisistä noin puolesta miljoonasta.

Omaa Akavataloa ei vielä ollut,

Sally tuli taloon 35 vuotta sitten

vaan toimisto sijaitsi Lastenkodinkadul-la Ruoholahdessa. Ei ollut faksia, eikännyköitä, ei nykyaikaisia kopiokonei-ta. Pöytäkirjoja kirjoitettiin puhtaaksioikeilla kirjoituskoneilla. Papereita mo-nistettiin vahamonistuskoneilla, ja suu-rissa postituksissa koko toimisto oli tal-koissa, toiminnanjohtajaa myöten.

Ovaskainen purki puheita ja kir-jeitä nauhoilta paperille IBM:n kirjoi-tuskoneella, mutta teki myös paljonmuuta. Pienessä toimistossa ei voinutkovin tarkasti rajata toimenkuvia. Mo-nipuolinen työ onkin yksi syy siihen,että Ovaskainen on viihtynyt AKAVAs-sa ensimmäisen vuoden epäilysten jäl-keen. Merivoimien esikunnasta tulleel-le järjestömaailma tuntui aluksi oudol-ta.

– Toimistotekniikka on kehittynyttänä aikana valtavasti. Nyt kaikki käynopeammin, mutta toisaalta työmää-rä on muuten lisääntynyt. Myös AKA-VAn organisaatio on muuttunut, kunneuvottelujärjestöistä tuli omat rekis-teröidyt yhdistyksensä.

Kun neuvottelujärjestöt YTN jaAKAVA-JS, nykyinen JUKO, syntyivät,Ovaskaisesta tuli AKAVAn neuvotte-

luyksikön sihteeri vuonna 1995. Sillointyöhön kuului lisäksi kansainvälisiä asi-oita ja arkistointia. Esimiehenä on kokoajan ollut yksikön johtaja MarkkuLemmetty.

Ihmiset, työkaverit ovat olleetkintyön suola

– Vaikka väki on vaihtunut vuo-sien myötä paljon, täällä on aina olluttöissä kivoja ihmisiä, Ovaskainen miet-tii.

– Tätä työyhteisöä varmaan kai-paan, kun jään eläkkeelle.

Eikä Ovaskainen näytä olevan ai-noa. AKAVAn toimistossa pyrähtääeläkeläisiä, niitä entisiä työntekijöitä,vähän väliä.

Neuvotteluyksikön sihteeri pysäh-tyy miettimään hiljaista tietoaan. Esi-miehen kanssa asiasta on jo puhuttu:seuraajan kanssa on syytä olla yhtäaikaa työssä.

– Vaikka kyllä Markku kaikki mi-nun työni tietää, Sally Ovaskainennauraa.

Talossa on sitä paitsi useampiasihteereitä. Hiljainen tieto ei siksikäänpääse katoamaan eläkkeelle siirtyvänmyötä. (MH)

Ajatus eläkkeellelähdöstä hirvittialuksi, muttakyllä meaviomiehenikanssa jotainkivaa keksimme.Suhteellisenterveitä kunolemmemolemmat, SallyOvaskainensanoo. Matkai-luun on ainakinenemmän aikaa.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 724

Suomen taloudellisen hyvinvoinninkasvu on ainakin viimeisen sadan vuo-den aikana perustunut tuottavuudenparanemiseen. Tuottavuuden kasvuntärkeä edellytys on ollut laadukas kou-lutusjärjestelmä, joka on taannut osa-avaa työvoimaa elinkeinoelämän ja jul-kisen sektorin tarpeisiin.

Kun Suomen talouden avoimuusja globalisoituminen ovat lisääntyneet,niin työmarkkinoihin ja samalla koulu-tusjärjestelmään kohdistuu jatkuvastikiristyvä kansainvälinen kilpailu. Piene-nevät nuorisoikäluokat antavat toisaal-ta mahdollisuuden resurssivajeiden,kuten opiskelija/opettaja -suhteen kor-jaamiseen.

Nuorisoikäluokan ammatillisenkoulutuksen suunnittelun ensisijaisena

Koulutuksen ja tutkimuksenkehittämistarpeet valmistelussa

Opetusministeriössä tehdään neljän vuoden välein suunnitelma koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä tulevinavuosina. Nyt valmisteilla olevaan kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007–2012 sisällytetään laskelmat nuorisoikäluokanvaltakunnallisista aloittajamäärätavoitteista ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa sekäyliopistokoulutuksessa.

Heikki Taulu

työvoimapoliitti-

nen asiamies

tavoitteena onkin mahdollistaa se, ettäopiskelija voi valmistumisensa jälkeenripeästi työllistyä koulutustaan vastaa-viin tehtäviin. Koulutustarjonnansuunnittelijoilla on suuri vastuu tule-vaisuuden työmarkkinoiden toimivuu-desta.

Kaksi vaihtoehtoa pohjanalaskelmille

Koulutustarvelaskelman perustanaolevassa työvoimatarpeen ennakoin-nissa käytetään kahta vaihtoehtoistakehitysuraa, skenaariota. Peruskehityk-sen mukaan ammattirakenteen kehitysjatkuu kuten tähänkin saakka. Tavoi-tekehityksessä ammattirakenne pai-nottuu tiede-, teknologia-, liiketoimin-ta-, ympäristö- ja palveluosaamiseen.

Tutkimus- ja koulutusmenojen brutto-kansantuotteen osuus vuonna 2005 oliyli 3,5 prosenttia ja noin 3,8 miljardiaeuroa vuodessa. Kasvuvauhti on olluterittäin hidasta koko 2000-luvun ajan.Toisin on käynyt esimerkiksi tekniikanalan korkeakoulutettujen määrälle,joka on kasvanut moninkertaisesti.Korkeakoulutuksen resurssit eivät olenousseet vastaavasti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu pyr-kimys neljän prosentin bkt-osuuteenvaalikauden aikana. Tällöin ollaan lä-hellä koulutustarjontalaskelman alku-vuotta. Nähtäväksi jää, mikä on t&k-menojen osuus 2010-luvun loppupuo-lella, kun koulutustarjontalaskelmanopiskelijat alkavat valmistua oppilaitok-sista työelämään.

Humanisteilla on työelämässä kysyn-tää ja ilmeisiä vahvuuksia. Silti työnan-tajat kaipaavat humanistikoulutukseenuutta otetta: markkinointia ja talout-ta, projektinhallintaa, tietotekniikkaa jajohtamisen osaamista.

Humanistien työllistymistä koske-vista selvityksistä ilmenee, että perin-teinen sinänsä hyvä ja monipuolinenhumanistinen yliopistokoulutus ei näy-tä vahvistavan työnantajien haluamiavalmiuksia. Akavan Erityisalojen toimin-nanjohtaja Salla Luomanmäki huo-mauttaakin, että on tuhlausta, jos hu-manistin työllistyminen kilpistyy vaik-kapa tietotekniikan, projektihallinnantai johtamistaitojen puutteisiin.

Humanisteilta odotetaan markkinoinnin jatalouden osaamista

– Humanistisia aineita opiskele-van kannattaa jo opiskeluaikana ottaahuomioon, että sekä julkisen että yk-sityisen sektorin työnantajien mielestänäillä valmiuksilla on suuri merkitystyönsaannissa.

Luomanmäen mielestä sinänsähyvää ja monipuolista humanistikou-lutusta pitää täydentää. Liiketaloudel-lisia perusopintoja olisi syytä tarjotasekä täydennyskoulutuksena että sisäl-lyttää niitä humanistisiin tutkintoihin.Näin korjattaisiin humanistien koh-taanto-ongelmaa, kun laadullinen työl-listyminen paranee.

Humanistin ei silti tarvitse luopuaomasta alastaan, sillä työnantajat ovat

oivaltamassa humanistisen osaamisenarvon globaaleilla, luovan taloudenmarkkinoilla.

Viestinnän osaaminen, kirjallinenilmaisukyky, sosiaaliset taidot, kan-sainvälinen kokemus, monikulttuuri-suus sekä tutkimusmenetelmien hal-linta ja tuottaminen ovat niitä valt-teja, joiden osaajina humanistejapidetään.

– Nyt tarvitaan vain hiemanhienosäätöä, työelämälähtöisiä lisä-työkaluja, jotta humanistinen ydin-osaaminen pääsee entistä paremminoikeuksiinsa, Luomanmäki tuumaa.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 25

Kilpailu kiristyy edelleen

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansain-välinen kilpailu voimistuu jatkuvasti.Vain riittävän laadukas perustutkinto-koulutus turvaa kilpailussa menestyk-sen.

Kansainvälisen tason ylittäminenedellyttää opettajien määrän lisäämis-tä, kun opiskelijoiden määrä kasvaa. Il-man perusasioiden kuntoon saatta-mista on turha toivoa, että tavoiteke-hitysuralle olisi mahdollista päästä taiettä korkeatasoisen tiede- ja teknolo-giatoiminnan ja siihen liittyvien oheis-palveluiden tai kaupallisesti menestyk-sekkäiden innovaatioiden määrä Suo-messa voisi tuntuvasti kasvaa.

Pelkona paremminkin on, ettämyös vaativien tehtävien suorittamis-ta siirretään yhä enemmän Suomenulkopuolelle. Kehittyvä tietoliikennetek-niikka mahdollistaa tämän jo nyt.

Toinen tavoiteuravaihtoehdonkriittinen este saattaa olla työvoima-pula ja pula nuorista koulutettavista.Opetusministeriön laskelman mukaankummankaan kehitysuravaihtoehdonmukaisilla oletuksilla pienenevät nuo-risoikäluokat eivät riitä tyydyttämääntyövoiman tarvetta. Työperäisen maa-hanmuuton on kasvettava paljon, jot-ta sillä voidaan korvata laskelmanosoittama kasvava vaje. Vajaus on pe-

ruskehityksessä 10 prosenttia ja tavoi-tekehityksessä jopa 20 prosenttia uu-den työvoiman tarpeesta.

Ammatillisen peruskoulutuksenkokonaisaloittajatarve on arvioitu sel-västi nykyistä suuremmaksi ja ammat-tikorkeakoulujen sekä yliopistojen aloit-tajatarve kokonaisuudessaan puoles-taan nykytasoa hieman pienemmäksi.Arvio vaikuttaa järkevältä.

Koulutusavain ja ennakoin-timenetelmä

Niin sanotulla avaimella muutetaan las-kelmassa työvoiman ammattiryhmä-kohtainen kysyntä koulutuksen kysyn-näksi. Ulkopuolisen, riippumattomantutkimuslaitoksen pitäisi arvioida kou-lutusavaimeen perustuva ennakointijär-jestelmä. Nykyinen käytäntö on avoinvain periaatteessa.Valmistelutyötä seuraavilla sidosryhmil-lä ei ole mahdollisuuksia paneutua mo-nitasoiseen ja -mutkaiseen menetel-mään riittävän tarkasti. Merkittäviäosia menetelmän eri vaiheista jää arvi-oimatta, esimerkkinä koulutusavai-meen sisältyvät oletukset tulevastatyövoiman koulutusrakenteesta.

Pelkkä määrällinen aloituspaik-kojen ennakointikaan ei nykyään vält-tämättä riitä. Ennakointityötä on uudis-tettava paremminkin osaamistarpeiden

kuin koulutustarpeiden näkökulmastasekä samalla laadullisen ja sisällöllisenennakoinnin suuntaan. Lisäksikoulutuksen suunnittelussa olisihyödynnettävä nykyistä paremminyliopistojen, tutkimuslaitosten ja mui-den keskeisten tahojen ennakointitut-kimuksien tuloksia.

Työmarkkinoiden toimivuutta onperinteisesti tarkkailtu lähinnä määräl-lisillä indikaattoreilla, kuten työttö-myys- tai työllisyysasteella. Näiden rin-nalle tarvitaan myös työllisyyden laa-tua kuvaavia mittareita. Esimerkiksisaadun koulutuksen ja työtehtävienvaativuuden yhteensopivuutta tarkkai-lemalla saadaan arvokasta tietoa siitä,kuinka tarkoituksenmukaista eri aloillasaatu koulutus on työmarkkinoidennäkökulmasta.

Useat korkeakoulut ja yliopistotsekä AKAVAn jäsenjärjestöt tutkivatsäännöllisesti, miten hyvin valmistu-neet oppilaat ovat onnistuneet pääse-mään työmarkkinoille sisään. MyösAKAVA on osallistunut kyseisiin seu-rantahankkeisiin. Valmistumisvaiheestaalkavan seurannan järjestäminen yh-teistyössä oppilaitosten ja muiden kes-keisten sidosryhmien kanssa arvelisikiinnostavan myös opetus- ja työmi-nisteriöitä.

Työllistymisessäalkuvaikeuksia

Valtaosa humanisteista on työllistynytalkuvaikeuksien jälkeen kohtuullisenhyvin. Humanistit sijoittuvat kuitenkinmuihin akateemisiin verrattuna useam-min koulutustaan vastaamattomiintehtäviin. Myös työttömyyskokemuk-

Työnantajien mielestä pedago-giikka, taloustiede, oikeustiede ja val-tio-oppi ovat parhaat humanististakoulutusta täydentävät tieteet.Humanistien urapäivässä julkistettiinkaksi humanistien työllistymistä käsit-televää tutkimusta. Toisessa selvitet-tiin eri sektoreiden työnantajien odo-tuksia ja mielikuvaa humanisteistatyönhakijoina. Työnantajien näkemyk-siä selvitti Helsingin Kluuvin työvoi-matoimisto, joka on erikoistunut aka-teemisiin työttömiin.

Toisessa työtilannettaan arvioi-vat viisi vuotta sitten yliopistoista val-mistuneet humanistit. Aineisto koot-tiin AKAVAn Viisi vuotta työelämässä-tutkimuksesta. (MH)

set ovat yleisempiä kuin useim-milla muilla akateemisilla.

Työn vaatimusten ja opis-kelun antamien valmiuksien ar-vioidaan kohtaavan vai osittain.

Opettajia lukuun ottamat-ta humanistit työllistyvät varsintasaisesti julkiselle ja yksityisellesektorille. Yrittäjyys on yleisem-pää kuin useilla muilla akateemi-silla koulutusaloilla.

Rahoitusala, it-, infra-, ra-kennus- ja tapahtumatuotantoalatsekä kaupan ja yksityissektorin tuki-prosessit työllistävät humanisteja, josheillä on näyttöä esimerkiksi asiakas-palvelusta tai projektinhallinnasta. Per-soonallisuustekijät ja työhistorian laa-tu auttavat työllistymistä paremminkuin työhistorian pituus tai opintojenpääaine.

AkavanErityisalojentoiminnanjohta-ja Salla Luoman-mäki onhyvillään siitä,että työnantajatovat havahtu-neet humanisti-en arvoontyömarkkinoilla.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 726

Euroopan palkansaajien keskusjärjestöETUC tarkasteli lähivuosia kongressis-saan Sevillassa toukokuussa. Globali-saatio tuo uusia työpaikkoja, vaikka sa-malla se haastaa koko Euroopan ase-man. Ilmastonmuutos lämmittääSuomen talvia, mutta uhkaa kuivattaapuolet muusta Euroopasta.

Euroopan unioni on piristymäänpäin, mutta vielä puoliontuva. Perus-tuslain pelastusyritykset ovat meneil-lään, kuitenkin unionin työelämän ke-hittämishankkeet ovat pysähdyksissä.Työttömyys on laskussa ympäri Eu-rooppaa, silti erilaiset pätkä- ja silppu-työt lisääntymässä. Panostukset osaa-miseen lisääntyvät, mutta liian hitaastiYhdysvaltoihin, Japaniin ja Kiinaan ver-rattuna.

ETUC:in kongressin vastaus onpalkansaajien siirtyminen aloitteellisuu-teen. Kehitykseen pitää vaikuttaa sel-villä tavoitteilla ja ehdotuksilla.

Rahoitusta ja laatua

Sevillan kongressi linjasi, että koulutuk-sella ja osaamisella on keskeinen mer-kitys Euroopan tulevaisuuden kannal-ta. Maanosan työntekijöiden pätevyy-den on oltava maailmanlaajuisenkilpailun edellyttämällä tasolla. Koulu-tuksen ja tutkimuksen rahoitus on saa-tava kuntoon.

Toiseksi koulutuksen laadun onoltava kohdallaan. ETUC peräänkuu-luttaa laadukkuutta kaikille oppilaitok-sille, mutta muistuttaa myös huippu-osaamisen tärkeydestä. Yleinen korkeataso ja huippuosaaminen eivät ole toi-sensa poissulkevia.

Työelämän alueella ei voida to-teuttaa yksipuolisia joustovaatimuksia,vaan myös työntekijöiden turva onotettava huomioon. Muutosturva –

Markus

Penttinen

kansainvälisten

asioiden päällikkö

Eurooppalaiset palkansaajajärjestöt:

Lisää palkkaa ja jäseniä, muttavähemmän pätkätöitä

Lisää palkkaa, jäseniä, muutosturvaa ja osaamispanostuksia, vähemmän prekariaattityötä ja ilmastonmuutosta. Näilläpäätavoitteilla otetaan vastaan eurooppalaisten työmarkkinoiden haasteet lähivuosiksi.

työaikadirektiivi, vuokratyödirektiivi,tasa-arvo ja kohtuuttomat kilpailun-rajoitussopimukset on saatava kun-toon.

Kongressissa esiintynyt komissionpuheenjohtaja José Barroso kannattijoustavuuden ja turvallisuuden yhdis-tämistä eikä yksipuolisuutta. Barrosovaroitti kuitenkin ay-järjestöjä ryhty-mästä yleiseksi ei-liikkeeksi työmarkki-noilla.

EU:n perustuslakia tuetaanETUC:ssa, sillä se sisältää merkittävänäuutuutena perusoikeudet sitovina. Jär-jestö ei hyväksy sitä, että perustuslakivesitetään poistamalla perusoikeudet– ja että keskitytään vain unionin pää-töksenteon trimmaamiseen.

Viime vuosina palkkojen osuuskansantulosta on vähentynyt ja alit-taa paikoin jopa tuottavuuden kasvun.Kun taloudessa menee nyt hyvin, niinnyt on aika saada kunnon palkanko-rotukset. Kongressissa esiintynyt Eu-roopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Paul Trichet ei tosin ollut samaa miel-tä ja puhui palkkamaltin puolesta.

Ympäristöä huomioitavanykyistä enemmän

ETUC ei sen sijaan puhu maltin ja py-sähtyneisyyden puolesta ilmastonmuu-toksen torjunnan yhteydessä. Ilmas-tonmuutos on suuri uhka ja työpai-koille. Tuotanto- ja kulutustapoja onmuutettava sekä kasvihuonekaasujaon vähennettävä 75 prosenttia vuo-teen 2050 mennessä.

Jäsenmäärät eurooppalaisissa am-mattiyhdistyksissä on päinvastoin saa-tava kasvusuuntaan. Yleinen jäsenke-hitys on paikallaan pysyvä tai vähene-vä. AKAVA voimakkailla kasvuluvuillaon harvinainen poikkeus.

Sevillan kongressissa päätettiinmuun muassa kansallisista jäsenhan-kintakampanjoista, jotka toteutettai-siin yhteistyössä kaikkien keskusjärjes-töjen välillä. Myös opiskelijoiden vär-vääminen koettiin olennaiseksitulevaisuuden kysymykseksi.

AKAVA ja Sevilla

Kongressia ja sen linjauksia valmistel-tiin noin vuosi. AKAVA ehdotti lähessatakunta ajatusta linjausasiakirjaan.

AKAVA piti tärkeänä esimerkiksisitä, että työpaikkoja luoviin globali-saatioon ja EU:n sisämarkkinoihin eisuhtauduta pelkästään kielteisesti.Myös niiden mahdollisuuksia on hyö-dynnettävä. Tässä onnistuttiin osaksi.Osa ETUC:n jäsenjärjestöistä suhtau-tuu kuitenkin nihkeästi näihin ilmiöi-hin.

Panostukset osaamiseen, koulu-tukseen ja tutkimukseen olivat itses-tään selvästi AKAVAn toivomuslistankärjessä.

Työelämän kysymykset olivatalun perinkin hyvin lähellä AKAVAn lin-jauksia eikä niihin ollut merkittäväähuomauttamista.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 27

WTO-neuvottelut aloitettiin vuonna2001 Dohassa Qatarissa. Niiden tar-koituksena oli lisätä maailmankaupanavaamista ja poistaa köyhyyttä.

Dohan kierros näyttää kaatuvanmaatalous- ja tavarakaupan vapautta-mista koskeviin kiistoihin. Niiden rat-kaisu ei ole kiinni teknisistä yksityis-kohdista vaan poliittisen tahdon löy-tymisestä.

Jäsenmaat etujärjestöineen ovatneuvotelleet tiiviisti Genevessä, muttakompromissiehdotukset teollisuusmai-den maataloustukien poistamisesta jakehitysmaiden teollisuustuotteidenmarkkinoiden avaamisesta eivät olesaaneet riittävän monta maata neu-vottelujen loppuunsaattamiseen.Teollisuus- ja kehitysmaiden tavoittei-den välinen kuilu ei ole kaventunutmerkittävästi. Edes sopimustavoitteis-ta ja neuvottelupohjasta ei olla yhtämieltä.

Tavoitteenakilpailukykyinen Eurooppa

Euroopan unionin tavoitteena on ol-lut saada Yhdysvallat leikkaamaanomia maatalouden tukia samoin kuinEU on luvannut tekevänsä. Kehittyvi-en maiden markkinoiden avaukset niinteollisuustuotteiden tai palveluidenosalta ovat olleet riittämättömät EU:nomiin valmiuksiin nähden.

Koska neuvottelut ovat edenneethitaasti, EU on valmistellut myös alu-eellisia ja kahdenvälisiä kauppaa edis-täviä sopimuksia.

Kahdenvälisten vapaakauppa-alueiden lisääminen on osa EU:n laa-jempaa strategiaa oman taloudellisenasemansa ja kilpailukykynsä vahvista-miseksi. Komissio on voimakkaasti pai-nottanut, että kahdenvälinen järjes-

Salla Heinänen

kansainvälisten

asioiden asiamies

Onko WTO-neuvotteluista maailmankaupan vapauttamiseen?

Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa on viimeisen kahden vuoden ajan annettu useita lopullisia aikatau-luja keskeytyksissä olevien neuvotteluiden jatkamisesta. Neuvotteluaika on jälleen loppumassa kesäkuun lopussa.

telmä ei sulje pois vahvaa tukea mo-nenväliselle järjestelmälle, joka on EU:nkauppapolitiikan ensisijainen tavoite.

Työntekijöidenperusoikeudet muistettava

Kahdenväliset kauppasopimukset kehit-tyvien maiden kanssa edellyttävätEU:lta kehitysaspektien huomioimista.Maiden markkinoiden toimivuus ja te-ollistuminen edellyttävät toimivaa lo-gistiikkaa ja infrastruktuuria.

Myös työntekijöiden perusoikeu-det ja ihmisarvoisen työn edistäminentukevat kehityksen näkökulmaa, mut-ta myös edistävät EU:n omaa kilpailu-asetelmaa.

Kehitysmaiden ja kehittyvien mai-den markkinoiden toimintakyky para-nee, kun kaupankäynnin edellytystenja maiden taloudellisen kasvun tuke-minen onnistuu. Kun kehityspolitiikkaelää omaa elämäänsä, vuorovaikutus-ta eri sektorien, kuten talouden, kau-pan, ympäristön ja työntekijöiden oi-keuksien välillä, ei ole. Tämä estäämarkkinoiden toimivuutta ja taloudel-lista kasvua sekä estää niin korruptionkitkemistä kuin demokratian kehittä-mistä.

Akavalaiset intessitWTO:ssa

Kun tulevaisuudessa eurooppalaisetovat yhä kykenevämpiä viemään kor-kean tason osaamistaan niin tietotek-nologiassa, ympäristöteknologiassa taiterveydenhuollon osaamisessa, myöseurooppalaiset palvelujen tuotantora-kenteet tulevat osaksi kauppaa.

Palveluiden laadun arvioiminen jalaatutason ylläpitäminen ja jopa paran-taminen täytyy olla perusteena etenkinkansainvälisessä palvelutuotannossa.

EU tulisi selkeämmin ottaa myössosiaaliset näkökulmat osaksi kauppa-politiikkaa, muutenkin kuin julistukse-na. ILO:n perusoikeuksien noudatta-misen tulisi olla EU:n kahdenvälistenkauppaneuvottelujen yhtenä ehtonakuten ympäristönäkökulmankin.

Enemmän tutkimusta tarvitaanEU:n kauppakapasiteetin ja kaupanavaamisen vaikutuksista työsuhteidenlaatuun, palkkaan ja tasa-arvoon.

Ammattipätevyysvaatimustenkriteerit ovat olleet palvelujen kaupanvapauttamiseen tähtäävien GATS-so-pimusten heikko kohta. Laadukkaidenpalveluiden edellytys on samantasoi-sen osaamisen edellyttäminen kuinkansallisestikin edellytetään. GATS-kri-teerit eivät yllä tähän. Sen sijaan am-mattipätevyyssopimuksissa kansallistenkriteerien noudattaminen on osa so-pimusta, joka takaa avoimen kilpailun,mutta samalla myös samantasoisenpalvelun.

Maahantulon edellytyksinä EU:nkomissio ja jäsenmaat ovat edellyttä-neet kansallisia kiintiöitä palveluntar-joajien maahantulolle. Suomi on vas-tustanut kiintiöitä ja edellyttänyttarvittaessa työvoimapoliittista saata-vuusharkintaa ja uuden ulkomaalaislainpuitteissa vapauttanut saatavuushar-kinnasta kokonaan suurimman osantyöntekijöistä, lähes kaikki asiantuntijat,johtajat ja korkeasti koulutetut alat.

AKAVA on tukenut maailmankau-pan avaamista, sillä siinä on mahdolli-suuksia myös osaamiseen viemiseen.Tämän edellytyksenä on, että EU sat-saa yhä voimakkaammin tutkimukseen,tuotekehitykseen sekä tuotteidensaettä osaamispalveluidensa markkinoi-miseen ja viemiseen.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 728

Julkaisuja

Akavalaiset työmarkkinat 2007 onkäsikirja korkeakoulututkinnoista. Op-paaseen on koottu perustiedot yleisim-mistä akavalaisista tutkinnoista, niidensuorittamisesta sekä työtehtävistä, joi-hin tutkinnot pätevöittävät. Julkaisukertoo myös työllisyystilanteesta sekäpalkkauksesta. Lähteenä on käytettyAKAVAn liittojen antamia tietoja.

www.akava.fi – tutkimukset jajulkaisut, esitteet ja oppaat

AKAVAn työmarkkinatutkimus2006 on selvitys akavalaisten taloudel-lisesta asemasta ja oloista työmarkki-noilla. Tutkimukseen on koottu mm.tietoja sijoittumisesta työelämään, työ-ajoista ja palkoista. Tutkimuksen tiedotperustuvat jäsenkunnalle kolmen pro-sentin otantana tehtyyn postikyselyyn.

www.akava.fi – tutkimukset ja jul-kaisut, jäsentutkimukset

AKAVAn järjestötutkimuksessa 2006selvitetään jäsenkunnan mielipiteitäkeskusjärjestön toiminnasta sekä aka-valaisten toiveet edunvalvonnan tär-keimmistä tehtävistä tulevina vuosina.Tutkimuksesta käy ilmi mm. akavalais-ten järjestäytymisperusteet, suhtautu-minen aluetoimintaan sekä työtaiste-luvalmius. Tutkimuksen tiedot perus-tuvat jäsenkunnalle yhden prosentinotantana tehtyyn postikyselyyn.

www.akava.fi – tutkimukset jajulkaisut, jäsentutkimukset

Asiantuntijuudella tuloksellisuutta jahyvinvointia työelämään -asiakirja lin-jaa AKAVAn työelämän tavoitteet. Jul-kaisussa esitellään ehdotuksia työai-kaan, työsuhdeturvaan, ammattitaidonkehittämiseen ja yhdenvertaiseen työ-elämään liittyvissä asioissa. Siinä käy-dään läpi joustavan työn tekemisenmuotojen sekä johtamiseen ja esimies-työhön liittyviä tavoitteita.

www.akava.fi - tutkimuksetja jul-kaisut, esitteet ja oppaat

Ammattijärjestöille tulossauusi neuvottelutaidon opas TJS Opintokeskus tuottaa uuden neuvottelutaidon oppaan am-mattijärjestöjen käyttöön. Opas ilmestyy viimeistään alkusyksystä.

Opas on suunniteltu vastaamaan luottamusmiesten tarpei-siin, mutta siitä on apua myös työsuojeluvaltuutetuille ja yt-edus-tajille sekä jokaiselle omasta palkastaan neuvottelevalle.

Oppaassa käsitellään muun muassa neuvottelutilanteideneroja, asioiden perustelemista, havainnointia neuvottelutilanteissa,neuvottelijatyyppejä ja neuvottelurooleja, päätöksentekotavan tun-nistamista ja neuvottelutaktiikoiden käyttöä. Omat lukunsa onvarattu työpaikoilla sovittaville paikallisille neuvotteluille, työsuoje-luasioiden neuvotteluille, yt-neuvotteluille sekä työehtosopimus-neuvotteluille.

Oppaan tekee FM, puhe- ja neuvottelutaidon lehtori PenttiVanha-aho yhdessä DI, toimittaja Keijo Mäkelän kanssa. Heidänapunaan toimii luottamusmiehistä koottu testausryhmä.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 29

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työ-aikaryhmä selvitti suomalaista työ-aikakäytäntöä eri kyselyjen ja tutki-musten pohjalta osana voimassaole-vaa tulopoliittista sopimusta.Kansainvälisen vertailun mukaan Lat-viassa, Ruotsissa ja Suomessa onEU:n joustavimmat työajat.Suomessa joustavia työaikoja oli käy-tössä lähes kahdessa kolmasosassayrityksiä. Väitteet työelämän jousta-mattomuudesta eivät siten ainakaantyöaikojen osalta pidä paikkansa.

Työaikojen joustamista, säästä-mistä tai tasaamista koskevat järjes-telmät tai jonkinlaiset työaikapankki-järjestelmät koskettavat Suomessalaajalti koko palkansaajakenttää. Pal-kansaajien enemmistö eli 60 prosent-tia oli viime syksynä sellaisen työaika-järjestelyn piirissä, jossa normaalintyöajan ylittävät tai alittavat tunnitmerkitään ylös ja ne voi pitää myö-hemmin vapaana tai tehdä sisään.

Palkansaajista selkeä enemmistöeli 84 prosenttia on melko tai erit-täin tyytyväisiä työajan säästämisjär-jestelmään työpaikallaan. Palkansaa-jille on erittäin tärkeää, että säästöönkertyneet työtunnit voidaan pitääkokonaisina vapaapäivinä. Palkansaa-jista noin puolet voi pitää kokonaisiavapaapäiviä säästöön kerrytetyillätunneilla.Työaikapankkien ja kokonaisina vapaa-päivinä korvattavien työaikasaldojenkäyttö on EU-maista yleisintä Suo-messa ja Ruotsissa.

Työaikatyöryhmän mukaan py-syvät työsuhteet ja kokoaikatyö ovatSuomen työmarkkinoilla perusta, jon-ka varaan yritykset pyrkivät rakenta-maan töiden organisoinnin ja johon

Markku

Lemmetty

johtaja

Palkansaajat tyytyväisiä joustaviinjärjestelyihin

Työaikatyöryhmän raportti kertoo, että kaikilla toimialoilla enemmistö palkansaajista on työajan säästöjärjestelmienpiirissä. Työaikatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Markku Lemmetty, julkisti raportin työstään toukokuun lo-pulla.

suurin osa palkansaajista mieluiten ra-kentaa työnteon ja toimeentulon.Tämä ei kuitenkaan merkitse jäykkiätyöaikoja, sillä kokoaikatyöhön onSuomessa kyetty löytämään tarvitta-vaa joustavuutta, työryhmä toteaa.

Työaikapankkeja ei tunnetariittävästi

Palkansaaja- ja työnantajaliitot suh-tautuvat työaikapankkien käyttöön-ottoon pääosin myönteisesti. Palkan-saajajärjestöjen suhtautuminen onkuitenkin selvästi myönteisempääkuin työnantajaliitojen suhtautumi-nen. Tätä selvitettiin liitoille tehdyssäkyselyssä.

Työaikapankkien käyttöönotos-sa näkevät sekä palkansaaja- ettätyönantajaliitot suurimpana esteenäsen, että työaikapankkeja ei tunnetariittävästi. Toisaalta merkittävä osapalkansaaja- ja työnantajaliitoista yh-tyy väitteeseen, että alalla ei ole mer-kittäviä esteitä työaikapankkien käyt-töönotolle.

Työnantajien suhtautuminentosin näyttää olevan jossain määrinvälinpitämätöntä, niitä ei vastusteta,mutta niiden yleistymistä ei juurikaanedistetä.

Akavalaisessa kentässä työaika-kysymykset ovat jatkuvasti osa ajan-kohtaista edunvalvontaa toisaaltatyöaikavalvonnan ja esimerkiksi va-paa-aikana matkustamisen osalta.Työaikakysymykset nousevat seuraa-valla neuvottelukierroksella varmastineuvottelupöytään.

Työaikatyöryhmän selvityksetvastaavat tuloksiltaan myös AKAVAnomia työmarkkinatutkimuksia työ-aikojen osalta.

Työaikapankkien käyttöäedistettävä

Työaikatyöryhmä esittää työmarkki-nakeskusjärjestöille, että työtä moni-puolisten työaikajärjestelyjen ja työ-aikapankkien edistämiseksi jatketaan.Työryhmä ehdottaa, että keskusjär-jestöjen työaikapankkityöryhmänvuonna 2004 antamiin suosituksiinliittyvät palkkahallinnolliset ohjeet tar-kistetaan ja otetaan käyttöön.

Työryhmä esittää myös, että liit-tojen ja työpaikkojen käyttöön koo-taan monipuolisia työaikajärjestelyjäja työaikapankkeja koskevaa opastus-ta sekä käytännön esimerkkejä. Työ-ryhmän esitykset on nyt työmarkki-noiden keskusjärjestöjen käsittelyssä.

Työaikatyöryhmän tehtävänä oliselvittää kansainvälistä työaikakehi-tystä, eri työaikamuotojen käyttöä jakäyttötarpeita sekä työaikapankkienkäyttöönottoa, niiden toimivuutta jakäyttöönoton esteitä.

Työryhmä selvitti toimeksian-toon liittyviä tehtäviä kahdella kyse-lyllä. Työaikajoustoja kartoittanut ky-sely toteutettiin osana työministeri-ön työolobarometria ja senkohdejoukkona olivat kaikki palkan-saajat. Työaikapankkeja kartoittanutkysely kohdistettiin palkansaaja- jatyönantajaliitoille. Työryhmä kokosimyös muuta Suomea ja muita maitakoskevaa aineistoa toimeksiannonmukaisista aiheista.

Työaikatyöryhmän raportti onwww.akava.fi sivuilla.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 730

K o l u m n i

Hyvin koulutettujen työaika on viime aikoina pidentynyt javähän koulutettujen lyhentynyt. Tässä ei ole koko totuus.Työ on käynyt intensiivisemmäksi ja se on tunkeutumassamyös vapaa-aikaan. Kännykkä tavoittaa kaikkialta ja sähkö-postia voi selata vaikka kaupan kassajonossa.En usko näin jatkuvan. Hyvää elämää tavoittelevan kannat-taa tuntipalkan noustessa ottaa osa hyödystä vapaa-aikanaja vain osa rahana. Suurituloisten uskoisi painottavan va-paa-ajan lisäystä enemmän kuin pienituloisten. On histori-allisesti erikoinen tilanne, että rikkaat tekevät työtä enem-män kuin köyhät.

Kirjoittaessani tästä ristiriidasta kirjaa Vauraus ja aikatörmäsin onnellisuuden taloustieteeseen, joka on lyönyt it-sensä läpi muutamassa vuodessa. Kirjassaan Happiness, les-sons from a new science brittiläinen taloustieteilijä RichardLayard osoittaa perinteisiä taloustieteellisiä työkaluja käyt-täen ja empiirisiin onnellisuustutkimuksiin nojautuen, etteivauraissa teollisuusmaissa kannattaisi enää painottaa niinyksipuolisesti kansantulon mahdollisimman nopeaa kasvat-tamista.

Onnellisuustutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, ettäkun kansakunta on saavuttanut riittävän vaurauden – sel-laisen, jonka Suomi saavutti noin kolmekymmentä vuottasitten – kansantulon lisäkasvu ei tee enää ihmisistä onnelli-sempia, vaikka rutiköyhän maan vaurastuminen tekeekinsen asukkaiden elämästä onnellisempaa.

Samat tutkimukset osoittavat toisaalta, että kaikissamaissa on hauskempaa olla rikas kuin köyhä. Vaurastumi-nen suhteessa muihin tuo arvostusta, yhteiskunnallista ase-maa ja etuoikeuksia, joita kaikki eivät voi saada, vaikka kan-santulo kuinka nousisi.

Tästä seuraa uuvuttava oravanpyörä. Jokaisen kan-nattaa juosta vähän nopeammin päästäkseen muiden edel-le. Kun kaikki lisäävät vauhtia, tuloksena on vain läkähty-mistä. Korkean osaamisen aloilla yritysten välinen ja niidensisäinen kilpailu piiskaa kaikkia vähän kovempaan vauhtiin.Mitä me siitä hyödymme?

Reaaliansiomme ovat nousseet viimeisen kolmen vuo-den aikana yhdeksän prosenttia. Jos olisimme ottaneet hyö-dyn rahan sijasta vapaa-aikana, se olisi merkinnyt neljääviikkoa lisää vuosilomaa. Olisiko tämä kannattanut parem-min? Pitääkö siitä päästä yksimielisyyteen?

Eikö riittäisi, että muutettaisiin työlainsäädäntöä, sopi-

Milloin koulutetut järkiintyvät?

muksia ja ennen kaikkea totuttuja käytäntöjä niin, että jo-kaisella on periaatteellinen oikeus lyhentää omaa työaika-ansa ansiotasostaan tinkien. Miksi ei voisi päättää, että vuo-siloma on 5 - 13 viikkoa työntekijän oman valinnan mu-kaan, kunhan loman pituus otetaan huomioon palkassa?On toki tehtäviä, joissa näin ei voi menetellä, mutta kor-vaamattomia on kuitenkin aika vähän.

Kaiken järjen mukaan hyväpalkkaisten pitäisi olla en-simmäisinä lyhentämässä omaa työaikaansa. Monet heistätekevät työtä, josta ei noin vain lähdetä ylimääräisille lomil-le. Voihan sen tehdä niinkin, että palkkatyötä tehdään enti-seen tahtiin, mutta kotitöitä vähennetään ostamalla palve-luja.Olisiko parempi alentaa ravintoloiden kuin ruokakauppo-jen arvonlisäveroa?

Osmo Soininvaara

Kirjoittaja on kolumnisti,

vapaa kirjailija ja entinen kansanedustaja.

JUSS

I N

UK

AR

I/LE

HT

IKU

VA

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 31

Suurimmaksi työttömyysriskin ovatkokeneet yksityisten työnantajien pal-veluksessa olevat työntekijät. Työttö-mäksi joutuneiden on ollut myös en-tistä vaikeampaa löytää samanarvois-ta työpaikkaa menetetyn tilalle, minkäjohdosta heidän ura- ja ansiokehityk-sensä ovat vaarassa heikentyä pitkäai-kaisesti.

Monien tutkimusten mukaan ta-loudellisten menetysten riskit ovatsuurimmat keskiluokkaan kuuluvissaammattiryhmissä.

Korkea koulutus ei ole enää yhtähyvä vakuutus työttömyyttä vastaankuin ennen. Uuden tekniikan avullayhä useammat työtehtävät on mah-dollista siirtää halvemman kustannus-tason maihin.

Uhattuna eivät ole enää pelkäs-tään duunarien työpaikat, vaan ennenkaikkea korkeaa koulutusta vaativatpalvelualan työpaikat. Esimerkiksi fi-nanssianalyytikoilla, ekonomeilla ja ti-lintarkastajilla on perusteltu syy ollahuolissaan työpaikkojensa säilymisestä,koska heidän työtehtäviään voidaanhelposti siirtää. Turvassa globaaliltakilpailulta ovat sen sijaan lastentar-hanopettajat, sairaanhoitajat, tarjoi-lijat ja muut sellaisten ammattienharjoittajat, joissa vaaditaan henki-lökohtaista läsnäoloa.

Halpamaihin myöskoulutusta vaativaa työtä

Raportin piirtämä kuva globalisaa-tion vaikutuksista länsimaiden työ-markkinoihin poikkeaa monilta osinvallalla olevista käsityksistä. Tähänasti on useimmiten luultu, että hal-vempien kustannusten maihin siir-tyvät vain teollisuustyöpaikat ja että

Toimihenkilöt tuntevatturvattomuutta töiden jatkumisesta

Ruotsin toimihenkilöjärjestö TCO:n maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan korkeasti koulutetut, hyvin palkatuttoimihenkilöt ovat suurimmassa vaarassa joutua työttömäksi globalisaation seurauksena. Lähes joka kolmas ylempitoimihenkilö on kokenut työpaikkansa olevan uhattuna vuosien 2004 ja 2005 aikana.

Lähde: Ruotsin Tilastollinen keskustoimisto SCB. Käsitteet Ruotsin käytännön mukaan.

Alempi toimihenkilö

Keskitason toimihenkilö

Ylempi toimihenkilö

0 10 20 30 40

Työntekijäilman ammattikoulutusta 25,9

29,6

30,6

32,9

Niiden osuus eri sosioekonomissa ryhmissä,jotka ovat viimeisen vuoden aikana kokeneetasemansa uhatuksi henkilöstövähennysten vuoksi, %

Ammattikoulutettu työntekijä 27,3

ne voidaan suhteellisen helposti kor-vata suurempaa osaamista vaativillakorkeamman tuottavuuden työpaikoil-la.

Nämä käsitykset perustuvat ole-tukseen, että matalapalkkamaiden al-hainen koulutustaso estää niitä kilpai-lemaan menestyksellisesti kehittyneenteknologian työpaikoista.

Tilanne on kuitenkin perusteelli-sesti muuttunut sen jälkeen, kun Kii-na, Intia ja Venäjä ovat integroituneetmaailmanmarkkinoihin. Globaalin työ-voiman määrä on 15 vuodessa kaksin-kertaistunut 1,5 miljardista 3 miljardiin.Näissä uusissa kilpailijamaissa on sato-ja miljoonia matalapalkkaisia työnteki-jöitä, joista kasvava osa on korkeastikoulutettuja.

Sopeutuminen kestääpitkään

Teknologian nopea kehitys kiihdyttäämaailman laajuista talouden rakenne-muutosta ja samalla kilpailu työpaikois-ta kiristyy. TCO:n raportti ennustaa,

että kehittyneillä teollisuusmailla onnyt edessään pitkä ja kivulias sopeu-tumisprosessi. Sen aikana globaali kil-pailu hävittää yrityksiä ja työpaikkojasamanaikaisesti, kun osaamisvaatimuk-set lisääntyvät ja paine palkkojen alen-nuksiin kasvaa.

Pystytäänkö uusia ja parempiatyöpaikkoja luomaan enemmän kuinglobaali kilpailu hävittää, riippuu kun-kin maan kyvystä sopeutua.

Menetyksen kannalta ratkaisevas-sa asemassa on, miten hyvin ihmistenvalmiutta uusien työtehtävien vastaan-ottamiseen pystytään lisäämään. Siinäonnistuminen puolestaan edellyttää,että työttömäksi jäävät saavat yhteis-kunnalta sen tuen, minkä he tarvitse-vat.

Markku Vuorio

vapaa toimittaja

K v - u u t i s i a

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 732

K ä p p y r ä k e r t o o

Suomi on taloustieteen slangilla pieniavoin talous. Avoin siksi, että Suomisekä vie että tuo kokonsa nähden run-saasti tavaroita ja palveluita. Pieni sik-si, että Suomen vienti ja tuontimääräteivät vaikuta vienti- ja tuontihintoihin.Talouden pienuus ja avoimuus tarkoit-tavat myös sitä, että huomattava osaSuomessa tuotetuista tavaroista japalveluista on ainakin osittain korvat-tavissa ulkomailla tuotetuilla tavaroillaja palveluilla.

Tätä osaa suomalaista elinkeino-elämää, joka kilpailee ulkomailla ja/taikotimaassa ulkomaisten tuotteidenkanssa, sanotaan avoimeksi sektoriksi.Käytännössä tärkein osa avointa sek-toria on teollisuus, joskin kansainväli-nen kilpailu on laajenemassa vauhdillapalvelusektorille.

Kansainvälisen kilpailun takia avoi-men sektorin tuotteiden myyntihinnatmääräytyvät maailmanmarkkinoilla.Esimerkiksi paperi- ja elektroniikkate-ollisuuden ohella elintarviketeollisuus-kin joutuu seuraamaan tuotteidensahinnoittelussa kansainvälistä hintake-hitystä. Kohonneita tuotantokustan-nuksia ei voi siirtää eteenpäin myynti-hintoihin siltä osin kuin kotimaistentuottajien kustannusnousu ylittää kil-pailevien ulkomaisten tuottajien kus-tannusnousua.

Jos sitten kotimaisten yritystenkustannukset kasvavat muita nopeam-min, kotimaisen tuotannon kannatta-vuus heikkenee suhteessa ulkomai-seen. Sen seurauksena tuotantotoimin-taa kotimaassa supistuu ja kotimainentyöllisyys heikkenee.

Tuotantokustannuksetkoostuvat useista tekijöistä

Tuotannon kustannuksiin vaikuttavattuotantoteknologian, raaka-aineiden,välituotteiden ja työn hinnat. Raaka-

Hintakilpailukyvyn tärkeys ja arviointi

Kun työmarkkinaosapuolet valmistautuvat kuumeisesti neuvottelukierrokseen, palkkojen nousuvaran määrittä-minen on ykkösasia. Samassa yhteydessä keskustellaan suomalaisen elinkeinoelämän hintakilpailukyvystä.

aineet ja puolivalmisteet ovat osa maa-ilmankauppaa, jolloin niiden kallistumi-sesta aiheutuva kustannusnousupaineon eri maiden tuottajille sama.

Sen sijaan työvoimakustannuksetmääräytyvät kansallisilla työmarkkinoil-la ja käytetyssä teknologiassa on sekämaakohtaisia että yrityskohtaisia ero-ja.

Teknologian kehitys vaikuttaatyön tuottavuuteen, eli siihen kuinkasuuri tuotannon volyymi saadaan ai-kaiseksi annetulla työmäärällä esimer-kiksi työtunnissa tai henkilötyövuodes-sa.

Hintakilpailukyvyn vertailuissa on-kin kysymys työn tuottavuuden jatyövoimakustannusten kehityksen sa-manaikaisesta tarkastelusta kotimaas-sa suhteessa muiden maiden avoimensektorin toimialoilla.

Nimitys hintakilpailukyky on har-haanjohtava – kysymys on pikemmin-kin suhteellisesta kustannuskilpailuky-vystä. Jotkut puhuvatkin kustannus-kilpailukyvystä tarkoittaen samaa asiaa,mikä toiset kutsuvat hintakilpailuky-vyksi.

Hintakilpailukyvyn paraneminentarkoittaa, että työvoimakustannuksettuotantoyksikköä kohti, eli niin sano-tut yksikkötyökustannukset, kehitty-vät hitaammin kuin kilpailijamaissa.

Tämä merkitsee, että kotimaisenavoimen sektorin kannattavuus on ke-hittynyt suotuisammin kuin kilpailija-maissa ja siten kotimaisen tuotanto-toiminnan edellytykset ovat parantu-neet.

Myös valuuttakurssitvaikuttavat

Työvoimakustannusten ja työn tuot-tavuuden lisäksi hintakilpailukyvyn ke-hityksen vertailuissa täytyy ottaa huo-mioon valuuttakurssimuutokset. Koti-

maan valuuttakurssin heikentäminenalentaa kotimaiset työvoimakustan-nukset ulkomaan valuutassa ilmaistu-na ja nostaa ulkomaiset työvoimakus-tannukset kotimaan valuutassa. Sitenkotimaan avoimen sektorin hintakilpai-lukyky paranee.

Ennen kuin Suomi liittyi euroalu-eeseen juuri valuuttakurssin heikentä-minen eli markan devalvaatio oli kes-keisiä talouspolitiikan välineitä. Sitäkäytettiin avoimen sektorin hintakilpai-lukyvyn ja siten kannattavuuden pa-rantamiseksi silloin, kun työvoimakus-tannukset karkasivat käsistä.

Tämä keino ei enää ole käytössä– siksi palkkapolitiikalla on entistakinsuurempi talouspoliittinen rooli.

Hintakilpailukyvynsäilyminen eripalkkanormien taustalla

Hintakilpailukyvyn säilyttäminen avoi-mella sektorilla edellyttää, että reaali-set eli inflaatiosta puhdistetut työvoi-makustannukset nousevat samaa tah-tia kuin avoimen sektorin tuottavuus.Aikanaan palkkanormi eli palkkojennousuvara keskimäärin mitoitettiinkinjuuri avoimen sektorin keskimääräisentyön tuottavuuden nousun mukaan.Tällainen palkkanormi kiihdytti koti-maan inflaatiota eli hintojen nousu-vauhtia, koska avoimella sektorilla –siis pääosin teollisuudessa – työntuottavuus tyypillisesti nousee nope-ammin kuin suljetulla sektorilla eli pää-osin julkisella ja yksityisellä palvelualal-la.

Viime vuosikymmen aikana palk-kanormi on keskistetyissä tulopoliitti-sissa neuvotteluissa alettukin mitoit-taa koko kansantalouden eli avoimenja suljetun sektorin yhteensä keskimää-räisen työn tuottavuuskehityksen mu-kaan.

Eugen Koev

tutkimuspäällikkö

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 33

Tämä niin sanottu euroajan palk-kanormi aiheuttaa vähemmän hinto-jen korotuspaineita talouden palvelu-sektorilla ja auttaa kotimaan inflaati-oon pysymistä Euroopan keskuspankintavoitetasossa eli noin kahdessa pro-sentissa.

Toisaalta euronormin mukaankehittyvät palkat tyypillisesti alittavatavoimen sektorin tuottavuuden nou-sua. Suomen teollisuuden hintakilpai-lukyky on 1990-luvun jälkipuoleltalähtien merkittävästi parantunut suh-teessa useimpiin merkittäviin kauppa-kumppaniin OECD-maiden joukossa.

Tietoja Suomen hintakilpailuky-vyn kehityksestä julkaisee säännöllises-ti muun muassa Elinkeinoelämän tut-kimuslaitos ETLA. Kuviossa on esitet-ty teollisuuden hintakilpailukyvynkehitys 2000-luvulla sekä siihen vaikut-tavien tekijöiden vaikutukset erikseen.

Kuvion mukaan hintakilpailuky-

vyn parannuksen taustalla onkin juurisuomalaisen teollisuuden kilpailijamai-ta selkeästi parempi tuottavuuden ke-hitys. Sekä euron vahvistuminen ettäSuomen työvoimakustannusten kilpai-lijamaita nopeampi nousu heikentäväthintakilpailukykyä.

Hyvä hintakilpailukyky eivälttämättä riitä

Hyvä ja paraneva hintakilpailukyky onehdottoman tarpeellinen, mutta ei vie-lä riittävä edellytys kotimaisen avoimensektorin työllisyyden varmistamiseksi japarantamiseksi. Viime vuosien irtisano-miset ovat olleet osoitus siitä.

Yritysten näkökulmasta on usei-takin syitä kotimaan toiminnan supis-tamiseksi tai lakkauttamiseksi suotui-sasta hintakilpailukyvyn kehityksestähuolimatta.Ensinnäkin tietyn toimialan tuotteidenmyyntihinnat saattavat laskea huo-

Valuuttakurssikorjattujen yksikkötyökustannustensuhteellinen muutos teollisuudessa: OECD* / Suomisekä ko. indikaattorin kompponentit, 2000 = 100

Työn tuottavuuden suhteellinen muutos käyrän nousu tarkoittaa, ettäSuomessa työn tuottavuus on noussut nopeammin kuin vertailumaissaValuuttakurssikorjattujen yksikkötyökustannusten suhteellinenmuutos käyrän nousu tarkoittaa, että Suomen hintakilpailukyky suhteessavertailumaihin on parantunutValuuttakurssin muutos käyrän lasku tarkoittaa, että Suomen valuutta(eli euro) on vahvistunut suhteessa vertailumaiden valuuttoihinTyövoimakustannusten suhteellinen muutos käyrän lasku tarkoittaa,että Suomessa työvoimakustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuinvertailumaissa

* 14 OECD maata, jotka ovat OECD-maiden joukossa Suomentärkeimmät ulkomaankauppakumpanit

Lähde: ETLA, oma laskelma

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

130

120

110

100

90

80

mattavasti joko kysynnän voimak-kaan heikkenemisen tai ylituotannonvuoksi. Tällöin niin kotimaisten kuinulkomaistenkin yritysten kannatta-vuus heikkenee ja tuotantoa joudu-taan supistamaan maailmanlaajuises-ti. Tämäntapaisesta kannattavuus-kriisistä on ilmeisesti kysymyspaperiteollisuudessa.Toiseksi avoimen maailmantaloudenpiiriin on tullut maita, joissa on mel-ko hyvin koulutettu työvoima, mut-ta vanhentunut tuotantoteknologiaja siksi matala työn tuottavuus jamatalat palkat. Tällaisia ovat uudetEU-maat kuten esimerkiksi Viro.

Kun suomalainen yritys raken-taa modernin tuotantolaitoksen Vi-roon, se pääsee todennäköisesti vi-rolaisen työvoiman käytön avulla lä-helle suomalaista tuottavuustasoa.Hyvää työvoimaa saadaan tarjoamal-la paikallisesti kilpailukykyistä palkkaa,joka kuitenkin on paljon pienempikuin Suomessa.

Kolmanneksi tuotteiden pääsyuusille markkinoille usein edellyttääläsnäoloa eli tuotantoa kasvavienmarkkinoiden lähellä.

Syyt tähän ovat monenlaisia –esimerkiksi erilaisia suoria tai epäsuo-ria ulkomaankaupan esteitä, tarve teh-dä tuotteista paikallisen makuun sopi-via variantteja, maantieteellisen etäisyy-teen liittyvät kustannukset sekälogistiset ongelmat ja niin edelleen.Nämä seikat korostuvat, kun suoma-laiset yritykset investoivat Kiinaan. Li-säksi Kiinassa ilmeisesti on myös yri-tyksille edullista koulutettua työvoi-maa.

Yhä useammin myös maailman-laajuisesti toimivat yritykset sijoittavateri tuotantoprosessin vaiheet maan-tieteellisesti eri maihin ja eri mante-reille. Tällöin on kysymys toimintojenkuten tuotekehityksen, suunnittelun,valmistuksen tai pääkonttoritoiminnanhintakilpailukyvystä eikä toimialojenkuten elektroniikan tai paperinvalmis-tuksen hintakilpailukyvystä, joka perin-teisesti seurataan.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 734

O p i s k e l i j a t

Harjoittelukäytännöistä keskusteltiinhuhtikuussa Eurocadresin Start Pro -seminaarissa Italiassa. Starting Profes-sionals eli Start Pron idea on keksiäyhteiseurooppalaisia keinoja, joidenavulla nuorten korkeasti koulutettu-jen siirtyminen työmarkkinoille helpot-tuu. Edustajat 15 eri maasta näkivätkeskeisenä tavoitteena opintosuoritus-ten vertailtavuuden jatkuvan paranta-misen Euroopassa. Yhtenäisillä vaati-muksilla voidaan asettaa harjoittelu-käytännötkin paremmin rinnakkain.Ruotsalaisen Annika Brekertin mukaankilpailu valmistumisen jälkeisistä harjoit-telupaikoista on kovaa, mutta paikansaaminen on palkitsevaa. Harjoittelijalletyö tarkoittaa mahdollisuutta työssäoppimiseen, lisäkouluttautumiseen sekäomaan mentoriin työpaikalla.Brekertin mukaan paikan saamiseenvaikuttaa myös persoona, ei ainoastaan

Jukka Parkkola

opiskelija-asiamies

Korkeasti koulutetun matkakohti työelämää

hyvä koulumenestys.Italialainen Federica Vittorin mu-

kaan hänelle harjoittelu oli niin tärke-ää, ettei palkattomuus haitannut. Tär-keämpää oli kokemus ja oven auki saa-minen työmarkkinoille.

Michel Patardin mukaan hänenkotimaassaan harjoittelusta pitäisimaksaa, mutta usein näin ei tapahdu.

Suomalaiset esittivät, että harjoit-telusta pitää aina saada jotakin vasti-ketta, jos harjoittelupaikka hyötyy har-joittelijan työpanoksesta.

Suomessa yhteistyö toimii

Monet seminaariedustajat odottavatammattijärjestöiltä tiiviimpää yhteis-työtä opiskelijajärjestöjen kanssa, jottane voisivat yhdessä puuttua esiteltyi-hin ongelmiin.

Suomessa yhteistyö järjestöjenvälillä on ollut jo pitkään itsestään sel-

vää ja asiatkin ovat suhteellisen hyvin,mutta vielä riittää tekemistä täälläkin.

Seminaarissa keskusteltiin myösjoustoturvan eli Tanskan mallin mah-dollisuuksista ja uhista nuorille osaajil-le, kun he astuvat ensimmäisiä kertojatyömarkkinoille.

Kolmantena teemana oli työ-markkinoille siirtyvän koulutetun yrit-täjyys. Yrittäjyydestä keskusteltiin niinAKAVAn elinkeinopoliittisen asiamie-hen Outi Ervastin kertoman perus-teella kuin yrittäjyyttä kokeneiden nuo-rien näkökulmasta.

Puheenvuoroissa tuli esille tarvekannustaa korkeasti koulutettuja yrit-tämään. Toisaalta puhuttiin riskeistä,kuten sosiaaliturvan ulkopuolelle jää-misestä, joita nuoret saattavat kohda-ta ryhtyessään yrittäjiksi.

Eri puolella Eurooppaa opiskelijoiden harjoittelukäytännöt vaihtelevat paljon. Tietynlaisia yhtäläisyyksiä on nähtävissäalueittain, esimerkiksi pohjoismaissa käytännöt tai niiden puutteet ovat usein samanlaisia.

Kosti Hyyppä aloitti AKAVAn projek-tiasiamiehenä kesäkuun alkupuolella.Hänen puolisen vuotta kestävän pes-tinsä tärkein tehtävä on syksyyn ajoit-tuva korkeakoulukierros.

Hyyppä arvelee, että kierros on-nistuu parhaiten, kun sitä tehdään yh-dessä jäsenliittojen kanssa. AKAVA jaliitot ovat merkittäviä työelämän asi-antuntijoita korkeakouluopiskelijoille.Niiden kautta opiskelijat saavat tietoaesimerkiksi eri aloista, urasuunnittelus-ta ja tulevista työtehtävistä.

– Monia opiskelijoita huolettavattyöelämän asiat, kuten perusteettomatmääräaikaisuudet tai määräaikaisuuk-sien ketjuttamiset, Hyyppä kertoo.

Hänen mukaansa ammattiyhdis-tystoiminnalla on suuri merkitys myös

Kosti Hyyppä vetää korkeakoulukierroksenakateemiselle väelle.

– Korkeakoulutetuilla on osin eriongelmia kuin muilla ammattiryhmillä.Turun yliopistossa valtio-oppia opiske-leva Hyyppä on hyvin perillä opiskeli-joiden järjestöelämästä. Koko opiske-luaikansa hän on ollut mukana järjes-tötoiminnassa, jossa on tullut tutuksiniin ainejärjestö, ylioppilaskunta kuinyhteiskuntatieteellinen tiedekuntaneu-vostokin.

AKAVA-yhteisöön Hyyppä on tu-tustunut Suomen Valtiotieteitä Opis-kelevien Liitossa, jossa hän on ollutmuun muassa hallituksen varajäsene-nä. Järjestötoiminnalta jäävä vapaa-aika kuluu kuntoliikuntaa ja musiikkiaharrastaen.Kuluneen kevätlukukauden tuore pro-

jektiasiamies vietti Puolassa: hän opis-keli varsovalaisessa kauppakorkeakou-lussa johtamista ja organisointia. (KT)

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 35

AOVA halusi tuoda esiin näkemyksi-ään koulutuspolitiikasta ja opiskelijoi-den sosiaalisesta asemasta uudeneduskunnan nuorisolle heti tuoreel-taan vaalien jälkeen. Keskustapuolueenuusi tulokas Hannakaisa Heikkinen,Kokoomuksen ensikertalainen TimoHeinonen ja SDP:n jo toista kauttaanaloittavat Miapetra Kumpula-Natri jaSatu Taiveaho olivat vakuuttuneita sii-tä, että opintorahaa ja opintotukeenvaikuttavia ansiotulorajoja pitää korot-taa.

Myös AOVAn huoli laadullisestatyöllistymisestä sai vastakaikua. Tule-vaisuuden työelämän tarpeita on syy-tä pyrkiä ennakoimaan, jotta valmis-tuvat pystyisivät sijoittumaan koulu-tustaan vastaavaan työhön.

– Kenenkään etu ei ole, että esi-merkiksi tradenomien työttömyyspro-sentti huitelee noin seitsemässä ja työ-elämään sijoittuneistakin noin puoleton koulutustaan vastaamattomassatyössä, Tradenomiliiton opiskelija-asia-mies Tomi Heinilä huomautti.

Taiveahon mukaan opetuksenlaatu on ylipäätään keskeinen kysymys.Samaa mieltä oli myös Kumpula-Nat-ri, joka toivoi yhteistyön eri koulutus-

Nuorilta kansanedustajilta tukeaopiskelijoiden tavoitteille

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA tapasi uusia eduskunnan nuoria kansanedustajia, kun hallitusohjelmastaneuvoteltiin. Opiskelijoiden tavoitteet opintorahan nostamiseksi ja tulorajojen korottamiseksi saivat tukea kaikilta,puolueeseen katsomatta.

yksiköiden välillä lisääntyvän, vaikkaduaalimalli eli jako ammattikorkeakou-luihin ja yliopistoihin säilytettäisiinkin.

Opiskelijoiden määrävähenee

Sekä Heinonen, Kumpula-Natri ettäTaiveaho olivat koulutusjärjestelmänremontin kannalla. Opiskelijoita ei enääyksinkertaisesti riitä joka kylän opin-ahjoihin, jostain päästä on ryhdyttäväkarsimaan.

– Hallittu muutos on parempi

kuin hitaasti näivettyminen, Kumpulatotesi.Siilinjärveltä kotoisin oleva Heikkinenharmitteli sitä, että Kuopiosta ei enäävalmistu hammaslääkäreitä, vaikkaheistä on Itä-Suomessa pulaa. Aluepo-litiikalla on sijansa koulutuskysymyksis-säkin.

Hammaslääkäreistä on tosin pu-laa muuallakin, ei vain Itä-Suomessa,kuten Heinonen Heikkiselle huomaut-ti.

Kaikki olivat yksimielisiä siitä, ettämääräaikaisia työsuhteita pitää rajoit-taa. Lait ovat kyllä kunnossa, muttakäytäntö ei. Erityisesti julkisen puolenolisi syytä näyttää esimerkkiä ja vaki-naistaa väkeä, kun työ on säännöllistäja pysyvää.

Heikkinen totesi, että kysymys onkuntataloudesta ja sen hoitamisesta.

– Sitä varten kuntapuolelle onsaatava lisää rahaa, tuumasi Heinonen-kin.

Nuoret kansanedustajat ovatKumpula-Natrin ja Taiveahon mukaantehneet eduskunnassa yhteistyötä ylipuoluerajojen. Tapaamisia jatkettaneenmyös uudessa eduskunnassa. (MH)

AOVAntapaamisessaeduskunnannuoria kansan-edustajia SatuTaiveahoa(toinenvasemmalta),MiapetraKumpula-Natria,TimoHeinonen jaHannakaisaHeikkinen sekäAKAVAnopiskelija-asiamies JukkaParkkola.

AKAVAn ja jäsenliittojen ensi syksynkorkeakoulukierros käynnistyy syys-kuun alussa. Kierroksen päätavoittee-na on kiertää Suomea ja välittää kor-keakouluopiskelijoilla ajankohtaistaakavalaista tietoutta sekä kannustaaopiskelijoita järjestäytymään.

Tänä vuonna korkeakoulukierrossaa kuitenkin uutta väriä. Kierrostavarten suunnitellaan aiempaa yhtenäi-sempi kierroskonsepti, joka tarkoittaamuun muassa kierroksen omia inter-

Korkeakoulukierros jälleen tulossanetsivuja, logoa ja kiertuekalustoa.

Mukana on myös yhteistyö-kumppaneita, jotka mahdollistavatentistä laajemman näkyvyyden opis-kelijakentällä. Tiedonjaon lisäksi isoim-milla paikkakunnilla lanseerataan pit-kään toivotut AKAVA-bileet. Kierrok-sen järjestelyistä ja toteuttamisestavastaa AKAVAn uusi projektiasiamiesKosti Hyyppä, joka aloitti työnsä ke-säkuun alussa.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 736

Urakehitys eikiinnosta kaikkiaLiki joka toinen nuori nainen katsoo, että työmerkitsee liikaa nyky-yhteiskunnassa. Miehis-tä samaa mieltä on 38 prosenttia.

Silti 18–29 -vuotiaista naisista joka kol-mas aikoi siirtää perheen perustamista työ-uransa takia. Työ on heille jopa tärkeämpääkuin samanikäisille miehille. Kyselyssä ei selvi-tetty, kuinka pitkälle perheen perustamistaollaan valmiit venyttämään.

Suurin osa nuorista naisista halusi sekäperheen että kiinnostavan työpaikan. Jatko-selvitys on luvassa siitä, luopuvatko nuoretnaiset urahaaveista perheen hyväksi.

Kaikkiaan liki 11 000 yliopisto- ja ammat-tikorkeakoulun opiskelijalle osoitetusta kyse-lystä paljastui, että koulutustausta ei vaikutamerkittävästi nuorten työasenteisiin.

Kyselyn perusteella nuoret voidaan ja-kaa urasuuntautuneisiin, työkeskeisiin, stres-sin välttelijöihin ja eettisiin.

Urasuuntautuneissa on yhtä paljon nai-sia ja miehiä, sekä muita enemmän kauppa-tieteilijöitä. Työkeskeiset haluavat asiantunti-jatehtäviin. Ryhmässä on paljon esimerkiksiAMK-insinöörejä.

Stressin välttäjät pitävät työtä lähinnäansaintakeinoja. Joukossa on paljon teknisenja luonnontieteellisen koulutuksen opiskelijoi-ta sekä niitä, joiden opinnot ovat venähtä-neet.

Eettiset eivät ole kiinnostuneista johta-vasta asemasta, vaan he haluavat työssääntai työllään vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Val-taosa ryhmästä on naisia. Joukkoon kuuluupaljon valtiotieteilijöitä ja humanisteja.

Teknisen alan opiskelijoita sijoittuu kaik-kiin ryhmiin.

Eniten opiskelijoita eli 33 prosenttia kuu-luu eettisiin. Urakeskeisiä on 31 prosenttia,stressin välttelijöitä 22 prosenttia ja työkes-keisiä 13 prosenttia.

Työnantajamaine 2007 -tutkimus, T-Me-dia, 2007

Masennus vie naisiaeläkkeelleViime vuonna masennus vei työkyvyttömyys-eläkkeelle liki neljätuhatta suomalaista. Ma-sennus on eläketietojen mukaan yleistynytvarsinkin naisilla.

Viime vuonna masennuksen takia työ-kyvyttömyyseläkkeelle jääneistä miltei joka kol-

mas oli 25–39-vuotias nainen, useampi kuinjoka neljäs 40–49-vuotias nainen.

Masennuksen ja muun mielenterveydenhäiriön takia eläkkeelle siirtyy hyvin koulutet-tuja palkansaajia. Korkea-asteen koulutuksenoli saanut 28 prosenttia masennuksen ja 20prosenttia mielenterveyden häiriön vuoksieläkkeelle joutuneista. Yli 55-vuotiaat korkeastikoulutetut päätyivät näistä syistä eläkkeellehelpommin kuin nuoremmat koulutetut.

Ikäryhmävertailussa paljastui, että eten-kin 35–54-vuotiaat vähemmän koulutetutpäätyivät masennuksen takia eläkkeelle use-ammin kuin korkeasti koulutetut ikätoverin-sa.

Raija Gould, Harri Grönlund, Riitta Korpi-luoma, Heidi Nyman ja Kristiina Tuominen:Miksi masennus vie eläkkeelle? Eläketurvakes-kuksen raportteja 2007:1

Palkkakirin minimihinta640 miljoonaaJulkisen sektorin naisten ja miesten välisenpalkkaeron kaventaminen viidellä prosentti-yksiköllä maksaisi kuntasektorilla vähintään640 miljoonaa, valtiolla 110 miljoonaa euroa.

Kustannukset pysyvät näissä luvuissa,mikäli palkankorotukset voitaisiin osoittaa pel-kästään naisille. Koska myös miehiä työsken-telee naisvaltaisilla sopimusaloilla, hintaa tu-lee enemmän.

Jos kuntasektorin viiden prosenttiyksi-kön palkkaeroa miesten ja naisten kesken ki-rittäisiin kiinni nostamalla vain sosiaali- ja ter-veysalan työntekijöiden palkkoja, se maksaisikunnille 1,3 miljardia. Osoittamalla korotuk-set vain alan matalapalkkaisille naisille kustan-nukset jäisivät 724 miljoonaan.

Laskelmissa on huomioitu kunnille ja val-tiolle palautuvat ansio- ja kulutusverot.Ossi Korkeamäki: Laskelmia miesten ja naistenvälisen palkkaeron kaventamisesta julkisellasektorilla, VATT-keskustelualoitteita 420, Valtiontaloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki 2007

Harva isä jäävanhempainlomalleIsät pitävät mieluusti isyysvapaansa, muttavanhempainvapaalle heistä jää tosi harva.Isyysloma kelpasi toissavuonna 45 000 isälle,mutta heistä vain joka kymmenes jäi hoita-maan lasta vanhempainrahakauden tai piden-netyn isyysvapaan turvin.

Samalla kun isyysvapaiden suosio on kas-vanut, isien keskimääräinen hoitovapaa on ly-hentynyt. Ennen vuoden 2003 uudistusta äi-din ja isän jaettavaksi tarkoitetulle vanhem-painvapaalle jäi 1 700 isää. He hoitivat lastaankeskimäärin 60 päivää. Nyt isien vanhempain-vapaa kestää yleensä 30 päivää.

Noin 4 500 isää pitää isyysloman lisäksi12 päivää vanhempainvapaata, koska se oi-keuttaa heidät isyysloman pidennykseen. Kui-tenkin harva heistä pitää tämän niin sanotunbonusvapaan.

Kun isyys-, bonusisyys- ja vanhempain-rahapäivät lasketaan yhteen, isät pitävät per-hevapaista yhdeksän prosenttia.

Jenni Kellokumpu: Perhevapaiden kehitys1990–2005: Isillä päärooli uudistuksissa, sivu-rooli käyttäjinä, Palkansaajien tutkimuslaitos,Raportteja 10, 2007

Perhevapaiden kustannuksetkurissaPerhevapaat eivät aiheuta yrityksille merkit-täviä kustannuksia. Kun Kelan maksamat tuetotetaan huomioon, yrityksen kustannettavak-si jää noin puolikas työpäivää työntekijää koh-den.

Karkeasti arvioiden yrityksen suorat kus-tannukset perhevapaista ovat neljässadasosayrityksen vuosittaisesta kokonaistyöpanokses-ta.

Eri asia ovat yritykselle koituvat epäsuo-rat kustannukset. Töiden uudelleenjärjestelys-tä, sijaisten rekrytoinneista ja perehdyttämi-sestä koituu menoja. Myös vanhempainva-paalta palaava tarvitsee koulutusta.

Pienissä yrityksissä perhevapaita pide-tään vähemmän kuin suurissa yrityksissä. Eni-ten perhevapaita pitävät elektroniikka-alallatyöskentelevät miehet ja naiset. Naisten pitä-mien vanhempainvapaiden määrä on pysy-nyt vuosien 1995–2003 aikana suhteellisen va-kaana. Naisvaltaisilla ja tasa-aloilla perhevapaatovat lyhentymässä.

Mika Maliranta ja Sami Napari: Perheva-paiden käytön määrät ja kustannukset yrityk-sissä, ETLA B 229, 2007

Koonnut:

Birgitta Suorsa

UP-uutispalvelu

T u t k i t t u a

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7 37

AKAVAn hallitus jakoi myöntämiäänvuoden 2007 hopeisia ansiomerkkejätoukokuun 8. päivän kokouksessaan.Hopeisen ansiomerkin saivat (vasem-malta) urheiluoikeuden professoriHeikki Halila (SLML),järjestöpäällikkö, everstiluutnantti KariHaapanen (UL), pääluottamusmies, in-sinöörimajuri Ari Rautakorpi (UIL), 1.varapuheenjohtaja, rehtori Anne Ko-lehmainen (OAJ), toimitusjohtaja Sep-po Mäkiranta (UIL), farmaseuttinenjohtaja Harri Ovaskainen (SFL) ja Yli-opistonlehtori Björn Fant (TTL).

AKAVA jakoi hopeisia ansiomerkkejä

Tiedottaja vaihtuiAKAVAn viestinnässä

VTK KKKKKiri ri ri ri rsssssi Ti Ti Ti Ti Taaaaamminmminmminmminmmineeeeennnnn on nimitettyAKAVAn tiedottaja Tarja Arkion van-hempainvapaan sijaiseksi. Tamminenon aiemmin työskennellyt muun mu-assa free lance -toimittajana, työmark-kinatoimittajana sekä toimitussihteeri-nä ammattiliittojen lehdissä.

Varapuheenjohtaja, insinööri VesaHaakana (UIL), toiminnanjohtaja Ta-pio Hankala (MHL) japuheenjohtaja, majuri Harri Wester-lund (UL) saivat ansiomerkkinsä myö-hemmin.

Ansiomerkkejä myönnetään ker-ran vuodessa AKAVAn jäsenjärjestö-jen, neuvottelujärjestöjen tai aluetoi-mikuntien esityksestä. Ansiomerkkienmyöntämisen yleisenä edellytyksenäon ansiokas ja merkittävä toimintaAKAVAn hyväksi ja sen päämäärienedistämiseksi.

Kurssisihteeri JUKOlle

AKAVAn toimistopalveluyksikön toi-mistovirkailija Hannele MustakorpiHannele MustakorpiHannele MustakorpiHannele MustakorpiHannele Mustakorpisiirtyi toukokuussa JUKOon kurssi-sihteeriksi.

Kurssisihteerinä Mustakorpi hoi-taa JUKOn järjestämän luottamusmies-koulutuksen käytännön järjestelyitäyhdessä koulutuksesta vastaavan hen-kilön kanssa.

Suomen Kulttuurirahaston Kannatus-yhdistyksen perustamisesta on kulu-nut 70 vuotta. Suomalaisen Kirjallisuu-den Seura ja Suomen Kulttuurirahas-to aloittivat helmikuussa juhlavuodenkunniaksi muistelujen keruun Markas-ta miljooniksi – ovelta ovelle koko kan-san kulttuurirahastoksi.

Keruu on suunnattu kaikille, jot-ka ovat osallistuneet Suomen Kulttuu-rirahaston vuosina 1937–1938 järjes-tettyihin perustamiskeräyksiin tai vuo-den 1964 suurkeräykseen kerääjinä,keräystoiminnan suunnittelijoina tailahjoittajina. Jokainen keräysmuisto onkirjoittamisen arvoinen. AKAVA osal-listui järjestönä vuoden 1964 suurke-räykseen.

Ovelta ovelle koko kansan kulttuurirahastoksiMuistelukirjoituskeruuseen voi

kirjoittaa muistoja omakohtaisista ko-kemuksista Kulttuurirahaston keräyk-sistä ja tiedotustoiminnasta. Kirjoituk-sessa voi myös muistella Kulttuurira-hastoon ja sen toimintaan liittyviäsattumuksia tai kaskuja.

Muistelujen keruusta on julkaistuesite, jota voi tilata suoraan keruuntutkijalta Tommi-Tapio Hämäläiseltä,puhelimitse 0201 131 305 tai sähkö-postitse tommi-tapio.hamalainen@fin-lit.fi.

Lisätietoja Suomen Kulttuurira-hastosta www.skr.fi

KIR

SI

TAM

MIN

EN

Ylemmät toimihenkilötsaivat uudenpuheenjohtajan

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvot-telujärjestö YTN ry:n kevätkokousvalitsi neuvottelujärjestön uudeksipuheenjohtajaksi Sture FjäderinSture FjäderinSture FjäderinSture FjäderinSture Fjäderin.Hän on aikaisemmin toiminutYTN:n varapuheenjohtajana.

Fjäder on Suomen Ekonomiliit-to SEFEn neuvottelujohtaja. Vara-puheenjohtajaksi kevätkokous valit-si YTN:n pääsihteerin Aleksei So-Aleksei So-Aleksei So-Aleksei So-Aleksei So-

lovjewinlovjewinlovjewinlovjewinlovjewin Uudesta Insinööriliitosta.TEKin toiminnanjohtaja HeikkiHeikkiHeikkiHeikkiHeikki

KauppiKauppiKauppiKauppiKauppi jatkaa varapuheenjohtaja-na.

EY-tuomioistuimen julkisasiamies esit-tää, että EU-maiden ammattiliitot saa-vat ryhtyä työtaisteluihin estääkseenyritystä siirtämästä toimintaansa toi-seen EU-maahan.

Liitot voivat myös painostaa toi-sesta EU-maasta tulevaa yritystä hy-väksymään paikallisen työsopimuksenmukaiset palkat. Toimien pitää kuiten-kin olla yleisen edun vaatimia.

Linjaukset koskevat kahta tarkas-ti seurattua kiistaa Suomessa ja Ruot-sissa. Lopulliset tuomiot tulevat vastamyöhemmin.

Suomen työtaisteluoikeuksille tukea EU:sta

Suomen tapaus koski Merimies-Unionin ja Viking Linen kiistaa. Varus-tamo oli aikeissa liputtaa Rosella-aluk-sen Viroon kustannusten säästämisek-si.

Ruotsin tapaus koski latvialaistarakennusfirmaa, jonka työmaan ruot-salainen rakennusliitto saartoi. Urakoit-sija käytti työmaalla latvialaisia työnte-kijöitä eikä maksanut heille Ruotsintyöehtosopimuksen mukaista palkkaa.

A j a n k o h t a i s t a

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 738

�������������������� � � �����������

�������������� �����

�

Asiaa valmistellut kolmikantainen työ-ryhmä luovutti yksimielisen esityksen-sä viestintäministeri Suvi LindénilleSuvi LindénilleSuvi LindénilleSuvi LindénilleSuvi Lindénillekesäkuun alussa.

Ehdotuksen mukaan työnanta-jat saisivat oikeuden käsitellä työnte-kijöiden sähköisen viestinnän tunnis-tamistietoja, kuten sähköpostin lähet-täjä- ja vastaanottajatietoja. Ennenkuin se on mahdollista, työnantajienon käytettävä muita tietoturvatoi-menpiteitä ja annettava työntekijöil-le kirjalliset ohjeet tietoverkkonsakäytöstä. Lisäksi edellytetään yhteis-toimintamenettelyä, jossa käsitelläänmenettelyjen perusteet ja käytännöt.

Ehdotuksessa on myös valvon-ta- ja oikeusturvamekanismit, jotkaovat sekä henkilöstön edustajan ettäyksittäisen työntekijän käytettävissä.Viestinnän sisältöön lakiesitys ei annaoikeutta puuttua.

Uudistushankkeen valmistelu onollut poikkeuksellisen haastavaa. Sii-nä on jouduttu sovittamaan yhteentyönantajan halu suojata yrityssalai-suuksia ja toisaalta viestintäverkonkäyttäjien viestinnän luottamukselli-suus.

– AKAVA onnistui neuvotteluis-sa turvaamaan yksittäisen työnteki-jän normaalin ja asianmukaisen vies-tinnän luottamuksellisuuden suojan,sanoo AKAVAn lakimies PPPPPaaaaaululululula Ia Ia Ia Ia Illlllvvvvveeeeesssss-----

kivikivikivikivikivi, joka kritisoi voimakkaasti aiem-paa, viime keväänä käsittelyssä ollut-ta esitystä.

Ilman AKAVAa työnantajille oli-si annettu huomattavat valtuudet jasamalla rikottu työntekijöiden vies-tinnän luottamuksellisuuden suojaa.AKAVA katsoi, että silloisessa esityk-sessä työnantajille olisi annettu liianlaajat valtuudet tutkia työntekijöiden

Sähköposti säilyy yksityisasiana

Työntekijöiden viestintäverkon, kuten sähköpostin ja internetin, käytön seurannasta on tekeillä lainmuutos säh-köisen viestinnän tietosuojalakiin. – AKAVA onnistui neuvotteluissa turvaamaan yksittäisen työntekijän normaa-lin ja asianmukaisen viestinnän luottamuksellisuuden suojan.

sähköistä viestintää ilman, että me-nettely olisi ollut ennustettavaa ja lä-pinäkyvää – työntekijöiden oikeus-turvasta puhumattakaan.

– Se oli perustuslain vastainenesitys, jonka tavoitteena oli estääteollisuusvakoilua ja yrityssalaisuuksi-en levittämistä. Ymmärrän työnan-tajien huolen mahdollisista väärinkäy-töksistä, mutta jos joku todella onaikeissa harrastaa moista, ei hän sii-

hen käytä sähköpostia, vaan siirtäätiedot muilla keinoin. Viestinnän luot-tamuksellisuuden suoja on perustus-laissa turvattu. Perusoikeudet aset-tavat rajat myös teollisuuden vaati-muksille, Ilveskivi huomauttaa.

Seuraavaksi ehdotus lähtee lau-suntokierrokselle ja parhaimmillaan-kin ehtii eduskunnan käsittelyyn tu-levana syksynä.

���������� ��� ������ ����� �������� ��������� ��� ������ ����������������������������������������������������������� ��� ���������� ��������������� ��������� ������������������������������������

������� ����� ���� !" #����������"!" $�% ������������&��$�" #�������'�� �����������() ����� ����$��������������� ���������� ���������������������������������������

'�� �����������'��������� ��������������*�������*+�� ������

������� ������������������������,

% ����������������������� ������+'�������������������-����.��������� )�$/0"$"&(������������1����2�

3���������+'����� ����������-�����4������������ (�(000 /$���������������1����2�

���������������������� ��������������

�������������� �����

'*535�56'�7%�86999�����2�

*��������������

ILMOITUS

39

p å s v e n s k a

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 7

Full av iver är AKAVAs nya ordföran-de Matti Viljanen dagen efter dethan övertagit sin nya uppgift. Inlär-ningen av de praktiska frågorna påden nya arbetsplatsen är på gång,men själva ledarskapet behärskar hanfrån förr.

AKAVAs kongress valde enhäl-ligt ya Ingenjörsförbundets ordfö-rande Matti Viljanen till sin ordfö-rande. Han va r den enda av ordfö-randekandidaterna som tidigarespelat rollen av första man i sitt för-bund.

– Hela samhället genomgår sto-

Respekt för medlemskårens vilja

ra omvandlingar och det är bra attha erfarenhet , då man skall leda gen-om förändringsprocessen, bedömerViljanen.

Hans ordförandeperiod kom-mer att inledas med en förhandlings-rond på förbundsnivå efter en lång-varig period av centrala avtal. Vilja-nens råd till förbunden är att de skallställa upp så klara och tydliga för-handlingsmål att varje medlem kanförstå dem. Annars har medlemmar-na svårt att binda sig vid dem.

– Arbetsmarknadspolitiken ären styrkepolitik.

Endast tillräckligt starka förbunduppnår de avtal de önskar. De mås-te lära sig arbetsmarknadsmodellenför att kunna utveckla sina egnafunktioner.

– Ibland är man alltför naiv fördenna råa värld, tillspetsar Viljanensina tankar.

Han uppmanar medlemsförbun-den att stöda varandra. Ju starkareförbunden är, desto starkare är AKA-VA. För en del förbund är det störs-ta problemet den låga lönenivån, förandra är det överlånga arbetsdagar.Det gemensamma problemet är dehöga skatterna.

Både Förhandlingsdelegationen förHögre Tjänstemän FHT och Förhan-dlingsorganisationen för offentligasektorns utbildade FOSU strävargenom ronden på förbundsnivå tillordentliga generella förhöjningar. An-dra viktiga förhandlingsmål för bådaorganisationerna gäller arbetstid-sproblem, såsom ersättning för tillarbetet anknutna resor under fritid,samt förtroendemännens informati-on och verksamhetsförutsättningarpå arbetsplatsen.

FHT och FOSU kräver ordentliga generella förhöjningarFinanssektorn inom FHT upp-

nådde sitt avtal redan inom marsmånad. Avtalets pris är 9,45 pro-cent fram till slutet av år 2008. Deövriga sektorerna inom FHT harendast inlett sina förhandlingar, ochde befaras bli svåra. Efter många årav centraliserade avtal har enmängd förbundsspecifika frågorhopats sig på förhandlingsborden.

Inom den offentliga sektornkämpar man speciellt för de lång-tidsutbildade felavlönade kvinnor-

na. FOSU hoppas på en fortsättningpå de resultatrika löneprogrammen.Man förutspår att avtalen inom denoffentliga sektorn sluts först efter detman slutit avtal inom den privata sek-torn.

Statminister Matti Vanhanens andraregeringsprogram betonar samarbe-te och trepartsberedning med ar-betsmarknadsorganisationerna. Rege-ringen förefaller att i arbetslivet be-tona flexibilitet och trygghet och enbalanserad helhet mellan dessa.

Regeringsprogrammet innehål-ler skrivningar gällande kultur- ochutbildningspolitik som är speciellt vik-tiga för AKAVA. En totalreform avvuxenutbildningen skall genomförasoch de högskolutbildades möjlighe-ter till fortbildning breddas. Regerin-gen lovar från början av år 2009 bät-tre socialskydd för dem som lyfter

Regeringen befrämjar samarbete medarbetsmarknadsorganisationerna

N y t t f r å n A K A V A

stipendier, så att dessa på basen avstipendier som beviljats för arbete fårrätt till pensions- sjukförsäkrings-,olycksfalls- och arbetslöshetsskydd.

Regeringen har lovat höja stu-diestödet med 15 procent på alla ut-bildningsnivåer och de studerandesegna inkomstgränser höjs med 30procent. Under budgetrian kom re-geringspartierna överens om att stu-diestödet höjs från början av inkom-mande hösttermin och inkomstgrän-serna från början av nästa år.

AKAVAs ekonomisktpolitiskamål är att den helhet som bildas avlöner, skatter och socialskydd skall

uppmuntra till arbete, professionelloch geografisk rörlighet. Regerin-gen kommer att initiera en reformav socialskyddet och i sambandmed det granska behovet av attreformera beskattningen, grunds-kyddet och arbetslöshetsskyddet.Då det gäller reformer inom ar-betslivet förväntas regeringen isnabb takt genomföra de förslagoch fortsatta utredningar som fö-reslogs av den grupp som utreddefrågan om visstidsanställningar.Detta reformarbete fokuserasfrämst på den offentliga sektorn.

A k a v a l a i n e n 3 | 2 0 0 740

Sinä sait lapsen.Nyt on lapsesi

vuoro saadaSinut.

Hyödy veroedusta, päivärahan korotuksista ja isäkuukaudesta.Katso lisätietoja: www.isyys.net