Embed Size (px)
Citation preview
Muistio 2.5.2019 KOKOUSMUISTIO
1
INFRA ry
Y-tunnus: 0116966-8 Eteläranta 10
00130 Helsinki [email protected]
+358 9 129 91 www.infra.fi
KUNNOSSAPITOJAOSTO - KOKOUS 2/2019
Aika: Torstai 25.4.2019 klo 10.00-12.30
Paikka: Teollisuuskeskus, Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä: Timo Paavilainen, pj YIT Rakennus Oy Markku Manninen Savon kuljetus Oy Seppo Ylitapio Destia Oy Timo Luhtaniemi NCC (skype-yhteys) Jouni Terävä Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy Jarmo Ikonen Lakaisutekniikka Infra Oy Kimmo Laukkanen INFRA Oy
Ari Kähkönen, siht. INFRA ry
Liitteet 1. PETOKE, kuntakyselyn tulokset 2. Ratakunnossapidon hankinta-asiakirjojen kehittäminen 3. Tiestön hoidon hankinta-asiakirjojen kehittäminen 4. Tapaturmataajuudet ja rakentamisen työpaikkakuolemat 5. Puolueiden liikennepoliittiset linjaukset ja lupaukset.
PETOKE-hanke Pertti Lahdenperä (VTT) kertoi kunta/urakoitsija -kyselystä ja niiden tuloksista Kalvot liitteessä 1. Pertti on esitellyt tuloksia ja keskustellut kuntien kanssa. Ovat asettaneet pienryhmän miettimään hankinta-asiakirjojen yhtenäistämistä, mahdollisesti isoille ja pienille kunnille erikseen. Jatko: Pertti tulee haastattelemaan urakoitsijoita Väyläviraston mallin kokemuksista vielä kevään aikana. Keskustelu:
• Kunnat miettivät työkortteja ja tehtäväluetteloita, eivät niinkään malleja
• Kunnille pitäisi kertoa hyvistä käytänteistä. Esim. Väyläviraston mallit
• Turussa on keskustan kunnossapito hankittu allianssimallilla
• Helsingissä kokeillaan yhteistoimintamallia Staran kanssa
• Pitäisi vaikuttaa poliittisella tasolla, virkamiesten kautta ei tule muutosta
• Pitäisi päästä KEHTO-kuntien kunnossapitopäälliköiden foorumiin kertomaan. Ari on yhteydessä Tuula Smolanderiin ja selvittää miten onnistuu.
• Yksi mahdollisuus on myös edetä työpajan kautta. Kootaan päättäjiä ja kunnossapitopäälliköitä paikalle.
1. Järjestäytyminen Puheenjohtaja Timo Paavilainen avasi kokouksen. Kunnossapitojaoston varapuheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin Seppo Ylitapio Destia Oy’stä.
2. Järjestäytyminen ja Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen (6.2.2019) pöytäkirja. Käsittelyn yhteydessä todettiin:
Muistio 2.5.2019 KOKOUSMUISTIO
2
INFRA ry
Y-tunnus: 0116966-8 Eteläranta 10
00130 Helsinki [email protected]
+358 9 129 91 www.infra.fi
• CE-merkintä: linjaus on muutos nykyiseen. Väylän pitää infota ELY’jä ja työmaavastaavia siitä, miten tämä viedään käytäntöön (menettelytapa), tavaraa voi jossain olla jo kasalla. Tämä 10.5 kokoukseen.
• Harjan kehittäminen: pitäisi tietää mitä on tulossa, nyt suunnitelmallisuus puuttuu. Uusia ominaisuuksia tulee yllättäen. Onko kehittämissuunnitelmaa olemassa? Mitä milläkin aikavälillä on tulossa? Tämä 10.5 -kokoukseen.
• Kuntatekniikan pätevyydet: Petri Koivula lähti Kuntaliitosta Padasjoen kunnanjohtajaksi. Ari selvittää Alatypöltä missä mennään.
3. Hankinta-asiakirjat Tiestön hoidon hankinta-asiakirjat ja uusi urakkamalli: hankinta-asiakirjojen kokouksessa 5.4 näitä jo alustavasti kommentoitiin (ks. liite 3). Väylävirasto on pyytänyt lisäkommentteja 10.5 pidettävään seuraavaan kokoukseen. Sovittiin, että kommentit lähetetään Arille 2.5 mennessä kokoamista varten. Kuultiin Ratakunnossapidon ja tiestön hoidon hankinta-asiakirjojen kehittämisryhmien tilannekatsaukset (liitteet 2 ja 3) .
4. Jaoston toimintasuunnitelma 2019 Käytiin läpi toimintasuunnitelma. Kärkihankkeiden edistämisen osalta todettiin, että kutsutaan seuraavaan kokoukseen laitevalmistajia (KA-kalusto, traktorikalusto, lisälaitteet) kertomaan miten huomioivat turvallisuuden nyt ja jatkossa. Volvo, Skania, Valtra, Arctic Machine, JCB. Turvallisuuteen toivottiin liitettävän myös ympäristönäkökulma. Heikki voisi seuraavassa kokouksessa kertoa Norjan käytännöistä (päästöt).
5. Infra-alan digiprofessuuri Infrarakentamisen digiprofessuuri on perustettu Tampereen Yliopistoon 1.2.2019 alkaen. Professuuri on viisivuotinen ja tehtävään on nimitetty Kalle Vaismaa. Professuurin rahoittavat infra-alalla toimivat suunnittelijat, urakoitsijat ja ohjelmistoalan yritykset. Asiassa nähtiin potentiaalia ja sovittiin, että Vaismaa kutsutaan marraskuun kokoukseen (27.11) esittäytymään ja kertomaan hankkeesta sekä keskustelemaan kunnossapitoalan näkökulmasta digitalisaation mahdollisuuksista ja hyödyntämisestä.
6. Työturvallisuus
Kuultiin työturvallisuuden ajankohtaiskatsaus:
• Tapaturmataajuudet ja rakentamisen työpaikkakuolemat: tilastot liitteessä 4.
• Rakennusteollisuuden turvallisuusviikko järjestetään 13-17.5.2019. INFRA järjestää Monttumaanantain, joka tällä kertaa on työmaakäynti Länsimetron työmaalla RU27. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: http://www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/Ajankohtaista/Tapahtumat/2019/monttumaanantai/
• Turvallisuuskoulutukset: Väylävirasto on linjannut vaatimuksensa uudelleen. Aikaisemmin Väylävirasto hyväksyi vain TTL’n
Muistio 2.5.2019 KOKOUSMUISTIO
3
INFRA ry
Y-tunnus: 0116966-8 Eteläranta 10
00130 Helsinki [email protected]
+358 9 129 91 www.infra.fi
työturvallisuuskortin, sitten muutkin kelvolliseksi arvioimansa koulutukset (tiettävästi ei yhtään) ja nyt ’kaikki’ käy kunhan koulutus on kattanut vaadittavat osa-alueet. Vastuu on päätoteuttajalla ja Väylävirasto käy työmailla tarkistamassa, että työntekijöillä on riittävä turvallisuusosaaminen. Tiedotteen mukaan ”Väylä ei arvioi työturvallisuuskoulutuksien sisältöjä, mutta tekee päätoteuttajaan kohdistuvaa työmaavalvontaa, jolla varmistetaan palveluntuottajien työntekijöiden turvallisuusosaaminen.”
7. Muut asiat • Rakentamisen suhdanteet: tuoreen RT’n suhdannekatsauksen mukaan
infrarakentaminen kääntyy tänä vuonna 2,5 % laskuun. Ensi vuodelle ennustetaan vielä prosentin laskua. Lisätietoja: http://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Suhdannekatsaukset/
• Eduskuntavaalit ovat ohi ja nyt vaikutustyö siirtyy hallitusohjelman laadintaan. Liitteeseen 5 on koottu puolueiden liikennepoliittiset linjaukset ja lupaukset.
• Käytiin läpi INFRA’n strategiatyön tilannekatsaus. Strategiatyöstä ja sen etenemisestä kerrotaan INFRA uutiskirjeissä.
8. Seuraava kokous Seuraavat kokoukset ovat Teollisuuskeskuksessa (Eteläranta 10) seuraavasti: • to 29.8 klo 10-13
• ke 27.11 klo 10-13
Muistio 2.5.2019 KOKOUSMUISTIO
4
INFRA ry
Y-tunnus: 0116966-8 Eteläranta 10
00130 Helsinki [email protected]
+358 9 129 91 www.infra.fi
Kunnossapitojaosto 2019
Mandaatti
Timo Paavilainen YIT Suomi Oy Yritysjäsen
Joonatan Luhtaniemi YIT Suomi Oy Yritysjäsen
Seppo Ylitapio Destia Oy Yritysjäsen
Oiva Huuskonen Destia Oy Yritysjäsen
Sami Viitanen NRC Suomi Oy Yritysjäsen
Timo Luhtaniemi NCC Infrastructure Oy Yritysjäsen
Mikko Mäkelä Destia Rail Oy INFRA Uusimaa
Jarmo Ikonen Lakaisutekniikka Infra Oy INFRA Uusimaa
Markku Palonen Kaivinyhtymä M. Palonen Ky INFRA-Häme
Risto Oksanen Oksanen & Oksanen Ky INFRA Keski-Suomi
Ville Komulainen Alltime Oy INFRA Pohjoinen
Seppo Hyvönen Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy INFRA Pohjoinen
Jukka Sarajärvi Jukan ja Karin Kuljetus Oy INFRA Pohjoinen
Jouni Terävä Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy INFRA Kaakkois-Suomi
Markku Manninen Savon kuljetus Oy INFRA Pohjois-Savo
Carl Johan Berg Last och Transport Berg Ab INFRA Pohjanmaa
Mats Sjöblom Sjöbloms Gräv Ab INFRA Pohjanmaa
Heikki Jämsä INFRA ry Kimmo Laukkanen INFRA ry
Ari Kähkönen, siht. INFRA ry
Pöytäkirja 1 (5)
5.4.2019
Väylänpito
Teiden hoidon kaupallisten asiakirjojen kehittämistyöryhmä, kokous 1/2019
Aika 5.4.2019 Klo 9-13.10
Paikka Väylävirasto, Opastinsilta 12A, Nh Hki Seisake, video (Skype)
Läsnä Pekka Rajala Timo Paavilainen Katja Levola Otto Kärki Asko Pöyhönen Ari Kähkönen Oili Kataja Aki Nisula Anna Kemppainen Eero Mikkola
Poissa Kimmo Laukkanen Piia Heiskala Harri Hyyryläinen Pekka Isoniemi Ari Herrala Ville Komulainen
1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Pekka Rajala toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimii Pekka Rajala, sihteerinä Tiina Leiviskä. Pekka Rajala esitteli vuoden vaihteessa tapahtunutta virastouudistusta. Esitysmateriaali löytyy oheisen linkin takaa: Väylä_esittely. Väyläviraston tehtäviin kuuluu väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito ja siellä työskentelee nykyään noin 400 henkilöä. TMFG (Traffic Management Finland Group), johon sisältyy eri väylämuotojen liikenteen ohjaus, työllistää noin 1000 henkilöä. Traficom, joka on liikenteen ja viestinnän sääntely- lupa-, rekisteri- ja valvontaviran-omainen, työllistää noin 900 henkilöä. Väyläverkon korjausvelan ajatellaan olevan noin 2,6 miljardia euroa, joka jakaantuu pääasiassa tie- ja rataverkolle, vesiväylien osuus tästä on hyvin pieni. Väylässä tapahtui linjaorganisaatiomuutoksia, mm. liikenneverkkojen suunnittelu ja hankkeet jaettiin kahteen osaan. Tietopalvelujen osalta staattiset tiedot hoituvat Väylän kautta (Väylien käyttö- ja tietopalvelut) ja ajantasainen tieto TMFG:n kautta. Liikenne-johtajien tehtävänä on toimia välittäjänä eri organisaatio-osien välillä sekä sidosryh-mäyhteistyössä.
Pöytäkirja 2 (5)
5.4.2019
Väylänpito
2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 6/2018
Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirja pvm 4.12.2018: Kokous 6_2018. Kenelläkään ei ollut huomauttamista edelliseen pöytäkirjaan.
3 Osallistujien ajankohtaiset asiat
Infran osalta aktiivinen vaalivaikuttaminen käsillä. Vaalien jälkeen pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan. Destiassa on tullut organisaatiomuutoksia, jatkossa kunnossapitoyksikkö toimii yhtenä yksikkönä (ennen oli jaettu neljään alueelliseen osaan). Kunnossapito -liiketoimintaryh-män johtajana toimii jatkossa Seppo Ylitapio. Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja on Minna Karhunen.
4 Urakkakierrokset 2019
Otto Kärki esitteli 2019 hoitourakkakilpailutuksen tuloksia: Kilpailuttamisen tuloksia. Kaikki 2019 urakat kilpailutettiin uudella urakkamallilla. Urakoita oli kilpailutuksessa 17 kpl ja suuri osa (noin puolet) oli erittäin vaativia tai vaativia urakoita. Sisääntuloeriä oli viisi. Urakoitsijan toive on, että vaativimpien sisääntuloerät olisivat aikataulun alkupuo-lella. Tällä kierroksella Espoon ja Vantaan osalta aikatauluun vaikutti kaksiosainen kilpai-lutus, joka venytti kilpailutuskierroksen pituutta. Urakoitsijatenttien ja -testien ensikommentit urakoitsijoilta: tilaisuuksia olisi voinut olla enemmän, talvella tilaisuuksia järjestettiin melko harvaan. Osa tenttikysymyksistä oli ns. kompakysymyksiä, sellaisia toivottaisiin pois kysymysten joukosta. Operatiivinen kyvyk-kyys ei erotu testeillä. Testeissä ja tenteissä syntyneet erot olivat melko pieniä, jonka vuoksi ne voisivat olla vähimmäisvaatimuksia. Henkilön sitoutuminen kahdeksi vuodeksi yhteen urakkaan koetaan ongelmalliseksi, vaikka ymmärretään myös tilaajan näkökulma asiaan. Vastuuhenkilöiden nimeäminen urakkaan on myös melko aikaisessa vaiheessa urakoitsijan näkökulmasta. Urakkamallin kehittämistä jatketaan ja urakoitsijoiden kanssa käydään markkinavuoro-puhelut myös tänä vuonna. Todettiin, että sairastapaukset tai muu Force majeure -ti-lanne ei vaadi lisäkirjauksia asiakirjoihin, vaan menevät nykykirjauksilla ilman sanktioita. Kilpailutuskierroksella 2019 urakoiden vaihtuvuus oli suuri, yhdeksässä urakassa vaihtuu urakoitsija. Tällä kierroksella Destia sai 10 hoitourakkaa, YIT kuusi urakkaa ja Savon Kuljetus sai yhden urakan. Tilaajaa huolestuttaa tarjoajien (yritysten) määrän vähyys, ja asiasta on tilattu erillinen selvitys. Selvitys valmistuu arviolta kesäkuussa 2019. Alueurakoiden hoitotuotteiden hintaseurannan mukaan kustannuskehitys on kasvava, kustannukset nousivat 16 % verrattuna kolmeen viimeiseen vuoteen. Keskeisiä selittäviä
Pöytäkirja 3 (5)
5.4.2019
Väylänpito
tekijöitä ovat mm. urakkamallimuutos, talvihoitoluokkamuutokset ja talvihoidon laatu-vaatimusten muutokset. Tilaajan ennakkonäkemys oli, että talvihoidon vaatimusmuutok-set vaikuttavat kustannuksiin 10 % nousulla. Urakoitsijoiden arviot ovat hieman pienem-piä. Tilaajan kustannusarviot alittuivat keskimäärin seitsemän prosenttia. Tilaajan kustannus-arvion määrittelemiseen on kuitenkin käytetty alueittain vaihtelevia menetelmiä. Tarjo-ajien määrään nähden kilpailutus on kuitenkin sujunut hyvin. Kahdessa urakassa halvin tarjous ei voittanut, vaan kilpailu ratkesi tarjotuilla laatupisteillä.
5 Hoitourakoiden kehittäminen
Liikenne tietyömaalla -Kunnossapitotyöt Jukka Hopeavuori saapui palaveriin ja käytiin läpi Infran koostamia kommentteja ohjee-seen Liikenne tietyömaalla - Kunnossapitotyöt. Kooste löytyy Alfrescosta: INFRA_kommentit_Liikenne tietyömaalla-Kunnossapitotyöt. Kommentteja herättivät mm. seuraavat asiat: kaluston merkitseminen, TMA:n käyttöra-jojen alentumiset, TMA:n jäljessä kulkeva varoitusajoneuvo, hitaasti liikkuvien töiden määritykset, merkkien asettamisen aiheuttamat riskit ja resurssitarpeet, varoitusmerkin-töjen kalvomateriaalit sekä tietarkastus- ja mittaustöissä vaaditut varoituslaitteet. Hitaasti liikkuviin töihin lasketaan mukaan myös töitä, joissa TMA:n käyttöä ei kuiten-kaan ole aikaisemmissa ohjeissa vaadittu. Kyseiset työlajit olisi hyvä tuoda luettelona myös uuteen ohjeeseen. Siirtymätilanteet ovat kunnossapitotöissä ongelmallisia TMA:n käyttöä ajatellen (jos vertaa esimerkiksi päällystystöihin). Uuteen ohjeeseen on saatu paljon kommentteja ja niiden työstäminen on käynnissä. Uuden urakkamallin talousasioiden seuranta Harjassa Uusi urakkamalli vaatii muutoksia Harjan talousseurantaan. Aikaisemmin seurattu tuote-jaolla ja urakoitsija on eritellyt laskut samalla jaolla. Uudessa urakkamallissa ei ole enää yksikkö- tai kokonaishintoja. Katja Levola esitteli ajatuksia talousseurantaan. Kustannuksia seuraaminen jaettaisiin aikaisempaa isompiin kokonaisuuksiin:
• talvihoitoluokittain, materiaalit erikseen
• liikenneympäristön hoito alakokonaisuuksittain, esim. o liikennemerkit ja reunapaalut o L- ja P-alueiden hoito o viheralueiden hoito jne.
• sorateiden hoito kokonaisuutena, materiaalit erikseen • korjaaminen
o ojitus ja rummut (jako päällystetyt/sr-tiet) o päällystepaikkaukset yhtenä kokonaisuutena
Pöytäkirja 4 (5)
5.4.2019
Väylänpito
• johto- ja hallintokorvaus, erillishankinnat ja palkkio erikseen
Urakoitsijoiden mukaan talvihoitoluokittainen kustannusseuranta ei tule onnistumaan, sillä hinta tulee reittijaon mukaan. Jos jako tehdään, se on vain "sivistynyt arvaus". Joil-takin osin talvihoitoluokkahintoja voidaan saada, kuitenkaan "jatkuva keräys" ei kan-nata. Asian kehittämistä jatketaan.
6 CE-merkinnät
Laura Pennanen esitteli soratien kunnossapitomurskeen CE-merkintäasiaa. Esitysmateriaali on tallennettu ryhmätyötilaan: Kunnossapitomurskeen CE-merkintä. Hoitourakoissa on ollut epäselvyyttä kunnossapitomurskeen CE-merkinnän tarpeellisuu-desta. Rakennustuoteasetuksen mukaan kunnossapitomurske pitää CE-merkitä. Vastuu tuotteen CE-merkinnästä on valmistajalla. CE-merkintöjen markkinavalvontaa hoitaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Kunnossapitomurskeen suoritustasoilmoituk-sessa esitetään raekoko, rakeisuusluokka sekä hienoainespitoisuus. Kelpoisuus perustuu harmonisoituun standardiin SFS-EN 13242. Rakeisuuden ja hienoaineksen minimivaati-mus on osoitettava standardin SFS-EN 13285 mukaisesti.
7 Biodieselin käyttö
Pekka Rajala esitteli liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraporttia pvm. 12.12.2018: Hiiletön liikenne. Työryhmälle asetettiin reunaehto, että liikenteen päästöjen tulisi olla hiiletöntä vuonna 2045. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on kolme vaihtoehtoa: suoritemäärän vä-hentäminen, tehokkuuden parantaminen tai polttoaineiden käytön muutokset. SKAL:n mukaan kuljetusalan osalta tavoitteisiin voidaan päästä biopolttoaineiden käytön lisäämi-sellä. Tavoitteet polttoaineille on esitetty tarkemmin esitysmateriaalissa. Kiinnostusta on herättänyt siirtyminen biopolttoaineisiin jopa tavoitteita nopeammin. Nykyisissä sopi-muksissa kaluston päästövaatimuksista (EURO-luokitukset) ei voida kuitenkaan luopua. Myöskään jo kilpailutetuissa urakoissa biodiesel ei voi korvata jo vaatimuksissa olleita päästövaatimuksia. Uusiin kilpailutukseen tuleviin urakoihin (1.10.2020 alkaviin) kirjauk-sia biodieselin käytöstä korvaamaan EURO-päästövaatimukset voidaan tehdä.
8 Harja-ilmoitukset ja niiden kuittaukset
Asko Pöyhönen esitteli Harja-ilmoitusten kuittausasiaa Urakoitsijaviestit ja niiden kuittaa-minen. Urakoitsijaviestien oikein kuittaus on aikaisempaa merkityksellisempää, sillä uudessa Pa-lauteväylä-palvelussa näkyy urakoitsijan kuittaukset, sekä uuden urakkamallin lupaus 5 pohjautuu toimenpiteitä aiheuttaneisiin ilmoituksiin.
Pöytäkirja 5 (5)
5.4.2019
Väylänpito
Nykyisellään kuittausten tekeminen on erittäin kirjavaa. Kuittausten tekeminen kirjoite-taan selkeämmin uusiin asiakirjapohjiin. Lopetuskuittaus täytyy tehdä selkeästi, lopetus-kuittaus ei voi olla "Tarkistetaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet". Lopetuskuittauk-sesta on selvittävä toimenpiteet mitä on tehty, ja jos toimenpiteitä ei ole tarvittu, sen täytyy myös näkyä. Tästä muutostarpeesta oltiin yhtä mieltä.
9 Muut asiat ja kokouksen päättäminen
Seuraava kokous pidetään 8.5.2019 klo 9-12. Infralta pyydettiin muutostarpeita (asiakirjoihin sekä urakkamalliin liittyviä) ennen seu-raavaa palaveria. Muutokset sovittiin toimitettavaksi viimeistään viikkoa ennen seuraa-vaa kokousta. Vuoden kolmas kokous on sovittu pidettäväksi 13.8.2019 klo 9-12. Kokous päätettiin klo 13.10.
Puheenjohtaja Pekka Rajala Sihteeri Tiina Leiviskä
Liitteet esitysmateriaalit (ryhmätyötilassa)
Jakelu Työryhmän jäsenet
Tiedoksi Jukka Karjalainen
Tapaturmataajuus 2016-2018 rullaava tilasto 12 kk
Talonrakennusteollisuus ry 1
12
14
16
18
20
22
24
2/1
5
4/1
5
6/1
5
8/1
5
10
/15
12
/15
2/1
6
4/1
6
6/1
6
8/1
6
10
/16
12
/16
2/1
7
4/1
7
6/1
7
8/1
7
10
/17
12
/17
2/1
8
4/1
8
6/1
8
8/1
8
10
/18
12
/20
18
TRT + RTT + Infra / Vähintään yhden (1) päivän työkyvyttömyys (tapaturmapäivä + vähintään yksi työkyvyttömyyspäivä)Oma työvoima
24.04.2019
RT
INFRA
2
0
20
40
60
80
100
120
19
62
19
65
19
68
19
71
19
74
19
77
19
80
19
83
19
86
19
89
19
92
19
95
19
98
20
01
20
04
20
07
20
10
20
13
20
16
20
19
Talo
Infra
Muut
Yhteensä
Eksp. (Yhteensä)
Rakennusteollisuus
Rakentamisen työpaikkakuolemat 1962 – 2019 (TVL/TOT-tutkinta)
Muut= mm. rakennustuoteteollisuus, lvi, yrittäjät, muu teollisuus
12.03.2019
Rakennusalan työpaikkakuolemat 2018-20192018 Yhteensä 5 kpl
Rakennusteollisuus 3
Talonrakentaminen 2 kpl
• Rakennustyömaalla Helsingissä kaksi tavarahissin asentajaa putosi nostokorista noin 19 metrin korkeudesta. Asentajat olivat rakentamassa tavarahissin runkoa hissin nostokorissa, kun kori kippasi 90 astetta ja molemmat asentajat putosivat maahan. Toinen asentajista kuoli saamiinsa vammoihin. 12.2.2018
• Rakennustyömaalla Kurikassa työntekijä jäi kaatuneen siilon alle. 5.4.2018
Infra 2 kpl
• Rakennustyömaalla Espoossa paalutuskoneen kuljettajan apumies puristui paalun alle. 13.2.2018
• Rakennustyömaalla Helsingissä työntekijä jäi takaperin liikkuneen kaivinkoneen alle. 3.7.2018
Rakennustuoteteollisuus 1 kpl
• Betonielementtitehtaalla Nurmijärvellä työntekijä puristui elementin ja varastotelineen väliin. 18.12.2018
2019 Yhteensä 2 kplTalonrakentaminen 1 kpl
• Omakotitalotyömaalla Vihdissä työntekijä jäi hirsirakenteen alle. 18.1.2019
• Rakennustyömaalla Porvoossa telineasennuksen yhteydessä ajoneuvonosturin kuljettaja putosi puomin päältä puomin jatkamisen yhteydessä. 11.2.2019
Lisätietoa työpaikkakuolemista: http://xn--typaikkakuolemat-nwb.fi/, http://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tyopaikkakuolemat2/28.2.2019
Rakennusteollisuus RT
Rakennustyömaalla Porvoossa telineasennuksen yhteydessä ajoneuvonosturin kuljettaja putosi puomin päältä puomin jatkamisen yhteydessä. 11.2.2019
INFRA ry
729
381
497460424
359
485
681
553
641
1149
436
959
666
478
700
1037
696
441
714
552556
470428
0
200
400
600
800
1000
1200
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
02/2017 04/2017 06/2017 08/2017 10/2017 12/2017 2/2018 4/2018 6/2018 8/2018 10/2018 12/2018
kpl/milj,h %
INFRA: Turvallisuushavainnot ja vaaratilanneilmoitukset
Kpl/milj.h% vastaajista ilmoittanut havainnoista
Kunnossapidon alueurakoidenkehittäminen – Kuntakysely
PETOKE-projekti
Pertti LahdenperäVersio 19.2.2019
2.5.2019 VTT – beyond the obvious
Lähtökohdat
Tausta
§ Kysely on osa Petoke-projektia, joka on Väyläviraston, Infra ry:n ja yhdeksäntoista
Kehto-foorumi-kaupungin kehittämishanke infrahankkeiden ja infran kunnossapidon
hankintojen kehittämiseksi.
Tavoitteet
§ Kyselyn tavoitteena oli arvioida kaupunkien infran alueurakoiden toimintatapojen
kehittämismahdollisuuksia tiettyjen toiminnallisten ratkaisujen osalta.
Kohderyhmä
§ Kysely suunnattiin Petoke-hankkeeseen osallistuvien kaupunkien
kunnossapitovastaaville. Lisäksi kohderyhmässä on muutamia muita pienempiä
kuntia, joiden tiedetään soveltaneen perinteisestä poikkeavia, kysymyslistan
periaatteita sisältäviä hankintamenettelyjä. Kyselyn jakelusta vastasi Kuntaliitto.
Ajankohta
§ Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2018.
2.5.2019 2VTT – beyond the obvious
Kyselyn sisältö
§ Kysymykset koskivat 17 mahdollista toimintataparatkaisua, jotka perustuivat
yleisiin hankintojen kehittämisen keinokartoituksiin ja erityisesti Väyläviraston
kyselyn ajankohtana käyttöön ottamiin uusiin maanteiden hoitourakan ratkaisuihin.
§ Ratkaisukohtaisesti vastaajia pyydettiin
• kertomaan onko kyseinen keino jo ollut käytössä heidän hankinnoissaan
• esittämään näkemyksensä kyseisen keinon toimivuudesta ja tarkoituksen-
mukaisuudesta tulevissa aluehoidon hankinnoissa käytettäviksi
• täydentämään vastaustaan muilta osin tekstimuotoisesti (näkemyksen perustelut,
mielekäs sovellusalue, soveltamisen reunaehdot, suositukset kehittämiselle, tms.).
2.5.2019 VTT – beyond the obvious 3
Olemme käyttäneet Emme ole käyttäneet [Raportoinnissa myös O / E]
[Raportoinnissa vastaajienlukumäärä: arvion antaneidenlukumäärä / koko ryhmä (O tai E)]
Toimintataparatkaisut
2.5.2019 VTT – beyond the obvious 4
Pääurakoitsijan kyvykkyyden
varmistaminen
§ 1. Psykologiset testit
§ 2. Osaamistentit
§ 3. Valintatyöpajat
Hankinnan lähtökohdat
§ 4. Neuvottelullinen hankinta
§ 5. Konsortiovalinta
§ 6. Vaatimusperusteinen hankinta
Urakoitsijan valintaperusteet
§ 7. Lupauspohjainen valinta
§ 8. Keinopohjaiset lupaukset
§ 9. Vaikutuspohjaiset lupaukset
Kustannukset ja maksuperusteet
§ 10. Kustannusten avoimuus
§ 11. Kustannusriskin yhteinen kantaminen
§ 12. Bonus-sanktiojärjestelmä
Aliurakoinnin asema ja toimivuus
§ 13. Aliurakoitsijoiden kyvykkyys
§ 14. Alihankintojen kannustavat
maksumekanismit
Toiminta sopimuskaudella
§ 15. Joustava henkilöstömitoitus
§ 16. Yhteistyö ja -toiminta
§ 17. Tavoitehinnan tasaus yli vuosien
Toimintataparatkaisuihin liittyvien kysymysten lisäksi pyydettiinavoimilla kysymyksillä muita kehitysideoita ja kommentteja.
Yhteenveto annetuista numeerisista arvioista kaikkien kyselyssä käsiteltyjenkeinojen osalta: alin ja yli arvio sekä kaikkien arvioiden keskiarvo
2.5.2019 VTT – beyond the obvious 5
-3,00 -2,00 -1,00 0,00 1,00 2,00 3,00
1. Psykologiset testit
2. Osaamistentit
3. Valintatyöpajat
4. Neuvottelullinen hankinta
5. Konsortiovalinta
6. Vaatimusperusteinen hankinta
7. Lupauspohjainen valinta
8. Keinopohjaiset lupaukset
9. Vaikutuspohjaiset lupaukset
10. Kustannusten avoimuus
11. Kustannusriskin yhteinen kantaminen
12. Bonus-sanktiojärjestelmä
13. Aliurakoitsijoiden kyvykkyys
14. Alihankintojen kannustavat maksumekanismit
15. Joustava henkilöstömitoitus
16. Yhteistyö ja -toiminta
17. Tavoitehinnan tasaus yli vuosien
Min Keskiarvo Max Kohdissa 8 - 14 minimiarvio oli kaikissa 0.
1. Psykologiset testit. Tarjoajan henkilöstön ominaisuuksia, asennetta ja yhteistyökykyäarvioidaan yksilötasolla soveltuvuustesteillä ja testien tuloksia käytetään osanatoimittajien valintaperusteita, sen laadullista kriteerejä.
6
E -3 Nykyisissä urakoissa on yleiset kriteerit (koulutus/kokemusvuodet) vastaavalle työnjohtajalle. Jos työt/yhteistyö ei suju, niinurakoissa on omat sanktiomekanisminsa. Mikäli puutteet ovat toistuvia (kirjattu 5 kpl huomautuksia/euromääräisiäsanktioita vuoden aikana), niin tilaajalla on oikeus vaihdatuttaa työnjohtaja. On täysin toisarvoista, mitä mahdollisetpsykologiset testit tms. menettelyt kertovat - tilaajan tulee kyetä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja esim. pk-yrityksilläei työnjohtajia ole "varastossa". Mikäli sopimuksen mukaiset tehtävät hoidetaan moitteetta, niin muilla asioilla ei juurikaanole merkitystä. Eri asia on sitten esim. allianssimallit.
E -2 Psykologiset testit eivät mielestäni mittaa oikealla tavalla henkilöstön kyvykkyyttä. Testaamisen sijasta tulisi keskittyäenemmän toimintaa ohjaaviin keinoihin (lupauspohjaisuus ym. lisäarvoa tuottavat)
E -1 Saamme tarkistettua henkilön työhistorian cv:stä, entisiltä työnantajilta.
E 0 Mikä olisi kynnys esitetyn henkilön hyväksymiselle/hylkäämiselle, jos henkilön muut pätevyysvaatimukset täyttyvät?
E +2 On huonoja kokemuksia (rakentamishankkeissa) siitä, kun yhteistyöhön soveltumaton yleisiä sopimuksia tulkitsevaavainhenkilö pilaa koko yhteisen hankkeen toimintakyvyn. Kunnossapidossa on erityisen tärkeää yhteistyökykyisyys, paineensietokyky ja ammattiylpeys.
E +2 Urakoitsijoiden vaihdunta on runsasta joten testiä joutuu tekemään usein. Toisaalta onko testit niin päteviä että antavattodellisen vastauksen.
0 / 0
13 / 15 Vast
aust
enlu
kum
äärä
2. Osaamistentit. Kokemusta ja muodollista pätevyyttä mittaavien kriteerienrinnalla/sijaan otetaan valinnassa huomioon ajankohtaisia teemoja ja ohjeistopäivityksiätestaavan (mahd. valtakunnallisen) osaamistentin suorittaminen.
7
E -2 Teoriataitojen mittaaminen ei heijasta kyvykkyyttä toimia kunnossapitotehtävissä. Voisi todeta, että harvalla kunnossapitäjällä onsekä hyvät kirjalliset että käytännön taidot. Eri asia on sitten esim. allianssimallit.
E +2 Tentillä pitäisi pystyä arvioimaan kyseiseen urakkaan sovellettavia ohjeistoja yms. Tentin avulla voisi varmistua, että henkilöstöon selvillä ao. urakassa vaadituista asioista heti urakan alusta alkaen.
E +2 Kts. Edellinen. [Urakoitsijoiden vaihdunta on runsasta joten testiä joutuu tekemään usein. Toisaalta onko testit niin päteviä ettäantavat todellisen vastauksen.]
E +1 Laajemmassa mittakaavassa olisin hankekohtaisten tenttien sijaan hyvien pätevyyksien kehittämisen kannalla. Ja niitäpätevyyksiä voisi kehittää hallinnon/projektinjohtohenkilöstön sijaan laajemmin niitä tuotannon tehtäviä tuottavien osalle. Olisihienoa päästä valitsemaan sellaisia kumppaneita, joiden aurauksia tai katupuiden hoitoa tuottaisivat henkilöt, jotka ovatläpäisseet valtakunnalliset osaamisen näyttökokeet.
E +1 Paikalliset urakoitsijat ovat pääasiassa valittuja ja siten tunnettuja ennestään.
E +1 Usein perustiedot kunnossa- ja puhtaanapitolaista, kunnan päätöksenteosta, katusuunnitelmien sisällöstä tai vaikkapa julkisestahankintalaista ovat kateissa, jos urakoitsijan henkilöstö ei ole toiminut kuntaurakoissa. Myös asiakaspalvelutilanteita tulee muitaurakoita enemmän ja jokainen kunnan asukas on myös "maksaja", joten asiakaspalvelun periaatteet olisi hyvä osata.
E Osassa urakoissa henkilöstölle ja aliurakoitsijalle pääurakoitsijan on varmistettava tentillä urakan sisällön ymmärtäminen
0 / 0
13 / 15 Vast
aust
enlu
kum
äärä
3. Valintatyöpajat. Tarjoajatiimin kyvykkyyttä, yhteistoimintakykyä ja ryhmädynamiikkaaarvioidaan kilpailuvaiheessa järjestettävissä valintatyöpajoissa ja arvio otetaanhuomioon palveluntuottajan valinnassa sen laatukriteereissä.
8
E 0 Allianssimalli tms. menettely; varmaankin paikallaan.
E +2 Olemme järjestäneet valintatyöpajoja esim. ulkovalaistuksen ja suunnittelun hankkeissa, mutta emmekunnossapidon urakoissa. Valintatyöpajoissa pitäisi aina olla kehittämisteema ja meidän kunnossapidonurakoissa olemme katsoneet, ettei sillä hetkellä kehittämisteemalle ole ollut tarvetta.
E +2 Kts. Edellinen [Kohta 1: Urakoitsijoiden vaihdunta on runsasta joten testiä joutuu tekemään usein.Toisaalta onko testit niin päteviä että antavat todellisen vastauksen.]
O +3 On hyviä kokemuksia kyseisestä tavasta silloin, kun hankinnalle asetetut tavoitteet työkalun käyttöätukevat. Intoa olisi käyttää, mutta kaatuu siihen omaan hankinta-asiantuntijajoukon osaamattomuuteentyökalun käytön suunnittelussa.
1 / 1
12 / 14 Vast
aust
enlu
kum
äärä
4. Neuvottelullinen hankinta. Palveluntuottajan valintaprosessi on vuorovaikutteinentarjouspyynnön, sen hankinnan rajauksen, riskinjaon ja toteutuksen pelisääntöjentäsmentämiseksi ennen lopullisen tarjouspyynnön viimeistelyä.
9
E +2 Olemme käyttäneet infrarakentamiskohteiden puitesopimusvalmistelussa sekä suunnittelukonsulttienpuitesopimuksissa, ei kunnossapidossa. On mahdollista kuitenkin jatkossa.
E +1 Sopii hyvin esim. allianssimalliin, mutta meillä ei kunnossapidossa ole allianssi käytössä.
E +1 Riittävän isoissa hankinnoissa tällainen menettely on varmasti paikallaan.
O +3 Kuten edelliseen kohtaan 3 vastasin. Samat perusteet. [On hyviä kokemuksia kyseisestä tavasta silloin, kunhankinnalle asetetut tavoitteet työkalun käyttöä tukevat. Intoa olisi käyttää, mutta kaatuu siihen omaanhankinta-asiantuntijajoukon osaamattomuuteen työkalun käytön suunnittelussa.]
O +3 Mitä huonommin markkinoilta saatavat tuotteet, palvelut tai rakennusurakat tunnetaan on niidenhankintaprosessissa pyrittävä kehittämään hankintayksikön omaa osaamista.
O +1 Urakoitsijat ovat jostakin syystä melko vaisuja ko. tilaisuuksissa.
O +1 Neuvottelumenettelyä on käytetty, mutta kaupungin juristit eivät kannattaneet ko. menettelyätodennäköisesti sen työllistävän vaikutuksen takia.
7 / 7
7 / 8 Vast
aust
enlu
kum
äärä
5. Konsortiovalinta. Vaatimus tärkeimpien aliurakoitsijoiden mukanaolosta jotarjouskonsortioissa on ohjaamassa toimittajaverkostoa erilaista osaamistahyödyntävään kehittämiseen ja oikeudenmukaiseen yhteistoimintaan yleisemmin.
10
E -3 On mielestäni liian rajaava ja sitoo taloudellisia mahdollisuuksia.
E 0 En tiedä onko käytännöstä hyötyä.
E +2 Tämä pakottaisi tarjoajaa suunnittelemaan toimintaansa paremmin, millä voisi olla vaikutusta esim.tehtävän hyvän suorituksen mahdollistavan hinnan muodostuksessa.
E +1 Varmasti laaja-alaisissa hankinnoissa tällaista menettelyä on vähintään syytä harkita.
E +1 Liian suuri ja kiinteä aliurakointi voi olla este toimintatavan muutokselle urakan aikana. Vähintääntaloudelliset riskit aliurakoijilta tulisi varmistaa nykyistä kattavammin.
O 0 Käytetty perinteistä hankintamuotoa
O +2 Ongelmana se, että jos sitoutetaan alueurakoitsija pitämään tietyt aliurakoitsijat ja ne osoittautuvatkintoimimattomiksi; kääntyykö tarkoitustaan vastaan?
2 / 2
11 / 13 Vast
aust
enlu
kum
äärä
6. Vaatimusperusteinen hankinta. Tilaajan tarjouspyyntösuunnittelu keskittyyvaatimusten asettamiseen ratkaisun kuvaamisen sijaan luoden näin vapausasteitapalveluntuottajien kehitystyölle ja innovatiivisuudelle.
11
E 0 Suhteellisen pienet volyymit (vrt. ELY).
O -3 Sinisilmäisesti asiaan uskoen kannattaa käyttää. Mutta usean vuoden kokemuksella pessimismi virtaa yhäenemmän suonissa. Tilaajan tulee kyetä määrittelemään jatkossa ihan konekantaa, sen kokoa, näköä,ihmisten ja muiden resurssien määrää. Tulee olla mittareita ja lukuja, joita ymmärtää tilaaja japalveluntuottaja.
O +3 Osassa tehtäviä vaatimusperusteet sopivat hyvin, mutta vaaditun laatutason tulkinnan yhdenmukaisuusedellyttää usein tarkempien kriteerien käyttöä.
O +2 Bonusmahdollisuus urakoissa (esim. innovaatiot). Ylipäätään asetetaan laatukriteerit eikä oteta kantaatoteutustapaan.
O +1 Vaatimustasossa törmätään usein lähtötasoon, joka ei täytä asiakirjojen vaatimustasoa. Tuojälkeenjääneisyys estää laatuvaatimusten noudattamisen urakana aikana.
5 / 6
8 / 9 Vast
aust
enlu
kum
äärä
7. Lupauspohjainen valinta. Palveluntuottajan valinnan laatukriteereihin sisältyy yksitai useampi tarjoajien antama konkreettinen ja todennettava laatulupaus siten, ettälupauksen täyttäminen kytkeytyy suoraan sopimuksen maksuperusteisiin.
12
E 0 Urakan laatu- yms. kriteerit asetetaan niin yksiselitteisiksi, että niissä ei ole tulkinnanvaraa.Bonusmenettely antaa mahdollisuuden palkita esim. poikkeuksellisen hyvistä suorituksista, jotka tuottavattilaajalle/tienkäyttäjälle lisäarvoa (esim. hiekanharjausten ripeä suorittaminen). Mikäli sopimuksenmukaiset työt hoidetaan laatu- ym. kriteerien mukaan, niin siitä saa sopimuksenmukaisen korvauksen -mihin tarvitaan erillisiä laatulupauksia? Poikkeamat suuntaan tai toiseen on mahdollista huomioidasanktioin/bonuksin. Laatulupaukset aiheuttavat helposti erillistä tulkinnan tarvetta/selittelyä.
E +3 Uudessa urakassa, joka alkaa 10/2020 tullaan tätä käyttämään.
O -1 Hyvällä suunnittelulla ja sillä, että kykenee löytämään sellaisen tavoitteen, jolle kykenee kuka tahansaluomaan mittarin, voisi onnistua. Omalla kokemuksellamme lupaukset kasaantuvat samaan tilaan jamenettää tavoitteensa. Erityisesti, jos on kyse markkina-aseman haalimisesta, ei millään ole merkitystä.Vaarana on, jos tarjoaja ei ymmärrä mittariaan, että hankkeen alussa jo menee into.
O +3 Pakottaa tarjoajan suunnittelemaan toimintaansa tarkemmin ja sitouttaa tekemään työt lupaustensamukaisesti.
7 / 7
7 / 8 Vast
aust
enlu
kum
äärä
8. Keinopohjaiset lupaukset. Kilpailussa huomioon otettava laatulupaus kohdistuumenetelmiin tai toimintatapoihin, jotka eivät ole hankkeen varsinaisia tuloksia, mutta joillaon merkitystä hyvän tuloksen aikaansaamisessa (esim. suunnittelukäytäntö, viestintä).
13
E 0 Urakoissa on nykyisellään vaatimukset mm. palautteen hallinnalle ja ylipäätään merkityksellisille asioille.Äkkiseltään on hankalaa nähdä saavutettavan jotakin lisäarvoa "keinopohjaisilla lupauksilla".
E +1 Keinopohjaisuuslupauksilla voi olla hyötyä urakan sisäisessä toiminnassa.
3 / 4
10 / 11 Vast
aust
enlu
kum
äärä
9. Vaikutuspohjaiset lupaukset. Kilpailussa huomioon otettava laatulupaus kohdistuusuoraan hankkeen tulokseen tai vaikuttavuuteen eli kyse on suoraan arvontuotonmittaamisesta ja arvontuotosta palkitsemisesta (esim. palvelutaso, käyttäjäpalaute).
14
O +3 Tällä pakotetaan tarjoaja huomioimaan loppukäyttäjät paremmin.
O +3 Lupaukset yhdistettyinä bonuksiin/sanktioihin tuottavat lisäarvoa ja parempaa lopputuotetta tai palvelua.Työnsuunnittelun panostus paranee ja ristiriidat vähenevät.
O +1 Vaatisi hyvän järjestelmän suunnittelun. Huonosti toteutettuna syntyy maksuautomaatti, jossa ei olemotivointivaikutusta
O Kts. kohta 7 [Uudessa urakassa, joka alkaa 10/2020 tullaan tätä käyttämään.]
8 / 9
5 / 6 Vast
aust
enlu
kum
äärä
10. Kustannusten avoimuus. Urakan suorat kustannukset ovat yksityiskohdissaan aukitilaajalle sekä kustannusarvion että kustannustoteutuman tasolla (pois lukienpalveluntuottajan palkkio, jota käsitellään kiinteänä tai %-pohjaisena).
15
E +2 Vähentää ristiriitoja lisää kustannuksia? (allianssimallit)
O +3 Mutta pitää ymmärtää, että on turha haaveilla liian tarkkaa tasoa. Tiedämmehän, että omankin tuotannontuottamat kustannusseurannat tarkalla tasolla ovat haihattelua.
O +3 Luo avoimuutta ja antaa tilaajalle kustannustietoutta.
O +3 Mahdollistaa rahavarausten joustavamman käytön.
5 / 5
9 / 10 Vast
aust
enlu
kum
äärä
11. Kustannusriskin yhteinen kantaminen. Sopimus pohjautuu tavoitehintamenettelyyn,jossa tilaaja ja palveluntuottajat jakavat urakan kustannusriskiä tietyin ennalta sovituinperiaattein ja jako-osuuksin (koskien sekä kustannusalitusta että -ylitystä).
16
E +3 Esim. talvikunnossapidon (auraus&liukkaudentorjunta) vaikeusasteen huomiointi talvihoidonkustannuksissa (lisäkorvaus/hyvitys). Tätä mallia työstetään parhaillaan. Kustannusriskin jakaminen saattaalisätä esim. potentiaalisten toimijoiden määrää (mm. pk-yritykset).
E +2 Urakan pieni koko rajoittaa.
E +1 Talvihoidon osalta otetut hintariskit liian suuria. Runsaslumisina talvina aliurakoitsijat eivät pystytekemään sopimuksenmukaista laatua.
O +3 Motivoi onnistuessaan palveluntuottajaa.
O +3 Ei sysätä kaikkea riskiä palveluntuottajalle.
O +3 Malli antaa mahdollisuuden vaikeana talvena urakoitsijalle tehtävistä suoriutumiseen kohtuullisesti jatoisinaan mahdollistaa rahavarauksen käytön tehokkaammin. Kannustaa myös urakoitsijaa kehittämääntyötään kokonaisvaltaisesti, koska tavoitehinnan alituksesta voi saada bonusta.
O Kaupungin liikelaitoksen kanssa in-house hankinnassa
5 / 6
9 / 9 Vast
aust
enlu
kum
äärä
12. Bonus-sanktiojärjestelmä. Palveluntuottajien suoritustaso tiettyjen laadullistenmittarien mukaisena vaikuttaa osaltaan palveluntuottajille maksettavaksi tulevaankorvaukseen sitä kasvattaen tai vähentäen (bonus- tai bonus-sanktiojärjestelmä).
17
E 0 Kunnossapidon kohteissa emme ole käyttäneet, infraurakkakohteissa on kokeiltu esim. aikataulukriittisissäkohteissa, mutta vähän niissäkin.
E +2 Emme ole luoneet yksiselitteistä järjestelmää, vaan urakoitsija voi esittää/perustella bonusaihioita, jotkatilaaja arvioi tapauskohtaisesti.
O +3 Eivät ole olleet ihan onnistuneita ja vaatisivat jatkuvaa kehitystä. Tavoitehintamalli itsessään onkannustava bonusjärjestelmä. Kunnossapidon tuotteiden kehittäminen sille tasolle, että niille kyettäisiintuottamaan hyviä mittareita auttaisi tässäkin asiassa.
O +3 Mittarit tulee olla aitoja yksinkertaisesti mitattavia ja vain urakoitsijan suoritusta mittaavia.
O +2 Palveluntuottajat ovat ottaneet asukkaat paremmin huomioon.
9 / 9
5 / 6 Vast
aust
enlu
kum
äärä
13. Aliurakoitsijoiden kyvykkyys. Pääurakoitsija varmentaa ja osoittaa tilaajallealiurakoitsijoiden laaduntuottokyvyn olemassa olon (esim. riittävä koulutus,laatujärjestelmä, osaamistentin suorittaminen, tarkoituksenmukainen kalusto, tms.).
18
E 0 Pääurakoitsija vastaa aliurakoitsijoiden työstä kuin omastaan.
E +3 Viittaan tässä alkukysymyksissä antamaani vastaukseen itse työtä tuottavien pätevyyksissä. Kaikkihan toimivat jollain tasollaprojektinjohtourakoitsijoina, jolloin työn tuottavat aliurakoitsijat. On ollut harmillista huomata, että valtakunnanisoimmallakaan projektinjohtourakoitsijalla ei ole kunnossapidossa mitään tuotannonohjausjärjestelmää. Tilaaja tilaa töitä jauskoo niiden toteutuvan, mutta pääurakoitsijakaan ei seuraa niiden toteutumista, kun on mielestään ulkoistanut vastuunaliurakoitsijalle...[Oletettavasti kohta 2: Laajemmassa mittakaavassa olisin hankekohtaisten tenttien sijaan hyvien pätevyyksien kehittämisenkannalla. Ja niitä pätevyyksiä voisi kehittää hallinnon/projektinjohtohenkilöstön sijaan laajemmin niitä tuotannon tehtäviätuottavien osalle. Olisi hienoa päästä valitsemaan sellaisia kumppaneita, joiden aurauksia tai katupuiden hoitoa tuottaisivathenkilöt, jotka ovat läpäisseet valtakunnalliset osaamisen näyttökokeet.]
E +1 Tähän pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
O +3 On tärkeää, että pääurakoitsija osoittaa tilaajalle, että organisaatio on valmis kyvykkääseen suoritukseen. Näin tilaaja voiesitellä urakoitsijan toimintaa paremmin esim. kunnan päättäjille.
O +3 Vaaditaan laatukuvauksessa.
6 / 7
7 / 8 Vast
aust
enlu
kum
äärä
14. Alihankintojen kannustavat maksumekanismit. Kannustavat maksuperusteetulottuvat todennetusti sopimustoimittajan tärkeimpiin alihankintoihin ja ne mukailevatpääsopimuksen maksuperusteita ja/tai tilaajan tavoitteita.
19
E 0 Vaikeasti mitattava.
E +3 On saatu hyvää palautetta, kannustaa.
4 / 4
10 / 11 Vast
aust
enlu
kum
äärä
15. Joustava henkilöstömitoitus. Tilaaja määrittelee urakan henkilöstömitoituksentarjousten vertailtavuuden vuoksi, mutta mitoitusta voidaan muuttaa perustellusti yhteisestisopien urakan aikana ja tilaaja maksaa korvauksen toteutuman mukaan tarjoushinnoin.
20
E -3 Urakkasopimuksen mukainen laatutaso tulee saavuttaa. Mitä merkitystä on tilaajalle, päästäänkökriteereihin viiden vai kymmenen yksikön/tekijän panoksella?
E -2 Henkilöstömitoitus pitäisi lähtökohtaisesti olla urakoitsijan tehtävää.
E +1 Kiinnostaa, mutta missä on kyky arvioida mitoitus?
E +1 Syytä tehdä, jotta voidaan varmistaa riittävä minimimitoitus.
0 / 0
13 / 15 Vast
aust
enlu
kum
äärä
16. Yhteistyö ja -toiminta. Tilaajan toiminta palveluntuottamisen aikana tähtää vahvastiyhteistyöhön sekä toiminnan yhteiseen johtamiseen urakoitsijan kanssa (mm.alihankintasopimusten sisältö voi olla yhteisesti ja avoimesti käsiteltävä asia).
21
[Ei kommentteja]
4 / 4
10 / 11 Vast
aust
enlu
kum
äärä
17. Tavoitehinnan tasaus yli vuosien. Tavoitekustannukseen ja kustannustoteutumaanperustuvat maksut tarkastellaan vuosittain, mutta kokonaistilanne huomioon ottaen(esim. urakoitsijan tappio-osuus hyväksytään osaksi seuraavan vuoden kustannusta).
22
E -1 On selkeämpi käsitellä asiat vuosi kerrallaan.
E +1 Sopii ainakin Allianssimalleihin.
O +3 Ei kaikkea riskiä kannata sysätä palveluntuottajalle.
O +3 Talvet ovat niin erilaisia, joten on hyvä tasata mahdollisia ylityksiä koko urakan aikana.
3 / 3
11 / 12 Vast
aust
enlu
kum
äärä
18. Muut kehittämisen keinot. Mitä muita hyviä keinoja kuntien infran kunnossapidonalueurakoinnin kehittämiseksi on olemassa? Miten kehitystä pitäisi edistää?
23
Yhteiset tuotteet, niille selkeät yksinkertaiset mittarit.
Aurakuskien ammattitaito ja -ylpeys ovat suuressa roolissa asukkaiden (ja tilaajan) tyytyväisyydessä.
Kilpailutuksessa pitäisi pystyä tuomaan esiin se, että suuret pääurakoitsijat eivät revi voittoa aliurakoitsijoidenselkänahasta (halvin hinta voi ajaa siihen).
Bonusjärjestelmää on käytetty ja bonuksia on päästy maksamaan. Bonukseen oikeuttavan lisäarvon määritys onkuitenkin mietityttänyt, kun bonusta ei lähtökohtaisesti makseta urakkaan kuuluvista töistä. Asiaa on pyöriteltymonissa kaupungeissa.
Sakkojen suhde laiminlyönteihin nähden oltava optimaalinen
Ei pidä asettaa tarpeettoman tiukkoja referenssi- tms. vaatimuksia urakoitsijoille (mm. pk-yritystenkehittymismahdollisuudet ja markkinan luominen).
Projektinjohtourakkamalleja soveltaa enemmän.
19. Muut kommentit. Muut mahdolliset kommentit ja terveiset kyselyn toteuttajille?
Enemmän yhteistyötä kuntien (ja valtion) kanssa asiakirjojen ja urakkamallien kehittämiseen.
Jos työnjohtaja eroaa yhtiöstä juuri talven alkaessa, niin urakalla alkaa mennä heikosti. Hyvilläkin urakoitsijanpapereilla näin voi käydä. Työnjohtajan sitouttamisen urakkaan näkisin ensiarvoisen tärkeänä.
Eduskuntavaalit 2019
SDP
• Perusväylänpito tulee rahoittaa suoraan budjettirahoituksesta, mutta myös muihin rahoitusratkaisuihin tulee suhtautua avoimesti tapauskohtaisesti
• Perusväylänpitoon panostetaan tulevalla hallituskaudella lisää 300 miljoonaa euroa vuosittain parlamentaaristen työryhmien esityksien perusteella• Perusparannetaan tieverkkoa koko Suomessa ja ylläpidetään toimivia yhteyksiä myös
haja-asutusalueilla.
• EU-rahoituksen maksimointi• ”Rahoitusosuuden lisäämiseksi Suomen on kyettävä parantamaan edunvalvontaansa
sekä kyettävä tarjoamaan riittävä määrä perusteltuja hankesuunnitelmia”
• Raide- ja maantieliikenteessä tavoitteena tulee olla pitkällä aikavälillä Suomen runkoverkkojen rakentaminen kaksiraiteisiksi ja nelikaistaisiksi
2.5.2019INFRA ry 3
• Seuraava hallitus nimeää parlamentaarisen työryhmän jatkamaan jo aloitettua liikennepolitiikan ensimmäistä 12-vuotista suunnitelmaa vuoteen 2030• Parlamentaarisena työnä tulee ratkaista liikennehankkeiden sisältö ja
aikataulutus
• Budjettirahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusyhtiömallin ja mahdolliset hankeyhtiömallit• Näiden vaatimat muutokset lainsäädäntöön sekä kehysbudjetointiin huomioidaan.
• Raideliikenteeseen panostuksia• Huomioidaan Parlamentaarisen liikennejärjestelmätyöryhmän kannanotot
2.5.2019INFRA ry 4
Perussuomalaiset
• Perustieverkosto on saatava parempaan kuntoon ja samalla pidettävä huolta koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä
• Tieverkkomme yli kahden miljardin korjausvelkaa on alennettava seuraavan eduskuntakauden aikana
• Suuria liikennehankkeita varten ehdotamme rahaston perustamista, jossa ovat mukana työeläkelaitokset – eli elinkaarimalli, jossa yksityisiä sijoittajia?
• Ulkomaiselle raskaalle liikenteelle tienkäyttömaksut
• Ei satelliittiseurantaa, tietulleja tai kotimaisen liikenteen tienkäyttömaksuja
• Tärkeät infrahankkeet on toteutettava kattavasti koko maassa, joita tarvitaan elinkeinoelämän, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta
• Tulevaisuuden liikenneratkaisujen kuten hyperloopin mahdollisuuksia on tutkittava
• Suunnitelmat VR:n pilkkomiseksi ja ulkomaisen kilpailun edistämiseksi on peruttava
• Päästökauppajärjestelmään suhtauduttava kriittisesti
2.5.2019INFRA ry 5
KOK
• Tarvitaan pidempiaikainen 12-vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelma.
• Lisäksi kokoomus suhtautuu positiivisesti hankeyhtiömallien ja uusien liikenteen rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen.• Laajojen hankkeiden osalta on otettava käyttöön budjettirahoituksen ulko-
puolisia rahoitustapoja, kuten hankeyhtiömalli.
• Vahvistetaan tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta jatkamalla korjausvelkaohjelmaa• Pidetään pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta huolta muun muassa
metsätalouden arvoketjun toimivuuden varmistamiseksi
• Parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotusten toteuttaminen
• Kaupunkien väliset nopeat liikenneyhteydet, suurten keskusten ”tunnin juna”- malli, alueellisten kasvukeskusten tunnin yhteydet; päärata
2.5.2019INFRA ry 6
KESKUSTA
• Uusien liikennehankkeiden tulee perustua ensi vaalikaudella käyttöön otettavaan 12 vuoden pituiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. • Siinä on tarkasteltava kaikkia kulkumuotoja kokonaisuutena
• Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi ja väylien kunnossa-pitämiseksi tarvitsemme normaalin valtion budjettirahoituksen lisäksi myös muita rahoitusmuotoja.• Mielestämme ratkaisu hankkeiden rahoittamiseksi on uusi valtioenemmistöinen
hankeyhtiö tai hankekohtaisesti rakennettavat yhtiöt.
• Hankkeet on suunniteltava myös niin, että Suomi pärjäisi paremmin EU:n väylärahojen jaossa.
• Uusien väylärahoitusmallien käyttöön ottaminen antaa mahdollisuuden kohdentaa valtion budjettirahoitusta aiempaa enemmän alemman asteiselle tiestölle, jonne markkinaehtoista rahoitusta ei saada.
2.5.2019INFRA ry 7
• Keskustan aloitteesta ja kuluvalla vaalikaudella toteutettua huonokuntoisten väylien kunnostamista (ns. korjausvelkaohjelma) on jatkettava tekemällä perusväylänpidon rahoitukseen vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron lisäys.
• Soratieverkoston kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ne turvaavat koko maan asumisen ja elinkelpoisuuden.
• Nopeat rautatieyhteydet ympäri Suomen ja rajojen yli luovat raideliikenteestä yhä vetovoimaisemman vaihtoehdon yksityisautoilulle ja laajentavat suomalaisten työssäkäyntimahdollisuuksia.
2.5.2019INFRA ry 8
Vihreät• Liikenne tulee pääasiassa siirtää raiteiden ja sähköajoneuvojen varaan
• Nopeista junayhteyksistä kotimaan liikenteen ydin• Käynnistetään kunnianhimoinen raideinvestointiohjelma yli 10 miljardilla eurolla seuraavien 12–
20 vuoden aikana• Käynnistetään tärkeimmät raidehankkeet jo ensi vaalikaudella• Rakennetaan kaupunkeja ja taajamia eheästi ja kestävästi raiteiden varrelle• Lisätään reittejä myös pääradan ulkopuolelle• Lisätään kasvukeskusten lähijunaliikennettä, tuetaan raitiotiehankkeita
• Edistetään raideyhteyksien luomista Eurooppaan ja vähennetään lentämistä ottamalla käyttöön lentovero
• Vuoden 2030 jälkeen siirrytään myymään vain nollapäästöisiä uusia henkilöautoja
• Vapautetaan sähköautot auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi• Satsataan latausverkkoon, hankintatukia sähköautoille ja sähköpyörille
• Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla kaupunkiliikenteen haittojen ehkäisemiseksi.
• Raskaassa liikenteessä ja lentämisessä siirrytään kestävästi tuotettuihin biopolttoaineisiin
2.5.2019INFRA ry 9
