1

Porin kaupungin

työllisyysohjelma 2015-2025

2

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO ....................................................................................................................................................... 3

2. PORIN TYÖLLISYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................... 4

3. PORIN TYÖLLISYYDEN TOIMIJAKENTTÄ ..................................................................................................... 9

4. KÄRKITAVOITTEET, MITTARIT JA KEINOT ................................................................................................11

4.1 UUDEN TYÖN PORI ...........................................................................................................................................11

4.2 OSALLISTAVA PORI ..........................................................................................................................................13

4.3 NUORTEN PORI .................................................................................................................................................15

4.4 UUSIEN KOKEILUIDEN PORI ............................................................................................................................17

LIITE 1 ......................................................................................................................................................................18

3

1. Johdanto

orin kaupungin työllisyysohjelman laadinta pe-rustuu kaupunginhallituksen päätökseen (KH 22.12.2014, § 632), Porin kaupunkistrategiaan

2020 ja Porin kaupungin valtuustosopimuksen 2013-2016 tavoitteisiin.

Valtuustosopimukseen 2013–2016 sisältyy tavoite ”laatia yksityiskohtainen työllisyysohjelma ja tehostaa työllistämistoimenpiteitä kaikissa hallintokunnissa”. Työllisyyden edistämisen tavoitteet liittyvät erityisesti nuoriin ja KELA:n sakkomaksujen alentamiseen. Lisäksi tavoitteena on järjestää kesätyöpaikka vuosina 1995–1999 syntyneille nuorille. Työllisyyden edistämiseen liittyy myös valtuustosopimuksen tavoite elinkeino-toimen uudelleenorganisoinnista vaikuttavuuden li-säämiseksi.

’Pori. Asenne. 2020 – strategian’ kolme neljästä ta-voitteesta liittyvät välillisesti työllisyyteen. ’Työn ja yrittämisen Pori’ – tavoitteena on kilpailukykyinen ja vireä Pori. ’Lasten ja nuorten Pori’ – tavoitteena on puuttua ongelmien ennaltaehkäisyyn. ’Hyvän elämän Pori’ – tavoitteena on muun muassa hyvinvointierojen kaventaminen. Työllisyysohjelma on väline työllisyy-den edistämisen ohjauksessa ja seurannassa.

Porin työllisyysohjelman laadintaa varten perustettiin kahdeksan hengen valmisteluryhmä, jonka puheenjoh-tajana toimi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Ryhmään kutsuttiin ulkopuoliseksi asiantuntijaksi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Valmisteluryhmän muut asiantuntijajäsenet olivat konsernihallinnosta ja kaupungin eri hallinto-kunnista (Liite 1).

Valmisteluryhmän työtä käsiteltiin kaksi kertaa työlli-syysohjelman ohjausryhmässä. Ohjausryhmä koostui

alueen eri järjestöjen ja organisaatioiden asiantunti-joista (Liite 1). Ohjausryhmän asiantuntijuutta hyö-dynnettiin ohjelman laadinnassa.

Työllisyysohjelmassa käsitellään työllisyyden toimin-taympäristöä, toimijakenttää, kärkitavoitteita, mitta-reita ja keinoja. Muiden suurten kaupunkien tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään soveltuvin osin. Erityises-ti Oulun, Turun ja Vantaan työllisyys- ja elinvoimaoh-jelmat olivat syvemmän tarkastelun kohteena.

Porin työllisyysohjelman kärkitavoitteet on johdettu kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason työllisyyden edistämisen toimintaympäristöanalyyseistä sekä alu-een keskeisten työllisyystoimijoiden käytettävissä olevista resursseista ja vahvuuksista. Porin työlli-syysohjelma sisältää neljä kärkitavoitetta:

1) Uuden työn Pori, jossa tavoitteena 1700 työpaikan nettolisäys vuoteen 2025 mennessä (35800 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa).

2) Osallistava Pori, jossa tavoitteena työttömyysas-teen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä (työttömyys-asteen vuosikeskiarvo 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2014).

3) Nuorten Pori, jossa tavoitteena nuorten työttö-myysasteen aleneminen 11 %:iin vuoden 2018 lop-puun mennessä (nuorten työttömyysasteen vuosikes-kiarvo 14,3 % vuonna 2014).

4) Uusien kokeilujen Pori, jossa tavoitteena tulevai-suudessakin Porin edelläkävijyys kuntien työllisyyden-hoidossa.

P

4

Kuvio 1. Porin työllisyysohjelman 2015–2025 kärkitavoitteet

2. Porin työllisyyden toimintaympäristö

Työ ja työelämä ovat muuttuneet peruuttamattomasti 2000-luvulla. Globaali talouden murros ja laaja raken-netyöttömyys ovat tosiasioita. Suomesta on kadonnut 2000-luvun aikana yli 100 000 teollista työpaikkaa, joista suurin osa pysyvästi. Pori on kohdannut teollisen rakennemuutoksen haasteet 1970-luvun puolivälistä alkaen. Porin elinkeino- ja toimialarakenne on ollut jatkuvan uusiutumisen ja monipuolistumisen kohtee-na.

Pori on toimialarakenteeltaan kolmanneksi monipuo-lisin kaikista kaupunkiseuduista (70). Alueen vah-vuuksia ovat merkittävät teollisuuskeskittymät, sijainti rannikolla Länsi-Suomessa ja väestön, työpaikkojen sekä koulutuspaikkojen keskittyminen maantieteelli-sesti tiheälle alueelle.

Pori on ympäröivän työssäkäyntialueen ainoa kasva-va kaupunkikeskus ja työssäkäyntialueen keskus-paikka. Porin seutu on asukasmäärältään 7:nneksi ja työpaikkamäärältään maan 8:nneksi suurin seutu. Porin seudulla asuu noin 139 000 asukasta. Tänä päi-vänä Porin seudun vahvuutena on monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne pitkän rakennemuutok-sen seurauksena.

Vuoden 2012 lopussa Porin seudulla oli yhteensä noin 54 800 työpaikkaa, joista kaksi kolmasosaa (65,3 %) sijaitsi Porissa. Työpaikkojen määrä lisääntyi Porin seudulla noin tuhannella vuosien 2005–2012 välisenä aikana. Porin kaupungin osuus koko seudun työpaik-kalisäyksestä oli neljä viidesosaa.

Kuvio 2. Työpaikkojen määrä Porin seudulla ja Porissa sektoreittain vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokes-kus, työssäkäynti)

Porin työpaikkalisäys perustui julkiseen sektoriin (val-tio +29 ja kunnat +882). Yksityisen sektorin työpaikko-jen määrä väheni 370 työpaikalla vuosien 2005–2012 välisenä aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli 57,5 % kaikista työpaikoista Porissa. Osuus on 10 suurimman kaupungin keskiarvon yläpuolella.

Poriin keskittyi väestöosuuttaan (61,1 %) enemmän eri sektoreiden työpaikkoja: 87 % valtion, 75 % valtio-enemmistöisten osakeyhtiöiden, 66,3 % kuntien ja 66

•Nuorten työttömyyasteen aleneminen 11 %: iin vuoden 2018 loppuun mennessä

•Pori on tulevaisuu-dessakin edelläkä-vijä kuntien työlli-syydenhoidossa

•Työttömyysasteen aleneminen 25 suu-rimman kunnan kes-kiarvon tasolle vuo-den 2018 loppuun mennessä

•1700 työpaikan nettolisäys vuoteen 2025 mennessä

1.

Uuden työn Pori

2. Osallis-

tava Pori

3.

Nuorten Pori

4.

Uusien kokeilu-jen Pori

1558

15314

761

30955

1353

10153

571

20564

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

5

% yksityisen sektorin työpaikoista. Yrittäjien osuus jäi sen sijaan väestöosuutta alhaisemmaksi (50,5 %).

Porin kaupungin elinvoimaohjelman keskeisenä ta-voitteena on porilaisten yritysten toimintaedellytys-ten kehittäminen, uusien yritysten perustanta sekä investointien houkuttelu. Tavoite liittyy suoraan työl-lisyyden edistämiseen: kaikkien alueen työllisyystoimi-joiden yhteisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä avoimen sektorin työpaikkakasvulle.

Hallitusohjelman tavoitteena on 72 %:in työllisyysas-te. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä tavoitteeseen pääsevät suurista kaupungeista tällä hetkellä vain Vantaa ja Espoo. Vaasa ja Helsinki ovat lähellä halli-tusohjelmaan asetettua rajaa. Porin työllisyysaste oli 66,9 % vuoden 2012 lopussa eli 2,7 % -yksikköä alhai-sempi kuin koko maan keskiarvo ja 5,1 %-yksikköä alhaisempi kuin hallitusohjelman tavoitetaso. Porin työllisyysaste on hieman suurten kaupunkien keski-arvon yläpuolella. Porille 72 %:in työllisyysasteen saa-vuttaminen edellyttää noin 1700 työllisen lisäystä nykytasoon verrattuna.

Kuvio 3. Työllisyysaste (%) suurimmissa kaupungeissa vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, työssä-käynti)

Vuosina 2000–2012 Suomeen syntyi noin 111 000 uutta työpaikkaa, joista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä (93 %) pk-yrityksiin. Yrityskannasta pää-osa on alle 10 työntekijän yrityksiä (noin 93 % ). Yli 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksis-tä oli vain 0,2 %. 2000-luvulla uusista työpaikoista keskimäärin joka neljäs on syntynyt alle neljä henkilöä työllistäviin yrityksiin. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy olemassa oleviin pieniin ja keskisuuriin yrityk-siin sekä Porissa että koko maassa. Pieniin ja kes-kisuuriin yrityksiin kohdistuu jatkossakin suurimmat työllistämisodotukset. Piilevän työllistämispotentiaalin hyödyntäminen edellyttää työllistämiseen liittyvien esteiden madaltamista.

Suomessa alkaa noin 760 000 työttömyysjaksoa vuo-dessa, joista noin 300 000 ei johda työllistymiseen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Tilastojen perusteella voidaan osoittaa, että työllis-tyminen vaikeutuu ratkaisevasti, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta. Työttömyysjaksojen lyhentäminen yhdellä päivällä säästää työ- ja elinkei-noministeriön arvion mukaan 26 miljoonaa euroa vuodessa ja kasvattaa vuosittaista tuotantoa yli 50 miljoonan euron arvosta. Työttömyysjaksojen lyhen-tämiseen kannattaa toisen sanoen panostaa sekä kunta- että valtiotasolla.

Porin työttömyyden rakenne ja työttömyysjaksojen kesto on samankaltainen kuin muissa suurissa ja kes-kisuurissa kaupungeissa. Porin työttömyysasteen vuo-sikeskiarvo oli 15 % vuonna 2014, kun vastaava luku koko maassa oli 12,4 % ja kymmenen suurimman kau-pungin keskiarvo oli 14,0 %. Porin työttömyysaste oli 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2015.

Kuvio 4. Työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo Porissa ja 25 suurimmassa kunnassa vuosina 2010–2015 (Läh-de, Satakunnan ElY-keskus, TK14A)

65 65,5 65,5 65,7 65,9 66,1

66,9 67,2

69,6

71,7 71,7

75,5 75,7

62

64

66

68

70

72

74

76

78

12,7 12,4 12,4

13,8 15

16,5

10,9 10,2

10,7

12,1 13,2

14

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2010 2011 2012 2013 2014 2015*

Pori 25 suurinta kuntaa

KÄRKITAVOITE 1:

Porin kaupungin tavoitteena on 1700 työpaikan netto-

lisäys alueelle vuoteen 2025 mennessä

6

Rakennetyöttömyyden purku korostuu työllisyyden edistämisessä niin Porissa kuin muissa suurissa kau-pungeissa. Yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä on määrällisesti kaksin-kertaistunut vuosien 2010–2015 välisenä aikana. Vuo-den 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yli 12 kuukautta työttömänä olleiden määrä nousi yli 2 000 henkilön. Pitkäaikaistyöttömien määrä on nous-sut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012–2015. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömis-tä oli Porissa kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna keskiarvon yläpuolella. Pitkäaikaistyöttö-mien osuus oli korkein Lahdessa (40,7 %) ja matalin Kuopiossa (26,3 %) vuonna 2014.

Kuvio 5. Yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010–2015 (Lähde: Satakunnan ElY-keskus, TK14A)

Porin työttömät työnhakijat jakautuvat ammateittain epätasaisesti eri aloille. Joka neljäs työtön tai lomau-tettu kuuluu ammatillisesti rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijöihin. Toinen suuri luokka ovat asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammateissa olevat noin viidenneksen osuudella. Kolmas suuri luokka ovat noin 15 %:in osuudella palvelu- ja myyntityötä tekevät.

Kuvio 6. Porilaiset työttömät työnhakijat ja lomautetut ammattiryhmän mukaan (%-osuus) 31.3.2015 (Lähde: Satakunnan ELY-keskus, TK14A)

Porissa oli vuonna 2014 keskimäärin 839 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä eli 14,3 % kaikista työt-tömistä. Nuorten työttömien määrä nousi yli tuhan-teen nuoreen tammi-maaliskuussa 2015 kausivaihte-luiden vuoksi. Nuorten kohdalla työttömyysjaksot ovat keskimääräistä lyhyempiä ja siirtymät työmark-kina-asemasta toiseen suurta. Nuorten työttömien osuudessa suhteessa kaikkiin työttömiin ei ole tapah-tunut merkittäviä muutoksia vuosina 2000–2015. Työttömien nuorten osuus oli Porissa hieman kymme-nen suurimman kaupungin keskiarvon alapuolella. Nuorten työttömien osuus oli korkein Lahdessa (22,5 %) ja alhaisin Helsingissä (9,9 %).

21,2

26,7

30,8 31,1 32,1 32,1

-2147

1013161922252831343740

2010 2011 2012 2013 2014 2015*

0,9

9,3

9,5

6,2

15,2

2,2

24,7

8,2

7,9

0,0

15,9

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

1 Johtajat

2 Erityisasiantuntijat

3 Asiantuntijat

4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät

5 Palvelu- ja myyntityöntekijät

6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

7 Rakennus-, korjaus- javalmistustyöntekijät

8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

9 Muut työntekijät

0 Sotilaat

X Ammatteihin luokittelemattomatryhmät

KÄRKITAVOITE 2:

Porin kaupungin tavoitteena on työttömyysasteen

aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle

vuoden 2018 loppuun mennessä

7

Kuvio 7. Nuorten työttömien (alle 25-vuotiaat) osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010–2015 (Lähde: Satakunnan ELY-keskus, TK14A)

Porin kaupungin tavoitteena on vähentää nuorisotyöt-tömyyttä nuorisotakuuohjelman linjausten mukaisesti. Pori sitoutuu tavoittelemaan nuorisotyöttömyydessä nollatoleranssia. Nuorisotakuun linjausten mukaisesti jokainen alle 25 -vuotias ja alle 30 -vuotias vastaval-mistunut nuori pyritään saamaan töihin tai opiskele-maan tai näihin johtaviin palveluihin kolmen kuukau-den kuluessa.

Nollatoleranssin tavoitteleminen edellyttää työllisyy-teen liittyvien palveluiden linkittymistä toisiinsa, oppi-laitosten ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja palve-luiden helppoa tavoitettavuutta nuorten näkökulmas-ta hyödyntämällä nykyistä enemmän esimerkiksi säh-köistä asiointia ja sähköisiä palveluja. Samalla voidaan kehittää uusia hallinto- ja sektorirajat ylittäviä ratkai-suja nuorten työllisyyden edistämiseksi. Porin kau-punki sitoutuu selvittämään mahdollisuutta perustaa niin sanottu nuorisotakuutalo, josta on saatavissa koordinoidusti yhden luukun periaatteella laaja-alaisesti tieto-, ohjaus- ja neuvonta- sekä viranomais-palveluita.

Porin haasteena on muiden kuntien tavoin kohon-neet työmarkkinatukimaksut eli sakkomaksut lain muututtua vuoden 2015 alussa. Pori maksoi sakko-maksuja yhteensä 12,2 miljoonaa euroa vuosina 2011–2014 eli keskimäärin 36,3 euroa asukasta kohden. Porin sakkomaksut olivat kolmanneksi alhaisimmat asukasta kohden Espoon ja Kouvolan jälkeen vuosina 2011–2014. Paineet kaupungin järjestämiin aktiivitoi-menpiteisiin ovat kuitenkin kasvussa. Porin maksamat sakkomaksut kasvoivat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 58,5 % verrattuna vuoden 2014 ensim-mäiseen neljännekseen. Lakimuutoksen myötä kau-pungin sakkomaksut nousevat vuonna 2015 arviolta noin 6 miljoonaan euroon eli kaksinkertaiseksi vuosien 2011–2014 keskimääräiseen tasoon verrattuna. KE-LA:n sakkomaksujen vähentäminen edellyttää aktiivi-toimenpiteiden lisäämistä ja toimintamallien uudis-tamista.

Taulukko 1. Kunnan osuus KELA:n työmarkkinatuki-maksuista suurissa kaupungeissa vuosina 2011–2014

Lähde: KELA, Kelasto-raportti

Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden määrä on kasvanut Porissa yhtä-jaksoisesti vuosina 2010–2015. Aktiivitoimenpiteiden määrä on kuitenkin kyetty pitämään Porissa hyvällä tasolla verrattuna muihin suuriin ja keskisuuriin kau-punkeihin. Aktiivitoimenpiteiden kehitystä voidaan seurata niin sanotun aktivointiasteen (%) avulla, joka pitää sisällään työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet, palkkatuen ja starttirahan. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein Joensuun ja Vaasan jälkeen vuosina 2010–2014. Porin aktivointiaste ylitti myös kaikkien kuntien (320) keskiarvon.

15,1 14,7 14,8

14,5 14,3

15,5

11

11,5

12

12,5

13

13,5

14

14,5

15

15,5

16

16,5

17

17,5

18

2010 2011 2012 2013 2014 2015*

KAUPUNKI YHTEENSÄ MEUROA 2011-2014 €/ASUKAS 2011-2014

Helsinki 96,3 39,6

Tampere 59,5 68,2

Turku 47,5 64,5

Oulu 36,7 53,9

Vantaa 35,3 42,8

Jyväskylä 31,7 59,2

Lahti 29,5 71,7

Espoo 25,6 24,8

Kuopio 19,8 47,8

Kouvola 12,5 35,8

Pori 12,2 36,3

KÄRKITAVOITE 3:

Porin kaupungin tavoitteena on nuorisotyöttömyyden

aleneminen 11 %:iin vuoden 2018 loppuun mennessä

8

Kuvio 8. Aktivointiaste (%) yli 60 000 asukkaan kau-pungeissa vuosina 2010–2014 (Lähde: KELA, kelasto-raportit)

Kunnat rahoittavat osan työttömyysajalta maksetusta työmarkkinatuesta. Vuoden 2015 alussa kuntien ra-hoitusvastuu laajeni vähintään 300 päivää työttö-myysajan tukea saaneisiin. Kuntien vastuu aktiivisesta työllisyydenhoidosta oletettavasti kasvanee edelleen lähivuosien aikana. Uudessa hallitusohjelmassa ’Rat-kaisujen Suomi’ esitetään muun muassa selvitettäväksi työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialu-eittain. Hyvä yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon vi-ranomaisten kanssa korostuu jatkossa aikaisempaa enemmän työllistymiseen tarkoitettujen määrärahojen vähentyessä.

Kuvio 9. Työmarkkinatukea yli 300 päivää saaneiden porilaisten määrä kuukausittain vuosina 2014-2015 (Lähde: Kela, Kelasto-raportit)

Vuonna 2015 Porissa työmarkkinatukea saavien kasvu on ollut tasaisessa nousussa. Henkilömäärältä selvästi suurin oli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmä, kuitenkin 300 päivää työmarkkinatukea saa-neiden ryhmä on kasvanut vuonna 2015 selvästi eni-ten.

Pori on kaupunkina tunnettu aktiivisesta työvoimapoli-tiikasta. Pori on toiminut vuosikymmeniä edelläkävi-jänä useissa työllisyyden edistämiseen liittyvissä kokeiluissa ja avauksissa. Pori on tälläkin hetkellä mukana yhtenä 23 alueesta pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilussa. Porin aktivointiaste on ollut korkein tai korkeimpien joukossa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin verrattuna. Porin kaupunki panostaa vuosittain työllisyyden hoitoon nettomääräisesti noin 10,5 miljoonaa euroa. Työllisyydenhoidon menoja lisäävät myös hallintokuntien panostukset kesätyö-paikkojen luomiseen sekä työpaikkaohjaukseen, työvä-lineisiin, työkoneisiin ja suojavarusteisiin. Porin kau-pungin hallintokunnat ovat tottuneet erilaisten työllis-tämistoimenpiteiden, kokeiluiden ja velvoitteiden toteuttamiseen, mikä antaa vahvan perustan työlli-syysohjelman toimenpiteiden toteuttamiselle. Työllis-tettyjen vastaanottaminen ja perehdyttäminen kunta-työmarkkinoiden pelisääntöihin on ollut pitkään osa hallintokuntien arkea.

Julkisilla hankinnoilla on keskeinen merkitys paikalli-seen työllisyyteen. Porin kaupunki käytti vuonna 2013 arviolta 250 miljoonaa euroa julkisiin hankintoihin. Kehittämällä Porin kaupungin hankintatoimintaa ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan vastuullisia ja sosiaalisesti kestäviä hankintakriteereitä, voidaan tukea myös paikallisten pienten ja keskisuurten yritys-ten mahdollisuuksia menestyä kilpailussa suurten toimijoiden ohella. Sosiaalisilla hankintakriteereillä on parhaimmillaan merkittäviä välillisiä työllisyysvai-kutuksia.

Suomalaisten työelämä on painottunut vahvasti sään-nölliseen kokoaikatyöhön. Pitkien ja pysyvien työurien rinnalle ovat tulleet epätyypilliset työsuhteet. SITRA:n viimeisimpien arvioiden mukaan nykyisistä työsuh-teista jopa 35 % on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita. Epätyypillisiksi työsuhteiksi lasketaan osa-aikaiset,

24

24,3

26,2

27,2

27,7

29,1

30,1

30,9

31,9

32,3

33

33

33,1

33,1

35,1

36,3

39,9

20 23 26 29 32 35 38 41 44

Lahti

Tampere

Turku

Vantaa

Helsinki

Espoo

Jyväskylä

Seinäjoki

Hämeenlinna

Koko maa

Oulu

Lappeenranta

Kuopio

Kouvola

Pori

Vaasa

Joensuu

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400300-499 päivää

500-999 päivää

Vähintään 1000 päivää

KÄRKITAVOITE 4:

Porin kaupungin tavoitteena on olla jatkossakin edellä-

kävijä kuntien työllisyydenhoidossa

9

yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin kutsuttavat tuntityö-läiset, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikka-työntekijät sekä määräaikaiset. Osa-aikatyö on iso työmarkkinakysymys, johon sisältyy myös myönteisiä mahdollisuuksia. Moni uusi työpaikka voi olla osa-aikainen laajentuen myöhemmin kokoaikatyöksi. Osa-aikatyö on monille erityisryhmille, kuten osatyöky-kyisille, maahanmuuttajille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja pitkään töitä hakeneille portti avoimille työmarkkinoille. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on runsaasti niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joiden esille saaminen korostuu jatkossa.

Porin kaupunki haluaa jatkossakin kehittää paikallisia välityömarkkinoita TE-hallinnon, kolmannen sektorin toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien, koulutus-organisaatioiden ja yritysten välisenä yhteistyönä.

Porin kaupungin työllisyyden edistämiseen liittyvät asiantuntija- ja valmistelutehtävät on keskitetty kon-sernihallinnon työllisyysyksikköön. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisestä vastaa Porin kaupungin elinkeinopalvelut ja kaupungin enemmistöomistukses-sa oleva kehitysyhtiö PrizzTech Oy. Varsinaisia työlli-syyden ja yrittäjyyden edistämiseen liittyviä palveluita tuotetaan Porin kaupungilla palvelualueiden ja liikelai-tosten yhteistyönä.

3. Porin työllisyyden toimijakenttä

orin alueella on toimijoiden välillä merkittävää verkostoyhteistyötä palveluiden toteuttamises-sa sekä yhteisten linjausten laatimisessa kes-

keisten työllisyyden toimijoiden kanssa.

Työ- ja elinkeinohallinnon palveluiden osalta Sata-kunnan ELY-keskus ja TE-toimisto toimivat Porin kau-pungin keskeisinä kehittämis- ja yhteistyökumppanei-na. TE-toimistot toimivat palvelulinjoihin perustuvalla palvelumallilla. Työnhakijan palvelutarpeen mukaan käytettävissä olevat palvelulinjat ovat: työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Porin kaupunki ja hallintokun-nat tekevät laaja-alaista yhteistyötä TE-toimiston kai-kissa palvelulinjoissa. TE-hallinto toimii Porin kaupun-gin kannalta keskeisenä alueellisena kehittämiskump-panina työvoima-, yritys- ja neuvontapalveluissa sekä ELY-keskus kehittämis- ja rahoituspalveluissa.

Kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palvelun-tuottajat ovat keskeisiä yhteistyö- ja kehittämiskump-paneita etenkin pitkään töitä hakeneiden, nuorten ja osatyökykyisten työnhakijoiden aktivoimisessa ja tuki-työllistämisessä. Kolmannen sektorin ja palveluntuot-tajien rooli on täydentänyt kaupungin omia toimen-piteitä. Porilaiset järjestöt, yhdistykset ja muut toimi-jat ovat osallistuneet laajasti työllisyyden edistämi-seen. Useat yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työnhakijoille mahdollisuuden kehit-tää ammatillisia valmiuksia ja osaamista. Kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä työantajataho pit-kään töitä hakeneille ja tarjoavat muun muassa kun-

touttavan työtoiminnan, työkokeilun, palkkatukityön ja oppisopimuksen avulla väylän kohti avoimia työ-markkinoita. Useat kolmannen sektorin toimijat mah-dollistavat palveluillaan pitkäaikaisen ja kuntouttavan tuen työttömille työnhakijoille. Pori hyödyntää jatkos-sakin erilaisia projekteja ja tekee monipuolista yh-teistyötä yritysten, TE-hallinnon, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Porin kaupunki tukee tällä hetkellä kahdeksan eri jär-jestön työllistämishankkeita. Keskeisiä toimijoita kau-pungin työllisyyden hoidossa ovat SPR:n Kontti-kierrätystavaratalot, Pormestarinluodon asukasyhdis-tys, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin seudun työttömät, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ja TUL:n Satakunnan piiri.

Lisäksi Porin seudun kuntakokeilussa on kokeiltu kun-touttavan työtoiminnan palveluita mm. MLL:n Sata-kunnan piirin, Porin Sininauhan ja Satakunnan Martto-jen kanssa. Työllistäviä järjestöjä, jotka hyödyntävät Porin myöntämää Pori-lisää on vuosittain noin 30. Pori-lisän avulla järjestöihin ja säätiöihin työllistyy vuosittain yli 200 pitkäaikaistyötöntä ja nuorta. Vuo-den 2015 alusta Pori-lisä mahdollistaa työllistetyille vähintään 80 % työajan järjestöissä.

Koulutusorganisaatiot ovat keskeinen taho pitkän aikavälin työvoiman tarjonnan kannalta. Elinikäinen oppiminen on osa työllistämistä. Pori on laajan vaiku-tusalueen tärkein opiskelukaupunki. Porissa on laaja-alaisesti sekä korkeakoulutasoista että ammatillista

P

10

tutkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Koulutusorganisaatioiden työssä, työvoima- ja osaa-mistarpeiden ennakoinnissa ja koulutustehtävässä korostuvat entistä enemmän työelämäyhteydet. Am-matillisella puolella etenkin oppisopimuskoulutus tarjoaa tähän hyvät edellytykset. Oppilaitoksissa on useita väyliä opintojen työelämäyhteyteen ja samalla ne tarjoavat yrityksille ja muille työnantajille hyvän väylän tutustua opiskelijoiden osaamiseen. Tällaisia

väyliä ovat mm. oppilaitosten työssäoppimis- ja har-joittelujaksot. Koulutusorganisaatioiden kanssa jatke-taan tiivistä yhteistyötä mm. oppisopimuskoulutukses-sa, etsivässä työssä ja työpajatoiminnassa.

Kelan rooli työllisyyden edistämisessä liittyy etenkin työkyvyn ylläpidon tukemiseen ja työelämään paluun edistämiseen kuntoutuksen avulla. Siihen liittyen tar-jotaan työ- ja koulutuskokeilua, työkykyä ylläpitävää kuntoutusta ja neuvontaa sekä kuntoutustutkimuksia.

Kuvio 10. Porin työllisyyden toimijakenttä, palvelut ja toimenpiteet

11

4. Kärkitavoitteet, mittarit ja keinot

yöllisyysohjelman tavoitteet edellyttävät konk-reettisia toimenpiteitä, jotta työnhakija- ja työn-antaja-asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaa-

maan entistä paremmin.

Työ on avain alueen hyvinvointiin ja elinvoimaan. Työllisyysohjelman tärkeimmät toimenpiteet on koot-tu työllisyysohjelman neljän kärkitavoitteen alle, jotka ovat:

1. Uuden työn Pori 2. Osallistava Pori 3. Nuorten Pori 4. Uusien kokeiluiden Pori

Kärkitavoitteiden ja keinojen toteutumista seurataan säännöllisesti ohjelmatyön ohjausryhmästä muodos-tettavassa työllisyysohjelman toteuttamisryhmässä. Työllisyysohjelma päivitetään valtuustokausittain. Työllisyys- ja elinkeino-ohjelmat muodostavat joko yhtenäisen tai toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden.

Työllisyysohjelman toteutumisesta raportoidaan kau-punginvaltuustolle vuosittain elinvoimaohjelman ra-portoinnin yhteydessä.

Kuvio 11. Työllisyysohjelman päämittarit ja täydentävät mittarit

4.1 Uuden työn Pori

yöpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen tavoite Porin kaupungin valtuustosopimuksessa 2013-2015, Porin kaupunkistrategiassa ja Porin kaupungin elinvoimaohjelmassa. Työpaikkojen määrän lisääminen edellyttää uu-distuvaa elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Pääosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

T

T

• Pori on jatkossakin edelläkävi-jä kuntien joukossa työllisyy-denhoidossa

Uuden työn Pori

Päämittarit:

Työpaikkojen määrän ke-hitys

Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys Avointen työpaikkojen

määrän kehitys

Täydentävät mittarit:

Uusien työpaikkojen mää-rän kehitys yksityisellä sektorilla yrityksen koon ja toimialan mukaan

Aloittaneiden ja lopetta-neiden yritysten määrän kehitys (yritysperustanta)

Sosiaaliset perusteet täyt-tävien hankintojen osuus kaikista julkisista hankin-noista

Osallistava Pori

Päämittarit:

Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) korkeintaan 25 % kaikista työttömistä

Yli 50-vuotiaiden työt-tömien osuuden kehitys

Aktivointiasteen (%) yllä-pitäminen vähintään 30 %:in tasolla vuoteen 2018 saakka ja nostami-nen 40 %:iin vuoteen 2025 mennessä

Täydentävät mittarit:

Sakkomaksujen määrä yhteensä (euroa asukas-ta kohden)

Sakkomaksujen määrä verrattuna 10 suurim-paan kaupunkiin (euroa asukasta kohden)

Aktiivitoimenpiteissä olevien määrän kehitys

Aktivointiaste (%) verrat-tuna 10 suurimpaan kaupunkiin

Nuorten Pori

Päämittarit:

Nuorten työttömien mää-rän väheneminen

Alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten työttömien mää-rän ja osuuden kehitys

Aktiivitoimenpiteissä ole-vien alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten mää-rän kehitys

Toisen asteen oppilaitos-ten opintonsa keskeyttä-neiden määrän kehitys

Täydentävät mittarit:

Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus (%)

Tarjottujen kesätyöpaikko-jen määrä (erillinen kysely kerran valtuustokaudessa)

Toisen asteen oppilaitos-ten koulutusohjelmien ja tutkintojen läpäisyaste (%)

12

Porin kaupungin etu on, että yrityksillä on nykyistä paremmat edellytykset ja matalampi kynnys työllistää. Yrittäjyyden edistäminen korostuu koko organisaation toiminnassa ja jokaisen yksittäisen työntekijän asenteessa. Pori edistää monipuolisella yritysyhteistyöllä kuntalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. ’Uuden työn Pori’ – tavoitteen edistäminen liittyy kiinteästi Porin kaupungin elinkeinopolitiikan ja elinvoimaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Elinvoimaohjelmassa on määritelty yksityiskohtaisesti toiminnan toteutumiseen liittyviä mittareita, jotka liittyvät välit-tömästi ja välillisesti myös työllisyyden edistämiseen.

Porin kaupungin tavoitteena on 1700 työpaikan nettolisäys alueelle vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteet:

1. Työpaikkojen määrän lisääminen 2. Työllisyysasteen nostaminen 3. Yritysmyönteisyyden ja myönteisen yrittäjyysilmapiirin vahvistaminen koko organisaation toiminnassa

Päämittarit:

Työpaikkojen määrän kehitys Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys Avointen työpaikkojen määrän kehitys

Täydentävät mittarit:

Uusien työpaikkojen määrän kehitys yksityisellä sektorilla yrityksen koon ja toimialan mukaan Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitys (yritysperustanta) Sosiaaliset perusteet täyttävien hankintojen osuus kaikista julkisista hankinnoista

Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet:

1. Työnetsinnän tehostaminen, yrityskontaktoinnin ja yritysyhteyksien lisääminen: Uutta työ-voimaa rekrytoivat eniten 1-9 henkilön pienyritykset ja erityisesti 1-4 henkilön mikroyritykset. Pori panostaa erityisesti ohjaukselliseen tukeen, jolla voidaan vaikuttaa ja madaltaa mikroyri-tysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä tai uusia työntekijöitä. Porin työllisyysyksikössä ja sen koordinoimassa toiminnassa etsitään nykyistä enemmän alu-een pienistä ja keskisuurista yrityksistä aktiivisesti työpaikkoja tai väyliä avoimille työmarkki-noille. Tavoitteena on lisätä järjestelmällisesti yrityskontaktoinnin ja -yhteyksien lisäämistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, erityisesti mikroyrityksiin. Tavoitetta edesauttaa esimerkiksi yhteisten rekrytointi- ja koulutustilaisuuksien, tietoiskujen jne. toteuttaminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Jatkossa hyödynnetään Prizztech Oy:n ko-kemuksia ja rekistereitä kummiyritystoiminnassa. Lisäksi selvitetään mahdollisuus myöntää yrityksille Pori – lisän kaltaista avustusta pitkäaikais-työttömien palkkaamiseksi enintään kuuden kuukauden määräajaksi. Avustusta myönnetään yrityksille, jotka palkkaavat porilaisen ja saavat työllistämiseen valtion palkkatukea. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä Porin kaupungin elinkeinopalve-luiden, Prizztech Oy:n ja koulutusorganisaatioiden kanssa sekä yrityskontaktointia ja työhön-valmennusta tekevien kolmannen sektorin järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa.

2. Yrittäjyyden edistäminen koko kaupunkiorganisaatiossa: Myönteisen yrittäjäilmapiirin luo-minen koskee koko kaupunkiorganisaatiota kaikilla tasoilla. Hyvän yrittäjäilmaston luominen edellyttää yrittäjyyteen liittyvän ohjauksen, tiedon ja koulutuksen lisäämistä koko kaupungin organisaatiossa. Pori on koulutuspuolella yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijöitä ja alueen oppi-

13

laitokset ovat panostaneet vahvasti opiskelijayrittäjyyteen. Yrittäjämäistä toimintatapaa levi-tetään kaupunkiorganisaation sisällä. Vastuutaho: Porin kaupungin elinkeinopalvelut ja Prizztech Oy yhteistyössä Porin kaupungin hallintokuntien kanssa sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu ja ammatillisen toisen asteen oppilaitokset.

3. Aktiivinen osallistuminen välityömarkkinoiden kehittämiseen: Porin kaupunki on aktiivinen välityömarkkinoiden toimintamallien kehittämisessä ja niihin liittyvien uusien mahdollisuuk-sien hyödyntämisessä korostaen avoimille työmarkkinoille johtavia toimintatapoja ja – malle-ja. Toteutetaan kiinteässä yhteistyössä TE-hallinnon ja muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Tehdään syvää yhteistyötä välityömarkkinoita kehittävien hankkeiden kanssa. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perusturvakeskus yhteistyössä Sata-kunnan TE-hallinnon ja välityömarkkinoita kehittävien projektien kanssa.

4. Koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien ja – mallien hyödyntäminen: Hyödynnetään Porin työllisyydenhoidossa alueen koulutusorganisaatioissa kehitettyjä toimintatapoja ja kon-taktiverkostoa. Ammatilliset oppilaitokset lisäävät tutkintojen osanäyttöjen suorittamista. Hyödynnetään erityisesti Winnovan ja Sataedun osaamista. Vastuutaho: Porin työllisyyden edistämisen toimijakenttä yhteistyössä Porin seudun koulu-tusorganisaatioiden, TE-hallinnon ja yrittäjäyhdistysten kanssa.

5. Julkisen hankintatoiminnan kehittäminen: Kokeillaan ja otetaan käyttöön erilaisia mahdolli-suuksia käyttää vastuullisia ja sosiaalisesti kestäviä hankintakriteereitä Porin kaupungin han-kinnoissa. Sosiaaliset kriteerit voivat liittyä työllisyysmahdollisuuksien luomisessa esimerkiksi nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille tai osatyökykyisille. Vastuutaho: Porin kaupungin hankintatoimi yhteistyössä hallintokuntien ja työllisyysyksikön kanssa. Lisäksi harjoitetaan aktiivista yhteydenpitoa kansallisella tasolla muiden vastuullisten hankintojen kanssa työskentelevien toimijoiden ja hankkeiden kanssa.

4.2 Osallistava Pori

orin tavoitteena on osallistua aktiivisesti rakennetyöttömyyden purkuun ja tarjota erilaisia aktiivitoimenpiteitä. Tavoite edellyttää aktivointiasteen ylläpitämistä vähintään aikaisemmalla tasolla, uusien toimintamallien omak-sumista ja kontaktien lisäämistä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä edellyttää Porin kaupungin

hallintokunnilta ja muilta työllisyyskumppaneilta myönteistä ja ratkaisukeskeistä asennetta työllistämiseen. Asiakkailta odotetaan aktiivisuutta ja sitoutumista. Työllistämisestä haetaan tukea ihmisten osallisuudelle.

Porin kaupungin tavoitteena on työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tavoitteet:

1. Työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle 2. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden väheneminen 3. KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen 4. Aktivointiasteen nykytason ylläpitäminen

P

14

Päämittarit:

Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) korkeintaan 25 % kaikista työttömistä Yli 50-vuotiaiden työttömien osuuden kehitys Aktivointiasteen (%) ylläpitäminen vähintään 30 %:in tasolla vuoteen 2018 saakka ja nostaminen 40 %:iin

vuoteen 2025 mennessä

Täydentävät mittarit:

Sakkomaksujen määrä yhteensä (euroa asukasta kohden) Sakkomaksujen määrä verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin (euroa asukasta kohden) Aktiivitoimenpiteissä olevien määrän kehitys Aktivointiaste (%) verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin

Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet:

1. Pori – lisän jatkaminen: Pori – lisää koskevan toimintamallin jatkaminen työllistävien järjestöjen kanssa ja toimintamallin mahdollinen laajentaminen yksityisiin yrityksiin. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö.

2. Hallintokuntia koskeva työllistämisvelvoitteen jatkaminen: Hallintokuntia koskevaa työllistä-misvelvoitetta jatketaan siten, että hallintokunnat sitoutuvat ottamaan vähintään 5 % kuntout-tavan työtoiminnan (aktiivitoimenpiteissä olevia) asiakkaita suhteutettuna vakinaiseen henkilös-tömääräänsä vähintään 6 kuukauden ajaksi. Vastuutaho: Porin kaupungin konsernihallinto yhdessä kaupungin hallintokuntien kanssa.

3. Kuntouttavan työtoiminnan organisointi, aktiivitoimenpiteiden kehittäminen ja palveluohja-uksen tehostaminen: Selvitetään kuntouttavan työtoiminnan tarpeet ja luontevin hallinnointi-paikka (perusturvakeskus tai työllisyysyksikkö) Porin organisaatiossa huomioiden koko maata koskevat linjaukset. Kuntouttavan työtoiminnan tulevaan hallinnointiin vaikuttavat mm. halli-tusohjelman maininta vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden siirrosta kuntien vastuulle ja SOTE-palveluiden järjestämisvastuun siirrosta kunnilta itsehallintoalueille. Aktivointitoimenpiteiden yhteyteen sisällytetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisuus suorittaa ammatillisia lyhyitä koulutuksia, jotka tukevat asiakkaan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Tarjotaan työpaikkavalmentajille kannus-tusta, koulutusta ja ohjausta. Palveluiden tuottajilta hankitaan suunnitelmallisesti ostopalvelui-na kuntouttavan työtoiminnan- ja työkokeilun paikkoja. Työhönvalmentajia hyödynnetään ny-kyistä järjestelmällisemmin työmarkkina-aseman muutoksiin liittyvissä siirtymävaiheissa. Kehite-tään asiakkaiden omatoimisia palveluita, mutta huolehditaan samalla riittävästä henkilökohtai-sen asiakaspalvelun tasosta. Kokonaisuus mahdollistaa samalla kuntouttavan työtoiminnan jatkuvan kehittämisen.

Vastuutaho: Porin kaupungin konsernihallinto, Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perus-turvakeskus yhteistyössä hallintokuntien kanssa.

4. Porin Sanssi-kortin käyttöönottaminen: Porin kaupunki tukee yksityisiä yrityksiä niiden työllis-täessä nuorten yhteiskuntatakuun tai pitkäaikaistyöttömien kohderyhmiin kuuluvia työnhakijoi-ta. Yrityksille maksettava tuki sovitetaan ryhmäpoikkeusasetuksen määräysten mukaisesti. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa.

5. Työssäoppimiskeskuksen perustaminen: Työssäoppimiskeskukselle esitetään vuoden 2016 ta-lousarvioon 200 000 euron rahoitusta.

15

Porin perusturvakeskuksessa kehitetään moniammatilliseen ja-alaiseen työskentelyyn pohjautu-vaa toimintamallia, jolla tuetaan sosiaali- ja terveysalan työstä poissa olleiden työntekijöiden su-juvaa palautumista työelämään ja osatyökykyisten työntekijöiden sijoittumista heille soveltuviin tehtäviin. Tavoitteena on myös aikaansaada malli, jolla yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa var-mistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon työelämäkentässä vaadittava osaaminen, eri alojen opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollistuminen sekä tuetaan eri alojen opiskelijoiden keskey-tymätöntä opinnoista valmistumista. Vastuutaho: Porin perusturvakeskus yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa.

6. Työ- ja toimintakyvyn selvittely-yksikön toiminnan kehittäminen: Kehitetään työ- ja toiminta-

kyvyn selvittely-yksikön toimintamallia edelleen siten, että kyetään entistä vaikuttavammin jär-jestämään asiakasohjausta palvelutarpeen mukaisiin palveluihin, eläketurvan tai kuntoutuksen piiriin. Toimintamallia tehostamalla voidaan keskittyä muun muassa eläkeratkaisujen etsimiseen esim. yli 1000 päivää passiivisesti työmarkkinatuella olleille. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perusturvakeskus yhteistyössä KELA:n ja muiden vastuuviranomaisten kanssa.

4.3 Nuorten Pori

orin kaupungin työllisyysohjelman tavoitteena on aktiivisesti myötävaikuttaa nuorten työ- ja koulutusmahdolli-suuksiin. Pori tavoittelee nollatoleranssia nuorisotyöttömyyteen eli nuorisotakuun mukaisesti jokainen alle 25 -vuotias ja alle 30 -vuotias vastavalmistunut nuori halutaan saada joko töihin tai opiskelemaan tai näihin johta-

viin palveluihin. Pori perustaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa nuorisotakuutalon, jossa nuoret saavat tieto-, neu-vonta- ja koulutuspalveluita yhden luukun periaatteella. Pori haluaa tarjota kesätyöpaikan kaikille porilaisille nuorille.

Porin kaupungin tavoitteena on saada alennettua nuorten työttömyysaste 11 %:iin vuoden 2018 loppuun mennes-sä.

Tavoitteet:

1. Nuorten työttömien määrän väheneminen 2. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi nuorisotakuuohjelmaa hyödyntäen 3. Nuorisotakuutalon perustaminen 4. Kesätyöpaikan tarjoaminen kaikille 16–17-vuotiaille nuorille 5. Toisen asteen oppilaitoksissa opintonsa keskeyttäneiden määrän vähentäminen

Päämittarit:

Nuorten työttömien määrän väheneminen Alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ja osuuden kehitys Aktiivitoimenpiteissä olevien alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten määrän kehitys Toisen asteen oppilaitosten opintonsa keskeyttäneiden määrän kehitys

Täydentävät mittarit:

Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus (%) Tarjottujen kesätyöpaikkojen määrä (erillinen kysely kerran valtuustokaudessa) Toisen asteen oppilaitosten koulutusohjelmien ja tutkintojen läpäisyaste (%)

P

16

Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet:

1. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi: Jokaiselle nuorelle ja vastavalmistuneelle etsitään työ- tai koulutuspaikka nuorisotakuun periaatteiden mukaisesti tai ohjataan koulutusta tuke-vien palveluiden piiriin. Vastuutaho: Porin konsernihallinto.

2. Nuorisotakuutalon tms. perustaminen: Keskitetään nuorille tarjottavat työllistymis-, sosiaali- ja terveyspalvelut ”yhden katon alle” niin sanottuun nuorisotakuutaloon. Tavoitteena on nuorten asiakaspolkujen suunnittelu, palvelutarpeitten arviointi ja palveluiden kehittäminen yhteen sovitetusti eri toimijoiden kesken. Osallistutaan ”Nuorisotakuutalo” –konseptin suun-nitteluun valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö tiiviissä yhteistyössä työllisyyden toimijaken-tän kanssa (Porin kaupungin hallintokunnat, TE-hallinto, koulutusorganisaatiot ja kolmannen sektorin järjestöt sekä palveluntuottajat). Lisäksi yhteydenpito ja osallistuminen vastaavaa toimintamallia toteuttavien ja suunnittelevien muiden kaupunkien/järjestöjen kanssa kansal-lisella tasolla.

3. Nuorille suunnattujen kohdennettujen EU- ja muiden hankkeiden hakeminen: Nuorille

suunnattujen kohdennettujen työllistämishankkeiden hakeminen (muun muassa erityisryh-mät kuten maahanmuuttajat ja romaninuoret kohderyhmänä), joihin sisältyy työn lisäksi ak-tiivista tulevaisuuden suunnittelua, ammatillista koulutusta, uraohjausta, edelleensijoittamis-ta jne. Kerätään nuorille suunnatut työ- ja kehittämishankkeet yhteisen sateenvarjon alle vai-kuttavuuden lisäämiseksi ja hyvien toimintamallien käyttöönoton varmistamiseksi osaksi pe-rustoimintaa. (Esim. Lasten ja nuorten ryhmä LaNu toimijana) Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa ja tarvittaessa kumppanuusalueen muiden toimijoiden kanssa.

4. Työelämä- ja harjoittelupaikkojen aktiivinen etsintä Porin hallintokunnista ja yhtiöistä ja opiskelijoiden keskeytymättömän opinnoista valmistumisen tukeminen: Etsitään aktiivisesti Porin hallintokunnista ja yhtiöistä työelämä- ja harjoittelupaikkoja sekä kartoitetaan mahdol-lisuuksia opiskelijoiden opintopisteiden kartuttamiseksi muulla tavalla (esim. hallintokuntien koulutustilaisuuksiin osallistumisella). Hyödynnetään nykyisen oppisopimusjärjestelmän mahdollisuuksia yhteistyössä alueen oppi-laitosten ja yritysten esille nostamien tarpeiden perusteella. Tarjotaan hallintokuntien aktivointijaksojen työpaikkavalmentajille koulutusta ja tukea. Porin kaupungin ja TE-hallinnon asiantuntijat sekä työpaikkojen työpaikkaohjaajat seuraavat, että työ etenee tavoitteellisesti. Polun alkupään jaksoihin sovitetaan toiminnallisuutta ja erityises-ti vertaistukea. Työtoimintaan osallistuvat hyötyisivät suuresti, jos vertaistuki ja yhteiset ver-taispäivät huomioitaisiin nykyistä paremmin sekä ennen työyksiköihin menemistä että sen ai-kana (ns. Blekingen mallin kokemusten hyödyntäminen). Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä hallintokuntien ja perustettavan Porin perusturvan työssäoppimiskeskuksen kanssa.

17

4.4 Uusien kokeiluiden Pori

Tavoitteet:

1. Toteutetaan työllisyyden edistämiseen liittyviä innovatiivisia kokeiluja/avauksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki uudentyyppisestä hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyvistä avauksista on esimerkiksi Po-rin kaupungin työllisyysyksikön hallinnoima Green Care –toimintamallia toteuttava ’Luonnollisesti työssä’ –hanke. Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa hyödynnetään tavoitteellisesti yksilöiden hyvinvoinnis-sa ja työllisyysvalmiuksien lisäämisessä.

2. Pori hakeutuu tulevaan hallitusohjelmaan mahdollisesti sisältyvään suurten kaupunkien kuntakokeiluun ja osallistuu aktiivisena toimijana työllisyyteen liittyviin kansallisiin ohjelmiin, kokeiluihin ja muihin innovatiivi-siin työllisyyden edistämiseen liittyviin avauksiin.

3. Pori tekee järjestelmällistä ja jatkuvaa vertailukehittämistä muiden suurten kaupunkien kanssa työllisyyteen liittyvien hyvien toimintamallien tunnistamiseksi.

4. Pori sitoutuu elinvoimaohjelman kautta kehittämään yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyden paranta-mista.

5. Pori on jatkossakin edelläkävijä kuntien työllisyydenhoidossa.

6. Pori hakeutuu mukaan vapaakuntakokeiluun, joka antaa päätöksentekijöille enemmän toimintavapautta läh-

tökohtana kunta ja kuntalaisten tarpeet. Tavoitteena on varmistaa resurssien aiempaa parempi hyödyntämi-nen ja rohkaiseminen uusiin ajattelutapoihin organisointi- ja johtamistavoissa turhaa byrokratiaa purkamalla.

Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet:

1. Pori sitoutuu kehittämään ja hyödyntämään olemassa olevia sähköisiä työkaluja ja järjestelmiä työllisyyden hoidossa. Kaupungin työllisyysyksikön Kuntakokeiluun kehitetty sähköinen seuranta-työkalu antaa tähän hyvän pohjan tuottamalla halutut ja kootut tilastotiedot listamuodossa tai kuvaajina, joita on helppo käyttää erilaisissa tarpeissa. Työkalua voidaan laajentaa lisäämällä sii-hen uusia osioita eri käyttötarkoituksia varten.

18

LIITE 1 PORIN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMAN VALMISTELU- JA OHJAUSRYHMÄ 2015

VALMISTELURYHMÄ

Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunginjohtaja, Porin kaupunki

Timo Aro Kehittämispäällikkö, Porin kaupunki

Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö, Porin kaupunki

Juha Laine Työllisyyden hoidon päällikkö, Porin kaupunki

Mari Levonen Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porin kaupunki

Antti Vuolanne Koulutussuunnittelija, Porin kaupunki (valmisteluryhmän sihteeri)

Pekka Heinonen Yritysasiamies, Porin kaupunki

Marko Lundenius Suunnittelija, Porin kaupunki

Pekka Tiainen Neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö (Valmisteluryhmän ulkopuolinen asiantuntija ja neuvonantaja)

OHJAUSRYHMÄ

Johanna Huhtala Toiminnanjohtaja, Porin Sininauha

Jukka Mäkilä Hallintojohtaja, Satakuntaliitto

Juha-Pekka Koivusalo Rehtori, WinNova

Raija Koskela Hallintosihteeri, Vapaa-aikavirasto

Birgitta Tuunainen Hallintosihteeri, Sivistysvirasto

Sirkka-Liisa Varjus Kehittämispäällikkö, Perusturvakeskus

Paula Kauppila Apulaisjohtaja, Kirjastotoimi

Aki Nummelin Pormestarinluodon Asukasyhdistys Ry

Jarno Blomster Hallintopäällikkö, TUL Satakunnan piiri

Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja (hyvinvointi osaamisalue), SAMK

Leevi Heimonen Myymälätoimintojen johtaja, Suomen Punainen Risti

Ritva Sillanterä Työvoimapalvelujen asiantuntija, ELY-keskus

Raija Raittio Aluetoimitsija, SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue

Jari Multisilta Johtaja, Porin Yliopistokeskus

Jukka Hurrila Länsivalmennus Oy, Porin Yrittäjät Oy

Risto Virtanen Kiinteistönhoitopäällikkö, Palveluliikelaitos

Markku Heljakka Toimitusjohtaja (Tactic Games), Satakunnan Kauppakamari

Markku Kivinen Satakunnan Yrittäjät

Ismo Ahonen Kaupunginpuutarhuri, Tekninen palvelukeskus